Sopimusohjauksen hyödyt ja haitat. Käytännössä kuntapäättäjät ovat itse kritisoinet sopimusohjauksen tuomia hyötyjä. Erään kehittämishankkeen aikana eräs johtava viranhaltija eräässä kunnassa tiivistää monen kunta-alan työntekijän ajatukset seuraavasti: ”[… ]Xxxxxx siirtyneet tilaajatuottajamalliin 1.1.2009 lukien enkä todellakaan tiedä sitä, että miksi olemme näin tehneet. [… ] Lisäksi näyttää siltä, ettei mikään todellakaan ole muuttunut – paitsi tullut byrokraattisemmaksi ja hankalammaksi. Organisaation liikkumavara on millimetriluokkaa, eihän täällä ole mitään markkinoilla tapahtuvaa kilpailua ja tuotteistamisen olemme tehneet jo iät ja ajat sitten. Minusta tämä on vähän kuin vanhan ajan kauppaleikki – toiset ovat myyvinään ja toiset ovat ostavinaan”. 100 Jotta edellisen kaltaisilta joko oikeilta tilannearvioilta tai vain mielipiteiltä vältyttäisiin, on hyvä muistaa, että sopimuksellisuudella haluttaneen löytää ratkaisuja erilaisiin tasapainottamista vaativiin kysymyksiin. Talousarvion määrärahat on käytettävä tuloksellisuuden periaatteiden mukaisesti eli vaikka kunnan tulot ja menot olivat tasapainossa keskenään, voi se silti tuottaa huonon vastikkeen veroille. Sopimuksellisuuden tehokas toteutuminen vaatii kuitenkin toimivaa kumppanuutta tilaajan ja tuottajan kesken.101 Erikoissairaanhoidossa sopimusohjaus on kunnalle keino ohjata palvelujärjestelmän kehitystä sekä varmistaa kohtuuhintaiset erikoissairaanhoidon palvelut asukkailleen. Lisäksi sopimusohjauksen avulla kunta voi sopeuttaa palvelujen tarjontaa ja palvelurakennetta enemmän kuntalaisten tarpeisiin, toivomuksiin ja taloudellisiin mahdollisuuksiin sopivammaksi. Myös terveysmenojen kehityksen sääntely ja ennakoiminen on helpompaa sekä palvelujen laadun varmistaminen.102 Tuottajan näkökulmasta katsottuna sopimusohjaus tuo mahdollisuuden varmistaa toiminnan jatkuvuus kuntien toivomassa muodossa ja laajuudessa sekä myös varmistaa ja 100 Saarelainen–Virtanen 2010, 134–135.
