Tutkimusmenetelmä ja tutkimuksen toteutus. 39 3.4 Kyselyn tulokset 42 3.4.1 Vastaajien taustatiedot 42 3.4.2 Sopimusasiakkuus asiakasnäkökulmasta 45 3.4.3 Asiointi ja tuotevalikoima 49 3.5 Johtopäätökset ja kehitysehdotukset 53 3.6 Tutkimuksen reliabiliteetti ja validiteetti 59 3.7 Jatkotutkimushaaste 60 4 YHTEENVETO 61 LÄHTEET 64 LIITTEET 69
Tutkimusmenetelmä ja tutkimuksen toteutus. Tämän opinnäytetyön tutkimusmenetelmäksi muotoutui kvantitatiivinen tutkimus jo tutkittavan otoskoon takia. Kvantitatiivinen on määrällinen tutkimusmenetelmä, joka pyrkii yleistämään. Sen yleisin tiedonkeruumenetelmä on kyselylomake, kun taas kvalitatiivinen on laadullinen tutkimusmenetelmä, joka pyrkii tutkimaan kohdettaan mahdollisimman kokonaisvaltaisesti, esimerkiksi haastattelun ja havainnoinnin kautta. (Kananen 2011, 15-19.) Opinnäytetyön tutkimus on kokonaistutkimus, jolloin perusjoukon jokainen jäsen on aineistonkeruussa, eli kyseessä ei ole silloin otos. Tutkimuksen perusjoukko on Yritys X:n Päijät-Hämeen alueen sopimusasiakkaat. Perusjoukko vastaa opinnäytetyön tarkoitusta, sillä tutkimuksella pyritään selvittämään Päijät-Hämeen alueen sopimusasiakkaiden näkökulmaa sopimusasiakkuudesta. Yritys X:llä on sopimusasiakkaita ympäri Suomea ja tällä tutkimuksella haluttiin keskittyä Päijät- Hämeen sopimusasiakkaisiin sekä heidän lähimpään palvelukanavaan, Yritys X:n Lahden toimipisteeseen. (Tilastokeskus 2014.) Tässä tutkimuksessa on käytetty toukokuussa 2013 Yritys X:ltä saatua listaa, jossa senhetkiset sopimusasiakkaat käyvät ilmi. Lista sisälsi 68:n sopimusasiakkaan yritysnimen ja y-tunnuksen. Opinnäytetyön tekijä etsi yritysten yhteystiedot Kauppalehden –verkkosivuilta yrityshaku -osiosta.Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää Päijät-Hämeen alueen sopimusasiakkuuden nykytila asiakasnäkökulmasta sekä tuottaa tutkimustulosten pohjalta kehitysehdotuksia. Kysely suunniteltiin opinnäytetyön teorian pohjalta ja suunnittelua tuki opinnäytetyön ohjaava opettaja. Kyselyn lähtökohtana oli ulkoasultaan selkeys ja sisällöltään yksiselitteinen, jotta vastaajan vastaajan mielenkiinto säilyisi vastattaessa. Lisäksi kyselyyn vastaaminen ei saanut viedä liikaa aikaa. Vastaamisajaksi arvioitiin noin 15 minuuttia. Kysely jaettiin kolmeen teemaan, mikä helpottaa vastaajaa hahmottamaan paremmin sisällön. Ensimmäisessä teemassa kysytään vastaajan taustatietoja ja kysymyksiä tässä oli yhdeksän. Taustatiedot –teeman kysymykset heijastaa tämän työn teoriaan sillä selvitettiin asiakkaan toimialaa, mikä lisää asiakastuntemusta ja tätä kautta tarpeiden sekä tulevaisuuden näkymien selvittämistä. Lisäksi asiakkuuden kestoa ja käyntitiheyttä, jotka ovat oleellisia asioita asiakaskannattavuuden ja arvon nousun kannalta. Tässä teemassa kysyttiin myös vastaajien tietolähdettä sopimusasiakkuudesta ja suositeltavuutta, jotta mahdollinen referenssiarvo ja markkinointikanava selviäisi....