Uudis- ja korjausrakentaminen. Noin 40 prosenttia EU:n kokonaisenergiasta kuluu rakennuksissa, minkä lisäksi niissä syntyy noin 35 prosenttia alueen kasvihuonekaasupäästöistä. Energiatehokkuus onkin noussut keskeiseksi tavoit- teeksi niin uudis- kuin korjausrakentamisessakin. EU:n vuonna 2010 asettama rakennusten energiate- hokkuusdirektiivi (EPBD) velvoittaa jäsenmaitaan edistämään energiatehokkuutta sekä uudisrakenta- misessa että jo olemassa olevassa rakennuskannassa. Direktiivin mukaan kaikkien uusien rakennusten tulee olla vuoteen 2021 menneessä lähes nollaenergiarakennuksia. Julkisia rakennuksia vaatimus kos- kee jo vuoden 2019 alusta. Lähes nollaenergiarakennuksilla tarkoitetaan rakennuksia, joiden energia- tehokkuus on erittäin korkea, ja joiden tarvitsema vähäinen energia katetaan hyvin laajalti uusiutuvalla energialla. [2] Lähes nollaenergiarakentamisen kansallista lainsäädäntöä valmistellaan siten, että Suomessa siirry- tään uudisrakentamisessa lähes nollaenergiarakentamiseen EU:n tavoitteiden mukaisesti. Uudisraken- tamisen energiatehokkuusasetusluonnos on toimitettu Euroopan komissiolle 17.2.2017. Tämän jälkeen komissio antaa huomatuksensa ja asetus viimeistellään. Asetus ja perustelumuistio julkistetaan vuoden 2017 aikana ja se tulee voimaan 1.1.2018. Asetusta sovelletaan hankkeisiin, joihin haetaan asetuksen voimaantulopäivän jälkeen rakennuslupaa. EU:n rakennusten energiatehokkuusdirektiiviä toteutetaan Suomessa kansallisella tasolla myös kor- jausrakentamisen osalta. Ympäristöministeriö on antanut vuoden 2013 alussa asetuksen rakennuksen energiatehokkuuden parantamisesta korjaus- ja muutostöissä. Asetusta sovelletaan, kun kyse on ra- kennuksen luvanvaraisesta korjaamisesta, käyttötarkoituksen muuttamisesta tai teknisten järjestelmien uusimisesta. Soveltamisessa on kolme vaihtoehtoa energiatehokkuuden parantamiseen:
Uudis- ja korjausrakentaminen. EU:n jäsenmaat sitoutuivat Kioton sopimuksessa vähentämään kasvihuonekaasupäästöjä kahdeksan prosenttia vuoden 1990 tasosta vuosiin 2008–2012 mennessä; Suomen tavoitteeksi on tässä yhtey- dessä sovittu päästöjen rajoittaminen enintään vuoden 1990 tasolle. Energiankulutus kuitenkin kasvaa jatkuvasti, ja Euroopan unionissa rakennusten osuus tästä kulutuksesta on noin 40 prosenttia. Eniten kuluttavat valaistus, lämmitys, lämmin vesi ja jäähdytys. EU:n vuonna 2010 asettaman rakennusten energiatehokkuusdirektiivin (2010/31/EU) tavoitteena on vä- hentää hiilidioksidipäästöjä parantamalla rakennusten energiatehokkuutta. Vuonna 2018 voimaan tullut direktiivin muutos (2018/44/EU) nopeuttaa olemassa olevien rakennusten kustannustehokkaita perus- korjauksia ja lisätä älykkään teknologian käyttöä rakennuksissa. Se tähtää vähähiiliseen rakennuskan- taan ja ilmastonmuutoksen hillintään. Rakennusten energiatehokkuutta koskeva direktiivi vaikuttaa sekä uudis- että korjausrakentamiseen. [2] Energiatehokkuuslaki, jolla energiatehokkuusdirektiivi toimeenpantiin, tuli voimaan 1.1.2015. Laki ener- giatehokkuuslain muuttamisesta tuli voimaan vuoden 2017 alusta. Muutoksella pantiin täytäntöön ener- giatehokkuusdirektiivin säännökset julkisten elinten hankkimien tuotteiden, palvelujen ja rakennusten energiatehokkuusvaatimukset ja vahvistettiin julkisen sektorin roolia energiatehokkaiden hankintojen edistäjänä. [3] Näiden kansainvälisten ja kansallisten velvoitteiden ja tämän toimintasuunnitelman tavoitteen saavut- tamiseksi Tuusulan kunta toteuttaa seuraavat toimenpiteet. Toimenpide 10. Rakennusten suunnittelun ja rakentamisen ohjaus elinkaari- ja energiatehokkuus- näkökulmasta Kuvaus Tuusulan kunta kehittää rakennusten suunnittelun ohjausta ja ohjeistaa uudisraken- nus- ja korjausrakennuskohteittensa suunnittelun ja rakentamisen valvonnan niin, että tekniset ja järjestelmävalinnat perustuvat mahdollisimman suuressa määrin elinkaa- riedullisuuteen ja energiatehokkuuteen. Tuusulan kunta myös edellyttää uudisrakennus- ja korjausrakennuskohteittensa suun- nittelijoilta eri toteutusvaihtoehtojen energiatehokkuusvaikutusten esittämistä sekä va- raa näille tähän työhön riittävät resurssit ja riittävän ajan aina kun mahdollista. Lisäksi kunta painottaa uudisrakennus- ja korjauskohteiden suunnittelijoita kilpailutta- essaan energiatehokkuusasiantuntemusta ja kokemusta kustannusten ohella. Rakennusten suunnittelun ohjaus aloitetaan hankesuunnitteluvaiheesta tavoitteiden asettamisella. Tav...