Elokuvateattereita koskeva työehtosopimus

10.3.2022 saavutettiin elokuvateattereita koskevan työehtosopimuksen neuvottelutu- los, joka hyväksyttiin neuvotteluosapuolten hallinnoissa niitä sitovaksi työehtosopi- mukseksi 25.3.2022.

1. Sopimuskausi

Työehtosopimuksen sopimuskausi on 25.3.2022 - 29.2.2024. Mikäli osapuolet eivät kuitenkaan pääse sopimukseen vuoden 2023 palkankorotuksista 15.12.2022 mennessä, voidaan sopimus irtisanoa päättymään 28.2.2023. Irtisa- nomista koskeva ilmoitus on toimitettava kirjallisesti viimeistään 31.12.2022 toi- selle sopijaosapuolelle.

Sopimuksen määräykset ovat voimassa siksi, kunnes uusi sopimus on tullut voi- maan tai sopijapuolten väliset neuvottelut jommankumman neuvotteluosapuo- len toimesta on todettu päättyneiksi.

2. Palkantarkistukset

2.1. Palkantarkistukset 2022

Palkkoja korotetaan 1.6.2022 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksu- kauden alusta 2,0 %.

Vähimmäispalkkoja korotetaan 1.6.2022 tai lähinnä sen jälkeen alkavan pal- kanmaksukauden alusta 2,0 %.

Luottamusmiehen ja työsuojeluvaltuutetun korvauksia korotetaan 1.6.2022 lukien 2 %.

2.2. Palkantarkistukset 2023

Työehtosopimusosapuolet neuvottelevat 15.12.2022 mennessä toisen vuo- den palkkaratkaisusta.

Mikäli toisen vuoden palkkaratkaisusta ei päästä yksimielisyyteen, voi kum- pikin sopimusosapuoli irtisanoa tämän sopimuksen päättymään 28.2.2023. Irtisanomista koskeva ilmoitus on toimitettava kirjallisesti viimeistään 31.12.2022 toiselle sopijaosapuolelle.

3. Tekstimuutokset

7 § Palkkaus

Poistetaan kohta 8. tarpeettomana ja muutetaan nykyinen kohta 9. kohdaksi 8.

8 § Yli- ja sunnuntaityökorvaus

Kohta 5: Lisä- ja ylityö lasketaan alkavina ¼ tunnin jaksoina, ellei paikallisesti toisin sovita.

19 § Luottamusmies

Luottamusmiehellä on oikeus saada luottamusmiestehtävien hoitamista varten riittävä vapautus työstä. Vapautuksen määrään vaikuttavina tekijöinä tulee ottaa huomioon mm. työntekijöiden ja työpisteiden lukumäärä, toimipaikkojen sijainti ja yrityksen toiminnan luonne.

Työehtosopimustekstien täsmennykset/selvennykset 6 § Muutokset näytäntöluvuissa

Muutetaan sanat näytäntöluku sanaksi ”näytäntömäärä” ja muutetaan yhteistoi- mintalain 6 luvun mukainen viittaus yhteistoimintalain 3 luvun 16 §:ksi.

12 § Lomaltapaluuraha

Muutetaan pykälän lomaltapaluuraha -sana ”lomarahaksi”, muuttamatta sään- nösten sisältöä.

4. Työryhmät

1. Elokuvateatterialan muutokset -työryhmä

Elokuvateatteriala on ollut pitkään jatkuvassa muutoksessa, kun kilpailu kulutta- jien vapaa-ajan käytöstä on kiristynyt. Digitalisaatio, elokuvien suoratoistopalve- lujen yleistyminen ym. tekninen kehitys on pakottanut elokuvateatterit vastaa- man kehitykseen niin, että perinteisen elokuvien katselemisen lisäksi eri tavoin tuotettu elämyksellisyys on tullut osaksi teattereiden arkea.

Liitot tunnistavat edellä mainittujen asioiden merkityksen ja vaikutuksen myös työehtosopimuksen sisältöön ja kehittämiseen. Liitot etsivät sopimuskauden ai- kana uusia näkökulmia, ideoita ja keinoja esim. muuttuneen työn vaativuuden vaikutusten arvioimiseen ja tuottavuuden lisäämiseen. Työssään liitot voivat kuulla yritysten ja niiden henkilöstön edustajien näkemyksiä ja kokemuksia. Työ- ryhmän työssä voidaan hyödyntää TYÖ2030 -ohjelmassa saatuja aiempien työ- elämän kehittämisohjelmien kokemuksia ja tulevaisuusdialogia. Työryhmä sel- vittää mahdollisuutta saada rahoitusta työhön TYÖ2030 -ohjelmasta. Työryh- män työn määräaika päättyy 31.1.2023.

2. Työehtosopimuksen modernisointi ja selkeyttäminen – työryhmä

Työehtosopimusosalliset liitot perustavat työryhmän, jonka tehtävänä on sopi- muskauden aikana modernisoida ja selkeyttää työehtosopimuksen määräyksiä.

3. Perhevapaauudistus -työryhmä

Liitot selvittävät 31.5.2022 mennessä perhevapaauudistuksen vaikutuksia työ- ehtosopimukseen. Työryhmä seuraa perhevapaauudistuksen etenemistä ja ar- vioi yhdessä uudistuksesta mahdollisesti aiheutuvia muutostarpeita työehtojen kehittämisessä kustannusneutraalilla tavalla niin että palkallisten päivien luku- määrä säilyy uudistusta edeltäneellä tasolla.

PALVELUALOJEN TYÖNANTAJAT PALTA RY

Xxxxxx Xxxxx Minna Ääri

PALVELUALOJEN AMMATTILIITTO PAM RY

Xxxxxx Xxxxxxxxx Xxxxxxxx Xxxxxx

Palvelualojen työnantajaliitto PALTAn ja Palvelualojen ammattiliiton välinen

TYÖEHTOSOPIMUS ‌

1 § Soveltamisala ‌

Tällä työehtosopimuksella määrätään Palvelualojen työnantajaliitto PALTAn jä- senteattereiden palveluksessa olevien Palvelualojen ammattiliittoon jäseninä kuuluvien elokuvateatterityöntekijäin työ- ja palkkaehdot.

2 § Työn johto ja jakaminen sekä järjestäytymisoikeus ‌

1. Työnantajalla on oikeus johtaa ja jakaa työtä sekä ottaa toimeen ja siitä erot- taa työntekijöitä.

2. Järjestäytymisoikeus on molemmin puolin loukkaamaton.

3. Jos työntekijä katsoo, että hänet on vastoin, tämän pykälän määräyksiä ero- tettu hänen kuulumisensa vuoksi työntekijäin järjestöön, on hänen ennen kuin muihin toimenpiteisiin ryhdytään, järjestönsä välityksellä pyydettävä tut- kimusta asiassa.

3 § Työhön ottaminen ‌

1. Uudelle työntekijälle voidaan sopia työsopimuslain mukainen koeaika, jonka kuluessa työsopimus voidaan kummaltakin puolen purkaa irtisanomisaikaa noudattamatta. Tällöin lakkaa työsuhde sen työpäivän päättyessä, jonka ai- kana ilmoitus purkamisesta tehtiin.

2. Koeaika on merkittävä työsopimukseen.

3. Työsopimus tehdään kirjallisesti.

Pöytäkirjamerkintä

Osapuolet suosittavat työsopimuksen tarkistamista työsuhteen ehto- jen oleellisesti muuttuessa.

4. Osa-aikaiselle työntekijälle tarjotaan mahdollisia lisätöitä työsopimuslain mu- kaisesti. Tästä laaditaan yrityskohtainen soveltamisohje.

4 § Työsuhteen päättyminen ‌

1. Työsuhteen päättyessä noudatetaan työnantajan irtisanoessa työsopi- muksen seuraavia irtisanomisaikoja:

• 14 päivää, jos työsuhde on kestänyt enintään yhden vuoden,

• 1 kuukausi, jos työsuhde on kestänyt yli yhden vuoden, mutta enintään 4 vuotta,

• 2 kuukautta, jos työsuhde yli 4 vuotta enintään 8 vuotta

• 4 kuukautta, jos työsuhde on kestänyt yli 8 vuotta enintään 12 vuotta

• 6 kuukautta, jos työsuhde on kestänyt yli 12 vuotta.

Työntekijän päättäessä työsuhteen on irtisanomisaika:

• 14 päivää, jos työsuhde on jatkunut enintään 5 vuotta,

• 1 kuukausi, jos työsuhde on jatkunut yli 5 vuotta.

2. Tilapäistä tai määrättyä työtä varten palkatun työntekijän työsuhde päättyy irtisanomisaikaa noudattamatta.

5 § Työaika ‌

1. Työaika on enintään keskimäärin 8 tuntia vuorokaudessa ja 40 tuntia vii- kossa. Paikallisesti sopien (TES 21§ Paikallinen sopiminen) voidaan tehdä säännöllisenä työnä enintään 12 tuntia päivässä ja 48 tuntia viikossa siten, että se tasoittuu enintään 52 viikon tasoittumisjakson aikana enintään keski- määrin 40 tuntiin viikossa.

Jos työpaikalla on luottamusmies, paikallinen sopiminen toteutetaan työnan- tajan ja luottamusmiehen kesken.

Viikkolepo voidaan myös järjestää keskimäärin 35 tunniksi 14 vuorokauden ajanjakson aikana. Lepoajan tulee olla vähintään 24 yhdenjaksoista tuntia kunkin 7 päivän jakson aikana. Viikkolevon katsotaan toteutuvan myös sil- loin, kun viikkolepo jakautuu kahdelle seitsemän päivän jaksolle, kunhan enin osa viikkolevosta sijoittuu sen seitsemän päivän puolelle, jonka viikko- levosta on kyse.

2. Ellei paikallisesti toisin sovita, työvuoroluettelo laaditaan, kun elokuvateatte- rikohtaisesti koko- ja osa-aikaisten työntekijöiden lukumäärä on vähintään 6 työntekijää.

Työvuoroluettelo saatetaan työntekijöiden tietoon hyvissä ajoin, viimeistään viikkoa ennen siinä tarkoitetun ajanjakson alkamista. Työvuoroluettelosta il- menee työntekijän työ- ja vapaapäivät sekä työvuorot. Edellä mainittujen työ- vuorojen aloitus- ja lopetusajankohdat ilmoitetaan, kun elokuvateatterin oh- jelmisto on valmistunut kyseiselle ajanjaksolle.

Työvuoroluettelossa olevaa työvuoroa voidaan muuttaa joko työnantajan ja työntekijän yhteisellä sopimuksella tai töiden järjestelyihin liittyvästä paina- vasta syystä.

3. Ellei paikallisesti toisin sovita, tasoittumisjärjestelmää ei laadita.

4. Työvuorokausi alkaa kello 06.00. 8 §:n 2. kohdan mukaisia korvauksia mak- setaan kuitenkin asianomaisina päivinä klo 00.00 alkaen.

5. Mikäli työpäivän pituus ylittää 6 tuntia, voidaan työaikalain 24 §:n mukainen lepoaika toteuttaa siten, että työntekijälle annetaan tilaisuus aterioida työn ohessa.

6. Muut tauot järjestetään teatterikohtaisella toimintamallilla.

7. Avausvuorossa olevan tai olevien elokuvateatterityöntekijöiden työaika alkaa viimeistään 30 minuuttia ennen ensimmäisen näytännön alkua. Sulkemis- vuorossa olevan työntekijän työaika päättyy, kun viimeinen elokuva on lop- punut, viimeinen asiakas poistunut tiloista sekä tarvittavat lopetustoimet on suoritettu.

Xxxxxxxxx vastuussa olevan elokuvateatterityöntekijän vähimmäistyöaika on näytäntöpäivän ensimmäistä näytäntöä kohti 1 tunti, multiplex-teattereissa kuitenkin 1 tunti 30 minuuttia. Esitystekniikasta vastuussa olevan elokuvate- atterityöntekijän vähimmäistyöaika on 2 tuntia 30 minuuttia.

8. Harjoittelijan ja siivoojan työaika määräytyy työsuoritusten kuluvan tuntimää- rän mukaan.

Alle neljän tunnin työvuoroja ei käytetä, elleivät työntekijän tarpeet tai muu perusteltu syy tätä edellytä.

9. Ylimääräisellä näytännöllä tarkoitetaan näytäntöä, joka on teatterin säännöl- lisen, työtuntijärjestelmässä ilmoitetun näytäntöajan ulkopuolella tai sellaista työtuntijärjestelmään sisältyvää näytäntöä, joka ei välittömästi liity muihin sa- man päivän näytäntöihin.

Ylimääräisen näytännön esitysoikeutta tarjotaan ensisijaisesti henkilökun- nalle, joka muutoinkin on töissä asianomaisena päivänä.

6 § Muutokset näytäntömäärissä ‌

1. Näytäntömäärän ja -ajan vähentämisestä, jos se vähentää työaikaa enintään 1 tuntia päivässä, tai näytäntömäärän ja -ajan lisäämisestä, on ilmoitettava työntekijälle viimeistään sen viikon ensimmäisenä arkipäivänä, jolloin työaika muuttuu.

Muissa työaikaa lyhentävissä tapauksissa muutoksesta on ilmoitettava vä- hintään kahta viikkoa ennen.

Ilmoitusajoista voidaan paikallisesti sopia toisin.

Tämän pykälän tarkoittama näytäntömäärän muutos ei ole yhteistoimintalain 3 luvun 16 §:n mukainen neuvotteluasia.

7 § Palkkaus ‌

1. Elokuvateatterityöntekijän palkka määräytyy tuntipalkkana.

Elokuvateatterityöntekijän palkka määräytyy tehtävien vaativuuden ja henki- lökohtaisten perusteiden mukaisesti.

Elokuvateattereissa työt jaetaan kahteen vaativuustasoon.

VAATIVUUSTASO 1	VAATIVUUSTASO 2
Vaativammat ja vastuullisemmat tehtävät jotka käsittävät kokonais- vastuun teatterin konehuoneen töistä oheistehtävineen	Tehtäviin kuuluu muut elo- kuvateattereissa tehtävät työt

Vähimmäispalkat 1.6.2022 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukau- den alusta

VAATIVUUSTASO 1	VAATIVUUSTASO 2
1.6.2022	1.6.2022
9,59 €/tunti	9,22 €/tunti

2. Keskimääräistä suuremmasta työtehosta, ammattitaidosta ja työpanoksesta työntekijälle maksetaan tehtäväkohtaista lisää. Pätevyysarvioinnissa on otet- tava huomioon tehtävien monipuolisuus, vastuullisuus, määrä sekä työpa- nos.

Huomioon on otettava työntekijän henkilökohtaiset ominaisuudet, mm. aloi- tekyky, ammattiinsa perehtyneisyys, erikoisosaaminen sekä taitava asiakas- palvelu.

3. Kokemuslisä lasketaan työntekijän henkilökohtaisesta palkasta (vähimmäis- palkka + tehtäväkohtainen lisä).

Kokemuslisän suuruus 1.4.2011 alkaen ovat olleet:

• 2 vuoden jälkeen 4.5 %

• 5 vuoden jälkeen 8.0 %.

4. Työntekijöiden kokemus kertyy alalla olosta seuraavasti: kuukauden työvuorot vähintään 14/112t = 1 kuukausi

kuukauden työvuorot 9–13/72-104t = 0,75 kuukautta

kuukauden työvuorot 4-8/32-64t = 0,50 kuukautta

kuukauden työvuorot alle 4/32t = 0,25 kuukautta

Työvuorojen kertymistä seurataan kuukausittain ja kokemuslisää aletaan maksaa em. laskentatavan mukaan kertyneiden kokemusvuosien täytty- mistä seuraavan palkanmaksukauden alusta lukien.

5. Tehtävän muuttuessa pysyvästi tai tilapäisesti vähintään 3 kuukauden ajaksi, tarkistetaan tehtäväkohtaista lisää joko ylös tai alaspäin. Muutos to- teutetaan seuraavan palkanmaksukauden alusta, alaspäin tapahtuva pysyvä muutos kuitenkin vähintään irtisanomisaikaa noudattaen.

6. Harjoittelijan palkka on 85 % ao. taulukkopalkasta. Harjoittelija voidaan pal- kata enintään 4 kuukauden ajaksi. Harjoitteluajaksi luetaan kaikki elokuvate- atterialalla työskennelty aika.

7. Arkilauantaina ja kirkollisen juhlapyhän aattona klo 18 jälkeen tehdystä työstä maksetaan työntekijälle 55 % korotettua palkkaa.

Pöytäkirjamerkintä:

Edellä mainittua lisää maksetaan myös vapun ja itsenäisyyspäivän ja uudenvuodenaattoina tehdystä työstä.

8. Nimetylle ammattiin kouluttavalle sovitaan paikallisesti korvaus.

8 § Yli- ja sunnuntaityökorvaus ‌

1. Ylityöksi luetaan työ, jota tehdään lainmukaisen säännöllisen työn enimmäis- määrän lisäksi. Mikäli työaika on järjestetty työehtosopimuksen 5 §:n 2 kap- paleen mukaisesti keskimäärin 40 tunnin työviikoksi, ylityöksi luetaan työ, jota tehdään työvuorojärjestelmän mukaisen vuorokautisen tai viikoittaisen enimmäismäärän lisäksi ilman poissaoloja.

Vuorokautisesta ylityöstä maksetaan kahdelta ensimmäiseltä tunnilta 50 % ja seuraavilta 100 % korotettu palkka.

Viikoittaisesta ylityöstä maksetaan kahdeksalta ensimmäiseltä tunnilta 50 % ja seuraavilta tunneilta 100 % korotettu palkka.

2. Sunnuntaina, arkipyhänä, itsenäisyyspäivänä ja vapunpäivänä tehdystä työstä maksetaan 100 % korotettu palkka.

3. Kello 23.00 jälkeen tehtävästä työstä maksetaan siltä ajalta tulevan korvauk- sen lisäksi normaalia tuntipalkkaa vastaava lisäpalkka. Palkkaa ei tältä ajalta kuitenkaan makseta yli 3,5 kertaisuuden, joka sisältää kaiken siltä ajalta tu- levan korvauksen (kuten mahdollisen ylityö- ja viikkolepokorvauksen).

4. Lisätyötunneilta maksetaan työntekijälle yksinkertainen tuntipalkka.

5. Lisä- ja ylityö lasketaan alkavina 1/4 tunnin jaksoina, ellei paikallisesti toisin sovita.

6. Ylimääräisen näytännön korvauksesta sovitaan paikallisesti.

9 § Palkanmaksu ‌

1. Palkanmaksu toimitetaan säännöllisesti vähintään kahdesti kuukaudessa. Palkanmaksukertojen lukumäärästä voidaan yrityskohtaisesti sopia toisin.

2. Työnantajan on annettava työntekijälle eritelty selvitys palkanmaksuperus- teista. Selvityksestä tulee ilmetä mm. tehdyt tunnit, ylityöt sekä maksetut li- sät.

3. Mikäli palkanmaksun perustana oleviin tuntilistoihin tehdään muutoksia, on muutosten perusteista tehtävä selvitys työntekijälle palkanmaksun yhtey- dessä. Jos muutokset todetaan perusteettomiksi, korjaukset tehdään seu- raavan palkanmaksun yhteydessä.

10 § Vapaat ‌

1. Työntekijälle annetaan viikoittain vähintään 35 tunnin yhtämittainen vapaa- aika, ellei paikallisesti toisin sovita.

2. Jouluaatto ja juhannusaatto ovat työntekijälle vapaat, eikä niitä lasketa va- paavuoroiksi, paitsi milloin työntekijän vapaavuoro sattuu kyseiseksi päi- väksi. Vapaista voidaan poiketa luottamusmiehen kanssa paikallisesti so- pien (21§).

Pääsiäislauantaina ja vapunaattona tehdyiltä tunneilta maksetaan koko työ- vuoron ajalta lauantai iltalisän (55%) suuruista lisää.

Vapunpäivän työaika voi alkaa aikaisintaan klo 14:00. Alkamisajasta voidaan poiketa paikallisesti sopien (21§).

11 § Vuosiloma ‌

1. Työntekijän vuosiloma määräytyy vuosilomalain mukaan.

2. Työntekijällä, jonka työsuhde on lomakautta edeltävän lomanmääräytymis- vuoden loppuun mennessä keskeytymättä jatkunut vähintään vuoden, on oi- keus saada lomaa 2,5 arkipäivää kultakin täydeltä lomanmääräytymiskuu- kaudelta.

3. Neljä (4) viikkoa ylittävän loman osan työnantaja saa vuosilomalain vuosilo- man jakamissäännöksistä riippumatta tällöin antaa erikseen lomakauden ul- kopuolella.

4. Työntekijälle maksetaan vuosilomapalkkana 9 % lomanmääräytymisvuoden ansioista. Mikäli työntekijä on oikeutettu 2,5 arkipäivän pituiseen lomaan kul- takin lomanmääräytymiskuukaudelta, maksetaan hänelle vuosi-lomapalk- kana 11,5 % lomanmääräytymisvuoden ansioista. Lomapalkkaprosentti on 12 siitä lomanmääräytymisvuodesta lukien, mikä seuraa 5 vuoden kokemus- lisän saamista.

5. Paikallisesti voidaan sopia lomapalkan maksamisajankohdasta siten, että lo- mapalkka maksetaan tavanomaisena palkanmaksupäivänä. Sopijaosapuo- lina ovat työnantaja ja pääluottamusmies/luottamusmies ja heidän puuttu- essa työnantaja ja työntekijä.

6. Muilta osin vuosilomapalkka määräytyy vuosilomalain mukaan.

12 § Lomaraha ‌

1. Vuosilomaltaan työhön palaavalle työntekijälle suoritetaan lomarahana 50 % hänen vuosilomansa palkasta.

2. Lomaraha maksetaan vuosiloman päättymistä seuraavana palkanmaksupäi- vänä. Mikäli vuosiloma on jaettu, maksetaan kunkin lomanosan päättymistä seuraavana palkanmaksupäivänä sitä vastaava osa lomarahasta. Paikalli- sesti voidaan lomarahan maksamisajankohdasta sopia toisin.

3. Xxxxxxxxx saamisen edellytyksenä on, että työntekijä aloittaa vuosilo- mansa ilmoitettuna tai sovittuna ajankohtana ja palaa työhön heti vuosiloman

päätyttyä. Oikeus lomarahaan syntyy myös, jos työntekijä välittömästi ennen vuosiloman alkamista tai vuosiloman päätyttyä työsuhteen kestäessä on ol- lut poissa työstä työnantajan suostumuksella tai on ollut estynyt saapumasta työhön vuosilomalain 7 §:n 2 momentissa mainitun syyn takia. Jos vuosiloma päättyy edellä mainittuun esteeseen, erääntyy lomaraha kuten 2. kappa- leessa on määrätty.

4. Vanhuus- tai työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyvälle työntekijälle maksetaan lo- maraha edellä mainittuna prosenttina työntekijän vuosilomapalkasta ja vuo- silomakorvauksesta.

5. Xxxxxxxx maksetaan asevelvollisuuttaan suorittamaan lähtevälle työnteki- jälle hänen palattuaan sen jälkeen asianmukaisesti työhön. Tällöin makset- tavan lomarahan määrä lasketaan työntekijän palvelukseen astuessa sovel- lettavan työehtosopimuksen osoittamana prosenttina siitä lomapalkasta ja vuosilomakorvauksesta, joka työntekijälle maksettiin hänen palvelukseen astuessaan.

13 § Sairausajan palkka ‌

1. Xxxxxxx työnantajan palveluksessa vakinaisesti oleva työntekijä on sairauden tai tapaturman vuoksi työkyvytön eikä hän ole aiheuttanut työkyvyttömyyt- tään tahallisesti, rikollisella toiminnallaan, kevytmielisellä elämällä tai muulla törkeällä tuottamuksella, maksetaan hänelle työsuhteen jatkuessa palkkaa seuraavasti:

Työsuhde on ennen työkyvyttömyyden alkua jatkunut yhdenjaksoisesti	Palkallisen jakson pituus (kalenteripäiviä)
alle 3 vuotta	28
vähintään 3 vuotta	35
vähintään 5 vuotta	42
vähintään 10 vuotta	56

Työsuhteen keston estämättä, työntekijä on oikeutettu vähintään 28 kalen- teripäivän palkalliseen jaksoon poissaolon johtuessa sellaisesta työtapatur- masta, jonka vakuutusyhtiö on katsonut olevan korvattavuuden piirissä.

2. Jos sama sairaus uusiutuu 30 kalenteripäivän kuluessa työhön palaami- sesta, lasketaan sairausajan palkanmaksujakso kuin kyseessä olisi yksi sai- rastumisjakso.

3. Työnantaja voi toteuttaa sairausajan palkan maksamisen yrityskohtaisesti jompaakumpaa seuraavasta kahdesta vaihtoehdosta noudattaen:

a) Sairausvakuutuslain tarkoittamaan karenssiaikaan sisältyvältä ajanjak- solta maksetaan täysi palkka ja tämän jälkeiseltä ajanjaksolta

päiväpalkan ja sairausvakuutuslain perusteella suoritettavan päivärahan erotus. Palkan erotusosan suorittaminen edellyttää, että työnantajalle on selvitetty työntekijälle maksettavan tai jo maksetun päivärahan määrä.

b) Työnantaja suorittaa palkan suoraan työntekijälle, jolloin työnantaja ha- kee sairausvakuutuslain mukaisen korvauksen sairausvakuutustoimis- tolta saatuaan työntekijältä siihen tarvittavat selvitykset.

4. Jos sairausvakuutuslain tarkoittamaa päivärahaa ei työntekijästä itsestään johtuvasta syystä makseta tai jos se maksetaan vähäisempänä kuin mihin hänellä sairausvakuutuslain 16 ja 17 §:n nojalla olisi oikeus, on työnantajalla oikeus vähentää sairausajan palkasta se osa, joka työntekijän menettelyn johdosta on jäänyt kokonaan tai osittain sairausvakuutuslain mukaisena päi- värahana suorittamatta.

5. Sairausajan palkasta vähennetään mitä työntekijä saa saman työkyvyttö- myyden takia, samalta ajanjaksolta päivärahaa tai siihen verrattavaa kor- vausta sairausavustuskassalta, joka saa kannatusmaksua työnantajalta, taikka tapaturmavakuutuslain, työntekijäin eläkelain tai liikennevakuutuslain perusteella. Jos sairausajan palkka on maksettu ennen kuin jokin edellä mai- nituista korvauksista on suoritettu, työnantajalla on oikeus nostaa korvaus tai saada sen määrä takaisin työntekijältä ei kuitenkaan enempää kuin maksa- mansa määrän.

6. Työntekijä on velvollinen viipymättä ilmoittamaan työnantajalle sairastumi- sestaan.

7. Työkyvyttömyys on vaadittaessa varmennettava työnantajan määräämän ja kustantaman lääkärin todistuksella.

Enintään kolme kalenteripäivää kestävän sairaustapauksen osalta selvitys voidaan kuitenkin esittää myös työterveyshoitajan, terveydenhoitajan tai sai- raanhoitajan antamalla todistuksella edellyttäen, että

• kysymyksessä on epidemialuontoinen sairaus (esim. flunssa tai vatsa- tauti) ja

• työntekijä ei ole pyynnöstään huolimatta saanut vastaanottoaikaa xxxxx- xxx terveydenhuollon piiriin kuuluvalta lääkäriltä hoidon kiireellisyysluoki- tuksen tai muun pakottavan syyn vuoksi.

8. Osana sairauspoissaolojen seurantaa ja hallintaa yrityksessä voi olla käy- tössä omailmoitusmenettely. Omailmoitusmenettely tarkoittaa työntekijän mahdollisuutta ilmoittaa omasta työkyvyttömyydestään työnantajalle ilman työkyvyttömyyden todentavaa lääkärin- tai terveydenhoitajan todistusta. Me- nettely koskee enintään kolme vuorokautta kestäviä työntekijän omia pois- saoloja. Työkyvyttömyydestä tulee ilmoittaa työnantajalle viipymättä.

Jos työnantajalla on perusteltu syy epäillä työntekijän työkyvyttömyyttä, työn- antaja voi aina pyytää työntekijää toimittamaan poissaolo-oikeuden ja

palkanmaksuvelvollisuuden edellytyksenä lääkärinlausunnon työterveyslää- käriltä tai muulta nimeämältään lääkäriltä.

14 § Lääkärintarkastukset ‌

Työnantaja ei vähennä työntekijän säännölliseltä työajalta tulevaa palkkaa alla mainituissa tapauksissa. Määräysten soveltamisen edellytyksenä on, että tar- kastukset ja tutkimukset on järjestetty työajan tarpeetonta menetystä välttäen, ettei tarkastuksia ole voitu hoitaa työajan ulkopuolella ja että niistä on ilmoitettu etukäteen työnantajalle.

1. Muut kuin lakisääteiset lääkärintarkastukset

Työntekijä käy sairauden toteamiseksi välttämättömässä lääkärintarkastuk- sessa ja tarkastukseen liittyvässä lääkärin määräämässä laboratorio ja rönt- gentutkimuksessa. Tämä koskee myös lääkärintutkimuksesta aiheutuvaa työkyvyttömyyttä sekä sairausoireiden vuoksi tapahtuvaa tarkkailua tai tutki- musta sairaalassa.

Työntekijä käy aikaisemmin todetun sairauden johdosta lääkärintarkastuk- sessa. Tämä koskee seuraavia tapauksia:

• sairauden olennaisesti pahentuessa työntekijän on tarpeen hakeutua lää- kärintarkastukseen

• krooninen sairaus edellyttää lääkärin tarkastusta ja kysymyksessä on ao. erikoisalan lääkärin suorittama tarkastus hoidon määrittelemiseksi

• hoidon määrittelemiseksi tarpeellinen ao. erikoisalan lääkärintarkastus, jossa annetaan määräys apuvälineen esim. silmälasien hankkimiseksi

• muun aikaisemmin todetun sairauden hoidon määrittelemiseksi tarpeelli- nen lääkärintarkastus, jos palvelua ei ole saatavissa työajan ulkopuolella

• syöpäsairauden edellyttämän hoitotoimenpiteen aiheuttama työkyvyttö- myys.

2. Raskauteen liittyvät lääkärintarkastukset ja tutkimukset

Työntekijä käy lääkärin tai terveyskeskuksen todistuksen hankkimiseksi vält- tämättömässä tarkastuksessa saadakseen äitiyspäivärahan tai raskauteen liittyvissä tutkimuksissa.

3. Lakisääteiset lääkärintarkastukset

Työntekijä käy sellaisessa terveystarkastuksessa, jota tarkoitetaan lakisää- teistä työterveyshuoltoa koskevassa valtioneuvoston päätöksessä ja joka on hyväksytty työterveyshuollon suunnitelmassa. Tämä koskee myös nuorten työntekijäin suojelusta annetussa laissa tarkoitettuja tutkimuksia sekä niitä terveydenhoitolain edellyttämiä tutkimuksia, joihin työnantaja lähettää työn- tekijän taikka jotka johtuvat työntekijän siirtymisestä yrityksen sisällä toisiin työtehtäviin.

Työntekijälle, joka lähetetään edellisessä kappaleessa mainittuihin tutkimuk- siin tai määrätään tällaisessa tarkastuksessa jälkitarkastukseen, työnantaja suorittaa myös korvauksen välttämättömistä matkakustannuksista. Mikäli tutkimukset tai jälkitarkastus tehdään muulla paikkakunnalla, maksaa työn- antaja myös päivärahan. Tarkastuksen tapahtuessa työntekijän vapaa ai- kana, maksetaan hänelle korvauksena ylimääräisistä kuluista summa, joka vastaa sairausvakuutuslain mukaista vähimmäispäivärahaa.

Siinä tapauksessa, että työntekijä saa lääkärintarkastuksen ja edellä mainit- tujen tutkimusten ajalta sairausajan palkkaa, eivät edellä olevat määräykset tule sovellettaviksi.

4. Terveyden ja hyvinvoinnin kartoittamiseen ja terveysongelmien ennaltaeh- käisemiseksi liittyvät seulontatutkimukset (Valtioneuvoston asetus seulon- noista 133/2006, mammografia ja papa) ja muut kuntakohtaiset seulontatut- kimukset voidaan suorittaa palkallisella työajalla, mikäli käynnit eivät ole mahdollisia työajan ulkopuolella.

15 § Tilapäinen poissaolo ‌

1. Työntekijälle pyritään järjestämään mahdollisuus lyhyeen tilapäiseen palkat- tomaan poissaoloon, joka johtuu perheessä sattuneesta äkillisestä sairaus- tapauksesta. Tällaisen poissaolon takia ei työntekijän vuosilomaetuja vähen- netä.

2. Alle 10- vuotiaan lapsen sairastuessa äkillisesti maksetaan lapsen huolta- jalle palkkaa sairausajan palkkaa koskevien määräysten mukaisesti sellai- sen lyhyen poissaolon ajalta, joka on välttämätön lapsen hoidon järjestä- miseksi tai lapsen hoitamiseksi.

Soveltamisohje:

Äkillisen lyhytaikaisen poissaolon pituus määräytyy sen mukaisesti, mikä on välttämätöntä lapsen hoidon järjestämiseksi tai hoitamiseksi. Xxxxxxxxx ei kuitenkaan saa ylittää kolmea päivää.

Palkan maksamisen edellytyksenä muulle kuin yksinhuoltajalle on, että mo- lemmat huoltajat ovat ansiotyössä eikä toisella huoltajista ole ansiotyönsä ja työaikansa johdosta mahdollisuutta järjestää hoitoa tai itse hoitaa lasta.

Yksinhuoltajaksi katsotaan myös henkilö, joka ilman erillistä avioeropäätöstä pysyvästi on muuttanut asumaan erilleen aviopuolisostaan sekä henkilö, jonka puoliso on estynyt osallistumasta lapsen hoitoon asevelvollisuuden suorittamisen tai reservin harjoitusten vuoksi.

Poissaolosta on annettava työehtosopimuksen sairausajan palkan maksa- mista koskevien määräysten mukainen selvitys. Samoin on esitettävä selvi- tys toisen huoltajan esteestä hoitaa lasta.

Edellä olevan poissaolon takia ei työntekijän vuosilomaetuja vähennetä.

3. Työntekijälle pyritään järjestämään mahdollisuus lyhyeen tilapäiseen poissa- oloon, joka johtuu lähiomaisen kuolemasta ja hautajaisista. Tällaisen poissa- olon takia ei työntekijän vuosilomaetuja eikä ansioita vähennetä.

4. Työntekijä saa palkallisen vapaapäivän omia vihkiäisiään varten, mikäli nämä sattuvat hänen työpäiväkseen.

5. Työntekijä, jonka työsuhde on kestänyt vähintään vuoden, saa palkallisen vapaapäivän 50- ja 60-vuotispäivänään, jos merkkipäivä sattuu hänen työ- päiväkseen.

6. Kunnallisvaltuuston tai -hallituksen taikka valtiollisia taikka kunnallisia vaa- leja varten lain mukaan asetetun vaalilautakunnan tai -toimikunnan jäsenenä toimivalta työntekijältä ei vähennetä vuosilomaetuja sen vuoksi, että mainit- tujen elinten kokous pidetään hänen työaikanaan. Jos mainittujen elinten ko- kous pidetään hänen työaikanaan, maksetaan hänelle palkan ja kunnan maksaman ansionmenetyksen korvauksen erotusta siltä osin, kuin ansion- menetyksen korvaus mahdollisesti alittaa palkan määrän. Erotus makse- taan, kun työntekijä on esittänyt selvityksen kunnan suorittamasta ansion- menetyksen korvauksesta.

16 § Perhevapaat ‌

Palkallinen (peruspalkka) äitiys- ja adoptiovapaa on 3 kk ja palkallinen isyysva- paa 6 kalenteripäivää edellytyksenä 9 kuukauden yhtenäinen palkallinen työs- säolojakso ennen vapaan alkamista.

17 § Ryhmähenkivakuutus ‌

Työnantaja toteuttaa kustannuksellaan työntekijöitä koskevan ryhmähenkiva- kuutuksen siten kuin siitä on keskusjärjestöjen välillä sovittu.

18 § Jäsenmaksujen periminen ‌

Palvelualojen työnantajat PALTA suosittelee, että työnantaja pidättää, mikäli työntekijä on antanut siihen valtuutuksen, Palvelualojen ammattiliiton jäsenmak- sut palkanmaksukausittain työntekijän palkasta, jotka tilitetään Palvelualojen ammattiliiton nimeämälle pankkitilille. Työntekijälle annetaan vuoden päätyttyä verotusta varten todistus pidätetystä summasta.

19 § Luottamusmies ‌

Palvelutyönantajien ja Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestön välillä solmittua luottamusmiessopimusta PALTA:n ja PAM:n välillä sovituin soveltamisohjein noudatetaan tämän työehtosopimuksen osana.

Pääluottamusmies voidaan valita yritykseen, missä säännöllisesti työskentelee vähintään 50 työntekijää. Pääluottamusmiehen ja työnantajan välillä sovitaan yrityksen luottamusmiesorganisaatiosta.

Työnantaja ilmoittaa työhönoton yhteydessä työntekijälle, kuka toimii em. sopi- muksen tarkoittamana pääluottamusmiehenä tai luottamusmiehenä ja työnteki- jöiden työsuojeluvaltuutettuna ja mistä he ovat tavoitettavista.

Luottamusmiehellä on oikeus käyttää luottamusmiestehtävien hoitoon liittyvissä asioissa ja yhteydenpidoissa työnantajan hallinnassa olevaa puhelinta, atk-lait- teita, internetyhteyksiä ym. nykyaikaisia toimisto- yms. välineitä.

Luottamushenkilön ja työnantajan välille voi syntyä eri syistä ongelmia, jotka kärjistyessään voivat johtaa siihen, että työnantaja harkitsee luottamushenkilön työsuhteen päättämistä. Kun liitot ovat saaneet edellä todetusta tiedon, niiden tulee viipymättä käynnistää ja käydä neuvottelut sen selvittämiseksi, mitkä syyt, olosuhteet ja tosiseikat ovat aiheuttaneet tilanteen. Neuvotteluiden tavoitteena on pyrkiä yhteiseen kannanottoon niistä edellytyksistä, joilla luottamushenkilön ja työnantajan keskinäinen, työsuhteen perustana oleva luottamus voitaisiin pa- lauttaa.

Yli sadan työntekijän yrityksessä maksetaan 1.6.2022 lukien luottamusmiehelle 65,28 €/kk ja työsuojeluvaltuutetun palkkio 32,64 €/kk.

20 § Erinäisiä määräyksiä ‌

1. Työehtosopimuksen allekirjoittaminen ei saa merkitä työntekijälle nyt mak- setun normaalipalkan alenemista.

2. Työntekijäin velvollisuus on noudattaa työnantajan tai tämän edustajan an- tamia ohjeita ja määräyksiä, mikäli nämä eivät ole ristiriidassa voimassa ole- van lainsäädännön tai tämän työehtosopimuksen kanssa. Viranomaisten tar- kastuksissaan tekemistä huomautuksista ja määräyksistä on viipymättä il- moitettava työnantajalle samoin kuin kaikista sellaisista seikoista, jotka teat- terissa eivät ole asetusten määräysten mukaisia.

3. Työntekijän ollessa estynyt saapumasta työhönsä, on hänen tästä ajoissa ilmoitettava työnantajalle ja sovittava tämän kanssa sijaisen järjestämisestä.

4. Työnantaja varaa työntekijöille tilaisuuden käyttää tarkoituksenmukaista lu- kittavaa kaappia tai pukuhuonetta, mikäli se rakenteellisesti on mahdollista.

5. Työnantajan omistamia työvälineitä, koneita ja tarveaineita on hoidettava hy- vin ja käsiteltävä varovasti ja huolellisesti. Mikäli työntekijä tahallaan tai il- meisellä huolimattomuudellaan on aiheuttanut edellä mainituille esineille va- hinkoa, on hänen korvattava näin aiheuttamansa vahinko.

6. Työnantaja kustantaa ja huoltaa koneenhoitajille, siivoojille ja mainonnan hoitajille työtakin.

7. Mikäli työnantaja vaatii muun henkilökunnan käyttämään erityistä virkapu- kua, on se työnantajan kustannettava. Työasujen huollosta sovitaan paikal- lisesti.

8. Työntekijäliiton sopimusalatoimikunnan, valiokuntien, hallituksen ja valtuus- ton kokouksiin sekä liittokokoukseen työnantaja antaa oikeuden osallistua, ellei osallistumiselle ole erityistä tuotannollista estettä. Työntekijän on ilmoi- tettava kokoukseen osallistumisestaan niin pian kuin mahdollista ja esitet- tävä asianmukainen selvitys osallistumiseen tarvitsemastaan ajasta.

9. Osapuolet ovat yhtä mieltä, että henkilön, jonka tehtävänä on perehdyttää uusia työntekijöitä tai työssäoppijoita ja harjoittelijoita tai valvoa näyttötutkin- toja, on oltava ennalta määrätty ja riittävästi tehtävään perehdytetty. Lisäksi henkilölle tulee varata riittävästi aikaa tehtävän hoitamiseksi.

21 § Paikallinen sopiminen ‌

Työsopimuksen määräyksissä mainittu paikallinen sopiminen on mahdollista niissä asioissa, joissa se on työehtosopimuksen eri pykälissä mahdollistettu.

Paikallinen sopiminen toteutetaan joko työnantajan ja työntekijän kesken tai työnantajan ja luottamusmiehen kesken. Luottamusmiehen kanssa tehty sopi- mus sitoo niitä työntekijöitä, joita luottamusmiehen on katsottava edustavan.

Paikallinen sopimus voidaan solmia olemaan voimassa toistaiseksi tai määrä- ajaksi, kuitenkin enintään yhden vuoden pituiseksi ajaksi. Toistaiseksi voimassa oleva sopimus voidaan irtisanoa kolmen kuukauden irtisanomisaikaa noudat- taen, ellei irtisanomisajasta ole paikallista sopimusta tehtäessä muuta sovittu.

Paikallinen sopimus on tehtävä kirjallisena, jos jompikumpi osapuoli sitä pyytää. Tällöin sopimus astuu voimaan vasta, kun se on molemmin puolin allekirjoitettu.

Paikallista sopimusta ei saa uudelle työntekijälle esittää koeaikana työsopimuk- sen ehtona, ellei kyseessä ole teatterissa tai työntekijäryhmittäin yleisesti käy- tössä oleva tai luottamusmiehen tekemä paikallinen sopimus.

Tässä pykälässä tarkoitettu paikallinen sopimus on voimassa olevan työehtoso- pimuksen osa.

22 § Erimielisyyksien ratkaiseminen ‌

1. Tämän sopimuksen tulkintaa tai rikkomista koskevista erimielisyyksistä on ensin neuvoteltava työnantajan ja työntekijäin luottamusmiehen kesken sekä, ellei tässä sovintoa synny sopimuksen allekirjoittajajärjestöjen kesken. Ellei yksimielisyyteen näin päästä, voi kumpikin riitapuoli saattaa asian työ- tuomioistuimen ratkaistavaksi.

2. Kaikki työtaistelutoimenpiteet, jotka kohdistuvat tähän työehtosopimukseen kokonaisuudessaan tai johonkin sen yksityiseen määräykseen, ovat kielletyt.

23 § Sopimuksen voimassaoloaika ‌

1. Tämän työehtosopimuksen sopimuskausi on 25.3.2022 - 29.2.2024. Mikäli osapuolet eivät kuitenkaan pääse sopimukseen vuoden 2023 palkankoro- tuksista 15.12.2022 mennessä, voidaan sopimus irtisanoa päättymään 28.2.2023.

2. Tämän sopimuksen määräykset ovat voimassa siksi, kunnes uusi sopimus on tullut voimaan tai sopijapuolten väliset neuvottelut jommankumman neu- votteluosapuolen toimesta on todettu päättyneiksi.

Helsingissä 20. päivänä huhtikuuta 2022 Palvelualojen työnantajat PALTA ry Palvelualojen ammattiliitto PAM ry

Palvelualojen työnantajat PALTA ry

Eteläranta 10 6. krs

PL 62, 00131 Helsinki

Vaihde 020 595 5000 xxx.xxxxx.xx

Palvelualojen ammattiliitto PAM ry

Sixxxxxxxxxxxxx 00 X,

PL 54, 00531 Helsinki

Puhelin 000 000 000 xxx.xxx.xx

JÄLKIPAINOS KIELLETÄÄN.

Document Metadata

Table of Contents

Elokuvateattereita koskeva työehtosopimus

Document Metadata