OPERATIIVINEN SOPIMUS 2020
OPERATIIVINEN SOPIMUS 2020
Toimiala: Vapaa-aika Palvelualue: Liikuntapalvelut Sopimuksen tarkoitus:
Operatiivinen sopimus täydentää toimialan strategista sopimusta. Tässä sopimuksessa määritellään kaupungin strategiasta, strategisten ohjelmien linjauksista sekä liikuntalautakunnan painopisteistä johdetut liikuntapalveluja sitovat tavoitteet.
Sisällys
1.1 Kuvaus Liikuntapalveluiden perusprosessista 3
1.2 Toimintaympäristön muutostekijät 4
1.3 Toiminnan kehittämissuunnitelma ja strategiset painopisteet 9
4 Toiminnalliset tavoitteet 11
4.1 Perustoiminnan tavoitteet 11
5 Henkilöstön hyvinvointi ja työelämän laatu 16
5.1 Kaupungin yhteiset tavoitteet 16
5.2 Toimialoittain/palvelualueittain seurattavat tavoitteet 16
6.1 Tavoitteelliset tunnusluvut 17
Liikuntapalveluiden toiminta pohjautuu liikuntalakiin, jonka tarkoituksena on edistää liikuntaa, kilpa- ja huippu-urheilua sekä niihin liittyvää kansalaistoimintaa, edistää väestön hyvinvointia ja terveyttä sekä tukea lasten ja nuorten kasvua ja kehitystä. Tätä kautta Turun kaupungin liikuntapalvelujen tehtävänä on aktivoida turkulaiset liikkumaan ja parantamaan hyvinvointiaan liikunnan avulla. Turun kaupungin liikuntapalvelukeskus tuottaa erilaisia liikuntaolosuhteita ja –palveluita kaikille turkulaisille, niin yksittäisille kaupunkilaisille kuin liikuntaa järjestäville yhdistyksillekin. Toimimme yhteistyössä kansalaisjärjestöjen sekä muiden hallintokuntien ja kumppaneiden kanssa, sekä osallistamalla kuntalaisia. Liikuntapalvelut toimii Turun kaupungissa alansa asiantuntija- roolissa. Palvelualue seuraa liikunta-alan kehitystä, pitää yllä tilannekuvaa turkulaisesta liikuntakulttuurista ja kehittää sitä.
Keskeisiin liikuntapalvelukeskuksen tuottamiin palveluihin lukeutuvat
▪ liikuntapaikkojen ylläpito ja varaaminen
▪ liikuntapalveluiden koordinointi ja järjestäminen
▪ liikunta-avustukset
Kuvaus Liikuntapalveluiden perusprosessista
Toimintaympäristön muutostekijät
1.2.1 Xxxxx Xxxxxxx hallitusohjelman tavoitteet liikunta-asioissa
Xxxxx Xxxxxxx hallituksen hallitusohjelman (Osallistava ja osaava Suomi –sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä yhteiskunta (2019)) mukaan liikunnallinen elä- mäntapa ja arki on tärkeää omaksua jo lapsena. Vain viidesosa suomalaisista liikkuu terveytensä kannalta riittävästi, mikä aiheuttaa merkittävät yhteiskunnalliset kustan- nukset.
Hallitusohjelmassa liikuntaa koskeviksi tavoitteiksi on asetettu liikunnallisen kokonaisaktiivisuuden nouseminen kaikissa ryhmissä, ulkoilun ja arkiliikkumisen edellytysten paraneminen sekä seuratoiminnan ja huippu-urheilun edellytysten paraneminen. Kokonaisaktiivisuutta halutaan edistää muun muassa laajentamalla Liikkuva koulu –ohjelma eri elämänvaiheisiin. Ulkoilun ja arkiliikkumisen edellytysten parantamisessa keskeistä hallitusohjelmassa on liikuntapaikkojen rakentamisen tukeminen, korjausvelan pie- nentäminen ja energiatehokkuuden parantaminen. Lähiliikuntapaikkoja ja ulkoilureitistöjä halutaan lisätä ja perusparantaa. Myös lasten, iäkkäiden ja erityisryhmien liikku- misen kannalta keskeisten arjen lähiympäristöjen, kuten puistojen ja viheralueiden, lisääminen nähdään tärkeäksi. Seuratoiminnassa ja huippu-urheilussa tavoitteena on vahvistaa tasa-arvoa ja yhdenvertaisuustyötä sekä edistää vammaisurheilua ja ikääntyneiden liikkumista. Liikuntapoliittisen selonteon toimia halutaan toimeenpanna. Tar- koituksena on muun muassa nostaa seuratukea, lisätä huippu-urheilun rahoitusta ja lajeille jaettavaa tehostamistukea sekä kohdentaa lisäresursseja urheiluakatemiaan ja valmennuskeskuksiin. Urheilua tavoitteellisesti harrastaville nuorille halutaan taata yhtäläiset edellytykset opiskella myös ammatillisen koulutuksen piirissä kuin urheiluluki- ossa.
Hallitusohjelmassa lasten ja nuorten hyvinvoinnin tavoitteiston yhtenä asiakohtana on mieluisen harrastuksen takaaminen jokaiselle lapselle ja nuorelle koulupäivän yhtey- teen. Islannin mallista halutaan luoda suomalainen toteutus. Koulujen aamu- ja iltapäivätoimintaa ja sen laatua, kerhotoimintaa sekä yhteistyötä kuntien ja kolmannen sektorin toimijoiden välillä halutaan vahvistaa. Hallitusohjelmassa on todettu, että tavoitteena on käynnistää valmistelu maksuttomien harrastusmahdollisuuksien edistä- miseksi koulupäivän yhteydessä.
Liikunnallisen kokonaisaktiivisuuden nostamiseksi kaikissa ryhmissä hallitusohjelmassa on asetettu tavoitteeksi myös liikkumisohjelman ja sen arviointiyksikön luominen ensisijaisesti valtioneuvoston kansliaan. Samalla on tavoitteena perustaa liikuntapoliittisen selonteon mukainen liikuntapoliittinen koordinointielin valtioneuvoston nimittä- mänä.
1.2.2 Turkua koskettavat kansalliset liikuntaan vaikuttavat toimintaympäristön muutostekijät
Kansallinen liikuntakäyttäytyminen
Vaikuttavia ja kustannusvaikuttavia toimenpiteitä tulisi toteuttaa merkittävästi nykyistä enemmän liikkumattomuuden yhteiskunnallisten kustannusten aiheuttamiin riskiryh- miin, kuten elintapasairauksia omaaviin tai suuren riskin henkilöihin, syrjäytymisvaarassa oleviin nuoriin, kaiken ikäisiin huonon fyysisen kunnon omaaviin henkilöihin ja heikentyneen toimintakyvyn omaaviin ikääntyneisiin. Xxxxxxxxx X, Xxxx P, toim. Liikkumattomuuden lasku kasvaa – vähäisen fyysisen aktiivisuuden ja heikon fyysisen kunnon yhteiskunnalliset kustannukset. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 31, 2018
Liikuntakäyttäytymisen trendi kansallisesti tarkoittaa liikkumattomuutta ja istuminen on keskeinen yhteiskunnallinen haaste.
Liikuntapoliittinen selonteko
Xxxx Xxxxxxx Xxxxxxxx laati liikuntapoliittisen selonteon, joka valmistui 2018. Liikuntapoliittinen selonteko on ollut sivistysvaliokunnan lausuttavana. Huomionarvoista:
• Aikuisväestöstä vain joka viides liikkuu terveytensä kannalta riittävästi ja liikkumattomuus lisää sairaspoissaoloja ja työssä jaksamisen ongelmia • Liikkumisen vahva polarisoituminen sekä fyysisen kokonaisaktiivisuuden vähentyminen yhteiskunnassa ja merkittävästi myös lasten ja nuorten keskuudessa. • Kuntien liikuntapaikkarakentaminen, kävely- ja pyörätieverkostot ja muut arkiliikkumiseen kannustavat infra-palvelut sekä luontoliikunnan kohteet ovat välttämätön osa kunnan koko väestön terveysliikunnan edistämistä. • Matalan kynnyksen esteettömät ja saavutettavat ohjauspalvelut sekä liikuntaneuvonta edistävät osaltaan liikkumisaktiivisuutta. • Lasten ja nuorten hyvinvoinnin tulee olla pitkäaikainen strateginen valinta ja painopiste, jos tahdotaan vaikuttavuutta ja tuloksia ihmisen elinkaaressa. Koko väestöstä arviolta 15-20 prosentilla fyysinen, kognitiivinen, sosiaalinen tai psyykkinen toimintakyky on alentunut. Näiden seurauksena yhä useampi tarvitsee erityispalve- luita,- ohjausta tai -hinnoittelua ym, jotka tulee huomioida palveluita suunniteltaessa (Valtio soveltavan liikunnan ja vammaisurheilun edistäjä LTS/ Xxxxx Xxxxxxxx ja Xxxx Xxxxxx + liikuntapoliittinen selonteko) Kuntaliiton sivistyspoliittisessa Sivistyksen suunta -ohjelmassa linjataan kulttuuri-, kirjasto-, liikunta- ja nuorisopolitiikkaa vuoteen 2025. Vapaa-aikatoimialan liikuntapalveluille määritellyissä visioissa: Kuntalaiset liikkuvat terveytensä kannalta riittävästi ja saavat siitä iloa, elämyksiä ja työkykyä. Kuntien liikuntapalvelut ovat kohtuuhintaisia ja helposti saavutettavissa. Kansallinen viitekehyksessä urheilukulttuuri muuttuu ja organisoituu uudistuen. Lajiliitot ja Olympiakomitea etsivät valmennuskeskuksilleen sijoituspaikkoja myös Suurista kau- pungeista tuoden resursseja mukanaan. Turussa kehittyvä Kupittaan alue tarjoaa tähän valta-kunnallisesti erityisen kilpailukykyisen mahdollisuuden. Tästä viimeisin esimerkki ampumaurheiluliiton toimintojen osasijoittaminen Turun Kupittaalle. | ||||
ATH v. 2015 FinSote 2018 | Suomalaiset 2015 2018 | Turkulaiset 2015 2018 | ||
suosituksen mukaisesti kestävyysliikuntaa ja lihaskuntohar- joittelua harrasti 20–54-vuotiaista Vakituisesti useita tunteja viikossa vähintään kuntoliikuntaa harrastavien osuus 20-54 vuotiaiden kohderyhmässä. | 17,5,% 30.9% | 22,4% 29% | ||
Vapaa-ajan liikuntaa harrastamattomat aikuiset. | 20,8 % 21.4 % | 17,8 % 25 % | ||
Iän mukaan harrastamattomien osuus lisääntyy. 20–54-vuotiaat 55–74-vuoitaat yli 75-vuotiaat vapaa-ajan liikuntaa harrastamattomat | 17,8 % 21.8 % 22 % 16 % 32,9 % 35 % | 12,1 % 24 % 26,2 % 22.6 % 30,3 % 34.8 % | ||
Ikääntyneellä väestöllä (> 75 v) 500 metrin matkan kävelemi- sessä suuria vaikeuksia oli | 23,7 % 22.9 % | 21,7 % 19.5 % | ||
Alle kouluikäisten liikuntakulttuuri
Vain 10-20 % alle kouluikäisistä saavuttaa suosituksen mukaisen päivittäisen liikuntamäärän (2-3h/pvä) (Tutkimuskatsaus liikuntapoliittisen selonteon tausta-aineistoksi 2018).
Fyysisen aktiivisuuden määrässä ja motorisissa taidoissa on merkittäviä yksilöllisiä eroja. Esimerkiksi vain noin puolet 6 vuotiaista hallitsee motorisista perustaidoista juoksemisen (Tutkimuskatsaus liikuntapoliittisen selonteon tausta-aineistoksi 2018).
Noin 60 prosenttia päivähoitopäivästä on 3–6-vuotiailla fyysisesti passiivista toimintaa, viidennes päivästä (20 %) on vapaata sisäleikkiä ja viidennes (21 %) vapaata ulkoleikkiä, josta suurin osa ei sisällä fyysisesti aktiivista tekemistä. Reippaan fyysisen aktiivisuuden osuus on 10 % (n. 48 min/pv). (Tuloskortti 2018)
Keskeisimmät tekijät, jotka vaikuttavat siihen, että liikuntasuositukset eivät täyty päiväkotipäivän aikana ovat varhaiskasvatusympäristön ahtaat tilat, liikuntaan soveltuvan sisätilan puuttuminen, liian pieni ja tasainen ulkoilualue, rikkinäiset liikuntavälineet ja päivittäinen ulkoiluajan vähentäminen (Tutkimuskatsaus liikuntapoliittisen selonteon tausta-aineistoksi 2018).
Liikunnallinen elämäntapa alkaa vähitellen urautua kolmen vuoden iästä lähtien (Tutkimuskatsaus liikuntapoliittisen selonteon tausta-aineistoksi 2018).
Kouluikäisten lasten ja nuorten liikuntakulttuurin nykytila (7-15 -vuotiaat)
Liitu 2018 -tutkimuksen mukaan vain reilu kolmannes (38 %) 7-15 -vuotiaista lapsista ja nuorista täyttää liikuntasuosituksen (1h / pvä; vrt. 2016 32 %). 15 –vuotiaista vain joka viides täyttää liikuntasuosituksen. Vähän liikkuvia (0-2 päivänä riittävästi liikuntaa) oli 7-15-vuotiaista joka kymmenes (12 %). Vuoden 2018 Move! –mittaustulosten mukaan joka kolmannella 5. luokkalaisella on Turussa heikko fyysinen toimintakyky. Uhkana on, että kaikkein heikkokuntoisimmat lapset ja nuoret eivät tule selviämään päivittäisistä askareista ja xxxxxx xxxxx johtaa terveysongelmiin (Liikuntapoliittinen selonteko 2018).
Puolet (54 %) 7–15-vuotiaista harrastaa liikuntaa tai urheilua urheiluseurassa. Urheiluseuraan liitytään 6-vuotiaana, päätös yhteen lajiin keskittymisestä tehdään keskimäärin 9- vuotiaana ja seuraharrastaminen lopetetaan keskimäärin 11-vuotiaana. Seuraharrastamisen aloittamisikä on laskenut tasaisesti vuodesta 2014 seitsemästä vuodesta kuuteen vuoteen. Keskeisimpiä syitä urheiluseuraharrastuksen lopettamisen taustalla ovat kyllästyminen lajiin (40 %), se, että ei viihdy joukkueessa tai harjoitusryhmässä (31 %) tai että harrastaminen ei ole tarpeeksi innostavaa (25 %). Kansallisesti liikunta-aktiivisuuden osalta urheiluseuratoimintaan osallistuvat nuoret ovat kyllä muita aktiivisempia, mutta heidän kokonaisliikuntamääränsä jäävät silti usein selvästi alle suositellun 18-20 tunnin viikossa. Lisäksi noin kolmasosa urheiluseuratoimintaan osallistuvista nuorista ei saavuta edes viikoittaista terveysliikuntasuositusta (14 h/vko). Yritysten järjestämään liikuntaan osallistui puolestaan Liitu 2018 –tutkimuksen mukaan vähintään kerran viikossa joka kolmas 7- 15 –vuotiaista lapsista ja nuorista
Ruutuaika suosituksen (tv, tietokone, puhelin > 2h /pvä) ylittää yhä useampi 49 % (2016) 🡺 55 % (2018). Vain 5 % kertyy ruutuaikaa alle suosituksen5-10 %.
Nuorten syrjäytymisestä olisi ehkäistävissä fyysistä aktiivisuutta lisäämällä, mikä tarkoittaisi yhteiskunnalle 70-140 miljoonaa euroa vähemmän kustannuksia (Liikkumattomuuden lasku kasvaa -raportti 2018).
Liikuntalajien määrä kasvaa (yli 60 lajia tuetaan) vaatii erityisesti nykyisten liikuntaolosuhteiden monipuolisempaa käyttömahdollisuutta tai uusia liikuntapaikkoja.
Liikuntakäyttäytymisen trendit muuttuvat mm. Turussa vuonna 2018 18-79 -vuotiaille tehdyn Kuntapalvelututkimuksen perusteella voidaan todeta, että turkulaisista aikuisista 96% (2017 96%) harrastaa jonkinlaista liikuntaa vähintään viikoittain.
VUOSI 2017 Järjestöihin kuuluminen | Suomalaiset | Turkulaiset | ||
aikuisten osallistuminen (vähintään 1 krt/vko) liikunta- tai urheiluseu- rojen toimintaan. | 29 % | 31,6 % | ||
yli 75-vuotiaista osallistuu vähintään viikoittain liikunta- tai urheilu- seurojen toimintaan | 14,9 € | 23,8 % | ||
Iän mukaan harrastamattomien osuus lisääntyy. 20–54-vuotiaat 55–74-vuoitaat yli 75-vuotiaat vapaa-ajan liikuntaa harrastamattomat | 17,8 % 22 % 32,9 % | 12,1 % 26,2 % 30,3 % | ||
liikunta- ja urheiluseuroissa liikkuvista jäsenistä on alle 20-vuotiaita | n. 70 % = 42.000 lasta ja nuorta | |||
1.2.3. Turun kaupungin sisäiset liikuntakulttuuriin tai palveluihin vaikuttavat toimintaympäristön muutokset Toimintaympäristön muutostekijät (TURKU) Turun kaupungin väkiluku lisääntyy noin 2500 asukkaalla vuodessa ja kaupunki rakentuu uusille asuinalueille ja kehittyy. Asiakastarve kasvaa erityisesti uusilla asuinalueilla. (Skanssi, Syvälahti, Ylimaaria, Kakola, Linnakaupunki, Tiedepuisto ja Itäharju) tulisi huomioida lähiliikuntapalvelut (mm. koulujen salit ja kentät) ja kehittää keskeisiä liikuntakes- kittymiä, kuten Kupittaan liikuntakeskusta osana Kupittaan kampus- ja tiedepuisto –kärkihanketta, Impivaaran liikuntakeskusta ja urheilupuistoa. Mahdolliset muutokset, peruskorjaukset jne. Samppalinnan palloiluhallin, Parkki, Kupittaan maauimala, Impivaaran kohteet, Alfa vuokrasopimus, Lintula, kouluhankkeet mm. Pansio ja Xxxxxx vaativat linjauksia resurssoinnnista. Ratapiha-hankkeen toteutuessa Turkuun saattaa syntyä merkittävä liikuntapaikkojen lisätarjonta ja Turku-hallin (Gatorade-Center) toiminnot tulee pohtia uudelleen osana laajem- paa koko kaupungin liikuntapaikkaverkostoa. Väestörakenne ja asuinalueiden väliset erot. Ikääntyvä väestö tulisi huomioida erityisesti uimahallipalvelujen tarjonnassa ja asuinalueiden välisiä erojen tulisi huomioida kaikissa matalankynnyksen palveluissa. Palveluiden kysyntä kasvaa ja muuttuu. Turun haasteena on väestön ikääntyminen. Turussa asuu tällä hetkellä reilut 17 000 yli 75-vuotiasta, joista noin 15 400 henkilöä itsenäisesti omassa kodissaan. Vuoteen 2020 mennessä yli 75-vuotiaiden määrä kasvaa noin 19 000 henkilöön. Tämä edellyttää lisääntyvää iäkkäiden ihmisten palveluihin panostamista. mm. Seniorirannekkeen käytön merkittävä kasvu (v. 2010 käyntikertoja oli n. 50 000, v. 2017 käyntikertoja oli jo 200 000). Tämä näkyy mm. Petreliuksen uimahallin tarveselvityk- sessä, jonka mukaan palveluiden kysyntä kasvaa, mutta nykyinen uimahalli ei mahdollista kasvua, tarvitaan laajennus tai uusi uimahalli. | ||||
Lasten ja nuorten liikkumattomuutta on pyritty vähentämään laajalla Liikkuva koulu –hankkeella, joka päättyy 2019. Turkua kohtaan lisääntyvät, jotta jokaisen lapsen koulupäivään tavoiteltu tunti lisää liikettä toteutuu ja turkuun hankekauden aikana rakennettu toimintamalli vakiintuu ja sen kehittämistä jatketaan. Hanke, on ennen kaikkea liikuntakulttuurin muutoshanke, jossa kaikille lapsille koulupäivän yhteydessä tarjottu matalan kynnyksen liikuntaharrastus-mahdollisuus tulee turvata sekä liikuntapalveluiden sisäisten resurssien uudelleen ratkaisemalla. Hankkeessa luotu Liike -kerho malli liikuttaa 3000 lasta viikossa ja tämä asiakastarve on olemassa jatkossakin. Seurojen omat harjoitustilat tai kohteet, joissa he ovat vuokralla lisääntyvät ja kallistuvat. Tästä johtuen harjoitustila-avustusmuodon vaikutus on heikentynyt. Vuonna 2010 aikuis- ten tiloja on pystytty subventoimaan 25% ja lasten 65 %+25 %. Vuonna 2017 aikuisten subventointi on lakkautettu ja lasten tilojen subventiot laskeneet 54,66 %+10 %:iin. Investoinnit uuteen liikuntapaikkakysyntään => liikuntapaikkarakentaminen, tukea liikunta-seurojen ja yksityisten rakentajien intressejä rakentaa ja käyttää uutta ei kaupungin omistamaa/hallinnoimaa liikuntainfraa kohdentamalla lisää avustusmäärärahoja. Liikunnallisiin toimintoihin jaettiin vuonna 2012 avustuksia 8,46€/as ja vuonna 2017 7,32€/as. | |
Toiminnan kehittämissuunnitelma ja strategiset painopisteet Liikkuvat lapset ja nuoret - Kaikki lapset ja nuoret omaksuvat liikunnallisen elämäntavan •Liikuntapalvelut edistää lasten ja nuorten kanssa toimivien tahojen yhteistyötä lasten ja nuorten kiinnittymiseksi liikunnalliseen elämäntapaan. Liikuntapalveluilla ja yhteistyötahoilla (varhaiskasvatus, oppilaitokset, nuorisopalvelut, huoltajat, järjestöt, neuvola- ja kouluterveydenhuolto ym.) on yhteinen ydinviesti lasten ja nuorten liikunnallisen elämäntavan edistämisen osa-alueista. •Liikuntapalveluissa pääpaino lasten ja nuorten liikunnallisen elämäntavan edistämistyössä on erityisesti varhaiskasvatusikäisissä lapsissa ja heidän huoltajissaan. •Liikuntapalvelut edistää yhdessä sidosryhmien kanssa lasten liikunnan laatutekijöiden toteutumista lasten liikunnassa. Liikuntapalvelut edistää sidosryhmien tiedon ja ymmärryksen lisääntymistä lasten ja nuorten liikunnallisen elämäntavan taustalla olevista tekijöistä. Aktivoiva ympäristö ja olosuhteet luovat edellytykset liikunnalliseen elämään •Liikuntapalvelut toimivat asiantuntijaroolissa, kun kaupunkia suunnitellaan ja kehitetään liikunnallista elämäntapaa edistäväksi kaupunkiympäristöksi yhteistyössä eri sektoreiden kanssa. Aktivoivalla ympäristöllä on tulevaisuuden kunnassa korostuva rooli terveyden ja liikunnallisen elämäntavan edistämisessä •Liikuntapalvelut etsii uusia kehittämiskonsepteja liikuntaolosuhdeverkoston rahoittamiseksi, rakentamiseksi ja ylläpitämiseksi Liikunta innostavana kumppanina elinvoiman ja hyvinvoinnin edistämisessä •Liikunnan kasvava kumppanuus ja uudenlainen konseptointi yritysten sekä tutkimus- ja oppilaitosten kanssa sekä elinvoiman että hyvin-voinnin edistämiseksi •Turku rakentuu houkuttelevaksi urheilutapahtuma- ja liikuntamatkailukaupungiksi sekä valmennus- ja koulutuskeskukseksi yhteistyössä eri toimijoiden kanssa •Liikunta kehittää entisestään liikunnan palveluketjuja ja neuvontaa eri kumppanien kanssa terveiden elintapojen edistämiseksi, terveys- ja hyvinvointierojen kaven- tamiseksi sekä yksinäisyyden ja ulkopuolisuuden vähentämiseksi Liikunta- ja urheiluseurojen ja liikuntaa järjestävien yhdistysten kanssa tehtävän yhteistyön kehittäminen turkulaisten liikkumisen lisäämiseksi •Kaupungin roolin kehittäminen mahdollistajasta myös aktiiviseksi kumppaniksi olosuhteiden, avustus- ja vuorojenjakopalveluiden sekä aktivointipalveluiden uuden- laisella kehittämisellä •Seura- ja yhdistystoiminnan laadun ja osaamisen yhteiskehittäminen tiedolla johtamisen sekä paikallisen ja kansallisen osaamisverkoston avulla | |
1.000 € | |||
Liikuntalautakunta | TOT 2018 | TAM 2019 | TA 2020 |
Toimintatulot | 4 421 | 4 045 | 4 045 |
Toimintamenot | 24 815 | 25 015 | 25 217 |
Toimintakate | -20 394 | -20 970 | -21 172 |
Muutos-% | 2,8 % | 1,0 % | |
TP 2018 | TA 2019 | TA 2020 | |
Htv | 94,9 | 101 | 102 |
Palkat ja palkkiot | 3 595 811 | 3 547 423 | 3 609 886 |
Sijaistus % | 32,0 | 30,9 | 31 |
Sairauspoissaolo% | 2,9 | 1,9 | 2,5 |
Liikunnallisen elämäntavan yksikkö
Yksikössä pyritään toteuttamaan seuraavat palvelut ja avustusten jaot vuonna 2020 talousarviovarojen puitteissa:
- Tuotteet
Tavoitteena: monipuolisilla ja houkuttavilla palveluilla väestön fyysisen aktiivisuuden ja liikunta-aktiivisuuden lisääntyminen.
o Lasten liikunnan ihmemaa
o Lasten ja nuorten soveltavan liikunnan palvelut
o Lapset liikkeelle
o Liikkuva koulu
o Koululiikunnanohjaus
o Xxxx.xx
o Leidit liikkeellä
o Kunnon äijät
o Leikkipuistojumpat
o Ihanaiset naiset
o Raskas sarja
o Xxxxxxx- xxxxxxx
o Saattajakortti
o Liikuntaneuvonta
o Kuntokonkarit
o Työikäisten ja ikääntyneiden soveltavan liikunnan palvelut
o Senioriranneke
o Voitas- toiminta
o Kuntosalin ABC- kurssit ja laiteopastus
- Avustukset
Tavoitteena: Seurojen ja yhdistysten elinvoiman sekä kuntalaisten liikuttamisen mahdollisuuksien edistäminen
Toiminta:
o Urheilu- ja liikuntaseurojen toiminta-avustus
o Muun yhdistystoiminnan toiminta-avustus
o Vammais-avustaja-avustus
o Tapahtuma-avustus Osaaminen:
o Koulutusavustus
o Stipendit
o Proper-hanke Erityisavustus:
o Xxxxx Xxxxx -keskus
Liikuntapaikkayksikkö
Liikuntapaikkayksikkö ylläpitää ja kehittää liikuntapaikkoja Turun kaupungissa. Tavoitteena on tarjota kattavat ja korkeatasoiset kuntalaisten hyvinvointia ja urheilukulttuuria edistävät liikuntapaikat, joiden käyttöaste on korkea. Ylläpitotyö ja palvelut järjestetään tehokkaasti ja taloudellisesti. Liikuntapaikkojen korjausinvestointeja suunnitellaan liikuntapaikkasuunnitel- maan tukeutuen.
Ydintehtävät ja -alueet
- Kunnallisten tilojen vuorojako
o yhteensä 208 erillistä varattavissa olevaa tilaa
- Liikuntapaikat
o uimalaitokset
o sisäliikuntahallit ja -salit
o ulkokentät
o jäähallit ja jalkapallohalli
o liikunta- ja urheilukeskukset
- Olosuhdeavustukset
o Harjoitustila-avustus
o Liikuntapaikan rakentaminen
o Alueuimahallit
o Suunnistuskartat
o Erityisavustukset
- Asiakaspalvelu
o Liikuntapalveluiden tuotteiden ja liikuntarannekkeiden myynti
o Seurarannekejärjestelmä Kilpurin hallinnointi
o Liikuntapalvelujen hinnastoon liittyvät toimet
o Liikuntatilojen avainten hallinnointi
o Tilavuokrien laskutus
Hanke | Projekti | Hyötytavoite | Tuotostavoite | Strategiakytkös |
Aktiivisuuden edistäminen | Aktivoiva ympäristö ja olosuhteet | Aktivoivalla ympäristöllä on tulevaisuu- den kunnassa korostuva rooli terveyden ja liikunnallisen elämäntavan edistämi- sessä. Liikuntaolosuhdeverkosto. | Tavoitteena luoda mallinnos aktivoivan ympäristön arviointiin. Alueellinen pilottikohde. Projektissa tehtäisiin yhdessä muiden toimijoiden, ennen muuta kaupunkiympäristötoimialan kanssa. | 3.3.10 Sujuvaa ja turvallista arkea tuetaan hyvällä kaupunkiympäristöllä ja palveluilla |
Aktiivisuu- den edistä- minen | Liikunta- neuvonnan palveluket- jut | Riittämätön liikunta lisää sairastavuutta. Liikuntakäyttäytymiseen vaikuttaminen ennen sairastumista on sekä yhteiskun- nan että henkilön etu. Yksilölliseen liikuntaneuvontaan tavoitel- laan työikäisiä ja ikääntyneitä, joiden sai- rastumista tai toimintakyvyn heikkene- mistä liikunnalla voidaan ehkäistä. Tavoitteena on, että liikuntapalveluiden toteuttama yksilöllinen liikuntaneuvonta täydentää Hyvinvointitoimialan toteutta- maa elintapaneuvontaa ja asiakasohjautu- vuus on sujuvaa. | Liikuntapalvelukeskuksella on liikuntaneuvonnan malli työikäisille ja ikääntyneille. Malli sisältää asiakaskohderyhmän määrittelyn, liikuntaneuvontaan ilmoittautumisjärjestelmän, liikuntaneuvontaprosessin määritelyn, kirjaamisen ja vaikutusten arvoinnin sekä jatkopalveluden kuvaamisen. Liikuntapalvelukeskuksen antaman liikuntaneuvonnan: •roolista on sovittu kaupun- gin sisäisten sidosryhmien ja V-SSHP:n kanssa •asiakaskohderyhmä ja neuvontaan ohjautumisen kriteerit on rajattu, määritelty ja kuvattu •määrällisestä asiakastavoitteesta ja siihen käytettävästä työaikaresurssista on sovittu •vaikutusten miƩaamisen kriteerit ja mittarit on määritelty ja otettu käyƩöön•malli on luotu ja sen vaikutuksia testattu. | 2.3.1 Tuetaan aktiivista elämäntapaa luomalla edellytyksiä omatoimi- selle aktiivisuudelle |
Aktiivisuu- den edistä- minen | Voimaa vanhuuteen tutuksi ja ta- vaksi. Voimaa Vanhuuteen mentorointi- ohjelma | Toimintakykyinen vanhusväestö tukee kunnan elinvoimaisuutta. Sosiaali- ja terveydenhuollon kustannukset vähenevät, mikäli yli 75-vuotiaita kuntalaisia saadaan säännöllisen liikunnan pariin. Tämä edellyttää tiedon ja osallistumismahdolli- suuksien lisäämistä koko kaupungin katta- vasti. Seura-. yhdistys- ja oppilaitoyhteis- työn kautta toimintamuotoja ja liikunta- mahdolisuuksia pystytään lisäämään ja ke- hittämään. | Voimaa vanhuuteen – ohjelman hyvien käytänteiden kehittäminen ja erityisesti toimiva yhteistyö kaupungin toimijoiden kesken ja palveluketjun saumaton jatkumo kolmannelle sektorille: kohderyhmän liikuntamahdolli- suudet lisääntyvät. Projektin pääasiallinen tuotos on ikääntyneiden vaikut- tavien ja tarkoituksenmukaisten liikuntaryhmien lisään- tyminen kolmannen sektorin toimijoiden parissa. Lisäksi: yli 75-vuotiaiden liikunnan palveluketju selkey- tyy ja oikeat asiakkaat löytävät/ohjautuvat oikea-aikai- sesti heille sopiviin palveluihin. | 2.1.3 Luodaan parempia palveluita kehittämällä vaikuttavia asiakaskeskei- siä palveluprosesseja |
Hanke | Projekti | Hyötytavoite | Tuotostavoite | Strategiakytkös |
Digitaalisten medioiden hyödyntäminen | Asiakastietojen keruu | Asiakastietojen keruu ja seuranta suhteutettuna käytettävissä oleviin tilaresursseihin mahdollistaa paremman tiedolla johtamisen ja toimenpiteiden entistä tehokkaamman kohdentamisen. Järjestelmän tuottamasta tiedosta on hyötyä sisäisenä työkaluna mm. vuoronjaon periaatteiden toteutumisen seurannassa, avusta-mismäärärahojen kohdentamisessa sekä tarveselvitysprosesseissa. | Projektin päätuotoksena on asiakastiedonkeruujärjes- telmä, jonka avulla voidaan kerätä asiakastiedot syste- maattisella, vertailukelpoisella ja toistettavissa olevalla tavalla. Projektin aikana määritellään myös toimipisteiden eli liikuntatilojen kapasiteetit, sekä harraste- ja kilpaurheilu vuoronvarausta varten. Projekti toteutetaan useassa vaiheessa, jolloin tuotoksia on useampia: nykytilan kuvaus, otos- ja menetelmien testaussuunnitelma, tilojen kapasiteettien määrittely, harraste- ja kilpaurheilumääritelmät, valmis järjestelmä, analysoitavaksi saatavan datan haltuunotto sekä da- tan analyysisuunnitelman tarkentaminen. | 2.3.3 Aktiivista elämäntapaa edistävät palvelut kohdennetaan hyödyntämällä paremmin asiakas- ja asukastietoa |
Digitaalisten medioiden hyödyntämi- nen | Liikuntatilojen käytön tehostaminen ja vuorojaon kehittäminen | Käyttämättä tai vajaalla käytöllä olevien liikuntatilojen varauksiin puuttumalla säästetään investointikustannuksissa. Vuorojakoprosessin tehostaminen mm. digitaalisesti ja toimintamallin avaami- nen säästää mm. aikaa. Avoimella ja selkeällä prosessilla taataan toiminta- varmuus organisaation sisällä sekä avoi- muus ja tasapuolisuus ulospäin. | Vuorojaon prosessin tehostaminen ja avaaminen sekä periaatteiden näkyväksi tekeminen. Digitaalisten järjestelmien parempi hyödyntäminen vuo- rojakoprosessin pohjana. Hinnaston määrittely ohjaa- maan tehokasta ja asianmukaista liikuntatilojen käyttöä. | |
Kumppanuu- det | Lasten liikun- nan laatutekijöi- den edistämi- nen seuroissa | Projektin päätavoitteena on edistää kansallisesti tutkittuja ja määriteltyjä lasten liikunnan laatutekijöitä turkulaisissa urheiluseuroissa. Lopullisena päämääränä on lasten ja nuorten liikunnallisen elämän- tavan ja terveiden elintapojen edistäminen sekä drop-outin estäminen. Seuratoimin- nassa mukana olevat lapset ja nuoret saa- vat harrastaa innostavassa ympäristössä, monipuolisesti ja lapsen kehityksen huo- mioivalla tavalla. | Projektia toteutetaan mentorointimallilla, jossa liikun- nan aluejärjestön menetelmäkouluttaja vastaa mentorointiprosessin toteuttamisesta laatutekijäluen- toihin pohjautuen. Projektin konkreettisena tuotok- sena luodaan pysyvä toimintamalli osaamispääoman vahvistamiseksi ja juurruttamiseksi seuroissa, lisätään kaupungin ja seurojen sekä seura- ja lajirajat ylittävää yhteistyötä. | 2.3.2 Toteutetaan palve- luja yhteistyöllä kansa- lais- ja järjestötoiminnan kanssa |
Hanke | Projekti | Hyötytavoite | Tuotostavoite | Strategiakytkös |
Kumppanuu- det | Liikunta- ja urheilu- tapahtumat, toimintamallin suunnittelu | Saada liikuntapalveluiden asiantuntijuus paremmin osaksi laajempaa liikunta- ja urheilutapahtuminen tuotantoa kaupungissa. Prosessien osalta tapahtumaorganisaattorei- den työ helpottuu, kun kaupungin yhteistyö- kuviot ovat selkät. Turku nähdään houkuttelevana tapahtumanjärjestämiskaupunkina ja asiantuntevana yhteistyökumppanina. | Luodaan toimintamalli, jossa kaupungin eri toimijat tunnistavat oman roolinsa liikunta- ja urheilutapahtumien järjestämisessä. Projektin aikana tehdään nykytilan kuvaus tapahtumatuo- tannon prosesseista. Tämän jälkeen selkeytetään liikunta- toimen sisäinen toimintamalli tapahtumatuottamisen osana: miten vuorovaraus toimii, kuka tapahtumista päät- tää sekä miten omalla avustustoiminnalla voidaan tapahtu- mia mielekkäimmin tukea. Projektin aikana valmistellaan lii kuntatiloista tapahtumatuotekortit. | 3.1.5 Turkua kehitetään merkittävänä matkailu-, kongressi- ja tapahtuma- kaupunkina - |
Kumppanuu- det | Kaikkia liikuttava Turku - Turku Future Sports | Hankkeen tavoitteena on edistää Turun kaupungin strategian mukaisesti kilpailuky- kyä ja hyvinvointia kehittämällä turkulai- sen liikuntakulttuurin vahvuuksien pohjalta vetovoimaisempaa liikuntaekosysteemiä Turkuun. Tämä tarkoittaa lisääntyvää hyvinvointia ja elinkeinoelämän, kaupungin sekä oppilai- tosten ja korkeakoulujen mahdollisuuksia kehittää toimintaansa liikunnan ja urheilun alalla ja sen rajapinnassa erityisesti Kupit- taan alueella. Tavoitteena on edistää kaikkien kuntalais- ten liikkumista ja hyvinvointia, huippu-ur- heilun ammattimaisia toimintaedellytyk- siä. Hanke luo pohjaa koko Turun kaupungin liikunta- ja urheilustrategialle sekä kaupun- gin kansainväliselle tunnettuudelle urheilukaupunkina. Hanke mahdollistaa kaupungin kaikkien omien palveluiden, yhteistyökumppaneiden, oppilaitosten ja yritysten resurssien kokoamisen elinkeinoelämän ja hyvinvoinnin kehittämisen tueksi. | Hankkeessa toteutetaan verkostoanalyysiselvitys Turun liikuntaekosysteemiin kuuluvista toimijoista, niiden keskinäisistä suhteista ja toisilleen antamista merkityk- sistä. Tulokset toimivat perustana verkoston perustami- selle ja kehittämiselle. Lisäksi toteutetaan yrityskysely Turun seudun eri toi- mialoilla toimiville yrityksille niiden mahdollisuuksista ja halukkuudesta olla kehittämässä kaupunkivalmennuskes- kusta Kupittaan alueelle ja sen lähiympäristöön. Xxxx- xxxxxx luodaan liikunnan ja urheilun edistämistyöhön liit- tyvän laajan verkoston organisaatioiden rajat ylittävä työ- ja toimintamalli sekä kehitetään tämän verkoston johtamista. Hankkeen tuloksena syntyy näkemys, millä toimenpiteillä liikunta- ja urheilukulttuuria Turussa voidaan edistää. Parhaimmillaan hanke johtaa uudentyyppisen kaupunki- valmennuskeskuksen syntymiseen, joka tuo liikuntaan ja urheiluun liittyviä kotimaisia ja kansainvälisiä asiakkaita vahvistaen turkulaisen liikuntaekosysteemin olosuhteita ja kasvua. | 2.3.1 Tuetaan aktiivista elämäntapaa luomalla edellytyksiä omatoimi- selle aktiivisuudelle |
5 Henkilöstön hyvinvointi ja työelämän laatu
Henkilöstöohjelman painopistealue | Toimialan tavoite TA 2020 | Palvelualueen toimenpiteet TA 2020 |
Työ lisää hyvinvointia. | 1A Kehitetään työyhteisötaitoja ja johtamista. - hyödyntämällä koulutusta - antamalla tukea - luottamalla omiin alaisiin | - Pyritään parantamaan työpaikan ilmapiiriä vuorovaikutteisella johta- miskulttuurilla. - Työmäärien ollessa korkeita pyritään tehokkaammin priorisoimaan töitä ja kehitetään myös itsensä johtamista mm. kehityskeskusteiluhin ja koulutuksiin tukeutuen. |
Rakentava ja hallittu muutos – muutos on mahdollisuus! | 6A Työyhteisön kyky kehittää omaa toimintaansa | - Osallistetaan työntekijöitä laajasti kehittämistyöhön. - Ymmärryksen lisääminen työntekijöiden vastuusta omasta työstään sekä työyhteisön hyvinvoinnista. Liikuntapalveluissa on käynnissä or- ganisaatiouudistus, jolla pyritään hyödyntämään henkilöstön osaami- nen ja voimavarat nykyistä paremmin. |
Parempi johtaminen | 9B Työpaikan tiedonkulun varmistaminen | - Pidetään säännöllisesti työpaikkakokouksia. Tiedonkulku varmiste- taan viestimällä kahdensuuntaisesti palvelualueen johtoryhmässä, laajennetussa johtoryhmässä, osastopalavereissa ja henkilökuntapäi- villä. |
Lisätietoja: | ||
Toimialoittain/palvelualueittain seurattavat tavoitteet
Kunta 10- mittarit | TOT 2018 | TA 2019 | TA 2020 |
Kehityskeskustelujen käyminen (kyllä, %) | 74,2 | 80 | 80 |
Kehityskeskusteluja hyödyllisinä pitävät (kyllä, %) | 43,8 | 60 | 60 |
Työilmapiiri (1 – 5) | 3,21 | 3,5 | 3,5 |
16
Tunnusluku | Tyyppi | TOT 2017 | TOT 2018 | TA 2019 | Arvio TOT 2019 | TA 2020 | Seu- ranta- väli |
Aktivointiosaston käyntikerrat yht. | V | 92 929 | 107 904 | 90 000 | 88 000 | 107 000 | 1 krt/v |
Lapset/nuoret | V | 54 638 | 52 000 | 52 000 | 49 000 | 52 000 | 1 krt/v |
Työikäiset | V | 13693 | 14 000 | 14 000 | 14 000 | 14 000 | 1 krt/v |
Ikääntyneet | V | 10 534 | 11 000 | 11 000 | 11 000 | 11 000 | 1 krt/v |
Soveltava liikunta | V | 6 419 | 6 500 | 6 500 | 6 500 | 6 500 | 1 krt/v |
Maahanmuuttajat | V | 7 290 | 7 000 | 7 000 | 7 000 | 7 000 | 1 krt/v |
Muut | V | 355 | 500 | 500 | 500 | 500 | 1 krt/v |
Uimalaitosten kävijämäärät | V | 778 100 | 808 000 (000 000) | 000 000 | 000 000 | 800 000 | 1 krt/kk |
Liikkuva koulu ryhmien määrä | 215 | 215 | 215 | 220 | 215 | 1 krt/v | |
Liikkuva koulu harrastajien KA kävijä- määrä /vko | 2 500 | 3 000 | 3 200 | 3 200 | 3 200 | 1 krt/v | |
Avustukset per asukas* | T/T | 7,59 € | 7,40€ (7,31 €) | 7,35€ | 7,35€ | 7,33 | 1 krt/v |
Palloiluhallit ja isot liikuntasalit va- rausaste | K/T | 83% | 84% | 80% | 80% | 80% | 1 krt/v |
Pienet ja keskikokoiset liikuntasalit varausaste | K/T | 63% | 68% | 70% | 70% | 70% | 1 krt/v |
Täysimittaiset keinonurmikentät käyt- töaste (1.4.-31.10.) | K/T | 55,63 % | 43% | 60% | 55% | 60% | 1 krt/v |
(Muut) pallokentät käyttöaste (1.5.- 31.10.) | K/T | 10,23 % | 15% | 15% | 15% | 15% | 1 krt/v |
Jäähallien (Varissuo, Impivaara) va- rausaste | K/T | 67% | 65% | 70% | 70% | 70% | 1 krt/v |
Lasten ja nuorten osuus tilavarauk- sista | 55% | 55% | 55% | 55% | 1 krt/v | ||
Liikuntapalveluiden nettomenot/asu- kas | T/T | 99,00 € | 105,90 € (106,41 €) | 109,20 € | 109,52 € | 110,46 € | 1 krt/v |
17
Asiakastyytyväisyys KA - Liikuntahal- lit | L/V | 3,68 | 3,85 (3,9) | 3,9 | 3,9 | 3,9 | 1 krt/v |
Asiakastyytyväisyys KA - Kuntosalit | L/V | 3,93 | 3,88 (3,8) | 3,9 | 3,9 | 3,9 | 1 krt/v |
Asiakastyytyväisyys KA - Uimahallit | L/V | 4,05 | 3,96 (3,9) | 4,0 | 3,9 | 4,0 | 1 krt/v |
Asiakastyytyväisyys KA – Koulujen salit | L/V | 3,83 | 3,49 (4,0) | 3,9 | 3,9 | 3,9 | 1 krt/v |
*väkiluku heinäkuussa 2017 |
Tunnusluvun tyyppi:
V= Volyymi L/V=Laatu/vaikuttavuus S/P=Saatavuus/peittävyys T/T=Tuottavuus/taloudellisuus
18
19