SISÄLLYSLUETTELO Sivu

SISÄLLYSLUETTELO Sivu

1 §	Sopimuksen ulottuvuus	4
2 §	Työn johto, jakaminen ja järjestäytymisoikeus	4
3 §	Työsuhteen alkaminen	4
4 §	Työsuhteen päättyminen	5
5 §	Palkat	5
6 §	Työaika	6
	Säännöllisen työajan pituus	6
	Työvuoroluettelon käyttö	7
	Paikallinen sopiminen työajoista	8
	Lepoajat	9
	Poikkeukset työaikamääräyksistä	9
7 §	Arkipyhät	10
8 §	Lisätyö	10
9 §	Ylityö	10
	Ylityö yleis- ja toimistotyössä	10
	Ylityö jaksotyössä	11
	Työaika ja ylityö arkipyhäviikoilla ja keskeytyvissä tasoittumisjaksoissa	11
10 §	Palkan osittaminen	12
11 §	Tuntikohtaisten korvausten laskenta ja vaihto vapaaksi	13
12 §	Sunnuntaityö	13
13 §	Lauantaityö	14
14 §	Ilta- ja yötyö	14
15 §	Varallaolo ja hälytyskorvaus	14
16 §	Kielilisä	15
17 §	Matkakustannukset ja päivärahat	15
18 §	Vuosiloma	15
19 §	Lomaraha	18
20 §	Sairausajan palkka	18
21 §	Lääkärintarkastukset	20
22 §	Lyhyt tilapäinen poissaolo	20

23 §	Äitiys-, isyys- ja vanhempainvapaa sekä hoitovapaa	22
24 §	Ryhmähenkivakuutus	22
25 §	Suojavaatetus	22
26 §	Luottamusmies	23
27 §	Koulutus	23
28 §	Kokoontuminen työpaikoilla	23
29 §	Jäsenmaksujen periminen	23
30 §	Keskusjärjestösopimukset	24
31 §	Paikallinen sopiminen	24
32 §	Erimielisyyksien ratkaiseminen	24
33 §	Voimassaolevat etuudet	24
34 §	Työrauha	24
35 §	Sopimuksen voimassaolo	25

PALKKASOPIMUS 26

1 § Palkat 26

2 § Paikkakuntakalleusluokittelu 27

3 § Palveluslisät 27

4 § Harjoittelijat, kesätyöntekijät, nuoret, poikkeuksellisen yksinkertai­ nen työ ja lähetit 28

5 § Osa-aikaiset työntekijät 29

6 § Sijaisuus 30

7 § Suojatyö 30

8 § Voimassaolo 30

PALKKASOPIMUKSEN SIIRTYMÄSÄÄNNÖT 31

1 § Palkkaluokkiin sijoittaminen 31

2 § Palveluslisien laskenta 32

3 § Palkkatakuu ja lisät 32

4 § Voimassaolo 33

PALKKARYHMITTELY 34

G- PALKKATAULUKKO 1.4.2010 37

G- PALKKATAULUKKO 1.10.2010 38

PAIKALLISEN SOPIMISEN MENETTELYTAVAT 39

LIITEPÖYTÄKIRJA PAIKALLISESTA SOPIMISESTA 41

KOULUTUSSOPIMUS 43

LUOTTAMUSMIESSOPIMUS 46

LASTENTARHANOPETTAJIEN LIITEPÖYTÄKIRJA 57

PÖYTÄKIRJA MATKAKUSTANNUSTEN KORVAAMISESTA JA TYÖAJASTA USEAN TYÖPISTEEN TYÖSSÄ 60

PÖYTÄKIRJA OMAISHOITAJIEN SIJAISTUSTILANTEISTA 61

ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA 63

TYÖSOPIMUSLOMAKE 65

AAKKOSELLINEN HAKEMISTO 66

Sosiaalialan Työnantaja- ja Toimialaliiton ja Terveys- ja Sosiaalialan Neuvottelujär­ jestö TSN:n, Julkisten ja Hyvinvointialojen liitto JHL:n, Sosiaalialan korkeakoulutet­ tujen ammattijärjestö Talentian ja Jyty-Pardia-STHL Neuvottelujärjestön välinen

YKSITYISEN SOSIAALIPALVELUALAN TYÖEHTOSOPIMUS

1 § Sopimuksen ulottuvuus

Tätä sopimusta noudatetaan Sosiaalialan Työnantaja- ja Toimialaliiton jäsenyri­ tysten palveluksessa oleviin sosiaalialan palveluyksiköissä työskenteleviin työn­ tekijöihin. Tämä sopimus ei kuitenkaan koske:

Yrityksen johtoa, itsenäisten osastojen päälliköitä sekä vastaavia esimiesase­ massa olevia henkilöitä, jotka edustavat työnantajaa tämän työehtosopimuk­ sen piirissä olevien työntekijöiden työsuhteen ehtoja määriteltäessä.

Tällä tarkoitetaan sellaisia yrityksen johtoon kuuluvia, itsenäisten osastojen päällikoitä sekä vastaavia esimiesasemassa olevia henkilöitä, joiden pääasial­ lisiin tehtäviin kuuluu työnantajan edustajana toimiminen.

2 § Työn johto, jakaminen ja järjestäytymisoikeus

1. Työnantajalla on oikeus johtaa ja jakaa työtä sekä ottaa toimeen ja siitä erot­ taa työntekijöitä.

2. Järjestäytymisoikeus on molemmin puolin loukkaamaton.

3 § Työsuhteen alkaminen

1. Työsuhteen alussa voidaan sopia enintään neljän kuukauden koeajasta, jon­ ka kuluessa työsopimus voidaan puolin ja toisin purkaa irtisanomisaikaa nou­ dattamatta. Alle 8 kuukauden määräaikaisessa työsuhteessa koeaika saa ol­ la enintään puolet työsopimuksen kestosta.

2. Työsopimus tehdään kirjallisena. Enintään viikon kestävästä määräaikaises­ ta työsuhteesta voidaan kuitenkin sopia myös suullisesti edellyttäen, että työn­ tekijälle ilmoitetaan kirjallisesti työsuhteen kestoaika ja säännöllinen työai­ ka.

3. Määräaikainen työsuhde voidaan tehdä työsopimuslain mukaisin perustein.

4 § Työsuhteen päättyminen

1. Työnantajan irtisanoessa toistaiseksi voimassa olevan työsopimuksen nou­ datetaan alla mainittuja työsuhteen kestoajasta riippuvia irtisanomisaikoja:

0 - 1 vuotta 14 vrk yli 1 - 4 " 1 kk

yli 4- 8 " 2 kk yli 8 - 12 " 4 kk yli 12 " 6 kk

Työntekijän irtisanoessa toistaiseksi voimassa olevan työsopimuksen on irtisano­ misaika 14 vuorokautta työsuhteen kestettyä enintään viisi vuotta ja yksi kuukau­ si sen kestettyä yli viisi vuotta.

Irtisanomisaika alkaa kulua irtisanomista seuraavana päivänä.

Esimerkki: Työsuhde 14 vrk irtisanomisajalla irtisanotaan 13.1. Työsuhteen vii­ meinen voimassaolopäivä on 27.1.

Kuukausina laskettaessa työsuhde päättyy järjestysnumeroltaan samana päi­ vänä, jona irtisanominen on suoritettu. Jos vastaavaa päivää ei ole, työsuh­ de päättyy kuukauden lopussa.

Esimerkki: Työsuhde 2 kk:n irtisanomisajalla irtisanotaan 13.1. Työsuhteen vii­ meinen voimassaolopäivä on 13.3.

Esimerkki: Työsuhde 1 kk:n irtisanomisajalla irtisanotaan 31.8. Työsuhteen vii­ meinen voimassaolopäivä on 30.9.

2. Määräaikainen työsuhde päättyy ilman irtisanomisaikaa sovitun työkauden päättyessä.

5 § Palkat

1. Allekirjoittajajärjestöt sopivat palkkaperusteista, palkasta ja sen maksamises­ ta erillisessä palkkapöytäkirjassa.

2. Jollei työnantajan kanssa ole muuta sovittu, maksetaan palkka työntekijän osoittamaan rahalaitokseen, jossa sen tulee erääntymispäivänä olla työnte­ kijän nostettavissa. Palkan erääntyessä sellaisena päivänä, jolloin rahalaitok­ set pidetään suljettuina, pidetään lähinnä edellistä päivää erääntymispäivä­ nä.

6 § Työaika

Työaikaan noudatetaan mitä työaikalaissa on säädetty, ellei seuraavasta muu­ ta johdu:

Säännöllisen työajan pituus Yleistyöaika

1. Työntekijän säännöllinen työaika muussa kuin toimisto- tai jaksotyössä on enin­ tään 8 tuntia vuorokaudessa ja 38 1/3 tuntia viikossa.

l.b. Työaika voidaan järjestää myös siten, että se on enintään 8 tuntia vuorokaudessa ja 40 tuntia viikossa. Tämä edellyttää, että työntekijän vuotuista työaikaa lyhennetään 7 tunnilla kultakin sellaiselta työssäolo­ kuukaudelta, jonka jokaiselta päivältä työntekijälle maksetaan ao. työs­ sä täyttä palkkaa tai johon sisältyy enintään kolme palkatonta päivää.

Vapaa-aika annetaan kertymäaikaa seuraavan puolen vuoden kulues­ sa tai sovittaessa myöhemminkin ja siitä ilmoitetaan viimeistään kak­ si viikkoa etukäteen.

Toimistotyöaika

2. Työntekijän säännöllinen työaika toimistotyössä on enintään 7 tuntia 40 mi­ nuuttia vuorokaudessa ja 37 1/2 tuntia viikossa.

2.b. Työpaikoilla, joilla on sovellettu 37 1/2 tuntia lyhyempää toimis­ totyöaikaa, säilyy käytäntö ennallaan. Normaalityöaikaa lyhyemmäs­ tä kesätyöajasta luovutaan kuitenkin 1.6.1994 lukien. Paikallisesti voi­ daan sopia toimistotyöajan pidentämisestä enintään 37 1/2 tuntiin tai kesätyöajasta.

Työpäivän pidentäminen tunnilla

3. Vuorokautista enimmäistyöaikaa voidaan 1 ja 2 kohtien mukaisessa työssä etukäteen sovittaessa tilapäisesti pidentää tunnilla. Tämä edellyttää, että työ­ aika tasoittuu tasoittumisjakson kuluessa sovellettavaan enimmäisviikkotyö­ aikaan.

Jaksotyöaika

4. Työntekijän säännöllinen työaika työaikalain 7 §:n mukaisessa jaksotyössä ku­ ten ympäri vuorokauden toimivissa asumis- ja hoitoyksiköissä on enintään 10 tuntia vuorokaudessa, yövuorossa 12 tuntia vuorokaudessa ja 38 1/3 tun­ tia viikossa.

Päivystysluonteisessa jaksotyössä, jossa työntekijällä on työvuoron ku­ luessa yleensä mahdollisuus lepoon, työvuoron enimmäispituus voi ol­ la pidempi, kunhan työaikalain 29 §:n mukaiset vuorokausilepoajat täyt­ tyvät.

Vähimmäistyöaika

5. Epätarkoituksenmukaisen lyhyitä työvuoroja tulee välttää. Alle neljän tunnin työvuoroja ei tule työpaikalla käyttää, elleivät työntekijän tarpeet tai muu työs­ tä johtuva perusteltu syy kuten työn lyhytkestoisuus tai työvoiman tarve tä­ tä edellytä.

Työvuoroluettelon käyttö

6. Viikottainen säännöllinen työaika voidaan järjestää myös siten, että se on kes­ kimäärin edellä mainittu. Tämä edellyttää, että työtä varten on ennakolta laa­ dittu työvuoroluettelo ajaksi, jonka kuluessa viikottainen säännöllinen työ­ aika tasoittuu sanottuun keskimäärään. Tasoittumisjakson pituus on 3 - 6 viik­ koa.

Soveltamisohje:

Osapuolet suosittelevat, että työvuoroluettelot laaditaan joko 3 tai 6 viikoksi.

Muussa kuin jaksotyössä säännöllinen työaika ei saa yhtenäkään tasoittumis­ jakson viikkona nousta 48 tuntia suuremmaksi. Jaksotyössä kuuden viikon ta­ soittumisjaksoa sovellettaessa ei työaika ensimmäisen tai jälkimmäisen kol­ men viikon aikana saa ylittää 126 tuntia.

7. Työvuoroista laaditaan etukäteen tasoittumisjaksolle työvuoroluettelo, jo­ ka on saatettava työntekijöiden tietoon hyvissä ajoin ja vähintään viikkoa en­ nen kunkin luettelon alkua. Työvuoroluetteloa voidaan muuttaa vain sovit­ taessa tai työn teettämisedellytyksissä tapahtuvan ennalta arvaamattoman muutoksen takia. Myös viimeksimainitussa tilanteessa muutoksesta on pyrit­ tävä sopimaan ja siitä tulee ilmoittaa työntekijälle mahdollisimman varhain.

8. Pelkästään yötyötä tekevien työntekijöiden perättäisten yövuorojen määrä on enintään seitsemän.

Paikallinen sopiminen työajoista

9. Paikallisen sopimisen menettelytapojen (s. 39) mukaisesti työnantaja ja luot­ tamusmies tai muu työntekijöiden edustaja voivat sopia siitä, että tietyssä yri­ tyksessä tai työyksikössä voidaan soveltaa osaa tai kaikkia seuraavista työai­ kajoustoista:

A) Työaika voidaan tasoittaa usean työvuoroluettelon kuluessa. Kukin työvuoroluettelo tulee laatia ja antaa tiedoksi viikkoa en­ nen kyseisen luettelon alkua. Tasoittumisjakson pituus voi olla enintään 5 kolmiviikkoisjaksoa tai erityisistä syistä enintään 17 kolmiviikkoisjaksoa.

B) Vuorokautinen enimmäistyöaika yleis- ja toimistotyöajassa tai jaksotyössä päivä- ja iltavuorossa voidaan pidentää 12 tuntiin, kunhan työaika tasoittuu tasoittumisjaksolla työehtosopimuk­ sen mukaiseen enimmäistyöaikaan.

C) Jaksotyössä 6 viikon työvuoroluetteloa käytettäessä voidaan poiketa 126 tunnin enimmäisrajoituksesta kolmen viikon ajan­ jaksolla, kunhan työaika tasoittuu tasoittumisjaksolla työehto­ sopimuksen mukaiseen enimmäistyöaikaan.

Muilta osin noudatetaan työehtosopimuksen työaikoihin ja niiden korvaa­ miseen liittyviä määräyksiä.

10. Kohdan 9 mukaisesti yritykseen tai työyksikköön sovittujen työaikajoustojen soveltaminen edellyttää lisäksi, että yksittäisen työnantajan ja työntekijän vä­ lillä sovitaan työaikajoustojen käytöstä ja laaditaan työaikasuunnitelma työ­ ajan sijoittumisen keskeisistä periaatteista. Tällöin voidaan sopia esimerkik­ si säännöllisesti toistuvista vapaapäivistä, milloin tehdään normaalia pidem­ pää työaikaa, mihin sijoittuu mahdollinen pidempi vapaajakso.

11. Työaikasuunnitelma on tehtävä kirjallisesti. Järjestelmän käytöstä voidaan so­ pia kerrallaan enintään vuodeksi. Sopimus on mahdollista irtisanoa sovittaes­ sa tai kolmen kuukauden irtisanomisajalla. Päättymishetkellä kulumassa ole­ va työvuoroluettelo jatkuu kuitenkin luettelon loppuun asti.

12. Mikäli työnantajan ja työntekijöiden edustajan välillä todetaan, ettei tietyn työntekijän kanssa sovittavilla 9. kohdan mukaisilla työaikajoustoilla ole vai­ kutusta muiden työntekijöiden työaikojen järjestelyyn tai muihin työehtoi­ hin, voi kyseinen työntekijä sopia joustoista itsenäisesti ilman yritystä tai yk­ sikköä koskevaa paikallista sopimusta.

Lepoajat

13. Vuorokauden säännöllinen työaika järjestetään, ellei ole perusteltua syytä muu­ hun menettelyyn, 1/2 tunnin ruokataukoa lukuun ottamatta yhdenjaksoisek­ si. Ruokatauko voidaan paikallisesti sopia 1 tunnin pituiseksi. Xxxxxx toimihen­ kilö saa esteettömästi poistua työpaikalta ruokatauon aikana, ei ruokataukoa lueta työaikaan.

Ellei työntekijällä ole mahdollisuutta poistua työpaikalta, on hänellä oikeus työaikana tapahtuvaan vähintään 20 minuutin ruokataukoon.

Ruokatauko tulee järjestää ainakin niille työpäiville, joiden kesto on yli 5 tun­ tia.

14. Työviikko järjestetään keskimäärin enintään viisipäiväiseksi. Viikon toinen va­ paapäivä pyritään mahdollisuuksien mukaan sijoittamaan viikkolepopäivän yhteyteen lähinnä lauantaiksi, elleivät työjärjestelyt muuta edellytä.

15. Työntekijälle annetaan vähintään 35 tunnin keskeytymätön viikkolepo kuna­ kin kalenteriviikkona. Viikkolepo voidaan järjestää tilapäisesti työnantajan ja työntekijän välillä sopimalla myös siten, että se tasoittuu keskimäärin 35 tun­ niksi kahden viikon aikana mutta tällöinkin kullakin viikolla tulee olla vähin­ tään 30 tunnin viikkolepo.

Poikkeukset työaikamääräyksistä

16. Tämän työehtosopimuksen työaikamääräykset eivät koske työaikalain ulko­ puolelle jäävää kotityötä.

17. Työn tapahtuessa potilasretkillä, leiri- ja kurssimatkoilla tai vastaavissa olosuh­ teissa voivat työnantaja ja työntekijä sopia työajan ja työaikakorvausten mää­ räytymisestä tämän työehtosopimuksen määräyksistä poiketen. Tällöin tulee mahdollisuuksien mukaan ennen matkaa laatia työaikasuunnitelma, josta il­ menee työajaksi luettava aika ja mahdollinen varallaoloaika. Päivärahat mak­ setaan työehtosopimuksen mukaisesti.

7 § Arkipyhät

1. Pitkäperjantai, toinen pääsiäispäivä, juhannusaatto sekä muuksi päiväksi kuin lauantaiksi tai sunnuntaiksi sattuva uudenvuodenpäivä, loppiainen, vapun­ päivä, helatorstai, itsenäisyyspäivä, jouluaatto, joulupäivä ja tapaninpäivä ovat ylimääräisiä vapaapäiviä, jos ne voidaan tehtävän luonne huomioon ottaen järjestää vapaapäiviksi. Jolleivät nämä päivät ole vapaapäiviä, annetaan vas­ taava kokonainen vapaapäivä saman viikon tai tasoittumisjakson kuluessa, ellei työnantajan ja työntekijän välillä antamisajankohdasta muuta sovita.

Kukin edellä luetelluista päivistä lyhentää viikon tai tasoittumisjakson sään­ nöllistä työaikaa keskimääräisen päivittäisen tuntimäärän verran (viikkotyö­ aika/5).

Arkipyhälyhennykseen on oikeutettu kuukausi- ja tuntipalkkainen työnteki­ jä, jonka työsuhde kestää vähintään kaksi viikkoa. Tuntipalkkaiselle työnte­ kijälle maksetaan arkipyhälyhennyskorvauksena arkipyhälyhennystä vastaa­ va normaali tuntipalkka.

8 § Lisätyö

1. Lisätyöksi luetaan työ, jota osa-aikainen työntekijä tekee sovitun työajan li­ säksi työehtosopimuksen mukaiseen enimmäistyöaikaan asti. Arkipyhät alen­ tavat osa-aikatyössä lisätyökynnystä 7 §:n mukaisesti. Lisätyöstä maksetaan yksinkertainen tuntipalkka tehdyltä työtunnilta.

2. Lisätyön teettäminen edellyttää työntekijän suostumusta.

9 § Ylityö

1. Ylityötä saadaan teettää työntekijän suostumuksella lain sallimissa rajoissa.

Ylityö yleis- ja toimistotyössä

2. Vuorokautista ylityötä on työ, jota tehdään yleistyöajassa yli 8 tuntia vuoro­ kaudessa ja toimistotyössä yli 7 tuntia 40 minuuttia vuorokaudessa tai kes­ kimäärin yli edellä mainittujen määrien vuorokaudessa. Siitä maksetaan kah­ delta ensimmäiseltä tunnilta 50 %:lla ja seuraavilta tunneilta 100 %:lla koro­ tettu palkka.

3. Viikoittaista ylityötä on työ, jota tehdään yleistyöajassa yli 38 1/3 tuntia vii­ kossa ja toimistotyössä yli 37 1/2 tuntia viikossa ja joka ei ole vuorokautista ylityötä. Siitä maksetaan kahdeksalta ensimmäiseltä tunnilta 50 %:lla ja seu­ raavilta tunneilta 100 %:lla korotettu palkka.

Työvuoroluetteloa käytettäessä viikottaista ylityötä on työ, jota tehdään yli työvuoroluetteloon merkityn edellä mainitun keskimääräisen viikottaisen enim­ mäistyöajan ja joka ei ole vuorokautista ylityötä. Siitä maksetaan kultakin kol­ men viikon ajanjaksolta kahdeksalta ensimmäiseltä tunnilta 50 %:lla ja seu­ raavilta tunneilta 100 %:lla korotettu palkka.

Ylityö jaksotyössä

4. Ylityötä on työ, jota tehdään yli työvuoroluetteloon merkityn työehtosopimuk­ sen mukaisen keskimääräisen viikottaisen enimmäistyöajan. Siitä maksetaan kultakin kolmen viikon ajanjaksolta kahdeksaltatoista ensimmäiseltä tunnil­ ta 50 %:lla ja seuraavilta tunneilta 100 %:lla korotettu palkka.

Esimerkki: Työntekijän 6 viikon työvuoroluetteloon oli ensimmäisen 3 vii­ kon työajaksi suunniteltu 120 t ja jälkimmäisen 3 viikon työajaksi 110 t, yhteensä 230 t. Työtä kuitenkin tehtiin ensimmäisen 3 viikon aikana 140 t ja jälkimmäisen 3 viikon aikana 115 t, yhteensä 255 t. Ylityötä syntyy en­ simmäisen 3 viikon ajalta 18 t 50 % korotettuna ja 2 t 100 % korotettuna ja jälkimmäisen 3 viikon ajalta 5 t 50 % korotettuna, yhteensä 25 ylityö­ tuntia.

Työaika ja ylityö arkipyhäviikoilla ja keskeytyvissä tasoittumisjaksoissa

5. Arkipyhät alentavat tasoittumisjakson ylityökynnystä 7 §:n mukaisesti, ellei arkipyhä ole 6 kohdan mukainen työaikaa lyhentävä poissaolopäivä.

Ennalta tiedetyt poissaolot

6. Ennen työvuoroluettelon vahvistamista tiedossa olevat työpäiviksi osuvat pois­ saolopäivät alentavat tasoittumisjakson ylityökynnystä keskimääräisen päi­ vittäisen työajan verran (viikkotyöaika/viikottaisten työpäivien lukumäärä).

Keskimääräinen päivätyöaika, kun työtä keskimäärin 5 pv/vk

38 1/3 viikkotunnin työaika 7 tuntia 40 minuuttia

37 1/2 viikkotunnin työaika 7 tuntia 30 minuuttia 36 1/4 viikkotunnin työaika 7 tuntia 15 minuuttia jne.

Soveltamisohje: Ellei työvuorojen sijoittumista eri viikonpäiville tiedetä en­ nen työvuoroluettelon vahvistamista, oletetaan työvuorojen sijoittuvan maa­ nantain ja perjantain välille ja tällöin maanantain ja perjantain väliset tiedos­ sa olevat poissaolopäivät alentavat ylityökynnystä.

7. Kohdan 6 mukainen ylityökynnys on samalla työvuoroluetteloon suunnitel­ tavan säännöllisen työajan määrä.

Yllättävät poissaolot

8. Työvuoroluettelon vahvistamisen jälkeen tietoon tulevat poissaolot alenta­ vat ylityökynnystä työvuoroluetteloon merkittyjen poissaolon vuoksi tekemät­ tä jääneiden työtuntien mukaisesti.

10 § Palkan osittaminen

Kuukausipalkka ositetaan silloin, kun työsuhde alkaa tai päättyy kesken pal­ kanmaksukauden sekä palkattomien poissaolojen yhteydessä. Osakuukau­ den palkka lasketaan kuukausipalkkaisella työntekijällä seuraavasti:

Ennalta tiedetyt poissaolot

1. Ennen työvuoroluettelon vahvistamista tiedossa olevien palkattomien pois­ saolojen yhteydessa osakuukauden palkka lasketaan tehtävien työpäivien suh­ teessa kuukauden normaaleihin työpäiviin. Arkipyhät rinnastetaan työpäiviin.

Soveltamisohje: Ellei työvuorojen sijoittumista eri viikonpäiville tiede­ tä ennen työvuoroluettelon vahvistamista, oletetaan työvuorojen si­ joittuvan maanantain ja perjantain välille ja tällöin osakuukauden palk­ ka lasketaan työssäolojakson maanantain ja perjantain välisten päivien suhteessa kuukauden kaikkiin maanantain ja perjantain välisiin päiviin.

Esimerkki: Kuukaudessa olisi normaalisti 21 työpäivää. Työntekijä anoo palkatonta vapaata viikoksi, johon sisältyy normaalisti 5 työpäivää. Osa­ kuukauden palkka on 16/21 täydestä kuukausipalkasta. Lopputulos oli­ si sama, vaikka osa normaaleista työpäivistä olisi arkipyhiä, koska ar­ kipyhät rinnastetaan työpäiviin.

Yllättävät poissaolot

2. Työvuoroluettelon vahvistamisen jälkeen tietoon tulevat palkattomat pois­ saolot alentavat palkkaa tekemättä jääneiden työtuntien verran.

Aiempi laskentasääntö

3. Mikäli jaksotyössä on aiemmin sovellettu kalenteripäiviin perustuvaa osakuu­ kauden palkan ja ylityökynnyksen laskentasääntöä, voidaan paikallisesti so­ pia aiemman käytännön jatkamisesta.

11 § Tuntikohtaisten korvausten laskenta ja vaihto vapaaksi

1. Laskettaessa lisä- tai ylityökorvauksia tai muita tuntikohtaisia korvauksia (il­ ta-, yö-, lauantai-, sunnuntaityö, varallaolo ja hälytystyö) saadaan työntekijän perustuntipalkka 38 1/3 viikkotunnin työssä jakamalla kuukausipalkka luvul­ la 163, 37 1/2 viikkotunnin toimistotyössä luvulla 160 ja 36 1/4 viikkotunnin toimistotyössä luvulla 153. Osa-aikatyössä jakajana on kuukauden säännöl­ listen työtuntien keskimääräinen lukumäärä.

2. Lisä- tai ylityöstä maksettava palkka tai muu tuntikohtainen korvaus voidaan työnantajan ja työntekijän suostumuksella vaihtaa vastaavilla prosenteilla ko­ rotettuun vapaa-aikaan säännöllisenä työaikana.

3. Tuntikohtaiset korvaukset lasketaan korottamattomasta perustuntipalkasta ja työntekijä voi samanaikaisesti olla oikeutettu useammalla perusteella ko­ rotettuun palkkaan.

Esimerkki: Sunnuntaina tehty iltatyö: Korotus 115 % (100 % + 15%).

12 § Sunnuntaityö

Sunnuntaityöstä, jolla tarkoitetaan sunnuntaina, uudenvuodenpäivänä, lop­ piaisena, pitkäperjantaina, pääsiäislauantaina, 2. pääsiäispäivänä, vapunpäi­ vänä, helatorstaina, juhannusaattona, juhannuspäivänä, pyhäinpäivänä, itse­ näisyyspäivänä, jouluaattona, joulupäivänä ja tapaninpäivänä tehtyä työtä, maksetaan sunnuntaityökorotuksena tehdyiltä tunneilta 100 %:lla korotettu perustuntipalkka.

Sunnuntaityökorotus maksetaan myös sanottuja päiviä edeltävänä päivänä kello 20.00 - 24.00 välisenä aikana tehdystä työstä lukuunottamatta juhan­ nus- ja jouluaattoa edeltäviä päiviä.

13 § Lauantaityö

Lauantaityöstä maksetaan lauantaityökorotuksena tehdyiltä tunneilta 25 %: lla korotettu perustuntipalkka 06.00 - 20.00 välisenä aikana tehdystä työstä. Lauantaityökorotusta ei makseta sunnuntaityökorotukseen oikeutetulta ajal­ ta.

14 § Ilta- ja yötyö

1. Kello 18.00 - 21.00 välisenä aikana tehdystä työstä maksetaan iltatyölisänä teh­ dyiltä tunneilta 15 %:lla korotettu perustuntipalkka.

2. Kello 21.00 - 06.00 välisenä aikana tehdystä työstä maksetaan yötyölisänä teh­ dyiltä tunneilta 30 %:lla ja jaksotyössä 40 %:lla korotettu perustuntipalkka.

15 § Varallaolo ja hälytyskorvaus

1. Jos työntekijä sopimuksensa mukaan on velvollinen oleskelemaan asunnos­ saan päivystysvalmiudessa, maksetaan hänelle varallaoloajalta 50 % hänen perustuntipalkastaan.

2. Muusta kuin asunnosta käsin tapahtuvasta varallaolosta suoritetaan tuntia kohden rahakorvaus, joka on varallaolon ja siihen liittyvän sidonnaisuuden mukaan 15 - 35 % työntekijän perustuntipalkasta.

3. Varallaoloaikaa ei lueta työaikaan. Varallaolokorvaus voidaan sopia vaihdet­ tavaksi vastaavien korvausprosenttien mukaiseen vapaa-aikaan.

4. Hälytyskorvaus maksetaan jos työntekijä työpaikalta jo poistuttuaan kutsutaan vapaa-aikanaan työhön ja työhön saapumisen pitää tapahtua viimeistään kuuden tunnin kuluessa hälytyksestä. Hälytyksen ja työhön tulemisen väliin jääviä yötunteja (kello 21-06) ei kuitenkaan oteta huomioon kuuden tunnin rajaa laskettaessa.

Varallaoloaikana tapahtuvasta työhön hälyttämisestä ei makseta hälytyskorvausta.

Esimerkki: Työntekijälle soitetaan kotiin illalla kello 20 ja pyydetään saa­ pumaan työhön seuraavana aamuna kello 10. Hälytyksen ja työhön tu­ lon väliin jää kello 21-06 välisten yötyötuntien ulkopuolelle 5 tuntia, joten hälytysraha maksetaan.

Hälytyskorvauksen normaali määrä on 15 €. Mikäli työhön lähtemisen pitää kuitenkin tapahtua välittömästi hälytyksen tapahduttua, on hälytyskorvauksen määrä 22,50 €. Mikäli työhön hälyttäminen merkitsee työntekijän työvuoroluetteloon merkityn työvuoron aloittamisen aikaistumista enintään tunnilla, on hälytyskorvauksen määrä 7,50 €.

Velvollisuus hälytyskorvauksen maksamiseen ei koske lisätöiden tarjoamis­ ta tarvittaessa työhön kutsuttaville osa-aikatyöntekijöille.

16 § Kielilisä

1. Jos työnantaja edellyttää työntekijältä muun kuin suomen tai ruotsin kielen sujuvaa hallintaa tai viittomakielen hallintaa maksaa työnantaja kielilisää 20,50 – 40,00 euroa kuukaudessa kielitaidosta ja kielen käyttötarpeesta riippuen tai muutoin ottaa edellytetyn kielitaidon palkkauksessa huomioon vähintään em. tasoisena. Kielilisää ei pidä maksaa, jos työ luonteensa puolesta edellyttää vie­ raan kielen hallintaa.

Työntekijä säilyttää oikeutensa mahdolliseen tätä korkeampaan kielilisään li­ sän entisten antoedellytysten ollessa voimassa.

2. Kielilisää myönnetään anomuksesta. Selvityksenä kielitaidosta on esitettävä yliopiston, korkeakoulun tai oppikoulun asianomaisen kielen lehtorin tai tun­ netun ulkomaisen oppilaitoksen antama enintään kaksi vuotta vanha todis­ tus. Lisän maksaminen lakkaa myöntämisedellytysten lakatessa.

17 § Matkakustannukset ja päivärahat

Matkakustannusten korvausten ja päivärahojen osalta noudatetaan kulloin­ kin voimassa olevaa valtion matkustussääntöä.

Usean työpisteen työssä noudatetaan lisäksi TES:n liitteenä (s. 60) olevan pöy­ täkirjan periaatteita.

Jos työpaikalla on noudatettu kulloinkin voimassa olevaa verohallituksen pää­ töstä verottomien matkakustannusten korvausten perusteista ja määristä, voi­ daan käytäntöä edelleen jatkaa tai paikallisesti sopien siirtyä siihen jos aiem­ min on noudatettu valtion matkustussääntöä.

18 § Vuosiloma

1. Vuosilomaedut määräytyvät 1.4.2005 voimaan tulleen vuosilomalain ja seu­ raavien määräysten mukaisesti.

2. Työntekijä ansaitsee vuosilomaa kultakin täydeltä lomanmääräytymiskuukau­ delta:

a) kaksi arkipäivää

b) kaksi ja puoli arkipäivää, jos työsuhde on maaliskuun loppuun mennessä yhdenjaksoisesti jatkunut vähintään vuoden nykyisellä työnantajalla.

Esimerkki: Alle 15 vuotta alan työkokemusta omaavan työntekijän työsuhde on alkanut 1.1.2010. Lomanmääräytymisvuodelta 1.4.2009 - 31.3.2010 hän ansaitsee lomaa 2 arkipäivää/täysi lomanmääräytymiskuukausi. 1.4.2010 alkaen hän ansaitsee lomaa 2,5 apv/kk, kunhan työsuhde yhteensä kestää vähintään vuoden.

c) kolme arkipäivää, jos hänellä on maaliskuun loppuun mennessä palvelus­ lisään oikeuttavaa palvelusaikaa vähintään 15 vuotta.

Esimerkki: Työntekijällä täyttyy 15 vuotta palveluslisään oikeuttavaa alan työkokemusta 1.9.2010. Hän alkaa ansaita lomaa 3 apv/kk 1.4.2010 alkaen.

d) Työntekijä saa vuosittain kolme ylimääräistä vuosilomapäivää, jos hänel­ lä on maaliskuun loppuun mennessä vähintään 3 vuotta palveluslisään oikeut­ tavaa palvelusaikaa välittömästi jatkuneessa työsuhteessa nykyisellä työnan­ tajalla. (Työsopimuslain 1 luvun 5 §:n mukaisesti useita peräkkäisiä vain ly­ hytaikaisin keskeytyksin jatkuneita määräaikaisia työsuhteita käsitellään ku­ ten välitöntä työsuhdetta) tai yhteensä vähintään 10 vuotta palveluslisään oi­ keuttavaa palvelusaikaa.

e) Nykyisen työnantajan palveluksessa 31.10.1993 ollut työntekijä, jolla oli 31.3.1994 mennessä yhteensä vähintään 15 vuotta palveluslisään oikeutta­ vaa palvelusaikaa, säilyttää oikeutensa kuuteen ylimääräiseen vuosilomapäi­ vään. Lomanpidennyksestä voidaan sopia paikallisesti

f) edellytyksenä d- ja e-kohtien lomanpidennykselle on, että työntekijä on an­ sainnut vuosilomaa lomanmääräytymisvuonna vähintään kuudelta kuukau­ delta.

Xxxxxxxxx: Yli 15 vuotta palveluslisään oikeuttavaa työkokemusta omaa­ van työntekijän työsuhde on alkanut 1.1.2010. Hän alkaa ansaita lomaa välittömästi 3 arkipäivää/täysi lomanmääräytymiskuukausi. 31.3.2010 päät­ tyvältä lomanmääräytymisvuodelta hän ei vielä saa kolmea ylimääräis­ tä lomapäivää, koska on kyseisenä lomanmääräytymisvuonna ansain­ nut lomaa alle kuudelta kuukaudelta.

3. Vuosilomaan oikeuttavaan palvelusaikaan luetaan kaikki palveluslisiin palk­ kasopimuksen 3 §:n mukaisesti oikeuttava palvelusaika.

4. Viisi viikkoa ylittävä loman osuus annetaan työnantajan määräämänä aika­ na kesäloma- tai talvilomakaudella. Lakimääräinen vuosiloma annetaan vuo­ silomalain mukaisesti.

Lapin läänin alueella kesälomakausi on 1.6. - 30.9.

5. Säästövapaa: Työnantaja ja työntekijä voivat sopia säästövapaajärjestelmäs­ tä vuosilomalain 27 §:n ja työaikalain 23 §:n mukaisesti. Säästövapaaksi voi­ daan siirtää vuosilomasta 18 päivää ylittävä osuus. Lisä- ja ylityökorvaukse­ na annettava vapaa-aika voidaan osin tai kokonaan sopia yhdistettäväksi sääs­ tövapaaseen.

6. Vuosilomapalkka: Kuukausipalkkaisella työntekijällä, jonka työaikaan sisältyy säännöllisenä työaikana tehtävää sunnuntai-, ilta-, yö- tai lauantaityötä, on oikeus saada em. tuntikohtaisia lisiä vastaava lisäys vuosilomapalkkaan ja vuo­ silomakorvaukseen.

Tuntikohtaiset lisät otetaan huomioon siten, että varsinaisen kuukausipalkan perusteella laskettua vuosilomapalkkaa korotetaan sillä prosenttiluvulla, jo­ ka osoittaa, kuinka monta prosenttia lomanmääräytymisvuoden aikana mak­ setut tuntikohtaiset lisät ovat olleet samalta ajalta maksetuista varsinaisista säännöllisistä palkoista.

Mikäli työsuhde ei vielä ole ollut voimassa edellisenä lomanmääräyty­ misvuotena, lasketaan tuntikohtaisten lisien korotusosuus koko työsuhteen ajalta tai sellaiselta ajanjaksolta, joka osoittaa lisien keskimääräisen osuuden.

Kuukausipalkkaisen työntekijän vuosilomapalkka ja lomakorvaus lasketaan aiemman vuosilomalain käytännön mukaisesti käyttäen jakajana 25:ttä ja ker­ tojana lomapäivien lukumäärää, ellei paikallisesti sovita osakuukauden pal­ kanlaskusäännön käyttämisestä. Käytettäessä jakajaa 25 tehdään kiinteän vuo­ silomapalkan tasaus työntekijän varsinaisen kuukausipalkan mukaiseksi seu­ raavan palkanmaksun yhteydessä aiemman vuosilomalain mukaisesti, milloin yhteenlasketut loma- ja kuukausipalkkaosuudet eivät vastaa varsinaista kuu­ kausipalkkaa.

Tuntipalkkaisten työntekijöiden vuosilomapalkan laskennassa käytetään vuo­ silomalain laskentasääntöjä. Jos työntekijän vuosilomapalkka tai lomakorvaus määräytyy prosenttiperusteisena ja hän ansaitsee lomaa TES:n 18 §:n 2 c – e kohtien perusteella yli lakimääräisen (2 tai 2,5 arkipäivää/kk) tason, korote­ taan lain mukaista 9 % tai 11,5 % lomapalkkaa tai lomakorvausta 0,38 % ku­ takin lain tason ylittävää lomapäivää kohden.

7. Lomapalkan maksuajankohdasta sopiminen: Paikallisesti voidaan sopia, et­ tä yli kuuden päivän pituiselta lomajaksolta lomapalkka voidaan maksaa työ­ suhteessa tavanomaisesti noudatettavana palkanmaksupäivänä. (Ilman pai­ kallista sopimusta vuosilomalain mukainen periaate yli kuuden päivän lomis­ sa on lomapalkan maksaminen ennen loman alkamista ja tätä lyhyemmissä lomanosissa maksaminen tavanomaisena palkanmaksupäivänä.)

19 § Lomaraha

1. Työntekijälle maksetaan xxxxxxxxxx 50 % hänen tämän työehtosopimuksen mukaisesta 18 § 6. kohdan tuntikohtaiset lisät sisältävästä vuosilomapalkas­ taan. Lomarahaa ei kuitenkaan makseta 18 §:n 2 kohdan d- ja e-kohtien lisä­ lomapäivistä.

Lomaraha lasketaan heinäkuun säännöllisen kuukausipalkan perusteella ja maksetaan elokuun palkanmaksun yhteydessä, ellei maksuajankohtaan so­ vita vähäisiä muutoksia työnantajan ja työntekijän välillä.

Esimerkki: Työntekijä on ansainnut lomaa 30 arkipäivää. Lomanmää­ räytymisvuoden tuntikohtaiset lisät ovat olleet 8 % lomanmääräytymis­ vuoden kuukausipalkoista. Lomaraha on 50 % x 30/25 x 8 %:lla koro­ tettu heinäkuun säännöllinen kuukausipalkka (tilapäisiä muutoksia tai palkattomia poissaoloja ei oteta huomioon). Työsuhteen päättyessä lo­ maraha lasketaan työsuhteen päättymishetken kuukausipalkan perus­ teella.

2. Xxxxxxxxx saamisen edellytyksenä on, että työntekijä aloittaa lomansa ja pa­ laa lomaltaan sovittuna aikana ellei lomaltapaluun esteenä ole vuosilomalain 7 §:ssä mainittu tai muu hyväksyttävä syy.

3. Xxxxxxxx maksetaan myös lomakorvauksesta edellyttäen, että työsuhde on kestänyt yhdenjaksoisesti vähintään neljä kuukautta. Tämä ei kuitenkaan kos­ ke työntekijää, joka jättää irtisanomisajan noudattamatta tai päättää määrä­ aikaisen työsuhteen työsopimuslain vastaisesti tai jonka työsuhde on todet­ tu purkautuneeksi työsopimuslain 8 luvun 3 §:n mukaisen työstä poisjään­ nin vuoksi.

20 § Sairausajan palkka

1. Jos työntekijä työnteon alettua estyy tekemästä työtä sairauden tai tapatur­ man vuoksi eikä hän ole aiheuttanut työkyvyttömyyttään tahallisesti tai tör­ keällä huolimattomuudella, maksaa työnantaja hänelle työsuhteen jatkues­ sa palkkaa työsuhteen keskeytymättömän keston perusteella kultakin pois­ saolojaksolta seuraavasti:

Työsuhteen pituus: Sairausajan palkanmaksujakso:

alle 1 kuukausi Sairastumispäivä ja 9 seuraavaa arkipäivää (50 % palkasta)

1 kuukausi - alle 3 vuotta 28 kalenteripäivää (täysi palkka) 3 - 5 vuotta 35 kalenteripäivää (täysi palkka)

yli 5 - 10 vuotta 42 kalenteripäivää (täysi palkka)

yli 10 vuotta 56 kalenteripäivää (täysi palkka)

Xxxxxxx poissaolon syy on työntekijän työtehtävissä sattunut tapaturma, työn­ tekijää työtehtävissä kohdannut väkivalta tai ammattitauti on sairausajan pal­ kanmaksujakso 90 kalenteripäivää.

2. Jos sama sairaus uusiutuu 15 kalenteripäivän kuluessa työhön palaamises­ ta, lasketaan sairausajan palkanmaksujakso kuin kyseessä olisi yksi poissaolo­ jakso.

3. Sairauden ajalta maksettavassa palkassa otetaan huomioon säännölliseltä työ­ ajalta tulevat tuntikohtaiset lisät kuten vuosilomapalkassa. Vaihtoehtoises­ ti työnantaja voi noudattaa käytäntöä, jossa tuntilisät maksetaan vahvistetun työvuoroluettelon mukaisesti ja työvuoroluettelon päättymisen jälkeiseltä ajal­ ta kuten vuosilomapalkassa.

4. Työnantaja maksaa sairausajan palkan suoraan työntekijälle ja hakee sairaus­ päivärahan itselleen saatuaan työntekijältä siihen tarvittavat selvitykset, jot­ ka työntekijän tulee toimittaa viivytyksettä.

Sama periaate koskee muitakin lakimääräisiä päivärahoja.

5. Työntekijä on velvollinen viipymättä ilmoittamaan työnantajalle sairastumi­ sestaan.

6. Työkyvyttömyys on vaadittaessa varmennettava lääkärin todistuksella tai muul­ la työnantajan hyväksymällä selvityksellä.

Sairausepidemian aikana ja tilanteessa, jossa lääkärin vastaanottoaikoja ei ole saatavilla, voidaan hyväksyttävänä selvityksenä pitää työterveyshoitajan tai terveydenhoitajan antamaa sairauslomatodistusta lyhytaikaisesta 1-3 kalenteripäivää kestävästä poissaolosta.

Työnantaja voi perustellusta syystä nimetä käytettävän lääkärin ja täl­ löin työnantaja maksaa lääkärintodistuksen hankkimiskustannukset.

21 § Lääkärintarkastukset

1. Työnantaja ei seuraavissa tapauksissa vähennä työntekijän palkkaa, jos tar­ kastukset ja tutkimukset tehdään tarpeetonta työajan menetystä välttäen ei­ kä tarkastuksia ole voitu hoitaa työajan ulkopuolella ja niistä on ilmoitettu etu­ käteen.

a) Työntekijä käy sairauden toteamiseksi, hoidon tai apuvälineen (esim. sil­ mälasit) määräämiseksi välttämättömässä lääkärintarkastuksessa ja tarkastuk­ seen liittyvässä lääkärin määräämässä laboratorio- ja röntgentutkimuksessa.

b) Raskaana oleva työntekijä käy synnytystä edeltävissä lääketieteellisissä tut­ kimuksissa kuten neuvolatarkastuksissa, joissa seurataan raskaana olevan työn­ tekijän tai sikiön terveydentilaa.

c) Työntekijä käy uuden työn edellyttämässä tai muussa lakisääteisessä lää­ kärintarkastuksessa. Tällöin työnantaja maksaa välttämättömät matkakustan­ nukset.

22 § Lyhyt tilapäinen poissaolo

1. Mikäli työntekijä on poissa työstä seuraavassa mainittujen työntekijän työ­ päiväksi sattuvien tapahtumien vuoksi, ei tällainen poissaolo vähennä työn­ tekijän palkkaa tai vuosilomaa. Tällaisen palkallisen poissaolon pituus on enin­ tään yksi päivä paitsi lapsen äkillisen sairastapauksen yhteydessä.

a) Alle 10-vuotiaan tai vammaisen lapsen äkillinen sairastuminen siltä osin kuin poissaolo on välttämätöntä hoidon järjestämiseksi. Palkallinen poissaolo ei kuitenkaan voi jatkua kolmea työpäivää pidempään sairastumisen alusta lu­ kien. Poissaolon syy on vaadittaessa todistettava lääkärin todistuksella tai muul­ la työnantajan hyväksymällä selvityksellä ja vaadittaessa on annettava sel­ vitys toisen huoltajan esteestä hoitaa lasta.

Allekirjoittajajärjestöt toteavat, että yhteiskunnassa pyritään perhevel­ voitteiden nykyistä tasaisempaan jakautumiseen naisten ja miesten kes­ ken. Tämän mukaisesti kahden työssä käyvän huoltajan perheissä tu­ lisi pyrkiä jakamaan työstä poisjäännit tasapuolisesti molempien van­ hempien kesken.

b) Muun perheenjäsenen äkillinen hoitoa vaativa sairastuminen. Poissaolon syy on vaadittaessa todistettava lääkärin todistuksella tai muulla työnanta­ xxx hyväksymällä selvityksellä ja vaadittaessa on annettava selvitys hoidon välttämättömyydestä.

c) Perheenjäsenen kuolema.

d) Perheenjäsenen tai lähiomaisen hautajaiset.

Perheenjäsenellä tarkoitetaan työntekijän kanssa samassa taloudessa elävää avio- ja avopuolisoa ja näiden samassa taloudessa eläviä omia tai puolison lapsia. Lapseksi katsotaan myös otto- ja kasvattilapsi.

Lähiomaisella tarkoitetaan työntekijän perheenjäseniä sekä vanhem­ pia, isovanhempia, lapsia, lapsenlapsia, veljiä, sisaria ja avio- tai avopuo­ lison vanhempia.

e) Omat vihkiäiset. Parisuhdeturvalain mukainen parisuhteen rekisteröinti rin­ nastetaan vihkiäisiin.

f) Omat 50- ja 60-vuotispäivät

g) Asevelvollisen kutsuntatilaisuus.

2. Reservin kertausharjoituksiin osallistuvalle työntekijälle maksetaan palkan ja reserviläispalkan erotus osallistumispäiviltä.

3. Vapaaehtoiseen asepalveluun astuvalle naispuoliselle työntekijälle annetaan palkatonta vapautta asepalvelun ajaksi. Tältä ajalta ei kerry työsuhteeseen pe­ rustuvia etuuksia.

4. Kunnanvaltuuston ja -hallituksen tai lainmukaisen vaalilautakunnan kokouk­ seen osallistumisesta aiheutuva ansionmenetys korvataan tällaisen luottamus­ elimen jäsenelle.

5. Tämän työehtosopimuksen allekirjoittajajärjestön, sen jäsenjärjestön tai työn­ tekijäkeskusjärjestön ylimpien päättävien toimielinten kokoukseen tai liitto- ja edustajakokoukseen osallistumisesta aiheutuva ansionmenetys korvataan tällaisen luottamuselimen jäsenelle.

6. Tämän pykälän mukaisesta poissaolosta on työntekijän ilmoitettava viipymät­ tä ja mahdollisuuksien mukaan etukäteen.

23 § Äitiys-, isyys- ja vanhempainvapaa sekä hoitovapaa

1. Työntekijän äitiys-, isyys- ja vanhempainvapaa sekä hoitovapaa määräytyvät työsopimuslain ja sairausvakuutuslain perusteella.

2. Äitiysvapaan alusta lukien maksetaan työntekijälle työsuhteen kestäessä var­ sinaista säännöllistä palkkaa 72 arkipäivältä edellyttäen, että työntekijä on ol­ lut työsuhteessa vähintään kolme kuukautta.

Varsinainen säännöllinen palkka tarkoittaa työntekijän kuukausipalk­ kaa siihen kuukausittain samansuuruisina maksettavine henkilö- tai teh­ täväkohtaisine lisineen. Siihen ei lasketa mukaan tuntikohtaisia lisiä ku­ ten lisä- ja ylitöitä tai ilta-, yö-, lauantai- tai sunnuntaikorotuksia.

Työnantaja hakee äitiyspäivärahan palkanmaksun ajalta itselleen saatuaan työn­ tekijältä siihen tarvittavat selvitykset, jotka työntekijän tulee toimittaa viipy­ mättä.

24 § Ryhmähenkivakuutus

Työnantaja toteuttaa kustannuksellaan työntekijöitä koskevan ryhmähenki­ vakuutuksen siten kuin siitä on keskusjärjestöjen välillä sovittu.

25 § Suojavaatetus

Työntekijälle, joka pääsääntöisesti työskentelee likaisissa tai vaatetusta kulut­ tavissa tehtävissä annetaan asianmukainen suojavaatetus ja työturvallisuu­ den edellyttämä suojavarustus. Työnantaja kustantaa näiden hankinnan ja huol­ lon. Suojavaatetuksesta voidaan sopia paikallisesti.

26 § Luottamusmies

1. Yrityksen järjestäytyneillä työntekijöillä on oikeus keskuudestaan valita luot­ tamusmies ja varaluottamusmies toimimaan heidän valtuuttamanaan asiois­ sa, jotka koskevat tämän työehtosopimuksen tulkintaa tai muita työsuhtee­ seen liittyviä kysymyksiä.

2. Muilta osin noudatetaan allekirjoittajajärjestöjen välistä luottamusmiessopi­ musta.

27 § Koulutus

Työnantajan järjestämän ammatillisen koulutuksen, yhteisen koulutuksen ja ammattiyhdistyskoulutuksen osalta noudatetaan allekirjoittajajärjestöjen vä­ listä koulutussopimusta.

28 § Kokoontuminen työpaikoilla

Tämän työehtosopimuksen allekirjoittajajärjestön rekisteröidyllä alayhdistyk­ sellä ja sen työpaikalla olevalla osastolla, työhuonekunnalla tai vastaavalla on mahdollisuus työajan ulkopuolella järjestää kokouksia työnantajan osoitta­ missa sopivissa tiloissa työpaikan työsuhteita koskevista kysymyksistä seuraa­ vin edellytyksin:

a) Xxxxxxxxx pidosta työpaikalla on työnantajan kanssa sovittava, mikäli mah­ dollista, kolme päivää ennen aiottua kokousta.

b) Kokouksen järjestyksestä sekä kokoustilojen siisteydestä vastaa kokouk­ sen järjestäjä.

c) Kokouksen järjestäjillä on oikeus kutsua kokoukseen työehtosopimuksen osapuolena olevan liiton ja sen alayhdistyksen sekä asianomaisten keskus­ järjestöjen edustajia.

29 § Jäsenmaksujen periminen

Työnantaja perii työntekijän antamalla valtuutuksella tämän työehtosopimuk­ sen allekirjoittajajärjestön jäsenmaksut työntekijän palkasta ja tilittää ne lii­ ton tilille ohjeiden mukaisesti. Työntekijälle annetaan vuoden päätyttyä to­ distus pidätetystä summasta.

30 § Keskusjärjestösopimukset

Tämän työehtosopimuksen osana noudatetaan seuraavia sopimuksia kulloin­ kin voimassa olevassa muodossaan:

Yleissopimus (LTK-SAK/STTK/AKAVA) Yhteistoimintasopimus (LTK-SAK/STTK/AKAVA)

Suositus päihdeongelmien ennaltaehkäisystä, päihdeasioiden käsittelystä ja hoitoonohjauksesta työpaikoilla (EK-SAK/STTK/AKAVA) Työpaikkaruokailusopimus (LTK-SAK/STTK/AKAVA)

Hyvityssakkoja koskeva pöytäkirja (LTK-SAK/STTK/AKAVA)

Jos keskusliittojen välillä solmitaan uusia sopimuksia, on niiden mahdollises­ ta liittämisestä tähän työehtosopimukseen sovittava erikseen.

31 § Paikallinen sopiminen

Tämän työehtosopimuksen määräyksistä voidaan paikallisesti sopia toisin pai­ kallisen sopimisen menettelytapojen (s. 39) mukaisesti.

32 § Erimielisyyksien ratkaiseminen

Tätä sopimusta koskevista erimielisyyksistä neuvotellaan ensin työnantajan ja työntekijöiden tai luottamusmiehen kesken. Ellei näissä neuvotteluissa pääs­ tä yksimielisyyteen, neuvotellaan asiasta niiden tämän sopimuksen allekirjoit­ tajajärjestöjen välillä, joiden jäseniä koskevasta asiasta on kyse. Ellei yksimie­ lisyyteen päästä, voidaan asia viedä työtuomioistuimen ratkaistavaksi.

33 § Voimassaolevat etuudet

Tämä työehtosopimus ei koske sellaisia työnantajan ja työntekijän väliseen sopimukseen perustuvia etuisuuksia, joista on erikseen toimiehto- tai työeh­ tosopimuksesta poiketen sovittu.

34 § Työrauha

Kaikki työtaistelutoimenpiteet, jotka kohdistuvat tähän sopimukseen koko­

24 naisuudessaan tai johonkin sen yksityiseen määräykseen, ovat kielletyt.

35 § Sopimuksen voimassaolo

Tämä sopimus on voimassa 1.3.2010 – 31.1.2012 jatkuen sen jälkeen aina vuo­ den kerrallaan, ellei sitä irtisanota kirjallisesti viimeistään kuukautta ennen sen päättymistä.

Vuoden 2011 mahdollisista palkankorotuksista neuvotellaan alkuvuodes­ ta 2011. Korotukset tulisivat voimaan aikaisintaan 1.6.2011. Mikäli vuo­ delle 2011 sovittaisiin palkankorotuksia, jaetaan ainakin osa niistä pai­ kallisena eränä. Mikäli yhteisymmärrystä korotuksista ei liittojen kesken saavutettaisi, voidaan työehtosopimus viimeistään 31.3.2011 irtisanoa päät­ tymään 31.5.2011.

Sopimuksen irtisanojan on irtisanomisen yhteydessä jätettävä muutosesityk­ sen keskeisestä sisällöstä muistio vastapuolille.

Tämän sopimuksen määräykset ovat voimassa siksi, kunnes uusi sopimus on tullut voimaan tai sopijapuolten väliset neuvottelut on jonkun sopijapuolen toimesta todettu päättyneiksi.

Helsingissä 30. päivänä maaliskuuta 2010

SOSIAALIALAN TYÖNANTAJA- JA TOIMIALALIITTO ry TERVEYS- JA SOSIAALIALAN NEUVOTTELUJÄRJESTÖ TSN ry JHL – JULKISTEN JA HYVINVOINTIALOJEN LIITTO ry

SOSIAALIALAN KORKEAKOULUTETTUJEN AMMATTIJÄRJESTÖ TALENTIA ry JYTY – PARDIA – STHL NEUVOTTELUJÄRJESTÖ ry

PALKKASOPIMUS

1 § Palkat

1. Työehtosopimuksen piirissä oleville työntekijöille maksetaan palkkaa vähin­ tään alan palkkaryhmittelyn, palkkasopimuksen ja siirtymäsäännösten mu­ kaisesti.

2. Mikäli työntekijä tekee sellaista työtä, jonka nimikettä tai soveltuvaa työnku­ vausta ei löydy palkkaryhmittelystä, noudatetaan lähinnä vastaavan tehtävän ja työssä edellytettävän koulutustason mukaista palkkaryhmää.

3. Työntekijän työ kuuluu siihen palkkaryhmään, jonka mukaisia tehtäviä hän lähinnä suorittaa.

3.1. Palkkaryhmän perustyö:

Palkkaryhmän perustyössä palkka määräytyy vähintään ryhmän vähimmäis­ palkkaluokan perusteella.

3.2. Perustyötä vaativampi työ:

Työntekijän palkan tasoon palkkaryhmän sisällä vaikuttaa hänen työtehtävien­ sä vaativuus. Mikäli työntekijän työtehtävät ovat selvästi kyseisen palkkaryh­ män perustyötä vaativammat, vastuullisemmat tai edellyttävät erityistä kou­ lutusta tai kokemusta, tulee tämä huomioida joko vähimmäispalkkaluokkaa korkeampana G-palkkaluokkana tai euromääräisenä tehtäväkohtaisena lisä­ nä.

Esimerkkejä tilanteista, joissa 3.2. kohdan mukaista palkkatasoa tulee ainakin soveltaa:

Työntekijä on vastaavan työntekijän asemassa tai hänellä on oh­ jausvastuu muihin saman työn tekijöihin, eikä tälläinen asema kuulu palkkaryhmän normaaleihin tehtäviin.

Työntekijällä on palkkaryhmän normaalien koulutusvaatimus­ ten lisäksi työn edellyttämä ammattitutkinto, erikoisammattitut­ kinto tai muu erikoistumistutkinto

Työpaikalla on työn luonteen perusteella sovellettu perustyötä korkeampaa palkkatasoa ja uusia työntekijöitä palkataan saman­ laisiin työtehtäviin.

Allekirjoittajajärjestöt toteavat, ettei palkkausjärjestelmän tavoitteena ole se, että työntekijät aina lähtökohtaisesti sijoitettaisiin palkkaryhmän vähimmäis­ palkkaluokkaan ja vain poikkeuksellisesti sovellettaisiin ylempiä palkkaluok­ kia.

Ylempien palkkaluokkien käyttö on mahdollista myös muissa kuin perustyö­ tä selvästi vaativammissa, vastuullisemmissa tai erityistä koulutusta ja koke­ musta edellyttävissä töissä.

4. Henkilökohtainen pätevyyslisä

Työntekijälle voidaan erityisestä ammattitaidosta, työtehosta tai työpanok­ sesta maksaa henkilökohtaista palkanlisää joko euromääräisenä tai sovelta­ malla korkeampaa palkkaluokkaa. Lisä voidaan myöntää toistaiseksi tai mää­ räajaksi voimassa olevaksi.

2 § Paikkakuntakalleusluokittelu

1. Työehtosopimuksessa on palkkataulukot pääkaupunkiseudulle (Helsinki, Es­ poo, Vantaa, Kauniainen) sekä muulle Suomelle (muut I ja II paikkakuntaluo­ kan mukaiset kunnat).

3 § Palveluslisät

1. Työntekijän työehtosopimuksen mukainen peruspalkka nousee oheisen palk­ kataulukon mukaisesti 5, 8 ja 11 palveluslisään oikeuttavan palvelusvuoden jälkeen.

(Kokemuslisäportaiden suuruudet vaihtelevat G-palkkatasosta riippuen vajaasta 4 %:sta vajaaseen 5 %:iin peruspalkasta laskettuna.)

2. Työnantajan ja työntekijän tulee työsuhteen alussa työsopimusta tehtäessä käydä läpi työntekijän mahdollinen palveluslisään oikeuttava palvelusaika. Työntekijän on tällöin esitettävä tarvittavat palvelustiedot ennen lisän myön­ tämistä. Työsuhteen jatkuessa seuraavat lisät myönnetään työnantajan toi­ mesta. Oikeus palveluslisään alkaa oikeuden saavuttamista seuraavan kuu­ kauden alusta.

3. Palveluslisään oikeuttavaa palvelua on sellainen työskentely oman työnan­ tajan palveluksessa ja muu samankaltainen työ, joissa työaika on ollut kes­ kimäärin vähintään 19 tuntia viikossa. Huomioon otetaan ne kalenterikuukau­ det vähintään 14 työpäivää kestäneissä työsuhteissa, joilta työntekijä on an­ sainnut vuosilomaa.

1.2.2000 jälkeen tehtävä samankaltainen tai omalle työnantajalle tehty kes­ kimäärin alle 19 tuntia viikossa oleva osa-aikatyö tai 14 työpäivää lyhyemmät työsuhteet tulee huomioida palveluslisään oikeuttavaksi siinä suhteessa kuin niiden työaika on täyteen työaikaan. Niiden vaikutusta huomioitaessa on riit­ tävää, että työnantaja muodostaa oikeaa suuruusluokkaa olevan arvion sii­ tä, monenko kuukauden täysiaikaista palveluslisäkertymää työntekijän osa-­ aika- ja tilapäistyöt vastaavat.

Saman periaatteen mukaisesti voidaan ottaa huomioon myös ennen 1.2.2000 tehty osa-aika- ja tilapäistyö.

4. Mikäli työntekijällä on muuta kuin samankaltaisen työn työkokemusta, voi­ daan se lukea palveluslisään oikeuttavaksi siltä osin kuin työnantaja arvioi sen kartuttavan työntekijän pätevyyttä työhön.

4 § Harjoittelijat, kesätyöntekijät, nuoret, poikkeuksellisen yksinkertainen työ ja lähetit

1. Xxxx opiskelijan kanssa voidaan sopia harjoitteluajasta, jonka kuluessa palk­ ka on vähintään 90 % kyseisen tehtävän ohjepalkkaluokasta.

Oppisopimuskoulutuksessa olevan työntekijän kanssa voidaan vaih­ toehtoisesti sopia palkasta siten, että se on ensimmäisenä oppisopi­ musvuotena 85 %, toisena 90 % ja kolmantena 95 % kyseisen tehtä­ vän ohjepalkkaluokasta. Nykyisen työnantajansa kanssa oppisopimus­ koulutuksen aloittavan työntekijän palkka ei kuitenkaan voi nykyises­ sä työssä laskea.

2. Alle 25-vuotiaan kesätyöntekijän kanssa voidaan sopia 15.5. - 15.9. väliseksi ajaksi kesätyöpalkasta, jonka suuruus on vähintään 75 % kyseisen tehtävän ohjepalkkaluokasta. Tätä määräystä ei sovelleta, jos kesätyöntekijäksi palka­ taan ammattitaitoinen sijainen.

3 a. Työehtosopimusosapuolet haluavat osaltaan edistää työvoimatoimiston palkkatukeen oikeutettujen syrjäytymisvaarassa olevien vaikeasti työllis­ tettävien pitkäaikaistyöttömien työhön sijoittumismahdollisuuksia.

Tällaisen työntekijän kanssa, jolla työsuhdetta edeltää vähintään 12 kuu­ kauden yhdenjaksoinen työttömyysjakso, voidaan sopia enintään 6 kuu­ kauden ajaksi palkasta, jonka suuruus on vähintään 90 % kyseisen tehtä­ vän ohjepalkkaluokasta.

Tällaisella sopimuksella pyritään henkilön elämänhallinnan vahvistamiseen ja syrjäytymisen ehkäisemiseen työtä tehden sekä työkuntoa ja työvalmiuk­ sia parantaen.

3 b. Alle 25 vuotiaan työntekijän kanssa, jolla on alle kuusi kuukautta palve­ luslisään oikeuttavaa työkokemusta ja vähintään kuusi kuukautta työttö­ myyttä viimeisen vuoden kuluessa voidaan sopia enintään kuuden kuu­ kauden ajaksi palkasta, jonka suuruus on vähintään 90 % kyseisen tehtä­ vän ohjepalkkaluokasta.

4. Mikäli työntekijän työtehtävät ovat poikkeuksellisesti palkkaryhmän pe­ rustöitä olennaisesti yksinkertaisemmat tai epäitsenäisemmät tai mikäli työntekijältä puuttuu työn edellyttämä kelpoisuus, mistä syystä hän ei täy­ simääräisesti pysty suorittamaan kaikkea työhön liittyviä tehtäviä, voi vä­ himmäispalkka määräytyä yhtä G-palkkaluokkaa alle kyseisen palkkaryh­ män vähimmäispalkkaluokan.

Työnantajan on kirjallisesti esitettävä perusteet vähimmäispalkkaluokkaa alemman palkkaportaan käytölle keskusteltuaan ensin asiasta luottamus­ miehen kanssa.

5. Lähetin palkka voi alittaa enintään 5 % palkkaluokan G 10 mukaisen pal­ kan.

5 § Osa-aikaiset työntekijät

1. Kuukausipalkkaisen osa-aikatyöntekijän kuukausipalkka määräytyy hänen kanssaan sovitun viikkotyöajan ja vastaavaan työhön sovellettavan työ­ ehtosopimuksen mukaisen enimmäisviikkotyöajan suhteessa. Kuitenkin näin laskettua enintään keskimäärin alle 19 tuntia viikossa työskentelevän osa-aikatyöntekijän vähimmäispalkkaa korotetaan 5 prosentilla, ellei työ­ ajan jääminen alle 19 tuntiin viikossa johdu työntekijän omasta aloittees­ ta.

2. Tuntipalkkaisen osa-aikatyöntekijän tuntipalkka lasketaan jakamalla vastaa­ vaan työhön sovellettava kuukausipalkka työehtosopimuksen 11 §:n mukai­ sella jakajalla.

6 § Sijaisuus

1. Työntekijän hoitaessa sijaisena hänen normaalityötään korkeapalkkaisempaa työtä tehden olennaisen osan työhön kuuluvista tehtävistä maksetaan hänel­ le palkka vähintään sijaistyön työehtosopimuksen mukaisen palkkaluokan mu­ kaisesti kaksi viikkoa ylittävältä sijaisuusajalta ja vuosilomasijaisuuksissa kuu­ kauden ylittävältä sijaisuusajalta.

2. Työntekijän hoitaessa omat työnsä ja sen ohella sopimuksen mukaan olen­ naisen osan toisen työntekijän tehtävistä maksetaan hänelle kaksi viikkoa ylit­ tävältä sijaisuusajalta ja vuosilomasijaisuuksissa kuukauden ylittävältä sijai­ suusajalta korotettua palkkaa, jonka suuruus sovitaan työntekijän ja työnan­ tajan välillä ennen sijaisuutta. Korvauksen tulee ylittää 1 kohdan mukaisesti vastaavassa sijaisuustehtävässä maksettava korvaus.

3. Puolen vuoden kuluessa tehtävät sijaisuudet lasketaan yhteen, kahden vii­ kon tai kuukauden ylittymistä arvioitaessa.

7 § Suojatyö

Tämä sopimus ei koske suojatyötä.

8 § Voimassaolo

Tämä palkkasopimus on voimassa osana allekirjoittajajärjestöjen välistä työ­ ehtosopimusta ja päättyy ilman eri irtisanomista työehtosopimuksen päät­ tyessä.

Helsingissä 30. päivänä maaliskuuta 2010 ALLEKIRJOITTAJAJÄRJESTÖT

PALKKASOPIMUKSEN SIIRTYMÄSÄÄNNÖT

Siirtymäsääntöjä sovelletaan siirryttäessä noudattamaan sosiaalipalvelualan työehtosopimuksen palkkausjärjestelmää aiemmin noudatetun muun palk­ kausjärjestelmän sijasta.

1 § Palkkaluokkiin sijoittaminen

1. Työntekijät sijoitetaan heidän työnsä vaativuustason mukaisiin uuden palk­ kausjärjestelmän palkkaryhmiin ja G-palkkaluokkiin kun asiasta on neuvotel­ tu työnantajan ja kyseisten työntekijöiden tai heidän luottamusmiehensä kans­ sa.

2. Tavoitteena on yksimielisyys kunkin työntekijän tekemän työn oikeasta palk­ kaluokasta.

3. Mikäli työntekijälle valitun G-palkkaluokan mukainen taulukkopalkka jää al­ le työntekijän siirtymähetken palkan, maksetaan erotus henkilökohtaisena palkanosana.

4. Osapuolet voivat siirtymävaiheessa tarvittaessa kääntyä allekirjoittajajärjes­ töjen puoleen mutta tarkoitus on, että siirtyminen uuteen järjestelmään to­ teutettaisiin mahdollisimman pitkälti paikallisesti. Ennen vuotta 1998 voimas­ sa olleen työehtosopimuksen siirtymäsääntöjen mukaiset siirtymäohjeet ovat edelleen voimassa.

5. Mikäli siirtymäsääntöjen mukaiset palkankorotukset tämän kohdan mukai­ sine palkkaluokkatarkistuksineen johtaisivat yli 6 %:n palkankorotukseen jon­ kun työntekijän osalta, voidaan yli 6 %:n palkankorotusosuuden maksamisen aloittamista siirtää enintään kuuden kuukauden päähän sosiaalipalvelualan palkkausjärjestelmään siirtymisestä.

6. Palkkaryhmien yläpuolisia ovat ne työntekijät, joiden siirtymähetken palkka ylittää palkkaluokan G 30 mukaisen palkan.

Palkkaryhmien yläpuolisen työehtosopimuksen piirissä olevan työntekijän palk­ kaus maksetaan henkilökohtaisena palkkana, jota korotetaan samojen peri­ aatteiden mukaisesti kuin palkkaryhmittelyn piirissä olevien.

2 § Palveluslisien laskenta

1. Palveluslisään oikeuttava palvelu lasketaan sosiaalipalvelualan palkkausjär­ jestelmään siirtymiseen asti entisen käytännön mukaisesti. Hyväksi luettava palvelusaika ei kuitenkaan saa alittaa sosiaalipalvelualan laskentatavan mu­ kaista palvelusaikaa.

Sen jälkeen siirrytään sosiaalipalvelualan mukaiseen laskentatapaan. Tällöin työntekijän hyväksi luetaan ne palvelusvuodet, jotka hänen hyväkseen työ­ suhteessa on aiemmin luettu tai olisi tullut lukea.

3 § Palkkatakuu ja lisät

1. Kenenkään työntekijän palkkaa ei alenneta palkkausjärjestelmän muutoksen vuoksi. Muutoin työntekijän vähimmäispalkka ja palkanlisät määräytyvät jat­ kossa uuden palkkausjärjestelmän mukaisesti.

2. Syrjäseutu, kylmänalueen, saaristolisien ja vastaavien työn vaativuuteen tai henkilökohtaiseen pätevyyteen liittymättömien lisien euromäärät muuttu­ vat osaksi työntekijän henkilökohtaista palkkaa.

3. Työn vaativuuteen tai henkilökohtaiseen pätevyyteen perustuvat lisät mak­ setaan edelleen entisen käytännön mukaisesti.

4. Mahdolliset määräajaksi myönnetyt lisät päättyvät alkuperäisen sopimuksen mukaisesti.

5. Mikäli työntekijän palkkaluokkaa nostetaan, voidaan taulukkopalkkojen yli maksettavasta lisästä luopua osittain tai kokonaan kuitenkin enintään palk­ kaluokkakorotuksen määrällä sikäli kuin lisään ei enää ole perusteita.

6. Työn vaativuuteen tai henkilökohtaiseen pätevyyteen perustuvat lisät säily­ vät voimassa myös työntekijän saavuttaessa uuden palveluslisäportaan. Muil­ la perusteilla syntyneitä taulukkopalkkojen ylitteitä voidaan uusi palvelusli­ säporras saavutettaessa pienentää enintään palveluslisäkorotuksen verran, ellei ylitettä ole sovittu tai sovita säilytettäväksi.

4 § Voimassaolo

1. Nämä palkkasopimuksen siirtymäsäännöt ovat voimassa osana allekirjoitta­ jajärjestöjen välistä työehtosopimusta ja päättyvät ilman eri irtisanomista työ­ ehtosopimuksen päättyessä.

Helsingissä 30. päivänä maaliskuuta 2010 ALLEKIRJOITTAJAJÄRJESTÖT

SOSIAALIPALVELUALAN PALKKARYHMITTELY

(Palkkasopimuksen 1 §:ssä (s.26) on periaatteet palkkaryhmiin sijoittumiselle ja vä­ himmäispalkkojen käytölle ja ylittämiselle)

A Palkkaryhmä (avustavat tehtävät): Vähimmäispalkkaluokka G 11

Työ ei edellytä ammatillista koulutusta. Tiedot ja taidot saadaan työssä annettaval­ la opastuksella. Selvät työohjeet ja rutiinit.

Esimerkkitehtäviä:

hoito- ja palveluhenkilöstö (h&p): hoitoapulainen, päiväkotiapulainen keittiö- ja kiinteistöhenkilöstö (k&k): keittiöapulainen, laitosapulainen, siivooja hallintohenkilöstö (hal): avustavat toimistotyöt, postitus, asioilla käynti

B Palkkaryhmä (perustehtävät): Vähimmäispalkkaluokka G 14

Tiedot ja taidot saadaan työkokemuksen tai lyhyiden kurssien kautta.

Työ perustuu määriteltyihin toimintaohjeisiin mutta tehtävänratkaisut yksilöllisem­ piä kuin A-palkkaryhmässä.

Esimerkkitehtäviä:

(h&p): kotiavustaja, koulunkäyntiavustaja, leiriohjaaja

(k&k): keittäjä, keittiö-/ruokahuoltotyöntekijä, laitoshuoltaja, emäntä hyvin pienis­ sä alan yksiköissä, talonmies, vahtimestari

(hal): toimistotyöntekijä, puhelinvaihteenhoitaja, tavanomaiset laskutus- ym. toimis­ ton rutiinityöt, vastuu kopiopalveluista, postinkulusta, puhelinpalvelusta

C Palkkaryhmä (ammattitehtävät): Vähimmäispalkkaluokka G 17

Työ edellyttää vähintään ammatillista perustutkintoa taikka vastaavia tietoja ja tai­ toja.

Työ on vaihtelevaa ja se suoritetaan itsenäisesti säännösten ja/tai yleisohjeiden mu­ kaan.

Työ muodostuu itsenäisistä osa-alueista.

Esimerkkitehtäviä:

(h&p): lähihoitaja, perushoitaja, lastenhoitaja, päivähoitaja, kuntohoitaja, kodinhoi­ taja, mielenterveyshoitaja, kehitysvammaisten hoitaja, askartelunohjaaja, vapaa-­ ajanohjaaja

(k&k): emäntä, laitosmies, ammattimies, varastonhoitaja, siivousesimies

(hal): vastuu laskutuksesta ja perinnästä, vastuu palkanlaskennasta, vastuu alan pie­ nen yksikön kirjanpidosta.

D Palkkaryhmä (vaativat ammattitehtävät): Vähimmäispalkkaluokka G 21

Työ edellyttää vähintään ammattikorkeakoulun/opistoasteen tutkintoa taikka vas­ taavia tietoja ja taitoja.

Työ perustuu itsenäisiin ratkaisuihin annetun toimivallan puitteissa. Työ on itsenäinen tehtäväkokonaisuus.

Esimerkkitehtäviä:

(h&p): sairaanhoitaja, lastentarhanopettaja, sosionomi (AMK), sosiaaliohjaaja, sosi­ aalikasvattaja, geronomi, kehitysvammaisten ohjaaja, kuntoutusohjaaja, toiminta­ terapeutti, fysioterapeutti

(k&k): ravitsemuspäällikkö

(hal): vastuu xxxx xxxxxx yksikön kirjanpidosta ja tilinpäätöksen laadinnasta, vastuu alan suuren yksikön rahaliikenteestä ja alakassojen toiminnasta.

E Palkkaryhmä (erikoistehtävät): Vähimmäispalkkaluokka G 24

Työ edellyttää vähintään ammattikorkeakoulun/opistotason tutkintoa, usein korkea­ koulututkintoa taikka vastaavia tietoja ja taitoja. (Mikäli työ edellyttää ylempää kor­ keakoulututkintoa, on vähimmäispalkkaluokka G25.)

Työ suoritetaan itsenäisesti toiminnan suunnitteluun tai asiantuntija-asemaan pe­ rustuen ja siihen voi sisältyä toiminnallista, taloudellista tai henkilöstövastuuta.

Esimerkkitehtäviä:

(h&p): esimiestehtävät tai alan teoreettista hallintaa edellyttävät asiantuntijatehtä­ vät, osaston-/vastaava hoitaja/vastaava ohjaaja (esimiesasema), päiväkodin/lasten­ kodin johtaja, sosiaalityöntekijä, sosiaaliterapeutti

(k&k): edellisiä palkkaryhmiä vaativammat ja vastuullisemmat keittiö- ja kiinteistö­ tehtävät

(hal): vastuu koko toimiston toiminnasta ja taloudenhoidosta muissa kuin alan pie­ nissä yksiköissä

F Palkkaryhmä (vaativat erikoistehtävät): Vähimmäispalkkaluokka G 26

Työ edellyttää korkeakoulututkintoa taikka vastaavia tietoja ja taitoja.

Työ suoritetaan itsenäisesti toiminnon johtamiseen tai asiantuntija-asemaan perus­ tuen ja siihen sisältyy merkittävää toiminnallista, taloudellista tai henkilövastuuta tulosvastuulla.

Esimerkkitehtäviä:

(h&p): vaativat johtotehtävät tai alan teoreettista hallintaa edellyttävät erityisen vaa­ tivat asiantuntijatehtävät, päiväkodin/lastenkodin johtaja, hoitotyön johtaja, osas­ ton-/vastaava hoitaja/vastaava ohjaaja, johtava sosiaalityöntekijä (em. tehtävissä esi­ miesasema ja tulosvastuu alan isoissa yksiköissä)

Yksityisen sosiaalipalvelualan G-palkkataulukko 1.4.2010

Pk-seutu	0 v.	5 v.	8 v.	11 v.
G10	1542,96	1599,99	1657,39	1717,77
G11	1563,74	1621,52	1681,28	1742,81
G12	1583,56	1642,69	1704,56	1767,25
G13	1648,97	1713,59	1778,63	1844,71
G14	1652,65	1718,20	1784,26	1850,68
G15	1660,22	1726,55	1793,20	1859,91
G16	1683,50	1750,89	1818,69	1887,60
G17	1768,08	1839,30	1911,97	1985,36
G18	1781,28	1853,17	1926,57	2001,39
G19	1795,48	1868,81	1943,39	2019,81
G20	1829,88	1905,28	1982,86	2062,32
G21	1996,57	2081,94	2169,01	2258,79
G22	2011,96	2098,90	2188,55	2282,59
G23	2121,81	2216,54	2315,99	2412,06
G24	2140,57	2240,94	2337,79	2439,29
G25	2255,76	2358,36	2465,60	2573,07
G26	2392,16	2505,63	2621,29	2736,77
G27	2414,70	2529,90	2646,02	2762,57
G28	2486,75	2607,23	2727,74	2848,23
G29	2662,00	2791,27	2920,32	3049,58
G30	2957,78	3101,05	3244,32	3388,06
Muu Suomi	0 v.	5 v.	8 v.	11 v.
G10	1530,30	1586,82	1643,71	1703,11
G11	1550,90	1608,18	1666,95	1727,92
G12	1570,56	1629,15	1690,00	1752,15
G13	1626,70	1689,63	1753,75	1818,64
G14	1630,28	1694,11	1759,21	1824,31
G15	1646,56	1711,86	1777,87	1843,74
G16	1669,17	1735,96	1803,15	1871,16
G17	1743,15	1813,34	1884,44	1956,80
G18	1756,17	1826,96	1898,83	1972,56
G19	1780,20	1852,60	1926,51	2002,26
G20	1814,29	1888,71	1965,61	2044,41
G21	1968,12	2052,28	2138,06	2226,60
G22	1983,28	2068,96	2157,32	2250,05
G23	2091,42	2184,81	2282,80	2377,51
G24	2122,07	2221,56	2317,58	2418,21
G25	2236,26	2337,96	2444,29	2550,81
G26	2358,21	2470,07	2584,09	2697,93
G27	2393,82	2508,01	2623,15	2738,69
G28	2465,22	2584,69	2704,16	2823,59
G29	2639,00	2767,13	2895,07	3023,21
G30	2932,20	3074,24	3216,27	3358,77

Yksityisen sosiaalipalvelualan G-palkkataulukko 1.10.2010

Pk-seutu	0 v.	5 v.	8 v.	11 v.
G10	1542,96	1599,99	1657,39	1717,77
G11	1563,74	1621,52	1681,28	1742,81
G12	1583,56	1642,69	1704,56	1767,25
G13	1648,97	1713,59	1778,63	1844,71
G14	1660,91	1726,79	1793,18	1859,93
G15	1668,52	1735,18	1802,17	1869,21
G16	1691,92	1759,64	1827,78	1897,04
G17	1782,22	1854,01	1927,27	2001,24
G18	1795,53	1868,00	1941,98	2017,40
G19	1809,84	1883,76	1958,94	2035,97
G20	1846,35	1922,43	2000,71	2080,88
G21	2014,54	2100,68	2188,53	2279,12
G22	2030,07	2117,79	2208,25	2303,13
G23	2140,91	2236,49	2336,83	2433,77
G24	2159,84	2261,11	2358,83	2461,24
G25	2276,06	2379,59	2487,79	2596,23
G26	2413,69	2528,18	2644,88	2761,40
G27	2436,43	2552,67	2669,83	2787,43
G28	2506,64	2628,09	2749,56	2871,02
G29	2683,30	2813,60	2943,68	3073,98
G30	2981,44	3125,86	3270,27	3415,16
Muu Suomi	0 v.	5 v.	8 v.	11 v.
G10	1530,30	1586,82	1643,71	1703,11
G11	1550,90	1608,18	1666,95	1727,92
G12	1570,56	1629,15	1690,00	1752,15
G13	1626,70	1689,63	1753,75	1818,64
G14	1638,43	1702,58	1768,01	1833,43
G15	1654,79	1720,42	1786,76	1852,96
G16	1677,52	1744,64	1812,17	1880,52
G17	1757,10	1827,85	1899,52	1972,45
G18	1770,22	1841,58	1914,02	1988,34
G19	1794,44	1867,42	1941,92	2018,28
G20	1830,62	1905,71	1983,30	2062,81
G21	1985,83	2070,75	2157,30	2246,64
G22	2001,13	2087,58	2176,74	2270,30
G23	2110,24	2204,47	2303,35	2398,91
G24	2141,17	2241,55	2338,44	2439,97
G25	2256,39	2359,00	2466,29	2573,77
G26	2379,43	2492,30	2607,35	2722,21
G27	2415,36	2530,58	2646,76	2763,34
G28	2484,94	2605,37	2725,79	2846,18
G29	2660,11	2789,27	2918,23	3047,40
G30	2955,66	3098,83	3242,00	3385,64

PAIKALLISEN SOPIMISEN MENETTELYTAVAT

1 §

Paikallisesti voidaan sopia voimassa olevan työehtosopimuksen määräyksistä poik­ keavasti tämän sopimuksen mukaisesti. Paikallinen sopimus voidaan tehdä lainsää­ dännön ja työehtosopimuksen säätämissä rajoissa.

a) Tämän sopimuksen menettelytapamääräysten mukaisesti voidaan sopia niis­ tä työehtosopimuksen kohdista, joissa on viitattu paikalliseen sopimiseen.

b) Lisäksi tuotannollis-taloudellisissa ongelmatilanteissa on mahdollista so­ pia taloudellisista etuuksista paikallisen sopimisen liitepöytäkirjan mukaises­ ti.

c) Työehtosopimuksen maininnat sopimismahdollisuudesta ilman viittausta paikalliseen sopimiseen mahdollistavat työnantajan ja työntekijän välisen so­ pimisen ilman tämän sopimuksen menettelytapamääräyksiä.

2 §

Neuvottelu- ja sopijaosapuolina voivat olla työehtosopimukseen sidottu työnanta­ ja sekä luottamusmies tai tämän puuttuessa työntekijät yhdessä tai valitsemansa edustajan välityksellä tai rekisteröity yrityskohtainen työntekijöiden yhdistys tai vas­ taava.

Lisäksi työehtosopimusosapuolet voivat sopia paikallisista poikkeuksista työehto­ sopimukseen.

Työnantajan tulee nimetä oma asianmukaisilla sopimusvaltuuksilla toimiva neuvot­ telijansa.

3 §

Esityksessä paikalliseksi sopimukseksi on kirjallisesti mainittava mistä työehtosopi­ muksen kohdasta halutaan sopia sekä esitettävä perustelu työehtosopimuksesta poik­ keamiselle.

Paikallinen sopimus on ollakseen pätevä oltava kirjallinen ja siitä on käytävä ilmi, ketä sopimus koskee, mistä työehtosopimuksen kohdasta on sovittu ja mitä.

Sopimus voi olla määräaikainen tai voimassa toistaiseksi. Jälkimmäisessä tapaukses­ sa sopimus on irtisanottavissa kolmen kuukauden irtisanomisaikaa noudattaen. Kes­ tettyään vuoden määräaikainen sopimus on aina irtisanottavissa 3 kuukauden ir­ tisanomisajalla. Mikäli sovittu järjestely on sidottu tiettyyn ajanjaksoon, järjestely jat­ kuu kuitenkin sen loppuun.

4 §

Paikallinen sopimus on annettava viipymättä tiedoksi niille allekirjoittajajärjestöil­ le, joiden jäseniä sopimus koskee.

Työehtosopimusosapuolilla on kuitenkin oikeus riitauttaa paikallinen sopimus, mi­ käli on sovittu asioista, jotka eivät kuulu sopimisen piiriin. Työehtosopimusosapuo­ lilla on tällöin mahdollisuus muuttaa paikallista sopimusta tai kumota se. Muutet­ tu paikallinen sopimus tulee voimaan työehtosopimusosapuolten sopimana ajan­ kohtana.

5 §

Tämä sopimus on voimassa osana allekirjoittajajärjestöjen välistä työehtosopimus­ ta ja päättyy ilman eri irtisanomista työehtosopimuksen päättyessä. Voimassa ole­ va paikallinen sopimus jatkuu kuitenkin sovitun mukaisesti.

6 §

Tämän sopimuksen tulkintaa ja tähän sopimukseen perustuvien paikallisten sopi­ musten tulkintaa koskevat erimielisyydet ratkaistaan kuten työehtosopimuksen eri­ mielisyydet.

Helsingissä 30. päivänä maaliskuuta 2010 ALLEKIRJOITTAJAJÄRJESTÖT

LIITEPÖYTÄKIRJA PAIKALLISESTA SOPIMISESTA

1 §

Allekirjoittaneet järjestöt ovat yhtä mieltä siitä, että järjestöjen allekirjoittaman työ­ ehto- ja palkkasopimuksen palkka- tai muista taloudellisia etuuksia koskevista vä­ himmäisehdoista voidaan paikallisesti sopia poikkeavasti siten kuin tässä sopimuk­ sessa on sovittu.

Sopimus voidaan tehdä seuraavista taloudellisista etuuksista:

Lomaraha: Sopimus voi koskea lomarahan suuruutta, vapaaksi vaihtamista ja maksuajankohtaa.

Palkka: Työntekijän palkkaa voidaan sopia alennettavaksi enintään lomara­ han poistoa vastaavalla määrällä. Palkkaa ei kuitenkaan voi sopia alle työn­ tekijän tehtävänmukaisen saman paikkakuntakalleusluokan peruspalkkata­ son.

Ylityö, sunnuntaityö, lauantaityö, ilta- ja yötyö, varallaolo ja hälytyskorvaus: Korvausten määräytymisperusteisiin tai tasoihin voidaan sopia muutoksia vain sopimuksen piiriin kuuluvien työntekijöiden järjestöjen hyväksynnällä.

Useamman kuin yhden kohdan mukainen samanaikainen säästösopimus voidaan solmia vain sopimuksen piiriin kuuluvien työntekijöiden järjestöjen hyväksynnällä.

2 §

Tämän pöytäkirjan mukainen sopimus voidaan tehdä yritystä tai sen osaa koskien ja sopijapuolina ovat työehtosopimukseen sidottu työnantaja sekä luottamusmies tai tämän puuttuessa työntekijät yhdessä tai valitsemansa edustajan välityksellä se­ kä rekisteröity yrityskohtainen työntekijöiden yhdistys.

Työntekijän hyväksyntä on edellytyksenä sopimuksen voimaantulolle hänen osal­ taan. Luottamusmiehellä on kuitenkin oikeus edustamiensa työntekijöiden enem­ mistön suostumuksella sopia lomarahasta kaikkia edustamiaan työntekijöitä sito­ vasti.

3 §

Sopimuksen tekemisen edellytyksenä on työsopimuslain 5 luvun 2 §:n tai 7 luvun 3 §:n mukaisen perusteen olemassaolo (ns. taloudellinen tai tuotannollinen perus­ te). Sopimusta ei voi tehdä pelkkiin arvioihin kuten talousarvioihin perustuen, ellei perustetta jo ole olemassa.

Neuvoteltaessa tässä pöytäkirjassa tarkoitetusta sopimuksesta noudattaa työnan­ taja neuvottelussa tarvittavien tietojen antamisessa yhteistoimintalakia ja keskus­ järjestöjen välistä yhteistoimintasopimusta. Tarvittaessa osapuolet voivat käyttää hy­ väksi asiantuntijoita.

4 §

Tässä pöytäkirjassa tarkoitettu sopimus tehdään määräajaksi ja enintään vuodeksi kerrallaan.

Mikäli sopimus on tehty sillä edellytyksellä, että sen piiriin kuuluvaa työntekijää ei sopimuskautena irtisanota tai lomauteta, purkautuu tälläinen sopimus välittömäs­ ti sopimuksen vastaisesti irtisanotun tai lomautetun työntekijän osalta.

5 §

Tämän pöytäkirjan mukainen paikallinen sopimus edellyttää, että siitä annetaan tie­ to työehtosopimusosapuolille.

Työehtosopimusosapuolilla on oikeus riitauttaa taloudellisia etuuksia koskeva pai­ kallinen sopimus yhden kuukauden kuluessa sen tiedoksi saamisesta. Työehtoso­ pimusosapuolilla on tälloin mahdollisuus muuttaa paikalIista sopimusta tai kumo­ ta se. Muutettu paikallinen sopimus tulee voimaan työehtosopimusosapuolten so­ pimana ajankohtana.

6 §

Muuten noudatetaan paikallisen sopimisen menettelytapoja. Helsingissä 30. päivänä maaliskuuta 2010 ALLEKIRJOITTAJAJÄRJESTÖT

KOULUTUSSOPIMUS

1 § Koulutustyöryhmä

Sopimuksen tarkoittaman ammattiyhdistyskoulutuksen toimeenpanoa varten ovat allekirjoittajajärjestöjen väliset koulutustyöryhmät. Työryhmät koostuvat samaan kes­ kusjärjestöön kuuluvien työntekijäjärjestöjen ja työnantajajärjestön edustajista, joi­ ta kukin osapuoli nimeää enintään kaksi.

Koulutustyöryhmä hyväksyy kurssit kalenterivuodeksi kerrallaan. Kursseja voidaan tarpeen vaatiessa hyväksyä myös kesken kalenterivuoden.

Koulutustyöryhmälle annetaan ennen kurssin hyväksymispäätöstä selvitys kurssin opetusohjelmasta, ajankohdasta, järjestämispaikasta, kohderyhmästä ja muista kou­ lutustyöryhmän mahdollisesti pyytämistä tiedoista. Hyväksymällään kurssilla kou­ lutustyöryhmällä on mahdollisuus seurata opetusta.

Liitot tiedottavat koulutustyöryhmän seuraavalle vuodelle hyväksymät kurssit mah­ dollisuuksien mukaan viimeistään kaksi kuukautta ennen ensimmäisen kurssin al­ kua.

2 § Ammatillinen jatko-, täydennys- ja uudelleenkoulutus

Työnantajan antaessa työntekijälle ammatillista koulutusta tai lähettäessä työnte­ kijän hänen ammattiinsa liittyviin koulutustilaisuuksiin, korvataan koulutuksen ai­ heuttamat kustannukset ja säännöllisen työajan ansionmenetys. Koulutustilaisuu­ det tulisi mahdollisuuksien mukaan huomioida jo työvuoroluetteloa laadittaessa si­ ten, ettei koulutustilaisuutta merkittäisi työntekijän vapaapäiväksi, ellei asiaa toisin sovita. Jos koulutus tapahtuu työajan ulkopuolella, käytettyä aikaa ei lueta työajak­ si, mutta työntekijälle korvataan siitä johtuvat suoranaiset kustannukset.

Mikäli työnantaja on kustantanut koulutukseen osallistuvalle täyden ylöspidon eli ruoan (täydelle vuorokaudelle kaksi ateriaa, osavuorokaudelle yksi ateria) ja majoi­ tuksen, ei työnantajalla ole velvollisuutta päivärahojen maksamiseen.

3 § Yhteinen koulutus

Yhteistoimintasopimusten edellyttämä yhteinen koulutus annetaan yleensä työpaik­ kakohtaisesti. Yhteistoimintakoulutusta järjestävät myös työmarkkinoiden keskus­ järjestöt tai niiden jäsenjärjestöt yhteisesti ja eri yhteistoimintaelimet kuten Työtur­ vallisuuskeskus. Koulutukseen osallistumisesta sovitaan työpaikkakohtaisesti yhteis­ työelimessä tai ellei sellaista ole työnantajan ja luottamusmiehen kesken. Koulutuk­ seen osallistuminen korvataan kuten 2 §:n mukainen koulutus.

4 § Ammattiyhdistyskoulutus

1. Työsuhteen säilyminen ja ilmoitusajat

Työntekijälle annetaan työsuhteen katkeamatta tilaisuus osallistua koulutus­ työryhmässä hyväksytylle enintään kuukauden kestävälle kurssille, mikäli kou­ lutuksen tarve on yhteisesti työnantajan ja kurssille hakeutuvan työntekijän välillä todettu ja kurssille osallistuminen voi tapahtua tuottamatta yrityksel­ le tuntuvaa haittaa. Kielteisessä tapauksessa luottamusmiehelle ilmoitetaan viimeistään 10 päivää ennen kurssin alkua syy, minkä vuoksi vapaan antami­ nen tuottaisi tuntuvaa haittaa. Työnantaja ei koulutuksen tarpeettomuuteen vedoten voi evätä työnantajatuen piiriin kuuluvan työntekijän oikeutta osal­ listua yhdelle hänen yhteistyötehtäviinsä liittyvälle oikeantasoiselle kurssil­ le vuodessa.

Koulutustyöryhmä voi todeta tietyn kurssin tarpeelliseksi tietyille jäsenyritys­ ten luottamushenkilöille. Allekirjoittajajärjestöt painottavat erityisesti paikal­ lista sopimista edistävien kurssien hyödyllisyyttä.

Ilmoitus aikomuksesta osallistua kurssille on tehtävä mahdollisimman varhain. Milloin kurssi kestää enintään yhden viikon, ilmoitus on annettava vähintään kolme viikkoa ennen kurssin alkua sekä milloin on kysymys pitemmästä kurs­ sista, vähintään kuusi viikkoa ennen kurssin alkua.

Työsuojelukoulutus pyritään suuntaamaan erityisesti työsuojeluvaltuutettui­ hin.

2. Korvaukset

Luottamusmies, työsuojeluvaltuutettu ja työsuojelutoimikunnan jäsen saa­ vat osallistua edellisessä kappaleessa mainituille, koulutustyöryhmän hyväk­ symille kursseille ilman, että heidän varsinaista säännöllistä palkkaansa vä­ hennetään.

Luottamusmiehen osalta ansionmenetystä ei kuitenkaan korvata kuukautta pidemmältä ajalta eikä muiden osalta kahta viikkoa pidemmältä ajalta. Edel­ lytyksenä ansionmenetyksen korvaamiselle on lisäksi se, että asianomainen kurssi liittyy osanottajan yhteistyötehtäviin yrityksessä ja että koulutus on to­ dettu tarpeelliseksi tämän sopimuksen mukaisesti.

Luottamusmiesten lisäksi ansionmenetys korvataan myös rekisteröityjen lii­ ton alayhdistysten tai työpaikkaosastojen puheenjohtajille, jos he työsken­ televät yrityksessä, jossa on vähintään 100 toimihenkilöä ja rekisteröidyssä alayhdistyksessä tai työpaikkaosastossa vähintään 20 jäsentä.

Osapuolet toteavat, että suurempien työpaikkojen varaluottamusmiehillä, va­ ratyösuojeluvaltuutetuilla ja YT-elinten jäsenillä voi olla tarvetta osallistua hei­ dän yhteistyötehtäviinsä liittyville kursseille. Osapuolet suosittelevat, että täl­ lainen mahdollisuus annetaan, mikäli se käy päinsä tuottamatta yritykselle tuntuvaa haittaa.

5 § Sosiaaliset edut

Osallistuminen 4 §:ssä mainittuun ay-koulutustilaisuuteen ei heikennä vuosiloma-, eläke- eikä palveluslisäetuuksia tai muita niihin verrattavia etuuksia.

6 § Voimassaoloaika

Tämä sopimus on voimassa järjestöjen välisen työehtosopimuksen osana. Helsingissä 30. päivänä maaliskuuta 2010

ALLEKIRJOITTAJAJÄRJESTÖT

LUOTTAMUSMIESSOPIMUS

Johdanto

Luottamusmiesjärjestelmän tarkoituksena on edistää osapuolten välillä solmittujen sopimusten asianmukaista toteuttamista ja käytäntöön soveltamista. Sillä pyritään ratkaisemaan työnantajan ja työntekijöiden välille sopimusten soveltamisesta ja tul­ kinnasta syntyvät erimielisyydet tarkoituksenmukaisella ja nopealla tavalla. Keskei­ sinä asioina siihen kuuluvat myös työnantajan ja työntekijöiden välillä esiintyvien työsuhteisiin liittyvien kysymysten käsittely sekä työrauhan ylläpitäminen ja edis­ täminen.

Tarkoituksenmukaisesti järjestetty ja hoidettu paikallinen neuvottelumenettely edis­ tää työpaikan yhteistoimintaa, yrityksen tavoitteiden saavuttamista sekä työnteki­ jöiden turvallisuuden ja viihtyvyyden lisääntymistä.

Luottamusmiessopimuksen 4 § 1 - 10 kohdat ja 8 § 3 kohta koskevat työsuojeluvaltuu­ tettua.

Edellä mainittujen tavoitteiden toteuttamiseksi allekirjoittaneet järjestöt ovat teh­ neet seuraavan luottamusmiessopimuksen:

1 § Sopimuksen soveltamisala ja sitovuus

Tämä luottamusmiessopimus koskee työehtosopimuksen soveltamisalalla olevia työn­ antajia sekä niiden palveluksessa olevia työntekijöitä, jotka kuuluvat tämän sopimuk­ sen allekirjoittaneeseen työntekijäliittoon.

2 § Pääluottamusmies ja Luottamusmies

1. Luottamusmiehellä tarkoitetaan tässä sopimuksessa, ellei sopimuksen tekstistä muuta ilmene, työehtosopimukseen sidottujen järjestäytynei­ den työntekijöiden tämän pykälän 2., 3. ja 4. kappaleiden mukaisesti valitsemaa pääluottamusmiestä, varapääluottamusmiestä, luottamus­ miestä ja varaluottamusmiestä.

Pääluottamusmiehellä tarkoitetaan työehtosopimusalan kattavaa yrityskoh­ taista luottamusmiestä, jonka toimintapiirissä on useita saman allekirjoitta­ jajärjestön toimintayksikkökohtaisia luottamusmiehiä.

2. Luottamusmiehen valitsevat yrityksen palveluksessa olevat saman työehto­ sopimuksen piiriin kuuluvat työehtosopimuksen allekirjoittajajärjestöön tai sen alayhdistykseen järjestäytyneet työntekijät. Oikeus luottamusmieheen on allekirjoittajajärjestöllä, muttei sen alayhdistyksellä.

3. Suureen tai alueellisesti hajautettuun yritykseen voidaan valita tämän sopi­ muksen tarkoittamia eri luottamusmiehiä sen itsenäisiin alueellisiin tai toimin­ nallisiin yksiköihin. Näin voidaan menetellä, milloin työntekijöiden lukumää­ rä, työpaikan luonne ja varsinaisen luottamusmiehen mahdollisuudet tava­ ta työntekijät sekä yrityksen yhteistoimintajärjestelmä tätä edellyttävät. Usean saman allekirjoittajajärjestön luottamusmiehen yrityksessä voidaan joku alue-/ yksikkökohtaisista luottamusmiehistä nimetä pääluottamusmieheksi tai sopia erillisestä pääluottamusmiehen valinnasta. Yrityskohtaisesti sovitaan luottamus­ miesten lukumäärä ja toimintaalue sekä pääluottamusmiehen valintatapa.

4. Pääluottamusmies toimii allekirjoittajajärjestönsä työntekijöiden edustajana käytäessä paikallisia neuvotteluja työnantajan kanssa kaikkia yrityksen työpaikkoja koskien.

Jos pääluottamusmiestä ei ole valittu ja eri työpaikkoja varten on valittu useam­ pia saman allekirjoittajajärjestön luottamusmiehiä, voidaan yrityskohtaises­ ti sopia siitä, että joku luottamusmiehistä toimii työntekijöiden edustajana käytäessä paikallisia neuvotteluja työnantajan kanssa silloin, kun asia koskee kaikkia yrityksen eri työpaikkoja. Tällaisessa tapauksessa työnantajalle ilmoi­ tetaan, kuka luottamusmiehistä hoitaa tällaisia tehtäviä.

5. Luottamusmiehelle valitaan varaluottamusmies, joka luottamusmiehen es­ tyneenä ollessa toimii hänen sijaisenaan ja jolla on tänä aikana luottamusmie­ hen oikeudet ja velvollisuudet.

6. Tässä sopimuksessa tarkoitetun luottamusmiehen tulee olla asianomaisen yri­ tyksen tai työpaikan työntekijä, joka työskentelee ao. työehtosopimuksen so­ veltamisalalla ja on tämän työehtosopimukseen sidotun työntekijäjärjestön jäsen sekä perehtynyt työpaikan olosuhteisiin.

7. Yrityksen tai sen toimintayksikön toiminnan olennaisesti supistuessa, laajen­ tuessa taikka liikkeen luovutuksen, sulautumisen, yhtiöittämisen tai niihin ver­ rattavan olennaisen organisaatiomuutoksen johdosta saatetaan luottamus­ miesorganisaatio tämän sopimuksen periaatteiden mukaisesti vastaamaan yrityksen tai sen toimintayksikön muuttunutta kokoa ja rakennetta.

8. Luottamusmiehellä on oikeus saada työnantajalta pyydettäessä kirjallisena tieto siitä, kuka toimii työnantajan edustajana hänen edustamansa henkilös­ töryhmän osalta.

3 § Luottamusmiehen valitseminen

1. Luottamusmiehen vaali voidaan suorittaa työpaikalla ja tällöin kaikille alle­ kirjoittajajärjestöön järjestäytyneille työntekijöille on varattava tilaisuus osal­ listua vaaliin. Vaalin järjestäminen ja toimittaminen ei kuitenkaan saa häiri­ tä työntekoa. Vaaliajoista ja vaalipaikoista on sovittava työnantajan kanssa viimeistään 7 vuorokautta ennen vaalin toimittamista. Xxxxxx toimittamises­ ta huolehtivat lähinnä luottamusmies tai hänen estyneenä ollessaan mahdol­ linen varaluottamusmies. Vaalien toimittamiseen näiltä kulunut välttämätön aika luetaan luottamusmiestehtäviin käytetyksi ajaksi.

2. Luottamusmies ilmoittaa työnantajalle kirjallisesti järjestön antamin valtuuksin luottamusmiesvalinnoista. Luottamusmiehen eroamisesta tai erottamisesta on myös ilmoitettava työnantajalle kirjallisesti.

Lisäksi työnantajalle on ilmoitettava, milloin varaluottamusmies toimii luotta­ musmiehen sijaisena.

4 § Luottamusmiehen työsuhde

1. Luottamusmies on työsuhteessaan työnantajaansa samassa asemassa kuin muutkin työntekijät. Luottamusmies on velvollinen henkilökohtaisesti nou­ dattamaan yleisiä työehtoja, työaikoja, työnjohdon määräyksiä sekä työpai­ kan järjestysmääräyksiä, jollei tästä sopimuksesta muuta johdu.

2. Luottamusmiehen mahdollisuuksia kehittyä ja edetä ammatissaan ei saa hei­ kentää luottamusmiestehtävän takia.

3. Luottamusmiehenä toimivaa työntekijää ei tätä tehtävää hoitaessaan tai sen tähden saa siirtää huonompipalkkaiseen työhön, kuin missä hän oli luotta­ musmieheksi valituksi tullessaan. Häntä ei saa myöskään siirtää vähemmän vaativaan työhön.

Luottamusmiestehtävän takia häntä ei saa erottaa työstä.

4. Jos pääluottamusmieheksi valitun henkilön varsinainen työ vaikeuttaa pää­ luottamusmiehen tehtävien hoitamista on hänelle ottaen huomioon yrityk­ sen tai sen toimintayksikön olosuhteet ja luottamusmiehen ammattitaito, jär­ jestettävä muuta työtä. Tällainen järjestely ei saa aiheuttaa hänen ansionsa alentumista.

5. Työstään täysin vapautetun pääluottamusmiehen ansiokehityksen tulee vas­ tata yrityksessä tapahtuvaa ansiokehitystä.

6. Jos yrityksen työvoimaa vähennetään tai lomautetaan taloudellisista tai tuo­ tannollisista syistä, on noudatettava sellaista järjestystä, että luottamusmies joutuu viimeksi tällaisen toimenpiteen kohteeksi. Jos luottamusmiehelle ei voida tarjota hänen ammattiaan tai pätevyyttään vastaavaa työtä, tästä mää­ räyksestä voidaan poiketa. Jos luottamusmies katsoo, että hänet on irtisanot­ tu tai lomautettu vastoin edellä olevia määräyksiä, hänellä on oikeus vaatia asian selvittämistä järjestöjen välillä.

7. Luottamusmiehen työsopimusta ei voida irtisanoa henkilöön liittyvillä perus­ teilla noudattamatta työsopimuslain 7 luvun 10 §:n 1 momentin edellyttämää työntekijöiden enemmistön suostumusta, joka selvitetään työehtosopimuk­ sen osapuolena olevan allekirjoittajajärjestön toimesta.

8. Luottamusmiehen työsopimuksen purkaminen järjestysmääräysten rikkomi­ sen johdosta on mahdollista vain, jos kyseinen luottamusmies on toistuvas­ ti ja olennaisesti sekä varoituksesta huolimatta jättänyt työvelvoitteensa täyt­ tämättä. Luottamusmiehen työsuhdetta ei saa purkaa sairauden johdosta työ­ sopimuslain 8 luvun 1 §:n purkuperusteillakaan noudattamatta työsuhteen päättämiseen irtisanomisajan pituista aikaa.

9. Luottamusmiehen työsopimuksen purkuperusteita arvioitaessa luottamus­ miestä ei saa asettaa huonompaan asemaan muihin työntekijäihin nähden.

10. Kohtien 1 - 9 määräykset koskevat myös työsuojeluvaltuutettua.

11. Kohtien 1 - 9 määräyksiä on sovellettava myös pääluottamusmiehenä toimi­ neeseen työntekijään kuusi kuukautta hänen pääluottamusmiestehtävänsä päättymisen jälkeen.

12. Työsuhteen irtisanomisesta ilmoitetaan luottamusmiehelle vähintään kuukaut­ ta ennen työehtosopimuksen mukaisen irtisanomisajan alkamista. Luottamus­ miehelle annettuun ilmoitukseen työsuhteen päättymisestä merkitään irti­ sanomisen syy. Luottamusmiehelle annetusta ilmoituksesta työnantaja an­ taa tiedon myös työntekijäliitolle.

13. Jos luottamusmiehen työsopimus on päätetty tämän sopimuksen vastaises­ ti, työnantajan on suoritettava korvauksena luottamusmiehelle vähintään 3 ja enintään 30 kuukauden palkka. Xxxxxxx on määrättävä samojen perustei­ den mukaan kuin työsopimuslain 12 luvun 2 §:ssä on säädetty. Xxxxxxxxx li­ säävänä tekijänä on otettava huomioon se, että tämän sopimuksen oikeuk­ sia on loukattu. Jos tuomioistuin harkitsee, että edellytykset työsuhteen jat­ kamiselle tai jo päättyneen työsuhteen palauttamiselle ovat olemassa, eikä työsuhdetta siitä huolimatta jatketa, on tämä otettava erityisen painavana syy­ nä huomioon korvauksen suuruutta määrättäessä.

Pöytäkirjamerkintä:

Allekirjoittajajärjestöt toteavat, että työmarkkinakäytännön mukainen vä­ himmäiskorvaus luottamusmiessopimuksen vastaisesta luottamusmiehen työsuhteen päättämisestä on 10 kuukauden palkka, ellei alemmalle kor­ vaukselle ole erityisen painavia perusteita.

14. Luottamusmiehenä toimivaa työntekijää ei tämän tehtävän vuoksi saa pai­ nostaa eikä erottaa työstä. Mikäli sopimusten tarkoittaman luottamusmiehen tai työsuojeluvaltuutetun työsopimus puretaan ja tämä riitauttaa purkami­ sen, työnantaja maksaa luottamusmiehelle tai työsuojeluvaltuutetulle yhden kuukauden palkkaa vastaavan määrän, jos kanne asiassa nostetaan neljän vii­ kon kuluessa työsopimuksen purkamisesta.

5 § Luottamusmiehen tehtävät

1. Luottamusmiehen pääasiallisena tehtävänä on toimia asianomaiseen työeh­ tosopimukseen sidottujen allekirjoittajajärjestöön järjestäytyneiden työnte­ kijöiden edustajana työehtosopimuksen soveltamista koskevissa asioissa.

2. Luottamusmies edustaa edellä mainittuja työntekijäitä työlainsäädännön so­ veltamista koskevissa asioissa ja yleensä työnantajan ja työntekijän välisiin suh­ teisiin ja yrityksen kehittymiseen liittyvissä kysymyksissä.

3. Luottamusmiehen tehtävänä on myös osaltaan toimia yrityksen ja henkilös­ tön välisen neuvottelu- ja yhteistoiminnan ylläpitämiseksi ja kehittämiseksi.

6 § Luottamusmiehen oikeus saada tietoja

1. Jos syntyy epäselvyyttä tai erimielisyyttä työntekijöiden palkasta tai muista työsuhteeseen liittyvistä asioista, on luottamusmiehelle annettava kaikki eri­ mielisyyden kohteena olevan tapauksen selvittämiseen vaikuttavat tiedot.

2. Ao. luottamusmiehellä on oikeus saada kirjallisesti tai muulla sovittavalla ta­ valla edustamistaan yrityksen työntekijöistä seuraavat tiedot:

1. Työntekijän suku- ja etunimet.

2. Palvelukseen tuloaika uusista työntekijöistä sekä irtisanotuista ja lo­ mautetuista työntekijöistä. Määräaikaisten työsuhteiden osalta ilmoi­ tetaan työsuhteen sovittu kestoaika.

3. Palkkaryhmä ja palkkaluokka johon työntekijä tai hänen suorittaman­ sa työ kuuluu.

4. Yrityksen koko- ja osa-aikatyöntekijöiden lukumäärä kaksi kertaa vuo­ dessa. Tämä koskee myös puolen vuoden aikana työssä olleita erikseen työhön kutsuttavia tai muuta tilapäistä henkilöstöä.

5. Jos työnantaja kuuluu yhteistoimilain soveltamisalaan, tulee luotta­ musmiehelle lisäksi antaa yhteistoimilain mukaisesti henkilöstön edus­ tajalle annettavat tiedot.

3. Kohdissa 1 ja 3 tarkoitetut tiedot on luottamusmiehellä oikeus saada kerran vuodessa työehtosopimuksen tultua alalla solmituksi ja sen aiheuttamien muu­ tosten tultua yrityksessä toteutetuksi tänä ajankohtana yritykseen työsuhtees­ sa olevista työntekijöistä. Uusien työntekijäiden osalta on luottamusmiehel­ lä oikeus saada kohdissa 1-3 mainitut tiedot ainakin neljännesvuosittain.

Luottamusmiehelle annetaan hänen pyynnöstään selvitys siitä, millaisia tie­ toja työhönoton yhteydessä kerätään.

4. Mikäli yrityksessä on edellä 2 §:n perusteella valittu useampia luottamusmie­ hiä, voidaan liittojen kesken niistä periaatteista, millä tiedot eri luottamusmies­ ten kesken jaetaan.

5. Luottamusmiehellä on sama oikeus kuin lainsäädännön tarkoittamalla luot­ tamusmiehellä perehtyä hätä- ja sunnuntaityöstä, ylityöstä ja niistä makse­ tuista korotetusta palkasta laadittuun luetteloon.

6. Luottamusmiehen on pidettävä edellä olevan perusteella tehtäviensä hoita­ mista varten saamansa tiedot luottamuksellisina.

7 § Luottamusmiehelle myönnettävä vapautus työstä

Luottamusmiehelle varataan riittävästi vapautusta työstä luottamusmiestehtävien hoitamista varten. Riittävyyttä arvioitaessa otetaan huomioon edustettavien työn­ tekijöiden määrä, yrityksen yhteistoimintajärjestelmä, yhteistoiminnan laajuus se­ kä yritystoiminnan henkilöstön asemaan aiheuttamat muutokset. Allekirjoittajajär­ jestöt korostavat, että erityisesti paikallinen sopiminen ja siihen valmistautuminen edellyttää yleensä selvästi normaaliaikaa laajempaa työstävapautusta.

Työnantajan ja luottamusmiehen välillä sovitaan siitä, milloin edellä mainittu työs­ tävapautus annetaan. Tällöin tulee ottaa huomioon yrityksen toiminnalliset edelly­ tykset sekä se, että luottamusmiestehtävät voidaan asianmukaisesti hoitaa.

8 § Ansionmenetyksen korvaaminen

1. Työnantaja korvaa sen ansion, jonka luottamusmies menettää työaikana jo­ ko paikallisissa neuvotteluissa työnantajan edustajan kanssa tai toimiessaan muissa työnantajan kanssa sovituissa tehtävissä.

2. Luottamusmiehelle maksetaan luottamusmieskorvausta hänen edustamien­ sa työehtosopimuksen soveltamispiiriin kuuluvien työpaikan työntekijöiden lukumäärän perusteella seuraavasti:

Edustettavien työntekijöiden	€/kk 1.4.2010
2 - 4	15,00
5 - 25	29,00
26 - 50	34,00
51 -100	39,00
101 - 200	54,00
201 - 300	85,00
301 -	110,00

määrä

Suureen tai alueellisesti hajautettuun yritykseen valitun 2 §:n 1. kohdan vii­ meisen kappaleen mukaisen pääluottamusmiehen pääluottamusmieskorvaus on 57,00, ellei hänen edustamiensa työntekijöiden lukumäärän mukainen luot­ tamusmieskorvaus ole tätä suurempi.

Pöytäkirjamerkintä:

Varaluottamusmiehen hoitaessa luottamusmiehen tehtäviä vähintään yh­ den kuukauden ajanjakson, maksetaan korvaus kuitenkin hänelle luotta­ musmiehen sijasta.

Työstävapautuksen myöntäminen luottamusmiehelle ei vähennä luottamusmies­ korvauksen määrää.

3. Työsuojeluvaltuutetulle maksetaan työsuojelutehtävien hoitamisesta korvaus­ ta työpaikan työntekijöiden säännöllisen lukumäärän perusteella seuraavasti:

€/kk

Edustettavien työnte­ kijöiden määrä

30 - 100	20,00
101 - 200	30,00
201 - 300	40,00
301 -	50,00

4. Jos luottamusmies suorittaa työnantajan kanssa sovittuja tehtäviä sovitusti sään­ nöllisen työaikansa ulkopuolella, maksetaan näin menetetystä ajasta ylityö­ korvaus tai sovitaan liittokohtaisesti tai työnantajan ja luottamusmiehen vä­ lillä muunlaisesta lisäkorvauksesta.

5. Jos luottamusmies työnantajan kanssa sovittujen tehtävien hoitamista var­ ten tämän määräyksestä joutuu matkustamaan, suoritetaan hänelle matka­ kustannusten korvausta yrityksessä sovellettavan järjestelmän mukaisesti.

9 § Säilytys- ja toimistotilat

1. Luottamusmiehellä on oikeus saada säilytystilaa tehtävässään tarvittaville asia­ kirjoille ja toimistovälineille. Luottamusmiehellä on oikeus tarvittaessa käyt­ tää korvauksetta luottamusmiestehtävien hoitamiseen luottamusmiehen käyt­ töön luovutettavissa olevaa tarkoituksenmukaista toimistotilaa. Luottamus­ miehellä on oikeus käyttää tällaisessa toimistotilassa olevia toimistovälinei­ tä luottamusmiestehtävien hoitamiseen.

Tavanomaisten toimistovälineiden käsitteen piiriin kuuluvat myös yritykses­ sä ja yhteisössä yleisesti käytössä olevat atk-laitteet ja niihin liittyvät ohjelmat sekä internet-yhteys (sähköposti). Käytännön järjestelyistä sovitaan paikalli­ sesti.

10 § Luottamusmiesten koulutus

1. Liitot pitävät suotavana, että luottamusmiehelle mahdollisuuksien mukaan varataan tilaisuus osallistua koulutukseen, mikä on omiaan lisäämään hänen pätevyyttään luottamusmiestehtävien hoitamisessa.

2. Koulutukseen osallistumisesta on sovittu erillisessä koulutussopimuksessa.

3. Pääluottamusmiehen luottamusmiestehtävän päättymisen jälkeen tulee hä­ nen ja työnantajan yhteisesti selvittää, edellyttääkö työntekijän ammattitai­ don ylläpitäminen entiseen tai sitä vastaavaan työhön ammatillista koulutus­ ta. Työnantaja järjestää selvityksen edellyttämää koulutusta. Koulutuksen si­ sältöä ratkaistaessa kiinnitetään huomiota työstä vapautukseen, luottamus­ mieskauden kestoon ja sinä aikana tapahtuneisiin työmenetelmien muutok­ siin.

11 § Neuvottelujärjestys

1. Työn tekemistä koskevissa kysymyksissä tulee työntekijän kääntyä välittömäs­ ti työnjohdon puoleen.

2. Palkkausta ja muita työsuhteen ehtoja koskevat erimielisyydet on selvitettä­ vä paikallisesti työnantajan tai tämän edustajan ja luottamusmiehen tai työn­ tekijän itsensä välillä.

3. Paikalliset neuvottelut on syytä aloittaa ja käydä ilman aiheetonta viivytys­ tä.

4. Ellei yhteisymmärrystä saavuteta paikallisissa neuvotteluissa, on erimielisyys­ kohdista ja osapuolten kannasta perusteluineen laadittava, mikäli mahdol­ lista, muistio, jos jompikumpi osapuolista sitä pyytää. Muistio tehdään ja al­ lekirjoitetaan kahtena kappaleena, joista annetaan yksi kummallekin osapuo­ lelle.

5. Ellei syntynyttä erimielisyyttä saada ratkaistuksi yrityksessä paikallisissa neu­ votteluissa, noudatetaan työehtosopimuksen mukaista neuvottelujärjestys­ tä.

6. Jos erimielisyys koskee tämän sopimuksen tarkoittaman luottamusmiehen työsuhteen päättämistä, on paikalliset ja liittojen väliset neuvottelut käynnis­ tettävä ja käytävä viipymättä sen jälkeen, kun päättämisen peruste on riitau­ tettu.

12 § Sopimuksen voimassaolo

Tämä sopimus on voimassa järjestöjen välisen työehtosopimuksen osana.

Helsingissä 30. päivänä maaliskuuta 2010 ALLEKIRJOITTAJAJÄRJESTÖT

Sosiaalialan Työnantaja- ja Toimialaliiton ja Opetusalan Ammattijärjestön välinen

LIITYNTÄPÖYTÄKIRJA YKSITYISEN SOSIAALIPALVELUALAN TYÖEHTO- SOPIMUKSEEN

1 § Soveltamisala

Tässä sopimuksessa on sovittu palvelussuhteen ehdoista Sosiaalialan Työn­ antaja- ja Toimialaliiton jäsentyönantajien palveluksessa olevissa yksityisissä päiväkodeissa työskentelevien kelpoisuusehdot täyttävien päiväkodin joh­ tajien, erityislastentarhanopettajien ja lastentarhanopettajien osalta.

2 § Työsuhteen ehdot

Edellä mainittuihin työntekijöihin sovelletaan yksityisen sosiaalipalvelualan työehtosopimusta seuraavin tarkennuksin.

3 § Työaika

Kelpoisuusehdot täyttävälle päiväkodin johtajan, lastentarhanopettajan tai erityislastentarhanopettajan tehtävissä toimivalle, jonka vuosilomaoikeus ei ylitä työehtosopimuksen mukaista vuosilomaoikeutta, annetaan vuosittain yksi ylimääräinen vapaapäivä kutakin sellaista kahta lomanmääräytymiskuu­ kautta kohti, johon sisältyy vähintään 14 työssäolo- tai vuosilomapäivää. Yli­ määräisiä vapaapäiviä annetaan kuitenkin enintään viisi vuosittain.

Työajan suunnittelu päiväkodeissa:

Edellä tarkoitetun työntekijän työajan käyttöä suunniteltaessa varataan sään­ nöllisestä työajasta (38 tuntia 20 minuuttia) työvuoroluettelossa kulloinkin riit­ tävä aika lapsiryhmän ulkopuoliseen toimintaan kuten toiminnan yhteiseen suunnitteluun, oman lapsiryhmän toiminnan suunnitteluun ja lasten vanhem­ pien tapaamisiin, mistä ajasta osa voidaan käyttää esimiehen tarkempien oh­ jeiden mukaan työpaikan ulkopuolella.

Lapsiryhmän ulkopuolisiin tehtäviin on yleisesti katsottu kuuluvan noin 8 % työajasta. Esiopetuksesta vastaavalla tulee työajan käytön suunnittelussa ot­ taa huomioon myös opetussuunnitelman laatimiseen ja mahdollisen lapsi- ja lapsiryhmäkohtaisen esiopetussuunnitelman tekemiseen tarvittava aika se­ kä lapsiryhmien opetukseen ja kasvatukseen osallistuvalla päiväkodin johta­ jalla päiväkodin johtamiseen ja esimiestyöhön tarvittava aika.

Ylityöksi luettava työ on tehtävä pääsääntöisesti työpaikalla, siihen käytetty aika tai tehdyn työn määrä on luotettavasti selvitettävä ja ylityöhön on olta­ va työnantajan määräys.

Ylimääräisten vapaapäivien vuoden ansaintajakson alkamisajankohdan mää­ rittelee työnantaja. Oikeus vapaapäivien saamiseen voidaan määritellä esi­ merkiksi kesäkuun 30. päivän tilanteen mukaan tai muunkin ajankohdan mu­ kaan edellyttäen, että samaa ansaintajaksoa noudatetaan kaikkiin työnteki­ jöihin. Työntekijälle, joka kesäkuun 30. päivään mennessä on ollut asianomai­ sessa tehtävässä vähintään vuoden, annetaan viisi ylimääräistä vapaapäivää. Jos työntekijä taas on esimerkiksi alkanut hoitaa po. tehtävää edellisenä ka­ lenterivuonna 1.12. lukien, hän on 30.6. mennessä ansainnut kolme sopimuk­ sessa tarkoitettua ylimääräistä vapaapäivää. Muut työstä poissaolot kuin vuo­ siloma eivät ole työssäolopäivien veroisia päiviä em. vapaapäiväoikeutta las­ kettaessa. Ylimääräiset vapaapäivät kertyvät osa-aikatyötä tekevälle työnte­ kijälle samassa suhteessa kuin hänen työaikansa on säännöllisestä täydestä työajasta.

Ylimääräisten vapaapäivien antamisajankohdasta päättää työnantaja. Xxxxxx sä vapaa annetaan ansaintajakson (esim. 1.7. – 30.6.) jälkeen. Mikäli vapaa­ päiviä annetaan ennen jakson päättymistä, niitä voidaan antaa enintään sii­ hen saakka ansaittu määrä. Vapaapäivät voidaan työnantajan harkinnan mu­ kaan antaa yhdessä tai useammassa erässä. Saamatta jääneistä vapaapäivis­ tä ei makseta rahakorvausta. Jos vapaapäivät jäävät esimerkiksi työsuhteen päättymisen johdosta antamatta, työntekijällä ei ole oikeutta rahakorvauk­ seen.

4 § Työrauhavelvoite

Kaikki työtaistelutoimenpiteet, jotka kohdistuvat tähän sopimukseen kokonaisuudessaan tai johonkin sen määräykseen, ovat kielletyt.

5 § Voimassaolo

Tämän sopimuksen voimassaolo alkaa 1.3.2010 ja määräytyy yksityi­ sen sosiaalipalvelualan työehtosopimuksen mukaisesti.

Helsingissä 30. päivänä maaliskuuta 2010 SOSIAALIALAN TYÖNANTAJA- JA TOIMIALALIITTO ry. OPETUSALAN AMMATTIJÄRJESTÖ OAJ ry.

PÖYTÄKIRJA MATKAKUSTANNUSTEN KORVAAMISESTA JA TYÖAJASTA YKSITYISELLÄ SOSIAALIPALVELUALALLA TILANTEISSA, JOISSA TYÖN- TEKIJÄLLÄ ON USEITA TYÖPISTEITÄ

1. Yleisperiaatteet matkakustannusten korvaamisesta määräytyvät yksi­ tyisen sosiaalipalvelualan työehtosopimuksen 17 §:n mukaisesti joko valtion matkustussäännön tai verohallituksen päätöksen mukaisesti.

2. Mikäli yhden kiinteän työpisteen määrittely työntekopaikaksi ei ole pe­ rusteltua, voidaan työntekopaikaksi sopia tietty alue, jolla työt normaa­ listi tehdään. Oikeus päivärahaan tai ateriakorvaukseen syntyy nouda­ tetun matkustussäännön mukaisesti vain niistä työmatkoista, jotka ulot­ tuvat sovitun työntekoalueen ulkopuolelle.

3. Sovittaessa työntekoalueesta tulee työntekijälle kuitenkin määritellä matkustussäännössä tarkoitettu kiinteää työpaikkaa vastaava paikka. Tämä voi olla esimerkiksi paikka, josta työmääräykset haetaan tai työ­ piste jossa työtä usein tehdään.

4. Työntekijän edestakainen työmatka kotoa ensimmäiseen työpisteeseen ja kotimatka viimeisestä työpisteestä kotiin korvataan matkustussään­ nön mukaisesti siltä osin, kuin kustannukset ylittävät kodin ja kiinteää työntekopaikkaa vastaavan paikan edestakaisen matkan kustannuk­ set.

5. Matkakustannukset työpäivän sisällä työpisteiden välillä korvataan mat­ kustussäännön mukaisesti. Tällaiset sovitulla kulkuvälineellä nopein­ ta reittiä suoritetut siirtymiset työpäivän sisällä luetaan työajaksi.

6. Tätä pöytäkirjaa noudatetaan sen allekirjoituspäivämäärästä eteenpäin kuten voimassaolevaa työehtosopimusta ja tämän mukaiset työnteko­ paikan määrittelyt tulee tehdä ilman aiheetonta viivytystä.

Helsingissä 30. päivänä maaliskuuta 2010 ALLEKIRJOITTAJAJÄRJESTÖT

PÖYTÄKIRJA SOSIAALIPALVELUALAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN SOVELTA- MISESTA OMAISHOITAJAN SIJAISTUSTILANTEISSA

Allekirjoittaneet järjestöt toteavat, että kotona hoidettavan vanhuksen, vam­ maisen tai sairaan henkilön omaishoitajalla on sosiaalihuoltolain 27 a §:n ja omaishoidon tuesta annetun asetuksen mukaan oikeus ajoittaiseen vapaa­ seen. Tällöin hoidossa tarvitaan sijaisjärjestelyjä.

Jos sijaisjärjestelyt hoidetaan sosiaalipalvelualan työehtosopimusta noudat­ tavan työnantajan toimesta, on normaali lähtökohta alan työehtosopimuk­ sen noudattaminen sijaishoitajaan. Sijaistusjaksot voivat kuitenkin johtaa ti­ lanteeseen, jossa työehtosopimuksen työaikamääräysten tarkka noudattami­ nen sijaishoitajaan on hoidettavan ja/tai sijaishoitajana toimivan työntekijän kannalta kohtuutonta. Näin on etenkin yli normaalin työvuoron kestävissä si­ jaistusjaksoissa, joissa sijaishoitajien jatkuva vaihtuminen esimerkiksi yhden viikonlopun aikana ei ole hoidettavan kannalta ja/tai esimerkiksi työntekijän pitkän työmatkan takia työntekijän kannalta tarkoituksenmukaista.

Allekirjoittajajärjestöt toteavat, että pidempikestoisissa hoidettavan kotona tapahtuvissa omaishoitajan sijaistuksissa sijaishoitaja ja hänen työnantajan­ sa voivat sopia eräistä poikkeusjärjestelyistä työaikoihin ja työaikakorvauk­ siin. Tavoitteena tulee olla sopimusjärjestely, jota voitaisiin pitää sekä hoidet­ tavan että sijaishoitajan kannalta kohtuullisena.

Sopimismahdollisuus koskee vain tilanteita, joissa työntekijä yöpyy hoidet­ tavan kotona.

Poikkeukset voivat olla seuraavia:

1. Työvuoron pituudesta voidaan sopia TES:n 6 §:stä poiketen, kunhan sään­ nöllinen työaika tasoittuu TES:n mukaiseksi enintään kuuden viikon ta­ soittumisjakson aikana. Paikallisen sopimisen menettelytapojen mu­ kaisesti voidaan erityisistä syistä sopia tasoittumisjakson pituudeksi enin­ tään kaksi kuuden viikon jaksoa tai neljä kolmen viikon jaksoa.

2. Yötyökorotuksen taso voidaan sopia TES:n 14 § yötyökorotusta mata­ lammaksi. Normaalia matalampaa yötyökorotusta voidaan sopia mak­ settavaksi vain niiden tuntien ajalta enintään 6 tunnilta/yö, jolloin työn­ tekijällä on oikeus ja mahdollisuus nukkua ja jolloin omaishoitajan tie­ tämyksen mukaisesti vain hyvin harvoin tulee tarve herätä hoidetta­ van auttamiseksi. Täten siis vähintään klo 21.00 – 00.00 välisenä aika­ na maksetaan normaali työehtosopimuksen mukainen yötyökorotus, joka on 40 % perustuntipalkasta.

Koko se aika, jonka työntekijä on työvuoroluettelon mukaisesti velvollinen olemaan hoidettavan kotona, luetaan työajaksi.

Sopimuksen voimaantulo edellyttää, että se lähetetään tiedoksi asianosaisil­ le työehtosopimusosapuolille. Näillä on tällöin oikeus riitauttaa sopimus, jos se on tehty vastoin edellisten kappaleiden periaatteita. Liitot seuraavat so­ pimuskauden ajan tilannetta ja antavat tarvittaessa soveltamisohjeita.

Helsingissä 30. päivänä maaliskuuta 2010 ALLEKIRJOITTAJAJÄRJESTÖT

PÖYTÄKIRJA YKSITYISEN SOSIAALIPALVELUALAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN UUDISTAMISESTA

Allekirjoittaneet järjestöt ovat sopineet yksityisen sosiaalipalvelualan työeh­ tosopimuksen uudistamisesta seuraavasti:

1. Sopimuskausi alkaa 1.3.2010 ja päättyy 31.1.2012 siten kuin työehtosopimuksen 35 §:ssä on todettu.

Vuoden 2011 mahdollisista palkankorotuksista neuvotellaan alkuvuodesta 2011. Korotukset tulisivat voimaan aikaisintaan 1.6.2011. Mikäli vuodelle 2011 sovittaisiin palkankorotuksia, jaetaan ainakin osa niistä paikallisena eränä. Mikäli yhteisymmärrystä korotuksista ei liittojen kesken saavutettaisi, voidaan työehtosopimus viimeistään 31.3.2011 irtisanoa päättymään 31.5.2011.

2. Yleis- ja taulukkopalkkojen korotus 1.4.2010:

Työntekijöiden henkilökohtaisia 31.3.2010 voimassa olleita kuukausipalkko­ ja ja taulukkopalkkoja korotetaan 1.4.2010 alkaen 0,6 %.

3. Yleis- ja taulukkopalkkojen korotus 1.10.2010:

Työntekijöiden henkilökohtaisia 30.9.2010 voimassa olleita kuukausipalkko­ ja ja taulukkopalkkoja korotetaan 1.10.2010 alkaen seuraavasti:

Palkkaryhmissä	G10-13	0,0 %
Palkkaryhmissä	G14-16	0,5 %
Palkkaryhmissä	G17-19	0,8 %
Palkkaryhmissä	G20-27	0,9 %
Palkkaryhmissä	G28-30	0,8 %

Tuntipalkkaisille työntekijöille toteutetaan vastaavat korkotukset.

Näiden taulukko- ja henkilökohtaisten palkankorotusten palkkatasoa korot­ tava vaikutus alalla on keskimäärin 0,8 %.

4. Tekstimuutokset:

Työehtosopimuksen tekstit säilyvät ennallaan lukuun ottamatta työehtosopimuk­ seen kursiivilla merkittyjä muutoksia:

5. Matkakustannusten korvauksissa toimitaan valtion matkustussääntöön ja vero­ hallituksen ohjeisiin tulevien muutosten mukaisesti.

6. Työryhmät

Allekirjoittajajärjestöt perustavat uudet työryhmät selvittämään seuraavia asioita:

1. Työryhmä, joka selvittää keinoja työkyvyn ja työhyvinvoinnin lisäämiseksi.

2. Työryhmä, joka selvittää paikallisen sopimisen edistämistä paikallisten pal­ kankorotusten ja työaikaratkaisujen yhteydessä.

7. Osapuolet noudattavat jatkuvan neuvottelun periaatetta keskinäisissä suhteis­ saan.

Helsingissä 30. päivänä maaliskuuta 2010

SOSIAALIALAN TYÖNANTAJA- JA TOIMIALALIITTO ry TERVEYS- JA SOSIAALIALAN NEUVOTTELUJÄRJESTÖ TSN ry JHL – JULKISTEN JA HYVINVOINTIALOJEN LIITTO ry

SOSIAALIALAN KORKEAKOULUTETTUJEN AMMATTIJÄRJESTÖ TALENTIA ry JYTY – PARDIA – STHL NEUVOTTELUJÄRJESTÖ ry

AAKKOSELLINEN HAKEMISTO	sivu
Aatot	10,13
Alkoholi- ja huumesuositus	24
Allekirjoituspöytäkirja työehtosopimuksen uudistamisesta	63
Ammatillinen koulutus	43
Ammattiyhdistyskoulutus	44
Arkipyhät	10
Asevelvollisuus/-palvelus	21
Erimielisyydet	24
Erääntyminen	5
Esimies	4, 36
G-palkkaluokat	37-38
Harjoittelijat	28
Hautajaiset	21
Henkilökohtainen pätevyyslisä	27, 32
Hoitovapaa	22
Hyvityssakkopöytäkirja	24
Hälytyskorvaus	14
Ikälisät > palveluslisät	27, 28
Iltatyö	14
Irtisanomisajat	5, 18, 25
Isyysvapaa	22
Jakaja; kuukausipalkan ja tuntipalkan	13
Jaksotyöaika	7
Johtaja	36
Järjestäytymisoikeus	4
Jäsenmaksujen periminen	23
Kertausharjoitus	21
Keskeytyvä tasoittumisjakso	11
Keskusjärjestösopimukset	24
Kesätyöaika	6
Kesätyöntekijä	28

Kielilisä	15
Koeaika	4
Kokoontuminen työpaikalla	23
Kotityö	9
Koulutus	23, 26, 27, 43-45
Kunnanvaltuusto ja –hallitus	21
Kuntien kalleusluokitus	27
Kuolema; lähiomaisen	21
Kutsunta	21
Kuukausipalkan osittaminen	12, 29
Lapsen äkillinen sairastuminen	20
Lastentarhanopettajien liitepöytäkirja	57
Lauantaityö	14
Leiri- ja kurssimatkat	9
Lepoajat; ruokatauko, vuorokausilepo ja viikkolepo	9
Lisätyö	10
Lomakorvaus	17
Lomaraha	17
Luottamuselinten kokoukset	21, 22
Luottamusmies	23, 46-56
Lähetti	28, 29
Lähiomainen	21
Lääkärintarkastus	20
Lääkärintodistus	19, 20, 21
Matkakustannukset	15, 20, 60
Merkkipäivät; 50 v. ja 60 v.	21
Määräaikainen työsuhde	5, 16, 17, 52
Nuori työntekijä	28-29
Omaishoitajan sijaistus	61-62
Oppisopimuskoulutus	28
Osa-aikatyö	10, 15, 29, 30, 52

Paikallinen sopiminen	8, 9, 24, 39-42, 62
Paikkakuntakalleusluokittelu	27, 41
Palkankorotukset	63
Palkka; varsinainen, säännöllinen	22
Palkkasopimus	26-30
Palkkasopimuksen siirtymäsäännöt	31-33
Palkkaryhmien alittaminen	28-29
Palkkaryhmien ylittäminen	26-27
Palkkaryhmät	34-36
Palkkatakuu muutostilanteissa	32
Palkkataulukot; G-palkkataulukot	37-38
Palkkauksen periaatteet; palkkasopimus	26-30
Palveluslisät	27-28
Perheenjäsen	21
Periodityö > jaksotyö	7, 11, 14
Poikkeukset työaikamääräyksistä	9
Poissaolot; tilapäiset	20-21
Potilasretket	9
Päihdeongelmien ehkäisy	24
Päivärahat	15
Pääkaupunkiseutu	27, 37, 38
Raskaus	20, 22
Ruokatauko	9
Ryhmähenkivakuutus	22
Sairastuminen	18-19
Sijaisuus	30
Soveltamisala; työehtosopimuksen	4
Sunnuntaityö	13
Suojatyö	30
Suojavaatetus	22
Säästövapaa	17
Tasoittumisjakso	7-9
Taulukkopalkat	37-38
Toimistotyöaika	6
Tuntikohtaiset lisät/korvaukset	13-14, 17

Työaika	6-14
Työaikajoustot; paikallinen sopiminen	8-9
Työaikasuunnitelma	8
Työajan pidentäminen	6
Työkyvyttömyys	18-19
Työn vaativuuslisä	26-27, 32
Työnjohto-oikeus	4
Työpaikkaruokailusopimus	24
Työrauha, työtaistelut	24
Työsopimuksen tekeminen	4
Työsuhteen alkaminen	4
Työsuhteen päättyminen	5
Työterveyshoitajan/terveydenhoitajan todistus	19
Työvuoroluettelo	7, 11
Työvuoroluettelon muuttaminen	7
Usean työpisteen työ	60
”Vanhat” työntekijät	31
Vanhempainvapaa	22
Vapaa-ajaksi vaihto; tuntikohtaiset lisät	13, 14, 16
Varallaolo	14
Vihkiäiset	21
Viikkolepo	9
Viittomakieli	15
Voimassaolo; työehtosopimuksen	25
Vuorokausilepo	7
Vuosiloma	15-17
Vähimmäistyöaika	7
Yhteistoimintasopimus	24
Yleiskorotus	63
Yleissopimus	24
Yleistyöaika	6, 10
Ylityö	10-11
Yötyö	14, 41, 62
Äitiysvapaa	22

Sosiaalialan Työnantaja- ja Toimialaliitto ry

PL 30 (Eteläranta 10), 00131 Helsinki. Puh. (09) 420 20 (vaihde), fax (09) 175 814. xxx.xxxxxxxxxxx.xx. Sähköposti: xxxxxxx.xxxxxxxx@xx.xx

Liittojohtaja Elinkeinopoliitti­	Xxxxxx Xxxxxxxx	(00) 0000 0000
nen asiantuntija	Xxxx Xxxxxx	(00) 0000 0000
Asiantuntijat:	Xxxxx Xxxxxxxx	(00) 0000 0000
	Xxxxx Xxxxxxxxx	(00) 0000 0000
	Xxxx Xxxxx	(00) 0000 0000
	Xxxxxxx Xxxxx	(00) 0000 0000
	Xxxxx-Xxxxx Xxxxxxxx	(00) 0000 0000
Sihteeri	Xxxxx Xxxxxxxx	(00) 0000 0000
Aluetoimistot:	Oulu, Xxxxx Xxxxxxxxx	(040) 825 7930
	Kuopio, Xxxxx Xxxxxxxxx	(017) 265 6116

Terveys- ja Sosiaalialan Neuvottelujärjestö TSN ry PL 10, 00060 TEHY. TSN:n jäsenjärjestöt:

Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer ry Xxxxxxxxxxxxxxxx 00, 00000 Xxxxxxxx Puh. (00) 0000 000, fax. (00) 0000 0000

Erityisalojen Toimihenkilöliitto Erto ry Xxxxxxxxxxxxxxx 0, 00000 Xxxxxxxx, xxx.xxxx.xx

Puh. työsuhdeneuvonta (00) 0000 0000, fax (00) 0000 0000 Xxxxx Xxxxxx, puh. (00) 0000 0000

Tehy ry

Pl 10, 00060 TEHY, xxx.xxxx.xx edunvalvonta (00) 0000 0000 Xxxx Xxxxxx, Puh. (00) 0000 0000

Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry

Sörnäisten rantatie 23, 00500 Xxxxxxxx, XX 000, 00000 Xxxxxxxx. p. 000 000 00, fax. 000 0000 000. Sopimustoimitsijat: Xxxx Xxxxxx, Xxxxx Xxxxxxxxx, xxxxxxx.xxxxxxxx@xxx.xx

Sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattijärjestö Talentia

Xxxxxxxxxxxxxxxx 00, 00000 Xxxxxxxx. Puh. 000 000 0000, fax. 000 000 0000, xxx.xxxxxxxx.xx. Neuvottelujohtaja Xxxxx Xxxxxxx, p. 020 111 2700, xxxxx.xxxxxxx@xxxxxxxx.xx

Jyty-Pardia-STHL Neuvottelujärjestö ry

Julkis- ja yksityisalojen toimihenkilöliitto Jyty ry

Xxxxxxxxxxxxxxx 0, 00000 Xxxxxxxx, p. 0400 342 860, työmarkkina-asiamies Xxxxx Xxxxxxxxx, paivi. xxxxxxxxx@xxxxxxxxxx.xx

Palkansaajajärjestö Pardia ry

Xxxxxxxxxxxxxxxx 00, 00000 Xxxxxxxx, xxx.xxxxxx.xx. Neuvottelupäällikkö Xxxx Xxxxxx, p. 075 324 7535, gsm 040 566 8517, xxxx.xxxxxx@xxxxxx.xx

Suomen Terveydenhoitajaliitto STHL ry

Pohjoisranta 4, 00170 Helsinki, puh. (00) 0000 0000, fax. (09) 176 453, xxx.xxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxx.xx. Neuvottelupäällikkö Xxxxx Xxxxxxxxx, p. (00) 0000 0000, xxxxx.xxxxxxxxx@xxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxx.xx