MEDIALIITON

SUOMEN JOURNALISTILIITON

välinen

TYÖEHTOSOPIMUS 2020–2022

SOVELTAMISOHJEINEEN

Sopimus on voimassa 11.2.2020–31.5.2022

MEDIALIITON

SUOMEN JOURNALISTILIITON

välinen

TYÖEHTOSOPIMUS 2020–2022

SOVELTAMISOHJEINEEN

Sopimus on voimassa 11.2.2020–31.5.2022

SISÄLLYSLUETTELO

1. Soveltamisala ja voimassaolo

1.1 Soveltamisala ............................................................................................................................................. 6

1.2 Sopimuksen voimassaolo .......................................................................................................................... 6

Työehtosopimuksen tarkoitus .................................................................................................................... 7

Hyvä neuvottelutapa ...................................................................................................................................... 8

2. Työsuhde

2.1 Työsopimuksen solmiminen 10

2.2 Soveltamisohje: Työsuhteen ehtojen muuttaminen 11

2A Yleiset oikeudet ja velvollisuudet

2.3 Avustajana toimiminen 11

– Soveltamisohje: Xxxxxxxxxx toimiminen 11

2.4 Tekijänoikeus 12

– Soveltamisohje: Lehtikuvaajan oikeudesta valokuvaan 14

2.5 Yleiset velvollisuudet 14

2.6 Tekstimainonta 14

– Soveltamisohje: Tekstimainontaohjeet 14

2.7 Hyvä lehtimiestapa ym. 15

3. Työaikamääräykset

3.1 Säännöllinen työaika 18

3.2 Vapaapäivät 19

3.3 Lepoajat 20

– Soveltamisohje: Ruokailutauko, vuorokausilepo ja viikkolepo 20

3.4 Ylityö 21

– Soveltamisohje: Ylityö 21

3.5 Sunnuntaityö 22

3.6 Vuorolisät 22

– Soveltamisohje: Vuorolisät 23

3.7 Kuukausipalkan jakaja 23

3.8 Varallaolo ja hälytysluontoinen työ 23

– Soveltamisohje: Varallaolo 24

– Soveltamisohje: Hälytysluontoinen työ 24

3.9 Työaikapankki 24

4. Palkat ja palkanmaksu

4.1 Palkkarakenne 28

4.2 Toimituksellisen henkilöstön tehtävien vaativuuden perusluokitus 28

4.3 Työtehtävien muuttuminen 28

4.4 Vähimmäispalkat 29

4.5 Osa-aikaisen vähimmäispalkka 29

4.6 Harjoittelijapalkat 29

4.7 Henkilökohtaisen palkan kokemusosa 29

– Soveltamisohje 29

4.8 Sijaisuuskorvaus 29

4.9 Päällekkäistyökorvaus 30

– Soveltamisohje 30

4.10 Palkanmaksu 30

4.11 JOPA-palkkausjärjestelmä 30

4.12 Liittojen välinen suositus henkilökohtaisen pätevyyden ja työsuorituksen arvioinnista 30

5. Lomat

5.1 Vuosiloma 34

5.2 Lomaraha 34

5.3 Talviloma 35

5.4 Loman siirtäminen työkyvyttömyystilanteissa 35

5.5 Säästövapaa 35

5.6 Lomakorvaus, ellei lomaa ole kertynyt 35

– Soveltamisohje: Vuosiloma ja talviloma 36

5.7 Lomapalkan laskenta, kun on tehty sekä osa- että kokoaikatyötä 38

6. Sairausaika ja perhevapaat

6.1 Sairausajan palkka 40

6.2 Äitiys- ja isyysvapaa 40

6.3 Sairausvakuutuskorvaukset 40

6.4 Sairaan lapsen hoitaminen 41

6.5 Lyhyt tilapäinen vapaa 41

6.6 Näyttöpäätelasit 41

7. Muut määräykset

7.1 Jäsenmaksujen perintä ja tilitys 44

7.2 Asevelvollisuus, aseeton tai siviilipalvelu 44

7.3 Kertausharjoitukset 44

7.4 Ryhmähenkivakuutus 44

7.5 Kokoontuminen työpaikalla 44

7.6 Palkaton opiskelu- tai opetusvapaa 44

7.7 Järjestötehtävät 45

7.8 Terveystarkastukset. 45

8. Neuvottelumääräykset ja työrauha

8.1 Paikallinen sopiminen 48

8.2 Työpaikan neuvottelujärjestys 49

8.3 Erimielisyyksien käsittely liittojen välillä 49

8.4 Välimiehet 49

8.5 Valvontavelvollisuus 49

– Soveltamisohje: Neuvottelumääräykset 49

8.6 Työrauha ja siihen liittyvä valvontavelvollisuus 50

8.7 Tiedonvälityskannanotto 51

8.8 Jatkuvan neuvottelun periaate 51

8.9 Selviytymistoimet yrityksen taloudellisissa vaikeuksissa 51

9. Yhteistoiminta viestintäteollisuudessa 54

10. Luottamusmiessopimus 55

11. Sopimus irtisanomisesta ja lomauttamisesta 59

12. Koulutussopimus 64

13. Sopimus toimituksellisen henkilöstön ammatillisesta kehittämisohjelmasta 66

14. Työsuojelusopimus 67

15. Työsuojeluyhteistyö toimituksissa 69

16. Hoitoonohjaus ja hoitoonohjaussopimusmalli 71

17. Matka- ym. korvaukset ja päivärahat 72

18. Journalistien palkkaopas 75

19. Työehtosopimuspöytäkirja 80

Asiahakemisto 86

1 LUKU

SOVELTAMISALA JA VOIMASSAOLO

1.1 Soveltamisala

1.2 Sopimuksen voimassaolo

TYÖEHTOSOPIMUKSEN TARKOITUS

HYVÄ NEUVOTTELUTAPA

1 LUKU

SOVELTAMISALA JA VOIMASSAOLO

1.1 SOVELTAMISALA

1. Suomen Journalistiliitto ja Medialiitto ovat tehneet tämän työehtosopimuksen ehdoista, joita on nou- datettava sanoma-, aikakaus- ja paikallislehtien toimituksissa sekä uutis- ja kuvatoimistoissa työs- kentelevien työsopimuksissa riippumatta siitä, mil- lä teknisellä jakelutavalla mediayritys tai uutis- ja kuvatoimisto välittää toimituksellista aineistoa. Sa- noma-, aikakaus- tai paikallislehtien sekä uutis- ja kuvatoimistojen verkkojulkaisut kuuluvat sovelta- misalan piiriin. Sanoma-, aikakaus- ja paikallisleh- det voivat ilmestyä myös vain verkossa.

2. Tämän työehtosopimuksen soveltamisalaan kuulu- vat Medialiiton jäsenyritysten palveluksessa olevat toimitukselliset työntekijät:

• toimittajat,

• kuvaajat,

• taiteilijat/visualistit,

• kielenkääntäjät, jotka tekevät käännöstyötä siten, että tekstiä sellaisenaan tai vain vähäisin muutoksin voidaan käyttää toimituksellisena aineistona,

• henkilöstö, joka hankkii, valikoi ja käsittelee toimituksellista aineistoa yrityksen videotex- viestintään sekä

• muu toimituksellinen henkilöstö, joita ovat:

• toimituksellinen arkistohenkilöstö,

• uutisten vastaanottajat ja lähettäjät sanomalehdissä ja tietotoimistoissa,

• toimituksellisissa kuvankäsittelytehtävissä olevat työntekijät, jotka valmistavat kuvia tai kuvamateriaalia toimituksen käyttöön,

• toimituksen sihteerit, mikäli vähintään puolet heidän työstään koostuu toimituksellisista erityistehtävistä, jotka eivät tavanomaisesti kuulu kaupallis-hallinnollisen sihteerin tehtäviin,

• oikolukijat sekä

• henkilöstö, jonka tehtävät ovat luonteeltaan edellä mainittuihin verrattavia.

Työehtosopimuksen soveltamisalaan eivät kuulu sellaiset päätoimittajat tai vastaavat toimituksen esimiehet, joiden työsopimuksen mukaisena teh- tävänä on työnantajan edustajana vastuullisesti hoitaa alaistensa työntekijöiden työehtoihin liitty- viä kysymyksiä. Tällaisessa asemassa ei ole hen- kilö, joka hoitaa pelkästään käytännön työnjohtoon liittyviä tehtäviä.

3. Sopimus sitoo allekirjoittaneita liittoja, niiden jä- senyhdistyksiä sekä työnantajia ja työntekijöitä, jotka ovat tai sopimuksen voimassa ollessa ovat olleet Medialiiton tai Suomen Journalistiliiton ja sen jäsenyhdistysten jäseniä.

1.2 SOPIMUKSEN VOIMASSAOLO

Tämä sopimus on voimassa 11.2.2020–31.5.2022 ja voimassaolo jatkuu senkin jälkeen vuoden kerrallaan, mikäli sopimusta ei puolin tai toisin irtisanota. Irtisano- misaika on kaksi kuukautta.

TYÖEHTOSOPIMUKSEN TARKOITUS

Liitot ovat sopineet työehtosopimuksen tarkoitukseksi seuraavaa:

Työehtosopimuslain mukaan työehtosopimus on liittojen välinen sopimus ehdoista, joita yrityksessä on työsopimuksissa ja työsuhteissa noudatettava.

Yrityksen menestyminen, henkilöstön kehittyvät työehdot sekä työrauha ovat työehtosopi- mustoiminnan peruslähtökohtia.

Liitot pyrkivät työehtosopimustoiminnassaan edistämään sekä työnantajien että työnteki- jöiden kannalta olennaisia ja tärkeitä tavoitteita, joitten mukaisesti yrityksissä:

• kyetään kannattavasti harjoittamaan toimintaa asiakkaita palvelemalla, mikä on edellytyksenä kilpailukykyisille työehdoille ja työsuhdeturvalle,

• kyetään tarjoamaan yritysten palveluksessa olevalle henkilöstölle mahdolli- suudet kehittää osaamistaan ja ammattitaitoaan ja siten lisätä vastuutaan ja motivaatiotaan yritystoiminnan ja työn jatkuvuuden turvaamiseksi,

• voidaan hyödyntää yhteistoimintaa ja osallistumisjärjestelmiä käyttämällä koko organisaation osaaminen ja resurssit,

• voidaan yhteistyössä edistää tuottavuutta ja kannattavuutta sekä luoda tuottavuuden kohottamiseen tähtäävä, motivoiva palkkaus- ja palkkiojärjestel- mä.

HYVÄ NEUVOTTELUTAPA

Luottamusta lisäävän neuvottelukulttuurin edellytyksiä:

• Neuvotteluosapuolet ovat tasa-arvoisia. Tavoitteena on yhteisymmärryksen saavuttaminen.

• Neuvotteluosapuolten erilaiset edut tunnustetaan ja yhteistyö perustuu keskinäiseen kunnioitukseen.

• Neuvottelun kohteena olevista asioista tiedotetaan ajoissa ja seikkaperäisesti. Tavoiteltavan ratkaisun tarpeellisuus, vaikutukset ja vaihtoehdot selvitetään yhdessä.

• Neuvottelutavat perustuvat avoimuuteen, rehellisyyteen ja asioihin perehtymiseen.

• Neuvottelut työehtosopimuksen tulkintaa koskevissa kysymyksissä käydään työehtosopimuksen neuvottelujärjestyksen mukaisesti. Muissa asioissa aluksi sovitaan neuvottelujärjestys sekä todetaan osapuolet ja neuvottelijoiden valtuudet.

• Neuvottelut käydään joutuisasti aiheetonta hätäilyä tai viivyttelyä välttäen.

• Neuvottelutulos kirjataan riittävän tarkasti ja mahdollisimman ymmärrettävästi myöhempien erimielisyyksien välttämiseksi.

• Mikäli työehtosopimuksen tulkintaa koskevassa neuvottelussa jäädään erimielisiksi, kirjataan osapuolten kannat perusteluineen aina yhteiseen muistioon.

Liittojen neuvotteluyhteistyössä toteutetaan lisäksi seuraavia periaatteita:

• Tulkinnanvaraisessa tapauksessa ei sitouduta ennakolta yhden osapuolen kantaan.

• Liitot pyrkivät sopimusten tulkitsijoina objektiiviseen neuvotteluratkaisuun, joka sisältää selkeät perustelut.

2 LUKU

TYÖSUHDE

2.1 Työsopimuksen solmiminen

2.2 Soveltamisohje:

Työsuhteen ehtojen muuttaminen

2 A YLEISET OIKEUDET JA VELVOLLISUUDET

2.3 Avustajana toimiminen

– Soveltamisohje: Xxxxxxxxxx toimiminen

2.4 Tekijänoikeus

– Soveltamisohje:

Lehtikuvaajan oikeudesta valokuvaan

2.5 Yleiset velvollisuudet

2.6 Tekstimainonta

– Soveltamisohje: Tekstimainontaohjeet

2.7 Hyvä lehtimiestapa ym.

2 LUKU

TYÖSUHDE

2.1 TYÖSOPIMUKSEN SOLMIMINEN

1. Työsopimus tehdään kirjallisesti.

2. Työsopimus on voimassa toistaiseksi, jollei sitä ole perustellusta syystä tehty määräaikaiseksi. Työn- antajan aloitteesta ilman perusteltua syytä tehtyä määräaikaista työsopimusta on pidettävä toistai- seksi voimassa olevana. (TSL 1:3.2)

Toistuvien määräaikaisten työsopimusten käyttö ei ole sallittua silloin, kun määräaikaisten työsopimus- ten lukumäärä tai niiden yhteenlaskettu kesto taik- ka niistä muodostuva kokonaisuus osoittaa työnan- tajan työvoimatarpeen pysyväksi. (TSL 1:3.3)

Uudistettaessa määräaikaista työsopimusta on luottamusmiehelle annettava selvitys uudistami- sen perusteista.

3. Työnantaja ja työntekijä voivat sopia työnteon aloit- tamisesta alkavasta, enintään kuuden kuukauden pituisesta koeajasta. Jos työntekijä on koeaikana ollut työkyvyttömyyden tai perhevapaan vuoksi poissa työstä, työnantajalla on oikeus pidentää koeaikaa kuukaudella kutakin työkyvyttömyys- tai perhevapaajaksoihin sisältyvää 30 kalenteripäivää kohden. Työnantajan on ilmoitettava työntekijälle koeajan pidentämisestä ennen koeajan päättymis- tä. (TSL 1.4.1 §)

Määräaikaisessa työsuhteessa koeaika saa piden- nyksineen olla korkeintaan puolet työsopimuksen kestosta, ei kuitenkaan enempää kuin kuusi kuu- kautta.

Jos työntekijä vuokratyösuhteen päätyttyä palka- taan [työsopimuslain] 1 luvun 7 §:n 3 momentissa tarkoitetun käyttäjäyrityksen palvelukseen samoi- hin tai samankaltaisiin tehtäviin, tämän pykälän 1 momentin mukaisesta koeajan enimmäispituudes- ta vähennetään se aika, jonka työntekijä oli vuok- rattuna käyttäjäyritykseen. (TSL 1:4.2 §)

4. Työsuhteen alussa annetaan selvitys sovelletta- vasta työehtosopimuksesta sekä luottamusmies- ja neuvottelujärjestelmästä.

Pöytäkirjamerkintä 1: Määräaikaisista sopimuksis ta annetaan pääluottamusmiehelle tiedot luottamus miessopimuksen 6 §:n 2 kohdan mukaisesti.

Pöytäkirjamerkintä 2: Mikäli yrityksen työtiloihin ja/ tai yrityksen omistamilla laitteilla työskentelemään ote taan yrityksen henkilökuntaan kuulumaton työntekijä, on asiasta neuvoteltava luottamusmiehen kanssa ja selvitettävä kyseisen työskentelyn periaatteet ja tarve.

Tietoa työsopimuksen tekemisestä

Tietoa työsopimuksen tekemisestä ja sisällöstä saa esimerkiksi verkko-osoitteesta xxx.xx. Työnantajan vel- vollisuudesta antaa kirjallinen selvitys työsuhteen kes- keisistä ehdoista on säädetty työsopimuslain 2 luvun 4:§:ssä. Selvityksestä on käytävä ilmi ainakin:

1. työnantajan ja työntekijän koti- tai liikepaikka

2. työnteon alkamisajankohta

3. määräaikaisen työsopimuksen päättymisaika tai sen arvioitu päättymisaika sekä määräaikaisuu- den peruste tai ilmoitus siitä, että kysymys on 1 luvun 3 a §:ssä tarkoitetusta määräaikaisesta so- pimuksesta pitkäaikaistyöttömän kanssa

4. koeaika

5. työntekopaikka tai jos työntekijällä ei ole pääasial- lista kiinteää työntekopaikkaa, selvitys niistä peri- aatteista, joiden mukaan työntekijä työskentelee eri työkohteissa

6. työntekijän pääasialliset työtehtävät

7. työhön sovellettava työehtosopimus

8. palkan ja muun vastikkeen määräytymisen perus- teet sekä palkanmaksukausi

9. säännöllinen työaika

10. vuosiloman määräytyminen

11. irtisanomisaika tai sen määräytymisen peruste

12. vähintään kuukauden kestävässä ulkomaantyössä työn kesto, valuutta, jossa rahapalkka maksetaan, ulkomailla suoritettavat rahalliset korvaukset ja luontoisedut sekä työntekijän kotiuttamisen ehdot.

(”Tietoa työsopimuksen tekemisestä” ei ole työehto sopimuksen osa)

SOVELTAMISOHJE:

2.2 TYÖSUHTEEN EHTOJEN MUUTTAMINEN

Työsuhteen ehtojen, kuten esimerkiksi työtehtävien ja työ- aikojen muuttamisesta, on määräyksiä joissakin alan työeh- tosopimuksissa. Yhteistoimintasopimus määrittää muutosti- lanteisiin liittyvät neuvotteluvelvoitteet.

Työsuhteen ehtoja voidaan muuttaa sopimalla. Yksipuolinen työsuhteen ehtojen muuttaminen on mahdollista asioissa, jotka kuuluvat työnantajan työnjohto-oikeuteen. Työsopimuk- sessa sovitun olennaisen työsuhteen ehdon muuttaminen vaatii irtisanomisperusteen, ellei muuttamisesta voida sopia.

Työehtosopimuksessa tai työlainsäädännössä määriteltyjä vähimmäisehtoja ei voida sopimuksella alittaa.

2 A YLEISET OIKEUDET JA VELVOLLISUUDET

2.3 AVUSTAJANA TOIMIMINEN

1. Toimittaja tai kuvaaja ei ilman kustantajan lupaa saa pitää ammattiinsa liittyvää sivutointa eikä toi- mia toisen lehden tai tiedotusvälineen avustajana päätoimeensa kuuluvilla aloilla. Milloin pyydetty lu- pa on evätty, on myös kiellon perusteet vaadittaes- sa kirjallisesti ilmoitettava.

2. Ammattiin liittyväksi sivutoimeksi ei katsota har- rastusluonteista sivutointa tai luottamustehtävää alan ammattijärjestössä.

SOVELTAMISOHJE:

AVUSTAJANA TOIMIMINEN

1. Kilpaileva työsopimus

Työsopimuslain 3 luvun 3 §:n kilpailevan toiminnan kieltoa koskevan yleissäännöksen mukaan työntekijä ei saa luvatta tehdä toiselle sellaista työtä tai harjoittaa sellaista toimintaa, joka työsuhteessa noudatettavan hyvän tavan vastaisena kil- pailutekona ilmeisesti vahingoittaa työnantajaa. Sen ohella ovat toimittajan oikeudesta toimia toisen lehden avustajana voimassa työehtosopimuksen erityissäännökset.

2. Työehtosopimuksen määräykset

Työehtosopimuksen mukaan:

1. Toimittaja ei ilman kustantajan lupaa saa toimia toisen lehden tai tiedotusvälineen avustajana päätoimeensa kuulu- villa aloilla.

Päätoimen määrittely ei aina ole mahdollista. Mikäli toi- mittajalle ei työsopimuksessa ole määritelty selvästi rajattua tehtäväaluetta (esimerkiksi kulttuuri tai urheilu), josta hän yksinomaan kirjoittaa, on avustamistehtävästä aina neuvo- teltava työnantajan kanssa. Jos taas päätoimi, esim. kulttuu- ri on selkeästi määritelty, toimittaja voi ilman lupaa hoitaa avustamistehtävää esim. urheilun alalta.

2. Lupa avustajana toimimiseen voidaan antaa pysyväksi, määräajaksi, toistaiseksi tai yksittäistapausta koskevana.

3. Lupa avustajana toimimiseen voidaan antaa toimittajan päätoimen kaikista aloista tai vain osasta niitä.

4. Lupa avustajana toimimiseen voidaan antaa rajoitetusti, kuten yhtä tai useampaa tiedotusvälinettä koskevana tai ra- joituksitta.

5. Lupa avustajana toimimiseen voidaan antaa suullisesti tai kirjallisesti. Xxxxxxx pyydetty lupa on evätty, työnantajan on jokaisessa yksityistapauksessa toimittajan niin vaatiessa ilmoitettava kirjallisesti kiellon perusteet.

6. Työsopimuslain 3 luvun 1 §:n asettamin edellytyksin ei toi- mittaja tarvitse muilla kuin päätoimeensa kuuluvilla aloilla kustantajan lupaa avustajana toimimiseen.

Mikäli tällainen tehtävä (mm. sivutoimi) esim. toimittajan vapaa-ajan harrastuksiin liittyvänä tulee kyseeseen eikä se koske hänen varsinaista ammattiaan, on toimittajalla siis siihen oikeus ilman eri lupaakin. Tällöin on toisaalta selvää, että hänen on hoidettava oma ammattinsa eikä tällainen teh- tävä (mm. sivutoimi) saa sitä haitata.

Kirjan kirjoittaminen tai sen tekemiseen osallistuminen on mahdollista päätoimeenkin liittyvällä alalla. Kirjan kirjoitta- misessa ei kuitenkaan ole lupa käyttää sellaista aineistoa, jonka toimittaja on hankkinut tai saanut haltuunsa työnsä perusteella ennen kuin aineisto tai tiedot on asianmukaisesti luovutettu työnantajan käyttöön.

Milloin lupaa ei em. tapauksissa xxxxxxx, on toimittajan ja ku- vaajan otettava huomioon työsopimuslain 3 luvun 1 §:n ja työehtosopimuksen 2.5 §:n asettamat vaatimukset.

3. Yleinen lojaliteettivelvollisuus

Työsopimuslain 3 luvun 1 § ja työehtosopimuksen 2.5 mää- rittelevät työntekijän yleistä lojaliteettivelvoitetta. Niinpä työntekijän on tehtävä työnsä huolellisesti, noudattaen mää- räyksiä, joita työnantaja toimivaltansa mukaisesti työn suo- ritustavan, laadun ja laajuuden sekä ajan ja paikan suhteen antaa.

Työntekijän on myös vältettävä kaikkea sellaista, mikä on ristiriidassa hänen asemassaan olevan työntekijän velvoit- teiden ja kohtuuden mukaan vaadittavan menettelyn kanssa ja mikä saattaisi aiheuttaa työnantajalle vahinkoa.

Toimittaja tai kuvaaja, joka julkaisee tai julkistaa aineis- toa muualla kuin kustantajan lehdessä, on työsopimuslain 3 luvun 1 §:n edellyttämällä tavalla velvollinen ottamaan huomioon asemansa työnantajansa edustajana siten, ettei työnantajalle aiheudu vahinkoa esimerkiksi siten, että leh- den luotettavuus suhteessa lukijoihin tai tietolähteisiin vaa- rantuu. Näissä suhteissa mahdollisesti tulkinnanvaraisista kohdista tulee neuvotella työnantajan kanssa.

Edellä todetut periaatteet koskevat kirjoittamista nimellä, ni- mimerkillä tai nimettä.

Toimittajalla on työehtosopimuksen 2.7 §:n määrittelemällä tavalla oikeus mielipiteensä ilmaisuun muussa kuin siinä tie- dotusvälineessä, jonka palveluksessa hän on.

4. Työsuhteen ehdot

Työoikeudellisten tulkintasäännösten mukaan myönnetty lu- pa, josta sisältyy nimenomainen maininta työsuhteen ehtoja

säännöstelevään työehtosopimukseenkin, on muodostunut osaksi toimittajan työsuhteen ehtoja, joiden muuttamisen osalta osapuolia sitoo neuvotteluvelvollisuus sekä velvolli- suus pyrkiä sopimukseen.

Lupa avustajana toimimiseen raukeaa milloin sitä varten sovittu määräaika on päättynyt tai muu ehto on lakannut olemasta voimassa. Lupa raukeaa myös, milloin kustantaja hänelle kuuluvan oikeuden nojalla peruuttaa myöntämänsä luvan kokonaan tai osittain.

Tällöin, koska lupa evätään, on kustantajan toimittajan niin vaatiessa tässäkin tapauksessa kirjallisesti ilmoitettava kiel- lon perusteet. Kun kysymyksessä tällöin on edellä mainittu työsuhteen ehdon muuttaminen, syntyy osapuolille neuvot- teluvelvollisuus ja velvollisuus pyrkiä sopimukseen, joka kos- kee työsuhteen ehdon muuttamisesta aiheutuneen tilanteen järjestelyä.

2.4 TEKIJÄNOIKEUS

1. Aineiston käytön yleisperiaatteet

1.1. Työehtosopimuksen tekijänoikeutta koskevien määräysten tulee mahdollistaa ja edistää yritys- toiminnan järkevää ja kannattavaa kehittämistä. Sanoma- ja aikakauslehtien kilpailu muiden medi- oiden kanssa pakottaa ne etsimään uusia toimin- tamalleja.

1.2. Toimittajalla tai kuvaajalla ei ole oikeutta ilman kustantajan lupaa käyttää omiin tarkoituksiinsa ei- kä luovuttaa toiselle aineistoa, jonka hän toimes- saan hankkii tai saa tietoonsa.

2. Suojattu aineisto

2.1. Tekijänoikeudellisesti suojattua aineistoa ovat kir- joitukset, jotka ylittävät ns. teoskynnyksen sekä va- lokuvat.

2.2. Tekijänoikeudellisen suojan ulkopuolella on yleen- sä tosiasioita selostava uutis- ja ajankohtaisaineis- to, jonka tarkoituksena on ilman taiteellisia teho- keinoja tai tieteellistä analyysiä kuvata tapahtumia koti- ja ulkomailla. Tällainen aineisto on vapaasti käytettävissä. Suojatunkin aineiston tietoja voi- daan vapaasti käyttää pohja-aineistona.

3. Suojatun aineiston käyttö lehdessä

3.1. Työnantajalla on oikeus työsuhteessa luodun te- kijänoikeudellisen aineiston (teksti ja kuva) ensi- käyttöön ja uudelleen käyttöön siinä lehdessä tai lehdissä, joita työnantajan ja journalistin välinen työsopimus koskee. Työnantaja voi käyttää aineis- toa työsuhteen päättymisen jälkeen samassa laa- juudessa kuin työsuhteen kestäessä. Määräyksiä

ei sovelleta ennen niiden voimaantuloa päättynei- siin työsuhteisiin.

(Työnantajan kertakäyttöoikeutta laajemmat, myös työsuhteen päättymisen jälkeen jatkuvat oikeudet ovat tulleet voimaan seuraavasti:

– valokuvan uudelleen käyttö 23.1.1986

– tekstin uudelleen käyttö 14.3.1995

– oikeus käyttää aineistoa sähköisessä viestinnäs- sä 23.1.1986

– elektronisten arkistojen yksityiseen käyttöön ta- pahtuva luovutus 1.1.1994)

3.2. Oikeus toimittajan toimessaan laatimaan tekstiai- neistoon palautuu toimittajalle, kun kustantaja il- moittaa, ettei aineistoa julkaista. Mikäli ilmoitusta aineiston julkaisemisesta myöhemmin ei anneta kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun valmis ai- neisto on luovutettu kustantajan edustajille, palau- tuvat oikeudet toimittajalle. Oikeudet palautuvat tekijälle niissä rajoissa, jotka johtuvat työehtoso- pimuksen 2.3 §:n määräyksestä.

4. Suojatun aineiston arkistokäyttö

4.1 Yksityinen käyttö

Työnantaja voi tarjota asiakkaalle arkistopalveluna leh- den osia, yksittäisiä artikkeleita tai koosteita yksityi- seen käyttöön myös elektronisessa muodossa olevas- ta arkistosta. Tämä palvelumuoto ei siirrä asiakkaalle oikeutta aineiston julkaisemiseen tai edelleenluovut- tamiseen.

Sellainen käyttö, jossa teoksesta valmistetaan muu- tama kappale opiskeluun, yksityiseen tutkimustoi- mintaan tai ilman kaupallisia tavoitteita tapahtuvaan harrastustoimintaan on yksityistä käyttöä kuten myös ammatillisen tiedon hankkiminen, jota ei käytetä viran- omaisen tai yrityksen toimintaan suoranaisesti esimer- kiksi määrätyn toimenpiteen suorittamiseksi, tuotteen valmistamiseksi tai julkaisutoimintaan tai muuhun kau- palliseen tarkoitukseen.

4.2 Arkistopalvelu muuhun kuin yksityiseen käyttöön

Mikäli työnantaja myöntää asiakkaalle edellä todettua laajemman käyttöoikeuden elektroniseen aineistoon, on tekijänoikeudellisesti suojattuun arkistoon sisälty- vän aineiston tällaisesta käytöstä sovittava paikallisesti.

Ellei arkistopalvelusta voida paikallisesti sopia, kustan- taja voi kuitenkin toteuttaa yksityistä käyttöä laajem-

man arkistopalvelun. Laajemman arkistopalvelun asi- akkaalle voidaan luovuttaa aineistoa viranomaisen tai yrityksen toimintaan suoranaisesti käytettäväksi (esim. sisäinen tiedotuskäyttö, tiedostojen ylläpito, koulutus- käyttö ja esitelmöinti). Tällöin asiakkaalle annetaan oikeus valmistaa suojatusta aineistosta kappaleita omaan käyttöön, mutta palvelumuoto ei siirrä asiak- kaalle oikeutta aineiston julkaisemiseen tai edelleen- luovuttamiseen.

Tällaisessa tapauksessa maksetaan kustantajan pää- tökseen perustuvasta laajemmasta luovutuksesta jour- nalistista työtä tekeville toimituksellisille työntekijöille arkistopalvelun alkaessa ja toisen toimintavuoden al- kaessa 109,32 euron kertakaikkinen vuotuinen korva- us. Toisen toimintavuoden päättyessä järjestelyn piiris- sä olevien työntekijöiden palkkoja korotetaan 0,3 %. Järjestely ei koske työntekijöitä, jotka jo työsopimuk- sensa perusteella on palkattu tuottamaan tässä tarkoi- tettuja palveluita, eikä työntekijöitä, joiden työsuhde on kestoltaan alle kolme kuukautta.

Mikäli paikallisesti on sovittu edellä mainitusta poik- keava korvausjärjestely ja järjestely päätetään lopet- taa, korotetaan järjestelyn piirissä olevien työntekijöi- den palkkoja 0,3 prosenttia.

5. Muut jakelutiet

5.1. Työnantajalla on oikeus käyttää lehteen toimitet- tua tekijänoikeudellista aineistoa siten, että asiak- kaalle voidaan teknisten jakeluteiden ja asiakkaan toivomusten mukaan toimittaa luettavaksi lehti tai sen osa. Jakelutie voi olla myös sähköinen viestin tai muu elektronisessa muodossa toteutettava ja- kelutie kuten on-line yhteys tai cd-rom.

5.2. Työnantaja, joka lehden julkaisemisen ohella har- joittaa määräysvallassaan olevaa sähköistä vies- tintää, voi korvauksetta käyttää lehteen aiottua tai siinä julkaistua aineistoa myös sähköisessä vies- tinnässään. Määräysvalta on olemassa, jos kus- tantaja omistaa yksin tai on pääomistajana täl- laista ohjelmatoimintaa harjoittavassa yhtiössä. Määräysvalta toteutuu myös, jos kustantaja yksin ja omissa nimissään toimii ohjelman tai sisällölli- sen kokonaisuuden tuottajana sähköisessä vies- timessä. Tämä oikeus sisältää viestintävälineen edellyttämän toimituksellisen aineiston käsittelyn. Aineistoa ei voi käyttää tavalla, joka loukkaa teki- jän moraalisia oikeuksia.

5.3. Vielä julkaisemattoman, mutta jo valmiin aineis- ton käyttö sähköisissä viestimissä ennen lehden ilmestymistä edellyttää lehden päätoimittajan pää- töstä.

6. Suojatun aineiston käyttö mainonnassa

6.1. Työnantajalla on oikeus lehden tavanomaisessa mainonnassa sekä levikki- että PR-toiminnassa vapaasti käyttää sekä teoksia että valokuvia.

6.2. Lehteen tehtyä aineistoa käytetään tavanomaisesti lööpeissä, ilmoituksissa, tv-mainoksissa ja esim. suoramainontakirjeissä. Vastaavanlainen uuden- muotoinen mainonta on luonnollisesti mahdollista.

6.3. Myös mainoskäytössä on otettava huomioon työ- ehtosopimuksen 2.7 §:n määräys, jonka mukaan toimittajan tai kuvaajan henkilöä ei saa käyttää lehden markkinoinnissa tavalla, joka on omiaan loukkaamaan hänen yksityisyyttään. Xxxxxx toimit- tajan tai kuvaajan henkilö halutaan käyttää lehden markkinointiin muulla tavalla kuin tekijän nimi ja kuva tavanomaisesti julkaisten, tulee tästä xxxx- seen sopia.

6.4. Muusta kuin edellä todetusta suojatun aineiston käytöstä on erikseen sovittava työnantajan ja työn- tekijän kesken.

7. Suojatun aineiston muu käyttö

Muusta kuin edellä todetusta suojatun aineiston käy- töstä on sovittava erikseen. Sopiminen voi tapahtua työsopimuksella (sopimusmalli työehtosopimuksessa) tai paikallisesti siten kuin jäljempänä todetaan. Sopi- mus tehdään etukäteen kirjallisesti samalla korvaus- periaatteista sopien.

8. Paikallinen sopiminen suojatun aineiston muusta käytöstä

8.1. Tarve suojatun aineiston muuhun käyttöön vaihte- lee yrityksittäin. Kyseessä voi olla esimerkiksi ai- neiston käyttö muissa kustantajan julkaisemissa lehdissä, kustantajien välinen aineiston vaihto, luo- vutus ulkopuolisille tai muu käyttötarve.

Kun paikallisesti neuvotellaan suojatun aineiston muusta käytöstä, otetaan järjestelyjä ja käytön eh- toja sovittaessa huomioon mm.:

– järjestelyn kustantajalle tuoma taloudellinen hyöty,

– yrityksen kilpailukyvyn ja tuotteiden kehittäminen,

– sekä tuotannon järkeistämisen tarve että henki- löstön työllisyys,

– mahdollisuus suunnata voimavaroja sisällöllisen laadun parantamiseen,

– järjestelyjen vaikutus työtehtävien sisältöön ja vaativuuteen sekä

– järjestelyistä mahdollisesti sovittavien korvaus- ten oikeudenmukaisuus.

8.2. Tekijänoikeuksia koskevia paikallisia neuvotteluja varten perustetaan työryhmä, jossa journalisteja voi luottamusmiehen lisäksi edustaa toinen toi- mituksen valitsema henkilö. Työnantaja valitsee omat edustajansa neuvotteluun. Neuvottelutulok- sen allekirjoittavat työnantajan nimeämä henkilö sekä luottamusmies. Sopimus lähetetään liitoille tiedoksi.

8.3. Sovintomenettely

Mikäli tekijänoikeuksia koskevissa paikallisissa neuvotteluissa ei päästä tulokseen, voidaan asian ratkaisemiseksi turvautua liittojen sopimaan sovin- tomenettelyyn. Liitot nimeävät ulkopuolisen sovit- telijan/sovittelulautakunnan, jonka kustannuksis- ta liitot vastaavat puoliksi.

Aloitteen sovintomenettelystä voi tehdä kumpi ta- hansa paikallisen neuvottelun osapuoli.

Sovintomenettelyssä sovittelija/sovittelulautakun- ta voi antaa ratkaisuesityksen paikallisille osapuo- lille. Osapuolet voivat hyväksyä tai hylätä tehdyn esityksen.

Liitot toteavat yhteisenä suosituksenaan, että ny- kyisen KOPIOSTO-korvauksiin perustuvan koulu- tusstipendijärjestelmän säilyttämiseksi voidaan paikallisiin sopimuksiin kirjata maininta siitä, että sopimus ei vaikuta nykyisiin tekijöiden KOPIOSTO- oikeuksiin.

SOVELTAMISOHJE:

LEHTIKUVAAJAN OIKEUDESTA VALOKUVAAN

Lehtikuvaajien oikeudet valokuvaan määräytyvät työehtoso- pimuksen tekijänoikeutta koskevan määräyksen mukaisesti.

Toimessa hankitun ja tekijänoikeuden alaisen kuva-aineiston edelleen luovuttamisesta ja tekijälle (lehtikuvaajalle) sellai- sesta luovutuksesta maksettavasta korvauksesta on syytä sopia kirjallisesti etukäteen.

Työehtosopimuksen tekijänoikeutta koskevat määräykset toimessa hankitun ja tekijänoikeuden alaisen kuva-aineiston luovuttamisesta sekä sellaisesta luovutuksesta tekijälle maksettavasta korvauksesta eivät koske lehdille valokuvia välittävää kuvatoimistoa eivätkä sellaisessa toimistossa työs- kentelevää lehtikuvaajaa, ellei työnantajan ja lehtikuvaajan kesken ole toisin sovittu. Tämä ei kuitenkaan rajoita kuvaajan lain mukaisia oikeuksia työsuhteessa.

2.5 YLEISET VELVOLLISUUDET

1. Toimittajan ja kuvaajan on työssään noudatettava hyvää järjestystä ja täsmällisyyttä ja parhaan ky- kynsä mukaan pyrittävä edistämään sitä lehtiyri- tystä, jonka palveluksessa hän on.

2. Yrityksen johdon tulee työnjohto-oikeuttaan käyttä- essään suhtautua luottamuksella toimituksellisiin työntekijöihin ja tukea heitä annettujen työtehtävi- en suorittamisessa.

2.6 TEKSTIMAINONTA

Toimittajalla ja kuvaajalla ei ole oikeutta käyttää lehden toimituksellisia palstoja mainontaan eikä heitä saa sii- hen velvoittaa.

SOVELTAMISOHJE: TEKSTIMAINONTAOHJEET

1. Yleistä

Työehtosopimuksen mukaan toimittajalla ei ole oikeutta eikä velvollisuutta käyttää lehden tekstipalstoja liikemainontaan. Tekstimainontana pidetään materiaalia, jonka tarkoitukselli- nen tehtävä on pääasiallisesti hyödyttää jotain yritystä, tukea tuotteen tai palvelun myyntiä tai perusteettomasti edistää yk- sityisen henkilön, yhteisön tai viranomaisen etua.

Toimittajan oikeudet ja velvollisuudet perustuvat lehdistön mielipiteen vapauteen, johon toimituksellisessa työssä liittyy ulkopuolisten painostusyritysten torjuminen. Toimittajalla ei ole oikeutta eikä velvollisuutta tehdä tai ottaa toimitukselli- seen käsittelyyn sellaista julkaistavaksi tarkoitettua tekstiä tai kuvaa, jota on pidettävä tekstimainontana.

Sellainen teksti tai kuva on torjuttava, joka on ilmoituksen saamisen ehtona. Toimittajalla ei ole oikeutta eikä velvolli- suutta vastaanottaa sellaista etua, palkkiota, ilmaismatkaa, lahjaa tms., jonka nojalla hänellä on velvollisuus tehdä teks- timainontaa.

Toimituksellinen työntekijä ei saa oman edun tavoittelemi- seksi käyttää lehden palstoja tekstimainontaan. Toimituk- sellisilla palstoilla voidaan julkaista yrityksiä, tuotteita, pal- veluksia tms. koskevaa materiaalia, kuvia ja tekstejä, jos materiaalilla on lukijoille merkittävää uutis-, viihde- tai muuta informaatioarvoa.

2. Rajanvetokysymykset

Liitot ovat todenneet, että harkittaessa tekstimainonnan ja muun toimituksellisen tekstin rajanvetoa on otettava huo- mioon mm. seuraavaa:

Sanoma- ja aikakauslehtien tehtävänä tiedotusvälineenä on tiedottaa, kommentoida ja viihdyttää. Lehtien toimitussivujen tulee perustua toimituksellisiin aloitteisiin ja arviointeihin, jol- loin säilytetään yleisön luottamus lehdistön uutis- ja tiedon- välitykseen. Luottamuksen säilyttämiseksi ja lisäämiseksi on puolustettava toimitusten velvollisuutta ja oikeutta määrätä lehtien toimituksellisesta sisällöstä.

Tekstimainonnan määritteleminen yksiselitteisesti on vai- keata, joten kysymys on ratkaistava kussakin yksittäistapa- uksessa erikseen. Yleispätevänä periaatteena on pidettävä toimituksen toimesta julkistettavan aineiston uutis- ja tiedo- tusarvoa. Lehdille lähetettävän valmiin aineiston, tekstin ja kuvan, tarkoituksena on useinkin pelkästään kaupallinen tai mainonnallinen näkökohta, jolloin julkistamisintressi on lähettäjällä.

Yritystä, järjestöä tms. koskeva toimituksellinen teksti tai valokuva voi sisältää mm. tietoa yritys- ja järjestöpolitiikasta sekä niiden toiminnan taloudellisesta merkityksestä, tuotan- tolaitosten oleellisista muutoksista, uusista tehdasrakennuk- sista, tuotantolinjojen käyttöönotosta tai lopettamisesta jne., yrityksen tai järjestön merkittävästä osuudesta sosiaalisen, teknisen tai tieteellisen toiminnan edistämiseen, otteita vuosikertomuksista ja tilinpäätöksistä, tietoja merkittävistä liiketoimista (esim. sopimusten solmiminen) ja yrityksen tai järjestön kannanotoista julkisiin kysymyksiin sekä huomatta- vista merkkipäivistä.

Ilmoitus- ja mainoskorosteiset tiedotteet ilman olennaista uutis- ja tiedotussisältöä eivät kuulu lehtien tekstipalstoille. Materiaalia, jonka tarkoituksena on käyttää hyväksi toimituk- sen arvovaltaa ulkopuolisten perusteettomien etujen ajami- seen, ei ole pidettävä sallittavana. Lähetetyllä aineistolla voi kuitenkin olla tärkeä yleinen uutis- tai tiedotusarvo, jolloin on journalistisesti oikein antaa aineistolle julkisuutta.

Palveluiden ja tuotteiden nimien (tavaramerkkien) mainitse- minen on hyväksyttävissä esim. messujen ja markkinakat- sausten yhteydessä palveluista ja tuotteista tehtyjen puolu- eettomien tekstien yhteydessä sekä laajan kokoomatiedon yhteydessä, jollaista lukija ei voi muualta saada.

Luotettavaa tietoa tuotteen tai palvelun haitallisista puolista ei tule salata.

Tuotteen, yrityksen, järjestön tms. nimeä ei tule kuitenkaan mainosmielessä toistaa toimituksellisessa tekstissä.

2.7 HYVÄ LEHTIMIESTAPA YM.

1. Toimittajaa tai kuvaajaa ei saa velvoittaa hyvää leh- timiestapaa tai heidän ammattikunniaansa louk- kaaviin tehtäviin tai kirjoittamaan vastoin vakau- mustaan. Tällaisista tehtävistä kieltäytyminen ei saa johtaa painostustoimenpiteisiin.

2. Toimituksellisen henkilökunnan tulee noudattaa kustantajan määrittelemää lehden linjaa, jonka on oltava riittävän selvästi, kirjallisesti määritelty. Suun- nitelluista linjan muutoksista on saatettava hyvissä ajoin tieto toimitukselliselle henkilökunnalle.

3. Edellä 2 momentissa ilmaistu määräys ei saa estää toimittajaa kansalaisena ilmaisemasta omaa mie- lipidettään toisessa tiedotusvälineessä kuin siinä, jonka palveluksessa hän on, milloin mielipide ei ole saanut tilaa siinä julkaisussa, jonka palveluksessa hän on ja milloin se työsopimuslain 3 luvun 1, 3 ja 4 §:ien määräyksiä rikkomatta voi tapahtua tai mi- käli työehtosopimuksen 2.3 §:stä ei muuta johdu.

Pöytäkirjamerkintä 1: Toimittajan tai kuvaajan hen kilöä ei saa käyttää lehden markkinoinnissa tavalla, joka on omiaan loukkaamaan hänen yksityisyyttään. Mikäli toimittajan tai kuvaajan henkilöä halutaan käyt tää lehden markkinointiin muulla tavalla kuin tekijän nimi ja kuva tavanomaisesti julkaisten, tulee tästä xxxxx seen sopia.

Pöytäkirjamerkintä 2: Aineiston luojalla on oltava mahdollisuus saada haltuunsa kopio alkuperäisaineis tosta. Alkuperäisaineistoon käsittelyvaiheessa tulevien muutosten tekijät on pystyttävä jälkikäteen tunnista maan.

3 LUKU

TYÖAIKAMÄÄRÄYKSET

3.1 Säännöllinen työaika

3.2 Vapaapäivät

3.3 Lepoajat

– Soveltamisohje:

Ruokailutauko, vuorokausilepo ja viikkolepo

3.4 Ylityö

– Soveltamisohje: Ylityö

3.5 Sunnuntaityö

3.6 Vuorolisät

– Soveltamisohje: Vuorolisät

3.7 Kuukausipalkan jakaja

3.8 Varallaolo ja hälytysluontoinen työ

– Soveltamisohje: Varallaolo

– Soveltamisohje: Hälytysluonteinen työ

3.9 Työaikapankki

3 LUKU

TYÖAIKAMÄÄRÄYKSET

3.1 SÄÄNNÖLLINEN TYÖAIKA

1. Säännöllisen työajan enimmäismäärät

Säännöllinen työaika on enintään 7,5 tuntia vuorokau- dessa ja 37,5 tuntia viikossa.

2. Työvuorojärjestelmä

2.1. Säännöllisen työajan sijoittamisesta laaditaan työ- vuorojärjestelmä. Työvuorojärjestelmää laadittaes- sa ja sitä muutettaessa on neuvoteltava pääluotta- musmiehen kanssa.

2.2. Työvuorojärjestelmään perustuva työvuoroluette- lo laaditaan, mikäli mahdollista vähintään kolme viikkoa ennen työaikajakson alkamista siten, että keskimäärin 37,5-tuntinen työviikko toteutuu jak- son aikana. Työvuoroluettelon kattama työaikajak- so voi olla 1–8 viikon pituinen.

2.3. Työvuoroluetteloa laadittaessa on otettava huomi- oon säännöllisten vapaapäivien lisäksi työehtoso- pimuksen 3.2 §:ssä tarkoitetut vapaapäivät sekä työaikalain ja työehtosopimuksen määräykset le- poajoista.

3. Työajan sijoittaminen

Säännöllinen työaika voidaan järjestää seuraavasti:

3.1. Työaika on enintään 7,5 tuntia vuorokaudessa ja 37,5 tuntia viikossa. Työaika sijoitetaan keskimää- rin viideksi päiväksi viikossa.

3.2. Työaika voi olla enintään 9 tuntia vuorokaudessa, jos se on työaikajakson muina päivinä vastaavasti lyhyempi niin, että keskimääräistä 37,5 tunnin viik- kotyöaikaa ei ylitetä.

3.3. Jos työviikko on enintään nelipäiväinen, voi säännöl- linen työaika olla enintään 10 tuntia vuorokaudessa.

3.4. Säännöllinen työaika saa olla kahden viikon työ- aikajaksolla enintään 75 tuntia tai neljän viikon työaikajaksolla enintään 150 tuntia. Työaika ei saa ylittää 45 tuntia viikossa.

3.5. Kahden viikon työaikajaksoon tulee sisältyä vähin- tään 4 viikkovapaapäivää työviikon ollessa 5-päi-

väinen ja 6 viikkovapaapäivää työviikon ollessa 4-päiväinen.

4. Sopimismahdollisuudet

4.1. Työntekijä voi sopia 10 tunnin säännöllisestä työ- ajasta vuorokaudessa ja 45 tunnin työajasta vii- kossa. Tasoittumisjakso 37,5 tuntiin viikossa on 4 kuukautta.

4.2. Luottamusmies voi sopia säännöllisen työajan si- joittamisesta siten, että säännöllinen työaika on enintään 12 tuntia vuorokaudessa ja 52 tuntia vii- kossa. Säännöllisen työajan tulee tasoittua keski- määrin enintään 37,5 tuntiin viikossa vuoden aika- na, ellei tasoittumisjaksosta toisin sovita.

Luottamusmiehen sopiessa asiasta tulee yksittäis- ten työntekijöitten perustellut henkilökohtaiset tar- peet ottaa huomioon. Yksittäinen työntekijä voi pe- rustellusta perhe-, opiskelu- tms. syystä kieltäytyä yli 10 tunnin työvuoroista.

4.3. Liukuva työaika

Työnantaja ja työntekijä voivat sopia liukuvasta työajasta niin, että työntekijä voi sovituissa rajois- sa määrätä työnsä päivittäisen alkamis- ja päätty- misajankohdan. Sovittaessa liukuvasta työajasta on sovittava ainakin kiinteästä työajasta, työajan vuorokautisesta liukumarajasta, lepoaikojen si- joittamisesta sekä säännöllisen työajan ylitysten ja alitusten enimmäiskertymästä. Xxxxxxxx työajan käsite määräytyy työaikalain mukaan.

Paikallisesti voidaan sopia vuorokautisen liukuma- ajan enimmäispituudesta, työajan ylitysten ja ali- tusten enimmäiskertymästä sekä seurantajaksos- ta työaikalaista poikkeavasti.

5. Erityismääräykset

5.1. Työehtosopimuksen osa-aikaisia työntekijöitä kos- kevia määräyksiä sovelletaan niissä työsuhteissa, joissa keskimääräinen työaika on alle 34 tuntia vii- kossa.

5.2. Jos niissä kokoaikaisiksi sovituissa työsuhteissa, joissa noudatetaan 37,5 tuntia lyhyempää työviik- koa, säännöllistä viikkotyöaikaa pidennetään työn-

tekijän kanssa tehtävällä sopimuksella, korotetaan kuukausipalkkaa vähintään samassa suhteessa kuin työaika pitenee.

5.3. Aluetoimituksessa, jossa työskentelee vain yksi päätoiminen toimittaja, voidaan hänen suostu- muksellaan jättää työvuoroluettelo laatimatta tar- peellisen joustavuuden aikaansaamiseksi. Tällöin voidaan poiketa työehtosopimuksen säännöllises- tä päivittäisestä työajasta ja päivittäisistä työvuo- roista sekä työehtosopimuksen työvuoro- ja työtun- tijärjestelmistä edellyttäen, että työajan enimmäis- määriä ei ylitetä.

6. Työajan pidentäminen

Työnantaja voi pidentää kunkin työntekijän työaikaa 7,5 h/v edellyttäen, että pidennys käytetään työn suo- rittamisen kannalta tarpeelliseen koulutukseen tai kehittämiseen, jolta maksetaan säännöllisen työajan palkkaa vastaava palkka mahdollisine lisineen.

7. Jaksotyöaika

7.1. Säännöllinen työaika voidaan silloin, kun se reaa- liaikaisen uutisten välittämisen vuoksi on tarpeel- lista, järjestää jaksotyöksi (TAL 7 §), jolloin työaika on kolmen viikon pituisena ajanjaksona enintään 112,5 tuntia tai kahden viikon pituisena ajanjak- sona enintään 75 tuntia.

Työn tarkoituksenmukaiseksi järjestämiseksi tai työntekijöille epätarkoituksenmukaisten työvuo- rojen välttämiseksi saadaan säännöllinen työaika järjestää myös niin, että se on kahden toisiaan seuraavan kolmen viikon ajanjaksona tai kolmen toisiaan seuraavan kahden viikon ajanjaksona enintään 225 tuntia. Säännöllinen työaika ei saa kumpanakaan kolmen viikon ajanjaksona ylittää 124 tuntia eikä yhdenkään kahden viikon ajanjak- son aikana 83 tuntia.

Säännöllistä työaikaa lyhentävät TES 3.2.2 koh- dassa mainitut arkipyhät ja vapaapäivät on sijoi- tettava työvuoroluetteloon 12 viikon sisällä.

7.2. Työvuoron pituus on enintään 10 tuntia. Mikäli työ- vuoro ylittää 10 tuntia, on työntekijällä ruokatauon lisäksi oikeus vähintään 15 minuutin pituiseen vir- kistystaukoon, joka luetaan työaikaan.

7.3. Korvaus ylityöstä määräytyy työaikalain mukaan.

Ylityötä on työ, joka ylittää jaksokohtaisen sään- nöllisen työajan (ks. 1. kohta). Kahden viikon ajan- jakson 12 ensimmäiseltä ylityötunnilta ja kolmen viikon ajanjakson 18 ensimmäiseltä ylityötunnilta

maksetaan 50 prosentilla ja näitä seuraavilta yli- työtunneilta 100 prosentilla korotettu palkka.

Mikäli työaikajakso keskeytyy esim. loman vuoksi, jaksokohtainen säännöllinen työaika lyhenee ko. jaksolla tekemättä jääneiden työvuorolistaan mer- kittyjen tuntien verran ylityön tuntirajoja lasketta- essa.

7.4 Jaksotyössä sovelletaan seuraavia 3 luvun määrä- yksiä:

• TES 3.1.2 Työvuorojärjestelmä

• TES 3.1.5 Erityismääräykset

• TES 3.1.3.5 Työaikajakson vapaapäivät, kuitenkin niin, että noudatettaessa kolmen viikon jaksoa, on jaksoon sisällyttävä vähintään 6 vapaapäivää. Kahden toisiaan seuraavan kolmen viikon jakson tilanteessa voidaan luottamusmiehen kanssa sopia yhden ensimmäisen kolmiviikkoisjakson vapaapäivän sijoittamisesta toiselle jaksolle.

• TES 3.2 Vapaapäivät, lukuun ottamatta kohtaa 3.2.1

• TES 3.4. Ylityö, lukuun ottamatta kohtia 3.4.4.2, 3.4.4.4.

• TES 3.5-3.9

7.5 Luottamusmies ja työnantaja voivat sopia toisin jaksotyötä koskevista työehtosopimuksen määrä- yksistä työaikalain säännökset huomioon ottaen.

3.2 VAPAAPÄIVÄT

1. Työvuoroluettelon mukaan tulevat vapaapäivät on järjestettävä toistensa yhteyteen, ellei töiden jär- jestely muuta vaadi, ja sijoitettava mahdollisuuk- sien mukaan viikon vaihteeseen.

2. Kahden viikoittaisen vapaapäivän lisäksi annetaan ylimääräinen vapaapäivä arkipyhien, juhannusaa- ton, jouluaaton ja uudenvuodenaaton johdosta, el- lei ko. päivä satu lauantaiksi tai sunnuntaiksi.

Arkipyhiä ovat uudenvuodenpäivä, loppiainen, pit- käperjantai, toinen pääsiäispäivä, vapunpäivä, he- latorstai, juhannuspäivä, pyhäinpäivä, itsenäisyys- päivä, joulupäivä ja tapaninpäivä.

3. Sillä viikolla, johon sisältyy joulupäivä, annetaan sekä kiinteässä että kiertävässä työaikamuodos-

sa yksi ylimääräinen vapaapäivä, joka sijoitetaan työvuorojärjestelmään puolen vuoden sisällä. Työn- tekijä ja työnantaja voivat työntekijän aloitteesta sopia vapaapäivän vaihtamisesta työpäiväksi, jolta maksetaan säännöllisen työajan palkkaa vastaava palkka mahdollisine lisineen.

Sillä viikolla, johon sisältyy 1. pääsiäispäivä, anne- taan kiertävässä työaikamuodossa yksi ylimääräi- nen vapaapäivä, joka sijoitetaan työvuorojärjestel- mään puolen vuoden sisällä.

4. Arkipyhänä, pääsiäislauantaina, juhannus-, joulu- ja uudenvuodenaattona tehty työ korvataan kuten sunnuntaityö (ks. työehtosopimus 3.5 sunnuntai- työ).

5. Loppiaisena, pitkäperjantaina, vapunpäivänä, he- latorstaina, pyhäinpäivänä ja itsenäisyyspäivänä sunnuntaityökorvaus maksetaan 50 prosentilla korotettuna.

3.3 LEPOAJAT

1. Ruokailutauko. Ruokailutauko voidaan järjestää, jos siitä sovitaan, pidemmäksi tai lyhyemmäksi kuin yksi tunti.

2. Vuorokausilepo. Työntekijälle on annettava ker- ran vuorokaudessa yhdenjaksoinen vuorokausile- po, jonka pituus sovitaan paikallisesti. Ellei vuoro- kausilevon pituudesta synny paikallista sopimusta, noudatetaan työaikalain määräyksiä.

3. Viikkolepo. Työaika on järjestettävä niin, että työn- tekijä saa kerran viikossa vähintään 35 tuntia kes- tävän keskeytymättömän vapaa-ajan, joka on, mi- käli mahdollista, sijoitettava sunnuntain yhteyteen.

Huomautus: Osapuolet ovat sopineet, että viikko- lepomääräystä sovelletaan sellaisena kuin se oli 31.12.2019 asti voimassa olleessa työaikalaissa.

SOVELTAMISOHJE:

1. Ruokailutauko ja vuorokausilepo

Työajan ollessa vuorokaudessa pidempi kuin 6 tuntia, on työntekijälle annettava työn aikana ainakin yksi säännöllinen lepoaika, ruokatauko.

Työehtosopimuksen 3.3 §:n 1 kohdan mukaan voidaan ruo- kailutauko järjestää lyhyemmäksi tai pidemmäksi kuin yksi tunti, mikäli siitä paikallisesti sovitaan. Sopiminen ruokailu- tauon lyhentämisestä on työpäivän kokonaispituuden lyhentä- miseksi mahdollista esim. silloin, kun lyhentäminen ruokailu- paikkojen sijainnin, töiden järjestelyn yms. seikkojen kannalta on tarkoituksenmukaista. Ruokailutaukoa ei kuitenkaan saa

sopia puolta tuntia lyhyemmäksi. Mikäli tauko on pituudeltaan vähintään puoli tuntia ja työntekijä voi sen aikana esteettä poistua työpaikalta, ei ruokailutaukoa lueta työaikaan.

Jos työvuoron pituus on yli kymmenen tuntia, on työntekijäl- lä halutessaan oikeus pitää kahdeksan tunnin työskentelyn jälkeen toinen lepotauko. Lepotauko voi olla enintään puolen tunnin pituinen, eikä sitä lueta työaikaan.

Vuorokautista ylityötä teetettäessä tulee ottaa huomioon työaikalain määräykset 11 tunnin keskeytymättömästä lepo- ajasta vuorokaudessa, ellei asiasta ole paikallisesti sovittu.

2. Viikkolepo

Työntekijälle on annattava kerran viikossa vähintään 35 tun- tia kestävä yhdenjaksoinen lepoaika, joka on, mikäli mah- dollista, sijoitettava sunnuntain yhteyteen. Lepoaika voidaan myös antaa siten, että se on 14 vuorokauden jaksossa keski- määrin 35 tuntia viikossa. Viikoittaisen lepoajan tulee kuiten- kin aina olla vähintään 24 tuntia. Viikkolepoajaksi lasketaan mikä tahansa vapaa viikon aikana lukuun ottamatta äkillisiä omasta tai lapsen sairaudesta aiheutuneita poissaoloja.

Määräys vastaa 31.12.2019 asti voimassa olleen työaikalain viikoittaista vapaa-aikaa koskenutta säännöstä. Määräystä myös sovelletaan sitä koskevien työneuvoston ja tuomioistui- mien vahvistamien tulkintojen mukaisesti. Tämä tarkoittaa mm. sitä, että osa viikkolevosta voi sijoittua 7 päivän ulko- puolelle, kunhan suurin osa viikkolevosta sijoittuu seitsemän päivän sisään.

Esimerkki 1:

Viikkolepo tavallisesti sunnuntaina ma–pe la–su ma

8.00–16.00 VP 8.00–16.00

Esimerkissä on viikkolepoaikaa 64 tuntia (perjantaista klo

16.00 – maanantaihin klo 8.00) eikä erillistä viikkolepokor- vausta makseta.

Esimerkki 2:

37,5 tunnin säännöllinen viikkotyöaika on täyttynyt perjantai- na. Ylityötä tehdään lauantaina 7,5 tuntia ja sunnuntaina 7,5 tuntia (klo 9-17). Maanantaina työ alkaa klo 9.

Viikkolepokorvaus maksetaan, koska työntekijälle ei jää kuin 16 tunnin yhdenjaksoinen lepoaika. Saamatta jäänyt viikko- lepo korvataan joko antamalla työntekijälle palkallista vapaa- ta se työtuntimäärä, jolla 35 tuntia on alittunut, tai maksa- malla vastaavasta ajasta yksinkertainen tuntipalkka.

Kultakin sunnuntain ylityötunnilta korvataan:

– perusosa	1	x	tuntipalkka
– ylityökorv.	0,5	x	tuntipalkka
– su-korotus	1	x	tuntipalkka
– vkolepokorv.	1	x	tuntipalkka
– Yhteensä	3,5	x	tuntipalkka

3.4 YLITYÖ

1. Yleistä

Ylityötä on työnantajan aloitteesta säännöllisen työajan li- säksi tehty työ. Ylityö edellyttää työntekijän suostumusta.

2. Vuorokautinen ylityö

Vuorokautista ylityötä on työ, jota tehdään päivittäisen säännöllisen työajan lisäksi. Ylityö alkaa, kun työvuoro- luettelon mukainen säännöllinen työaika ylittyy.

3. Viikoittainen ylityö

1. Viikkoylityötä on työ, jota tehdään säännöllisen vii- koittaisen työajan lisäksi. Se on työtä työvuorojär- jestelmän mukaisina vapaapäivinä.

Jos säännöllinen viikkotyöaika ei ole täyttynyt pois- saolon johdosta, jonka syynä on vuosiloma, saira- us, lomautus tai koulutussopimuksen mukaiseen ammatilliseen koulutustilaisuuteen osallistuminen tai vastaava, maksetaan myös tällöin vapaapäivä- nä tehdystä työstä viikkoylityökorvaus.

2. Viikoittainen ylityö muuttuu vuorokautiseksi ylityök- si sen jälkeen, kun päivittäinen säännöllinen työ- aika on tehty.

4. Ylityön korvaaminen

1. Korvaus ylityöstä määräytyy työaikalain mukaises- ti. Ylityökorvaus ei voi sisältyä työntekijän kiinteään kuukausipalkkaan.

2. Vuorokautisesta ylityöstä maksetaan kunkin työ- päivän kahdelta ensimmäiseltä ylityötunnilta 50

%:lla korotettu palkka. Seuraavilta ylityötunneilta maksetaan 100 %:lla korotettu palkka.

3. Vuorokautisen ylityön korvausta laskettaessa pe- rustuntipalkkaan lisätään säännöllisen työajan vuorolisän tuntia kohden laskettu keskimäärä sen päivän lisästä, jona ylityötä tehdään.

4. Viikoittaisesta ylityöstä maksetaan 50 %:lla koro- tettu palkka.

5. Sunnuntaina tehdystä ylityöstä maksetaan sun- nuntaityökorotus ylityökorvauksen lisäksi. Lisäksi on otettava huomioon viikkolepoa koskevat mää- räykset.

6. Ylityökorvaus tai osa siitä voidaan työntekijän ja työnantajan kesken sopia vaihdettavaksi vastaa- valla tavalla laskettuun vapaaseen työntekijän

säännöllisenä työaikana. Vapaan pitämisen ajan- kohdasta sovitaan työntekijän ja työnantajan kes- ken. Myös vuorolisät työvuorolistan mukaisilta työ- vuoroilta maksetaan, vaikka henkilö ei teekään säännöllistä työvuoroaan ylityövapaan vuoksi.

7. Yksi ylityökäsite

Paikallisesti voidaan pääluottamusmiehen kans- sa sopia ylityön korvaamisesta työehtosopimuksen

3.4 kohdasta poiketen. Sopimuksen mukainen yli- työkorvaus voi olla kaikilta ylityökorvaukseen oike- uttavilta tunneilta sama tai ylityötuntien määrän perusteella porrastettu. Jos korvauksen suuruus perustuu porrastettuun järjestelmään, voi tuntira- jojen seuranta-ajanjakso olla enintään vuoden pi- tuinen.

Paikallista sopimusta laadittaessa on selvitettävä riittävän pitkältä ajanjaksolta ylityötuntien määrä ja jakautuminen 50 %:n ja 100 %:n ylityötunteihin, ylityön ajallinen sijoittuminen ja sen syyt sekä tarve paikallisen sopimuksen solmimiselle.

Paikallisen sopimisen osalta noudatetaan työehto- sopimuksen 8.1 kohdan määräyksiä. Sopimus on solmittava kirjallisesti.

Sopimuksen toimivuutta, sen tavoitteiden toteutu- mista sekä ylityön syitä, määrää ja ajallista sijoittu- mista seurataan vuosittain yhteistoiminnassa hen- kilöstön edustajien kanssa.

Paikallisella sopimuksella ei ole vaikutusta sun- nuntaityökorotukseen tai ylityökorvauksen perus- teena käytettävän palkan laskentaan.

Tätä työehtosopimusmääräystä sovelletaan vain yrityksissä, jotka kuuluvat yhteistoimintalain (30.3.2007/334) soveltamisen piiriin.

SOVELTAMISOHJE:

Ylityötä voidaan tehdä vuorokautisena tai viikoittaisena yli- työnä myös esim. sunnuntaina. Sovittaessa ylityökorvauksen vaihtamisesta vapaaseen annetaan jokaisesta tehdystä yli- työtunnista mahdollinen sunnuntaityö- ja viikkolepokorvaus huomioon ottaen vapaata seuraavasti:

- ylityökorvaus 1,5-2 tuntia

- mahdollinen sunnuntaityökorvaus 1 tunti

- mahdollinen viikkolepokorvaus 1 tunti

Yhteensä vapaata annetaan 1,5-4 työvuorojärjestelmän mu- kaista työtuntia. Nämä tunnit luetaan mukaan säännöllisen työajan kokonaistuntimäärään.

5. Työajan enimmäismäärä

Työntekijän työaika ylityö mukaan lukien ei saa työ- aikalain mukaan ylittää keskimäärin 48 tuntia viikos- sa. Työajan enimmäismäärän tarkastelujaksona käyte- tään kalenterivuotta. Kalenterivuoden sijasta voidaan tarkastelujaksoksi sopia paikallisesti vuoden pituinen ajanjakso. Tarkastelujakso alkaa siitä palkanmaksu- kaudesta, jolta palkka maksetaan lähinnä kalenteri- vuoden vaihtumisen jälkeen.

Siirtymäkausi

Työnantaja voi tämän kohdan sijasta noudattaa vuo- den 2020 loppuun asti vanhan työaikalain mukaisia ylityökiintiöitä:

Ylityötä saadaan teettää enintään 138 tuntia neljän kuukauden aikana kuitenkin enintään 250 tuntia ka- lenterivuodessa. Paikallisesti voidaan sopia edellä mai- nitusta neljän kuukauden jaksosta toisin. Paikallisesti voidaan sopia ylityön enimmäismäärän nostamisesta 80 tunnilla kalenterivuodessa.

6. Lisätyö

1. Työehtosopimuksen mukaan lisätyö ei ole mahdol- lista kokoaikaisen työntekijän kohdalla.

2. Osa-aikainen työntekijä voi tehdä lisätyötä. Lisätyö- tä on työnantajan aloitteesta ja työntekijän suostu- muksella tehty työ, joka ylittää sovitun säännöllisen työajan ylittämättä kuitenkaan työehtosopimuksen mukaisia säännöllisen työajan enimmäismääriä tai työpaikalla yleisesti noudatettua säännöllistä työ- aikaa. Säännöllisen työajan ja lisätyön määrä voi olla yhteensä enintään 7,5 tuntia vuorokaudessa.

3. Lisätyöstä maksetaan vähintään säännöllisen työ- ajan palkka. Osa-aikaiselle työntekijälle lisä- ja yli- työstä maksettavaa palkkaa laskettaessa saadaan palkka tuntia kohden jakamalla kuukausipalkka kuukauden työtuntien keskimäärällä. Mikäli tehty työ on ilta- tai yötyötä, lisätään tuntipalkkaan työ- ehtosopimuksen 3.6.3 kohdassa mainittu tuntia kohden laskettu lisä. Näin saatua tuntipalkkaa käytetään laskennan perusteena.

3.5 SUNNUNTAITYÖ

1. Sunnuntaina, kirkollisena arkipyhänä, itsenäisyys- päivänä ja vapunpäivänä tehdystä työstä (= sun- nuntaityö) maksetaan kuukausipalkan lisäksi ra- hakorvauksena yksinkertainen tuntipalkka jokai- selta tehdyltä työtunnilta.

2. Säännöllisestä sunnuntaityöstä maksettava raha- korvaus voidaan kirjallisella sopimuksella sisällyt- tää kuukausipalkkaan, ei kuitenkaan tämän työ- ehtosopimuksen mukaisiin vähimmäispalkkoihin. Samalla on sovittava sen summan suuruudesta, jona rahakorvaus on kuukausipalkkaan sisällytet- ty. Tämä sopimus on voimassa toistaiseksi, ellei toisin ole sovittu. Korvaus on tarkistettava aina, jos kuukausipalkka tai tehdyn sunnuntaityön määrä muuttuu.

3. Sunnuntaina tai em. pyhäpäivänä alkava säännölli- nen työvuoro korvataan kokonaan sunnuntaityönä, vaikka työvuoro päättyisi arkipäivänä.

4. Sunnuntaina tehdystä säännöllisestä työstä mak- setaan vuorolisät lakisääteisen sunnuntaityökoro- tuksen takia kaksinkertaisina. Vuorolisien vaikutus sunnuntaina tehdyn ylityön korvaukseen käy ilmi ylityömääräyksen kohdasta 3.4.

5. Osa-aikaiselle työntekijälle sunnuntaityöstä mak- settavaa palkkaa laskettaessa saadaan palkka tuntia kohden jakamalla kuukausipalkka kuukau- den työtuntien keskimäärällä.

6. Työntekijä ja työnantaja voivat sopia sunnuntai- työkorotuksen vaihtamisesta vastaavaan vapaa- aikaan säännöllisenä työaikana.

3.6 VUOROLISÄT

1. Vuorolisä maksetaan säännölliseltä työvuorolta

• joka päättyy klo 18.00–01.00 välisenä aikana tai

• joka alkaa tai päättyy klo 01.01 ja 05.00 välisenä aikana tai kestää edellä mainitun ajankohdan yli tai

•

• joka alkaa klo 05.01–06.59

Vuorolisä	1.4. 2019	1.6. 2020	1.5. 2021
18.00–20.00	8,40 €	8,50 €	8,70 €
20.01–22.00	15,90 €	16,10 €	16,40 €
22.01–24.00	20,80 €	21,10 €	21,50 €
00.01–01.00	22,70 €	23,00 €	23,50 €
01.01–05.00	28,10 €	28,50 €	29,00 €
05.01–05.59	22,70 €	23,00 €	23,50 €
06.00–06.59	15,90	16,10 €	16,40 €

2. Vuorolisä lauantaina tehdyltä säännölliseltä työ- vuorolta

Lauantailisä	1.4. 2019	1.6. 2020	1.5. 2021
18.00–20.00	27,60 €	28,00 €	28,50 €
20.01–22.00	56,70 €	57,40 €	58,60 €
22.01–24.00	72,20 €	73,10 €	74,60 €
00.01–01.00	78,20 €	79,20 €	80,80 €
01.01–05.00	99,30 €	100,60 €	102,60 €
05.01–05.59	78,20 €	79,20 €	80,80 €
06.00–06.59	56,70 €	57,40 €	58,60 €

3. Osa-aikaisen työntekijän vuorolisän suuruus saa- daan jakamalla taulukon mukainen lisä 7,5:llä ja kertomalla siten saatava luku ko. päivän säännöl- lisen työajan työtuntien lukumäärällä.

SOVELTAMISOHJE:

VUOROLISÄT

1. Yleistä

Vuorolisä maksetaan säännöllisiltä työvuorojärjestelmän mu- kaisilta työvuoroilta. Vuorolisä on sama kaikissa palkkaryh- missä. Lisät koskevat myös harjoittelijoita. Vuorolisän määrä ei riipu työvuoron pituudesta lukuun ottamatta osa-aikaisia työntekijöitä.

Lauantaina tehtävästä säännöllisestä työstä vuorolisä mak- setaan erillisen taulukon mukaisena. Säännöllinen työvuoro katsotaan tehdyksi lauantaina, jos yli puolet ko. vuoron työ- tunneista tehdään lauantaivuorokauden aikana.

Lisiä ei voi sisällyttää työehtosopimuksen mukaiseen vähim- mäispalkkaan. Vuorolisät maksetaan joko tehtyjen vuorojen mukaan tai tasasuuruisena eränä, erillisenä osana kuukausi- palkkaa, jolloin erän tulee vastata tehtyjä vuoroja. Myös sun- nuntaityökorotus on otettava huomioon erästä sovittaessa. Mikäli vuorotyön määrässä tapahtuu muutoksia, erää tarkis- tetaan vastaavasti.

2. Vuorolisä ja sunnuntaityökorotus

Sunnuntaina tai muuna pyhänä sekä itsenäisyyspäivänä ja vapunpäivänä säännöllisenä työaikana tehtävästä työvuoros- ta maksetaan vuorolisä kaksinkertaisena.

3. Vuorolisä ja ylityökorvaus

Vuorokautista ylityön korvausta laskettaessa perustuntipalk- kaan lisätään säännöllisen työajan vuorolisän tuntia kohden laskettu osa sen päivän lisästä, jona ylityötä tehdään. Jos henkilölle maksetaan vuorolisät kuukausittaisena eränä, tu- lee erä ottaa huomioon ylityökorvauksen perusteena olevaa perustuntipalkkaa laskettaessa.

4. Vuorolisä ja sunnuntaityökorotus sairausajalta

Sairausajalta vuorolisät maksetaan työvuoroluettelon mukai- sesti.

Mikäli sairaus jatkuu pitempään kuin sairauden alkaessa voi- massa ollut työvuoroluettelo, maksetaan lisät sen suuruisina kuin ne on maksettu keskimäärin edellisen kolmen kuukau- den aikana.

Sairausajan palkassa otetaan huomioon myös sunnuntai- työkorotus, jos työntekijä olisi ollut työvuorolistan mukaisesti työssä. Korvaus maksetaan enintään kuudelta sunnuntai- vuorolta.

5. Vuorolisä koulutus- ja järjestötehtävien ajalta

Vuorolisä maksetaan työvuoroluettelon mukaisesti koulu- tussopimuksessa tarkoitetuista koulutustilaisuuksista, joilta työnantaja on koulutussopimuksen mukaan velvollinen mak- samaan palkan.

Työntekijän osallistuessa liittonsa virallisena edustajana työ- ehtosopimuksen 7.7 §:n tarkoittamiin järjestötehtäviin, vuo- rolisä maksetaan työvuoroluettelon mukaisesti

6. Vuorolisä matka-ajalta

Työntekijän matkustaessa säännöllisenä työaikanaan vuoro- lisät maksetaan työvuoroluettelon mukaisesti.

Mikäli matkustaminen tapahtuu säännöllisen työajan ulko- puolella, vuorolisää ei makseta, koska matkustusaika ei ole työaikaa.

7. Vuorolisä ylityövapaan ajalta

Mikäli työntekijän ja työnantajan kesken sovitaan, että ylityö korvataan vapaa-aikana, ylityövapaan ajalta maksetaan vuo- rolisä työvuoroluettelon mukaisesti.

3.7 KUUKAUSIPALKAN JAKAJA

Yli-, sunnuntai- ym. työstä suoritettavaa rahakorvaus- ta määrättäessä lasketaan tuntipalkka siten, että kuu- kausipalkka jaetaan luvulla 157. Milloin säännöllinen työaika on sovittu 37,5 tuntia lyhyemmäksi, kuukausi- palkan jakajana käytetään luvulla 157 kerrottua sovi- tun viikkotyöajan ja 37,5 tunnin suhdetta

157 x sovittu viikkotyöaika

37,5

3.8 VARALLAOLO JA HÄLYTYSLUONTOINEN TYÖ

1. Varallaolo

1. Työnantaja ja työntekijä saavat sopia varallaolosta ja siitä maksettavasta korvauksesta. Varallaolon aikana työntekijän on oltava työnantajan tavoitet- tavissa niin, että hänet voidaan kutsua työhön. Va- rallaoloaikaa ei lueta työaikaan, ellei työntekijän ole oleskeltava työpaikalla tai sen välittömässä lä- heisyydessä. Varallaolo ei saa kohtuuttomasti hai- tata työntekijän vapaa-ajan käyttöä.

Varallaolokorvauksen määrä tai sen määräytymis- perusteiden sekä varallaolon ehtojen on oltava työntekijän tiedossa sopimusta tehtäessä. Kor- vauksen määrässä on otettava huomioon varalla- olosta työntekijän vapaa-ajan käytölle aiheutuvat rajoitukset.

(TAL 4 §. Tämä määräys ei ole työehtosopimuksen osa.)

2. Jos työnantaja ja työntekijä ovat sopineet, että työntekijä on välittömästi tavoitettavissa kotonaan ja valmis ilmoituksen saatuaan lähtemään työhön, maksetaan siitä varallaoloajan palkkana kuukausi- palkan lisäksi yksinkertainen perustuntipalkka.

2. Hälytystyö

Hälytysluonteisesta työstä, jota tehdään työvuoron ul- kopuolella annetun hälytyskutsun perusteella ja työn- tekijä joutuu tulemaan työhön säännöllisen työaikansa ulkopuolella hänen jo poistuttuaan työpaikaltaan, mak- setaan työntekijälle ylityökorvauksen lisäksi hälytysra- hana vähintään kolmen tunnin palkka.

Mikäli hälytyskutsu annetaan ja työhön joudutaan tule- maan kello 21.00 ja 6.00 välisenä aikana, maksetaan ylityökorvauksen lisäksi hälytysrahana neljän tunnin palkka.

Jos työvuoroluettelo on ns. yhden miehen aluetoimituk- sessa toimittajan suostumuksella jätetty laatimatta, ei hälytysrahan perusteita voida selvittää eikä hälytysra- haa makseta.

SOVELTAMISOHJEET:

VARALLAOLO (3.8.1)

Varallaolosäännösten soveltaminen edellyttää, että työnan- taja ja työntekijä ovat sopineet, että henkilö on välittömästi tavoitettavissa kotonaan ja tarvittaessa valmis ilmoituksen saatuaan lähtemään työpaikalleen.

Varallaolosäännöksiä ei sovelleta kotona tapahtuvaan työs- kentelyyn. Varallaolosta on etukäteen selvästi sovittava työnantajan ja työntekijän kesken. Varallaolosta maksetaan työntekijälle yksinkertainen perustuntipalkka varallaoloajal- ta. Varallaoloaikaa ei lueta työaikaan.

Varallaolotunneista maksetaan korvaus palkanmaksun yhte- ydessä erillisen luettelon mukaan.

Mikäli työntekijä tällaista päivystystä suorittaessaan kutsu- taan työhön, loppuu varallaolo ja tehdyistä tunneista makse- taan työehtosopimuksen mukainen ylityökorvaus säännölli- sen työajan ylittäviltä tunneilta.

HÄLYTYSLUONTOINEN TYÖ (3.8.3)

Työehtosopimuksen mukaan maksetaan hälytysluontoisesta työstä, jota tehdään työvuoron ulkopuolella annetun hälytys-

kutsun perusteella, milloin työntekijä on joutunut tulemaan työhön säännöllisen työaikansa ulkopuolella jo poistuttuaan työpaikalta, ylityökorvauksen lisäksi hälytysrahana vähintään kolmen tunnin palkka.

Milloin hälytyskutsu annetaan ja työhön joudutaan tulemaan klo 21.00 ja 6.00 välisenä aikana, maksetaan ylityökorvauk- sen lisäksi hälytysrahana neljän tunnin palkka.

Hälytystyöstä maksetaan korvaus aivan samoin kuin normaa- lista ylityöstä em. hälytysrahaa lukuun ottamatta. Muutenkin hälytystyö rinnastetaan ylityöhön, mikä merkitsee sitä, että se lasketaan mukaan ylitöiden enimmäismääriin.

Hälytysluontoisesta työstä annettua määräystä ei sovelleta, mikäli henkilö sopimuksen mukaan on tavoitettavissa asun- nostaan tai muusta sovitusta paikasta, jolloin työntekijälle suoritetaan työehtosopimuksen mukainen varallaolokorvaus.

3.9 TYÖAIKAPANKKI

Työnantaja ja luottamusmies voivat sopia työaikapan- kin käyttöönotosta yrityksessä.

Työaikapankkiin voidaan sopia siirrettäväksi esimer- kiksi

– työaikajärjestelmiin liittyviä tasoitusvapaita

– vuosityöaikaa tasoittavia vapaapäiviä

– xxxxxxxx xxxxxxx kertymää

– vapaa-ajaksi muutettuja työaikakorvauksia

– vuosiloman 18 päivän ylittävää osaa ja talvilo- maa sekä jo kertynyttä säästövapaata tai

– vapaaksi vaihdettua lomarahaa.

Kun työaikapankkiin on sovittu siirrettäväksi keskimää- räistä työaikaa sovellettaessa kertyvää tasoitusvapaa- ta, voidaan sopia myös, ettei erillistä tasoittumisjärjes- telmää käytetä. Tällöin työaika tasoittuu työaikapankin kautta ja niissä rajoissa, jotka on sitä käyttöön otetta- essa sovittu.

Työaikapankkiin siirretyt vapaat menettävät alkuperäi- sen identiteettinsä eivätkä niitä koske esim. työaikalain mukaiset vanhentumisajat.

Työntekijän palkka määräytyy vapaan pitämishetken mukaan. Vapaan pitäminen ei vähennä vuosilomaker- tymää. Työsuhteen päättyessä työaikapankkiin kerty- neet vapaat maksetaan rahana.

Työntekijälle annetaan vuosittain selvitys pankkiin ker- tyneistä vapaista. Luottamusmiehelle annetaan vuo- sittain yhteenveto pankkiin kertyneistä ja käytetyistä vapaista. Luottamusmies ja työnantajan edustaja seu-

raavat vuosittain työaikapankkikertymää erityisesti työ- suojelullisista syistä.

Liitot ovat yhtä mieltä periaatteesta, jonka mukaan työnvähyystilanteessa pankkiin kertyneet tunnit olisi pidettävä ennen lomautukseen turvautumista.

Työaikapankin käyttöönottamiseen liittyen on lisäksi sovittava ainakin seuraavista asioista:

– ketkä kuuluvat työaikapankkijärjestelmän piiriin

– mitä vapaita voidaan säästää, millaisin ehdoin niitä säästetään sekä menettelytavat siitä kuinka työaikapankkikertymän määrä on todennettavissa

– vapaiden säästämiselle ja lainaamiselle asetetut enimmäismäärät, jolloin erityistä huomiota kiinni- tetään työsuojelullisiin näkökohtiin

– kuinka vapaita voidaan pitää tai määrätä pidet- täväksi

– miten vapaan pitämisajankohdan palkka määri- tellään, jos käytössä on useita eri palkkaperusteita tai palkkaustapoja

– menettelytavoista työntekijän ollessa työkyvyttö- myyden tai muun syyn vuoksi estynyt työnteosta sovitun vapaan aikana

– missä tilanteissa, työsuhteen päättymisen ohel- la, säästövapaa voidaan muuttaa rahaksi ja minkä periaatteiden mukaisesti vaihto suoritetaan

– kuinka työaikapankin toimivuutta käsitellään työnantajan ja luottamusmiehen kesken ja kuinka työaikapankkijärjestelmää voidaan muuttaa.

4 LUKU

PALKAT JA PALKANMAKSU

4.1 Palkkarakenne

4.2 Toimituksellisen henkilöstön tehtävien vaativuuden perusluokitus

4.3 Työtehtävien muuttuminen

4.4 Vähimmäispalkat

4.5 Osa-aikaisen vähimmäispalkka

4.6 Harjoittelijapalkat

4.7 Henkilökohtaisen palkan kokemusosa

– Soveltamisohje

4.8 Sijaisuuskorvaus

4.9 Päällekkäistyökorvaus

– Soveltamisohje

4.10 Palkanmaksu

4.11 JOPA-palkkausjärjestelmä

4.12 Liittojen välinen suositus henkilökohtaisen pätevyyden ja työsuorituksen arvioinnista

4 LUKU

PALKAT JA PALKANMAKSU

4.1 PALKKARAKENNE

Työehtosopimuksen mukainen vähimmäispalkka muo- dostuu työn vaativuuden mukaisesta vähimmäispal- kasta ja henkilökohtaisen palkanosan kokemusosasta.

4.2 TOIMITUKSELLISEN HENKILÖSTÖN TEHTÄVIEN VAATIVUUDEN PERUSLUOKITUS

4.2.1 Taso I: Toimitukselliset tukitehtävät Palkkaryhmä I

Palkkaryhmään I kuuluvat toimituksellista työprosessia tukevat tehtävät, joihin valmiudet hankitaan keskias- teen koulutuksella tai vastaavalla kokemuksella.

Palkkaryhmään I kuuluvat myös journalistiset tehtävät, jotka perustuvat vakiintuneeseen käytäntöön eivätkä edellytä jatkuvien journalististen ratkaisujen tekemistä.

4.2.2 Xxxx XX: Journalistiset ammattitehtävät Palkkaryhmä IIa

Palkkaryhmään IIa kuuluvat journalistisia ratkaisuja edellyttävä uutis- ja artikkelityö, journalistinen taitto/ ulkoasusuunnittelu sekä journalistinen kuvaaminen ja kuvareportaasityö. Työ edellyttää itsenäistä tieto- lähteiden etsimistä, käyttämistä ja taustojen selvittä- mistä. Tehtävälle on tyypillistä, että työn kohde (aihe, aikataulu jne.) määritellään, mutta tekijä voi itse valita työn suorittamisen tavan (haastateltavat, kuvattavat, lähteet, tyylin jne.).

Palkkaryhmään IIa kuuluvat myös vaativat journalis- tista työprosessia tukevat tehtävät, joissa edellytetään vastaavan tiedon, taidon ja kokemuksen määrää kuin tasolle sijoittuvissa journalistisissa tehtävissä. Tyypilli- sesti tämän tason tehtäviin valmiudet hankitaan kor- keakoulutasoisella koulutuksella.

Palkkaryhmä IIb

Palkkaryhmään IIb kuuluvat journalistiset tehtävät, joi- den sisältö poikkeaa selvästi vaativampaan suuntaan edellä kuvatuista tason IIa tehtävistä tehtävän edellyt- tämän osaamisen, päätöksenteon tai vastuun osalta.

Olennainen tehtävän vaativuusero perustuu seuraaviin vaativuustekijöihin:

– tehtävään sisältyy sovittu vastuu määritellystä aihepiiristä tai alueesta

– tehtävään sisältyy työryhmän työn ohjaamista

– toimittajan tehtävään sisältyy olennaisena osa- na myös journalistista kuvaamista tai journalistista taittoa/ulkoasusuunnittelua

– tehtävään on erikseen sovittu muu tehtävän vaa- tivuutta lisäävä olennainen tekijä.

4.2.3 Xxxx XXX: Journalistiset vastuutehtävät Palkkaryhmä IIIa

Palkkaryhmään IIIa kuuluvat journalistiset tehtävät, joi- hin on sovittu itsenäinen vastuu määritellyn tehtäväalu- een hoitamisesta. Tekijä määrittelee itse työn sisällön toimituksellisen linjan puitteissa.

Palkkaryhmään kuuluvat myös tehtävät, joihin sisältyy työnjohto- ja työnorganisointivastuu.

Palkkaryhmä IIIb

Palkkaryhmään IIIb kuuluvat journalistiset tehtävät, joi- den sisältö poikkeaa selvästi vaativampaan suuntaan edellä kuvatuista tason IIIa tehtävistä tehtävän edellyt- tämän osaamisen, päätöksenteon tai vastuun osalta.

Palkkaryhmällä IIIb ei ole vähimmäispalkkaa, palkka sovitaan työsopimuksella.

4.3 TYÖTEHTÄVIEN MUUTTUMINEN

Työntekijän tehtävien muuttuessa olennaisesti tarkis- tetaan tehtäviin liittyvä vähimmäispalkkaryhmä. Vaati- vuustaso ja sitä vastaava vähimmäispalkka voi tällöin nousta tai laskea. Pelkästään vähimmäispalkkamäärä- yksen muuttuminen ei alenna työntekijän henkilökoh- taista palkkaa.

SOVELTAMISOHJE:

Henkilökohtainen palkka voi myös alentua joissakin tapauk- sissa.

Henkilökohtaisen palkan tällainen muutos voi perustua eril- liseen sopimiseen, työsopimuksen ehtoon tai eräisiin työ- sopimuslaista johtuviin tilanteisiin. Työntekijä ja työnantaja voivat sopia asiasta vähimmäispalkkamääräyksiä alittamat- ta. Työsopimuksessa voi olla erityisehtoja, joissa on sovittu henkilökohtaisen palkan muuttumisen perusteista. Tällai- set erityisehdot voivat liittyä mm. koeluontoiseen tehtävien muuttumiseen, työnkiertoon tai työtehtäviin liittyviin määrä- aikaisuuksiin.

Lisäksi henkilökohtaisen palkan alentuminen ja tehtävien muuttuminen voi perustua työsopimuslaissa tarkoitettuihin tilanteisiin, joissa yrityksellä on irtisanomisen vaihtoehtoeh- tona peruste (tuotannolliset ja taloudelliset perusteet ja yksi- löperuste) työsuhteen ehtojen yksipuoliseen muuttamiseen. (Soveltamisohje ei ole työehtosopimuksen osa).

4.4 VÄHIMMÄISPALKAT

Vähimmäispalkat	1.4. 2019	1.6. 2020	1.5. 2021
	€/kk	€/kk	€/kk
Palkkaryhmä I	2 207	2 236	2 280
Palkkaryhmä II a	2 684	2 719	2 773
Palkkaryhmä II b	2 868	2 905	2 963
Palkkaryhmä III a	3 274	3 317	3 383

Mikäli palkka määräytyy tuntipalkan perusteella, vä- himmäispalkka jaetaan jakamalla taulukkopalkka lu- vulla 157. Jakajassa on otettu huomioon työehtoso- pimuksen mukainen säännöllisen työajan enimmäis- määrä sekä kohdan 3.2.2 mukaiset keskimääräiset vuosittaiset arkipyhät ja aattovapaat.

4.5 OSA-AIKAISEN VÄHIMMÄISPALKKA

Osa-aikaisen työntekijän vähimmäispalkka on hänen keskimääräisen viikkotyöaikansa mukainen osuus vä- himmäispalkasta.

4.6 HARJOITTELIJAPALKAT

1. Työehtosopimuksen mukaiseen vähimmäispalk- kaan ilman harjoitteluaikaa on oikeutettu henkilö, joka on suorittanut ylemmän korkeakoulututkin- non, alemman korkeakoulututkinnon pääaineena tiedotusoppi tms. tai alan ammattikorkeakoulutut- kinnon (medianomi). Liittojen välillä vahvistetaan vuosittain tässä tarkoitetut tutkinnot.

2. Muuten harjoitteluaika on yksi vuosi, ellei lyhyem- mästä ajasta ole työsuhteen osapuolien välillä so- vittu. Harjoitteluaikaa laskettaessa otetaan huomi- oon vähintään yhden kuukauden kestänyt yhden- jaksoinen harjoittelu.

3. Harjoittelijapalkkaa ei voi maksaa vaativuustason III mukaisissa tehtävissä.

Harjoittelijapalkat	1.4. 2019	1.6. 2020	1.5. 2021
Vähimmäispalkat	€/kk	€/kk	€/kk
Journalistiset tehtävät
Vähimmäispalkka 0-3 kuukauden aikana	1 781	1 804	1 840
Vähimmäispalkka 4–12 kuukauden aikana	1 907	1 932	1 970
Toimitukselliset tukitehtävät	1 770	1 793	1 829

4.7 HENKILÖKOHTAISEN PALKAN KOKEMUSOSA

Henkilön oltua yrityksen palveluksessa saman palkka- ryhmän tehtävässä hänen henkilökohtaisen palkkan- sa on oltava kolmen vuoden kuluttua vähintään viisi prosenttia ja seitsemän vuoden jälkeen kymmenen prosenttia yli ko. palkkaryhmän vähimmäispalkan. Ko- kemusosan kertymisessä otetaan huomioon myös se aika, jonka henkilö on työskennellyt vaativammassa tehtävässä.

SOVELTAMISOHJE:

Uuden työsuhteen kyseessä ollessa tai henkilön siirtyessä ylemmän palkkaryhmän tehtävään kertymän tarkastelu al- kaa tehtävän alkamisesta. Kolmen tai seitsemän vuoden jäl- keen tarkistetaan täyttääkö henkilön palkka kokemusosan takuupalkan ja tarvittaessa palkkaa korotetaan niin, että henkilökohtainen palkka täyttää palkkaryhmän takuuprosen- teilla korotetun vähimmäispalkan.

4.8 SIJAISUUSKORVAUS

Jos alempaan vaativuustasoon kuuluva työntekijä mää- rätään hoitamaan ylempään vaativuustasoon (II ja III) kuuluvan työntekijän tehtäviä, hänelle maksetaan si- jaisuudesta päiväkohtainen korvaus. Se saadaan jaka- malla työntekijän palkkaryhmän ja sijaistettavan tehtä- vän vähimmäispalkkatason erotus luvulla 21.

Korvaus maksetaan ensimmäisestä päivästä lukien.

Työsopimuksella voidaan sopia, että henkilökohtainen palkka sisältää korvauksen sijaistamisesta. Tämä kor- vaus ei kuitenkaan voi keskimäärin alittaa työehtoso- pimuksen sijaisuuskorvausta.

4.9 PÄÄLLEKKÄISTYÖKORVAUS

Päällekkäistyökorvaus koskee palkkaryhmiä I ja IIa.

Mikäli toimittajan tehtäviin kuuluu kuvaaminen, korva- taan tämä päällekkäistyö 6,73 eurolla/julkaistu kuva, enintään kuitenkin 15 kuvalta kuukaudessa. Korvaus voidaan sopia sisällytettäväksi keskimääräisenä sum- mana kuukausipalkkaan, jolloin korvausta tarkiste- taan, kuten sunnuntaityökorvausten tarkistamisesta on työehtosopimuksen 3.5 §:n 2 momentissa sovittu.

SOVELTAMISOHJE:

1. Yleistä

Määräystä päällekkäistyöstä sovelletaan niissä tapauksissa, joissa toimittajan työtehtäviin kuuluu kuvaaminen. Kuvaami- sen katsotaan olevan osa työtehtäviä, milloin siitä on nimen- omaisesti sovittu tai kuvaamisesta on käytännössä muodos- tunut toimittajan työnkuvan pysyvä osa.

Määräyksen perusteella kuvaamista ei kuitenkaan voida edellyttää toimittajalta, jolle kuvaaminen ei ole kuulunut. Määräys ei koske myöskään satunnaisesti otettuja toimitta- jan kustantajalle tarjoamia kuvia tai erikseen sovittuja yksit- täisiä kuvaustehtäviä.

2. Korvausmäärät

Päällekkäistyökorvausta maksetaan julkaistuilta kuvilta. Tä- mä tarkoittaa lehdessä julkaistuja yksittäisiä kuvia. Päällek- käistyökorvaus kattaa myös mahdolliset uudelleenjulkaisut sekä käytön työehtosopimuksen 2.4 §:n 3. kohdan tarkoitta- massa sähköisessä viestinnässä.

Korvausmäärän maksimi on määritelty siten, että päällek- käistyökorvaus maksetaan enintään 15 kuvalta kuukaudes- sa. Tämän määrän ylittävä kuvamäärä ei kuulu työehtosopi- muksen mukaisen korvauksen piiriin.

Korvaus voidaan sopia myös kiinteäksi kuukausikorvauksek- si. Tällaista kiinteää korvausta on tarkistettava milloin olo- suhteet muuttuvat.

Päällekkäistyökorvaus on korvausta tehdystä työstä, joten se ei sisällä muita korvauksia, kuten esimerkiksi oman välineis- tön käytön korvausta.

3. Korvaukset poissaolojen ajalta

Säännöllinen päällekkäistyönä suoritettava valokuvaaminen tulee vuosilomalain edellyttämällä tavalla ottaa huomioon myös lomapalkassa.

Mikäli päällekkäistyökorvaus maksetaan kuukausittain sa- man suuruisena keskimääräisenä summana, ei tätä sum- maa vähennetä työntekijän vuosiloman tai äitiysvapaan, sairausloman tahi koulutukseen osallistumisen ajalta siltä osin kuin työnantajalla työehtosopimuksen mukaan on pal- kanmaksuvelvollisuus.

Mikäli päällekkäistyökorvaus maksetaan julkaistujen kuvien määrän mukaan ja työntekijän poissaolosta palkallisen äitiys- tai sairausvapaan tahi koulutukseen osallistumisen ajalta ai- heutuisi korvauksen pienenemistä, korvaus tällaiselta ajalta maksetaan sen suuruisena, että korvaus kuukausittain vas- taa keskimääräisen kuvaluvun mukaan määräytyvää korva-

usta. Keskimääräinen kuvaluku lasketaan tarvittaessa pois- saoloa edeltävän kolmen kalenterikuukauden perusteella.

Vuosiloman ajalta päällekkäistyökorvaus lasketaan lomapal- kan laskemista koskevan ohjeen mukaan.

Tehdyn ylityön johdosta annetun vapaan ajalta ei korvausta makseta, koska se on maksettava myös ylityön aikana ote- tuista, julkaistuista kuvista.

4.10 PALKANMAKSU

Työntekijälle maksetaan palkka kerran kuukaudessa, ellei toisin sovita. Työntekijä ilmoittaa tilin, jolle palkka maksetaan.

4.11 JOPA-palkkausjärjestelmä

Paikallisesti sopien yrityksessä voidaan ottaa käyttöön JOPA-palkkausjärjestelmä. Mikäli yrityksessä otetaan käyttöön vaihtoehtoinen JOPA-järjestelmä, journalistis- ten tukitehtävien yrityskohtainen vähimmäispalkka ei voi alittaa palkkaryhmää I eikä journalististen ammat- titehtävien yrityskohtainen vähimmäispalkka palkka- ryhmää IIa.

4.12 LIITTOJEN VÄLINEN SUOSITUS HENKILÖKOHTAISEN PÄTEVYYDEN JA TYÖSUORITUKSEN ARVIOINNISTA

Miksi pätevyyden ja työsuorituksen järjestelmällinen arviointi on tarpeellista?

Palkkauksen perusfilosofia, sama palkka yhtä vaativas- ta tehtävästä ja samanarvoisesta työsuorituksesta, pi- tää sisällään myös sen, että paremmasta työsuorituk- sesta maksetaan parempaa palkkaa. Käyttämällä jär- jestelmällistä henkilön pätevyyden ja työnsuorituksen arviointimenetelmää vältetään perusteettomien sub- jektiivisten mielipiteiden vaikutus. Näin palkkojen erot saman vaativuustason tehtävissä perustuvat hyväksyt- täviin tekijöihin.

Kun työsuorituksen arviointi tehdään hyvin ja arvioita- vat tekijät valitaan oikein, voidaan henkilö saada ke- hittämään itseään työtehtävän kannalta keskeisissä asioissa.

Vaikkakin henkilökohtaisen pätevyyden ja työsuorituk- sen palkitseminen on yrityksen päätettävissä oleva asia ja asiaa koskevat keskustelut esimiehen ja hen- kilön kahdenkeskisiä, tulee henkilöstöllä olla tieto pal- kitsemisen perusteista.

Arviointitekijöiden määrittely ja niistä tiedottaminen

Arviointikriteerit riippuvat suuresti työn luonteesta ja työyhteisön omista arvoista ja arvostuksista. Siksi niitä ei voida määritellä ulkopuolisten toimesta, vaan ne on valittava yrityksessä.

Arvioinnissa käytetään pätevyystekijöitä, jotka liittyvät tehtävään ja olisivat laadullisesti tai määrällisesti mi- tattavissa. Arvioitavien tekijöiden tulisi olla sellaisia, joissa henkilö voi kehittää toimintaansa. Liitot suositte- levat, että yritys valitsee arvioitavat pätevyystekijät jäl- jempänä olevasta luettelosta. On mahdollista ja myös perusteltua käsitellä arviointikriteerit yhteistyössä hen- kilöstön kanssa.

Arvioinnin tekee esimies/esimiehet. Arvioinnin teki- jän tulee tuntea hyvin tehtävän sisältö ja henkilö, kos- ka vertailu tehdään niihin vaatimuksiin, jotka tehtävä asettaa henkilölle. Arviointi tulee tehdä objektiivisesti ja siinä tulee pitäytyä vain arvioinnin kohteena oleviin tekijöihin ja sulkea pois mahdolliset henkilökohtaiset mieltymykset.

Pätevyys ja työsuoritus eivät riipu tehtävän vaativuudesta, kaikilla vaativuustasoilla voi olla eritasoisia suorituksia.

Arviointijärjestelmästä ja -kriteereistä on syytä tiedot- taa henkilöstölle riittävän laajasti. Arvioinneista hen- kilöstön tulee saada tietää ainakin seuraavat seikat:

• mitä tekijöitä arvioinnissa käytetään

• kuka arvioinnin tekee ja milloin

• miten palaute annetaan

• miten suoritusten parantamista tuetaan

• mitä ovat hyvien suoritusten palkitsemiskriteerit

Pätevyystekijät

Työmarkkinakeskusjärjestöjen työnarviointijärjestelmi- en seurantaryhmän raportin mukaan henkilökohtaista pätevyyttä arvioitaessa työnantajat ovat arvostaneet ainakin seuraavia ominaisuuksia:

• työtulosta ja aikaansaannoksia, jos niitä voidaan konkreettisesti mitata,

• kykyä kehittyä työssä, halukkuutta oppia työskentelemään uusilla välineillä ja uusien menettelytapojen avulla sekä vastaanottamaan uutta tietoa,

• monitaitoisuutta, henkilön käyttöarvoa useassa tehtävässä, hänen monipuolisuuttaan,

• erityisosaamista, henkilön poikkeuksellista arvoa jossakin erityistehtävässä. Arvo voi vaihdella yrityksen historiallisen tilanteen mukaan; se voi olla esimerkiksi yritykselle tärkeän ja harvinaisen kielen taito tai erityinen tietotekniikan taitotieto,

• joustavuutta, kykyä säilyttää tehokkuus odottamattomissa tai vaihtelevissa tilanteissa. Kykyä joustaa tilapäisesti stressaavissa olosuhteissa tai hetkittäisen paineen alaisena,

• ihmissuhdetaitoja, joilla tarkoitetaan kykyä luoda myönteinen työskentelyilmapiiri omassa työympäristössä ja kykyä tasoittaa ristiriitoja työyhteisön sisällä,

• kykyä viestiä, kun henkilö pyrkii esittämään näkemyksiään tiimissä, neuvotteluissa, opetustilanteessa tai raporttien ja selvitysten kautta.

Edellä oleva pätevyystekijöiden luettelo ei ole tyhjen- tävä. Arvioitavat pätevyystekijät ja niiden keskinäinen painotus valitaan yrityksessä yrityksen tarpeiden mu- kaisesti.

Henkilökohtaisen pätevyyden ja työsuorituksen vaikutus palkkaukseen

Arviointijärjestelmällä, joka sisältää edellä mainittuja tai muita yritykselle sopivia kriteerejä, voidaan yrityk- sessä löytää objektiiviset perusteet henkilökohtaisen työsuorituksen palkitsemiselle. Yritys voi niinikään ra- kentaa palkkausjärjestelmäänsä henkilökohtaiset pal- kanosat.

5 LUKU

LOMAT

5.1 Vuosiloma

5.2 Lomaraha

5.3 Talviloma

5.4 Loman siirtäminen työkyvyttömyystilanteessa

5.5 Säästövapaa

5.6 Lomakorvaus, ellei lomaa ole kertynyt

– Soveltamisohje: Vuosiloma ja talviloma

5.7 Lomapalkan laskenta, kun on tehty sekä osa- että kokoaikatyötä

5 LUKU

LOMAT

5.1 VUOSILOMA

1. Vuosiloman ansainta

Täyden vuosiloman pituus on

• 4 viikkoa työntekijällä, joka on työskennellyt alalla lomanmääräytymisvuoden loppuun (31.3.) mennessä vähemmän kuin kaksi vuotta.

• 5 viikkoa työntekijällä, joka on työskennellyt alalla lomanmääräytymisvuoden loppuun (31.3.) mennessä vähintään kaksi vuotta.

• 6 viikkoa toimittajalla, lehtikuvaajalla tai taiteilijalla, joka on työskennellyt edellä mainituissa tehtävissä vähintään 10 vuotta.

• Toimittajalla, lehtikuvaajalla ja taiteilijalla, jonka työvuorojen luvusta keskimäärin vähintään kolmannes jatkuu illalla klo 21 jälkeen

tai alkaa aamulla ennen klo 7 laskettuna täyden vuorottelukauden aikana, on oikeus 2 vuoden työskentelyn jälkeen lehtialalla saada lisäksi lomaa päivä jokaiselta kuukaudelta, jonka hän on lomanmääräytymisvuonna

ollut edellä tarkoitetussa yötyössä, yhteensä enintään 6 viikkoa.

Työntekijä ansaitsee vuosiloman lisäksi talvilomaa (ks. kohta 5.3).

2. Vuosiloman antaminen

Vuosiloma annetaan 2.5.–30.9. välisenä aikana.

Työnantaja ja työntekijä voivat sopia laista poiketenkin vuosiloman

• antamisesta muunakin aikana kuin vuosilomakautena

• jakamisesta osiin sekä

• antamisesta säästövapaana.

Vuosiloma annetaan yhdenjaksoisena. Työnantajalla on kuitenkin oikeus antaa yhdessä tai useammassa erässä se osa lomasta, joka ylittää 18 arkipäivää, mi- käli se työn käynnissä pitämiseksi on välttämätöntä.

3. Lomapalkan maksaminen

Työntekijän tai luottamusmiehen kanssa voidaan sopia lomapalkan maksamisesta yrityksen normaaleina pal- kanmaksupäivinä.

5.2 LOMARAHA

1. Määrä ja maksaminen

Lomaraha on 50 % lomapalkasta, enintään kuitenkin 30 lomapäivältä.

Lomaraha maksetaan ennen loman alkua. Maksamis- ajankohdan siirrosta voidaan sopia työntekijän tai luot- tamusmiehen kanssa ja maksamisesta useammassa erässä luottamusmiehen kanssa.

2. Vaihtaminen vapaaseen

Työntekijän kanssa voidaan sopia lomarahan vaihtami- sesta vapaaseen.

15 vuotta alalla ollut työntekijä voi vaihtaa viikkoa vas- taavan osan lomarahasta vuosittain karttuvaksi kou- luttautumisajaksi, joka annetaan yhtenäisenä viiden viikon jaksona. Kouluttautumisen ajankohta sovitaan hyvissä ajoin. Käyttämätön kouluttautumisaika korva- taan työsuhteen päättyessä tai työntekijän luopuessa järjestelmästä tuolloin voimassa olevan palkkaperus- teen mukaisesti.

3. Työsuhteen päättyminen

Lomaraha maksetaan myös työsuhteen päättyessä lo- makorvauksen yhteydessä.

4. Maksamatta jättäminen

Työnantaja ja luottamusmies voivat soveltamisohjees- sa tarkoitetuin edellytyksin sopia, että lomarahaa tai sen osaa ei makseta.

SOVELTAMISOHJE:

Taloudelliseen tai tuotannolliseen syyhyn perustuvan työvoi- man vähentämisen sijasta voidaan irtisanomisten tai lomau- tusten välttämiseksi paikallisesti sopia, että lomarahaa tai sen osaa ei makseta.

Kysymyksessä on sopimisenvarainen vaihtoehto, jota ei voi- da yksipuolisesti toteuttaa. Ennen kuin neuvotteluja lomara- han tai sen osan poistamisesta voi aloittaa, edellytetään, että osapuolet ovat yksimielisiä siitä, että taloudellinen tai tuo- tannollinen peruste työvoiman vähentämiselle on olemassa.

Siten se muodostaa toissijaisen, paikallisesti sovittavan vaih- toehdon jo todetun henkilöstön vähentämistarpeen estämi- seksi taikka minimoimiseksi.

5.3 TALVILOMA

1. Talviloman ansainta

Työntekijä ansaitsee työsuhteen alusta lukien vuosilo- man lisäksi talvilomaa, jonka enimmäispituus on viisi

(5) työpäivää.

Tukitehtävissä työntekijällä, jonka säännöllisen työajan työvuoroista vähintään 1/3 alkaa ennen klo 7.00 tai päättyy klo 21.00 jälkeen, on oikeus kahden vuoden alalla työskentelyn jälkeen saada talvilomaa, jonka enimmäispituus on 10 työpäivää.

Talviloman ja vuosiloman pituus on yhteensä enintään seitsemän (7) viikkoa.

2. Talviloman ajankohta

Talviloma annetaan saman talvilomakauden (1.10. – 30.4.) aikana, jona talvilomaa ansaitaan. Työnantaja ja työntekijä voivat sopia talviloman pitämisestä talvi- lomakauden ulkopuolella.

3. Vaihtaminen rahaksi

Työntekijän esityksestä työnantaja ja työntekijä voivat sopia talviloman vaihtamisesta rahaksi.

5.4 LOMAN SIIRTÄMINEN TYÖKYVYTTÖMYYSTILANTEISSA

1. Vuosiloman siirtämisessä noudatetaan vuosiloma- lakia. (Tämä määräys ei ole työehtosopimuksen osa.)

2. Talviloma siirtyy, jos työntekijä on loman alkaessa työkyvytön.

5.5 SÄÄSTÖVAPAA

1. Oikeus säästää vuosilomaa ja säästövapaajärjestelmä

Työntekijällä on oikeus säästää vuosilomaa vuosiloma- lain 27 §:n mukaisesti.

Sen lisäksi työnantaja ja luottamusmies voivat sopia säästövapaajärjestelmästä, jonka mukaan työntekijä voi säästää:

• 18 päivää ylittävän osan vuosilomasta ja talviloman,

• ylityöstä rahakorvauksen sijasta sovitun vapaan,

• lomarahasta vapaaksi vaihdetun osan,

• viikoittaisten vapaiden lisäksi tulevat vapaat, joita ei työtuntijärjestelmässä ole pidetty.

2. Säästövapaan käyttäminen

Säästövapaan käyttämisestä sovitaan työnantajan ja työntekijän välillä.

3. Maksaminen rahana

Työnantaja ja työntekijä voivat sopia säästövapaan maksamisesta rahana. Työsuhteen päättyessä sääs- tövapaat maksetaan rahana.

4. Lomaraha

Vuosilomaa säästettäessä sovitaan samalla, siirtyykö lomaraha maksettavaksi vapaata pidettäessä.

5.6 LOMAKORVAUS, ELLEI LOMAA OLE KERTYNYT

1. Työntekijälle, jolle ei kerry lomaa 14 päivän tai 35 tunnin lomanansaintasääntöjen mukaan, makse- taan lomakorvauksena vuosilomalain mukainen 9 % lomanmääräytymisvuoden aikana työssäolon ajalta maksetusta tai maksettavaksi erääntynees- tä palkasta lukuun ottamatta hätätyöstä tai lain tai sopimuksen mukaisesta ylityöstä maksettavaa korotusta. Mikäli työsuhde on lomakautta edeltä- vän lomanmääräytymisvuoden loppuun mennes- sä jatkunut vähintään yhden vuoden, maksetaan lomakorvausta vuosilomalain mukainen 11,5 %. Mikäli työntekijä on TES 5.1.1 kohdan mukaisen 6 viikon vuosiloman ansainnan piirissä, on lomakor- vauksen suuruus 13.5 %.

Huomautus: Loma-ajalta maksettu palkka ei ole laskentapohjassa.

2. Lomakorvaukselle maksetaan työehtosopimuksen mukainen lomaraha, enintään kuitenkin 11,5 %:n lomakorvaukselle.

3. Talvilomakorvauksen suuruus on 2 %. kahden vii- kon talvilomaan (TES 5.3.1) oikeutetuille makse- taan talvilomakorvausta 4 %

4. Lomakorvausta, lomarahaa ja talvilomakorvausta maksetaan yhteensä 1. kohdassa mainitusta palk- kasummasta laskettuna

Alalla Työsuhde Työsuhde työskentely

alle 1 v	yli 1 v	yli 10 v
Päivätyö 15,50 %	19,25 %	21,25 %
Yötyö (1/3) 17,50 %	21,25 %	21,25 %

5. Lomakorvaus työsuhteen jatkuessa maksetaan viimeistään vuosilomalain mukaisen lomakauden päättyessä.

SOVELTAMISOHJE:

VUOSILOMA JA TALVILOMA

Vuosi- ja talvilomaan sovelletaan vuosilomalain määräyksiä, ellei jäljempänä ole toisin sanottu. Vuosilomalla tarkoitetaan ”kesälomaa”.

A. VUOSILOMA

1. Lomaoikeus

Xxxxxxxxxx määräytyy alallaolovuosien mukaan harjoittelu- ajan alkamisesta lukien. Vuosilomaan oikeuttavaa alallaolo- aikaa laskettaessa otetaan huomioon

• työskentely lehdistössä, radiossa ja televisiossa

• asevelvollisuusaika, aseeton tai siviilipalvelusaika sekä rauhanturvaamistehtävät

• työehtosopimuksen mukainen äitiysvapaa

• sairausaika sen palkallisesta kestosta riippumatta loma-aika

• työehtosopimuksen tarkoittama palkatonta opiskelua ja opetusvapaata koskeva aika

• täydennyskoulutusaika

• päätoimisena freelance-journalistina lehtialalla vähin- tään 3 kuukauden jaksoina toimittu aika.

Muuta yli neljä kuukautta kestävää palkatonta vapaata ei lasketa työsuhteen kestoon ja alallaoloaikaan.

2. Vuosiloman pituus

Loma ansaitaan lomanmääräytymisvuoden aikana (1.4.– 31.3.).

Työntekijän loman pituus määräytyy sen mukaan, montako täyttä lomanmääräytymiskuukautta lomanmääräytymisvuon- na on kertynyt. Täysi lomanmääräytymiskuukausi on kalen- terikuukausi, jona työssäolopäiviä tai työssäolon veroisia päiviä on vähintään 14. Työpäivän pituudella ei ole merki- tystä. Osa-aikaisilla työntekijöillä, joille ei työsopimuksensa mukaan kerry 14 työpäivää kuukaudessa, täysi lomanmää- räytymiskuukausi on kalenterikuukausi, jonka aikana hän on työskennellyt vähintään 35 tuntia.

Työssäolopäivien veroisiksi katsottavat päivät on lueteltu vuosilomain 7 §:ssä.

Jos loman kokonaispituutta laskettaessa lomapäivien luvuksi ei tule kokonaislukua, pyöristys tapahtuu ylöspäin.

Yhteensä vuosiloma ei voi ylittää kuutta viikkoa. Yötyön pe- rusteella toimittaja, kuvaaja tai taiteilija saa täyden kuuden viikon loman, jos hän on ollut yötyössä kuusi kuukautta ja työssä yhteensä 12 täyttä lomanmääräytymiskuukautta.

3. Vuosiloman antaminen

Loma annetaan vuosilomakautena (2.5.–30.9.) työnantajan määräämänä ajankohtana. Ennen loma-ajankohdan mää- räämistä työnantajan on kuitenkin varattava työntekijälle tilaisuus esittää mielipiteensä asiasta. Lomien sijoittelusta on pyrittävä sopimaan työnantajan ja työntekijöiden kesken.

Työnantajan on ilmoitettava työntekijälle vuosiloman tai sen osan ajankohta mikäli mahdollista kuukautta ja kuitenkin vii- meistään kahta viikkoa ennen loman tai sen osan alkamista, ellei toisin sovita.

Lomapäivät ovat arkipäiviä, lauantait mukaan lukien. Täysi lomaviikko on siten 6-päiväinen.

Seuraavia päiviä ei oteta huomioon lomapäiviä laskettaessa:

– sunnuntait

– itsenäisyyspäivä

– jouluaatto

– juhannusaatto

– pääsiäislauantai

– vapunpäivä

– kirkolliset juhlapyhät.

Työnantaja ei saa ilman työntekijän suostumusta määrätä vuosilomaa alkavaksi työntekijän vapaapäivänä, jos tämä johtaa lomapäivien vähenemiseen.

4. Vuosilomapalkka

Työntekijällä on oikeus saada säännöllisen työajan palkkan- sa vuosiloman ajalta. Lomapalkan suuruus määräytyy loman alkamishetken palkan mukaan. Mikäli loma pidetään use- ammassa osassa, määräytyy kunkin osan vuosilomapalkka kyseisen lomajakson alkamisajankohdan mukaan.

Lomapalkka maksetaan ennen loman alkamista, ellei paikal- lisesti ole sovittu toisin. Enintään kuuden päivän pituiselta lomajaksolta lomapalkka saadaan maksaa normaalina pal- kanmaksupäivänä.

Vuosilomalta maksetaan se palkka, jonka työntekijä olisi saanut, jos hän olisi ollut työssä. Yhden lomapäivän palkka saadaan jakamalla työntekijän kuukausipalkka 25:llä. Päivä- palkka kerrotaan ansaittujen lomapäivien lukumäärällä.

Lakiin perustuvia lisiä ei oteta huomioon vuosilomapalkan suuruutta määrättäessä. Tällaisia ovat mm. yli- ja hätätyö- korvaukset. Sen sijaan työehtosopimukseen perustuvat säännöllisesti etukäteen toistuvan järjestelmän mukaan maksettavat lisät otetaan huomioon. Tällaisia ovat vuoroli- sät, päällekkäistyön korvaus sekä sunnuntaityön korotukset. Ne lisätään vuosilomapalkkaan alla esitetyn kerroinmallin mukaisesti. Jos erien osuus on sovittu sisällytettäväksi kuu- kausipalkkaan, ei niitä kuitenkaan tarvitse erikseen laskea.

Lomanmääräytymisvuoden työpäiviltä maksetut säännöl- listen työajan lisät lasketaan yhteen, ja summa jaetaan työpäivien lukumäärällä. Työpäivillä tarkoitetaan myös työs-

säolopäivien veroisia päiviä, esimerkiksi sairaus- ja vuosilo- mapäiviä. Näin saatu, päivää kohden laskettu määrä kerro- taan alla olevalla kertoimella, jolloin saadaan erien vaikutus vuosilomapalkkaan.

Lomapäivien Lomapäivien lukum./kerroin lukum./kerroin

2	1,8	19	17,4
3	2,7	20	18,3
4	3,6	21	19,3
5	4,5	22	20,3
6	5,4	23	21,3
7	6,3	24	22,2
8	7,2	25	23,2
9	8,1	26	24,1
10	9,0	27	25,0
11	9,9	28	25,9
12	10,8	29	26,9
13	11,8	30	27,8
14	12,7	31	28,7
15	13,6	32	29,6
16	14,5	33	30,5
17	15,5	34	31,5
18	16,4	35	32,4
		36	33,3

Jos kysymyksessä on säännöllinen 5-päiväinen työviikko lomanmääräytymisvuoden aikana, voidaan työpäivien luku- määränä pitää 252:ta (= 12 x 21 eli keskimäärin 21 työpäi- vää kuukaudessa).

Mikäli kysymyksessä on lyhyempi kuin 5-päiväinen työviikko, ja laskelma johtaa lomapalkan perusteettomaan kasvuun li- sien osalta, tulee ottaa huomioon, että loma-ajan palkan on vastattava mahdollisimman hyvin säännölliseltä työssäolo- ajalta maksettua palkkaa. Tarvittaessa on maksettava loma- palkka loma-ajan sisään kuvitellun työvuorolistan mukaisesti.

Palkkaan kuuluvat luontoisedut on annettava vuosiloman aikana vähentämättöminä. Tämä merkitsee sitä, että esim. auto- ja asuntoetu on säilytettävä. Mitään erillistä hyvitystä ei niistä lisäksi anneta. Jos työntekijällä on ruokaetu eli vähin- tään yksi ateria päivässä, eikä hän käytä tätä vuosilomansa aikana, on hänellä oikeus saada siitä rahakorvaus.

5. Vuosilomakorvaus

Työsuhteen päättyessä työntekijällä on oikeus saada vuosilo- man sijasta lomapalkkaa vastaava lomakorvaus yhtä monel- ta päivältä kuin hän olisi saanut lomaa työsuhteen jatkuessa. Lomakorvaus lasketaan samoin kuin lomapalkka.

Esimerkki:

Työsuhde päättyy 15.11. Työntekijä on oikeutettu viiden vii- kon vuosilomaan. Työsuhteen päättyessä hän on ansainnut lomanmääräytymisvuoden alusta eli 1.4. alkaen lomaa seit- semältä kuukaudelta, koska marraskuussa ei ole 14 työpäi- vää tai niiden veroista päivää.

Korvattavaa vuosilomaa kertyy siten yhteensä 7 x 2,5 arki- päivää = 17,5 eli pyöristettynä 18 arkipäivää. Päiväpalkka saadaan jakamalla kuukausipalkka luvulla 25. Päiväpalkka kerrotaan lomapäivien lukumäärällä (18). Lopuksi korvauk- seen lisätään lomanmääräytymisvuoden aikana maksettujen säännöllisen työajan lisien summa, joka jaetaan työpäivien lukumäärällä. Osamäärä kerrotaan kerrointaulukon mukaan määräytyvällä kertoimella eli 16,4:llä. Lisäksi maksetaan lomarahaa.

Lomakorvaus = kk-palkka/25 x 18 + säännöllisen työajan lisien summa/työpäivien lukumäärä x 16,4

B. TALVILOMA

1. Talviloman ansaitseminen

Talviloma perustuu työehtosopimukseen ja se annetaan vuo- siloman lisäksi.

Talviloman pituus määräytyy täysien lomanmääräytymiskuu- kausien perusteella seuraavan taulukon mukaisesti:

Talvilomaan oikeuttavien kuukausien määrä	Talviloman pituus enint. 5 työpäivää	Talviloman pituus enint. 10 työpäivää
1 kk	1 pv	1 pv
2	1	2
3	1	2
4	2	3
5	2	4
6	3	5
7	3	6
8	3	7
9	4	7
10	4	8
11	5	9
12	5	10

Työssäolopäivät ja työssäolopäivien veroiset päivät määräyty- vät vuosilomalain mukaan.

Jos työntekijä työskentelee osan vuotta vuoro- tai yötyössä, talvilomaoikeutta tarkastellaan kalenterikuukauden jaksoissa.

2. Talviloman antaminen

Talviloma annetaan yhdenjaksoisena, elleivät työnantajan ja työntekijä toisin sovi. Työnantaja määrää talviloman ajan- kohdan työntekijää kuultuaan. Työvuorojärjestelmässä, jossa vapaapäivät kiertävät, talvilomapäivät tulee sijoittaa vapaa- päivien yhteyteen siten, että työntekijä saa yhden tai kahden viikon mittaisen vapaan.

Talvilomakausi on 1.10. – 30.4. Talvilomaa annettaessa noudatetaan vuosilomaa koskevia määräyksiä seuraavin poikkeuksin:

1. Talviloman ansainta- ja antamiskausi ovat päällekkäi- set. Talviloma annetaan yleensä osaksi ”etukäteen”, vaik- ka sitä ei olisi vielä kokonaan ansaittukaan.

2. Talvilomapäiviksi lasketaan kaikki työvuorojärjestel- män mukaiset työpäivät.

3. Talvilomapalkka

Talviloman ajalta työntekijälle maksetaan työvuoroluettelon mukainen säännöllisen työajan palkka.

Palkka talviloman ajalta maksetaan normaalina palkanmak- supäivänä.

Talviloman osalta ei makseta lomarahaa.

4. Talvilomakorvaus työsuhteen päättyessä

Työsuhteen päättyessä työntekijällä on oikeus saada korvaus ansaitsemastaan ja pitämättä jääneestä talvilomasta.

Talvilomakorvaus lasketaan seuraavasti:

kuukausipalkka

21,25

x ansaittujen talvilomapäivien lukumäärä.

Koska talviloman ansaitsemiskausi (1.4.–31.3.) ja an- tamiskausi (1.10.–30.4.) ovat osittain päällekkäin, on mahdollista, että työntekijä on työsuhteen päättyessä pi- tänyt enemmän talvilomaa kuin on ansainnut. Liikaa mak- setun talviloman osuus pidätetään lopputilin yhteydessä.

C. YHTEENVETO

Seuraavassa yhteenvedossa on esitetty täydet vuosiloma ja talviloma yhdessä. Lomalajit on pidettävä tarkoin erillään, koska vuosiloma perustuu 6-päiväiseen viikkoon ja talviloma 5-päiväiseen viikkoon.

Toimittajat, lehtikuvaajat, taiteilijat
Xxxxxxxxx	Xxxxxxxxx (pv)	Talviloma (pv)	Yhteensä (vko)
1 vuosi	24	5	5
2 vuotta	30	5	6
2 vuotta / yötyö	36	5	7
10 vuotta	36	5	7
Tukitehtävät
Xxxxxxxxx	Xxxxxxxxx (pv)	Talviloma (pv)	Yhteensä (vko)
1 vuosi	24	5	5
2 vuotta	30	5	6
2 vuotta / yötyö	30	10	7

5.7 LOMAPALKAN LASKENTA, KUN ON TEHTY SEKÄ OSA- ETTÄ KOKOAIKATYÖTÄ

Silloin kun työntekijän työaika ja vastaavasti kuukausi- palkka on muuttunut lomanmääräytymisvuoden aikana ja lasketaan vuosilomalain 12 §:n mukainen prosent- tiperusteinen vuosilomapalkka, työntekijän, jolla on oi- keus 6 viikon vuosilomaan, lomapalkka on 13,5 prosent- tia lomanmääräytymisvuoden aikana työssäolon ajalta maksetusta tai maksettavaksi erääntyneestä palkasta. Tätä määräystä sovelletaan vain kuukausipalkkaisiin.

6 LUKU

SAIRAUSAIKA JA PERHEVAPAAT

6.1 Sairausajan palkka

6.2 Äitiys- ja isyysvapaa

6.3 Sairausvakuutuskorvaukset

6.4 Sairaan lapsen hoitaminen

6.5. Lyhyt tilapäinen vapaa

6 LUKU

SAIRAUSAIKA JA PERHEVAPAAT

6.1 SAIRAUSAJAN PALKKA

1. Työntekijän ollessa estynyt tekemästä työtään sel- laisen sairauden tai tapaturman vuoksi, jonka ajal- ta hänellä on työsopimuslain mukaan oikeus saa- da palkkaa, on hänellä oikeus saada palkkansa seuraavasti hänen oltuaan yhdenjaksoisesti työn- antajan palveluksessa seuraavat ajat:

Työsuhde on jatkunut yhtäjaksoisesti

Täysi palkka

1 kuukauden mutta

vähemmän kuin 1 vuoden

40 päivän ajanjaksolta

1 vuoden mutta

vähemmän kuin 5 vuotta

75 päivän ajanjaksolta

5 vuotta tai kauemmin

105 päivän ajanjaksolta.

Jos työsuhde on kestänyt alle kuukauden, työnte- kijällä on oikeus saada puolet täydestä palkasta sairastumispäivää seuranneen yhdeksännen arki- päivän loppuun, enintään kuitenkin siihen saakka, kun hänen oikeutensa sairausvakuutuslain mukai- seen päivärahaan alkaa.

2. Työntekijän joutuessa uudestaan työkyvyttömäksi tarkastellaan, kuinka pitkä senhetkisen työsuhteen pituuden mukaan määräytyvä palkallinen sairaus- aika on. Tästä ajasta vähennetään ne sairausajat, joilta työnantaja on edellisen kuuden kuukauden ai- kana maksanut palkan. Työntekijällä on oikeus palk- kaan vain erotuksen pituiselta ajanjaksolta.

Vaikka palkallista ajanjaksoa ei olisi jäljellä, palk- ka maksetaan aina sairastumispäivää seuranneen yhdeksännen arkipäivän loppuun, enintään kuiten- kin siihen saakka, kun työntekijän oikeus sairaus- vakuutuslain mukaiseen päivärahaan alkaa.

3. Samalla tavoin maksetaan palkka myös silloin, kun viranomainen on kieltänyt työntekijää tartuntatau- tilain (583/86) säännösten perusteella saapumas- ta työhön.

6.2 ÄITIYS- JA ISYYSVAPAA

1. Äitiysvapaan ajalta maksetaan täysi palkka kolmel- ta kuukaudelta. Palkan maksamisen edellytyksenä on, että työntekijä noudattaa sairausvakuutuslain äitiysrahan nostamista koskevia säännöksiä. Palk- ka maksetaan tavanomaisina palkanmaksupäivi- nä.

2. Työntekijän/toimihenkilön adoptoidessa alle 7-vuo- tiaan lapsen tai ottaessa kasvattilapsen annetaan hänelle palkallista vapaata kolme kuukautta. Pal- kan maksamisen edellytyksenä on, että työnte- kijällä on oikeus vanhempainrahaan ja että hän noudattaa sen nostamista koskevia säännöksiä. Palkka maksetaan tavanomaisina palkanmaksu- päivinä. Työntekijällä on lisäksi oikeus saada pal- katonta vapaata adoption yhteydessä siten, että adoptiovapaan pituudeksi tulee enintään 12 kuu- kautta. Vapaata voi pitää kerrallaan vain toinen adoptiovanhemmista. Vapaa ei keskeytä työsuh- detta, mikäli työntekijä palaa työhönsä sovittuna ajankohtana.

3. Kuuden (6) päivän isyysvapaajaksolta työntekijälle maksetaan säännöllisen työajan palkka. Isyysajan palkanmaksussa noudatetaan samoja säännöksiä kuin äitiysvapaan maksamisessa.

Tietoa perhevapaista

Perhevapaisiin liittyvistä kysymyksistä ja vapaiden ajoil- ta maksettavista päivärahoista saa lisätietoa Kelalta: xxx.xxxx.xx.

6.3 SAIRAUSVAKUUTUSKORVAUKSET

1. Työnantajalla, joka suorittaa sairaus- tai äitiysva- paan ajalta palkkaa, on oikeus saada samalta ajal- ta tuleva sairausvakuutuslain mukainen päiväraha taikka enintään maksettua palkkaa vastaava osa itselleen.

Xxxxxxx työntekijä saa saman työkyvyttömyyden pe- rusteella korvausta ansion menetyksestä tapatur- mavakuutuslain tai työntekijäin eläkelain nojalla, on työnantajalla oikeus saada ja nostaa palautuk- sena enintään maksettua palkkaa vastaava osa samalta ajalta saadusta korvauksesta.

2. Palkanmaksuvelvollisuutensa työnantaja voi to- teuttaa myös maksamalla sairausvakuutuslain mukaan maksetun päivä- tai äitiysrahan täyden- nykseksi palkkaa sairauden tai äitiysvapaan ajalta siten, että työntekijä saa samat edut, joista tässä on sovittu. Milloin sairausvakuutuslain mukainen päiväraha on yhtä edullinen kuin edellä sovituin tavoin maksettava palkka, ei muuta palkkaa sai- raus- tai äitiysvapaa-ajalta makseta.

3. Jos sairausvakuutuslain mukaista päivä- tai äi- tiysrahaa ei henkilöstä itsestään johtuvista syistä makseta tai se maksetaan vähäisempänä kuin mi- hin hänellä sairausvakuutuslain mukaan olisi ollut oikeus, on työnantajalla oikeus palkasta vähentää se osa, mikä laiminlyönnin johdosta on jäänyt suo- rittamatta.

6.4 SAIRAAN LAPSEN HOITAMINEN

1. Työntekijän tai muun hänen taloudessaan vakitui- sesti asuvan alle 10-vuotiaan lapsen, kehitysvam- maisen tai vaikeasti sairaan lapsen (Valtioneuvos- ton asetus 1335/2004 1:4 §) sairastuessa äkilli- sesti työntekijällä on oikeus saada lapsen hoidon järjestämiseksi tai tämän hoitamiseksi tilapäistä palkallista hoitovapaata. Sama oikeus on myös lapsen vanhemmalla, joka ei asu tämän kanssa samassa taloudessa.

Perheessä tilapäistä hoitovapaata voi pitää kerral- laan vain toinen vanhemmista. Tilapäisen vapaan saaminen edellyttää lisäksi, että kotona ei ole hen- kilöä, joka voisi huolehtia sairaan lapsen hoidon järjestämisestä tai hoitamisesta.

2. Palkallisen vapaan pituus saman sairauden osal- ta on enintään 4 päivää. Palkka maksetaan saira- usajan palkkaa koskevien määräysten mukaan. Il- moitus poissaolosta ja selvitys lapsen sairaudesta tehdään kuten omasta sairaudesta.

6.5 LYHYT TILAPÄINEN VAPAA

1. Toimihenkilön palkallisesta työajasta ei vähennetä hänen perheensä piirissä sattuvan sairaustapauk- sen tai läheisen omaisen kuoleman takia annetta- vaa lyhyttä tilapäistä lomaa.

2. Tämän kohdan määräyksiä sovelletaan yhden päi- vän osalta myös seuraavissa tapauksissa: toimi- henkilön oma 50- ja 60-vuotismerkkipäivä, avio- liittoon vihkimispäivä ja asevelvollisuuskutsunta.

SOVELTAMISOHJE:

Läheisen omaisen hautajaisten osalta myös kohtuulliseksi kat- sottava matka-aika kotimaassa luetaan lyhyeen tilapäiseen lo- maan.

6.6. NÄYTTÖPÄÄTELASIT

Näyttöpäätetyötä tekevien näön- ja silmientarkastuk- seen noudatetaan työterveyshuoltoa koskevaa lain- säädäntöä. Työnantaja kustantaa työntekijälle näyttö- päätetyöhön sopivat erityiset silmälasit, jos lääkäri on todennut sen tarpeelliseksi eivätkä tavanomaiset lasit ole työhön sopivat.

7 LUKU

MUUT MÄÄRÄYKSET

7.1 Jäsenmaksujen perintä

7.2 Asevelvollisuus, aseeton tai siviilipalvelus

7.3 Kertausharjoitukset

7.4 Ryhmähenkivakuutus

7.5 Kokoontuminen työpaikalla

7.6 Palkaton opiskelu- tai opetusvapaa

7.7 Järjestötehtävät

7.8 Terveystarkastukset

7 LUKU

MUUT MÄÄRÄYKSET

7.1 JÄSENMAKSUJEN PERINTÄ JA TILITYS

7.4 RYHMÄHENKIVAKUUTUS

1. Työnantaja pidättää työntekijän palkasta jokaisen palkanmaksun yhteydessä ammattiliiton jäsen- maksun silloin, kun työntekijä on antanut siihen valtuutuksen. Työnantaja antaa työntekijälle ka- lenterivuoden tai työsuhteen päättyessä verotusta varten todistuksen pidätetyistä jäsenmaksuista.

2. Jäsenmaksu peritään kaikesta ennakonpidätyksen alaisesta palkasta.

3. Työnantaja hoitaa perinnän ja tilityksen ammatti- liiton toimittaman jäsenkohtaisen jäsenmaksujen perintä- ja selvitysohjeiston mukaisesti. Perintä- ja selvitysluettelosta annetaan jäljennös henkilöstö- ryhmän pääluottamusmiehelle.

Työnantaja on velvollinen ottamaan työntekijöille ryh- mähenkivakuutuksen siten kuin työmarkkinain keskus- järjestöjen välillä on sovittu.

7. 5 KOKOONTUMINEN TYÖPAIKALLA

Työntekijöillä on oikeus järjestää kokouksia työsuh- teita koskevissa kysymyksissä työpaikalla. Asiasta on sovittava työnantajan kanssa ennakolta kohtuullises- sa ajassa. Kokous tulee järjestää työajan ulkopuolella ennen työajan alkamista, ruokatauolla tai välittömästi työajan päättymisen jälkeen. Kokoustilan asianmukai- sesta käytöstä vastaavat luottamushenkilöt, joiden tu- lee olla kokouksessa saapuvilla. Kokoukseen voidaan kutsua asianomaisen palkansaajajärjestön, sen alayh- distyksen tai keskusjärjestön edustajia.

7.2 ASEVELVOLLISUUS, ASEETON TAI SIVIILIPALVELUS

1. Asevelvollisuutta, aseetonta tai siviilipalvelusta suorittavalla sekä rauhanturvaamistehtävissä pal- velukseen tai koulutukseen otettavalla on oikeus palveluksen päätyttyä tai keskeydyttyä palata ai- kaisempaan tai siihen rinnastettavaan tehtävään laissa säädetyllä tavalla.

2. Työsuhteen kestäessä tässä määräyksessä tarkoi- tettu poissaolo on palvelusvuosilisiä tai kokemus- vuosia kerryttävää aikaa.

Huomautus: Yllä oleva ei kuitenkaan koske sellaista asevelvollisuusaikaa, jota ei ole otettu huomioon pal velusvuosia laskettaessa ennen tämän sopimuksen voimaantuloa.

7.3 KERTAUSHARJOITUKSET

Kertausharjoituksen ja täydennyspalveluksen ajalta on työntekijä oikeutettu saamaan palkkansa olosuhdeli- sineen, josta kuitenkin voidaan vähentää valtion mak- sama reserviläis- tai täydennyspalveluspalkka, mutta ei kertausharjoitus- tai täydennyspalveluspäivärahaa.

7.6 PALKATON OPISKELU- TAI OPETUSVAPAA

1. Työntekijällä, joka on saanut apurahan opiskelua ja opintomatkaa varten, on oikeus palkattomaan vapaaseen. Apurahalla tarkoitetaan valtiovallan, yleishyödyllisten rahastojen tai alan liittojen myön- tämiä apurahoja. Palkaton loma luetaan vuosilo- maoikeutta kerryttäväksi alallaoloksi.

2. Määräaikaista journalistisen alan opetustehtävää varten annettu palkaton vapaa luetaan alallaoloksi eikä vapaa vähennä vuosiloman pituutta. Työnteki- jän opetustehtävästä saama vuosilomakorvaus on oikeus vähentää vuosilomapalkasta.

Liittojen suositus: Liitot pitävät tärkeänä, että journa- listikoulutuksen opetustehtävissä toimii myös vankan käytännön kokemuksen omaavia henkilöitä. Tämän vuoksi liitot suosittavat työntekijöiden irrottamista opetustehtäviin lähinnä yliopistoihin ja korkeakoului- hin silloin, kun se yrityksen työjärjestelyiden kannalta on mahdollista.

7.7 JÄRJESTÖTEHTÄVÄT

1. Osallistuminen SJL:n valtuuston ja hallituksen tai näiden asettamien pysyvien valmisteluelinten ko- kouksiin tai liittojen välisiin työehtoja koskeviin neuvotteluihin ei vähennä palkkaa eikä vuorolisiä. Osallistumisesta on ilmoitettava, mikäli mahdollis- ta, vähintään viikkoa ennen kokousta.

2. Työntekijä voi osallistua SJL:n nimeämänä kan- sainvälisiin edustustilaisuuksiin. Poissaolon ajal- ta ei makseta palkkaa eikä ansaita vuosilomaa. Osallistumisesta on ilmoitettava vähintään kolme viikkoa ennen poissaoloa.

7.8 TERVEYSTARKASTUKSET

Työnantaja järjestää työntekijälle maksuttoman terveystarkastuksen kahden vuoden tai lääkärin mää- rittämin väliajoin.

8 LUKU

NEUVOTTELUMÄÄRÄYKSET JA TYÖRAUHA

8.1 Paikallinen sopiminen

8.2 Työpaikan neuvottelujärjestys

8.3 Erimielisyyksien käsittely liittojen välillä

8.4 Välimiehet

8.5 Valvontavelvollisuus

– Soveltamisohje: Neuvottelumääräykset

8.6 Työrauha ja siihen liittyvä valvontavelvollisuus

8.7 Tiedonvälityskannanotto

8.8 Jatkuvan neuvottelun periaate

8.9 Selviytymistoimet yrityksen taloudellisissa vaikeuksissa

8 LUKU

NEUVOTTELUMÄÄRÄYKSET JA TYÖRAUHA

8.1 PAIKALLINEN SOPIMINEN

1. Paikallinen sopiminen on työehtosopimuksen val- tuutukseen perustuvaa sopimista. Liitot suositte- levat, että paikallisesta sopimuksesta tulisi käydä ilmi ainakin seuraavat asiat:

– sopimuksen tarkoitus

– sopimuksen osapuolet

– sopimuksen kohteena oleva asia

– sopimuksen täsmälliset ehdot

– voimassaolo ja irtisanominen

– päiväys ja allekirjoitukset

2. Liittojen välillä on tässä työehtosopimuksessa so- vittu mahdollisuudesta sopia työnantajan ja luot- tamusmiehen välillä seuraavista asioista:

– työajasta niin, että se on enintään 12 tuntia vuorokaudessa ja 52 tuntia viikossa (TES 4.2 §)

– vuorokausilevosta (TES 3.3 §)

– ylityön enimmäismäärän nostamisesta enintään 80 tunnilla ja enimmäismäärän tarkastelujakson nostaminen vuoteen (TES 3.4 §)

– JOPA-palkkausjärjestelmän käyttöönottamisesta (TES 4.11 §)

– lomarahan tai osan siitä maksamatta jättämises- tä tilanteessa, jossa työnantajalla on tuotannolli- nen tai taloudellinen peruste työvoiman vähentä- miselle (TES 5.2 §)

– lomapalkan maksamisesta yrityksen normaalei- na palkanmaksupäivinä (TES 5.1 §)

– lomarahan maksamisajankohtien siirtämises- tä ja tasaamisesta pidemmälle ajanjaksolle (TES

5.2 §)

– säästövapaajärjestelmästä (TES 5.4 §)

– työaikapankin käyttöönotosta yrityksessä (TES

3.9 §)

– yhdestä ylityökäsitteestä (TES 3.4.7 §)

– matkasta aiheutuvien kustannusten korvaami- sesta (TES 17.7 §)

3. Liittojen välillä on tässä työehtosopimuksessa so- vittu mahdollisuudesta sopia työnantajan ja työn- tekijän välillä seuraavista asioista:

– työajasta siten, että se on enintään 10 tuntia vuorokaudessa ja 45 tuntia viikossa 3 kuukauden tasoitusjaksolla (TES 4.1 § )

– vuosiloman antamisesta muunakin kuin vuosi- lomakautena, jakamisesta osiin sekä antamises- ta vuosilomalain mukaisena säästövapaana (TES

5.1 §)

– lomapalkan maksamisesta yrityksen normaalei- na palkanmaksupäivinä (TES 5.1 §)

– lomarahan vaihtamisesta vapaaseen (TES 5.2 §)

– talviloman antamisesta muunakin kuin työeh- tosopimuksessa sovittuna ajankohtana ja jakami- nen osiin (TES 5. luku, soveltamisohje)

– työntekijän esityksestä talviloman vaihtamisesta rahaksi (TES 5.3 §)

– liukuvan työajan osalta vuorokautisen liukuma- ajan enimmäispituudesta ja työajan ylitysten ja ali- tusten enimmäiskertymästä työaikalain 13.2 §:stä poikkeavasti (TES 3.4.5 §)

4. Edellä tarkoitettu sopimus voidaan tehdä määrä- aikaiseksi tai toistaiseksi voimassaolevaksi. Mikäli toistaiseksi voimassaolevan sopimuksen irtisano- misesta ei ole muuta sovittu, se voidaan irtisanoa kolmen kuukauden irtisanomisajalla. Ellei uutta sopimusta irtisanomisen jälkeen solmita, mene- tellään sopimuksen voimassaolon päätyttyä työ- ehtosopimuksen asiaa koskevien määräysten ja lainsäädännön mukaisesti.

5. Sopimuksen soveltamista ja tulkintaa koskevat eri- mielisyydet ratkaistaan työehtosopimuksen neu- vottelujärjestyksen mukaisesti kuitenkin siten, että asia voidaan liittojen jäädessä erimieliseksi saattaa ratkaistavaksi välimiesoikeudessa, johon kumpikin liitto nimeää yhden edustajan ja nämä yhdessä puheenjohtajan.

6. Jos puheenjohtajan valinnasta ei päästä yksimieli- syyteen, menetellään välimiesmenettelystä anne- tun lain mukaisesti. Osapuolten nimeäminen vä- limiesten ei kuitenkaan edellytetä olevan lain tar- koittamalla tavalla jäävittömiä.

HUOM! Tekijänoikeuksista sopimisessa noudatetaan kaikilta osin työehtosopimuksen 2 luvun 4 §:n mää- räystä.

8.2 TYÖPAIKAN NEUVOTTELUJÄRJESTYS

1. Palkkausta tai työehtoja koskevat kysymykset sel- vitetään ensin työntekijän ja esimiehen välillä. Ellei työehtoja koskevaa kysymystä saada selvitetyksi, asia käsitellään osaston luottamusmiehen ja työn- antajan välisissä neuvotteluissa. Ellei asiaa saada selvitetyksi osaston tasolla, asia voidaan siirtää työnantajan ja pääluottamusmiehen välillä käsi- teltäväksi.

Työehtosopimuksen tulkintaa koskevassa asias- sa neuvottelut on aloitettava ja käytävä viipymättä sen jälkeen kun neuvottelua on pyydetty.

2. Jos erimielisyys siirretään liittojen ratkaistavaksi, asiasta laaditaan työnantajan ja pääluottamusmie- hen yhteisesti allekirjoittama muistio, josta ilme- nee erimielisyyttä aiheuttanut asia ja osapuolten kannat perusteluineen.

8.3 ERIMIELISYYKSIEN KÄSITTELY LIITTOJEN VÄLILLÄ

1. Ellei työehtosopimuksen tulkintaa saada liittojen toimin selvitetyksi, voi jompikumpi liitto saattaa eri- mielisyyden työtuomioistuimen ratkaistavaksi, ellei asian ratkaisemista ole liittojen välisissä neuvotte- luissa sovittu jätettäväksi työtuomioistuimen ase- mesta välimiehille.

2. Liitto voi muutenkin saattaa tämän työehtosopi- muksen tulkintaa koskevan erimielisyyden työtuo- mioistuimen ratkaistavaksi.

3. Mikäli irtisanomisia, työrauhaa tai liittojen valvon- tavelvollisuutta koskevia erimielisyyksiä ei saada selvitetyksi kulloinkin voimassa olevan työehto- sopimuksen neuvottelujärjestyksen mukaisesti työpaikalla tai liittojen välillä, ratkaisee asian vä- limiesoikeus. Jos välimiesten mielestä heidän rat- kaistavakseen saatettu asia on merkitykseltään laajakantoinen ja yleiseltä luonteeltaan sellai- nen, että se olisi työtuomioistuimen ratkaistava, ilmoittakoot tästä asianosaisille, joilla sen jälkeen

on oikeus panna asiaa koskeva kanne vireille työtuomioistuimessa.

8.4 VÄLIMIEHET

1. Medialiitto ja Suomen Journalistiliitto valitsevat sopimuskaudeksi kerrallaan kumpikin kaksi väli- miestä ja näille tarpeellisen määrän varamiehiä. Välimiehenä voi myös toimia henkilö, joka väli- miesmenettelystä annetun lain mukaan voitaisiin julistaa esteelliseksi.

2. Välimiehet valitsevat työehtosopimuskaudeksi ker- rallaan puheenjohtajan, jonka tulee olla lainop- pinut, puolueeton henkilö. Jolleivät välimiehet sovi puheenjohtajasta, määrää hänet jommankumman sopijapuolen pyynnöstä työriitojen valtakunnanso- vittelija.

3. Välimiesten kustannukset jaetaan tasan Medialii- ton ja Suomen Journalistiliiton kesken, elleivät vä- limiehet toisin määrää.

4. Muutoin noudatetaan välimiesmenettelystä anne- tun lain säännöksiä.

8.5 VALVONTAVELVOLLISUUS

1. Työehtosopimuksen osalliset liitot vastaavat siitä, että niiden jäsenet soveltavat työehtosopimuksen määräyksiä yhteisesti sovitulla tavalla oikein.

2. Mikäli työehtosopimusta ei ole sovellettu oikein ei- kä virhettä heti korjata, kun se on tullut liiton tie- toon, katsotaan liiton laiminlyöneen sille kuuluvan valvontavelvollisuutensa. Tässä momentissa to- dettu järjestely koskee asioita, joista varsinainen työehtosopimus sisältää riidattoman ja selvän nor- min tai josta on yhteiset soveltamisohjeet.

3. Mikäli toinen liitto edellyttää liittojen välistä asian selvittelyä erimielisyystapauksessa, jossa ei pai- kallisesti ole menetelty työehtosopimuksen neu- vottelujärjestyksen mukaisesti, tulee toisen liiton viiden vuorokauden kuluessa kirjallisen asiaa kos- kevan kehotuksen saamisesta kirjallisesti ilmoit- taa toiselle liitolle niistä toimenpiteistä, joihin se on asiassa ryhtynyt sekä siitä selvityksestä, jonka se on omalta jäseneltään asiassa saanut. Muus- sa tapauksessa katsotaan valvontavelvollisen lii- ton laiminlyöneen velvollisuutensa.

SOVELTAMISOHJE: NEUVOTTELUMÄÄRÄYKSET

1. Yleiset määräykset

Luottamusmiessopimuksen johdannossa todetaan, että

”Työehtosopimusjärjestelmän ylläpitäminen ja kehittäminen perustuu työnantaja- ja työntekijäpuolen välisiin neuvotte- lusuhteisiin. Luottamusmiesjärjestelmän tarkoituksena on omalta osaltaan turvata osapuolten välillä solmittujen so- pimusten noudattaminen, työnantajan ja työntekijän välillä syntyvien erimielisyyskysymysten tarkoituksenmukainen ja nopea selvittäminen, muiden työnantajan ja työntekijöiden välillä esiintyvien kysymysten käsittely sekä työrauhan yllä- pitäminen ja edistäminen työehtosopimusjärjestelmän edel- lyttämällä tavalla.”

Työehtosopimuksen 8.2-3 §:ssä käsitellään neuvottelujär- jestyksen mukaisesti työehtosopimuksen tulkitsemisesta tai soveltamisesta johtuneet erimielisyydet. Erimielisyys työehto- sopimuksen tulkinnasta ja soveltamisesta ratkaistaan, ellei paikallisesti ole saavutettu yksimielisyyttä, liittojen välillä tai työtuomioistuimessa tai välimiesoikeudessa.

Luottamusmiessopimuksen 5 §:n mukaan luottamusmiehel- lä on oikeus edustaa työntekijöitä myös työlainsäädännön soveltamista sekä työsuhteita muuten koskevissa asioissa, vaikka nämä eivät olisikaan työehtosopimusasioita. Näissä- kin tapauksissa, mikäli pääluottamusmiehen ja työnantajan edustajan välisissä neuvotteluissa ei yksittäistapauksessa saavutettaisi yksimielisyyttä, voidaan asiassa kääntyä liit- tojen puoleen. Liitot pyrkivät yhteisellä kannanotolla oh- jaamaan paikallisia osapuolia lain oikeassa tulkinnassa. Lo- pullinen ratkaisuvalta lain tulkintaa koskevissa kysymyksissä määräytyy voimassaolevan oikeusjärjestyksen mukaan.

Toimitustyöntekijöille on varattava riittävästi aikaa yhteis- toimintalain edellyttämiin neuvotteluihin ja kokouksiin. Kun sopija- tai neuvotteluosapuolena on SJL:n toimitusosasto, on sille varattava mahdollisuus mm. hallitusten kokousten järjestämiseksi työaikana. Töiden tarkoituksenmukaisen hoi- tamisen turvaamiseksi kokousten ajasta sovitaan etukäteen työnantajan kanssa. Osaston puheenjohtajalla on oikeus hoi- taa neuvottelutehtäviä sekä mahdollisuus valmistella neuvo- teltavina olevia asioita työaikana.

2. Paikalliset neuvottelut

Neuvottelujärjestyksen tarkoituksena on, että epäselvyydet ja erimielisyydet saataisiin ratkaistuksi työpaikkatasolla, jos- sa yrityksen olosuhteiden ja vaatimusten tuntemus on suurin.

Työpaikalla neuvottelut käydään pääluottamusmiehen ja työnantajan ilmoittaman työnantajaedustajan välillä. Mikäli työnantajan ilmoitettu neuvotteluedustaja on estynyt pidem- män aikaa kuin viikon, työnantajan on esteen ajaksi nimettä- vä toinen neuvotteluedustaja.

Erimielisyystapauksissa paikalliset neuvottelut on aloitettava mahdollisimman nopeasti sen jälkeen, kun neuvotteluja on pyydetty. Liittojen kannan mukaan tämä tarkoittaa sitä, et- tä neuvottelut on aloitettava viimeistään mikäli mahdollista viikon kuluessa. Pakottavan esteen vuoksi tämä määräaika voidaan ylittää. Ilmoittamis- ja näyttövelvoite pakottavasta esteestä on siihen vedonneella.

3. Työsuhteen päättäminen

Irtisanomisia koskevissa neuvotteluissa noudatetaan irtisano- missuojasopimuksen mukaista menettelyä. Sen lisäksi liitot painottavat kollektiivisia irtisanomisia ja työsuhteen purka- mista koskevissa tilanteissa yhteistoimintamenettelyn ja työ- ehtosopimuksen neuvottelujärjestyksen mukaista käsittelyä.

Mikäli irtisanomisen perusteesta tai sen kohdentumisesta toimitukselliseen henkilöstöön ei työnantajan ja luottamus- miehen välisissä neuvotteluissa päästä yhteisymmärryk- seen, pyrkivät liitot välittömästi selvittämään asiaa.

Työsuhteen purkaminen on mahdollista työsopimuslain tar- koittaman erityisen painavan syyn johdosta. Koska purkupe- rusteen olemassaolon arviointi yksittäisessä tapauksessa on usein tulkinnanvaraista, liitot korostavat liittoihin tapahtuvaa yhteydenoton tärkeyttä ennen kuin työsuhteen purkaminen aiotaan toimeenpanna.

4. Korostettu neuvottelu- ja valvontavelvoite

Liitot ovat sitoutuneet, hyvityssakon uhalla, vastaamaan siitä, että työnantajat ja työntekijät soveltavat työehtosopimusta oikein.

Tämän toteuttamiseksi voidaan tapauksissa, joissa on mene- telty vastoin selvää työehtosopimusmääräystä tai tarkenta- van soveltamisohjeen määräystä, eikä asiaa ole paikallisesti esitetystä huomautuksesta huolimatta heti korjattu, tieto vir- heellisestä menettelystä ilmoittaa liitolle suoraan.

Liiton saatua asiasta tiedon ja ilmoitettua siitä toiselle lii- tolle on virheellinen menettely korjattava heti. Ellei virhet- tä heti korjata, vastuullisen liiton katsotaan laiminlyöneen valvontavelvollisuutensa.

Xxxxxx toinen liitto edellyttää liittojen välistä asian selvittelyä erimielisyystapauksessa, jossa ei paikallisesti ole menetelty työehtosopimuksen neuvottelujärjestyksen mukaisesti, tulee toisen liiton viiden vuorokauden kuluessa kirjallisen asiaa koskevan kehotuksen saamisesta kirjallisesti ilmoittaa toi- selle liitolle niistä toimenpiteistä, joihin se on asiassa ryhty- nyt sekä siitä selvityksestä, jonka se on omalta jäseneltään asiassa saanut. Muussa tapauksessa katsotaan valvontavel- vollisen liiton laiminlyöneen velvollisuutensa.

8.6 TYÖRAUHA JA SIIHEN LIITTYVÄ VALVONTAVELVOLLISUUS

1. Työehtosopimuksen voimassa ollessa kaikki työtais- telutoimenpiteet ovat kiellettyjä. Liitot ovat velvolli- sia valvomaan, että myöskin niiden alaiset yhdistyk- set, työnantajat ja työntekijät, joita sopimus koskee, välttävät mainittuja työtaistelutoimenpiteitä.

2. Työehtosopimukseen osalliset liitot vastaavat alais- tensa, sopimukseen sidottujen jäsenyhdistysten, työnantajien tai työntekijöiden työtaistelutoimen- piteistä silloinkin, kun niitten ei voida katsoa lai- minlyöneen työrauhaan kohdistuvaa valvontavel- vollisuuttaan.

3. Työehtosopimukseen perustuvan, laista poikkea- van, työrauhavelvollisuuden rikkomisesta voidaan työehtosopimukseen osallinen liitto tuomita mak- samaan kertakaikkisena hyvityksenä sopimuspe- rusteista hyvityssakkoa, joka määräytyy työehtoso- pimuslain 9 § ja 10 §:n mukaisesti.

8.7 TIEDONVÄLITYSKANNANOTTO

1. Liitot ovat yhtä mieltä siitä, että julkiseen sanaan nojautuva esteetön tiedonvälitys on eräs niistä keskeisistä toiminnoista, joille nykyaikaisen yhteis- kunnan kitkaton toiminta perustuu.

Tämän tärkeän tehtävän toteuttaminen edellyt- tää, että sekä yksityiset journalistit että tiedo- tusvälineet saattavat toimia turvattuina niin yk- sityisten henkilöiden kuin yhteisöjenkin taholta mahdollisesti tulevalta perusteettomalta ulkopuo- liselta painostukselta.

2. Edellä lausuttujen keskeisten periaatteiden pohjal- ta liitot ovat yhtä mieltä myös siitä, että toimituk- sellisen henkilöstön työsuhteen suojan ja toisaalta lehdistön työrauhan tulee olla turvattu sananva- pauden ja lehdistön yhteiskunnallisen merkityksen säilyttämiseksi kaikissa olosuhteissa.

8.8 JATKUVAN NEUVOTTELUN PERIAATE

Todettiin, että liitot voivat työehtosopimuskauden aika- na esittää neuvotteluja kysymyksistä, jotka toimialan kehitys ja osapuolten tarpeet huomioon ottaen on tar- koituksenmukaista ratkaista varsinaisten työehtosopi- musneuvottelujen ajankohdasta riippumatta.

8.9 SELVIYTYMISTOIMET YRITYKSEN TALOUDELLISISSA VAIKEUKSISSA

1. Ennakoivat toimenpiteet

Yritystoiminnan jatkuvuuden ja työpaikkojen turvaami- seksi käsitellään yhdessä henkilöstöryhmien edusta- jien kanssa

– yrityksen taloudellinen ja toiminnallinen tilanne näitä kuvaavien tunnuslukujen pohjalta

– työnantajan korjaavat toimet taloudellisen tilan- teen parantamiseksi

– keinot tuottavuuden parantamiseksi ja

– ensisijaisesti käytettävät mahdollisuudet työeh- tosopimuksen ja paikallisen sopimisen mukaisiin joustoihin taloudellisen tilanteen parantamiseksi.

2. Selviytymistoimet yrityksen taloudellisissa vaikeuksissa

Kun luottamusmiehen, tai mikäli sellaista ei ole valittu, henkilöstön edustajien kanssa yhteisesti todetaan, että yritys on ajautunut poikkeuksellisiin taloudellisiin vai- keuksiin, jotka johtaisivat työvoiman käytön vähentä- miseen tai uhkaisivat yrityksen olemassaoloa, voidaan paikallisesti sopia enintään vuoden määräajaksi:

– lomarahan vaihtamisesta vapaaksi

–lomarahasta luopumisesta kokonaan tai osittain

– vuosiloman 12 päivän ylittävän osuuden jakami- sesta

– työaikakorvausten tai vähimmäispalkan/ohjelu- vun ylittävän palkanosan maksamisen myöhentä- misestä ja maksupäivästä

– lyhyemmästä lomautusilmoitusajasta kuin TSL 5:4§:n mukainen 14 vrk

Samalla sovitaan mahdollisesta irtisanomissuojasta em. sopeuttamistoimien ajalle ja työntekijöiden talou- dellisten menetysten kompensoinnista yrityksen talou- dellisen tilanteen kohennuttua.

Paikallinen sopimus tehdään kirjallisesti. Sopeuttamis- toimien tulee koskea tasapuolisesti yrityksen koko hen- kilöstöä ja johtoa.

Yrityksellä tarkoitetaan yritystä tai sen itsenäistä osaa kuten tuotantolaitosta.

Tunnuslukuja tarkasteltaessa huomion otetaan konser- ni ja tytäryritykset, niiden taloudelliset tunnusluvut se- kä tuloslaskelma ja tase.

Tällä määräyksellä ei ole miltään osin puututtu yhteis- toimintalaissa säädettyihin velvoitteisiin.

9 LUKU

YHTEISTOIMINTA VIESTINTÄTEOLLISUUDESSA

10 LUKU

LUOTTAMUSMIESSOPIMUS

11 LUKU

SOPIMUS IRTISANOMISESTA JA LOMAUTTAMISESTA

12 LUKU

KOULUTUSSOPIMUS

13 LUKU

SOPIMUS TOIMITUKSELLISEN HENKILÖSTÖN AMMATILLISESTA KEHITTÄMISOHJELMASTA (TAKO)

14 LUKU

TYÖSUOJELUSOPIMUS

15 LUKU

TYÖSUOJELUYHTEISTYÖ TOIMITUKSISSA

16 LUKU

HOITOONOHJAUS JA HOITOONOHJAUSSOPIMUSMALLI

17 LUKU

MATKA- YM. KORVAUKSET JA PÄIVÄRAHAT

18 LUKU

TYÖEHTOSOPIMUSPÖYTÄKIRJA

9 LUKU

YHTEISTOIMINTA VIESTINTÄTEOLLISUUDESSA

1. Yhteistoiminnan perusperiaatteet

Yhteistoiminnan tarkoituksena on:

• edistää vuorovaikutusta ja yhteistyötä työnantajan ja henkilöstön välillä,

• parantaa yrityksen sisäistä tiedonkulkua,

• kehittää yrityksen toimintaa,

• parantaa työntekijöiden mahdollisuuksia vaikuttaa yrityksessä tehtäviin päätöksiin, jotka koskevat heidän työtään, työolojaan ja asemaansa yrityksessä,

• tiivistää yhteistyötä työnantajan, henkilöstön ja työvoimaviranomaisten välillä työntekijöiden aseman parantamiseksi ja

heidän työllistymisensä tukemiseksi yrityksen toimintamuutosten yhteydessä.

Yhteistoiminnassa olennaista on:

• aito vuorovaikutus,

• työn arjessa tapahtuva yhteistyö yhteisissä asioissa,

• työpaikan erilaisten näkökulmien hyödyntäminen,

• mahdollisuus osallistua, vaikuttaa, kehittää ja suunnitella tulevaisuutta.

2. Liittojen suositus

Yhteistoimintalaki koskee yrityksiä, joissa on vähintään 20 työntekijää. Allekirjoittaneet liitot suosittelevat, että yhteistoiminnan perusperiaatteita noudatetaan myös tätä pienemmissä yrityksissä.

3. Neuvottelukunta

Yhteistoimintalain soveltamisalan piiriin kuuluvissa yri- tyksissä valitaan neuvottelukunta, jollei paikallisesti toi- sin sovita.

Kukin henkilöstöryhmä valitsee keskuudestaan kah- deksi vuodeksi kerrallaan edustajat neuvottelukuntaan ryhmien suuruuden mukaisesti kuitenkin siten, että ku-

kin yrityksessä edustettuna oleva henkilöstöryhmä va- litsee vähintään yhden edustajan.

Neuvottelukunta valitsee keskuudestaan vuodeksi ker- rallaan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan, joista toinen edustaa työnantaja-, toinen henkilöstöosapuol- ta. Puheenjohtajuus vaihtuu vuorovuosina osapuolten ja henkilöstöryhmien kesken. Neuvottelukunta voi ot- taa käyttöönsä ulkopuolisen sihteerin.

Henkilöstöryhmän ensisijaisia edustajia ovat pääluot- tamusmies, luottamusmies sekä työsuojeluvaltuutettu tai muu työsuojeluorganisaatioon kuuluva ryhmän jä- sen, toimituksellisen henkilöstön osalta myös toimitus- osaston puheenjohtaja. Mahdollisesti tarvittavat lisäjä- senet valitsee kukin henkilöstöryhmä keskuudestaan.

Työnantaja nimeää neuvottelukuntaan omat edusta- jansa, joiden lukumäärä on enintään puolet henkilös- tön edustajien kokonaismäärästä.

Yrityksissä, jotka toimivat yhteisellä omistuspohjalla, voidaan sopia yhteisen neuvottelukunnan perustami- sesta. Milloin se yrityksen itsenäisten toimintayksiköi- den koon tai sijainnin perusteella yhteisesti katsotaan tarkoituksenmukaiseksi, perustetaan kuhunkin toimin- tayksikköön oma neuvottelukunta.

4. Liittojen välinen yhteistyö

Liitot pyrkivät neuvonnalla ja yhteisellä koulutuksella edistämään yhteistoimintalain toteutumista yrityksissä.

Mikäli syntyy erimielisyys yhteistoimintalain tulkinnas- ta, tulee riitauttavan osapuolen toimittaa yhteistoimin- tamenettelyyn liittyvää erimielisyyttä koskevat tiedot kirjallisesti liitoille, jotka käsittelevät asian ja pyrkivät selvittämään lain oikean tulkinnan. Yhteistoimintaa koskevat riita-asiat käsitellään yleisessä tuomioistui- messa.

MEDIALIITTO AMMATTILIITTO PRO

SUOMEN JOURNALISTILIITTO

SUOMEN JOURNALISTILIITTO/KUSTANNUSTOIMITTAJAT TEOLLISUUSLIITTO TEOLLISUUSLIITTO /

VIESTINTÄALAN TOIMIHENKILÖT GRAFINET

10 LUKU

LUOTTAMUSMIESSOPIMUS

1 §

Sopimuksen tarkoitus

Työehtosopimusjärjestelmän ylläpitäminen ja kehittäminen perustuu työnantaja- ja työntekijäpuolen välisiin neuvottelusuhteisiin. Luottamusmiesjärjestel- män tarkoituksena on omalta osaltaan turvata osa- puolten välillä solmittujen sopimusten noudattami- nen, työnantajan ja työntekijän välillä syntyvien erimie- lisyyskysymysten tarkoituksenmukainen ja nopea sel- vittäminen, muiden työnantajan ja työntekijöiden välillä esiintyvien kysymysten käsittely sekä työrauhan ylläpi- täminen ja edistäminen työehtosopimusjärjestelmän edellyttämällä tavalla.

2 §

Luottamusmies

1. Luottamusmiehellä tarkoitetaan tässä sopimuk- sessa, ellei sopimuksen tekstistä muuta ilmene, pääluottamusmiestä ja osaston luottamusmiestä.

2. Luottamusmiehen tulee olla työehtosopimuksen so- veltamisalalla toimiva, vähintään vuoden yrityksen palveluksessa ollut Suomen Journalistiliiton jäsen.

3. Ellei ketään yhden vuoden ajan yrityksen palveluk- sessa ollutta henkilöä ole, voidaan luottamusmie- heksi valita lyhyemmänkin ajan palveluksessa ollut ehdot muuten täyttävä henkilö.

3 §

Luottamusmiehen valitseminen

1. Lehtiyrityksen työehtosopimuksen tarkoittamat henkilöt valitsevat pääluottamusmiehen, hänen varamiehensä ja osaston luottamusmiehen.

2. Paikallisesti sovitaan, onko valittava osaston luot- tamusmies. Tällöin kiinnitetään huomiota mm. osaston organisatoriseen kokonaisuuteen, työnte- kijöiden lukumäärään, maantieteelliseen etäisyy- teen ja siihen, onko käytännön tarvetta osaston luottamusmiehen valitsemiseen.

Ellei työpaikalla päästä sopimukseen osaston luot- tamusmiehen valinnasta, voidaan asia saattaa liit- tojen ratkaistavaksi.

Osaston luottamusmiehen tehtävien hoitamiseksi tarvittavan vapaan varmistamiseksi vapautus on otettava riittävästi ja jo etukäteen huomioon työ- järjestelyissä. Tällainen vapautus ei saa vaikuttaa alentavasti hänen säännöllisen työaikansa ansi- oon.

Osaston luottamusmiehelle järjestetään säännöl- listä tai tilapäistä vapautusta työstä kuten pääluot- tamusmiehelle, mikäli hänen edustamiensa työn- tekijöiden lukumäärä on yli 20.

Osaston luottamusmiehelle maksettavasta korva- uksesta sovitaan paikallisesti.

3. Luottamusmies valitaan kahdeksi kalenterivuo- deksi kerrallaan.

4. Työehtosopimukseen osallinen tai sidottu yhdis- tys ilmoittaa työnantajalle kirjallisesti valituista luottamusmiehistä. Pääluottamusmies ilmoittaa työnantajalle kirjallisesti, milloin varapääluotta- musmies toimii pääluottamusmiehen sijaisena.

Työnantaja ilmoittaa, ketkä käyvät yrityksen puo- lesta neuvotteluja luottamusmiehen kanssa.

4 §

Luottamusmiehen työsuhde

1. Pääluottamusmies ja osaston luottamusmies on työsuhteessa työnantajaan samassa asemassa riippumatta siitä, hoitaako hän luottamustehtävi- ään oman työnsä ohella vai onko hänelle annettu osittain tai kokonaan vapautusta työnteosta. Luot- tamusmies on velvollinen noudattamaan yleisiä työehtoja, työaikoja ja työnjohdon määräyksiä se- kä muita järjestysmääräyksiä.

2. Luottamusmiehenä toimivaa henkilöä ei tätä tehtä- vää hoitaessaan tai sen tähden saa siirtää alempi- palkkaiseen työhön, kuin missä hän oli luottamus- mieheksi valituksi tullessaan. Luottamusmiesteh- tävän takia häntä ei saa erottaa työstä.

Jos yrityksen työvoimaa irtisanotaan tai lomaute- taan taloudellisista tai tuotannollisista syistä, ei täl- laista toimenpidettä saa kohdistaa pääluottamus- mieheen, ellei yrityksen toimintaa keskeytetä ko-

konaan. Mikäli yhteisesti todetaan, ettei pääluot- tamusmiehelle voida tarjota hänen ammattiaan vastaavaa tai hänelle muutoin sopivaa työtä, voi- daan tästä säännöstä kuitenkin poiketa. Osaston luottamusmiehen työsopimus voidaan työsopimus- lain 7 luvun 10 §:n mukaisesti irtisanoa vain, kun työ kokonaan päättyy eikä voida järjestää muuta työtä, joka vastaa hänen ammattitaitoaan.

Luottamusmiehestä johtuvasta syystä ei luotta- musmiestä tai osaston luottamusmiestä saa irtisa- noa ilman työsopimuslain 7 luvun 10 §:n edellyttä- mää niiden työntekijöiden enemmistön suostu- musta, joita hän edustaa.

Luottamusmiehen tai osaston luottamusmiehen työsopimusta ei saa purkaa vastoin työsopimus- lain 8 luvun 1 §:n säännöksiä. Luottamusmiehen työsopimuksen purkaminen sillä perusteella, että hän on rikkonut järjestysmääräyksiä, ei ole mah- dollista, ellei hän ole samalla toistuvasti ja olennai- sesti sekä varoituksesta huolimatta jättänyt nou- dattamatta vuoden 1970 työsopimuslain 43 §:n 2 momentin 6 kohdan velvoitetta.

Luottamusmiehen tai osaston luottamusmiehen työsopimuksen purkuperusteita arvioitaessa luot- tamusmiestä ei saa asettaa huonompaan ase- maan muihin työntekijöihin nähden.

Tämän kohdan määräyksiä on sovellettava myös pääluottamusmiesehdokkaaseen, jonka asetta- misesta on kirjallisesti työnantajalle ilmoitettu. Ehdokassuoja alkaa kuitenkin aikaisintaan kolme kuukautta ennen valittavana olevan pääluottamus- miehen toimikauden alkua ja päättyy muun kuin vaalissa pääluottamusmieheksi valituksi tulleen osalta Suomen Journalistiliiton todettua vaalitulok- sen.

Tämän kohdan määräyksiä on sovellettava myös pääluottamusmiehenä toimineeseen työntekijään kuusi kuukautta hänen pääluottamusmiestehtä- vänsä päättymisen jälkeen.

Jos luottamusmiehen työsopimus on lakkautet- tu tämän sopimuksen vastaisesti, työnantajan on suoritettava korvauksena luottamusmiehelle vähin- tään 10 ja enintään 30 kuukauden palkka. Xxxxxxx on määrättävä samojen perusteiden mukaan kuin työsopimuslain 12 luvun 2 §:ssä on säädetty. Kor- vausta lisäävänä tekijänä on otettava huomioon se, että tämän sopimuksen oikeuksia on loukattu.

Jos tuomioistuin harkitsee, että edellytykset työ- suhteen jatkamiselle tai jo päättyneen työsuhteen palauttamiselle ovat olemassa, eikä työsuhdetta

siitä huolimatta jatketa, on tämä otettava erityisen painavana syynä huomioon korvauksen suuruutta määrättäessä.

3. Jos työnantaja irtisanoo varapääluottamusmie- hen työsopimuksen tai lomauttaa hänet silloin, kun hän ei toimi luottamusmiehen sijaisena taikka hänellä ei ole muutoinkaan luottamusmiehen ase- maa, katsotaan irtisanomisen tai lomauttamisen johtuneen toimihenkilön luottamustehtävästä, el- lei työnantaja voi osoittaa toimenpiteen johtuneen muusta syystä. Tämä sopimusmääräyksen mukai- nen olettama on voimassa varapääluottamusmie- hen toimikauden aikana ja kuusi kuukautta päät- tymisen jälkeen.

5 §

Luottamusmiehen tehtävät

Pääluottamusmies edustaa työehtosopimuksen tarkoittamia työntekijöitä työnantajan kanssa käytävis- sä neuvotteluissa, jotka koskevat työehtosopimuksen ja sen liitteiden tai työlainsäädännön soveltamista ja yleensä työsuhteita koskevissa asioissa.

6 §

Pääluottamusmiehelle annettavat tiedot

1. Jos syntyy epäselvyyttä tai erimielisyyttä työnteki- jän palkasta tai muista työsuhteeseen liittyvistä asioista, on luottamusmiehelle annettava kaikki tapauksen selvittämiseen liittyvät tiedot.

2. Pääluottamusmiehellä on oikeus säännöllisin vä- liajoin, kuitenkin vähintään kaksi kertaa vuodessa, saada tiedot lehtiyrityksen työvoimasta, sen jakau- tumisesta vakituiseen, määräaikaiseen, osa-aikai- seen ja tarvittaessa työhön tulevaan henkilökun- taan, tiedot kaikkien määräaikaisuuksien, mukaan lukien tarvittaessa työhön tulevat määräaikaiset, perusteista sekä toimitushenkilökunnan ansio- tasosta ja sen koostumuksesta ja kehityksestä kirjallisesti.

3. Pääluottamusmiehelle annetaan kerran vuodes- sa yleisluontoinen katsaus freelancereiden käytön pääperiaatteista.

4. Pääluottamusmiehellä on oikeus kerran vuodes- sa saada työnantajalta työehtosopimuksen sovel- tamisen piiriin kuuluvista työntekijöistä seuraavat tiedot:

– Toimihenkilön etu- ja sukunimet

– Organisatorinen osasto

– Nimike

– Palkkaryhmä

– Työsuhteen sovittu kesto

– Palvelukseen tuloaika uusista työntekijöistä

SOVELTAMISOHJE:

Luottamusmiehen tulee luovutuksensaajana luovutettujen henkilötietojen käsittelyn yhteydessä täyttää rekisterinpitäjäl- le asetetut henkilötietolain mukaiset velvoitteet. Työnantajal- ta saatuja tietoja ei saa luovuttaa kolmannelle. Työnantajan on huolehdittava siitä, että luottamusmiehellä on mahdolli- suus täyttää em. velvoitteensa esimerkiksi järjestämällä luot- tamusmiehen käyttöön lukittu tila tai kaappi.

Tätä luottamusmiessopimuksen 6 §:n 4. kohtaa sovelletaan myös osaston luottamusmieheen tämän edustaman osaston osalta.

7 §

Luottamusmiestehtävien hoitaminen

1. Pääluottamusmiehelle järjestetään hänen tehtä- viensä hoitamista varten tarvittaessa tilapäistä tai säännöllisesti toistuvaa palkallista vapautusta työs- tä. Luottamusmiehen tehtävien hoitamiseksi tarvit- tavan vapaan varmistamiseksi vapautus on otetta- va riittävästi ja jo etukäteen huomioon työjärjeste- lyissä. Tällainen vapautus ei saa vaikuttaa alenta- vasti hänen säännöllisen työaikansa ansioon.

2. Jos paikalliset neuvottelut työnantajan kanssa työ- aikana tai luottamusmiehen toiminta muuten työn- antajan kanssa sovituissa tehtävissä työaikana es- tää luottamusmiehen säännöllisen työn suoritta- mista, ei tämän johdosta luottamusmiehen xxxxx säännöllisenä työaikana saa alentua.

3. Jos luottamusmies suorittaa työnantajan kanssa sovittuja tehtäviä säännöllisen työaikansa ulko- puolella, maksetaan näin menetetystä ajasta yli- työkorvaus tai sovitaan hänen kanssaan muunlai- sesta lisäkorvauksesta.

4. Luottamusmiestehtävien edellyttäessä matkusta- mista korvataan työnantajan kanssa sovitut mat- kat työehtosopimuksen 17 luvun mukaan tai sovi- taan hänen kanssaan muunlaisesta korvauksesta.

8 §

Lisäkorvaus

Pääluottamusmiehelle maksetaan luottamusmiesteh- tävän hoitamisesta lisäkorvausta, joka on sidottu toi- mituksellisten työntekijöiden lukumäärään. Korvaus lasketaan pääluottamusmiehen henkilökohtaisesta kuukausipalkasta seuraavasti:

Työntekijöiden lukumäärä Lisäkorvaus

5–9	3 %
10–24	5 %
25–50	7 %
51–100	10 %
101—200	15 %
201–400	20 %
yli 400	25 %

Luottamusmieskorvausta määriteltäessä otetaan työn- tekijöiden lukumäärässä huomioon kaikki työehtoso- pimuksen soveltamisalaan kuuluvat sekä järjestäyty- neet että järjestäytymättömät työntekijät sekä vähin- tään vuoden pituisissa määräaikaisissa työsuhteissa olevat henkilöt.

Lisäkorvauksen saamisen perusteena on työntekijöi- den lukumäärä tammikuun 1. päivänä. Mikäli lisäkor- vauksen laskemisen perusteessa tapahtuu muutoksia kalenterivuoden aikana, lisäkorvaus voidaan tarkistaa joko luottamusmiehen tai työnantajan aloitteesta. Mah- dolliset muutokset otetaan huomioon seuraavan kalen- terikuukauden 1. päivästä lukien.

Lisäkorvaus lasketaan pääluottamusmiehen henkilö- kohtaisesta kuukausipalkasta, johon ei sisälly lakiin tai työehtosopimukseen perustuvia lisiä.

Lisäkorvaus ei ole sellaista palkkaa eikä lisää, joka olisi otettava huomioon yli- ja sunnuntaityöstä maksettavia korotuksia laskettaessa.

Lisäkorvausta ei oteta huomioon vuosilomapalkkaa tai lomarahaa laskettaessa.

Lisäkorvaus maksetaan pääluottamusmiehelle vuosiloman ja sairauden ajalta mikäli hän hoitaa pääluottamustehtävät tänä aikana. Jos työnantajalle on kirjallisesti ilmoitettu, että pääluottamusmiehelle valittu varamies toimii tämän sijaisena, maksetaan li- säkorvaus hänelle kultakin täydeltä kalenteriviikolta, jonka sijaisuus kestää.

9 §

Luottamusmiehen koulutus

Koulutukseen osallistumisesta on sovittu liittojen vä- lillä voimassa olevassa koulutussopimuksessa. Pää- luottamusmiehen on hyvissä ajoin tehtävä ilmoitus työn- antajalle tai tämän edustajalle, jos hänen on asemansa vuoksi osallistuttava Suomen Journalistiliiton, siihen kuu- luvan yhdistyksen tai osaston järjestämään tilaisuuteen, siten kuin liittojen välisessä koulutustoimintaa koskevas- sa sopimuspöytäkirjassa tarkemmin on määrätty.

10 §

Toimitilat

Työnantaja järjestää pääluottamusmiehelle paikan, jossa voidaan säilyttää luottamusmiestehtäviä var- ten tarvittavat asiakirjat ja toimistovälineet. Milloin työpaikan koko sitä edellyttää, työnantaja järjestää tarkoituksenmukaisen toimitilan, jossa voidaan käy- dä luottamusmiestehtävien hoitamista varten välttä- mättömät keskustelut.

11 LUKU

SOPIMUS IRTISANOMISESTA JA LOMAUTTAMISESTA

1 §

Sopimuksen suhde lakiin

Sikäli kun tässä sopimuksessa ei ole muuta sovittu työ- sopimuksen päättämistä ja lomauttamista koskevien perusteiden ja menettelyiden osalta sovelletaan työ- sopimuslain säännöksiä. Työsopimuslaki ei ole tämän sopimuksen osa.

LOMAUTTAMINEN

2 §

Lomauttamisen määritelmä

1. Lomauttamisella tarkoitetaan työnantajan päätök- seen tai hänen aloitteestaan tehtävään sopimuk- seen perustuvaa työnteon ja palkanmaksun väliai- kaista keskeyttämistä työsuhteen pysyessä muu- toin voimassa. Työnantaja saa työsopimuslaissa säädettyjen perusteiden täyttyessä lomauttaa työntekijän joko määräajaksi tai toistaiseksi kes- keyttämällä työnteon kokonaan tai lyhentämällä työntekijän lain tai sopimuksen mukaista säännöl- listä työaikaa siinä määrin kuin se lomauttamisen perusteen kannalta on välttämätöntä.

2. Työntekijä ja työnantaja saavat työsuhteen kestä- essä lomautusperustetta ja lomautusilmoitusta koskevien säännösten tai määräysten estämättä sopia määräaikaisesta lomauttamisesta silloin, kun se on tarpeen työnantajan toiminnan tai talo- udellisen tilan vuoksi.

3 §

Lomautuksen ennakkoselvitys

1. Lomautuksen ennakkoselvitystä koskeva määräys ei koske työnantajia, jotka noudattavat yhteistoi- mintalakia.

2. Työnantajan on viipymättä lomautustarpeen tultua työnantajan tietoon annettava työsopimuslain mu- kainen ennakkoselvitys lomautuksen perusteista sekä sen arvioidusta laajuudesta, toteuttamista-

vasta, alkamisajankohdasta ja kestosta. Työnanta- jan on varattava työntekijälle tai luottamusmiehel- le tilaisuus tulla kuulluksi annetusta selvityksestä. Ennakkoselvitys menettää merkityksensä, mikäli lomautuksia ei toimeenpanna kohtuullisen ajan kuluessa ennakkoselvityksessä ilmoitetusta ajasta.

4 §

Lomautusilmoitus

1. Työntekijän lomauttamisessa on noudatettava vä- hintään 14 päivän ilmoitusaikaa. Lomautusilmoi- tusaika alkaa ilmoitusta seuraavasta päivästä.

2. Työnantajan on ilmoitettava lomautuksesta työnte- kijälle henkilökohtaisesti, ellei työnantajan ja asi- anomaisen luottamusmiehen kesken toisin sovita. Jos ilmoitusta ei voida toimittaa henkilökohtaisesti, sen saa toimittaa kirjeitse tai sähköisesti, edellä mainittua ilmoitusaikaa käyttäen.

Ilmoituksessa on mainittava lomautuksen peruste, sen alkamisaika ja kesto tai arvioitu kesto.

3. Työnantajan on työntekijän pyynnöstä annettava lomautuksesta kirjallinen todistus, josta käyvät il- mi ainakin lomautuksen syy, alkamisaika sekä sen kesto tai arvioitu kesto.

4. Ilmoitusvelvollisuutta ei kuitenkaan ole, jos työn- antajalla ei ole koko lomautusaikaan kohdistuvaa velvollisuutta maksaa palkkaa muun työstä pois- saolon vuoksi.

5 §

Lomautuksen peruuttaminen, siirtäminen ja keskeyttäminen

1. Lomautuksen peruuttaminen

Mikäli työnantajalle lomautusilmoitusaikana ilmaan- tuu uutta työtä, voidaan lomautuksen peruuttaminen ilmoittaa ennen lomautuksen alkamista. Tällöin lo- mautusilmoituksen merkitys poistuu ja myöhemmin toimeenpantavien lomautusten on perustuttava uusiin lomautusilmoituksiin.

2. Lomautuksen siirtäminen

Lomautusilmoitusaikana ilmaantuva työ voi kuiten- kin olla luonteeltaan tilapäistä. Tällöin lomauttamisen peruuttaminen kokonaan ei ole mahdollista, vaan lo- mautuksen alkamisajankohtaa voidaan siirtää myö- hempään ajankohtaan. Lomautusta voidaan tällä pe- rusteella siirtää vain kerran uutta lomautusilmoitusta antamatta ja enintään sillä määrällä, jonka lomautus- ilmoitusaikana ilmaantunut työ kestää.

3. Lomautuksen keskeyttäminen

Työnantaja voi saada tilapäisen työn lomautuksen jo alettua. Lomauttamisen keskeyttämisen, mikäli lomau- tuksen on uutta ilmoitusta antamatta tarkoitus jatkua välittömästi työn tekemisen jälkeen, tulee perustua työnantajan ja työntekijän väliselle sopimukselle. Täl- lainen sopimus on syytä tehdä ennen työn alkamista. Samassa yhteydessä on syytä selvittää tilapäisen työn arvioitu kestoaika.

6 §

Muu työ lomautusaikana ja työhön paluu

1. Työntekijä saa ottaa lomautuksen ajaksi muuta työtä.

2. Mikäli työntekijä on ottanut lomautusajaksi muuta työtä lomautusilmoituksen antamisen jälkeen mut- ta ennen kuin hänelle on ilmoitettu lomautuksen peruuttamisesta tai siirtämisestä, työntekijä ei ole velvollinen korvaamaan tästä työnantajalle mah- dollisesti aiheutuvaa vahinkoa. Tällaisessa tapauk- sessa työntekijä on velvollinen palaamaan työhön niin pian kuin se on mahdollista.

3. Jos lomauttaminen on tapahtunut toistaiseksi, on työnantajan ilmoitettava lomautetulle työntekijälle työn alkamisesta vähintään seitsemän päivää ai- kaisemmin, jollei toisin ole sovittu. Työntekijällä on tällöin oikeus irtisanoa lomautuksen ajaksi toisen työnantajan kanssa tekemänsä työsopimus sen kestosta riippumatta viiden päivän irtisanomisai- kaa noudattaen.

7 §

Työsopimuksen irtisanominen lomautuksen aikana

1. Työnantaja irtisanoo

Jos työnantaja irtisanoo lomautetun työntekijän työ- sopimuksen päättymään lomautuksen aikana, työn- tekijällä on oikeus saada irtisanomisajan palkkansa.

Työnantaja saa vähentää irtisanomisajan palkasta 14 päivän palkan, jos työntekijä on lomautettu lain tai so- pimuksen mukaista yli 14 päivän lomautusilmoitusai- kaa käyttäen.

Jos työn vähyyden vuoksi irtisanottu työntekijä tällaisen syyn johdosta lomautetaan irtisanomisaikana, määräy- tyy työnantajan palkanmaksuvelvollisuus samojen pe- riaatteiden mukaisesti.

2. Työntekijä irtisanoo

Työntekijällä on lomautusaikana oikeus irtisanoa työso- pimuksen kestosta riippumatta ilman irtisanomisaikaa. Jos lomautuksen päättymisaika on työntekijän tiedos- sa, tätä oikeutta ei ole lomautuksen päättymistä edel- tävän seitsemän päivän aikana.

Jos työntekijä irtisanoo työsopimuksensa lomautuk- sen kestettyä yhdenjaksoisesti vähintään 200 päivää, hänellä on oikeus saada korvauksena irtisanomisajan palkkansa 1. kohdan mukaisesti. Korvaus maksetaan työsopimuksen päättymistä seuraavana ensimmäise- nä työnantajan normaalina palkanmaksupäivänä, ellei toisin sovita.

IRTISANOMINEN TYÖNTEKIJÄN HENKILÖÖN LIITTYVÄSTÄ SYYSTÄ

8 §

Irtisanomisen perusteet

1. Työnantaja saa irtisanoa toistaiseksi voimassa olevan työsopimuksen vain työsopimuslain 7 lu- vun 1-2 §:n mukaisesta asiallisesta ja painavasta syystä.

Työntekijästä johtuvana tai hänen henkilöönsä liittyvänä asiallisena ja painavana irtisanomispe- rusteena voidaan pitää työsopimuksesta tai laista johtuvien, työsuhteeseen olennaisesti vaikuttavi- en velvoitteiden vakavaa rikkomista tai laiminlyön- tiä sekä sellaisten työntekijän henkilöön liittyvien työntekoedellytysten olennaista muuttumista, joi- den vuoksi työntekijä ei kykene selviytymään työ- tehtävistään. Syyn asiallisuutta ja painavuutta ar- vioitaessa on otettava huomioon työnantajan ja työntekijän olosuhteen kokonaisuudessaan.

2. Irtisanominen on toimitettava kohtuullisen ajan ku- luessa siitä, kun irtisanomisen peruste on tullut työnantajan tietoon.

9 §

Työntekijän kuuleminen

Ennen irtisanomisen toimittamista työnantajan on va- rattava työntekijälle mahdollisuus tulla kuulluksi irti- sanomisen perusteesta. Työntekijällä on oikeus häntä kuultaessa käyttää avustajaa.

Avustajalla tarkoitetaan esimerkiksi työntekijän omaa luottamusmiestä tai työtoveria.

IRTISANOMISMENETTELY

10 §

Irtisanomisesta ilmoittaminen

1. Ilmoitus työsopimuksen irtisanomisesta on toimi- tettava työnantajalle tai tämän edustajalle taikka työntekijälle henkilökohtaisesti. Jollei tämä ole mahdollista, ilmoitus voidaan toimittaa kirjeitse tai sähköisesti. Tällaisen ilmoituksen katsotaan xxx- xxxx vastaanottajan tietoon viimeistään seitsemän- tenä päivänä sen jälkeen kun ilmoitus on lähetetty.

2. Työntekijän ollessa lain tai sopimuksen mukaisel- la vuosilomalla tai työajan tasaamiseksi annetul- la vähintään kahden viikon pituisella vapaa-ajal- la, katsotaan kirjeitse tai sähköisesti lähetettyyn ilmoitukseen perustuva irtisanominen kuitenkin toimitetuksi aikaisintaan ensimmäisenä loman tai vapaa-ajan päättymistä seuraavana päivänä.

11 §

Irtisanomisajat

1. Työnantajan noudatettavat irtisanomisajat ovat seuraavat:

Työsuhde jatkunut keskeytyksettä Irtisanomisaika

– enintään vuoden 14 päivää

– yli vuoden mutta enintään 4 vuotta 1 kuukausi

– yli 4 vuotta mutta enintään 8 vuotta 2 kuukautta

– yli 8 vuotta mutta enintään 12 vuotta 4 kuukautta

– yli 12 vuotta 6 kuukautta

2. Työntekijän noudatettavat irtisanomisajat ovat seu- raavat:

Työsuhde jatkunut keskeytyksettä Irtisanomisaika

– enintään 5 vuotta 14 päivää

– yli 5 vuotta 1 kuukausi

3. Irtisanomisaika alkaa ilmoitusta seuraavasta päi- västä.

4. Medialiitto-SJL lehdistöä koskeva määräys: Työnte- kijä ja työnantaja voivat kirjallisesti sopia irtisano- misajasta.

12 §

Irtisanomisajan noudattamatta jättäminen

1. Työnantajan, joka on irtisanonut työsopimuksen noudattamatta irtisanomisaikaa, on maksettava työntekijälle korvauksena täysi palkka irtisanomis- aikaa vastaavalta ajalta.

2. Työntekijä, joka ei ole noudattanut irtisanomisaikaa on velvollinen suorittamaan työnantajalle kertakaik- kisena korvauksena irtisanomisajan palkkaa vastaa- van määrän. Työnantaja saa pidättää tämän määrän työntekijälle maksettavasta lopputilistä, noudattaen mitä työsopimuslain 2 luvun 17 §:ssä on säädetty työnantajan kuittausoikeuden rajoituksista.

3. Jos irtisanomisajan noudattaminen on laiminlyöty vain osittain, korvausvelvollisuus rajoittuu nou- dattamatta jääneen irtisanomisajan osan palkkaa vastaavaksi.

4. Medialiitto-SJL lehdistöä koskeva määräys: Toimit- tajan ja kuvaajan osalta 11§:n määräykset eivät koske tapauksia, joissa lehden suunta olennaisesti muuttuu.

13 §

Irtisanomisen perusteen ilmoittaminen

Työnantajan on työntekijän pyynnöstä viivytyksettä il- moitettava tälle kirjallisesti työsopimuksen päättymis- päivämäärä sekä ne hänen tiedossaan olevat irtisano- misen syyt, joiden perusteella työsopimus on päätetty.

ERINÄISIÄ MÄÄRÄYKSIÄ

14 §

Xxxxxxxxxxxxxxxx raskauden ja äitiysvapaan aikana

1. Työnantaja ei saa irtisanoa työsopimusta työnteki- jän raskauden johdosta eikä sillä perusteella, et- tä työntekijä käyttää oikeuttaan työsopimuslain 4 luvussa säädettyyn perhevapaaseen. Työnantajan pyynnöstä työntekijän on esitettävä selvitys ras- kaudestaan.

Jos työnantaja irtisanoo raskaana olevan tai per- hevapaata käyttävän työntekijän työsopimuksen, katsotaan irtisanomisen johtuneen työntekijän

raskaudesta tai perhevapaan käyttämisestä, ellei työnantaja voi osoittaa sen johtuneen muusta sei- kasta.

2. Työnantaja saa irtisanoa äitiys-, erityisäitiys-, isyys-, vanhempain- tai hoitovapaalla olevan työntekijän työsopimuksen työsopimuslain 7 luvun 3 §:n pe- rusteella vain, jos toiminta päättyy kokonaan.

15 §

Työvoiman vähentämisjärjestys

1. Muusta kuin työntekijästä johtuvasta syystä ta- pahtuneen irtisanomisen ja lomauttamisen yhtey- dessä on mahdollisuuksien mukaan noudatettava sääntöä, jonka mukaan viimeksi irtisanotaan tai lomautetaan yrityksen toiminnalle tärkeitä ammat- tityöntekijöitä ja saman työnantajan työssä osan työkyvystään menettäneitä sekä että tämän sään- nön lisäksi kiinnitetään huomiota myös työsuhteen kestoaikaan ja työntekijän huoltovelvollisuuden määrään.

2. Työvoiman vähentämisjärjestystä koskevissa rii- doissa kanne on nostettava kahden vuoden kulu- essa siitä, kun työsuhde on päättynyt.

16 §

Irtisanomista tai lomautusta koskeva ilmoitus luottamusmiehelle

Taloudellisista ja tuotannollisista syistä tapahtuvasta työvoiman vähentämisestä tai lomauttamisesta ilmoi- tetaan luottamusmiehelle.

17 §

Takaisinottaminen

Työnantajan on tarjottava työtä tuotannollisella ja talo- udellisella perusteella tai saneerausmenettelyn yhtey- dessä irtisanomalleen, työvoimaviranomaisen kautta edelleen työtä hakevalle entiselle työntekijälleen, jos hän tarvitsee työntekijöitä neljän kuukauden kulues- sa työsuhteen päättymisestä samoihin tai samankal- taisiin tehtäviin, joita irtisanottu työntekijä oli tehnyt. Jos työsuhde on jatkunut keskeytyksettä sen päättymi- seen mennessä vähintään 12 vuotta, takaisinottoaika on kuitenkin kuusi kuukautta.

SOVELTAMISOHJE:

Työnantaja täyttää velvollisuutensa tiedustelemalla paikalli- selta työvoimaviranomaiselta, onko irtisanottuja työntekijöitä hakemassa työtä sen välityksellä. Paikallisella työvoimaviran- omaisella tarkoitetaan sitä, jonka alueella työtä on tarjolla.

Työvoimaviranomainen selvittää tiedustelun perusteella, on- ko tässä määräyksessä tarkoitettuja työntekijöitä työnhaki- joina. Samassa yhteydessä on syytä selvittää, onko sellaisia työntekijöitä edelleen työttöminä työnhakijoina, jotka yli 200 päivää kestäneen lomautuksen jälkeen ovat itse irtisanoneet työsuhteensa. Työnhakijat ilmoitetaan työnantajalle ja entisil- le työntekijöille annetaan työhönosoitukset.

Palkkatodistus

Työttömyysturvalain mukaan työnantajalla on velvolli- suus antaa työttömyysturvalain tarkoittama palkkato- distus työttömyyskassalle (tämä määräys ei ole työeh- tosopimuksen osa).

ERIMIELISYYKSIEN SELVITTÄMINEN

Irtisanominen työntekijän henkilöön liittyvästä syystä

18 §

Tämän sopimuksen määräysten mukaan voidaan tut- kia myös

a) onko työsopimuslain 7 luvun 3-4 §:n tarkoittamalla taloudellisella ja tuotannollisella perusteella suoritet- tu irtisanominen johtunut tosiasiallisesti työntekijästä johtuvasta syystä ja

b) olisiko työnantajalla ollut riittävät perusteet irtisanoa työsopimus sellaisessa tilanteessa, jossa työsopimus on purettu työsopimuslain 8 luvun 1 ja 3 §:n perusteella.

19 §

Neuvottelujen käyminen

1. Neuvotteluvelvollisuus

Työntekijän tulee ilman aiheetonta viivytystä ilmoittaa työnantajalle, mikäli katsoo, että työnantaja on irtisa- nonut työsopimuksen tämän sopimuksen vastaisesti.

Työnantajan on viivytyksettä aloitettava neuvottelut työntekijän kanssa työsopimuksen irtisanomisen ai- heuttamasta erimielisyydestä.

2. Paikalliset neuvottelut

Työnantajan ja työntekijän väliset edellä 1. kohdassa tarkoitetut paikalliset neuvottelut on käytävä viivytyksit- tä sen jälkeen, kun työnantaja on saanut työntekijältä edellisessä kohdassa tarkoitetun riitautusilmoituksen.

3. Liittojen väliset neuvottelut

Jos työnantajan ja työntekijän välistä erimielisyyttä ei ole voitu ratkaista paikallisissa neuvotteluissa, erimieli- syys on työnantajan tai työntekijän toimesta saatettava neuvoteltavaksi liittojen välillä. Liittojen väliset neuvot- telut käydään mikäli mahdollista irtisanomisajan ku- luessa.

4. Neuvottelumenettely

Neuvottelut käydään liittoja sitovan tai ennen uuden työehtosopimuksen solmimista viimeksi sitoneen työ- ehtosopimuksen neuvottelujärjestyksen mukaisesti.

5. Välimiesoikeus

Jollei työsopimuksen irtisanomista koskevassa riidas- sa ole päästy sovintoon, jompikumpi liitto voi saattaa erimielisyyden välimiesten käsiteltäväksi.

Mikäli yksilöperusteista irtisanomista koskeva asia on riitautettu, työsuhde ei pääty, ennen kuin erimielisyys on neuvottelujärjestyksen mukaisesti loppuun käsitel- ty, tarvittaessa myös liittojen välisessä välimiesoikeu- dessa, joka ei voi alistaa asiaa työtuomioistuimelle.

Asiaa koskevat neuvottelut ja muut toimenpiteet pyri- tään toteuttamaan ilman aiheetonta viivytystä ja mikäli mahdollista irtisanomisajan kuluessa.

6. Liittojen sopimisoikeus

Liitot voivat yksittäisissä tapauksissa sopia toisin edel- lä 4. kohdassa tarkoitetusta neuvottelumenettelystä ja

5. kohdassa todetusta välimiesoikeudesta.

20 §

Korvaukset

1. Työnantaja, joka on irtisanonut työntekijänsä tä- män sopimuksen 8 §:ssä määriteltyjen irtisano- misperusteiden vastaisesti, on velvollinen maksa- maan työntekijälle korvausta työsopimuslain 12 luvun mukaisesti.

2. Työnantajaa ei voida tuomita maksamaan hyvitys- sakkoa tämän sopimuksen menettelytapamäärä- ysten noudattamatta jättämisestä siltä osin kuin kysymyksessä on työehtosopimukseen perustu- vien mutta sinänsä samojen velvollisuuksien rik- kominen, joista 1. kohdan mukainen korvaus on määrätty.

Määräysten noudattamatta jättäminen otetaan huomioon työsopimuksen perusteettomasta irti- sanomisesta tuomittavan korvauksen suuruutta määriteltäessä.

KOULUTUSSOPIMUS

1 §

Soveltamisala

Tämä sopimus koskee henkilöstön ammatillista jatko- ja täydennyskoulutusta, uudelleenkoulutusta, opinto- vapaata, työsuojelukoulutusta, ay-koulutusta, liittojen yhteisesti järjestämää koulutusta sekä yhteisesti jär- jestettyä koulutusta työpaikalla.

2 §

Koulutustyöryhmä

1. Liitot nimeävät työehtosopimusaloittain yhteisen koulutustyöryhmän sopimuksen toimeenpanoa varten.

2. Koulutustyöryhmän tehtävänä on:

– koulutustarpeiden selvittäminen ja toteutuksen seuranta

– tarpeellisen koulutustarjonnan aikaansaaminen

– viranomaisiin vaikuttaminen koulutusasioissa

– työsuojelukurssien hyväksyminen vuosittain

– ay-kurssien hyväksyminen vuosittain

– yhteisestä koulutuksesta päättäminen

– työvoimapoliittisen koulutuksen seuraaminen ja toteutuksen ohjaaminen

– koulutusmateriaalin ja ammattikirjallisuuden jul- kaisemisen edistäminen

– koulutussopimuksen toteutuksen seuranta ja eri- mielisyyksien käsittely.

3 §

Koulutusyhteistyö yrityksessä

Koulutuskysymysten käsittely yhteistoiminnassa on osana yrityksen toiminnan kehittämistä tärkeätä. Kou- lutuksen yhteistoiminnassa tapahtuva etukäteissuun- nittelu voidaan toteuttaa organisaation koko ja muut asiaan vaikuttavat seikat huomioon ottaen joko yt-me-

nettelyn puitteissa tai tarvittaessa erillisessä koulutus- toimikunnassa.

4 §

Ammatillinen jatko-, täydennys- ja uudelleenkoulutus

1. Kun työnantaja antaa ammatillista koulutusta tai lähettää henkilön hänen ammattiinsa liittyviin koulutustilaisuuksiin työaikana, työnantaja kor- vaa koulutuksen aiheuttamina suoranaisina kus- tannuksina matka- ja majoituskulut, päivärahat, mahdolliset kurssimaksut sekä muut mahdolliset asiaan kuuluvat kulut. Lisäksi maksetaan säännöl- lisen työajan ansio, joka käsittää henkilökohtaisen palkan, ilta-, yö- ja vuorotyölisät sekä muut mahdol- liset olosuhdelisät.

Jos koulutus tapahtuu työajan ulkopuolella, kor- vataan siitä johtuvat suoranaiset kustannukset ja maksetaan korvauksena yksinkertainen tuntipalk- ka, ellei toisin sovita.

2. Koulutukseen osallistuvien nimeämisen suorittaa työnantaja neuvoteltuaan asiasta yhteistoimin- tamenettelyssä. Koulutustarpeet, jotka koskevat useita henkilöitä tai osastokokonaisuuksia, käsi- tellään asianomaista henkilöstöryhmää edustavan luottamushenkilön kanssa siten, että yrityksen toi- minnan ja henkilöstön ammatillisen kehittymisen tarpeet voidaan yhteensovittaa.

5 §

Ammattiyhdistys- ja työsuojelukoulutus

1. Keskusjärjestöjen ja ammattiliittojen järjestämille enintään kolmen kuukauden pituisille kursseille an- netaan tässä pykälässä jäljempänä mainituille luot- tamushenkilöille tilaisuus osallistua työsuhteen kat- keamatta, milloin se käy päinsä aiheuttamatta tun- tuvaa haittaa tuotannolle tai yrityksen toiminnalle.

Koulutustyöryhmän hyväksymille ay-kursseille saa- vat pääluottamusmies, varapääluottamusmies, luottamusmies, varaluottamusmies ja ammatti- osaston tai yhdistyksen puheenjohtaja osallistua heidän palkkaansa enintään kuukauden osalta vä- hentämättä.

Työsuojeluvaltuutettu, varavaltuutettu, työsuojelu- asiamies ja työsuojelutoimikunnan jäsen saavat osallistua yhteistyötehtäviinsä liittyville enintään kahden viikon pituisille kursseille heidän palkkaan- sa vähentämättä.

2. Ilmoitus aikomuksesta lähteä kurssille, on viikon tai lyhyemmän kurssin osalta annettava vähintään kolme ja pidemmän kurssin osalta vähintään kuusi viikkoa ennen kurssin alkamista.

Jos osallistuminen ko. ajankohtana aiheuttaisi tun- tuvaa haittaa tuotannolle tai yrityksen toiminnalle, työnantajan on ilmoitettava pääluottamusmiehelle viimeistään kaksi viikkoa ennen kurssin alkua syy, jonka takia vapauden myöntäminen tuottaisi tun- tuvaa haittaa. Tällöin sovitaan yhteisesti vaihtoeh- toinen ajankohta.

3. Työnantaja maksaa ay- ja työsuojelukoulutukseen oikeutetuille kursseille osallistujille kultakin sellai- selta kurssipäivältä, jonka osalta palkkaa ei vähen- netä, kurssin järjestäjälle tarkoitettuna ruokailu- kustannusten korvauksena liittojen välillä sovitta- van ateriakorvauksen. Ateriakorvauksen suuruus on vuonna 2020 25,56 euroa.

4. Osallistuminen ay-koulutukseen ei yhden kuukau- den rajaan asti aiheuta vuosiloma-, eläke- tai mui- den niihin verrattavien etuuksien vähenemistä.

8 §

Erimielisyyksien käsittely

Kaikki tätä koulutussopimusta koskevat erimielisyydet alistetaan liittojen välisen koulutustyöryhmän käsiteltä- viksi. Erimielisyydestä on yrityksessä laadittava muis- tio ja se on osoitettava koulutustyöryhmälle. Muutoin noudatetaan työehtosopimuksen mukaista neuvotte- lujärjestystä.

6 §

Liittojen yhteinen koulutus

1. Koulutustyöryhmä voi hyväksyä koulutussopimuk- sen tarkoittamaksi koulutukseksi liittojen yhdessä sopimia työehtosopimuskoulutustilaisuuksia tai alan yt-toimikunnan sekä graafisen alan turvalli- suustyön työalatoimikunnan järjestämiä koulutus- tilaisuuksia.

2. Koulutukseen osallistuvalle henkilölle suoritetaan korvaus kuten 4 §:ssä on määrätty.

3. Koulutukseen osallistumisesta sovitaan paikalli- sesti työnantajan ja pääluottamusmiehen kesken.

7 §

Opintovapaa

Sopijaosapuolet tiedottavat opintovapaasta, aikuiskou- lutustuesta ja muusta aikuiskoulutuksesta.

SOPIMUS TOIMITUKSELLISEN HENKILÖSTÖN AMMATILLISESTA KEHITTÄMISOHJELMASTA

Tämän sopimuksen tarkoituksena on kehittää ja yllä- pitää toimituksellisen henkilöstön ammattitaitoa siten, että se vastaa yrityksen julkaisutoiminnan kehitystar- peita.

Koulutus on investointi, jonka suuruus riippuu yrityksen taloudellisesta tilanteesta, kehityssuunnitelmista ja yri- tyksessä työskentelevien koulutustarpeista. Tulokselli- nen yrityksen ja yksilön yhteiset edut toteuttava kou- lutus voi perustua vain aitoon yhteistyöhön, koulutus- tarpeen hyväksymiseen ja siihen sitoutumiseen. Kou- lutustarvetta seurataan aktiivisesti ja säännöllisesti ja pyritään huolehtimaan koulutuksen kohdentumisesta tasapuolisesti.

Liitot kartoittavat alaan liittyvää koulutustarjontaa ja pyrkivät vaikuttamaan sen määrään ja laatuun siten kuin yrityksissä ilmenevät henkilöstön kehittämistar- peet edellyttävät. Liitoissa kehitetään koulutuksen tie- topankkia ja aineistoa koulutussuunnitteluun liittyvien kehityskeskustelujen tueksi.

1. Koulutussuunnitelma

Yrityksessä tehdään vuosittain toimituksellisen henki- löstön koulutussuunnitelma yhteistyössä henkilöstön kanssa. Henkilöstön vaikutusmuodoista sovitaan pai- kallisesti. Jos yrityksessä on koulutustoimikunta, se kä- sittelee koulutusasiat. Koulutussuunnitelma sisältää tarpeiden määrittelyn ja vuosittaisen toteuttamisohjel- man, josta laaditaan budjetti. Koulutuksen suunnitte- lussa käytetään apuna esimerkiksi kehityskeskusteluja ja henkilöstön omia aloitteita.

Koulutussuunnittelun tarkoituksena on ylläpitää ja ke- hittää toimituksellisen henkilöstön ammattitaitoa se- kä yksilöinä että ryhminä niin, että se vastaa julkaisun muutos- ja kehitystarpeita. Oikeus koulutukseen tulee toteuttaa tasapuolisesti ottaen huomioon työntekijän osaaminen ja työn kehittämistarpeet.

2. Oikeus koulutukseen

Työntekijällä on oikeus keskimäärin kahden päivän koulutusaikaan vuodessa työsuhteen alusta lukien. Oi- keus voidaan siitä paikallisesti sopien toteuttaa myös ennen oikeuden täysimääräistä karttumista edellä to- dettu tasapuolisuus huomioon ottaen. Koulutusaika käytetään tarkoituksenmukaisina jaksoina yhteisesti

sovittavalla tavalla viiden vuoden kuluessa. Koulutuk- sen toteutumista on seurattava siten, että ilman erityi- siä perusteita tai sopimusta koulutukseen osallistumi- seen ei muodostu yli viiden vuoden katkosta.

Koulutus voi käsittää ammatillista perus-, täydennys- tai uudelleenkoulutusta. Se voidaan toteuttaa yritys- kohtaisena tai ulkopuolisena koulutuksena tai tarvit- taessa itsenäisenä opiskeluna.

Muusta jatko- ja täydennyskoulutuksesta on erikseen sovittava osapuolten kesken.

Työnantaja maksaa koulutusajalta säännöllisen työ- ajan palkan. Työnantaja korvaa koulutuksesta aiheu- tuvat kustannukset. Koulutukseen osallistuminen ei vähennä alallaoloaikaa palvelusvuosilisiä ja vuosilomia laskettaessa. Koulutusajalta ansaitaan vuosilomaa.

TYÖSUOJELUSOPIMUS

Työnantajan ja henkilöstön välinen yhteistyö työsuoje- lua koskevissa asioissa järjestetään tämän sopimuk- sen mukaisesti, ellei työehtosopimuksen erityisistä työ- ehdoista muuta johdu.

1 §

Yleistä

Työsuojelua koskevan lainsäädännön tarkoittamaa työ- paikkaa varten nimeää työnantaja työsuojelupäällikön ja työpaikan työntekijät ja toimihenkilöt työsuojeluval- tuutetun siten kuin jäljempänä todetaan.

2 §

Valinnat

1. Työsuojeluvaltuutettu ja kaksi varavaltuutettua on valittava kahdeksi kalenterivuodeksi, kun työpai- kassa säännöllisesti työssä olevien työntekijöiden kokonaismäärä, toimihenkilöt mukaan luettuna, on vähintään kymmenen. Työpaikan toimihenki- löasemassa olevilla työntekijöillä on oikeus valita keskuudestaan työsuojeluvaltuutettu ja kaksi va- ravaltuutettua.

2. Mikäli johonkin henkilöstöryhmään ei kuulu kym- mentä henkilöä eikä muusta ryhmästä valittua työsuojeluvaltuutettua ole valittu yhteisesti hoita- maan työsuojeluvaltuutetun tehtävää, voi luotta- musmies/yhdysmies osallistua edustamansa hen- kilöstöryhmän osalta työsuojelua koskevien asioi- den käsittelyyn.

Jos vähintään kymmenen hengen työpaikassa mi- hinkään henkilöstöryhmään ei kuulu vähintään kymmentä henkilöä, voivat ryhmät paikallisesti sopien valita yhteisen työsuojeluvaltuutetun.

3. Jos työpaikan olosuhteet antavat siihen aihetta, voivat eri henkilöstöryhmät sopia työsuojeluval- tuutettujen vaalia järjestettäessä siitä, että toimi- henkilöasemassa oleviin työntekijöihin katsotaan kuuluviksi samoissa työtiloissa ja työolosuhteissa työskenteleviä työntekijöitä.

3 §

Työsuojeluasiamiehet

Työsuojeluasiamiesten valinnasta, lukumäärästä, teh- tävistä ja toimialueesta sovitaan paikallisesti siten, et- tä toimialueet muodostuvat tarkoituksenmukaisiksi ja kattavuudeltaan sellaisiksi, että tuotantolaitoksen tai vastaavan toimintayksikön eri osastot ja ammattiryh- mät ovat edustettuina ottaen huomioon esiin tulevat työsuojeluriskit ja muut olosuhteet.

4 §

Paikallinen sopiminen

1. Paikallisesti voidaan työsuojelun valvonnasta ja työpaikan työsuojeluyhteistoiminnasta annetun lain 23 ja 29 §:n mukaisesti sopia yhteistoimin- nan järjestämisestä. Työsuojeluvaltuutetun ja luot- tamusmiehen tehtävien yhdistämisestä voivat hen- kilöstöryhmät sopia lain mukaisesti.

2. Tuotantolaitoksen tai sitä vastaavan toimintayksi- kön toiminnan olennaisesti laajentuessa tai supis- tuessa, saatetaan työsuojeluorganisaatio vastaa- maan muuttunutta tilannetta.

5 §

Työsuojeluyhteistoiminta

1. Työpaikalla tarkoitetaan työsuojelun valvonnasta ja työpaikan työsuojeluyhteistoiminnasta annetun lain 25 §:n mukaista työpaikkaa.

2. Työsuojelun käytännön toteuttamistavat sovitaan paikallisesti yhteistoiminnassa. Laajat, työolo- suhteisiin vaikuttavat kysymykset kuten työtilojen muutokset tai kone- ja laitehankinnat, joihin liittyy työsuojelullisia näkökohtia, on tarkoituksenmu- kaista käsitellä sovittavalla tavalla asiaa koskevan yt-menettelyn yhteydessä.

3. Muuten työsuojeluyhteistyön toteuttaminen voi- daan järjestää tehokkuuden ja tarkoituksenmukai- suuden pohjalta työsuojelutoimikunnassa, muussa yhteistyöelimessä ja linjaorganisaatiossa tapahtu- vaksi siten kuin työpaikan olosuhteet edellyttävät.

6 §

Työsuojeluyhteistoimintatehtävät

Työsuojeluyhteistoiminnassa tulee riittävän aikaises- sa vaiheessa käsitellä, ellei paikallisesti muuta sovita, muun muassa seuraavia asioita:

– vuosittainen toimintasuunnitelma

– työntekijän terveyteen ja turvallisuuteen välittö- mästi vaikuttavat asiat

– työpaikan vaarojen ja haittojen selvittämisen pe- riaatteet

– työterveyshuollon tekemät työpaikkaselvitykset

– työkykyyn liittyvät kehitystavoitteet ja ohjelmat

– työn järjestelyyn ja mitoitukseen liittyvät asiat

– opetuksen, ohjauksen ja perehdyttämisen tarve ja järjestelyt

– erilaiset yhteistoiminnan piiriin kuuluvat tilastot ja muut seurantatiedot

– asioiden toteuttamisen ja vaikutusten seuranta

– yhteistoiminnan järjestäminen yhteisellä työpai- kalla (tarvittaessa)

Yhteistoiminnassa käsitellään myös kriisitilanteisiin, mm järkyttäviin uutisointitilanteisiin ja häirintätapauk- siin liittyvät ohjeet ja tukitoimet.

7 §

Työsuojelusäännökset

Työsuojeluyhteistyön osapuolille hankitaan työnanta- jan toimesta tarpeellinen työturvallisuus- ja työsuoje- lulainsäädäntö.

TYÖSUOJELUYHTEISTYÖ TOIMITUKSISSA

1. Työsuojeluvaltuutettu

1. Toimituksellisella henkilöstöllä on työsuojelun val- vonnasta ja työpaikan työsuojeluyhteistoiminnasta annetun lain 29 §:n 1 momentin mukainen pää- sääntöinen oikeus valita työsuojeluvaltuutettu yh- dessä yrityksen muiden toimihenkilöiden kanssa.

2. Toimituksellinen henkilöstö voi kuitenkin valita oman työsuojeluvaltuutetun edellyttäen, että toi- mituksellisia toimihenkilöitä on työpaikalla vähin- tään kymmenen ja että paikallisesti on yhteisesti todettu toimituksen olevan työsuojelullisten näkö- kohtien ja lain tarkoittaman yhteistoiminnan kan- nalta tarkoituksenmukainen kokonaisuus.

Asiaa koskevat erimielisyydet käsitellään neuvottelujär- jestyksen mukaisesti.

2. Työsuojeluvaltuutetun valinta ja tehtävät

Työsuojeluvaltuutetun valintaan ja tehtäviin nähden noudatetaan mitä työsuojelun valvonnasta ja työpaikan työsuojeluyhteistoiminnasta annetussa laissa on niistä säädetty kuitenkin niin, että työsuojeluvaltuutetun vaali suoritetaan loka-joulukuussa.

3. Työsuojeluvaltuutetun ajankäyttö

1. Työnantajan tulee antaa työsuojeluvaltuutetulle vapautusta työstä siten, että hän pääsääntöisesti voi säännöllisen työaikansa puitteissa hoitaa sekä työtehtävänsä että hänelle valtuutettuna kuuluvat työaikana hoidettavat välttämättömät yhteistyöteh- tävät.

2. Vapautuksen ajankohdasta on sovittava asianomai- sen työnjohdon kanssa, ellei vapautus ole välttämä- tön työpaikalla sattuneen poikkeuksellisen tapah- tuman, kuten esimerkiksi työtapaturman vuoksi, kuitenkin ottaen huomioon työn järjestelyyn liittyvät tekijät.

3. Vapautuksen järjestely voidaan tarvittaessa toteut- taa paikallisesti sovittavan järjestelmän mukaises- ti. Tällöin on ajankäytön tarvetta arvioitaessa otet- tava huomioon valtuutetun tarve perehtyä hänelle kuuluviin tehtäviin, toimituksellisen työn erityispiir- teet, työskentelypaikkojen lukumäärä ja etäisyys, valtuutetun oma perehtyneisyys yhteistyötehtäviin

sekä hänen oman työnsä laadun ja työaikojen an- tamat mahdollisuudet tehtävän hoitamiseen.

4. Työsuojelun valvonnasta ja työpaikan työsuojelu- yhteistoiminnasta annetun lain (20.1.2006/44) mukaan työsuojeluvaltuutetulla on oikeus saada työnantajalta nähtäväkseen työaikakirjanpito.

4. Työsuojeluvaltuutetun lisäkorvaus

Työsuojeluvaltuutetulle maksetaan työsuojeluvaltuute- tun tehtävän hoitamisesta euromääräinen lisäkorvaus, joka määräytyy työsuojeluvaltuutetun edustaman hen- kilömäärän mukaan.

Työsuojelu- Kuukausikorvaus euroissa valtuutetun

edustamien Työehtosopimuksen toimihenkilöiden voimaan-

kokonaismäärä tullessa 1.6.2020

10 – 24 51 € 53 €

25 – 50 64 € 66 €

51 – 100 77 € 80 €

101 – 200 89 € 92 €

yli 200 102 € 105 €

Muutoin lisäkorvaukseen noudatetaan, mitä luotta- musmiehelle maksettavasta lisäkorvauksesta on työ- ehtosopimuksen 10 luvussa määrätty.

5. Työsuhdeturva

1. Jos yrityksen työvoimaa irtisanotaan tai lomaute- taan taloudellisista tai tuotannollisista syistä, ei tällaista toimenpidettä saa kohdistaa työsuojelu- valtuutettuun, ellei tuotantolaitoksen toimintaa keskeytetä kokonaan. Mikäli yhteisesti todetaan, ettei työsuojeluvaltuutetulle voida tarjota hänen ammattiaan vastaavaa tai hänelle muutoin sopi- vaa työtä, voidaan tästä säännöstä kuitenkin poi- keta.

2. Työsuojeluvaltuutetusta johtuvasta syystä ei työ- suojeluvaltuutettua saa irtisanoa ilman työsopi- muslain 7 luvun 10 §:n edellyttämää niiden toimi- henkilöiden suostumusta, joita hän edustaa.

3. Työsuojeluvaltuutetun työsopimusta ei saa purkaa vastoin työsopimuslain 8 luvun 1 §:n säännöksiä. Työsuojeluvaltuutetun työsopimuksen purkami-

nen sillä perusteella, että hän on rikkonut järjes- tysmääräyksiä ei ole mahdollista, ellei hän ole sa- malla toistuvasti ja olennaisesti sekä varoituksesta huolimatta jättänyt noudattamatta vuoden 1970 työsopimuslain 43 §:n 2 momentin 6 kohdan vel- voitteita.

4. Tämän pykälän määräyksiä on sovellettava myös työsuojeluvaltuutettuehdokkaaseen, jonka asetta- misesta on kirjallisesti ilmoitettu työsuojelutoimi- kunnalle tai muulle sitä vastaavalle yhteistoimin- taelimelle. Ehdokassuoja alkaa kuitenkin aikaisin- taan kolme viikkoa ennen vaalin toimittamista ja päättyy muun kuin vaalissa työsuojeluvaltuutetuksi valituksi tulleen osalta vaalituloksen tultua tode- tuksi. Tämän pykälän määräyksiä on sovellettava myös työsuojeluvaltuutettuna toimineeseen toimi- henkilöön 6 kuukautta hänen työsuojeluvaltuute- tun tehtävänsä päättymisen jälkeen.

5. Jos työsuojeluvaltuutetun työsopimus on lakkau- tettu tämän sopimuksen vastaisesti, työnantajan on suoritettava korvauksena työsuojeluvaltuutetul- le vähintään 10 ja enintään 30 kuukauden palk- ka. Xxxxxxx on määrättävä samojen perusteiden mukaan kuin työsopimuslain 12 luvun 2 §:ssä on säädetty. Milloin tuotantolaitoksessa tai vastaavas- sa toimintayksikössä säännöllisesti työskentelevi- en henkilöiden yhteismäärä on 20 tai vähemmän, on korvaus vähintään 4 ja enintään 24 kuukauden palkka.

HOITOONOHJAUS JA HOITOONOHJAUSSOPIMUSMALLI

16.1 HOITOONOHJAUS

Mikäli jompikumpi osapuoli sitä edellyttää on laaditta- va yrityskohtainen hoitoonohjaussopimus hoitoonohja- ussopimusmallin pohjalta.

16.2 HOITOONOHJAUSSOPIMUSMALLI

Yritys Oy:n suositus hoitoonohjaussopimukseksi

1. Yrityksen palveluksessa oleva työntekijä, jolle on kehittynyt tai selvästi kehittymässä jatkuvasta päihteiden, ennen kaikkea alkoholin liikakäytöstä sosiaalinen tai terveydellinen ongelma, joka hait- taa muun muassa hänen työntekoaan, pyritään oh- jaamaan hoitoon tämän sopimuksen mukaisesti.

2. Tavoitteena on rohkaista hoitoon hakeutumista si- ten, että ongelma ei johtaisi toimenpiteisiin, jotka saattavat aiheuttaa työsuhteen päättymisen tai muita yksilön kannalta haitallisia seuraamuksia. Hoitoon hakeutumista ei pidetä työsuhteen lak- kauttamisperusteena.

3. Hoitoon ohjaaminen toteutetaan siten, että jokai- selle ilmoitetaan tiedot käytettävissä olevista hoi- topaikoista ja -muodoista sekä työpaikan hoitoon- ohjauksessa neuvova yhteyshenkilö.

4. Hoitoonohjaus toteutetaan ensisijaisesti työnteki- jän omasta aloitteesta ja toissijaisesti työnantajan aloitteesta, kun tämä joutuu harkitsemaan työsuh- teeseen kohdistuvia toimenpiteitä.

5. Jokaisessa hoitoonohjaustilanteessa selvitetään erikseen hoitoonohjattavan, hoitopaikan ja yhte- yshenkilön kesken, tarvittaessa työnantajan kans- sa, soveliain tarjolla olevista hoitovaihtoehdoista. Samalla selvitetään työntekijän mahdollisuudet saada hoidon ajalta taloudellista tukea sosiaaliva- kuutusjärjestelmästä.

6. Työntekijän hakeuduttua vapaaehtoisesti laitoshoi- toon, hänelle maksetaan työehtosopimuksen mu- kaisesti sairausajan palkkaa laitoshoidon alkami- sesta lukien, jos hoidosta on sovittu työnantajan kanssa.

7. Yhteyshenkilön tehtävistä hoitoonohjauksessa huolehtii yrityksen työterveyshuolto/tehtävään suostumuksensa mukaisesti valittu yhteyshenkilö.

8. Yhteyshenkilö suorittaa käytännön hoitoonohjaus- toimet, joita ovat muun muassa ajantilaus, paikan- varaus ja ehkä tarpeellinen yhteydenpito työnanta- xxxx xxx yhdysmieheen. Jokaisella on mahdollisuus keskustella luottamuksellisesti hoitoonohjaamisen mahdollisuuksista ja muista hoitoon liittyvistä käy- tännön tekijöistä yhteyshenkilön kanssa.

9. Työntekijän kanssa niin sovittaessa yhteyshenkilöl- lä tai työnantajalla on oikeus saada tieto hoitosopi- muksen noudattamisesta.

10. Hoitoonohjauksessa mukana oleva ei ilman hoitoo- nohjattavan nimenomaista lupaa saa muille ilmais- ta tietoonsa saamiaan henkilökohtaisia seikkoja.

11. Työnantajan harkitessa työsuhteeseen liittyviä toi- menpiteitä päihteiden tässä tarkoitetun väärinkäy- tön vuoksi, yhteyshenkilöllä on oikeus osallistua kaikkiin neuvotteluihin, ellei työntekijä itse nimen- omaan tätä kiellä.

12. Tähän sopimukseen on liitetty luettelo paikallisista hoitomahdollisuuksista. (Kunnan sosiaalilautakun- ta, A-Klinikka, terveyskeskus, työterveyshuolto, kat- kaisuasema, mielenterveystoimisto, sairaala, hoi- tokoti, huoltoala, AA-Ryhmä. Puhelinnumero, osoi- te, aukioloaika, henkilö, johon voi olla yhteydessä).

13. Tämä sopimus on hyväksytty yrityksen yt-neuvotte- lutoimikunnassa.

17 LUKU

MATKA- YM. KORVAUKSET JA PÄIVÄRAHAT

17.1 MUUTTOKUSTANNUSTEN KORVAUS

Jos työntekijä joutuu vaihtamaan paikkakuntaa työsuh- teessa tapahtuvan muutoksen vuoksi, korvaa työnan- taja työntekijän suoranaiset kohtuulliset muuttokustan- nukset laskun mukaan.

17.2 ERITYISKUSTANNUKSET

Työnantajan velvollisuus on hankkia työntekijän tehtä- vissään tarvitsema välineistö. Mikäli työntekijän edel- lytetään hankkivan varsinaista tehtäväänsä varten välineistöä, lupia, valtuuksia tms, on kulut korvattava tositteita vastaan. Tämä koskee myös tarpeellisia va- kuutuksia ym.

17.3 MATKAKUSTANNUSTEN KORVAUKSET JA PÄIVÄRAHAT

1. Yleistä

1. Matkalla tarkoitetaan työtehtävien edellyttämää matkustamista työpaikan tai tavanomaisen työ- alueen ulkopuolelle.

2. Matkavuorokausi on työmatkan alkamista seuraa- va 24 tunnin pituinen ajanjakso. Matka alkaa työ- paikalta tai erikseen sovittaessa työntekijän asun- nolta ja päättyy hänen palatessaan jompaankum- paan.

Matkasta aiheutuvien kustannusten korvaaminen sekä muut matkaan liittyvät yksityiskohdat tulee tarvittaessa yhteisesti selvittää ennen matkalle lähtöä ottaen huomioon toimenpiteet, joihin työn- antaja on ryhtynyt oleskelua silmälläpitäen.

2. Korvattava matkustusaika

1. Matkan aikana tehtävään työhön sovelletaan työ- ehtosopimuksen työaikamääräyksiä.

2. Säännöllisen työajan puitteissa tapahtuvasta mat- kustamisesta maksetaan ansionmenetyksen kor- vaus.

3. Mikäli matkustaminen tapahtuu säännöllisen työ- ajan ulkopuolella, maksetaan matkustamiseen

käytetyltä ajalta korvauksena peruspalkka kuiten- kin enintään 8 tunnilta työpäivänä ja 16 tunnilta vapaapäivänä.

4. Kello 22-07 väliseltä ajalta ei matkustusajan kor- vausta suoriteta, mikäli matkustajan käytössä on makuupaikka.

5. Perustuntipalkka lasketaan samaa jakajaa käyt- täen kuin laskettaessa ylityön perusteena olevaa tuntipalkkaa.

6. Koska matkustamista työn tekemispaikalle ei lueta työaikaan kuuluvaksi ajaksi, matka-aikaa ei siten oteta huomioon vuorokautista ylityötä laskettaes- sa.

Huomautus: Ylityöstä on erityismääräys Medialiitto-SJL työehtosopimuksen 17.4 §:ssä.

7. Laskettaessa säännöllisen viikkotyöajan täyttymis- tä viikkoylityön laskemisen perusteeksi otetaan huomioon myös matkustamiseen käytetyt tunnit työtuntijärjestelmän mukaisen säännöllisen työ- ajan enimmäismäärään sellaisina matkustuspäi- vinä, jolloin säännöllinen vuorokautinen työaika ei muuten täyty. Näitä tunteja ei kuitenkaan työaika- tilastoinnissa lueta varsinaisiksi työtunneiksi.

(8. Mikäli myynti, markkinointi tai siihen verrattavassa työssä työntekijän normaalit työtehtävät edellyttä- vät toistuvaa matkustamista tai milloin työntekijä tehtäviensä luonteen vuoksi itse päättää matko- xxxxx suorittamisesta, ei korvausta matkustami- seen käytetyltä ajalta makseta. Tässä momentissa tarkoitetun työntekijän kanssa voidaan ruoka- ja päivärahojen asemesta sopia palkan yhteydessä maksettavasta erillisestä korvauksesta.)

Huomautus:

– Korvausta ei oteta huomioon Pron ohjelukuver- tailua suoritettaessa.

– Kohta 8. ei koske Medialiitto-SJL/lehdistön työ- ehtosopimusta.

3. Matkakustannusten korvaukset

Suoranaiset kustannukset

1. Työnantaja korvaa matkasta aiheutuneet kustan- nukset. Suoranaisia kustannuksia ovat matkaliput ja muut työmatkan suorittamisesta aiheutuvat tar- peelliset kustannukset.

2. Oman auton käytöstä korvataan sopimuksen koh- dan 6 mukainen kilometrikorvaus.

Päivärahat

3. Päivärahalla korvataan matkasta aiheutuvia kor- keampia elinkustannuksia.

4. Päiväraha lasketaan matkavuorokausittain. Matka- vuorokausi on 24 tunnin jakso matkan alkamisesta tai edellisen matkavuorokauden päättymisestä.

5. Mikäli työtehtävien luonne edellyttää matkustamis- ta, ei säännöllisen työajan puitteissa tapahtuvasta liikkumisesta makseta päivärahaa. (Tällaisia teh- täviä ovat mm. toimitustyö, jakelutyö, myyntityö, huoltotyöt ja muut työt, joiden luonne edellyttää liikkumista.)

Kotimaan matkat

6. Kokopäiväraha maksetaan matkalta, joka on kes- tänyt yli 10 tuntia.

7. Osapäiväraha maksetaan matkalta, joka kestää yli 6 mutta enintään 10 tuntia.

8. Täyden matkavuorokauden jatkeena olevasta va- jaavuorokaudesta, joka ylittää viimeisen matka- vuorokauden yli kahdella tunnilla, maksetaan osa- päiväraha. Kokopäiväraha maksetaan, kun vajaa- vuorokausi ylittyy 6 tunnilla.

9. Päivärahoista vähennetään 50 %, mikäli työnanta- ja järjestää työntekijälle maksuttomat ateriat. Ko- kopäivärahan osalta tämä tarkoittaa kahta läm- mintä ateriaa ja osapäivärahan osalta yhtä läm- mintä ateriaa.

Ulkomaan matkat

10. Ulkomaan päiväraha maksetaan matkalta, joka on kestänyt yli 10 tuntia.

11. Ulkomaan päiväraha määräytyy sen maan päivära- han mukaan, missä matkavuorokausi päättyy. Jos matkavuorokausi päättyy laivalla tai lentokonees- sa, määräytyy päiväraha sen maan mukaan, josta

kulkuväline on viimeksi lähtenyt tai Suomesta läh- dettäessä ensiksi saapuu.

12. Täyden 24 tunnin matkavuorokauden jatkeena olevasta vajaavuorokaudesta, joka ylittää viimei- sen matkavuorokauden yli 2 tunnilla, maksetaan puolet ulkomaanpäivärahasta. Mikäli täysi matka- vuorokausi ylittyy yli 10 tunnilla, maksetaan uusi ulkomaanpäiväraha.

13. Päivärahasta vähennetään 50 %, mikäli työntekijä on saanut maksuttoman tai matkalipun tai hotelli- huoneen hintaan sisältyneen ruoan. (täysihoito)

4. Ruokaraha

1. Mikäli matkasta ei tule suoritettavaksi päivärahaa, mutta matka on kestänyt yli 6 tuntia, eikä henkilö ole voinut ruokailla tavanomaisessa tai sitä vastaa- vassa ruokailupaikassaan, maksetaan ruokaraha. Tällä määräyksellä ei muuteta yrityskohtaisia käy- täntöjä, mikäli ne ovat tarjonneet paremmat edut.

2. Ruokarahaa ei makseta, mikäli henkilö saa mak- suttoman ruoan tai ruokailu on järjestetty lounas- setelillä tai vastaavalla.

5. Majoituskustannukset

1. Mikäli työntekijä joutuu majoittumaan eikä työnan- taja ole järjestänyt kohtuulliset vaatimukset täyttä- vää majoitusta tai makuupaikkaa, majoittumiskus- tannukset korvataan seuraavasti:

2. Huoneen käytöstä johtuvat majoituskustannukset korvataan tositteen mukaisesti valtion matkustus- säännöstä ilmeneviin hotellikorvausten enimmäis- määriin.

3. Majoituslaskut korvataan tositteen mukaan, mikäli paikkakunnalla ei ole mahdollisuutta yöpyä hotelli- korvausten enimmäismäärien puitteissa.

4. Mikäli henkilö ei esitä majoituksesta laskua työn- antajalle, maksetaan majoittumiskustannusten si- jasta yöpymisraha.

6. Matkakorvaukset

Päivärahat, hotellikorvaukset ja kilometrikorvaukset ovat samat kuin kulloinkin verovapaiksi vahvistetut enimmäismäärät (ks. xxx.xxxx.xx).

7. Paikallinen sopiminen

Matkasta aiheutuvien kustannusten korvaamisesta voidaan luottamusmiehen kanssa paikallisesti sopia

toisin edellyttäen, että yhteisesti todetaan etujen koko- naisuutena ottaen olevan saman tasoiset kuin tässä työ- ehtosopimuksen luvussa on määrätty.

17.4 SJL:N ERITYISMÄÄRÄYKSET

Lisäksi noudatetaan seuraavia erityismääräyksiä:

1. Jos työmatka edellyttää yli yhden vuorokauden yh- denjaksoista matkustamista, osapuolet sopivat, mikäli mahdollista etukäteen matkajärjestelyistä ja matka-ajan korvauksista.

2. Päivärahoja koskevat määräykset eivät koske niitä matkoja, jotka tehdään normaalin toimitustyön puit- teissa kyseisen henkilön säännöllisen työajan kulu- essa.

3. Matkalla säännöllisen työajan jälkeen tehtävästä työstä maksetaan työehtosopimuksen mukaiset yli- työkorvaukset. Säännöllisen työajan ulkopuolella ta- pahtuvasta matkustamisesta maksetaan matkus- tamiseen käytetyltä ajalta korvauksena peruspalk- ka kuitenkin enintään 8 tunnilta työpäivänä ja 16 tunnilta vapaapäivänä. Matkustamisajaksi luetaan myös aikatauluista johtuva kulkuneuvojen vuorojen välinen odotusaika.

4. Työnantaja on velvollinen ottamaan työntekijälle asianmukaisen matkavakuutuksen. Tämä koskee sekä ulkomaan- että kotimaanmatkoja, joita työn- tekijä suorittaa työnantajan määräyksestä.

5. Mikäli työntekijä määrätään tehtävään, johon liittyy poikkeuksellisen suuri tapaturman- tai kuoleman- vaara tai määrätään töihin sotatoimialueelle tai alu- eelle, jossa olosuhteet ovat vastaavat, työntekijällä on oikeus asia ja sen käytännön toteutus työnanta- jan kanssa todeten saada työnantajan kustantama korvausmäärältään 100.000 euron suuruinen hen- ki- ja tapaturmavakuutus. Myös henkilökohtainen matkalla oleva omaisuus on vakuutettava riittäväl- lä määrällä.

18 LUKU

JOURNALISTIEN PALKKAOPAS

(Tämä ei ole työehtosopimuksen osa.)

Oikeudenmukainen palkkojen määritys tehdään työpai- kalla tehtävien todellisen sisällön ja henkilön työsuo- rituksen perusteella. Oikeudenmukainen palkkaus on yrityksen ja henkilöstön yhteinen intressi.

Tehtäväkohtainen palkka määräytyy tehtävän vaativuu- den perusteella. Tähän järjestelmään liittyvät palkka- määräykset sisältyvät työehtosopimukseen.

Vähimmäispalkan perusteena on tehtäväkohtaisen pal- kanosan lisäksi henkilökohtaisen palkan kokemusosa.

Pätevyyden ja työsuorituksen palkitseminen on yrityk- sen aktiivisen palkkapolitiikan tehtävä.

Henkilökohtainen palkka

{

HEKO

Henkilökohtainen palkanosa:

HEKO: 3 v / 5 %

7 v / 10 %

Työehtosopimuksessa sovitussa palkkausjärjestelmäs- sä on lisäksi suositus henkilökohtaisen pätevyyden ja työsuorituksen arvioinnista. Tällä arvioinnilla kannus- tetaan työntekijää pätevöitymään ja kehittymään teh- tävässään. Samalla se tarjoaa esimiehille työkalun toi- minnan ohjaamiseen.

1. OIKEUDENMUKAINEN PALKKAUS

TESn

palkka

Tehtäväkohtainen palkanosa:

5 palkkaryhmää

Oikeudenmukaisuus ja tasa-arvoisuus palkkauksessa tarkoittavat sitä, että yhtä vaativasta tehtävästä ja sa- manlaisesta työsuorituksesta maksetaan yhtä suurta palkkaa.

Toimituksellisen henkilöstön palkkausjärjestelmä pe- rustuu pyrkimykseen toteuttaa oikeudenmukaista palk- kapolitiikkaa siten, että:

1) Tehtävän vaativuus otetaan huomioon palkan perusteena. Vaativuusluokituksen avulla voidaan arvi- oida objektiivisesti tehtävien keskinäistä vaativuutta.

2) Tämän lisäksi palkkaukseen vaikuttaa työnteki- jän henkilökohtainen panos: pätevyys ja työsuoritus.

Palkkauksen kannustava viesti on: kehittämällä osaa- mistaan voi hakeutua vaativampiin tehtäviin, mutta sa- massakin tehtävässä voi tulla paremmin palkatuksi tai- tojaan lisäämällä ja työtulostaan parantamalla.

2. KUUKAUSIPALKAN RAKENNE

Toimituksellisen henkilöstön palkkausjärjestelmässä tehtäväkohtainen palkanosa perustuu tehtävän vaa- tivuuteen, jota arvioidaan sanallisten tasokuvausten pohjalta.

3. TEHTÄVIEN VAATIVUUS JA SEN ARVIOINTI

Palkkausjärjestelmän perusta on tehtävän vaativuu- teen pohjautuva palkanosa, joka määritellään sanal- listen tasokuvausten pohjalta. Palkkausjärjestelmä si- sältää viisi vaativuusryhmää, jotka toimivat myös palk- karyhminä. Vaativuusryhmät on kuvattu taulukossa sivuilla 78–79.

Vaativuusarviointi tehdään tehtävästä. Arvioinnin koh- teena on tehtävän sisältö eli työn tekijälleen asettamat vaatimukset. Tehtävän vaativuus ei ole siten riippuvai- nen työntekijästä. Arviointi ei ota kantaa työntekijän työsuoritukseen, pätevyyteen tai henkilökohtaisiin omi- naisuuksiin. Myöskään tehtävän nimikkeellä tai työn- tekijän tehtävään liittymättömällä koulutuksella ei ole merkitystä vaativuutta arvioitaessa.

Yhteisesti hyväksytty tehtäväkuvaus arvioinnin pohjana

Yhteisesti hyväksytty kirjallinen tehtävänkuvaus on hy- vä pohja vaativuusarvioinnille. Tämän oppaan liittee- nä 1 on yksi mahdollinen malli tehtävänkuvauslomak- keesta.

Tehtävänkuvaus kertoo mitä tehtävässä saadaan ai- kaan, mitä osaamista se edellyttää, millaista vastuuta siihen sisältyy ja millaisissa vuorovaikutustilanteissa työ tapahtuu. Se ei ole luettelo tehtävään kuuluvista töistä. Tehtävänkuvauksissa on syytä käyttää sellaista

tarkkuutta, että jälkeenpäin voidaan todeta tehtävässä tapahtuneet muutokset.

Tehtävänkuvaukset voi laatia työntekijä, esimies tai jo- ku siihen nimetty henkilö. Oleellista on, että tehtävä- kuvauksesta keskustellaan työntekijän ja esimiehen välillä ja että tehtävänkuvaus on yhteisesti hyväksytty.

Vaativuustekijät arvioinnin taustalla

Tehtävän vaativuutta arvioidaan sanallisten tasokuva- usten perusteella. Palkkausjärjestelmän taustalla on neljän vaativuustekijää: tehtävän edellyttämä osaami- nen, vuorovaikutustilanteiden haasteellisuus, tehtä- vään sisältyvät vastuut sekä itsenäisyys ja ohjaus pää- töksentekotilanteissa.

Tehtävä kuuluu sille vaativuustasolle, joka parhaiten vastaa tehtävän oleellista sisältöä. Joihinkin tehtäviin saattaa sisältyä piirteitä järjestelmän eri vaativuusta- soilta. Tällöin on pohdittava, mikä on tehtävän kannalta merkittävää ja olennaista, ja tehtävä arvio sen mukaan.

Vaativuustekijät

Osaaminen

Tehtävän edellyttämän osaamisen arvioinnissa otetaan huomioon sellainen ammattitaito, jota tehtävässä tosi- asiallisesti käytetään. Tehtävän edellyttämän osaami- sen syvyys tai monipuolisuus lisää tehtävän vaativuutta.

Kysymyksiä:

• Millaista teoreettista ja käytännön osaamista edellytetään?

• Millaista kokemusta?

• Millaisia erityistaitoja?

Päätöksenteko

Päätöksenteon itsenäisyydellä tarkoitetaan vapautta tehdä omaan harkintaan perustuvia päätöksiä ja to- teuttaa ne. Melkein kaikkiin tehtäviin sisältyy vapaata päätöksentekoa vähintäänkin omaan työsuoritukseen liittyen.

Päätöksenteon merkitys työyhteisölle ja päätösten vai- kutusten laajuus lisäävät tehtävän vaativuutta etenkin, jos tehtävässä tehdään aikapaineesta johtuvia riskin- alaisia ratkaisuja ja päätöksiä ennakoimattomissa ti- lanteissa.

Kysymyksiä:

• Miten työtä ohjataan?

• Millaisia päätöksiä tehdään?

• Kuinka ennakoimattomia päätöksentekotilanteet ovat?

• Rooli päätöksenteossa?

Vuorovaikutus

Vuorovaikutustilanteiden arvioinnissa on oleellista se, mitä vuorovaikutuksella pitää saada aikaiseksi.

Tehtävän edellyttämä aloitteellisuus, aktiivisuus ja vuo- rovaikutustilanteiden tavoitteellisuus lisäävät tehtävän vaativuutta.

Kysymyksiä:

• Millaisia vuorovaikutustilanteita?

• Kuinka laaja yhteistyöverkosto on?

• Mihin niillä pyritään?

• Ohjataanko vuorovaikutukselle muiden töitä?

Vastuu

Vastuulla tarkoitetaan toimivaltaa tehdä ratkaisuja teh- tävän tai työyhteisön (tiimi, toimitus, julkaisu, yritys) ta- voitteiden toteuttamiseksi. Kaikkiin tehtäviin sisältyy vastuu oman työn laadusta ja toteuttamisesta ohjei- den ja suunnitelmien mukaan.

Kun vastuu muiden töistä lisääntyy ja ohjeet muuttuvat konkreettisista suuntaa-antaviksi tavoitteiksi, tehtävän vaativuus lisääntyy.

Kysymyksiä:

• Mitkä ovat vastuualueet?

• Kannetaanko vastuuta myös muiden töistä?

• Sisältyykö tehtävään taloudellista vastuuta?

4. PALKKAUSJÄRJESTELMÄN YLLÄPITO

Palkkausjärjestelmän ylläpito edellyttää, että tehtävä- kuvausten ylläpidosta ja vaativuusarviointien tarkista- misista on luotu pelisäännöt ja määritelty vastuuhenki- löt. Tieto tehtävän vaativuusluokituksista annetaan ao. tehtävää tekevälle työntekijälle sekä palkkahallinnolle.

Liitot suosittelevat, että tehtävien sisältöä tarkastel- laan säännöllisesti esimerkiksi kehityskeskustelujen yhteydessä. Esimies ja tehtävää hoitava työntekijä ovat asiantuntijat tehtävän sisällöstä. Organisaatiomuutos- tilanteissa liitot suosittelevat yhteisen luokitustyöryh- män perustamista.

Tehtävän vaativuuden arviointi suoritetaan, jos

• perustetaan uusi tehtävä

• tehtävän sisältö muuttuu sen tekijän vaihtuessa

• tehtäviä organisoidaan uudelleen niin, että tehtävien sisällöt muuttuvat olennaisesti

• tehtävä on muuttunut sisällöltään olennaisesti ajan kuluessa

5. HENKILÖKOHTAINEN PÄTEVYYS JA TYÖSUORITUS

Vaativuusryhmä määrittää tehtäväkohtaisen palkan

• Palkka maksetaan tehtävän vaativuuden perustella määräytyvän palkkaryhmän mukaan.

• Siirryttäessä vaativampaan tehtävään, palkka tarkistetaan seuraavan palkan- maksukauden alusta.

• Uusi tehtävä on arvioitava kolmen kuukauden kuluessa. Palkka maksetaan takautuvasti oikean vaativuusryhmän mukaan.

• Mikäli tehtävän todetaan muuttuneen vähi- tellen pidemmän ajan kuluessa, palkka maksetaan uuden vaativuusryhmän mukai- sesti muutoksen vireille tuloa seuraavan palkanmaksukauden alusta lukien.

Tehtävien vaativuusarvioinnin toteuttaminen

Työnantaja vastaa vaativuusarvioinnin tekemisestä. Se voidaan tehdä myös yhdessä työnantajan edustajan ja luottamusmiehen kesken tai laajemmassa luokitustoi- mikunnassa.

Vaativuusarvio voi muuttaa palkkaa tai sen rakennetta

Tehtäväkohtainen palkka määräytyy tehtävän vaativuu- den perusteella. Se voi nousta tai laskea tehtävän si- sällön muuttuessa.

• Jos työntekijä siirtyy vaativampaan tehtävään, vähimmäispalkkamääräykset voivat edellyttää palkan korottamista. Jos työntekijän henkilökohtainen palkka ylittää uuden tehtävän vähimmäispalkan, on palkan korottamisesta sovittava erikseen työntekijän ja työnantajan kesken.

• Jos henkilö siirtyy saman vaativuusryhmän tehtävään, hänen palkkansa rakenne säilyy ennallaan. Palkan korottamisesta – tässä tapauksessa henkilökohtaista palkanosaa lisäämällä - on toki mahdollista sopia työntekijän ja työnantajan kesken.

• Jos henkilö siirtyy tehtävään, jonka vaativuustaso on alempi kuin aiemmassa tehtävässä, tehtäväkohtainen palkka määräytyy uuden tehtävän mukaan eli laskee. Henkilökohtainen palkka voi kuitenkin laskea vain työehtosopimuksessa mainituissa tapauksissa.

Henkilökohtaista palkanosaa on tehtäväkohtaisen palkan ylitse maksettava palkka. Sen pitäisi perustua työntekijän pätevyyteen ja työsuoritukseen tai johonkin muuhun hyväksyttävään perusteeseen.

Pätevyydellä tarkoitetaan henkilökohtaista osaamista ja ammatillista kyvykkyyttä. Työsuoritus puolestaan ot- taa huomioon sekä suorituksen laadun että määrän. Työntekijän pätevyyttä ja työsuoritusta verrataan aina niihin vaatimuksiin, joita tehtävä tekijälleen asettaa.

Henkilökohtainen palkanosa kannustaa kehittämään osaamista sekä tekemään laadukasta työtä.

Henkilökohtaisen palkanosan arviointia koskevat seu- raavat periaatteet:

• Henkilökohtaisen pätevyyden ja työ- suorituksen palkitsemisesta päättää yritys. Palkitsemisen periaatteet on hyvä neuvotella paikallisesti.

• Henkilöstöllä tulee olla tieto palkitsemisen perusteista.

• Pätevyystekijöiden tulee olla yleisesti hyväksyttyjä ja objektiivisesti arvioitavia.

• Pätevyyttä ja työsuoritusta koskevan arvioinnin tekee työntekijän tunteva esimies. Arviointiin voi liittyä työntekijän kanssa käytävä kehityskeskustelu.

• Arvioitavat pätevyystekijät ja niiden painotus valitaan yrityksen tarpeiden mukaan.

• Arvioitavien tekijöiden tulee olla sellaisia, joissa työntekijä voi kehittää itseään tai työsuoritustaan.

• Yleisesti arvostusta saavia toimitukselliseen työhön sopivia pätevyystekijöitä ovat mm:

• työtulos ja aikaansaannokset

• kyky kehittyä työssä

• monitaitoisuus

• erityisosaaminen

• joustavuus

• ihmissuhdetaidot

• kyky viestiä

• luovuus ja innovatiivisuus

• oma-aloitteisuus

TOIMITUKSELLISEN HENKILÖSTÖN TEHTÄVIEN VAATIVUUSLUOKITUS

PALKKA- RYHMÄ	VAATIVUUSTASO	Osaaminen	Päätöksenteko ja vuorovaikutus	Vastuu
1	VAATIVUUSTASO 1 Toimituksellista työpro- sessia tukevat tehtävät sekä Journalistiset tehtävät, jotka perustuvat vakiin- tuneeseen käytäntöön eivätkä edellytä jatku- vien journalististen rat- kaisujen tekemistä.	Tehtävät edellyttävät am- matillista osaamista, joka hankitaan tyypillisesti toisen asteen tai alemman korkea- asteen koulutuksella sekä käytännön kokemuksella.	Päätöksenteko koh- distuu lähinnä va- lintoihin oman työn tekemisessä. Vuorovaikutusti- lanteet liittyvät yhteydenpitoon työyhteisössä ja/tai ulkopuolisiin sidos- ryhmiin.	Työhön sisältyy vastuu oman työn tekemisestä suun- nitelmien, aikatau- lujen ja annettu- jen ohjeiden mu- kaan sekä oman työn laadusta.
2a	VAATIVUUSTASO 2	Tehtävät edellyttävät osaa- mista, joka hankitaan tyypil- lisesti tiedekorkeakoulutuk- sella sekä käytännön koke- muksella. Tehtävät edellyttävät yleen- sä: • laajaa yleissivistystä ja kiinnostusta yhteiskunnalli- siin asioihin • äidinkielen hyvää hallin- taa ja sujuvaa kirjoitustaitoa ja/tai kuvallisen ilmaisun ja viestintään liittyvien kysy- mysten hahmottamista ja ratkaisemista sekä ideointia • tietojen analysointia ja käytettävyyden ja oikeellisuu- den arviointia sekä luovaa ajattelua tietyn asiakokonai- suuden luomiseksi • oma-aloitteista osaamisen ylläpitämistä ja kehittämistä.	Päätöksentekotilan- teet liittyvät tyypil- lisesti haastatelta- vien, kuvattavien, lähteiden, tyylin jne. valintaan. Vuorovaikutus tär- keä, koska edellyt- tää oma-aloitteista yhteydenpitoa tieto- lähteisiin ja/tai mui- hin sidosryhmiin.	Journalistinen työ sisältää xxxxxxx- xxxxxxx vaihtelua ja journalistisia valintoja, minkä vuoksi työ vaatii itsenäistä päätök- sentekoa ja vas- tuuta oman työn tekemisestä sekä sen laadusta ja oi- keellisuudesta.
	Journalistiset tehtä- vät, jotka edellyttävät journalistisia ratkaisuja, kuten:
	• uutis- ja artikkelityö
	• journalistinen taitto ja ulkoasusuunnittelu
	• journalistinen kuvaa- minen ja kuvareportaa- sityö
	sekä
	Vaativat toimituksellis- ta työprosessia tukevat tehtävät, joiden sisältö poikkeaa selvästi vaa- tivampaan suuntaan edellä kuvatusta tason 1 tehtävästä tehtävän edellyttämältä osaami- selta.
2 b	VAATIVUUSTASO 3 Journalistiset tehtävät, joiden sisältö poikkeaa selvästi vaativampaan suuntaan edellä kuva- tuista tason 2 tehtävis- tä tehtävän edellyttä- män osaamisen, pää- töksenteon tai vastuun osalta.	Vaativuus lisääntyy, kun teh- tävään sisältyy: • sovittu vastuu määritellys- tä aihepiiristä tai alueesta • työryhmän työn ohjaamis- ta • uutis- ja artikkelityön lisäk- si olennaisena osana myös journalistista kuvaamista tai journalistista taittoa ja/tai ulkoasusuunnittelua	Tehtävä edellyttää päätöksentekoa määritellyn aihepii- rin tai aihealueen toimituksellisista ratkaisuista tai teh- tävän edellyttämä asiantuntemus on tärkeässä roolissa näitä ratkaisuja teh- täessä.	Vastuu liittyy tyy- pillisesti: • alueen tai aihe- piirin seurantaan ja raportoitiin • ryhmän töiden organisointiin
		• erikseen sovittu muu teh- tävän vaativuutta lisäävä olennainen tekijä

PALKKA- RYHMÄ

VAATIVUUSTASO

Osaaminen

Päätöksenteko ja vuorovaikutus

Vastuu

VAATIVUUSTASO 4

Journalistiset tehtävät, joihin on sovittu itsenäi- nen vastuu määritellyn tehtäväalueen hoitami- sesta. Tekijä määritte- lee itse työn sisällön toimituksellisen linjan puitteissa.

Tehtävät, joihin sisältyy työnjohto- ja työnorga- nisointivastuu.

Tehtävien edellyttämä osaa- minen hankitaan tyypillisesti tiedekorkeakouluopinnoilla, joiden lisäksi edellytetään laajaa ja monipuolista koke- musta tai syvempää erityis- asiantuntemusta.

Tehtävä edellyttää it- senäistä päätöksen- tekoa, jolla on vaiku- tus koko julkaisuun tai sen merkittävään osaan.

Vuorovaikutuksessa korostuu vaikuttami- nen asiantuntijana tai esimiehenä.

Vastuu voi olla:

• vastuuta työryh- män töiden tulok- sista

• suunnittelu- ja kehittämisvas- tuuta

• kokonaisvastuu- ta omalla erityis- alueella

• taloudellista vastuuta

VAATIVUUSTASO 5

Journalistiset tehtävät, joiden sisältö poikkeaa selvästi vaativampaan suuntaan edellä kuva- tuista tason 4 tehtävis- tä tehtävän edellyttä- män osaamisen, pää- töksenteon tai vastuun osalta.

Tehtävien edellyttämä osaa- minen hankitaan tyypillisesti tiedekorkeakouluopinnoilla, joiden lisäksi edellytetään laajaa ja monipuolista koke- musta tai syvempää erityis- asiantuntemusta.

Päätöksenteolla oh- jataan toimituksel- lista linjaa.

Vuorovaikutuksessa korostuu aktiivinen oma-aloitteinen vai- kuttaminen erityis- asiantuntijana tai esimiehenä.

Päätöksillä ja rat- kaisuilla on mer- kittävä vaikutus koko toiminnon tavoitteiden saa- vuttamiselle.

LUKU 19

TYÖEHTOSOPIMUSPÖYTÄKIRJA

MEDIALIITTO

SUOMEN JOURNALISTILIITTO PÖYTÄKIRJA

Aika	11.2.2020
Xxxxxx Xxxxx	Xxxxxxxxxx 00, Xxxxxxxx Xxxx-Xxxxx Xxxxxxxxxx	edustaen Medialiittoa
	Xxxxx Xxxxxxxx Xxxxx Xxxxxxxx Xxxxx Xxxxxxxx Xxxxxxx Xxxxx Xxxx Xxxxxxxx	” ” ” ” ”
	Xxxxx Xxx Xxxxx Xxxxxxx Xxxxxx Xxxx Xxxxx Xxxxxxxxxx Xxxx Xxxxxx Xxxx Xxxxx Xxxxx Xxxxxxxxxx Xxxxx Xxxx	edustaen SJL:a ” ” ” ” ” ” ”

Sovittiin, että liittojen välillä 31.1.2020 asti voimassa oleva toimituksellista henkilöstöä koskeva työehtosopi- mus uudistetaan seuraavin muutoksin:

1. Sopimuskausi

Sopimuskausi on 11.2.2020 – 31.5.2022.

2. Palkankorotukset

2.1 Palkkojen korottaminen 1.6.2020

Yleiskorotus

Henkilökohtaisia palkkoja korotetaan 1,3 %:n suurui- sella yleiskorotuksella.

Vähimmäispalkat

Vähimmäispalkkoja korotetaan 1,3 %:lla.

Lisät

Vuorolisiä korotetaan 1,3 %:lla.

2.2 Palkkojen korottaminen 1.5.2021

Yleiskorotus

Henkilökohtaisia palkkoja korotetaan 1,4 %:n suurui- sella yleiskorotuksella.

Yrityskohtainen erä

Erän suuruus on 0,6 % ja se lasketaan työntekijöiden yleiskorotuksella korottamattomien helmikuussa 2021 maksettujen henkilökohtaisten palkkojen summasta.

Henkilökohtaiset palkat eivät sisällä olosuhteista tai työajoista johtuvia lisiä.

Erän käytöstä ja jakoperusteista neuvotellaan ja pyri- tään sopimaan paikallisesti.

Mikäli erän käytöstä ei sovita 15.4.2021 mennessä, 0,3 % jaetaan yleiskorotuksena ja työnantaja päättää 0,3 %:n jakamisesta.

Vähimmäispalkat

Vähimmäispalkkoja korotetaan 2,0 %:lla.

Lisät

Vuorolisiä korotetaan 2,0 %:lla.

Yrityskohtainen erä

Erän käytöstä ja jakoperusteista neuvotellaan ja pyri- tään sopimaan paikallisesti luottamusmiehen kanssa tai, jos luottamusmiestä ei ole, henkilöstön kanssa.

Yrityskohtaisen erän suuruuden laskeminen

Erä lasketaan työntekijöiden yleiskorotuksella korotta- mattomien helmikuussa maksettujen henkilökohtais- ten palkkojen summasta.

Soveltamisohje:

Helmikuussa palkattomilla vapailla olevien palkkoja ei lasketa mukaan. Sen sijaan helmikuun palkalliset va- paat (esimerkiksi palkallinen sairausaika, palkallinen äitiysvapaa) ovat mukana. Vuorolisät eivät kuulu erän laskentapohjaan. Samoin erään ei sisällytetä luotta- musmieslisiä, työsuojeluvaltuutetun korvauksia eikä ylityökorvauksia. Myös tulosperusteiset erät jäävät ul- kopuolelle.

Laskennassa ovat mukana kaikki helmikuussa lehdis- tön työehtosopimuksen soveltamisalalla työskentele- vät työsuhteen laadusta (toistaiseksi voimassa oleva, määräaikainen, osa-aikainen, tarvittaessa työhön tu- leva) riippumatta.

Luottamusmiehelle selvitetään erän määräytymisen perusteet ja suuruus.

Erän käytöstä sovitaan paikallisesti

Yrityskohtaisen erän käytöstä, jakoperusteista ja jaon kohdentamisesta neuvotellaan ja pyritään sopimaan paikallisesti luottamusmiehen kanssa tai, jos luotta- musmiestä ei ole, henkilöstön kanssa.

Lähtökohtana on jako yrityskohtaisesti. Erän jakami- sesta voidaan sopia myös lehtikohtaisesti tai yksiköit- täin.

Luottamusmiehellä on oikeus käyttää työaikaa yritys- kohtaisen erän neuvotteluihin valmistautumiseen ja neuvotteluun.

Luottamusmiehelle annetaan aidon ja tasavertaisen neuvottelun mahdollistamiseksi työnantajalla eräneu- votteluissa käytössä olevat riittävät tiedot muun muas- sa toimituksellisen henkilöstön palkkauksesta ja teh- tävänkuvista sekä työsuhteen kestosta hyvissä ajoin, viimeistään 2 viikkoa ennen neuvottelua. Riittävien tie-

tojen sisältö riippuu käytännössä siitä, millä perusteilla erää esitetään jaettavaksi.

Tällöin voidaan käsitellä myös henkilökohtaisia palk- katietoja, kuitenkin anonyymisti, ellei neuvottelijoiden kesken toisin sovita. Luottamusmiehen neuvotteluissa saamat tiedot ovat luottamuksellisia, ja niitä voidaan käyttää vain paikallisen erän jakamiseen.

Erä käytetään henkilökohtaisiin palkankorotuksiin yri- tyksen palkkarakennetta, työntekijöiden jaksamista ja työhyvinvointia tukevalla tavalla.

Palkankorotuksin voidaan esimerkiksi

• tasata palkkaeroja oikeudenmukaisella tavalla

• edistää uusien toimintatapojen käyttöönottoa ja palkita monitaitoisuutta

• edistää jaksamista ja huomioida työn kuormittavuuden kasvua muun muassa suuntaamalla erää hankalia työaikoja tekeville

Neuvottelut on käytävä ja sopimukseen pyrittävä koko erästä. Paikallisesti ei voida sopia siitä, että erä jäte- tään maksamatta tai että se maksetaan vain osittain tai myöhennettynä.

Erän jaosta tehdään muistio tai pöytäkirja. Sillä var- mistetaan, että osapuolilla on sama käsitys koko erän käytöstä.

Erän käytöstä kertominen

Luottamusmiehelle selvitetään, kuinka yrityskohtainen erä on käytetty sekä palkankorotusten kohdistumisen perusteet:

• jaetun erän euromääräinen summa

• millä perusteella henkilökohtaiset palkankorotukset on toteutettu

• miten suuria korotukset ovat olleet.

Xxxxxxx kertoo henkilökohtaisia palkankorotuksia xxx- xxxxxx henkilökohtaisesti, perusteineen.

Työnantaja kertoo erän jaon periaatteet koko toimituk- selliselle henkilökunnalle.

Mikäli erää saaneen työntekijän työsuhde päättyy pal- kankorotuskuukauden päättymiseen mennessä ja työ- suhteen päättyminen on ollut sovittaessa työnantajan tiedossa, on ko. henkilön eränä saama euromäärä jaettava uudestaan. Uutta jakoa ei kuitenkaan tarvitse tehdä, jos erää saaneen työntekijän tekemiin, samoi- hin tai samankaltaisiin tehtäviin ei ole palkattu uutta työvoimaa tai sijaistuksien yhteydessä sijaistettava ei palaa töihin.

3. Työaikamääräykset

Sopimismahdollisuudet

Muutetaan kohta 3.1.4.1 seuraavasti:

4.1 Työntekijä voi sopia 10 tunnin säännöllisestä työ- ajasta vuorokaudessa ja 45 tunnin työajasta viikossa. Tasoittumisjakso 37,5 tuntiin viikossa on 4 kuukautta.

Liukuva työaika

Muutetaan kohdan 3.1.4.3 toinen kappale seuraavasti:

Paikallisesti voidaan sopia vuorokautisen liukuma- ajan enimmäispituudesta, työajan ylitysten ja alitusten enimmäiskertymästä sekä seurantajaksosta työaika- laista poikkeavasti.

Työajan pidentäminen

Poistetaan kohta 3.1.6. ja lisätään uusi teksti:

Jaksotyöaika

Lisätään uusi kohta 3.1.7:

1. Säännöllinen työaika voidaan silloin, kun se reaa- liaikaisen uutisten välittämisen vuoksi on tarpeellista, järjestää jaksotyöksi (TAL 7 §), jolloin työaika on kolmen viikon pituisena ajanjaksona enintään 112,5 tuntia tai kahden viikon pituisena ajanjaksona enintään 75 tuntia.

Työn tarkoituksenmukaiseksi järjestämiseksi tai työn- tekijöille epätarkoituksenmukaisten työvuorojen välttä- miseksi saadaan säännöllinen työaika järjestää myös niin, että se on kahden toisiaan seuraavan kolmen vii- kon ajanjaksona tai kolmen toisiaan seuraavan kahden viikon ajanjaksona enintään 225 tuntia. Säännöllinen työaika ei saa kumpanakaan kolmen viikon ajanjakso- na ylittää 124 tuntia eikä yhdenkään kahden viikon ajanjakson aikana 83 tuntia.

Säännöllistä työaikaa lyhentävät TES 3.2.2 kohdassa mainitut arkipyhät ja vapaapäivät on sijoitettava työ- vuoroluetteloon 12 viikon sisällä.

2. Työvuoron pituus on enintään 10 tuntia. Mikäli työvuoro ylittää 10 tuntia, on työntekijällä ruokatauon lisäksi oikeus vähintään 15 minuutin pituiseen virkis- tystaukoon, joka luetaan työaikaan.

3. Korvaus ylityöstä määräytyy työaikalain mukaan.

Ylityötä on työ, joka ylittää jaksokohtaisen säännöllisen työajan (ks. 1. kohta). Kahden viikon ajanjakson 12 en- simmäiseltä ylityötunnilta ja kolmen viikon ajanjakson 18 ensimmäiseltä ylityötunnilta maksetaan 50 prosen- tilla ja näitä seuraavilta ylityötunneilta 100 prosentilla korotettu palkka.

Mikäli työaikajakso keskeytyy esim. loman vuoksi, jak- sokohtainen säännöllinen työaika lyhenee ko. jaksolla tekemättä jääneiden työvuorolistaan merkittyjen tun- tien verran ylityön tuntirajoja laskettaessa.

4. Jaksotyössä sovelletaan seuraavia 3 luvun mää- räyksiä:

• TES 3.1.2 Työvuorojärjestelmä

• TES 3.1.5 Erityismääräykset

• TES 3.2 Vapaapäivät, lukuun ottamatta kohtaa 3.2.1

• TES 3.4. Ylityö, lukuun ottamatta kohtia 3.4.4.2, 3.4.4.4.

• TES 3.5-3.9

5. Luottamusmies ja työnantaja voivat sopia toisin jaksotyötä koskevista työehtosopimuksen määräyksis- tä työaikalain säännökset huomioon ottaen.

Jouluviikolla ansaittava vapaapäivä

Kohdan 3.2.3 alkuun lisätään uusi kappale:

Sillä viikolla, johon sisältyy joulupäivä, annetaan sekä kiinteässä että kiertävässä työaikamuodossa yksi yli- määräinen vapaapäivä, joka sijoitetaan työvuorojärjes- telmään puolen vuoden sisällä. Työntekijä ja työnan- taja voivat työntekijän aloitteesta sopia vapaapäivän vaihtamisesta työpäiväksi, jolta maksetaan säännöl- lisen työajan palkkaa vastaava palkka mahdollisine li- sineen.

Viikkolepo

Muutetaan kohta 3.3.3 seuraavasti:

3. Viikkolepo. Työaika on järjestettävä niin, että työntekijä saa kerran viikossa vähintään 35 tuntia kes- tävän keskeytymättömän vapaa-ajan, joka on, mikäli mahdollista, sijoitettava sunnuntain yhteyteen.

Huomautus: Osapuolet ovat sopineet, että viikko- lepomääräystä sovelletaan sellaisena kuin se oli 31.12.2019 asti voimassa olleessa työaikalaissa.

Korjataan kohdan 3.3. perässä olevan soveltamisoh- jeen viikkolepoa koskeva teksti ennen esimerkkejä seuraavaan muotoon:

2. Viikkolepo

Työntekijälle on annattava kerran viikossa vähintään 35 tuntia kestävä yhdenjaksoinen lepoaika, joka on, mikäli mahdollista, sijoitettava sunnuntain yhteyteen. Lepoaika voidaan myös antaa siten, että se on 14 vuo- rokauden jaksossa keskimäärin 35 tuntia viikossa. Vii- koittaisen lepoajan tulee kuitenkin aina olla vähintään 24 tuntia. Viikkolepoajaksi lasketaan mikä tahansa va- paa viikon aikana lukuun ottamatta äkillisiä omasta tai lapsen sairaudesta aiheutuneita poissaoloja.

Määräys vastaa 31.12.2019 asti voimassa olleen työ- aikalain viikoittaista vapaa-aikaa koskenutta säännös- tä. Määräystä myös sovelletaan sitä koskevien työneu- voston ja tuomioistuimien vahvistamien tulkintojen mukaisesti. Tämä tarkoittaa mm. sitä, että osa viikko- levosta voi sijoittua 7 päivän ulkopuolelle, kunhan suu- rin osa viikkolevosta sijoittuu seitsemän päivän sisään.

Viikkoylityö

Lisätään kohdan 3.4.3.1 perään seuraava kappale:

Jos säännöllinen viikkotyöaika ei ole täyttynyt poissa- olon johdosta, jonka syynä on vuosiloma, sairaus, lo- mautus tai koulutussopimuksen mukaiseen ammatilli- seen koulutustilaisuuteen osallistuminen tai vastaava, maksetaan myös tällöin vapaapäivänä tehdystä työstä viikkoylityökorvaus.

Työajan enimmäismäärä

Muutetaan kohdan 3.4.5 otsikko ja sisältö seuraavasti:

Työajan enimmäismäärä

Siirtymäkausi

Työnantaja voi tämän kohdan sijasta noudattaa vuo- den 2020 loppuun asti vanhan työaikalain mukaisia ylityökiintiöitä:

Poistetaan kohta 3.4.6. (Työaikakirjanpito)

Vuorolisät

Lisätään kohtien 3.6.1 ja 3.6.2 taulukoihin uusi rivi työ- vuorolle, joka alkaa klo 6.00–6.59 ja jonka korvaus on saman suuruinen kuin klo 20.01–22.00 päättyvässä vuorossa.

Varallaolo ja hälytysluontoinen työ

Korvataan kohdan 3.8. kohdat 1. varallaolo ja 2. puhe- linvarallaolo sekä varallaoloa koskeva soveltamisohje seuraavalla tekstillä:

1. Työnantaja ja työntekijä saavat sopia varallaolos- ta ja siitä maksettavasta korvauksesta. Varallaolon ai- kana työntekijän on oltava työnantajan tavoitettavissa niin, että hänet voidaan kutsua työhön. Varallaoloaikaa ei lueta työaikaan, ellei työntekijän ole oleskeltava työ- paikalla tai sen välittömässä läheisyydessä. Varallaolo ei saa kohtuuttomasti haitata työntekijän vapaa-ajan käyttöä.

Varallaolokorvauksen määrä tai sen määräytymispe- rusteiden sekä varallaolon ehtojen on oltava työnteki- jän tiedossa sopimusta tehtäessä. Korvauksen mää- rässä on otettava huomioon varallaolosta työntekijän vapaa-ajan käytölle aiheutuvat rajoitukset.

(TAL 4 §. Tämä määräys ei ole työehtosopimuksen osa.)

2. Jos työnantaja ja työntekijä ovat sopineet, että työntekijä on välittömästi tavoitettavissa kotonaan ja valmis ilmoituksen saatuaan lähtemään työhön, mak- setaan siitä varallaoloajan palkkana kuukausipalkan lisäksi yksinkertainen perustuntipalkka.

Liitot toteavat, että määräyksen toisessa kohdassa tar- koitetaan 31.1.2019 asti voimassa olleen työaikalain (9.8.1996/605 5 § 2) mukaista asuntovarallaoloa.

4. Lomat

Kouluttautumisaika

Poistetaan luvusta 13 kohta 3 ja muutetaan kohta

5.2.2 seuraavasti:

2. Vaihtaminen vapaaseen

Työntekijän kanssa voidaan sopia lomarahan vaihta- misesta vapaaseen.

Liitot toteavat, että kouluttautumisajan osalta nouda- tetaan aiemmin voimassa olleita periaatteita: Koulut- tautumisajan voi tarvittaessa yhdistää ammatilliseen kehittämisohjelmaan sekä vuosi- ja/tai talviloman yh- teyteen ja kouluttautumisaika on työssäolon veroista aikaa.

Lomakorvaus

Muutetaan kohta 5.6 seuraavasti:

1. Työntekijälle, jolle ei kerry lomaa 14 päivän tai 35 tunnin lomanansaintasääntöjen mukaan, makse- taan lomakorvauksena vuosilomalain mukainen 9 % lomanmääräytymisvuoden aikana työssäolon ajalta maksetusta tai maksettavaksi erääntyneestä palkasta lukuun ottamatta hätätyöstä tai lain tai sopimuksen mukaisesta ylityöstä maksettavaa korotusta. Mikäli työ- suhde on lomakautta edeltävän lomanmääräytymis- vuoden loppuun mennessä jatkunut vähintään yhden vuoden, maksetaan lomakorvausta vuosilomalain mu- kainen 11,5 %. Mikäli työntekijä on TES 5.1.1 kohdan mukaisen 6 viikon vuosiloman ansainnan piirissä, on lomakorvauksen suuruus 13.5 %.

Huomautus: Loma-ajalta maksettu palkka ei ole las- kentapohjassa.

2. Lomakorvaukselle maksetaan työehtosopimuk- sen mukainen lomaraha, enintään kuitenkin 11,5 %:n lomakorvaukselle.

3. Talvilomakorvauksen suuruus on 2 %. kahden vii- kon talvilomaan (TES 5.3.1) oikeutetuille maksetaan talvilomakorvausta 4 %

4. Lomakorvausta, lomarahaa ja talvilomakorvaus- ta maksetaan yhteensä 1. kohdassa mainitusta palk- kasummasta laskettuna

Alalla Työsuhde Työsuhde työskentely alle 1 v yli 1 v yli 10 v

Päivätyö 15,50 % 19,25 % 21,25 %

Yötyö (1/3) 17,50 % 21,25 % 21,25 %

5. Lomakorvaus työsuhteen jatkuessa maksetaan viimeistään vuosilomalain mukaisen lomakauden päät- tyessä.

5. Muut määräykset

Luottamusmiessopimus

Lisätään 10 luvun 7 §:ään uusi 4. kohta:

4. Luottamusmiestehtävien edellyttäessä matkusta- mista korvataan työnantajan kanssa sovitut matkat työehtosopimuksen 17 luvun mukaan tai sovitaan hä- nen kanssaan muunlaisesta korvauksesta.

Työsuojelusopimus

Korotetaan työsuojeluvaltuutetulle suoritettavaa 15 lu- vun 4 kohdan mukaista lisäkorvausta 1.6.2020 lukien 3,3 %.

Poistetaan 15 luvun 6 kohta ja lisätään 14 luvun 6 §:n loppuun seuraava teksti:

Yhteistoiminnassa käsitellään myös kriisitilanteisiin, mm järkyttäviin uutisointitilanteisiin ja häirintätapauk- siin liittyvät ohjeet ja tukitoimet.

6. Tutustu työelämään ja tienaa

Uudistetaan sopimus kesäkausille 2020-2021. Korva- us vuonna 2020 on 360 euroa ja vuonna 2021 370 euroa.

7. Palkkausjärjestelmän ylläpito-ohjeistus

Lisätään työehtosopimukseen liittojen yhteinen palk- kausjärjestelmän ylläpito-ohjeistus todeten, ettei ohje ole työehtosopimuksen osa.

Liittojen välinen työryhmä perehtyy alan palkkausjär- jestelmän soveltamiskäytäntöihin eri työpaikoilla. Työ- ryhmä tarkastelee erityisesti työn vaativuuden, suori- tuksen ja pätevyyden arviointia. Lisäksi selvitetään yri- tyskohtaisia palkitsemiskäytäntöjä. Näiden havainto- jen pohjalta Työryhmä voi esittää kehitystoimenpiteitä

palkkausjärjestelmän uudistamiseksi vastaamaan toi- mituksissa tehtävää työtä. Määräaika työryhmätyölle on 31.5.2021.

Vakuudeksi

Xxxx Xxxxxxxx sihteeri

MEDIALIITTO

SUOMEN JOURNALISTILIITTO

ASIAHAKEMISTO

Adoptio 6.2

Alallaolo 5.1

Aluetoimitus 3.1

Ammatillinen kehittämisohjelma (TAKO) 13

Ammatillinen koulutus 12, 13 Ansionmenetyksen

korvaaminen 6.4, 10.7

Apuraha 7.6

Arkipyhä 3.2, 3.5, 3.6

Arkistokäyttö 2.4

Aseeton palvelus 7.2

Asevelvollisuus 5.1, 7.2

Asevelvollisuukutsunta 6.5

Ateriakorvaus 12, 17.3

Avioliittoon vihkimispäivä 6.5

Avustajana toimiminen 2.3

Ay-koulutus 12.5

Iltatyölisä 3.4, 3.6

Irtisanominen 7.9, 8.2, 8.4, 11

Irtisanomisajat 11

Irtisanomisen peruste 11

Irtisanomisilmoitus 11

Isyysvapaa 6.2

Itsenäisyyspäivä 3.2, 3.5, 5.1

JOPA-palkkausjärjestelmä 4.11

Jouluaatto 3.2, 5.1

Joulupäivä 3.2, 3.5

Juhannusaatto 3.2, 5.1

Juhannuspäivä 3.2

Järjestötehtävät 3.6, 7.7

Jäsenmaksut 7.1

Lojaliteettivelvollisuus 2.3

Lomakorvaus 5.6

Loman ansainta 5.1

Loman antaminen 5.1

Lomapalkka 5.1

Lomaraha 5.2

Lomautuksen ennakkoilmoitus 11

Lomautus 11

Lomautusilmoitus 11

Lomautusilmoitusajan laiminlyönti 11

Loppiainen 3.2, 3.5

Luontoisedut 5.1

Luottamusmiehen lisäkorvaus 10.8

Luottamusmiehen

tiedonsaantioikeus 10.6

Luottamusmiehen

työsuhdeturva 10.4

Luottamusmies 3.1, 10.2

Luottamusmiesvaalit 10.3

Luottamusmiesvapaa 10.7

Lyhyt tilapäinen vapaa 6.5

Edelleenluovuttaminen 2.4

Ennakonpidätys 7.1

Erimielisyyksien selvittely 8.1, 8.2, 8.4

Freelance-toimittajat 5.1, 10.6.3

Harjoittelija 4.6, 5

Harjoitteluaika 4.6, 5

Hautajaiset 6.5

Helatorstai 3.2, 3.5

Henki- ja tapaturmavakuutus 17.4

Henkilökohtaisen palkan

kokemusosa 4.7

Henkilökohtainen pätevyyden ja työsuorituksen arviointi 4.12

Henkilöstön edustaja 10

Hoitoonohjaus 16

Hotellikorvaus 17

Hyvä lehtimiestapa 2.7

Hyvä neuvottelutapa 1

Hälytysluontoinen työ 3.8

Hälytysraha 3.8

Karenssi 6.1

Kertausharjoitukset 7.3

Kielenkääntäjä 1.1

Kiertävä vapaapäiväjärjestelmä 3.2

Kilpaileva toiminta 2.3

Koeaika 2.1

Kokemusosa 4.7

Kokoontuminen työpaikalla 7.5

Koulutus 12, 13

Koulutussuunnitelma 13.1

Koulutustoimikunta 12.3

Kriisitilanteet 15.6

Kuolema 6.4

Kuukausipalkan jakaja 3.7

Kuvaaja 1.1

Kuvatoimisto 1.1

Lapsen sairaus 6.4

Lehden linja 2.7

Lehtikuvaaja 2.4, 17

Lepoajat 3.3

Lisien vaikutus tuntipalkkaan 3.4

Lisätyö 3.4

Lisävapaa 3.2

Liukuva työaika 3.1

Mainonta 2.4, 2.6

Majoituskustannukset 17.5

Markkinointi 2.4, 2.6, 2.7

Matka-ajan korvaus 3.6

Matkajärjestelyt 17

Matkakustannukset 17

Matkavakuutus 17

Matkustamisaika 3.6, 17.3, 17.4

Mielipidevapaus 2.7

Muuttokustannukset 17.1

Määräaikaiset

työsopimukset 2.1, 10.6, 18

Neuvottelujärjestys 8.2

Neuvottelukunta 9

Neuvottelumääräykset 8

Neuvottelutapa 1

Neuvotteluvelvollisuus 2.2, 8.4, 9.8

Oikeus aineistoon 2.4

Oikeus valokuvaan 2.4

Opetustehtävät 7.6

Opintomatka 7.6

Opintovapaa 7.6, 12

Osa-aikaiset toimihenkilöt 3.1, 3.2,

3.4, 3.5, 3.6, 4.5, 5, 10.6,

Paikalliset neuvottelut 8.1

Paikalliset sopimukset 8.1, 2.4

Xxxxxxxxxxxxxxxx 00

Palkanmaksu 4.10

Palkaton vapaa 7.6

Palkkarakenne 4.1

Palkkaryhmät 4.2

Palkkaus 4

Palkkausjärjestelmä 4

Perhevapaat 6

Pitkäperjantai 3.2, 3.5

Puhelinvarallaolo 3.8

Purku 10, 11

Pyhäinpäivä 3.2, 3.5

Päivärahat 17

Päällekkäistyökorvaus 4.9

Pääluottamusmies 10

Pääsiäislauantai 3.2, 5.1

2. pääsiäispäivä 3.2

Pääluottamusmiehelle

annettavat tiedot 10.6

Päätoimittaja 1.1

Ruokailutauko 3.3

Ruokaraha 17.3

Ryhmähenkivakuutus 7.4

Sairaus 3.6, 6

Sairausajan palkka 6.1, 3.6

Sairauspäiväraha 6.3

Sairausvakuutuskorvaukset 6.3

Selviytymislauseke 8.9

Sijaisuus 4.8

Silmälasit 6.6

Siviilipalvelus 7.2

Sivutoimi 2.3

Sopimuksen soveltamisala 1.1

Sopimuksen voimassaolo 1.2, 18

Sotatoimialue 17.4

Soveltamisala 1.1

Sovintomenettely 2.4

Sunnuntai 3.5

Sunnuntaityö 3.4, 3.5, 3.6

Sunnuntaityökorotus 3.4, 3.5, 3.6

Synnytysvapaa 6.2

Sähköinen viestintä 2.4.5

Säännöllinen työaika 3.1

Säästövapaa 5.4

Taiteilija 1.1

Takaisinottaminen 11

TAKO 13

Talviloma 5.3

Talvilomakorvaus 5.3

Talvilomapalkka 5.3

Tapaninpäivä 3.2, 3.5

Tapaturma 6.1

Tehtävien vaativuuden

perusluokitus 4.2

Tekijänoikeus 2.4

Tekstimainonta 2.6

Terveystarkastus 7.8

Tietojen antaminen luottamusmiehelle 10.6

Toimituksen sihteeri 1.1

Toimitusosasto 8.5

Tuntipalkka 3.7

Työaika 3.1, 3.8

Työaikakirjanpito 3.4

Työaikapankki 3.9

Työehtosopimuksen tarkoitus 1

Työrauha 8.6

Työsopimus 2.1, 2.2 Työsuhteen ehtojen

muuttaminen 2.2

Työsuhteen purku 11

Työsuhteen päättyminen 8, 11

Työsuojelu 14, 15

Työsuojelukoulutus 12.5

Työsuojeluvaltuutetun

lisäkorvaus 14.4

Työsuojelupäällikkö 14.1

Työsuojeluvaltuutettu 14.1,14.2, 15

Työtehtävien muuttuminen 4.3

Työvoiman vähentämisjärjestys 11

Työvuorojärjestelmä 3.1

Uudenvuodenaatto 3.2

Uudenvuodenpäivä 3.2

Uutistoimisto 1.1

Vakuutukset 18.4

Valokuva 2.4, 4.9

Valvontavelvollisuus 8.4

Vapaapäivä 3.2

Vapunpäivä 3.2, 3.5, 5.1

Varallaolo 3.8

Viikkolepo 3.3

Viikoittainen ylityö 3.4

Visualisti 1.1

Voimassaolo 1.2

Vuorokausilepo 3.3

Vuorokautinen ylityö 3.4

Vuorolisät 3.6

Vuorotyö 5.1

Vuosiloma 5.1

Vuosilomakorvaus 5

Vuosiloman palkka 5

Vuosiloman siirtäminen 5

Vähimmäispalkka 4.4, 4.5

Välimiehet 8.1, 8.2, 8.3

Yhteistoiminta 9

Yhteistoimintamenettely 9

Yksi ylityökäsite 3.4

Ylityö 3.4

Ylityökorvaus 3.4, 3.6

Yötyö 3.6

Yölisä 3.6

Äitiysvapaa 6.2

Äitiysvapaan palkka 6.2, 6.3

Äitiysraha 6.3

MEDIALIITTO SUOMEN JOURNALISTILIITTO SJL

Helsinki • 2020

Document Metadata

Table of Contents

MEDIALIITON

Document Metadata