ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA 1 TYÖEHTOSOPIMUS 12 PALKKALIITE 47

Posti Palvelut Oy:n pakettilajittelijoita koskeva työehtosopimus

1.2.2022 – 31.1.2026

ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA 1

TYÖEHTOSOPIMUS 12

I SOVELTAMISALA 12

1 § Sopimuksen soveltamisala 12

II TYÖSUHDE 12

2 § Työnjohto 12

3 § Työsopimus ja työsuhteeseen ottaminen 12

4 § Työsuhteen päättäminen ja lomauttaminen 13

III TYÖAIKA JA TYÖAIKAKORVAUKSET 14

5 § Säännöllisen työajan pituus 14

6 § Säännöllisen työajan järjestäminen keskimääräiseksi 14

7 § Työajan tasoittumisjärjestelmä 15

8 § Arkipyhät 15

9 § Säännöllisen työajan sijoittaminen 16

10 § Työajaksi luettava aika 16

11 § Työvuorot ja työhönsidonnaisuuslisä 17

12 § Työvuoroluettelo 17

13 § Päivittäiset lepoajat 18

14 § Vuorokausilepo 18

15 § Viikoittainen vapaa-aika ja vapaapäivät 18

16 § Lisä- ja ylityö 19

17 § Ilta- ja yötyölisä 20

18 § Lauantaityökorvaus 20

19 § Sunnuntaityökorvaus ja aattopäivänlisä 21

20 § Hälytysraha 21

21 § Työaikakorvausten laskeminen ja maksaminen 21

22 § Joustovapaa 22

23 § Työajan lyhentäminen 24

24 § Työaikalain noudattaminen 25

IV PALKKAUS 25

25 § Palkat ja palkkaperusteet 25

26 § Tunti- ja suoritepalkkaisen työntekijän poissaoloajan palkan laskentaperusteet .27 27 § Palkanmaksu 28

28 § Tulos- ja voittopalkkiona maksettavat lisät 28

V POISSAOLOT 29

29 § Sairausajan palkka 29

30 § Terveystarkastukset 30

31 § Perhevapaat 31

32 § Tilapäiset poissaolot 31

VI VUOSILOMA 33

33 § Vuosiloman ansainta 33

34 § Vuosilomapalkka 36

35 § Vuosiloman antaminen 37

36 § Lomaraha 37

37 § Erityisiä vuosilomamääräyksiä 38

VII TYÖNANTAJAN JA TYÖNTEKIJÄN VELVOLLISUUKSISTA 39

38 § Työvälineet 39

39 § Henkilösuojaimet ja työvaatteet 39

40 § Matkustaminen 40

41 § Henkilöstökoulutus 40

42 § Ryhmähenkivakuutus 40

43 § Jäsenmaksujen periminen 40

44 § Työntutkimukset 40

45 § Ulkopuolisen työvoiman käyttö 41

VIII YHTEISTOIMINTA 42

46 § Paikallinen sopiminen 42

46 a § Paikallinen sopiminen työpaikkojen säilyttämiseksi 43

47 § Luottamusmiehet 43

48 § Työsuojelun edustajat 43

49 § Henkilöstön keskinäinen tiedotustoiminta ja kokousten järjestäminen 43

50 § Järjestön toimitsijat 44

51 § Erimielisyyksien ratkaiseminen 44

52 § Ennakkoilmoitus työtaisteluista 45

IX MUUT MÄÄRÄYKSET 45

53 § Sopimuksen voimassaoloaika 45

54 § Työrauha 45

55 § Allekirjoitusmerkinnät 45

PALKKALIITE 47

LIITE 1: SOPIMUS AMMATTIYHDISTYSKOULUTUKSESTA JA YHTEISESTÄ KOULUTUKSESTA 51

LIITE 2: LUOTTAMUSMIESSOPIMUS 53

LIITE 3: TYÖSUOJELUSOPIMUS 60

LIITE 4: MATKUSTAMINEN 64

LIITE 5: MUUTTOKUSTANNUSTEN KORVAAMINEN 66

POSTI PALVELUT OY:N PAKETTILAJITTELIJOITA KOSKEVA TYÖEHTOSOPIMUS ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA‌

1 Lähtökohdat

Sopimusosapuolten välillä on tänään 18.8.2021 allekirjoitettu 24.6.2021 osapuolten välillä saavutetun neuvottelutuloksen mukainen Posti Palvelut Oy:n pakettilajittelijoita koskeva työ- ehtosopimus.

Uudistettu työehtosopimus on voimassa jäljempänä mainituin muutoksin 1.2.2022 alkaen 31.1.2026 saakka, ellei sitä irtisanota viimeistään 31.5.2024 allekirjoituspöytäkirjassa tarkoi- tetulla tavalla päättymään 31.1.2025.

2 Sopimuskausi

Uusi työehtosopimus tulee voimaan 1.2.2022 ja on voimassa 31.1.2026 saakka, ellei sitä irtisanota viimeistään 31.5.2024 allekirjoituspöytäkirjassa tarkoitetulla tavalla päättymään 31.1.2025.

Voimassaolo jatkuu tämän jälkeen vuoden kerrallaan, jollei sitä jommaltakummalta puolelta irtisanota vähintään kuusi viikkoa ennen sopimuskauden päättymistä.

3 Palkantarkistukset

Palkantarkistukset 2022

Palkkaratkaisusta neuvotellaan työehtosopimusosapuolten kesken ottaen huomioon ylei- nen palkankorotustaso, yrityksen tilanne ja olosuhteet.

Palkkaratkaisussa sovittavia asioita ovat palkantarkistusten toteutustapa, rakenne, ajan- kohta ja suuruus. Sopimus tehdään kirjallisesti 31.3.2022 mennessä, ellei käsittelyajan jat- kamisesta sovita.

Palkantarkistuksen toteutustapa, ellei palkkaratkaisua saavuteta

Mikäli palkkaratkaisua ei saavuteta, palkkoja korotetaan yleiskorotuksella, jonka voimaan- tuloajankohta (korotusajankohta) ja rakenne määräytyy vastaavalla periaatteella kuin ke- mian perusteollisuuden työehtosopimuksessa sovitaan (jos kemian perusteollisuuden työ- ehtosopimuksessa sovitaan esimerkiksi siten, että palkkoja korotetaan kahden kuukauden kuluttua sopimuksen voimaantulosta, Posti Palvelut Oy:n pakettilajittelijoita koskevan työeh- tosopimuksen palkankorotusten voimaantuloajankohta määräytyy vastaavalla tavalla).

Yleiskorotuksen suuruus määritellään seuraavalla laskentamallilla:

Yleiskorotuksen prosentti lasketaan Kemian perusteollisuuden työehtosopimuksen (Teolli- suusliitto ry ja Kemianteollisuus ry) 28.2.2022 mennessä tiedossa olevan ja 1.2.2022 - 31.1.2023 aikana toteutetun/toteutettavan yleiskorotuksen mukaan (kaksi desimaalia) ot- taen huomioon yleiskorotus-jakson pituus ja yleiskorotuksen voimaantuloajankohta siten, että kustannusvaikutus keskimäärin vuodessa on yhtä suuri kuin verrokkialan kustannusvai- kutus keskimäärin vuodessa ja keskimäärin sopimuskauden aikana.

Verrokkialan yleiskorotuksen lisäksi maksetaan mahdollisesti paikallisesti sovittu erä sen suuruisena kuin se on työehtosopimuksessa määritelty, ottaen huomioon paikallisen erän jakson pituus ja voimaantuloajankohta siten, että kustannusvaikutus keskimäärin vuodessa on yhtä suuri kuin verrokkialan kustannusvaikutus keskimäärin vuodessa ja keskimäärin so- pimuskauden aikana.

Verrokkialan yleiskorotuksen määrässä huomioidaan se prosenttimääräinen kustannusvai- kutus, jolla kyseisen työehtosopimuksen osapuolet ovat sopineet kustannusvaikutteisista tekstimuutoksista työehtosopimukseen. Yleiskorotuksen määrä on sovitun yleiskorotuksen ja tekstimuutosten kustannusvaikutuksen suuruinen, minkä verrokkialan osapuolet ovat to- denneet työehtosopimusratkaisussaan.

Mikäli verrokkialalla toteutetaan työehtosopimuksen mukaisesti em. tarkastelujakson aikana euromääräisiä kertaeriä, jotka eivät johdu sopimuskorotusten laskennallisesta siirtämisestä myöhempään ajankohtaan, vaan ovat niistä täysin erillisiä, lasketaan kunkin kertaerän pro- sentuaalinen osuus verrokkialan keskiansiosta (STA). Kertaerän määrä Posti Palvelut Oy:n pakettilajittelijoille lasketaan alan keskiansiosta (STA) edellä määritetyn prosentin perus- teella. Laskelman mukainen kertaerä toteutetaan tämän työehtosopimuksen työntekijöille yleiskorotuksen ajankohtana (pyöristys täyteen euroon ja osa-aikaisille työajan suhteessa).

Kokonaiskustannusvaikutus muodostuu yleiskorotuksesta, mahdollisesta paikallisesta erästä, mahdollisesta kertaerästä ja kustannusvaikutteisista tekstimuutoksista.

Prosentuaalinen yleiskorotus tehdään palkkaliitteen palkkaryhmien muun Suomen ja pää- kaupunkiseudun taulukkopalkkoihin tai henkilökohtaisiin työsopimuksiin perustuviin palkkoi- hin korotusajankohdan tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta lukien.

Työaikakorvausten tarkistukset tehdään korotusajankohdan tai lähinnä sen jälkeen alkavan työaikakorvausten laskentakauden alusta. Erityisvastuuseen ja erityisosaamiseen perustu- via lisiä ja muita erillisiä euromääräisiä lisiä ja korvauksia ja luottamusmies- ja työsuojelu- palkkioita korotetaan korotusajankohdan tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukau- den alusta yleiskorotusprosentilla.

Mikäli liitot eivät pääse yksimielisyyteen yleiskorotuksen määrästä 30.4.2022 mennessä, asetetaan riitaa ratkaisemaan jommankumman aloitteesta välityslautakunta, johon molem- mat osapuolet asettavat kumpikin yhden jäsenen ja kutsuvat puheenjohtajaksi valtakunnan- sovittelijan. Lautakunnan tulee antaa ratkaisu 31.5.2022 mennessä. Ratkaisun perusteella toteutettavat korotukset maksetaan viimeistään kahden kuukauden kuluessa ratkaisun an- tamisesta. Lautakunnan mahdolliset kustannukset jaetaan osapuolten välillä tasan.

Palkantarkistukset 2023

Palkkaratkaisusta neuvotellaan työehtosopimusosapuolten kesken ottaen huomioon ylei- nen palkankorotustaso, yrityksen tilanne ja olosuhteet.

Palkkaratkaisussa sovittavia asioita ovat palkantarkistusten toteutustapa, rakenne, ajan- kohta ja suuruus. Sopimus tehdään kirjallisesti 31.3.2023 mennessä, ellei käsittelyajan jat- kamisesta sovita.

Palkantarkistuksen toteutustapa, ellei palkkaratkaisua saavuteta

Mikäli palkkaratkaisua ei saavuteta, palkkoja korotetaan yleiskorotuksella, jonka voimaan- tuloajankohta (korotusajankohta) ja rakenne määräytyy vastaavalla periaatteella kuin ke- mian perusteollisuuden työehtosopimuksessa sovitaan (jos kemian perusteollisuuden

työehtosopimuksessa sovitaan esimerkiksi siten, että palkkoja korotetaan kahden kuukau- den kuluttua sopimuksen voimaantulosta, Posti Palvelut Oy:n pakettilajittelijoita koskevan työehtosopimuksen palkankorotusten voimaantuloajankohta määräytyy vastaavalla tavalla).

Yleiskorotuksen suuruus määritellään seuraavalla laskentamallilla:

Yleiskorotuksen prosentti lasketaan Kemian perusteollisuuden työehtosopimuksen (Teolli- suusliitto ry ja Kemianteollisuus ry) 28.2.2023 mennessä tiedossa olevan ja 1.2.2023 - 31.1.2024 aikana toteutetun/toteutettavan yleiskorotuksen mukaan (kaksi desimaalia) ot- taen huomioon yleiskorotusjakson pituus ja yleiskorotuksen voimaantuloajankohta siten, että kustannusvaikutus keskimäärin vuodessa on yhtä suuri kuin verrokkialan kustannusvai- kutus keskimäärin vuodessa ja keskimäärin sopimuskauden aikana.

Verrokkialan yleiskorotuksen lisäksi maksetaan mahdollisesti paikallisesti sovittu erä sen suuruisena kuin se on työehtosopimuksessa määritelty, ottaen huomioon paikallisen erän jakson pituus ja voimaantuloajankohta siten, että kustannusvaikutus keskimäärin vuodessa on yhtä suuri kuin verrokkialan kustannusvaikutus keskimäärin vuodessa ja keskimäärin so- pimuskauden aikana.

Verrokkialan yleiskorotuksen määrässä huomioidaan se prosenttimääräinen kustannusvai- kutus, jolla kyseisen työehtosopimuksen osapuolet ovat sopineet kustannusvaikutteisista tekstimuutoksista työehtosopimukseen. Yleiskorotuksen määrä on sovitun yleiskorotuksen ja tekstimuutosten kustannusvaikutuksen suuruinen, minkä verrokkialan osapuolet ovat to- denneet työehtosopimusratkaisussaan.

Mikäli verrokkialalla toteutetaan työehtosopimuksen mukaisesti em. tarkastelujakson aikana euromääräisiä kertaeriä, jotka eivät johdu sopimuskorotusten laskennallisesta siirtämisestä myöhempään ajankohtaan, vaan ovat niistä täysin erillisiä, lasketaan kunkin kertaerän pro- sentuaalinen osuus verrokkialan keskiansiosta (STA). Kertaerän määrä Posti Palvelut Oy:n pakettilajittelijoille lasketaan alan keskiansiosta (STA) edellä määritetyn prosentin perus- teella. Laskelman mukainen kertaerä toteutetaan tämän työehtosopimuksen työntekijöille yleiskorotuksen ajankohtana (pyöristys täyteen euroon ja osa-aikaisille työajan suhteessa).

Kokonaiskustannusvaikutus muodostuu yleiskorotuksesta, mahdollisesta paikallisesta erästä, mahdollisesta kertaerästä ja kustannusvaikutteisista tekstimuutoksista.

Prosentuaalinen yleiskorotus tehdään palkkaliitteen palkkaryhmien muun Suomen ja pää- kaupunkiseudun taulukkopalkkoihin tai henkilökohtaisiin työsopimuksiin perustuviin palkkoi- hin korotusajankohdan tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta lukien.

Työaikakorvausten tarkistukset tehdään korotusajankohdan tai lähinnä sen jälkeen alkavan työaikakorvausten laskentakauden alusta. Erityisvastuuseen ja erityisosaamiseen perustu- via lisiä ja muita erillisiä euromääräisiä lisiä ja korvauksia ja luottamusmies- ja työsuojelu- palkkioita korotetaan korotusajankohdan tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukau- den alusta yleiskorotusprosentilla.

Mikäli liitot eivät pääse yksimielisyyteen yleiskorotuksen määrästä 30.4.2023 mennessä, asetetaan riitaa ratkaisemaan jommankumman aloitteesta välityslautakunta, johon molem- mat osapuolet asettavat kumpikin yhden jäsenen ja kutsuvat puheenjohtajaksi valtakunnan- sovittelijan. Lautakunnan tulee antaa ratkaisu 31.5.2023 mennessä. Ratkaisun perusteella toteutettavat korotukset maksetaan viimeistään kahden kuukauden kuluessa ratkaisun an- tamisesta. Lautakunnan mahdolliset kustannukset jaetaan osapuolten välillä tasan.

Palkantarkistukset 2024

Palkkaratkaisusta neuvotellaan työehtosopimusosapuolten kesken ottaen huomioon ylei- nen palkankorotustaso, yrityksen tilanne ja olosuhteet.

Palkkaratkaisussa sovittavia asioita ovat palkantarkistusten toteutustapa, rakenne, ajan- kohta ja suuruus. Sopimus tehdään kirjallisesti 31.3.2024 mennessä, ellei käsittelyajan jat- kamisesta sovita.

Palkantarkistuksen toteutustapa, ellei palkkaratkaisua saavuteta

Mikäli palkkaratkaisua ei saavuteta, palkkoja korotetaan yleiskorotuksella, jonka voimaan- tuloajankohta (korotusajankohta) ja rakenne määräytyy vastaavalla periaatteella kuin ke- mian perusteollisuuden työehtosopimuksessa sovitaan (jos kemian perusteollisuuden työ- ehtosopimuksessa sovitaan esimerkiksi siten, että palkkoja korotetaan kahden kuukauden kuluttua sopimuksen voimaantulosta, Posti Palvelut Oy:n pakettilajittelijoita koskevan työeh- tosopimuksen palkankorotusten voimaantuloajankohta määräytyy vastaavalla tavalla).

Yleiskorotuksen suuruus määritellään seuraavalla laskentamallilla:

Yleiskorotuksen prosentti lasketaan Kemian perusteollisuuden työehtosopimuksen (Teolli- suusliitto ry ja Kemianteollisuus ry) 29.2.2024 mennessä tiedossa olevan ja 1.2.2024 - 31.1.2025 aikana toteutetun/toteutettavan yleiskorotuksen mukaan (kaksi desimaalia) ot- taen huomioon yleiskorotusjakson pituus ja yleiskorotuksen voimaantuloajankohta siten, että kustannusvaikutus keskimäärin vuodessa on yhtä suuri kuin verrokkialan kustannusvai- kutus keskimäärin vuodessa ja keskimäärin sopimuskauden aikana.

Verrokkialan yleiskorotuksen lisäksi maksetaan mahdollisesti paikallisesti sovittu erä sen suuruisena kuin se on työehtosopimuksessa määritelty, ottaen huomioon paikallisen erän jakson pituus ja voimaantuloajankohta siten, että kustannusvaikutus keskimäärin vuodessa on yhtä suuri kuin verrokkialan kustannusvaikutus keskimäärin vuodessa ja keskimäärin so- pimuskauden aikana.

Verrokkialan yleiskorotuksen määrässä huomioidaan se prosenttimääräinen kustannusvai- kutus, jolla kyseisen työehtosopimuksen osapuolet ovat sopineet kustannusvaikutteisista tekstimuutoksista työehtosopimukseen. Yleiskorotuksen määrä on sovitun yleiskorotuksen ja tekstimuutosten kustannusvaikutuksen suuruinen, minkä verrokkialan osapuolet ovat to- denneet työehtosopimusratkaisussaan.

Mikäli verrokkialalla toteutetaan työehtosopimuksen mukaisesti em. tarkastelujakson aikana euromääräisiä kertaeriä, jotka eivät johdu sopimuskorotusten laskennallisesta siirtämisestä myöhempään ajankohtaan, vaan ovat niistä täysin erillisiä, lasketaan kunkin kertaerän pro- sentuaalinen osuus verrokkialan keskiansiosta (STA). Kertaerän määrä Posti Palvelut Oy:n pakettilajittelijoille lasketaan alan keskiansiosta (STA) edellä määritetyn prosentin perus- teella. Laskelman mukainen kertaerä toteutetaan tämän työehtosopimuksen työntekijöille yleiskorotuksen ajankohtana (pyöristys täyteen euroon ja osa-aikaisille työajan suhteessa).

Kokonaiskustannusvaikutus muodostuu yleiskorotuksesta, mahdollisesta paikallisesta erästä, mahdollisesta kertaerästä ja kustannusvaikutteisista tekstimuutoksista.

Prosentuaalinen yleiskorotus tehdään palkkaliitteen palkkaryhmien muun Suomen ja pää- kaupunkiseudun taulukkopalkkoihin tai henkilökohtaisiin työsopimuksiin perustuviin palkkoi- hin korotusajankohdan tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta lukien.

Työaikakorvausten tarkistukset tehdään korotusajankohdan tai lähinnä sen jälkeen alkavan työaikakorvausten laskentakauden alusta. Erityisvastuuseen ja erityisosaamiseen perustu- via lisiä ja muita erillisiä euromääräisiä lisiä ja korvauksia ja luottamusmies- ja työsuojelu- palkkioita korotetaan korotusajankohdan tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukau- den alusta yleiskorotusprosentilla.

Mikäli liitot eivät pääse yksimielisyyteen yleiskorotuksen määrästä 30.4.2024 mennessä, asetetaan riitaa ratkaisemaan jommankumman aloitteesta välityslautakunta, johon molem- mat osapuolet asettavat kumpikin yhden jäsenen ja kutsuvat puheenjohtajaksi valtakunnan- sovittelijan. Lautakunnan tulee antaa ratkaisu 31.5.2024 mennessä. Ratkaisun perusteella toteutettavat korotukset maksetaan viimeistään kahden kuukauden kuluessa ratkaisun an- tamisesta. Lautakunnan mahdolliset kustannukset jaetaan osapuolten välillä tasan.

Palkantarkistukset 2025

Osapuolet tarkastelevat kevään 2024 maalis-huhtikuun aikana yleistä taloudellista tilan- netta, työllisyyden, viennin ja kilpailukyvyn kehitystä sekä näihin vaikuttaneita tekijöitä Suo- messa. Arvioinnin perusteella osapuolet neuvottelevat 31.5.2024 mennessä vuoden 2025 toteutettavien palkankorotusten ajankohdasta, rakenteesta ja tasosta.

Mikäli vuoden 2025 toteutettavan palkankorotuksen suuruudesta ei päästä yksimielisyyteen toukokuun 2024 aikana, voi kumpikin sopimusosapuoli irtisanoa tämän sopimuksen päätty- mään 31.1.2025. Irtisanomista koskeva ilmoitus on kirjallisesti toimitettava 31.5.2024 men- nessä toiselle sopijaosapuolelle.

4 Työehtosopimukseen tehtävät muutokset

4.1. Vuoden 2016 kilpailukykysopimuksen mukaisen työajanpidennyksen poistami- nen ja kompensoiminen

Vuoden 2016 kilpailukykysopimuksen mukainen vuosityöajanpidennys 24 tuntia poistuu 1.2.2022 lukien. Vuoden 2022 prosentuaalisesta yleiskorotuksesta vähennetään 1,4 %, joka vastaa 24 tuntia vuosityöajan pidennyksestä. Jos yleiskorotus on alle 1,4 %, vähennetään jäljelle jäävä osuus vuosityöajan pidennyksestä seuraavasta yleiskorotuksesta.

Siirtymäsäännös: Tammikuun 2022 aikana voidaan teettää 31.1.2022 asti voimassa olevan työehtosopimuksen 46 a § 3 momentin mukaisista vuosityöajanpidennyksen tunneista enin- tään 2 tuntia, jotka osa-aikaisella työntekijällä suhteutetaan työsopimuksen mukaisen työ- ajan mukaan.

4.2. Muutetut työehtosopimusmääräykset

Poistetaan 5 § 2 momentti:

2. Säännöllisen työajan pituuteen vaikuttaa vuoden 2016 kilpailukykysopimuksen mukainen työajanpidennys, josta ovat määräykset työehtosopimuksen 46 a §:ssä.

Muutetaan 46 a § kuulumaan seuraavasti:

46 a § Paikallinen sopiminen työpaikkojen säilyttämiseksi

1. Työpaikkojen säilyttämiseksi voidaan sopia poikkeuksia tämän työehtosopimuksen sisäl- löstä. Paikalliseen sopimukseen kirjataan Posti Palvelut Oy:n pakettilajittelijoita koskevan työehtosopimuksen määräyksistä poikkeavat tai ne korvaavat yrityskohtaiset määräykset. Tässä pykälässä tarkoitettu paikallinen sopimus voidaan tehdä vain valtakunnallisen pää- luottamusmiehen kanssa.

Tässä pykälässä tarkoitettu paikallinen sopimus edellyttää Palvelualojen työnantajat PALTA ry:n ja Posti- ja logistiikka-alan unioni PAU ry:n hyväksyntää.

Muutetaan liite 3 työsuojelusopimus 8 § 1 momentti kuulumaan seuraavasti:

Ansionmenetyksen korvauksen lisäksi työsuojeluvaltuutetulle maksetaan työsuojelupalk- kiota. Työsuojelupalkkion määrä on edustettavien lukumäärän perusteella seuraava 1.2.2022 lukien:

Ryhmä	Edustettavien lukumäärä	Palkkio euroa / kk
1.	alle 50	82
2.	50 – 99	108
3.	000-000	000
4.	000-000	000
5.	000-000	000
6.	000-000	000
7.	900 tai yli	846

4.3. Tekniset siirrot

Muutetaan 22 § 19 ja 20 momentit kuulumaan seuraavasti:

22 § Joustovapaa Säästövapaa

19. Säästövapaa on vuosilomalain 27 §:n mukaan säästettyä vuosilomaa. Säästövapaa ku- luu sitä pidettäessä kuten vuosiloma. Työntekijä, jolla on oikeus saada vuosilomaa työehto- sopimuksen 33 § 3. momentin mukaisesti, voi säästää vuosilomastaan joko kokonaan tai osittain viisitoista päivää ylittävän osan. Työntekijä, jonka lomaoikeus määräytyy 37 §:n mu- kaan, voi säästää vuosilomastaan kaksikymmentä päivää ylittävän osan, kuitenkin enintään 10 päivää.

Lomaraha

20. Lomarahaa joustovapaaksi vaihdettaessa joustovapaatuntien määrä lasketaan kerto- malla säännöllinen vuorokautinen työaika vapaaksi vaihdettavien lomarahapäivien luku- määrällä. Tulos pyöristetään lähimpään suurempaan puoli- tai kokonaislukuun ja jaetaan kahdella. Osa-aikaisella työntekijällä käytetään säännöllisen päivittäisen työajan sijasta kes- kimääräistä päivittäistä työaikaa.

Muutetaan 33 § 3 momentti kuulumaan ja lisätään uusi 6 momentti seuraavasti:

33 § Vuosiloman ansainta

3. Työntekijä ansaitsee vuosilomaa kultakin täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta seu- raavasti, ellei työehtosopimuksen 37 §:stä muuta johdu:

a) Jos työsuhde on jatkunut vuosilomalain 2 luvun 5 § 1 momentin mukaisesti lomanmää- räytymisvuoden loppuun mennessä alle vuoden:

Täydet lomanmääräyty- miskuukaudet	1	2	3	4	5	6	7	8	9	10	11	12
Vuosilomapäivät	2	4	5	7	9	10	12	14	15	17	19	20

b) Jos työsuhde on jatkunut vuosilomalain 2 luvun 5 § 1 momentin mukaisesti lomanmää- räytymisvuoden loppuun mennessä vähintään vuoden:

Täydet lomanmääräyty- miskuukaudet	1	2	3	4	5	6	7	8	9	10	11	12
Vuosilomapäivät	3	5	7	9	11	13	15	17	20	21	24	25

Vuosilomalain 2 luvun 5 § 1 momentista poiketen työntekijän työsuhteen katsotaan jatku- neen yhdenjaksoisesti vähintään vuoden, jos työsuhde lomanmääräytymisvuoden loppuun mennessä sen ja sitä edeltäneen lomanmääräytymisvuoden aikana on jatkunut yhdessä tai useammassa jaksossa yhteensä vähintään yhden vuoden pituisen ajan.

6. Vuosilomalain 7 a § ja 21 §:ssä mainituilla 12 ja 24 päivällä tarkoitetaan lomapäiviksi muutettuna 10 ja 20 lomapäivää. Muilta osin noudatetaan vuosilomalain määräyksiä.

Lisätään uusi 33 a § seuraavasti:

33 a § Vuosilomapäivien kuluminen vuosilomaa annettaessa Pääsääntö (keskimäärin 5 työpäivää viikossa)

1. Vuosilomaa annettaessa vuosilomapäiviä ovat ne vuosiloma-aikaan sisältyvät päivät, jotka ilman vuosilomaa olisivat säännölliseen työaikaan kuuluvia työpäiviä, jollei 2 momen- tista muuta johdu. Vuosiloma-aikaan voi sisältyä vuosiloman pituudesta riippuen työpäivien lisäksi myös vapaapäiviä. Jos kalenteriviikon kaikki työpäivät ovat vuosilomapäiviä, loma- ajaksi voidaan määrätä koko kalenteriviikko eli loma voi päättyä sunnuntaina.

Soveltamisohje:

Jos henkilö työskentelee viitenä päivänä viikossa esimerkiksi maanantaista perjantaihin tai tiistaista lauantaihin tai keskiviikosta sunnuntaihin, häneen sovelletaan 1 momentin pää- sääntöä. Samoin, jos tasoittumisjaksossa työpäiviä on eri viikkoina esimerkiksi 4, 5 ja 6, mutta keskimäärin 5 työpäivää viikossa, sovelletaan 1 momenttia.

Laskettaessa viikon keskimääräisten työpäivien lukumäärää työaikaa lyhentävät arkipyhät katsotaan työpäiviksi. Vuorokauden rajat ylittävä työvuoro katsotaan yhdeksi työpäiväksi.

Tavanomaisesta poikkeavat työaikajärjestelyt

2. Mikäli säännölliseen työaikaan kuuluvia työpäiviä on keskimäärin vähemmän tai enem- män kuin 5 kalenteriviikossa (esimerkiksi osa-aikatyön järjestelyt), vuosiloma-aikaan sisäl- lytetään työ- ja vapaapäiviä samassa suhteessa kuin niitä muutoinkin on ja vuosilomapäivät kuluvat vuosiloma-aikana seuraavasti:

1. Täydellä kalenteriviikolla on 5 vuosilomapäivää.

2. Vajaalla kalenteriviikolla vuosilomapäiviä ovat vuosiloma-aikaan sisältyvät arkipäivät paitsi lauantai. Mikäli vuosiloma-aikaan sisältyvä lauantai tai sunnuntai tai molemmat olisivat olleet työpäiviä, ovat nekin vuosilomapäiviä. Vuosilomapäiviä voi kuitenkin vajaalla kalente- riviikolla olla enintään 4.

Soveltamisohje:

Täysi kalenteriviikko on maanantaista sunnuntaihin kestävä viikko, joka on kokonaan mer- kitty vuosilomaksi. Vajaa kalenteriviikko on viikko, jossa vain osa kalenteriviikon päivistä on merkitty vuosilomapäiviksi.

Viikon keskimääräisen työpäivien laskemisesta ks. 1 momentin soveltamisohje.

33 a § 1 ja 2 momenttien soveltamisedellytykset ratkaistaan vuosiloman tai sen osan anta- mishetkellä. Näin ollen, jos sillä kalenteriviikolla tai siinä tasoittumisjaksossa, johon vuosi- loma sisältyy tai jossa vuosiloma alkaa tai päättyy, olisi ilman vuosilomaa säännölliseen työ- aikaan kuuluvia työpäiviä keskimäärin vähemmän tai enemmän kuin 5 kalenteriviikossa, so- velletaan 2 momentin määräyksiä.

Arkipyhät

3. Vuosiloma-aikaan sisältyvät työehtosopimuksen mukaiset työaikaa lyhentävät arkipyhät eivät kuluta vuosilomapäiviä, jos arkipyhä osuu muuksi päiväksi kuin lauantaiksi tai sunnun- taiksi.

Muutetaan 34 § 1 ja 2 momentit kuulumaan seuraavasti:

34 § Vuosilomapalkka

Kuukausipalkkaisen työntekijän vuosilomapalkka

1. Kuukausipalkkaiselle työntekijälle maksetaan kiinteä kuukausipalkka vuosiloman ajalta. Lomapäivän palkka lasketaan käyttämällä jakajaa 20,83.

2. Vuosilomapalkkaan ja lomakorvaukseen lisätään vuosilomalisänä kutakin lomapäivää kohden yksi kahdessadasviideskymmenesosa (1/250) lomanmääräytymisvuoden aikana maksetuista tai maksettavaksi erääntyneistä lisäpalkoista, jotka perustuvat sopimukseen ja jotka maksetaan tuotannon määrän, työsuorituksen, erityisten työolosuhteiden tai niihin rin- nastettavien seikkojen perusteella työstä, jota työntekijä suorittaa jatkuvasti tai joka etukä- teen vahvistetun järjestelmän mukaan toistuu säännöllisesti, sekä iltatyö-, yötyö- ja vuoro- työlisistä, aattopäivänlisistä, lauantaityö- ja sunnuntaityökorvauksista, sijaisuuslisistä sekä varallaolokorvauksista.

Muutetaan 35 § 1 momentti kuulumaan seuraavasti:

35 § Vuosiloman antaminen

1. Lomakausi on toukokuun 2 päivän ja syyskuun 30 päivän välinen aika. Vuosiloma anne- taan kesälomana lomakautena työnantajan määräämänä aikana. Kuitenkin se osa vuosit- tain ansaitusta lomasta, joka ylittää 20 lomapäivää, annetaan työnantajan määräämänä ai- kana lomakauden jälkeen ennen seuraavan vuoden lomakauden alkua talvilomana ellei

työnantajan ja työntekijän kanssa toisin sovita, tai ellei työehtosopimuksen 22 tai 37 §:stä muuta johdu.

Muutetaan 36 § 1 ja 3 momentit kuulumaan seuraavasti:

36 § Lomaraha

1. Työntekijälle, jonka työsuhde on voimassa kesäkuun 15. päivänä, maksetaan lomarahaa jokaiselta hänen edellisenä lomanmääräytymisvuonna ansaitsemaltaan lomapäivältä. Lo- maraha maksetaan kuitenkin enintään 30 päivältä.

3. Kuukausipalkkaisen työntekijän lomaraha lomapäivää kohti on 50 prosenttia päiväpal- kasta. Päiväpalkka lasketaan jakamalla työntekijän kesäkuun kuukausipalkka luvulla 20,83 ja lisäämällä saatuun osamäärään työehtosopimuksen 34 §:n 2 momentin mukainen vuosi- lomalisä.

Muutetaan 37 § kuulumaan seuraavasti:

37 § Erityisiä vuosilomamääräyksiä

Yleiset määräykset

1. Työntekijän, joka on ollut Posti- ja telelaitoksen palveluksessa 31.12.1993 ja joka on tä- män jälkeen enintään 30 päivän kuluessa siirtynyt 1.1.1994 lukien Posti- ja telelaitoksesta muodostetun osakeyhtiön palvelukseen, vuosilomaan ja lomarahaan noudatetaan työehto- sopimuksen määräyksiä seuraavassa esitetyin poikkeuksin:

Vuosiloman ansainta

2. Työntekijällä on oikeus saada vuosilomaa täysiltä lomanmääräytymiskuukausilta, jos hä- nellä on ennen loman alkamista vuosilomaan oikeuttavaa palvelusaikaa yhteensä vähintään 15 vuotta, seuraavasti:

Täydet lomanmääräyty- miskuukaudet	1	2	3	4	5	6	7	8	9	10	11	12
Vuosilomapäivät	3	5	8	10	13	15	18	20	23	25	28	30

3. Työntekijä, joka täyttää 2 momentin mukaiset edellytykset ja jolla on täysi lomanmääräy- tymisvuosi, saa lisäksi 8 vuosilomapäivää (30 + 8 = 38 vuosilomapäivää).

Vuosiloman antaminen

4. Tämän pykälän mukaiselle työntekijälle se osa vuosittain ansaitusta lomasta, joka ylittää 25 lomapäivää, annetaan työnantajan määräämänä aikana lomakauden jälkeen ennen seu- raavan vuoden lomakauden alkua talvilomana. Mikäli työntekijällä on oikeus lomaan 3 mo- mentin mukaan, annetaan talvilomana 2 momentin mukaisten lomapäivien ylittävä osuus. Talviloman antamisesta voidaan sopia toisin työntekijän kanssa.

Lomaraha ja lomakorvaus

5. Lomarahaa ja lomakorvausta maksetaan enintään 30 päivältä.

Sopimuskauden 1.12.2019 – 31.1.2022 määräaikaiset muutokset

Työehtosopimuksen 19 § 3 ja 4 momentista, 22 § 4, 6 ja 24 momentista, 26 § 5 momentista,

29 § 5 momentista, 34 § 2 ja 3 momentista ja 36 § 3 momentista poistetaan kirjaukset, joiden mukaan määräyksiä ei sovelleta sopimuskauden 1.12.2019 – 31.1.2022 aikana.

5 Matkakustannusten korvaukset

Matkakustannusten korvausten euromääriä tarkistetaan vuonna 2022, 2023, 2024, 2025 ja 2026 Verohallinnon niitä koskevan päätöksen mukaisesti.

6 Pöytäkirjat

Posti Palvelut Oy:ssä noudatetaan tämän työehtosopimuksen soveltamisalalla kaikkia niitä pöytäkirjoja, jotka ovat voimassa Posti- ja logistiikka-alan unioni PAU ry:n ja Palvelualojen työnantajat PALTA ry:n välillä sekä niitä pöytäkirjoja, joista on sovittu Posti- ja logistiikka- alan unioni PAU ry:n ja Posti-konsernin tai sen yhtiöiden välillä ja jotka koskevat tämän työ- ehtosopimuksen piiriin kuuluvaa henkilöstöä. Ns. Posti-koteloa ei noudateta. Työehtosopi- muspöytäkirjoja jatketaan sopimuskauden ajan.

7 Työryhmäkirjaukset

7.1. Palkkaliitteen kehittämistä koskeva työryhmä

Osapuolet perustavat työryhmän, jonka tehtävänä on tarkastella palkkaliitteen kehittämis- tarpeita.

7.2. Pöytäkirjatyöryhmä

Osapuolet perustavat työryhmän, jonka tehtävänä on käydä läpi voimassaolevat työehtoso- pimuspöytäkirjat.

7.3 Korvaava työ

Työryhmän tarkoituksena on sopia yrityksessä korvaavan työn teettämisen menettelyta- pasäännöt.

Työehtosopimusosapuolet sitoutuvat jatkuvan neuvottelun periaatteen mukaisesti neuvotte- lemaan tarvittavista muutoksista työehtosopimukseen.

7.4 Paikallinen sopiminen

Työehtosopimusosapuolet perustavat työryhmän, jonka tarkoituksena on edistää paikallista sopimista.

7.5. KTA / KPA-työryhmä

Osapuolet perustavat työryhmän, jonka tehtävänä on tarkastella mahdollisuutta muuttaa työehtosopimuksen 26 § 2 momentin mukaisen sairauspoissaolojen ansionmenetyksen kor- vaamisen sekä mahdollisesti myös muiden kohdassa mainittujen poissaolojen ansionmene- tyksen korvaamisen keskipäiväansion sijasta 26 § 3 momentin mukaisella keskituntiansiolla. Mahdollisen muutoksen aiheuttamista muutoksista muihin työehtosopimuksen määräyksiin sovitaan samalla. Mahdollinen muutos toteutetaan kustannusneutraalisti.

Kustannusneutraaliuden toteutumista tarkastellaan vuoden päästä käyttöönotosta. Mikäli muutos ei ole tapahtunut kustannusneutraalisti, saatu hyöty korvataan toiselle osapuolelle osapuolten sopimalla tavalla. Lisäksi osapuolet tarkastelevat, kuinka kustannusneutraalius toteutuisi ja sopivat tarvittavista muutoksista. Työryhmän määräaika on 31.3.2022.

7.6. Perhevapaita koskevan terminologian uudistustyöryhmä

Osapuolet perustavat työryhmän, jonka tehtävänä on tarkastella työehtosopimuksen termi- nologian muutostarpeita perhevapaauudistuksesta 2022 johtuen.

7.7. Vuosilomamuutoksen seurantaryhmä

Osapuolet perustavat seurantaryhmän, jonka tehtävänä on tarkastella uusien vuosiloma- määräysten toimivuutta ja mahdollisia esiin tulleita epäkohtia. Seurantaryhmä kiinnittää huo- miota uuden järjestelmän toteutumiseen kustannusneutraalisti. Tarvittavista muutoksista voidaan sopia osapuolten kesken. Seurantaryhmä koostuu työehtosopimusosapuolena toi- mivien järjestöjen edustajista sekä jäsenyritysten edustajista. Seurantaryhmä kokoontuu tar- vittaessa jommankumman työehtosopimusosapuolen sitä pyytäessä.

8 Työehtosopimuksen kehittäminen

Osapuolet sopivat käynnistävänsä sopimuskauden mittaisen työehtosopimuksen kehittä- mistyön. Osapuolet tarkastelevat työn, lainsäädännön tai markkinatilanteen muutoksia ja niistä johtuvia tarpeita työehtosopimuksen kehittämiseen ja sopivat tarvittavista muutoksista työehtosopimukseen.

9 Sopimuksen sitovuus

Uusi työehtosopimus tulee voimaan 1.2.2022 ja on voimassa 31.1.2026 saakka, ellei sitä irtisanota viimeistään 31.5.2024 allekirjoituspöytäkirjassa tarkoitetulla tavalla päättymään 31.1.2025. Voimassaolo jatkuu tämän jälkeen vuoden kerrallaan, ellei sitä allekirjoittaneiden liittojen puolelta irtisanota vähintään kuusi viikkoa ennen sopimuskauden päättymistä.

Työehtosopimusosapuolet sitoutuvat pidättäytymään rinnakkaissopimusten tekemisestä tä- män työehtosopimuksen soveltamisalalla.

Helsingissä, elokuun 18. päivänä 2021

PALVELUALOJEN TYÖNANTAJAT POSTI- JA LOGISTIIKKA-ALAN UNIONI PALTA RY PAU RY

TYÖEHTOSOPIMUS I SOVELTAMISALA‌‌‌

1 § Sopimuksen soveltamisala‌

1. Tätä työehtosopimusta sovelletaan Posti Palvelut Oy:n työntekijöiden henkilöstö- ryhmään, jotka työskentelevät pakettilajittelussa.

II TYÖSUHDE‌

2 § Työnjohto‌

1. Työnantajalla on oikeus johtaa ja jakaa työtä sekä ottaa työhön ja erottaa työnteki- jöitä.

2. Työntekijä on velvollinen tekemään varsinaiseen työhönsä rinnastettavaa työtä ol- lessaan tilapäisesti estynyt suorittamasta varsinaista työtään tai tilapäisen tarpeen sitä vaatiessa.

3 § Työsopimus ja työsuhteeseen ottaminen Työsopimus‌

1. Työsopimus on tehtävä kirjallisesti taikka sähköisesti. Työsopimus toimitetaan työntekijälle. Pyynnöstä työsopimus toimitetaan kirjallisessa muodossa.

2. Työsopimus sovitaan olemaan voimassa toistaiseksi tai määräajan. Määräajaksi sovitusta työsopimuksesta on käytävä selville määräajan pituus ja määräaikaisuu- den peruste.

3. Uudelle työntekijälle voidaan työsopimuksessa sopia työnteon aloittamisesta alka- vasta enintään neljän kuukauden pituisesta koeajasta työsopimuslain 1 luvun 4

§:n mukaisesti. Koeajasta sovittaessa työntekoajaksi luetaan työ työehtosopimuk- sen 25 §:n 13 momentin tarkoittamana kausityöntekijänä saman kalenterivuoden aikana.

4. Työsopimuksessa sovitaan työntekijän päätehtävä, työpaikka, työpaikkakunta sekä työsuhteessa noudatettavat työ- ja palkkaehdot. Osa-aikaisen työntekijän työsopimuksessa työajaksi sovitaan tietty tuntimäärä (x tuntia) enintään neljän ka- lenteriviikon pituisessa työvuoroluettelojaksossa siten, että se on mahdollisimman lähellä todellista tehtäväksi tulevaa työaikaa. Paikallisesti työehtosopimuksen 46

§:n mukaisesti työskentelyalueen määrittelemisestä voidaan sopia edellä mainit- tua laajemmin. Jos sovittava työskentelyalue ulottuu yhtä useamman luottamus- miehen toimialueelle, sopijaosapuolena on pääluottamusmies.

5. Työsopimukselle ei saa antaa sellaista muotoa, jonka mukaan kysymyksessä olisi itsenäinen yrittäjien välinen urakkasopimus silloin kun kyseessä itse asiassa on työsopimus.

6. Työnantaja toimittaa uudesta työsopimuksesta tiedon luottamusmiehelle.

Luottamusmiehelle on ilmoitettava työntekijän nimi, työyksikkö, työntekijän työ- aika, määräaikaisen työsopimuksen kesto ja määräaikaisuuden peruste.

Määräaikaiset työsopimukset

7. Työsopimus on voimassa toistaiseksi, jollei sitä ole perustellusta syystä tehty mää- räaikaiseksi. Työnantajan aloitteesta ilman perusteltua syytä tehtyä määräaikaista työsopimusta samoin kuin ilman perusteltua syytä tehtyjä toisiaan seuraavia mää- räaikaisia työsopimuksia on pidettävä toistaiseksi voimassa olevina. Jos määräai- kaiseksi sijaiseksi palkatun työntekijän työskentely muuttuu pysyväisluonteiseksi sijaistamiseksi, työsopimus muutetaan toistaiseksi voimassa olevaksi.

8. Jos työnantajan ja työntekijän välillä on tehty useita peräkkäisiä, keskeytymättö- mänä tai vain lyhytaikaisin keskeytyksin jatkuvia määräaikaisia työsopimuksia, työ- suhteen katsotaan työsuhde-etuuksien määräytymisen kannalta jatkuneen yhden- jaksoisena.

9. Työsopimuslain 2 luvun 2 §:ään viitaten, määräaikaisissa työsuhteissa ollutta työn- tekijää ei saa syrjiä täytettäessä tehtävää, jota hän on viimeksi hoitanut.

Työnantajan velvollisuus tarjota työtä osa-aikaiselle työntekijälle

10. Jos työnantaja tarvitsee lisää työntekijöitä hänen osa-aikatyötä tekeville työnteki- jöilleen sopiviin tehtäviin, työnantajan on tarjottava näitä töitä osa-aikatyönteki- jöille. Työnantajan on ilmoitettava vapautuvista työpaikoistaan yleisesti yrityksessä tai työpaikalla omaksutun käytännön mukaisesti siten, että työnantajan palveluk- sessa olevilla työntekijöillä on mahdollisuudet hakeutua näihin työpaikkoihin.

4 § Työsuhteen päättäminen ja lomauttaminen‌

1. Työnantaja ei saa irtisanoa työntekijän työsopimusta työntekijästä johtuen ilman työsopimuslain 7 luvun 1 ja 2 §:n mukaista työntekijästä johtuvaa tai hänen henki- löönsä liittyvää asiallista ja painavaa syytä.

Irtisanomisajat

2. Työnantajan on irtisanoessaan työsopimuksen noudatettava irtisanomisaikaa, joka on:

työsuhteen jatkuttua keskeytyksettä	irtisanomisaika
enintään vuoden	14 päivää
yli vuoden mutta enintään 4 vuotta	1 kuukausi
yli 4 mutta enintään 8 vuotta	2 kuukautta
yli 8 mutta enintään 12 vuotta	4 kuukautta
yli 12 vuotta	6 kuukautta

3. Työntekijän on irtisanoessaan työsopimuksen noudatettava irtisanomisaikaa, joka on:

työsuhteen jatkuttua keskeytyksettä	irtisanomisaika
enintään 5 vuotta	14 päivää
yli 5 vuotta	1 kuukausi

Työsuhteen päättämisestä ilmoittaminen

4. Työsuhteen irtisanomisesta ilmoitetaan työntekijälle työsopimuslain mukaisesti ja sen lisäksi etukäteen luottamusmiehelle. Työsuhteen purkamisesta ilmoitetaan luottamusmiehelle mahdollisimman pian.

Lomauttaminen

5. Työntekijän lomauttamisessa on noudatettava vähintään yhden kuukauden ilmoi- tusaikaa, jos työntekijän työsuhde yritykseen on jatkunut keskeytyksittä enintään viisi vuotta, ja vähintään kahden kuukauden ilmoitusaikaa, jos työsuhde on jatku- nut keskeytyksittä yli viisi vuotta. Paikallisesti työehtosopimuksen 46 §:n mukai- sesti sopien voidaan lomautusilmoitusaikoja lyhentää. Lomautus voi olla määräai- kainen tai toistaiseksi voimassaoleva.

Työvoiman vähentämisjärjestys

6. Muusta kuin työntekijästä johtuvasta syystä tapahtuneen irtisanomisen ja lomaut- tamisen yhteydessä on mahdollisuuksien mukaan noudatettava sääntöä, jonka mukaan viimeksi irtisanotaan tai lomautetaan yrityksen toiminnalle tärkeitä tai eri- koistehtäviin tarvittavia työntekijöitä, vaikeasti työllistettäviä ja saman työnantajan työssä osan työkyvystään menettäneitä. Toissijaisesti kiinnitetään huomiota myös työsuhteen kestoaikaan ja työntekijän huoltovelvollisuuden määrään.

III TYÖAIKA JA TYÖAIKAKORVAUKSET SÄÄNNÖLLINEN TYÖAIKA‌

5 § Säännöllisen työajan pituus‌

1. Kokoaikaisen työntekijän säännöllinen työaika on 7 tuntia 39 minuuttia vuorokau- dessa ja 38 tuntia 15 minuuttia viikossa.

6 § Säännöllisen työajan järjestäminen keskimääräiseksi Keskimääräinen työaika‌

1. Säännöllinen työaika voidaan järjestää keskimääräiseksi niin, että kokoaikaisen työntekijän viikoittainen työaika tasoittuu keskimäärin työehtosopimuksen 5 §:n mukaiseksi viikkotyöajaksi työajan tasoittumisjakson aikana.

Työajan tasoittumisjakson ja työajan pituus

2. Työajan tasoittumisjakson pituus on enintään 13 kalenteriviikkoa.

3. Työajan tasaamiseen voidaan käyttää kokonaisia vapaapäiviä.

4. Viikoittainen työaika voi olla enintään 48 tuntia. Työvuoron pituus on vähin- tään 4 tuntia ja enintään 9 tuntia.

5. Osa-aikatyöntekijään ei sovelleta edellä 4 momentissa mainittua työvuoron vähim- mäispituutta koskevaa 4 tunnin rajaa. Alle neljän tunnin työvuoroja ei tule käyttää, elleivät työntekijän tarpeet tai muu perusteltu syy tätä edellytä. Työnantaja ja osa- aikatyöntekijä voivat sopia pidemmästä kuin 9 tunnin työvuorosta niin, että viikoit- tainen työaika on enintään 48 tuntia.

6. Paikallisesti työehtosopimuksen 46 §:n mukaan voidaan työnantajan ja pääluotta- musmiehen välillä sopia työajan tasoittumisjakson pituudeksi enintään 52 kalente- riviikkoa sekä viikoittaisen työajan ja työvuoron pituudesta edellä mainitusta poike- ten. Työvuoron pituus voi kuitenkin olla enintään 12 tuntia.

Työsuhteen päättyminen kesken tasoittumisjakson

7. Jos kuukausipalkkaisen työntekijän työsuhde päättyy työajan tasoittumisjakson ai- kana ennen kuin työaika on tasoittunut keskimäärin säännöllisen viikkotyöajan pi- tuiseksi, lasketaan kuinka monta tuntia tehty säännöllinen keskimääräinen työaika viikkoa kohti on työsopimukseen perustuvaa säännöllistä viikkotyöaikaa pidempi tai lyhyempi. Säännöllisen viikkotyöajan ylittäviltä tehdyiltä tunneilta maksetaan säännöllisen työajan palkkaa vastaava korvaus. Viikkotyöajan alittavilta tunneilta vähennetään työntekijän palkkaa.

7 § Työajan tasoittumisjärjestelmä‌

1. Jos säännöllinen työaika järjestetään keskimääräiseksi, työnantajan on ennakolta laadittava työaikalain (872/2019) 29 §:ssä tarkoitettu viikkotason suunnitelma, työ- ajan tasoittumisjärjestelmä siitä, miten tasoittumisjakson viikoittainen työaika ta- soittuu työehtosopimuksen 5 § mukaisesti keskimääräiseksi työajaksi.

Tasoittumisjärjestelmän laatiminen ja muuttaminen

2. Valmisteltaessa tai aiottaessa muuttaa työajan tasoittumisjärjestelmää luottamus- miehelle on varattava tilaisuus tutustua tasoittumisjärjestelmäluonnokseen ja esit- tää siitä mielipiteensä vähintään viikkoa ennen sen suunniteltua voimaantuloa.

3. Työajan tasoittumisjärjestelmän muutoksesta on ilmoitettava työntekijälle hyvissä ajoin.

Poissaolon vaikutus keskimääräiseen työaikaan

4. Jos työntekijä on ollut poissa työstä sairauden, äitiys-, isyys- tai vanhempainva- paan, joustovapaan tai muun hyväksyttävän syyn vuoksi, pidetään poissaoloaikaa työssäolon veroisena tasoittumisjakson säännöllistä työaikaa laskettaessa. Työs- säolon veroisena aikana pidetään vahvistetun työvuoroluettelon mukaista työai- kaa. Jos työvuoroluetteloa ei ole, kokoaikaisen työntekijän työssäolon veroista ai- kaa on työehtosopimuksen 5 §:n mukainen vuorokautinen ja osa-aikaisella työn- tekijällä työsopimuksen mukainen työaika.

8 § Arkipyhät‌

1. Arkipyhiä ovat

- pitkäperjantai,

- toinen pääsiäispäivä,

- helatorstai,

- juhannusaatto

sekä muuksi päiväksi kuin lauantaiksi tai sunnuntaiksi sattuva

- uudenvuodenpäivä,

- loppiainen,

- vapunpäivä,

- itsenäisyyspäivä,

- jouluaatto,

- joulupäivä ja

- tapaninpäivä.

Arkipyhästä johtuva työajan lyhennys kuukausipalkkaiselle työntekijälle

2. Arkipyhät lyhentävät kuukausipalkkaisen työntekijän tasoittumisjakson säännöl- listä työaikaa.

3. Kokoaikaisen kuukausipalkkaisen työntekijän työaikaa lyhennetään työehtosopi- muksen 5 §:n mukaista säännöllistä vuorokautista työaikaa vastaavasti.

4. Arkipyhästä johtuva työajan lyhennys toteutetaan antamalla työntekijälle arkipyhä- päivä vapaaksi tai kokonainen vapaapäivä kyseisen työvuoroluettelojakson tai kahden sitä edeltävän tai kahden sitä seuraavan työvuoroluettelojakson aikana, työajan tasoittumisjakson aikana tai työntekijän suostumuksella muuna aikana.

5. Osa-aikaisen kuukausipalkkaisen työntekijän työaikaa lyhennetään suhteessa so- vittuun työaikaan. Jos työaikaa ei voida lyhentää arkipyhäviikolla, maksetaan saa- matta jääneestä arkipyhävapaasta yksinkertaista tuntipalkkaa vastaava korvaus joka vastaa keskimääräistä vuorokautista työaikaa.

Arkipyhäkorvaus tuntipalkkaiselle työntekijälle

6. Työajan lyhennys tuntipalkkaiselle osa-aikatyöntekijälle korvataan maksamalla työntekijälle arkipyhäkorvauksena työehtosopimuksen 26 §:n mukainen keskimää- räinen päiväpalkka. Itsenäisyyspäivältä maksetaan lain mukainen poissaolopäivän palkka, mikäli se vakiintuneen työvuoroluettelon mukaan olisi ollut työntekijän työ- päivä. Arkipyhäkorvaus suoritetaan myös työntekijän vuosiloma-ajalle sattuvilta ar- kipyhiltä.

9 § Säännöllisen työajan sijoittaminen‌

1. Työviikko on keskimäärin enintään 5-päiväinen. Säännöllisesti enintään kolme tun- tia vuorokaudessa työskentelevällä työviikko voi olla 7-päiväinen.

2. Yötyö

Tämän työehtosopimuksen mukainen työ voidaan tarvittaessa järjestää yötyöksi.

TYÖAJAKSI LUETTAVA AIKA

10 § Työajaksi luettava aika‌

1. Työajaksi luetaan työntekoon käytetty aika sekä aika, jonka työntekijä on velvolli- nen olemaan työpaikalla työnantajan käytettävissä.

2. Mikäli työntekijä työskentelee työvuoronsa aikana useammassa työntekokoh- teessa, luetaan välittömään siirtymiseen työntekokohteesta toiseen tarvittava aika työajaksi. Jos työvuoro on jaettu työehtosopimuksen 11 §:n 1 momentin mukai- sesti, aikaa ei kuitenkaan lueta työajaksi.

3. Työajaksi luetaan myös aika, joka kuluu työvälineiden noutamiseen työnantajan määräämästä paikasta tai niiden sinne takaisin viemiseen ja kulkemiseen tai kul- jetukseen työnantajan määräämästä lähtöpaikasta varsinaiseen työn

suorituspaikkaan ja sieltä lähtöpaikkaan palaamiseen.

TYÖVUOROT

11 § Työvuorot ja työhönsidonnaisuuslisä‌

1. Työvuoro pyritään järjestämään yhdenjaksoisena. Perustellusta syystä se voidaan jakaa enintään kahteen osaan niin, että vuorojen väliin jää yli yhden tunnin vapaa- aika. Tarpeetonta työhönsidonnaisuutta on vältettävä.

Työhönsidonnaisuuslisä

2. Työntekijälle maksetaan työhönsidonnaisuuslisää jokaiselta sellaiselta työvuoro- luettelon mukaisesti jaetulta työvuorolta, jonka osien välinen aika on yli yhden tun- nin. Työhönsidonnaisuuslisä on enintään kahden tunnin väliseltä ajalta 1.5.2022 lukien 7,50 euroa sekä yli kahden tunnin ajalta 1.5.2022 lukien 13,93 euroa.

12 § Työvuoroluettelo Työvuoroluettelon laatiminen‌

1. Työnantajan on laadittava työvuoroluettelo. Työvuoroluettelo on laadittava niin pit- källe ajanjaksolle kuin mahdollista, kuitenkin vähintään kahden kalenteriviikon pi- tuiselle työjaksolle. Työvuoroluettelosta on ilmettävä päivittäisen säännöllisen työ- ajan alkamis- ja päättymisajankohta sekä työaikaan vaikuttavat päivittäiset lepo- ajat. Työvuoroluettelon on oltava työntekijän nähtävissä vähintään viikkoa ennen työjakson alkamista. Työvuoroluettelo voidaan antaa myös sähköisesti edellyt- täen, että työvuoroluettelo on työpaikalla jatkuvasti työntekijöiden ja edunvalvojien nähtävillä.

2. Jos työvuoroluetteloa tehtäessä on tiedossa vuosiloma tai sen osa, työvuoroluet- teloon merkitään kokoaikaiselle työntekijälle työvuoron laskennalliseksi työajaksi työehtosopimuksen 5 §:n mukainen vuorokautinen työaika, kuitenkin enintään vii- koittainen työaika, ja osa-aikaiselle työntekijälle työsopimuksen mukainen työaika. Työvuoroluettelon vahvistamisen jälkeen pidettäväksi sovitun vuosiloman työvuo- roluettelon mukaista työaikaa ei muuteta.

3. Luottamusmiehelle on varattava tosiasiallinen tilaisuus tutustua työvuoroluette- loehdotukseen ja antaa siitä lausuntonsa vähintään viikkoa ennen työvuoroluette- lon suunniteltua voimaantuloa. Luottamusmies voi tapauskohtaisesti antaa suos- tumuksensa lyhyemmästä tutustumis- ja lausunnonantoajasta. Työvuoroluettelo voidaan toimittaa luottamusmiehelle sähköisesti.

Työvuoroluettelon muuttaminen

4. Nähtäväksi asetettua työvuoroluetteloa voi muuttaa vain työaikalain (1996/605) 35

§:n 2 momentin mukaisesta painavasta syystä tai asianomaisen työntekijän suos- tumuksella. Työvuoroluettelon muuttamisen perusteista voidaan lisäksi sopia pai- kallisesti työehtosopimuksen 46 §:n mukaisesti. Jos muutos johtuu edellä maini- tusta painavasta syystä, siitä on pyrittävä ilmoittamaan asianomaiselle työntekijälle työvuoroa edeltävänä päivänä.

Pöytäkirjamerkintä:

Työvuoroluettelon muuttamista painavasta syystä arvioidaan ainoastaan työaika- lain (1996/605) 35 § 2 momentin mukaisin perustein.

LEPOAJAT

13 § Päivittäiset lepoajat Ruokatauko‌

1. Jos työaika on pitempi kuin kuusi tuntia, työntekijälle on annettava joko tilaisuus aterioida työn aikana tai vähintään puoli tuntia kestävä lepoaika. Lepoaikaa ei las- keta työajaksi, jos työntekijällä on oikeus ja tosiasiallinen mahdollisuus esteettö- mästi poistua työpaikalta.

Kahvitauko

2. Työntekijä voi työpaikalla nauttia työnteon kannalta sopivimpana aikana kahvia tai virvokkeita.

14 § Vuorokausilepo‌

1. Työaikalain (872/2019) 25 §:n 1 momentista (vuorokausilepo) poiketen vuorokau- silevon pituus on kaikissa työehtosopimuksen mukaisissa töissä vähintään yhdek- sän tuntia.

2. Yhdeksän tunnin pituisesta lepoajasta voidaan poiketa seuraavista syistä:

a. ennakolta laaditussa työvuoroluettelossa työntekijöitä edustavan luottamus- miehen suostumuksella,

b. kun työtä on ennakolta arvaamattomasta syystä jatkettava yli työvuoroluettelon mukaisen työvuoron, tai

c. asianomaisen työntekijän suostumuksella, kun poikkeaminen on tilapäisesti tarpeen.

15 § Viikoittainen vapaa-aika ja vapaapäivät‌

1. Työaika järjestetään pääsääntöisesti niin, että työntekijä, jonka säännöllinen työ- aika on yli kolme tuntia vuorokaudessa, saa kerran viikossa kaksi kokonaista ka- lenterivuorokautta kestävän keskeytymättömän vapaa-ajan mikäli mahdollista sunnuntain yhteyteen. Toinen vapaapäivä on mikäli mahdollista lauantai.

2. Jollei vapaan antaminen 1 momentin mukaisesti ole mahdollista, viikoittainen va- paa-aika voidaan järjestää keskimäärin 54 tunniksi 9 viikon ajanjakson aikana, jol- loin vapaa-ajan tulee olla kuitenkin vähintään 24 tuntia viikossa.

3. Seuraavista syistä voidaan poiketa 24 tunnin viikoittaisesta vapaa-ajasta:

a. jos säännöllinen työaika on vuorokaudessa enintään 3 tuntia,

b. hätätyössä,

c. jos työn tekninen laatu ei salli työntekijän täydellistä työstä vapauttamista, tai

x. xxx työntekijää tarvitaan tilapäisesti työhön hänen viikoittaisena vapaa-aika- naan yrityksessä suoritettavan työn säännöllisen kulun ylläpitämiseksi.

4. Työntekijän säännöllistä työaikaa on kuitenkin edellä c ja d kohdissa mainituissa tapauksessa lyhennettävä viikoittaisesta vapaa-ajasta puuttumaan jääneiden tun- tien osalta viimeistään kolmen työvuoroluettelojakson tai työntekijän kanssa sovi- tun ajan kuluessa siitä, kun viikoittainen vapaa-aika jäi saamatta. Työntekijän suostumuksella voidaan saamatta jäänyt vapaa-aika työajan lyhennyksen sijasta korvata palkan lisäksi maksettavalla erillisellä rahakorvauksella, jonka suuruus on tilapäiseen työhön käytetyn ajan mukainen yksinkertainen tuntipalkka.

SÄÄNNÖLLISEN TYÖAJAN YLITTÄMINEN

16 § Lisä- ja ylityö Lisätyö‌

1. Lisätyötä on osa-aikatyöntekijälle työvuoroluetteloon merkityn työajan, tai sen puuttuessa sopimuksen mukaisen työajan ylittävä työ, joka ei ylitä työehtosopi- muksen 5 §:n mukaista vuorokautista tai viikoittaista säännöllistä työaikaa. Koko- aikaiselle työntekijälle ei muodostu lisätyötä.

Lisätyökorvaus

2. Lisätyökorvauksena maksetaan 20 % korotettu yksinkertainen tuntipalkka.

Ylityö

3. Kokoaikaisen työntekijän ylityötä on työ, joka ylittää työvuoroluettelossa säännöl- liseksi työajaksi vahvistetun työtuntimäärän.

4. Osa-aikaisen työntekijän ylityötä on työ, joka ylittää sekä työvuoroluettelossa vah- vistetun työtuntimäärän että työehtosopimuksen 5 §:n mukaisen vuorokautisen tai viikoittaisen säännöllisen työajan.

Ylityökorvaus

5. Korvauksena ylityöstä maksetaan työvuoroluetteloon merkityn työvuoron ylittäviltä kahdelta ensimmäiseltä työtunnilta 50 % ja seuraavilta työtunneilta 100 % koro- tettu yksinkertainen tuntipalkka.

6. Ylityötä ei korvata 5 momentissa todetulla tavalla, jos se korvataan 7 ja 8 momen- teissa todetulla tavalla vapaapäiväylityökorvauksena.

Vapaapäiväylityökorvaus

7. Työvuoroluetteloon kokoaikaisen työntekijän vapaapäiväksi merkittynä päivänä tehdystä työstä maksetaan viikon aikana 8 ensimmäiseltä työtunnilta 50 % ja seu- raavilta työtunneilta 100 % korotettu yksinkertainen tuntipalkka.

8. Työvuoroluetteloon osa-aikatyöntekijän vapaapäiväksi merkittynä päivänä teh- dystä työstä maksetaan 8 ensimmäiseltä tunnilta 50 % ja seuraavilta työtunneilta 100 % korotettu yksinkertainen tuntipalkka, jos työehtosopimuksen 5 §:n mukai- nen kokoaikainen viikoittainen säännöllinen työaika ylittyy. Arkipyhäviikolla kukin työehtosopimuksen mukainen arkipyhä laskee viikoittaista ylityökynnystä työehto- sopimuksen 5 §:n mukaista vuorokautista työaikaa vastaavasti.

Lisä- ja ylityökorvausten vaihtaminen joustovapaaksi

9. Työnantaja ja työntekijä voivat sopia lisä- ja ylityökorvausten vaihtamisesta

vastaavaksi joustovapaaksi.

Ylityön enimmäismäärät

10. Paikallisesti työehtosopimuksen 46 §:n mukaisesti voidaan sopia, että työaikalain (872/2019) 18 §:n työajan enimmäismääräien tarkastelujaksona käytetään yksin- omaan kalenterivuotta.

TYÖAIKAKORVAUKSET

17 § Ilta- ja yötyölisä Iltatyölisä‌

1. Kello 18.00 - 21.00 välisenä aikana tehdystä työstä maksetaan iltatyölisänä tun- nilta 20 % yksinkertaisesta tuntipalkasta.

Yötyölisä

2. Kello 21.00 - 06.00 välisenä aikana tehdystä työstä maksetaan yötyölisänä tunnilta 30 % yksinkertaisesta tuntipalkasta.

Yötyön jatkotunnit

3. Jos viimeistään kello 04.00 aloitettu työ jatkuu kello 06.00 jälkeen, maksetaan yö- työlisää myös kello 06.00 jälkeen tehdystä työstä ensimmäiseen vähintään kahden tunnin pituiseen yhdenjaksoiseen lepoaikaan asti, kuitenkin enintään kello 9.00 asti.

4. Työnantaja ja pääluottamusmies voivat paikallisesti työehtosopimuksen 46 §:n mukaisesti sopia 3 momentista riippumatta yötyölisän maksamisen päättymisestä kello 06.00 seuraavissa tapauksissa:

a. yötyön päättyminen kello 06.00 mahdollistaa kyseisen työn siirtämisen tehtä- väksi yrityksen omana, tämän työehtosopimuksen mukaisena työnä, tai

b. yötyön päättyminen kello 06.00 mahdollistaa kyseisen työn teettämisen osa- aikaisen työntekijän sijaan kokoaikaisella työntekijällä.

Paikallinen sopimus tulee toimittaa työehtosopimusosapuolten tarkastettavaksi.

Ilta- ja yötyölisän vaihtaminen joustovapaaksi

5. Työntekijällä on oikeus pyynnöstään vaihtaa ilta- ja yötyölisä joustovapaaksi.

18 § Lauantaityökorvaus Lauantaityökorvaus‌

1. Arkilauantaina kello 06.00 - 18.00 välisenä aikana tehdystä työstä maksetaan lau- antaityökorvauksena 25 % yksinkertaisesta tuntipalkasta.

2. Lauantaityökorvausta ei makseta pääsiäislauantailta, eikä siltä ajalta, jolta makse- taan sunnuntaityökorvausta.

3. Lauantaityökorvauksen vaihtaminen joustovapaaksi

Työntekijällä on oikeus pyynnöstään vaihtaa lauantaityökorvaus vastaavaksi jous- tovapaaksi.

19 § Sunnuntaityökorvaus ja aattopäivänlisä‌

Sunnuntaityökorvaus

1. Sunnuntaina tai muuna kirkollisena juhlapäivänä sekä itsenäisyys- ja vapunpäi- vänä kello 00.00 - 24.00 välisenä aikana tehdystä työstä maksetaan sunnuntaityö- korvauksena yksinkertaista tuntipalkkaa vastaava korvaus.

2. Sunnuntaityökorvaus maksetaan myös sunnuntaityökorvaukseen oikeuttavaa päi- vää edeltävänä päivänä kello 18.00 - 24.00 välisenä aikana tehdystä työstä.

Aattopäivänlisä

3. Pääsiäislauantaina sekä juhannus- ja jouluaattona kello 00.00 - 18.00 välisenä ai- kana tehdystä työstä maksetaan aattopäivänlisänä tunnilta yksinkertaista tunti- palkkaa vastaava korvaus.

Sunnuntaityökorvauksen ja aattopäivänlisän vaihtaminen joustovapaaksi

4. Työntekijällä on oikeus pyynnöstään vaihtaa sunnuntaityökorvaus ja aattopäivän- lisä vastaavaksi joustovapaaksi.

20 § Hälytysraha‌

1. Hälytysluonteisella työllä tarkoitetaan työtä, johon työntekijä kutsutaan yllättäen ja ennalta arvaamattomasta syystä työntekijän poistuttua työpaikalta.

2. Seuraava työ ei ole hälytysluonteista:

x. xxxxxxxxxx,

b. päivystys,

c. työntekijälle etukäteen ilmoitettu työ, tai

x. xxxxxxxxxxx (872/2019) 19 §:ssä tarkoitettu hätätyö.

3. Korvauksena hälytysluonteiseen työhön saapumisesta maksetaan yksinkertaisen tuntipalkan suuruinen hälytysraha.

21 § Työaikakorvausten laskeminen ja maksaminen Työaikakorvausten laskeminen‌

1. Työaikakorvaukset lasketaan työajasta minuutin tarkkuudella.

Yksinkertaisen tuntipalkan laskeminen

2. Työaikakorvaukset lasketaan yksinkertaisen tuntipalkan mukaan. Yksinkertainen tuntipalkka lasketaan jakamalla kuukausipalkka niissä tehtävissä, joissa säännöl- linen työaika on 38 tuntia 15 minuuttia viikossa luvulla 163 ja muissa tehtävissä luvulla 160.

Työaikakorvausten laskentakausi

3. Työaikakorvaukset ja muut vastaavat korvaukset lasketaan ajanjaksolta, joka al- kaa kalenterikuukauden 12. päivänä ja päättyy seuraavan kalenterikuukauden 11. päivänä.

Työaikakorvausten maksaminen

4. Kuukausipalkkaiselle työntekijälle työaikakorvaukset maksetaan

työaikakorvausten laskentakautta seuraavana säännöllisenä palkanmaksupäi- vänä. Tuntipalkkaiselle työntekijälle työaikakorvaukset maksetaan palkanmaksu- kausittain.

TYÖAIKAJÄRJESTELYT

22 § Joustovapaa‌

1. Xxxxxxxxxxx on menettely, jossa työnantaja ja työntekijä sopivat tähän työehtoso- pimukseen perustuvan tai muutoin sovitun etuuden vaihtamisesta annettavaksi myöhemmin palkallisena joustovapaana, tai jossa joustovapaaksi vaihtaminen pe- rustuu työntekijälle työehtosopimuksessa annettuun oikeuteen vaihtaa etuus jous- tovapaaksi taikka työehtosopimuksen määräykseen.

2. Jos tässä työehtosopimuksessa ei ole toisin sovittu, joustovapaaseen sovelletaan, mitä vuosilomalain 27 §:ssä säästövapaasta on säädetty.

Etuuden vaihtaminen joustovapaaksi

3. Työnantaja ja työntekijä voivat sopia

a. työehtosopimuksen 16 §:n rahakorvauksen,

b. työehtosopimuksen 36 §:n mukaisen lomarahan, vuosilomalain mukainen säästövapaan, tai

c. muun vapaan vaihtamisesta joustovapaaksi. Sovittava on joustovapaaksi vaih- dettavista eristä ja niiden määrästä.

4. Työntekijällä on oikeus pyynnöstään vaihtaa työehtosopimuksen 17 § 1 ja 2 mo- mentin ilta- ja yötyölisä, 18 §:n lauantaityökorvaus, 19 §:n sunnuntaityökorvaus ja aattopäivänlisä.

5. Joustovapaaksi siirretään vuosityöajan lyhennys työehtosopimuksen 23 § 1 mo- mentin mukaisesti.

6. Joustovapaakertymä on tuntiperusteinen. Vaihdettava rahamääräinen erä muute- taan joustovapaakertymään sitä vastaavaksi tuntimääräksi. Joustovapaaksi vaih- dettava erä merkitään joustovapaakertymään sitä pyöristämättä.

Rahakorvaukset vaihdetaan joustovapaaksi seuraavasti:

- yksi lisätyötunti = 1 tunti 12 minuuttia palkallista vapaa-aikaa,

- yksi 50 % ylityötunti = 1 tunti 30 minuuttia palkallista vapaa-aikaa,

- yksi 100 % ylityötunti = 2 tuntia palkallista vapaa-aikaa,

- yhden tunnin iltatyölisä = 12 minuuttia palkallista vapaa-aikaa,

- yhden tunnin yötyölisä = 18 minuuttia palkallista vapaa-aikaa,

- yhden tunnin lauantaityökorvaus = 15 minuuttia palkallista vapaa-aikaa, ja

- yhden tunnin sunnuntaityökorvaus tai aattopäivänlisä = 1 tunti palkallista va- paa-aikaa.

7. Työntekijällä voi olla joustovapaakertymää 3 momentin a. kohdan ja 4 momentin rahakorvausten perusteella kulloinkin yhteensä enintään 38 tuntia 15 minuuttia. Kertymää voi kasvattaa yhteensä enintään 153 tuntiin, jos kutakin 38 tunnin 15 minuutin jaksoa vastaavalle ajalle sovitaan kirjallisesti yksityiskohtainen ohjelma joustovapaan pitämisen ajankohdasta. Paikallisesti työehtosopimuksen 46 §:n

mukaisesti voidaan sopia, että joustovapaakertymän enimmäismäärä on edellä sa- nottua suurempi. Joustovapaan myöntämisen edellytyksenä on tällöin edellä mai- nitun ohjelman laatiminen.

8. Työntekijällä voi olla joustovapaakertymää 5 momentin vuosityöajan lyhennyksen perusteella kulloinkin enintään 40 tuntia. Paikallisesti työehtosopimuksen 46 §:n mukaisesti voidaan sopia, että joustovapaakertymän enin määrä on edellä mainit- tua suurempi. Joustovapaan myöntämisen edellytyksenä on tällöin, että työnteki- jän kanssa sovitaan vapaan pitämisen ajankohdasta kirjallisesti yksityiskohtainen ohjelma.

Joustovapaan antaminen

9. Joustovapaan antamisen ajankohdasta ja sovitun vapaan ajankohdan muuttami- sesta on sovittava, jollei jäljempänä muuta määrätä. Sopimus on tehtävä kirjalli- sesti. Erillistä sopimusta ei tarvita siltä osin kuin työntekijälle on sovittu 7 tai 8 mo- mentissa tarkoitettu yksityiskohtainen kirjallinen ohjelma.

10. Edellä 5 momentissa tarkoitettu joustovapaa vuosityöajan lyhennyksen perusteella on annettava ja vapaana pidettävä kertymävuotta seuraavan kalenterivuoden ai- kana. Vapaan ajankohdasta on sovittava 30.3. mennessä. Muussa tapauksessa työnantaja määrää vapaan ajankohdan. Vapaa on tällöin, jos se on mahdollista, sijoitettava työntekijän vuosiloman yhteyteen. Jos vapaan pitämisen ajankohdasta sovitaan yksityiskohtainen ohjelma, vapaa voidaan antaa myös muulloin kuin ker- tymävuotta seuraavan kalenterivuoden aikana.

11. Edellä 10 momentin tapauksissa siirretystä tuntimäärästä voidaan enintään kuu- den tunnin pituinen aika käyttää työkykyä ylläpitävään ja kehittävään toimintaan vapaan kertymävuotta seuraavan kalenterivuoden aikana. Työnantajan on ilmoi- tettava toiminnan suunniteltu aika ja sisältö pääluottamusmiehelle vuosityöajan ly- hennyksen kertymävuoden päättymistä seuraavan tammikuun aikana. Jos työn- antaja ei näin tee, myös tämän joustovapaan osan käyttämiseen sovelletaan, mitä 10 momentissa on sovittu.

12. Jos työntekijä on oikeutettu työehtosopimuksen 23 § 1 momentin mukaiseen vuo- sityöajan lyhennykseen, korotetaan hänen iltatyön, yötyön ja ylityön perusteella joustovapaaksi vaihtamaansa tuntimäärää vapaata annettaessa 2,25%:lla.

13. Työntekijällä on työsuhteen kestäessä oikeus vaatia 3 momentin a. kohdan raha- korvauksen ja c. kohdan muun vapaan sekä 4 momentin yötyölisän perusteella kertyneen joustovapaan tai osan siitä korvaamista vapaan sijasta rahakorvauk- sena. Työnantajalla on oikeus maksaa joustovapaan kertymä tai osa siitä rahakor- vauksena, jos työntekijä ei noudata 7 tai 8 momentissa tarkoitettua kirjallista ohjel- maa tai 9 momentissa tarkoitettua kirjallista sopimusta. Työnantaja ja työntekijä voivat työsuhteen kestäessä sopia, että 3 momentin b. kohdan lomarahan tai sääs- tövapaan perusteella kertynyt joustovapaan kertymä tai osa siitä korvataan raha- korvauksena.

14. Jos työntekijä haluaa muuttaa joustovapaan sovittua ajankohtaa, hänen tulee tehdä siitä työnantajalle esitys viimeistään kuukautta ennen vapaan sovittua alka- mista. Työnantajan tulee esityksen saatuaan ilmoittaa kahden viikon kuluessa, hy- väksyykö hän työntekijän esityksen. Jos ajankohdan muuttamisesta ei sovita, va- paa annetaan sovittuna ajankohtana.

15. Työnantajalla on oikeus muuttaa joustovapaan sovittua ajankohtaa painavasta

syystä. Työvuoroluetteloon merkittyä joustovapaan ajankohtaa työnantajalla on oi- keus muuttaa vain työehtosopimuksen 12 § 4 momentissa sovituilla perusteilla.

16. Jos joustovapaata ei työnantajan toiminnan tai työntekijän tehtävien takia voida antaa usealle sitä yhtäaikaisesti haluavalle työntekijälle, vapaa on annettava ensi- sijaisesti pitempään työsuhteessa olleelle työntekijälle.

17. Joustovapaata pidettäessä joustovapaakertymä vähenee työvuoroluetteloon jous- tovapaapäivälle merkityllä työtuntimäärällä.

18. Paikallisesti yrityskohtaisesti työehtosopimuksen 46 §:n mukaisesti voidaan sopia toisin siitä, mitä edellä 7 ja 8 momentissa, 9 momentin kolmannessa virkkeessä ja 13 momentin toisessa virkkeessä on määrätty joustovapaakertymän enimmäis- määristä ja siitä, miten joustovapaan pitämisestä sovitaan. Jos muuta ei ole sovittu, noudatetaan sanottuja työehtosopimuksen määräyksiä.

Säästövapaa

19. Säästövapaa on vuosilomalain 27 §:n mukaan säästettyä vuosilomaa. Säästöva- paa kuluu sitä pidettäessä kuten vuosiloma. Työntekijä, jolla on oikeus saada vuo- xxxxxxx työehtosopimuksen 33 § 3. momentin mukaisesti, voi säästää vuosilomas- taan joko kokonaan tai osittain viisitoista päivää ylittävän osan. Työntekijä, jonka lomaoikeus määräytyy 37 §:n mukaan, voi säästää vuosilomastaan kaksikym- mentä päivää ylittävän osan, kuitenkin enintään 10 päivää.

Lomaraha

20. Xxxxxxxxx joustovapaaksi vaihdettaessa joustovapaatuntien määrä lasketaan kertomalla säännöllinen vuorokautinen työaika vapaaksi vaihdettavien lomaraha- päivien lukumäärällä. Tulos pyöristetään lähimpään suurempaan puoli- tai koko- naislukuun ja jaetaan kahdella. Osa-aikaisella työntekijällä käytetään säännöllisen päivittäisen työajan sijasta keskimääräistä päivittäistä työaikaa.

Muut määräykset

21. Jos työntekijä on työkyvytön joustovapaan alkaessa tai aikana, työkyvyttömyysai- kaa ei lueta joustovapaaksi, jos työntekijä sitä pyytää ilman aiheetonta viivytystä. Työnantajan pyytäessä työntekijän on esitettävä luotettava selvitys työkyvyttömyy- destään.

22. Työnantajan on pidettävä luetteloa joustovapaaksi vaihdettavista eristä ja niiden määrästä, vaihtamisen ajankohdasta, annetun joustovapaan ajankohdasta ja pi- tuudesta sekä kulloisestakin joustovapaakertymän saldosta. Työntekijällä on ol- tava mahdollisuus tutustua luetteloon.

23. Palkka joustovapaan ajalta maksetaan tunti- ja suoritepalkkaiselle työntekijälle keskituntiansiona (KTA). Kuukausipalkkaiselle työntekijälle maksetaan tuntipalkka lisättynä 1 / 1955 osalla 34 § 2 momentin (vuosilomalisä) mukaisesti maksetuista tai maksettavaksi erääntyneistä lisäpalkoista. Työsuhteen päättyessä vapaana an- tamatta oleva joustovapaa korvataan yksinkertaisella tuntipalkalla.

23 § Työajan lyhentäminen‌

1. Sellaisen kokoaikaisen ja osa-aikaisen työntekijän, joka työskentelee 38 tunnin 15 minuutin viikkotyöaikamuodon piirissä, ja jonka vuosiloman ansainta määräytyy muutoin kuin työehtosopimuksen 37 §:n mukaisesti, vuosityöaikaa lyhennetään

siirtämällä työntekijän joustovapaasaldoon kalenterivuosittain hänen kyseisenä vuonna tekemänsä säännöllisen työajan ja lisäksi osa-aikaisen työntekijän lisätyön tuntimäärästä 2,25 prosenttia. Lyhennyksen karttuminen alkaa sitä kalenterikuu- kautta seuraavan kuukauden alusta, jonka aikana työntekijän työsuhde saman työnantajan palveluksessa on kolmen edellisen vuoden aikana jatkunut yhdessä tai useammassa jaksossa yhteensä vähintään kahden vuoden pituisen ajan. Jos työntekijän vuosiloma on sopimuksen tai muun järjestelyn kautta pidempi kuin 36 päivää, joustovapaasaldoon siirrettävää tuntimäärää pienennetään sillä tuntimää- rällä, jolla vuosiloma ylittää 36 päivää.

2. Jos työntekijän työsuhde päättyy ennen vuosityöajan lyhennykseen oikeuttavan kalenterivuoden päättymistä, vuosityöajan lyhennys annetaan työntekijälle jousto- vapaan sijasta lyhennystä vastaavana vapaana työsuhteen kestäessä. Vapaan ajankohdasta sovitaan työnantajan ja työntekijän kanssa. Muussa tapauksessa työnantaja määrää vapaan ajankohdan. Jos lyhennystä ei voida toteuttaa va- paana, se korvataan työntekijälle rahapalkkana yksinkertaisella tuntipalkalla.

MUUT TYÖAIKAA KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET

24 § Työaikalain noudattaminen‌

1. Siltä osin, kun työajasta ei ole tässä työehtosopimuksessa sovittu toisin, noudate- taan työaikalakia.

IV PALKKAUS‌

25 § Palkat ja palkkaperusteet‌

1. Palkkaperusteet ja palkat määräytyvät tämän työehtosopimuksen palkkaliitteen perusteella. Työntekijälle maksetaan kuukausipalkkaa, tuntipalkkaa, sovittua pal- kanosaa tai yrityskohtaista tuottavuuspalkanosaa tai niiden yhdistelmiä jäljempänä tarkemmin määrätyllä tavalla.

Kuukausipalkka

2. Jos tässä työehtosopimuksessa ei muuta määrätä tai sen nojalla ole muuta sovittu, työntekijälle maksetaan kuukausipalkkaa.

3. Osa-aikaeläkkeellä ja -lisällä olevalle työntekijälle, joka on ollut kuukausipalkkai- nen, maksetaan kuukausipalkkaa.

4. Jos kuukausipalkkainen työntekijä on työsuhteen alussa tai lopussa työskennellyt kalenterikuukauden kaikki työpäivät, hänelle maksetaan vähentämätön kuukausi- palkka riippumatta siitä, minä päivänä työsuhde on alkanut tai päättynyt.

5. Kuukausipalkkaisen työntekijän päiväpalkka lasketaan jakamalla kiinteä kuukausi- palkka kyseisen kuukauden kalenteripäivien määrällä.

Tuntipalkka

6. Osa-aikaiselle työntekijälle maksetaan tuntipalkkaa.

7. Mikäli määräaikaisen kuukausipalkkaisen työntekijän työsuhteen alkamiskuukau- teen ja sitä välittömästi seuraavaan päättymiskuukauteen kumpaankin erikseen sisältyy enintään 15 kalenteripäivää tai jos työsuhde kokonaisuudessaan kestää yhdenjaksoisesti enintään 15 kalenteripäivää, palkka maksetaan näiltä ajoilta teh- tyjen työtuntien mukaan tuntipalkkana.

Yrityskohtainen tuottavuuspalkanosa

8. Yrityskohtaisesti voidaan ottaa käyttöön työehtosopimuksen muuta palkkaa kor- vaava tai sitä täydentävä yrityskohtainen tuottavuuspalkanosa. Palkanosan käyt- töönottamisen perusteista ja kustannusvaikutuksesta sovitaan työehtosopimuksen osapuolten välillä. Tällöin voidaan myös sopia, että palkanosan tarkempi sisältö jätetään määrättäväksi paikallisesti yrityskohtaisesti työehtosopimuksen 46 §:n mukaisesti.

Muut palkkamääräykset Kokemusvuosikorotus

9. Työehtosopimuksen palkkaliitteen mukaisia kokemusvuosikorotuksia laskettaessa

otetaan huomioon työ nykyisen työnantajan palveluksessa tai nykyistä tehtävää vastaavissa tehtävissä muussa yrityksessä. Kokemusvuosia kerryttävät kuukau- det, joilta työntekijä ansaitsee tai on ansainnut vuosilomaa. Työntekijän on osoitet- tava kokemusvuosikorotuksiin oikeuttava työ työtodistuksella tai muulla työnanta- jan hyväksymällä selvityksellä.

Rinnasteisesta työstä maksettava palkka

10. Työntekijän palkkaa ei alenneta, mikäli työntekijän varsinaiseen työhön rinnastet- tava työ, jota työntekijä tekee työehtosopimuksen 2 §:n 2 momentin mukaisesti ollessaan tilapäisesti estynyt suorittamasta varsinaista työtään tai tilapäisen tar- peen sitä vaatiessa, on alemmin palkattua kuin työntekijän varsinainen työ.

Sijaisuuslisä työnjohtotehtävissä

11. Lisän suuruudesta sovitaan jokaisella kerralla erikseen tai yrityskohtaisesti.

Koeajan palkka

12. Koeajalta voidaan maksaa tehtävän mukaista taulukkopalkkaa pienempi palkka, kuitenkin vähintään 90 % taulukkopalkasta.

Kausityöntekijän palkkaus

13. Työsopimuksella voidaan sopia koululaisen tai opiskelijan ottamisesta työhön kau- den 16.5.-31.8. tai joulukuun ajaksi kausityöntekijäksi. Kausityöntekijän palkka voi ensimmäisenä kautena olla vähintään 90 % kyseisen tehtävän alimman palkkaryh- män taulukkopalkasta. Kausityöntekijän palkkauksen perusteena oleva työaika on kyseisen kauden todellista työmäärää vastaava. Kausityöntekijän palkkaa ei voida maksaa henkilölle, joka välittömästi ennen työsuhteen alkua on saanut työttömyys- päivärahaa.

Perehdyttämislisä

14. Jos työntekijä suorittaa työnjohdon määräyksestä oman työnsä ohella uuden tai uudelleen koulutettavan työntekijän perehdyttämistä, hänelle maksetaan perehdyt- tämiseen käytetyiltä tunneilta perehdyttämislisänä 5 % henkilökohtaisesta tuntipal- kasta.

Viestinvälitys- ja logistiikkapalvelujen ammattitutkinnon suorittaneiden palkitse- minen

15. Viestinvälitys- ja logistiikkapalvelujen ammattitutkinnon suorittaneiden palkitsemi- sesta sovitaan paikallisesti työehtosopimuksen 46 §:n mukaisesti. Jos palkitsemi- sesta ei päästä paikallisesti sopimukseen, tutkinnon suorittaneelle maksetaan seu- raavan lomarahan maksamisen yhteydessä 100 euron ammattitutkintopalkkio. Jos tutkinnon suorittaneen kanssa asiasta sovitaan, voidaan palkkion maksamisen si- jasta antaa yksi päivä palkallista vapaata. Palkkiota ei oteta huomioon laskettaessa palkan perusteella määräytyviä muita etuuksia.

26 § Tunti- ja suoritepalkkaisen työntekijän poissaoloajan palkan laskentaperusteet‌

1. Tuntipalkkaisen työntekijän palkan ja korvausten laskemisessa käytetään keski- päiväansiota (KPA), keskituntiansiota (KTA) tai yksinkertaista tuntipalkkaa siten kuin tässä pykälässä määrätään.

Keskipäiväansion (KPA) ja keskituntiansion (KTA) käyttäminen

2. Keskipäiväansiolla korvataan 1 momentissa tarkoitetun työntekijän sairausajan palkka, arkipyhäkorvaus, työehtosopimuksen 32 §:n mukaiset palkalliset tilapäiset poissaolot, ay-koulutus, yhteinen koulutus ja luottamusmiehen luottamustehtävän hoitamisesta aiheutuva ansionmenetys.

3. Keskituntiansiolla korvataan joustovapaa-ajan palkka, henkilöstökoulutus ja eräät luottamusmiespalkkiot.

Keskipäiväansion ja keskituntiansion laskeminen ja maksaminen

4. Keskipäivä- ja keskituntiansio lasketaan 3 kalenterikuukauden pituisen laskenta- jakson aikana tehdyltä työajalta.

5. Ansiolla tarkoitetaan työntekijälle kolmen kalenterikuukauden pituisen laskentajak- son aikana eri palkkaustapojen mukaan kertynyttä ansiota. Ansioon kuuluu:

a. henkilökohtainen palkka,

b. iltatyö-, yötyö- ja vuorotyölisä, aattopäivänlisä, lauantai- ja sunnuntaityökor- vaukset sekä varallaolokorvaus, ja

c. muut mahdolliset erilliset lisät, joilla tarkoitetaan eriä, jotka vakiintuneesti on huomioitu laskettaessa työntekijän työehtosopimuksen 34 § 2 momentin mu- kaista ns. vuosilomalisää.

6. Keskipäiväansio saadaan jakamalla 5 momentin mukainen ansio saman laskenta- jakson aikana tehtyjen työpäivien kokonaismäärällä.

7. Keskituntiansio saadaan jakamalla 5 momentin mukainen ansio saman laskenta- jakson aikana tehtyjen työtuntien kokonaismäärällä.

8. Laskentajaksoittain laskettua keskipäivä- ja keskituntiansiota käytetään aikaisin- taan laskentajakson päättymistä seuraavasta toisesta palkanmaksupäivästä al- kaen.

Yksinkertainen tuntipalkka

9. Keskipäiväansion ja keskituntiansion sijasta käytetään yksinkertaista tuntipalkkaa:

a. jos keskipäivä- tai keskituntiansio on taulukkotuntipalkkaa pienempi,

b. uudella työntekijällä tai työntekijällä, jolla ei ole käytettävissä laskentajakson keskipäivä- tai keskituntiansiotietoja, tai

c. laskettaessa osan päivää kestävän poissaolon palkka.

10. Palkka tai korvaus lasketaan yksinkertaisen tuntipalkan tai sovitun henkilökohtai- sen tuntipalkan ja työsopimuksen mukaisen työajan mukaan.

27 § Palkanmaksu Palkanmaksukausi‌

1. Kuukausipalkkaisen työntekijän palkka maksetaan säännöllisesti, viimeistään kuu- kauden viimeisenä päivänä. Tuntipalkkaiselle työntekijälle palkka maksetaan kaksi kertaa kuukaudessa: kuukauden 1. – 15. päivien palkka kalenterikuukauden vii- meisenä päivänä ja 16. – 31. päivien palkka seuraavan kalenterikuukauden 15. päivänä.

2. Palkka maksetaan työntekijän ilmoittamalle tilille. Palkanmaksun virhe korjataan viivytyksettä. Työsuhteen päättyessä palkka suoritetaan viivytyksettä.

3. Työnantaja antaa työntekijälle tämän pyynnöstä viipymättä palkkatodistuksen, josta ilmenee ainakin maksetun palkan suuruus.

28 § Tulos- ja voittopalkkiona maksettavat lisät‌

1. Työnantaja voi täydentää työehtosopimuksen mukaan maksettavia palkkoja tulos- palkkiolla, jonka perusteena ovat yleensä toiminnalliset tavoitteet kuten tuotta- vuus- ja kehitystavoitteiden saavuttaminen ja voittopalkkiolla, joka olennaisilta osil- taan perustuu taloudelliseen tulokseen, kuten liikevaihtoon, käyttökatteeseen ja lii- ketulokseen.

2. Koko tulos- ja voittopalkkio maksetaan työntekijälle kertakorvauksena. Palkkioita ei oteta erikseen huomioon laskettaessa työntekijän vuosilomapalkkaa ja –kor- vausta, ylityö- ja työaikakorvauksia tai työehtosopimuksen mukaan määräytyviä muita palkkoja, lisiä ja korvauksia. Tulos- ja voittopalkkiolisiin ei sovelleta työehto- sopimuksen palkankorotusmääräyksiä.

3. Tulos- ja voittopalkkiojärjestelmän käyttöönotto, muuttaminen ja lopettaminen kä- sitellään yhteistoimintamenettelyssä.

28 a § Henkilöstörahasto

Voittopalkkio voidaan maksaa myös henkilöstörahastoon henkilöstörahastolain edelly- tysten täyttyessä. Henkilöstörahastoista säädetään henkilöstörahastolaissa (934/2010, viittausmääräys).

V POISSAOLOT‌

29 § Sairausajan palkka‌

1. Työntekijälle maksetaan kultakin yhdenjaksoiselta sairauden tai tapaturman ai- heuttamalta työkyvyttömyysajalta palkkaa seuraavasti:

yhdenjaksoisen työsuhteen kesto sairastumishetkellä	palkallisen jakson pituus
alle kuukauden	1 viikolta
vähintään 1 kuukauden, mutta vähemmän kuin 1 vuoden	4 viikolta
1 vuoden, mutta vähemmän kuin 5 vuotta	5 viikolta
5 vuotta tai kauemmin	3 kuukaudelta

2. Jos työntekijä on tullut työtehtäviensä johdosta häntä kohdanneen väkivallan vuoksi kykenemättömäksi suorittamaan työtään, hänelle maksetaan yhdenjak- soiselta työkyvyttömyysajalta palkkaa 6 kuukaudelta.

3. Saatuaan tiedon työntekijän palkallisen työkyvyttömyysjakson päättymisestä, työnantaja ilmoittaa asiasta kirjallisesti työntekijälle.

Kuukausipalkkaisen työntekijän sairausajan palkka ja sairauslomalisä

4. Kuukausipalkkaiselle työntekijälle maksetaan palkalliselta työkyvyttömyysajalta kiinteä kuukausipalkka.

5. Lisäksi kuukausipalkkaiselle työntekijälle maksetaan kultakin työkyvyttömyyspäi- vältä ns. sairauslomalisänä yksi kolmassadaskuudeskymmenesviidesosa (1/365) edellisenä lomanmääräytymisvuonna säännöllisenä työaikana tehdyiltä työtun- neilta maksettujen seuraavien työaikakorvausten summasta: iltatyö-, yötyö ja aat- topäivänlisä, lauantaityökorvaus, sunnuntaityökorvaus ja varallaolokorvaus.

Tuntipalkkaisen työntekijän sairausajan palkka

6. Tuntipalkkaisen työntekijän sairausajan palkka maksetaan työkyvyttömyysaikaan sisältyviltä työpäiviltä keskipäiväansion tai yksinkertaisen tuntipalkan mukaan työ- ehtosopimuksen 26 §:n mukaisesti.

7. Jos työntekijä on työkyvyttömyyden takia poissa työstä osan työvuorosta, sairaus- ajan palkka maksetaan hänen palkkauksensa haittatyökorvauksineen sellaisena kun se olisi maksettu, jos hän olisi ollut työssä työvuoroluettelon mukaisesti.

Oikeus sairausajan palkkaan

8. Sairausajan palkanmaksun edellytyksenä on, että työntekijä ei ole aiheuttanut työ- kyvyttömyyttä omalla törkeällä tuottamuksellaan, ja että hän ei ole tieten salannut sairautta työsopimusta solmittaessa. Palkanmaksuajalta työntekijällä ei ole oi- keutta sairauspäivärahaan palkkaa vastaavalta osalta.

9. Työntekijän on viipymättä ilmoitettava työnantajalle työkyvyttömyytensä ja sen ar- vioidusta päättymisajankohdasta. Työkyvyttömyys osoitetaan lääkärin antamalla todistuksella. Jos työnantaja hyväksyy, työkyvyttömyys voidaan osoittaa muun työ- terveyshuollon ammattihenkilön todistuksella tai muulla selvityksellä. Työnantaja voi kussakin yksittäistapauksessa harkintansa mukaan olla vaatimatta 1-3 päivän pituisten työkyvyttömyysjaksojen ajalta lääkärintodistusta tai muuta selvitystä

työkyvyttömyydestä. Jos työnantaja ei ole hyväksynyt työntekijän esittämää lääkä- rintodistusta ja osoittaa työntekijän yrityksen työterveyslääkärin tarkastettavaksi, työnantaja korvaa lääkärintodistuspalkkion.

10. Työkyvyttömyysjaksot ovat yhdenjaksoisia, jollei työntekijä ole ollut niiden välillä työssä vähintään 30 kalenteripäivään sisältyvinä työpäivinä tai jolleivät työkyvyttö- myysjaksot ole johtuneet selvästi eri sairaus- ja tapaturmatapauksista. Jos työn- antajan palkanmaksuvelvollisuus on jo täyttynyt edellisen työkyvyttömyysjakson aikana, työnantaja suorittaa kuitenkin palkan sairausvakuutuslain 8 luvun 7 § 2 momentissa tarkoitetulta yhden päivän odotusajalta.

11. Mikäli työntekijän työkyvyttömyys alkaa ennen lomautusilmoituksen antamista, hä- nellä on oikeus sairausajan palkkaan tämän pykälän mukaisesti. Jos työntekijän työkyvyttömyys alkaa lomautusilmoituksen antamisen jälkeen, hänelle maksetaan sairausajalta palkkaa lomautukseen asti. Lomautuksen alkaessa päättyy sairaus- ajan palkan maksaminen. Samalla päättyy myös 1 ja 2 momenttien mukaisten ajanjaksojen laskeminen. Sairausajan palkkaa aletaan maksaa uudelleen, jos työntekijä on työkyvytön vielä lomautuksen päätyttyä ja 1 tai 2 momentissa mainitut ajanjaksot eivät ole ennen lomautusta ehtineet päättyä.

12. Jos työntekijä on poissa työstä tartuntatautilain perusteella, palkka maksetaan tä- män pykälän mukaisesti.

Osasairausvapaa ja osasairauspäiväraha

13. Jos työnantaja ja työntekijä sopivat työntekijän osasairausvapaasta, työntekijälle maksetaan palkka sekä työssäolon että osasairausvapaan ajalta. Edellytyksenä on, että työntekijä samalla sitoutuu siihen, että sairausvakuutuslain osasairauspäi- väraha maksetaan palkkaa vastaavalta osalta työnantajalle. Työnantaja ja työnte- kijä voivat myös sopia, että työntekijälle maksetaan palkka vain työssäolon ajalta, jolloin työnantajalla ei ole oikeutta osasairauspäivärahaan.

30 § Terveystarkastukset‌

1. Työntekijän on ilmoitettava etukäteen työnantajalle työajalla tapahtuvasta terveys- tarkastuksesta, lääkärintarkastuksesta tai muusta vastaanottokäynnistä. Jos etu- käteinen ilmoittaminen on mahdotonta, ilmoitus on tehtävä välittömästi, kun se on mahdollista.

2. Työntekijän on esitettävä selvitys tässä pykälässä tarkoitetuista terveystarkastuk- sista, lääkärintarkastuksista tai muista vastaanottokäynneistä, odotus- ja matka- ajoista sekä tarvittaessa myös siitä, ettei hän ole voinut saada vastaanottoaikaa työajan ulkopuolelta.

Työhön liittyvät lakisääteiset terveystarkastukset

3. Työntekijän palkkaa ei vähennetä työhön liittyviin lakisääteisiin tai työnantajan määräämiin terveystarkastuksiin tai niihin liittyviin matkoihin käytetyltä ajalta.

4. Työajan ulkopuolella tapahtuvissa työhön liittyvissä lakisääteisissä tai työnantajan määräämissä terveystarkastuksissa varsinaiseen tarkastukseen kulunut aika kor- vataan työntekijälle yksinkertaisella tuntipalkalla.

5. Työnantaja maksaa välttämättömät matkakustannukset 3 momentissa tarkoitettui- hin tarkastuksiin tai niihin liittyviin lääkärin määräämiin tutkimuksiin. Jos

tarkastukset tai tutkimukset tehdään muualla kuin työntekijän oman työpaikan työ- terveysasemalla, maksetaan työntekijälle päivärahaa. Matkakustannukset ja päi- väraha maksetaan työehtosopimuksen matkustamista koskevan liitteen määräys- ten mukaisesti.

Muut vastaanottokäynnit

6. Työntekijän palkkaa ei vähennetä äkillisen sairastumisen tai työtapaturman joh- dosta, jos hänen on välttämätöntä nopeasti päästä tarvittavaan ensiapuun tai hoi- toon.

7. Työntekijän palkkaa ei vähennetä, edellyttäen että vastaanottoaikaa ei ole saata- vissa kohtuullisen ajan kuluessa työajan ulkopuolelta:

a. muissa kuin 6 momentin tarkoittamissa sairastumistapauksissa,

b. työntekijän käydessä lääkärin määräämissä laboratorio- tai röntgentutkimuk- sissa, eikä

c. vastaanottokäynniltä aikaisemmin todetun kroonisen sairauden hoidon määrit- tämiseksi.

31 § Perhevapaat‌

Äitiys-, erityisäitiys-, isyys- ja vanhempainvapaa

1. Työntekijälle annetaan vapaaksi äitiys-, erityisäitiys-, isyys- ja vanhempainraha- kaudet.

Äitiys- ja isyysvapaan palkka

2. Työntekijälle maksetaan sairausajan palkan mukaan laskettua palkkaa äitiysva- paan alusta lukien ajalta, johon sisältyy 72 arkipäivää. Isyysvapaan alusta lukien palkkaa maksetaan ajalta, johon sisältyy kuusi arkipäivää. Palkan maksaminen edellyttää, että työntekijä on ollut yrityksen palveluksessa välittömästi ennen äitiys- tai isyysvapaan alkamista vähintään kuusi kuukautta. Vanhempainvapaan ajalta ei makseta palkkaa.

32 § Tilapäiset poissaolot Ansionmenetysten korvaus‌

1. Tässä pykälässä tarkoitettu tilapäinen palkallinen poissaolo korvataan kuukausi- palkkaiselle työntekijälle sovittua kuukausipalkkaa vähentämättä lukuun ottamatta 5, 6 ja 9 momenttien poissaoloja, joilta maksetaan korvauksena sairausajan pal- kan suuruista palkkaa.

2. Tuntipalkkaisen työntekijän tilapäinen poissaolo korvataan maksamalla korvauk- sena sairausajan palkan suuruista palkkaa.

3. Työntekijä on tarvittaessa velvollinen esittämään selvityksen korvattavaa tilapäistä poissaoloa koskevan pyyntönsä perusteista. Poissaolon järjestämistä koskeva pyyntö on esitettävä työnantajalle mahdollisimman ajoissa silloin, kun työntekijällä on riittävä tieto pyynnön perusteesta.

Merkkipäivät

4. Työntekijälle myönnetään hänen täyttäessään 50 tai 60 vuotta palkallinen vapaa- päivä, jonka ajankohdan työnantaja ja työntekijä sopivat.

Tilapäinen hoitovapaa sairaan lapsen hoitamiseksi

5. Työntekijän alle 10-vuotiaan lapsen tai vammaisen lapsen tai muun hänen talou- dessaan vakituisesti asuvan alle 10-vuotiaan lapsen tai vammaisen lapsen sairas- tuessa äkillisesti työntekijällä on oikeus saada lapsen hoidon järjestämiseksi tai tämän hoitamiseksi tilapäistä hoitovapaata enintään neljä työpäivää kerrallaan. Sama oikeus on myös lapsen vanhemmalla, joka ei asu tämän kanssa samassa taloudessa. Tilapäiseen hoitovapaaseen oikeutetut saavat olla tilapäisellä hoitova- paalla saman kalenterijakson aikana, mutta eivät yhtäaikaisesti.

6. Edellä 5 momentissa tarkoitetun tilapäisen hoitovapaan enintään kolmelta ensim- mäiseltä päivältä työntekijälle maksetaan palkkaa sairausajan palkkaa koskevien määräysten mukaisesti. Neljäs tilapäisen hoitovapaan päivä on palkaton.

7. Palkan maksamisen edellytyksenä on, että molemmat vanhemmat ovat ansio- työssä ja että lapsen sairaudesta esitetään vastaava selvitys kuin työntekijän omasta sairaudesta vaaditaan. Palkka maksetaan myös yksinhuoltajalle. Yksin- huoltajaksi katsotaan myös henkilö, joka ilman erillistä avioeropäätöstä on pysy- västi muuttanut asumaan erilleen aviopuolisostaan sekä henkilö, jonka puoliso on asevelvollisuuden suorittamisen tai reservin harjoitusten, sairauden, matkan, työs- kentelystä tai opiskelusta johtuvan toisella paikkakunnalla asumisen tai muun sel- laisen pakottavan syyn vuoksi estynyt osallistumasta lapsen hoitoon.

Vaikeasti sairaan lapsen hoito

8. Työntekijä, jonka lapsi sairastaa lääketieteellisin perustein vaikeiksi ja pitkäaikai- siksi arvioitavista sairauksista annetussa kulloinkin voimassa olevassa valtioneu- voston asetuksessa tarkoitettua vaikeaa sairautta, voi olla poissa työstä osallistu- akseen sairausvakuutuslain 10 luvun 2 § 2 momentin 2. kohdassa tarkoitettuun lapsensa hoitoon tai kuntoutukseen sovittuaan poissaolosta etukäteen työnantajan kanssa. Poissaoloajalta ei makseta palkkaa.

Palkallinen vapautus työstä

9. Mikäli työntekijän tehtävän luonne huomioon ottaen kussakin tapauksessa on mahdollista, työntekijälle voidaan myöntää muun perheen jäsenen kuin alle 10- vuotiaan lapsen sairastumispäiväksi palkallinen vapautus työstä. Työntekijälle myönnetään vastaava vapautus työstä läheisen omaisensa hautauspäivänä, per- heenjäsenen kuolemantapauksen johdosta, omaan avioliittoon vihkimispäivänä sekä oman parisuhteen virallistamispäivänä.

10. Läheisellä omaisella tarkoitetaan 9 momentissa työntekijän lapsia, lapsenlapsia ja vanhempia, isovanhempia, avio- tai avopuolisoa ja tämän lapsia, lapsenlapsia ja vanhempia, isovanhempia sekä työntekijän sisaruksia.

Kutsunta ja kertausharjoitukset

11. Työnantaja maksaa asevelvollisuuslaissa tarkoitettuun varusmiespalveluksen edellyttämään kutsuntaan ensimmäisen kerran osallistuvalle työntekijälle kutsun- tapäivän korvauksena yhden työpäivän säännöllisen työajan palkkaa vastaavan määrän. Mikäli työntekijä on kutsuntapäivänä myös työssä, maksetaan hänelle li- säksi palkka työssäoloajalta.

12. Kutsuntaan liittyvään erilliseen lääkärintarkastukseen osallistuvalle työntekijälle maksetaan korvauksena säännöllisen työajan palkkaa vastaava määrä ajalta, jonka hän hyväksyttävän selvityksen mukaan joutuu tarkastuksen takia olemaan poissa työstä.

13. Työnantaja korvaa työntekijälle reservin kertausharjoituksista aiheutuneen ansion- menetyksen siltä osin kuin reserviläispalkka alittaa ansionmenetyksen määrän.

Luottamustoimet

14. Työnantaja korvaa työansion menetyksen työntekijälle, joka osallistuu työaikanaan jäsenenä kunnanvaltuuston tai –hallituksen kokoukseen tai lain mukaan asetetun vaalilautakunnan tai vaalitoimikunnan työhön valtiollisissa vaaleissa taikka kunnal- lisvaaleissa. Ansionmenetys korvataan siltä osin, kun julkisyhteisön maksama an- sionmenetyksen korvaus ei kata työntekijän ansiota luottamustoimessa tai vaali- työssä menetetyltä työajalta. Erotus suoritetaan työntekijälle sen jälkeen, kun hän on esittänyt selvityksen kunnan suorittamasta ansionmenetyksen korvauksesta.

Ammattiyhdistystoiminta

15. Työntekijälle voidaan, milloin se yrityksen toiminnan kannalta on mahdollista, myöntää palkallinen vapautus työstä kokouspäivien ajaksi hänen osallistuessaan Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry:n ylimpien päättävien elinten ko- kouksiin sekä Posti- ja logistiikka-alan unioni PAU ry:n liitto- tai edustajakokouksiin tai valtuuston, hallituksen tai vastaavan toimielimen kokouksiin.

Edustusurheilijat

16. Olympia-, MM-, ja EM- kilpailujen urheilujoukkueeseen virallisesti valitulle työnte- kijälle, jolle on myönnetty vapautus työstä kilpailuihin osallistumista varten, mak- setaan tämän johdosta enintään 30 päivältä kalenterivuodessa ansionmenetyksen korvaus. Suomen Olympiakomitean nimeämiin olympiavalmennettaviin kuuluvalle työntekijälle, jolle on myönnetty vapautusta työstä edellä mainittuihin kilpailuihin valmistautumista varten, maksetaan tämän johdosta enintään 30 päivältä kalente- rivuodessa ansionmenetyksen korvaus.

VI VUOSILOMA‌

33 § Vuosiloman ansainta‌

1. Työntekijän vuosiloma määräytyy vuosilomalain sekä jäljempänä tässä työehtoso- pimuksessa sovitun mukaisesti.

2. Tässä luvussa kuukausipalkkaisella työntekijällä tarkoitetaan työntekijää, jonka palkka on sovittu viikolta tai sitä pidemmältä ajalta. Tuntipalkkaisella työntekijällä tarkoitetaan muuta kuin viikko- tai kuukausipalkalla työskentelevää työntekijää.

3. Työntekijä ansaitsee vuosilomaa kultakin täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta seuraavasti, ellei työehtosopimuksen 37 §:stä muuta johdu:

a) Jos työsuhde on jatkunut vuosilomalain 2 luvun 5 § 1 momentin mukaisesti lomanmääräytymisvuoden loppuun mennessä alle vuoden:

Täydet lomanmää- räytymiskuukaudet	1	2	3	4	5	6	7	8	9	10	11	12
Vuosilomapäivät	2	4	5	7	9	10	12	14	15	17	19	20

b) Jos työsuhde on jatkunut vuosilomalain 2 luvun 5 § 1 momentin mukaisesti lomanmääräytymisvuoden loppuun mennessä vähintään vuoden:

Täydet lomanmää- räytymiskuukaudet	1	2	3	4	5	6	7	8	9	10	11	12
Vuosilomapäivät	3	5	7	9	11	13	15	17	20	21	24	25

Vuosilomalain 2 luvun 5 § 1 momentista poiketen työntekijän työsuhteen katso- taan jatkuneen yhdenjaksoisesti vähintään vuoden, jos työsuhde lomanmää- räytymisvuoden loppuun mennessä sen ja sitä edeltäneen lomanmääräytymis- vuoden aikana on jatkunut yhdessä tai useammassa jaksossa yhteensä vähin- tään yhden vuoden pituisen ajan.

Työssäolon veroinen aika

4. Kuukausipalkkaisen työntekijän työssäolon veroisina pidetään vuosilomalain 7 §:n mukaisia päiviä sekä seuraavia päiviä, joina työntekijä on estynyt suorittamasta työtä:

a. työehtosopimuksen 22 §:ssä tarkoitettuja joustovapaapäiviä, ja

b. vuosilomalain 7 §:n 2 momentin 2. kohdan sijasta palkallisen työkyvyttömyys- jakson päiviä. Työntekijällä, jolla on oikeus työehtosopimuksen 29 §:n 1 tai 2 momentin mukaan vähintään viiden viikon sairausajan palkkaan, luetaan lisäksi palkallisen työkyvyttömyysjakson jälkeen työssäolopäivien veroisiksi päiviksi 90 kalenteripäivään sisältyvät työpäivät.

c. ammattiyhdistyskoulutusta ja yhteistä koulutusta koskevan sopimuksen mukai- sia, työnantajan taloudellisesti tukemia ammattiyhdistyskoulutusta varten myönnettyjä opintovapaapäiviä kuitenkin enintään 30 päivää koulutustilaisuutta kohti,

d. työehtosopimuksen 32 §:n 4, 5, 8, 9 ja 11 – 13 momenttien mukaisia poissa- olopäiviä,

e. kuntoutuksen vuoksi myönnettyä palkatonta vapaata, jolta työntekijälle on myönnetty kuntoutusrahaa,

f. työpäiviä, joiksi työntekijälle on annettu vapautusta työstä työehtosopimusosa- puolena olevan järjestön liittokokoukseen, valtuuston, hallituksen ja vastaavien toimielinten kokoukseen osallistumista varten silloin, kun niissä käsitellään työ- ehtosopimusasioita, ja

g. työpäiviä, joiksi työntekijälle on annettu vapautusta työstä Suomen Ammattiliit- tojen keskusjärjestö SAK ry:n ylimpien päättävien elinten kokouksiin osallistu- mista varten.

5. Tuntipalkkaisen työntekijän työssäolopäivien veroisina päivinä pidetään vuosilo- malain 7 §:n mukaisia päiviä sekä 4 momentissa mainitusta luettelosta kohtia a, b, c, d, f ja g, edellyttäen että työnantajalla on näiltä päiviltä palkanmaksuvelvollisuus. Työntekijällä, jolla on oikeus työehtosopimuksen 29 §:n 1 tai 2 momentin mukaan vähintään viiden viikon sairausajan palkkaan, luetaan lisäksi palkallisen työkyvyt- tömyysjakson jälkeen työssäolopäivien veroisiksi päiviksi 90 kalenteripäivään si- sältyvät työpäivät. Työssäolopäivien veroisia päiviä ovat myös kohdan e mukaiset päivät.

6. Vuosilomalain 7 a § ja 21 §:ssä mainituilla 12 ja 24 päivällä tarkoitetaan lomapäi- viksi muutettuna 10 ja 20 lomapäivää. Muilta osin noudatetaan vuosilomalain mää- räyksiä.

33 a § Vuosilomapäivien kuluminen vuosilomaa annettaessa

Pääsääntö (keskimäärin 5 työpäivää viikossa)

1. Vuosilomaa annettaessa vuosilomapäiviä ovat ne vuosiloma-aikaan sisältyvät päi- vät, jotka ilman vuosilomaa olisivat säännölliseen työaikaan kuuluvia työpäiviä, jollei 2 momentista muuta johdu. Vuosiloma-aikaan voi sisältyä vuosiloman pituu- desta riippuen työpäivien lisäksi myös vapaapäiviä. Jos kalenteriviikon kaikki työ- päivät ovat vuosilomapäiviä, loma-ajaksi voidaan määrätä koko kalenteriviikko eli loma voi päättyä sunnuntaina.

Soveltamisohje:

Jos henkilö työskentelee viitenä päivänä viikossa esimerkiksi maanantaista perjan- taihin tai tiistaista lauantaihin tai keskiviikosta sunnuntaihin, häneen sovelletaan 1 momentin pääsääntöä. Samoin, jos tasoittumisjaksossa työpäiviä on eri viikkoina esimerkiksi 4, 5 ja 6, mutta keskimäärin 5 työpäivää viikossa, sovelletaan 1 mo- menttia. Laskettaessa viikon keskimääräisten työpäivien lukumäärää työaikaa ly- hentävät arkipyhät katsotaan työpäiviksi. Vuorokauden rajat ylittävä työvuoro kat- sotaan yhdeksi työpäiväksi.

Tavanomaisesta poikkeavat työaikajärjestelyt

2. Mikäli säännölliseen työaikaan kuuluvia työpäiviä on keskimäärin vähemmän tai enemmän kuin 5 kalenteriviikossa (esimerkiksi osa-aikatyön järjestelyt), vuosiloma- aikaan sisällytetään työ- ja vapaapäiviä samassa suhteessa kuin niitä muutoinkin on ja vuosilomapäivät kuluvat vuosiloma-aikana seuraavasti:

1. Täydellä kalenteriviikolla on 5 vuosilomapäivää.

2. Vajaalla kalenteriviikolla vuosilomapäiviä ovat vuosiloma-aikaan sisältyvät arki- päivät paitsi lauantai. Mikäli vuosiloma-aikaan sisältyvä lauantai tai sunnuntai tai molemmat olisivat olleet työpäiviä, ovat nekin vuosilomapäiviä. Vuosiloma- päiviä voi kuitenkin vajaalla kalenteriviikolla olla enintään 4.

Soveltamisohje:

Täysi kalenteriviikko on maanantaista sunnuntaihin kestävä viikko, joka on koko- naan merkitty vuosilomaksi. Vajaa kalenteriviikko on viikko, jossa vain osa kalente- riviikon päivistä on merkitty vuosilomapäiviksi.

Viikon keskimääräisen työpäivien laskemisesta ks. 1 momentin soveltamisohje.

33 a § 1 ja 2 momenttien soveltamisedellytykset ratkaistaan vuosiloman tai sen osan antamishetkellä. Näin ollen, jos sillä kalenteriviikolla tai siinä tasoittumisjak- sossa, johon vuosiloma sisältyy tai jossa vuosiloma alkaa tai päättyy, olisi ilman vuosilomaa säännölliseen työaikaan kuuluvia työpäiviä keskimäärin vähemmän tai enemmän kuin 5 kalenteriviikossa, sovelletaan 2 momentin määräyksiä.

Arkipyhät

3. Vuosiloma-aikaan sisältyvät työehtosopimuksen mukaiset työaikaa lyhentävät ar- kipyhät eivät kuluta vuosilomapäiviä, jos arkipyhä osuu muuksi päiväksi kuin lau- antaiksi tai sunnuntaiksi.

34 § Vuosilomapalkka‌

Kuukausipalkkaisen työntekijän vuosilomapalkka

1. Kuukausipalkkaiselle työntekijälle maksetaan kiinteä kuukausipalkka vuosiloman ajalta. Lomapäivän palkka lasketaan käyttämällä jakajaa 20,83.

2. Vuosilomapalkkaan ja lomakorvaukseen lisätään vuosilomalisänä kutakin lomapäi- vää kohden yksi kahdessadasviideskymmenesosa (1/250) lomanmääräytymisvuo- den aikana maksetuista tai maksettavaksi erääntyneistä lisäpalkoista, jotka perus- tuvat sopimukseen ja jotka maksetaan tuotannon määrän, työsuorituksen, erityis- ten työolosuhteiden tai niihin rinnastettavien seikkojen perusteella työstä, jota työn- tekijä suorittaa jatkuvasti tai joka etukäteen vahvistetun järjestelmän mukaan tois- tuu säännöllisesti, sekä iltatyö-, yötyö- ja vuorotyölisistä, aattopäivänlisistä, lauan- taityö- ja sunnuntaityökorvauksista, sijaisuuslisistä sekä varallaolokorvauksista.

3. Vuosilomalisä maksetaan lomarahan maksamisen yhteydessä. Vuosilomalisästä on annettava laskelma työntekijälle.

Tuntipalkkaisen työntekijän vuosilomapalkka

4. Tuntipalkkaisen työntekijän vuosilomapalkka määräytyy prosentuaalisena loman- määräytymisvuoden aikana maksetusta tai maksettavaksi erääntyneestä työssä- oloajan palkasta lukuun ottamatta hätätyöstä ja ylityöstä peruspalkan lisäksi mak- settavaa korotusta.

5. Työssäoloajan palkkaan lisätään:

a. äitiys- ja isyysvapaa-ajan palkka,

b. sairausajan palkka, sekä

c. työnantajan maksama palkka työehtosopimuksen 33 §:n 5 momentissa luetel- luilta työssäolon veroisilta päiviltä.

6. Lisäksi työssäoloajan palkkaan lisätään laskennallinen palkka:

a. äitiys- ja isyysvapaata seuraavalta erityisäitiys-, äitiys-, isyys- ja vanhempainva- paan ajalta,

b. viiden viikon palkallisen sairausajan jälkeen työssäolopäivien veroisiksi päiviksi katsottavien 90 kalenteripäivään sisältyvien työpäivien ajalta, sekä

c. kuntoutusrahaan oikeuttavalta kuntoutusajalta.

7. Laskennallinen palkka määräytyy poissaolon alkamishetken taulukkotuntipalkan ja poissaoloa edeltävän keskituntiansion laskentajakson keskimääräisen viikko- työajan mukaan.

8. Vuosilomapalkan suuruus on 9,4 % tai jos työsuhde on lomakautta edeltävän lo- manmääräytymisvuoden loppuun mennessä keskeytymättä jatkunut vähintään yh- den vuoden 11,9 % edellä kerrotulla tavalla lasketusta vuosilomapalkan perus- teena olevasta palkasta. Jos työntekijän vuosiloma määräytyy työehtosopimuksen 37 §:n mukaisesti vuosilomapalkan suuruus on 14,4 % tai, jos työntekijän vuosi- loma määräytyy työehtosopimuksen 37 §:n mukaisesti ja työntekijällä on täysi lo- manmääräytymisvuosi, vuosilomapalkan suuruus on 17,4 %.

Vuosilomapalkan laskentasäännön määräytyminen

9. Vuosilomapalkan laskentatapa määräytyy vuosilomalain 14 § 1 momentista poike- ten sen perusteella, mitä palkkaustapaa työntekijään sovelletaan vuosiloman alka- essa. Jos palkkaustapa määräytyy kuukausipalkan mukaan, lomapalkka lasketaan vuosilomalain 10 § 4 momentin säännöksistä riippumatta loman alkaessa olevan

kuukausipalkan perusteella. Jos työntekijä katsoo vuosilomapalkan pienentyvän lain mukaiseen laskentatapaan verrattuna, noudatetaan työntekijän pyynnöstä näissä tapauksissa laissa säädettyä laskentasääntöä.

Vuosilomalain mukainen lomakorvaus

10. Edellä mainittuja lomapalkkamääräyksiä ei sovelleta, jos työntekijällä ei ole oikeutta vuosilomaan ja jos työntekijälle sen johdosta maksetaan vuosilomalain 16 §:ssä säädettyä lomakorvausta työsuhteen aikana tai vuosilomalain 17 §:n 4 momentissa säädettyä lomakorvausta työsuhteen päättyessä.

Vuosilomapalkan ja lomakorvauksen maksaminen

11. Vuosilomalain 15 §:stä poiketen lomaa tai sen osaa vastaava lomapalkka makse- taan varsinaisen palkanmaksun yhteydessä. Työsuhteen jatkuessa lomakorvaus osa-aikatyöntekijälle maksetaan viimeistään lomakauden päättyessä.

35 § Vuosiloman antaminen‌

1. Lomakausi on toukokuun 2 päivän ja syyskuun 30 päivän välinen aika. Vuosiloma annetaan kesälomana lomakautena työnantajan määräämänä aikana. Kuitenkin se osa vuosittain ansaitusta lomasta, joka ylittää 20 lomapäivää, annetaan työn- antajan määräämänä aikana lomakauden jälkeen ennen seuraavan vuoden loma- kauden alkua talvilomana ellei työnantajan ja työntekijän kanssa toisin sovita, tai ellei työehtosopimuksen 22 tai 37 §:stä muuta johdu.

Työkyvyttömyys ja perhevapaa vuosiloman alkaessa ja aikana

2. Jos työntekijä on vuosilomansa tai sen osan alkaessa tai aikana synnytyksen, sai- rauden tai tapaturman vuoksi työkyvytön, loma on työntekijän pyynnöstä siirrettävä myöhempään ajankohtaan. Työntekijällä on pyynnöstään oikeus loman tai sen osan siirtämiseen myös, jos tiedetään, että työntekijä joutuu lomansa aikana sellai- seen sairaanhoitoon tai muuhun siihen rinnastettavaan hoitoon, jonka aikana hän on työkyvytön.

3. Työntekijän on työnantajan pyynnöstä esitettävä luotettava selvitys työkyvyttömyy- destään. Työkyvyttömyyden vuoksi siirretty vuosiloma annetaan vuosilomalain 26 §:n mukaisesti.

4. Työnantaja ei saa ilman työntekijän suostumusta määrätä vuosilomaa työntekijän äitiys- eikä isyysvapaan ajaksi. Jos työntekijän vuosilomaa ei voida äitiys- tai isyys- vapaan vuoksi antaa tämän pykälän 1 momentissa tai vuosilomalain 20 tai 21 §:ssä tarkoitetulla tavalla, loma saadaan antaa kuuden kuukauden kuluessa vapaan päättymisestä.

5. Jos työntekijä on erityisäitiys- tai vanhempainvapaalla vuosilomansa tai sen osan alkaessa, tai loman alkaessa tiedetään vapaan alkamisesta vuosiloman aikana, vuosiloma on työntekijän pyynnöstä siirrettävä myöhäisempään ajankohtaan. Vuo- siloman siirtämisestä tässä tapauksessa noudatetaan vuosilomalain 26 §:n sään- nöksiä.

36 § Lomaraha‌

1. Työntekijälle, jonka työsuhde on voimassa kesäkuun 15. päivänä, maksetaan lo- marahaa jokaiselta hänen edellisenä lomanmääräytymisvuonna ansaitsemaltaan

lomapäivältä. Lomaraha maksetaan kuitenkin enintään 30 päivältä.

2. Lomaraha maksetaan myös:

a. määräaikaiselle työntekijälle, lukuun ottamatta kausityöntekijöitä,

b. eläkkeelle ja osa-aikaeläkkeelle siirtyvälle siirtymisen yhteydessä,

c. asevelvolliselle työntekijän palattua töihin asevelvollisuuden suorittamisen xxx- xxxx,

d. muista kuin työntekijästä johtuvista syistä irtisanotulle työsuhteen päättyessä, sekä

x. xxxxxxxxxx päättyessä kuoleman johdosta.

3. Kuukausipalkkaisen työntekijän lomaraha lomapäivää kohti on 50 prosenttia päi- väpalkasta. Päiväpalkka lasketaan jakamalla työntekijän kesäkuun kuukausi- palkka luvulla 20,83 ja lisäämällä saatuun osamäärään työehtosopimuksen 34 §:n 2 momentin mukainen vuosilomalisä.

4. Tuntipalkkaisen työntekijän lomaraha on 50 % lomapalkasta.

5. Lomaraha maksetaan yhtenä eränä kuukausipalkkaisille kesäkuun 30. päivänä ja niille, joiden palkanmaksupäivä on kuukauden 15. päivä, kesäkuun 15. päivänä. Jos maksupäivä sattuu sunnuntai-, lauantai- tai juhlapäiväksi, lomaraha makse- taan edellisenä arkipäivänä.

Xxxxxxxxx vaihtaminen joustovapaaksi

6. Työnantaja ja työntekijä voivat sopia lomarahan vaihtamisesta kokonaan tai osit- tain joustovapaaksi.

37 § Erityisiä vuosilomamääräyksiä‌

Yleiset määräykset

1. Työntekijän, joka on ollut Posti- ja telelaitoksen palveluksessa 31.12.1993 ja joka on tämän jälkeen enintään 30 päivän kuluessa siirtynyt 1.1.1994 lukien Posti- ja telelaitoksesta muodostetun osakeyhtiön palvelukseen, vuosilomaan ja lomara- haan noudatetaan työehtosopimuksen määräyksiä seuraavassa esitetyin poik- keuksin:

Vuosiloman ansainta

2. Työntekijällä on oikeus saada vuosilomaa täysiltä lomanmääräytymiskuukausilta, jos hänellä on ennen loman alkamista vuosilomaan oikeuttavaa palvelusaikaa yh- teensä vähintään 15 vuotta, seuraavasti:

Täydet lomanmää- räytymiskuukaudet	1	2	3	4	5	6	7	8	9	10	11	12
Vuosilomapäivät	3	5	8	10	13	15	18	20	23	25	28	30

3. Työntekijä, joka täyttää 2 momentin mukaiset edellytykset ja jolla on täysi loman- määräytymisvuosi, saa lisäksi 8 vuosilomapäivää (30 + 8 = 38 vuosilomapäivää).

Vuosiloman antaminen

4. Tämän pykälän mukaiselle työntekijälle se osa vuosittain ansaitusta lomasta, joka

ylittää 25 lomapäivää, annetaan työnantajan määräämänä aikana lomakauden jäl- keen ennen seuraavan vuoden lomakauden alkua talvilomana. Mikäli työntekijällä on oikeus lomaan 3 momentin mukaan, annetaan talvilomana 2 momentin mukais- ten lomapäivien ylittävä osuus. Talviloman antamisesta voidaan sopia toisin työn- tekijän kanssa.

Lomaraha ja lomakorvaus

5. Lomarahaa ja lomakorvausta maksetaan enintään 30 päivältä.

VII TYÖNANTAJAN JA TYÖNTEKIJÄN VELVOLLISUUKSISTA‌

38 § Työvälineet‌

1. Työnantaja antaa työntekijälle korvauksetta käyttöön työssä tarvittavat työvälineet.

39 § Henkilösuojaimet ja työvaatteet Henkilösuojaimet‌

1. Henkilösuojaimilla tarkoitetaan välineitä ja varusteita, jotka on suunniteltu suojaa- maan työntekijää tapaturman tai sairastumisen vaaralta. Henkilösuojaimilla ei tar- koiteta tavanomaisia työvaatteita.

2. Työnantajan tulee arvioida työssä esiintyvät tapaturman tai sairastumisen vaarat, joiden välttämiseksi tai rajoittamiseksi on käytettävä henkilönsuojaimia. Työnanta- jan on arvioinnin perusteella hankittava henkilönsuojaimet työntekijän käyttöön.

3. Henkilösuojaimia ovat kylmältä ja märältä suojaavat haalarit, takit, housut, päähi- neet sekä käsineet ja turvajalkineet.

4. Työnantajan on annettava henkilönsuojaimista ja niiden käytöstä työntekijälle riit- tävästi opetusta ja ohjausta. Työntekijän on käytettävä työnantajan hänelle mää- räämiä henkilösuojaimia.

5. Työnantaja järjestää antamiensa henkilösuojaimien tarvittavan huollon. Työnteki- jän on omalta osaltaan huolehdittava henkilösuojainten kunnosta ja ilmoitettava tarvittaessa työnantajalle niiden huollon tarpeesta.

6. Henkilösuojaimet ovat työnantajan omaisuutta. Ne on käytön päätyttyä palautet- tava työnantajalle.

Työvaatteet

7. Jos työnantaja edellyttää määräämänsä mukaisten työvaatteiden käyttämistä, hä- nen tulee antaa tarpeelliseksi katsomansa määrä niitä työntekijän käytettäväksi. Työntekijän on käytettävä työnantajan antamia työvaatteita. Työnantaja järjestää antamiensa päällysvaatteiden huollon. Työnantajan antamat työvaatteet on käytön päätyttyä palautettava työnantajalle.

40 § Matkustaminen‌

1. Työntekijän työhön liittyvästä matkustamisesta ja sen korvaamisesta määrätään työehtosopimuksen liitteessä 4.

41 § Henkilöstökoulutus‌

1. Henkilöstökoulutuksella tarkoitetaan koulutusta, jota työnantaja järjestää tai hank- kii palveluksessaan olevalle henkilöstölle työtehtävien pätevän hoidon edistä- miseksi.

2. Koulutusaika luetaan työajaksi, jos koulutukseen osallistuminen on pakollista ja välttämätöntä, jotta työntekijä voisi suoriutua työtehtävistään, ja jos koulutus ta- pahtuu lähinnä työpaikalla tai muussa tarkoituksenmukaisessa tilassa työlle omi- naisissa olosuhteissa työvuoroluetteloon ennalta merkittynä työaikana.

3. Jos työnantaja osoittaa työntekijän muuhun kuin 2 momentin mukaiseen henkilös- tökoulutukseen, korvataan tuntipalkkaiselle työntekijälle aiheutuva säännöllisen työajan ansionmenetys sekä koulutus- että matka-ajalta työehtosopimuksen 26 §:n mukaisen keskituntiansion mukaan laskettuna. Kuukausipalkkaiselle työn- tekijälle maksetaan kiinteä kuukausipalkka koulutus- ja matka-ajalta. Lisäksi kor- vataan koulutuksen aiheuttamat suoranaiset kustannukset. Jos koulutus tapahtuu kokonaan työajan ulkopuolella, korvataan siitä johtuvat suoranaiset kustannukset. Tässä momentissa mainittuun koulutukseen osallistuminen on vapaaehtoista.

4. Se, onko koulutustilaisuus tämän pykälän 2 tai 3 momentin mukainen, todetaan ennen koulutustilaisuuteen ilmoittautumista.

42 § Ryhmähenkivakuutus‌

1. Työnantaja toteuttaa kustannuksellaan tämän sopimuksen soveltamisalaan kuulu- via työntekijöitä koskevan ryhmähenkivakuutuksen siten kuin siitä on keskusjär- jestöjen välillä sovittu.

43 § Jäsenmaksujen periminen‌

1. Työnantaja pidättää työntekijän palkasta, mikäli työntekijä on antanut siihen val- tuutuksen, palkanmaksukausittain Posti- ja logistiikka-alan unioni PAU ry:n jäsen- maksun, joka maksetaan liiton nimeämälle pankkitilille. Työntekijälle annetaan ka- lenterivuoden tai työsuhteen päätyttyä verotusta varten todistus pidätetystä sum- masta.

44 § Työntutkimukset‌

1. Työtehtävien muutoksilla pyritään työn tehokkuuden lisäämiseen niin, että työn si- sältö ja työmenetelmät kehittyvät työn mielekkyyttä lisäävällä tavalla. Työn ratio- nalisoinnilla pyritään myös työntekijöiden ansiotason parantamiseen.

2. Muutokset toteutetaan yhteistyössä työntekijöiden kanssa. Työpaikalla järjestettä- vistä työmenetelmien muutoksista ja työntutkimuksista neuvotellaan

luottamusmiesten ja työsuojeluvaltuutettujen kanssa. Edellä mainituille on varat- tava riittävä mahdollisuus perehtyä työntutkimusten perusteisiin ja tuloksiin sekä niiden perusteella toimeenpantujen uudistusten vaikutuksiin etenkin palkkausjär- jestelyissä ja työolosuhteissa. Työntekijälle on ilmoitettava häneen välittömästi kohdistuvasta tutkimuksesta.

45 § Ulkopuolisen työvoiman käyttö Soveltamisala‌

1. Ulkopuolisen työvoiman käyttöä tapahtuu kahdessa muodossa. Se perustuu toi- saalta kahden itsenäisen yrittäjän väliseen kauppa-, hankinta-, urakka-, vuok- raus-, toimeksianto- tai työntekosopimukseen tai muuhun sopimukseen, jolloin tar- vittavan työn tekee ulkopuolinen yrittäjä itsenäisesti. Tällaiseen sopimukseen pe- rustuvaa toimintaa kutsutaan yleensä alihankinnaksi tai aliurakoinniksi. Toisaalta vieraan työvoiman käyttö perustuu työvoiman vuokraukseen, jolloin vuokratyövoi- maa tarjoavien vuokrausyritysten toimittamat vuokratyöntekijät tekevät työtä käyt- täjäyrityksessä tämän johdon ja valvonnan alaisena.

Tehdystä sopimuksesta ilmoittaminen ja luottamusmiehen lausunnonanto-oi- keus

2. Työnantajan tulee ilmoittaa alihankinnasta ja vuokratyöstä tehdystä sopimuksesta luottamusmiehelle ennen työn käynnistämistä. Asiasta ilmoitettaessa on selvitet- tävä työvoiman määrä, yrityksen yksilöintitiedot, työkohde, työtehtävät, sopimuk- sen kesto ja noudatettava työehtosopimus.

3. Jos luottamusmies edellä sanotun ilmoituksen saatuaan viimeistään ilmoitusta seuranneena toisena työpäivänä sitä vaatii, on hänellä oikeus viikon kuluessa an- taa lausuntonsa ulkopuolisen työvoiman käytöstä ja sen tarpeellisuudesta ja siihen liittyvistä haittatekijöistä. Edellä tarkoitettua käsittelyä luottamusmies ei kuitenkaan voi vaatia, jos ulkopuolisella työvoimalla on tarkoitus teettää työtä, jota kyseisen yksikön henkilöstö ei vakiintuneen käytännön mukaan suorita, tai jos kysymyk- sessä on sellainen lyhytaikainen kiireellinen työ taikka suunnittelu-, asennus-, kor- jaus- tai huoltotyö, jonka teettäminen yksikön omalla henkilöstöllä ei ole mahdol- lista, tai jos työ vaatii erityiskalustoa.

4. Jos yksikön tuotannolliselle toiminnalle tai sen taloudelle vahinkoa aiheuttavat eri- tyisen painavat syyt, joita ei ole voitu ennakolta tietää, estävät edellä sanotun me- nettelyn, työnantaja voi tehdä asiassa päätöksen ilman sitä edeltävää ilmoitusme- nettelyä. Asia tulee käsitellä viivytyksettä sen jälkeen, kun perusteita poikkeami- selle säännönmukaisesta menettelystä ei enää ole. Samalla työnantajan on selvi- tettävä poikkeuksellisen menettelyn syyt.

5. Suunnitellusta ulkopuolisen työvoiman käytöstä ilmoitetaan asianomaiselle luotta- musmiehelle mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. Luottamusmiehelle annetaan ennen ulkopuolisella työvoimalla teetettävän työn alkamista selvitys työvoiman määrästä, työtehtävistä ja työskentelyn kestosta sekä työehdoista.

6. Jos alihankintaan siirtymisen vuoksi yrityksen työvoimaa joudutaan vähentämään, yrityksen on pyrittävä sijoittamaan työntekijät muihin tehtäviin. Jos tämä ei ole mahdollista, yhteistoimintamenettelyssä sovitaan vähentämisuhan alla olevien työntekijöiden työllistymistä tukevista toimenpiteistä. Jos toimenpiteistä ei pystytä sopimaan ja työvoimaa joudutaan vähentämään, irtisanottavien työntekijöitten työ- sopimusten irtisanomisaikaa pidennetään 20 %.

7. Luottamusmiesten ja työsuojeluvaltuutettujen valvonta- ja tiedoksisaantioikeudet sekä velvollisuudet ovat laissa säädetyin rajoituksin samat ulkopuolisen työvoiman käytössä kuin omilla työntekijöillä teetettävässä työssä.

Ulkopuolisen työvoiman käyttö

8. Ulkopuolista työvoimaa koskeviin sopimuksiin otetaan ehto, jonka mukaan alihank- kija tai työvoimaa vuokraava yritys sitoutuu noudattamaan Posti Palvelut Oy:n pa- kettilajittelijoita koskevaa työehtosopimusta niihin työntekijöihinsä, jotka työsken- televät tämän työehtosopimuksen palkkaliitteiden mukaisissa työtehtävissä, jos yritys ei lain mukaan ole velvollinen noudattamaan muuta näissä tehtävissä ylei- sesti sovellettavaa työehtosopimusta. Alihankkijan tai vuokrausyrityksen on myös sitouduttava noudattamaan lakisääteisiä velvollisuuksiaan mukaan lukien työehto- sopimuksen noudattaminen.

9. Ulkopuolisen työvoiman käyttö tulee kokonaisuutena vuosittain selvittää asian- omaisen pääluottamusmiehen kanssa. Selvityksen tulee sisältää yhteistoimin- nasta yrityksissä annetun lain 13 §:ssä ja tilaajavastuulain 6 §:ssä säädetyt asiat.

Paikallinen sopiminen

10. Ulkopuolisen työvoiman käytöstä voidaan edellä mainitun lisäksi sopia paikallisesti yrityskohtaisesti työehtosopimuksen 46 §:n mukaisesti.

VIII YHTEISTOIMINTA‌

46 § Paikallinen sopiminen‌

1. Työnantaja ja luottamusmies ovat paikallisen sopimisen sopijapuolina tämän työ- ehtosopimuksen 3 §:n 4 momentissa, 12 §:n 4 momentissa, 16 §:n 10 momen- tissa, 22 §:n 7 ja 8 momenteissa, 25 §:n 14 momentissa sekä palkkaliitteen 1 §:n 2 kohdassa, ja työehtosopimuksen 3 liitteen 10 §:ssä mainituissa asioissa.

2. Työnantaja ja pääluottamusmies ovat paikallisen sopimisen sopijapuolina työehto- sopimuksen 3 §:n 4 momentissa, 4 § 5 momentissa, 6 §:n 6 momentissa, 17 §:n 4 momentissa ja työehtosopimuksen 2 liitteen 3 ja 8 §:ssä mainituissa asioissa.

3. Luottamusmiehelle tai pääluottamusmiehelle toimitetaan kaikki paikalliseen sopi- mukseen liittyvät tiedot. Luottamusmiehen tai pääluottamusmiehen kanssa tehty paikallinen sopimus sitoo niitä työntekijöitä, joita luottamusmiehen tai pääluotta- musmiehen on katsottava edustavan tai joita koskemaan paikallinen sopimus on tehty.

4. Paikallisella yrityskohtaisella sopimuksella tarkoitetaan yritystä kokonaisuudes- saan koskevaa sopimusta, jonka osapuolina ovat työnantaja ja työntekijöitä laa- jimmin edustava pääluottamusmies tai Posti- ja logistiikka-alan unioni PAU ry. Työ- ehtosopimuksen osapuolella on oikeus ottaa tässä tarkoitettu asia liittojen välillä ratkaistavaksi. Paikallisesta yrityskohtaisesta sopimisesta on määräyksiä työehto- sopimuksen 22 §:n 18 momentissa, 25 §:n 8 momentissa, 45 §:n 10 momentissa, palkkaliitteen 1 §:n 3 kohdassa, ja työehtosopimuksen 3 liitteen 10 §:ssä.

5. Paikallinen sopimus voidaan solmia määräajaksi tai olemaan voimassa

toistaiseksi. Toistaiseksi voimassa oleva sopimus voidaan irtisanoa. Sopimuksen irtisanomisaika on kolme kuukautta, ellei toisin sovita. Paikallinen sopimus solmi- taan kirjallisena ja toimitetaan tiedoksi työehtosopimuksen allekirjoittajaliitoille.

6. Paikallinen sopimus on työehtosopimuksen osa. Sitä sovelletaan senkin jälkeen, kun työehtosopimuksen voimassaolo muutoin on lakannut. Tänä aikana ja kuu- kauden kuluessa uuden työehtosopimuksen voimaantulon jälkeen voidaan mää- räajaksikin solmittu paikallinen sopimus irtisanoa. Paikallisen sopimuksen voimas- saolon lakattua sovelletaan voimassa olevaa työehtosopimusta.

46 a § Paikallinen sopiminen työpaikkojen säilyttämiseksi‌

1. Työpaikkojen säilyttämiseksi voidaan sopia poikkeuksia tämän työehtosopimuk- sen sisällöstä. Paikalliseen sopimukseen kirjataan Posti Palvelut Oy:n pakettilajit- telijoita koskevan työehtosopimuksen määräyksistä poikkeavat tai ne korvaavat yrityskohtaiset määräykset. Tässä pykälässä tarkoitettu paikallinen sopimus voi- daan tehdä vain valtakunnallisen pääluottamusmiehen kanssa.

Tässä pykälässä tarkoitettu paikallinen sopimus edellyttää Palvelualojen työnan- tajat PALTA ry:n ja Posti- ja logistiikka-alan unioni PAU ry:n hyväksyntää.

47 § Luottamusmiehet‌

1. Luottamusmiehen valintaan, asemaan, tehtäviin ja niiden hoitamiseen sekä tehtä- vien hoitamisesta aiheutuvan ansionmenetyksen korvaamiseen samoin kuin luot- tamusmiesten koulutukseen ja heidän toimitiloihinsa nähden noudatetaan allekir- joittaneiden sopijaosapuolten välillä tehtyä luottamusmiessopimusta (liite 2).

48 § Työsuojelun edustajat‌

1. Työsuojeluvaltuutetun ja työntekijöiden muiden työsuojelun edustajien asemasta ja oikeuksista on voimassa mitä niistä on erikseen sovittu (liite 3).

49 § Henkilöstön keskinäinen tiedotustoiminta ja kokousten järjestäminen‌

1. Työehtosopimuksen osapuolena olevan liiton rekisteröidyllä alayhdistyksellä ja sen työpaikalla olevalla osastolla tai työhuonekunnalla on oikeus järjestää työpai- kalla tai muussa sovitussa tilassa kokouksia työmarkkina-asioissa tai työpaikan työsuhteita koskevista kysymyksistä siten kuin keskusjärjestöjen kesken tai ala- kohtaisesti tai työpaikalla vakiintuneen käytännön mukaisesti on sovittu.

2. Edellisessä kappaleessa mainitulla henkilöstön yhteenliittymällä on oikeus ennen työajan alkamista, ruokatauolla tai työajan päättymisen jälkeen jakaa jäsenilleen kokousilmoituksiaan, työpaikan työsuhteisiin tai yleensä työmarkkinakysymyksiin liittyviä kirjallisia tiedonantoja, ruokalassa, pukusuojassa tai muussa työnantajan kanssa sovittavassa vastaavanlaisessa tilassa varsinaisen työpaikan ulkopuolella. Tiedonannossa tulee olla merkittynä sen liikkeellepanija.

3. Mikäli työpaikalla ilmestyy henkilöstölle tarkoitettu tiedotuslehti, on edellä maini- tulla henkilöstön yhteenliittymällä oikeus käyttää sitä edellä mainittujen

kokousilmoitusten tai tiedonantojen julkaisemiseen tai julkaista ne työnantajan työntekijöiden käyttöön osoittamalla ilmoitustaululla. Ilmoitustaulun sisällöstä ja hoidosta vastaa ilmoittaja.

50 § Järjestön toimitsijat‌

1. Tämän työehtosopimuksen allekirjoittaneen järjestön tai alajärjestön toimitsijoilla on oikeus tämän sopimuksen soveltamista koskevissa asioissa käydä työajalla työpaikoilla ilmoitettuaan käynnistä asianomaisen yksikön johdolle. Toimitsijoiden nimet on kirjallisesti ilmoitettava tätä työehtosopimusta soveltavalle työnantajalle.

2. Toimitsijoilla on oikeus saada yksikön johdolta ne asiatiedot, jotka ovat heille tar- peen työehtosopimuksen noudattamisen valvomiseksi.

51 § Erimielisyyksien ratkaiseminen‌

1. Tämän työehtosopimuksen soveltamisesta syntyvät erimielisyydet pyritään viivy- tyksettä selvittämään ensi sijassa asiasta päättäneen esimiehen ja paikallisen luot- tamusmiehen välillä käytävillä neuvotteluilla. Neuvottelut on aloitettava kahden vii- kon kuluessa esityksen tekemisestä.

2. Jos asiaa ei saada paikallisesti ratkaistua, se voidaan saattaa selvitettäväksi alu- eellisesti tai sitä vastaavassa organisaatiossa asianomaisen työnantajan edusta- jan ja organisaation pääluottamusmiehen välillä. Asiasta on laadittava pöytäkirja, jonka asianomainen työnantajan edustaja ja pääluottamusmies allekirjoittavat. Pöytäkirjassa mainitaan lyhyesti erimielisyyksien aiheena olevat kysymykset ja molempien osapuolten kanta.

3. Jos asiaa ei saada ratkaistua alueella, tai jos yrityksessä ei ole vastaavaa organi- saatiota, se voidaan saattaa selvitettäväksi työnantajan ja työntekijöitä laajimmin edustavan pääluottamusmiehen tai Posti- ja logistiikka-alan unioni PAU ry:n välillä.

4. Edellä 3 momentissa tarkoitetun tai suoraan 2 momentissa tarkoitetun neuvottelun jälkeen asia voidaan saattaa Palvelualojen työnantajat PALTA ry:n ja Posti- ja lo- gistiikka-alan unioni PAU ry:n kesken selvitettäväksi. Neuvottelut jommankumman työehtosopimusosapuolen esityksestä on aloitettava ensi tilassa ja viimeistään vii- kon kuluessa esityksen tekemisestä.

5. Edellä tarkoitettua neuvottelujärjestystä noudattaen voidaan tutkia, onko työsopi- muslain 7 luvun 3 §:n mukaisilla taloudellisilla ja tuotannollisilla perusteilla suori- tettu irtisanominen johtunut tosiasiallisesti työntekijästä johtuvasta syystä ja olisiko työnantajalla ollut riittävät perusteet irtisanoa työntekijä työehtosopimuksen 4 §:n 1 momentissa mainituilla perusteilla sellaisessa tilanteessa, jossa työsopi- mus on purettu työsopimuslain 8 luvun 1 §:n perusteella.

6. Jos asiaa ei saada työehtosopimusosapuolten välisissä neuvotteluissa ratkaistua, se voidaan kahden (2) kuukauden kuluessa saattaa työtuomioistuimen ratkaista- vaksi. Työsopimuksen irtisanomista koskevassa asiassa kanne työtuomioistui- messa on nostettava kahden vuoden kuluessa siitä, kun työsopimuksen irtisano- minen on työsopimuslain 9 luvun 4 §:ssä säädetyllä tavalla toimitettu tai katsottava toimitetuksi.

7. Asia voidaan työtuomioistuimen sijasta työehtosopimuksen osapuolten yhteisestä sopimuksesta saattaa välimiesten ratkaistavaksi. Tällöin noudatetaan lakia väli- miesmenettelystä.

8. Työnantaja, joka on työehtosopimuksen 4 §:n 1 momentissa määriteltyjen työnte- kijästä johtuvien irtisanomisperusteiden vastaisesti irtisanonut työntekijän, on vel- vollinen maksamaan työntekijälle korvausta työsopimuksen perusteettomasta päättämisestä. Korvaus määrätään työsopimuslain 12 luvun 2 ja 3 §:n mukaisesti. Työehtosopimuslain 7 §:n mukaista hyvityssakkoa ei voida tuomita irtisanomista koskevien työehtosopimuksen määräysten rikkomisesta työsopimuksen perus- teettomasta päättämisestä määrätyn korvauksen lisäksi.

52 § Ennakkoilmoitus työtaisteluista‌

1. Ennen poliittiseen tai myötätuntotaisteluun ryhtymistä siitä ilmoitetaan valtakun- nansovittelijalle sekä työnantaja- tai työntekijäliitolle mahdollisuuksien mukaan vä- hintään neljä päivää aikaisemmin. Ilmoituksessa on mainittava aiotun työtaistelun syyt, alkamishetki ja laajuus.

IX MUUT MÄÄRÄYKSET‌

53 § Sopimuksen voimassaoloaika‌

1. Uusi työehtosopimus tulee voimaan 1.2.2022 ja on voimassa 31.1.2026 saakka, ellei sitä irtisanota viimeistään 31.5.2024 allekirjoituspöytäkirjassa tarkoitetulla ta- valla päättymään 31.1.2025. Voimassaolo jatkuu tämän jälkeen vuoden kerral- laan, ellei sitä allekirjoittaneiden liittojen puolelta irtisanota vähintään kuusi viikkoa ennen sopimuskauden päättymistä.

54 § Työrauha‌

1. Tähän sopimukseen sidottu ei saa sopimuksen voimassaoloaikana ryhtyä työtais- telutoimenpiteisiin sopimuksen pätevyydestä, voimassaolosta tai oikeasta sisäl- löstä taikka sopimukseen perustuvasta vaatimuksesta syntyneen riidan ratkaise- miseksi, voimassaolevan sopimuksen muuttamiseksi tai uuden sopimuksen ai- kaansaamiseksi.

2. Lisäksi tähän sopimukseen sidottu yhdistys on velvollinen valvomaan, että sen alaiset yhdistykset ja työntekijät, joita sopimus koskee, eivät riko 1 momentissa tarkoitettua työrauhavelvoitetta eivätkä sopimuksen määräyksiä. Tämä yhdistyk- sille kuuluva velvollisuus sisältää myös sen, ettei yhdistys saa tukea tai avustaa kiellettyä työtaistelutoimenpidettä eikä muullakaan tavalla myötävaikuttaa sellaisiin toimenpiteisiin, vaan on velvollinen pyrkimään niiden lopettamiseen.

55 § Allekirjoitusmerkinnät‌

1. Tämän työehtosopimuksen ohella noudatetaan liitteenä olevaa allekirjoittaneiden sopijaosapuolten kesken tehtyä työehtosopimuksen allekirjoituspöytäkirjaa.

2. Tätä sopimusta on laadittu kaksi samasanaista kappaletta yksi kummallekin sopi- jaosapuolelle.

Palvelualojen työnantajat PALTA ry Posti- ja logistiikka-alan unioni PAU ry

PALKKALIITE‌

TES:

PL: P1, P2,

1 § Palkkaus

Työntekijän kiinteä palkka muodostuu:

1. tehtäväkohtaisesta taulukkopalkasta, joka on porrastettu kokemusvuosien mu- kaan,

2. mahdollisesta työn erityisvastuuseen ja erityisosaamiseen perustuvasta pal- kanosasta,

3. mahdollisesta sovitusta palkanosasta,

4. mahdollisesta yrityskohtaisesta tuottavuuspalkanosasta,

1. Tehtäväkohtainen taulukkopalkka Palkkaryhmät

Palkkaryhmä 100 Perustehtävä

Yhden toimenkuvan tehtävä.

Palkkaryhmä 200 Ammattitehtävä

Usean toimenkuvan tehtävä.

Taulukkopalkat

Taulukkopalkat 1.5.2022 lukien:
		PL: P1		PL: P2
PERUSTEHTÄVÄ		Kuukausipalkka		Tuntipalkka
PR	Kokemusvuodet	MUU SUOMI	PKS	MUU SUOMI	PKS
101	alle 2 vuotta	1 892,24	1 946,45	11,83	12,17
102	2–5 vuotta	1 971,47	2 028,80	12,32	12,68
103	6–9 vuotta	2 054,87	2 114,29	12,84	13,21
104	10–15 vuotta	2 141,40	2 202,91	13,38	13,77
105	vähintään 16 vuotta	2 233,14	2 297,78	13,96	14,36
AMMATTITEHTÄVÄ		Kuukausipalkka		Tuntipalkka
PR	Kokemusvuodet	MUU SUOMI	PKS	MUU SUOMI	PKS
201	alle 2 vuotta	1 979,81	2 037,15	12,37	12,73
202	2–5 vuotta	2 062,17	2 121,59	12,89	13,26
203	6–9 vuotta	2 148,70	2 211,25	13,43	13,82
204	10–15 vuotta	2 239,40	2 304,03	14,00	14,40
205	vähintään 16 vuotta	2 336,34	2 404,11	14,60	15,03

Tuntipalkka

Tuntipalkkaa maksetaan osa-aikatyötä tekevällä työntekijälle, jonka keskimääräinen kuukausityöaika on alle 160 tuntia kuukaudessa. Tuntipalkka lasketaan jakamalla

vastaavaa kokoaikatyötä tekevän työntekijän taulukkopalkkauksen ja mahdollisen eri- tyisvastuuseen ja erityisosaamiseen perustuvan palkanosan, mahdollisen sovitun pal- kanosan ja mahdollisen järjestelmälisän summa luvulla 160.

PKS palkka

Pääkaupunkiseudulla (Helsinki, Espoo, Vantaa ja Kauniainen) maksetaan PKS-taulu- kon palkkaa.

Tehtävämuutos

Jos työntekijän tehtävät muuttuvat pysyvästi ja olennaisesti, selvitetään uusien tehtä- vien palkkaryhmä. Työntekijän palkkaryhmä ja palkkaus tarkistetaan tehtävien muut- tamispäivästä lukien. Jos työntekijän tehtävät muuttuvat pysyvästi alempaan palkka- ryhmään, noudatetaan palkkaryhmän ja palkkauksen muutettaessa työsopimuksen ir- tisanomisaikaa. Tarvittaessa tarkistetaan myös työsopimus.

2. Erityisvastuuseen ja erityisosaamiseen perustuva palkanosa

Taulukkopalkan lisäksi maksetaan erillinen palkanosa niille työntekijöille, joiden tehtä- viin sisältyy varsinaisen tehtävän lisäksi erityisvastuuta tai erityisosaamista sisältäviä tehtäviä.

Erityisvastuuseen ja –osaamiseen perustuvaa palkanosaa maksetaan kun työntekijä on valittu tehtävään ja tehtävän mukainen työ alkaa.

Jos työntekijä tekee samanaikaisesti useampaa kuin yhtä erityisvastuuta ja erityis- osaamista edellyttävää tehtävää, työntekijälle maksetaan ko. palkanosat maksamis- edellytysten täyttyessä.

Työntekijä valitaan tehtävään joko toistaiseksi tai määräaikaisesti. Jos tehtävään tois- taiseksi valitun työntekijän tehtävät muuttuvat pysyvästi siten, ettei hän enää sijoitu erityisvastuuseen ja –osaamiseen kuuluvan tehtävän piiriin, selvitetään uusien tehtä- vien palkkaryhmä. Muusta kuin työntekijästä johtuvasta syystä tapahtuva tehtävämuu- tos ennakoidaan palkkauksen muuttumisen osalta ilmoittamalla muutoksesta asian- omaiselle työntekijälle viimeistään tehtävässä oloajan mukaan määräytyvän työehto- sopimuksen mukaisen irtisanomisajan puitteissa.

Erityisvastuuta ja –osaamista edellyttävään tehtävään sijaiseksi määrätylle maksetaan sijaisuuslisä, jonka suuruus on ko. palkanosan suuruus. Sijaisuuslisää maksetaan vain yhdenjaksoisesti vähintään viisi työpäivää kestäneiltä sijaisuuksilta. Tehtävässä, josta maksetaan palkanosaa ryhmän toiminnasta vastuun perusteella, sijaisuuslisää mak- setaan kaikilta sijaisuustyöpäiviltä. Sijaisuuslisää ei makseta 2.4. B kohdan mukaisesta tehtävästä.

Erityisvastuuseen ja erityisosaamiseen perustuvan palkanosan jakamisesta kahden tai useamman työntekijän kesken voidaan sopia paikallisesti työehtosopimuksen 47 §:n mukaisesti.

2.2. Koulutusvastaavan tehtävä 1.5.2022 lukien 109,43 euroa

Tehtävä edellyttää laajaa osaamista postin kulkuprosessista. Työntekijä on koulutettu työpaikkakouluttajaksi ja työntekijä luo välineitä ja toimintaedellytyksiä työnopastajille.

2.3. Vastuu prosessin tai sen osan ohjauksesta/toiminnasta

1.5.2022 lukien 109,43 euroa

Tehtävään voi sisältyä mm. seuraavia vastuita:

- tiimin työprosessin ohjaaja, toteuttaa tehtäviä itsenäisesti ilman työnjohtovastuuta,

- hoitaa prosessia tukevien järjestelmien käyttöä (käyttöoikeus), opastusta ja ylläpi- toa,

- prosessin osaan liittyvien asioiden seurantaa ja ohjeistusta (esim. aikataulut, poik- keamat normaalista),

- raportointia organisaatioon ja mahdollisesti ulospäin,

- laadun seuranta ja opastus, tai

- päätöksentekoa tai suunnittelua tai vaihtoehtojen valintaa.

2.4. Asiakasvastuu

A) 1.5.2022 lukien 109,43 euroa

Erityisvastuuseen ja –osaamiseen liittyvä tehtävä poikkeaa perinteisestä postitoimin- nasta siten, että se pitää sisällään laajaa asiakkaan prosessista tulevan materiaalin käsittelyä, siihen kiinteästi liittyy asiakaskontakti- ja asiakaspalvelutilanteita sekä sel- keästi asiakkaan oman prosessin työvaihe.

Erityisvastuuseen ja –osaamiseen liittyvä palkanosa maksetaan asiakkaalle räätä- löidyn erikoistehtävän suorittamisesta.

Toimittaessa työnantajan tiloissa tehtävään sisältyy mm.

- laajasti viestintävälitys- ja logistiikkatuotteiden hinnoittelua ja asiakaspalvelua,

- vastaanotto-/hinnoittelutarkastus, johon kiinteästi liittyy asiakaskontakteja (mm. jälkiselvittely, korjaus, raportointi) yhteys myyntiin,

- hinnoittelupalvelu, johon kuuluu raportointi ja asiakaskontaktit (suoritetaan perus- tehtävästä poikkeavia toimeksiantoja).

B) 1.5.2022 lukien 54,74 euroa

Mikäli asiakasvastuutehtävä ei ole säännöllinen, mutta toistuu viikoittain, maksetaan tehtävän hoitamisesta erillinen kuukausittainen erityisvastuuseen ja –osaamiseen pe- rustuva palkanosa. Maksamisen edellytysten täyttyminen todetaan paikallisesti luotta- musmiehen ja esimiehen kesken.

2.5. Vaativa erityistehtävä 1.5.2022 lukien 109,43 euroa

Erityistä osaamista ja itsenäistä harkintaa vaativa tehtävä. Ratkaisut joudutaan teke- mään usein yhdistelemällä ammatillista erityisosaamista, koulutuksellista tietoa, koke- musta ja luovia toimintatapoja.

2.6. Trukkilisä

A) 1.5.2022 lukien 109,43 euroa

Trukkilisää maksetaan työntekijälle, jonka työvuoroon tai työvuorokiertoon trukilla ajo olennaisesti kuuluu. Trukinajo muodostaa työntekijän työajasta huomattavan osan. Sen ei kuitenkaan tarvitse olla yli puolta työajasta.

B)

1.5.2022 lukien 54,74 euroa

Trukkilisää maksetaan työntekijälle, jonka työvuoroon tai työvuorokiertoon muu työ kuin trukilla ajo muodostaa huomattavan osan. Työntekijän varsinainen tehtävä on muuta työtä, mutta trukilla ajo on säännöllinen osa työvuoroa tai työvuorokiertoa. Mikäli trukilla ajo on vain vähäistä tai satunnaista ei lisää makseta.

3. Yrityskohtainen tuottavuuspalkanosa

Yrityskohtaisesti voidaan ottaa käyttöön työehtosopimuksen muuta palkkaa korvaava tai sitä täydentävä yrityskohtainen tuottavuuspalkanosa. Palkanosan käyttöönottami- sen perusteista ja kustannusvaikutuksesta sovitaan työehtosopimuksen osapuolten välillä. Tällöin voidaan myös sopia, että palkanosan tarkempi sisältö jätetään määrät- täväksi paikallisesti yrityskohtaisesti työehtosopimuksen 46 §:n mukaisesti.

LIITE 1: SOPIMUS AMMATTIYHDISTYSKOULUTUKSESTA JA YHTEI- SESTÄ KOULUTUKSESTA‌

1 § Yleistä

Ammattiyhdistyskoulutus on Posti- ja logistiikka-alan unioni PAU ry:n jäsenkunnalleen järjestämää koulutusta, jota työnantaja tukee taloudellisesti, siten kuin jäljempänä on sovittu.

Yhteinen koulutus on työpaikan yhteistoimintaa edistävää koulutusta, jonka järjestävät liitot tai työnantaja- ja työntekijäpuoli yhteisesti. Yhteistä koulutusta koskevia määräyk- siä sovelletaan myös osallistumisjärjestelmiä ja paikallista sopimista koskevaan kou- lutukseen.

2 § Työnantajan taloudellisesti tukema ammattiyhdistyskoulutus

Työnantajan taloudellisesti tukemaa ammattiyhdistyskoulutusta ovat tämän liitteen 4

§:n mukaisesti hyväksytyssä opetusohjelmassa sovitut kurssit.

Työnantajan taloudellisesti tukemaan ammattiyhdistyskoulutukseen ovat oikeutettuja osallistumaan luottamusmiessopimuksessa tarkoitetut luottamusmiehet ja näiden va- ramiehet, ammattiosaston tai yhdistyksen puheenjohtaja sekä työsuojelusopimuk- sessa tarkoitetut luottamushenkilöt.

Mainitut koulutukseen oikeutetut voivat osallistua sellaiseen työnantajan taloudellisesti tukemaan ammattiyhdistyskoulutukseen, joka on tarpeen heidän luottamus- tai yhteis- toimintatehtävänsä hoitamisen kannalta.

Työnantaja maksaa koulutuksen järjestäjälle koulutuksesta aiheutuvien kustannusten korvauksena kurssirahan, jonka suuruus kaksipäiväisen ja sitä pitemmän kurssin osalta on 1.5.2022 lukien 63,56 euroa opetusohjelman mukaista kurssipäivää kohden. Yhden päivän mittaisesta koulutustilaisuudesta kurssirahaa maksetaan puolet kurssi- rahan koko määrästä. Kurssiraha maksetaan enintään kuukauden ajalta koulutustilai- suutta kohden.

Työnantajan taloudellisesti tukemaan ammattiyhdistyskoulutukseen myönnetyn va- paan ajalta työnantaja korvaa työntekijälle ansionmenetyksen enintään yhden kuukau- den ajalta koulutustilaisuutta kohti.

Ansionmenetys korvataan maksamalla koulutustilaisuuden ajalta kiinteä palkka. Tun- tipalkkaiselle työntekijälle korvataan aiheutuva säännöllisen työajan ansionmenetys keskipäiväansion mukaan laskettuna.

Henkilön on haettava vapautusta työtehtävistään koulutustilaisuutta varten. Hakemus on tehtävä vähintään kolme viikkoa ennen koulutustilaisuuden alkua, jos tilaisuus kes- tää enintään viisi päivää ja vähintään kuusi viikkoa ennen, jos tilaisuus kestää enem- män kuin viisi päivää.

Jos vapaan myöntäminen tuottaisi hakemuksessa tarkoitettuna aikana tuntuvaa hait- taa yrityksen toiminnalle, työnantajalla on oikeus siirtää vapaan alkamisajankohtaa enintään kuudella kuukaudella tai, milloin on kysymys harvemmin kuin kuuden kuu- kauden välein toistuvasta koulutuksesta, enintään siihen saakka, kunnes seuraava vastaava koulutustilaisuus järjestetään. Mikäli työnantaja käyttää edellä tarkoitettua

siirto-oikeuttaan, tulee pääluottamusmiehelle ja asianomaiselle henkilölle viimeistään 10 päivää ennen koulutustilaisuuden alkua ilmoittaa kirjallisesti syy, jonka takia vapaan myöntäminen ei ole mahdollista.

3 § Opintovapaa

Työntekijä voi osallistua palkattomaan ammattiyhdistyskoulutukseen opintovapaalain säännösten mukaisesti.

Henkilö voi osallistua yhden kuukauden ajan kalenterivuodessa 2 §:n mukaiseen ta- loudellisesti tuettuun ammattiyhdistyskoulutukseen ilman, että se vähentää opintova- paalain mukaista opintovapaa-aikaa.

4 § Opetusohjelmien hyväksyminen

Posti- ja logistiikka-alan unioni PAU ry:n tulee toimittaa Palvelualojen työnantajat PALTA ry:lle esityksensä ammattiyhdistyskoulutuksen opetusohjelmaksi viimeistään kaksi kuukautta ennen kalenterivuoden alkua.

Edellä 2 §:ssä tarkoitetun ammattiyhdistyskoulutuksen opetusohjelma hyväksytään kalenterivuosittain. Tarvittaessa kursseja voidaan hyväksyä tai muuttaa kalenterivuo- den aikana.

Luottamusmiehelle tarkoitettuja peruskursseja ovat esimerkiksi edunvalvonnan ja yh- teistoiminnan kurssi, työehtojen peruskurssi, työoikeuden kurssi ja luottamusmies- kurssi. Työsuojeluhenkilöstölle tarkoitettuja kursseja ovat esimerkiksi työsuojeluyhteis- toiminnan kurssi, työsuojelun peruskurssi, työsuojelun jatkokurssi ja työehtojen perus- kurssi. Puheenjohtajille tarkoitettuja kursseja ovat esimerkiksi edunvalvonnan ja yh- teistoiminnan kurssi, työehtojen peruskurssi, puheenjohtaja- ja sihteerikurssi ja luotta- musmieskurssi.

Edellä mainittujen kurssien lisäksi voidaan järjestää täydentäviä kursseja siten kuin opetusohjelmassa tarkemmin sovitaan.

5 § Yhteinen koulutus

Yhteiseen koulutukseen myönnetyn vapaan ajalta työnantaja korvaa työntekijälle an- sionmenetyksen enintään yhden kuukauden ajalta koulutustilaisuutta kohti. Ansionme- netys korvataan maksamalla koulutustilaisuuden ajalta kiinteä palkka. Tuntipalkkai- selle työntekijälle korvataan aiheutuva säännöllisen työajan ansionmenetys keskipäi- väansion mukaan laskettuna. Koulutusajalta ei makseta lisä - eikä ylityökorvausta eikä muitakaan työaikakorvauksia. Matka-ajan palkkaa ei makseta työajan ulkopuolella matkustamiseen kuluneelta ajalta. Koulutuksen aiheuttamat suoranaiset kustannukset korvataan työntekijälle. Suoranaisiin kustannuksiin kuuluvat matkakustannukset kor- vataan matkakustannusten korvaamisesta voimassa olevien säännösten mukaan.

Yhteiseen koulutukseen osallistumisesta sovitaan liittojen kesken tai yrityksessä taikka esimiehen ja työntekijän kesken yhteistoimintalain 5 luvun 27 §:n mukaisesti.

LIITE 2: LUOTTAMUSMIESSOPIMUS‌

1 § Sopimuksen soveltamisala

Työehtosopimuksen 47 §:ssä tarkoitetun luottamusmiehen valintaan, asemaan, tehtä- viin ja niiden hoitamiseen sekä tehtävien hoitamisesta aiheutuvan ansionmenetyksen korvaamiseen samoin kuin luottamusmiesten koulutukseen ja heidän toimitiloihinsa nähden noudatetaan tätä luottamusmiessopimusta.

2 § Luottamusmiehen käsite

Luottamusmiehellä tarkoitetaan pääluottamusmiestä ja luottamusmiestä ja näiden va- ramiestä.

Jäljempänä luottamusmiehellä tarkoitetaan myös pääluottamusmiestä, jos sovitusta asiasta ei erikseen ole pääluottamusmiestä koskevia määräyksiä.

Pääluottamusmiehen tai luottamusmiehen varamieheen noudatetaan tämän sopimuk- sen määräyksiä vain silloin, kun hän hoitaa työehtosopimuksessa sovitun ilmoituksen perusteella luottamusmiestehtäviä.

3 § Luottamusmiehen valitseminen

Oikeudesta valita pääluottamusmies ja luottamusmies

Tämän työehtosopimuksen soveltamisalaan kuuluvilla Posti- ja logistiikka-alan unioni PAU ry:n jäsenillä on oikeus valita pääluottamusmiehiä ja luottamusmiehiä.

Työntekijöillä on oikeus valita työpaikkaa varten luottamusmies. Jos työpaikkaan on valittu vain yksi luottamusmies, hän on tämän sopimuksen tarkoittama pääluottamus- mies.

Työntekijöillä on oikeus edellä sanotun lisäksi valita luottamusmiehiä siten, että näiden toimialueet kattavat kaikki työnantajan työyksiköt. Luottamusmiehen toimialueesta so- vitaan paikallisesti työehtosopimuksen 46 §:n mukaisesti työnantajan ja pääluottamus- miehen välillä.

Työnantajan koon, organisaatiorakenteen tai toimialueen sitä edellyttäessä voidaan työnantajan ja Posti- ja logistiikka-alan unioni PAU ry:n välillä sopia edellä mainitun lisäksi alue- tai ammattikuntakohtaisen pääluottamusmiehen ja tämän varamiehen va- litsemisesta.

Pääluottamusmiehelle ja luottamusmiehelle voidaan valita varamies.

Luottamusmiehen toimialueesta sovittaessa on kiinnitettävä huomiota siihen, että toi- mialue on tarkoituksenmukainen ja sellainen, että se edistää neuvottelujärjestelmän mukaisten asioitten käsittelyä. Samoin on kiinnitettävä huomiota työntekijöiden ja työ- pisteiden lukumäärään, alueen laajuuteen ja tuotannon luonteeseen sekä luottamus- miehen yhteydensaantimahdollisuuksiin edustamiinsa henkilöihin.

Luottamusmiehen vaali

Pääluottamusmiehen ja luottamusmiehen valitsemista varten voidaan työpaikalla suo- rittaa vaali tai huolehtia postitse toimitettavan vaalin täytäntöönpanosta. Vaaliajoista ja vaalipaikoista on sovittava työnantajan kanssa viimeistään 14 vuorokautta ennen

vaalin toimittamista.

Luottamusmiehen tulee olla edustamansa työpaikan työntekijä ja perehtynyt asian- omaisissa töissä vallitseviin olosuhteisiin. Hän ei saa olla valitsijoidensa työsuhteiden ehdoista tai työpaikan työoloista päättävä esimies.

Luottamusmiehestä ilmoittaminen

Posti- ja logistiikka-alan unioni PAU ry ilmoittaa kirjallisesti pääluottamusmiehestä ja tämän varamiehestä työnantajalle. Luottamusmiehestä ja tämän varamiehestä on am- mattiosaston tai pääluottamusmiehen kirjallisesti ilmoitettava työnantajalle. Pääluotta- musmiehen ja luottamusmiehen varamiehestä on lisäksi ilmoitettava, milloin hän toimii pääluottamusmiehen tai luottamusmiehen sijaisena.

4 § Luottamusmiehen asema

Luottamusmies on työsuhteessaan työnantajaan samassa asemassa riippumatta siitä, hoitaako hän luottamusmiestehtäviään oman työnsä ohella vai onko hänelle annettu osittain tai kokonaan vapautusta työnteosta.

Luottamusmies on velvollinen henkilökohtaisesti noudattamaan yleisiä työehtoja, työ- aikoja, työnjohdon määräyksiä sekä muita järjestysmääräyksiä.

Luottamusmiehen mahdollisuuksia kehittyä ja edetä ammatissaan ei saa heikentää luottamusmiestehtävän takia.

Luottamusmiehenä toimivaa työntekijää ei tätä tehtävää hoitaessaan tai sen tähden saa siirtää huonompipalkkaiseen työhön kuin missä hän oli luottamusmieheksi valituksi tullessaan. Häntä ei saa myöskään siirtää vähempiarvoiseen työhön, jos työnantaja voi tarjota hänelle muuta hänen ammattitaitoaan vastaavaa työtä. Luottamusmiesteh- tävän takia häntä ei saa erottaa työstä.

Jos pääluottamusmieheksi asetetun henkilön varsinainen työ olennaisesti vaikeuttaa pääluottamusmiehen tehtävien hoitamista, on hänelle, ottaen huomioon yrityksen taikka pääluottamusmiehen toimialueeksi sovitun työpiirin tai työpisteen olosuhteet ja pääluottamusmiehen ammattitaito, mahdollisuuksien mukaan pyrittävä järjestämään muuta työtä. Tällainen järjestely ei saa aiheuttaa hänen ansionsa alentumista.

5 § Luottamusmiehen työsuhdeturva

Taloudelliset ja tuotannolliset irtisanomisperusteet

Jos yrityksen työvoimaa irtisanotaan tai lomautetaan taloudellisista tai tuotannollisista syistä, ei tällaista toimenpidettä saa kohdistaa pääluottamusmieheen, paitsi jos yhtei- sesti todetaan, ettei pääluottamusmiehelle voida tarjota hänen ammattiaan vastaavaa tai hänelle muutoin sopivaa työtä. Luottamusmiehen työsopimus voidaan työsopimus- lain 7 luvun 10 §:n mukaisesti irtisanoa vain, kun työ kokonaan päättyy eikä voida jär- jestää muuta työtä, joka vastaa hänen ammattitaitoaan.

Pääluottamusmiehen asema liikkeen luovutuksessa

Pääluottamusmiehen asema jatkuu liikkeen luovutuksesta huolimatta sellaisenaan, jos luovutettu liike tai sen osa säilyttää itsenäisyytensä. Jos luovutettava liike tai sen osa menettää itsenäisyytensä, pääluottamusmiehellä on oikeus tässä pykälässä tarkoitet- tuun jälkisuojaan liikkeen luovutuksesta johtuneesta toimikauden päättymisestä lukien.

Yksilösuoja

Luottamusmiehestä johtuvasta syystä ei luottamusmiestä saa irtisanoa ilman työsopi- muslain 7 luvun 10 §:n edellyttämää niiden työntekijöiden enemmistön suostumusta, joita hän edustaa.

Luottamusmiehen työsopimusta ei saa purkaa vastoin työsopimuslain 8 luvun 1 §:n säännöksiä.

Luottamusmiehen työsopimuksen purkuperusteita arvioitaessa luottamusmiestä ei saa asettaa huonompaan asemaan muihin työntekijöihin nähden.

Pääluottamusmiehen varamiehen asema

Jos työnantaja irtisanoo pääluottamusmiehen varamiehen työsopimuksen tai lomaut- taa hänet silloin, kun hän ei toimi pääluottamusmiehen sijaisena taikka hänellä ei ole muutoinkaan luottamusmiehen asemaa, katsotaan irtisanomisen tai lomauttamisen johtuneen työntekijän luottamusmiestehtävästä, jollei työnantaja voi osoittaa toimenpi- teen johtuneen muusta seikasta.

Menettelymääräykset

Luottamusmiehen työsopimus irtisanotaan kirjallisesti. Irtisanomisaika on työehtosopi- muksessa sovitun mukainen, ellei työsopimuksesta muuta johdu. Ilmoituksesta tulee ilmetä irtisanomisen syy. Pääluottamusmiehen irtisanomisesta annetaan ilmoitus Posti- ja logistiikka-alan unioni PAU ry:lle. Luottamusmiehen irtisanomisesta annetaan ilmoitus valinnasta ilmoittaneelle ammattiosastolle tai pääluottamusmiehelle.

Irtisanomisaikaa ei kuitenkaan noudateta eikä edellä tarkoitettuja ilmoituksia tarvitse antaa, milloin työnantaja lain mukaan on oikeutettu purkamaan työsopimuksen, taikka työt ylivoimaisen tapahtuman takia on kokonaan tai osaksi keskeytettävä.

Ehdokassuoja

Tämän kohdan määräyksiä on sovellettava myös pääluottamusmiesehdokkaaseen. Ehdokassuoja alkaa kuitenkin aikaisintaan kolme kuukautta ennen valittavana olevan pääluottamusmiehen toimikauden alkua ja päättyy muun kuin vaalissa pääluottamus- mieheksi valituksi tulleen osalta vaalituloksen tultua vahvistetuksi.

Jälkisuoja

Tämän kohdan määräyksiä on sovellettava myös pääluottamusmiehenä toimineeseen työntekijään kuusi kuukautta hänen pääluottamusmiestehtävänsä päättymisen jäl- keen.

Korvaukset

Jos luottamusmiehen työsopimus on lakkautettu tämän sopimuksen vastaisesti, työn- antajan on suoritettava korvauksena luottamusmiehelle vähintään 10 ja enintään 30 kuukauden palkka. Xxxxxxx on määrättävä samojen perusteiden mukaan kuin työso- pimuslain 12 luvun 2 §:ssä on säädetty. Korvausta lisäävänä tekijänä on otettava huo- mioon se, että tämän sopimuksen oikeuksia on loukattu. Jos tuomioistuin harkitsee, että edellytykset työsuhteen jatkamiselle tai jo päättyneen työsuhteen palauttamiselle

ovat olemassa, eikä työsuhdetta siitä huolimatta jatketa, on tämä otettava erityisen painavana syynä huomioon korvauksen suuruutta määrättäessä.

6 § Luottamusmiehen tehtävät

Luottamusmiehen pääasiallisena tehtävänä on edustaa työehtosopimuksen

allekirjoittanutta järjestöä tai sen rekisteröityä alayhdistystä taikka ammattiosastoa työ- ehtosopimuksen ja työlainsäädännön soveltamista koskevissa asioissa sekä työsään- töihin ja yleensä työnantajan ja työntekijän välisiin suhteisiin liittyvissä kysymyksissä. Luottamusmiehen tehtävänä on myös välittää tietoja toisaalta järjestötahon tai työnte- kijän välillä.

7 § Luottamusmiehelle annettavat tiedot

Jos syntyy epäselvyyttä tai erimielisyyttä työntekijän palkasta tai työsuhteeseen liitty- vien lakien tai sopimusten soveltamisesta, on luottamusmiehelle annettava kaikki ta- pauksen selvittämiseen vaikuttavat tiedot. Pyydetyt tiedot on toimitettava luottamus- miehelle viimeistään, kun kaksi viikkoa on kulunut pyynnön esittämisestä, ellei luotta- musmiehen kanssa toisin sovita.

Paikallista sopimusta koskevat tiedot on annettava viivytyksettä ja viimeistään kahden viikon kuluttua siitä, kun luottamusmies on tietoja kirjallisesti pyytänyt. Jos tietoja ei toimiteta viimeistään neljän viikon kuluttua siitä, kun luottamusmies on niitä kirjallisesti pyytänyt, asia siirtyy työehtosopimuksen 51 § 1-3 momenttien erimielisyyksien ratkai- semista koskevasta neuvottelujärjestyksestä poiketen suoraan ratkaistavaksi työehto- sopimusosapuolten välillä.

Pääluottamusmiehellä on oikeus saada säännöllisin väliajoin tiedot oman toimialu- eensa tai työpaikkansa työvoimasta sekä työntekijäin ansiotasosta sekä sen koostu- muksesta ja kehityksestä. Tämän kohdan soveltamisesta voidaan sopia erikseen tar- kemmin.

Pääluottamusmiehellä on tehtävänsä hoitamista varten oikeus saada tiedot omalla toi- mialueellaan tai työpaikassaan toimivista aliurakoitsijoista ja niiden palveluksessa työ- paikalla tai toimialueella olevasta työvoimasta.

8 § Luottamusmiestehtävien hoitaminen

Tehtäviensä hoitamista varten pääluottamusmiehelle ja luottamusmiehelle järjestetään säännöllisesti toistuvaa tai tilapäistä vapautusta työstään.

Arvioitaessa luottamusmiestehtävien hoitamiseen tarvittavaa ajankäyttöä on huomiota kiinnitettävä muun muassa seuraaviin asioihin:

- työntekijöiden ja työpisteiden lukumäärään sekä alueen laajuuteen että tuotannon luonteeseen,

- noudatetaanko työpaikalla aika- vai suorituspalkkausjärjestelmää,

- missä määrin käytössä oleva palkkausjärjestelmä edellyttää jatkuvaa neuvottele- mista,

- käytössä olevien suorituspalkkausjärjestelmien luonteeseen,

- missä määrin työt ja työmenetelmät ovat pysyviä ja jatkuvasti vaihtuvia, sekä

- pääluottamusmiehen ja luottamusmiehen yhteydensaantimahdollisuuksiin edusta- miinsa henkilöihin.

Jos pääluottamusmies tai luottamusmies on vapautettu säännöllisesti toistuviksi mää- räajoiksi työstään, hänen tulee hoitaa luottamusmiestehtävänsä sinä aikana. Pääluot- tamusmiehelle työnjohdon tulee kuitenkin antaa kiireellisten asioiden hoitamista varten ja luottamusmiehelle niiden lyhytaikaista hoitamista varten vapautusta työstään muu- nakin työn kannalta sopivana aikana.

Jos pääluottamusmies tai luottamusmies on ilmoittanut poissaolosta, luottamustehtä- vää hoitaa hänen sijaisensa. Jos poissaolo on lyhyt, sijainen toimii tehtävässä vain tarvittaessa.

Säännöllisesti toistuva vapautus

Pääluottamusmiehen säännöllinen vähimmäisajankäyttö on:

Ryhmä	Edustettavien lukumäärä	Ajankäyttö h/vk
1.	10 – 49	4
2.	50 – 99	8
3.	100-249	16
4.	250-399	24
5.	400-549	32
6.	yli 550	40

Luottamusmiehen säännöllinen vähimmäisajankäyttö on:

Ryhmä	Edustettavien lukumäärä	Ajankäyttö h/kk
1.	30-49	3
2.	50-99	12
3.	100-299	32
4.	yli 300	40

Paikallisesti työehtosopimuksen 46 §:n mukaisesti työnantajan ja pääluottamusmiehen välillä voidaan ajankäytöstä sopia toisinkin kiinnittäen huomiota edellä tässä pykälässä mainittuihin perusteisiin.

Vapautuksen määrää laskettaessa sama henkilö tai henkilöryhmä voidaan laskea vain yhden pääluottamusmiehen ja luottamusmiehen hyväksi.

Työstä vapautuksen perusteena oleva edustettavien lukumäärää tarkistetaan tarvitta- essa vuosittain kesäkuussa. Mahdolliset muutokset vapautuksen määrässä toteute- taan seuraavan kuukauden alusta. Jos tarkastelujakson aikana edustettavien luku- määrässä tapahtuu olennaisia muutoksia, muutokset toteutetaan niiden toteamista seuraavan kuukauden alusta.

Xxxxxxxxxx vapautus

Muulle kuin säännöllisesti vapautetulle pääluottamusmiehelle ja luottamusmiehelle työnantaja myöntää tarvittaessa tilapäistä vapautusta työn kannalta sopivimpana ai- kana.

9 § Ansionmenetyksen korvaaminen ja luottamusmiespalkkio Ansionmenetyksen korvaaminen

Työnantaja korvaa luottamusmiehelle sen ansion, jonka luottamusmies menettää työ- aikana annetun säännöllisesti toistuvan vapautuksen ja tilapäisesti myönnetyn vapau- tuksen ajalta joko paikallisissa neuvotteluissa työnantajan edustajien kanssa tai toimi- essaan muuten työnantajan kanssa sovituissa tehtävissä, jollei muunlaisesta korvaus- perusteesta ole sovittu.

Jos säännöllisesti ilta- tai yötyötä tekevän luottamusmiehen ilta- tai yötyölisään oikeut- tava työvuoro työnantajan muuna kuin ilta- tai yöaikana tehtäväksi määräämän luotta- musmiestehtävän johdosta kokonaan tai osittain peruuntuu, luottamusmiehelle mak- setaan ansionmenetyksen korvauksena ilta- tai yötyölisä peruuntunutta työvuoroa tai

sen osaa vastaavalta ajalta kuitenkin enintään luottamusmiestehtävään käytetyltä ajalta.

Tilapäisen vapautuksen ajalta palkka maksetaan työvuoroluetteloon suunnitellun osin tai kokonaan peruuntuneen työvuoron mukaisesti.

Jos muu kuin kokonaan työstä vapautettu luottamusmies suorittaa työnantajan kanssa sovittuja tehtäviä säännöllisen työaikansa ulkopuolella, maksetaan hänelle lisä- ja yli- työkorvausta samojen perusteiden mukaisesti kuin hänen varsinaisessa työssään tai sovitaan hänen kanssaan muunlaisesta lisäkorvauksesta.

Luottamusmiespalkkio

Ansionmenetyksen korvauksen lisäksi pääluottamusmiehelle ja luottamusmiehelle toi- mivalle maksetaan lisäksi luottamusmiespalkkiota.

Pääluottamusmiehelle maksettava luottamusmiespalkkio 1.5.2022 lukien on:

Ryhmä	Edustettavien lukumäärä	Pääluottamusmies- palkkio euroa / kk
1.	alle 50	84
2.	50 - 99	110
3.	000-000	000
4.	000-000	000
5.	000-000	000
6.	550 - 899	560
7.	900 tai yli	871

Luottamusmiehelle maksettava luottamusmiespalkkio on 1.5.2022 lukien :

Ryhmä	Edustettavien lukumäärä	Luottamusmies- palkkio euroa / kk
1.	alle 50	54
2.	50-99	77
3.	100-299	94
4.	vähintään 300	109

Luottamusmiespalkkioiden perusteena oleva edustettavien lukumäärää tarkistetaan tarvittaessa vuosittain kesäkuussa. Mahdolliset muutokset palkkiossa toteutetaan seu- raavan kuukauden alusta. Jos tarkastelujakson aikana edustettavien lukumäärässä ta- pahtuu olennaisia muutoksia, muutokset toteutetaan niiden toteamista seuraavan kuu- kauden alusta.

Työnantajalle annetun ilmoituksen perusteella luottamusmiehen ja oman työn ohella toimivan pääluottamusmiehen sijaisena toimivalle maksetaan jokaiselta työpäivältä yksi 21,5:s osa luottamusmiespalkkiosta. Tehtävän varsinaisen haltijan palkkiota ei si- jaisuusajalta alenneta. Tehtävän varsinaisen haltijan palkattoman poissaolon ajalta hä- nelle ei makseta luottamusmiespalkkiota.

Jos pääluottamusmies suorittaa työnantajan kanssa sovittuja tehtäviä säännöllisen työaikansa ulkopuolella, maksetaan hänelle lisä- ja ylityökorvausta samojen perustei- den mukaisesti kuin hänen varsinaisessa työssään tai sovitaan hänen kanssaan

muunlaisesta lisäkorvauksesta.

Jos luottamusmies työnantajan kanssa sovittuaan tai työnantajan määräyksestä mat- kustaa luottamusmiestehtäviinsä kuuluvia neuvotteluja tai muita niihin liittyviä tehtäviä varten työ- ja asuinpaikkansa ulkopuolelle, hänelle maksetaan matkakustannusten korvausta ja päivärahaa samojen perusteiden mukaan kuin hänen varsinaisessa työs- sään.

10 § Luottamusmiesten koulutus

Luottamusmiehelle varataan tilaisuus osallistua koulutussopimuksessa sovittuun ja erikseen työnantajan kanssa sovittavaan koulutukseen, joka on omiaan lisäämään hä- nen pätevyyttään luottamusmiestehtävien hoitamisessa. Koulutuskustannusten kor- vaamisesta on sovittu koulutussopimuksessa.

Pääluottamusmiehen luottamusmiestehtävän päättymisen jälkeen tulee hänen ja työn- antajan yhteisesti selvittää, edellyttääkö työntekijän ammattitaidon ylläpitäminen enti- seen tai sitä vastaavaan työhön ammatillista koulutusta. Työnantaja järjestää selvityk- sen edellyttämää koulutusta. Koulutuksen sisältöä ratkaistaessa kiinnitetään huomiota työstä vapautukseen, luottamusmieskauden kestoon ja sinä aikana tapahtuneisiin työ- menetelmien muutoksiin.

11 § Luottamusmiesten toimitilat

Työnantaja järjestää luottamusmiehelle, milloin työpaikan olosuhteet sitä edellyttävät, paikan, jossa hän voi säilyttää luottamusmiestehtäviä varten tarvittavat asiakirjat ja toi- mistovälineet. Lisäksi on luottamusmiehelle järjestettävä mahdollisuus käyttää ao. yk- sikön henkilöstön tavanomaisessa käytössä olevia viestintävälineitä. Työnantaja jär- jestää tarvittaessa, mikäli se paikalliset olosuhteet huomioon ottaen on mahdollista, paikan, jossa voidaan käydä luottamusmiestehtävien hoitamista varten välttämättömät keskustelut.

Kokonaan työstä vapautetulle pääluottamusmiehelle työnantaja järjestää toimitilat sekä mahdollisuuden käyttää ao. yksikössä henkilöstön tavanomaisessa käytössä ole- via viestintä- ja toimistovälineitä.

12 § Neuvottelujärjestys

Erimielisyyksien ratkaisemisessa noudatetaan työehtosopimuksen määräyksiä.

13 § Toisin sopiminen

Pääluottamusmiesten ja luottamusmiesten määrästä, toimialueista, ajankäytöstä ja palkkioista voidaan sopia edellä mainitusta poikkeavasti työnantajan ja Posti- ja logis- tiikka-alan unioni PAU ry:n kesken.

14 § Sopimuksen voimassaolo

Jos työehtosopimus lakkaa olemasta voimassa, tämän sopimuksen luottamusmiehiä koskevia määräyksiä kuitenkin noudatetaan, kunnes uudesta työehtosopimuksesta on sovittu.

LIITE 3: TYÖSUOJELUSOPIMUS‌

1 § Työsuojeluvaltuutettu

Työntekijöiden oikeus valita työsuojeluvaltuutettu ja varavaltuutetut määräytyy työsuo- jelun valvonnasta ja työpaikan työsuojeluyhteistoiminnasta annetun lain (44/2006) mu- kaan. Työsuojeluvaltuutetun toimialueesta voidaan sopia työnantajan ja Posti- ja logis- tiikka-alan unioni PAU ry:n kesken.

2 § Työsuojeluvaltuutetun tehtävät

Työsuojeluvaltuutetun tehtävät määräytyvät työsuojelun valvonnasta ja työsuojeluyh- teistoiminnasta annetun lain mukaan. Lisäksi työsuojeluvaltuutettu suorittaa muut teh- tävät, jotka hänelle muun lainsäädännön ja sopimusten perusteella kuuluvat. Jos työ- suojeluvaltuutettu ei voi hoitaa tehtäviään tilapäisen esteen vuoksi, varavaltuutettu huolehtii tehtävien hoitamisesta.

3 § Työsuojeluvaltuutetulle annettavat tiedot ja oikeus saada koulutusta

Työsuojeluvaltuutetun oikeus tiedon saantiin ja koulutukseen määräytyvät työsuojelun valvonnasta ja työsuojeluyhteistoiminnasta annetun lain mukaan.

4 § Työsuojeluvaltuutetun asema

Työsuojeluvaltuutettu on velvollinen noudattamaan työsuhdetta koskevia määräyksiä ja sopimuksia, työaikaa, esimiestensä antamia määräyksiä sekä muita työsuhteesta johtuvia velvoitteita siitä huolimatta, että hän toimii työsuojeluvaltuutettuna.

Työsuojeluvaltuutettuna toimivaa työntekijää ei saa tämän tehtävän vuoksi irtisanoa tai siirtää ilman hänen omaa suostumustaan sellaiseen tehtävään, jonka palkkaus on hä- nen aikaisemman tehtävänsä palkkausta huonompi tai jossa valtuutetun tehtävien hoito vaikeutuu. Mikäli sopimussuhteista henkilöstöä joudutaan siirtämään, viimeisenä on pyrittävä siirtämään työsuojeluvaltuutettuna toimiva työntekijä.

5 § Työsuojeluvaltuutetun irtisanomissuoja Tuotannolliset ja taloudelliset irtisanomisperusteet

Työsuojeluvaltuutetun työsopimuksen irtisanomisesta on voimassa, mitä työsopimus- lain 7 luvun 10 §:ssä säädetään luottamusmiehen irtisanomisesta. Työsuojeluvaltuu- tettu irtisanotaan kirjallisesti. Ilmoituksessa tulee ilmetä irtisanomisen syy. Irtisanomi- sesta annetaan ilmoitus Posti- ja logistiikka-alan unioni PAU ry:lle.

Korvaukset

Jos työsuojeluvaltuutetun sopimus on lakkautettu tämän sopimuksen vastaisesti, työn- antajan on suoritettava korvauksena työsuojeluvaltuutetulle vähintään 10 ja enintään 30 kuukauden palkka. Xxxxxxx on määrättävä samojen perusteiden mukaan kuin työ- sopimuslain 12 luvun 2 §:ssä on säädetty. Korvausta lisäävänä tekijänä on otettava huomioon se, että tämän sopimuksen oikeuksia on loukattu. Jos tuomioistuin harkit- see, että edellytykset työsuhteen jatkumiselle tai jo päättyneen työsuhteen palauttami- selle on olemassa, eikä työsuhdetta siitä huolimatta jatketa, on tämä otettava erityisen painavana huomioon korvauksen suuruutta määrättäessä.

Ehdokassuoja

Työsopimuslain 7 luvun 10 §:ssä säännöksiä on soveltuvin osin noudatettava myös työsuojeluvaltuutettuehdokkaaseen, jonka asettamisesta on kirjallisesti ilmoitettu työn- antajalle. Ehdokassuoja alkaa aikaisintaan kolme viikkoa ennen vaalin toimittamista ja päättyy vaalituloksen tultua todetuksi. Työsopimuslain säännöksiä noudatetaan työ- suojeluvaltuutettuna toimineeseen henkilöön kuusi kuukautta hänen työsuojeluvaltuu- tetun tehtävänsä päättymisen jälkeen.

Työsuojeluvaltuutettu liikkeen luovutuksessa

Työsuojeluvaltuutetun asema jatkuu liikkeenluovutuksesta huolimatta sellaisenaan, jos luovutettu liike tai sen osa säilyttää itsenäisyytensä. Jos luovutettava liike tai sen osa menettää itsenäisyytensä, työsuojeluvaltuutetulla on oikeus tässä pykälässä tar- koitettuun jälkisuojaan liikkeenluovutuksesta johtuneesta toimikauden päättymisestä lukien.

Ammatillinen koulutus

Työsuojeluvaltuutetun tehtävien päättymisen jälkeen tulee hänen ja yrityksen yhtei- sesti selvittää, edellyttääkö hänen ammattitaitonsa ylläpitäminen entiseen tai sitä vas- taavaan työhön ammatillista koulutusta. Työnantaja järjestää selvityksen edellyttämää koulutusta. Koulutuksen sisältöä ratkaistaessa tulee kiinnittää huomiota työstä vapau- tukseen, työsuojeluvaltuutetun tehtävien kestoon ja sinä aikana tapahtuneisiin työme- netelmien muutoksiin.

6 § Työsuojelutehtävien hoitaminen Työsuojeluvaltuutettu

Työsuojeluvaltuutetun tehtävän säännöllinen vähimmäisajankäyttö määräytyy edustet- tavien lukumäärän perusteella seuraavasti:

Ryhmä	Edustettavien lukumäärä	Ajankäyttö h/vk
1.	10 - 29	2
2.	30 - 74	6
3.	75 -149	10
4.	150-299	14
5.	300-499	20
6.	500-699	28
7.	yli 700	40

Työsuojeluvaltuutetulle myönnettävästä säännöllisesti toistuvasta työstä vapauttami- sesta voidaan sopia toisin työnantajan ja Posti- ja logistiikka-alan unioni PAU ry:n kes- ken esimerkiksi silloin, kun työsuojeluvaltuutetun toimialue sovitaan yhtä työpaikkaa laajemmaksi.

Työsuojelutoimikunnan jäsenen ajankäyttö

Työsuojelutoimikunnan työntekijöitä edustaville jäsenille myönnettävästä säännölli- sesti toistuvasta työstä vapauttamisesta sovitaan yrityskohtaisesti työnantajan ja yri- tyksen pääluottamusmiehen kesken tai työnantajan ja Posti- ja logistiikka-alan unioni PAU ry:n kesken.

Jos työsuojelutoimikunnan työntekijöitä edustavien jäsenten työstä vapauttamisesta ei ole sovittu, heillä on oikeus saada vapautusta säännöllisistä työtehtävistään välttämät- tömien työsuojelua koskevien tehtävien suorittamista varten vähintään neljäksi tunniksi kunkin neljän perättäisen kalenteriviikon pituisen ajanjakson aikana, jollei tuotannolle

tai työnantajan toiminnalle vapautuksesta aiheutuva tuntuva haitta ole tilapäisesti va- pautuksen esteenä.

7 § Ansionmenetyksen korvaaminen Työsuojeluvaltuutettu

Työnantaja korvaa työsuojeluvaltuutetulle sen ansion, jonka tämä menettää työaikana annetun säännöllisesti toistuvan vapautuksen ja tilapäisesti myönnetyn vapautuksen ajalta joko paikallisissa neuvotteluissa työnantajan edustajien kanssa tai toimiessaan muuten työnantajan kanssa sovituissa tehtävissä, jollei muunlaisesta korvausperus- teesta ole sovittu.

Jos säännöllisesti ilta- tai yötyötä tekevän työsuojeluvaltuutetun ilta- tai yötyölisään oi- keuttava työvuoro työnantajan muuna kuin ilta- tai yöaikana tehtäväksi määräämän työsuojelutehtävän johdosta kokonaan tai osittain peruuntuu, työsuojeluvaltuutetulle maksetaan ansionmenetyksen korvauksena ilta- tai yötyölisä peruuntunutta työvuoroa tai sen osaa vastaavalta ajalta kuitenkin enintään työsuojelutehtävään käytetyltä ajalta.

Tilapäisen vapautuksen ajalta palkka maksetaan työvuoroluetteloon suunnitellun osin tai kokonaan peruuntuneen työvuoron mukaisesti.

Jos muu kuin kokonaan työstä vapautettu työsuojeluvaltuutettu suorittaa työnantajan kanssa sovittuja tehtäviä säännöllisen työaikansa ulkopuolella, maksetaan hänelle lisä- ja ylityökorvausta samojen perusteiden mukaisesti kuin hänen varsinaisessa työs- sään tai sovitaan hänen kanssaan muunlaisesta lisäkorvauksesta.

Työsuojelutoimikunnan jäsen

Työsuojelutoimikunnan työntekijöitä edustavilla jäsenillä on oikeus saada korvausta välttämättömien työsuojelua koskevien tehtävien hoitamisen johdosta heille aiheutu- neesta ansionmenetyksestä sekä palkkiota heidän työajan ulkopuolella suorittamis- taan tehtävistä ja työsuojelutoimikunnan kokouksista kuten työsuojeluvaltuutetulla.

Muut korvaukset

Jos työsuojeluvaltuutettu työnantajan kanssa sovittuaan tai työnantajan määräyksestä matkustaa työsuojelutehtäväänsä kuuluvia neuvotteluja tai muita niihin liittyviä tehtäviä varten työ- ja asuinpaikkansa ulkopuolelle, hänelle maksetaan matkakustannusten korvausta ja päivärahaa samojen perusteiden mukaan kuin hänen varsinaisessa työs- sään.

8 § Työsuojelupalkkiot

Ansionmenetyksen korvauksen lisäksi työsuojeluvaltuutetulle maksetaan työsuojelu- palkkiota. Työsuojelupalkkion määrä on edustettavien lukumäärän perusteella seu- raava 1.2.2022 lukien:

Ryhmä	Edustettavien lukumäärä	Palkkio euroa / kk
1.	alle 50	82
2.	50 - 99	108
3.	000-000	000
4.	000-000	000
5.	000-000	000
6.	000-000	000
7.	900 tai yli	854

Työsuojelupalkkion määrä on edustettavien lukumäärän perusteella seuraava 1.5.2022 lukien:

Ryhmä	Edustettavien lukumäärä	Palkkio euroa / kk
1.	alle 50	84
2.	50 - 99	110
3.	000-000	000
4.	000-000	000
5.	000-000	000
6.	000-000	000
7.	900 tai yli	871

Työsuojeluvaltuutetulla maksettavasta palkkiosta voidaan sopia toisin työnantajan ja Posti- ja logistiikka-alan unioni PAU ry:n kesken.

Työnantajalle annetun ilmoituksen perusteella työsuojeluvaltuutetun sijaisena toimi- valle maksetaan jokaiselta työpäivältä yksi 21,5:s osa työsuojelupalkkiosta. Tehtävän varsinaisen haltijan palkkiota ei sijaisuusajalta alenneta. Tehtävän varsinaisen haltijan palkattoman poissaolon ajalta hänelle ei makseta työsuojelupalkkiota.

9 § Työsuojeluvaltuutetun toimitilat

Työnantaja järjestää työsuojeluvaltuutetulle, milloin työpaikan olosuhteet sitä edellyt- tävät paikan, jossa hän voi säilyttää tehtäviään varten tarvittavat asiakirjat ja toimisto- välineet. Lisäksi työsuojeluvaltuutetulle on järjestettävä mahdollisuus käyttää ao. yksi- kön henkilöstön tavanomaisessa käytössä olevia viestintävälineitä. Työantaja järjestää tarvittaessa, mikäli paikalliset olosuhteet huomioon ottaen on mahdollista, paikan jossa voidaan käydä työsuojelutehtävien hoitamista varten välttämättömät keskustelut.

Päätoimiselle työsuojeluvaltuutetulle työnantaja järjestää toimitilat sekä mahdollisuu- den käyttää ao. yksikössä henkilöstön tavanomaisessa käytössä olevia viestintä- ja toimistovälineitä.

10 § Työsuojeluasiamies

Yrityskohtaisesti työehtosopimuksen 46 §:n mukaisesti työnantajan ja yrityksen pää- luottamusmiehen kesken tai työnantajan ja Posti- ja logistiikka-alan unioni PAU ry:n kesken voidaan sopia työsuojeluasiamiesten valinnasta ja näiden tehtävistä. Työsuo- jeluasiamiehelle voidaan antaa hänen tehtäviensä hoitamisen vaatimaa tilapäistä va- pautusta työtehtävistä sopimalla siitä paikallisesti työehtosopimuksen 46 §:n mukai- sesti. Työsuojeluasiamiehelle voidaan sopia maksettavaksi palkkiota.

LIITE 4: MATKUSTAMINEN‌

1 §

Työntekijä on velvollinen suorittamaan työtehtävien edellyttämät työmatkat. Työmatka on tehtävä tarkoituksenmukaisella tavalla siten, ettei siihen kulu aikaa eikä siitä ai- heudu kustannuksia enemmän, kuin tehtävien hoitaminen välttämättä vaatii.

2 §

Työmatka alkaa työntekijän varsinaiselta työpaikalta tai suoraan asunnolta ja päättyy työntekijän varsinaiselle työpaikalle tai suoraan asunnolle.

3 §

Työnantaja korvaa kaikki ylimääräiset ja tarpeelliset matkakustannukset, joihin luetaan matkalippujen hinnat, matkatavarakustannukset, sopimukseen perustuva oman auton käyttö sekä milloin matka tapahtuu yön aikana, makuupaikkalippujen hinnat. Matkasta aiheutuvien kustannusten korvaaminen sekä muut matkaan liittyvät yksityiskohdat tu- lee tarvittaessa yhteisesti selvittää ennen matkalle lähtöä.

4 §

Työntekijän omalla tai hallitsemallaan autolla tekemästä matkasta suoritetaan matkus- tamiskustannusten korvauksena kilometrikorvausta Verohallinnon kulloinkin voimassa olevan päätöksen mukaisesti. Vuonna 2022 kilometrikorvaus henkilöautolla on 46 senttiä kilometriltä.

5 §

Kun työn tekemispaikka on yli 15 kilometrin etäisyydellä työpaikasta tai asunnosta, sekä lisäksi yli 5 kilometrin etäisyydellä sekä varsinaisesta työpaikasta että asunnosta, maksetaan päivärahaa kultakin matkavuorokaudelta seuraavasti:

- kokopäiväraha: matka on kestänyt yli 10 tuntia,

- osapäiväraha: matka on kestänyt yli 6 tuntia.

Kun matka on kestänyt enemmän kuin yhden matkavuorokauden ajan ja matkaan käy- tetty aika ylittää viimeisen matkavuorokauden vähintään kahdella tunnilla, se oikeuttaa uuteen osapäivärahaan, ja yli kuudella tunnilla, se oikeuttaa uuteen kokopäivärahaan.

Päiväraha on määrältään se, jonka Verohallinto vuosittain vahvistaa verovapaaksi. Vuonna 2022 kokopäivärahan määrä on 45 euroa ja osapäivärahan määrä on 20 eu- roa.

6 §

Jos työntekijä jonakin matkavuorokautena saa ilmaisen tai matkalipun taikka hotelli- huoneen hintaan sisältyneen ruoan, päivärahan määrästä vähennetään puolet. Ilmai- sella ruoalla tarkoitetaan kotimaan kokopäivärahan ja ulkomaan päivärahan kysymyk- sessä ollen kahta ja osapäivärahan kysymyksessä ollen yhtä ilmaista ateriaa.

7 §

Yöpymiskustannusten korvaustavat ovat:

- hotellimajoitus	hotellimajoituksen enimmäismäärät matkavuorokautta kohden ovat vuosina 2022 Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten kaupungeissa enintään 141 euroa ja muissa kunnissa enintään 100 euroa,
- yöpymisraha	jos työntekijä ei esitä majoituslaskua, työnantaja suorittaa vuosina 2022 13 euron yöpymisrahan yöltä,
- makuu- tai hyttipaikka	yöltä (kello 21.00 – 7.00) ei makseta yöpymisrahaa.

8 §

Matkapäiviltä maksetaan palkka siltä matkaan käytetyltä ajalta, jolta työntekijä matkan takia muuten on estynyt saamasta palkkaa kuitenkin enintään niin pitkältä ajalta, että hän saa säännöllistä päivittäistä työaikaansa vastaavan palkan. Matka-aikaa ei lueta työaikaan.

Sunnuntai- ja pyhäpäivänä sekä muuna työntekijän työvuoroluettelon edellyttämänä vapaapäivänä kotimaassa suoritetusta matkasta maksetaan matka-ajan palkka hänen säännöllistä työaikaa vastaavasti enintään 7 tunnilta 39 minuutilta yksinkertaisen tun- tipalkan mukaan.

Jos työntekijä suorittaa työnantajan määräyksestä muuna kuin edellä mainittuna päi- vänä työtehtävien edellyttämän matkan, johon käytettävä aika palkallisen työajan ul- kopuolella on vähintään 4 tuntia, hänelle maksetaan matka-ajan korvauksena 1.5.2022 lukien 28,26 euroa.

Xxxxxxx työntekijä tehtäviensä luonteen vuoksi itse päättää matkojensa suorittamisesta ja työaikansa käytöstä, ei korvausta matkustamiseen käytetyltä ajalta makseta.

9 §

Ulkomaan päivärahan määräytymisperusteet ovat kulloinkin voimassa olevan Verohal- linnon päätöksen mukaiset. Päivärahan ja hotellikorvausten enimmäismäärät määräy- tyvät kulloinkin voimassa olevan valtion virkaehtosopimuksen mukaan.

Laivaseminaareista sekä kokous- ja koulutusristeilyistä suoritetaan päiväraha koti- maan matkojen säännösten ja euromäärien mukaisesti.

10 §

Jos työ työnantajan toimeksiannosta tehdään vähintään 2 kilometrin etäisyydellä työn- tekijän toimipaikasta eikä työntekijällä ole työn vuoksi mahdollisuutta ruokailutauon ai- kana aterioida tavanomaisella ruokailupaikallaan, hänelle maksetaan siitä aiheutuvien kustannusten korvauksena ateriakorvausta, jonka suuruus vuonna 2022 on 11,25 eu- roa. Ateriakorvausta ei makseta samanaikaisesti päivärahan kanssa.

Jos työntekijä edellä tarkoitetuissa oloissa joutuu työskentelemään vähintään kolme tuntia yli normaalin työajan, maksetaan hänelle tästä aiheutuvien kustannusten kor- vauksena edellisen lisäksi toinen ateriakorvaus, jonka suuruus vuonna 2022 on 11,25 euroa.

LIITE 5: MUUTTOKUSTANNUSTEN KORVAAMINEN‌

1 §

Jos työntekijä joutuu kotimaassa muuttamaan asuntoaan toiselle paikkakunnalle työn- antajan yrityksen tai sen osan siirtämisen taikka uudelleenjärjestelyn johdosta, työn- antaja korvaa hänen muuttokustannuksensa.

2 §

Muuttokustannuksina korvataan:

1. työntekijän ja hänen perheenjäsentensä matkustamiskustannukset muuttomat- kalta työehtosopimuksen työmatkakorvausten mukaisesti,

2. tavanomaiset koti-irtaimiston kuljetuksesta aiheutuneet välttämättömät, kohtuulli- set ja kuljetukseen välittömästi liittyvät kustannukset, ja

3. muuttoraha korvauksena muista tarpeellisista muutosta aiheutuneista kustannuk- sista.

Työntekijälle voidaan suorittaa myös muuta tarpeellista muuttoon liittyvää korvausta työnantajan harkinnan mukaan.

3 §

Muuttoraha suoritetaan korvauksena muutosta aiheutuneista tarpeellisista kustannuk- sista.

Jos muuttavia henkilöitä on yksi, muuttorahaa maksetaan 1514 euroa, jos henkilöitä on kaksi, 1850 euroa, ja kolme tai enemmän, 2186 euroa.

Jos yrityksen tai sen osan siirto kohdistuu kumpaankin aviopuolisoon samanaikaisesti, suoritetaan muuttoraha vain toiselle. Jos siirtymisajankohtien välinen aika kuitenkin on vähintään kuusi kuukautta, suoritetaan lisäksi toiselle aviopuolisolle 50 % muuttora- hasta.

4 §

Jos työnantaja järjestää maksuttoman henkilöiden tai muuttotavaran kuljetuksen, sitä on käytettävä, mikäli se muuttotapaan, matkan pituuteen tai muuttoon käytettävään aikaan nähden täyttää yleiset kohtuulliset vaatimukset.

5 §

Lasku näissä määräyksissä tarkoitetusta korvauksesta on, jollei pätevää estettä ole, annettava työnantajalle viimeistään kahden kuukauden kuluttua muutosta tai matkan suorittamisesta.

Laskuun on liitettävä kuitit ja muu luotettava selvitys aiheutuneista kustannuksista.

6 §

Muuttoon liittyvistä erityisistä asumiskustannuksista voidaan suorittaa korvausta siten kuin siitä yrityskohtaisesti erikseen sovitaan.

Palvelualojen työnantajat PALTA ry

Eteläranta 10 6. krs

PL 62, 00131 Helsinki

Vaihde 020 595 5000 xxx.xxxxx.xx

Posti- ja logistiikka-alan unioni PAU ry.

Xxxx Xxxxxxxxxx ranta 6 00530 Helsinki

Puhelin 09 613 116 xxx.xxx.xx

JÄLKIPAINOS KIELLETÄÄN.