Työehtosopimus

10.1.2022

TOIMI VA JA TASA-ARVOINEN TYÖKULTTUURI

SISÄL LYS

Hyvää huomista täältä Xxxxxxxxx! 4

1 Työsuhteesta yleisesti 8

2 Palkat 12

3 Työaika, työtavat ja matkustaminen 16

4 Hyvinvointi – poissaolot ja sosiaaliset määräykset 24

5 Työssä kehittyminen 34

6 Neuvottelumääräykset ja muut määräykset 36

Liitteet

Liite 1 – Palkkaratkaisu 41

Liite 2 – Liukuvan työajan ohje 44

Liite 3 – Työaikapankkisopimus 47

Liite 4 – Matka-ajan ohje 49

Liite 5 – Luottamushenkilö ja työsuojeluvaltuutettu 50

Hyvää huomista täältä Xxxxxxxxx!

Goforelle työehtosopimus on sopimus työnteon periaatteista ja hengestä. Se on kokoelma yhdessä sovittuja ohjeita, joihin kuka tahansa goforelainen voi toimen- kuvastaan riippumatta tukeutua, kun kyse on esimerkiksi työaikoihin, vapaapäiviin, työn ja vapaa-ajan yhteensovittamiseen tai sairaustapauksiin liittyvistä kysymyksistä.

Työehtosopimus pohjautuu Goforen yli 20-vuotiseen arvopohjaan, jonka kulmakiviä ovat kehittyminen hyvä- nä työpaikkana sekä aito iloitseminen

asiakkaidemme onnistumisesta. Xxxxxx rakentaneet sopimuksen siten, että se kertoo pyrkimyksistämme työyhteisönä, ja kuvaa samalla yrityksemme tavoitteet ja toimintatavat selkeästi.

Keskiverto työssäkäyvä ihminen viettää työn ääressä merkittävän osan arjestaan, joten olemme valmiit laittamaan valta- vasti panoksia työnteon viihtyvyyteen

ja työkulttuurin toimivuuteen. Aiomme olla aina ensimmäisten joukossa kehit- tämässä tasa-arvoisempaa ja yhteistä etua korostavaa työkulttuuria, jossa niin johtaminen, tiimityö kuin tavat työsken- nellä itsenäisesti ovat ajan tasalla ja kiinni tulevaisuudessa.

Goforelle työehtosopimus on sopimus työnteon periaatteista ja hengestä.

Jatkuvan parantamisen ja goforelaisten hyvinvoinnin, arjen tukemisen ja kehittymisen hen- gessä tulemme jatkokehittämään tätä työehtosopimusta yhdessä goforelaisten kanssa.

Meille on tärkeää ymmärtää muuttuvaa maailmaa ja työntekijöidemme tarpeita ja koemme että pystymme oman työehtosopimuksemme kautta vaikuttamaan positiivisesti näihin tar- peisiin. Sisällytimme jo tähän ensimmäiseen versioon useita meille tärkeitä asioita, joiden työstäminen jatkuu matkallamme kohti seuraavaa versiota.

JOHDANNOKSI:

K UVAUS M Ä ÄR ÄY K S ET

Soveltamisala

Työntekijä - tämä työehtosopi- mus koskee sinua

Soveltamisala

Työehtosopimusta sovelletaan Gofore Oyj:öön, Gofore Lead Oy:öön, Qentinel Finland Oy:öön työsopimussuhteessa oleviin työntekijöihin.

Sopimus ei koske yrityksen johtoa eikä sellaisessa asemassa olevia, jotka edustavat työnantajaa tämän sopimuksen piirissä olevien työntekijöiden työehtoja määrättäessä. Tällaisia henkilöitä ovat esimerkiksi yrityksen hallituksen jäsenet, toimitusjohtaja, johtoryhmän jäsenet ja liiketoimintayksiköiden vetäjät.

Liitteet

Huomioi myös liitteet, joista osa kuuluu tähän työehtosopi- mukseen ja osa puolestaan on

informatiivisia ja kuvaavat yhtiön kulloinkin voimassa olevaa käy- täntöä.

Työehtosopimuksen liitteinä ovat:

1. Paikallinen palkkaratkaisu

2. Liukuvan työajan ohje

3. Työaikapankkisopimus

4. Matka-ajan ohje

5. Luottamushenkilö ja työsuojeluvaltuutettu

Liitteet 1 ja 5 ovat osa tätä työehtosopimus- ta. Liitteet 2–4 ovat luonteeltaan informatii- visia ja kuvaavat tämän työehtosopimuksen allekirjoitushetkellä voimassa olevia liukuvan työajan mallia, työaikapankkia ja matka-ajan ohjetta, eivätkä ne ole osa tätä työehtosopi- musta.

Työrauha

Perusoikeudet

Tämän sopimuksen voimassa ollessa on työrauha.

Työtaistelutoimenpiteet, jotka kohdistuvat tä- hän sopimukseen tai johonkin sen määräykseen ovat kiellettyjä sopimuksen voimassaoloaikana.

Työntekijällä on vapaus kuulua

ammattiliittoon.

Järjestäytymisoikeus on puolin ja toisin loukkaa-

maton.

Työnantaja johtaa ja valvoo työn

tekemistä.

Työnantajalla on oikeus ottaa toimeen ja erottaa

työntekijä sekä määrätä työn johtamisesta.

Työnjohto-oikeus

JOHDANTO

K UVAUS M Ä ÄR ÄY K S ET

Voimassaolo

Työehtosopimus on voimassa kalenterivuoden kerrallaan,

ellei toisin sovita.

Tämä sopimus tulee voimaan, kun osapuolet ovat sen allekirjoittaneet ja jatkuu 31.12.2022 asti, min- kä jälkeen se jatkuu vuoden kerrallaan, ellei sitä viimeistään kolme kuukautta ennen sen päätty-

mistä ole kirjallisesti irtisanottu.

Työntekijä

Työntekijällä tarkoitetaan työehtosopimuksessa henkilöä, joka on työsuhteessa työehtosopimuk- sen osapuolena olevaan yhtiöön ja työehtosopi- muksen soveltamisalan piirissä.

Työnantaja

Työnantajalla tarkoitetaan työehtosopimuksessa yhtiötä, joka on osapuolena työehtosopimuksessa.

Yhtiön käytäntö

Yhtiön käytännöllä tarkoitetaan yhtiön kulloinkin voimassa olevaa käytäntöä, jota ei pidä tulkita työehtosopimuksen määräyksenä tai muuna oikeudellisesti sitovana määräyksenä. Työehto- sopimuksessa kuvataan yhtiön käytäntö useassa kohdassa tekstin vasemmassa sarakkeessa määräyksen ohella ”Kuvaus”-sarakkeissa. Tarkoi- tuksena on kuvata, miten työnantaja soveltaa tällä hetkellä yhtiössä työehtosopimuksen määräystä. Käytäntö voi muuttua milloin tahansa esimerkiksi lainsäädäntömuutosten tai verohallinnon ohjeiden muutosten takia taikka muusta työnantajan omal- la harkinnallaan katsomasta syystä.

Määritelmät

Työsuhde perustuu

molemminpuoliseen

välittämiseen

TYÖSUHTEESTA YLEISESTI

Gofore välittää työntekijöidensä hyvinvoinnista ja työntekijä välittää työyhteisön sekä Goforen hyvinvoinnista. Kuulostaa ehkä yksinkertaiselta, jopa itsestään selvältä, mutta tosiasiassa tämän asian toteutuminen on vaatinut, ja vaatii tulevaisuudessakin, jatkuvaa kehitystä ja vuorovaikutusta molemmin puolin.

Empatia, kuunteleminen, avoin vuorovaikutus ja selkeät odotukset ovat keskeisessä asemassa jokaisen työsuhteen ja työntekijän kohdalla.

Työyhteisöä, ja siten myös Goforea yrityk- senä, kehitetään koko henkilöstön voimin. Jotta tämä onnistuisi, on henkilöstöllä olta- va aktiivinen ja toimiva edustus ja Xxxxxxxxx puolestaan työkalut ja tahtoa muovautua sekä esiin nousseiden toiveiden että ajan tuomien muutosten mukaan.

Työntekijöiden ei myöskään oleteta sopeu- tuvan johonkin tiettyyn ennalta saneltuun muottiin. Uskomme, että valinnanvapaus yhdistettynä yhteisiin pelisääntöihin ra- kentaa molemminpuolista ymmärrystä, oli kyse sitten työajoista, vastuualueista tai yrityksen rahojen käyttämisestä.

TYÖSUHDE

Työsuhteen alkaminen ja päättyminen

K UVAUS

M Ä ÄR ÄY K S ET

1.1

Työsuhteen alkaminen

Työsopimus tehdään kirjallisesti

esihenkilön kanssa.

Työsopimus tehdään kirjallisesti.

Koeaika työsuhteen alussa on enintään kuusi

(6) kuukautta.

Irtisanoutuessasi tarkista irtisa- nomisaikasi työsopimuksesta. Työnantajan noudatettava irti- sanomisaika ei voi olla lyhyempi

kuin sinun noudattamasi aika.

Työntekijän on irtisanoessaan työsopimuksen noudatettava seuraavaa irtisanomisaikaa, jos pidemmästä irtisanomisajasta ei ole sovittu tai

irtisanomisen yhteydessä ei muusta sovita:

•

1 kuukausi

Työnantajan on irtisanoessaan työsopimuksen noudatettava seuraavia irtisanomisaikoja, jos pidemmistä irtisanomisajoista ei ole sovittu tai irtisanomisen yhteydessä ei muusta sovita:

• 1 kuukausi, jos työsuhde on jatkunut enin- tään neljä vuotta

• 2 kuukautta, jos työsuhde on jatkunut yli neljä vuotta mutta enintään kahdeksan vuotta

• 4 kuukautta, jos työsuhde on jatkunut yli kahdeksan mutta enintään 12 vuotta

• 6 kuukautta, jos työsuhde on jatkunut yli

12 vuotta

1.2

Työsuhteen päättyminen

TYÖSUHTEESTA YLEISESTI

Gofore onnistuu tekijöidensä ansiosta

PALK AT

PALKAT

Maksamme onnistumisestamme asianmukaisen korvauksen niille, joiden ansiota se on

– työntekijöillemme.

Haluamme, että Xxxxxxx työntekijät kokevat itsensä arvostetuiksi. Jotta saisimme nauttia tekijöidemme luottamuksesta, teemme jatkuvasti töitä usealla eri osa-alueella, joista oikeanlainen palkitseminen on yksi.

Palkitsemme kyvystä ottaa vastuuta liiketoiminnan pitkäjänteisestä onnistumisesta, paremman työyhteisön rakentamisesta sekä kyvystä palvella Goforen nykyisiä ja tulevia asiakkaita. Palkitsemisen suuruus on siten kytköksissä yhteiseen onnistumiseen.

Ansaittu palkka määräytyy aina tasa-arvoisesti ja yhdenvertaisesti tehtävän, osaamisen, koulutuksen ja tuloksellisuuden mukaan. Palkanmuodostus on aina johdonmukaista ja ennustettavaa. Kuten mihin tahansa yritykseen, myös Goforeen vaikuttaa aina vallalla oleva työmarkkinatilanne.

Maksamme onnistumisestamme asianmukaisen korvauksen niille, joiden ansiota se on – työntekijöillemme.

PALKKAUS

K UVAUS M Ä ÄR ÄY K S ET

2.1

Työntekijän palkka

Jokaisen palkka sovitaan työnantajan

kanssa.

Työntekijän palkka määräytyy työn- tekijän työsopimuksen perusteella, kuitenkin niin, että työntekijän palkka on minimissään kulloinkin voimassa olevan valtakunnallisesti sovitun Tietotekniikan palvelualan työehtosopimuksen vähim- mäispalkkataulukon ja asianomaisen

palkkatason kuvaajan mukainen.

2.2

Kuukausipalkan jakaja

Tuntipalkka lasketaan jakamalla kuukausipalkka enintään 158:lla.

Jakaja kuukausipalkkaisen tuntipalkan määrittämiseksi on enintään 158.

2.3

Tulospalkkio- järjestelmä

Työnantaja tiedottaa läpinäkyvästi käy- tössään olevista tulospalkkiojärjestelmistä. Luottamushenkilöiden pyynnöstä työnanta- jan on annettava selvitys järjestelmän sisäl- löstä ja tavoitteista luottamushenkilöille.

2.4

Harjoittelijat ja kesätyöntekijät

Harjoittelijalle maksetaan vähintään 85 % asianomaisen tehtävän vähimmäispalkasta.

Kokemattomalle kesätyöntekijälle maksetaan vähintään 75 % minimipalkasta.

Harjoittelijat

Harjoitteluajan palkka on vähintään 85 % kyseisen tehtävän mukaisesta palkasta. Palkoista voidaan sopia toisin sellaisten työsuhteessa olevien harjoittelijoiden kohdalla, joilla ei ole asianomaisen työn vaatimaa kokemusta ja tutkintovaatimuk- siin sisältyy harjoitteluaika tai

-jaksoja.

Kesätyöntekijät

Kesätyöntekijän, jolla ei ole alan amma- tillista koulutusta tai alan työkokemusta, palkka on vähintään 75 % tehtävän mukai- sesta minimipalkasta.

Oppisopimus

Oppisopimuksella työskentelevän palkka on vähintään 85 % kyseisen tehtävän mukaisesta palkasta.

PALKAT

Palkantarkistukset

K UVAUS M Ä ÄR ÄY K S ET

2.5

Palkantarkistukset

Luottamushenkilöt ovat sopineet työnantajan kanssa palkkarat- kaisun vuodelle 2022 (sisältäen palkantarkistuksen säännöt), joka on kuvattu liitteessä 1.

Palkantarkistuksista neuvotellaan vuosittain paikallisesti. Sopimus palkantarkistuksista tehdään jäljempänä kohdan 6.1 määräysten mukaisesti luottamushenkilön kanssa tai ellei luottamushenkilöä ole valittu, työntekijöillä on oikeus valita keskuudestaan edustaja neuvottelemaan palkantarkistuksesta. Vaali tai muu valintamenettely on järjestettävä niin, että kaikilla työehtosopimuksen piirissä olevilla työntekijöillä on tilaisuus osallistua edustajan valintaan.

Paikallinen sopimus palkantarkistuksis- ta on kuitenkin hyväksytettävä hyvissä ajoin ennen kulloinkin voimassa olevan palkkaratkaisun päättymistä työehtosopi- muksen osapuolilla kirjallisesti. Työehto- sopimuksen osapuolilla on tällöin mah- dollisuus hylätä se.

Jos paikallista sopimusta palkantarkis- tuksista ei ole saavutettu viimeistään marraskuun 30. päivä, työehtosopimuksen osapuoli voi irtisanoa tämän työehto- sopimuksen päättymään helmikuun 28. päivä. Irtisanominen on tehtävä kirjallisesti viimeistään joulukuun 31. päivä.

Luottamus ja vastuu käsi kädessä

TYÖAIKA, TYÖTAVAT JA M ATKUSTAMINEN

TYÖAIKA, TYÖTAVAT JA MATKUSTAMINEN

Jotta työ on mahdollisimman sujuvaa, inspiroi- vaa ja tuloksellista, luomme jatkuvasti myös uusia työn tekemisen tapoja.

Oletamme jokaisen työntekijän toimivan vastuulli- sesti ja rehellisesti heille luotetuissa työtehtävissä. Työntekijä arvioi valinnoissaan vaikutukset sekä omaan työhönsä, työyhteisöönsä että asiakkaaseen. Yhteiset työn tekemisen tavat sovitaan tiimeissä ja asiakkaan kanssa. Näitä arviointeja varten on tarjolla ohjeita ja tukea.

Työn ei tule koskaan edellyttää työpäivien venyttä- mistä. Toimivalla resurssien hallinnalla, johtamisella ja itsensä johtamisen tukemisella tehdään työstä sujuva ja mukava osa arkea. Jotta työ on xxxxxxxx- xxxxxx sujuvaa, inspiroivaa ja tuloksellista, luomme jatkuvasti myös uusia työn tekemisen tapoja. Gofore tarjoaa hyvät työvälineet kaikkiin työn tekemisen muotoihin, tehtiinpä sitä asiakkaan tai Goforen tilois- sa, hybridinä tai etänä.

Jotta voisimme ennaltaehkäistä mahdollisia työhyvinvointiin liittyviä ongelmia, seuraamme työaikaa ja mittaamme hyvinvointia. Goforen sisäisistä panostuksista huolimatta toivomme työntekijöidemme ymmärtävän, että työn tekemistä säätelevät myös lait ja sopimukset, joihin Gofore ei voi yrityksenä vaikuttaa.

Matkustuksessa huomioidaan sekä vastuullisuuteen liittyvät tekijät että asiakkaiden ja olosuhteiden erityispiirteet. Tästä syystä käytämme paikallisia sopimuksia ja projektikohtaisia ohjeistuksia.

TYÖAIKA

Säännöllinen työaika päivätyössä

K UVAUS

M Ä ÄR ÄY K S ET

3.1

Säännöllisen työajan pituus ja järjestäminen

Päivittäinen työaika on pää- sääntöisesti 7,5 tuntia viitenä päivänä viikossa.

Säännöllinen työaika

Säännöllinen työaika on enintään 7,5 tuntia vuo- rokaudessa ja 37,5 tuntia viikossa, ellei paikalli- sesti toisin sovita.

Keskimääräinen säännöllinen työaika Käytettäessä kiinteää työaikaa voidaan paikalli- sesti sopia keskimääräisestä säännöllisestä työ- ajasta. Säännöllisen vuorokautisen ja viikoittaisen työajan enimmäisrajoista voidaan sopia paikalli- sesti. Työajan tasaaminen toteutetaan enintään 12 viikon ajanjaksona, ellei perustellusta syystä sovita käytettäväksi pidempää tasoittumisjak- soa. Jos työaikaa ei tasoiteta tasoittumisjakson puitteissa, maksetaan ylittäviltä tunneilta palkka kuten viikoittaisesta ylityöstä.

3.2

Arkipyhäviikot

Normaalista poikkeavat työ- viikot.

Vapaapäiviä, jotka lyhentävät arkipyhäviikon säännöllistä viikoittaista työaikaa, ovat muulle arkipäivälle kuin lauantaille sijoittuvat:

• Uudenvuodenpäivä

• Loppiainen

• Pitkäperjantai

• Pääsiäismaanantai

• Vapunpäivä

• Helatorstai

• Juhannusaatto

• Itsenäisyyspäivä

• Jouluaatto

• Joulupäivä

• Tapaninpäivä

TYÖAIKA, TYÖTAVAT JA MATKUSTAMINEN

K UVAUS M Ä ÄR ÄY K S ET

3.3

Lepoajat ja työn tauotus

Huolehdithan riittävästä levosta ja jaksamisestasi!

Vapaapäivät ja tauot

Lauantait ja sunnuntait ovat lähtökohtaisesti va- paapäiviä. Palvelustarpeen sitä vaatiessa voidaan paikallisesti sopia, että lauantai voi olla työpäivä, jolloin viikkoa kohti annetaan toinen vapaapäivä, joka pyritään järjestämään maanantaiksi.

Työviikko ja työvuorokausi

Työviikko alkaa maanantaina. Työvuorokausi on kalenterivuorokausi.

Tauot

Työaikaan sisältyvä tauko on kaksi kertaa päivässä.

3.4

Liukuva työaika

Noudatamme liukuvaa työaikaa, jonka puitteissa saldosi voi vaih- della +60 / -20 tuntia.

Yrityksessä sovelletaan työnantajan kulloinkin voimassa olevaa liukuvan työajan ohjetta. Tämän työehtosopimuksen allekirjoitushetkellä voimas- sa oleva ohje on liitteenä 2. Liite kuvaa yhtiön käytäntöä, eikä liite ole sopimuksellisesti osa tätä työehtosopimusta.

3.5

Työaikapankki

Ylimääräiset liukumat voidaan tallettaa pankkiin myöhemmin vapaana käytettäväksi.

Yrityksessä on käytössä kulloinkin henkilöstön edustajan kanssa sovittu työaikapankki. Tämän työehtosopimuksen allekirjoitushetkellä voimassa oleva ohje on liitteenä 3. Liite kuvaa yhtiön käytän- töä, eikä liite ole sopimuksellisesti osa tätä työehto- sopimusta, vaan työaikalain tarkoittama sopimus työnantajan ja henkilöstön edustajien välillä.

Säännöllisen työajan ylittäminen

3.6

Lisä- ja ylityö ja sen korvaaminen

Lisä- ja ylityötä tehdään Gofo- rella vain harvoin ja siitä sovitaan erikseen.

Lisätyö

Lisätyötä on työ, jota työnantajan aloitteesta ja työntekijän suostumuksella tehdään sovitun säännöllisen työajan ja pisimmän lainmukaisen säännöllisen työajan välisenä aikana.

Lisätyö korvataan 50 %:lla korotettuna silloin, kun lisätyötä tehdään työehtosopimuksen tarkoit- taman säännöllisen enimmäistyöajan (7,5 tuntia päivässä ja 37,5 tuntia viikossa) ja pisimmän lain mukaisen säännöllisen työajan (8 tuntia päivässä ja 40 tuntia viikossa) välisenä aikana.

K UVAUS M Ä ÄR ÄY K S ET

Ylityö

Ylityötä on työ, jota työnantajan aloitteesta ja työntekijän suostumuksella tehdään yli työaikalain tarkoittaman säännöllisen työajan enimmäismää- rien eli 8 tuntia päivässä (vuorokautinen ylityö) ja 40 tuntia viikossa (viikoittainen ylityö).

Vuorokautisen ylityön korvaaminen

Vuorokautisesta ylityöstä maksetaan kahdelta

(2) ensimmäiseltä tunnilta 50 %:lla ja seuraavilta tunneilta 100 %:lla korotettu palkka.

Viikoittainen ylityö

Viikoittaisesta ylityöstä maksetaan kahdeksalta

(8) ensimmäiseltä tunnilta 50 %:lla ja seuraavilta tunneilta 100 %:lla korotettu palkka.

Korvaaminen vastaavana vapaa-aikana Työntekijän suostumuksella voidaan lisä-, yli- ja sunnuntaityö korvata vastaavana korotettuna vapaa-aikana. Vapaa-aika on annettava kahden kuukauden kuluessa työn suorittamisesta, mikäli työntekijä sitä vaatii.

3.7

Sunnuntaityölisä

Sunnuntaisin ja arkipyhinä työtä tehdään Goforella vain harvoin ja siitä sovitaan erikseen.

Tiettyinä arkipyhinä tehty työ

Sunnuntaina, kirkollisena juhlapäivänä, vapunpäi- vänä, itsenäisyyspäivänä ja uuden vuoden aattona klo 17 jälkeen tehdystä ylityöstä maksetaan muun siltä ajalta tulevan palkan lisäksi työaikalain mu- kaista sunnuntaityökorotusta vastaava korotus.

3.8

Varallaolo

Työajan ulkopuolista varallolo- ja päivystystyötä tehdään Goforel- la vain harvoin ja siitä sovitaan erikseen.

Varallaolosta ja sen korvaamisesta sovitaan varalla- olevan työntekijän kanssa.

Varallaolokorvaus on 20–50 % perustuntipalkasta. Korvaus voidaan sopia myös kiinteäksi euromääräksi. Varallaolon korvausta määriteltäessä otetaan huo- mioon varallaolon sitovuus ja työntekijälle mahdollises- ta matkustamisesta työkohteeseen aiheutuva vaikutus.

• varallaoloaika pyritään järjestämään yhdenjak- soiseksi, eikä sitä lueta työaikaan

• varallaoloaika keskeytyy, kun työntekijä kutsun saatuaan ryhtyy työhön

• varallaolokorvaus maksetaan vähintään neljältä varallaolotunnilta

TYÖAIKA, TYÖTAVAT JA MATKUSTAMINEN

K UVAUS M Ä ÄR ÄY K S ET

3.9

Hälytystyökutsu ja hälytystyö- korvaus

Goforella työtä tehdään pää- sääntöisesti vain säännöllisenä työaikana.

Työajan ulkopuolisesta kriittises- tä työasiasta, jonka hoitaminen ei voi odottaa seuraavaan työ- päivään, korvataan poikkeus- tilanteissa korvaus hälytystyö- kutsusta ja, jos hälytystyö edel- lyttää siirtymistä toimitiloihin, myös hälytystyökorvaus.

Hälytystyökutsu alkaa työntekijän muuna kuin varallaolo- tai työaikana tapahtuvasta työnantajan kulloinkin voimassa olevan ohjeistuksen mukaisesta yhteydenotosta, jonka nojalla työntekijä antaa toi- mintaohjeita tai määräyksiä työsuorituksessa, jotka eivät voi asian kiireellisyyden ja työnantajan toiminnan kannalta (esimerkiksi asiakasprojektin aikataulun) odottaa seuraavan säännöllisen työajan alkamiseen asti.

Hälytystyökutsusta suoritetaan korvauksena yksin- kertainen tuntipalkka yhdeltä tunnilta.

Mikäli työntekijä joutuu hälytystyökutsun perusteel- la siirtymään työnantajan tai tämän asiakkaan toimi- tiloihin (hälytystyö), suoritetaan lisäksi korvauksena 1 tunnin palkkaa vastaava hälytystyökorvaus. Tätä korvausta ei lasketa mukaan työaikaan.

Mikäli hälytystyökutsu tapahtuu klo 22 ja 06 välillä, on ym. korvaus siirtymisestä työntekopaikalle kak- sinkertainen. Mikäli hälytystyö on samalla ylityötä, on ylityökorvaus heti 100 %.

Työnantaja ja luottamushenkilöt laativat yhdessä tarkemman ohjeistuksen niistä periaatteista, jotka koskevat hälytystyökutsun ja -korvauksen maksami- sen edellytyksenä olevien periaatteiden ja toiminta- ohjeiden luonnetta.

3.10

Työaikamääräyksistä poikkeaminen paikallisesti sopien

Luottamushenkilö ja työnantaja voivat sopia paikallisesti toisin työaikamääräyksistä.

Paikallisesti sopien voidaan poiketa työehtosopi- muksen kohtien 3.1–3.3 ja 3.7–3.9 määräyksistä työaikaa koskien, kuitenkin siten, että kaikissa tapauksissa on noudatettava ehdottomia lain säännöksiä.

Työmatkat

3.11

Yleiset matkustamista koskevat määräykset

K UVAUS

Kun työ edellyttää matkustamis- ta, noudatamme yhtiön käytän- nön mukaista matkustusohjetta.

M Ä ÄR ÄY K S ET

Matkustamisvelvollisuus

Työntekijä on velvollinen suorittamaan työtehtä- vien edellyttämät matkat. Matka on suoritettava tarkoituksenmukaisella tavalla siten, ettei siihen kulu aikaa eikä siitä aiheudu kustannuksia enem- män kuin tehtävän hoitaminen välttämättömästi vaatii.

Työmatkan ja matkavuorokauden alkaminen ja päättyminen

Työmatka ja päivärahaan oikeuttava matkavuo- rokausi alkavat silloin, kun työntekijä lähtee työ- matkalle työpaikaltaan tai erikseen sovittaessa kotoaan ennen säännöllisen työajan alkamista ja ne päättyvät silloin, kun työntekijä palaa työ- paikalleen tai säännöllisen työajan jo päätyttyä suoraan kotiin.

Koulutusmatkat

Kohtien 3.10–3.11 matkakustannusten korvaa- mista koskevia määräyksiä sovelletaan myös työnantajan määräämiin ja työnantajan kanssa sovittuihin koulutusmatkoihin.

Matkakustannukset

Työnantaja korvaa kaikki tarpeelliset työmatkasta aiheutuneet ylimääräiset kustannukset, joihin lue- taan esimerkiksi majoituskustannukset, matka- lippujen hinnat, matkatavarakustannukset ja, jos matka tapahtuu yön aikana, makuupaikkalippujen hinnat. Matkasta aiheutuvien kustannusten korvaaminen sekä muut matkaan liittyvät yksityis- kohdat tulee tarvittaessa selvittää yhteisesti ennen matkalle lähtöä.

Päiväraha

Kun työntekemispaikka on yleisesti käytetyn kul- kutien mukaisesti mitaten yli 80 kilometrin etäisyydellä työntekijän vakituisesta työpaikasta tai asunnosta (riippuen siitä kummasta paikasta matkalle lähdetään) ja vähintään 15 kilometrin etäisyydellä sekä työntekijän vakituisesta työpai- kasta että asunnosta, maksetaan verohallinnon verovapaaksi vahvistaman suuruinen päiväraha kultakin matkavuorokaudelta.

3.12

Matka- kustannusten korvaaminen

TYÖAIKA, TYÖTAVAT JA MATKUSTAMINEN

K UVAUS M Ä ÄR ÄY K S ET

Yöpymiskustannukset

Ellei työntekijälle ole järjestetty majoittumismah- dollisuutta, työnantaja korvaa työmatkan aikaiset majoittumiskustannukset hyväksymänsä selvityk- sen mukaisesti.

Korvaus oman auton käytöstä

Jos oman auton käytöstä on sovittu, maksetaan siitä Verohallinnon vuosittain verovapaaksi vahvis- taman suuruinen korvaus.

Jos työntekijä joutuu tulemaan hälytystyöhön tai yli- työhön tai poistumaan tällaisesta työstä sellaisena vuorokauden aikana, jona säännölliset kulkuyhtey- det puuttuvat, tai jos hänet kutsutaan hälytystyö- hön niin kiireellisesti, että työpaikalle on mahdoton ehtiä yleisellä kulkuneuvolla, suoritetaan työnteki- jälle korvaus matkakustannuksista tai, jos hän on käyttänyt omaa ajoneuvoaan, korvaus oman ajo- neuvon käyttämisestä.

Yrityksessä sovelletaan työnantajan kulloinkin voimassa olevaa matka-ajan ohjetta. Tämän työeh- tosopimuksen allekirjoitushetkellä voimassa oleva ohje on liitteenä 4. Liite kuvaa yhtiön käytäntöä, eikä liite ole sopimuksellisesti osa tätä työehtoso- pimusta.

3.13

Matka-aika

Oma ja toisten hyvinvointi ennen kaikkea

HYVINVOINTI – POISSAOLOT JA SOSIAALISET MÄÄRÄYKSET

Työntekijöillä on oikeus, ja samalla myös velvollisuus, huolehtia sekä omasta että toisten työnteki- jöiden hyvinvoinnista. Vaikka painopiste onkin usein hyvinvoinnin kehittämisessä, ei päivittäisessä tekemisessä ole unohdettu ongelmien ehkäisyä ja korjaamista.

Oletamme työntekijöidemme käyttäytyvän aina kunnioittavasti ja ystävällisesti toisiaan kohtaan, myös hankalien tilanteiden edessä. Jokainen rakentaa kulttuuriamme oman toimintansa kautta. Meille on tärkeää, että työyhteisömme on inklusiivinen ja toivottaa kaikki tervetulleiksi sellaisina kuin he ovat. Näin ollen jokaisella on myös velvollisuus puuttua syrjivään, väheksyvään tai hyökkää- vään käytökseen, mikäli sellaista havaitsee.

Yleinen hyvinvointi perustuu aktiiviselle kuuntelulle, keskustelulle ja halulle ymmärtää jokaisen työntekijän tarpeita ja taipumuksia. Lomia ja vapaita voi pitää joustavasti, ja niistä sovitaan aina tiimeittäin ja yhdessä asiakkaan kanssa.

Gofore on myös perheystävällinen työpaikka, ja näin ollen pyrimme aina joustamaan ja tarjoamaan erilaisia mahdollisuuksia työn ja sen ulkopuolisen elämän yhteen sovittamisessa.

Vaikka Gofore onkin tulos- ja kehityshakuinen yritys, hyvinvointi ajaa aina työn edelle. Työntekijöi- den hyvinvointia varten Gofore tarjoaa kattavat työterveyspalvelut. Yksiselitteinen ohjeistuksemme on, että sairaana ei tulla töihin.

Vaikka Gofore onkin tulos- ja kehityshakuinen yritys, hyvinvointi ajaa aina työn edelle.

POISSAOLOT JA SOSIAALISET MÄÄRÄYKSET

Työkyvyttömyys

Palkalliseen jaksoon luetaan myös aika, jolloin työntekijä on työkyvytön lapsettomuushoidon tai sukupuolen korjaushoidon

vuoksi.

Sairausajan palkan maksujakson pituus Palkka maksetaan kunkin työkyvyttömyys- tapauksen yhteydessä työsuhteen alettua

seuraavasti:

•

alle 3 vuotta, neljän viikon ajalta

3 vuotta, mutta alle 5 vuotta, viiden viikon

5 vuotta, mutta alle 10 vuotta, kuuden viikon vähintään 10 vuotta kahdeksan viikon ajalta

Mikäli työsuhde on kestänyt alle kuukauden, määräytyy työnantajan sairausajan palkanmak- suvelvollisuus työsopimuslain 2 luvun 11 §:n

mukaan.

Lyhyestä sairauspoissaolosta maksetaan palkkaa. Yhtiön käytäntönä on, että voit olla kolme päivää poissa ilman sairaslomatodistusta, ellei

toisin pyydetä.

Sairausajalta maksetaan palkka edellyttäen, että

•

työntekijä on sairauden, tapaturman tai lapsettomuushoidosta johtuvan työkyvyttö- myyden vuoksi estynyt tekemästä työtään eikä

hän ole aiheuttanut työkyvyttömyyttään

tahallisesti tai törkeällä tuottamuksella

Työntekijän on viipymättä ilmoitettava työnanta- jalle työkyvyttömyydestään ja, jos mahdollista, sen kestosta. Työntekijän on pyydettäessä esitettävä työkyvyttömyydestä lääkärintodistus tai muu työnantajan hyväksymä selvitys työky-

vyttömyydestä.

4.1

Sairausajan palkka

K UVAUS

Jos sama sairaus uusiutuu ly- hyen ajan sisään, sairauspois- saolot voidaan laskea yhteen.

M Ä ÄR ÄY K S ET

Saman sairauden uusiutuminen

Jos työntekijä sairastuu uudelleen samaan sairau- teen enintään 30 päivän kuluessa siitä päivästä, jolloin viimeksi maksettiin sairauspäivärahaa, aika, jolta työnantaja on velvollinen suorittamaan sairausajan palkkaa, lasketaan siten kuin kysy- myksessä olisi yksi sairastumisjakso. Sairausajan palkkaa maksetaan kuitenkin sairausvakuutuslain 8 luvun 7 §:n 2 momentin tarkoittamalta omavas- tuuajalta.

HYVINVOINTI – POISSAOLOT JA SOSIAALISET MÄÄRÄYKSET

K UVAUS

Työnantaja hakee korvaukset Kelasta niin kauan kuin palkallinen sairausloma kestää. Kun sairausloma muuttuu palkattomaksi, henkilö hakee itse Kelasta korvaukset.

M Ä ÄR ÄY K S ET

Sairausajan palkanmaksun toteuttaminen Työnantaja toteuttaa sairausajan palkan maksa- misen seuraavasti:

Työnantaja maksaa työntekijälle palkan ja hakee itselleen tältä ajalta työntekijälle tulevan sairaus- vakuutuslain mukaisen päivärahan.

Jos sairausvakuutuslain tarkoittamaa päivärahaa ei makseta työntekijästä johtuvasta syystä tai se maksetaan lakisääteistä pienempänä, työnan- tajan palkanmaksuvelvollisuus vähenee maksa- matta jääneellä määrällä.

Sairausajan palkasta vähennetään samasta työ- kyvyttömyydestä ja samalta ajanjaksolta saatu päiväraha tai siihen rinnastettava korvaus, joka maksetaan lain perusteella työnantajan osaksi tai kokonaan kustantamasta vakuutuksesta tai työnantajan kannatusmaksua saavasta sairaus- vakuutuskassasta.

Lääkärintarkastukset

4.2

Palkanmaksun edellytykset ja matkakustannusten korvaaminen

Sairastuessasi äkillisesti voit pääsääntöisesti käydä lääkärintarkastuksessa

työaikana ja saada tältä ajalta palkan.

I Palkanmaksun yleiset edellytykset Säännöllisen työajan palkkaa ei vähennetä koh- dan II alakohdissa 1-4 mainituilta tarkastuksilta ja tutkimuksilta edellyttäen, että:

• niitä ei ole voitu hoitaa työajan ulkopuolella

• ne on järjestetty työajan tarpeetonta mene- tystä välttäen

• niistä on ilmoitettu etukäteen työnantajalle ja

• asianomaisen tarkastuksen tai tutkimuksen yhteydessä jäljempänä mainitut erityisedelly- tykset täyttyvät

K UVAUS

Lähtökohtaisesti saat palkan nor- maalisti muun muassa siltä ajalta, kun käyt joko itse tai puolisosi kans- sa lapsettomuushoidossa.

M Ä ÄR ÄY K S ET

II Palkanmaksun erityisedellytykset

1. Muut kuin lakisääteiset lääkärintarkastukset Säännöllisen työajan palkkaa ei vähennetä siltä ajalta, kun

• työntekijä käy sairauden toteamiseksi välttä- mättömässä lääkärintarkastuksessa tai tar- kastukseen liittyvässä lääkärin määräämässä laboratorio- ja röntgentutkimuksessa

• työntekijä on lääkärin tutkimustoimenpiteestä johtuen työkyvytön

• työntekijä on sairausoireiden vuoksi otettu sairaalaan tarkkailtavaksi tai tutkittavaksi

• työntekijä käy itse tai puolisonsa kanssa lap- settomuushoitoon liittyvällä lääkärinkäynnillä tai tutkimuksessa

2. Aikaisemmin todetun sairauden tapauksessa palkkaa ei vähennetä

• kun työntekijän on ollut tarpeen hakeutua lääkärintarkastukseen sairauden olennaisen pahentumisen vuoksi

• kun krooninen sairaus edellyttää lääkärin tar- kastusta ja kysymyksessä on ao. erikoislääkärin suorittama tarkastus hoidon määrittelemiseksi

• kun työntekijä käy hoidon määrittelemiseksi tarpeellisen ao. erikoisalan lääkärin tarkastuk- sessa, jossa annetaan määräys apuvälineen (esim. silmälasien) hankkimiseksi

• kun työntekijä käy muussa aikaisemmin todetun sairauden hoidon määrittelemiseksi tarpeellisessa lääkärintarkastuksessa, jos pal- velua ei ole saatavissa työajan ulkopuolella

• syöpäsairauden edellyttämän hoitotoimenpi- teen aiheuttamalta työkyvyttömyysajalta

3. Äkillisen hammassairauden vaatiman hoitotoi- menpiteen ajalta palkkaa ei vähennetä, jos

• hammassairaus aiheuttaa työkyvyttömyyden

• hammassairaus vaatii hoitoa samana päivänä tai saman työvuoron aikana ja

• hammaslääkärin antama todistus osoittaa työ- kyvyttömyyden ja hoidon kiireellisyyden

HYVINVOINTI – POISSAOLOT JA SOSIAALISET MÄÄRÄYKSET

K UVAUS M Ä ÄR ÄY K S ET

4. Lakisäteiset lääkärintarkastukset ja tutkimukset

Palkkaa ei vähennetä työntekijän käydessä

• lakisääteistä työterveyshuoltoa koskevan valtioneuvoston päätöksen tarkoittamissa ja työterveyshuollon toimintasuunnitelmaan hyväksytyissä tarkastuksissa

• nuorten työntekijäin suojelusta annetussa laissa tarkoitetuissa tarkastuksissa

• terveydenhoitolain edellyttämissä tutkimuk- sissa, joihin työnantaja lähettää työntekijän tai

• synnytystä edeltävissä lääketieteellisissä tutkimuksissa

Työnantaja maksaa edellä kohdassa 4.2(4) tar- koitetuilta lääkärintarkastuksilta ja tutkimuksilta välttämättömät matkakustannukset kyseisiin tutkimuksiin tai jälkitarkastuksiin sekä päivärahan, jos ne tehdään muulla paikkakunnalla. Tarkas- tuksen tapahtuessa työntekijän vapaa-aikana maksetaan hänelle ylimääräisistä kuluista summa, joka vastaa sairausvakuutuslain mukaista vähim- mäispäivärahaa.

Matkakustannukset ja päivärahat

Perhevapaa

Osapuolet tiedostavat, että perhevapaalainsäädäntö on uudistumassa. Osapuolet sitoutuvat neuvottelemaan sopimuskauden aikana perhevapaauudistuksesta tavoitteena saattaa työehtosopimuksen teksti perhevapais- ta vastaamaan uuden lain tarkoitusta huomioiden erityisesti pyrkimys perhevapaapalkan tasa-arvoistamiseen kustannusneutraalisti.

K UVAUS M Ä ÄR ÄY K S ET

4.3

Äitiysvapaan palkka

4.4

Isyysvapaan palkka

Äidille maksetaan palkkaa luontoise- tuineen kolmen kuukauden ajalta.

Isälle maksetaan palkkaa luontoise- tuineen kolmen viikon ajalta.

Äitiysvapaan ajalta maksetaan palkka kolmel- ta kuukaudelta edellyttäen, että työsuhde on

jatkunut yhtäjaksoisesti vähintään viisi kuukautta ennen laskettua synnytysaikaa.

Työntekijälle maksetaan palkka luontoisetuineen ensimmäiseltä isyysvapaajaksolta 18 arkipäivän jaksoon sisältyviltä työpäiviltä edellyttäen, että työsuhde on jatkunut yhtäjaksoisesti vähintään viisi kuukautta ennen laskettua synnytysaikaa.

Siltä ajalta, jolta työnantaja on maksanut edellä tarkoitettua äitiys- tai isyysvapaan palkkaa, työnantaja on oikeutettu nostamaan itselleen palautuksena työntekijälle lain tai sopimuksen perusteella tulevan päivärahan tai siihen verrat- tavan korvauksen taikka saamaan työntekijältä päivärahaa tai korvausta vastaavan määrän, ei kuitenkaan enempää kuin maksamansa palkan määrän.

Äitiys- ja isyysvapaan palkasta tehtävät vähennykset

4.5

Adoptio

Haluamme tukea adoptiopro- sessin läpikäyviä työntekijöitä. Adoptoiva työntekijä saa kolmen kuukauden pituisen palkallisen adoptiovapaan.

Alle 10-vuotiaan lapsen tai alle 18-vuotiaan vammaisen lapsen adoptoineella työntekijällä on oikeus saada kolmen kuukauden pituinen palkal- linen adoptiovapaa.

HYVINVOINTI – POISSAOLOT JA SOSIAALISET MÄÄRÄYKSET

Tilapäinen poissaolo ja muita etuuksia

K UVAUS M Ä ÄR ÄY K S ET

4.6

Lapsen sairastuminen

Yhtiön käytännön mukaisesti sairaan lapsen hoitoa voi kirjata jokainen goforelainen, jonka taloudessa asuvaa lasta hän hoitaa.

Vaihtoehtoisesti työntekijät voi- vat yhtiön käytännön mukaisesti käyttää sairaan lapsen hoitopal- velua kumppaniemme kautta.

Lapsen sairaus

Alle 10-vuotiaan lapsen tai alle 18-vuotiaan vam- maisen lapsen sairastuessa äkillisesti maksetaan huoltajalle palkkaa sairausajan palkkaa koskevien määräysten mukaisesti lapsen hoidon järjestä- miseksi tai lapsen hoitamiseksi välttämättömän, enintään neljän työpäivän pituisen poissaolon ajalta edellyttäen, että tarvittaessa työnantajalle esitetään lapsen sairaudesta vastaava selvitys kuin työntekijän omasta sairaudesta vaaditaan.

Työntekijän vuosilomaetuja ei vähennetä edellä tarkoitetun poissaolon takia.

4.7

Vanhemman sairastuminen

Jos vanhempasi sairastuu äkillisesti, sinulla on xxxxxx- xxxxxx ottaa enintään kaksi päivää palkallista vapaata auttaaksesi vanhempaasi.

Työntekijällä on oikeus enintään kahden päivän palkalliseen poissaoloon työstä, jos hänen välitön läsnäolonsa on välttämätöntä hänen vanhempiaan kohdanneen, sairaudesta tai onnettomuudesta johtuvan, ennalta arvaamattoman ja pakottavan syyn vuoksi. Palkalliseen poissaoloon on oikeus kuitenkin enintään kerran 12 peräkkäisen kuukau- den aikana.

Työntekijän on ilmoitettava työnantajalle poissa- olostaan ja sen syystä niin pian kuin mahdollista. Työnantajan pyynnöstä työntekijän on esitettävä luotettava selvitys poissaolonsa perusteesta.

K UVAUS M Ä ÄR ÄY K S ET

Saat palkallista vapaata, jos sinut vihitään, täytät 50

vuotta tai tasakymmeniä sen

jälkeen, muutat tai osallistut lähiomaisesi hautajaisiin.

Työntekijä saa palkallisen vapaapäivän

•

Lähiomaisella tarkoitetaan vanhempia, isovanhempia, lapsia, lapsenlapsia, sisaruk- sia, puolisoa sekä puolison

vanhempia ja lapsia.

työpäivänä, jona hänet vihitään avioliittoon täyttäessään 50, 60, 70, 80, 90 ja 100 vuotta (vapaan ajankohdasta sovitaan erikseen) työpäiväksi osuvana muuttopäivänään kuiten- kin enintään kerran 12 peräkkäisen kuukauden aikana

Kuolema ja hautajaiset

Työntekijälle järjestetään mahdollisuus lyhyeen tila- päiseen palkalliseen poissaoloon (1–3 päivää) lähi- omaisen kuoleman ja hautajaisten johdosta. Vapaan pituudesta sovitaan työnantajan kanssa tilanteen olosuhteen huomioon ottaen. Työntekijän vuosilo- maetuja ei vähennetä tällaisen poissaolon takia.

Kutsunta ja kertausharjoitukset

Asevelvollisen työntekijän osallistuminen ase- velvollisten kutsuntatilaisuuteen ei aiheuta hänen ansionsa alenemista. Jos työntekijä osallistuu reservin kertausharjoituksiin, maksetaan hänelle palkan ja reserviläispalkan erotus osallistumispäiviltä.

4.8

Muita etuuksia

Yhteiskunnalliset luottamustehtävät

Työntekijän osallistuessa työaikana kunnanvaltuus- ton tai -hallituksen taikka lakisääteisten vaalien vaalilautakunnan tai -toimikunnan työskentelyyn, hänelle maksetaan palkan ja kokouksen järjestäjän maksaman ansionmenetyksen korvauksen erotus. Työntekijän vuosilomaetuja ei vähennetä sen vuok- si, että kokoukset pidetään työaikana.

Ammattijärjestön hallintoelimien kokoukset Työntekijän palkka- ja vuosilomaetuja ei vähenne- tä, jos hän osallistuu valittuna edustajana Akavan, YTN:n ja Tietoala ry:n sekä niiden valtakunnallisten jäsenjärjestöjen liitto-, edustajisto- tai vuosikoko- ukseen taikka mainittujen järjestöjen hallitusten tai niiden asettaman toimikunnan kokouksiin. Mah- dollisen henkilöstöyhdistyksen edellä mainittujen toimielinten kokouksiin osallistumisen ja ajankäy- tön osalta on kuitenkin sovittava erikseen, mikäli kokous on tarkoitus järjestää työaikana.

4.9

Luottamustehtävät

HYVINVOINTI – POISSAOLOT JA SOSIAALISET MÄÄRÄYKSET

VUOSILOMA

Vuosiloma ja lomaraha

K UVAUS

M Ä ÄR ÄY K S ET

Vuosiloma kertyy lain

mukaisesti.

Työntekijän vuosiloma määräytyy vuosilomalain

(162/2005, muutoksineen) mukaan.

4.10

Vuosiloman ansain- ta ja pitäminen

4.11

Loman järjestäminen uudelle työntekijälle

Yhtiö järjestää uudelle työnte- kijälle hänen niin halutessaan vapaata kesälomakautena.

Rekrytoivia esihenkilöitä kan- nustetaan työntekijöiden oikeu- denmukaiseen kohteluun, kun sovitaan esimerkiksi palkallisen vapaan osasta. Ratkaisussa huomiota kiinnitetään työnteki- jän levon tarpeeseen.

Työnantaja järjestää ennen lomakauden alkua työsuhteeseen tulleelle työntekijällä tämän niin halutessa mahdollisuuden saada mahdollisen palkallisen vuosiloman lisäksi palkatonta vapaata työstä siten, että palkallinen ja palkaton loma ovat yhteensä vähintään neljä (4) viikkoa.

Lomarahana maksetaan puolet vuosilomapalkasta.

Yhtiön käytäntönä on maksaa lomaraha kesäkuun ja helmikuun palkanmaksun yhteydessä.

Lomarahan maksaminen lomakorvauksen yhteydessä

Jos työnantaja irtisanoo työntekijän muista kuin työntekijästä johtuvista syistä siten, että työsuhde päättyy lomakautena, lomaraha maksetaan siitä lomakorvauksesta, joka määräytyy edellisen päät- tyneen lomanmääräytymisvuoden perusteella.

Eläkkeelle siirtyminen

Eläkkeelle siirtyvälle työntekijälle maksetaan lomaraha työntekijän vuosilomapalkasta ja loma- korvauksesta.

Asevelvollisuus

Asevelvollisuutta suorittamaan lähtevälle työnte- kijälle lomaraha maksetaan työhön paluun jälkeen.

Sopiminen lomarahan maksamatta jättämisestä Jos luottamushenkilö ja työnantaja yhteisesti toteavat työnantajalla olevan taloudellisen tilan- teen vuoksi työsopimuslain 7 luvun 3 §:n mukaiset irtisanomisperusteet, voidaan sopia paikallisesti lomarahan kokonaan tai osittain maksamatta jättämisestä. Sopimus voidaan tehdä yhdeksi lomavuodeksi kerrallaan. Sopimuksen yhteydessä työnantaja selvittää lomarahan maksamatta jättä- misestä aiheutuvan kustannussäästön käyttöpe-

riaatteet.

4.12

Lomaraha

Vapaus valita, oikeus kehittyä

TYÖSSÄ KEHITTYMINEN

Osaaminen kehittyy ensisijaisesti jokapäiväisissä työtehtävissä. Siksi Goforella tarjotaan aina työntekijän osaamista vastaavaa ja sitä kehittävää työtä. Jokaisella on mahdollisuus, mutta myös velvollisuus huolehtia oman osaamisensa kehittämisestä asiakkaita, liiketoimintaa ja työyhteisöä palvelevalla tavalla. Kannustamme myös jakamaan omaa osaamista työyhteisössä.

Toinen merkittävä kehitystä ajava voima on tiimityöskentely. Yhdessä tehden löydämme parhaat ratkaisut ja opimme uusia näkökulmia, mikä puolestaan kasvattaa sekä ammattitaitoamme että

Yksi kehittymisen kulmakivistä on tiimityöskentely

– toimivimmat ratkaisut löytyvät usein yhdessä tekemällä.

kykyämme huomioida ja ymmärtää toisiamme.

Kannustamme kertomaan mielipiteet avoimesti ilman pelkoa sensuroinnista tai rangaistuksista. Samalla odotamme kaikkien kykenevän kuuntele- maan ja tarkastelemaan asioita myös muista kuin omista näkökulmistaan. Odotamme jokaisen etsi- vän tilaisuuksia pyytää ja antaa vahvistavaa sekä ohjaavaa palautetta, ja ottavan myös kiitoksella vastaan itse saamansa palautteen.

Virheet ovat sallittuja, mutta niistä on velvollisuus oppia. Retrospektiivit ja itsereflektio ovat tärkeitä oppimisen tukijoita. Jokainen projekti nähdään mahdollisuutena oppia ja kehittyä niin ammatilli- sesti kuin ihmisinäkin.

Yhdessä ja avoimesti

NEUVOTTELUMÄÄR ÄYKSET JA MUUT MÄÄR ÄYKSET

Uuden yrityskohtaisen työehtosopimuksen ansiosta pystymme paikallisesti sopimaan työ- paikkamme käytännöistä. Meillä on pitkään jalostunut yhteistyösuhde työnantajan ja luotta- mushenkilöidemme välillä, jonka varassa voimme jatkaa sopimuksen kehittämistä. Mahdolli- set erimielisyydet ratkaistaan ensisijaisesti työpaikalla käytävin neuvotteluin.

NEUVOTTELUMÄÄRÄYKSET JA MUUT MÄÄRÄYKSET

K UVAUS M Ä ÄR ÄY K S ET

6.1

Paikallinen sopiminen

Työnantaja ja luot- tamushenkilö voivat sopia paikallisesti toisin tämän työehtosopimuk- sen määräyksistä.

Työehtosopimuksessa tarkoitettu paikallinen sopiminen

Työehtosopimuksen määräyksistä on mahdollista sopia toisin tämän kohdan mukaisesti pakottavan lain säännökset huomioiden. Näin tehtyä sopimusta pidetään paikallisena sopimuksena.

Seuraavista määräyksistä voidaan poiketa paikallisella sopimuksella:

• Kohta 3.1 (Säännöllisen työajan pituus ja järjestäminen)

• Kohta 3.2 (Arkipyhäviikot)

• Kohta 3.3 (Lepoajat ja tauot)

• Kohta 3.7 (Sunnuntaityölisä)

• Kohta 3.8 (Varallaolo)

• Kohta 3.9 (Hälytystyökutsu ja hälytystyökorvaus)

• Kohta 4.12 (Sopiminen lomarahan maksamatta jättämi- sestä)

Lisäksi liitteen 1 mukaista paikallista palkkaratkaisua pide- tään tässä kohdassa tarkoitettuna paikallisena sopimuk- sena. Työehtosopimusosapuolien on kuitenkin kohdan 2.5 mukaisesti hyväksyttävä kirjallisesti liitteen 1 mukainen paikallinen palkkaratkaisu ennen kuin se voi astua voimaan.

Paikallisen sopimisen osapuolet

Paikallinen sopiminen on mahdollista työnantajan ja/ tai tämän edustajan ja luottamushenkilön välillä, tai ellei

luottamushenkilöä ole valittu, työntekijöillä on oikeus valita keskuudestaan edustaja neuvottelemaan paikallisesta sopimuksesta. Vaali tai muu valintamenettely on järjestet- tävä niin, että kaikilla työehtosopimuksen piirissä olevilla työntekijöillä on tilaisuus osallistua edustajan valintaan.

Sopimuksen muoto ja kesto

Paikallinen sopimus on tehtävä kirjallisesti. Sopimuksesta on käytävä ilmi, ketä sopimus koskee, mistä työehtosopimuk- sen kohdasta on sovittu ja mitä on sovittu. Sopimus voi olla määräaikainen tai toistaiseksi voimassa oleva. Ellei lyhyem- mästä irtisanomisajasta ole sovittu, toistaiseksi voimassa oleva sopimus voidaan irtisanoa kolmen kuukauden irtisano- misaikaa noudattaen. Jos sovittu järjestely on sidottu tiettyyn ajanjaksoon, järjestely jatkuu kuitenkin sen loppuun.

K UVAUS M Ä ÄR ÄY K S ET

Paikallisesta sopimuksesta johtuvat erimielisyydet Paikallisen sopimuksen tulkintaa koskevat erimielisyydet ratkaistaan kuten työehtosopimuksen erimielisyydet.

Tämä työehtosopimus sisältää oikeudellisesti sitovia määräyksiä sekä oikeudellisesti ei-sitovia periaatteita ja kuvauksia. Määräyksillä tarkoitetaan työehtosopimuk- sen sivun oikealla puolella ”Määräykset”-sarakkeen alla olevia tekstejä, jotka muodostavat tämän työehtosopi- muksen. Kuvauksilla tarkoitetaan työehtosopimuksen sivun vasemmalla puolella ”Kuvaus”-sarakkeen alla olevia tekstejä. Periaatteilla tarkoitetaan kunkin työehtoso- pimuksen luvun alussa ennen määräyksiä ja kuvauksia olevia tekstejä.

Osapuolet toteavat, että jos tämän työehtosopimuksen tulkinnasta syntyy erimielisyyttä, tulkinnassa otetaan huomioon vain oikeudellisesti sitovat määräykset, eikä tulkinnassa oteta huomioon kuvausten tai periaatteiden tekstejä, jotka eivät ole osa työehtosopimusta.

Tämä työehtosopimus on neuvoteltu, laadittu ja allekir- joitettu suomenkielisenä versiona. Työehtosopimuksesta voidaan osapuolten yhteisellä päätöksellä laatia epäviralli- sia käännöksiä. Mikäli tämän suomenkielisen version ja sen käännöksen välillä on ristiriitoja tai epäselvyyksiä, tämä versio on määräävä.

6.2

Työehto- sopimuksen tulkinta

Työehtosopimuksen tulkintaa tai työsuhteen ehtoja kos- keva erimielisyys ratkaistaan noudattaen alla esitettyä neuvottelujärjestystä.

Paikallinen neuvottelujärjestys

Erimielisyydet ratkaistaan ensisijaisesti työpaikalla käy- tävin neuvotteluin.

• työn suorittamista ja sen teknillistä järjestelyä

koskevissa kysymyksissä työntekijän tulee kääntyä välittömästi työnjohdon puoleen

• palkkausta ja muita työsuhteen ehtoja koskevat erimielisyydet on selvitettävä paikallisesti työnan- tajan tai tämän edustajan ja luottamushenkilön tai työntekijän itsensä välillä

• työehtosopimuksen tulkintaa koskevat erimielisyy- det ratkaistaan työnantajan tai tämän edustajan ja luottamushenkilön välillä, jos yrityksessä on valittu luottamushenkilö

6.3

Erimielisyyksien ratkaiseminen

NEUVOTTELUMÄÄRÄYKSET JA MUUT MÄÄRÄYKSET

K UVAUS M Ä ÄR ÄY K S ET

Paikalliset neuvottelut on syytä aloittaa ja käydä ilman aiheetonta viivytystä. Neuvottelut on aloitettava viimeistään viikon kuluessa neuvotteluesityksen tekemisestä.

Paikallisista neuvotteluista on laadittava pöytäkirja, jos jompikumpi osapuolista sitä pyytää. Pöytäkirja tehdään ja allekirjoitetaan kahtena kappaleena, joista annetaan yksi kummallekin osapuolelle. Pöytäkirjaa ei tarvitse laatia, jos asiasta laaditaan erimielisyysmuistio.

Työehtosopimusosapuolten neuvottelut ja työtuomioistuin

Ellei asiaa saada ratkaistua paikallisesti, asia voidaan jom- mankumman paikallisen osapuolen vaatimuksesta siirtää työehtosopimusosapuolten ratkaistavaksi.

Tällöin paikalliset osapuolet laativat ensi tilassa yhteisen erimielisyysmuistion, josta ilmenee mitä erimielisyys koskee ja kummankin osapuolen perustellut kannat. Luottamus- henkilö ja työnantajan edustaja allekirjoittavat muistion.

Erimielisyysmuistio laaditaan kahtena kappaleena. Osa- puolet toimittavat muistion työehtosopimusosapuolille.

Jos paikallinen neuvotteluosapuoli ei kohtuullisessa ajassa osallistu erimielisyysmuistion laatimiseen, voi toinen osapuoli yksin siirtää asian työehtosopimusosapuolten ratkaistavaksi.

Työehtosopimusta koskevat erimielisyydet, joista on neu- voteltu neuvottelujärjestyksen mukaisesti työehtosopimus- osapuolten kesken pääsemättä yksimielisyyteen, voidaan jättää työtuomioistuimen ratkaistavaksi.

Jos työntekijä antaa siihen valtuuden, työnantaja pidättää palkasta allekirjoittaneiden työntekijäjärjes- töjen jäsenmaksut palkanmaksun yhteydessä ja tilittää ne ilmoitetun työntekijäjärjestön pankkitilille annettu- jen ohjeiden mukaisesti. Työnantaja antaa työntekijälle vuoden päättyessä verotusta varten todistuksen pidätetystä summasta.

6.4

Ammatti- yhdistys- jäsenmaksujen perintä

K UVAUS M Ä ÄR ÄY K S ET

6.5

Ryhmä- henkivakuutus

Ryhmähenkivakuutuksen tarkoituksena on turvata perheen välitön toimeentulo työntekijän menehtyessä.

Työnantaja kustantaa työntekijöille ryhmähenkiva- kuutuksen.

YTN ry:n jäsenjärjestöjen ja Tietoala ry:n rekisteröidyllä alayhdistyksellä ja sen työpaikkaosastolla tai vastaavalla on mahdollisuus järjestää kokouksia työpaikan työsuh- deasioista työnantajan osoittamassa paikassa työajan ulkopuolella seuraavin edellytyksin:

1. Xxxxxxxxx pidosta sovitaan etukäteen työnantajan kanssa.

2. Järjestäjillä on oikeus kutsua kokoukseen liiton edustajia.

3. Työntekijäliiton ja sen yhdistysten ilmoituksia saadaan kiinnittää työpaikan ilmoitustaululle.

6.6

Kokoontuminen työpaikalla

ALLEKIRJOITUKSET

Gofore Lead Oy

Gofore Oyj Qentinel Finland Oy

Xxxxxx Xxxxxx

Xxxx Xxxxxxxxxxx

Xxxxx Xxxxxxxx

Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry

Xxxxx Xxxxxxxxx

Xxxxx Xxxxxxxx

Tietoala ry

Xxxxx Xxxxxxx

Xxxx Xxxxxxx

TARKASTETTU

Xxxxx Xxxx Xxxxx Xxxx Xxxx Xxxxxxxx Xxxxx Xxxxxxxx Xxxxx Xxx-Xxxxx

Palkkaratkaisu

LIITE 1

3.1.2022

Goforen palkkaratkaisu

Palkkaratkaisun perusajatus on, että palkankorotukset peilaavat Goforen taloudellista menestymistä. Kun Go- forella menee hyvin, sen palkanmaksukyky on parempi ja korotukset suurempia. Taloudellisesti heikompana aikana palkkoja voidaan korottaa vähemmän. Tämä palkkarat- kaisu on työehtosopimuksen kohdassa 2.5 tarkoitettu paikallinen sopimus.

Palkankorotusten tavoite on edistää tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta palkkauksessa sekä palkita työnteki- jöitä pitkäjänteisestä hyvästä suoriutumisesta ja entistä vaativampien tehtävien hoitamisesta.

Goforella palkankorotukset koostuvat kahdesta osasta:

1) Kaikille työehtosopimuksen piirissä oleville makset- tavista neljännesvuosittaisista yleiskorotuksista, joiden periaatteet kuvataan jäljempänä kohdassa ”Neljännes- vuosittaiset yleiskorotukset”; ja 2) Henkilökohtaisista palkankorotuksista, joita työnantaja jakaa oman harkin- tansa pohjalta palkkaratkaisun tavoitteiden mukaisesti.

Yhteensä, sisältäen sekä kaikille työehtosopimuksen piirissä oleville maksettavat yleiskorotukset että työnan- tajan harkintansa mukaan kohdistamat henkilökohtaiset palkankorotukset, palkkoja korotetaan kunkin kalenteri- vuoden aikana määrältään kaksi kertaa yleiskorotusten osuuden verran. Tämä tarkoittaa sitä, että jos yleiskoro- tusten osuus vuoden aikana on 1,5 %, korotetaan palkko- ja yhteensä 2 * 1,5 % = 3,0 % (mukaan lukien yleiskoro- tukset ja henkilökohtaiset palkankorotukset).

Työnantajan harkintansa mukaan kohdistamia henkilökoh- taisia palkankorotuksia jaetaan siten vähintään yleiskoro-

tuksen verran (työnantaja voi omalla harkinnallaan jakaa henkilökohtaisia palkankorotuksia palkkaratkaisua enem- män mutta ei vähemmän kuin yleiskorotuksen verran).

Gofore kehittää palkankorotusten avoimuutta julkaise- malla henkilöstölle vähintään vuosittain henkilökohtais- ten palkankorotusten kokonaismäärän (%), henkilökoh- taisten palkankorotusten keskimääräisen suuruuden (%) sekä kuinka suuri osa henkilöstöstä on saanut henkilö- kohtaisia palkankorotuksia. Mahdollisuuksien mukaan julkaistaan tarkemmat tiedot (esim. rooleittain) siten, ettei henkilötason tiedot ovat pääteltävissä tilastoista.

NELJÄNNESVUOSITTAISET YLEISKOROTUKSET

Työehtosopimuksen piirissä olevien työntekijöiden palk- koja korotetaan jokaisen vuosineljänneksen alussa. Kun- kin neljännesvuosittaisen korotuksen suuruus perustuu Gofore-konsernin edellisen vuosineljänneksen orgaani- seen kasvuun ja oikaistuun EBITA:han seuraavaksi ku- vatulla tavalla. Viimeinen työehtosopimuksen mukainen yleiskorotus toteutetaan työehtosopimuksen päättymis- tä seuraavassa vuosineljänneksessä. Yleiskorotuksen suuruudesta tiedotetaan henkilöstölle mahdollisimman pian vuosineljänneksen tulosjulkistusten jälkeen.

Orgaanisen kasvun ja oikaistun EBITA:n laskeminen Edellisen vuosineljänneksen toteutunut kannattavuus määräytyy IFRS-standardin mukaisen konsernituloslas- kelman oikaistu EBITA-mittarin mukaisella laskentataval- la. Gofore määrittelee oikaistun EBITA:n seuraavasti:

raportoitu EBITA + (+ goodwill impairment +/-liiketoi- mintojen yhdistämisestä aiheutuvat hankintaan liittyvät välittömät kulut/ tuotot + liiketoiminnan uudelleenjärjes- telykulut -käyttöomaisuuden luovutusvoitot + käyttö- omaisuuden luovutustappiot).

Taulukko 1: Esimerkkitaulukko yleiskorotusten suuruudesta eri orgaanisen kasvun ja oikaistun EBITA-prosentin yhdistelmillä.

	Org. growth
Adjusted	%	0 %	2 %	4 %	6%	8 %	10 %	12 %	14 %	16 %	18 %	20 %	22 %	24 %
EBITA %
	0,00 %		0,00 %	0,00 %	0,00 %	0,00 %	0,00 %	0,00 %	0,00 %	0,00 %	0,00 %	0,00 %	0,00 %	0,00 %
	0,00 %		0,00 %	0,00 %	0,00 %	0,00 %	0,00 %	0,00 %	0,00 %	0,00 %	0,00 %	0,00 %	0,00 %	0,00 %
	0,00 %		0,00 %	0,00 %	0,00 %	0,00 %	0,00 %	0,00 %	0,00 %	0,00 %	0,00 %	0,00 %	0,00 %	0,00 %
	0,00 %		0,00 %	0,00 %	0,00 %	0,00 %	0,00 %	0,00 %	0,00 %	0,00 %	0,00 %	0,00 %	0,00 %	0,00 %
	0,00 %		0,00 %	0,00 %	0,00 %	0,00 %	0,00 %	0,00 %	0,00 %	0,00 %	0,00 %	0,00 %	0,00 %	0,01 %
	0,00 %		0,00 %	0,00 %	0,00 %	0,00 %	0,00 %	0,00 %	0,00 %	0,00 %	0,00 %	0,02 %	0,05 %	0,08 %
	0,00 %		0,00 %	0,00 %	0,00 %	0,00 %	0,00 %	0,00 %	0,00 %	0,03 %	0,06 %	0,09 %	0,12 %	0,15 %
	0,00 %		0,00 %	0,00 %	0,00 %	0,00 %	0,01 %	0,04 %	0,07 %	0,10 %	0,13 %	0,16 %	0,19 %	0,22 %
	0,00 %		0,00 %	0,00 %	0,02 %	0,05 %	0,08 %	0,11%	0,14%	0,17 %	0,20 %	0,23 %	0,26 %	0,29 %
	0,00 %		0,03 %	0,06 %	0,09 %	0,12 %	0,15 %	0,18 %	0,21 %	0,24 %	0,27 %	0,30 %	0,33 %	0,36 %
	0,07 %		0,10 %	0,13%	0,16 %	0,19 %	0,22 %	0,25 %	0,28 %	0,31 %	0,34 %	0,37 %	0,40 %	0,43 %
	0,14 %		0,17 %	0,20 %	0,23 %	0,26 %	0,29 %	0,32 %	0,35 %	0,38 %	0,41 %	0,44 %	0,47 %	0,50 %
	0,21 %		0,24 %	0,27 %	0,30 %	0,33 %	0,36 %	0,39 %	0,42 %	0,45 %	0,48 %	0,51 %	0,54%	0,57 %
	0,28 %		0,31 %	0,34 %	0,37 %	0,40 %	0,43 %	0,46 %	0,49 %	0,52 %	0,55 %	0,58 %	0,61 %	0,64 %
	0,35 %		0,38%	0,41 %	0,44 %	0,47 %	0,50 %	0,53 %	0,56 %	0,59 %	0,62 %	0,65 %	0,68 %	0,71 %
	0,42 %		0,45 %	0,48 %	0,51 %	0,54 %	0,57 %	0,60 %	0,63 %	0,66 %	0,69 %	0,72 %	0,75 %	0,78 %
	0,49 %		0,52 %	0,55 %	0,58 %	0,61 %	0,64 %	0,67 %	0,70 %	0,73 %	0,76 %	0,79 %	0,82 %	0,85 %
	0,56 %		0,59 %	0,62 %	0,65 %	0,68 %	0,71 %	0,74 %	0,77 %	0,80 %	0,83 %	0,86 %	0,89 %	0,92 %
	0,63 %		0,66 %	0,69 %	0,72 %	0,75 %	0,78 %	0,81 %	0,84 %	0,87 %	0,90 %	0,93 %	0,96 %	0,99 %
	0,70 %		0,73 %	0,76 %	0,79 %	0,82 %	0,85 %	0,88 %	0,91 %	0,94 %	0,97 %	1,00 %	1,03 %	1,06 %

1 %

2 %

3 %

4 %

5 %

6 %

7 %

8 %

9 %

10 %

11 %

12 %

13 %

14 %

15 %

16 %

17 %

18 %

19 %

20 %

Konsernilla tarkoitetaan Gofore Oyj:n ja yhtiöiden, joihin Gofore Oyj:llä on kirjanpitolain (1336/1997, muutoksineen) mukainen määräysvalta, muodostamaa yritysryhmää.

Toteutunut kasvu määräytyy vertaamalla edellisen vuosineljänneksen konsernituloslaskelman mukaista liikevaihtoa edellisen tilikauden vastaavan vuosineljän- neksen liikevaihtoon. Kasvu lasketaan vertailukelpoisella konsernirakenteella siten, että vertailujaksolla tehtyjen yritysjärjestelyjen vaikutus kasvuun eliminoidaan.

Lisäksi laskennassa eliminoidaan mahdollisuuksien mu- kaan kirjanpidollisten epäjatkuvuuskohtien merkittävät vaikutukset oikeiden vertailutulosten saamiseksi. Tällai- sia eliminoitavia vaikutuksia voi syntyä esim. seuraavissa tilanteissa:

• mahdolliset täytäntöön pantavat yritysjärjestelyt tai liiketoimintakaupat (ostot ja luovutukset)

• muut poikkeukselliset liiketoimintatransaktiot, jotka vaikuttavat konsernirakenteeseen tai konsernin liikevaihtoon tai kannattavuuteen tavanomaisesta palveluliiketoiminnasta poikkeavalla tavalla

Jotta vuosineljänneksestä toiseen toimittaisiin yhden- mukaisesti, käytetään yleiskorotusten perusteena yhden desimaalin tarkkuuteen pyöristettyjä orgaanista kasvu- prosenttia ja oikaistua EBITA-prosenttia.

OIKAISTUN EBITA:N OSUUS YLEISKOROTUKSESTA

Oikaistun EBITA:n osuus yleiskorotuksesta lasketaan seuraavasti: (oikaistu EBITA-prosentti - 10 %) * 0,07. Ts. jokainen oikaistu EBITA-prosentti kasvattaa yleiskoro- tuksia 0,07 %-yksikköä, mutta vasta 10 %:sta alkaen se korottaa yleiskorotuksia sen sijaan, että pienentäisi niitä.

Esim. 1: perustapaus

Oikaistu EBITA-% 2022 Q1: 14,951 % ≈ 15,0 %

Oikaistu EBITA-%:n osuus yleiskorotuksesta 2022 Q2: (15,0 % - 10 %) * 0,07 = 0,35 %

Esim. 2: yleiskorotusta heikentävä EBITA-%

Oikaistu EBITA-% 2022 Q1: 9,044 % ≈ 9,0

Oikaistu EBITA-%:n osuus yleiskorotuksesta 2022 Q2: (9,0 % - 10 %) * 0,07 = -0,07 %’’

LIITE 1 – PALKKARATKAISU

ORGAANISEN KASVUN OSUUS YLEISKOROTUKSESTA

Orgaanisen kasvun osuus yleiskorotuksesta lasketaan seuraavasti: kasvuprosentti * 0,015. Ts. jokainen pro- sentti orgaanista kasvua kasvattaa yleiskorotuksia 0,015

%-yksikköä.

Esim.

Oikaistu EBITA 2021 Q1: 100,00 M€

Oikaistu EBITA 2022 Q1: 110,49 M€

-> orgaaninen kasvu 10,049 % ≈ 10,0 %

Orgaanisen kasvun osuus yleiskorotuksesta 2022 Q2: 10,0 % * 0,015 = 0,15 %

KOKONAISYLEISKOROTUS

Kokonaisyleiskorotus saadaan, kun lasketaan yhteen orgaanisen kasvun ja oikaistun EBITA-%:n osuus yleisko- rotuksesta ja pyöristetään se kahden desimaalin tarkkuu- teen. Mikäli tulos on negatiivinen, palkkoja ei lasketa eikä koroteta.

Esim. 1: perustapaus

• 2022 Q1: oikaistu EBITA-%: 15,0 %, orgaaninen kasvu: 10,5 %

• Oikaistun EBITA-%:n osuus yleiskorotuksesta: 0,35 %

• Orgaanisen kasvun osuus yleiskorotuksesta: 0,1575 %

• Yleiskorotus 2022 Q2: 0,1575 % + 0,35 % = 0,5075

≈ 0,51 %

Esim. 2: korotusta heikentävä oikaistu EBITA-%

• 2022 Q1: oikaistu EBITA-%: 9,0 %, orgaaninen kasvu: 10,5 %

• Oikaistun EBITA-%:n osuus yleiskorotuksesta: -0,07 %

• Orgaanisen kasvun osuus yleiskorotuksesta: 0,1575 %

• Yleiskorotus 2022 Q2: 2021Q2: 0,1575 % - 0,07 % = 0,0875 ≈ 0,09 %

Esim. 3: ei korotusta lainkaan

• 2022 Q1: oikaistu EBITA-%: 8,0 %, orgaaninen kasvu: 5,0 %

• Oikaistun EBITA-%:n osuus yleiskorotuksesta: -0,14 %

• Orgaanisen kasvun osuus yleiskorotuksesta: 0,075 %

• Yleiskorotus 2022 Q2: 0,075 % - 0,14 % = -0,065 %

-> ei yleiskorotusta

SUHDE HENKILÖKOHTAISIIN PALKANKOROTUKSIIN

Palkkaratkaisun mukainen yleiskorotus lasketaan perus- tuen päättyneen vuosineljänneksen viimeisen kuukauden kuukausipalkkaan. Henkilö voi saada vuosineljänneksen alussa sekä henkilökohtaisen palkankorotuksen että yleiskorotuksen yhtä aikaa.

Esim. 1: perustapaus

• Työntekijän kuukausipalkka maaliskuussa on 3000 €/kk

• Huhtikuussa alkavalle Q2-vuosineljännekselle tulee 0,20 % palkkaratkaisun mukainen yleiskorotus

• Työntekijän palkka huhtikuusta alkaen on 3000 €/kk

+ (3000 €/kk * 0,20 %) = 3006 €

Esim. 2: Palkkaratkaisun mukainen henkilökohtainen palkankorotus ja yleiskorotus yhtä aikaa

• Työntekijän kuukausipalkka maaliskuussa on 3000

€/kk

• Työntekijä on sopinut esihenkilönsä kanssa palkka- ratkaisun mukaisesta henkilökohtaisesta palkan- korotuksesta huhtikuulle, korotetun palkan ollessa 3200 €/kk

• Huhtikuussa alkavalle Q2-vuosineljännekselle tulee 0,20 % palkkaratkaisun mukainen yleiskorotus

• Työntekijän palkka huhtikuusta alkaen on 3200 €/kk

+ (3000 €/kk * 0,20 %) = 3206 €

UUDET TYÖNTEKIJÄT

Uudet työntekijät saavat ensimmäisen palkkaratkaisun mukaisen yleiskorotuksen työsuhteen alkamisesta seu- raavan vuosineljänneksen alussa.

Esim. 1: aloitus vuosineljänneksen alussa

• Työntekijän työsuhde alkaa huhtikuun ensimmäinen päivä, Q2-vuosineljänneksen ensimmäisen kuukau- den aikana

• Työntekijälle tehdään ensimmäinen palkkaratkaisun mukainen yleiskorotus Q3-vuosineljänneksen alussa heinäkuussa

Esim. 2: aloitus vuosineljänneksen lopulla

• Työntekijän työsuhde alkaa kesäkuun kahdeskym- menes päivä, Q2-vuosineljänneksen kolmannen kuukauden aikana

• Työntekijälle tehdään ensimmäinen palkkaratkaisun mukainen palkankorotus Q3-vuosineljänneksen alussa heinäkuussa

SUHDE PERUSPALKAN LISÄKSI MAKSETTAVIIN PALKANOSIIN, LISIIN JA PALKKIOIHIN

Palkkaratkaisun mukainen yleiskorotus kohdistuu hen- kilön peruspalkkaan, ei mahdollisiin FLEX-palkanosaan, laskutuspohjaiseen palkanosaan, bonuksiin tai muihin peruspalkan lisäksi maksettaviin palkanosiin, lisiin tai palkkioihin.

YLEISKOROTUKSEN VIIVÄSTYMINEN TALOUSHALLINNOSTA JOHTUEN

Koska yleiskorotus on sidottu vuosineljänneksittäin laskettaviin konsernin orgaaniseen kasvuun ja oikaistuun EBITA:han, on mahdollista, että palkkahallinnolla ei ole vielä uuden vuosineljänneksen ensimmäisen kuukauden palkanmaksukaudella tiedot saatavilla edellä mainituista prosenteista siinä määrin, että niitä ehdittäisiin huomi- oida palkanmaksun yhteydessä. Mikäli tällainen tilanne on käsillä, yleiskorotus tehdään taannehtivasti vuosinel- jänneksen ensimmäistä kuukautta seuraavan kuukauden palkanmaksun yhteydessä.

Liukuvan työajan ohje

LIITE 2

1. YLEISTÄ

Liukuvan työajan mallin on tarkoitus tukea työntekijöitä löytämään tasapaino henkilökohtaisten ja työhön liitty- vien velvollisuuksien hoitamiseen. Xxxxxxx työaika antaa työntekijöille mahdollisuuden määritellä päivittäisen työajan alku- ja loppuajankohdan jäljempänä mainituissa rajoissa.

Xxxxxxxx työajan perussäännökset tulevat Työaikalaista (872/2019, muutoksineen) sekä Goforella sovellettavas- ta työehtosopimuksesta. Kiinteä työaika, liukuma-ajat (kuten alla määritelty) sekä liukuvan työajan enimmäis- määrä, jotka ovat määritelty jäljempänä kohdassa 2, perustuvat näihin säännöksiin.

Kaikki muut Goforen työntekijät, paitsi alla mainitut, ovat mukana liukuvan työajan mallissa:

a) Johtajat ja työntekijät, joihin Goforen työehtoso- pimusta ei sen soveltamisalaa koskevan määräyksen mukaan sovelleta;

b) Työntekijät, joiden osalta on sovittu kokonaistyö- ajasta; ja

c) Tuntityöntekijät.

Vaikka liukuvan työajan perusajatus on tarjota työnte- kijöille alla mainituissa rajoissa mahdollisuus määrittää työnsä päivittäinen aloitus- ja lopetusaika, työntekijöiden työpanosta voidaan ajoittain tarvita myös näiden rajojen ulkopuolella. Esimerkiksi, työntekijää saatetaan tarvita asiakkaan tiloissa klo 8.00 (tai aiemmin) tai palaverissa klo 16.00 jälkeen. Koska työnantajalla on lakisääteinen oikeus ja velvollisuus johtaa ja valvoa työntekijän työtä, Gofore voi ajoittain vaatia työntekijän työpanosta mainit- tujen rajojen ulkopuolella.

2. XXXXXXXXXXXX JA XXXXXXX-AIKOJEN SIJOITTAMINEN

Kiinteä työaika

10:00 – 14:00

Liukuma-aika aamulla

06:00 – 10:00

Liukuma-aika iltapäivällä/illalla

14:00 – 22:00

Työajan ylitysten ja alitusten enimmäiskertymä

+60 tuntia / -20 tuntia

“Kiinteä työaika” tarkoittaa Työaikalain mukaan aikaa, jolloin työntekijän odotetaan olevan työssä. Goforella kuitenkin ymmärretään, että työn luonne ja siihen liittyvä työsuoritus eivät ole aina liitoksissa tiettyyn paikkaan ja aikaan.

“Liukuma-aika” tarkoittaa tunteja, jotka edeltävät ja seuraavat kiinteää työaikaa ja joiden puitteissa työntekijä voi päättää päivittäisen työn aloitus- ja lopetusajan. Jois- sain tapauksissa on kuitenkin mahdollista työskennellä liukuma-ajan ulkopuolella ja lisätä työtunnit liukuvan työn saldokertymään (katso jäljempänä kohta 6).

Työntekijöillä on oikeus lounastaukoon, joka ei sisälly työ- aikaan. Lounastauko on yleensä klo 11.00-13.00 välillä.

Liukuvassa työajassa säännöllistä vuorokautista työaikaa lyhentää tai pidentää xxxxxxx-aika, joka saa olla enintään neljä (4) tuntia. Työpäivän pituus voi olla siten maksimis- saan 11,5 tuntia ja minimissään 4 tuntia.

On tärkeää, että työntekijät seuraavat itsenäisesti liukuvan työajan saldokertymäänsä ja säännöllisesti ta-

LIITE 2 – LIUKUVAN TYÖAJAN OHJE

sapainottavat kertymää. Tämä on tärkeää, jotta liiallista työkuormaa tai liian suurta vajetta sovituissa työajoissa ei pääse syntymään.

Gofore on myös ottanut käyttöön Työaikapankin, jonne työntekijöitä kehotetaan tallettamaan kertyneet liukuma- tunnit. Tämä on erityisen tärkeää silloin, kun työntekijä kokee, että liukuvan työajan saldokertymän yläraja ei ole riittävän senhetkiseen tilanteeseen. Näissä tapauksissa työntekijä voi siirtää likuvan työajan tunnit Työaikapank- kiin ja sama tuntimäärä vastaavasti tasoittuu alaspäin liukuvan työajan saldokertymästä. Työntekijät voivat säästää enimmillään 60 työtuntia Työaikapankkiin neljän kuukauden seurantajaksolla, ei kuitenkaan enempää kuin 180 tuntia kalenterivuodessa. Työaikapankkiin säästet- tyjen työtuntien pitämisestä vapaana ja vapaan ajankoh- dasta sovitaan erikseen työnantajan kanssa.

On tärkeää huomioida, että työntekijät eivät ole lähtö- kohtaisesti oikeutettuja korvauksiin sellaisilta työtunneil- ta, jotka ylittävät liukuman vuorokautisen enimmäisyli- tyksen tai enimmäiskertymän saldomäärän. Mainittuja työtunteja ei myöskään sisällytetä liukuvan työajan kertymään (lukuun ottamatta kappaleessa 6 mainittuja tilanteita), eivätkä tällaiset työtunnit oikeuta ylityökorva- uksiin, ellei työnantajan kanssa erikseen etukäteen toisin sovita.

3. LIUKUMASALDON KÄYTTÄMINEN VAPAANA Liukuvan työajan saldokertymä voi vaihdella vuoden aikana neljän (4) kuukauden seurantajaksoissa siten, että saldo voi olla väliaikaisesti seurantajakson aikana yli

+60 tuntia tai alle -20 tuntia, mutta liukumasaldon tulee tasoittua yllä mainittuihin enimmäiskertymärajoihin seurantajakson päättyessä.

Työntekijöiden suositellaan tasoittavan liukuvan työajan saldokertymää säännöllisesti, jotta työkuorma ei nouse liian korkeaksi. Työnantaja seuraa osaltaan työnteki- jöiden työtuntien käyttöä aktiivisesti ja puuttuu asiaan tilanteessa, jossa työntekijällä on jatkuvasti liukuvan työajan enimmäiskertymä täynnä. Vastaavasti työnan- taja puuttuu asiaan, mikäli työntekijän liukuvan työ- ajan saldo on miinuksella sovitusta liukuman alitusten tasosta.

Työntekijä ja työnantaja voivat sopia, että työntekijä ottaa vapaana kokonaisen (tai kokonaisia työpäiviä) tai puolikkaan työpäivän (puolikkaita työpäiviä) liukuman saldokertymän tasoittamiseksi. Vapaa annetaan tun- ti-tunnista periaatteella.

Työntekijä ehdottaa aikataulua kokonaisten tai puolikkai- den työpäivien käyttämiseksi vapaana vähintään kaksi

(2) viikkoa ennen ehdotettuja vapaapäiviä. Työnantaja il-

moittaa työntekijälle, onko ehdotus hyväksytty vai ei. Jos työnantaja hylkää työntekijän ehdotuksen, työnantaja tekee oman ehdotuksen, jonka pohjalta vapaan ajankoh- ta tarkemmin sovitaan.

4. LIUKUVAN TYÖAJAN KIRJAAMINEN

Työntekijöitä pyydetään kirjaamaan työtunnit Planmilliin (Planmillin kulloinkin voimassa olevat ohjeistukset löyty- vät täältä: xxxxx://xxxxx.xxxxxx.xxx/xxxxxxxxxx/xxxxxxx/ handbook/Hourly+Reports+-+Ultimate+Guide). On hyvä huomioida, että Planmill saatetaan korvata toisella jär- jestelmällä tulevaisuudessa, ja tällöin ohjeistuksia tullaan päivittämään.

Jos työntekijä unohtaa kirjata työtuntinsa ajoissa eikä hänen ole mahdollista korjata tilannetta itse, tai mikäli kirjatessa tapahtuu jokin virhe, työntekijän tulee ilmoittaa tilanteesta palkkahallinnolle (sähköpostilla, osoitteet löytyvät: xxxxx://xxxxx.xxxxxx.xxx/xxxxxxxxxx/xxxxx/ viewpage.action?spaceKey=handbook&title=Salary+- Policies+Finland). Myös omalle esihenkilölle on hyvä ilmoittaa asiasta tilanteen korjaamiseksi. Ilmoituksesta tulee aina ilmetä tieto, jonka perusteella korjaus tai muu- tos voidaan tehdä.

Työntekijä voi milloin tahansa tarkistaa omat kirjauksen- sa Planmillistä tai mahdollisesta uudesta tuntikirjausjär- jestelmästä.

Esihenkilöt voivat myös tarkistaa omien tiimiläistensä työtuntikirjaukset.

5. YLITYÖ

Liukuvan työajan järjestelmä on erillinen ylityön tekemi- sestä. Liukuvan työajan mallin perusajatus on työajan järjestäminen siten, että ylityötä ei tarvitse tehdä. Tästä syystä ylityön tekeminen liukuvan työajan mallissa voi tapahtua vain poikkeustapauksissa.

Mikäli työnantaja tunnistaa tietyssä tilanteessa tarpeen ylityön tekemiselle, ja työntekijä antaa siihen suostumuk- sensa, työntekijällä on oikeus lain mukaiseen korvauk- seen säännöllisen työajan ylittävistä työtunneista. Tällai- set säännöllisen työajan ylittävät tunnit eivät kuitenkaan kerrytä liukuvaa työaikaa, sillä ylitys korvataan työnteki- jälle ylityökorvauksena.

On kuitenkin tärkeä ymmärtää, että työntekijä ei voi omasta aloitteestaan tehdä ylityötä, koska lain mukaan ylityön tekeminen perustuu yksinomaan työnantajan nimenomaiseen aloitteeseen.

6. LIUKUVAN TYÖAJAN ULKOPUOLELLA TEHTY TYÖ Lähtökohtaisesti liukuvan työajan saldokertymä koostuu vain työstä, joka tehdään kohdassa 2 mainittujen liuku-

ma-aikojen puitteissa, Planmilliin tai mahdolliseen uuteen järjestelmään kirjattujen tuntien perusteella.

Jos työntekijän liukuvan työajan saldokertymään on tarve lisätä tunteja, on arvioitava, katsotaanko lisättävät tunnit työtunneiksi vai ei. Esimerkiksi, mikäli työntekijällä on perusteltu tarve työskennellä ennen klo 6.00 tai klo

22.00 jälkeen, työhön käytetty aika tullaan lähtökoh- taisesti lisäämään työntekijän saldokertymään. Mikäli mahdollista, työntekijän tulisi kuitenkin informoida ja keskustella tällaisista tilanteista etukäteen esihenkilönsä ja / tai projektipäällikkönsä kanssa.

Lisäyksiä liukuvan työajan saldokertymään voidaan tehdä jälkikäteen vain, kun lisäykset perustuvat tosiasiassa tehtyyn työhön. Työhön liittymättömiä edustustehtäviä tai vastaavia, virkistysmatkoja ja työpaikan tapahtumia (ovatpa ne työnantajan, asiakkaan tai yhteistyökump- panin järjestämiä) ei lasketa työtunneiksi, ellei työnte- kijän osallistuminen niihin ole samalla työsuoritus. Jotta tällainen aika, kuten työntekijän osallistuminen myöhään illalla järjestettävään tapahtumaan, olisi katsottavissa työajaksi, on osallistumisen oltava välttämätöntä työnte- kijän työtehtävien noudattamiselle ja työnantajan oltava pyytänyt työntekijää nimenomaisesti osallistumaan kyseiseen tilaisuuteen.

Edelleen, jos työntekijä haluaa omasta aloitteestaan työskennellä liukuvan työajan liukuma-aikojen ulkopuo- lella, kyseisinä aikoina tehtävä työ ei ole voimassa olevien lakien ja määräysten puitteissa lisätyötä eikä ylityötä.

7. KOULUTUKSIIN JA SEMINAAREIHIN KÄYTETTY AIKA

Koulutuksiin käytettyä aikaa ei katsota työajaksi paitsi silloin, kun työnantaja on määrännyt koulutuksen (esi- merkiksi työsuhteen alun perehdytys tai muut uudet teh-

tävät, tai kun työntekijää opastetaan uusiin työvälineisiin) tai, kun työntekijä ja työnantaja ovat etukäteen sopineet erityisestä koulutuksesta ja siitä, miten siihen liittyvät tunnit merkitään järjestelmään.

8. LIUKUMAKERTYMÄN YLLÄPITÄMINEN Työntekijän tulee aktiivisesti seurata liukuvan työajan saldokertymäänsä. Liukuvan työajan tarkoitus on tuoda työntekijälle joustavuutta työn ja vapaa-ajan tasapai- nottamiseen. Jos työntekijällä on töissä hiljaisempi kausi (esimerkiksi projektien välissä), työntekijän tulee mahdollisuuksien mukaan tasapainottaa saldokertymää ja käyttää ns. plussatunteja siten, että kertymä lähenee nollaa.

Lisäksi työntekijän tulee käyttää kertyneet liukuvan työajan plussatunnit ennen pitkää poissaoloa (esimer- kiksi opintovapaa tai perhevapaa), jos työtilanne sen sallii huomioiden esimerkiksi mahdollinen käynnissä oleva projekti.

Samoin, jos työntekijän työsuhde on päättymässä mistä syystä tahansa, tulee työntekijän käyttää liukuvan työajan plussatunnit ennen työsuhteen päättymistä, ellei työnantaja tai työnantajan asiakas (esimerkiksi käynnissä olevan projektin vuoksi) toisin edellytä.

Mikäli saldotunteja ei ole mahdollista tasoittaa yllä mainituin keinoin työsuhteen päättyessä, työntekijälle maksetaan kertyneet liukuvan työajan tunnit rahana tunti tunnista -periaatteella lopputilin yhteydessä. Vastaavasti mahdolliset liukumakertymän miinustunnit vähennetään työntekijän lopputilistä.

LISÄTIETOJA

Lisäkysymyksissä käännythän ystävällisesti HR:n puo- leen: Human Resources (XX@xxxxxx.xxx)

Työaikapankkisopimus

LIITE 3

Gofore Oyj – Gofore Lead Oy – Qentinel Finland Oy

Sopimus työaikapankista

1. SOPIMUKSEN OSAPUOLET

1.1 Gofore Oyj (y-tunnus: 1710128-9);

Gofore Lead Oy (y-tunnus: 1906590-4); ja Qentinel Finland Oy (y-tunnus: 2384333-4) (jäljempänä ”Työnantaja”)

1.2 Gofore Oyj:n, Gofore Lead Oy:n ja Qentinel Finland Oy:n työntekijät;

edustajinaan luottamushenkilöt Xxxxxx Xxxxx,

Xxxxxxx Xxxxxxxxx ja Xxxxx Xxxxxxx

(1.1) - (1.2) jäljempänä yhdessä Osapuolet ja xxxxxxxx Xxxxxxxx.

2. SOPIMUKSEN TARKOITUS JA PERUSTA

2.1 Työaikapankilla tarkoitetaan työ- ja vapaa-ajan yhteensovitusjärjestelmää, jolla liukuvan työajan jär- jestelmään kertyneitä tuntejavoidaan säästää myö- hemmin käytettäväksi vapaaksi. (”Työaikapankki”)

2.2 Osapuolet sopivat tällä sopimuksella (”Sopimus”) työaikalain (872/2019, muutoksineen) 14 §:n mukai- sesta työaikapankista siten kuin tässä sopimukses- sa on sovittu.

3. SOPIMUKSEN SISÄLTÖ

3.1 Osapuolet ottavat käyttöön työaikalain mukaisen työaikapankkijärjestelmän. Työaikapankkiin voidaan tämän Sopimuksen mukaisesti siirtää liukuvan työ ajan järjestelmään kertyneitä työtunteja enintään 60 tuntia neljän (4) kuukauden seurantajakson aikana.

3.2 Selvyyden vuoksi todetaan, että Työaikapankkiin ei voida siirtää liukuvan työajan järjestelmän

miinustunteja, eikä säännölliseltä työajalta makset- tavaa palkkaa tai rahamääräistä etuutta.

3.3 Työaikapankkiin siirrettävät tunnit muunnetaan siirron yhteydessä korottamattomiksi tunneiksi siten, että Työaikapankissa on vain yksinkertaisia (1:1) tunteja.

3.4 Työntekijä voi itse siirtää kertyneitä liukumatunte- ja Työaikapankkiin kirjaamalla tunnit Planmilliin (tai sen korvaavaan järjestelmään) Työnantajan anta- mien kirjaamisohjeiden mukaisesti.

3.5 Työaikapankkiin säästetty työaikakertymä ei saa kalenterivuoden aikana kasvaa yli 180 tunnin, eikä Työaikapankin kokonaiskertymä saa milloinkaan ylittää 600 tuntia. Edellä mainitusta kokonaiskerty- mästä huolimatta kokonaiskertymä ei saa ylittää kuuden kuukauden työaikaa vastaavaa määrää.

4. TYÖAIKAPANKKITUNTIEN KÄYTTÄMINEN

4.1 Työntekijällä on oikeus pitää Työaikapankkiin kertyneitä vapaana kokonaisina työpäivinä. Työntekijä sopii Työaikapankkiin kertyneiden tuntien pitämisestä vapaana erikseen esimiehen kanssa.

4.2 Jos työntekijä on työaikapankkivapaan alkaessa sairauden tai synnytyksen vuoksi työkyvytön ja hän on ilmoittanut siitä työnantajalle ja osoittanut

sen tarvittaessa lääkärintodistuksella, työaikapank- kivapaa on työntekijän pyynnöstä siirrettävä myö- hempään ajankohtaan. Jos työntekijä sairastuu työaikapankkivapaan aikana, sovelletaan samoja

sääntöjä kuin sairastumiseen vuosiloman aikana. Työntekijän on tällöin viipymättä ilmoitettava työ- kyvyttömyydestä työnantajalle ja osoitettava se lääkärintodistuksella.

4.3 Työntekijällä on halutessaan oikeus saada Työ- aikapankkiin kertynyttä vapaata vähintään kaksi viikkoa vuodessa. Jos Työaikapankkiin säästet- tyä vapaata on kertynyt yli 10 viikkoa, työntekijällä on halutessaan oikeus saada vuodessa vapaata,

joka vastaa vähintään yhtä viidesosaa (1/5) Työaika- pankin kertymästä. Työnantajan on työntekijän vaatimuksesta annettava vapaa seuraavan kuuden

(6) kuukauden aikana.

4.4 Työnantajan määrätessä vapaan ajankohdan, työntekijällä on vapaan pitämisen sijasta oikeus vaatia korvauksen suorittamista rahassa. Tällöin tunnit korvataan yksinkertaisena tuntipalkkana, tunti tunnista (1:1) periaatteella.

5. TYÖAIKAPANKKITUNNIT TYÖSUHTEEN TAI TYÖAIKAPANKIN PÄÄTTYESSÄ

Työsuhteen tai Työaikapankin päättymisen yhteydessä taikka erikseen sovittaessa työntekijällä on oikeus saada Työaikapankissa olevia tunteja vastaava korvaus yksin- kertaisena tuntipalkkana, tunti tunnista (1:1) periaatteel- la.

6. VOIMAANTULO JA IRTISANOMINEN

6.1 Sopimus tulee voimaan, kun molemmat Osapuo-

let ovat Sopimuksen allekirjoittaneet ja on voimassa kaksitoista (12) kuukautta, minkä jälkeen sopimus jatkuu kahdentoista (12) kuukauden määräaikai- sissa jaksoissa, ellei Osapuoli irtisano sopimusta kirjallisesti vähintään kuusi (6) kuukautta ennen asianomaisen määräaikaiskauden päättymistä.

ALLEKIRJOITUKSET

Tätä Sopimusta on laadittu kaksi (2) samansisältöistä kappaletta, yksi (1) kummallekin Osapuolelle.

Työntekijöiden edustajana

Xxxxxx Xxxxx

Luottamushenkilö

Gofore Oyj

Xxxxxx Xxxxxx Toimitusjohtaja

Gofore Lead Oy

Xxxx Xxxxxxxxxxx Toimitusjohtaja

Työntekijöiden edustajana

Xxxxxxx Xxxxxxxxx Luottamushenkilö

Qentinel Finland Oy Työntekijöiden edustajana

Xxxxx Xxxxxxxx Toimitusjohtaja

Xxxxx Xxxxxxx

Luottamushenkilö

Matka-ajan ohje

LIITE 4

1. YLEISESTI

1.1. Yhtiössä (jäljempänä ”Gofore”) on vakiintuneesti aikaisempaan sopimukseen perustuen noudatettu käy- täntöä, jonka mukaan matka-aika on työpäivinä korvat- tu työaikana 7,5 tuntiin asti, mutta erillistä matka-ajan korvausta ei ole maksettu, koska matkustaminen on katsottu huomioiduksi työntekijöiden työsuhteiden ehdoissa ja työnantajan työntekijöille antamien työ- välineiden ja etuuksien muodossa. Tämän on katsottu olevan linjassa valtakunnallisen työehtosopimuksen

ja sen matka-ajan korvaamista koskevien määräysten kanssa. Goforella matkustaa useita henkilöitä päivittäin mm. yhtiön kahden suurimman toimipisteen eli Helsinki

– Tampere välillä, ja matkustaminen on mahdollis- ta tehdä ja pääasiassa tapahtuukin työntekijöiden toimesta junalla. Gofore on antanut työntekijöilleen

työvälineet, joiden nojalla työnteko on lähtökohtaisesti täysin mahdollista junamatkan aikana (mm. matkus- taminen extra-luokassa, omavalintainen kannettava tietokone, matkapuhelin, mobiili-internetyhteys, tieto- turvasuoja näytölle sekä vastamelukuulokkeet), jolloin matkustamista on perustellusti pidetty työntekijän työsuorituksena. Lisäksi Gofore tukee työntekijöiden matkustamista kulloinkin voimassa olevan käytännön mukaisesti, esimerkiksi maksamalla junalipun, mahdol- liset parkkikulut ja päivärahat.

2. MATKA-AJAN KORVAAMINEN VÄLIAIKAISESTI

2.1. Goforella noudatetaan myös jatkossa pääsääntöä, jonka mukaan matka-aika työpäivinä korvataan työaikana 7,5 tuntiin asti, eikä erillistä matka-ajan korvausta makseta.

2.2 Edellä kohdassa 2.1 mainitusta pääsäännöstä poiketen, mikäli työntekijän työtehtävät edellyttävät asianomaisesta projektista tai muusta syystä johtuen intensiivistä matkustamista (4 tai enemmän matkus-

tuspäivää viikossa ja vähintään 6 kuukauden ajan) tai mikäli on ilmeistä, että työntekijä tulee matkustamaan intensiivisesti edellä mainitulla tavalla, sopijapuolet sopivat seuraavaa:

a) Gofore tarkastaa mahdollisuuden keventää työnte- kijän matkustamisen määrää esimerkiksi selvittämällä, olisiko työntekijän mahdollista työskennellä useammin etänä tai olisiko työntekijä mahdollista allokoitavissa kokonaan tai osittain toiseen projektiin; tai

b) Mikäli edellä kohdan a) mukainen järjestely ei ole mahdollista, työntekijä ja hänen esihenkilönsä sopivat erillisestä kuukausipalkanlisästä tilapäisesti ajalle, jolloin matkustaminen on edellä kuvatuin tavoin inten- siivistä. Tämän erillisen kuukausipalkanlisän määrä sovitaan tapauskohtaisesti konsultoiden asianomis- tajaa (esim. projektipäällikkö) huomioiden matkusta- misen määrä, kesto, luonne, matkustusviihtyvyys ja muut olosuhteet, kuitenkin niin, että lisän määrä on enintään 500 euroa.

2.3 Edellä kohdassa 2.2 mainittuja määräyksiä ei sovel- leta, mikäli:

a) vapaa-aikana tapahtuvan matkustamisen korvaami- nen on otettu huomioon työsuhteen ehdoissa ja tämä on todettu työntekijän kanssa työsopimusta tehtäes- sä tai myöhemmin esimerkiksi tehtävän vaativuuden muutoin edellyttämää palkkaa korkeammalla palkalla (mukaan lukien muttei rajoittuen yhtiön johto, koko- naistyöajan tai -palkkauksen taikka Flex-palkkauksen piirissä olevat työntekijät) taikka erillisellä matkustami- sen huomioivalla palkanlisällä tai bonuksella; tai

b) työntekijällä on itsenäinen mahdollisuus päättää työajan sijoittelusta eivätkä työtehtävät määritä, milloin työntekijä aloittaa taikka lopettaa matkusta- misen; tai

c) työntekijä matkustaa ulkomaille;

d) työntekijä osallistuu koulutustilaisuuteen.

Luottamushenkilö ja työsuojeluvaltuutettu

LIITE 5

1 § SOPIMUKSEN SOVELTAMISALA

Tämä sopimus koskee allekirjoittaneiden yritysten palve- luksessa olevia työntekijöitä.

2 § LUOTTAMUSHENKILÖ

1. Luottamushenkilöllä tarkoitetaan tässä sopimukses- sa työntekijöiden tämän työehtosopimuksen mukai- sesti valitsemaa luottamushenkilöä (jolla tarkoitetaan lain tarkoittamaa luottamusmiestä).

2. Yritykseen luottamushenkilön valitsevat yrityksen palveluksessa olevat työehtosopimuksen piiriin kuulu- vat allekirjoittaneihin työntekijäjärjestöihin tai näiden jäsenjärjestöihin järjestäytyneet työntekijät.

3. Luottamushenkilölle voidaan valita varaluotta- mushenkilö, joka luottamushenkilön estyneenä ollessa toimii hänen sijaisenaan ja jolla on tänä aikana luottamushenkilön oikeudet ja velvollisuudet.

4. Työntekijät voivat valita toimipistekohtaisen luot- tamushenkilön sellaiseen itsenäiseen yksikköön, jossa on säännöllisesti vähintään 20 työntekijää ja työnan- tajaedustaja, joka määrää työsuhteen ehdot ja ottaa ja erottaa työntekijöitä, johon ei ole valittuna yhdenkään Groupin yhtiön luottamushenkilöä. Ennen valintaa asia käydään läpi työnantajan edustajan kanssa. Selvyy- deksi todetaan, että toimipistekohtaiselle luottamus- henkilölle ei valita varaluottamushenkilöä.

5. [Tämä kohta on tarkoituksella jätetty tarpeettomana pois]

6. Mikäli yrityksessä on useita luottamushenkilöitä, voidaan valita pääluottamushenkilö.

7. Luottamushenkilön tulee olla asianomaisen yrityksen palveluksessa oleva työntekijä, joka kuuluu työehto- sopimuksen soveltamispiiriin ja on allekirjoittaneiden työntekijäjärjestöjen tai näiden jäsenjärjestöjen jäsen sekä perehtynyt työpaikan olosuhteisiin.

8. Yrityksen tai sen toimintayksikön toiminnan olennai- sesti supistuessa, laajentuessa tai liikkeen luovutuk- sen, sulautumisen, yhtiöittämisen tai niihin verrattavan olennaisen muutoksen johdosta saatetaan luottamus- henkilöorganisaatio tämän sopimuksen periaatteiden mukaisesti vastaamaan muuttunutta tilannetta. Työn- antajan edustaja ja luottamushenkilö käyvät yhdessä läpi, mikä on luottamushenkilön asema uudistuneessa organisaatiossa. Luottamushenkilö säilyttää aseman- sa liikkeen luovutuksessa, jos liike tai sen osa säilyttää itsenäisyytensä.

3 § LUOTTAMUSHENKILÖN VALITSEMINEN

1. Luottamushenkilön vaali voidaan suorittaa työpaikalla ja tällöin kaikille allekirjoittaneihin työntekijäjärjes- töihin tai näiden jäsenjärjestöihin kuuluville työnte- kijöille on varattava tilaisuus osallistua vaaliin. Vaalin järjestäminen ja toimittaminen eivät kuitenkaan saa häiritä työntekoa. Työpaikalla järjestettävien vaalien vaaliajoista ja vaalipaikoista on sovittava työnanta- jan kanssa viimeistään 14 vuorokautta ennen vaalin toimittamista. Vaalin toimittamisesta huolehtivat lähinnä luottamushenkilö tai hänen estyneenä olles- saan mahdollinen varaluottamushenkilö. Vaali voidaan myös järjestää sähköisenä äänestyksenä. Vaalien toi- mittamiseen näiltä kulunut välttämätön aika luetaan luottamushenkilötehtäviin käytetyksi ajaksi.

LIITE 5 – LUOTTAMUSHENKILÖ JA TYÖSUOJELUVALTUUTETTU

2. Luottamushenkilövaalin järjestelyistä vastaavat työntekijät ilmoittavat luottamushenkilövaalin järjes- tämisestä samalla ilmoituksella molemmille allekirjoit- taneille työntekijäjärjestöille ja henkilöstöhallinnolle, kun vaalia aletaan suunnitella, kuitenkin viimeistään 14 vuorokautta ennen vaalin toimittamista.

3. Luottamushenkilö ja mahdollisesti valittu varaluot- tamushenkilö saavat tämän sopimuksen tarkoit- taman luottamushenkilö- tai varaluottamushenki- löaseman, kun vaalitoimikunta tai työehtosopimus- osapuolena oleva järjestö on kirjallisesti ilmoittanut henkilöstöhallinnolle valituksi tulleen luottamushen- kilön nimen. Luottamushenkilön ja varaluottamus- henkilön eroamisesta on ilmoitettava henkilöstöhal- linnolle kirjallisesti.

4 § YHTEISTYÖ- JA TAVOITEKESKUSTELU SEKÄ HENKILÖSTÖN EDUSTUS HALLINNOSSA

Työnantaja ja luottamushenkilöt pyrkivät keskustele- maan säännöllisesti keskinäisestä yhteistyöstä ja sen tavoitteista ja toimivuudesta. Keskustelussa annetaan molemminpuolista palautetta, jonka pohjalta yhteistyötä pyritään edelleen parantamaan. Lisäksi mietitään yhdes- sä, mitä tavoitteita yhteistyölle ja luottamushenkilötoi- minnalle asetetaan sekä miten yhteistyön kehittymistä seurataan.

Goforella henkilöstön edustus hallinnossa pyritään sopi- maan työnantajan ja luottamushenkilöiden tai pääluotta- mushenkilön kanssa tehtävällä kirjallisella sopimuksella sekä järjestämään tavalla, joka edistää tiedonkulkua

ja tuo henkilöstön asiantuntemusta hyödynnettäväksi päätöksentekoon.

5 § LUOTTAMUSHENKILÖN TYÖSUHDE

1. Ellei tästä sopimuksesta muuta johdu, luottamus- henkilö on työsuhteessaan työnantajaansa samassa asemassa kuin muutkin työntekijät. Luottamushen- kilö on velvollinen henkilökohtaisesti noudattamaan yleisiä työehtoja, työaikoja, työnjohdon määräyksiä sekä työpaikan järjestysmääräyksiä.

2. Luottamushenkilön mahdollisuuksia kehittyä ja edetä ammatissaan ei saa heikentää luottamushenkilöteh- tävän takia.

Luottamushenkilön ja pääluottamushenkilön ansio- kehityksen tulee vastata yrityksen yleistä ansiokehi- tystä.

Jälkisuojan aikana luottamushenkilölle järjestetään työn ohella sellaista jatko- tai täydennyskoulutusta,

jolla mahdollistetaan luottamushenkilön palaaminen entisiin tai vaativuudeltaan vastaaviin tehtäviin.

3. Luottamushenkilönä toimivaa työntekijää ei tätä tehtävää hoitaessaan tai sen tähden saa siirtää huonompipalkkaiseen työhön, kuin missä hän oli luottamushenkilöksi valituksi tullessaan. Häntä ei saa myöskään siirtää vähempiarvoiseen työhön, jos työnantaja voi tarjota hänelle muuta hänen ammatti- taitoaan vastaavaa työtä. Luottamushenkilötehtävän takia häntä ei saa erottaa työstä.

4. Jos yrityksen työvoimaa vähennetään tai lomaute- taan taloudellisista tai tuotannollisista syistä, on nou- datettava sellaista järjestystä, että luottamushenkilö joutuu viimeksi tällaisen toimenpiteen kohteeksi. Jos luottamushenkilölle ei voida tarjota hänen ammatti- aan tai pätevyyttään vastaavaa työtä, tästä määräyk- sestä voidaan poiketa. Jos luottamushenkilö katsoo, että hänet on irtisanottu tai lomautettu vastoin edellä olevia määräyksiä, hänellä on oikeus vaatia asian selvittämistä järjestöjen välillä.

5. Luottamushenkilön työsopimusta ei voida irtisanoa luottamushenkilöstä johtuvasta syystä ilman työsopimuslain 7 luvun 10 §:n 1 momentin edellyttä- mää työntekijöiden enemmistön suostumusta, joka selvitetään työehtosopimuksen allekirjoittaneiden liittojen toimesta.

6. Luottamushenkilön työsuhdetta ei saa purkaa työso- pimuslain 8 luvun 1 §:n 1 momentin nojalla sillä perus- teella, että hän on rikkonut työsopimuslain 3 luvun 1

§:ään sisältyviä järjestysmääräyksiä.

7. Luottamushenkilön työsopimuksen purkuperustei- ta arvioitaessa luottamushenkilöä ei saa asettaa huonompaan asemaan muihin työntekijöihin nähden.

8. Edellä olevia työsuhdeturvaa koskevia määräyksiä sovelletaan myös luottamushenkilöehdokkaaseen, jonka vaalitoimikunta tai työehtosopimusosapuolena oleva työntekijäjärjestö on kirjallisesti ilmoittanut henkilöstöhallinnolle (ehdokassuoja). Ehdokassuoja alkaa aikaisintaan kaksi kuukautta ennen valittavana olevan luottamushenkilön toimikauden alkua ja päät- tyy muun kuin valituksi tulleen osalta vaalituloksen tultua todetuksi.

9. Työsuhdeturvaa koskevia määräyksiä sovelletaan pääluottamushenkilönä tai luottamushenkilönä toimi- neeseen työntekijään kuusi kuukautta hänen luotta- mushenkilötehtävänsä päättymisen jälkeen (jälkisuoja).

10. Työsuhteen irtisanomisesta ilmoitetaan luottamus- henkilölle vähintään kuukautta ennen työehtosopi- muksen mukaisen irtisanomisajan alkamista. Luot- tamushenkilölle annettuun ilmoitukseen työsuhteen päättymisestä merkitään irtisanomisen syy. Työnan- taja ilmoittaa tällaisessa tilanteessa luottamushen- kilöaseman päättymisestä luottamushenkilöorgani- saatiolle, tai sellaisen puuttuessa allekirjoittaneille työntekijäjärjestöille.

11. Jos luottamushenkilön työsopimus on lakkautettu tämän sopimuksen vastaisesti, työnantajan on suo- ritettava korvauksena luottamushenkilölle vähintään kuuden ja enintään 30 kuukauden palkka. Xxxxxxx on määrättävä samojen perusteiden mukaan kuin TSL 12 luvun 2 §:ssä on säädetty. Korvausta lisäävänä tekijä- nä on otettava huomioon se, että luottamushenkilön tässä sopimuksessa tarkoitettuja oikeuksia on lou- kattu. Jos tuomioistuin harkitsee, että edellytykset työsuhteen jatkamiselle tai jo päättyneen työsuhteen palauttamiselle ovat olemassa, eikä työsuhdetta

siitä huolimatta jatketa, on tämä otettava erityisen painavana syynä huomioon korvauksen suuruutta määrättäessä.

12. Jos erimielisyys koskee tämän sopimuksen tarkoit- taman luottamushenkilön työsuhteen päättämistä, on paikalliset ja työehtosopimuksen allekirjoitusosa- puolien väliset neuvottelut lisäksi käynnistettävä ja käytävä viipymättä sen jälkeen, kun lakkauttamisen peruste on riitautettu.

13. Luottamushenkilöä ei tämän tehtävän vuoksi saa painostaa eikä erottaa työstä.

14. Luottamushenkilön työsuhdeturvaa koskevat määräykset koskevat myös varaluottamushenkilöä.

6 § LUOTTAMUSHENKILÖN TEHTÄVÄT

1. Luottamushenkilön tehtävänä on osaltaan toimia yrityksen ja henkilöstön välisen neuvottelu- ja yhteis- toiminnan ylläpitämiseksi ja kehittämiseksi.

2. Luottamushenkilön pääasiallisena tehtävänä on toimia asianomaiseen työehtosopimukseen sidot- tujen työntekijöiden edustajana. Luottamushenkilö edustaa työehtosopimuksen tulkintaa koskevissa kysymyksissä kaikkia työntekijöitä silloin, kun ne koskevat kaikkia työehtosopimuksen piirissä olevia työntekijöitä tai osaa heistä ryhmänä.

Luottamushenkilön tehtäviin kuuluu esimerkiksi seu- raavia asioita (listaus ei ole tyhjentävä):

• kaikkien työntekijöiden kollektiivinen edustami- nen työehtosopimuksen tulkintaa, soveltamista ja paikallista sopimista koskevissa asioissa

• kaikkien työntekijöiden kollektiivinen edustami- nen yhteistoimintalain määrittelemissä asioissa.

• työpaikan yhteistoiminnan kehittäminen yhdes- sä työnantajan kanssa

• työehtosopimukseen sidottujen järjestäytynei- den työntekijöiden edustaminen ja avustaminen näiden työsuhdeasioissa

7 § LUOTTAMUSHENKILÖN OIKEUS SAADA TIETOJA

1. Jos syntyy epäselvyyttä tai erimielisyyttä työntekijöi- den palkasta tai muista työsuhteeseen liittyvistä asioista, on luottamushenkilölle annettava kaikki erimielisyyden kohteena olevan tapauksen selvittä- miseen vaikuttavat tiedot.

2. Työnantaja antaa luottamushenkilölle kirjallisesti tai muulla sovittavalla tavalla seuraavat yrityksen työntekijöitä koskeva tiedot:

Seuraavat tiedot annetaan pyydettäessä:

• listaus työntekijöistä (suku- ja etunimi, tehtävä- ryhmä, vaativuustaso, työsuhteen alkamisaika)

• kunkin tehtäväryhmän ja vaativuustason keski- palkka, jos tehtäväryhmässä ja vaativuustasossa on vähintään viisi henkilöä

• soveltamisohje:

Mikäli työpaikalla on käytössä muu palkkausjär jestelmä kuin työehtosopimuksen mukainen tehtäväryhmäjärjestelmä, annetaan sen osalta luottamushenkilölle vastaavat tiedot

Yrityksen koko- ja osa-aikatyöntekijöiden lukumää- rät. Tämä koskee myös puolen vuoden aikana työssä olleita erikseen työhön kutsuttavia tai muuta tilapäis- tä henkilöstöä.

• nimi, tehtäväryhmä, vaativuustaso ja palveluk- seen tuloaika uusista työntekijöistä sekä tieto irtisanotuista ja lomautetuista työntekijöistä. Määräaikaisten työsuhteiden osalta ilmoitetaan työsuhteen sovittu kestoaika

3. Jos yrityksessä on käytössä keskimääräisen työajan järjestelmä, luottamushenkilölle on annettava tämän pyynnöstä kirjallisesti tieto järjestelmän piirissä olevien työntekijöiden määrästä ja tasoittamatta jääneiden työtuntien määrästä tasoittumisjaksoittain. Valmistellessaan tai aikoessaan muuttaa työajan tasoittumisjärjestelmää työnantajan on varattava luottamushenkilölle, tai jollei tällaista ole valittu, työntekijöille tilaisuus esittää mielipiteensä. Luotta- mushenkilölle on ilmoitettava työtuntijärjestelmän muutoksesta ennen muutoksen toimeenpanoa.

4. Luottamushenkilölle annetaan hänen pyynnöstään selvitys siitä, millaisia tietoja työhönoton yhteydessä kerätään.

LIITE 5 – LUOTTAMUSHENKILÖ JA TYÖSUOJELUVALTUUTETTU

5. Luottamushenkilölle annetaan tieto työntekijälle annetusta varoituksesta, jollei työntekijä ole sitä erikseen nimenomaisesti kieltänyt.

6. Luottamushenkilöllä on sama oikeus kuin lainsää- dännön tarkoittamalla luottamusmiehellä perehtyä hätä- ja sunnuntaityöstä, ylityöstä ja niistä makse- tuista korotetusta palkasta laadittuun luetteloon.

7. Mikäli yrityksessä on edellä 2 §:n perusteella valittu useampia luottamushenkilöitä, sovitaan työnantajan ja luottamushenkilöiden kesken niistä periaatteista, millä tiedot eri luottamushenkilöiden kesken jaetaan. Pääluottamushenkilöllä on kuitenkin oikeus kaikkiin tietoihin.

8. Luottamushenkilön on pidettävä edellä olevan perusteella tehtäviensä hoitamista varten saamansa tiedot luottamuksellisina.

8 § LUOTTAMUSTEHTÄVIIN KÄYTETTÄVÄ TYÖAIKA

1. Luottamushenkilöllä on oikeus käyttää riittävästi työaikaa luottamushenkilötehtävien hoitamiseen, keskimäärin 20 %. Työajan käyttämisestä luottamus- henkilötehtävien hoitamiseen voidaan sopia tarkem- min yritys- ja toimipaikkakohtaisesti.

Pääluottamushenkilön ajankäytöstä sovitaan paikal- lisesti.

Jos luottamushenkilön toimialue kattaa useita toimipisteitä alueellisesti hajautetussa yrityksessä, tulee kiinnittää erityistä huomiota luottamushenkilön työajan käyttöön siten, että luottamushenkilötehtä- vät voidaan asianmukaisesti hoitaa.

9 § LUOTTAMUSHENKILÖKORVAUS JA ANSION- MENETYKSEN KORVAAMINEN

1. Luottamushenkilölle maksetaan korvausta luotta- mushenkilötehtävän hoitamisesta seuraavasti

Työntekijöiden lukumäärä Korvaus €/kk

20 –100 100

101 – 300 150

yli 300 200

Pääluottamushenkilön korvaus on sama kuin korkein luottamushenkilökorvaus.

2. Luottamushenkilökorvausta ei makseta luottamus henkilön ollessa vuosiloman tai siihen verrattavan syyn vuoksi estynyt hoitamasta tehtäviään. Varaluot- tamushenkilön toimiessa luottamushenkilön sijaise- na, myös luottamushenkilökorvaus maksetaan tältä ajalta varaluottamushenkilölle. Luottamushenkilöiden

tulee huolehtia, että varaluottamushenkilön sijaisuu- desta ja siitä maksettavasta korvauksesta kerrotaan niin pian kuin mahdollista yrityksen henkilöstö- ja palkkahallinnolle. Tarkemmin asiasta voidaan sopia paikallisesti.

3. Luottamushenkilökorvausta ei makseta yhtä aikaa luottamushenkilölle ja hänen varaluottamushenkilöl- lensä, vaikka sijaistaminen tulisi ajankohtaiseksi.

4. Jos luottamushenkilö suorittaa työnantajan kanssa sovittuja tehtäviä säännöllisen työaikansa ulkopuo- lella, maksetaan näin menetetystä ajasta ylityökor- vaus tai sovitaan paikallisesti muunlaisesta lisäkor- vauksesta.

Tarvittaessa työehtosopimusosapuolet voivat sopia korvauksen perusteista ja määrästä.

5. Jos luottamushenkilö työnantajan kanssa sovittujen tehtävien hoitamista varten tämän määräyksestä joutuu matkustamaan, suoritetaan hänelle matka- kustannusten korvausta yrityksessä sovellettavan järjestelmän mukaisesti.

10 § LUOTTAMUSHENKILÖN SÄILYTYS- JA TOIMISTOTILAT

1. Luottamushenkilöllä on oikeus saada säilytystilaa tehtävässään tarvittaville asiakirjoille ja toimistoväli- neille. Yrityskohtaisella ja alueellisen toimintayksikön luottamushenkilöllä on oikeus tarvittaessa käyttää korvauksetta luottamushenkilötehtävien hoitamiseen luottamushenkilön käyttöön luovutettavissa olevaa tarkoituksenmukaista toimistotilaa, mikäli sellaista on työnantajan hallinnassa. Luottamushenkilöllä on oikeus käyttää työnantajan käytössä olevia tavan- omaisia toimistovälineitä (mm. sähköpostia) luotta- mushenkilötehtävien hoitamiseen.

11 § LUOTTAMUSHENKILÖIDEN KOULUTUS

1. Liitot pitävät suotavana, että luottamushenkilölle mahdollisuuksien mukaan varataan tilaisuus osal- listua koulutukseen, mikä on omiaan lisäämään hänen pätevyyttään luottamushenkilötehtävien hoitamisessa.

2. Työnantaja ei ilman perusteltua syytä voi evätä suos- tumusta 11§ 1 kohdan mukaiseen koulutukseen.

12 § TYÖSUOJELUVALTUUTETTU

1. Goforen työsuojeluorganisaatioon kuuluu konserniin valittava työsuojeluvaltuutettu sekä hänelle kaksi varatyösuojeluvaltuutettua. Työsuojeluorganisaation rakenne sovitaan yhdessä työnantajan ja henkilöstön edustajien kanssa.

2. Työsuojeluvaltuutetulla on työsopimuslain 7 luvun 10 §:n mukainen irtisanomis- ja lomautussuoja.

3. Työsuojeluvaltuutettua ei saa valtuutetun tehtä- viensä hoitamisen takia erottaa työstä eikä sen johdosta siirtää alempipalkkaiseen tai vähempiar- voiseen työhön kuin missä hän oli valituksi tullessa. Työsuojeluvaltuutetun mahdollisuuksia kehittyä ja edetä ammatissaan ei saa heikentää valtuutetun tehtävien takia.

4. Varsinaisen työn vaikeuttaessa työsuojeluvaltuute- tun tehtävien hoitamista on hänelle järjestettävä muuta työtä ottaen huomioon yrityksen tai sen osan olosuhteet sekä valtuutetun ammattitaito. Tällainen järjestely ei saa aiheuttaa ansioiden alentumista.

5. Varavaltuutetun hoitaessa työsuojeluvaltuutetun tehtäviä hänellä on samat oikeudet ja velvollisuudet kuin työsuojeluvaltuutetulla.

6. Työsuojeluvaltuutetulle, jonka työsopimus on pää- tetty tämän sopimuksen vastaisesti, työnantajan on maksettava hyvityssakkojen sijasta korvausta työsopimuslain mukaisesti.

7. Työsuojeluvaltuutetun osallistumista koulutukseen käsitellään samoin kuin luottamushenkilön koulutusta (11 §).

8. Työsuojeluvaltuutettujen korvaukset ovat seuraavat:

Edustettujen työntekijöiden Korvaus €/kk lukumäärä

20–100 40

101–300 60

yli 300 80

Työsuojeluvaltuutetulle ei makseta korvausta hänen ollessa vuosiloman tai siihen verrattavan syyn vuoksi estynyt hoitamasta tehtäviään. Varavaltuutetun toimiessa työsuojeluvaltuutetun sijaisena, myös työsuojeluvaltuutetun korvaus maksetaan tältä ajalta varavaltuutetulle. Työsuojelu- ja varavaltuutettujen tulee huolehtia, että varavaltuutetun sijaisuudesta ja siitä maksettavasta korvauksesta kerrotaan niin pian kuin mahdollista yrityksen henkilöstö- ja palkkahallin- nolle. Tarkemmin asiasta voidaan sopia paikallisesti.

13 § KORVAUKSEN SUHDE HYVITYSSAKKOON

Jos työnantaja tuomitaan maksamaan korvausta luotta- mushenkilön tai työsuojeluvaltuutetun työsopimuksen perusteettomasta päättämisestä tai näiden perusteet- tomasta lomauttamisesta, häntä ei voida tuomita lisäksi maksamaan työehtosopimuslain 7 §:n mukaista hyvitys- sakkoa saman perusteen johdosta.

Työnantajaa ei voida tuomita maksamaan työehtosopi- muslain 7 §:n mukaista hyvityssakkoa tämän sopimuksen menettelytapamääräysten noudattamatta jättämisen perusteella. Menettelyä koskevien määräysten noudatta- matta jättäminen otetaan huomioon korottavana tekijänä työsopimuksen perusteettomasta päättämisestä ja lomauttamisesta tuomittavan korvauksen suuruutta määrättäessä.

Julkaisija: Gofore

Tekstit: Xxxxx Xxxxxx, Xxxxx Xxxx, Xxxxx Xxxxxxx, Xxxxxx Xxxxxx, Xxxx Xxxxxxx, Xxxx Xxxxx, Xxxxx Xxxx, Xxxx Xxxxxxxx sekä Drama Queen Communications Oy Osallistaminen ja viestintä: Xxxx-Xxxxx Xxxx/Gofore

Suunnittelu ja kuvitus: Drama Queen Communications Oy

Document Metadata

Table of Contents

Free Standard Templates

Työehtosopimus

Document Metadata