Yksityistien hoitosopimus ja toimimaton tiekunta
Yksityistien hoitosopimus ja toimimaton tiekunta
Case: Alavuden kaupunki
Xxxxxx Xxxxxxx
Opinnäytetyö, AMK Toukokuu 2021 Tekniikan ala
Insinööri (AMK), logistiikka
Xxxxxxx, Xxxxxx
Yksityisteiden hoitosopimus ja toimimaton tiekunta, CASE: Alavuden kaupunki
Jyväskylä: Jyväskylän ammattikorkeakoulu. Toukokuu 2021, 42 sivua.
Tekniikan ja liikenteen ala. Insinööri (AMK), logistiikan tutkinto-ohjelma, biotalous. Opinnäytetyö AMK Julkaisun kieli: suomi
Verkkojulkaisulupa myönnetty: kyllä
Tiivistelmä
Opinnäytetyön toimeksiantajalla, Alavuden kaupungilla on hoidossaan 131 eri tiekunnan yksityisteitä yhteensä 440 km. Yksityisteiden hoitosopimuksien myötä Alavuden kaupunki on huolehtinut teiden kunnossapidon kokonaisuudessaan. Hoitosopimuksilla on taattu sivukylien asutuksen ja yritystoiminnan liikennetarpeille yhdenvertaiset edellytykset koko kunnan alueella. Vuosien saatossa ovat yksityisteiden osakkaat ja käyttäjät mieltäneet tiet “kunnan teiksi”, jolloin tienpitovastuussa olevien tiekuntien toiminta on päässyt hiipumaan tai lakannut kokonaan. Kuntien on täytynyt ottaa avustusehdot uuteen tarkasteluun, koska vuonna 2019 voimaan tulleeseen yksityistielakiin (L 560/2018) on kirjattu yksityistien avustuskelpoisuuden yhtenä edellytyksenä olevan toimiva tiekunta.
Opinnäytetyön tavoitteena oli tutkia ja selvittää hoitosopimuksen kaupungin kanssa solmineiden tiekuntien nykytila ja toimintakyky. Tutkimuksen strategiana oli tapaustutkimus ja tutkimusmenetelmänä käytettiin kvalitatiivista eli laadullista lähestymistapaa. Tutkimuksessa kerättiin aineistoa haastattelemalla tiekuntien vastuuhenkilöitä ja yksityisteistä vastaavia kaupungin viranhaltijoita sekä tutkimalla Alavuden kaupungin yksityistierekistereitä ja Maanmittauslaitoksen tietojärjestelmiä.
Tutkimuskohteena olleista tiekunnista ainoastaan viidellä tiekunnalla oli yksityistielain mukaiset velvoitteet hoidettuna, joten ne olivat päätöksentekokykyisiä. Muilla tiekunnilla oli vaihtelevasti tarvetta osakasluettelon päivittämisestä tieyksikkölaskelman tekemiseen, mutta osa tiekunnista oli laiminlyönyt velvollisuutensa kokonaan, jolloin työtä uudelleenjärjestäytymiseksi on paljon.
Tutkimuksesta saatujen tulosten perusteella laadittiin menetelmä tiekuntien uudelleenjärjestäytymisen tueksi. Menetelmässä käydään läpi heikoimmassa tilanteessa olevien tiekuntien näkökannalta seikkaperäisesti tiekunnan uudelleen järjestäytyminen. Lisäksi opinnäytetyön liitteeksi laadittiin kokouskutsu- ja pöytäkirjamalli tiekuntien kokouksiin uudelleenjärjestäytymiseksi. Alavuden kaupungin yksityisteistä vastaavat viranhaltijat voivat hyödyntää opinnäytetyötä suunnitellessaan mahdollisia toimenpiteitä tiekuntien auttamiseksi ja yksityistieavustuksien ehtojen määrittämiseksi.
Avainsanat (asiasanat)
Yksityistie, yksityistielaki, tiekunta, tieyksikkölaskelma, tieosakas, hoitosopimus
Muut tiedot (salassa pidettävät liitteet)
Xxxxxxx, Xxxxxx
Maintenance contracts of private roads and dormant road maintenance associations, CASE: City of Ala- vus
Jyväskylä: JAMK University of Applied Sciences, May 2021, 42 pages.
Engineering and technology. Degree Programme in Logistics, Bioeconomy. Bachelor’s thesis.
Permission for web publication: Yes Language of publication: Finnish Abstract
The city of Alavus manages over 440 km of private roads of 131 different road maintenance associations. Due to maintenance contracts of private roads the city of Alavus has taken total care of private road maintenance. The maintenance contracts have guaranteed equal prerequisites to traffic requirements of settlement and business of remote areas in the area of Alavus. The members and users of private roads have considered the roads as “the roads of municipality” over the years, which has lead the activity of the road maintenance associations to slowly fade away or totally end. The municipalities in Finland have had to take the terms of grants to reconsideration because the new Act on Private Roads defines that a private road is eligible to grants only if it has an active road maintenance association.
The aim of the thesis was to study the present state and the ability to operate of the road maintenance associations that have maintenance contract with the city of Alavus. The case study was done by interviewing the responsible persons in road maintenance associations and officials in charge of private roads in Alavus and investigating the register of private roads of Alavus and information provided by the National Land Survey of Finland.
Only five of the road maintenance associations had all the legal obligations met, so they were able to make decisions. The rest of the road maintenance associations had varied needs of actions from updating the list of members to making the road unit calculations. Part of the road maintenance associations had neglected their duties totally and there will be a lot of work in reorganization.
A method to support the reorganization of road maintenance associations was compiled on the basis of the study. The method provides detailed instructions to reorganization for the road maintenance associations in weakest position. In addition, a model for a notice of a meeting and a model for minutes were provided for the meetings of the road maintenance associations. The officials responsible of private roads in Alavus can utilize the thesis when planning the actions to help the road maintenance associations and determining the terms of grants to private roads.
Keywords/tags (subjects)
Private road, Act on Private Roads, road maintenance association, road unit calculation, road member, maintenance contract
Miscellaneous (Confidential information)
Sisältö
2.2 Yksityistielaki (L 560/2018) 5
2.9.1 Tiekunnan perustaminen 9
2.9.3 Järjestäytymätön yksityistie 11
2.11.1 Maanmittauslaitoksen yksityistierekisteri 15
2.11.2 Digiroad-järjestelmä 15
2.12 Yksityisteiden avustukset 16
3 Opinnäytetyön tutkimusasetelma 17
3.1 Työn tavoitteet ja tutkimuskysymykset 17
3.2 Tutkimusstrategia ja tutkimusmenetelmä 18
3.3 Aineistonkeruumenetelmä sekä aineiston hankinta 19
3.5 Tutkimuksen luotettavuus 21
4.2 Alavuden kaupungin ja tiekuntien väliset hoitosopimukset 23
4.3 Tiekuntien vastuuhenkilöt 25
4.3.1 Yhteystietojen selvitys 25
4.3.3 Havainnot keskusteluista 28
6.1 Toimenpiteet tilanteen korjaamiseksi 32
6.2 Menetelmä tiekuntien uudelleen järjestäytymiseen 32
Liite 1. Kokouskutsumalli uudelleenjärjestäytyvän tiekunnan ensimmäiseen kokoukseen 40
Liite 2. Pöytäkirjamalli uudelleenjärjestäytyvän tiekunnan ensimmäiseen kokoukseen 41
Liite 3. Kokouskutsumalli uudelleenjärjestäytyvän tiekunnan toiseen kokoukseen 42
Kuviot
Kuvio 1. Solmitut hoitosopimukset vuosina 1979 - 2021 25
Kuvio 2. Haastattelukysymykset tiekunnan vastuuhenkilöille 26
Taulukot
Taulukko 1. Tiekuntien osakasluetteloiden ajantasaisuus jakautuneena eri vuosikymmenille .27 Taulukko 2. Tiekuntien tieyksikkölaskelmien ajantasaisuus jakautuneena eri vuosikymmenille28
1 Johdanto
Toimiva ja hyväkuntoinen yksityistieverkosto on välttämätön osa yhteiskunnan infrastruktuuria. Suurin osa maa- ja metsätalouden, sekä energia-alan kuljetuksista lähtevät yksityistieverkolta. Säh- köverkko ja tietoliikenneyhteydet tarvitsevat yksityistieverkostoa. Teollisuuden tarpeiden lisäksi väestöllä on monipuolisia tarpeita yksityistiestölle, kuten asuminen, työmatkaliikenne ja virkistys- käyttö. Yksityistieverkostosta ovat riippuvaisia muun muassa sosiaali- ja terveysviranomainen, pe- lastusviranomaiset, rajavartiolaitos sekä puolustusvoimat. Xxxxxxx todeta yksityisteiden olevan yhteiskunnan toimivuuden turvaajina.
Yksityisteiden merkitys on tiedostettu yhteiskunnassamme, joten valtio ja kunnat avustavat mer- kittävästi tiekuntia yksityisteiden ylläpidossa. Valtion ja kuntien yksityistieavustuksista säädetään yksityistielain 83 ja 84 §:ssä. Tienpidon avustuksien myöntämisen edellytyksenä on, että yksityis- tietä koskevien asioiden hoitamista varten on perustettu tiekunta. Lisäksi tiekunnan ja yksityistien tietojen on oltava yksityistierekisterissä sekä tie- ja katuverkon tietojärjestelmässä. ELY-keskus myöntää yksityisteille valtionavustuksia ensisijaisesti rakentamiseksi luettavaan yksityisteiden pa- rantamiseen. Kunnat saavat päättää omien yksityistieavustuksiensa kohdentamisesta.
Alavuden kaupunki on ollut pitkään myötämielinen yksityisteiden avustamiselle ja kaupunki on so- pinut 131 tiekunnan kanssa hoitosopimuksen yksityistien hoidosta. Vanhimmat hoitosopimukset on tehty vuonna 1979 ja uusimmat vuonna 2020. Hoidettavia yksityisteitä kaupungilla on yhteensä
n. 440 km. Suurin osa Alavuden kaupungin kanssa hoitosopimuksen solmineista tiekunnista on eri
syistä päässyt ”nukahtamaan", jolloin niille yksityistielaissa asetetut velvoitteet eivät täyty.
Tämän opinnäytetyön toimeksiantajana oli Alavuden kaupunki. Työn tarkoituksena oli selvittää hoitosopimuksen kaupungin kanssa solmineiden tiekuntien nykytila ja toimintakyky. Työssä selvi- tettiin kaupungin oman yksityistierekisterin ja Maanmittauslaitoksen yksityistierekisterin avulla tiekuntien yhteyshenkilöt ja heidän haastattelujensa perusteella saatiin kartoitettua tiekuntien ny- kytila. Työn tavoitteena oli saada selkeä kokonaiskuva tiekuntien tilanteesta ja tarpeista tiekuntien uudelleen järjestäytymiseen sekä tehdä ohjeistus tiekunnille velvoitteiden täyttämiseksi.
2 Yksityistienpito
2.1 Yksityistiet
Yksityisteitä ovat kiinteistön omistajien ja muiden tieosakkaiden ylläpitämät tiet. Yksityisteitä arvi- oidaan Suomessa olevan yhteensä 360 000 km, joista vakituisen asutuksen käytössä on 90 000 km, metsäautoteinä 130 000 km ja muina ajokelpoisina mökki- ja metsäteinä arviolta 140 000 km. Yksi- tyistiet luokitellaan kolmen tyyppisiksi: toimitustiet, sopimustiet ja kiinteistön omat tiet. (Hämäläi- nen, 2019, 8.)
Toimitustiet on perustettu virallisessa toimituksessa, kuten yksityistielain mukaisessa tietoimituk- sessa. Myös rasitetiet, maantietoimituksessa lakkautetut ja yksityisteiksi muutetut maantiet ovat toimitusteitä. Toimitustien osakaskiinteistöllä on pysyvä tieoikeus toisen kiinteistön kautta kulke- vaan tiehen. Toimitustiet ovat osakkaiden käytössä olevia teitä, mutta käytännössä ne voivat olla läpikulkuteinä yleisessä käytössä. Toimitusteiden tienpitovastuu on osakaskiinteistöillä yhdessä ja asioiden hoitamista varten voidaan perustaa tiekunta. (Hämäläinen 2019, 8–9.)
Sopimustiet ovat tienkäyttäjien kesken tehdyllä suullisella tai kirjallisella sopimuksella syntyneitä teitä, jossa myönnetään toiselle kiinteistölle, yritykselle tai henkilölle tienkäyttöoikeus. Kyseinen sopimus on sitova vain sopimuksen tehneiden tai hyväksyneiden, sekä heidän perillisiensä kesken. Sopimustietä käyttävät yleensä ainoastaan sopimuskumppanit ja he sopivat keskenään tien ylläpi- dosta. Sopimusteitä voivat olla mm. viljelystiet ja metsäautotiet. Yksityistielaki koskee sopimus- teitä ainoastaan niiden lakkauttamisen osalta. Kiinteistön vaihtaessa omistajaa ja jos uusi omistaja ei hyväksy sopimusta, on tieoikeuden lakkauttaminen tehtävä yksityistietoimituksessa. Sopimustie voidaan lakkauttaa myös sopijapuolten päättäessä yhteisesti, ettei tietä enää tarvita. (Hämäläinen 2019, 8–9.)
Omat tiet ovat esimerkiksi pihaan johtavia teitä, metsäteitä tai peltoteitä, jotka kulkevat vain yh- den kiinteistön alueella. Kyseiset tiet ovat ainoastaan kiinteistönomistajan omassa käytössä ja nii- den ylläpidosta vastaa kiinteistönomistaja itse. Kiinteistön omalla tiellä on muilla liikkujilla oltava omistajan lupa. Yksityistielaki ei koske omia teitä. Omalle tielle voidaan perustaa pysyvä tieoikeus toisen kiinteistön hyväksi yksityistietoimituksessa. (Hämäläinen 2019, 9–10.)
2.2 Yksityistielaki (L 560/2018)
Vuoden 2019 alussa astui voimaan yksityistielaki (L 560/2018), joka korvaa aikaisemman vuodelta 1962 olevan lain yksityisistä teistä (358/1962). Uusi yksityistielaki on selkeä ja se käsittää 97 otsi- koitua pykälää. Yksityistielain perusteella on lisäksi annettu yksityistieasetus (1069/2018), jossa on tarkennettuja yksityistielain säännöksiä. Uuden lain merkittävimmät muutokset vanhaan yksityis- tielakiin verrattuna koskevat tiekuntien hallintoa ja kuntien roolia yksityistien osalta. Kuntien tie- lautakunnat lakkautettiin vuoden 2019 lopussa ja niiden vastuut siirtyivät osin tiekunnille, Maan- mittauslaitokselle ja käräjäoikeuksille. Uusi laki toi muun muassa muutoksia yksityisteiden avustusehtoihin ja tiekuntien kokouskutsukäytäntöihin. (Hämäläinen 2019, 11–12.)
2.3 Tieoikeus
Tieoikeus on kiinteistölle myönnettävä oikeus käyttää toisen kiinteistön maa-aluetta pysyvästi kul- kuyhteyttä varten, jolloin kiinteistöllä on oikeus tehdä tie ja ylläpitää sitä. Tieoikeus on perustet- tava kiinteistön hyväksi rasitteena uuden tien rakentamiseen tai ennestään olevaan tiehen, jos se on välttämätöntä kiinteistön tarkoituksenmukaista käyttöä varten. Perustettava tieoikeus ei myös- kään saa aiheuttaa merkittävää haittaa muulle kiinteistölle tai olemassa olevan tien osakkaalle. Li- säksi tieoikeus on perustettava tarkoituksenmukaisesti niin, että tiestä tulee mahdollisimman edullinen, eikä tie ja sen käyttö aiheuta ympäristölle tai kenellekään muulle tarpeetonta haittaa tai vahinkoa enempää kuin on välttämätöntä. (L 560/2018, 4 §.)
Tieoikeus perustetaan, muutetaan tai lakkautetaan yksityistietoimituksessa. Järjestäytynyt tie- kunta voi päätöksellään myöntää jo olemassa olevaan tiehen tieoikeuden ja myös lakkauttaa yksit- täisen tieoikeuden. Tiekunta voi päättää yksityistien oikaisemisesta, leventämisestä tai muusta pa- rantamisesta johtuvan tarpeelliseksi katsoman alueen muuttamisesta tiealueeksi ilman
yksityistietoimitusta, jos kiinteistön omistaja on tähän suostuvainen. Tällöin oikaisun vuoksi tar- peettomaksi jäänyt osa tiealueesta lakkaa olemasta tiealuetta. (L 560/2018, 18 §.)
Kiinteistölle myönnetty tieoikeus ei pääty kiinteistön vaihtaessa omistajaa. Kiinteistölle muodos- tettava tieoikeus koskee koko tiekunnan tietä, mutta todellinen osakaskiinteistön tienkäyttö ote- taan huomioon tieyksiköissä. Tieoikeus voidaan myöntää myös määräaikaisena tai rajoitettuna ja se voi koskea esimerkiksi puutavaranajoa talvisin. Tieoikeus voidaan myöntää myös elinkeinonhar- joittajalle esimerkiksi maa-ainesten ajamista varten, jolloin elinkeinonharjoittajasta tulee tienpito- vastuullinen ja tieosakas. Tällaisella osakkaalla on myös tieyksikköjensä mukaisesti velvollisuus tien kunnossapitoon ja oikeus osallistua tiekunnan päätöksentekoon. (Xxxxxxxxxx, 2019, 16–17.)
2.4 Tienpito
Tienpito on tien rakentamista ja kunnossapitoa. Tien rakentaminen on joko uuden tien rakenta- mista tai olemassa olevan tien parantamista, siirtämistä tai leventämistä. Tie on rakennettava sitä varten perustetun tieoikeuden mukaisesti ja tien paikkaa määrättäessä on varmistettava, ettei tiestä ja sen käyttämisestä aiheudu kenellekään kohtuutonta haittaa. Tie on rakennettava kaikkien osakkaiden liikennetarpeita palvelevaksi kohtuullisin kustannuksin. (Hämäläinen 2019, 23.)
Tien kunnossapidon tasoa ei määrää laki, vaan tieosakkaat päättävät sen. Kunnossapidosta ei saa koitua tieosakkaille kohtuuttomia kustannuksia, joten jos jollakin osakkaalla on tarve korkeampita- soiselle kunnossapidolle, on hänen se maksettava. Tieosakkaiden tarpeet tien käytölle otetaan tieyksikkölaskelmissa huomioon. (Hämäläinen 2019, 24.)
2.5 Tien käyttö
Tietä on käytettävä tieoikeutensa mukaisesti niin, ettei siitä aiheudu muille kiinteistöille tarpee- tonta haittaa (L 560/2018, 27 §). Yksityistie on tarkoitettu tieosakkaiden omaa liikennettä varten, mukaan lukien kiinteistöille suuntautuva raskas liikenne. Muiden kuin tieosakkaiden tienkäyttö on luvanvaraista. Lupa tarvitaan säännölliseen kulkemiseen ja kaikkiin kuljetuksiin. Satunnainen moottoriajoneuvolla kulkeminen on yksityistiellä luvallista, jos sitä ei ole kielletty liikennemerkillä erikseen. Jokamiehen oikeuksiin perustuva kulkeminen jalan, pyörällä ja ratsain on sallittava yksi-
tyistiellä lukuun ottamatta liiketoimintaan rinnastettava toiminta (esimerkiksi pyöräily- ja ratsas- tustapahtumat). Lupaa ei myöskään tarvita välttämättömien viranomaistehtävien suorittamiseen tai postilain mukaiseen yleispalvelun toteuttamiseen. Tiekunta voi kieltää tai rajoittaa yksityistiel- lään muiden kuin tieosakkaiden liikenteen. Kielto tai rajoitus on osoitettava liikennemerkillä tai puomilla, jotka on oltava kunnan suostumuksella asetettuja. Myös jokamiehenoikeudella tapah- tuva liikkuminen voidaan kunnan suostumuksella kieltää, jos siitä aiheutuu merkittävää vahinkoa, haittaa tai häiriötä. (Hämäläinen 2019 25–27.)
2.6 Tienpitovelvollisuus
Tieosakkaiden tienpitovelvollisuus alkaa tieoikeuden perustamisesta ja päättyy vain tieoikeuden lakkauttamiseen. Tieosakas on velvollinen osallistumaan osuutensa mukaan kyseisen yksityistien tienpitoon. (L 560/2018, 34 §.)
Tienpitovelvollisia ovat kaikki tieoikeutettujen kiinteistöjen omistajat ja niihin verrattavat kiinteis- töjen haltijat, sekä muut tahot, joille on myönnetty tieoikeus. Tienpitovelvolliset ovat vastuussa tienpidosta, johon kuuluu lakien ja määräysten noudattaminen, tien ylläpito, turvallisuus ja talous. Tienpitovelvollisilla on oikeus myös osallistua päätöksentekoon tietä koskevissa asioissa. Tienpito- velvollisuus jaetaan tieyksiköillä tieosakkaiden kesken. (Hämäläinen 2019, 30.)
2.7 Tieyksiköinti
Tienpitovelvollisuudesta aiheutuvat kustannukset jaetaan tieosakkaiden kesken tieyksikkölaskel- massa vahvistettujen tieyksiköiden perusteella. Tieyksiköt määräytyvät tieosakkaan tiestä saaman hyödyn mukaan. Tieyksiköiden määrää muodostettaessa otetaan huomioon tieosakkaan tiedossa oleva tienkäyttö kuluvalla hetkellä ja tulevaisuudessa. Tieosakas on velvollinen ilmoittamaan muuttuneesta tienkäytöstä, kiinteistökaupoista ja muista tieyksiköiden määrään vaikuttavista teki- jöistä tiekunnan toimielimelle tai järjestäytymättömällä tiellä muille tieosakkaille. Tieyksiköistä ja tieyksikkölaskelmasta sekä niihin tehtävistä muutoksista päätetään tiekunnan kokouksessa, järjes- täytymättömän tien osakkaiden kesken tai yksityistietoimituksessa. (L 560/2018, 35 §.)
Tieosakkaan tien käyttö määritellään painolukuina, jotka kuvaavat vuotuisen liikenteen kokonais- painoa keskimääräisesti liikennelajeittain. Tieyksikkölaskelmassa yksiköt ilmaistaan tonnikilomet- reinä, jotka saadaan laskettua, kun liikennelajin painoluku kerrotaan käytetyllä matkalla. Tieosak- kaille tienkäytöstä aiheutuva maksu saadaan kertomalla osakkaan tieyksiköt, tiekunnan päättämällä yhden tieyksikön hinnalla. (Yksityistien tieyksiköinti 2019, 10.)
Tiekunnan tärkeimpiä tehtäviä on ajantasaisen tieyksikkölaskelman ylläpito. Tällä varmistetaan jo- kaisen tieosakkaan osallistuminen tienpitoon oikeassa suhteessa ja ettei kenellekään tieosakkaista tule kohtuuttoman suuria kustannuksia. Jos tiehen otetaan uusia osakkaita, on myös heille mää- rättävä tieyksiköt. Tiekunnan toimielimen tehtävänä on seurata tieosakkaiden tienkäyttöä ja siinä tapahtuvia muutoksia ja tarvittaessa ehdotettava tiekunnan kokoukselle tieyksikkölaskelman tar- kistamista. Tieosakkaalla itsellään on tienkäytön muuttuessa oikeus vaatia tieyksikkölaskelman tar- kistamista, jolloin hänen on esitettävä vaatimuksensa toimielimelle hyvissä ajoin ennen tiekunnan kokousta. Toimielimelle on jäätävä riittävästi aikaa valmistella asiaa tiekunnan kokouksessa pää- tettäväksi ja vahvistettavaksi. Tieyksikkölaskelman ollessa vähintään viisi vuotta muuttumatto- mana voimassa, voi kuka tahansa tieosakas vaatia tieyksikkölaskelmaa uudestaan toteutettavaksi. (Hämäläinen 2019, 32–33.)
Tieyksikkölaskelma voidaan yksinkertaisimmillaan tehdä tieosakkaiden välisellä sopimuksella ilman tienkäytön tarkkaa arviointia. Tarkempaan tienkäytön arviointiin voidaan laskea liikenteen määrää ja punnita kuormia, joiden perusteella laskelmat voidaan tehdä hyvin tarkasti. Tieyksikkölaskelmaa tehdessä voidaan käyttää apuna Maanmittauslaitoksen yksiköintisuosituksia, joita on tarkoitettu käytettäväksi eritoten yksityistietoimituksissa ja muissa kiinteistötoimituksissa. Työmäärä on tieyk- sikkölaskelman tekemisessä suuri ja voi olla liian työläs tiekunnan omin voimin tehtäväksi. Ammat- timaista apua tieyksikkölaskelman tekemiseen on saatavilla. (Hämäläinen 2019, 34.)
2.8 Tieosakasluettelo
Tieosakkaista tarvitaan ajantasainen luettelo. Tieyksikkölaskelman tekemiseen tarvitaan ajantasai- set tiedot osakkaiden kiinteistöistä ja tienkäyttötarpeista. Kokouskutsuihin tarvitaan ajantasaiset osoitetiedot. Näiden tietojen säilyttämisestä ja päivittämisestä vastaa tiekunnan toimielin. Tiekun- tia koskee myös tietosuojalaki, jolloin on syytä säilyttää vain tiekunnan kannalta välttämättömät
osakastiedot. Henkilötunnuksia ja tilinumeroita ei ole syytä tallentaa. Tiekunnan tietoja ei saa luo- vuttaa ulkopuolisille. (Xxxxxxxxxx 2019, 65.)
Tiekuntien osakasluettelo on ainut rekisteri kaikista tienpitovelvollisista kiinteistöistä ja muista tie- oikeuden haltijoista. Maanmittauslaitoksen ylläpitämässä yksityistierekisterissä on tieto ainoas- taan niistä rasitetuista kiinteistöistä, joiden maalla tie sijaitsee (Yksityistierekisteri n.d.). Maanmit- tauslaitoksen kiinteistötietojärjestelmässä (Kiinteistötietojärjestelmä (KTJ) n.d.) on myös kiinteistöjen käyttöoikeudet yhteisiin alueisiin, mutta siellä ei ole välttämättä vanhoja ojalain pe- rusteella syntyneitä tieoikeuksia, eikä kuntien tielautakuntien perustamia yksittäisiä lisätieoikeuk- sia (Laattala 2020).
2.9 Tiekunta
Yksityistie voi järjestäytyä, eli yksityistien tienpidosta vastaamaan voidaan perustaa osakkaiden muodostama tiekunta, jos osakkaita on useampia ja se katsotaan tarpeelliseksi tienpidon kannalta. Yksityistien tiekunnan perustamisen hyötyjä ovat seuraavat:
• Tiekunnassa päätökset tehdään demokraattisesti enemmistöperiaatteella.
• Yksittäisen tieosakkaan vaikutusmahdollisuudet ovat paremmat.
• Erimielisyydet ovat helpompia ratkaista.
• Tiekunta on oikeustoimikelpoinen hallinto- ja oikeusasioissa, sopimuksien tekemisessä ja hank- kiessa irtainta omaisuutta.
• Tiekunta voi myöntää uusia tieoikeuksia.
• Tienkäyttömaksujen määrääminen ulkopuolisille käyttäjille helpottuu.
• Tiemaksujen periminen helpottuu.
• Sopimusten tekeminen helpottuu.
• Mahdollisuus hakea avustusta tienpitoon ja perusparannuksiin.
(Xxxxxxxxxx 2019, 58.)
Tiekunta voidaan yksityistielain 49 §:n mukaan perustaa yksityistietoimituksessa tai tiekunnan pe- rustamiskokouksessa, johon kaikki tieosakkaat on kutsuttu. Perustamiskokouksen voi kutsua koolle kuka tahansa tieosakas noudattaen 61 §:n mukaista kutsumenettelyä. Lisäksi kiinteistörekis- terin pitäjän päätöksellä voidaan tiekunta perustaa, jos katsotaan sen olevan tarpeeton käsiteltä- väksi yksityistietoimituksessa. Tiekuntaa ei kuitenkaan voida määrätä perustettavaksi, jos kaksi kolmannesta ennestään olemassa olevan tien osakkaista sitä vastustaa (L 560/2018, 49 §.)
Tiekunnan perustamiskokouksessa päätökset on tehtävä yksimielisesti, koska vasta tiekunnan ko- kouksen vahvistaman tieyksikkölaskelman jälkeen voidaan tehdä enemmistöpäätöksiä. Perusta- miskokoukseenkin voidaan jo tuoda tieyksikkölaskelma, maksuunpanoluettelo ja tiemaksut vahvis- tettaviksi, mutta tällöin edellytetään yksimielisiä päätöksiä. Osakkaiden täytyy tiekuntaa perustettaessa antaa sille nimi ja valittava tiekunnalle toimielin. Lopullisesti tiekunta syntyy, kun sen perustamisesta tehdään ilmoitus Maanmittauslaitoksen ylläpitämään yksityistierekisteriin. (Xxxxxxxxxx 2019, 57.)
Tiekunnan kokous valitsee tiekunnalle toimielimen, joka voi olla toimitsijamies ja tämän varamies tai 3–5 jäseninen tienhoitokunta. Jos hoitokuntaan valitaan kolme jäsentä, on nimettävä lisäksi yksi varajäsen. Tiekunnan luottamushenkilöillä on oikeus saada tehtäviensä hoidosta kohtuullista palkkiota ja kulukorvausta. Toimielimen jäsenet voidaan valita korkeintaan neljäksi vuodeksi ker- rallaan, mutta voivat tulla valituksi tehtäväänsä uudelleen. (L 560/2018, 53 §.)
Tienhoitokunnan on järjestäydyttävä välittömästi valituksi tultuaan. Hoitokunnan on valittava kes- kuudestaan puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja, jollei tiekunta jo näitä suoraan nimennyt. Hoito- kunta kokoontuu tarvittaessa puheenjohtajansa tai varapuheenjohtajansa kutsusta ja hoitokunnan kokous on päätösvaltainen, kun puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja ja puolet varsinaisista jäse- nistä ovat henkilökohtaisesti tai varajäsenen edustamina paikalla. Hoitokunta tekee enemmistö- päätöksiä ja äänten mennessä tasan puheenjohtajan ääni ratkaisee. (L 560/2018, 54 §.)
Toimielimen tehtävänä on hoitaa tiekunnan asiat käytännössä, joita esimerkiksi ovat:
• tien kunnossapidosta huolehtiminen
• tarvittaessa tien kuntoa tai turvallisuutta vaarantavan käytön kieltäminen ja rajoittaminen
• tilapäisten tienkäyttöoikeuksien myöntäminen
• tiekunnan taloudenhoito
• osakasluettelon ylläpitäminen
• kokouksessa päätettävien asioiden valmistelu
• kokouksen koollekutsuminen
• päätöksien toimeenpano
• tiekunnan edustaminen tuomioistuimessa
• tarvittavien tiekuntien ilmoitusten tekeminen
(Xxxxxxxxxx 2019, 89).
2.9.3 Järjestäytymätön yksityistie
Tienpito voi olla järjestäytymätöntä, eli yksityistielle ei ole perustettu tiekuntaa. Järjestäytymättö- mät tiet ovat useimmiten muutaman osakkaan teitä. Tienpitoa koskevissa päätöksistä on sovittava kirjallisesti, jolloin se on osakasta sitova. Yksityistielain 69 § mukaan tietä koskevasta sitoumuk- sesta tai sopimuksesta ovat vastuussa vain ne tieosakkaat, jotka ovat sitoumuksen tai sopimuksen tehneet. (L 560/2018, 69 §.) Esimerkkinä voisi olla yhden osakkaan tielle tilaama murskekuorma, joka viime kädessä jää tämän osakkaan maksettavaksi, kun tästä ei ole etukäteen kirjallisesti sovittu. Tällaisessa tilanteessa voidaan viedä yksityistietoimituksen ratkaistavaksi, onko toimenpi- teestä koitunut hyötyä muille osakkaille ja tarvittaessa velvoitettava osakas korvaamaan kohtuulli- nen osa kustannuksista, mikäli vaatimus on tehty viimeistään kolmen vuoden kuluessa tapahtu- neesta (L 560/2018, 69 §).
Maanmittauslaitoksen yksityistietoimituksessa voidaan päättää seuraavista asioista:
• tieoikeuden perustamisesta, siirtämisestä tai lakkauttamisesta
• käyttöoikeuden perustamisesta
• tien rakentamisen ja ylläpidon kustannuksien jakamisesta osakkaiden kesken
• korvausasioista
• tiekunnan perustamisesta
• tieoikeuksien ja käyttöoikeuksien selvittämisestä
• tiealueen sijainnin varmistamisesta ja siirtämisestä.
Yksityistietoimitusta voi hakea tiekunta, tieosakas ja kiinteistön omistaja tai osakas. Tiekunnan ha- kemuksen tekee tiekunnan valtuuttama henkilö, esimerkiksi hoitokunnan puheenjohtaja tai toi- mitsijamies. Tiekunnan hakiessa toimitusta, on siitä oltava tiekunnan päätös. Yksityistietoimituk- sen kokonaiskestoaika on noin viisi kuukautta ja kuluista vastaa yleensä aina hakija. (Yksityistietoimitus n.d.)
2.10 Tiekunnan hallinto
Tiekunnan kokouksessa tieosakkaat päättävät yhdessä tienpidosta ja muista tiekuntaa koskevista asioista. Tiekunnan vuosikokouksessa on käsiteltävä ja päätettävä yksityistielain 58 §:n mukaisista
asioista, kuten talousarviosta, tilityksen tarkastuksesta, vastuuvapauden myöntämisestä, toimieli- men valinnoista, tieyksikkölaskelman vahvistamisesta, tie- ja käyttömaksujen vahvistamisesta, tienpito-ohjeiden antamisesta toimielimelle ja tiekunnan säännöistä. Lisäksi on käsiteltävä tieosak- kaiden aloitteet tienpitoon liittyen. (L 560/2018, 58 §.)
Tiekunnan vuosikokous on pidettävä vuosittain. Tästä voidaan poiketa ja tiekunnan kokouksessa tai säännöissä päättää, että kokoonnutaan harvemmin. Kuitenkin vuosikokousta vastaava kokous on pidettävä vähintään joka neljäs vuosi. Tiekunta voi kokoontua aina tarpeen mukaan ja aina, jos tieosakkaista vähintään neljännes vaatii kokousta koolle kutsuttavaksi. (L 560/2018, 60 §.)
Tiekunnan kokouksen koolle kutsuminen on toimielimen tehtävä. Yleensä kokouksen kutsuu koolle hoitokunnan puheenjohtaja tai toimitsijamies. Kokouskutsu on toimitettava kirjallisesti tiekunnan osakkaille aikaisintaan kaksi kuukautta ennen tai viimeistään 14 vuorokautta ennen kokousta. Tie- kunta voi sopia säännöissään kokouskutsun määräaikoja, jolloin voidaan lyhentää pidempää mää- räaikaa ja pidentää lyhyempää. Toimielimen laiminlyötyä vuosikokouksen koollekutsun tai kieltäy- tyessä kutsumaan tieosakkaita ylimääräiseen tiekokoukseen, voidaan tieosakkaan hakemuksesta kokous pitää yksityistietoimituksen yhteydessä tai toimivaltainen ELY-keskus voi tieosakkaan hake- muksesta valtuuttaa osakkaan kutsumaan kokouksen koolle. (L 560/2018, 61 §.) Tammikuun 1. päivä 2020 tuli voimaan laki yksityistielain muuttamisesta (L 1503/2019), jonka mukaan kenellä ta- hansa tieosakkaalla on oikeus kutsua tiekunnan kokous koolle, kun viimeisimmästä tiekokouksesta on kulunut viisi vuotta tai enemmän.
Tiekunnan päätöksenteossa tieosakkailla on äänioikeus vahvistetun tieyksikkölaskelman mukaan. Kenenkään tieosakkaan äänimäärä ei voi ylittää 30 prosenttia läsnä olevien osakkaiden yhteisääni- määrästä, vaan tällöin otetaan käyttöön äänileikkuri. Tieosakas voi valtuuttaa toisen henkilön käyt- tämään äänioikeuttansa kokouksessa. Äänestystuloksen mennessä tasan, tulee päätökseksi se mielipide, johon puheenjohtaja yhtyy. (L 560/2018, 59 §.)
Tiekunnan kokouksista on pidettävä pöytäkirjaa, joka on puheenjohtajan sekä vähintään kahden kokouksessa valitun pöytäkirjantarkastajan allekirjoitettava tai kokouksen itsensä hyväksyttävä. Pöytäkirja pitää olla kaikkien asianosaisten nähtävänä viimeistään 14 vuorokauden kuluessa ko- kouksen päättymisestä. Kaikkien tieosakkaiden tai muiden, joita päätökset koskevat on oikeus
saada pöytäkirjasta ote tai oikeaksi todistettu jäljennös tiekunnan toimielimeltä. (L 560/2018, 62
§.)
2.10.2 Valitus Oikaisuvaatimus
Tieosakas tai muu asianosainen, jonka oikeutta tiekunnan kokouksen päätös koskee, voi vaatia tie- kunnan kokoukselta päätöksen oikaisua. Oikaisuvaatimuksen perusteena on oltava, että tiekunnan kokouksen päätös ei ole syntynyt laillisessa järjestyksessä, on lain vastainen, loukkaa asianosaisen oikeutta tai tieosakkaiden yhdenvertaisuutta. Perusteina oikaisuvaatimuksille voi olla esimerkiksi kokouksen lainvastainen koollekutsuminen tai väärin perustein tehdyt päätökset. Oikaisuvaati- muksen tiekunnan kokoukselle tehdessään asianosainen antaa tiekunnalle mahdollisuuden itse oikaista päätöksensä, jolloin säästytään kalliilta oikeusprosessilta. Xxxxxxxxxxxxxxx on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksestä. Tiekunnan toimielimen on tällöin 30 päivän kuluessa oikaisuvaati- muksen saamisesta kutsuttava tiekunnan kokous koolle asian käsittelemiseksi. (Xxxxxxxxxx 2019, 77–78.)
Tieosakas tai muu asianosainen, jonka oikeutta tiekunnan kokouksen päätös koskee, voi nostaa moitekanteen käräjäoikeudessa. Moitekanteen nostamisen perusteena on oltava, että tiekunnan kokouksen päätös ei ole syntynyt laillisessa järjestyksessä, on lain vastainen, loukkaa asianosaisen oikeutta tai tieosakkaiden yhdenvertaisuutta. Moitekanne on nostettava lähimmässä maaoikeu- dellisessa käräjäoikeudessa kolmen kuukauden kuluessa päätöksen tekemisestä. Jos asianosaisena on muu, kuin tieosakas on määräaika moitekanteen nostamiselle kolme kuukautta siitä, kun hän on saanut tiedoksiannon päätöksestä. Jos päätöksestä on tehty jo aikaisemmin oikaisuvaatimus, pitää moitekanne nostaa 30 päivän kuluessa oikaisuvaatimuksesta annetun päätöksen tiedoksisaa- misesta. Käräjäoikeuden tuomiosta voi edelleen valittaa hovioikeuteen. (Hämäläinen 2019, 78.)
Tien ylläpitoon tarvitaan rahaa, joka koostuu tieosakkailta ja muilta tienkäyttäjiltä kerättävistä tie- ja käyttömaksuista, sekä hallintokuluja varten kerättävistä perusmaksuista. Lisäksi on mahdollista
saada tienpitoon kunnan avustuksia. Tiekunnan on tehtävä talousarvio tiekunnan rahantarpeen arvioimiseksi, jonka pohjalta päätetään tieyksiköiden mukaan kerättävän tiemaksun suuruudesta. Toimielimen on valmisteltava kokoukselle maksuunpanoluettelo tie- ja käyttömaksujen keräämi- sestä. Maksuunpanoluettelosta ilmenee kunkin tieosakkaan tai tieoikeudellisen tieyksiköiden määrä, tiemaksun suuruus ja perusmaksu. Tie- ja käyttömaksujen ajankohta päätetään kokouk- sessa. (Hämäläinen 2019, 81–83.)
Rahankäytön seuraamiseksi tiekunnan toimielimen on pidettävä kirjaa tiekunnan menoista, tu- loista, varoista ja veloista (L 560/2018, 56 §). Tiekunnan tilityksen tarkistavat kaksi tilityksen tar- kastajiksi valittua henkilöä tai tilitys voidaan myös pienempien tiekuntien tapauksessa tarkistaa itse kokouksessa, minkä jälkeen toimielimelle voidaan myöntää vastuuvapaus. Tiekunnan kokous voi olla myöntämättä vastuuvapautta, jos se katsoo toimielimen olleen huolimaton hoitaessaan tiekunnan asioita. (Hämäläinen 2019, 83–84.)
Maksuunpanoluettelon mukaisten tie- ja käyttömaksujen perimisestä huolehtii toimielin tiekun- nan kokouksessa sovitun mukaisesti. Laskuissa on hyvä näkyä tiekunnan ja yhteyshenkilön tiedot, eräpäivä ja viivästysseuraamukset. Satunnaiset tienkäyttömaksut voi toimielin laskuttaa tarpeen mukaan. Tienkäyttäjän kiistäessä maksuvelvollisuutensa tai ollessaan tyytymätön maksun suuruu- teen, voi hän tehdä toimielimelle oikaisuvaatimuksen. Toimielimen pysyessään päätöksessä, voi asianosainen tienkäyttäjä viedä asian tiekunnan kokouksen päätettäväksi, joka voi maksun päätök- sellään vahvistaa. Tiekunnan kokouksessa vahvistetusta maksusta voi maksuvelvollinen tehdä oi- kaisuvaatimuksen tiekunnalle tai moitekanteen käräjäoikeuteen. (Hämäläinen 2019, 84–85.)
Jos maksuvelvollinen laiminlyö tiekunnan kokouksen vahvistamat maksut, on lähetettävä maksu- muistutus. Tämän jälkeen maksut voidaan laittaa perintään. Maksut, korko ja perintäkulut ovat suoraan ulosottokelpoisia. (L 560/2018, 42 §.)
Tiekunnat ovat vapaita suorittamasta veroa valtiolle, kunnalle ja seurakunnalle yksityistielain no- jalla kertyneestä tulosta ja omaisuudesta (L 560/2018, 66 §). Kyseisiä tuloja ovat tie- ja käyttömak- sut sekä avustukset.
2.11 Tiekunnan ilmoitukset
Tiekunnan toimielimen on huolehdittava ajantasaisten tietojen toimittamisesta viranomaisille. Yk- sityistien ja tiekunnan tietoja on toimitettava Maanmittauslaitoksen yksityistierekisteriin ja Väylä- viraston ylläpitämään Digiroad-järjestelmään. Jos yksityistie saa kunnan avustuksia, on ajantasaiset tiedot toimitettava myös kunnalle. (Hämäläinen 2019, 93.)
2.11.1 Maanmittauslaitoksen yksityistierekisteri
Yksityistierekisterissä ovat sellaiset yksityistiet, joille on perustettu tiekunta. Yksityistierekisteristä selviää tiekunnan nimi, tien käyttöoikeusyksikkötunnus, tiekunnan yhteyshenkilön tiedot (jos on ilmoitettu) sekä rasitetut kiinteistöt, joiden alueella tiealue sijaitsee. (Yksityistierekisteri n.d.)
Tiekunnan hoitokunnan tai toimitsijamiehen tehtävänä on ilmoittaa yksityistierekisteriin seuraavat tiedot:
1. tiekunnan nimi
2. tien sijaintikunta
3. tien nimi
4. tiekunnan käyttöoikeusyksikön tunnus
5. yhden tien varrella olevan kiinteistön nimi ja kiinteistötunnus
6. sen tiekunnan kokouksen päivämäärä, jossa yhteyshenkilö (hoitokunnan puheenjohtaja tai toimitsi- jamies) on valittu
7. yhteyshenkilön yhteystiedot (etunimet, sukunimi, osoite, sähköpostiosoite, puhelinnumero).
Edellä mainitut tiedot ilmoitetaan Maanmittauslaitoksen verkkosivustolla olevalla lomakkeella. (Yksityistierekisteri n.d.)
Digiroad-järjestelmä on vuonna 2004 käyttöönotettu Väyläviraston ylläpitämä avoin ja kansallinen avoimen datan tietojärjestelmä, jonne on koottu koko Suomen tie- ja katuverkoston keskilinja- geometria ja tärkeimmät ominaisuustiedot, kuten tietä koskevat rajoitukset ja liikennemerkit. Digi- road-järjestelmän toiminta perustuu lakiin tie- ja katuverkon tietojärjestelmästä 991/2003. Tieto- järjestelmää ylläpidetään Maanmittauslaitoksen, ELY-keskusten, kuntien ja yksityistiekuntien toimesta. (Digiroad - kansallinen tie- ja katuverkon tietojärjestelmä n.d.)
Yksityisteiltä Digiroad-järjestelmään ilmoitetaan vain kunnan suostumuksella asetettuja liikenne- merkkejä, mutta tämä vaatimus ei koske väliaikaisia merkkejä, kuten kelirikko-, kelirikon vuoksi painorajoitus- tai tietyömerkkiä. Digiroad - järjestelmään ilmoitetut tiedot yhdistetään osaksi avointa paikkatietoaineistoa, jota hyödyntävät mm. viranomaiset, navigaattorivalmistajat ja met- säteollisuus. (Yksityistietietojen ilmoittaminen Digiroadiin n.d.)
Tiekuntien on ilmoitettava tiedot ensisijaisesti Väyläviraston verkkosivustolta löytyvältä VYYTI – lomakkeella. VYYTI - lomakkeen täyttöön on seikkaperäiset ohjeet sivustolla. (Yksityistiet tietoisku 15.4.2021, 2021.)
Tiekuntien on ilmoitettava tiestään seuraavat tiedot:
1. tien sijaintikunta
2. tiekunnan nimi
3. tiekuntaan kuuluvan tien / teiden nimet
4. toistuvat painorajoitukset ja kelirikot
5. nopeusrajoitukset
6. maastossa sijaitsevat liikennemerkit (kunnan hyväksymät).
Jos tiekunnan tiellä ei ole rajoituksia, ilmoitetaan tiedot ainoastaan kohtiin 1–3 ja merkitään kohta
”Tiekunnan tiellä ei ole rajoituksia”. (Yksityistiet tietoisku 15.4.2021, 2021.)
2.12 Yksityisteiden avustukset
Valtio voi vuosittain myöntää avustusta tiekuntien neuvontaan, opastukseen ja palveluiden tuotta- miseen, sekä tiekunnallisen yksityistien tienpitoon (L 560/2018, 83 §). Yksityistie on valtionavus- tuskelpoinen, kun sille on perustettu tiekunta ja sen tiedot on ilmoitettu Maanmittauslaitoksen yksityistierekisteriin, sekä Digiroad-järjestelmään. Valtionavustusta myöntää toimivaltainen ELY- keskus, jonka alueella tiekunnan tie sijaitsee. Valtionavustusta myönnetään ensisijaisesti rakenta- miseksi luettaviin parantamiskohteisiin, kuten silta- ja isompiin rumpuprojekteihin sekä merkittä- viin ja yllättäviin luonnonolosuhteiden aiheuttamiin korjaustoimenpiteisiin. Lisäksi avustusta voi hakea tien kuivatuksen ja kantavuuden parantamiseen, liikenneturvallisuutta lisääviin toimenpitei-
siin sekä routa- ja tulvavaurioiden korjauksiin. Avustus on suuruudeltaan yleensä 50 % hyväksy- tyistä ja tukikelpoisista arvonlisäverollisista kustannuksista, mutta suuremmissa hankkeissa (silta, suuret rummut) voi avustus olla 75 %. (Yksityistieavustukset 2020.)
Kunnat päättävät itse alueellaan sijaitsevien yksityisteiden tienpitoon myönnettävien avustuksien määristä, ehdoista ja valvonnasta. Lisäksi kunta voi ottaa yksityistien tekemisen tai kunnossapidon kokonaan tai osittain itselle suoritettavaksi. Edellytyksenä kunnan avustuksien myöntämiselle on, että tielle on perustettu tiekunta ja sen tiedot on ilmoitettu Maanmittauslaitoksen yksityistierekis- teriin, sekä Digiroad-järjestelmään. (L 560/2018, 84 §.)
Jos valtio tai kunta avustaa tiekunnan tietä kunnossapidossa, pitää muiden kuin tieosakkaiden, kulku sallia yksityistiellä sillä ajanjaksolla, mitä avustus koskee. Jos tielle on saatu rakennus- tai pe- rusparannukseen avustusta valtiolta tai kunnalta, on liikenne sallittava 10 vuotta viimeisen avus- tuserän nostamisesta. Jos muiden tienkäyttäjien liikenteestä aiheutuu huomattavaa haittaa tielle, tieosakkaiden kiinteistöille tai liikenneturvallisuudelle, voidaan avustettavan tien käyttöä heiltä ra- joittaa tai kieltää kokonaan kunnan suostumuksella. Kunnan on pyydettävä toimivaltaiselta ELY- keskukselta lausunto ennen tällaisen suostumuksen antamista. (L 560/2018, 85 §.)
3 Opinnäytetyön tutkimusasetelma
3.1 Työn tavoitteet ja tutkimuskysymykset
Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää Alavuden kaupungin kanssa hoitosopimuksen tehneiden yk- sityistiekuntien nykytila ja toimintakyky. Tutkimuksessa selvitettiin, ovatko tiekuntien osakasluet- telo ja tieyksikkölaskelma ajantasaisia, jolloin tiekunta voitaisiin kutsua koolle ja kyettäisiin teke- mään enemmistöpäätöksiä yksityistielain mukaisesti. Toisena tutkimuksen tavoitteena oli laatia menetelmä tiekunnan uudelleen herättämiseen.
Tutkimuskysymykset ovat seuraavat:
• Mikä on Alavuden kaupungin hoidossa olevien yksityisteiden tiekuntien nykytila ja toimintakyky?
• Millä menetelmällä saadaan Alavuden yksityisteiden tiekunnat uudelleen järjestäytymään?
Tutkimus rajattiin koskemaan Alavuden kaupungin hoidossa olevia yksityisteiden tiekuntia. Rajaus tehtiin kyseisiin yksityisteihin, koska suuri osa niiden tiekunnista olivat päässeet ajan saatossa nu- kahtamaan. Näiden yksityisteiden joukossa on myös kaikkein tärkeimmät yhdysteinä toimivat yksi- tyistiet, joilla on tulevaisuudessa kriittisiä perusparannushankkeita, kuten siltojen ja rumpujen uu- simisia, joiden toteuttaminen valtioavusteisena vaatii toimivien tiekuntien kokouksissa tehdyt päätökset avustusten hakemisesta.
3.2 Tutkimusstrategia ja tutkimusmenetelmä
Yleensä tutkimuksen tekemiseen ryhdytään, koska tarvitaan tutkimustietoa arkitiedon lisäksi ongelmanratkaisun tueksi. Tutkimustiedon avulla luodaan syvällisempää näkemystä ja saadaan perusteltuja näkökantoja ongelmien selvittämiseksi. Tutkimus voidaan jakaa perustutkimukseen ja soveltavaan tutkimukseen. Perustutkimuksen tarkoitus on etsiä ja tuottaa uutta tietoa, eikä ensisijaisesti pyrkiä käytännöllisiin tavoitteisiin, mihin taas soveltavassa tutkimuksessa nimenomaan pyritään. (Hirsjärvi, Remes & Sajavaara 2009, 19.)
Tutkimusstrategioita on yleisesti kolmenlaisia: kokeellinen tutkimus, survey-tutkimus ja tapaustut- kimus. Kokeelliselle tutkimukselle on tyypillistä yhden valitun kohteen tutkiminen olosuhteita muunnellen. Survey-tutkimuksessa tietoa kerätään vakioidussa muodossa joukolta ihmisiä. Ta- paustutkimuksessa kohteena on tietty yksittäinen tapaus, jota halutaan ymmärtää syvällisemmin ja yksityiskohtaisemmin. (Hirsjärvi, Remes & Sajavaara 2009, 134–135.)
Tutkimus voidaan toteuttaa kvantitatiivisen, eli määrällisen tai kvalitatiivisen, eli laadullisen tutki- muksen menetelmiä hyödyntäen. Kvantitatiivisessa tutkimusmenetelmässä tutkimuskohdetta ku- vaillaan määrällisten asioiden, kuten numeroiden avulla, kun taas kvalitatiivinen tutkimusmene- telmä perustuu todellisten tapahtumien, kuten ilmiöiden ja niiden ominaisuuksien
kuvailemiseen. Laadullinen ja määrällinen tutkimus eivät ole toistensa vastakohtia, vaan tutkimus- menetelmät nähdään enemmän toisiaan täydentävinä kuin kilpailevina menetelminä. Määrällistä
ja laadullista analyysia voidaan myös käyttää rinnakkain samassa tutkimuksessa. (Hirsjärvi ym. 2009, 135–137.)
Keskeistä kvantitatiivisessa tutkimuksessa ovat aiempien tutkimusten johtopäätökset ja teoriat, sekä käsitteiden määrittely ja hypoteesien esittely. Määrällisessä tutkimuksessa korostuu aineiston keruun suunnitelmat, jolloin havaintoaineisto soveltuu määrälliseen mittaamiseen ja myös tutkit- tavien asioiden valinta ja kerätyn aineiston muodostaminen tilastollisesti käsiteltäväksi. Kvantitatii- visen tutkimuksen havaintoaineistosta tehtävät johtopäätökset tehdään tilastolliseen analyysiin perustuen. (Hirsjärvi ym. 2009, 140.)
Kvalitatiivisessa tutkimuksessa aineisto kerätään todellisista tapahtumista ja on luonteeltaan koko- naisvaltaista tiedonhankintaa, jossa pyrkimyksenä on tuoda julki tosiasioita sekä odottamattomia tietoja tutkimuskohteesta. Laadullisessa tutkimuksessa aineiston hankinnassa suositaan metodeja, joissa tutkittavien näkökulmat ja ajatukset pääsevät esille. Tällaisia ovat esimerkiksi haastattelut ja erilaisten dokumenttien analysointi. Kvalitatiivisen tutkimuksen kohdejoukko valitaan tarkoituk- senmukaisesti, jolloin aineiston laatu on merkittävämpi, kuin määrä. (Hirsjärvi ym. 2009, 164.)
Tässä tutkimuksessa strategiana oli tapaustutkimus ja tutkimusmenetelmänä käytettiin kvalitatii- vista eli laadullista lähestymistapaa, koska tutkimuskohteeksi oli rajattu yksinomaan Alavuden kau- pungin kanssa hoitosopimuksen solmineet tiekunnat.
3.3 Aineistonkeruumenetelmä sekä aineiston hankinta
Aineistonkeruumenetelmät ovat tutkimusstrategiasta huolimatta lähes samanlaisia. Voidaan pu- hua aineistonkeruun perusmenetelmistä, joita ovat kysely, haastattelu, havainnointi ja dokument- tien käyttö (Hirsjärvi ym. 2009, 191–192). Tässä tutkimuksessa käytettiin aineistonkeruumenetel- minä haastattelua ja dokumenttitutkimusta.
Haastattelun etuja muihin tiedonkeruumenetelmiin nähden on, että siinä aineiston keruuta voi- daan säädellä joustavasti tilanteen edellyttämällä tavalla ja vastaajia myötäillen. Vastauksia on mahdollisuus tulkita laajemmin, kuin esimerkiksi postikyselyssä. Haastattelun avulla tutkimukseen liittyvät henkilöt saadaan mukaan tutkimukseen, mikä mahdollistaa aineiston täydentämisen ja haastateltavien tavoittamisen myöhemminkin. (Hirsjärvi ym. 2009, 205–206.)
Eri haastattelutyyppejä ovat strukturoitu haastattelu eli lomakehaastattelu, puolistrukturoitu haastattelu eli teemahaastattelu ja avoin haastattelu. Lomakehaastattelussa kysymysten muoto ja järjestys on ennalta täysin määrätty. Teemahaastattelu on lomake- ja avoimen haastattelun väli- muoto. Teemahaastattelulle tyypillistä on kysymysten vapaampi muoto ja järjestys, kuitenkin haastattelun teema-alueiden ja aihepiirien pysyessä sovitussa. Teemahaastattelun aineistoa voi- daan muokata tilastolliseen muotoon, jolloin sitä voidaan analysoida monella tavalla. Avoin haas- tattelu on kaikista haastattelutyypeistä lähimpänä keskustelua ja sitä voidaan nimittää myös va- paaksi haastatteluksi tai syvähaastatteluksi. (Hirsjärvi ym. 2009, 208–209.)
Tässä tutkimuksessa haastattelutyyppeinä olivat teemahaastattelu ja avoin haastattelu. Teema- haastatteluun päädyttiin, koska haluttiin tiekuntien vastuuhenkilöiden haastattelujen olevan kes- kustelunomaisia, mutta kuitenkin niin, että tutkimuskysymyksiin saataisiin kaikkiin vastaukset.
Avoin haastattelu sopi hyvin viranhaltioiden haastatteluun, kun ei tiedetty etukäteen täysin tark- kaan mitä haluttiin tietää, vaan kysymyksiä esitettiin lisää haastattelun edetessä.
Tutkimustyössä voidaan käyttää myös valmiita aineistoja. Valmiita aineistoja ovat esimerkiksi do- kumentit, tilastot ja asiakirjat sekä muiden tutkijoiden keräämät aineistot. Valmiisiin aineistoihin on suhtauduttava kriittisesti ja on pohdittava aineiston luotettavuutta. On mahdollista, ettei val- mis aineisto välttämättä sovellu sellaisenaan tutkimukseen, vaan sitä on sovitettava ja muokattava esimerkiksi numeeriseen muotoon. (Hirsjärvi ym. 2009, 186–189.)
Tässä tutkimuksessa hyödynnettiin olemassa olevia dokumentteja haastattelujen tueksi. Doku- menttien avulla selvitettiin tutkimuksen kohteena olevat tiekunnat. Dokumenteista pyrittiin myös löytämään yhtymäkohtia tiekuntien toiminnan ja tutkimuskysymyksen ongelmien välillä.
3.4 Aineiston analyysi
Aineiston analyysiä voidaan tehdä monin eri tavoin. Analyysitavat voidaan karkeasti jakaa kahteen lähestymistapaan: ilmiöitä selittäviin ja ilmiöitä ymmärtäviin. Selittävässä lähestymistavassa käy- tetään usein määrällistä analyysia, kun taas ymmärtämiseen perustuvat lähestymistavat käyttävät usein laadullista analyysia. Analyysitapa tulee valita siten, että sen avulla saataisiin parhaiten vas- taus tutkimusongelmaan. Laadullisen tutkimuksen aineiston analysointi voidaan kokea vaikeaksi, koska vaihtoehtoja on paljon eikä aineiston analyysissa ole olemassa tiukkoja sääntöjä. Laadullisen aineiston analyysimenetelmiä ovat tavallisimmin tyypittely, teemoittelu, sisällönerittely, keskuste- luanalyysi, diskurssianalyysi ja tilastolliset analyysit. (Hirsjärvi ym. 2009, 224–225.)
Tässä tutkimuksessa haastatteluaineistoa analysoimalla pyrittiin ymmärtämään ilmiötä ja sen vai- kutuksia. Teemoittelulla pystyttiin haastatteluista löytämään ja nostamaan esiin tiekuntien usein toistuvat ongelmat.
3.5 Tutkimuksen luotettavuus
Tutkimuksissa on pyrittävä arvioimaan tutkimuksen luotettavuutta, koska vaikka tutkimuksen te- kemisessä pyritään välttämään virheitä, niin tulosten luotettavuus ja pätevyys voivat vaihdella.
Tutkimuksen luotettavuutta arvioidaan erilaisten mittaus- ja tutkimustapojen avulla. Tutkimuksen reliaabelius, eli mittaustulosten toistettavuus tarkoittaa sen kykyä antaa toistuvasti samanlaisia tuloksia samalla mittausmenetelmällä. Reliaabelius voidaan todeta, kun kahdella tai useammalla kerralla päädytään samaan tulokseen. Tutkimuksen validius, eli pätevyys tarkoittaa mittausmene- telmän kykyä mitata sitä, mitä oli tarkoituskin mitata. Tutkimuksen validiteetti on silloin hyvä, kun tutkimuksen kysymykset on kohdennettu oikein tutkimuksen kohderyhmälle. (Hirsjärvi ym. 2009, 231–232.)
4 Tutkimus
Tiekuntien vastuuhenkilöiden haastattelut toteutettiin teemahaastatteluina, joissa kaikilta haasta- teltavilta kysyttiin suunnitellusti samat kysymykset. Alavuden kaupungin viranhaltijoiden haastat- telu oli enemmän vapaa haastattelu, jossa kysymykset tarkentuivat haastattelun edetessä. Xxxxxx- teltuja viranhaltijoita olivat Alavuden kaupungin kunnallistekniikan päällikkö ja työnjohtaja.
Dokumenttitutkimuksissa tarkasteltiin Alavuden kaupungin sähköistä yksityistierekisteriä, paperi- sessa muodossa olevia yksityisteiden hoitosopimuksia ja Maanmittauslaitoksen yksityistierekiste- riä.
4.1 Alavuden yksityistiet
Digiroad-järjestelmän ylläpitäjille tarkoitetun ylläpitosovelluksen tietolajien kuntasivustolta tarkis- tetun tiedon mukaan Alavudella on tiekunnallisia yksityisteitä 297. Tutkimusaineistoon kuuluvan Alavuden kaupungin sähköisen hoitosopimusrekisterin mukaan näistä tiekunnista 131 on sopinut kaupungin kanssa tien hoidosta ja kunnossapidosta.
Alavuden kaupunki on hoitanut yksityisteitä hoitosopimuksin vuodesta 1979 alkaen. Hoitosopi- muksessa olevia teitä on yhteensä n. 440 km, jotka ovat pääsääntöisesti liikennemääriltään huo- mattavia läpikulkuteitä, joiden varsilla on asutusta. Hoitosopimus sisältää tiekunnan tien hoidon kokonaisuudessaan, johon kuuluu talvikunnossapito, sorastus, lanaukset, ojitukset, kasvillisuuden poisto tiealueelta ja näiden kunnossapitotöiden suunnittelu ja valvonta. Hoitosopimusteiden hoi- toon on budjetoitu vuositasolla 500 000 €.
Hoitosopimuksien lisäksi Alavuden kaupunki avustaa yksityisteistä kunnossapitoavustuksin. Kun- nossapitoavustuksia tiekunnat voivat hakea vuosittain edellisvuoden toteutuneiden kustannusten mukaan. Avustusta myönnetään yksityistielle, jonka vaikutuspiirissä on pysyvää asutusta ja matka yleiselle tielle tai toiselle avustusta saavalle tielle on vähintään 500 m. Vuonna 2020 kunnossapito- avustuksia oli myönnetty 80 yksityistielle, joiden pituus on yhteensä 84 km. Yksityistieavustuksista päättää kaupungin tielautakunta vuosittain. Yksityisteiden kunnossapitoavustuksiin on budjetoitu vuositasolla 40 000 €.
Alavuden kaupungin vuoden 2019 tilinpäätöksen mukaan, kustannuksia yksityisteiden kunnossapi- dosta kertyi noin 600 000 € vuonna 2019. Kilometriä kohden kustannuksia kertyi hoitosopimus-
teillä 1270 € ja avustettavien tiekuntien teillä 464 € vuonna 2019.
Yksityisteiden avustamisen suurena ongelmana Alavuden kaupungilla on tällä hetkellä hoitosopi- muksessa olevien yksityisteiden toimimattomat tiekunnat. Tiekunnista vain muutama on aktiivinen ja suurin osa on nukahtanut kokonaan. Tämän ongelman myötä valtiolta ei voida anoa avustusta yksityisteiden perusparannuksiin. Mahdolliset tuet olisivat suuruusluokaltaan 50 %–75 % hank- keen kokonaiskustannuksista.
Yksityisteiden tiekuntien nukahtamisen syynä voivat olla hoitosopimukset, jolloin tiekuntien oma työmäärä on vähentynyt ja osakkaiden ei ole enää tarvinnut rahallisesti osallistua tienpitoon. Men- neinä vuosina hoitosopimuksen solmineilta tiekunnilta ei ole vaadittu säännöllistä kokoustamista, joka olisi ollut välttämätöntä tiekuntien vireillä pysymiseksi.
Alavuden kaupungin hoitamien vilkkaimmin liikennöityjen läpikulkuteinä toimivien yksityisteiden kunto on parempi, kuin useiden maanteiden. Kaupunki on hoitanut yksityisteitä aina suunnitelmal- lisesti ja ennakoiden sekä aina tarpeen tullen on toteutettu kuivatuksen parantamishankkeita sekä rumpujen ja siltojen uusimisia. Hyvin hoidetut ja läpi vuoden raskaalla kalustolla liikennöitävät yk- sityistiet ovat edellytyksiä maaseudun yritystoiminnalle ja sen kehittämiselle. Teiden kuntotason säilyttämiseksi ovat valtionavustukset välttämättömiä. Nyt uuden yksityistielain myötä tiekunnat olisi saatava aktivoitumaan, että saadaan lainvoimaiset tiekuntien päätökset valtionavustuksien hakemisesta tuleviin perusparannushankkeisiin.
4.2 Alavuden kaupungin ja tiekuntien väliset hoitosopimukset
Tutkimuksessa tarkasteltiin Alavuden kaupungin sähköistä hoitosopimusrekisteriä sekä paperisia tiekuntien ja kaupungin välisiä hoitosopimusasiakirjoja. Nämä aineistot saatiin tutkimuskäyttöön Alavuden kaupungin kunnallistekniikan päälliköltä. Tutkimusta varten päästiin Alavuden kaupungin tunnuksilla katsomaan Maanmittauslaitoksen yksityistierekisteriä, josta nähtävillä on tiekunnan tiehen rasitetut kiinteistöt ja tiekunnan vastuuhenkilön nimi- ja osoitetiedot.
Alavuden kaupungin sähköisen hoitosopimusrekisterin mukaan yksityistien hoitosopimuksen teh- neitä tiekuntia on 131. Sähköisessä rekisterissä on tiedot tiekunnan nimestä, tien nimestä, tiekun- nan vastuuhenkilön nimi ja yhteystiedot. Näissä tiedoissa puutteita oli runsaasti vastuuhenkilöiden tiedoissa. Lisäksi työssä tutkittiin arkistoidut paperiset hoitosopimukset, joita oli 138 kappaletta.
Näistä tiekunnista kymmenen oli pudonnut pois sähköisestä rekisteristä. Syynä tähän on hoitoso- pimuksien päättyminen, joiden syyksi tutkimuksessa kävi ilmi joko yksityistien muuttuminen maantieksi, tai yksityistien varrelta vakituisen asutuksen loppuminen, jolloin kaupunki on lopetta- nut tienhoidon tiekunnan yksityistiellä. Sähköisessä rekisterissä oli kolme tiekuntaa, joiden osalta ei arkistosta löytynyt kirjallista sopimusta tien siirtymisestä kaupungin hoitoon. Näiden kolmen tie- kunnan kirjallisen sopimuksen puuttumiseen ei löytynyt selitystä, mutta todennäköisesti ne ovat jääneet arkistoimatta.
Hoitosopimuksien sisällössä oleellista oli kaupungin sitoutuminen suorittamaan tiekunnan yksityis- tien hoito- ja kunnossapitotyöt käytettävissä olevien määrärahojen puitteissa. Hoitosopimuksessa myös velvoitettiin tiekunta käsittelemään ja hyväksymään kustannusarvion seuraavalle vuodelle sekä valvomaan tienpitäjänä tienpitoon liittyvät asiat. Sopimukset tehtiin toistaiseksi voimassa ole- viksi.
Hoitosopimukset oli solmittu alkaviksi vuosien 1979–2020 välillä. Näistä suurin osa oli tehty vuo- sina 1979–1980. Myös vuonna 2014 alkaviksi solmittiin iso osa hoitosopimuksista, kun Alavuden kaupungin ja Töysän kunnan vuonna 2013 solmiman kuntaliitoksen myötä Töysän kunnan alueen yksityisteiden tiekunnille tuli mahdolliseksi antaa tiet kaupungin hoitoon. (Kuvio 1.)
Kuvio 1. Solmitut hoitosopimukset vuosina 1979 - 2021
4.3 Tiekuntien vastuuhenkilöt
4.3.1 Yhteystietojen selvitys
Alavuden kaupungin sähköisessä hoitosopimusrekisterissä olevien tiekuntien yhteystiedoista puut- tui vastuuhenkilön tiedot kokonaan 16 tiekunnalta. Niiden tiekuntien, joiden vastuuhenkilöiden yhteystiedot olivat rekisterissä, puhelinnumeroista 29 oli ajantasaisia.
Vastuuhenkilöiden nykyisten yhteystietojen selvittämiseen käytiin läpi Maanmittauslaitoksen yksi- tyistierekisteri. MML:n yksityistierekisteri antaa tiekunnan vastuuhenkilöistä nimi- ja osoitetiedot. Useiden tiekuntien kohdalla vastuuhenkilö oli kuollut, jolloin selvitettiin kirjallisuutta ja sukututki- muksia hyväksi käyttäen heidän lähiomaisiaan. Heitä haastattelemalla selvitettiin olisiko tiekunnan vanhat dokumentit vielä tallessa.
Nimi- ja osoitetietojen perusteella haettiin puhelinnumeroita käyttämällä numeropalveluita. Li- säksi puhelinnumeroita haettiin internetin hakukoneella eri lähteistä, muun muassa autojen myynti-ilmoituksista ja harrastussivustoilta.
Yhteystietojen selvittämisen lopputuloksena selvisi 92 tiekunnan vastuuhenkilön yhteystiedot pu- helinnumeroineen. 39 tiekunnan osalta vastuuhenkilö jäi kokonaan selvittämättä tai vähintään pu- helinnumero jäi selvittämättä.
Tutkimuksen suurimpana työvaiheena oli tiekuntien viimeisimpien toimielimen haastattelu puheli- mitse. Haastattelutyyppinä ollut teemahaastattelu antoi mahdollisuuden vapaampaan keskuste- luun. Lähes kaikkien haastateltavien kohdalla tuli lisäkysymyksiä tutkimuksen tekemisen syistä, uu- desta yksityistielaista ja muista ajankohtaisista asioista, jotka eivät haastattelun teemaan kuuluneet. Haastatteluja ei nauhoitettu, vaan tutkimuksen kannalta oleellisten kysymysten vas- taukset kirjattiin ylös Excel-taulukkoon (kuvio 2). Haastattelujen aikana pystyi sujuvasti merkitse- mään taulukkoon vastauksen kunkin kysymyksen kohdalle. Haastattelujen aikana keskustelu usein rönsyili, joten taulukon avulla oli helppo kerrata, tuliko kaikkiin kysymyksiin vastaukset.
Tiekunnan vastuuhenkilö | Haastattelukysymykset | |||||||
Tiekunnan nimi | Tiekunnan vastuuhenkilö | Osoite | Puhelinnumero | Ovatko tiekunnan pöytäkirjat tallessa? | Onko tiekunnan osakasluettelo tallessa, jos on niin miltä vuosikymmeneltä? | Onko tiekunnan tieyksikkölaskelma tallessa, jos on niin miltä vuosikymmeneltä? | Onko valmius tiekunnan herättämiseen? | Oletteko tyytyväisiä tienhoidon nykyiseen tasoon? |
Kuvio 2. Haastattelukysymykset tiekunnan vastuuhenkilöille
Tiekuntien vastuuhenkilöiden haastattelut tehtiin puhelimitse, ilman ennakkoon sopimista. Näiden jokaisen vastuuhenkilön tavoittamiseksi koitettiin heille soittaa vähintään kaksi kertaa. Vastuuhen- kilöt tavoitettiin 83 tiekunnasta ja kaikki suostuivat haastatteluun. Tutkimuksen kohteena olevista 131 tiekunnasta tavoitettiin 63 %.
Ovatko tiekunnan pöytäkirjat tallessa?
Haastatelluista tiekunnista pöytäkirjat olivat tallessa 62 tiekunnalla, kun taas 21 tiekunnalla pöytä- kirjat olivat kadonneet. Haastatteluissa ilmeni, että tiekuntien papereita oli kadonnut muuttojen yhteydessä ja kuolinpesien siivouksien myötä. Useiden tiekuntien paperit olivat periytyneet seu- raavalle sukupolvelle sekä naapureille ja niitä oli oikeaoppisesti säilytetty tarkasti.
Onko tiekunnan osakasluettelo tallessa, jos on niin miltä vuosikymmeneltä? Haastatelluista tie- kunnista osakasluettelo oli 62 tiekunnalla ja ei ollut tallessa 21 tiekunnalla. (Taulukko 1.)
Taulukko 1. Tiekuntien osakasluetteloiden ajantasaisuus jakautuneena eri vuosikymmenille
Osa ka slue tte lo | T ie kuntia | %-Osuus |
1970-1979 | 9 | 11 % |
1980-1989 | 11 | 13 % |
1990-1999 | 7 | 8 % |
2000-2009 | 11 | 13 % |
2010-2019 | 18 | 22 % |
2020-2021 | 6 | 7 % |
Ei löydy | 21 | 25 % |
Y ht eensä | 83 | 100 % |
Onko tiekunnan tieyksikkölaskelma tallessa, jos on niin miltä vuosikymmeneltä? Haastatelluista tiekunnista tieyksikkölaskelma on tallessa 59 tiekunnalla, tekeillä se oli kahdella tiekunnalla ja 22 tiekunnalla tieyksikkölaskelmaa ei ole tallessa tai sitä ei ollut koskaan tehtykään. (Taulukko 2.)
Taulukko 2. Tiekuntien tieyksikkölaskelmien ajantasaisuus jakautuneena eri vuosikymmenille
T ie yksikköla ske lma | T ie kunna t | %-osuus |
1970-1979 | 11 | 13 % |
1980-1989 | 10 | 12 % |
1990-1999 | 7 | 8 % |
2000-2009 | 16 | 19 % |
2010-2019 | 11 | 13 % |
2020-2021 | 4 | 5 % |
Tekeillä | 2 | 2 % |
Ei löydy | 22 | 27 % |
Yhteensä | 83 | 100 % |
Onko valmius tiekunnan herättämiseen? Tiekunnan herättämiseen, eli kokouksen koolle kutsumi- seen on valmis 21 tiekunnan vastuuhenkilöä. 37 vastuuhenkilöä on valmis kutsumaan kokouksen koolle, jos saa siihen asiantuntija-apua ja 25 vastuuhenkilöä kieltäytyi kokonaan ryhtymästä tie- kunnan kokouksen koolle kutsumiseen.
Oletteko tyytyväisiä tienhoidon nykyiseen tasoon? Haastateltujen tiekuntien vastuuhenkilöiden joukosta yksi vastasi olevansa tyytymätön kaupungin suorittamaan tienhoidon tasoon. Muiden vastuuhenkilöiden mielestä tienhoidon taso oli hyvä. Tyytyväisyysprosentti oli 98,8 %.
4.3.3 Havainnot keskusteluista
Puhelinhaastatteluissa syntyi keskustelua yksityistielaista ja tiekuntien uudelleen järjestäytymisen myötä syntyvästä työmäärästä. Uuteen yksityistielakiin oli tutustuttu muutamaa poikkeusta lu- kuun ottamatta huonosti. Monille vastuuhenkilöille tuli uutena tietona lain vaatimus toimivasta tiekunnasta ja ilmoitusvelvollisuuksista. Vastuuhenkilöt suhtautuivat positiivisesti tiekunnan uudel- leen järjestäytymiseen, mutta monet pelkäsivät sen aiheuttavan heille suhteettoman suuren työ- määrän. Yleisesti toivottiinkin Alavuden kaupungin tarjoavan apua kokousten koolle kutsumiseen ja kokousjärjestelyihin.
4.4 Tiekuntien ilmoitukset
Maanmittauslaitoksen yksityistierekisteristä ja Digiroad-tietojärjestelmästä tarkistettiin Alavuden kaupungin kanssa hoitosopimuksen tehneiden tiekuntien tiedot. Yksityistierekisteristä löytyi ajan- tasainen yhteystieto tiekunnan vastuuhenkilöstä 65 tiekunnan osalta. Digiroad-tietojärjestelmässä oli ainoastaan viiden tiekunnan tien tiedot ilmoitettu.
Tiekuntien vastuuhenkilöiden yhteystietoja oli ilmoitettu yksityistierekisteriin myös kootusti viran- haltijoiden toimesta, joka ilmeni dokumenteista löytyneistä Maanmittauslaitoksen tietopyyn- nöistä. Digiroad-tietojärjestelmän tiedot yksityisteistä tulevat ainoastaan tiekuntien omien ilmoi- tusten kautta.
5 Tulosten yhteenveto
Tutkimuksen kohteena oli 131 tiekuntaa, joista 83 tiekunnan vastuuhenkilö tavoitettiin ja haasta- teltiin. Tutkimuksen tuloksista sai selkeän näkemyksen siitä, kuinka paljon tiekuntien on tehtävä työtä saavuttaakseen yksityistielain niille asettamat edellytykset. Tutkimuksesta kävi ilmi monen tiekunnan laiminlyöneen velvollisuutensa kokonaan. Ainoastaan viidellä tutkimuksen kohteena ol- leella tiekunnalla oli kaikki velvoitteet hoidettu lain vaatimalla tavalla.
Tutkimukseen tavoitetuista tiekunnista huolestuttavin tilanne oli niillä 21 tiekunnalla, joiden pöy- täkirjat ja osakasluettelot olivat kadonneet. Kyseisillä tiekunnilla on paljon työtä tieosakkaiden sel- vittämisessä tiekunnan uudelleenjärjestäytymistä varten. Pöytäkirjat ja osakasluettelot olivat tal- lella 62 tiekunnalla, jolloin tiekuntien on niiden avulla mahdollista saada tiekunta uudelleenjärjestäytymään kohtuullisella työmäärällä. Tiekuntien kokouspöytäkirjat voivat olla ai- noat dokumentit mistä löytyvät myönnetyt lisätieoikeudet ja muut yksityistien kannalta tehdyt päätökset.
Tiekuntien tienpitovastuun jakamiseksi tehty ja kokouksen päätöksellä hyväksytty tieyksikkölas- kelma puuttui kokonaan 22 tiekunnalta. 61 tiekunnalla tieyksikkölaskelma oli tallessa, mutta ne olivat niin vanhoja, jolloin ne eivät enää vastaa tieosakkaiden nykyistä tienkäyttöä. Neljällä tiekun- nalla tieyksikkölaskelma oli 2020-luvulla tehty ja kahdella tiekunnalla se oli parhaillaan tekeillä, jol- loin voidaan katsoa näiden kuuden tiekunnan olevan päätöksentekokykyisiä lähitulevaisuudessa.
Tiekuntien on päätettävä kokouksessaan uuden tieyksikkölaskelman tekemisestä, jos se puuttuu kokonaan tai sen katsotaan olevan liian vanha.
Haastatteluissa selvitettiin tiekuntien vastuuhenkilöiden halukkuutta tiekunnan kokouksen koolle kutsumiseen. 21 tiekunnan vastuuhenkilö kertoi suostuvansa olemaan tiekunnan kokouksen koolle kutsujana. 25 vastuuhenkilöä kertoi kieltäytyvänsä kokouksen koolle kutsumisesta. 37 vastuuhen- kilöä kertoi suostuvansa kokouksen koolle kutsujaksi, jos saisi tehtävään apua ja neuvontaa. Tie- kunnan kokouksen koollekutsujan ei tarvitse olla viimeisin vastuuhenkilö, vaan kuka tahansa tie- osakas voi kutsua kokouksen koolle, kun viimeisimmästä kokouksesta on kulunut viisi vuotta.
Tutkimuksessa tarkistettiin Väyläviraston Digiroad-järjestelmästä, kuinka moni tiekunta oli ilmoit- tanut teidensä tiedot järjestelmään. Tutkimuksen kohteena olevista tiekunnista ainoastaan viidellä oli tiedot ilmoitettuna.
Alavuden yksityisteiden tiekuntien nykytilan voidaan todeta olevan suurimmaksi osaksi yksityistie- lain vastainen. Tämänhetkisen tilanteen mukaan ainoastaan viisi tiekuntaa on yksityistielain 84 §:n mukaisesti avustuskelpoisia. Osa tiekunnista kykenee pienellä työmäärällä hoitamaan yksityistie- lain mukaiset velvollisuutensa ja saattamaan tiekunnan avustuskelpoiseksi. Kaikkien muiden tie- kuntien täytyy aktivoitua ja kutsua tiekunnan kokous koolle.
Tiekuntien vastuuhenkilöiden haastatteluista kävi selvästi ilmi, kuinka tiekunnan tien hoito oli kau- pungin toimesta hyvätasoista ja siihen oltiin tyytyväisiä. Vastuuhenkilöiden mukaan tiekunnan omin voimin hoidetun tienpidon muututtua kaupungin hoidolle, on tien kunnossapito muuttunut säännöllisemmäksi ja ammattimaisemmaksi. Joillakin tiekunnilla tienpito oli sopuisaa ja sujuvaa ennen hoitosopimusta, mutta toisesta ääripäästä oli esimerkkejä, kuinka monista tienpidon asi- oista riideltiin. Näitä riita-asioita oli soviteltu kunnan tielautakunnassa, mutta hoitosopimukseen siirtymisen myötä, ei ole tarvinnut enää tieosakkaiden keskenään riidellä.
6 Johtopäätökset
Tutkimustyössä saatiin selville yksityistien hoitosopimuksen Alavuden kaupungin kanssa solminei- den tiekuntien nykytila. Pienellä osalla tutkimuksen kohteena olleilla tiekunnilla on asiat yksityis- tielain edellyttämällä tasolla, mutta suurimmalla osalla on iso työmäärä edessään saadakseen tie- kunta jälleen toimintakuntoiseksi ja avustuskelpoiseksi.
Harmillisin tilanne oli tiekunnilla, joiden vanhat kokouspöytäkirjat ja osakasluettelot olivat hukku- neet. Tiekuntien kokouspöytäkirjat ovat ainoat dokumentit, joista löytyvät myönnetyt lisätieoikeu- det ja muut tienpitoa koskevat tärkeät päätökset. Osakasluetteloiden katoamisen myötä ei ole tie- toa tieosakkaista ja muista tieoikeuden haltijoista. Tietoa yksityisteiden osakkaista voi löytyä kaupungin arkistosta tielautakuntien kokouspöytäkirjoista. Maanmittauslaitoksen yksityistierekis- teristä on tieto rasitetuista kiinteistöistä, joiden maalla tie sijaitsee, mutta sieltä ei löydy tietoa muista tieosakkaista. Maanmittauslaitoksen kiinteistötietojärjestelmässä on tieto kiinteistöjen käyttöoikeuksista yhteisiin alueisiin, mutta siellä ei välttämättä ole tietoja vanhoista ojalain perus- teella syntyneistä tieoikeuksista, eikä kuntien tielautakuntien perustamista yksittäisistä lisätie- oikeuksista.
Tiekuntien toiminnat on päästetty vuosien saatossa hiipumaan ja isolla osalla tiekuntia toiminta on loppunut kokonaan. Syynä tähän voidaan todeta olevan Alavuden kaupungin kanssa solmitut hoi- tosopimukset. Kaupunki on hoitanut yksityisteitä todella hyvin, jolloin tieosakkailla ei ole ollut tar- vetta puuttua tienpitoasioihin ja nähneet kokoustamisen turhaksi. Laajalti on päässyt valloille luulo, että tiet ovat siirtyneet Alavuden kaupungin vastuulle kokonaisuudessaan. Tiekuntien nu- kahtamiseen on varmasti vaikuttanut myös ohjeistuksen puute tiekuntien toiminnan tärkeydestä.
Nyt uuden yksityistielain myötä tulleet vaatimukset toimivista tiekunnista yksityisteiden avustus- kelpoisuuden täyttymiseksi, ovat asettaneet Alavuden kaupungin tilanteeseen, jossa avustusehdot täytyy nostaa esille. Tiekuntien olisi nyt viimeistään ryhdyttävä järjestäytymään uudelleen, jotta jatkossakin kaupunki pystyisi hoitamaan teitä entiseen malliin ja tiekunnat saisivat haettua valtion perusparannusavustuksia yksityisteillensä.
Tiekuntien vastuuhenkilöiden haastatteluissa kävi ilmi 21 tiekunnan vastuuhenkilön olevan valmis kutsumaan tiekunnan kokous koolle ja saattamaan tiekunta jälleen aktiiviseksi. 25 tiekunnan
osalta viimeisin vastuuhenkilö ei ole suostuvainen kutsumaan kokousta koolle, johon häntä ei myöskään voida velvoittaa, koska toimielimen toimikauden pituuden ollessa korkeintaan neljä vuotta, katsotaan velvollisuuden jo päättyneen. 37 tiekunnan vastuuhenkilö katsoo kykenevänsä kutsumaan tiekunnan kokouksen koolle, jos saa joltakin taholta siihen apua. Kaupungin toivottiin ottavan osaa kokousjärjestelyihin jossain määrin.
6.1 Toimenpiteet tilanteen korjaamiseksi
Tutkimustulosten perusteella on tarve ohjeistaa Alavuden tiekuntia uudelleen järjestäytymisessä. Eniten apua tarvitseville tiekunnille, joilta puuttuvat pöytäkirjat, osakasluettelot ja tieyksikkölas- kelmat, on tarjottava selkeä menetelmä asioiden eteenpäin saattamiseksi. Tiekunnat, joiden doku- mentit ovat tallessa, mutta viimeisimmästä kokouksesta on kulunut vuosia, tarvitsevat myös tietoa kokouksen koolle kutsumisesta ja tiekuntien vastuista ja velvollisuuksista.
Kehitysehdotus Alavuden kaupungille on, että se järjestää yksityisteiden tiekunnille infotilaisuu- den, jossa käsitellään uusi yksityistielaki, tiekunnan vastuut ja velvollisuudet sekä annetaan selkeä menetelmä tiekunnan uudelleen järjestäytymiseen.
Tämän tutkimuksen toisena tutkimuskysymyksenä oli laatia sopiva menetelmä tiekuntien uudel- leen järjestäytymiseksi. Menetelmä laadittiin huonoimmassa tilanteessa olevien tiekuntien näkö- kulmasta. Tätä menetelmää voidaan myös soveltaa kaikille tiekunnille lähtötilanteesta riippuen.
6.2 Menetelmä tiekuntien uudelleen järjestäytymiseen
Lähtökohdat tiekunnan kokouksen koolle kutsumiseen voivat olla varsin erilaiset. Jos tiekunta on viimeksi kokoontunut 1970-luvulla, on sen koolle kutsuminen paljon työläämpää, kuin 2010-luvulla viimeksi kokoontuneen tiekunnan. Minkään tiekunnan koollekutsuminen ei ole helppoa, ellei ole aktiivisia tieosakkaita. Keino tiekunnan ”herättämiseen”, eli uudelleen järjestäytymiseen on selkeä ja yksinkertainen, mutta vaatii tiekunnasta vähintään yhden aktiivisen toimijan.
Tiekunnan uudelleen järjestäytymiseen tarvitaan vähintään kaksi kokousta, jolloin valitusajat huo- mioiden aikaa kuluu vähintään puoli vuotta, ennen kuin tiekunta pystyy tekemään yksimielisiä päätöksiä.
Tiekunnan uudelleen järjestäytyminen
Tiekunnan kokouksen on velvollinen kutsumaan koolle tiekunnan hoitokunta tai toimitsijamies. Jos edellisestä kokouksesta on kulunut yli viisi vuotta, voidaan katsoa, etteivät he ole enää velvollisia kutsumaan kokousta koolle. Tällöin kuka tahansa tieosakas voi kutsua kokouksen koolle. Tämä on tiekunnan kannalta taloudellisesti edullisin ratkaisu.
Toisena vaihtoehtona on pitää kokous tieosakkaan hakemuksesta Maanmittauslaitoksen yksityis- tietoimituksen yhteydessä toimitusinsinöörin johdolla. Yksityistietoimituksen hinta muodostuu Maanmittauslaitoksen hinnaston mukaisesti, riippuen tiekunnan osakasmäärästä ja toimituksen sisällöstä.
Tiekunnan osakkaiden selvittäminen
Tiekuntaan kuuluvat osakaskiinteistöt ja niiden omistajat on selvitettävä. Helpoiten osakastiedot selviävät tiekunnan osakasrekisteristä, mutta jos sitä ei ole, niin edessä on selvitystyö.
Työ on aloitettava hankkimalla Maanmittauslaitokselta tiekunnan yksityistien rekisteriote, josta käy ilmi vain ne rasitetut kiinteistöt, joiden maalla tie sijaitsee. Yksityistien rekisteriotteen mukana on myös karttaote tiekunnan tiestä, jonka perusteella voidaan päätellä mitkä muut kiinteistöt voi- vat olla oikeutettuja tiehen. Näiden kiinteistöjen kohdalla voidaan hakea Maanmittauslaitoksen kiinteistötietopalvelusta kiinteistön rekisteriote. Kiinteistörekisteriotteelta löytyvät kiinteistön hy- väksi perustetut oikeudet, mutta vain ne oikeudet, jotka ovat perustettu Maanmittauslaitoksen kiinteistötoimituksissa.
Tiekunta on voitu perustaa kumotun lain yksityisistä teistä (358/1962) perusteella kunnan tielauta- kunnan toimesta. Kuntien tielautakuntien päätöspöytäkirjoista saattaa löytyä tiedot tiekunnan pe- rustamisesta ja myöhemmin myönnetyistä lisätieoikeuksista tiekunnan tiehen.
Kun tiekunnan osakaskiinteistöt on saatu selvitettyä mahdollisimman kattavasti, on selvitettävä niiden omistajien yhteystiedot. Kiinteistöjen omistajatiedot yhteystietoineen löytyvät parhaiten Maanmittauslaitoksen Kiinteistötietopalvelusta saatavista kiinteistörekisteriotteista.
Jos kiinteistön omistaa kuolinpesä, niin sen osakkaiden yhteystietoja ei kiinteistötietojärjestel- mästä löydy, vaan ne on yritettävä selvittää muusta tietolähteestä, esimerkiksi naapurikiinteistö- jen omistajilta.
Tiekunnan uudelleenjärjestäytyminen, ensimmäinen kokous
Tiekunnan kokouksen koolle kutsuminen on tehtävä huolellisesti. Asia- ja muotovirheitä on syytä välttää, koska päätökset voidaan helposti saada kumoon, jos osakas tai joku muu asianosainen ko- kee oikeuksiensa tulleen loukatuksi ja valittaa päätöksistä.
Yksityistielain 61 §:n mukaisesti kokouskutsu on toimitettava kirjallisesti kaikille tieosakkaille, joi- den yhteystiedot ovat tiekunnan tiedossa. Kutsu tiekunnan kokoukseen on toimitettava osakkaille aikaisintaan kahta kuukautta ja viimeistään kahta viikkoa ennen kokousta. Kokouskutsu ensimmäi- seen kokoukseen voi olla liitteen 1. mukainen (Liite 1).
Kun kutsutaan tiekunnan kokousta koolle pitkän hiljaiselon jälkeen, on järkevää edetä askel kerral- laan ja ottaa ensimmäisen kokouksen asialistalle ainoastaan välttämättömimmät asiat päätettä- viksi. Tässä vaiheessa tiekunnan päätöksentekokyky on vielä huono, koska tiekunnalla ei ole hyväk- syttyä tieyksikkölaskelmaa, jolloin voidaan tehdä vain yksimielisiä päätöksiä.
Ensimmäisessä kokouksessa otetaan asialistalle ainoastaan tiekunnan uuden toimielimen valinta, tilinkäyttöoikeuksien myöntäminen toimielimelle tiekunnan tiliin tai valtuutus avaamaan uusi tili tiekunnalle ja päätös uuden tieyksikkölaskelman tekemisestä.
Ensimmäisen kokouksen päätökset
Ensimmäisessä kokouksessa pidettävän pöytäkirjan malli voi olla liitteen 2. mukainen. (Liite 2.) En- simmäisen kokouksen päätökset tehdään asialistan mukaisessa järjestyksessä ja valitaan tiekun- nalle toimielin, sekä päätetään toimikauden pituus. Toimielimeksi valitaan toimitsijamies ja hä- nelle varamies tai hoitokunta. Hoitokuntaan valitaan kolmesta viiteen jäsentä. Kolmijäseniselle hoitokunnalle on valittava lisäksi yksi varajäsen. Hoitokunnan puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja voidaan valita jo kokouksessa tai hoitokunta voi järjestäytyä välittömästi kokouksen jälkeen.
Päätetään myöntää tilinkäyttöoikeudet toimielimelle ja tarvittaessa valtuutetaan toimielin avaa- maan tili. Tilinkäyttöoikeus on suositeltavaa myöntää kahdelle henkilölle: hoitokunnan puheenjoh- tajalle ja varapuheenjohtajalle tai vaihtoehtoisesti toimitsijamiehelle ja hänen varamiehellensä.
Seuraavaksi päätetään tehdä tiekunnalle uusi tieyksikkölaskelma, johon kartoitetaan mukaan kaikki mahdolliset tieosakkaat ja sellaiset tienkäyttäjät, joille myönnetään tieoikeus ja lasketaan tieyksiköt. Tiekunta voi päättää tehdä omin voimin tieyksikkölaskelman tai valtuuttaa toimielimen valmistelemaan tieyksikkölaskelman teettäminen asiantuntijalla. Toimielin voi esimerkiksi kilpai- luttaa palveluntarjoajat ja valita tieyksikkölaskelman tekijän, jos tiekunnan kokous näin päättää.
Uusi tieyksikkölaskelma on laadittava niin, että laadinnan perusteet ovat selkeät ja tasapuoliset, ettei tulkinnanvaraa jäisi, jolloin se olisi seuraavassa tiekunnan kokouksessa yksimielisesti hyväk- syttävissä.
Nämä päätökset on tehtävä yksimielisesti, koska päätöksestä ei voida äänestää ilman voimassa olevaa hyväksyttyä tieyksikkölaskelmaa. Jos näistä päätöksistä ei päästä yksimielisyyteen, on ainoa keino tiekunnan uudelleen järjestäytymiseen Maanmittauslaitoksen toimesta tehtävä yksityistie- toimitus.
Tässä kohdassa on syytä huomioida, kuinka tieyksikkölaskelmasta aiheutuvat kustannukset jaetaan tiekunnan osakkaille. Voi olla, että tiekunnalla on tilillä rahaa ennestään kustannusten katta- miseksi. Tiekunnan on tarvittaessa otettava lainaa pankista tai joiltakin tieosakkailta. Tämä asia on otettava huomioon jo ensimmäistä kokousta valmisteltaessa.
Tiekunnan kokouksen jälkeen tiekunnan vastavalittu toimielin ilmoittaa tiekunnan yhteystiedot yksityistierekisteriin Maanmittauslaitoksen verkkosivuilta löytyvältä lomakkeella. Lisäksi tehdään ilmoitus Digiroad-järjestelmään, jonne ilmoitetaan tiekunnan tien rajoitukset.
Kokouksen päätökset saavat lainvoimaisuuden vasta kolmen kuukauden kuluttua, jos tiekunnan kokouksen päätöksistä ei ole esitetty oikaisuvaatimusta tiekunnalle tai päätöksestä ei ole nostettu moitekannetta käräjäoikeuteen.
Tiekunnan uudelleen järjestäytyminen, toinen kokous
Ensimmäisen kokouksen jälkeen tiekunnan toimielin on valmistellut uuden tieyksikkölaskelman, johon on saatu kartoitettua kaikki tieosakkaat ja osakasluettelo sen mukaisesti päivitettyä.
Ensimmäisestä kokouksesta on kulunut kolme kuukautta, eikä päätöksistä ole valitettu. Nyt voi- daan kutsua järjestyksessä toinen kokous koolle. Toimitsijamies tai hoitokunnan puheenjohtaja hoitaa kirjalliset kokouskutsut uuden tieyksikkölaskelman mukaisille tieosakkaille. Kokouskutsu toi- seen kokoukseen voi olla liitteen 3. mukainen (Liite 3).
Toisen kokouksen asialistalle otetaan ainoastaan uuden tieyksikkölaskelman hyväksyminen, koska edelleenkin tiekunta pystyy tekemään ainoastaan yksimielisiä päätöksiä.
Kokouksen päätökset saavat lainvoimaisuuden vasta kolmen kuukauden kuluttua, jos tiekunnan kokouksen päätöksistä ei ole esitetty oikaisuvaatimusta tiekunnalle tai päätöksestä ei ole nostettu moitekannetta käräjäoikeuteen.
Tiekunta on jälleen aktiivinen
Toisesta kokouksesta on kulunut kolme kuukautta, eikä päätöksistä ole valitettu. Nyt tiekunta pys- tyy tekemään enemmistöpäätöksiä, kun uusi tieyksikkölaskelma on hyväksytty ja saanut lainvoi- man.
Seuraaviin tiekuntien kokouksiin voidaan ottaa asialistalle kaikki mahdolliset tiekuntaa koskevat asiat ja tehdä niistä enemmistöpäätöksiä. Tiekunnan on tästä eteenpäin pidettävä vuosikokous vä- hintään joka neljäs vuosi, mutta on suositeltavaa kokoustaa joka vuosi, jotta saadaan osakasluet- telo ja tieyksikkölaskelma pidettyä ajan tasalla.
7 Pohdinta
Opinnäytetyön tavoitteina oli saada selkeä kokonaiskuva tiekuntien hallinnon nykytilasta ja tar- peista tiekuntien uudelleen järjestäytymiseen sekä laatia menetelmä tiekunnille uudelleen järjes- täytymisen tueksi. Tutkimustyöhön ryhdyttäessä tiedettiin osan tiekunnista olleen toimimattomia jo vuosikymmeniä ja osan tiekunnista olevan vielä mahdollisesti päätöksentekokykyisiä. Tutkimuk- sen aineistoa kerättiin tiekuntien viimeisimpien vastuuhenkilöiden haastatteluilla, viranhaltijoiden haastatteluilla ja dokumenttien tutkimisella.
Opinnäytetyön tutkimuksen tekeminen aloitettiin hoitosopimuksen Alavuden kaupungin kanssa solmineiden tiekuntien selvittämisellä kaupungin hoitosopimusrekisterin avulla. Rekisterissä ole- vien tiekuntien viimeisimpien vastuuhenkilöiden yhteystiedot olivat vain osaksi ajantasaisia, joten ensiksi oli selvitettävä puuttuvat yhteystiedot. Alkutilanteessa 29 tiekunnan vastuuhenkilön yh- teystiedot olivat ajan tasalla ja eri tietolähteiden avulla saatiin lisäksi selvitettyä 63 tiekunnan vas- tuuhenkilön yhteystiedot. Tavoitteena oli selvittää kaikki yhteystiedot, mutta osa tiekuntien vas- tuuhenkilöistä oli jo kuollut, eikä lähipiiristä löytynyt ketään, jolle tiekunnan paperit olisivat periytyneet, jolloin olisi häneltä voitu saada haastattelemalla tietoja tiekunnan nykytilasta. 39 tie- kunnan osalta yhteystietoa ei pystytty selvittämään. Kokonaisuudessa voitiin olla tyytyväisiä, että haastatteluja varten tietoon saatiin 92 tiekunnan yhteystiedot. Jos tiekunnat olisivat ilmoittaneet tiekuntien vastuuhenkilöiden ajantasaiset yhteystiedot Maanmittauslaitoksen yksityistierekisteriin yksityistielain mukaisesti, olisi tämä työvaihe ollut helppo.
Tiekuntien vastuuhenkilöiden haastatteluilla pyrittiin selvittämään tiekunnan nykytila ja valmius uudelleen järjestäytymiseen. Tavoitteena oli haastatella kaikkien 92 tiekunnan vastuuhenkilöt, joi- den yhteystiedot olivat tiedossa. Vastuuhenkilöistä tavoitettiin 83, jotka kaikki suostuivat haastat- teluun. Osaa vastuuhenkilöistä ei tavoitettu puhelimitse yrityksistä huolimatta, johtuen todennä- köisesti haluttomuudesta vastata oudosta numerosta saapuvaan puheluun. Kaikki tavoitetut vastuuhenkilöt suhtautuivat tutkimukseen hyvin ja kaikkiin kysymyksiin saatiin vastaukset. Haas- tattelu oli tiedonkeruumenetelmänä oikea tässä tutkimuksessa. Jos vastaava tiedonkeruu olisi tehty esimerkiksi lomakekyselynä, olisiko vastauksia saatu näin suurta määrää, jolloin tutkimuksen luotettavuus olisi ollut varmasti huonompi. Haastattelujen toteutus työmäärällisesti oli toki suuri lomakekyselyyn verrattuna, mutta oli kokemuksena hyvä ja ainutlaatuinen.
Tutkimukseen haastateltiin myös Alavuden kaupungin yksityistieasioista vastaavia kunnallisteknii- kan päällikköä ja työnjohtajaa. Heidän haastattelunsa toteutettiin avoimena haastatteluna, joka osoittautui hyväksi menetelmäksi, kun kysymyksiä voitiin tarkentaa ja keksiä lisää haastattelun edetessä. Haastattelussa nousi esiin kuinka tärkeää olisi saada tiekunnat jälleen toimintakykyisiksi. Kaupunki hoitaisi edelleen yksityisteitä kuten tähänkin asti, mutta lähitulevaisuuden peruskunnos- tustarpeet huomioiden, ovat valtionavustukset välttämättömiä tienpidon kannalta. Valtion perus- kunnostusavustuksien hakemiseen tarvitaan tiekunnan päätös, joten tiekuntien on välttämätöntä järjestäytyä uudelleen.
Haastatteluiden tuloksien perusteella saatiin selkeä kuva tiekuntien nykytilasta ja valmiudesta uu- delleen järjestäytymiseen. Vain pieni osa tiekunnista oli yksityistielain mukaisesti päätöksenteko- kykyisiä ja avustuskelpoisia. Suurimmalla osalla tiekunnista on edessä uudelleen järjestäytyminen. Sen helpottamiseksi laadittiin menetelmä, jota kaikki tiekunnat voivat soveltaa. Menetelmä laadit- tiin kaikkein vaikeimmassa tilanteessa olevien tiekuntien näkökulmasta. Tiekunnan uudelleen jär- jestäytyessä on edettävä menetelmän mukaisesti, jotta päätöksistä ei kukaan asianosainen pääse valittamaan ja näin ollen tiekunnan järjestäytyminen pitkity. Menetelmän avulla kuka tahansa tie- kunnan jäsen pystyy kutsumaan tiekunnan kokouksen koolle yksityistielain mukaisesti. Tiekunnista olisi löydettävä kuitenkin vähintään yksi aktiivinen osakas, joka lähtisi tiekuntaa jaloilleen nosta- maan.
Tiekuntien uudelleen järjestäytymiseksi olisi Alavuden kaupungin hyvä järjestää tiekuntien vastuu- henkilöille ja osakkaille infotilaisuus, jossa käydään läpi tiekuntien vastuut ja velvollisuudet sekä annetaan ohjeet kokouskäytäntöihin. Tätä tutkimusta kannattaa hyödyntää infotilaisuuden suun- nittelussa ja toteuttamisessa. Lähitulevaisuudessa mahdollisesti järjestettävän infotilaisuuden tär- keimpänä tavoitteena olisi luoda tiekunnille positiivisessa hengessä uusi toimintamalli, jolla tiekun- tien rutiineja hoidettaisiin. Koko kunnan alueella olisi hyvä olla sama toimintamalli, jota noudattaen tiekunnat pysyisivät toimintakykyisinä. Kunnan avustusten saamiseksi tiekuntien olisi toimintamallin mukaisesti kokoonnuttava säännöllisesti. On syytä korostaa, että valtio avustaa vain sellaisten yksityisteiden perusparannushankkeita, joilla on toimiva tiekunta.
Lähteet
Digiroad – kansallinen tie- ja katuverkon tietojärjestelmä. N.d. Väyläviraston tietopalvelut ja -ai- neistot sivustolla. Viitattu 20.4.2021. xxxxx://xxxxx.xx/xxxxxxxx/xxxxxxxxx/xxxxxxxx
Xxxxxxxxx, S., Xxxxx, P. & Xxxxxxxxx, P. 2009. Tutki ja kirjoita. 15. p. Helsinki: Tammi.
Xxxxxxxxxx, X. 2019. Yksityisteiden hallinto. Tiekunta ja tieosakas 2019. Helsinki: Suomen Tieyh- distys.
Kiinteistötietojärjestelmä (KTJ). N.d. Maanmittauslaitoksen kiinteistötietojärjestelmä. Julkaisu. Vii- tattu 26.4.2021. xxxxx://xxx.xxxxxxxxxxxxxxxxx.xx/xxxxx/xxxxxxxxxxxxxxxxx.xx/xxxxx/xxx/xxxxxxxxxx- tietojarjestelma_suomi.pdf
L 1503/2019. Laki yksityistielain muuttamisesta. Viitattu 24.4.2021. xxxxx://xxx.xxxxxx.xx/xx/xxxx/xx- kup/2019/20191503
L 358/1962. Laki yksityisistä teistä (kumottu). Viitattu 26.4.2021. xxxxx://xxx.xxxxxx.xx/xx/xxxx/xxxx- tasa/kumotut/1962/19620358
L 560/2018. Yksityistielaki. Viitattu 24.4.2021. xxxxx://xxx.xxxxxx.xx/xx/xxxx/xxxxx/0000/00000000
Xxxxxxxx, X. 2020. Toimitusinsinööri Xxxxx Xxxxxxxx. Maanmittauslaitos. TIKO – tieisännöitsijäkoulu- tus. Luento. 18.10.2021.
Yksityisteiden tieyksiköinti. 2019. Maanmittauslaitoksen julkaisuja nro 117. Helsinki: Maanmittaus- laitos
Yksityistieavustukset. 2020. ELY-keskus. Viitattu 14.4.2021. xxxxx://xxx.xxx-xxxxxx.xx/xxxxxxxxxxxxxxxxxxxxx
Yksityistierekisteri. N.d. Maanmittauslaitoksen huoneistot ja kiinteistöt sivustolla. Viitattu 18.4.2021. xxxxx://xxx.xxxxxxxxxxxxxxxxx.xx/xxxxxxxxxx-xx-xxxxxxxxxxx/xxxxxxxxxxxxxxx-xxxxxx- jalle/yksityistierekisteri
Yksityistietoimitus. N.d. Maanmittauslaitoksen maanmittauspalvelut sivustolla. Viitattu 26.4.2021. xxxxx://xxx.xxxxxxxxxxxxxxxxx.xx/xxxxxxxxxx-xx-xxxxxxxxxxx/xxxxxxxxxxxxxxxxxxx/xxxxxxxxxxxxxxxx- tus
Yksityistietietojen ilmoittaminen Digiroadiin. N.d. Väyläviraston tietopalvelut ja -aineistot sivus- tolla. Viitattu 13.4.2021. xxxxx://xxxxx.xx/xxxxxxxx/xxxxxxxxx/xxxxxxxx/xxxxxxxxxxxxxxxxxxx-xxxxxxxxxx- digiroadiin
Yksityistiet tietoisku 15.4.2021. 2021. PowerPoint-esitys. Väylävirasto. Viitattu 23.4.2021. xxxxx://xxxxx.xx/xxxxxxxxx/00000000/0/Xxxxxxxx_Xxxxxxxxxxxx_xxxxxxxxx_00000000.xxx/0x000000- 2e0b-83d4-92eb-e88c7c2d62a3/Digiroad_Yksityistiet_tietoisku_15042021.pdf?t=1619014701371
Liitteet
Liite 1. Kokouskutsumalli uudelleenjärjestäytyvän tiekunnan ensimmäiseen kokoukseen
Kokouskutsu 1.5.2021
Lähettäjä:
Uinuvamäen yksityistien tiekunta
Vastaanottaja Xxxxx Xxxxx Lepokatu 3
63400 Alavus Kiinteistö: 79–865–26–43 Lepolasse
Kokouskutsu
Uinuvan mäen -nimisen yksityistien tiekunnan kokous Aika: Perjantaina 21.5.2021 klo 18:00
Kokouspaikka: Uinuvan kylätalo
Kokouksessa herätetään Uinuvamäen yksityistien tiekunta toimintaan. Tiekunnan kaikki paperit ovat kadonneet (kokouspöytäkirjat, osakasluettelo, tieyksikkölaskelma), joten jos jollain teistä osakkaista on säilynyt tiekunnan papereita, niin olkaa ystävällinen ja tuo- kaa ne kokoukseen.
Jos osakaskiinteistöllä on useampi, kuin yksi omistaja (esim. puoliso, kuolinpesän osakkaat) on heidän oltava kaikkien kokouksessa läsnä, tai estyvä osapuoli voi valtuuttaa toisen valtakirjalla. Valtakirjamalli on mukana kutsussa. Kokouskutsun saanut kiinteistön omistaja on velvollinen tiedoksiantamaan kutsun myös kaikille muille kiinteistön omistajaosapuolille.
Tervetuloa kokoukseen! Alavudella 1.5.2021
Tiekunnan osakas Xxxxxx Xxxxxxxxx
ASIALISTA
1. Kokouksen avaus
2. Kokouksen järjestäytyminen, puheenjohtajan, pöytäkirjanpitäjän ja kahden pöytäkirjantarkastajan valinta
3. Läsnäolijoiden ja valtakirjojen toteaminen
4. Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus
5. Päätetään ääniosuuksista
6. Kokouksen asialistan vahvistus
7. Valitaan tiekunnan toimielin ja toimikauden pituus
8. Tilityksentarkastusmenettelystä päättäminen ja tarvittavat henkilövalinnat
9. Päätetään tieyksikkölaskelman tekemisestä
10. Päätetään pankkitilin avaamisesta ja sen käyttöoikeuksista, sekä valtuutetaan toimielin tarvittaviin toimenpiteisiin
11. Työ- ja kulukorvauksista päättäminen
12. Kokouksen pöytäkirjan nähtävillä pitopaikka ja -aika
13. Muutoksenhakuohjeet (oikaisuvaatimus ja moitekanne YksTL 64 § ja 65 § mukaisesti)
14. Kokouksen päättäminen
VALTAKIRJA
Valtuutan
käyttämään puhe- ja äänivaltaani kokouksessa valtuutetun nimi
. 20 paikka aika Valtuuttajan allekirjoitus Xxxxx xxxxxxxxx
Liite 2. Pöytäkirjamalli uudelleenjärjestäytyvän tiekunnan ensimmäiseen kokoukseen
Pöytäkirja 21.5.2021
Uinuvamäen yksityistien tiekunnan kokous
Uinuvan kylätalo
Perjantaina 21. 5.2021 klo 18:00
1. Kokouksen koolle kutsuja Xxxxxx Xxxxxxxxx avasi kokouksen.
2. Kokouksen puheenjohtajaksi valittiin Xxxx Xxxxxxx, pöytäkirjanpitäjäksi Xxxxx Xxxx ja pöytäkirjantarkastajiksi Xxxxx Xxxxxx ja Xxxxx Xxxxxx.
3. Todettiin läsnäolijat ja tarkistettiin valtakirjat, osallistujaluettelo pöytäkirjan liitteenä.
4. Kokous oli kutsuttu koolle yksityistielain mukaisesti. Kokous todettiin laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi.
5. Todettiin tieyksikkölaskelman puuttuminen, jolloin tässä kokouksessa ei voida tehdä päätöstä äänestämällä, vaan ainoastaan tehdään yksimielisiä päätöksiä
6. Kokouskutsussa ollut asialista vahvistettiin kokouksen työjärjestykseksi
7. Päätettiin tiekunnan toimielimeksi kolmejäseninen hoitokunta ja yksi varajäsen. Varsinaiset jäsenet Xxxx Xxxxxxx, Xxxxxx Xxxxx- täjä, Xxxxx Xxxxxxx ja varajäsen Xxxxx Xxxxxxxx. Hoitokunta järjestäytyy tiekunnan kokouksen jälkeen. Toimikauden pituus on seuraa- van vuosikokoukseen 2022 saakka.
7. Tiekunnan tilityksen tarkistaa seuraava tiekunnan kokous
8. Päätettiin teettää tiekunnalle uusi tieyksikkölaskelma ja valtuutettiin hoitokunta hoitamaan asia. Hoitokunnan jäsen Xxxxxx Xxxxx- täjä lainaa tiekunnalle rahat tieyksikkölaskelman teettämiseen ilman korkoa ja kuluja.
9. Päätettiin avata pankkitili ja tilinkäyttöoikeudet myönnetään hoitokunnan puheenjohtajalle ja varapuheenjohtajalle.
10. Päätettiin olla maksamatta kulu- ja työkorvauksia hoitokunnalle
11. Kokouksen pöytäkirja liitteineen on nähtävillä Xxxxxx Xxxxxxxxxx kotona, osoitteessa Sivupisto 5, 21.8.2021 saakka.
12. Kokouksen päätöksiin voi hakea muutosta YksTL 64 § ja 65 § mukaisesti.
13. Puheenjohtaja Xxxxxx Xxxxxxxxx päätti kokouksen klo.19.10
Allekirjoitukset
Puheenjohtaja Xxxxxx Xxxxxxxxx
Pöytäkirjanpitäjä Xxxxx Xxxx
Pöytäkirjan liitteet: Liite 1. Kokouskutsu
Liite 2. Osallistujaluettelo
Kokouksen pöytäkirjantarkastajina olemme tarkastaneet Uinuvamäen yksityistien tiekunnan kokouksen pöytäkirjan ja todenneet sen vastaavan kokouksessa tehtyjä päätöksiä.
Pauli Pätevä
Xxxxx Xxxxxx
Liite 3. Kokouskutsumalli uudelleenjärjestäytyvän tiekunnan toiseen kokoukseen
Kokouskutsu 23.8.2021
Lähettäjä:
Uinuvamäen yksityistien tiekunta
Vastaanottaja Xxxxx Xxxxx Lepokatu 3
63400 Alavus Kiinteistö: 79–865–26–43 Lepolasse
Kokouskutsu
Uinuvan mäen -nimisen yksityistien tiekunnan kokous Aika: Perjantaina 10.9.2021 klo 18:00
Kokouspaikka: Uinuvan kylätalo
Kokouksessa jatketaan Uinuvamäen yksityistien tiekunnan toimintaan herättämistä.
Jos osakaskiinteistöllä on useampi, kuin yksi omistaja (esim. puoliso, kuolinpesän osakkaat) on heidän oltava kaik- kien kokouksessa läsnä, tai estyvä osapuoli voi valtuuttaa toisen valtakirjalla. Valtakirjamalli on mukana kut- sussa. Kokouskutsun saanut kiinteistön omistaja on velvollinen tiedoksiantamaan kutsun myös kaikille muille kiin- teistön omistajaosapuolille.
Tervetuloa kokoukseen!
Alavudella 23.8.2021
Hoitokunnan puheenjohtaja Xxxx Xxxxxxx
ASIALISTA
1. Kokouksen avaus
2. Kokouksen järjestäytyminen, puheenjohtajan, pöytäkirjanpitäjän ja kahden pöytäkirjantarkastajan valinta
3. Läsnäolijoiden ja valtakirjojen toteaminen
4. Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus
5. Päätetään ääniosuuksista
6. Kokouksen asialistan vahvistus
7. Päätetään tieyksikkölaskelman hyväksymisestä
8. Kokouksen pöytäkirjan nähtävillä pitopaikka ja -aika
9. Muutoksenhakuohjeet (oikaisuvaatimus ja moitekanne YksTL 64 § ja 65 § mukaisesti)
10. Kokouksen päättäminen
VALTAKIRJA
Valtuutan
valtuutetun nimi
käyttämään puhe- ja äänivaltaani kokouksessa
. 20 paikka aika Valtuuttajan allekirjoitus Xxxxx xxxxxxxxx