LIITE I

Johdanto

TÄMÄN SOPIMUKSEN SOPIMUSPUOLET, jotka

ottavat huomioon 21 päivänä marraskuuta 1990 allekirjoitetun uutta Eurooppaa koskevan Pariisin perus- kirjan,

ottavat huomioon Haagissa 17 päivänä joulukuuta 1991 allekirjoitetussa Haagin Euroopan energiaperus- kirjaa käsittelevän konferenssin päätösasiakirjassa hyväksytyn Euroopan energiaperuskirjan,

palauttavat mieleen, että kaikki Haagin konferenssin päätösasiakirjan allekirjoittaneet sopimuspuolet ovat sitoutuneet pyrkimään Euroopan energiaperuskirjan tavoitteisiin ja noudattamaan sen periaatteita sekä mahdollisimman nopeasti toteuttamaan ja laajentamaan yhteistyötä neuvotellen vilpittömässä mielessä Eu- roopan peruskirjaa ja pöytäkirjoja koskevan sopimuksen, ja haluavat antaa peruskirjaan sisältyville sitou- muksille varman ja velvoittavan kansainvälisen oikeudellisen perustan,

haluavat myös luoda tarvittavan rakenteellisen perustan Euroopan energiaperuskirjassa mainittujen periaat- teiden täytäntöönpanemiseksi,

haluavat panna täytäntöön Euroopan energiaperuskirjassa tarkoitetun peruskäsitteen, joka on taloudellisen kasvun edistäminen investointien ja energia-alan kaupan vapauttamiseen tähtäävin toimenpitein,

vakuuttavat, että sopimuspuolet pitävät tärkeimpänä kansallisen kohtelun ja suosituimmuuskohtelun teho- kasta soveltamista ja että näitä sitoumuksia sovelletaan investointien toteuttamiseen lisäsopimuksen mukai- sesti,

ottavat huomioon kansainvälisen kaupan vaiheittaista vapauttamista koskevan tavoitteen ja syrjinnän estä- misen periaatteen kansainvälisessä kaupassa siten kuin ne on kirjattu tullitariffeja ja kauppaa koskevaan yleissopimukseen ja sen liiteasiakirjoihin ja siten kuin niistä muutoin määrätään tässä sopimuksessa,

ovat vakaasti päättäneet poistaa vaiheittain tekniset, hallinnolliset ja muut kaupan esteet energiaraaka-ainei- den ja tuotteiden sekä alaan liittyvien laitteiden, teknologian ja palvelujen osalta,

odottavat niiden sopimuspuolten, jotka eivät tällä hetkellä ole tullitariffeja ja kauppaa koskevan yleissopi- muksen sopimuspuolia, liittyvän kyseiseen sopimukseen myöhemmin, ja pyrkivät luomaan siirtymävaiheen kauppajärjestelyn, joka auttaa kyseisiä sopimuspuolia eikä estä niitä valmistautumasta yleissopimukseen liit- tymiseen,

ovat tietoisia niiden sopimuspuolten oikeuksista ja velvoitteista, jotka ovat myös tullitariffeja ja kauppaa koskevan yleissopimuksen ja sen liiteasiakirjojen sopimuspuolia,

ottavat huomioon sulautumia, monopoleja, kilpailun vastaisia menettelytapoja ja markkina-aseman väärin- käyttöä koskevat kilpailusäännöt,

ottavat huomioon myös ydinsulkusopimuksen, ydinaineiden, -laitteiden ja -teknologian vientiin sovelletta- vat suuntaviivat ja muut kansainvälistä asesulkua ydinalan osalta koskevat velvoitteet tai yhteiset tulkinnat,

tunnustavat mahdollisimman tehokkaan energian etsinnän, tuotannon, muuntamisen, varastoinnin, kulje- tuksen, jakelun ja käytön tarpeen,

palauttavat mieleen Yhdistyneiden Kansakuntien puitesopimuksen ilmaston muutoksista, valtiosta toiseen tapahtuvaa ilman epäpuhtauksien kaukokulkeutumista koskevan yleissopimuksen ja sen pöytäkirjat sekä muut kansainväliset sopimukset, jotka sisältävät energiaan liittyviä näkökohtia

tunnustavat, että ympäristön suojelemiseen tähtääviä toimenpiteitä on toteutettava entistä kiireellisemmin, mukaan lukien toimenpiteet, jotka koskevat energialaitosten purkamista ja jätteiden poistoa ja hyväksyttää kansainvälisellä tasolla tavoitteet ja perusteet tähän tarkoitukseen,

OVAT SOPINEET SEURAAVAA:

I OSA

MÄÄRITELMÄT JA TARKOITUS

1 artikla

Määritelmät

Tässä sopimuksessa seuraavilla ilmaisuilla on jäljempänä annettu merkitys:

1) ’’Peruskirjalla’’ tarkoitetaan Haagissa 17 päivänä joulukuuta 1991 allekirjoitettua Haagissa pidetyn Euroopan energiaperuskirjaa käsittelevän konferens- sin päätösasiakirjassa hyväksyttyä Euroopan energia- peruskirjaa; päätösasiakirjan allekirjoittamista pide- tään peruskirjan allekirjoittamista vastaavana.

2) ’’Sopimuspuolella’’ tarkoitetaan valtiota tai alueelli- sen taloudellisen yhdentymisen järjestöä, joka on suostunut sitoutumaan tähän sopimukseen ja jonka osalta tämä sopimus on voimassa.

3) ’’Alueellisen taloudellisen yhdentymisen järjestöllä’’ tarkoitetaan valtioiden perustamia järjestöjä, joille ne ovat antaneet toimivallan määrätyillä aloilla, joista osaa hallitaan tällä sopimuksella, mukaan lu- kien valta tehdä päätöksiä, jotka liittyvät näihin aloi- hin.

4) ’’Energiaraaka-aineilla ja -tuotteilla’’ tarkoitetaan liitteeseen EM sisältyviä tavaroita tulliyhteistyöneu- voston harmonoidun järjestelmän ja Euroopan yhtei- söjen yhdistetyn nimikkeistön mukaan.

5) ’’Energia-alan taloudellisella toiminnalla’’ tarkoite- taan kaikkea energiaraaka-aineiden tai -tuotteiden etsintään, louhintaan tai poraukseen, jalostukseen, tuotantoon, varastointiin, maakuljetukseen, siirtoon, jakeluun, kauppaan, markkinointiin ja myyntiin liit- tyvää tai kaukolämmön jakeluun liittyvää taloudel- lista toimintaa, lukuun ottamatta liitteessä NI annet- tuja raaka-aineita ja tuotteita.

6) ’’Investoinnilla’’ tarkoitetaan kaikkea investoijan suoraan tai epäsuorasti omistamaa tai valvomaa omaisuutta, johon sisältyvät:

a) aineellinen ja aineeton irtain ja kiinteä omaisuus sekä omistusoikeudet kuten vuokrat, kiinnitykset, pantit ja vakuudet,

b) yhtiö tai kaupallinen yritys tai osakkeet, pääomat tai muut yhtiön tai kaupallisen yrityksen pää- omaan osallistumisen muodot sekä yhtiön tai kaupallisen yrityksen velkakirjat ja muut saatavat,

c) investointiin liittyvän taloudellisen arvon sisältä- vän sopimuksen perusteella määräytyvät käteis- saatavat tai oikeudet suorituksiin,

d) teollis- ja tekijänoikeudet,

e) tuotot,

f) kaikki laissa tai sopimuksessa määrätyt tai lain mukaan myönnetyt lisenssit tai luvat energia-alan taloudellisen toiminnan harjoittamiseen.

Muutokset, jotka koskevat omaisuuden investointi- muotoa, eivät vaikuta investoinnin sisältöön, ja il- maisu ’’investointi’’ sisältää kaikki investoinnit riip- pumatta siitä, ovatko ne voimassa tämän sopimuksen voimaantullessa vai toteutetaanko ne tämän sopi- muksen voimaantulon jälkeen sen sopimuspuolen osalta, josta investoija tulee tai jonka alueella inves- tointi toteutetaan, jäljempänä ’’tosiasiallinen voi- maantuloajankohta’’, jos sopimusta sovelletaan aino- astaan raaka-aineisiin, jotka vaikuttavat investointei- hin tosiasiallisen voimaantuloajankohdan jälkeen.

Ilmaisulla ’’investointi’’ tarkoitetaan kaikkia energia- alan taloudelliseen toimintaan liittyviä investointeja ja kaikkia investointeja tai investoinnin lajeja, jotka toteutetaan tietyn sopimuspuolen alueella, joita se nimittää ’’peruskirjan piiriin kuuluviksi hankkeiksi’’ ja jotka se ilmoittaa sihteeristölle.

7) ’’Investoijalla’’ tarkoitetaan:

a) sopimuspuolen osalta:

i) kaikkia luonnollisia henkilöitä, joilla on kysei- sen sopimuspuolen kansalaisuus tai jotka vaki- naisesti asuvat sen alueella valtiossa sovelletta- van lainsäädännön mukaisesti,

ii) kaikkia yrityksiä tai muita kyseisen sopimus- puolen alueella sovellettavan lainsäädännön mukaisesti järjestäytyneitä yhteisöjä,

b) ’’kolmannen valtion’’ osalta kaikkia luonnollisia henkilöitä, yrityksiä tai yhteisöjä, jotka täyttävät soveltuvin osin a alakohdassa sopimuspuolen osalta annetut vastaavat edellytykset.

8) ’’Investoida’’ tai ’’toteuttaa investointeja’’ tarkoittaa uusien investointien toteuttamista, olemassa olevien investointien kokonaan tai osittaista hankkimista tai siirtymällä muille investointitoiminnan aloille.

9) ’’Tuotolla’’ tarkoitetaan investoinnista saatuja tai sii- hen liittyviä tuloja riippumatta maksutavasta, mu- kaan lukien voitot, osingot, korot, ylijäämät, teki- jänoikeudet, maksut hallinnasta, teknisestä avusta tai muusta toiminnasta ja luontoissuoritukset.

10) ’’Alueella’’ tarkoitetaan sopimuspuolena olevan val- tion osalta:

a) aluetta, joka on valtion alamaisuudessa ottaen huomioon, että alueeseen sisältyvät maa, sisäve- det ja aluevedet

b) kansainvälisen merioikeuden rajoissa ja sen mu- kaisesti merta, merenpohjaa ja merenpohjan alla olevaa maata, jotka kuuluvat sopimuspuolen su- vereniteettiin ja lainkäyttövaltaan.

Sopimuspuolina olevien alueellisen taloudellisen yh- dentymisen järjestöjen osalta ’’alueella’’ tarkoitetaan tämän järjestön jäsenvaltioiden aluetta järjestön pe- rustamisasiakirjan määräysten mukaisesti.

11) a) ’’GATTilla’’ tarkoitetaan GATT 1947 -sopimusta tai GATT 1994 -sopimusta tai molempia, kun molempia voidaan soveltaa.

b) ’’GATT 1947 -sopimuksella’’ tarkoitetaan 30 päi- vänä lokakuuta 1947 päivättyä tullitariffeja ja kauppaa koskevaa yleissopimusta myöhempine korjauksineen tai muutoksineen, joka on liitetty Yhdistyneiden Kansakuntien kauppa- ja työlli- syyskonferenssin valmistelevan komitean toisessa istunnossa hyväksyttyyn loppuasiakirjaan.

c) ’’GATT 1994 -sopimuksella’’ tarkoitetaan Maail- man kauppajärjestön perustamissopimuksen liit- teessä 1A tarkoitettua tullitariffeja ja kauppaa koskevaa yleissopimusta myöhempine korjauksi- neen tai muutoksineen.

Maailman kauppajärjestön perustamissopimuksen sopimuspuolta pidetään GATT 1994 -sopimuksen sopimuspuolena.

d) ’’Liitetyillä asiakirjoilla’’ tarkoitetaan tapauksen mukaan:

i) sopimuksia tai muita lainvoimaisia asiakirjoja myöhempine korjauksineen, muutoksineen tai muunnelmineen, mukaan lukien päätökset, ju- listukset ja yhteiset tulkinnat, jotka on tehty GATT 1947 -sopimuksen perusteella

tai

ii) Maailman kauppajärjestön perustamissopi- musta, mukaan lukien sen liite 1 (lukuun otta- matta vuoden GATT 1994 -sopimusta), sen liitteitä 2, 3 ja 4 ja siihen liittyviä päätöksiä, julistuksia ja yhteisiä tulkintoja myöhempine korjauksineen tai muutoksineen.

12) ’’Teollis- ja tekijänoikeuksilla’’ tarkoitetaan tekijän- oikeuksia ja niihin liittyviä oikeuksia, tuotemerkkejä, maantieteellisiä merkintöjä, piirustuksia ja teollis- malleja, patentteja, integroitujen piirien piirimalleja ja julkistamattoman tiedon suojaa.

13) a) ’’Energiaperuskirjan pöytäkirjalla’’ tai ’’pöytäkir- jalla’’ tarkoitetaan sopimusta, jonka neuvottele- miseen peruskirjaa käsittelevä konferenssi sallii ja jonka tekstin se hyväksyy, ja joka tehdään kah- den tai useamman sopimuspuolen välillä tämän sopimuksen määräysten täydentämiseksi, korvaa- miseksi tai laajentamiseksi tämän sopimuksen so- veltamisalaan kuuluvan tietyn erityistoiminnan tai alan osalta tai peruskirjan III jaksossa tarkoitet- tujen yhteistyöalojen osalta.

b) ’’Energiaperuskirjan julistuksella’’ tai ’’julistuk- sella’’ tarkoitetaan asiakirjaa, joka ei ole velvoit- tava, ja jonka neuvottelemiseen peruskirjaa käsit- televä konferenssi sallii ja jonka tekstin se hyväk- syy, ja joka tehdään kahden tai useamman sopi- muspuolen välillä tämän sopimuksen määräysten täsmentämiseksi tai täydentämiseksi.

14) ’’Vapaasti vaihdettavalla valuutalla’’ tarkoitetaan va- luuttaa, josta käydään laajasti kauppaa kansainväli- sillä valuuttamarkkinoilla ja jota käytetään laajasti kansainvälisessä maksuliikenteessä.

2 artikla

Sopimuksen tarkoitus

Tällä sopimuksella luodaan oikeudellinen perusta vasta- vuoroiseen täydentävyyteen ja molemminpuoliseen etuun perustuvalle energia-alan pitkäaikaiselle yhteistyölle pe- ruskirjan tavoitteiden ja periaatteiden mukaisesti.

II OSA

KAUPPA

3 artikla

Kansainväliset markkinat

Sopimuspuolet pyrkivät edistämään energiaraaka-ainei- den ja -tuotteiden pääsyä kansainvälisille markkinoille kaupallisin perustuvin ehdoin ja yleisesti kehittämään avoimia ja kilpailukykyisiä energiamarkkinoita.

4 artikla

GATTin ja sen liiteasiakirjojen kunnioittaminen

Millään tämän sopimuksen määräyksellä ei kumota GATT-sopimuspuolina olevien sopimuspuolten välillä GATTin ja sen liiteasiakirjojen määräyksistä siten kuin niitä sovelletaan kyseisten sopimuspuolten välillä.

5 artikla

Kauppaan liittyvät investointitoimenpiteet

1 Mikään sopimuspuoli ei saa soveltaa kauppaan liit- tyviä investointitoimenpiteitä, jotka eivät ole GATTin III ja XI artiklan mukaisia; tämä ei vaikuta sopimuspuolen GATTista ja sen liiteasiakirjoista ja 29 artiklasta johtu- viin oikeuksiin ja velvoitteisiin.

2 Kyseisiin toimenpiteisiin kuuluvat kaikki investointi- toimenpiteet, jotka kansallisen lain tai hallinnollisen mää- räyksen mukaan ovat pakollisia tai täytäntöönpantavissa, tai joiden noudattaminen on välttämätöntä tietyn edun saavuttamiseksi, ja jotka edellyttävät, että

a) yritys ostaa tai käyttää samasta maasta tulevia tuot- teita tai muuten samasta maasta lähtöisin olevia tuot- teita, riippumatta siitä, ovatko ne määritelty yksittäi- sinä tuotteina, tuotteiden määränä tai arvona tai suh- teessa sen paikallisen tuotannon määrään tai arvoon

tai

b) yritys ostaa tai käyttää maahantuotuja tuotteita tai palveluja, jotka rajoittuvat suhteellisesti niiden tuottei- den tai palvelujen määrään tai arvoon, joita se vie maasta

tai jotka rajoittavat:

c) yritystä tuomasta maahan paikallisessa tuotannossaan käyttämiään tai siihen liittyviä tuotteita yleisesti tai

suhteutettuna sen viemän paikallisen tuotannon mää- rään tai arvoon,

d) yritystä tuomasta maahan paikallisessa tuotannossaan käyttämiään tai siihen liittyviä tuotteita rajoittamalla sen ulkomaisen valuutan saantia määrään, joka on suhteessa yrityksen nimiin luettavan ulkomaisen va- luutan maahantuloon

tai

e) yritystä viemästä tai myymästä vientiä varten tuotteita, riippumatta siitä, ovatko ne määritelty yksittäisinä tuotteina, tuotteiden määränä tai arvona tai suhteessa sen paikalliseen tuotannon määrään tai arvoon.

3 Mitään 1 kohdan määräystä ei voida tulkita siten, että siinä estettäisiin sopimuspuolta soveltamasta kaup- paan liittyviä 2 kohdan a ja c alakohdassa kuvattuja in- vestointitoimenpiteitä valinnan edellytyksinä viennin edis- tämisessä, ulkomaisessa avussa, julkisissa hankinnoissa tai etuustulli- tai kiintiöohjelmissa.

4 Sen estämättä, mitä 1 kohdassa määrätään sopimus- puoli voi väliaikaisesti jatkaa niiden kauppaan liittyvien investointitoimenpiteiden ylläpitämistä, joita se on sovel- tanut yli 180 päivän ajan ennen kuin se allekirjoitti tä- män sopimuksen, jos se noudattaa liitteen TRM määrä- yksiä, jotka koskevat ilmoittamista ja vaiheittaista poista- mista.

6 artikla

Kilpailu

1 Kukin sopimuspuoli pyrkii energia-alan taloudelli- sessa toiminnassa poistamaan markkinoiden vääristymiä ja kilpailun esteitä.

2 Kukin sopimuspuoli varmistaa, että sillä on oman lainkäyttövaltansa rajoissa tarvittavat ja asianmukaiset lait ja määräykset ja niitä sovelletaan niin, että voidaan puuttua yksipuoliseen ja yhteiseen kilpailunvastaiseen toi- mintaan taloudellisessa toiminnassa energia-alalla.

3 Ne sopimuspuolet, joilla on kokemusta kilpailusään- töjen soveltamisessa, tarkastelevat huolella mahdollisuuk- sia antaa pyynnöstä ja voimavarojen rajoissa teknistä apua muille sopimuspuolille kilpailusääntöjen luomiseksi ja panemiseksi täytäntöön.

4 Sopimuspuolet voivat toimia yhteistyössä kilpailu- sääntöjensä soveltamisessa neuvotellen ja vaihtaen tietoja.

5 Kun sopimuspuoli arvioi toisen sopimuspuolen alu- eella havaitun tietyn kilpailun vastaisen käytännön vai- kuttavan kielteisesti tärkeään etuun, joka liittyy tässä ar- tiklassa määriteltyihin tavoitteisiin, se voi ilmoittaa siitä toiselle sopimuspuolelle ja pyytää kyseisen sopimuspuo- len toimivaltaisia kilpailuviranomaisia aloittamaan asian- mukaiset pakotetoimet. Ilmoittava sopimuspuoli liittää il- moitukseensa riittävästi tietoja, jotta ilmoituksen vastaan- ottava sopimuspuoli voi tunnistaa kilpailun vastaisen me- nettelyn, jota ilmoitus koskee, ja toimittaa samalla muita tietoja, joita se voi toimittaa ja ehdottaa yhteistyötä. Il- moituksen vastaanottava sopimuspuoli tai tarvittaessa ky- seisen sopimuspuolen toimivaltaiset kilpailuviranomaiset voivat neuvotella ilmoituksen tehneen sopimuspuolen kil- pailuviranomaisten kanssa ja huomioivat kokonaisuudes- saan toisen sopimuspuolen kanteen päättäessään, onko tarpeen toteuttaa pakotetoimia esille tuodun, ilmoituk- sessa mainitun kilpailun vastaisen menettelyn suhteen. Il- moituksen saanut sopimuspuoli toimittaa toiselle sopi- muspuolelle tiedon päätöksestään tai toimivaltaisten kil- pailuviranomaistensa päätöksestä ja antaa sille pyynnöstä päätöksensä perustelut. Jos pakotetoimet pannaan täytän- töön, ilmoituksen saanut sopimuspuoli ilmoittaa toiselle sopimuspuolelle toimien tuloksesta ja mahdollisuuksien mukaan kaikesta merkittävästä sillä välin tapahtuneesta kehityksestä.

6 Missään tämän artiklan määräyksessä ei edellytetä sopimuspuolta toimittamaan tietoja tietojen levittämistä, luottamuksellisuutta tai liikesalaisuutta koskevien laki- ensa vastaisesti.

7 Edellä 5 kohdassa ja 27 artiklan 1 kohdassa seloste- tut menettelyt ovat tämän sopimuksen yksinomaiset tä- män artiklan soveltamisesta tai tulkinnasta johtuvien rii- tojen ratkaisumenettelyt.

7 artikla

Kauttakulku

1 Kukin sopimuspuoli toteuttaa tarvittavat toimenpi- teet energiaraaka-aineiden ja tuotteiden kauttakulun hel- pottamiseksi vapaan kauttakulun periaatteen mukaisesti ja ilman energiaraaka-aineiden ja -tuotteiden alkuperän, määräpaikan tai omistajan perusteella tapahtuvaa erotte- lua tai tällaiseen erotteluun perustuvaa hinnoittelua kos- kevaa syrjintää ja aiheuttamatta kohtuuttomia viivästyk- siä, rajoituksia tai maksuja.

2 Sopimuspuolet rohkaisevat toimivaltaisia elimiä yh- teistyöhön:

a) energiaraaka-aineiden ja -tuotteiden kauttakulussa tarvittavan kuljetuskaluston nykyaikaistamiseksi,

b) useamman kuin yhden sopimuspuolen alueella käytet- tävän kuljetusluston kehittämiseksi ja toiminnassa,

c) toimenpiteissä, joiden tarkoituksena on energiaraaka- aineiden huollon keskeytysten vaikutusten lieventämi- nen,

d) energiankuljetuskaluston yhteensovittamisen paranta- miseksi.

3 Kukin sopimuspuoli sitoutuu siihen, että sen ener- giaraaka-aineiden ja -tuotteiden kuljetukseen ja energi- ankuljetuskaluston käyttöön liittyvissä määräyksissä ei kohdella huonommin kauttakulussa olevia energiaraaka- aineita ja -tuotteita kuin sen omalta alueelta lähtöisin olevia tai sinne tarkoitettuja energiaraaka-aineita ja

-tuotteita, jollei olemassa olevassa kansainvälisessä sopi- muksessa toisin määrätä.

4 Jos energiankuljetuskalustolla ei voida suorittaa energiaraaka-aineiden ja -tuotteiden kauttakulkua kau- pallisesti kannattavalla tavalla, sopimuspuolet eivät luo esteitä uuden kapasiteetin perustamiselle, jollei 1 kohdan mukaisessa sovellettavassa lainsäädännössä toisin säädetä.

5 Sopimuspuolen, jonka kautta kulkee energiaraaka- aineita ja -tuotteita, ei tarvitse:

a) sallia energiankuljetuskaluston rakentamista tai muuntamista

tai

b) sallia muuta kauttakulkua tai lisäkauttakulkua, jossa käytetään olemassa olevaa energiankuljetuskalustoa,

jos se voi osoittaa muille sopimuspuolille, että sen ener- giajärjestelmien turvallisuus ja tehokkuus, mukaan lukien energiahuollon varmuus, olisivat silloin vaarassa.

Sopimuspuolet varmistavat, jollei 6 ja 7 kohdasta muuta johdu, energiaraaka-aineiden ja -tuotteiden vakiintuneen kulun muiden sopimuspuolten alueelle tai niiden alueelta tai muiden sopimuspuolten alueiden välillä.

6 Jos kauttakulkua koskevasta kysymyksestä syntyy riitaa, sopimuspuoli, jonka alueen kautta kauttakulku ta-

pahtuu, pidättäytyy keskeyttämästä vakiintunutta ener- giaraaka-aineiden tai -tuotteiden kauttakuljetusta tai pie- nentämästä sitä tai sallimasta valvontansa piiriin kuulu- van yksikön tai lainkäyttövaltaansa kuuluvaan yksikköön liittyneen yksikön keskeyttämästä tai vähentämästä tava- roiden siirtämistä ennen 7 kohdassa selostetun riitojen ratkaisumenettelyn loppuun saattamista, jollei keskeyttä- misestä tai vähentämisestä ole erikseen määrätty sopi- muksessa, jolla kauttakulkua hallitaan, tai jollei siihen ole saatu lupaa sovittelijan päätöksen mukaisesti.

7 Seuraavia määräyksiä sovelletaan 6 kohdassa tarkoi- tettuun riitaan, mutta ainoastaan sen jälkeen, kun kaikki sopimuksesta johtuvat tai muut riidan osapuolina olevien sopimuspuolten tai minkä tahansa 6 kohdassa tarkoitetun yksikön ja toisen sopimuspuolen yksikön väliset ennalta sovitut riitojen ratkaisukeinot on käytetty:

a) Riidan osapuolena oleva sopimuspuoli voi vedota pää- sihteeriin ilmoituksella, johon kuuluu tiivistelmä rii- dan kohteesta. Pääsihteeri ilmoittaa vetoamisesta kai- kille sopimuspuolille.

b) Pääsihteeri nimittää sovittelijan 30 päivän kuluessa il- moituksen saamisesta neuvotellen riidan osapuolten ja muiden riidassa osallisten sopimuspuolten kanssa. So- vittelijalla on oltava kokemusta riidan aiheena olevista kysymyksistä eikä hän saa olla riidan osapuolten tai muiden sopimuspuolten, joita riita koskee, kansalai- nen tai kotoisin kyseisen sopimuspuolen alueelta tai asua siellä vakinaisesti.

c) Sovittelija hakee riidan osapuolten sopua riidan rat- kaisemiseksi tai sopua menettelystä, jolla riita voitai- siin ratkaista. Jos sovittelija ei onnistu löytämään so- pua 90 päivän kuluessa nimittämisestään, hän suosit- telee riidan ratkaisua tai menettelyä, jolla riita voitai- siin ratkaista ja hän päättää väliaikaisista tullitarif- feista ja muista ehdoista ja yksityiskohtaisista sään- nöistä, joita kauttakulussa noudatetaan sovittelijan määrittämästä päivämäärästä alkaen riidan ratkaisuun saakka.

d) Sopimuspuolet sitoutuvat tarkkailemaan ja takaa- maan, että niiden valvonnassa olevat tai niiden tuo- miovallan piiriin kuuluvat yksiköt noudattavat c ala- kohdan mukaisesti tehtyä väliaikaisesta päätöksestä tullitariffeista ja ehdoista sekä yksityiskohtaisista säännöistä 12 kuukauden ajan sovittelijan päätöksestä tai riidan ratkaisuun saakka, jolloin otetaan huomi- oon ensin päättyvä määräaika.

e) Xxx estämättä, mitä b alakohdassa määrätään, pääsih- teeri voi päättää olla nimittämättä sovittelijaa, jos riita hänen mielestään koskee kauttakulkua, johon on so- vellettu tai sovellettava a – d alakohdassa määrättyä

riitojen ratkaisumenettelyä eikä menettely ole johta- nut riidan ratkaisuun.

f) Peruskirjaa käsittelevä konferenssi hyväksyy sovittelu- menettelyä koskevat perusmääräykset ja sovittelijoi- den palkkiot.

8 Tämän artiklan määräykset eivät vapauta sopimus- puolia niiden kansainvälisestä oikeudesta johtuvista oike- uksista ja velvoitteista, mukaan lukien kansainvälinen ta- paoikeus, eikä olemassa olevista kahden- tai monenväli- sistä sopimuksista johtuvista oikeuksista ja velvoitteista, mukaan lukien merenalaisia kaapeleita ja putkia koskevat säännöt.

9 Tätä artiklaa ei voida soveltaa siten, että se velvoit- taisi sopimuspuolen, jolla ei ole kauttakulkua varten määrätynlaista energiankuljetuskalustoa, toteuttamaan tämän artiklan nojalla toimenpiteitä energiankuljetuska- luston osalta. Kyseisen sopimuspuolen on kuitenkin nou- datettava 4 kohdan määräyksiä.

10 Tässä artiklassa tarkoitetaan:

a) ’’Kauttakululla’’

i) tietyn sopimuspuolen alueen kautta tapahtuvaa tai sen alueella oleviin satamalaitteistoihin saapuvaa tai niistä lähtevää lastaus- ja purkaustarkoituksissa tapahtuvaa toisen valtion alueelta peräisin olevien ja kolmannen valtion alueelle tarkoitettujen ener- giaraaka-aineiden ja -tuotteiden kuljetusta, niin kauan kuin joko toinen tai kolmas valtio on sopi- muspuoli

tai

ii) tietyn sopimuspuolen alueen kautta tapahtuvaa energiaraaka-aineiden ja -tuotteiden kuljetusta toi- sen sopimuspuolen alueelta tuon toisen sopimus- puolen alueelle, jolleivät sopimuspuolet, joita asia koskee, toisin päätä ja yhteisesti kirjaa päätöstään liitteeseen N. Sopimuspuolet voivat poistaa ni- mensä liitteestä N ilmoittamalla aikomuksestaan yhdessä kirjallisesti sihteeristölle, joka välittää il- moituksen kaikille muille sopimuspuolille. Poista- minen tulee voimaan neljän viikon kuluttua tästä ilmoituksesta.

b) ’’Energiankuljetuskalustolla’’ korkeapainekaasuput- kia, korkeajännitesähkönsiirtoverkkoja- ja linjoja, raakaöljyputkia, hiililieteputkia, öljynjalostustuottei- den kuljetusputkia ja kaikkea muuta kiinteää kalus- toa, joka on erityisesti tarkoitettu energiaraaka-ainei- den ja -tuotteiden käsittelyyn.

8 artikla

Teknologian siirto

1 Sopimuspuolet sopivat edistävänsä energiateknolo- gian saatavuutta ja sen siirtämistä kaupallisin ja syrjimät- tömin perustein tukeakseen energiaraaka-aineiden ja

-tuotteiden tehokasta kauppaa sekä investointeja ja pan- nakseen täytäntöön peruskirjan tavoitteet jollei niiden la- eista, asetuksista ja teollis- ja tekijänoikeuksien suojasta muuta johdu.

2 Sen mukaisesti, mikä on tarpeen 1 kohdan määräys- ten panemiseksi täytäntöön, sopimuspuolet poistavat ole- massa olevat esteet eivätkä luo uusia esteitä energia- raaka-aineiden ja -tuotteiden sekä alaan liittyvien laittei- den ja -palvelujen teknologian siirtämiselle ottaen kuiten- kin huomioon asesulun ja muut kansainväliset velvoitteet.

9 artikla

Pääomien saatavuus

1 Sopimuspuolet tunnustavat avoimien pääomamark- kinoiden tärkeyden energiaraaka-aineiden ja -tuotteiden kaupan rahoittamiseen tarkoitettujen pääomavirtojen rohkaisemiseksi ja muiden sopimuspuolten, erityisesti siirtymätaloutta harjoittavien, alueella energia-alan inves- tointien toteuttamiseksi ja helpottamiseksi. Sen takia ku- kin sopimuspuoli pyrkii edistämään muiden sopimuspuol- ten yritysten ja kansalaisten pääsyä pääomamarkkinoil- leen energiaraaka-aineiden ja -tuotteiden kaupan ja mui- den sopimuspuolten alueella toteutettavien energia-alan taloudellista toimintaa koskevien investointien rahoitta- miseksi kohtelulla, joka ei ole vähemmän edullinen kuin samankaltaisissa olosuhteissa omiin yrityksiin tai kansa- laisiin ja jonkun toisen sopimuspuolen tai kolmannen maan yrityksiin ja kansalaisiin sovellettu, jolloin otetaan huomioon edullisin kohtelu.

2 Sopimuspuoli voi hyväksyä ja soveltaa ohjelmia, jotka koskevat julkisten lainojen, avustusten, vakuuksien tai vakuutusten saamista ulkomailla toteutettavien inves- tointien tai kaupan helpottamiseksi. Sopimuspuoli myön- tää nämä edut kyseisten ohjelmien tavoitteiden, rajoitus- ten ja perusteiden mukaisesti (mukaan lukien perusteet, tavoitteet, rajoitukset tai perustelut, jotka koskevat haki- jan yrityksen toimipaikkaa tai etujen perusteella toimitet- tavien tavaroiden ja palvelujen toimituspaikkaa) inves- tointeihin taloudelliseen toimintaan muiden sopimuspuol- ten energia-alan tai energiaraaka-aineiden ja tuotteiden kaupan rahoittamiseksi muiden sopimuspuolten kanssa.

3 Sopimuspuolten taloudellisen vakauden ja inves- tointi-ilmapiiriin parantamiseen tähdättyjä energia-alan taloudellisen toiminnan ohjelmia täytäntöönpantaessa so- pimuspuolet pyrkivät rohkaisemaan asian kannalta olen- naisten kansainvälisten rahoituslaitosten toimintaa ja hyödyntämään niiden asiantuntemusta.

4 Missään tämän artiklan määräyksessä ei estetä:

a) rahoituslaitoksia soveltamasta niiden lainoitus- tai ta- kuumenettelyjä, jotka perustuvat markkinaperiaattei- siin ja varovaisuusnäkökohtiin

tai

b) sopimuspuolta toteuttamasta toimenpiteitä:

i) varovaisuussyistä, myös varmistaakseen investoi- jien, kuluttajien, tallettajien, vakuutuksen ottajien tai rahoituspalveluja antavan tahon rahavelvoit- teesta nauttivien henkilöiden suojan

tai

ii) varmistaakseen rahajärjestelmän ja pääomamarkki- noiden eheyden ja vakauden.

III OSA

INVESTOINTIEN EDISTÄMINEN JA SUOJA

10 artikla

Investointien edistäminen, suoja ja kohtelu

1 Kukin sopimuspuoli rohkaisee tämän sopimuksen määräysten mukaisesti muiden sopimuspuolten investoijia investointeihin alueellaan ja luo sitä varten vakaat, oike- udenmukaiset, suotuisat ja avoimet olosuhteet. Näihin

olosuhteisiin kuuluu sitoumus kohdella aina oikeuden- mukaisesti ja tasapuolisesti muiden sopimuspuolten inves- toijien investointeja. Näiden investointien suoja ja turval- lisuus on mahdollisimman vakaata, eikä yksikään sopi- muspuoli estä millään tavoin kohtuuttomin tai syrjivin toimenpitein niiden hallintoa, ylläpitämistä, käyttöä, käyttöoikeutta tai luovutusta. Näitä investointeja käsitel- lään aina vähintään yhtä edullisella tavalla kuin kansain- välinen lainsäädäntö, mukaan lukien sopimusvelvoitteet,

edellyttää. Xxxxx sopimuspuoli noudattaa toista sopimus- puolta edustavan investoijan kanssa tekemiään sopimuk- sia, myös tämän investointeihin liittyviä.

2 Kukin sopimuspuoli pyrkii kohtelemaan 3 kohdan mukaisesti muiden sopimuspuolten investoijia alueellaan tehtyjen investointien osalta.

3 Tätä artiklaa sovellettaessa ’’kohtelulla’’ tarkoitetaan sopimuspuolen toiselle osoittamaa kohtelua, joka on vä- hintään yhtä edullista kuin tämän omien investoijien tai kenen tahansa sopimuspuolen tai kolmannen maan inves- toijan kohtelu, sen mukaan mikä kohtelu on edullisin.

4 Lisäsopimus velvoittaa kunkin osapuolen siinä mää- rätyin edellytyksin myöntämään muiden osapuolten in- vestoijille alueellaan tehtyjen investointien osalta 3 koh- dassa määrätyn kohtelun. Tämä sopimus on avoinna tä- män sopimuksen allekirjoittaneiden tai sen osapuolina olevien valtioiden tai alueellisen taloudellisen yhdentymi- sen järjestöjen allekirjoitusta varten. Tätä lisäsopimusta koskevat neuvottelut on määrä aloittaa viimeistään 1 päi- vänä tammikuuta 1995, ja tavoitteena on tehtävä sopimus 1 päivään tammikuuta 1998 mennessä.

5 Kukin sopimuspuoli pyrkii alueellaan tehtyjen inves- tointien osalta:

a) mahdollisimman paljon rajoittamaan poikkeamista 3 kohdassa määrätystä kohtelusta,

b) poistamaan asteittain muiden sopimuspuolten inves- toijia koskevat rajoitukset.

6 a) Sopimuspuoli voi investointien osalta alueellaan milloin tahansa ilmoittaa vapaaehtoisesti sihteeris- tön välityksellä peruskirjaa käsittelevälle konferens- sille, ettei sillä ole aikomusta ottaa käyttöön uusia poikkeuksia 3 kohdassa määrätystä kohtelusta.

b) Lisäksi sopimuspuoli voi milloin tahansa sitoutua vapaaehtoisesti myöntämään muiden sopimuspuol- ten investoijille näiden energia-alan jotain tai kaik- kea taloudellista toimintaa koskevien alueellaan tehtävien investointien osalta 3 kohdassa määrätyn kohtelun. Näistä sitoumuksista ilmoitetaan sihtee- ristölle, ne kirjataan liitteeseen VC ja ne ovat tä- män sopimuksen yhteydessä sitovia.

7 Kukin sopimuspuoli myöntää muiden sopimuspuol- ten investoijien alueellaan toteuttamille investoinneille

sekä heidän niihin liittyville toimille, mukaan lukien hal- linto, ylläpitäminen, käyttö, käyttöoikeus tai luovutus, vähintään yhtä edullisen kohtelun kuin omien investoiji- ensa tai minkä tahansa sopimuspuolen tai minkä tahansa kolmannen maan investoijan investoinneille, ja niihin liit- tyville toimille mukaan lukien hallinto, ylläpitäminen, käyttö, käyttöoikeus tai luovutus, sen mukaan mikä koh- telu on edullisin.

8 Tämän sopimuksen 7 kohtaa koskevat yksityiskoh- taiset soveltamissäännöt niiden ohjelmien yhteydessä, joi- den nojalla sopimuspuoli myöntää avustusta tai muuta taloudellista tukea tai tekee energia-alan tutkimukseen ja teknologiseen kehittämiseen liittyvän sopimuksen, esite- tään 4 kohdassa tarkoitetussa lisäsopimuksessa. Kukin sopimuspuoli tiedottaa sihteeristön välityksellä peruskir- jaa käsittelevälle konferenssille yksityiskohtaisista sään- nöistä, joita se soveltaa tässä kohdassa tarkoitetuissa oh- jelmissa.

9 Jokainen valtio tai alueellisen taloudellisen yhdenty- misen järjestö, joka allekirjoittaa tämän sopimuksen tai tulee siihen osalliseksi, toimittaa päivänä, jona se allekir- joittaa sopimuksen tai tallettaa liittymisasiakirjansa, sih- teeristölle lyhyen selonteon kaikista laeista, asetuksista ja muista säädöksistä, jotka koskevat:

a) tämän artiklan 2 kohtaan liittyviä poikkeuksia, tai

b) tämän artiklan 8 kohdassa tarkoitettuja ohjelmia.

Sopimuspuolet pitävät selontekonsa ajan tasalla ilmoitta- malla muutoksista sihteeristölle viipymättä. Peruskirjaa käsittelevä konferenssi tarkastelee näitä selontekoja sään- nöllisesti.

Selonteko voi sisältää a alakohdan osalta energia-alan osa-alat, joilla sopimuspuoli myöntää muiden sopimus- puolten investoijille 3 kohdassa määrätyn kohtelun.

Peruskirjaa käsittelevän konferenssin suorittamassa tar- kastelussa voidaan b alakohdan osalta käsitellä kyseisten ohjelmien vaikutuksia kilpailuun ja investointeihin.

10 Tämän artiklan muiden määräysten estämättä 3 ja 7 kohdassa määrättyä kohtelua ei sovelleta teollis- ja te- kijänoikeuksien suojaan; kohtelu on niiden teollis- ja te- kijänoikeuksien suojaan sovellettavien kansainvälisten so- pimusten määräysten mukaista, joissa sopimuspuolet ovat osallisina.

11 Tämän sopimuksen 26 artiklaa sovellettaessa sopi- muspuolen toisen sopimuspuolen investoijan soveltamis-

ajankohtana voimassa olevaan investointiin soveltamaa, 5 artiklan 1 ja 2 kohdassa määritettyä, kauppaan liittyvää investointitoimenpidettä pidetään ensin mainitun sopi- muspuolen tämän osan mukaisen velvollisuuden rikkomi- sena, jollei 5 artiklan 3 ja 4 kohdasta muuta johdu.

12 Kukin sopimuspuoli varmistaa, että sen kansalli- seen lainsäädäntöön sisältyy tehokkaat keinot investoin- teja, investointisopimuksia ja investointilupia koskevien vaatimusten käsittelemiseksi ja niihin liittyvien oikeuksien toteuttamiseksi.

11 artikla

Avainhenkilöstö

1 Jollei luonnollisten henkilöiden maahantuloa, oles- kelua ja työskentelyä koskevista laeista ja määräyksistä muuta johdu, kukin sopimuspuoli tutkii vilpittömässä mielessä toisen sopimuspuolen investoijien ja näiden in- vestoijien palkkaaman henkilöstön näiden investoijien te- kemien investointien yhteydessä palkatun henkilöstön laatimat, maahantuloa ja sellaista tilapäistä oleskelua alu- eella koskevat hakemukset, jotka liittyvät kyseisten inves- tointien toteuttamiseen, kehittämiseen, hallintoon, ylläpi- tämiseen, käyttöön, käyttöoikeuteen tai luovutukseen, mukaan lukien neuvonta- ja teknisten peruspalvelujen tarjoaminen.

2 Kukin sopimuspuoli antaa alueellaan investointeja tekevän toisen sopimuspuolen investoijien ja näiden in- vestoijien investointihankkeiden palkata näiden investoi- jien tai investointihankkeiden valitsemaa avainhenkilös- töä kansalaisuudesta riippumatta, jos tämä avainhenki- löstö on oikeutettu tulemaan ensimmäisen sopimuspuolen alueelle ja oleskelemaan ja työskentelemään siellä, siltä osin kuin kyseinen palvelussuhde on tälle avainhenkilös- tölle myönnetyssä luvassa asetettujen edellytysten, yksi- tyiskohtaisten sääntöjen ja kestoa koskevien rajoitusten mukainen.

12 artikla

Menetysten korvaaminen

1 Lukuun ottamatta niitä tapauksia, joissa sovelletaan

13 artiklaa, sopimuspuolen toiselle sodan, muun aseelli- sen selkkauksen, kansallisen hätätilan, sisäisten levotto- muuksien tai muiden vastaavanlaisten kyseisen sopimus- puolen alueella ilmenneiden tapahtumien vuoksi tämän alueella suorittamiinsa investointeihin liittyviä menetyksiä kärsineelle toisen sopimuspuolen investoijalle antama kohtelu on kaikkien palautusten, hyvitysten ja korvaus- ten tai minkä tahansa muun maksujärjestelyn osalta vä- hintään yhtä edullista kuin tämän ensimmäisen kenelle tahansa muulle, tämän omille, minkä tahansa sopimus- puolen tai minkä tahansa kolmannen maan investoijalle antama kohtelu.

2 Tässä kohdassa sanotun rajoittamatta 1 kohdan so- veltamista, toisen sopimuspuolen alueella mainitussa koh- dassa tarkoitetussa tilanteessa menetyksiä kärsineen sopi- muspuolen investoija saa, menetyksen johtuessa:

a) toisen sopimuspuolen viranomaisten suorittamasta jäl- kimmäisen tekemien investointien osittaisesta tai täy- dellisestä haltuunotosta

tai

b) toisen sopimuspuolen puolustusvoimien tai viran- omaisten suorittamasta näiden investointien osittai- sesta tai täydellisestä tuhoamisesta, joka ei ollut tilan- teen kannalta välttämätöntä,

kummassakin tapauksessa pikaisen, riittävän ja asianmu- kaisen palautuksen tai korvauksen.

13 artikla

Pakkolunastus

1 Sopimuspuolen investoijan toisen sopimuspuolen alueella suorittamia investointeja ei kansallisteta, pakko- lunasteta eikä niihin sovelleta kansallistamiseen tai pak- kolunastamiseen verrattavia toimenpiteitä, jäljempänä ’’pakkolunastus’’, paitsi jos tämä pakkolunastus:

a) suoritetaan yleisen edun vuoksi,

b) ei ole syrjivä,

c) suoritetaan lain mukaisesti ja

d) siitä suoritetaan viipymättä riittävä ja asianmukainen korvaus.

Tämä korvaus vastaa määrältään pakkolunastetun inves- toinnin oikeaa markkina-arvoa juuri ennen pakkolunas- tusta tai pakkolunastuksen uhan tulemista tietoon tavalla, joka vaikuttaa investoinnin arvoon, jäljempänä ’’arvioin- tipäivä’’.

Tämä oikea kauppa-arvo ilmaistaan investoijan valinnan mukaan vapaasti vaihdettavana valuuttana arviointipäi- vänä voimassa olevan kyseisen valuutan markkinakurssin perusteella. Korvaukseen sisällytetään myös markkinoi- den perusteella määräytyvän kaupallisen korkotason mu- kainen korko pakkolunastuspäivän ja maksupäivän väli- seltä ajalta.

2 Asianomaisella investoijalla on oikeus pakkolunas- tuksen suorittaneen sopimuspuolen lainsäädännön mu- kaisesti oikeus- tai muun toimivaltaisen ja riippumatto- man viranomaisen suorittamaan tapauksensa, investointi- aan koskevan arvioinnin ja korvausmaksun pikaiseen uu- delleentarkasteluun 1 kohdassa esitettyjen periaatteiden mukaisesti.

3 Epäselvyyden välttämiseksi pakkolunastus koskee kaikkia tilanteita, joissa sopimuspuoli pakkolunastaa sel- laisen alueellaan toimivan yhtiön tai yrityksen varallisuu- den, jossa toisen sopimuspuolen investoijalla on inves- tointeja, mukaan lukien osakeomistus.

14 artikla

Investointeihin liittyvien maksujen siirrot

1 Kukin sopimuspuoli takaa toisen sopimuspuolen in- vestoijien alueellaan suorittamien investointien osalta va- pauden varojen siirroille alueelleen ja sieltä pois mukaan lukien:

a) alkupääoman sekä kaiken lisäpääoman investoinnin ylläpitämistä ja kehittämistä varten,

b) tuottojen,

c) sopimukseen perustuvien maksujen, erityisesti lainaso- pimukseen liittyvien pääoman kuoletuksen ja koron- maksujen,

d) tämän investoinnin yhteydessä ulkomailta palkatun henkilökunnan käyttämättömien tulojen ja muiden palkkioiden,

e) investoinnin tai sen osan myynnistä tai realisoinnista saatujen tulojen,

f) riitojen ratkaisemisesta johtuvien maksujen sekä

g) tämän sopimuksen 12 ja 13 artiklan mukaisten korva- usmaksujen siirrot.

2 Edellä 1 kohdassa tarkoitetut siirrot suoritetaan vii- pymättä ja (lukuun ottamatta luontaissuorituksia) va- paasti vaihdettavana valuuttana.

3 Siirrot suoritetaan siirrettävässä valuutassa käteisenä suoritettavien liiketoimien osalta siirtopäivänä voimassa olevan valuuttamarkkinakurssin mukaan. Valuuttamark- kinoiden puuttuessa käytetään viimeisintä maahan suun- tautuneisiin investointeihin sovellettua kurssia tai viimei- sintä valuuttojen vaihdossa erityisnosto-oikeuksiin käy- tettyä kurssia sen mukaan mikä on investoijan kannalta edullisempi.

4 Sen estämättä, mitä 1 – 3 kohdassa määrätään, so- pimuspuoli voi suojella velkojien etuja ja varmistaa arvo- papereiden liikkeeseenlaskua, kauppaa ja vaihtamista koskevan lainsäädännön noudattamisen sekä siviili-, hal- linto- ja rikosoikeudellisten tuomioiden täytäntöönpanon soveltamalla kohtuullisesti, tasapuolisesti ja vilpittömässä mielessä kansallista lainsäädäntöään.

5 Sen estämättä, mitä 2 kohdassa määrätään, sopimus- puolet, jotka olivat entisen Sosialististen neuvostotasaval- tojen liiton jäsenvaltioita, voivat keskinäisissä sopimuksis- saan määrätä, että maksusiirrot on suoritettava niiden omina valuuttoina, jos kyseisissä sopimuksissa kohdellaan muiden sopimuspuolten investoijien näiden alueella suo- rittamia investointeja vähintään yhtä edullisella tavalla kuin nämä sopimukset tehneiden sopimuspuolten inves- toijien tai kolmannen valtion investoijien investointeja.

6 Sen estämättä, mitä 1 kohdan b alakohdassa määrä- tään, sopimuspuoli voi rajoittaa luontaissuorituksina ta- pahtuvaa tuoton siirtoa, jos hän on 29 artiklan 2 kohdan a alakohdan tai GATTin ja sen liiteasiakirjojen mukaan oikeutettu rajoittamaan tai kieltämään luontaissuoritus- tuotteiden viennin tai vientiinmyynnin, jos tämä sopimus- puoli kuitenkin sallii luontaissuorituksien siirrot siten kuin investointisopimuksessa, investointiluvassa tai missä tahansa muussa kirjallisessa sopimuksessa on tämän ja toisen sopimuspuolen investoijan tai tämän investoinnin kesken sovittu tai määritelty.

15 artikla

Sijaantulo

1 Jos sopimuspuoli tai sen nimeämä laitos, jäljempänä ’’maksajaosapuoli’’, suorittaa korvaus- tai takuumaksun investoijan, jäljempänä ’’saajaosapuoli’’, toisen sopimus- puolen, jäljempänä ’’isäntäosapuoli’’, alueella suoritta- malle investoinnille, isäntäosapuoli tunnustaa:

a) kaikki sellaiseen investointiin liittyvät oikeudet ja saatavat maksajaosapuolelle luovutetuiksi

b) maksajaosapuolen valtuudet käyttää oikeuksiaan ja vaatia saataviaan sijaantulon perusteella.

2 Maksajaosapuolella on olosuhteista riippumatta oi- keus:

a) samaan kohteluun 1 kohdassa tarkoitetun luovutuk- sen nojalla saavutettujen oikeuksiensa ja saataviensa osalta

b) samoihin näiden oikeuksien ja saatavien nojalla suori- tettaviin maksuihin

kuin saajaosapuolella oli tämän sopimuksen nojalla ky- seisen investoinnin osalta.

3 Tämän sopimuksen 26 artiklan mukaisessa menette- lyssä sopimuspuoli ei voi puolustuksekseen, vastavaati- muksena, korvausoikeuden perusteella eikä millään muulla perusteella vedota siihen, että vakuutus- tai ta- kuusopimuksen nojalla on saatu tai on määrä saada väi- tetyn vahingon täydellinen tai osittainen hyvitys tai muu korvaus.

16 artikla

Suhde muihin sopimuksiin

Jos vähintään kaksi sopimuspuolta on liittynyt johonkin sellaiseen aikaisempaan kansainväliseen sopimukseen tai liittyy myöhemmin sellaiseen kansainväliseen sopimuk- seen, jonka määräykset koskevat tämän sopimuksen III tai V osan sisältöä,

1) minkään tämän sopimuksen III tai V osan määräyk- sen ei voida tulkita kumoavan tämän toisen sopimuk- sen määräyksiä eikä oikeutta vaatia tätä kohtaa kos- kevan erimielisyyden ratkaisemista tämän toisen sopi- muksen mukaisesti,

2) minkään tämän toisen sopimuksen määräyksen ei voida tulkita kumoavan tämän sopimuksen III tai V osan määräyksiä eikä oikeutta vaatia tätä kohtaa kos- kevan erimielisyyden ratkaisemista tämän sopimuksen mukaisesti,

jos jokin tällainen määräys on edullisempi investoijan tai investoinnin kannalta.

17 artikla

III osan soveltamatta jättäminen tietyissä olosuhteissa

Xxxxx sopimuspuoli varaa itselleen oikeuden kieltäytyä myöntämästä tämän osan mukaisia etuja:

1) oikeudelliselle yksikölle, jos se on kolmannen maan kansalaisten omistuksessa tai hallinnassa ja jos sillä ei ole merkittävää kaupallista toimintaa sen sopimuspuo- len alueella, jolla se sijaitsee

tai

2) investointihankkeelle, jos kieltäytyvä sopimuspuoli to- teaa, että kyseessä on sellaisen kolmannen maan in- vestoijan investointi, jonka kanssa sillä tai johon näh- den se:

a) ei ole diplomaattisissa suhteissa tai

b) hyväksyy tai ylläpitää toimenpiteitä

i) jolla kielletään liiketoimet kyseisen valtion in- vestoijien kanssa,

tai

ii) joita rikottaisiin tai kierrettäisiin, jos tässä osassa määrätyt edut myönnettäisiin kyseisen valtion investoijille tai näiden investoinneille.

IV OSA

SEKALAISIA MÄÄRÄYKSIÄ

18 artikla

Energiavaroihin kohdistuva suvereniteetti

1 Sopimuspuolet tunnustavat valtioiden suvereniteetin ja suvereenit oikeudet energiavaroihin nähden. Ne vah- vistavat uudelleen, että näitä oikeuksia on käytettävä kansainvälisen oikeuden sääntöjen mukaisesti ja alaisuu- dessa.

2 Tämä sopimus ei vaikuta energiavarojen käytettä- vyyteen, kyseisten varojen tutkimiseen eikä kaupalliseen käyttöön liittyviin tavoitteisiin, eikä sillä rajoiteta miten- kään niiden säännösten soveltamista, joilla sopimuspuolet säätelevät energiavarojen omistusoikeusjärjestelmää.

3 Kullakin valtiolla on edelleen oikeus päättää etenkin energiavarojen tutkimista ja hyödyntämistä varten nimet- tävistä maantieteellisistä alueista alueellaan, niiden tal- teenottoon liittyvistä järjestelyistä ja niiden ehdyttämistä ja hyödyntämistä koskevista aikatauluista, määrätä ja pe- riä tähän tutkimukseen ja tähän hyödyntämiseen kohdis- tettavia veroja, rojaltteja ja muita maksuja, säännellä ky- seiseen alueellaan suoritettavaan tutkimukseen, käyttöön ja hyödyntämiseen liittyviä ympäristö- ja turvallisuusnä- kökohtia sekä osallistua tähän tutkimukseen ja hyödyn- tämiseen erityisesti valtiovallan ja valtion yritysten suoran osallistumisen kautta.

4 Sopimusosapuolet sitoutuvat myötävaikuttamaan energiavarojen käytettävyyteen erityisesti myöntämällä syrjimättömyyden periaatetta noudattaen ja julkistetuin perustein niiden tutkimusta, hyödyntämistä tai talteenot- tamista koskevia lupia, lisenssejä, toimilupia ja sopimuk- sia.

19 artikla

Ympäristönäkökohtia

1 Kukin sopimuspuoli pyrkii kestävän kehityksen peri- aatetta noudattaen ja itseään sitovien ympäristöä koske- vien kansainvälisten sopimusten mukaiset velvoitteet huo- mioon ottaen rajoittamaan taloudellisesti tehokkaalla ta- valla kaikista alueellaan suoritettavista energiakiertoon liittyvistä toimista aiheutuvien ympäristöhaittojen vaiku- tuksen mahdollisimman vähäiseksi sekä omalla alueellaan että sen ulkopuolella ottaen samalla huomioon turvalli- suusnäkökohdat. Kukin sopimuspuoli pyrkii toiminnas- saan kustannustehokkuuteen. Toimintaohjelmissaan ja toimissaan kukin sopimuspuoli pyrkii ennalta ehkäise- mään ympäristövaurioita tai rajoittamaan ne mahdolli- simman vähäisiksi. Sopimuspuolet katsovat, että niiden kunkin alueella saastumisesta vastuussa oleva taho on pe- riaatteessa velvollinen vastaamaan saastumisesta aiheutu- vista kustannuksista mukaan lukien rajan yli tapahtuva saastuminen, ja että tällöin on huomioitava yleinen etu sekä vältettävä energiakiertoon tai kansainväliseen kaup- paan kohdistuvien investointien vääristymistä. Tätä var- ten sopimuspuolet:

a) ottavat huomioon ympäristönäkökohdat laatiessaan ja toteuttaessaan energiapolitiikkaansa,

b) edistävät markkinapohjaista hinnanmuodostusta sekä huomioivat nykyistä suuremmassa määrin ympäristö- kustannuksia ja -hyötyjä energiakierron kaikissa vai- heissa,

c) kannustavat 34 artiklan 4 kohdan huomioon ottaen peruskirjan ympäristötavoitteiden toteuttamiseen täh- täävää yhteistyötä ja yhteistyötä energiakiertoa koske- vien kansainvälisten ympäristönormien alalla, ottaen samalla huomioon sopimuspuolten erot ympäristö- haittojen sekä niiden torjuntakustannusten osalta,

d) kiinnittävät erityistä huomiota energiatehokkuuden parantamiseen, uusiutuvien energianlähteiden kehittä- miseen ja käyttöön, puhtaampien polttoaineiden käy- tön edistämiseen sekä ympäristön saastumista ehkäise- vän tekniikan ja siihen tähtäävien teknisten menetel- mien käyttöön,

e) edistävät ympäristöystävällistä ja taloudellisesti teho- kasta energiapolitiikkaa sekä kustannustehokkaita menettelytapoja ja teknologiaa koskevan tiedon ke- räämistä ja jakamista sopimuspuolten kesken,

f) edistävät yleisön tietoisuutta energiajärjestelmien ym- päristövaikutuksista, negatiivisten ympäristövaikutus- ten torjumisen ja rajoittamisen tärkeydestä sekä tor- junta- ja rajoittamistoimenpiteisiin liittyvistä kustan- nuksista,

g) edistävät, myös yhteistoimin, sellaisten energiankäy- tön kannalta tehokkaiden ja ympäristöystävällisten menettelytapojen, prosessien ja tekniikan tutkimista, kehittämistä ja soveltamista, joilla energiakierron eri vaiheisiin liittyvät ympäristöhaitat saadaan supistettua mahdollisimman vähäisiksi taloudellisesti kannatta- valla tavalla,

h) rohkaisevat suotuisien olosuhteiden luomista tämän tekniikan siirrolle ja levittämiselle sopusoinnussa teol- lis- ja tekijänoikeuksien riittävän ja tehokkaan suojan kanssa,

i) edistävät ympäristön kannalta merkityksellisten ener- gia-alan investointihankkeiden ympäristövaikutusten avointa arviointia varhaisessa vaiheessa ennen päätök- sentekoa sekä niiden jälkiseurantaa,

j) edistävät kansainvälistä tietoisuutta ja tiedonvaihtoa sopimuspuolten merkittävistä ympäristöohjelmista ja

-normeista ja kyseisten ohjelmien ja normien toteutta- misesta sekä

k) pyydettäessä osallistuvat voimavarojensa mukaan so- pimuspuolten asianmukaisten ympäristöohjelmien ke- hittelyyn ja toteutukseen.

2 Yhden tai useamman sopimuspuolen pyynnöstä tä- män artiklan määräysten soveltamista tai tulkintaa koske- vat erimielisyydet tutkitaan, siltä osin kuin niiden käsitte- lystä muissa kansainvälisissä yhteyksissä ei ole sovittu, peruskirjaa käsittelevässä konferenssissa, joka pyrkii löy- tämään niihin ratkaisun.

3 Tässä artiklassa tarkoitetaan:

a) ’’energiakierrolla’’ energiaketjua kokonaisuudessaan, mukaan lukien energian eri muotojen etsiminen, tut- kiminen, tuottaminen, muuntaminen, varastoiminen, kuljetus, jakelu ja kulutus, jätteiden käsittely ja hävit- täminen sekä näiden toimintojen käytöstä poisto, lak- kauttaminen tai sulkeminen siten että ympäristölle haitallisia vaikutuksia vähennetään mahdollisimman paljon,

b) ’’ympäristövaikutuksilla’’ kaikkia tietyn toiminnan ympäristössä aikaansaamia vaikutuksia mukaan lukien ihmisten terveys ja turvallisuus, kasvi- ja eläinkunta, maaperä, ilma, vesi, ilmasto, maisema ja historialliset muistomerkit tai muut konkreettiset rakennelmat sekä näiden eri tekijöiden välinen vuorovaikutus; myös edellä mainittujen tekijöiden vaikutuksia kulttuuripe- rintöön sekä yhteiskunnallisiin ja taloudellisiin oloi- hin,

c) ’’energiatehokkuuden parantamisella’’ toimintaa, jonka tavoitteena on tavaran tai palvelun tuotantoyk- sikön ylläpitäminen samansuuruisena heikentämättä tuotannon laatua tai tehoa, mutta vähentämällä kysei- sen tuotannon aikaansaamiseen tarvittavan energian määrää, ja

d) ’’kustannustehokkuudella’’ määritellyn tavoitteen saa- vuttamista mahdollisimman pienin kustannuksin sekä mahdollisimman suuren hyödyn saamista tietyin kus- tannuksin.

20 artikla

Avoimuus

1 Yleiset energiaraaka-aineiden ja -tuotteiden kaup- paan sovellettavat lait, asetukset ja oikeudelliset päätök- set sekä hallinnolliset toimenpiteet kuuluvat 29 artiklan

2 kohdan a alakohdan mukaisesti niihin toimenpiteisiin, joiden osalta noudatetaan GATTiin ja sen liiteasiakirjo- jen mukaisia avoimuusvaatimuksia.

2 Myös sellaiset sopimuspuolen voimaan saattamat yleisesti sovellettavat lait, asetukset, oikeudelliset päätök- set ja hallinnolliset toimenpiteet sekä sopimuspuolten vä- liset voimassa olevat sopimukset, joilla on merkitystä muiden tämän sopimuksen soveltamisalaan kuuluvien asi- oiden kannalta, julkistetaan viivytyksettä siten, että sopi- muspuolet ja investoijat voivat perehtyä niihin. Tämän kohdan määräyksissä ei edellytetä minkään sopimuspuo- len paljastavan luottamuksellisia tietoja, jotka estäisivät säännösten täytäntöönpanoa tai jotka olisivat muuten yleisen edun vastaisia tai vaarantaisivat jonkun investoi- jan lainmukaisia kaupallisia etuja.

3 Jokainen sopimuspuoli nimeää vähintään yhden tie- topalvelupisteen, johon voidaan osoittaa edellä tarkoitet- tuja lakeja, asetuksia, oikeudellisia päätöksiä ja hallinnol- lisia toimenpiteitä koskevat tiedustelut, ja ilmoittaa nime- tyt pisteet viivytyksettä sihteeristölle, joka pyydettäessä tiedottaa niistä edelleen.

21 artikla

Verotus

1 Xxxxxx tämän artiklan muussa kohdassa toisin mää- rätä, missään tämän sopimuksen määräyksessä ei lisätä sopimuspuolten verotustoimia koskevia oikeuksia eikä luoda näille verotustoimia koskevia velvoitteita. Tämän artiklan ja tämän sopimuksen muiden määräysten ollessa ristiriidassa keskenään sovelletaan kyseisen ristiriidan osalta tätä artiklaa.

2 Tuloveroa ja varallisuusveroa lukuun ottamatta ve- rotustoimiin sovelletaan 7 artiklan 3 kohtaa; sitä ei kui- tenkaan sovelleta:

a) sopimuspuolen myöntämään 7 kohdan a alakohdan ii alakohdassa tarkoitettuun sopimukseen tai järjestelyi- hin sisältyvien verotustoimia koskevien säännösten so- veltamiseen liittyvään etuun

tai

b) verotustointa, jonka tarkoituksena on tehokkaan ve- rojen kannon varmistaminen, jollei sellainen sopimus- puolen suorittama toimi ole mielivaltaisesti toisen so- pimuspuolen alueelta peräisin olevia tai sinne tarkoi- tettuja energia-alan tavaroita tai tuotteita syrjivä tai 7 artiklan 3 kohdan nojalla myönnettäviä etuja mieli- valtaisesti rajoittava.

3 Tämän sopimuksen 10 artiklan 2 ja 7 kohtaa sovel- letaan sopimuspuolten verotustoimiin lukuun ottamatta tulo- ja varallisuusveroa; sitä ei kuitenkaan sovelleta:

a) suosituimmuuskohtelua koskevien velvoitteiden aset- tamiseksi 7 kohdan a alakohdan ii alakohdassa tar- koitettujen sopimusten tai järjestelyjen veromääräys- ten osalta tai jonkin alueellisen taloudellisen yhdenty- misen järjestön jäsenyydestä johtuvien etujen osalta, jotka sopimuspuoli myöntää

tai

b) verotustoimeen, jonka tarkoituksena on tehokas vero- jen kanto, jollei sellainen toimi ole mielivaltaisesti toi- sen sopimuspuolen investoijaa syrjivä tai tämän sopi- muksen investointeja koskevien määräysten nojalla myönnettäviä etuja mielivaltaisesti rajoittava.

4 Verotustoimiin sovelletaan tämän sopimuksen 29 artiklan 2 – 6 kohtaa lukuun ottamatta tulo- ja varal- lisuusveroja.

5 a) Veroihin sovelletaan 13 artiklaa.

b) Jos 13 artiklan osalta syntyy epäselvyyttä, siltä osin kuin on kysymys siitä, onko verotointa pidettävä pakkolunastusluonteisena tai onko sellaiseksi väi- tetty verotoimi syrjivä, on sovellettava seuraavia määräyksiä:

i) pakkolunastusväitteen esille tuova investoija tai sopimuspuoli alistaa kysymyksen veron pakko- lunastusluonteisuudesta tai syrjivyydestä asian- omaiselle toimivaltaiselle veroviranomaiselle. Jos investoija tai sopimuspuoli ei jätä asiaa käsi- teltäväksi, on 26 artiklan 2 c alakohdan tai

27 artiklan 2 kohdan nojalla erimielisyyksien sovittelijoiksi nimettävien toimielinten huoleh- dittava asian siirtämisestä toimivaltaisten verovi- ranomaisten käsiteltäväksi.

ii) Toimivaltaiset veroviranomaiset pyrkivät ratkai- semaan heille näin annetut kysymykset kuuden kuukauden kuluessa edellä tarkoitetusta alista- misesta. Syrjimättömyyskysymysten osalta toi- mivaltaiset viranomaiset soveltavat asianomai- sen veroyleissopimuksen syrjimättömyysmäärä- yksiä tai, jollei kyseiseen veroon sovellettavassa veroyleissopimuksessa ole syrjimättömyyttä koskevaa määräystä tai jollei asianomaisten so- pimuspuolten kesken ole voimassa olevaa ve- royleissopimusta, sovelletaan Taloudellisen yh- teistyön ja kehityksen järjestön (OECD) tulo- ja varallisuusverotusta koskevan malliveroyleis- sopimuksen mukaisia syrjimättömyysperiaat- teita.

iii) Toimielimet, jotka ovat 26 artiklan 2 kohdan c alakohdan tai 27 artiklan 2 kohdan mukai- sesti saaneet tehtäväkseen riitojen ratkaisemi- sen, voivat ottaa huomioon toimivaltaisten ve- roviranomaisten veron pakkolunastusluontei- suutta koskevat johtopäätökset. Toimielimet ot- tavat huomioon johtopäätökset, joihin toimival- taiset veroviranomaiset päätyvät ii alakohdassa määrätyn kuuden kuukauden pituisen määräa- jan kuluessa tutkiessaan, onko veroa pidettävä syrjivänä. Toimielimet voivat ottaa huomioon myös johtopäätökset, joihin toimivaltaiset vero- viranomaiset päätyvät kuuden kuukauden mää- räajan kuluttua.

iv) Toimivaltaisen veroviranomaisen osallistuminen ii alakohdassa asetetun kuuden kuukauden määräajan jälkeen ei saa missään tapauksessa viivästyttää 26 ja 27 artiklassa määrättyjä me- nettelyjä.

6 Selvyyden vuoksi todetaan, että 14 artiklassa ei ra- joiteta sopimuspuolen oikeutta määrätä maksettavaksi tai periä veroa pidättämällä tai muulla tavoin.

7 Tätä artiklaa sovellettaessa

a) ’’verotustoimella’’ tarkoitetaan:

i) sopimuspuolen tai sen alaisen hallinnollisen alueen tai paikallisviranomaisen kansalliseen lainsäädän- töön sisältyvää verotusta koskevaa määräystä

ii) sopimuspuolta sitovan, kaksinkertaisen verotuksen estämiseksi tehdyn yleissopimuksen tai muun kan- sainvälisen sopimuksen tai järjestelyn sisältämää verotusta koskevaa määräystä.

b) Tuloverona tai varallisuusverona pidetään kaikkia ko- konaistulosta, kokonaisvarallisuudesta ja tulojen tai varallisuuden osista perittäviä veroja mukaan lukien myyntivoittoverot, kiinteistöverot, perintö- tai lahja- verot tai muut olennaisesti samankaltaiset verot, yri- tysten maksamien palkkojen kokonaismäärästä perit- tävät verot sekä omaisuuden arvonnoususta perittävät verot.

c) ’’Toimivaltaisella veroviranomaisella’’ tarkoitetaan so- pimuspuolten kesken kaksinkertaisesta verotuksesta tehdyn voimassa olevan sopimuksen mukaista toimi- valtaista viranomaista tai, jollei mainitunlaista voi- massa olevaa sopimusta ole olemassa, veroasioista vastaavaa ministeriä tai ministeriötä tai näiden val- tuuttamia edustajia.

d) Selvyyden vuoksi on mainittava, että ’’veroja koskevat määräykset’’ ja ’’verot’’ eivät sisällä tullimaksuja.

22 artikla

Valtion yritykset ja etuoikeutetut yksiköt

1 Kukin sopimuspuoli varmistaa, että sen ylläpitämä tai perustama valtion yritys toimii tavaroiden tai palvelu- jen myynnin tai toimittamisen osalta sen alueella tavalla, joka on yhdenmukainen sopimuspuolen tämän sopimuk- sen III osan mukaisten velvoitteiden kanssa.

2 Sopimuspuoli ei kannusta eikä vaadi mainitunlaista valtion yritystä toimimaan alueellaan tavalla, joka ei ole sopimuspuolen tämän sopimuksen muiden määräysten nojalla kuuluvien velvoitteiden mukainen.

3 Kukin sopimuspuoli varmistaa, että sen perustama tai ylläpitämä yksikkö, jolle se on antanut lainsäädännöl- lisiä, hallinnollisia tai muita valtuuksia, käyttää niitä ta- valla, joka soveltuu sopimuspuolelle tämän sopimuksen nojalla kuuluviin velvoitteisiin.

4 Sopimuspuoli ei kannusta eikä vaadi yksikköä, jolle se myöntää yksin- tai erityisoikeuksia, toimimaan alueel- laan tavalla, joka ei ole sopimuspuolen tämän sopimuk- sen nojalla kuuluvien velvoitteiden mukainen.

5 Tässä artiklassa ’’yksiköllä’’ tarkoitetaan yritystä, laitosta tai muuta järjestöä taikka yksityishenkilöä.

23 artikla

Määräysten noudattaminen alueellisten, paikallisten ja muiden viranomaisten osalta

1 Tämä sopimuksen perusteella kukin sopimuspuoli on täysin vastuussa kaikkien sopimuksen määräysten noudattamisesta ja toteuttaa kaikki kohtuulliset toimen- piteet, jotka sillä on käytettävissään, varmistaakseen, että sen alueella olevat alueelliset, paikalliset ja muut viran- omaiset noudattavat sopimusta.

2 Riitojen ratkaisuun liittyviä tämän sopimuksen II, IV ja V osan määräyksiä voidaan soveltaa sopimuspuolen alueellisten, paikallisten ja muiden viranomaisten toteut- tamiin toimenpiteisiin, kun kyseiset toimenpiteet vaikut- tavat tämän sopimuksen noudattamiseen kyseisen sopi- muspuolen osalta.

24 artikla

Poikkeukset

1 Tätä artiklaa ei sovelleta 12, 13 ja 29 artiklaan.

2 Tämän sopimuksen määräykset, muut kuin:

a) edellä 1 kohdassa tarkoitetut ja

b) edellä tämän sopimuksen III osassa esitetyt, tämän kohdan i alakohdan osalta

eivät estä sopimuspuolta hyväksymästä tai soveltamasta toimenpiteitä:

i) jotka ovat tarpeen ihmisten, eläinten tai kasvien elä- män tai terveyden suojelemiseksi,

ii) jotka ovat välttämättömiä energiaraaka-aineiden ja

-tuotteiden hankkimiseksi tai jakelemiseksi pulaolo- suhteissa, jotka johtuvat syistä, joita kyseinen sopi- muspuoli ei voi valvoa, jos toimenpiteisiin soveltuvat seuraavat periaatteet:

— kaikilla muilla sopimuspuolilla on oikeus yhtäläi- seen osuuteen energiaraaka-aineiden ja -tuottei- den kansainvälisestä hankinnasta

— kaikki tämän sopimuksen kanssa soveltumattomat toimenpiteet mitätöidään heti, kun niihin johta- neet edellytykset ovat poistuneet

tai

iii) jotka on tarkoitettu alkuperäisväestöihin kuuluvien tai yhteiskunnallisesti tai taloudellisesti epäsuotuisissa

oloissa elävien investoijien eduksi tai kyseisten ryh- mien investointien eduksi, ja niistä ilmoitetaan sihtee- ristölle, jos:

— kyseiset toimenpiteet eivät vaikuta merkittävästi kyseisen sopimuspuolen talouselämään

— kyseisissä toimenpiteissä ei erotella muiden sopi- muspuolten investoijia ja tämän sopimuspuolen investoijia, jotka eivät kuulu näistä toimenpiteistä etuja saaviin investoijiin,

jos mikään kyseisistä toimenpiteistä ei ole energia-alan taloudellisen toiminnan piilorajoitus tai merkitse mielival- taista tai perustelematonta syrjintää sopimuspuolten vä- lillä tai sopimuspuolten investoijien tai muiden sellaisten henkilöiden välillä, joita asia koskee, toimenpiteet ovat asianmukaisesti perusteltuja eivätkä ne mitätöi tai estä etuja, joita yksi tai useampi sopimuspuoli voi tämän sopi- muksen nojalla kohtuudella odottaa saavansa enemmän kuin on ehdottomasti tarpeen ilmoitetun tavoitteen saa- vuttamiseksi.

3 Tämän sopimuksen muita kuin 1 kohdan määräyk- siä ei saa tulkita siten, että ne estäisivät sopimuspuolta toteuttamasta kaikkia välttämättömiksi katsomiaan toi- menpiteitä:

a) olennaisten turvallisuusetujensa suojelemiseksi, mu- kaan lukien toimenpiteet, jotka:

i) koskevat sotalaitosten energiaraaka-aine ja -tuote- huoltoa

tai

ii) toteutetaan sodan, aseellisen yhteenoton tai muun kansainvälisissä suhteissa ilmenevän hätätilanteen aikana,

b) ydinaseiden tai muiden ydinräjähteiden leviämisen es- tämistä koskevan kansallisen politiikan panemiseksi täytäntöön tai toteuttaakseen velvoitteensa, jotka joh- tuvat ydinsulkusopimuksesta, ydinaseiden vientiin so- vellettavista suunta viivoista ja muista ydinaseiden le- viämisen estämistä koskevista kansainvälisistä velvoit- teista tai sopimuksista

tai

c) yleisen järjestyksen säilyttämiseksi.

Kyseinen toimenpide ei saa olla kauttakulun piilorajoitus.

4 Tämän sopimuksen määräykset, joiden nojalla myönnetään suosituimmuuskohtelu, eivät velvoita mitään

sopimuspuolta laajentamaan toisen sopimuspuolen inves- toijiin etuuskohtelua, joka johtuu:

a) sen osallistumisesta vapaakauppa-alueeseen tai tulli- liittoon

tai

b) entiseen Sosialististen neuvostotasavaltojen liittoon kuuluneiden valtioiden kahden- tai monenvälisestä ta- loudellisista yhteistyötä koskevasta sopimuksesta kun- nes kyseisten valtioiden keskinäiset taloudelliset suh- teet on saatu järjestäytyneemmälle pohjalle.

25 artikla

Taloudellista yhdentymistä koskevat sopimukset

1 Tämän sopimuksen määräyksiä ei saa tulkita siten, että ne velvoittaisivat taloudellista yhdentymistä koske-

vassa sopimuksessa (EIA – Economic Integration Agree- ment) sopimuspuolena olevan osapuolen laajentamaan suosituimmuusaseman perusteella EIA:han kuulumatto- maan sopimuspuoleen tämän sopimuksen osapuolten vä- lillä sovellettavaa ja siitä johtuvaa etuuskohtelua.

2 Edellä 1 kohdassa taloudellista yhdentymistä koske- valla sopimuksella (EIA) tarkoitetaan sopimuksia, joiden tarkoituksena muun muassa kaupan ja investointien huo- mattava vapauttaminen edellyttämällä kaiken määrällisen syrjinnän puuttumista tai poistamista sopimuksen osa- puolten välillä poistamalla olemassa olevat syrjivät toi- menpiteet ja/tai kieltämällä uudet tai entistä syrjivämmät toimenpiteet joko sopimuksen voimaantuloajankohtana tai kohtuullisen aikataulun perusteella.

3 Tämä artikla ei vaikuta GATTin ja sen liiteasiakir- jojen soveltamiseen 29 artiklan mukaisesti.

V OSA

RIITOJEN RATKAISU

26 artikla

Investoijan ja sopimuspuolen välisten riitojen ratkaisu

1 Sovintoratkaisu pyritään saamaan sopimuspuolen ja toisen sopimuspuolen investoijan, välisiin riitoihin, jotka liittyvät investointiin, jonka jälkimmäinen on tehnyt edel- lisen alueella ja joiden syyksi esitetään edellisen väitetty III osan velvoitteen rikkominen.

2 Jos tällaista riitaa ei ole kyetty ratkaisemaan 1 koh- dan määräysten mukaisesti kolmen kuukauden kuluessa ajankohdasta, jona jompikumpi riidan osapuolista on pyytänyt sovintoratkaisua, riidan investoija osapuoli voi päättää antaa riidan:

a) riidan osapuolena olevan sopimuspuolen tuomiois- tuinten tai hallintoviranomaisten ratkaistavaksi

tai

b) ratkaistavaksi käytettävissä olevien ennalta sovittujen riitojen ratkaisumenettelyjen mukaisesti

tai

c) ratkaistavaksi tämän artiklan seuraavien kohtien mu- kaisesti.

3 a) Jollei b ja c alakohdasta muuta johdu, kukin sopi- muspuoli antaa ehdottoman suostumuksensa riidan antamisesta kansainvälisen välitys- tai sovittelume-

nettelyn ratkaistavaksi tämän artiklan määräysten mukaisesti.

b) i) Liitteessä ID luetellut sopimuspuolet eivät anna kyseistä ehdotonta suostumusta, jos investoija on aikaisemmin antanut riidan ratkaistavaksi 2 kohdan a tai b alakohdan mukaisesti.

ii) Avoimuuden varmistamiseksi kukin liitteessä ID mainittu sopimuspuoli antaa kirjallisesti tiedoksi asiaan liittyvät politiikkansa, menettelytapansa ja edellytyksensä sihteeristölle viimeistään ratifi- oimis- tai hyväksymisasiakirjansa talletuspäivänä

39 artiklan mukaisesti tai liittymisasiakirjansa talletuspäivänä 41 artiklan mukaisesti.

c) Liitteessä IA luetellut sopimuspuolet eivät anna eh- dotonta suostumusta niiden riitojen osalta, jotka koskevat 10 artiklan 1 kohdan viimeiseen virkkee- seen sisältyvää määräystä.

4 Jos investoija päättää antaa riidan ratkaistavaksi

2 kohdan c alakohdan mukaisesti, on investoijan lisäksi annettava kirjallinen suostumuksensa riidan antamiseksi ratkaistavaksi:

a) i) investointeja koskevien riitaisuuksien kansainväli- sessä ratkaisu- ja sovittelukeskuksessa, joka perus- tettiin Washingtonissa 18 päivänä maaliskuuta vuonna 1965 allekirjoittamista varten avatun valti- oiden ja toisten valtioiden kansalaisten välisten in- vestointeja koskevien riitaisuuksien ratkaisemisesta

tehdyn sopimuksen perusteella, jäljempänä ’’ICSID-yleissopimus’’, jos investoijan sopimus- puoli ja riidan osapuolena oleva sopimuspuoli ovat molemmat ICSID-yleissopimuksen sopimuspuolia

tai

ii) investointeja koskevien riitaisuuksien kansainväli- sessä ratkaisu- ja sovittelukeskuksessa, joka luotiin a alakohdan i alakohdassa mainitun yleissopimuk- sen perusteella, keskuksen sihteeristön menettely- jen hallintoa varten tehdyn täydentävän järjestel- män sääntöjen perusteella, jäljempänä ’’täydentä- vät säännöt’’, jos investoijan sopimuspuoli tai rii- dan osapuolena oleva sopimuspuoli, mutta eivät molemmat, on ICSID-yleissopimuksen osapuoli,

b) yksittäisen välimiehen kautta tai tilapäisessä Yhdisty- neiden Kansakuntien kansainvälisen kauppaoikeuden toimikunnan (Uncitral) välimiessääntöjen perusteella perustetussa välitystuomioistuimessa

tai

c) Tukholman kauppakamarin välityselimessä.

5 a) Edellä 3 kohdassa määrättyä suostumusta ja inves- toijan 4 kohdan mukaisesti antamaa kirjallista suos- tumusta pidetään seuraavat vaatimukset täyttävinä:

i) riidan osapuolten kirjallinen suostumus ICSID- yleissopimuksen II luvun ja täydentävän järjes- telmän sääntöjen mukaisesti,

ii) kirjallinen sopimus Yhdistyneiden Kansakun- tien New Yorkissa 10 päivänä kesäkuuta 1958 tehdyn ulkomaisten välitystuomioiden tunnus- tamisesta ja täytäntöönpanosta tehdyn yleisso- pimuksen mukaisesti, jäljempänä ’’New Yorkin yleissopimus’’

iii) sopimuspuolten kirjallinen sopimus Uncitralin välityssääntöjen 1 artiklan mukaisesti.

b) Kaikki tämän artiklan nojalla toteutettu välitysme- nettely tapahtuu riidan yhden osapuolen pyynnöstä jossakin New Yorkin sopimuksen sopimuspuolena olevassa valtiossa. Näiden määräysten mukaisesti välitysmenettelyyn asetettuja vaateita pidetään kauppasuhteesta tai liiketoimesta johtuvina kyseisen yleissopimuksen 1 artiklan mukaisesti.

6 Edellä 4 kohdan mukaisesti muodostettu tuomiois- tuin päättää riitakysymyksistä tämän sopimuksen ja kan-

sainvälisen oikeuden sääntöjen ja periaatteiden mukai- sesti.

7 Investoijaa, muuta kuin luonnollista henkilöä, jolla on riidan osapuolena olevan sopimuspuolen kansalaisuus 4 kohdassa tarkoitetun kirjallisen suostumuksen antopäi- vämääränä ja joka on toisen sopimuspuolen investoijien valvonnassa ennen riidan syntyä kyseisen investoijan ja sopimuspuolen välillä, kohdellaan ICSID-yleissopimuk- sen 25 artiklan 2 kohdan b alakohdan mukaisesti ’’toisen sopimusvaltion kansalaisena’’ ja täydentävien sääntöjen 1 artiklan 6 kohdan mukaisesti ’’toisen valtion kansalai- sena’’.

8 Välitystuomiot, joihin voi sisältyä korkojen suoritta- minen, ovat lopullisia ja riidan osapuolia sitovia. Riitaan- tuneen sopimuspuolen aluehallinnon tai viranomaisen to- teuttamaa toimenpidettä koskevissa välitystuomioissa voi- daan määrätä sopimuspuoli maksamaan rahakorvaus muun korvauksen sijasta. Kukin sopimuspuoli panee tuo- miot täytäntöön viipymättä ja toteuttaa toimenpiteitä tuomioiden panemiseksi täytäntöön tehokkaasti alueel- laan.

27 artikla

Riitojen ratkaisu sopimuspuolten välillä

1 Sopimuspuolet pyrkivät ratkaisemaan tämän sopi- muksen soveltamiseen tai tulkintaan liittyvät riidat diplo- maattisin keinoin.

2 Kun riitaa ei ole kohtuullisessa ajassa ratkaistu

1 kohdan mukaisesti, kukin riidan osapuoli voi, jollei tässä sopimuksessa toisin määrätä tai elleivät sopimus- puolet ole kirjallisesti toisin sopineet ja ellei riita koske 6 tai 19 artiklan soveltamista tai tulkintaa tai liitteessä IA lueteltujen sopimuspuolten osalta 10 artiklan 1 kohdan viimeisen virkkeen soveltamista ja tulkintaa, viedä riidan tilapäiseen välitystuomioistuimeen tämän artiklan nojalla kirjallisella ilmoituksella, joka on osoitettu riidan toiselle osapuolelle.

3 Tilapäinen välitystuomioistuin muodostetaan seuraa- valla tavalla:

a) oikeudenkäynnin käynnistävä sopimuspuoli nimittää yhden välimiehen tuomioistuimeen ja ilmoittaa riidan osapuolena olevalle toiselle sopimuspuolelle tästä ni- mityksestä 30 päivän kuluessa 2 kohdassa tarkoitetun toisen sopimuspuolen ilmoituksen vastaanottamisesta.

b) Toinen riidan osapuolena oleva sopimuspuoli nimittää välimiehen 60 päivän kuluessa 2 kohdassa tarkoitetun

kirjallisen ilmoituksen saamisesta. Jos nimitystä ei tehdä annetun määräajan kuluessa, oikeudenkäynnin käynnistänyt sopimuspuoli voi 90 päivän kuluessa 2 kohdassa tarkoitetun kirjallisen ilmoituksen vastaan- ottamisesta vaatia nimityksen tekemistä tämän kohdan d alakohdan mukaisesti.

c) Riidan osapuolina olevat sopimuspuolet nimittävät kolmannen välimiehen, joka ei voi olla riidan osapuo- lena olevan sopimuspuolen kansalainen. Kyseinen vä- limies on välitystuomioistuimen puheenjohtaja. Jos so- pimuspuolet eivät pääse sopimukseen kolmannen väli- miehen nimittämisestä 150 päivän kuluessa 2 koh- dassa tarkoitetun ilmoituksen vastaanottamisesta, ni- mitys tehdään tämän kohdan d alakohdan mukaisesti toisen sopimuspuolen pyynnöstä 180 päivän kuluessa kyseisen ilmoituksen vastaanottamisesta.

d) Nimitykset, jotka vaaditaan tehtäviksi tämän kohdan mukaisesti, tekee pysyvän kansainvälisen välitystuomi- oistuimen pääsihteeri 30 päivän kuluessa tätä koske- van pyynnön vastaanottamisesta. Jos pääsihteeri ei voi suorittaa tätä tehtävää, nimityksen tekee jaoston en- simmäinen sihteeri. Jos hänkään ei voi suorittaa tehtä- vää, sen toteuttaa tuomioistuimen vanhin tuomari.

e) Edellä a – d kohdan mukaisesti suoritetut nimitykset tehdään ottaen huomioon valittavien jäsenten koke- mus, erityisesti tässä sopimuksessa tarkoitettujen asi- oiden osalta.

f) Jollei sopimuspuolten välillä ole toisin sovittu, sovelle- taan Uncitralin välimiessääntöjä, jolleivat riidan osa- puolena olevat sopimuspuolet tai välitysmiehet ole niitä muuttaneet. Tuomioistuin tekee päätöksensä jä- senten äänten enemmistöllä.

g) Tuomioistuin ratkaisee riidan tämän sopimuksen ja sovellettavien kansainvälisen oikeuden sääntöjen ja periaatteiden mukaisesti.

h) Välitystuomio on lopullinen ja riidan osapuolina ole- via sopimuspuolia sitova.

i) Jos tuomioistuin on ratkaisussaan sitä mieltä, että liit- teen P I osassa mainitun sopimuspuolen alueen alu- eellisen tai paikallisen hallintoelimen tai viranomaisen soveltama toimenpide ei ole tämän sopimuksen mu- kainen, kukin riidan osapuoli voi vedota liitteen P II osan määräyksiin.

j) Riidan osapuolina olevat sopimuspuolet vastaavat ta- savertaisesti tuomioistuimen kuluista, mukaan lukien jäsenten palkkiot. Tuomioistuin voi kuitenkin harkin- tansa mukaan määrätä riidan toisen osapuolen vastaa- maan suuremmasta osuudesta.

k) Jollei riidan osapuolina olevien sopimuspuolten välillä muuta sovita, tuomioistuin kokoontuu Haagissa ja käyttää pysyvän välitystuomioistuimen tiloja ja palve- luja.

l) Jäljennös tuomiosta talletetaan sihteeristöön, jossa se on kaikkien saatavilla.

28 artikla

Sopimuksen 27 artiklan soveltamatta jättäminen tietyissä riidoissa

Sopimuspuolten välisiä riitoja, jotka liittyvät 5 tai 29 ar- tiklan soveltamiseen tai tulkintaan, ei ratkaista 27 artik- lan mukaisesti, jolleivät riidan osapuolina olevat sopi- muspuolet ole toisin sopineet.

VI OSA

VÄLIAIKAISET MÄÄRÄYKSET

29 artikla

Kauppaa koskevat väliaikaiset määräykset

1 Tämän artiklan määräyksiä sovelletaan energia- raaka-aineiden ja -tuotteiden kauppaan niin kauan, kun sopimuspuoli ei ole GATTin tai sen liiteasiakirjojen jä- sen.

2 a) Energiaraaka-aineiden ja -tuotteiden kaupassa sel- laisten sopimuspuolten välillä, joista vähintään yksi ei ole GATTin tai asian kannalta olennaisen GATTin liiteasiakirjan osapuoli, sovelletaan, jollei b ja c alakohdassa ja liitteessä G määrätyissä poik- keuksissa ja säännöissä toisin määrätä, GATT 1947-sopimuksen ja sen liiteasiakirjojen määräyk- siä, siten kuin niitä sovelletaan 1 päivään maalis- kuuta 1994 ja siten kuin GATT 1947-sopimuksen

sopimuspuolet toteuttavat niitä keskenään energia- raaka-aineiden ja -tuotteiden osalta, ikään kuin kaikki sopimuspuolet olisivat GATT 1947-sopi- muksen ja sen liiteasiakirjojen sopimuspuolia.

b) Jos sopimuspuoli on entiseen Sosialististen neuvos- totasavaltojen liittoon kuulunut valtio, voidaan kaupassa kuitenkin soveltaa, jollei liitteessä TFU toisin määrätä kahden tai useamman kyseisen val- tion välistä sopimusta 1 päivään joulukuuta 1999 saakka tai kyseisen sopimuspuolen GATTiin hyväk- symiseen saakka, aikaisemman ajankohdan ollessa määräävä.

c) Kahden GATTin osapuolen väliseen kauppaan ei sovelleta a alakohtaa, jos toinen osapuolista ei ole GATT 1947-sopimuksen sopimuspuoli.

3 Kukin tämän sopimuksen allekirjoittaja ja kukin tä- hän sopimukseen liittyvä valtio tai alueellinen taloudelli- nen yhdentymisjärjestö tallettaa sihteeristöön allekirjoit- tamis- tai liittymisasiakirjan tallettamispäivänä luettelon kaikista energiaraaka-aineiden ja -tuotteiden tuontiin tai vientiin sovellettavista tulleista ja maksuista ilmoittaen kyseisten tullien ja maksujen tason allekirjoittamis- tai talletuspäivänä. Kaikki tällaisiin tulleihin tai muihin mak- suihin tulevat muutokset ilmoitetaan sihteeristölle, joka ilmoittaa tällaisista muutoksista sopimuspuolille.

4 Kukin sopimuspuoli pyrkii välttämään tuonnilta tai vienniltä perittyjen tullien tai muiden maksujen korotta- mista:

a) GATTin II artiklassa tarkoitettua sopimuspuolta kos- kevan sidontaluettelon I osassa tarkoitettujen energia- raaka-aineiden ja -tuotteiden tuonnin osalta yli kysei- sessä sidontaluettelossa mainitun tason, jos sopimus- puoli on GATTin osapuoli,

b) energiaraaka-aineiden ja -tuotteiden tuonnin ja vien- nin osalta yli viimeisimmän sihteeristölle ilmoitetun tason, jos sopimuspuoli ei ole GATTin osapuoli, paitsi siltä osin kuin 2 kohdan a alakohdan mukaisesti so- vellettavat määräykset sen sallivat.

5 Sopimuspuoli voi nostaa tulleja tai muita maksuja yli 4 kohdassa tarkoitetun tason ainoastaan, jos:

a) tuonnin yhteydessä kannettavien tullien tai muiden maksujen osalta kyseinen toimenpide ei ole ristirii- dassa GATTin muiden kuin liitteessä G mainittujen

XXXX 1947-sopimuksen ja sen liiteasiakirjojen ja vas- taavien GATT 1994-sopimuksen ja sen liiteasiakirjo- jen määräysten kanssa

tai

b) se on lainsäädäntömenettelyjen mukaan kaikin mah- dollisin keinoin ilmoittanut sihteeristölle korotusai- keistaan, tarjonnut muille sopimuspuolille kohtuulli- sen mahdollisuuden neuvotteluihin kyseisestä ehdo- tuksesta ja ottanut huomioon niiden sopimuspuolten huomiot, joita asia koskee.

6 Allekirjoittajat sitoutuvat aloittamaan neuvottelut viimeistään 1 päivänä tammikuuta 1995 tehdäkseen

1 päivään tammikuuta 1998 mennessä ottaen soveltuvin osin huomioon maailman kauppajärjestelmän kehityksen, tähän sopimukseen muutoksen, joka siinä selostetuissa rajoissa sitoo kunkin sopimuspuolen olemaan nostamatta tulleja tai maksuja yli muutoksessa määrätyn rajan.

7 Liitettä D sovelletaan tämän artiklan nojalla kaup- paan sovellettavien määräysten noudattamista koskeviin riitoihin, ja jollei asianosaisten sopimuspuolten välillä muuta sovita, sekä 5 artiklan noudattamista koskeviin rii- toihin sellaisten sopimuspuolten välillä, joista ainakaan toinen ei ole GATTin osapuoli, ja pidetään selvänä, ettei liitettä D sovelleta sopimuspuolten välillä ilmeneviin rii- toihin, jotka riita-asian osalta johtuvat sopimuksesta:

a) josta on ilmoitettu 2 kohdan b alakohdan ja liitteen TFU mukaisesti ja joka täyttää kyseisissä kohdissa asetetut edellytykset

tai

b) jolla muodostetaan GATTin XXIV artiklassa seloste- tun mukainen vapaakauppa-alue tai tulliliitto.

30 artikla

Kansainvälisten kauppajärjestelyjen kehitys

Sopimuspuolet sitoutuvat Uruguayn kierroksen monen- välisten kauppaneuvottelujen tulosten perusteella, joiden olennaisin osa sisältyy Marrakechissa 15 päivänä huhti- kuuta 1994 tehtyyn päätösasiakirjaan, aloittamaan vii- meistään 1 päivänä heinäkuuta 1995 tai tämän sopimuk- sen voimaantulopäivänä, joista myöhempi otetaan huo- mioon, tähän sopimukseen tehtävien asianmukaisten muutosten tarkastelun, jotta peruskirjaa käsittelevä kon- ferenssi voisi hyväksyä ne.

31 artikla

Energiaan liittyvät laitteet

Ensimmäisessä kokouksessaan väliaikainen peruskirjaa käsittelevä konferenssi tarkastelee energiaan liittyvien laitteiden sisällyttämistä tämän sopimuksen kauppamää- räyksiin.

32 artikla

Siirtymämääräykset

1 Koska markkinatalouden vaatimuksiin mukautumi- nen vaatii aikaa, liitteessä T luetellut sopimuspuolet voi- vat väliaikaisesti lykätä tämän sopimuksen yhdestä tai useammasta seuraavasta määräyksestä johtuvien velvoit- teidensa täysimääräistä noudattamista jollei 3 – 6 koh- dan määräyksistä muuta johdu:

Sopimuksen 6 artiklan 2 ja 5 kohta

Sopimuksen 7 artiklan 4 kohta

Sopimuksen 9 artiklan 1 kohta

Sopimuksen 10 artiklan 7 kohta – erityiset toimenpiteet

Sopimuksen 14 artiklan 1 kohdan d alakohta – ainoas- taan käyttämättömien tulojen siirtämisen osalta

Sopimuksen 20 artiklan 3 kohta

Sopimuksen 22 artiklan 1 ja 3 kohta.

2 Muut sopimuspuolet auttavat kutakin 1 kohdan no- jalla määräysten täysimääräistä noudattamista lykännyttä sopimuspuolta toteuttamaan edellytykset lykkäämisen päättämiseksi. Tämä apu voidaan antaa muodossa, jota muut sopimuspuolet pitävät tehokkaimpana 4 kohdan c alakohdan mukaisesti ilmoitettujen tarpeiden täyttämi- seksi, mukaan lukien tarvittaessa kahden- tai monenväli- set järjestelyt.

3 Liitteessä T luetellaan kunkin siirtymäjärjestelyjä pyytävän sopimuspuolen osalta sovellettavat määräykset, täysimääräiseen soveltamiseen johtavat vaiheet, toteutet- tavat toimenpiteet ja päivämäärä tai poikkeuksellisesti edellytetty tapahtuma, johon kukin vaihe ja toimenpitei- den täytäntöönpano päättyy. Kukin kyseisistä sopimus- puolista toteuttaa kyseisenä päivämääränä toimenpiteen, josta on määrätty kyseisen määräyksen tai vaiheen osalta liitteen T määräysten mukaisesti. Sopimuspuolet, jotka ovat 1 kohdan mukaisesti väliaikaisesti lykänneet velvoit- teidensa täysimääräistä noudattamista, sitoutuvat noudat- tamaan vastaavia velvoitteita täysimääräisesti 1 päivään heinäkuuta 2001 mennessä. Jos sopimuspuoli katsoo

poikkeuksellisten olosuhteiden johdosta, että on tarpeen pyytää kyseisen ajan lykkäämisestä väliaikaisesti, tai kat- soo, että on määrättävä väliaikaisesta lykkäämisestä, jota liitteessä T ei vielä ole määrätty, peruskirjaa käsittelevä konferenssi päättää kyseisestä liitteen T muuttamisesta.

4 Sopimuspuoli, joka on soveltanut siirtymämääräyk- siä, ilmoittaa sihteeristölle vähintään kerran 12 kuukau- dessa:

a) kunkin sen liitteessä T määrätyn toimenpiteen täytän- töönpanosta ja sen velvoitteiden täysimääräisen nou- dattamisen yleisestä edistymisestä,

b) edistyksestä, jonka se uskoo toteuttavansa 12 seuraa- van kuukauden aikana noudattaakseen velvoitteitaan täysimääräisinä, ja kustakin havaitsemastaan ongel- masta ja ehdotuksistaan kyseisen ongelman ratkaise- miseksi,

c) tarvittavasta teknisestä avusta, jonka tarkoituksena on auttaa liitteessä T määrättyjen vaiheiden loppuun saattamista kuten tämän sopimuksen täydelliseksi so- veltamiseksi vaaditaan, tai jonka avulla voidaan rat- kaista b alakohdan mukaisesti ilmoitettu ongelma tai jonka tarkoituksena on muiden tarvittavien markkina- talouden mukaisten uudistusten edistäminen sekä so- pimuspuolen energia-alan nykyaikaistaminen,

d) mahdollisesta tarpeesta laatia 3 kohdassa tarkoitettu pyyntö.

5 Sihteeristö:

a) antaa kaikille sopimuspuolille tiedoksi 4 kohdassa tar- koitetut ilmoitukset,

b) antaa tiedoksi ja edistää aktiivisesti, soveltuvin osin turvautuen muiden kansainvälisten järjestöjen järjeste- lyihin, 2 kohdan ja 4 kohdan c alakohdassa tarkoite- tun teknisen avun kysynnän ja tarjonnan kohtaamista.

c) antaa kaikille sopimuspuolille tiedoksi kunkin kuuden kuukauden jakson lopussa tiivistelmän kaikista 4 koh- dan a tai d alakohdan nojalla tehdyistä ilmoituksista,

6 Peruskirjaa käsittelevä konferenssi tutkii vuosittain sopimuspuolten edistymisen tämän artiklan määräyksen soveltamisen ja 2 kohdassa ja 4 kohdan c alakohdassa tarkoitetun teknisen avun kysynnän ja tarjonnan kohtaa- misen osalta. Tämän tutkinnan aikana konferenssi voi päättää tarvittavien toimenpiteiden toteuttamisesta.

VII OSA

RAKENNE JA TOIMIELIMET

33 artikla

Energiaperuskirjan pöytäkirjat ja julistukset

1 Peruskirjaa käsittelevä konferenssi voi antaa luvan neuvotella tietystä määrästä energiaperuskirjan pöytäkir- joja ja julistuksia peruskirjan tavoitteiden ja periaatteiden toteuttamiseksi.

2 Kaikki peruskirjan allekirjoittajat voivat osallistua kyseisiin neuvotteluihin.

3 Valtio tai alueellinen taloudellinen yhdentymisjär- jestö eivät voi olla pöytäkirjan tai julistuksen osapuolina elleivät ne samanaikaisesti ole peruskirjan allekirjoittajia ja tämän sopimuksen sopimuspuolia tai samanaikaisesti tule allekirjoittajiksi tai sopimuspuoliksi.

4 Pöytäkirjoihin sovellettavat loppumääräykset määri- tellään kyseisessä pöytäkirjassa, jollei 3 kohdan ja 6 koh- dan a alakohdan määräyksistä muuta johdu.

5 Pöytäkirjaa sovelletaan ainoastaan sopimuspuoliin, jotka suostuvat sitoutumaan siihen eikä pöytäkirja ku- moa niiden sopimuspuolten oikeuksia ja velvoitteita, jotka eivät ole kyseisen pöytäkirjan osapuolia.

6 a) Pöytäkirjassa voidaan asettaa tehtäviä peruskirjaa käsittelevälle konferenssille ja sihteeristölle, jos niitä ei tehdä pöytäkirjaa muuttamalla, jollei muutta- mista hyväksy peruskirjaa käsittelevä konferenssi, jonka hyväksyminen ei riipu mistään b alakohdassa sallitusta pöytäkirjan määräyksestä.

b) Pöytäkirjassa, jossa määrätään peruskirjaa käsitte- levää konferenssia tekemään päätöksiä pöytäkirjan perusteella, voidaan a alakohdan rajoissa määrätä päätösten osalta:

i) muista kuin 36 artiklassa annetuista äänestys- säännöistä

ii) että ainoastaan pöytäkirjan osapuolia pidetään sopimuspuolina 36 artiklan mukaisesti tai aino- astaan kyseiset osapuolet saavat äänestää pöytä- kirjassa määrättyjen sääntöjen perusteella.

34 artikla

Energiaperuskirjaa käsittelevä konferenssi

1 Sopimuspuolet kokoontuvat säännöllisin väliajoin energiaperuskirjaa käsittelevään konferenssiin, jäljem-

pänä ’’peruskirjaa käsittelevä konferenssi’’, jossa kullakin sopimuspuolella voi olla edustaja. Varsinaiset kokoukset pidetään peruskirjaa käsittelevän konferenssin määrittä- min säännöllisin väliajoin.

2 Peruskirjaa käsittelevän konferenssin päätöksellä tai jonkin sopimuspuolen kirjallisesta pyynnöstä peruskirjaa käsittelevä konferenssi voi kokoontua ylimääräiseen is- tuntoon, jos ainakin yksi kolmannes sopimuspuolista on kannattanut ylimääräistä istuntoa kuuden viikon kuluessa siitä, kun sihteeristö on ilmoittanut kyseisestä pyynnöstä sopimuspuolille.

3 Peruskirjaa käsittelevän konferenssin tehtävät ovat:

a) täyttää velvoitteet, jotka tulevat sille tämän sopimuk- sen ja pöytäkirjojen perusteella,

b) valvoa ja helpottaa peruskirjan periaatteiden ja tämän sopimuksen ja sen pöytäkirjojen soveltamista,

c) helpottaa tämän sopimuksen ja pöytäkirjojen mukai- sesti asianmukaisia yleisiä toimenpiteitä, joiden tar- koituksena on panna täytäntöön peruskirjan periaat- teet,

d) tutkia ja hyväksyä työohjelmat, jotka sihteeristön on toteutettava,

e) tutkia ja hyväksyä sihteeristön vuositilinpäätöksen ja talousarvion,

f) tutkia ja hyväksyä päämajaa koskevan tai muun sopi- muksen ehdot, mukaan lukien ensioikeudet ja koske- mattomuuden, joita pidetään peruskirjaa käsittelevän konferenssin ja sihteeristön osalta tarpeellisina,

g) tukea yhteistyöponnisteluja, joiden tarkoituksena on helpottaa ja edistää markkinatalouden mukaisia uu- distuksia ja energia-alan nykyaikaistamista Keski- ja Itä-Euroopan maissa sekä entisissä Sosialististen neu- vostotasavaltojen liiton maissa, jotka ovat siirtymäta- louden vaiheessa,

h) oikeuttaa ja hyväksyä toimeksiannot pöytäkirjoja koskevia neuvotteluja varten neuvottelutoimeksian- toihin ja hyväksyä ja tutkia pöytäkirjojen ja niiden muutosten tekstit,

i) oikeuttaa julistuksia koskevat neuvottelut ja hyväksyä niiden julkaiseminen,

j) päättää tähän sopimukseen liittymisistä,

k) oikeuttaa assosiointisopimuksia koskevat neuvottelut ja tutkia ja hyväksyä niiden tekstit,

l) tutkia ja hyväksyä tämän sopimuksen muutosten tekstit,

m) tutkia ja hyväksyä tämän sopimusten liitteiden tekni- set muutokset,

n) nimittää pääsihteeri ja tehdä kaikki tarvittavat pää- tökset sihteeristön muodostamiseksi ja sen toimintaa varten, mukaan lukien rakenne, henkilöstön luku- määrä ja virkamiesten ja muun henkilöstön yleiset työehdot.

4 Tehtävänsä suorittamisessa peruskirjaa käsittelevä konferenssi on sihteeristön välityksellä yhteistyössä mui- den toimielinten ja järjestöjen, joilla on tunnustettu päte- vyys tämän sopimuksen tavoitteisiin liittyvillä aloilla, osastojen ja ohjelmien kanssa ja käyttää laajasti, mahdol- lisimman taloudellisesti ja tehokkaasti kyseisten osastojen ja ohjelmien palveluja.

5 Peruskirjaa käsittelevä konferenssi voi perustaa sel- laisia alempia elimiä, joita se pitää tarvittavina tehtävänsä suorittamiseksi.

6 Peruskirjaa käsittelevä konferenssi tutkii ja hyväksyy työjärjestyksen ja varainhoitosäännöt.

7 Vuonna 1999 ja siitä alkaen säännöllisin väliajoin (vähintään viiden vuoden välein), jotka peruskirjaa käsit- televä konferenssi vahvistaa, kokous tarkastelee perus- teellisesti uudelleen tässä sopimuksessa määrätyt tehtävät sen mukaan, kuinka tämän sopimuksen ja sen pöytäkir- jojen määräyksiä on sovellettu. Kunkin uudelleentarkas- telun jälkeen kokous voi muuttaa tai poistaa 3 kohdassa mainittuja toimintoja ja vapauttaa sihteeristön.

35 artikla

Sihteeristö

1 Tehtävänsä suorittamisessa peruskirjaa käsittelevällä konferenssilla on apunaan sihteeristö, johon kuuluvat pääsihteeri ja tehokkaaseen toimintaan tarvittava vähim- mäismäärä henkilökuntaa.

2 Peruskirjaa käsittelevä konferenssi nimittää pääsih- teerin. Ensimmäinen toimikausi kestää enintään viisi vuotta.

3 Tehtävänsä suorittamisessa sihteeristö on vastuussa peruskirjaa käsittelevälle konferenssille, jolle se antaa kertomuksen.

4 Sihteeristö antaa peruskirjaa käsittelevälle konfe- renssille kaiken tarvittavan avun sen tehtävän suorittami- sessa ja toteuttaa ne tehtävät, jotka sille on annettu tässä sopimuksessa tai sen pöytäkirjoissa, ja kaikkia muita pe- ruskirjaa käsittelevän konferenssin sille antamia tehtäviä.

5 Sihteeristö voi tehdä sellaisia hallinnollisia järjeste- lyjä ja sopimusjärjestelyjä, jotka voivat osoittautua tar- peellisiksi sen tehtävien suorittamiseksi.

36 artikla

Äänestäminen

1 Seuraavista peruskirjaa käsittelevän konferenssin kä- sittelemistä kysymyksistä päätettäessä vaaditaan kokouk- sessa läsnäolevien äänestävien sopimuspuolten yksimieli- syys:

a) tämän sopimuksen muiden kuin 34 ja 35 artiklaa ja liitettä T koskevien muutosten hyväksyminen,

b) sellaisten valtioiden tai alueellisten taloudellisten yh- dentymisjärjestöjen tähän sopimukseen artiklan 41 nojalla liittymisen hyväksyminen, jotka eivät olleet peruskirjan allekirjoittajia 16 päivänä kesäkuuta 1995,

c) oikeutus assosiointisopimuksista neuvottelemiseen ja niiden tekstin hyväksyminen,

d) liitteiden EM, NI, G ja B mukautusten hyväksyminen,

e) tämän sopimuksen liitteiden teknisten muutosten hy- väksyminen

f) litteen D 7 kohdassa tarkoitettujen pääsihteerin teke- minen välimiesten nimitysten hyväksyminen.

Sopimuspuolet toteuttavat kaikki tarvittavat ponnistelut päästäkseen sopimukseen yhteisymmärryksen avulla kai- kissa muissa kysymyksissä, joissa vaaditaan päätös tämän sopimuksen perusteella. Jos sopuun ei päästä yhteisym- märryksen kautta, sovelletaan 2 -5 kohtaa.

2 Talousarviokysymyksiä koskevat 34 artiklan 3 koh- dan e alakohdassa tarkoitetut kysymykset hyväksytään sopimuspuolten äänten määräenemmistöllä, joka edustaa liitteessä B määriteltyjen maksuosuuksien perusteella las- kettuna vähintään kolme neljäsosaa siinä määriteltyjen maksuosuuksien kokonaismäärästä.

3 Päätökset, jotka koskevat 34 artiklan 7 kohdassa tarkoitettuja kysymyksiä, tehdään sopimuspuolten kol- men neljäsosan enemmistöllä.

4 Lukuun ottamatta 1 kohdan a – f alakohdassa sekä 2 ja 3 kohdassa mainittuja tapauksia ja jollei 6 kohdasta muuta johdu, tässä sopimuksessa määrätyt päätökset teh-

dään käsiteltävistä kysymyksistä päättävässä peruskirjaa käsittelevässä konferenssissa läsnä olevien ja äänestävien sopimuspuolten kolmen neljäsosan äänten enemmistöllä.

5 Tässä artiklassa ’’läsnä olevilla ja äänestävillä’’ sopi- muspuolilla tarkoitetaan sopimuspuolia, jotka ovat läsnä ja äänestävät vastaan tai puolesta, koska peruskirjaa kä- sittelevä konferenssi voi päättää menettelytapasäännöistä mahdollistaakseen sopimuspuolille tällaisten päätösten te- kemisen kirjeitse.

6 Lukuun ottamatta 2 kohdassa määrättyä tapausta ei- vät mitkään tässä artiklassa tarkoitetut päätökset ole pä- teviä, ellei niitä kannata sopimuspuolten yksinkertainen enemmistö.

7 Äänestyksessä alueellisella taloudellisella yhdenty- misjärjestöllä on yhtä monta ääntä kuin sen jäsenvalti- oilla, jotka ovat tämän sopimuksen sopimuspuolia, jos tällainen järjestö ei käytä äänioikeuttaan jäsenvaltioiden käyttäessä äänioikeuttaan ja päinvastoin.

8 Jos sopimuspuoli on jatkuvasti laiminlyönyt sille tä- män sopimuksen perusteella kuuluvien rahoitusvelvoittei- den noudattamisen, peruskirjaa käsittelevä konferenssi voi pidättää sen äänestysoikeuden kokonaan tai osittain.

37 artikla

Rahoitusperiaatteet

1 Kukin sopimuspuoli kustantaa omat edustautumis- kulunsa peruskirjaa käsittelevässä konferenssissa ja kai- kissa alemmissa elimissä.

2 Peruskirjaa käsittelevään konferenssiin ja kaikkien alempien elinten kokouksiin liittyviä kuluja pidetään sih- teeristön kuluina.

3 Sihteeristön kuluista vastaavat sopimuspuolet mak- sukykynsä mukaan liitteessä B määritellyn mukaisesti, joita määräyksiä voidaan muuttaa 36 artiklan 1 kohdan d alakohdan mukaisesti.

4 Pöytäkirjoissa on oltava määräykset, joilla varmiste- taan, että pöytäkirjojen osapuolet vastaavat kaikista ky- seisistä pöytäkirjoista johtuvista sihteeristön kuluista.

5 Peruskirjaa käsittelevä konferenssi voi lisäksi ottaa vastaan yhden tai useamman sopimuspuolen tai muun lähteen vapaaehtoisia maksusuorituksia. Näiden maksu- suoritusten avulla katettuja kuluja ei pidetä 3 kohdassa tarkoitettuina sihteeristön kuluina.

VIII OSA

LOPPUMÄÄRÄYKSET

38 artikla

Allekirjoittaminen

Tämä sopimus on avoin allekirjoittamista varten Lissabo- nissa 17 päivästä joulukuuta 1994 16 päivään kesäkuuta 1995 peruskirjan allekirjoittaneille valtioille ja alueellisille taloudellisille yhdentymisjärjestöille.

39 artikla

Ratifiointi tai hyväksyminen

Tämä sopimus annetaan allekirjoittajille ratifiointia tai hyväksyntää varten. Ratifiointi- tai hyväksymisasiakirjat talletetaan tallettajan huostaan.

40 artikla

Alueellinen soveltaminen

1 Kukin valtio tai kukin alueellinen taloudellinen yh- dentymisjärjestö voi allekirjoittamisen, ratifioinnin, hy- väksymisen tai liittymisen yhteydessä julistaa tallettajan

huostaan talletetussa julistuksessa, että tämä sopimus si- too sitä kaikkien alueiden osalta, joista se on vastuullinen kansainvälisten suhteiden osalta, tai yhden tai useamman kyseisen alueen osalta. Julistusta aletaan soveltaa saman- aikaisesti tämän sopimuksen tullessa voimaan kyseisen sopimuspuolen osalta.

2 Kukin sopimuspuoli voi myöhemmässä vaiheessa si- toutua sopimukseen muun julistuksessa mainitun alueen osalta tallettamalla tallettajan haltuun sitä koskevan julis- tuksen. Tällaisen alueen osalta tämä sopimus tulee voi- maan 90. päivänä tallettajan vastaanotettua kyseisen ju- listuksen.

3 Kaikki kahden edellisen kohdan perusteella tehdyt julistukset voidaan irtisanoa minkä tahansa tällaisessa ju- listuksessa määritellyn alueen osalta ilmoittamalla asiasta tallettajalle. Jollei 47 artiklan 3 kohdasta muuta johdu, irtisanominen tulee voimaan vuoden kuluttua siitä, kun talteenottaja on vastaanottanut kyseisen ilmoituksen.

4 Edellä 1 artiklan 10 kohdan tarkoitettua ’’alueen’’ määritelmää on tulkittava ottaen huomioon kaikki tämän artiklan mukaisesti talletetut julistukset.

41 artikla

Liittyminen

Tämä pöytäkirja on siitä päivämäärästä, jolloin pöytäkir- jan allekirjoitusmääräaika päättyy avoin niiden valtioiden ja alueellisen taloudellisen yhdentymisjärjestöjen liittymi- selle, jotka ovat allekirjoittaneet peruskirjan edellytyk- sillä, jotka peruskirjaa käsittelevä konferenssi hyväksyy. Liittymiskirjat talletetaan tallettajan huostaan.

42 artikla

Muutokset

1 Jokainen sopimuspuoli voi tehdä muutosehdotuksia tähän sopimukseen.

2 Sihteeristö antaa kaikki tämän sopimuksen muutos- ehdotukset sopimuspuolten tiedoksi vähintään kolme kuukautta ennen päivämäärää, jona se annetaan perus- kirjaa käsittelevän konferenssin hyväksyttäväksi.

3 Sihteeristö antaa peruskirjaa käsittelevän konferens- sin hyväksymät tämän sopimuksen muutokset tiedoksi tallettajalle, joka toimittaa ne kaikille sopimuspuolille ra- tifiointia tai hyväksymistä varten.

4 Tämän sopimuksen muutosten ratifiointi- ja hyväk- symiskirjat talletetaan tallettajan huostaan. Muutokset tulevat voimaan ne ratifioineiden tai hyväksyneiden sopi- muspuolten välillä 90. päivänä sen jälkeen, kun vähintään kolme neljännestä sopimuspuolista, on tallettanut ratifi- ointi- ja hyväksymiskirjat tallettajan huostaan. Kaikkien muiden sopimuspuolten osalta muutokset astuvat voi- maan 90. päivänä sen jälkeen, kun mainittu sopimuspuoli on tallettanut muutoksia koskevat ratifiointi- tai hyväk- symiskirjansa.

43 artikla

Assosiointisopimukset

1 Peruskirja konferenssi oikeuttaa assosiointisopimuk- sista neuvottelemiseen valtioiden tai alueellisten taloudel- listen yhdentymisjärjestöjen kanssa tai kansainvälisten järjestöjen kanssa peruskirjan sekä tämän sopimuksen ja yhden tai useamman pöytäkirjan tavoitteiden ja periaat- teiden edistämiseksi.

2 Suhteet assosioidun valtion, alueellisen taloudellisen yhdentymisjärjestön tai kansainvälisen järjestön kanssa sekä tästä johtuvat oikeudet ja velvoitteet on mukautet-

tava assosioinnin erityisolosuhteisiin ja täsmennetään kussakin tapauksessa assosiointisopimuksessa.

44 artikla

Voimaantulo

1 Tämä sopimus tulee voimaan 90. päivänä sen jäl- keen, kun 30. valtio tai alueellinen taloudellinen yhden- tymisjärjestö, joka on allekirjoittanut peruskirjan 16 päi- vänä kesäkuuta 1995, on tallettanut ratifiointi-, hyväksy- mis-, tai liittymisasiakirjansa.

2 Kunkin valtion tai alueellisen taloudellisen yhdenty- misjärjestön osalta, joka ratifioi tai hyväksyy tämän pöy- täkirjan tai liittyy siihen 30. ratifiointi- tai hyväksymis- asiakirjan tallettamisen jälkeen, tämä pöytäkirja tulee voimaan 90. päivänä sen jälkeen, kun kyseinen valtio tai alueellinen taloudellinen yhdentymisjärjestö on talletta- nut ratifiointi-, hyväksymis-, tai liittymisasiakirjansa.

3 Edellä 1 kohdassa tarkoittamassa mielessä alueelli- sen taloudellisen yhdentymisen järjestön tallettamaa asia- kirjaa ei lueta lisäyksenä kyseisen järjestön jäsenmaiden tallettamiin kirjoihin.

45 artikla

Väliaikainen soveltaminen

1 Allekirjoittajat sopivat tämän sopimuksen soveltami- sesta väliaikaisesti siihen asti, kunnes se tulee voimaan al- lekirjoittajien kesken 44 artiklan mukaisesti, siltä osin kuin tämä väliaikainen soveltaminen ei ole ristiriidassa niiden perustuslain tai lakien ja asetusten kanssa.

2 a) Xxx estämättä, mitä 1 kohdassa määrätään, kukin allekirjoittaja voi allekirjoituksen yhteydessä tallet- taa tallettajan huostaan julistuksen, jonka mukaan se ei voi hyväksyä väliaikaista soveltamista. Edellä 1 kohdassa tarkoitettua velvoitetta ei sovelleta alle- kirjoittajaan, joka on antanut kyseisen julistuksen. Kukin tällainen allekirjoittaja voi milloin tahansa irtisanoa kyseisen julistuksen tallettajalle osoitetulla kirjallisella ilmoituksella.

b) Edellä a alakohdan mukaisen julistuksen antanut allekirjoittaja tai sen investoijat eivät voi vaatia it- selleen väliaikaisesta soveltamisesta saatavaa hyötyä 1 kohdan nojalla.

c) Xxx estämättä, mitä a alakohdassa määrätään, ku- kin allekirjoittaja, joka antaa a alakohdassa tarkoi- tetun julistuksen, soveltaa väliaikaisesti VII osaa sii- hen asti, kunnes tämä sopimus tulee sen osalta voi- maan 44 artiklan mukaisesti, siltä osin kuin tämä

väliaikainen soveltaminen ei ole ristiriidassa sen la- kien ja asetusten kanssa.

3 a) Kukin allekirjoittaja voi lopettaa tämän sopimuksen väliaikaisen soveltamisen ilmoittamalla tallettajalle kirjallisesti aikeestaan olla tulematta tämän sopi- muksen sopimuspuoleksi. Väliaikainen soveltami- nen päättyy kunkin sopimuspuolen osalta 60 päivän kuluttua päivästä, jona tallettaja on vastaanottanut allekirjoittajan kirjallisen ilmoituksen.

b) Siinä tapauksessa, että allekirjoittaja lopettaa väliai- kaisen soveltamisensa a alakohdan mukaisesti, alle- kirjoittajan velvoite 1 kohdan mukaisesti soveltaa III ja V osia kaikkiin muiden allekirjoittajien inves- toijien sen alueella toteuttamiin investointeihin säi- lyy kuitenkin voimassa kyseisten investointien osalta 20 vuotta alkaen soveltamisen todellisesta päättymispäivästä, jollei c kohdassa toisin määrätä.

c) Edellä b alakohtaa ei sovelleta liitteessä PA luetel- tuihin allekirjoittajiin. Allekirjoittaja poistetaan liit- teen PA luettelosta heti, kun tallettaja on saanut siltä tätä koskevan pyynnön.

4 Siihen asti, kunnes sopimus tulee voimaan, allekir- joittajat kokoontuvat säännöllisin väliajoin väliaikaiseen peruskirjaa käsittelevään konferenssiin, jonka ensimmäi- sen kokouksen kutsuu koolle 5 kohdassa tarkoitettu väli- aikainen sihteeristö viimeistään 180 päivän kuluttua 38 artiklassa mainitusta päivästä, jona tämä sopimus avataan allekirjoittamista varten.

5 Väliaikainen sihteeristö hoitaa väliaikaisesti sihtee- ristön tehtäviä tämän sopimuksen voimaantuloon saakka

44 artiklan mukaisesti ja sihteeristön muodostamiseen asti.

6 Soveltuvin osin 1 kohdan tai 2 kohdan c alakohdan mukaisesti ja jollei niistä muuta johdu, allekirjoittajat osallistuvat 37 artiklan 3 kohdan mukaisesti väliaikaisesta sihteeristöstä johtuviin kuluihin sopimuspuolten tavoin. Kaikki allekirjoittajien liitteeseen B tekemät muutokset lakkaavat olemasta voimassa tämän sopimuksen tullessa voimaan.

7 Tämän sopimuksen voimaantuloon saakka valtiolla tai alueellisella taloudellisen yhdentymisjärjestöllä, joka liittyy sopimukseen ennen sopimuksen voimaantuloa sen

41 artiklan nojalla on, kunnes sopimus astuu voimaan, samat tästä artiklasta johtuvat oikeudet ja velvoitteet kuin allekirjoittajalla.

46 artikla

Varaumat

Tähän sopimukseen ei voi tehdä varaumia.

47 artikla

Irtisanominen

1 Viiden vuoden kuluttua päivästä, jona tämä sopimus on tullut voimaan tietyn sopimuspuolen osalta, tämä voi milloin tahansa ilmoittaa tallettajalle kirjallisesti irtisano- vansa tämän sopimuksen.

2 Irtisanominen tulee voimaan vuoden kuluttua päi- västä, jona tallettaja on vastaanottanut ilmoituksen tai myöhempänä, irtisanomisilmoituksessa täsmennettynä ajankohtana.

3 Tämän sopimuksen määräyksiä sovelletaan muiden sopimuspuolten investoijien sopimuspuolen alueelle tote- uttamiin investointeihin tai irtisanovan sopimuspuolen in- vestoijien muiden sopimuspuolten alueella toteuttamiin investointeihin 20 vuoden ajan alkaen ajankohdasta, jona sopimuspuolen irtisanominen tulee voimaan.

4 Kaikki pöytäkirjat, joissa sopimuspuoli on osalli- sena, lakkaavat olemasta voimassa tämän sopimuspuolen osalta päivänä, jona sen tätä sopimusta koskeva irtisano- minen tulee voimaan.

48 artikla

Liitteiden ja päätösten asema

Tämän sopimuksen liitteet ja Lissabonissa 17 päivänä joulukuuta 1994 allekirjoitetun Euroopan energiaperus- kirjaa käsittelevän konferenssin päätösasiakirjan liitteessä

2 tarkoitetut päätökset ovat erottamaton osa tätä sopi- musta.

49 artikla

Tallettaja

Tämän sopimuksen tallettaja on Portugalin tasavallan hallitus.

50 artikla

Tekstien todistusvoimaisuus

Tämän vakuudeksi alla mainitut tätä varten asianmukai- sesti valtuutetut edustajat ovat allekirjoittaneet tämän so- pimuksen saksan, englannin, espanjan, ranskan, italian ja venäjän kielellä, kaikkien tekstien ollessa yhtä todistus- voimaiset, yhtenä kappaleena, joka on talletettuna Portu- galin tasavallan hallituksen haltuun.

Done at Lisbon on the seventeenth day of December in the year one thousand nine hundred and ninety-four.

Fait à Lisbonne, le dix-sept décembre mil neuf cent quatre-vingt-quatorze. Geschehen zu Lissabon am siebzehnten Dezember neunzehnhundertvierundneunzig.

Fatto a Lisbona il diciassettesimo giorno del mese di dicembre dell’anno millenovecentonovanta- quattro.

Hecho en Lisboa, el diecisiete de diciembre de mil novecientos noventa y cuatro. Udfærdiget i Lissabon, den syttende december nittenhundrede og fireoghalvfems.

'Eγtvs στη Λtσaβóva, στtç δć1a smτά ∆s1sµβp ou τou ćτouç x λta svta1óσta svsvήvτa τćσσspa.

Gedaan te Lissabon, de zeventiende december negentienhonderd vierennegentig. Feito em Lisboa, aos dezassete de Dezembro de mil novecentos e noventa e quatro.

Tehty Lissabonissa seitsemäntenätoista päivänä joulukuuta tuhatyhdeksänsataayhdeksänkym- mentäneljä.

Som skedde i Lissabon den sjuttonde december nittonhundranittiofyra.

Për Republikën e Shqipërisë

For Australia

Für die Republik Österreich

Pour le royaume de Belgique Voor het Koninkrijk België Für das Königreich Belgien

Cette signature engage également la Communauté française de Belgique, la Communauté flamande, la Communauté germanophone de Belgique, la Région wallonne, la Région flamande et la région de Bruxelles-Capitale.

Deze handtekening bindt eveneens de Vlaamse Gemeenschap, de Franse Gemeenschap van België, de Duitstalige Gemeenschap van België, het Waals Gewest en het Brussels Hoofdstedelijk Gewest.

Diese Unterschrift bindet ebenso die Flämische Gemeinschaft, die Französische Gemeinschaft Bel- giens, die Deutschsprachige Gemeinschaft Belgiens, die Flämische Region, die Wallonische Region und die Region Brüssel-Hauptstadt.

For Canada Pour le Canada

za Republiku Hrvatsku

For the Republic of Cyprus

Za Cˇ eskou Republiku

For Kongeriget Danmark

Eesti Vabariigi nimel

Por las Comunidades Europeas For De Europæiske Fællesskaber

Für die Europäischen Gemeinschaften

Гtа τtç Eupxmа 1ćç Kotvóτητsç

For the European Communities Pour les Communautés européennes Per le Comunità europee

Voor de Europese Gemeenschappen Pelas Comunidades Europeias Euroopan yhteisöjen puolesta

På Europeiska gemenskapernas vägnar

Suomen tasavallan puolesta

Pour la République française

Für die Bundesrepublik Deutschland

Гtа τηv Eλληvt1ή ∆ηµo1pаτ а

A Magyar Köztársaság nevében

Fyrir hönd Lydveldisins íslands

Thar cheann na hÉireann For Ireland

Per la Repubblica italiana

Latvijas Republikas varda

Für das Fürstentum Liechtenstein

Lietuvos Respublikos vardu

Pour le grand-duché de Luxembourg

For the Republic of Malta

Pentru Republica Moldova

Voor het Koninkrijk der Nederlanden

For Kongeriket Norge

Za Rzeczpospolita Polska

Pela República Portuguesa

Pentru Rômania

Za Slovenskú republiku

Za Republiko Slovenijo

Por el Reino de Espaňa

För Konungariket Sverige

Für die Schweizerische Eidgenossenschaft Pour la Confédération suisse

Per la Confederazione svizzera

Türkiye Cumhuriyeti adina

For the United Kingdom of Great Britain and Northern Ireland

For the United States of America

ENERGIAPERUSKIRJASTA TEHDYN SOPIMUKSEN LIITE

SISÄLLYSLUETTELO

Sivu

1 Liite EM

Energiaraaka-aineet ja -tuotteet

(1 artiklan 4 kohdan mukaisesti) 67

2 Liite NI

Energiaraaka-aineet ja -tuotteet, joita ei sovelleta määritelmään ’’taloudellinen toiminta energia- alalla’’

(1 artiklan 5 kohdan mukaisesti) 68

3 Liite TRM

Ilmoittaminen ja vaiheittainen poistaminen (TRIMS)

(5 artiklan 4 kohdan mukaisesti) 68

4 Liite N

Luettelo sopimuspuolista, jotka pyytävät, että kauttakuljetus koskisi vähintään kolmea eri aluetta

(7 artiklan 10 kohdan a alakohdan mukaisesti) 69

5 Liite VC

Luettelo sopimuspuolista, jotka ovat vapaaehtoisesti sitoutuneet noudattamaan 10 artiklan

3 kohtaa

(10 artiklan 6 kohdan mukaisesti) 69

6 Liite ID

Luettelo sopimuspuolista, jotka eivät salli investoijan viedä samaa riitaa kansainvälisen välitysme- nettelyn ratkaistavaksi myöhemmässä vaiheessa 26 artiklan mukaisesti

(26 artiklan 3 kohdan b alakohdan i alakohdan mukaisesti) 70

7 Liite IA

Luettelo sopimuspuolista, jotka eivät salli investoijan tai sopimuspuolen viedä 10 artiklan 1 koh- dan viimeistä virkettä koskevaa riitaa kansainvälisen välitysmenettelyn ratkaistavaksi

(26 artiklan 3 kohdan c alakohdan ja 27 artiklan 2 kohdan mukaisesti) 70

8 Liite P

Erityinen alueellinen riitojen ratkaisumenettely

(27 artiklan 3 kohdan i alakohdan mukaisesti) 70

9 Liite G

GATT-sopimuksen ja sen liiteasiakirjojen määräysten soveltamista koskevat poikkeukset ja säännöt

(29 artiklan 2 kohdan a alakohdan mukaisesti) 72

10 Liite TFU

Entisen Sosialististen neuvostotasavaltojen liiton valtioiden välisiä kauppasopimuksia koskevat määräykset

(29 artiklan 2 kohdan b alakohdan mukaisesti) 75

11 Liite D

Kauppaan liittyvien riitojen ratkaisua koskevat väliaikaiset määräykset

(29 artiklan 7 kohdan mukaisesti) 76

12 Liite B

Peruskirjasta johtuvien kulujen jakamista koskeva kaava

(37 artiklan 3 kohdan mukaisesti) 80

13 Liite PA

Luettelo allekirjoittajista, jotka eivät hyväksy 45 artiklan 3 kohdan b alakohdan väliaikaista so- veltamista

(45 artiklan 3 kohdan c alakohdan mukaisesti) 80

14 Liite T

Sopimuspuolten hyväksymät siirtymäkauden toimenpiteet

(32 artiklan 1 kohdan mukaisesti) 81

1 Liite EM

ENERGIARAAKA-AINEET JA -TUOTTEET

(1 artiklan 4 kohdan mukaisesti)

Ydinenergia

2612 Uraani- ja toriummalmit ja -rikasteet. 2612 10 Uraanimalmit ja -rikasteet.

2612 20 Toriummalmit ja -rikasteet.

2844 Radioaktiiviset kemialliset alkuaineet ja radioaktiiviset isotoopit (myös halkeamiskelpoiset ja hyötöaineena käytettävät kemialliset alkuaineet ja isotoopit) sekä niiden yhdisteet; näitä tuot- teita sisältävät seokset ja jätteet.

2844 10 Luonnonuraani ja sen yhdisteet.

2844 20 U-235-rikasteinen uraani ja sen yhdisteet; plutonium ja sen yhdisteet.

2844 30 U-235:n suhteen köyhdytetty uraani ja sen yhdisteet; torium ja sen yhdisteet.

2844 40 Radioaktiiviset alkuaineet, isotoopit ja yhdisteet, muut kuin alanimikkeisiin 2844 10, 2844 20

tai 2844 30 kuuluvat.

2844 50 Ydinreaktorien käytetyt (säteilytetyt) polttoaine-elementit (panokset). 2845 10 Raskas vesi (deuteriumoksidi).

Hiili, maakaasu, öljy ja öljytuotteet, sähköenergia

2701 Kivihiili, briketit ja niiden kaltaiset kivihiilestä valmistetut kiinteät polttoaineet. 2702 Ruskohiili, myös yhteenpuristettu, ei kuitenkaan gagaatti (jet).

2703 Turve (myös turvepehku), myös yhteenpuristettu.

2704 Kivihiilestä, ruskohiilestä tai turpeesta saatu koksi ja puolikoksi, myös yhteenpuristettu; retort- tihiili.

2705 Kivihiilikaasu, vesikaasu, generaattorikaasu ja niiden kaltaiset kaasut, ei kuitenkaan maaöljy- kaasut ja muut kaasumaiset hiilivedyt.

2706 Kivihiili-, ruskohiili- ja turveterva sekä muu kivennäisterva, myös vedetön tai osittain tislattu, myös ns. preparoitu terva.

2707 Öljyt ja muut korkean lämpötilan kivihiilitervan tislaustuotteet; niiden kaltaiset tuotteet, joissa aromaattisten ainesosien paino on suurempi kuin muiden kuin aromaattisten ainesosien paino (esimerkiksi bentsoli, toluoli, ksyloli, naftaleeni, muut aromaattiset hiilivetyseokset, fenolit, kreosoottiöljyt ja muut).

2708 Piki ja pikikoksi, kivihiilitervasta ja muusta kivennäistervasta saatu. 2709 Maaöljyt ja bitumisista kivennäisistä saadut öljyt, raa’at.

2710 Maaöljyt ja bitumisista kivennäisistä saadut öljyt, muut kuin raa’at.

2711 Maaöljykaasut ja muut kaasumaiset hiilivedyt: nestemäisinä:

— maakaasu

— propaani

— butaanit

— eteeni, propeeni, buteeni ja butadieeni (2711 14)

— muut,

kaasumaisessa tilassa:

— luonnonkaasu eli maakaasu,

— muut.

2713 Maaöljykoksi, maaöljybitumi ja muut maaöljyjen tai bitumisista kivennäisistä saatujen öljyjen jätetuotteet.

2714 Luonnonbitumi ja -asfaltti; bitumi- tai öljyliuske ja bitumipitoinen hiekka; asfaltiitit ja asfaltti- kivi.

2715 Luonnonasfalttiin, luonnonbitumiin, maaöljybitumiin, kivennäistervaan tai kivennäistervapi- keen perustuvat bitumiset seokset (esim. bitumimastiksi ja ’’cut-backs’’).

2716 Sähköenergia.

Muu energia

4401 10 Polttopuu rankoina, pölkkyinä, halkoina, oksina, risukimppuina tai niiden kaltaisissa muo- doissa.

4402 Puuhiili (myös kuori- ja pähkinähiili), myös yhteenpuristettu.

2 Liite NI

ENERGIARAAKA-AINEET JA -TUOTTEET, JOITA EI SOVELLETA MÄÄRITELMÄÄN ’’TALOUDELLINEN TOIMINTA ENERGIA-ALALLA’’

(1 artiklan 5 kohdan mukaisesti)

4401 10 Polttopuu rankoina, pölkkyinä, halkoina, oksina, risukimppuina tai niiden kaltaisissa muo- doissa.

4402 Puuhiili (myös kuori- ja pähkinähiili), myös yhteenpuristettu.

3 Liite TRM

ILMOITTAMINEN JA VAIHEITTAINEN POISTAMINEN (TRIMS)

(5 artiklan 4 kohdan mukaisesti)

1 Kukin sopimuspuoli ilmoittaa sihteeristölle kaikki kauppaan liittyvät investointitoimenpiteet, joita se so- veltaa ja jotka eivät ole 5 artiklan määräysten mukaisia:

a) 90 päivän kuluessa tämän sopimuksen voimaantulosta, jos sopimuspuoli on GATT-osapuoli tai

b) 12 kuukauden kuluessa tämän sopimuksen voimaantulosta, jos sopimuspuoli ei ole GATTin osapuoli.

Kauppaan liittyvät yleisesti tai erityisesti sovellettavat investointitoimenpiteet sekä niiden olennaisin si- sältö ilmoitetaan.

2 Jos kauppaan liittyviä investointitoimenpiteitä sovelletaan harkintavallan nojalla, ilmoitetaan jokainen yksittäinen soveltamistapaus. Mitään tietoa, joka voi vahingoittaa yksittäisten yritysten laillisia kaupalli- sia etuja, ei tarvitse tuoda ilmi.

3 Kukin sopimuspuoli poistaa kaikki kauppaan liittyvät investointitoimenpiteet, joista on ilmoitettu 1 koh- dan mukaan:

a) kahden vuoden kuluessa tämän sopimuksen voimaantulosta, jos sopimuspuoli on GATTin osapuoli tai

b) kolmen vuoden kuluessa tämän sopimuksen voimaantulosta, jos sopimuspuoli ei ole GATTin osa- puoli.

4 Edellä 3 kohdassa tarkoitetun ajanjakson kuluessa sopimuspuoli ei saa muuttaa kauppaan liittyvän

1 kohdan mukaisesti ilmoitetun investointitoimenpiteen ehtoja suhteessa niihin, jotka olivat käytössä tämän sopimuksen voimaantulopäivänä tavalla, joka lisäisi ristiriitaa tämän sopimuksen 5 artiklan mää- räysten kanssa.

5 Sen estämättä, mitä tämän liitteen 4 kohdassa määrätään, sopimuspuoli voi soveltaa tätä kauppaan liitty- vää investointitoimenpidettä uuteen investointiin poistamisvaiheen aikana, jotta 1 kohdan mukaisesti il- moitetussa kauppaan liittyvän investointitoimenpiteen alaisina oleville vakiintuneille yrityksille ei koituisi haittaa, jos:

a) kyseisen investoinnin tuotteet ovat vakiintuneiden yritysten tuotteiden kaltaisia ja

b) tämä soveltaminen on välttämätöntä kilpailuolosuhteiden vääristymien estämiseksi uuden investoinnin ja vakiintuneiden yritysten välillä.

Kaikki uuteen investointiin sovellettavat kauppaan liittyvät investointitoimenpiteet ilmoitetaan sihteerille. Kilpailuvaikutuksen kannalta kyseisen kauppaan vaikuttava investointitoimenpiteen ehtojen on oltava samanarvoiset kuin vakiintuneisiin yrityksiin sovellettavat ja toimenpide lakkautetaan samaan aikaan.

6 Jos jäsenvaltio tai alueellinen taloudellinen yhdentymisjärjestö liittyy tähän sopimukseen sen voimaantu- lon jälkeen,

a) edellä 1 ja 2 kohdassa tarkoitettu ilmoittaminen suoritetaan jälkimmäisenä 1 kohdan mukaan sovel- lettavana päivänä tai liittymisasiakirjan tallettamispäivänä

b) poistamisvaihe päättyy jälkimmäisenä 3 kohdan mukaan sovellettavista päivistä tai päivänä, jona sopi- mus tulee voimaan kyseisen valtion tai alueellisen taloudellisen yhdentymisjärjestön osalta.

4 Liite N

LUETTELO SOPIMUSPUOLISTA, JOTKA PYYTÄVÄT, ETTÄ KAUTTAKULJETUS KOSKISI VÄHINTÄÄN KOLMEA ERI VYÖHYKETTÄ

(7 artiklan 10 kohdan a xxxxxxxxx mukaan)

1 Kanada ja Yhdysvallat.

5 Liite VC

LUETTELO SOPIMUSPUOLISTA, JOTKA OVAT VAPAAEHTOISESTI SITOUTUNEET NOUDATTAMAAN 10 ARTIKLAN 3 KOHTAA

(10 artiklan 6 kohdan mukaisesti)

6 Liite ID

LUETTELO SOPIMUSPUOLISTA, JOTKA EIVÄT SALLI INVESTOIJAN VIEDÄ SAMAA RIITAA KANSAINVÄLISEN VÄLITYSMENETTELYN RATKAISTAVAKSI MYÖHEMMÄSSÄ VAIHEESSA 26 ARTIKLAN MUKAISESTI

(26 artiklan 3 kohdan b alakohdan i alakohdan mukaisesti)

1 Australia

2 Azerbaidzˇ an

3 Bulgaria

4 Kanada

5 Kroatia

6 Kypros

7 Tsˇekin tasavalta

8 Euroopan yhteisöt

9 Suomi

10 Kreikka

11 Unkari

12 Irlanti

13 Italia

14 Japani

15 Kazakstan

16 Norja

17 Puola

18 Portugali

19 Romania

20 Venäjän federaatio

21 Slovenia

22 Espanja

23 Ruotsi

24 Yhdysvallat

7 Liite IA

LUETTELO SOPIMUSPUOLISTA, JOTKA EIVÄT SALLI INVESTOIJAN TAI SOPIMUSPUOLEN VIEDÄ 10 ARTIKLAN 1 KOHDAN VIIMEISTÄ VIRKETTÄ KOSKEVAA RIITAA KANSAINVÄLI- SEN VÄLITYSMENETTELYN RATKAISTAVAKSI

(26 artiklan 3 kohdan c alakohdan ja 27 artiklan 2 kohdan mukaisesti)

1 Australia

2 Kanada

3 Unkari

4 Norja

8 Liite P

ERITYINEN ALUEELLINEN RIITOJEN RATKAISUMENETTELY

(27 artiklan 3 kohdan i alakohdan mukaisesti)

I OSA

1 Kanada

2 Australia

II OSA

1 Milloin tuomioistuin ratkaisussaan katsoo, että sopimuspuolen alueellisen tai paikallisen hallintoelimen tai viranomaisen, jäljempänä ’’vastuunalainen osapuoli’’ soveltama toimenpide ei ole sopimuksen määrä- yksen mukainen, vastuunalainen osapuoli toteuttaa kaikki mahdolliset asianmukaiset toimenpiteet sopi- muksen noudattamisen varmistamiseksi kyseisen toimenpiteen osalta.

2 Vastuunalainen osapuoli ilmoittaa sihteeristölle kirjallisesti aikeistaan sopimuksen noudattamiseksi kysei- sen toimenpiteen osalta 30 päivän kuluessa ratkaisun antamisesta. Sihteeristö toimittaa ilmoituksen perus- kirjaa käsittelevälle konferenssille, aikaisimmassa sopivassa tilaisuudessa kuitenkin viimeistään ilmoituk- sen vastaanottamista seuraavan peruskirjaa käsittelevän konferenssin kokouksen aikana. Jos välittömän noudattamisen takaaminen ei ole käytännössä mahdollista, vastuunalaisella osapuolella on oltava koh- tuullinen määräaika noudattamisen toteuttamiseksi. Riidan osapuolet sopivat kyseisestä kohtuullisesta määräajasta. Jos asiasta ei voida päästä sopimukseen, vastuunalainen osapuoli ehdottaa kohtuullista mää- räaikaa peruskirjakonferenssin hyväksyttäväksi.

3 Kun vastuunalainen osapuoli ei kykene varmistamaan noudattamista kyseisen toimenpiteen osalta koh- tuullisen määräajan perusteella, se pyrkii sopimaan riidan toisena osapuolena olevan sopimuspuolen pyynnöstä ja tämän kanssa, jäljempänä ’’vahinkoa kärsinyt osapuoli’’, asianmukaisesta korvauksesta mo- lempia osapuolia tyydyttäväksi riidan ratkaisuksi.

4 Jos tyydyttävästä korvauksesta ei ole sovittu 20 päivän kuluessa vahinkoa kärsineen osapuolen pyyn- nöstä, vahinkoa kärsinyt osapuoli voi peruskirjaa käsittelevän konferenssin suostumuksella, peruuttaa sel- laiset vastuunalaiseen osapuoleen kohdistuvat sopimusvelvoitteet, joiden se katsoo vastaavan niitä, jotka siltä kyseisen toimenpiteen seurauksena on evätty, siihen asti kunnes sopimuspuolet pääsevät sopimuk- seen riitansa ratkaisusta tai kyseinen toimenpide on saatettu sopimuksen mukaiseksi.

5 Harkitessaan peruutettavia velvoitteita vahinkoa kärsinyt osapuoli soveltaa seuraavia periaatteita ja me- nettelyjä:

a) Loukattu osapuoli pyrkii aluksi peruuttamaan velvoitteita, jotka koskevat samaa sopimuksen osaa, jonka osalta tuomioistuin on todennut rikkomuksen.

b) Jos loukattu osapuoli ei pidä samaan sopimuksen osaan kuuluvien velvoitteiden peruuttamista mah- dollisena tai tehokkaana, se voi pyrkiä peruuttamaan muihin sopimuksen osiin kuuluvia velvoitteita. Jos loukattu osapuoli päättää pyytää oikeutta peruuttaa velvoitteet tämän kohdan perusteella, se il- moittaa pyynnön perusteet peruskirjaa käsittelevälle konferenssille osoitetussa lupahakemuksessa.

6 Vastuunalaisen osapuolen kirjallisesti vahinkoa kärsineelle osapuolelle ja ratkaisun antaneen tuomioistui- men puheenjohtajalle osoitetun pyynnön perusteella tuomioistuin määrittää, onko loukatun osapuolen peruuttamien velvoitteiden taso kohtuuton ja jos, niin miltä osin. Jos tuomioistuinta ei voida kutsua koolle uudelleen, määrittämisen suorittaa yksi tai useampi pääsihteerin nimittämä sovittelija. Tämän koh- dan mukaan suoritettava määrittäminen on tehtävä 60 päivän kuluessa tuomioistuimelle esitetystä pyyn- nöstä tai pääsihteerin suorittamasta nimityksestä. Lopullista ja sitovaa määritysratkaisua odotettaessa vel- voitteita ei saa peruuttaa.

7 Peruuttaessaan velvoitteita vastuunalaista osapuolta kohtaan vahinkoa kärsinyt osapuoli pyrkii kaikin mahdollisin keinoin olemaan vaikuttamatta kielteisesti muiden sopimuspuolten sopimuksen nojalla naut- timiin oikeuksiin.

9 Liite G

GATT-SOPIMUKSEN JA SEN LIITEASIAKIRJOJEN MÄÄRÄYSTEN SOVELTAMISTA KOSKEVAT POIKKEUKSET JA SÄÄNNÖT

(29 artiklan 2 kohdan a alakohdan mukaisesti)

1 Seuraavia vuoden GATT 1947-sopimuksen ja sen liiteasiakirjojen määräyksiä ei sovelleta 29 artiklan 2 kohdan a alakohdan mukaisesti:

a) Tullitariffeja ja kauppaa koskeva yleissopimus (GATT)

II Myönnytysluettelot (ja tullitariffeja ja kauppaa koskevaan yleissopimukseen liittyvät luettelot)

IV Elokuvafilmejä koskevia erikoismääräyksiä

XV Valuuttajärjestelyt

XVIII Valtion taloudelliseen kehitykseen suuntaama tuki XXII Neuvottelut

XXIII Mitätöiminen ja huonontaminen XXV Sopimuspuolten yhteiset toimet

XXVI Hyväksyminen, voimaantulo ja rekisteröinti

XXVII Myönnytysten väliaikainen epääminen tai peruuttaminen XXVIII Luetteloiden muuttaminen

XXVIII bis Tariffineuvottelut

XXIX Tämän sopimuksen suhde Havannan peruskirjaan XXX Muutokset

XXXI Irtisanominen

XXXII Sopimuspuolet

XXXIII Liittyminen

XXXV Sopimuksen soveltamatta jättäminen tiettyjen sopimuspuolten kesken XXXVI Periaatteet ja tavoitteet

XXXVII Sitoumukset XXXVIII Yhteiset toimet

Liite H Liittyen XXVI artiklaan

Liite I Huomautuksia ja lisämääräyksiä (liittyen edellä mainittuihin GATT-artikloihin) Suojatoimenpiteet kehitystarkoituksiin

Sopimus ilmoittamisesta, neuvotteluista, riitojen ratkaisusta ja valvonnasta.

b) Liitetyt asiakirjat

i) Kaupan teknisiä esteitä koskeva sopimus (standardeja koskeva koodi)

Johdanto (1, 8 ja 9 kohdat)

1.3 Yleiset määräykset

2.6.4 Teknisten määräysten ja standardien laadinta, hyväksyminen ja soveltaminen keskushallinnon elinten toimesta

10.6 Teknisistä määräyksistä, standardeista ja varmentamisjärjestelmistä tiedottaminen

11 Tekninen apu muille sopimuspuolille

12 Kehitysmaiden erityis- ja erilliskohtelu

13 Kaupan teknisten esteiden komitea

14 Neuvottelut ja riitojen ratkaiseminen

15 Loppumääräykset

Liite 2 Tekniset asiantuntijaryhmät Liite 3 Paneelit

ii) Sopimus julkisista hankinnoista

iii) Sopimus VI, XVI ja XXIII artiklan tulkinnasta ja soveltamisesta (tukitoimenpiteet ja tasoitustullit)

10 Eräiden alkutuotteiden vientituki

12 Neuvottelut

13 Sovittelu, riitojen ratkaiseminen ja oikeutetut vastatoimet

14 Kehitysmaat

16 Vientituki- ja tasoituskomitea

17 Sovittelu

18 Riitojen ratkaiseminen

19.2 Hyväksyminen ja liittyminen

19.4 Voimaantulo

19.5(a) Kansallinen lainsäädäntö

19.6 Uudelleentarkastelu

19.7 Muutokset

19.8 Irtisanominen

19.9 Sopimuksen soveltamatta jättäminen tiettyjen sopimuspuolten välillä

19.11 Sihteeristö

19.12 Tallettaminen

19.13 Rekisteröinti

iv) Sopimus VII artiklan soveltamisesta

1.2 (b) (iv) Kauppa-arvo

11.1 Tullausarvon määritys

14 Liitteiden soveltaminen (viimeinen virke)

18 Instituutiot (Tullausarvokomitea)

19 Neuvottelut

20 Riitojen ratkaiseminen

21 Kehitysmaiden erityis- ja erilliskohtelu

22 Hyväksyminen ja liittyminen

24 Voimaantulo

25.1 Kansallinen lainsäädäntö

26 Tarkastelu

27 Muutokset

28 Irtisanominen

29 Sihteeristö

30 Tallettaminen

31 Rekisteröinti

Liite II Tekninen tullausarvokomitea Liite III Tilapäiset paneelit

Pöytäkirja VII artiklan soveltamista koskevaan sopimukseen (lukuunottamatta 1.7 ja 1.8; sovel- tuvine johdanto-osineen)

v) Sopimus hallintomenettelyistä tuontilisensoinnissa

1.4 Yleiset määräykset (viimeinen virke)

2.2 Automaattinen tuontilisensiointi (alahuomautus 2)

4 Instituutiot, neuvotteleminen ja riitojen ratkaiseminen

5 Loppumääräykset (lukuunottamatta 2 kohtaa)

vi) Sopimus VI artiklan soveltamisesta (polkumyynnin ehkäisemistä koskeva koodi)

13 Kehitysmaat

14 Polkumyyntikomitea

15 Neuvottelut, sovittelu ja riitojen ratkaiseminen

16 Loppumääräykset (lukuun ottamatta 1 ja 3 kohtaa)

vii) Kansainvälinen naudanlihasopimus

viii) Kansainvälinen maitotuotesopimus

ix) Siviili-ilma-alusten kauppaa koskeva sopimus

x) Julistus maksutasetarkoituksiin toteutetuista kauppatoimenpiteistä

c) Kaikki muut GATTin tai sen liiteasiakirjojen määräykset, jotka koskevat:

i) hallitusten avustusta kehitysmaiden taloudelliseen kehitykseen ja kohteluun, lukuun ottamatta erilliskohtelusta ja suosituimmuuskohtelusta, vastavuoroisuudesta ja kehitysmaiden täydestä osal- listumisesta 28 päivänä marraskuuta 1979 tehdyn päätöksen (L/4903) 1 - 4 artiklaa,

ii) asiantuntijakomiteoiden ja muiden lisäinstituutioiden perustamista ja toimintaa,

iii) allekirjoittamista, liittymistä, voimaantuloa, irtisanomista, tallettamista ja rekisteröintiä,

d) kaikkia sopimuksia, järjestelyjä, päätöksiä, tulkitsemismääräyksiä ja muita 1 kohdan a - c alakohdan määräysten mukaisesti toteutettuja yhteisiä toimenpiteitä.

2 Sopimuspuolet soveltavat ’’Julistusta maksutasetarkoituksiin toteutetuista kauppatoimenpiteistä’’ GATTiin kuulumattomien sopimuspuolten toimenpiteisiin, jos muut tämän sopimuksen määräykset salli- vat sen.

3 Tämän sopimuksen 29 artiklan 2 kohdan a alakohdan mukaan sovellettavissa määräyksissä vaadittujen ilmoittamisten osalta:

a) GATTiin tai sen liiteasiakirjoihin kuulumattomat sopimuspuolet toimittavat ilmoituksensa sihteeris- tölle. Sihteeristö toimittaa ilmoituksista jäljennökset kaikille sopimuspuolille. Sihteeristölle osoitetut ilmoitukset laaditaan jollakin tämän sopimuksen todistusvoimaisista kielistä. Liiteasiakirjat voidaan toimittaa ainoastaan sopimuspuolen omalla kielellä.

b) edellä a kohdassa annettuja määräyksiä ei sovelleta tämän sopimuksen sopimuspuoliin, jotka ovat myös GATTin ja sen liiteasiakirjojen sopimuspuolia, joita koskevat eri määräykset ilmoittamisen osalta.

4 Ydinaineiden kauppaa voidaan ohjata tähän kohtaan liittyvillä sopimuksilla, joihin viitataan Euroopan energiaperuskirjaa käsittelevän konferenssin päätösasiakirjan julistuksissa.

10 Liite TFU

ENTISEN SOSIALISTISTEN NEUVOSTOTASAVALTOJEN LIITON VALTIOIDEN VÄLISIÄ KAUPPASOPIMUKSIA KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET

(29 artiklan 2 kohdan b alakohdan mukaisesti)

1 Kaikki tämän sopimuksen allekirjoittavat ja siihen liittyvät sopimuspuolet ilmoittavat itse tai ilmoitus tehdään heidän nimissään kaikista 29 artiklan 2 kohdan b alakohdassa tarkoitetuista sopimuksista kirjal- lisesti sihteeristölle:

a) jos kyseinen sopimus on voimassa kolme kuukautta sen päivän jälkeen, jona ensimmäinen sopimus- puoli allekirjoittaa tai tallettaa sopimukseen liittymisestään tehdyt asiakirjat, viimeistään kuusi kuu- kautta allekirjoittamis-tai tallettamispäivän jälkeen

b) jos sopimus tulee voimaan myöhemmin kuin edellä a kohdassa tarkoitettuna ajankohtana, tarvittavan ajan kuluessa ennen sopimuksen voimaantuloa, jotta muut valtiot tai alueelliset taloudelliset yhdenty- misjärjestöt, jotka ovat allekirjoittaneet sopimuksen ja liittyneet siihen, jäljempänä ’’osapuolet, joita asia koskee’’, voisivat asianmukaisesti tarkistaa sopimuksen ja tehdä asiasta huomionsa kyseisille osa- puolille ja peruskirjaa käsittelevälle konferenssille ennen kyseisen sopimuksen voimaantuloa.

2 Ilmoitukseen on sisällytettävä:

a) jäljennökset sopimuksen alkuperäisteksteistä kaikilla allekirjoituskielillä,

b) mieluiten liitteen EM asettelun mukainen selostus erityisistä energiaraaka-aineista ja -tuotteista, joihin sopimusta sovelletaan,

c) kutakin GATTin ja sen liiteasiakirjoja koskevaa määräystä erikseen koskeva 29 artiklan 2 kohdan a alakohdan mukainen selitys olosuhteista, joiden vuoksi kyseisen sopimuksen sopimuspuolille on mahdotonta tai käytännössä soveltumatonta täysin noudattaa tarkoitettua määräystä,

d) kunkin sopimuspuolen toteuttamat erityistoimenpiteet edellä c kohdassa tarkoitettujen toimenpiteiden osalta

e) selostus sopimuspuolten ohjelmista tämän sopimuksen vastaisten säädösten vaiheittaiseksi vähentämi- seksi ja lopulliseksi poistamiseksi.

3 Edellä 1 kohdan mukaisesti ilmoitetun sopimuksen sopimuspuolet antavat osapuolille, joita asia koskee, kohtuullisen mahdollisuuden neuvotella niiden kanssa tällaisesta sopimuksesta, ja harkitsevat niiden esit- tämiä näkökohtia. Osapuolen, jota asia koskee, pyynnöstä peruskirjaa käsittelevä konferenssi tutkii sopi- muksen ja voi antaa sitä koskevia suosituksia.

4 Peruskirjaa käsittelevä konferenssi tarkistaa säännöllisesti 1 kohdan mukaisesti ilmoitettujen sopimusten soveltamisen ja tapahtuneen kehityksen sopimuksen niiden määräysten poistamisessa, jotka eivät ole yh- denmukaisia GATTin ja sen liiteasiakirjojen määräysten kanssa, joita sovelletaan 29 artiklan 2 kohdan a alakohdan nojalla. Osapuolen, jota asia koskee, pyynnöstä peruskirjaa käsittelevä konferenssi voi antaa kyseistä sopimusta koskevia suosituksia.

5 Poikkeuksellisen kiireellisissä olosuhteissa 29 artiklan 2 kohdan b alakohdassa tarkoitettu sopimus voi tulla voimaan ilman 1 kohdan b alakohdassa ja 2 ja 3 kohdassa tarkoitettua ilmoittamista ja neuvotteluja, jos sopimuksesta ilmoitetaan ja annetaan mahdollisuus mainittuihin neuvotteluihin pikaisesti. Tällaisessa tapauksessa sopimuspuolet kuitenkin antavat säädetyn mukaisesti tiedoksi sopimustekstin 2 kohdan a ala- kohdan mukaisesti viipymättä sopimuksen voimaantulon jälkeen.

6 Sopimuspuolet, jotka ovat 29 artiklan 2 kohdan b alakohdassa tarkoitetun sopimuksen sopimuspuolia tai liittyvät kyseisen kaltaiseen sopimukseen, sitoutuvat rajoittamaan sen ristiriitaisuutta GATTin ja sen liite- asiakirjojen määräysten kanssa, jota sovelletaan 29 artiklan 2 kohdan a alakohdan nojalla välttämättö- miin tapauksiin erityisolosuhteiden huomioon ottamiseksi ja soveltamaan kyseistä sopimusta tavalla, joka mahdollisimman vähän poikkeaa mainituista määräyksistä. Sopimuspuolet tekevät kaikkensa toteuttaak- seen korjaavat toimenpiteet osapuolten, joita asia koskee, huomioiden mukaisesti ja ottaen huomioon peruskirjaa käsittelevän konferenssin suositukset.

11 Liite D

KAUPPAAN LIITTYVIEN RIITOJEN RATKAISUA KOSKEVAT VÄLIAIKAISET MÄÄRÄYKSET

(29 artiklan 7 kohdan mukaisesti)

1 a) Sopimuspuolet tekevät keskinäisissä suhteissaan parhaansa yhteistyön ja neuvottelujen avulla ratkais- takseen osapuolia tyydyttävällä tavalla kaikki sellaisiin olemassaoleviin toimenpiteisiin liittyvät riidat, jotka voivat olennaisesti vaikuttaa 5 ja 29 artiklan mukaisesti kauppaan sovellettavien määräysten noudattamiseen.

b) Kukin sopimuspuoli voi kirjallisesti pyytää miltä tahansa sopimuspuolelta neuvotteluja kaikista toisen sopimuspuolen olemassaolevista toimenpiteistä, joiden se katsoo voivan olennaisesti vaikuttaa 5 tai 29 artiklan mukaisesti kauppaan sovellettavien määräysten noudattamiseen. Neuvotteluja pyytävä sopi- muspuoli täsmentää mahdollisimman tarkasti valituksen kohteena olevan toimenpiteen ja ilmoittaa asian kannalta olennaisina pitämänsä 5 tai 29 artiklan ja GATTin tai sen liiteasiakirjojen määräykset. Tämän kohdan mukaiset neuvottelupyynnöt ilmoitetaan sihteeristölle, joka antaa sopimuspuolille säännöllisesti tiedon ilmoitetuista, käynnissä olevista neuvotteluista.

c) Kukin sopimuspuoli käsittelee luottamuksellisiksi tai suojatuiksi luokiteltuja ja kirjalliseen pyyntöön vastauksena saatuja tai siihen kuuluvia tietoja tai keskustelujen aikana saatuja tietoja samalla tavalla kuin tiedot antava sopimuspuoli.

d) Pyrkiessään ratkaisemaan kysymyksiä, jotka yhden sopimuspuolen mukaan vaikuttavat kauppaan 5 tai 29 artiklan mukaisesti sovellettavien määräysten noudattamiseen tämän ja jonkun muun sopimuspuo- len välillä, neuvotteluihin tai muuhun riitojen ratkaisumenettelyyn osallistuvat sopimuspuolet tekevät parhaansa estääkseen ratkaisun, joka voisi vaikuttaa kielteisesti jonkin muun sopimuspuolen kaup- paan.

2 a) Jos sopimuspuolet eivät ole ratkaisseet riitaansa tai sopineet sen ratkaisemisesta sovittelun, välitysme- nettelyn, välitystuomion tai muun menettelyn avulla 60 päivän kuluessa 1 kohdan b alakohdassa tar- koitetun neuvottelupyynnön saamisesta, kumpikin sopimuspuoli voi osoittaa sihteeristölle kirjallisen pyynnön paneelin asettamisesta b – f alakohtien mukaisesti. Hakeva sopimuspuoli mainitsee pyynnös- sään riidan kohteen ja asian kannalta olennaisina pidetyt 5 tai 29 artiklan sekä GATTin ja sen liite- asiakirjojen määräykset. Sihteeristö toimittaa välittömästi jäljennökset kyseisestä hakemuksesta kai- kille sopimuspuolille.

b) Riidan ratkaisussa on otettava huomioon muiden sopimuspuolten edut. Kaikilla muilla sopimuspuo- lilla, joiden olennaiset edut liittyvät asiaan, on oikeus tulla paneelin kuulluksi ja esittää sille kirjalli- sesti huomautuksia, jos erimieliset sopimuspuolet ja sihteeristö ovat saaneet kyseisestä edusta tehdyn kirjallisen ilmoituksen viimeistään päivänä, jona paneeli c alakohdan mukaisesti on asetettu.

c) Paneeli katsotaan asetetuksi 45 päivän kuluttua päivästä, jona sihteeristö on vastaanottanut sopimus- puolelta a alakohdan mukaisen kirjallisen pyynnön.

d) Paneeli muodostetaan kolmesta pääsihteerin 7 kohdassa tarkoitetusta luettelosta valitsemaa jäsentä. Jollei erimielisten sopimuspuolten välillä ole muuta sovittu, paneelin jäsenet eivät voi olla erimielisten tai b alakohdan mukaisesti etunsa ilmoittaneiden sopimuspuolten kansalaisia eivätkä erimielisen tai b alakohdan mukaisesti etunsa ilmoittaneen alueellisen taloudellisen yhdentymisjärjestön jäsenvaltion kansalaisia.

e) Sopimuspuolet esittävät huomionsa paneelin jäsenten nimittämisestä 10 arkipäivän kuluessa eivätkä ne saa asettua nimityksiä vastaan muista kuin pakottavista syistä.

f) Paneelin jäsenet toimivat henkilökohtaisessa ominaisuudessaan eivätkä he saa etsiä tai vastaanottaa ohjeita miltään valtiolta tai muulta toimielimeltä. Kukin sopimuspuoli sitoutuu noudattamaan näitä periaatteita eikä pyri vaikuttamaan paneelin jäseniin heidän tehtävänsä suorittamisessa. Paneelin jäse- niä valittaessa otetaan huomioon tarve turvata jäsenten riippumattomuus sekä että paneeli edustaa riittävän monipuolista näkemystä ja että heillä on laajaa kokemusta.

g) Sihteeristö ilmoittaa välittömästi kaikille sopimuspuolille paneelin asettamisesta.

3 a) Peruskirjakonferenssi hyväksyy paneelimenettelyä varten tämän liitteen mukaisen työjärjestyksen. Ky- seisen työjärjestyksen on oltava mahdollisimman lähellä GATTia ja sen liiteasiakirjoja koskevaa työ- järjestystä. Lisäksi paneelilla on oikeus hyväksyä muita työjärjestyssääntöjä, jotka eivät saa olla risti- riidassa peruskirjaa käsittelevän konferenssin hyväksymän työjärjestyksen ja tässä liitteessä annettujen sääntöjen kanssa. Kun asia saatetaan paneelikäsittelyyn, kullakin erimielisellä sopimuspuolella ja muilla, 2 kohdan b alakohdan mukaisesti etunsa ilmoittaneella sopimuspuolella on oikeus vähintään kerran tulla paneelin kuulluksi ja esittää kirjallinen vastaväite. Lisäksi erimielisillä sopimuspuolilla on oikeus toimittaa kirjallinen vastaväite. Paneeli voi hyväksyä muun eduistaan 2 kohdan b alakohdan mukaisesti ilmoittaneen sopimuspuolen pyynnön saada käyttöönsä minkä tahansa paneelille kirjalli- sesti osoitetun huomion kyseisen huomion esittäneen sopimuspuolen suostumuksella.

Paneelikäsittely on luottamuksellinen. Paneeli käsittelee sille esitetyt kysymykset puolueettomasti mu- kaan lukien riitaan liittyvät tosiasiat ja toimenpiteiden 5 tai 29 artiklan mukaisesti kauppaan sovellet- tavien määräysten mukaisuuden. Suorittaessaan tehtäviään paneeli kuulee erimielisiä sopimuspuolia ja antaa niille asianmukaisen mahdollisuuden päästä osapuolia tyydyttävään ratkaisuun. Elleivät erimieli- set sopimuspuolet toisin sovi, paneeli perustaa ratkaisunsa erimielisten sopimuspuolten perusteluihin ja huomioihin. Paneelin lähtökohtana on oltava GATTin ja sen liiteasiakirjojen tulkinta GATTissa, eikä se saa asettaa kyseenalaiseksi sellaisten menettelyjen soveltuvuutta 5 tai 29 artiklan kanssa, joita GATT-osapuoli soveltaa muita GATTin osapuolia kohtaan, joihin se soveltaa GATTia, ja joita nuo muut osapuolet eivät ole vieneet riitojenratkaisumenettelyyn GATTissa.

Elleivät erimieliset sopimuspuolet ole sopineet toisin, kaikkien paneelia vaativien menettelyjen, mu- kaan lukien loppukertomuksen julkaiseminen, on oltava loppuunsuoritetut viimeistään 180 päivän ku- luttua paneelin asettamisesta; epäonnistuminen saattaa kaikki menettelyt päätökseen tässä määräajassa ei kuitenkaan vaikuta loppukertomuksen pätevyyteen.

b) Xxxxxxx määrittää toimivaltaisuutensa; tämä päätös on lopullinen ja sitova. Paneeli tutkii kaikki eri- mielisten sopimuspuolten väitteet, että riita ei ole paneelin toimivallassa ja päättää, onko väitettä käsi- teltävä ennakkoratkaisukysymyksenä vai osana käsiteltävää asiaa.

c) Kun esitetään kaksi pyyntöä tai useampi pyyntö paneelin asettamiseksi asiasisällöltään samankaltaisten riitojen ratkaisemiseksi, pääsihteeri voi kaikkien erimielisten sopimuspuolten suostumuksella asettaa yhden ainoan paneelin.

4 a) Tutkittuaan vastaväitteet paneeli toimittaa erimielisille sopimuspuolille kirjallisen kertomusluonnok- sensa selostusosan, mukaan lukien selostus asiakohdista ja tiivistelmä asianosaisten esittämistä peruste- luista. Erimielisille sopimuspuolille annetaan mahdollisuus esittää selostusosasta kirjallisia huomautuk- sia paneelin vahvistamana määräaikana.

Sopimuspuolten huomioiden vastaanottamisesta vahvistetun määräajan päätyttyä paneeli luovuttaa erimielisille sopimuspuolille alustavan kirjallisen selostuksen, johon kuuluu selostusosa sekä paneelin ehdottamat toteamukset ja päätökset paneelin antamana määräaikana riidan osapuolena mukana oleva sopimuspuoli voi toimittaa paneelille kirjallisen pyynnön, jossa pyydetään alustavan kertomuk- sen tiettyjen osien uudelleentarkastelua ennen loppukertomuksen julkaisemista. Ennen loppukerto- muksen julkaisemista paneeli voi halutessaan kokoontua yhdessä erimielisten sopimuspuolten kanssa tutkiakseen kyseisessä pyynnössä esille otettuja kysymyksiä.

Lopulliseen kertomukseen kuuluvat selostusosa (tosiasioiden kuvaus, tiivistelmä erimielisten sopimus- puolten esittämistä perusteluista), paneelin toteamukset ja päätökset sekä pohdinta esitetyistä peruste- luista alustavan kertomuksen erityisistä kohdista sitä uudelleen tarkasteltaessa. Loppukertomuksessa käsitellään kaikki asiaan liittyvät kysymykset, jotka on tuotu paneelin käsittelyyn ja jotka ovat tarpeen riidan ratkaisemiseksi, ja siinä on käytävä ilmi paneelin päätösten perusteet.

Paneeli julkaisee loppukertomuksensa toimittamalla sen nopeasti sihteeristölle ja erimielisille sopimus- puolille. Sihteeristö jakaa mahdollisimman pikaisesti kaikille sopimuspuolille loppukertomuksen sekä kaikki kirjalliset mielipiteet, jotka riidan osapuolena oleva sopimuspuoli haluaa lisätä siihen.

b) Jos paneeli tulee siihen päätökseen, että sopimuspuolen toteuttama tai ylläpitämä toimenpide ei ole 5 tai 29 artiklan määräysten mukainen tai GATTin tai sen liiteasiakirjan 29 artiklan mukaan sovelletta- van määräyksen mukainen, se voi loppukertomuksessaan suositella kyseiselle sopimuspuolelle maini- tun toimenpiteen tai menettelyn muuttamista tai sellaisesta luopumista saattaakseen toimintansa kysei- sen määräyksen mukaiseksi.

c) Peruskirjaa käsittelevä konferenssi hyväksyy välimiesten kertomuksen. Jotta peruskirjaa käsittelevällä konferenssilla olisi riittävästi aikaa paneelin kertomuksen tutkimiseen, se hyväksytään vasta 30 päivää sen jälkeen, kun sihteeristö on toimittanut kertomuksen kaikille sopimuspuolille. Sopimuspuolet, joilla on esitettävänään eriäviä mielipiteitä paneelin kertomuksesta, ilmoittavat kirjallisesti väitteidensä pe- rustelut sihteeristölle vähintään 10 päivää ennen päivämäärää, jona peruskirjaa käsittelevän konferens- sin on määrä tutkia kertomus sen hyväksymiseksi, ja sihteeristö antaa perustelut nopeasti tiedoksi kaikille sopimuspuolille. Erimielisillä sopimuspuolilla ja eduistaan 2 kohdan b alakohdan mukaisesti ilmoittaneilla sopimuspuolilla on oikeus täysipainoisesti osallistua peruskirjaa käsittelevän konferens- sin kyseiseen riitaan liittyvän paneelin kertomuksen tarkasteluun, ja niiden mielipiteet kirjataan muis- tiin kokonaisuudessaan.

d) Riitojen ratkaisemiseksi tehokkaasti kaikkien sopimuspuolten edun mukaisesti on erittäin tärkeää, että peruskirjaa käsittelevän konferenssin hyväksymiä paneelien loppukertomuksen päätöksiä ja suosituk- sia noudatetaan nopeasti. Sopimuspuoli, joka on peruskirjakonferenssin hyväksymän paneelin loppu- kertomuksessa annetun päätöksen tai suosituksen kohteena, antaa peruskirjaa käsittelevälle konfe- renssille tiedon aikomuksestaan saattaa toimintansa kyseisen päätöksen tai suosituksen mukaiseksi. Siinä tapauksessa, että välitön noudattaminen ei ole mahdollista, sopimuspuoli selittää viivytyksen perustelut peruskirjaa käsittelevälle konferenssille, ja sille annetaan kyseisen selityksen perusteella kohtuullinen määräaika noudattamisen toteuttamiseen. Riitojen ratkaisun tavoitteena on ristiriitaisten toimenpiteiden muuttaminen tai poistaminen.

5 a) Kun sopimuspuoli ei ole kohtuullisen määräajan kuluessa saattanut toimintaansa paneelin loppukerto- muksessa annetun peruskirjaa käsittelevän konferenssin hyväksymän päätöksen tai suosituksen mukai- seksi, riidan osapuolena oleva sopimuspuoli, jota kyseinen velvollisuuden laiminlyönti vahingoittaa, voi osoittaa laiminlyöneelle sopimuspuolelle kirjallisen pyynnön, jotta se aloittaisi neuvottelut molem- minpuolin hyväksyttävästä korvauksesta sopimiseksi. Laiminlyöneen sopimuspuolen, johon on otettu yhteyttä edellä mainitulla tavalla, on nopeasti aloitettava neuvottelut.

b) Jos laiminlyönyt sopimuspuoli kieltäytyy neuvottelemasta tai jos sopimuspuolet eivät ole päässeet so- puun 30 päivän kuluessa neuvottelupyynnön lähettämisestä, vahinkoa kärsinyt sopimuspuoli voi kirjal- lisesti pyytää peruskirjaa käsittelevää konferenssia myöntämään luvan peruuttaa sen laiminlyönyttä sopimuspuolta kohtaan olevia velvoitteita 5 ja 29 artiklan mukaisesti.

c) Peruskirjaa käsittelevä konferenssi voi myöntää vahinkoa kärsineelle sopimuspuolelle luvan peruuttaa sellaiset velvoitteensa laiminlyönyttä sopimuspuolta kohtaan 5 tai 29 artiklan määräysten tai GATTin tai liiteasiakirjojen määräysten mukaisesti siltä osin kuin niitä sovelletaan 29 artiklan nojalla, joita loukattu sopimuspuoli pitää olosuhteet huomioon ottaen vastaavina.

d) Velvoitteiden peruuttaminen on väliaikaista ja sitä sovelletaan ainoastaan siihen saakka, kunnes 5 tai 29 artiklan kanssa soveltumattomana pidetty toimenpide on poistettu tai kunnes on päädytty molem- min puolin tyydyttävään ratkaisuun.

6 a) Ennen 5 kohdan mukaista velvoitteiden peruuttamista vahinkoa kärsinyt sopimuspuoli antaa tiedon laiminlyöneelle sopimuspuolelle ehdottamansa lykkäyksen luonteesta ja laajuudesta. Jos laiminlyönyt sopimuspuoli osoittaa pääsihteerille kirjallisen vastalauseen vahinkoa kärsineen osapuolen ehdottaman velvoitteiden peruutuksen laajuudesta, vastalause annetaan välimiesmenettelyyn jäljempänä määrätyn mukaisesti. Ehdotettua velvoitteiden peruutusta ei voida panna täytäntöön ennen kuin välimiesmenet- tely on päättynyt ja välimiesten päätös on saatettu lopulliseksi ja sitovaksi e alakohdan mukaisesti.

b) Pääsihteeri nimittää vahinkoa kärsineen osapuolen peruutettavaksi ehdottamien velvoitteiden laajuu- den tutkimiseksi 2 kohdan d - f alakohdan mukaisesti välimiehistä koostuvan paneelin, joka mahdolli- suuksien mukaan on sama kuin 4 kohdan d alakohdassa tarkoitetun suosituksen antanut tai päätöksen tehnyt paneeli. Jollei peruskirjaa käsittelevä konferenssi päätä toisin, paneelikäsittelyyn sovellettava työjärjestys hyväksytään 3 kohdan a alakohdan mukaisesti.

c) Välimiespaneeli määrittää, onko vahinkoa kärsineen sopimuspuolen ehdottama velvoitteiden peruu- tuksen laajuus liiallinen suhteessa sen kärsimään vahinkoon, ja myönteisessä tapauksessa missä mää- rin. Se ei tarkastele uudelleen peruutettavien velvoitteiden sisältöä ellei tätä voida erottaa peruutetta- vien velvoitteiden laajuuden määrittämisestä.

d) Välimiespaneeli osoittaa kirjallisen päätöksensä vahinkoa kärsineelle ja laiminlyöneelle sopimuspuo- lelle ja sihteeristölle viimeistään 60 päivän kuluttua paneelin nimittämisestä tai muun vahinkoa kärsi- neen ja laiminlyöneelle sopimuspuolen sopiman määräajan kuluessa. Sihteeristö toimittaa päätöksen peruskirjaa käsittelevälle konferenssille mahdollisimman pikaisesti, kuitenkin viimeistään päätöksen vastaanottamista seuraavan peruskirjaa käsittelevän konferenssin aikana.

e) Välimiespaneeli tulee lopulliseksi ja sitovaksi 30 päivää sen jälkeen, kun se on esitetty peruskirjaa käsittelevälle konferenssille, ja vahinkoa kärsinyt sopimuspuoli voi soveltaa päätöksessä sallittua etui- suuksien peruutuksen laajuutta tavalla, jonka se katsoo vastaavaksi olosuhteet huomioon ottaen, jollei peruskirjaa käsittelevä konferenssi toisin päätä ennen 30 päivän määräajan päättymistä.

f) Peruuttaessaan velvoitteen laiminlyönyttä sopimuspuolta kohtaan vahinkoa kärsineen sopimuspuolen on pyrittävä mahdollisimman tarkasti olemaan vahingoittamatta muiden sopimuspuolten kauppaa.

7 Kukin sopimuspuoli, joka on myös GATTin jäsen, voi nimittää kaksi henkilöä, jotka voidaan valita GATTiin liittyvien riitojen ratkaisua käsitteleviksi välimiehiksi, jos henkilöt ilmoittavat olevansa käytettä- vissä ja jos he kykenevät toimimaan tässä liitteessä tarkoitettuina välimiehinä. Myös pääsihteeri voi pe- ruskirjaa käsittelevän konferenssin suostumuksella nimittää enintään 10 henkilöä, jotka ilmoittavat ole- vansa käytettävissä ja jotka kykenevät toimimaan välimiehinä 2 - 4 kohdan mukaisessa riitojen ratkaisu- menettelyssä. Lisäksi peruskirjaa käsittelevä konferenssi voi päättää muiden kansainvälisten elinten luette- loissa olevien, käytettävissä oleviksi ilmoittautuvien ja välimiehiksi kykenevien 20 henkilön nimittämisestä samoihin tehtäviin. Edellä selostetun mukaisesti nimetyistä henkilöistä muodostetaan riitojen ratkaisuun

käytettävissä olevien välimiesten luettelo. Kyseiset henkilöt valitaan puhtaasti puolueettomuuden, luotet- tavuuden ja arvostelukyvyn perusteella, ja heillä on oltava mahdollisimman hyvä kokemus kansainvälisen kaupan ja energiakysymysten alalta, erityisesti 29 artiklan mukaan sovellettavien määräysten osalta. Ni- mitetyt henkilöt eivät saa olla yhteydessä sopimuspuoliin tai vastaanottaa niiltä ohjeita missään tässä liitteessä selostetussa tehtävässä. Nimettyjen henkilöiden toimikausi, joka voidaan uusia, on viisi vuotta ja jatkuu, kunnes heidän seuraajansa on nimitetty. Henkilö, jonka toimikausi päättyy, jatkaa edelleen teh- tävässä, johon hänet on nimitetty tämän liitteen perusteella. Nimitetyn henkilön kuollessa, erotessa tehtä- västään tai tullessa kykenemättömäksi suorittamaan tehtäväänsä henkilön tehtävään nimittäneellä sopi- muspuolella tai pääsihteerillä on oikeus nimittää tehtävään toinen henkilö jäljellä olevan toimikauden ajaksi; pääsihteerin tekemälle nimitykselle vaaditaan peruskirjaa käsittelevän konferenssin hyväksyminen.

8 Tämän liitteen määräysten estämättä sopimuspuolia kehotetaan neuvottelemaan keskenään koko ratkai- sumenettelyn ajan riitansa ratkaisemiseksi.

9 Peruskirjaa käsittelevä konferenssi voi nimittää tai asettaa muita elimiä tai viranomaisia vastaamaan tässä liitteessä sihteeristölle ja pääsihteerille annettujen tehtävien hoitamisesta.

12 Liite B

PERUSKIRJASTA JOHTUVIEN KULUJEN JAKAMISTA KOSKEVA KAAVA

(37 artiklan 3 kohdan mukaisesti)

1 Sihteeristö määrittää joka vuosi sopimuspuolten maksettavaksi tulevat osuudet Yhdistyneiden Kansakun- tien säännöllisen talousarvioesityksen viimeisessä taulukossa vahvistetun prosenttiosuuden mukaan (täy- dennettynä teoreettisilla osuuksilla niiden sopimuspuolten osalta, jotka eivät ole Yhdistyneiden Kansa- kuntien jäseniä).

2 Tarvittaessa osuudet mukautetaan, jotta sopimuspuolten osuuksien kokonaissumma olisi 100 %.

13 Liite PA

LUETTELO ALLEKIRJOITTAJISTA, JOTKA EIVÄT HYVÄKSY 45 ARTIKLAN 3 KOHDAN B ALAKOHDAN SOVELTAMISTA

(45 artiklan 3 kohdan c alakohdan mukaisesti)

1 Tsˇekin tasavalta

2 Saksa

3 Unkari

4 Liettua

5 Puola

6 Slovakia

14 Liite T

SOPIMUSPUOLTEN HYVÄKSYMÄT SIIRTYMÄKAUDEN TOIMENPITEET

(32 artiklan 1 kohdan mukaisesti)

Xxxxxxxx siirtymäkauteen oikeutetuista sopimuspuolista

Albania Armenia Azerbaidzˇ an Valkovenäjä Bulgaria Kroatia

Tsˇekin tasavalta Viro

Georgia Unkari Kazakstan Kirgistan

Latvia Liettua Moldova Puola Romania Venäjä Slovakia Slovenia Tadzˇ ikistan

Turkmenistan Ukraina Uzbekistan

Luettelo siirtymäkauteen kuuluvista määräyksistä

Määräys Sivu

6 artiklan 2 kohta 82

6 artiklan 5 kohta 84

7 artiklan 4 kohta 86

9 artiklan 1 kohta 87

10 artiklan 7 kohta 88

14 artiklan 1 kohdan d alakohta 88

20 artiklan 3 kohta 89

22 artiklan 3 kohta 90

6 artikla 2 kohta

’’Kukin sopimuspuoli varmistaa, että sillä on oman lainkäyttövaltansa rajoissa tarvittavat ja asianmukaiset lait ja määräykset energia-alan taloudellisen toiminnan kaiken yksipuolisen ja suunnitellun kilpailunvastai- sen toiminnan vastustamiseksi, ja että se noudattaa kyseisiä säädöksiä.’’

Ala

MAA: ALBANIA

Ala

MAA: VALKO-VENÄJÄ

Kaikki energia-alat.

Hallinnon taso

Kansallinen.

Kuvaus

Albaniassa ei ole kilpailunvalvontaa koskevaa lakia. Säännöksiä kilpailunvalvonnasta ei ole 28 päivänä heinäkuuta 1993 anne- tussa laissa N:o 7746 hiilivedyistä eikä 17 päivänä helmikuuta 1994 annetussa laissa N:o 7796 mineraaleista. Sähköstä ei ole lakia, mutta sitä valmistellaan parhaillaan. Laki jätetään parla- mentille vuoden 1996 loppuun mennessä. Albania aikoo sisällyt- tää näihin lakeihin säännöksiä kilpailunvastaisesta toiminnasta.

Määräpäivä

31 päivänä tammikuuta 1998.

MAA: ARMENIA

Kaikki energia-alat.

Hallinnon taso

Kansallinen.

Kuvaus

Monopolien vastaista lainsäädäntöä valmistellaan parhaillaan.

Määräpäivä

1 päivänä tammikuuta 2000.

MAA: GEORGIA

Ala

Kaikki energia-alat.

Hallinnon taso

Kansallinen.

Ala

Kaikki energia-alat.

Hallinnon taso

Kansallinen.

Kuvaus

Tällä hetkellä enemmistö Armenian energia-aloista on valtion monopolin alainen. Kilpailua turvaavaa lakia ei ole. Tämän vuoksi kilpailua koskevia säädöksiä ei vielä sovelleta. Energiala- kia ei ole. Energiaa koskevat lakialoitteet on tarkoitus jättää parlamentille 1994. Lakien suunnitellaan sisältävän kilpailunvas- taista toimintaa koskevia säännöksiä, jotka yhtenäistetään Eu- roopan yhteisön kilpailua koskevan lainsäädännön kanssa.

Määräpäivä

31 päivänä joulukuuta 1997.

Kuvaus

Georgiassa valmistellaan parhaillaan monopolien purkua koske- via lakeja, ja näin ollen valtiolla on toistaiseksi monopoli kaik- kiin energialähteisiin ja -varoihin, mikä rajoittaa kilpailumah- dollisuuksia energia- ja polttoainealoilla.

Määräpäivä

1 päivänä tammikuuta 1999.

MAA: KAZAKSTAN

Ala

Kaikki energia-alat.

Hallinnon taso

Kansallinen.

Ala

MAA: AZERBAIDZˇ AN

Kuvaus

On hyväksytty laki kilpailun kehittämisestä ja monopolisen toi- minnan rajoittamisesta (N:o 656, annettu 11 päivänä kesäkuuta 1991), mutta se on yleisluonteinen. Lainsäädäntöä on kehitet-

Kaikki energia-alat.

Hallinnon taso

Kansallinen.

Kuvaus

Monopolien vastaista lainsäädäntöä valmistellaan parhaillaan.

Määräpäivä

1 päivänä tammikuuta 2000.

tävä edelleen, erityisesti hyväksymällä asiaan kuuluvia muutok- sia tai hyväksymällä uusi laki.

Määräpäivä

1 päivänä tammikuuta 1998.

MAA: KIRGISTAN

Ala

Kaikki energia-alat.

Hallinnon taso

Kansallinen.

Ala

MAA: VENÄJÄN FEDERAATIO

Kuvaus

Laki monopolien vastaisesta politiikasta on jo hyväksytty. Siirty- mäkausi on tarpeen tämän lain säännösten soveltamiseksi ener- gia-alalla, joka tällä hetkellä on tiukasti valtion säätelemä.

Määräpäivä

1 päivänä heinäkuuta 2001.

MAA: MOLDOVA

Ala

Kaikki energia-alat.

Hallinnon taso

Kansallinen.

Kaikki energia-alat.

Hallinnon taso

Federaatio.

Kuvaus

Venäjän federaatiossa on luotu yleiset kehykset monopolin vas- taisen lainsäädännön hyväksymiselle, mutta on hyväksyttävä muita oikeudellisia ja organisatorisia toimenpiteitä, joiden tar- koituksena on estää, rajoittaa tai poistaa monopolista toimintaa ja vilpillistä kilpailua, erityisesti energian alalla.

Määräpäivä

1 päivänä heinäkuuta 2001.

MAA: SLOVENIA

Kuvaus

Laki monopolististen toimien rajoittamisesta ja kilpailun kehittä- misestä, annettu 29 päivänä tammikuuta 1992, antaa organisato- riset ja oikeudelliset perusteet kilpailun kehittämiselle ja mono- polististen toimintojen ehkäisemiseen, rajoittamiseen ja vähentä- miseen tähtäävien toimenpiteiden soveltamiselle; lailla pyritään markkinataloudellisiin olosuhteisiin. Tässä laissa ei kuitenkaan säädetä energia-alan kilpailunvastaisia toimintoja koskevista konkreettisista toimenpiteistä, eikä se vastaa täysin 6 artiklan säännöksiä.

Kilpailua koskevat lakialoitteet ja kansallinen talouden monopo- lien lakkauttamisohjelma annetaan parlamentille 1995. Energia- lakialoitteeseen, joka myös annetaan parlamentille 1995, kuulu- vat energia-alan monopolien poistamiseen ja kilpailun kehittä- miseen liittyvät kysymykset.

Määräpäivä

1 päivänä tammikuuta 1998.

MAA: ROMANIA

Ala

Kaikki energia-alat.

Hallinnon taso

Kansallinen.

Kuvaus

Vuonna 1993 hyväksytty laki kilpailun turvaamisesta, julkaistu Slovenian virallisessa lehdessä N:o 18/93, käsittelee yleisluon- toisesti kilpailun vastaisia toimintoja. Nykyisessä laissa on myös kilpailusta vastaavien viranomaisten nimittämistä koskevat edel- lytykset. Tällä hetkellä kilpailusta vastaava ylin viranomainen on taloudellisten suhteiden ja kehityksen ministeriön kilpailuntur- vaamisvirasto. Energia-alan merkittävyys huomioon ottaen sitä koskeva erillinen laki on suunnitteilla, ja tarvitaan siis lisää aikaa täydellisen vastaavuuden saavuttamiseksi.

Määräpäivä

1 päivänä tammikuuta 1998.

Ala

Kaikki energia-alat.

Hallinnon taso

Kansallinen.

Kuvaus

Kilpailusääntöjä ei vielä toteuteta Romaniassa. Kilpailunvalvon- taa koskeva lakialoite on annettu Romanian parlamentille, ja se hyväksyttäneen vuoden 1994 aikana.

Ala

Kaikki energia-alat.

Hallinnon taso

Kansallinen.

Kuvaus

MAA: TADZˇ IKISTAN

Lakialoite sisältää kilpailunvastaista toimintaa koskevia säännök- siä, jotka on yhtenäistetty Euroopan yhteisön kilpailulainsää- dännön kanssa.

Määräpäivä

31 päivänä joulukuuta 1996.

Tadzˇ ikistan on hyväksynyt vuonna 1993 lain monopolien pois- tamisesta ja kilpailusta. Tadzˇ ikistanin vaikean taloudellisen ti- lanteen takia lain soveltamista on kuitenkin väliaikaisesti lykätty.

Määräpäivä

31 päivänä joulukuuta 1997.

Ala

MAA: TURKMENISTAN

Määräpäivä

1 päivänä heinäkuuta 2001.

Kaikki energia-alat.

Hallinnon taso

Kansallinen.

Kuvaus

Turkmenistanin presidentin 21 päivänä lokakuuta 1993 teke- mällä päätöksellä N:o 1532 on luotu monopolistista toimintaa

Ala

Kaikki energia-alat.

Hallinnon taso

Kansallinen.

Kuvaus

MAA: UZBEKISTAN

rajoittava komitea; se on tällä hetkellä toiminnassa; sen tehtä- vänä on suojata yrityksiä ja muita yksikköjä monopolisilta toi- minnoilta ja menettelytavoilta, ja edistää markkinaperiaatteiden toteuttamista kilpailun ja yrittäjyyden kehittämisen perusteella.

Lainsäädäntöä ja asetuksia tulisi kehittää lisää energia-alalla ta- loudellista toimintaa harjoittavien yritysten monopolin vastaisen toiminnan säätelemiseksi.

Uzbekistanissa on hyväksytty laki monopoleja rajoittavista toi- minnoista heinäkuusta 1992 alkaen. Laki ei kuitenkaan (kuten 1 artiklan 3 kohdassa täsmennetään) kata energia-alan yritysten toimintoja.

Määräpäivä

1 päivänä heinäkuuta 2001.

6 artiklan 5 kohta

’’Kun sopimuspuoli arvioi toisen sopimuspuolen alueella havaitun tietyn kilpailun vastaisen käytännön vai- kuttavan kielteisesti tärkeään etuun, joka liittyy tässä artiklassa määriteltyihin tavoitteisiin, se voi ilmoittaa siitä toiselle sopimuspuolelle ja pyytää kyseisen sopimuspuolen toimivaltaisia kilpailuviranomaisia aloitta- maan asianmukaiset pakotetoimet. Ilmoittava sopimuspuoli liittää ilmoitukseensa riittävästi tietoja, jotta il- moituksen vastaanottava sopimuspuoli voi tunnistaa kilpailun vastaisen menettelyn, jota ilmoitus koskee, ja toimittaa samalla muita tietoja, joita se voi toimittaa ja ehdottaa yhteistyötä. Ilmoituksen vastaan ottava sopimuspuoli tai tarvittaessa kyseisen sopimuspuolen toimivaltaiset kilpailuviranomaiset voivat neuvotella ilmoituksen tehneen sopimuspuolen kilpailusta vastaavien viranomaisten kanssa ja huomioivat kokonaisuu- dessaan toisen sopimuspuolen kanteen päättäessään, onko tarpeen toteuttaa pakotetoimia esille tuodun, ilmoituksessa mainitun kilpailun vastaisen menettelyn suhteen. Ilmoituksen saanut sopimuspuoli toimittaa toiselle sopimuspuolelle tiedon päätöksestään tai toimivaltaisten kilpailuviranomaistensa päätöksestä ja an- taa sille pyynnöstä päätöksensä perustelut. Jos pakotetoimet pannaan täytäntöön, ilmoituksen saanut sopi- muspuoli ilmoittaa toiselle sopimuspuolelle toimien tuloksesta ja mahdollisuuksien mukaan kaikesta merkit- tävästä sillä välin tapahtuneesta kehityksestä.’’

Ala

Kaikki energia-alat.

Hallinnon taso

Kansallinen.

Kuvaus

MAA: ALBANIA

Hallinnon taso

Kansallinen.

Kuvaus

Armeniassa ei ole kyseisen kohdan soveltamisesta vastaavia toi- mielimiä.

Energiaa ja kilpailun turvaamista koskeviin lakeihin sisällytetään säännökset kyseisten toimielinten luomisesta.

Albaniassa ei ole kilpailusääntöjen soveltamisen valvomisesta vastaavaa toimielintä. Näistä toimielimistä säädetään kilpailun turvaamista koskevassa laissa, joka aiotaan saada valmiiksi vuonna 1996.

Määräpäivä

1 päivänä tammikuuta 1999.

MAA: ARMENIA

Ala

Kaikki energia-alat.

Määräpäivä

31 päivänä joulukuuta 1997.

MAA: AZERBAIDZˇ AN

Ala

Kaikki energia-alat.

Hallinnon taso

Kansallinen.

Kuvaus

Monopolien vastaiset viranomaiset nimitetään, kun monopolien vastainen lainsäädäntö on vahvistettu.

Määräpäivä

1 päivänä tammikuuta 2000.

MAA: VALKO-VENÄJÄ

Ala

Kaikki energia-alat.

Hallinnon taso

Kansallinen.

Kuvaus

Monopolien vastaiset viranomaiset nimitetään, kun monopolien vastainen lainsäädäntö on vahvistettu.

Määräpäivä

1 päivänä tammikuuta 2000.

MAA: GEORGIA

Ala

Kaikki energia-alat.

Hallinnon taso

Kansallinen.

Kuvaus

Georgiassa valmistellaan parhaillaan monopolien purkua koske- via lakeja, ja siksi maassa ei vielä ole kilpailuviranomaisia.

Määräpäivä

1 päivänä tammikuuta 1999.

MAA: KAZAKSTAN

Ala

Kaikki energia-alat.

Hallinnon taso

Kansallinen.

Kuvaus

Kazakstanissa on perustettu monopolien vastainen komitea, mutta sen toimintaa on parannettava yhtäältä lainsäädännölli- seltä ja toisaalta organisatoriselta kannalta, jotta kehitettäisiin tehokas kilpailunvastaisia toimia koskevia valituksia käsittelevä järjestelmä.

Määräpäivä

1 päivänä tammikuuta 1998.

MAA: KIRGISTAN

Ala

Kaikki energia-alat.

Hallinnon taso

Kansallinen.

Kuvaus

Kirgistanissa ei ole kilpailunvastaisen toiminnan valvonnan mah- dollistavaa järjestelmää, eikä myöskään asiaa koskevaa asianmu- kaista lainsäädäntöä. On nimitettävä asianmukaiset monopolien vastaiset viranomaiset.

Määräpäivä

1 päivänä heinäkuuta 2001.

MAA: MOLDOVA

Ala

Kaikki energia-alat.

Hallinnon taso

Kansallinen.

Kuvaus

Moldovassa kilpailun valvonnasta vastaa talousministeriö. Hal- linnollisten sääntöjen rikkomista säätelevään lakiin on tehty asi- anmukaisia muutoksia, joissa säädetään rangaistuksista kilpailu- sääntöjä rikkoville monopolisille yrityksille.

Kilpailua koskeva lakialoite, jota tällä hetkellä viimeistellään, si- sältää kilpailusääntöjen soveltamiseen liittyviä säännöksiä.

Määräpäivä

1 päivänä tammikuuta 1998.

MAA: ROMANIA

Ala

Kaikki energia-alat.

Hallinnon taso

Kansallinen.

Kuvaus

Tämän kohdan säännösten soveltamisesta vastaavia toimielimiä ei vielä ole perustettu Romaniaan.

Kilpailusääntöjen soveltamisesta vastaavista toimielimistä sääde- tään kilpailun turvaamista koskevassa lakialoitteessa, joka vah- vistettaneen vuoden 1994 aikana.

Lakialoitteessa säädetään myös yhdeksän kuukauden määräa- jasta lakialoitteen täytäntöönpanemiseksi sen julkaisemisesta las- kettuna.

Romanian tasavallan ja Euroopan yhteisöjen assosiointia koske- van Eurooppa-sopimuksen mukaisesti Romanialla on viiden vuoden määräaika kilpailua koskevien säännösten soveltami- seksi.

Määräpäivä

1 päivänä tammikuuta 1998.

Ala

Kaikki energia-alat.

Hallinnon taso

Kansallinen.

Kuvaus

MAA: TADZˇ IKISTAN

Ala

Kaikki energia-alat.

Hallinnon taso

Kansallinen.

Kuvaus

MAA: UZBEKISTAN

Tadzˇ ikistan on hyväksynyt lain monopolien poistamisesta ja kil- pailusta; kilpailusääntöjen soveltamisesta vastaavia toimielimiä järjestetään parhaillaan.

Määräpäivä

31 päivänä joulukuuta 1997.

Uzbekistanissa on voimassa laki monopolisten toimintojen ra- joittamisesta heinäkuusta 1992 alkaen. Laki ei kuitenkaan (ku- ten 1 artiklan 3 kohdassa täsmennetään) kata energia-alan yri- tysten toimintoja.

Määräpäivä

1 päivänä heinäkuuta 2001.

7 artiklan 4 kohta

’’Jos energiankuljetusvälineillä ei voida taata energiaraaka-aineiden ja -tuotteiden kauttakulkua kaupalli- sesti kannattavalla tavalla, sopimuspuolet eivät luo esteitä uuden kapasiteetin luomiselle, jollei 1 kohdan mukaisessa sovellettavassa lainsäädännössä toisin säädetä.’’

Ala

MAA: AZERBAIDZˇ AN

Ala

MAA: BULGARIA

Kaikki energia-alat.

Hallinnon taso

Kansallinen.

Kuvaus

On tarpeen toteuttaa sarja energiaa koskevia lainsäädännöllisiä toimenpiteitä, voimansiirtoa koskevien lupien myöntämismenet- tely mukaan lukien. Siirtymäajan kuluessa aiotaan rakentaa ja uudistaa voimalinjoja sekä luoda voimantuottomahdollisuuksia niiden teknisen tason nostamiseksi kansainvälisten vaatimusten tasolle ja soveltamiseksi markkinatalouden ehtoihin.

Määräpäivä

31 päivänä joulukuuta 1999.

MAA: VALKO-VENÄJÄ

Ala

Kaikki energia-alat.

Hallinnon taso

Kansallinen.

Kuvaus

Energiaa, maata ja muita aloja koskevia lakeja valmistellaan parhaillaan, ja niin kauan kuin niitä ei ole hyväksytty, ehdot uu- sien voimansiirtomahdollisuuksien luomiseksi Valko-Venäjällä eivät ole selvillä.

Määräpäivä

31 päivänä joulukuuta 1998.

Kaikki energia-alat.

Hallinnon taso

Kansallinen.

Kuvaus

Bulgarialla ei ole energian raaka-aineiden ja tuotteiden siirtoa säätelevää lainsäädäntöä. Energia-alalla on parhaillaan käyn- nissä yleinen rakennemuutos, joka sisältää toimielinjärjestelmän ja lainsäädännön kehittämisen.

Määräpäivä

Tämän säännöksen mukaisen energian raaka-aineiden ja tuottei- den kauttakulkua koskevan lainsäädännön aikaansaamiseksi tar- vitaan seitsemän vuoden siirtymäaika.

1 päivänä heinäkuuta 2001.

MAA: GEORGIA

Ala

Kaikki energia-alat.

Hallinnon taso

Kansallinen.

Kuvaus

Asiasta on tarpeen valmistella sarja lakeja. Tällä hetkellä Geor- giassa eri voimanlähteiden kuljetus ja siirto-olosuhteet poikke- avat merkittävästi toisistaan (sähkövirta, maakaasu, öljytuotteet, hiili).

Määräpäivä

1 päivänä tammikuuta 1999.

Ala

Sähkö.

Hallinnon taso

Kansallinen.

Kuvaus

MAA: UNKARI

Ala

Kaikki energia-alat.

Hallinnon taso

Kansallinen.

MAA: PUOLA

Nykyisen lainsäädännön mukaan korkeajännitteisten voima- johtojen perustaminen ja käyttö on valtion monopolin kohteena.

Uuden oikeudellisen ja lainsäädännöllisen kehyksen luomista korkeajännitteisten voimajohtojen perustamisen, käyttämisen ja omistamisen osalta valmistellaan parhaillaan.

Teollisuus- ja kauppaministeriö on jo tehnyt aloitteen sähköe- nergiaa koskevan lain esittämiseksi, jonka vaikutus yltää myös siviililainsäädäntöön ja lakiin toimiluvista. Yhteensopivuus voi- daan taata uuden sähköä koskevan lain ja siihen liittyvien ase- tusten voimaantulosta alkaen.

Määräpäivä

31 päivänä joulukuuta 1996.

Kuvaus

Puolan kuulemismenettelyn loppuvaiheessa olevassa energia- laissa säädetään uudesta oikeudellisesta järjestelystä, joka vastaa markkinatalousmaissa sovellettavia säädöksiä (energia-alojen tuotanto-, siirto-, jakelu- ja kaupanpitolisenssit), käyttöön otta- misesta. Niin kauan, kun parlamentti ei ole hyväksynyt tätä la- kia, vaaditaan tästä kohdasta johtuvien velvoitteiden tilapäistä keskeyttämistä.

Määräpäivä

31 päivänä joulukuuta 1995.

9 artiklan 1 kohta

’’Sopimuspuolet tunnustavat avoimien pääomamarkkinoiden tärkeyden energiaraaka-aineiden ja -tuottei- den kaupan rahoittamiseen tarkoitettujen pääomavirtojen rohkaisemiseksi ja muiden sopimuspuolten, eri- tyisesti siirtymätaloutta harjoittavien, alueella suoritettavien energia-alan investointien toteuttamiseksi ja helpottamiseksi. Sen takia kukin sopimuspuoli pyrkii edistämään muiden sopimuspuolten yritysten ja kansa- laisten pääsyä pääomamarkkinoilleen energiaraaka-aineiden ja -tuotteiden kaupan ja muiden sopimuspuol- ten alueella toteutettavien energia-alan taloudellista toimintaa koskevien investointien rahoittamiseksi koh- telulla, joka ei ole vähemmän edullinen kuin samankaltaisissa olosuhteissa omiin yrityksiin tai kansalaisiin ja jonkun toisen sopimuspuolen tai kolmannen maan yrityksiin ja kansalaisiin sovellettu, jolloin otetaan huomioon edullisin kohtelu.’’

Ala

MAA: AZERBAIDZˇ AN

Määräpäivä

1 päivänä tammikuuta 2000.

Kaikki energia-alat.

Hallinnon taso

Kansallinen.

Kuvaus

Asiaankuuluvaa lainsäädäntöä valmistellaan parhaillaan.

Määräpäivä

1 päivänä tammikuuta 2000.

Ala

Kaikki energia-alat.

Hallinnon taso

Kansallinen.

Kuvaus

MAA: GEORGIA

Ala

MAA: VALKO-VENÄJÄ

Asiaankuuluvaa lainsäädäntöä valmistellaan parhaillaan

Määräpäivä

Kaikki energia-alat.

Hallinnon taso

Kansallinen.

Kuvaus

Asiaankuuluvaa lainsäädäntöä valmistellaan parhaillaan.

1 päivänä tammikuuta 1997.

MAA: KAZAKSTAN

Ala

Kaikki energia-alat.

Hallinnon taso

Kansallinen.

Kuvaus

Ulkomaisia investointeja koskevaan lakiehdotukseen sovelletaan juuri hyväksymismenettelyä, parlamentin on tarkoitus hyväksyä se syksyllä 1994.

Ala

Kaikki energia-alat.

Hallinnon taso

Kansallinen.

Kuvaus

MAA: KIRGISTAN

Määräpäivä

1 päivänä heinäkuuta 2001.

Asiaankuuluvaa lainsäädäntöä valmistellaan parhaillaan.

Määräpäivä

1 päivänä heinäkuuta 2001.

10 artiklan 7 kohta – erityistoimenpiteet

’’Kukin sopimuspuoli myöntää muiden sopimuspuolten investoijien tämän alueella toteuttamille investoin- neille sekä heidän niihin liittyville toimilleen, mukaan lukien niiden hallinto, ylläpitäminen, käyttö, käyttö- oikeus tai luovutus, vähintään yhtä edullisen kohtelun kuin omien investoijiensa tai minkä tahansa sopimus- puolen tai minkä tahansa kolmannen valtion investoijan investoinneille, mukaan lukien niiden hallinto, ylläpitäminen, käyttö, käyttöoikeus tai luovutus, jolloin otetaan huomioon edullisin kohtelu.’’

Ala

Kaikki energia-alat.

Hallinnon taso

Kansallinen.

Kuvaus

MAA: BULGARIA

Ulkomaalainen voi hankkia omistukseensa rakennuksia, mutta ilman maanomistusoikeutta.

Ulkomaalaisten, tai ulkomaalaisten yritysten, jotka ovat ulko- maalaisten valvonnassa, on saatava lupa seuraavien toimintojen harjoittamiseen:

— luonnonvarojen etsintä, kehittäminen ja hyödyntäminen alu- evesillä, mannerjalustalla tai erityisellä talousvyöhykkeellä,

— kiinteän omaisuuden hankkiminen ministerineuvoston mää-

Ulkomaalaiset eivät voi hankkia omistukseensa maata. Yhtiö, jonka osakkeista yli 50 prosenttia on ulkomaalaisten omistuk- sessa, ei voi hankkia omistukseensa maatalousmaata.

Ulkomaalaiset ja ulkomaiset lailliset henkilöt eivät voi lain mu- kaan hankkia omistukseensa maata, paitsi perimällä. Tällöin hei- dän on luovutettava se.

rittelemillä maantieteellisillä alueilla.

— Ministerineuvosto tai ministerineuvoston valtuuttama toimi- elin myöntää luvat.

Määräpäivä

1 päivänä heinäkuuta 2001.

14 artiklan 1 kohdan d alakohta

’’Kukin sopimuspuoli takaa toisen sopimuspuolen investoijien alueellaan suorittamien investointien osalta vapauden alueelleen ja sieltä pois tapahtuville varojen siirroille, mukaan lukien:

tämän investoinnin yhteydessä ulkomailta palkatun henkilökunnan käyttämättömien tulojen ja muiden palkkioiden siirrot.’’

Ala

Kaikki energia-alat.

Hallinnon taso

Kansallinen.

MAA: BULGARIA

Kuvaus

Ulkomaiden kansalaiset, jotka ovat yritysten palkkaamia, joilla on yli 50 prosentin ulkomaalaisomistus, tai ulkomaalaisen yksi- tyisyrittäjän, tai Bulgariassa olevan tytäryhtiön tai ulkomaisen yrityksen edustuston palkkaamia, ja jotka saavat palkkansa Bul- garian leveinä, voivat ostaa ulkomaan valuuttaa määrällä, joka ei ylitä 70 prosenttia heidän palkastaan, sosiaaliturvamaksut mu- kaan luettuina.

Määräpäivä

1 päivänä heinäkuuta 2001.

Ala

Kaikki energia-alat.

Hallinnon taso

Kansallinen.

Kuvaus

MAA: UNKARI

toimitusjohtajat, hallintoneuvoston ulkomaalaiset jäsenet ja ul- komaalaiset työntekijät voivat siirtää yritykseltä saamastaan

nettopalkasta 50 prosenttia yrityksensä pankin kautta.

Määräpäivä

Tämän erityisrajoituksen poistaminen riippuu Unkarin toteutta- man vaihtokurssien vapauttamisohjelman etenemisestä, jonka ta- voitteena on päästä täysin vaihdettavaan forinttiin. Tämä rajoi- tus ei muodosta haittaa ulkomaisille investoinneille. Määräpäivä

Unkarissa olevien ulkomaalaisten tekemiä investointeja koske- van lain 33 artiklan mukaisesti ulkomaalaiset ylimmät johtajat,

perustuu 32 artiklan säännöksiin. 1 päivänä heinäkuuta 2001.

20 artiklan 3 kohta

’’Jokainen sopimuspuoli nimeää vähintään yhden tietopalvelupisteen, johon voidaan osoittaa edellä tarkoi- tettuja lakeja, asetuksia, oikeudellisia päätöksiä ja hallinnollisia toimenpiteitä koskevat tiedustelut, ja ilmoit- taa nimetyt pisteet viivytyksettä sihteeristölle, joka pyydettäessä tiedottaa niistä edelleen.’’

Ala

Kaikki energia-alat.

Hallinnon taso

Kansallinen.

Kuvaus

MAA: ARMENIA

Hallinnon taso

Kansallinen.

Kuvaus

Valko-Venäjällä ei ole vielä virallisia tietopalvelutoimistoja, joista voisi saada tietoa laeista, asetuksista, oikeudellisista pää- töksistä ja hallinnollisista ratkaisuista. Oikeuden päätöksiä ja hallinnollisia ratkaisuja ei ole tapana julkaista.

Armeniassa ei vielä ole virallisia tietopalvelupisteitä, joista voisi pyytää tietoa asianmukaisesta lainsäädännöstä. Ei ole myöskään tiedotuskeskusta. Sellaisen perustaminen on kuitenkin suunnit- teilla vuonna 1994/1995. Teknistä apua tarvitaan.

Määräpäivä

31 päivänä joulukuuta 1996.

MAA: AZERBAIDZˇ AN

Ala

Kaikki energia-alat.

Hallinnon taso

Kansallinen.

Kuvaus

Azerbaidzˇ anissa ei vielä ole virallisia tietopalvelupisteitä joista voisi pyytää tietoa asianmukaisesta lainsäädännöstä. Nykyisel- lään asianomainen tieto on keskittynyt lukuisten toimielinten ympärille.

Määräpäivä

31 päivänä joulukuuta 1998.

MAA: KAZAKSTAN

Ala

Kaikki energia-alat.

Hallinnon taso

Kansallinen.

Kuvaus

Tietopalvelupisteiden perustaminen on aloitettu. Oikeuden pää- töksiä ja hallinnollisia ratkaisuja ei Kazakstanissa julkaista (lu- kuun ottamatta joitain korkeimman oikeuden päätöksiä), sillä niitä ei pidetä oikeuden lähteinä. Voimassa olevan käytännön muuttamiseen tarvitaan pitkä siirtymäkausi.

Määräpäivä

1 päivänä heinäkuuta 2001.

Määräpäivä

31 päivänä joulukuuta 1997.

MAA: VALKO-VENÄJÄ

Ala

Kaikki energia-alat.

Ala

Kaikki energia-alat.

Hallinnon taso

Kansallinen.

MAA: MOLDOVA

Kuvaus

On tarpeen perustaa tietopalvelupisteitä.

Määräpäivä

31 päivänä joulukuuta 1995.

MAA: VENÄJÄN FEDERAATIO

Ala

Kaikki energia-alat.

Hallinnon taso

Federaatio.

Kuvaus

Venäjän federaatiossa ei toistaiseksi ole virallisia tietopalvelupis- teitä, joista voisi pyytää tietoa asianmukaisesta lainsäädännöstä. Oikeuden päätöksiä ja hallinnollisia ratkaisuja ei pidetä lainsää- dännön lähteinä.

Määräpäivä

31 päivänä joulukuuta 2000.

MAA: SLOVENIA

Ala

Kaikki energia-alat.

Hallinnon taso

Kansallinen.

Kuvaus

Sloveniassa ei vielä ole virallisia tietopalvelupisteitä, joista voisi pyytää tietoa asianmukaisesta lainsäädännöstä. Tällä hetkellä näitä tietoja saa eri ministeriöistä. Valmisteltavana olevassa laissa ulkomaalaisista investoinneista säädetään tietopalvelupis- teen perustamisesta.

Määräpäivä

1 päivänä tammikuuta 1998.

MAA: TADZˇ IKISTAN

Ala

Kaikki energia-alat.

Hallinnon taso

Kansallinen.

Kuvaus

Tadzˇ ikistanissa ei vielä ole virallisia tietopalvelupisteitä, joista voisi pyytää tietoa asiaankuuluvasta lainsäädännöstä. On kyse ainoastaan saatavilla olevista varoista.

Määräpäivä

31 päivänä joulukuuta 1997.

MAA: UKRAINA

Ala

Kaikki energia-alat.

Hallinnon taso

Kansallinen.

Kuvaus

Nykyistä lainsäädännön avoimuutta on tarpeen parantaa kan- sainvälisen tason saavuttamiseksi. Ukrainan tulisi perustaa tieto- palvelupisteitä, joista saisi tietoja laeista, asetuksista, oikeuden päätöksistä ja hallinnollisesta ratkaisusta, sekä lain soveltamisen yleisestä käytännöstä.

Määräpäivä

1 päivänä tammikuuta 1998.

22 artiklan 3 kohta

’’Kukin sopimuspuoli varmistaa, että sen perustama tai ylläpitämä yksikkö, jolle se on antanut sääntely-, hallinto- tai muita valtuuksia, käyttää niitä tavalla, joka soveltuu sopimuspuolelle tämän sopimuksen nojalla kuuluviin velvoitteisiin.’’

MAA: TSˇEKIN TASAVALTA

Ala

Uraani- ja ydinenergiateollisuus

Hallinnon taso

Kansallinen.

Kuvaus

Valtion raaka-ainevarastoissa olevien uraanimalmivarastojen vähentämiseksi on kiellettyä tuoda maahan muuta kuin tsˇekkiläistä alkuperää olevaa uraanimalmia tai uraanirikastetta, uraanipolttoaineniput mukaan- luettuna.

Määräpäivä

1 heinäkuuta 2001.

Document Metadata

Table of Contents

LIITE I

Document Metadata