NEUVOTTELUTULOSPÖYTÄKIRJA FINAVIA OYJ:N TYÖEHTOSOPIMUS
Finavia Oyj
Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry Ammattiliitto Pro ry
Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry
NEUVOTTELUTULOSPÖYTÄKIRJA FINAVIA OYJ:N TYÖEHTOSOPIMUS
Uusitaan Finavia Oyj:n työehtosopimus, jonka osana noudatetaan Paltan erityisalojen työehtosopimusta (EPA-TES), sopimuskaudelle 2023 – 2025 seuraavasti:
1. Sopimuskausi
Siitä alkaen, kun tämä neuvottelutulos on EPA-TES:sta koskevan neuvottelutuloksen lisäksi hyväksytty asianomaisten liittojen hallinnoissa, Finavia Oyj:n työehtosopimus on voimassa kuten 21.4.2023 saavutetun neuvottelutuloksen mukaisesti uusittu Paltan erityisalojen työehtosopimus (liite).
2. Sopimuskauden palkantarkistukset
Todetaan, että sopimuskauden palkantarkistuksista sovittiin paikallisesti seuraavasti.
Vuosi 2023
1.6.2023
- palkkoja korotetaan 3,5 % suuruisella yleiskorotuksella
- palkkataulukot korottuvat 3,5 % 1.6.2023 alkaen
- euromääräisiä työehtosopimuksessa sovittuja lisiä korotetaan 1.6.2023 lukien 3,5 %:lla
Vuosi 2024
1.6.2024
- palkkoja korotetaan 2,00 % suuruisella yleiskorotuksella, josta vähennetään EPA-pääpöydässä sovitun perhevapaauudistuksen johdosta syntyneet kustannusvaikutukset -0,04 % (korotus 1,96 %) ja 0,5 % suuruisella yrityskohtaisella erällä, josta vähennetään EPA-pääpöydässä perhevapaauudistuksen johdosta syntyneet kustannusvaikutukset -0,06 % (korotus 0,44 %)
- palkkataulukot korottuvat 1,96 % 1.6.2024 alkaen
- euromääräisiä työehtosopimuksessa sovittuja lisiä korotetaan 1.6.2024 lukien 1,96 %:lla Yrityserän tarkoituksena on tukea palkkauksen kannustavuutta, oikeudenmukaista
Palkkarakennetta sekä tuottavuuden kehittämistä yrityksessä ja oikaista mahdollisia palkkavinoumia. Työntekijöiden ammattitaito ja työssä suoriutuminen ovat ohjaavia tekijöitä henkilökohtaisten korotusten jakamisessa.
Yrityserän euromäärä lasketaan asianomaisen työehtosopimuksen piiriin kuuluvien työntekijöiden tammikuun 2024 peruspalkoista, joita ovat sellaiset kuukausi- ja tuntipalkat palkanosineen, joita muutoin korotettaisiin yleiskorotuksella. Työnantaja ilmoittaa pääluottamusmiehelle jaettavissa olevan erän kokonaiseuromäärän.
Yrityskohtaisen erän käyttö- ja jakoperusteista neuvotellaan pääluottamusmiehen kanssa yhteisymmärrykseen pyrkien 15.6.2024 mennessä. Työnantaja selvittää pääluottamusmiehelle yrityskohtaisen erän kokonaiseuromäärän sekä yksittäisten korotusten euromäärät vaativuusluokittain.
3. Paltan erityisalojen työehtosopimuksen (EPA-TES) tekstit
EPA-TES:sta noudatetaan sopimuskaudella 2023 – 2025 sellaisena kuin se uusittiin 21.4.2023 saavutetulla neuvottelutuloksella, kuitenkin edelleen noudattaen niitä poikkeuksia, joita aiemminkin on noudatettu.
4. Finavia Oyj:n, Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry:n, Ammattiliitto Pro ry:n sekä Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry:n välillä paikallisesti sovitut työehtosopimuksen tekstit
4.1. Tankkausperusteet
Muutetaan tankkauspalkkio verkostolentoasemilla tes-tekstin litramäärärajaa seuraavasti:
Sellaisella verkostolentoasemalla, jossa tankkausten määrä nousee yhteen miljoonaan seitsemäänsataanviiteenkymmeneentuhanteen (1 750 000) litraan vuodessa / lentoasema, maksetaan tankkaustyöstä palkkio, joka on 1,5 % lentoaseman saamasta tankkaustuotosta.
Poistetaan teksti:
Palkkiota ei kuitenkaan makseta vastuutehtävässä olevalle (tankkausvastaava), jonka tehtävän vaativuudessa ja henkilökohtaisessa palkassa tankkaustehtävä vastuineen on jo otettu huomioon.
4.2. Vapaapäivänä matkustaminen
Lisätään vapaapäivänä matkustamisesta koskevaan työehtosopimusmääräykseen teksti:
Työntekijä voi halutessaan siirtää vapaapäivänä matkustamisesta matka-ajalta syntyneet tunnit enintään kahdeksalta tunnilta työaikapankkiin.
4.3. Työssä tarvittavien kelpoisuuksien kouluttaminen ennen työsuhteen alkua
Työnantaja voi järjestää työsuhteessa tarvittavien kelpoisuuksien ja/tai muiden tehtävän suorittamiseksi vaadittavien osaamisten koulutuksen ennen työsuhteen alkua. Koulutuksesta, joka suoritetaan ennen työsuhteen alkamista, työntekijälle maksetaan yksinkertainen tuntikorvaus koulutukseen käytetyltä ajalta. Korvaus saadaan jakamalla tehtävän vaativuusluokan alarajan mukainen palkka 163:lla.
4.4. Luottamusmiespäivät
Luottamusmiehen osallistuessa työtuntijärjestelmän mukaisena vapaapäivänään PALTA ry:n hyväksymiin työehtosopimuksen sopijajärjestön järjestämiin luottamusmiespäiviin työnantaja korvaa työntekijälle
yksinkertaisena tuntikorvauksena keskimääräistä päivittäistä työaikaa vastaavan ajan. Korvausta maksetaan kahdelta ensimmäiseltä luottamusmiespäivältä.
Korvausta maksetaan joko luottamusmiehelle tai tämän varamiehille, ei molemmille samanaikaisesti.
4.5. Jaksotyö Lisätään teksti:
Jos jaksotyössä vapaapäivä muuttuu työnantajan toiveesta työpäiväksi, saa työntekijä siirtää tehdyt tunnit
heti työaikapankkiin. Työntekijän näin ilmoittaessa tunteja ei oteta huomioon lisä- ja ylityötä laskettaessa.
5 Muut sovitut asiat
5.1 Työryhmä palkkausjärjestelmän kehittämiseksi
Osapuolet sopivat perustavansa työryhmän palkkausjärjestelmän kehittämiseksi. Työryhmässä tarkastellaan ainakin mahdollisuuksia muuttaa palkkausjärjestelmän painopistettä siten, että lisien osuutta pienennetään ja peruspalkan osuutta kasvatetaan. Lisäksi tarkastellaan lisärakennetta ja mahdollisuutta muuttaa olosuhdelisät europohjaisiksi nykyisen prosenttiperusteisuuden sijaan. Työryhmässä keskustellaan myös mahdollisuuksista luopua työehtosopimuksessa nyt sovituista vuosiloma- ja sairausaikalisistä yleisen työmarkkinakäytännön mukaisesti.
Työehtosopimuksen osapuolina olevat liitot voivat hyväksyä työryhmässä sovitut muutokset tulemaan voimaan kesken sopimuskauden.
5.2 Yhteinen tiedottaminen palkankorotuksista
Osapuolet sopivat, että henkilöstölle tiedotetaan palkkojen korotuksesta yhdenmukaisella tavalla. Osana henkilöstön kokonaispalkitsemista henkilöstölle tiedotetaan työehtosopimuksessa sovitun palkkaratkaisun lisäksi vuosille 2021-2022 vahvistetun kannustinpalkkiojärjestelmän perusteella maksuun menevästä palkkiosummasta ja sen kokonaisvaikutuksesta työntekijän vuoden 2023 palkkaan.
Vantaalla 23.huhtikuuta 2023 Allekirjoitukset
FINAVIA
Xxxxxxx Xxxxxxxxx Xxxxx Xxxxxxx-Xxxxxxxx
Henkilöstöjohtaja VP, HR
Henkilöstöjärjestöjen edustajat JHL ry
Pääluottamusmies Xxxxx Xxxxxxxxx Xxxxx Xxxxxx
PRO ry
Pääluottamusmies Xxxxx Xxxxxxxxxx Xxx Xxxxxxxxxx
YTN – Xxxxxxxx insinöörit ja tekniset
Pääluottamusmies Xxxxxxx Xxxx Xxx Xxxxxxxx
1 § Soveltamisala
Tätä työehtosopimusta sovelletaan kaikkiin Finavia Oyj:n palveluksessa oleviin työntekijöi- hin ja toimihenkilöihin pois lukien johto- tai päällikkötehtävät tai näihin rinnastettavat hen- kilöt (työnantajatehtävissä työskentelevät).
Soveltamisohje:
Finavia Oyj:ssä lentoaseman pitäjän tehtäviin kuuluvat mm. käyttö-, ylläpito- ja maapalve- lutehtävät, palo- ja pelastustehtävät, monimuotoiset lentoaseman asiakaspalvelu- ja - turvatehtävät sekä hallinnolliset ja tekniset toimihenkilötehtävät.
Työntekijällä tarkoitetaan jatkossa tässä sopimuksessa kaikkia soveltamisalan piiriin kuulu- via työntekijöitä ja toimihenkilöitä, ellei kyseisessä kohdassa toisin mainita.
2 § Keskusjärjestöjen väliset sopimukset
Tämän paikallisen työehtosopimuksen osana noudatetaan Palvelualojen työnantajat PALTA ry:n sekä Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry:n, Palkansaajajärjestö Pro ry:n ja Ylem- mät toimihenkilöt YTN ry:n välillä solmittua yleistä työehtosopimusta liitteineen (pl. työai- kaa koskevat määräykset sekä vuosilomia koskevista määräyksistä ns. C-taulukko) sekä kul- loinkin voimassa olevia yleisiä sopimuksia ja irtisanomissuojasopimusta.
3 § Paikalliset Finavia Oyj:n ja Finavian henkilöstöjärjestöjen välillä sovitut yhteiset työeh- tosopimusmääräykset
• Työaikasopimus (LIITE 1)
• Finaviaa koskeva työehtosopimus työaikapankista (LIITE 2)
• 15 vuoden palvelukseen oikeuttava aika aiemmin tarvittaessa töihin kutsuttavana työs- kennelleen työntekijän osalta (LIITE 3)
• Matkakustannukset työntekijävaihdossa (LIITE 4)
• Paikallinen sopimus Helsinki-Vantaan lentoaseman Pelastusorganisaatiossa työskentelevien palomiesten ja vuoromestareiden työajasta ja vuosilomien, palkallisten ja palkattomien vapaiden käsittelystä sekä palkkauksesta 1.1.2018 lukien (LIITE 5)
• Vuosiloma ja lomaraha pl. vuosilomia koskeva ns. C-taulukko (LIITE 6)
Työntekijä ei saa ilman työnantajan suostumusta pitää sellaista sivutointa tai harjoittaa sel- laista ammattia, elinkeinoa tai liikettä, josta on haittaa työsuhteen ehtojen täyttämiselle.
Työntekijä ei saa ryhtyä sellaisiin liikeyrityksiin, jotka ovat hankkijoina, urakoitsijoina tai muutoin Finaviaan liikesuhteessa siten, että työntekijä työsuhteensa perusteella voi hank- kia itselleen välittömästi tai välillisesti taloudellista hyötyä.
Työntekijä on velvollinen asianomaisen esihenkilön määräyksestä suorittamaan tilapäisesti muitakin kuin toimialaansa kuuluvia tehtäviä.
Työpaikalla ei saa olla alkoholin tai muiden huumaavien aineiden vaikutuksen alaisena.
Työntekijä on velvollinen käyttämään työasua Finaviassa voimassa olevien säännösten mu- kaisesti. Mikäli Finaviassa noudatettavan käytännön mukaisesti työntekijä on velvollinen käyttämään työasua, maksaa Finavia työasun hankkimisesta työntekijälle aiheutuvat kus- tannukset.
Työntekijällä on oikeus saada tarvittaessa käyttöönsä tarkoituksenmukainen suojavaatetus tapaturman tai sairastumisen vaaran välttämiseksi ja milloin se on työn laatu ja työ- olosuhteet huomioon ottaen välttämätöntä. Työnantaja huolehtii suojavaatteiden pesusta ja muusta huollosta.
5 § Työsuhteen purkaminen
Työnantajan on ilmoitettava työsopimuksen purkamisesta luottamusmiehelle.
II PALKKAUSJÄRJESTELMÄ, PALKANMAKSU JA ERILLISET LISÄT
Palkkausjärjestelmä ja palkkaus
1. Soveltamisala
Palkkausjärjestelmää sovelletaan kaikkiin Xxxxxxxx palveluksessa koko- tai
osa-aikaisessa työsuhteessa oleviin työntekijöihin (pl. harjoittelijat ja oppisopimusharjoitteli- jat).
2. Palkkausjärjestelmä
Työntekijöiden palkat määräytyvät tähän sopimukseen erikseen liitettävän palkkaliitteen pe- rusteella. Kussakin vaativuusluokassa palkka määräytyy toisaalta tehtävien vaativuuden ja vastuullisuuden sekä toisaalta työn tuloksellisuuden ja työntekijän pätevyyden ja kokemuk- sen sekä henkilökohtaisen työsuorituksen mukaan.
3. Tehtävän vaativuuden arviointi
Työntekijän tehtävän vaativuus arvioidaan Palkkavaaka-arviointijärjestelmän periaatteiden mukaisesti viitetehtäviä ja palkkausjärjestelmän soveltamisohjeita sekä jo arvioitujen tehtä- vien vaativuuden vertailua apuna käyttäen. Arvioinnin jälkeen tehtävä sijoitetaan vaativuus- ryhmittelyn mukaiseen vaativuusryhmään.
4. Uuden tehtävän/viitetehtävän vaativuuden arviointi
Jos tehtävää/viitetehtävää ei ole aiemmin vaativuusarvioitu, vaativuuden arviointi tehdään HR:ssä vaativuudenarviointityöryhmässä ennen työsopimuksen tekemistä. Arviointiryhmään osallistuvat liiketoiminnan edustaja, HR:n edustaja ja järjestön edustajana pääluottamusmies sekä palkkavaaka-asiantuntija. Arviointityöryhmä kokoontuu tarvittaessa kerran kuukaudes- sa. Esihenkilöiden tulee toimittaa uusien tehtävien tehtäväkuvaukset ajoissa HR-yksikköön.
5. Vaativuuden arviointi tehtävän muuttuessa
Esihenkilö huolehtii siitä, että tehtävien vaativuutta arvioidaan vähintään kerran vuodessa käytävien kehityskeskustelujen yhteydessä ja aina silloin, kun yksittäisen tehtävän sisältöä muutetaan tai se on muuttunut olennaisesti. Esihenkilö tekee tarvittaessa esityksen vaati- vuusluokkamuutoksesta. Vaativuusluokka ilmoitetaan työntekijälle palkkalaskelmassa.
Työntekijä tai luottamusmies voi myös tehdä aloitteen vaativuusarvioinnin suorittamisesta.
Jos henkilön pääasiallinen tehtävä on muu kuin asiakaspalvelu- ja/tai turvatarkastustehtävä, ja jos työntekijällä on voimassa olevat turvatarkastus kelpoisuusosiot (vähintään kuvantulkin- ta) ja hän tekee turvatarkastustehtäviä, maksetaan hänelle 50 euron suuruinen korvaus osa- na kokonaispalkkaa. Jos työntekijä menettää kelpoisuutensa, em. korvaus vähennetään hä- nen palkastaan. Lisää ei makseta työnjohto- tai päällikkötasolle, elleivät nämä työskentele vuoroissa.
6. Henkilökohtaisen suorituksen arviointi
Työntekijän henkilökohtaista työsuoritusta arvioidaan vähintään kerran vuodessa esihenkilön ja työntekijän välisissä arviointikeskusteluissa. Henkilökohtaista työsuoritusta arvioitaessa otetaan huomioon työntekijän aikaansaavuus ja työn laatu, monipuolisuus ja käytettävyys sekä henkilön yhteistyötaidot, aktiivisuus ja kehittämisote. Henkilökohtaisen työsuorituksen arvioinnin kohteena on työntekijän selviytyminen työstä ja asetetuista tavoitteista.
Esihenkilö kertoo henkilökohtaisen työsuorituksen arvioinnin tuloksen ja perusteet työnteki- jälle. Jos esihenkilö arvioi työntekijä suorituksen C-tasoa matalammaksi, esihenkilö ja työnte- kijä sopivat toimenpiteistä C-tason saavuttamiseksi.
Arvioinnin perusteella esihenkilö tekee tarvittaessa esityksen työntekijän henkilökohtaisen palkanosan tarkistamiseksi seuraavan järjestelyvara/ työnantajarahakierroksen yhteydessä.
7. Henkilökohtainen kokonaispalkka ja sen määräytyminen
Työntekijän henkilökohtainen kokonaispalkka muodostuu tehtävän vaativuuteen perustuvas- ta palkanosasta (palkkataulukon alaraja) ja työntekijän työsuoritukseen perustuvasta pal- kanosasta. Henkilökohtaisen suoritukseen perustuva palkanosa voi olla enintään
50 % palkkataulukon alarajan palkasta laskettuna. Henkilökohtainen kokonaispalkka määräy- tyy tehtävän vaativuusryhmän palkkarajojen puitteissa.
Työntekijän henkilökohtaista työsuoritusta arvioidaan vähintään kerran vuodessa esihenkilön ja työntekijän välisissä arviointikeskusteluissa. Henkilökohtaista työsuoritusta arvioitaessa otetaan huomioon työntekijän 1) ammatillinen osaaminen ja kehittäminen (painoarvo 50 %)
2) vuorovaikutustaidot (painoarvo 25 %) 3) suhtautuminen omaan työhön, toiminnan kehit-
täminen ja uudistumisvalmius (painoarvo 25 %). Esihenkilöä koskevassa arvioinnissa kaikkien arviointitekijöiden painoarvo on sama 33,33 %.
Takuupalkka
Jos työntekijä on ollut Xxxxxxxx palveluksessa keskeytyksettä viisi (5) vuotta pois lukien pal- kattomat kalenterikuukaudet, ja hänen suoritusarvionsa on vähintään tasolla C, B, B, mutta hänen henkilökohtaisesta suorituksestaan maksettava osuus on alle 19% (palkkapositio 119), henkilön palkka korotetaan seuraavan palkantarkastuskierroksen yhteydessä takuupalkkata- solle eli palkkapositioon 119. Henkilökohtaisen suoritusosan nostaminen 19 prosenttiin edel- lyttää, että suoritusarviointimittareista nimenomaan henkilön ammatillinen osaamisen on vähintään tasolla C (= normaalisuorittaja) ja että palkankorotuskierroksella on jaettavana jär- jestelyvaroja tai työnantajarahaa.
Soveltamisohje:
Työnantaja korottaa henkilön palkkaa takuupalkkatasolle seuraavan työehtosopimuksessa sovitun palkantarkistuskierroksen yhteydessä, jos Xxxxxxxx voittopalkkiojärjestelmälle asetet- tu taloudellinen kynnysehto toteutuu.
Jos henkilöllä on täyttynyt takuupalkkaehdot edellisessä tehtävässä, mutta hän siirtyy uuteen tehtävään, maksetaan hänelle uudessa tehtävässä vähintään takuupalkkatason mukainen palkka. Poikkeuksena on tilanne, jossa uuteen tehtävään siirtyminen edellyttää koulutusta, jolloin takuupalkka taataan vasta koulutuksen ja pätevyyden saamisen jälkeen.
Korotuksia ei kohdenneta sellaiselle työntekijälle, joka on palkattomalla vapaalla silloin, kun järjestelyvarojen tai työnantajarahan jakamisesta päätetään ja jaetaan. Tällaiselle henkilölle takuupalkka maksetaan työnantajarahalla seuraavan suoritusarvioinnin tekemisen jälkeen, mikäli maksamisen edellytykset täyttyvät.
Erillinen kirjaus:
Osapuolet ovat yhtä mieltä siitä, että suoritusarvioinnin uudistuksella on tarkoitus parantaa ja yhdenmukaistaa arviointikriteeristöä. Jos muutos aiheuttaa normaalisuorittajien (C, B, B) määrän selvän vähenemisen, sitoutuvat osapuolet korjaamaan takuupalkkakriteeristöä siten, että takuupalkan saajien määrä pysyy samalla tasolla kuin aiemmin.
8. Tilapäinen siirtyminen vaativampaan tehtävään
Tehtävän vaativuutta arvioitaessa on otettu huomioon vuosiloma- ja lyhyet sairauslomasijai- suudet. Jos työntekijä muissa kuin em. tapauksissa siirtyy määräajaksi oleellisesti vaativam- paan tehtävään, määritetään hänen vaativuusryhmänsä ja tehdään määräaikainen palkkauk- sen muutos.
Työnantaja takaa näissä tilanteissa vähintään sijaistettavan tehtävän takuupalkan suuruisen palkan (mikäli sijainen on ollut Xxxxxxxx palveluksessa vähintään viiden vuoden ajan) Palkka- position vaihteluväli voi näin ollen normaalitilanteessa olla 119-125. Alle viiden vuoden työ- suhteissa noudatetaan palkkausjärjestelmän yleisiä periaatteita. Arvioitaessa sijaisen oikeaa palkkaa otetaan huomioon yksikön yleinen palkkataso vastaavissa tehtävissä mukaan lukien sijaistettavan henkilön palkka. Jos ylittämiselle on erityisiä syitä (esim. sijaisella erityistä osaamista), palkkapositio voi myös ylittää position 125.
Mikäli henkilö sijaistaa oman toimensa ohella pitkäaikaista sijaisuutta, voidaan hänelle mak- saa tältä ajalta erikseen sovittava lisäpalkkio.
9. Palkkavaakakoordinaatio ja sen tehtävät
Koordinaatiotyöryhmä muodostuu HR:n ja liiketoimintojen edustajista sekä Finaviassa toimi- vien järjestöjen edustajista. Se voi käyttää apunaan asiantuntijoita. Koordinaatiotyöryhmä kokoontuu tarvittaessa, joko työnantajan tai järjestön niin pyytäessä kuitenkin vähintään 2 kertaa kalenterivuodessa. Tehtävänä työryhmällä on mm. käsitellä vaativuusluokitusta kos- kevat erimielisyydet ja ylläpitää ja valvoa yritysyhtenäisyyttä tehtävien vaativuuden osalta. Työryhmän tehtävänä on myös saatavan tilastotiedon analysoiminen sekä sopimuskohtais- ten palkkojen kehityksen analysoiminen
10. Palkkaerimielisyyksien selvittäminen
Tarvittaessa työntekijä ja työntekijän pyynnöstä luottamusmies voi neuvotella esihenkilön tai palkkausasiassa ratkaisuvaltaa käyttävän muun työnantajan edustajan kanssa vaativuusluo- kasta/työntekijän henkilökohtaisen kokonaispalkan määrästä.
Jos yksimielisyyteen tehtävän vaativuusryhmän määrittämisestä ei päästä tai jos on syntynyt erimielisyys palkkausjärjestelmän soveltamisen periaatteista, noudatetaan työehtosopimuk- sen neuvottelumääräyksiä.
Palkkataulukko 1.6.2023 alkaen
Vaativuus- luokat | Positio 100 | Positio 119 | Positio 150 |
4 | 1912 | 2276 | 2868 |
5 | 2037 | 2425 | 3056 |
6 | 2171 | 2584 | 3257 |
7 | 2319 | 2759 | 3478 |
8 | 2474 | 2944 | 3711 |
9 | 2640 | 3141 | 3959 |
10 | 2867 | 3412 | 4301 |
11 | 3233 | 3847 | 4850 |
12 | 3480 | 4141 | 5220 |
13 | 3753 | 4466 | 5629 |
14 | 4202 | 5001 | 6303 |
Ns. kesätyöntekijöiden, oppisopimusharjoittelijoiden ja muiden harjoittelijoiden sekä ulko- puolisella rahoituksella palkattujen työntekijöiden palkka määräytyy erikseen annettujen oh- jeiden mukaisesti.
Kokeneet ja ammattitaitoiset kausityöntekijät sijoitetaan kuitenkin palkkaliitteen mukaiseen palkkaryhmään.
Palkanmaksu
1. Palkkaperusteet
Palkat määräytyvät kuukausipalkkoina paitsi, milloin erikseen sovitaan työ tehtäväksi tunti- palkalla.
Projekti/suorituspalkasta sovitaan työnantajan ja työntekijän kanssa kussakin tapauksessa erikseen.
Työsuhteen päättyessä henkilökohtainen palkka, mahdolliset olosuhdelisät ja muut työsuh- teen päättämiseen liittyvät maksut ja korvaukset maksetaan työsuhteen päättymistä seuraa- vana mahdollisena palkanmaksupäivänä.
2. Osakuukauden palkka/Palkattomat poissaolot /Työpäivän palkan jakaja
Kuukausipalkkaisen työntekijän osakuukauden palkkaa laskettaessa tai vähennettäessä palk- kaa palkattoman poissaolon ajalta saadaan jakamalla kuukausipalkka 21,5:llä.
Kuukausipalkkaisen työntekijän osakuukauden palkka lasketaan 1.1.2022 lukien seuraavasti:
• kertomalla päiväpalkka palkkaan oikeuttavilla päivillä, jos niitä on alle 13
• vähentämällä kuukausipalkasta poissa oltujen työpäivien palkka, jos palkkaan oikeut- tavia päiviä on vähintään 13.
Esimerkki:
Työntekijän kuukausipalkka on 1935 euroa.
a) Kuukauden aikana työntekijälle kertyy 9 palkkaan oikeuttavaa päivää. Työpäivän palkka: 1935 euroa / 21,5 = 90 euroa. Palkkaa maksetaan: 9 x 90 euroa = 810 euroa
b) Työntekijä on kuukauden aikana palkattomasti poissa työstä 8 työpäivää. Palkkaan oi- keutettavia työpäiviä on 14. Työpäivän palkka: 1935 euroa / 21,5 = 90 euroa. Poissa ol- tujen työpäivien palkka: 8 x 90 euroa = 720 euroa. Palkkaa maksetaan: 1935 euroa – 720 euroa = 1215 euroa
3. Työntekijän sairausajan palkan perusteet
Viikko- ja kuukausipalkkaisen työntekijän 10 §:n mukaista palkkaa ei vähennetä sairausloman ajalta siltä osin, kun hänellä on oikeus täyteen palkkaan.
Tunti- ja urakkapalkkaisen työntekijän palkka säännöllisen työajan työtunneilta määräytyy edellisen päättyneen tilikauden keskituntiansion mukaisesti.
Viikko- ja kuukausipalkkaiselle työntekijälle maksetaan kutakin sairauslomapäivää kohden 1/365 edellisenä lomanmääräytymisvuonna maksetuista tai maksettavaksi erääntyneistä, vuosilomamääräysten mukaiseen vuosilomalisään oikeuttavien palkanlisien ja lisäpalkkojen yhteismäärästä.
Erilliset korvaukset ja lisät
1. Likaisentyön lisä
Työntekijän suorittaessa raskasöljypumppujen avausta, huoltoa, viemäreiden avausta, lika- ja öljynerotuskaivojen tyhjennystä, kattiloiden, lämmönvaihtimien ja öljysäiliöiden sisäpuolista puhdistusta, päällystettyjen alueiden bitumipaikkausta sekä sulatuskemikaalien käsittelyä tai likaisuudeltaan näihin verrattavia muita töitä, maksetaan hänelle tältä ajalta likaisentyönli- sää.
Likaisentyönlisää suoritetaan myös siivoojille suursiivouksen ajalta.
Likaisentyönlisää ei kuitenkaan suoriteta erikoisammattimiehen (lvi-, kone- ja sähköasentaja) nimikkeellä tilapäisesti tai vakinaisesti työskentelevälle työntekijälle.
Likaisentyönlisän suuruus on 28 senttiä tunnilta.
2. Koulutuskorvaus
Koulutuskorvausta maksetaan työnantajan määrittelemille, erikseen nimetyille kouluttajille, joiden tehtävään kuuluu koulutuksen suunnittelu, valmistelu ja läpivienti. Korvausta makse- taan kelpoisuuksien saamiseksi tai ylläpitämiseksi annetuista koulutuksista. Kouluttamiseen käytetyltä työajalta kouluttajalle maksetaan koulutuskorvauksena 40 % perustuntipalkasta / koulutustunti. Lisäksi kouluttajan on huolehdittava siitä, että koulutukset ovat asianmukai- sesti raportoituina vaadittuihin järjestelmiin.
Koulutuskorvausta maksetaan samoin perustein myös liiketoimintojen, konsernipalveluiden sekä esikunnan asiantuntijoille, kun he antavat perus-, jatko- tai kertauskoulutusta ammatil- lisen osaamisen ylläpitämiseksi.
Koulutuskorvausta ei makseta:
1) henkilölle, jonka perustehtävään kuuluu kouluttaminen ja jonka tehtävän vaati- vuudessa koulutustehtävä on otettu huomioon tai
2) henkilölle, jolle suoritetaan erillistä lisää koulutustehtävästä.
Tehtävään tai uuteen tietojärjestelmään perehdyttämisestä ja kouluttamisesta ei myöskään makseta koulutuskorvausta.
3. Ylempien toimihenkilöiden lisä/ylityökorvaukset
Työehtosopimuksen mukaisia ylityökorvauksia maksetaan toimihenkilölle, joka on sijoitettu uudessa palkkausjärjestelmässä vaativuusluokkaan 12 tai sen alle.
Työaikalain piiriin kuuluvalle ylemmälle toimihenkilölle, joka on sijoitettu palkkausjärjestel- mässä vaativuusluokkaan 13 ja 14 maksetaan työaikakorvauksia työaikasopimuksen 31 §:n mukaisesti.
4. Tankkauspalkkio verkostolentoasemilla
Tankkaustehtävä on tehtävä, joka kuuluu Xxxxxxxx työehtosopimuksen kunnossapidon työn- tekijöiden perustehtäviin. Sellaisella verkostolentoasemalla, jossa tankkausten määrä nousee yhteen miljoonaan seitsemäänsataanviiteenkymmeneentuhanteen (1 750 000) litraan vuo- dessa / lentoasema, maksetaan tankkaustyöstä palkkio, joka on 1,5 % lentoaseman saamasta tankkaustuotosta.
Tämä palkkio jaetaan ao. vuoden aikana vakituisesti tankkaustehtäviä tehneiden kesken ja palkkio tulee maksuun viimeistään tammikuun viimeisen päivän palkanmaksun yhteydessä. Palkkion jyvitysperiaatteista sovitaan paikallisesti lentoaseman päällikön tai päällikön mää- räämän työnantajan edustajan ja luottamusmiehen kesken.
III MUUT MÄÄRÄYKSET
1. Luottamusmiesmääräykset
Luottamusmiestoiminnan järjestämisestä sovitaan työnantajan ja työntekijäjärjestöjen välil- lä.
Luottamusmiehelle annettavat tilastotiedot
Pääluottamusmiehellä on oikeus saada säännöllisin väliajoin tietoja jäsenistönsä ansiotasos- ta, palkkausperusteista ja palkkakehityksestä erikseen sovittavalla tavalla ryhmiteltynä. Tu- losteiden tulee olla saatavissa työehtosopimuksittain, nimikkeittäin ja vaativuusryhmittäin.
Luottamusmiehellä on oikeus saada edustamiensa työntekijöiden vaativuusryhmistä tiedot työehtosopimuksittain ja nimikkeittäin.
Henkilökohtainen palkka, vaativuusluokka ja suoritusarviointiluku luovutetaan pääluotta- musmiehelle kerran vuodessa, mikäli henkilö ei erikseen kiellä tietojen luovuttamista. Pää- luottamusmies vastaa käytäntöjen tiedottamisesta jäsenistölle.
2. Luottamusmiespäiville osallistuminen vapaapäivinä
Luottamusmiehen osallistuessa työtuntijärjestelmän mukaisena vapaapäivänään PALTA ry:n hyväksymiin työehtosopimuksen sopijajärjestön järjestämiin luottamusmiespäiviin työnantaja korvaa työntekijälle yksinkertaisena tuntikorvauksena keskimääräistä päivittäistä työaikaa vastaavan ajan. Korvausta maksetaan kahdelta ensimmäiseltä luottamusmiespäivältä.
Korvausta maksetaan joko luottamusmiehelle tai tämän varamiehille, ei molemmille samanaikaisesti.
3. Tilastoyhteistyö
Finavia toimittaa vuosittain anonyymeinä tilastoja, mistä ilmenee järjestöittäin vaativuus- luokka ja positio sekä palkkatasosta ja palkkakehityksestä vaativuusluokittain järjestöittäin kokonais- ja identtisellä aineistolla.
4. Työssä tarvittavien kelpoisuuksien kouluttaminen ennen työsuhteen alkua
Työnantaja voi järjestää työsuhteessa tarvittavien kelpoisuuksien ja/tai muiden tehtävän suorittamiseksi vaadittavien osaamisten koulutuksen ennen työsuhteen alkua.
Koulutuksesta, joka suoritetaan ennen työsuhteen alkamista, työntekijälle maksetaan yksinkertainen tuntikorvaus koulutukseen käytetyltä ajalta. Korvaus saadaan jakamalla tehtävän vaativuusluokan alarajan mukainen palkka 163:lla.
5. Vapaapäivänä matkustaminen
Työntekijä voi halutessaan siirtää vapaapäivänä matkustamisesta matka-ajalta syntyneet tunnit enintään kahdeksalta tunnilta työaikapankkiin.
6. AY-kokoukset
Sopijajärjestöillä/paikallisella osastolla tai vastaavalla on mahdollisuus työajan ulkopuolella järjestää kokouksia työnantajan osoittamassa kokouspaikassa, joka on joko työpaikalla tai sen läheisyydessä sijaitsevissa tarkoitukseen soveltuvissa työnantajan hallinnassa olevissa ti- loissa edellyttäen, että kokouksen pitämisestä on työnantajan kanssa sovittu.
Pidettävän kokouksen kulusta ja järjestyksestä sekä kokoustilojen siisteydestä vastaavat ko- kouksen järjestäjät.
Kokouksen järjestäjillä on oikeus kutsua kokoukseen ao. järjestön työntekijöitä sekä keskus- järjestön edustajia.
7. Asiamiehet
Tämän työehtosopimuksen osapuolena olevan järjestön asiamiehillä on oikeus tämän sopi- muksen soveltamista koskevissa asioissa käydä työajalla työpaikoilla ilmoitettuaan käynnistä asianomaisen tulosyksikön johdolle. Asiamiesten nimet on kirjallisesti ilmoitettava Finavialle.
Asiamiehillä on oikeus saada työpaikan johdolta ne asiatiedot, jotka ovat heille tarpeen työ- ehtosopimuksen noudattamisen valvomiseksi.
8. Erimielisyyksien ratkaiseminen
Jokaisen työntekijän tulee häntä itseään koskevassa työasiassa ensin kääntyä esihenkilön puoleen joko itse tai luottamusmiehen kanssa/välityksellä.
Tämän työehtosopimuksen soveltamisesta syntyvät erimielisyydet pyritään kaikkea viivytystä välttäen selvittämään ensi sijassa lähimmän esihenkilön ja ylempien esihenkilöiden kanssa ja sen jälkeen lentoaseman/yksikön päällikön ja luottamusmiehen välillä käytävillä neuvotteluil- la.
Pääluottamusmies neuvottelee Xxxxxxxx kanssa.
Ellei neuvottelussa päästä yksimielisyyteen, asiasta on laadittava pöytäkirja, jonka neuvotte- lijat allekirjoittavat ja jossa lyhyesti mainitaan erimielisyyksien aiheena olevat kysymykset ja molempien osapuolten kanta. Tämän jälkeen asia voidaan saattaa Xxxxxxxx ja allekirjoittaja- järjestön kesken selvitettäväksi. Mikäli asiassa ei päästä yksimielisyyteen, voidaan asia saat- taa Palveluajojen työnantajat PALTA ry:n ja Ylemmät toimihenkilöt YTN ry:n, Palkansaajajär- jestö Pro ry:n ja Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry:n kesken ratkaistavaksi.
Jommankumman sopimuspuolen esittäessä asiasta neuvotteluja, ne on aloitettava ensi tilas- sa ja viimeistään viikon kuluessa esityksen tekemisestä.
Siinä tapauksessa, etteivät sopimuspuolet ole voineet sopia syntyneistä erimielisyyksistä, asia voidaan saattaa työtuomioistuimen ratkaistavaksi.
LIITE 1 TYÖAIKA
SISÄLLYSLUETTELO
TYÖAIKA 1
2 § Keskimääräinen säännöllinen työaika 1
3 § Vuorokautisen työajan pidentäminen 2
5 § Liukuva työaika työaikakorvausten laskennassa 3
7 § Työvuoroluettelo ja työajat 5
11.1§ Iltatyölisän maksaminen ylityötilanteessa jaksotyössä 10
12.1§ Yötyölisän maksaminen ylityötilanteessa jaksotyössä 10
22 § Lisätyökorvaus ja arkipyhäviikot 14
23 § Lisätyökorvauksen laskentaa koskevia määräyksiä 15
24 § Tuntipalkkaisia työntekijöitä koskevat korvausjärjestelyt 15
27 § Ylityökorvaus ja arkipyhäviikot 18
31 § Eräiden ylempien toimihenkilöiden työaikakorvaukset 20
1 § Säännöllinen työaika
Säännöllinen työaika työaikalain 6 §:n mukaisessa toimistotyössä on 7 tuntia 15 minuuttia vuorokaudessa ja 36 tuntia 15 minuuttia viikossa.
Säännöllinen työaika työaikalain 6 §:n mukaisissa töissä on a) tasapituisia työpäiviä käytettä- essä 7 tuntia 39 minuuttia ja b) yhtenä päivänä lyhyempää työaikaa käytettäessä yhtenä vuo- rokautena 6 tuntia 15 minuuttia ja muina vuorokausina 8 tuntia. Työaikalain 6 §:n mu- kaisessa työssä säännöllinen työaika viikossa on 38 tuntia 15 minuuttia.
Säännöllinen työaika työaikalain 7 §:n mukaisessa jaksotyössä on 114 tuntia 45 minuuttia kolmen viikon työjaksossa tai 76 tuntia 30 minuuttia kahden viikon työjaksossa.
Lentoaseman kunnossapidon käyttö- ja ylläpidon tehtävissä työskentelevillä (perinteinen kunnossapitotyö) noudatetaan TAL 6 §:n mukaista työaikaa.
Säännöllisen työajan järjestelyt
Ennen kuin keskimääräinen työaika voidaan ottaa käyttöön, on siitä ilmoitettava työntekijöil- le ja tasoittumissuunnitelma asetettava heidän nähtäväkseen vähintään seitsemän (7) päivää aikaisemmin.
Luottamusmiehelle on vastaavasti vähintään 10 päivää ennen keskimääräisen työajan käyt- töönottoa varattava tilaisuus tarkastaa tasoittumissuunnitelma. Luottamusmiehellä on oi- keus antaa tasoittumissuunnitelmasta lausunto välittömästi tarkastuksen jälkeen.
2 § Keskimääräinen säännöllinen työaika
1. Työaikalain 6 §:n mukaisessa toimistotyössä viikoittainen säännöllinen työaika voidaan järjestää siten, että se on keskimäärin 36 tuntia 15 minuuttia enintään 27 viikon pituise- na tasoittumisjaksona,
2. muussa työaikalain 6 §:n mukaisessa päivä- ja vuorotyössä keskimäärin 38 tuntia 15 mi- nuuttia viikossa enintään 27 viikon pituisena tasoittumisjaksona ja
3. työaikalain 6 §:n mukaisessa keskeytymättömässä kolmivuorotyössä keskimäärin 36 tun- tia enintään 52 viikon pituisena tasoittumisjaksona,
Säännöllinen viikoittainen työaika ei saa kuitenkaan ylittää 50 tuntia viikossa, ellei paikallises- ti toisin sovita tai kyse ole matkailulentoasemasta (Kittilä, Ivalo, Kuusamo, Rovaniemi ja Enontekiö).
Soveltamisohje:
Työaikajärjestelmät, jotka ovat olleet käytössä lentoasemilla ennen 15.11.2011 jäävät sellai- senaan voimaan, vaikka niissä ylittyisi pykälän alussa mainittu 50 tunnin sääntö.
4. työaikalain 7 §:n mukainen säännöllinen työaika voidaan järjestää myös siten, että se on kolmen viikon ajanjakson aikana keskimäärin 114 tuntia 45 minuuttia tai kahden viikon ajanjakson aikana keskimäärin 76 tuntia 30 minuuttia enintään 27 viikon pituisena tasoit- tumisjaksona, edellyttäen, että yllä olevissa kohdissa (1-3) laaditaan työtä varten en- nakolta työajan tasoittumisjärjestelmä vähintään ajaksi, jonka kuluessa viikoittainen tai jaksottainen säännöllinen työaika tasoittuu sanottuihin keskimääriin.
5. Säännöllinen työaika työaikalain 7 §:n mukaisessa jaksotyössä saadaan työn tarkoituk- senmukaiseksi järjestämiseksi tai työntekijöille epätarkoituksenmukaisten työvuorojen estämiseksi järjestää myös siten, että työaika on kahden toisiaan seuraavan kolmen vii- kon ajanjakson aikana tai kolmen toisiaan seuraavan kahden viikon ajanjakson aikana enintään 229 tuntia 30 minuuttia.
Säännöllinen työaika ei saa 4 ja 5 kohdan mukaisissa työaikajärjestelyissä yhdenkään kol- men viikon ajanjakson aikana ylittää 120 tuntia tai yhdenkään kahden viikon ajanjakson aikana 80 tuntia.
6. Tasoittumisjakso ja työvuoroluettelo
1. Keskimääräisen säännöllisen työajan tasoittumisjakson pituus on määriteltävä etukä- teen. Samalla määritellään työajan tasoittumisjakson alkamis- ja päättymisajankohdat. Keskimääräisen työajan on tasoituttava tasoittumisjakson loppuun mennessä. Mikäli jos- tain syystä näin ei tapahdu, ei puuttuvia tunteja voi siirtää seuraavalle tasoittumisjaksol- le. Mikäli työntekijä on tehnyt tasoittumisjakson aikana enemmän kuin keskimääräisen viikko- tai 3-viikkoisjakson työajan, korvataan ylimenevät tunnit kuten lisä- ja ylityöstä on sovittu.
2. Vahvistetulla listalla tarkoitetaan vähintään kolmeksi viikoksi kerrallaan tasoittumisjak- son sisällä julkaistavaa työvuoroluetteloa. Työnantajan hyväksymät vuoronvaihdot tulee tehdä takaisin saman tasoittumisjakson aikana.
3. Rovaniemen, Kittilän ja Ivalon lentoasemalla voidaan sekä jakso- että vuorotyössä työ- vuoroluettelo vahvistaa 1. joulukuuta – 6.tammikuuta välisenä ajanjaksona kahdeksi vii- koksi kerrallaan.
7. Siirtyminen toiseen työaikamuotoon tai työsuhteen päättyminen kesken tasoitusjakson
Siirryttäessä keskeytymättömästä kolmivuorotyöstä muuhun työaikamuotoon tai työnte- kijän työsuhteen päättyessä sovitaan niiden tuntien, jotka ylittävät keskimäärin 36 tun- tia/viikko korvaamisesta joko antamalla vastaavasti vapaata tai maksamalla ylityökor- vaukset.
3 § Vuorokautisen työajan pidentäminen
Työaikalain 6 §:n mukaisessa työssä vuorokautinen säännöllinen työaika voidaan pidentää
1. enintään 9 tuntiin siten, että säännöllinen työaika tasoittumisjakson aikana tasoittuu sopimuksen mukaiseen viikkotyöaikaan.
Soveltamisohje:
Tätä mahdollisuutta ei käytetä keskeytymättömän kolmivuorotyön vähentämi- seen. Työnantaja tekee neljännesvuosittain koosteen vuorosuunnitteluyksiköistä, jotka käyttävät 9 tunnin työvuoroja.
Työajan pidentämisestä ja työvuoron alkamis- ja päättymisajoista neuvoteltava yt-menettelyssä paikallisen luottamusmiehen kanssa vähintään 3 viikkoa ennen uuden vuoron käyttöönottoa.
2. enintään 10 tuntiin, jos viikoittainen säännöllinen työaika enintään kuuden viikon pi- tuisena ajanjaksona tasoittuu sopimuksen mukaiseen viikkotyöaikaan.
3. paikallisesti sopien enintään 12 tuntiin muussa kuin TAL 6 §:n mukaisessa toimisto- työssä, jos viikoittainen säännöllinen työaika tasoittuu kuuden viikon tai jonain muuna paikallisesti sovittuna ajanjaksona sopimuksen mukaiseen viikkotyöaikaan. Tasoitusjakso voi kuitenkin olla enintään 27 viikkoa.
Niillä työpaikoilla, joissa sovelletaan työaikalain 12 §:ssä tarkoitettua liukuvaa työaikaa, säännöllistä vuorokautista työaikaa voidaan lyhentää tai pidentää enintään kolme tuntia. Enimmäiskertymä saa tällöin olla enintään 60 tuntia ja tehdyn viikoittaisen säännöllisen työ- ajan tulee tasoittua työehtosopimuksen mukaisen säännöllisen työajan pituiseksi enintään kalenterivuoden aikana.
Toimistotyössä liukuvan työajan käytöstä sovitaan yksikkökohtaisesti ja käyttöönotto edellyt- tää seurantajärjestelmää. Sovittaessa liukuvasta työajasta on sovittava ainakin kiinteästä työajasta, työajan vuorokautisesta liukumarajasta ja lepoaikojen sijoittamisesta. Työnantaja tekee päätöksen liukuvan työajan käyttöönotosta.
5 § Liukuva työaika työaikakorvausten laskennassa
Jos työntekijä noudattaa liukuvaa työaikaa, ei hänen omasta aloitteestaan liukumarajojen puitteissa työskentelemäänsä aikaa oteta mukaan laskettaessa korvauksiin tai lisiin oikeutta- vaa aikaa. Työskentely tällaisena liukuma-aikana otetaan huomioon laskettaessa korvauksiin ja lisiin oikeuttavaa aikaa vain, jos työskentely perustuu asianmukaiseen määräykseen.
Jos työntekijä on ollut poissa työstä vuosiloman, sairauden, raskauden tai synnytyksen vuok- si, pidetään poissaoloaikaa työssäolon veroisena aikana viikoittaista tai työjakson säännöllis- tä työaikaa laskettaessa. Työssäolon veroisena pidetään tällöin vahvistetun työvuoroluette- lon mukaista työaikaa.
Työajaksi lasketaan työhön käytetty aika sekä aika, jonka työntekijä on velvollinen olemaan työpaikalla työnantajan käytettävissä.
Päivittäisiä lepoaikoja ei lueta työajaksi, jos työntekijä saa näinä aikoina esteettömästi pois- tua työpaikalta.
Matkaan käytettyä aikaa ei lueta työajaksi, ellei sitä samalla ole pidettävä työsuorituksena.
Terveystarkastuksia ja lääkärissä käyntejä ei lueta työajaksi mutta työnantaja voi antaa pal- kallista vapautusta työstä tarkastusten ja lääkärissäkäynnin
ajaksi.
Palo- ja pelastusohjeen edellyttämään kuntotestiin vapaa-aikanaan käyttämän aika korva- taan vastaavana vapaana tai yksinkertaisena tuntikorvauksena. Korvattavaa aikaa ei kuiten- kaan lueta työajaksi
Koulutusaikaa ei pääsääntöisesti lueta lakisääteiseksi työajaksi eikä aikaa oteta huomioon li- sä- ja ylityötä laskettaessa.
Soveltamisohje:
Työnantajan edellyttämä, työntekijälle pakollinen koulutus, joka on välttämätön työtehtävien hoitamiseksi, luetaan työajaksi.
Esimerkiksi lentoasemien palo- ja pelastuskoulutus, uusien koneiden ja laitteiden käyttökou- lutus sekä eläinten torjuntaan tarvittava koulutus luetaan työajaksi. Turvatarkastustehtävän edellyttämä turvatarkastuksen peruskoulutus luetaan työajaksi.
1. Lomapäivän laskennallinen pituus vuorolistassa
•Viikkotyöaika jaetaan viidellä
•Jaksotyöaika (kolmeviikkoisjakso) jaetaan 15:lla
2. Sairaspäivän laskennallinen pituus vuorolistassa
säännöllistä viikon / jakson työaikaa tai lisä- ja ylityötä laskettaessa saadaan seuraavasti
a) Suunnitelmassa:
•Viikkotyöaika jaetaan viidellä
•Jaksotyöaika (kolmeviikkoisjakso) jaetaan 15:llä. Jos henkilö on sairaana koko kalenterivii- kon, lasketaan säännölliseen työaikaan 5x laskennallinen sairaspäivän pituus.
b) Vahvistetussa listassa:
•sairaspäivältä työaikaan lasketaan listan mukainen työvuoron pituus
3. Koulutuspäivän/matkapäivän laskennallinen pituus vuorolistassa saadaan seuraavasti
•Viikkotyöaika jaetaan viidellä
•Jaksotyöaika (kolmeviikkoisjakso) jaetaan 15:llä.
Mikäli koulutuspäivän sisältävällä viikolla tai jaksossa joudutaan ylimääräiseen työhön, korva- taan koulutusaikaa vastaava ylimääräinen työ kuten lisätyö.
Mikäli koulutus katsotaan työajaksi, aiheuttaa mahdollinen ylimääräinen päivittäi- nen/viikottainen/jaksottainen työ lisä- tai ylityötä työehtosopimuksen työaikasäännösten mukaisesti.
4. Jos on myönnetty työstä vapautusta muun kuin edellä mainittujen syiden takia, lasketaan työaikaan työpäivän laskennallinen pituus / päivä seuraavasti:
•Viikkotyöaika jaetaan viidellä
•Jaksotyöaika (kolmeviikkoisjakso) jaetaan 15:llä.
Nämä tunnit eivät ole työaikaa lisä- ja ylityötä laskettaessa.
7 § Työvuoroluettelo ja työajat
Työvuorot
1. Työvuoroa ei saa tarpeettomasti jakaa useampaan osaan, vaan se on työn vaatimukset ja muut paikalliset olosuhteet huomioon ottaen koetettava saada mahdollisimman yh- denjaksoiseksi.
2. Työntekijälle maksetaan 33,53 euron suuruinen korvaus työvuorosta, joka on jaettu kahteen tai kolmeen osaan.
Soveltamisohje:
Pätkävuorokorvaus maksetaan vain, jos vuorojen pätkiminen johtuu työnantajasta. Mikäli työntekijä toivoo itse pätkävuoroja ja työnantaja siihen suostuu, ei korvausta makseta.
TAL 6 §:n mukaista työtä tai TAL 7 §:n mukaista työtä tekevän työntekijän työvuoro on jaet- tu kahteen tai useampaan osaan. Jos työntekijä jää työnantajan pyynnöstä töihin ensim- mäisen työvuoropätkän jälkeen, maksetaan hänelle riippumatta tehdyn ylimääräisen työn pituudesta aina pätkävuorokorvaus sekä tehty ylimääräinen työ työehtosopimuksen mukai- sesti lisä- tai ylityönä.
3. Työaikalain 6 §:n mukaisessa vuorotyössä tulee työvuorojen vaihtua säännöllisesti ja muuttua viikoittain. Työntekijää voidaan kuitenkin, milloin niin sovitaan pitää työssä ti- lapäisesti myös samassa vuorossa.
4. Tilapäisestä vuorotyöhön siirtymisestä on työntekijälle ilmoitettava viimeistään hänen edellisen työvuoronsa aikana.
5. Työaikamuodosta toiseen siirtymisestä on työntekijälle ilmoitettava ja työvuoroluettelo asetettava hänen nähtäväkseen viimeistään 7 vrk ennen siirtymisajankohtaa.
Työvuoroluettelo Vuoronvaihtokorvaus
1. Vahvistetun työvuoroluettelon mukaisia työvuoroja voidaan muuttaa työntekijän suostu- muksella.
2. Työvuoroluettelon mukaisia vahvistettuja työvuoroja voidaan muuttaa myös töiden järjes- telyihin liittyvästä painavasta syystä, jolloin muutoksesta on ilmoitettava ennen edellisen työvuoron päättymistä (ilmoitus viimeistään 24 tuntia ennen työn alkua) ja jolloin vuoron- vaihtokorvaus maksetaan työntekijälle ensimmäisestä muutetusta vuorosta.
Painava syy on esimerkiksi äkilliset sairaustapaukset tai muut sellaiset ennalta arvaamatto- mat syyt, jotka eivät ole olleet tiedossa työvuoroluetteloa laadittaessa.
Työntekijä on velvollinen tulemaan töihin.
Painavia syitä ei voi olla työyksikön kokoukset tai koulutustilaisuudet
3. Jos työntekijän työvuoro työnantajan aloitteesta vaihdetaan vahvistetulla työvuorolistalla sellaiseksi työvuorolistalla olevaksi työvuoroksi, jonka alkamis- ja/tai päättymisaika poikkeaa alkuperäisestä vuorosta vähintään 45 minuuttia, on työntekijä oikeutettu saamaan vuoron- vaihtokorvauksen. Vuoronvaihtokorvaus on 1h peruspalkkaa vastaava korvaus.
Soveltamisohje:
Vuoronvaihdosta ei ole kysymys silloin, kun vahvistetun vuorolistan mukaista työvuoroa pi- dennetään eikä vuorolistalla ole työvuoroa, joka alkamis- ja päätymisajoiltaan vastaa tehtyä työaikaa. Vuoronvaihdosta ei ole kysymys myöskään silloin, kun työntekijälle vaihdettu työ- vuoro aiheuttaa säännöllisen työajan ylittymisen tasoitusjaksossa. Näissä tilanteissa on ky- symys työehtosopimuksen mukaisesta lisä- tai ylityöstä, jolloin vuoronvaihtokorvausta ei makseta.
4. Vahvistetun työvuorolistan mukaista vapaapäivän paikkaa muutetaan työnantajan aloit- teesta: Jos vuorolistaa muutetaan työnantajan aloitteesta niin, että vapaapäivä muuttuu työpäiväksi, työntekijälle maksetaan 39,12 euron suuruinen korvaus. Lisäksi annetaan koko- nainen vapaapäivä viimeistään tasoittumisjakson loppuun mennessä.
Vahvistetun vuorolistan muutoksesta on kysymys silloin, kun työvuoromuutos ei aiheuta työehtosopimuksen mukaista lisä- eikä ylityötä.
Luottamusmiehelle on vähintään 10 päivää ennen työvuoroluettelon suunniteltua voimaan- tuloa varattava tilaisuus tutustua työvuoroluetteloehdotukseen ja antaa siitä lausuntonsa vä- littömästi sen jälkeen.
Työvuoroluettelo on saatettava kirjallisesti työntekijöiden tietoon viimeistään 7 vrk ennen siinä tarkoitetun ajanjakson alkamista,
Työvuorokauden ja työviikon alkaminen
1. Päivätyössä työvuorokausi alkaa klo 06.00, 2-vuorotyössä klo 00.00 ja kolmivuorotyössä sil- loin, kun työntekijän on säännönmukaisesti saavuttava työhönsä.
Soveltamisohje:
Ns. päivätyössä päivätyön aikaisin alkamisajankohta on klo 06.00.
2. Jaksotyössä työvuorokausi alkaa klo 00.00. Työvuorolistan kolmeviikkoisjakson viimeisen sunnuntain yövuoron tunnit lasketaan kuitenkin sen työvuorokauden tunneiksi, jona yövuo- ro on alkanut.
3. Työviikko alkaa maanantaina.
PAIKALLINEN SOPIMINEN
Paikallisella sopimisella tarkoitetaan työnantajan edustajan ja sopijajärjestöjen luottamus- miesten välistä kirjallista sopimusta työehtosopimuksessa erikseen paikallisesti sovittavaksi sovituista asioista.
Paikallisen sopimuksen voi tehdä:
• vuorokautisen säännöllisen työajan pidentämisestä enintään 12 tuntiin (työaikasopimuk- sen 3 § 2 kohta)
• viikoittaisen työajan 50 tunnin maksimin ylittämisestä (työaikasopimuksen 2 §)
• jaksotyössä sopia työaikajärjestelystä, jossa säännöllinen työaika ei yhdenkään kolmen viikon ajanjakson aikana saa ylittää 128 tuntia eikä yhdenkään kahden viikon ajanjakson aikana 88 tuntia (työaikasopimuksen 2 § 4 kohta).
LEPOAJAT
Päivittäinen lepoaika, 1 tunti, on annettava, jos vuorokautinen työaika ylittää 6 tuntia. Yhden tunnin lepoaika voidaan tarvittaessa lyhentää
30 minuutiksi.
Tämän lisäksi on työntekijälle annettava kaksi 12 minuutin pituista kahvitaukoa, yksi aamu- päivällä ja yksi iltapäivällä.
Vuoro- ja jaksotyössä lepoaika on puoli tuntia.
Yöaikana sekä vuoro- ja jaksotyössä voidaan ruokailu järjestää tapahtuvaksi työn lomassa.
Jos työntekijällä on oikeus ja tosiasiallinen mahdollisuus esteettömästi poistua työpaikalta, ei lepoaikaa lasketa työajaksi.
Ylityötä teetettäessä annetaan työntekijälle säännöllisen työajan päätyttyä 15 minuutin pi- tuinen tauko työajan kuluessa sekä sopivin vähintään 4 tunnin välein tilaisuus taukoon. Jos työntekijällä ei ole oikeutta poistua työpaikalta, nämä ajat luetaan työaikaan.
Pääsääntö
Työntekijälle on annettava TAL 6 §:n mukaisessa työssä vähintään 11 tunnin sekä TAL 7 §:n mukaisessa työssä vähintään 9 tunnin pituinen lepoaika jokaisen työvuoron alkamista seu- raavan 24 tunnin aikana.
Vuorokautista lepoaikaa koskevat määräykset eivät koske varallaoloaikana tehtävää työtä. Tilapäinen vuorokausilevosta poikkeaminen
Työaikalain 25 §:n mukaista vuorokausilepoaikaa voidaan tilapäisesti lyhentää seitsemään (7)
tuntiin työntekijän suostumuksella.
Työn järjestelyjen tai toiminnan luonteen niin edellyttäessä voidaan siitä, mitä vuorokausi- levosta on sovittu poiketa tilapäisesti. Tilapäinen vuorokausilevosta poikkeaminen on mah- dollista seuraavissa tapauksissa:
• vuoro muuttuu, esim. iltavuorosta tullaan aamuvuoroon,
• jos työtä tehdään useita jaksoja vuorokaudessa,
• työ- ja asuinpaikka ovat kaukana toisistaan,
• kausiluonteisessa työssä ennalta arvaamattoman ruuhkahuipun hoitamiseksi,
• tapaturman tai tapaturmavaaran yhteydessä,
• turvallisuus- ja vartiointityössä, joka edellyttää jatkuvaa omaisuuden tai henkilöiden suo- jelemista
• työssä, joka on välttämätöntä toiminnan jatkuvuuden turvaamiseksi.
Vuorokausilevosta voidaan poiketa enintään kolmen peräkkäisen vuorokausilevon aikana.
Lepoajan tulee kuitenkin olla vähintään 5 tuntia. Työntekijälle on annettava lyhennetyn vuo- rokausilevon korvaavat lepoajat mahdollisimman nopeasti viimeistään kuitenkin yhden kuu- kauden kuluessa.
Jos työntekijän vuorokausilepo on lyhennetty 11 tunnista 9 tuntiin, 7 tuntiin tai 5 tuntiin, työntekijälle on annettava lyhennetyn vuorokausilevon korvaavat lepoajat seuraavan vuoro- kausilevon yhteydessä tai jos se ei ole työn järjestelyistä johtuvista painavista syistä mahdol- lista, niin pian kuin se on mahdollista, kuitenkin 14 vuorokauden kuluessa. Korvaava lepoaika on annettava yhdenjaksoisena, eikä sitä saa sijoittaa varallaoloajalle.
Soveltamisohje:
Tilapäinen poikkeaminen voidaan toteuttaa vuorolistan muutoksena. Mikäli vuorokausilevos- ta poikkeamisen seurauksena syntyy työaikalain mukaista ylityötä, pitää ylityön tekemisestä sopia työntekijän kanssa.
Viikoittainen vapaa-aika
Sunnuntain ajaksi, tai jollei se ole mahdollista, muuna viikon aikana, työntekijälle on viikkole- pona annettava vähintään 35 tuntia kestävä keskeytymätön vapaa-aika.
Keskimääräinen viikoittainen vapaa-aika
Vapaa-aika voidaan järjestää myös keskimäärin 35 tunniksi viikossa 14 vuorokauden ajanjak- son aikana. Vapaa-ajan tulee olla kuitenkin vähintään 24 tuntia viikossa.
Keskeytymättömässä vuorotyössä vapaa-aika voidaan järjestää keskimäärin 35 tunniksi vii- kossa enintään 12 viikon aikana. Vapaa-ajan tulee olla kuitenkin vähintään 24 tuntia viikossa.
Viikolla, johon sijoittuu 24 tunnin mittainen vapaa, on pyrittävä antamaan viikon aikana toi- nen vähintään 24 tunnin mittainen vapaa-aika.
Viikoittaisesta vapaa-ajasta poikkeaminen
Seuraavissa tapauksissa voidaan 1 momentin määräyksistä poiketa:
1. jos säännöllinen työaika vuorokaudessa on enintään 3 tuntia,
2. asianomaisen työaikalain tarkoittamassa hätätyössä,
3. jos työn teknillinen laatu ei salli joidenkin työntekijöiden täydellistä vapauttamista työstä,
4. jos työntekijää tarvitaan tilapäisesti työhön tämän viikkolevon aikana laitoksessa tai yri- tyksessä suoritettavan työn säännöllisen kulun ylläpitämiseksi tai
5. milloin se on muussa asianomaisessa työaikalaissa säädetyssä tapauksessa sallittua.
6. Viikkolevon aikana työhön käytetty aika on korvattava työntekijälle mahdollisimman pian, kuitenkin kolmen (3) kuukauden kuluessa työn tekemisestä lyhentämällä hänen sään- nöllistä työaikaansa saamatta jäänyttä lepoaikaa vastaavalla ajalla. Saamatta jäänyt viikko- lepo voidaan korvata työntekijän suostumuksella peruspalkan suuruisena rahakorvauksena.
Viikkolepokorvaus
Korvaustavasta on ennen työn teettämistä sovittava työnantajan ja työntekijän kesken. Pää- sääntö on vapaa-aikana korvaaminen. Rahakorvaus on maksettava, mikäli mahdollista, seu- raavan palkanmaksun yhteydessä.
Vapaapäivät
Pääsääntönä pidetään sitä, että työntekijällä on viikon aikana kaksi perättäistä vapaapäivää ja vapaapäivät mahdollisimman tasaisesti jokaista viikkoa kohden. Jos toiseksi vapaapäiväksi määrätään kiinteä viikonpäivä, tulee sen, mikäli mahdollista, olla lauantai.
Jos työssä noudatetaan keskimääräistä viikkotyöaikaa, vapaapäivät ajoitetaan siten, että ta- soittumisjaksoon tulee niin monta vapaapäivää, että työaika tasoittumisjakson kuluessa ta- soittuu säännölliseen viikkotyöaikaan.
VUOROTYÖ JA ILTA- JA YÖTYÖ
Jos työ on vuoro-, yli, hätä- tai hälytysluonteista työtä, siitä ei makseta iltatyölisää. Kello 18.00-21.00 välisenä säännöllisenä työaikana tehdystä työstä maksetaan iltatyölisänä tunnil- ta 15 prosenttia perustuntipalkasta. Jos työ tehdään sunnuntaityönä, siitä suoritettavat lisät maksetaan samojen perusteiden mukaan korotettuna kuin muukin palkka.
11.1§ Iltatyölisän maksaminen ylityötilanteessa jaksotyössä
Jos työ on vuoro-, yli- hätä- tai hälytysluonteista työtä, siitä ei makseta yötyölisää.
Kello 21.00-06.00 välisenä säännöllisenä työaikana tehdystä työstä maksetaan yötyölisänä tunnilta 30 prosenttia perustuntipalkasta. Jos työ tehdään sunnuntaityönä, siitä suoritettavat lisät maksetaan samojen perusteiden mukaan korotettuna kuin muukin palkka.
Jos viimeistään klo 04.00 aloitettu työ jatkuu yli kello 06.00, maksetaan
yötyölisää myös kello 06.00 jälkeen tehdystä työstä ensimmäiseen vähintään kahden tunnin pituiseen yhdenjaksoisen lepoaikaan asti, kuitenkin enintään kello 12.00 saakka.
12.1§ Yötyölisän maksaminen ylityötilanteessa jaksotyössä
Jaksotyössä 21.00-06.00 välisenä aikana säännöllisen työajan lisäksi tehdystä lisä- tai ylityöstä maksetaan yötyölisää, kuten 12 § 2 momentissa on sovittu. Ylityö ei korota yötyölisää.
Vuorotyössä vuorojen on vaihduttava säännöllisesti ja muututtava ennakolta sovituin ajan- jaksoin.
Soveltamisohje:
Vuorojen katsotaan vaihtuvan säännöllisesti, kun vuoro jatkuu enintään yhden tunnin yhdes- sä työhön sijalle tulleen vuoron kanssa tai kun vuorojen väliin jää enintään yhden tunnin aika.
Työvuorojen muuttumisella tarkoitetaan sitä, että työntekijän on tehtävä eri vuoroja ja vuo- rojen muuttumishetken on oltava ennakolta sovittu.
Poikkeus:
Työntekijälle/toimihenkilölle mikäli hän on vuorotyöntekijän sijaisena, maksetaan vuorotyöli- sät samojen perusteiden mukaan kuin vuorotyötä tekevälle. Sijaisuuden pituudella ei ole mer- kitystä.
Työajan lyhennykseen oikeuttavaksi (36 t) keskeytymättömäksi kolmivuorotyöksi katsotaan työ, jota tehdään keskeytyksettä kaikkina viikon päivinä ja kaikkina vuorokauden aikoina.
Mikäli työnantajan suunnitelma tasoittumisjaksossa tuottaa työntekijälle yövuoroja vähin- tään 28 % kaikkien tasoitusjakson työvuorojen määrästä, työntekijällä on oikeus 36 tunnin työaikaan.
Soveltamisohje:
Samaa sääntöä sovelletaan myös silloin, kun suunnitelmaan tehdyt työnantajan aloitteesta tehdyt muutokset tuottavat jälkikäteen tarkasteltuna mainitun määrän yövuoroja.
Oikeus 36 tunnin viikkotyöaikaan on myös silloin, kun työtä tehdään kaikkina vuorokauden aikoina kahdessa 12 tunnin työvuorossa, mikäli työehtosopimuksen mukaiset vuorotyön edellytykset täyttyvät.
Soveltamisohje:
Lomat tms. poissaolot eivät vaikuta työajan määräytymiseen. Mikäli 38.15 tuntia tekevä henkilö siirtyy tilapäisesti sijaistamaan 36 tunnin työaikaa tekevää henkilöä ja sijaisuus kes- tää yhdenjaksoisesti vähintään 3 viikon ajan, hänellä on oikeus 36 tunnin työaikaan.
Kaksi- ja kolmivuorotyössä maksetaan iltavuorolisänä tunnilta 15 prosenttia perustuntipal- kasta. Jos työ tehdään sunnuntai-, yli- tai hätätyönä, siitä suoritettavat lisät maksetaan samo- jen perusteiden mukaan korotettuna kuin muukin palkka.
Poikkeus:
Iltavuorolisää maksetaan myös silloin, kun oman vuoron päätteeksi tehdään kokonainen ilta- vuorolisään oikeuttava työvuoro.
Kaksi- ja kolmivuorotyössä työstä maksetaan yövuorolisänä tunnilta 30 prosenttia perus- tuntipalkasta. Jos työ tehdään sunnuntai-, yli- tai hätätyönä, siitä suoritettavat lisät makse- taan samojen perusteiden mukaan korotettuna kuin muukin palkka.
Jos aamuvuoro on työaikasopimuksen 7 §:n työvuoroluettelon 1 kohdan perusteella siirretty tilapäisesti alkamaan ennen klo 06.00, maksetaan yövuorolisää, kuitenkin enintään klo 06.00 saakka. Tilapäinen vuoron siirto ei muuta muiden vuorojen maksuperusteita.
Jos aamuvuoro on tilapäisesti siirretty alkamaan viimeistään klo 03.00, maksetaan yövuoroli- sää koko vuorolta.
Jos työntekijöiden kanssa on sovittu töihin tulosta ennen varsinaisen säännöllisen aamuvuo- ron alkua, maksetaan yövuorolisää, kuitenkin enintään klo 6.00 saakka (aamuvuoro tehdään vuorolistan mukaisesti).
Poikkeus:
Yövuorolisää ei kuitenkaan makseta, jos ennen klo 06.00 aloitettu työ on yli-, hätä - tai häly- tysluonteista työtä.
Yövuorolisää maksetaan myös silloin, kun oman vuoron jatkona tehdään kokonainen yövuo- rolisään oikeuttava työvuoro.
Työaikalain 6 §:n mukaisessa vuorotyössä ja 7 §:n mukaisessa jaksotyössä maksetaan muuna arkilauantaina kuin pääsiäislauantaina klo 06.00 - 18.00 välisenä aikana tehdystä työstä lau- antaityökorvauksena tunnilta 30 prosenttia perustuntipalkasta. Jos lauantaityö-korvaukseen oikeuttava työ on samalla yli- tai hätätyötä, siitä on lisäksi suoritettava ylityökorvaus, joka lasketaan perustuntipalkasta.
Soveltamisohje:
Lauantaityökorvausta maksetaan niille työaikalain 6 §:n alaisille työntekijöille, joiden keski- määräinen säännöllinen työaika ajoittuu myös lauantaipäivälle.
Lauantaityökorvausta ei makseta ajalta, jolta maksetaan sunnuntaityökorvausta eikä myös- kään, mikäli muu työvuoro kuin lauantaityövuoro tai osa siitä on sisään teon tai muun siihen rinnastettavan työaikajärjestelyn vuoksi siirretty lauantaiksi.
Sunnuntaina tai muuna kirkollisena juhlapäivänä sekä itsenäisyys- ja vapunpäivänä kello
00.00 - 24.00 välisenä aikana tehdystä työstä maksetaan sunnuntaityökorvauksena jokaiselta työtunnilta perustuntipalkkaa vastaava korvaus.
Sunnuntaityökorvaus maksetaan myös sanottuja päiviä edeltävänä päivänä kello 18.00 -
24.00 välisenä aikana tehdystä työstä. Jos työ on yli- tai hätätyötä, siitä on lisäksi suoritettava ylityökorvaus laskettuna perustuntipalkasta.
Pääsiäislauantaina sekä juhannus- tai jouluaattona klo 00.00 - 18.00 välisenä aikana tehdystä työstä maksetaan aattopäivälisänä jokaiselta työtunnilta perustuntipalkkaa vastaava lisä. Jos aattopäivänlisään oikeuttava työ on samalla yli- tai hätätyötä, siitä on lisäksi suoritettava yli-
työkorvaus laskettuna perustuntipalkasta. Aattopäivänlisää ei makseta ajalta, jolta makse- taan sunnuntaityökorvausta.
Seuraavat arkipyhät eivät lyhennä asianomaisen viikon tai työjakson työaikaa:
• juhannuspäivä ja
• pyhäinpäivä
sekä lauantaiksi tai sunnuntaiksi sattuvat
• uudenvuodenpäivä,
• loppiainen,
• vapunpäivä,
• itsenäisyyspäivä,
• joulupäivä ja
• tapaninpäivä.
Seuraavat arkipyhät lyhentävät asianomaisen viikon tai työjakson työaikaa ja alentavat lisä- työkynnystä:
• helatorstai,
poikkeus; ei koske keskeytymätöntä 3-vuorotyötä (36t/vko) tekeviä tai henkilöitä, joiden vuo- sityöaika on työsopimuksella sovittu yli 7 t 39 min päivätyöaikaa lyhyemmäksi).
• pitkäperjantai,
• toinen pääsiäispäivä,
• juhannusaatto sekä
muuksi päiväksi kuin lauantaiksi tai sunnuntaiksi sattuvat
• loppiainen,
• jouluaatto,
• joulupäivä ja
• tapaninpäivä
Jollei edellä mainittuja päiviä ole mahdollista antaa vapaapäiviksi, on vastaava kokonainen vapaapäivä tai vastaava vapaa-aika pyrittävä antamaan jonakin muuna päivänä saman viikon tai työjakson kuluessa.
Seuraavat arkipyhät lyhentävät asianomaisen viikon tai työjakson työaikaa ja alentavat yli- työkynnystä.
Muuksi päiväksi kuin lauantaiksi tai sunnuntaiksi sattuva
• uudenvuodenpäivä,
• vapunpäivä,
• itsenäisyyspäivä,
Ellei vapaapäiviä ole voitu antaa, korvataan vapaapäivän/vapaa-ajan menettäminen kuten lisätyötä ja ylityötä koskevissa määräyksissä on sanottu.
LISÄTYÖ
Lisätyöllä tarkoitetaan tässä sopimuksessa esihenkilön määräyksestä työntekijän suostumuk- sella yli sovitun säännöllisen vuorokautisen, viikoittaisen, arkipyhäviikon tai jakson työajan tehtyä työtä, sen olematta kuitenkaan ylityötä.
Mikäli jaksotyötä tekevä työntekijä jatkaa työvuoroaan ennen tai jälkeen olemassa olevan työvuoron saman työvuorokauden aikana työnantajan aloitteesta, ylimääräisenä tehtyä työtä ei tasoiteta tasoittumisjakson aikana, vaan se voidaan korvata seuraavan normaalin palkanmaksun yhteydessä tai sovittaessa siirtää työaikapankkiin. Mikäli työntekijä haluaa, voidaan tunnit myös jättää tasoitusjakson saldoon ja mahdollinen lisä- ja ylityö korvata kolmiviikkoisjakson tai tasoitusjakson jälkeen työehtosopimusmääräysten mukaisesti.
Jos jaksotyössä vapaapäivä muuttuu työnantajan toiveesta työpäiväksi, saa työntekijä siirtää tehdyt tunnit heti työaikapankkiin. Työntekijän näin ilmoittaessa tunteja ei oteta huomioon lisä- ja ylityötä laskettaessa.
Lisätyöstä maksetaan yksinkertainen perustuntipalkka. Lisätyökorvausta ei makseta niiltä työtunneilta, joilta maksetaan ylityökorvausta.
22 § Lisätyökorvaus ja arkipyhäviikot
Jos työviikkoon tai jaksoon sisältyy
• pitkäperjantai,
• toinen pääsiäispäivä,
• juhannusaatto sekä
muuksi päiväksi kuin lauantaiksi tai sunnuntaiksi sattuvat
• loppiainen,
• jouluaatto,
• joulupäivä ja
• tapaninpäivä
maksetaan lisätyökorvauksena jokaiselta tunnilta, joka ylittää
1. toimistotyössä 29 tuntia viikossa;
2. muussa työaikalain 6 §:n mukaisessa työssä 30 tuntia 15 minuuttia; sekä
3. työaikalain 7 §:n mukaisessa jaksotyössä 106 tuntia 45 minuuttia kolmen viikon työjaksos- sa ja 68 tuntia 30 minuuttia kahden viikon työjaksossa
Soveltamisohje jaksotyössä lisä- ja ylityönlaskemiseen silloin, kun työaika jaksotyössä on jär- jestetty työaikaliitteen 2§ 5 kohdan mukaisesti:
Esimerkki 1. Säännöllisen työajan, lisä- ja ylityörajan laskeminen tasoittumisjaksossa, jos ta- soittumisjakso on 24 viikkoa ja tasoittumisjaksossa on muuksi päiväksi kuin lauantaiksi tai sunnuntaiksi sattuva jouluaatto, joulupäivä, tapaninpäivä ja loppiainen (vaikuttavat lisätyö- rajaan) ja uudenvuoden päivä (vaikuttaa ylityökynnysrajaan). Säännöllinen työaika 24 viikon jaksossa on 918 tuntia, jos jaksoon ei satu yhtään arkipyhää. Koska esimerkissä ajanjaksolle ajoittuu 5 arkipyhää, joista 4 alentaa lisätyökynnystä ja yksi ylityökynnystä, maksaa työnan- taja 878 ylittäviltä tunneilta lisätyökorvausta 910 tuntiin asti ja 910 tuntia ylittäviltä tunneil- ta ylityökorvausta (50%). Lisäksi mikäli työaika ylittää kolmen viikon ajanjakson aikana 120 tuntia, maksetaan 120 tuntia ylittävät tunnit heti 50% ylityönä tai siirretään sovittaessa työ- aikapankkiin.
Yksinkertainen perustuntipalkka
• Helatorstai
lyhentää kokoaikatyötä tekevien helatorstaiviikon tai ao. tasoitusjakson työehtosopimuksen mukaista työaikaa keskimääräisellä työvuoron pituudella. Ylittäviltä tunneilta maksetaan lisä- työkorvauksena yksinkertainen tuntipalkka työehtosopimukseen perustuvaan ylityörajaan saakka.
Milloin viikko tai työjakso sisältää useampia edellä mainittuja päiviä, lisätyökorvauksen pe- rusteena olevaa tuntimäärää alennetaan toimistotyössä 7 tuntia 15 minuuttia ja muussa työ- aikalain 6 §:n ja 7 §:n mukaisissa töissä 8 tuntia kutakin tällaista päivää kohti.
Lisätyökorvausta maksetaan viikoittaiseen työehtosopimukseen perustuvaan ylityörajaan saakka, joka on
• toimistotyössä 37 tuntia 30 minuuttia,
• muussa työaikalain 6 §:n mukaisessa työssä 38 tuntia 15 minuuttia sekä
• työaikalain 7 §:n mukaisessa jaksotyössä 114 tuntia 45 minuuttia 3 viikon jaksossa ja 76 tuntia 30 minuuttia 2 viikon jaksossa.
23 § Lisätyökorvauksen laskentaa koskevia määräyksiä
Toimistotyössä sekä muussa työaikalain 6 §:n mukaisessa työssä ei vuorokautisen säännölli- sen työajan ylittäviä lisätyötunteja oteta mukaan laskettaessa viikkolisätyökorvausta.
24 § Tuntipalkkaisia työntekijöitä koskevat korvausjärjestelyt
Tunti- ja urakkapalkkaiselle kokoaikaiselle työntekijälle maksetaan muuksi päiväksi kuin lau- antaiksi tai sunnuntaiksi sattuvan
• tapaninpäivän ja
• toisen pääsiäispäivän jälkeiseltä lauantaipäivältä
mahdollisen työpalkan lisäksi säännöllisen työajan palkkaa vastaava erillinen korvaus keski- tuntiansion mukaan. Keskituntiansio lasketaan edellisen tilikauden ansion perusteella.
Tunti- ja urakkapalkkaiselle kokoaikaiselle työntekijälle maksetaan muuksi päiväksi kuin lau- antaiksi tai sunnuntaiksi sattuvalta
• loppiaispäivältä
säännöllisen työajan palkkaa vastaava erillinen korvaus keskituntiansion mukaan. Keskitunti- ansio lasketaan edellisen tilikauden keskituntiansion perusteella.
Tunti- ja urakkapalkkaisille, työaikalain 6 §:n alaista työtä tekeville työntekijöille maksetaan muussa kuin keskeytymättömässä vuorotyössä
• pääsiäislauantaina ja
• juhannusaattona
tehdyiltä työtunneilta työpalkan lisäksi erillisenä korvauksena 50 % yksinkertaisesta tunti- palkasta edellyttäen, että asianomaisen viikoittainen työaika sanotuilla viikoilla ylittää 30 tun- tia 15 minuuttia ja ettei kyseinen työ ole ylityötä.
Tässä pykälässä tarkoitetuilla korvausjärjestelyillä ei muuteta ylityökorvauksen laskentape- rusteita.
YLITYÖ
Ylityötä on työ, jota tehdään esihenkilön määräyksestä sopimuksessa sovittujen säännöllisen työajan enimmäismäärien tai työvuoroluetteloon merkityn työajan lisäksi ja joka ei ole lisä- työtä.
Ylityön enimmäismääriä seurattaessa käytetään tarkasteluajanjaksona kalenterivuotta. Xxxx- tekijää saa hänen suostumuksellaan pitää työaikalain mukaisessa ylityössä enintään 250 tun- tia kalenterivuoden aikana. Tämän lisäksi työaikalain 19 §:n mukaista lisäylityötä saadaan teettää 80 tuntia kalenterivuodessa.
Vuorokautinen työehtosopimuksen mukainen ylityö Vuorokautista ylityötä on työ, joka ylittää
• toimistotyöajassa 7 t 30 min mutta ei 8 tuntia
• työaikalain 6 §:n mukaisessa työssä 7 t 39 min mutta ei 8 tuntia tai
6 t 15 min mutta ei 8 tuntia, jos säännöllisen työajan pituus on muina päivinä 8 t
• työaikalain 6 §:n mukaista keskimääräistä työaikaa (yleensä vuorotyötä) tehtäessä työtun- tilistan säännölliset työtunnit eikä ole lisätyötä.
Kaikki edellä mainittujen työtuntien lisäksi tehdyt tunnit ovat lakisääteistä vuorokautista yli- työtä.
Viikoittainen työehtosopimuksen mukainen ylityö
Viikoittaista ylityötä on työ, joka ole lisätyötä eikä vuorokautista ylityötä, mutta ylittää
• toimistotyössä 37 t 30 min mutta ei 40 tuntia
• työaikalain 6 §:n mukaisessa työssä 38 t 15 min mutta ei 40 tuntia
• työaikalain 6 §:n mukaista keskimääräistä työaikaa
tehtäessä työtuntilistan mukaiset säännölliset viikoittaiset työtunnit mutta ei ylitä tasoit- tumisjakson aikana 40 tuntia viikossa.
• työaikalain 6 §:n mukaisessa keskeytymättömässä kolmivuorotyössä kuukausipalkkaisilla 36 tuntia mutta ei 40 tuntia
Kaikki edellä mainittujen työtuntien lisäksi tehdyt tunnit ovat lakisääteistä viikoittaista ylityö- tä.
Työehtosopimuksen mukainen jaksoylityö
Jaksoylityötä on työ, joka ei ole lisätyötä ja ylittää 114 t 45 min mutta ei 120 tuntia jaksossa. Tämän yli menevät tunnit ovat lakisääteistä jaksoylityötä.
Vain edellä mainitut lakisääteiset ylityöt otetaan huomioon vuotuisia ylityön enimmäismää- riä laskettaessa.
Työvuorokauden vaihtuminen ja ylityö
Jos työntekijän suorittama työ työaikalain 6 §:n mukaisessa työssä jatkuu yhtäjaksoisesti vuorokauden vaihteen yli, katsotaan työ lisä- ja ylityökorvausta laskettaessa edellisen vuoro- kauden työksi, kunnes työntekijän säännöllinen työvuoro normaalisti alkaa. Näitä tunteja ei tällöin oteta huomioon jälkimmäisen vuorokauden säännöllistä työaikaa laskettaessa. (Tätä säännöstä ei sovelleta kolmivuorotyöhön eikä
päivätyöhön.) Tätä sovelletaan 2-vuorotyössä, missä työvuorokausi alkaa 00.00. Xxxxxxx työaika, ylityö ja varallaolo
Jos henkilö on liukuvassa työajassa ja samaan aikaan varallaolossa, vuorokautinen ylityö määräytyy työaikasopimuksen 25 § mukaisesti. Varallaoloviikon aikana viikoittainen ylityö määräytyy kuitenkin edellä sanotusta poiketen seuraavasti:
Viikoittaista ylityötä on työnantajan aloitteesta vapaapäivänä tehty työ edellyttäen, että työntekijä on samalla viikolla työskennellyt vähintään
• toimistotyöajassa 32 t 15 min
• työaikalain 6 §:n mukaisessa työssä 34 t 15 min, eikä työ ole vuorokautista ylityötä
Toimistotyössä sekä muussa työaikalain 6 §:n mukaisessa työssä maksetaan
1. vuorokautisen ylityökynnyksen ylittäviltä kahdelta ensimmäiseltä työtunnilta 50 prosentilla ja seuraavilta työtunneilta 100 prosentilla korotettu perustuntipalkka; ja
2. viikoittaisen ylityökynnyksen ylittäviltä kahdeksalta ensimmäiseltä työtunnilta ylityökor- vauksena 50 prosentilla ja viikon seuraavilta työtunneilta, riippumatta siitä, ovatko ne vuoro- kautista vai viikoittaista ylityötä, 100 prosentilla korotettu perustuntipalkka.
Vuorokautisen säännöllisen työajan ylittäviä työtunteja ei oteta mukaan laskettaessa 2 koh- dassa tarkoitettua viikkoylityökorvausta.
Työaikalain 7 §:n mukaisessa jaksotyössä maksetaan säännöllisen työajan ylittäviltä 18 en- simmäiseltä työtunnilta ylityökorvauksena 50 prosentilla ja seuraavilta työtunneilta 100 pro- sentilla korotettu perustuntipalkka.
27 § Ylityökorvaus ja arkipyhäviikot
Viikolla tai työjaksossa, johon sisältyy muuksi päiväksi kuin lauantaiksi tai sunnuntaiksi sattu- va
• uudenvuodenpäivä,
• vapunpäivä tai
• itsenäisyyspäivä maksetaan ylityökorvauksena
1) toimistotyössä viikoittaisen säännöllisen työajan 30 tuntia ylittävältä 16 ensimmäiseltä työtunnilta 50 prosentilla korotettu perustuntipalkka. Viikon seuraavilta työtunneilta makse- taan 100 prosentilla korotettu perustuntipalkka riippumatta siitä, ylittävätkö ne säännöllisen vuorokautisen työajan vai eivät;
2) muussa työaikalain 6 §:n mukaisessa työssä viikoittaisen säännöllisen työajan 30 tuntia 15 minuuttia ylittäviltä 16 ensimmäiseltä työtunnilta 50 prosentilla korotettu perustuntipalkka. Viikon seuraavilta työtunneilta maksetaan 100 prosentilla korotettu perustuntipalkka riippu- matta siitä, ylittävätkö ne säännöllisen vuorokautisen työajan vai eivät; sekä
3) Työaikalain 7 §:n mukaisessa työssä säännöllisen työajan 106 tuntia 45 minuuttia ylittäväl- tä 26 ensimmäiseltä työtunnilta 50 prosentilla korotettu perustuntipalkka. Seuraavilta työ- tunneilta maksetaan 100 prosentilla korotettu perustuntipalkka.
Hälytysluonteisella työllä tarkoitetaan työtä, johon työntekijä ennalta arvaamattomasta syys- tä asianomaisen esihenkilön määräyksestä kutsutaan vapaa-aikanaan tai hänen jo pois-
tuttuaan työpaikalta. Xxxxxx hälytysluonteiseen työhön pitää tulla yllättäen ja perustua en- nalta arvaamattomaan tilanteeseen. Jos työntekijä on määrätty olemaan varalla tai päivys- tyksessä taikka mikäli hänelle on etukäteen ilmoitettu tällaisesta työstä tai kun on kyse asian- omaisessa työaikalaissa tarkoitetusta hätätyöstä, ei kysymyksessä ole hälytysluonteinen työ.
Jos työaikalain alainen työntekijä kutsutaan työhön säännöllisen työaikansa ulkopuolella, maksetaan hänelle tällaiseen hälytysluonteiseen työhön valmistautumiseen kuluvalta ajalta yhden tunnin palkkaa vastaava korvaus. Sama korvaus suoritetaan työntekijälle hälytysluon- teisen työn päätyttyä peseytymiseen yms. kuluvalta ajalta, mikäli työ päättyy aamulla ennen klo 06.00, eikä työntekijä välittömästi jatka varsinaista työtään.
Hälytysluontoisesta työstä maksetaan työaikalain alaiselle työntekijälle työajalta, kuitenkin vähintään yhdeltä tunnilta, palkka mahdollisine ylityökorvauksineen. Jos pykälän soveltamis- ohjeen edellytykset täyttyvät, maksetaan työajalta heti 100 %:lla korotettu palkka, kuitenkin enintään aamulla klo 06.00 saakka. Hälytysluonteisen työn tunneilta ei makseta ilta- tai yö- työkorvausta.
Xxxxxxx työntekijä joutuu käyttämään tässä pykälässä sanottuun hälytystyöhön saapuessaan kulkuneuvoa, maksetaan hänelle korvaus tästä aiheutuneista kuluista, kuitenkin enintään niin suurena kuin sanotut kulut ovat työnantajan osoittamaa tai tilanteen edellyttämää kul- kuneuvoa käyttäen.
Hälytystyönä tehdyn ylityön korvaamiseen noudatetaan samoja ehtoja kuin työehtosopimuk- sessa ylitöistä on sovittu.
Soveltamisohje:
Työ on hälytystyötä, jos työntekijä kutsutaan töihin vapaa-aikanaan tai hänen jo poistuttu- aan työpaikalta. Xxxxxx on tultava yllättäen ja sen on perustuttava ennalta arvaamattomaan tilanteeseen. Tilanne katsotaan tällaiseksi, jos työntekijä joutuu lähtemään työhön saman vuorokauden aikana tai viimeistään 24 tunnin kuluessa kutsun saamisesta.
Hälytystyö maksetaan 100%:lla korotettuna, jos kaksi ehtoa täyttyy:
1. Esihenkilö kutsuu työntekijän työhön vapaa-aikana tai työntekijän poistuttua työpaikalta
2. Työntekijä tulee töihin 24 h sisällä kutsun saamisesta vapaapäivänään tai klo 18.00 – 06.00 välisenä aikana.
Jos molemmat ehdot eivät toteudu, korvataan ylimääräinen työ työehtosopimuksen lisä- ja ylityömääräysten mukaisesti.
Esimerkki 1
Päivätyötä tai kaksivuorotyötä tekevälle työntekijälle soitetaan hänen vapaa-ajallaan klo
18.30 ja kutsuttu töihin seuraavana aamuna klo 04.00 - 07.00 väliseksi ajaksi. Työntekijällä on vahvistetun vuorolistan mukainen työvuoro klo 07.00 - 16.00.
Koska kutsu tulee työntekijällä hänen vapaa-ajallaan ja hänen edellytetään tulevan töihin en- nen klo 06.00, maksetaan työntekijälle seuraavasti:
• työhön valmistautumisesta 1 tunnin hälytystyökorvaus
• klo 04.00 -06.00 (2h) välillä tehdystä työstä 100 % korotettu palkka
• klo 06.00 -15.00 välinen aika on säännöllistä työaikaa
• klo 15.00 -16.00 (1h) 50 % on vuorokautista ylityötä
Esimerkki 2
Työntekijä on kolmivuorotyössä tehnyt aamuvuoron (06.00 – 14.00) ja hänelle soitetaan sa- mana iltana klo 19.00 vapaa-ajalle ja kutsutaan töihin seuraavana päivänä klo 12.00 - 14.00 väliseksi ajaksi. Vuorolistan mukainen työvuoro on klo 14.00 - 22.00.
Koska kutsu tulee työntekijällä hänen vapaa-ajallaan ja työntekijän edellytetään tulevan töi- hin 24 tunnin sisällä kutsun saamisesta, maksetaan työntekijälle seuraavasti:
• työhön valmistautumisesta 1 tunnin hälytystyökorvaus
• klo 12.00 – 20.00 välillä tehty työ on säännöllistä työaikaa ja klo 20.00 – 22.00 (2h) välillä tehty työ on 50 % vuorokautista ylityötä (ei ole 100 %, koska työntekijä ei tule töihin vapaapäivänään eikä yöaikana ennen klo 06.00)
Esimerkki 3
Työntekijä on kaksivuorotyössä tehnyt aamuvuoron ja hänelle soitetaan samana päivänä klo
17.00 ja pyydetään töihin samana päivänä klo 18.00 -21.00.
• työhön valmistautumisesta 1 tunnin hälytystyökorvaus
• klo 18.00 – 21.00 (3h) 100 % vuorokautista ylityötä (soitettu vapaa-aikana ja tulee töihin klo
18.00 – 06.00 välillä, korvaus 100 %)
• 1 tunti korvaus ns. pesuraha
Esimerkki 4
Työntekijä saa kutsun aamulla klo 09.00 vuorolistan mukaisena vapaapäivänään ja hänet pyydetään töihin samana päivänä klo 13.00 - 16.00.
• työhön valmistautumisesta 1 tunnin hälytystyökorvaus
• klo 13.00 -16.00 (3h) välillä tehdystä työstä maksetaan 100 % korotettu palkka (koska työ tehdään vapaapäivänä)
• 1 tunti korvaus ns. pesuraha
Korvausten ja lisien perusteena oleva yksinkertainen tuntipalkka on toimistotyöajassa 1/153 ja muilla työaikalain alaisilla 1/163 kuukausipalkkaisen työntekijän kuukausipalkasta mukaan lukien kuukausittain säännönmukaisesti toistuvat kiinteät lisät.
Lisät ja korvaukset maksetaan tehtyjen tuntien ja minuuttien mukaan
31 § Eräiden ylempien toimihenkilöiden työaikakorvaukset
Tämän pykälän määräyksiä sovelletaan Finaviassa sovellettavassa palkkausjärjestelmässä, jos työntekijä on sijoitettu vähintään vaativuusluokkaan 13.
Tämän pykälän tarkoittamaa lisätyötä on esihenkilön aloitteesta säännöllisen viikoittaisen työajan, osa-aikatyön viikoittaisen työajan tai työaikasopimuksen 20 §:n mukaisen viikoittai- sen työajan lisäksi tehty työ.
Lisätyö korvataan ensisijaisesti rahana tai sovittaessa vastaavana vapaana. Rahakorvauksena maksetaan lisätyötunneilta yksinkertainen tuntipalkka tai toimistotyöajassa lisätyön 8 tuntia vuorokaudessa ja 40 tuntia viikossa ylittäviltä työtunneilta työaikalain mukainen korvaus.
Muissa työaikamuodoissa lisätyö ja ylityö korvataan vastaavasti. Työaikalain mukainen kor- vaus maksetaan työaikasopimuksen 25 §:ssä määritellyltä säännöllisen työajan ylittävältä työajalta. Rahakorvaus on maksettava viimeistään seuraavan kalenterikuukauden kuluessa. Vapaa-aika annetaan työn tekemistä seuraavien kuuden kalenterikuukauden aikana.
Tämän pykälän mukaisten työaikakorvausten asemesta voidaan suorittaa erillistä euromää- räistä kuukausikorvausta, mikäli se erityisestä syystä harkitaan tarkoituksenmukaiseksi. Kuu- kausikorvauksesta sovitaan määräajaksi kunkin työntekijän kanssa. Sopimusta tehtäessä on arvioitava lisä- ja sunnuntaityön määrä riittävän pitkällä ajanjaksolla ja laskettava tuntimää- rää vastaava kuukausikorvaus.
Vapaamuotoisesta varallaolosta sovitaan työntekijän kanssa erikseen. Ennen sopimuksen tekemistä sopimus annetaan tiedoksi työntekijää edustavalle luottamusmiehelle.
TYÖAIKAPANKKI LIITE 2
FINAVIAA KOSKEVA TYÖEHTOSOPIMUS TYÖAIKAPANKISTA
1§ Työaikapankin tavoite
Työaikapankin tavoitteena on tasata tilapäisten työsuorituksien tekeminen työajan tasoitta- miseksi sekä mahdollistaa työntekijälle joustava työ- ja vapaa-ajan yhteensovittaminen.
2§ Järjestelmän piiriin kuuluvat henkilöstö
Työaikapankkijärjestelmä koskee työehtosopimuksen soveltamisalalla työskentelevää henki- löstöä riippumatta siitä, minkä työaikajärjestelmän piiriin he työsopimuksensa mukaan kuu- luvat. Työaikapankkijärjestelmän käyttö yksittäisen henkilön osalta perustuu vapaaehtoisuu- teen.
3§ Työntekijän liittyminen työaikapankkijärjestelmään
Työaikajärjestelyjen, palkkahallinnon sekä palkka- ja työaikakirjanpidon kannalta on välttä- mätöntä tietää, ketkä kulloinkin ovat järjestelmän piirissä.
Yksittäisen työntekijän kuulumisen työaikapankkijärjestelmän piiriin tulee olla todennettavis- sa kirjallisesti, sähköisesti tai muulla todennettavissa olevalla tavalla. Tämä edellytys täyttyy, kun työntekijän tiedot ovat Finavian työaikajärjestelmissä. ja, kun työaikapankkikirjanpidosta käy ilmi työntekijän ensimmäinen (ja viimeinen) työaikatapahtuma ja sen ajankohta. Jokaisel- la työntekijällä on oikeus saada tietoonsa työaikapankkinsa saldo.
4§ Työaikapankin osatekijät
Työaikapankin osatekijöinä voidaan käyttää seuraavia eriä:
•Ylityö tai lisätyö. Työaikapankkiin voidaan siirtää työajalta suoritettava perusosa ja ylityöko- rotusosuus tai vain jompikumpi näistä. Ylityöstä sovittaessa voidaan ylityökorvaus mak- saa kokonaisuudessaan palkkana. Siirrettäessä ylityökorotusosuus siirretään pankkiin yli- työkorotusprosentin mukaisena.
5§ Työaikapankin enimmäismäärät, enimmäisajanjakso ja vapaiden pitäminen
Työaikapankkiin voi kartuttaa enintään 120 tuntia. Paikallisesti sopimalla yksikön työaikapan- kin tuntiraja voidaan asettaa myös tätä alemmaksi. Työaikapankkiin tehdyt tunnit annetaan vapaana kokonaisina työpäivinä tai esihenkilön kanssa sovittaessa lyhennyksenä työpäivään, kuitenkin huomioiden lentoliikenne.
Esihenkilö tarkastaa työaikapankin saldon säännöllisesti ja pitää huolta siitä, ettei saldo nou- se yli sovitun enimmäismäärän. Työntekijä ja esihenkilö sopivat työaikapankkiin kertyneen saldon käyttämisestä täysien työpäivien osalta, kuitenkin ennen työvuorolistan vahvistamis-
ta. Mikäli vapaan pitämisen ajankohdasta ei päästä sopimukseen, työaikapankkiin karttuneet tunnit korvataan työntekijälle rahana. Mikäli työaikapankin saldo ylittää 50 tuntia, voi työn- antaja vaihtoehtoisesti myös suunnitella saldotunnit pidettäväksi seuraavien tasoittumisjak- sojen aikana.
6§ Vapaiden ajalta maksettavien ansioiden määräytyminen
Työaikapankkiin perustuvia vapaita pidettäessä määräytyy vapaan ajalta suoritettava palkka vapaan pitämisajankohtana voimassa olevan palkan mukaisesti.
7§ Sairastuminen työaikapankkivapaan aikana
Jos työntekijä sairastuu ennen sovittua työaikapankkivapaata, vapaa siirtyy takaisin työaika- pankkiin. Jos työntekijä sairastuu työaikapankkivapaalla, ja sairaus jatkuu yli 7 päivää, sen jäl- keiset työaikapankkivapaat siirtyvät takaisin työaikapankkiin.
Soveltamisohje:
Työntekijän on ilmoitettava sairastumisestaan välittömästi esihenkilölle ja toimitettava hä- nelle lääkärintodistus Xxxxxxxx normaalien ohjeiden mukaisesti viipymättä ja pyydettävä työ- aikapankkivapaan siirtämistä. Myös 7 päivää ylittävän osan siirtäminen takaisin työaika- pankkiin edellyttää, että työntekijä sitä viipymättä pyytää.
8§ Palkan maksuajankohta pankkivapaan ajalta
Pankkivapaa-ajan palkka maksetaan palkkakauden tavanomaisena palkanmaksupäivänä. Työaikapankin saldo erääntyy kokonaisuudessaan maksettavaksi viimeistään työsuhteen päättyessä tai työaikapankkia koskevan sopimuksen päättyessä, jollei maksuajankohdasta tai tavasta ole toisin sovittu.
9§ Järjestelmän muuttaminen tai lakkauttaminen
Yhtiössä sovittava työaikapankkijärjestelmä ja sen ylläpito perustuvat sopimukseen, minkä mukaisesti työaikapankkijärjestelmän sisältöä voidaan muuttaa sopimalla.
Jos yksittäisen työntekijän työtehtävissä tai palkkausperusteissa tapahtuu olennainen ja py- syvä muutos, työaikapankkijärjestely voidaan hänen osaltaan purkaa.
10§ Sopimuksen voimassaolo
Tämä työaikapankkisopimus on osa työehtosopimusta.
LIITE 3
TES-VAIKUTTEINEN SOVELTAMISOHJE
15 VUODEN PALVELUKSEEN OIKEUTTAVA AIKA AIEMMIN TARVITTAESSA TÖIHIN KUTSUTTAVANA TYÖS- KENNELLEEN TYÖNTEKIJÄN OSALTA
Tämä ohje koskee kuukausipalkkaista työntekijää, joka on aiemmin työskennellyt Xxxxxxxx palveluksessa tarvittaessa töihin kutsuttavana.
Tarvittaessa töihin kutsuttavana työntekijänä tehnyt tunnit lasketaan yhteen kuukausita- solla. Saatu tuntimäärä jaetaan tehtävässä yleisesti käytössä olevalla päivittäisellä työajalla. Mikäli jaon tulos on vähintään 14 (työpäivää), oikeuttaa kyseinen kuukausi kartuttamaan palvelusta laskettaessa pitkään lomaan oikeuttaa 15 palvelusta.
Esim1. Tehdyt tunnit 88 h (turvatarkastajan jaksotyö 7t 39min / päivä) -> 11,90 ei lasketa mukaan
Esim2. Tehdyt tunnit 110 h (toimistotyöaika 7t 15 min / päivä) -> 15,38 lasketaan mukaan. Jaon tulos pyöristetään kokonaiseksi työpäiväksi normaalien pyöristyssääntöjen mukaan.
LIITE 4
MATKAKUSTANNUKSET TYÖNTEKIJÄVAIHDOSSA
Finaviassa suunnitellaan käynnistettävän työntekijävaihto vuoden 2016 alusta. Työntekijä- vaihdon kautta työntekijät pääsevät vapaaehtoisuuden pohjalta siirtymään työskentelemään toiseen yksikköön 3-5 päivän ajaksi. Työntekijävaihto on tarkoitettu siirtymiseksi samaan työhön tai sellaiseen työhön, johon pystyy muutoin osallistumaan. Lisäksi rinnalla käynniste- tään ohjelma, jonka puitteissa on mahdollista tutustua toisen työhön yhden päivän ajan.
Koska hakeutuminen vaihtoihin perustuu vapaaehtoisuuteen, on Xxxxxxxx ja henkilöstöjärjes- töjen välillä sovittu, ettei ko. vaihdon ajalta makseta siirtyvälle työntekijälle päivärahoja.
Työnantaja korvaa matkustamisesta ja majoittumisesta syntyvät kustannukset muutoin työ- ehtosopimuksen ja matkustusohjeen mukaisesti.
LIITE 5 (lisätty työehtosopimukseen 2020)
PAIKALLINEN SOPIMUS HELSINKI-VANTAAN LENTOASEMAN PELASTUSORGANISAATIOSSA TYÖSKENTE- LEVIEN PALOMIESTEN JA VUOROMESTAREIDEN TYÖAJASTA
I TYÖAIKASOPIMUS
Työaikalain 14 §:n tarkoittama sopimus poikkeuksellisesta säännöllisestä työajasta
1. Työaikasopimuksen soveltamisala
Tällä sopimuksella sovitaan Finavia Oyj Helsinki-Vantaan lentoaseman pelastuspalvelussa toimivien työsopimussuhteisten palomiesten ja vuoromestareiden työajan järjestämisestä. Tämän sopimuksen työaikamääräykset koskevat vain operatiivisen pelastustoimen tehtäviä. Työsuhteissa noudatettava työehtosopimus muutoin on Finavia Oyj:tä koskeva työehtosopi- mus.
Lentoaseman pelastustoiminta perustuu kansainvälisen siviili-ilmailujärjestön ICAO:n määrä- yksiin ja se on järjestetty lentoliikenteen tarpeiden mukaisesti.
2. Poikkeuksellinen säännöllinen työaika
Työajan tasoittumisjakso on enintään 52 viikkoa ja tämän tasoittumisjakson tuntimäärä on enintään 2200 tuntia sisältäen arkipyhät.
Laskennalliseksi, esim. loma- ja vastaavissa laskennoissa käytettäväksi viikkotyöajaksi on sovittu 43 tuntia 50 minuuttia ja tuntipalkkaa laskettaessa kuukausipalkan jakajaksi arvoa 163.
Tehollinen työaika on 24–25 tunnin palvelusvuoron aikana enintään 12 tuntia.
Työnantajalla on oikeus teetättää ja työntekijöillä oikeus vaihtaa oma työvuoro siten, että palvelusvuoron /työvuoron pituus voi olla maksimissaan olla 48 tuntia. Yli 25 tuntia ylittävää palvelusvuoroa työnantaja voi käyttää sairaustapausten aiheuttaman miehistövajauksen paikkaamiseen, tai palo- ja pelastustoiminnan varmistamiseksi äkillisen tapahtuman johdos- ta, joka ei ole ollut työnantajan tiedossa työvuoroluetteloa vahvistettaessa.
Soveltamisohje 1:
Muutos vahvistettuun listaan alle 24 tuntia ennen työvuoron alkua
Jos työnantaja saa tiedon äkillisestä poissaolosta alle 24 tuntia ennen kyseisen työvuoron al- kua, teetetään työvuoro aina ylityönä. Työvuoro täytetään ensisijaisesti vapaaehtoisuuteen perustuen. Jos vapaaehtoista ei löydy, on työnantajalla oikeus määrätä meneillään olevasta työvuorosta työntekijä tekemään kyseinen työvuoro ylityönä. Jos poissaolon pituus on enemmän kuin yksi työvuoro, seuraavat työvuorot täytetään työnantajavaihtoina niin, että
työntekijä saa työvuorosta 37,80 € vaihtokorvauksen sekä korvaavan vapaavuoron erikseen määritellyssä ajankohdassa.
Soveltamisohje 2:
Muutos vahvistettuun listaan enemmän kuin 24 tuntia ennen työvuoron alkua
Jos työnantaja saa tiedon poissaolosta enemmän kuin 24 tuntia ennen kyseisen työvuoron al- kua, teetetään työvuoro aina työnantajavaihtona niin, että työntekijä saa työvuorosta 37,80
€ vaihtokorvauksen sekä korvaavan vapaavuoron erikseen määritellyssä ajankohdassa. Työ- vuoro täytetään ensisijaisesti vapaaehtoisuuteen perustuen. Jos vapaaehtoista ei löydy, on työnantajalla oikeus määrätä meneillään olevasta työvuorosta työntekijä tekemään kyseinen työvuoro työnantajavaihtona.
Vuoronvaihtokorvauksia korotetaan liittotasolla sovitun mukaisesti.
3. Työvuorokausi
Työvuorokausi alkaa työntekijän säännöllisen palvelusvuoron alkaessa.
4. Ylityö
4.1 Operatiivisesta ylityöstä, joka tehdään palvelusvuoron lisäksi, maksetaan kahdelta en- simmäiseltä tunnilta 50 prosentilla ja seuraavilta tunneilta 100 prosentilla korotettu palkka.
4.2 Vahvistetun säännöllisen työajan lisäksi tehdystä työajaksi laskettavasta muusta kuin operatiivisesta työstä maksetaan korvaukset Xxxxxxxx ja Henkilöstöunioni ry:n välisen työeh- tosopimuksen mukaan.
4.3 Operatiiviset koulutukset pyritään suorittamaan vuoron aikana.
4.4 Koulutusajalta, terveystarkastukseen käytetty tai tms. ajalta, jota ei työehtosopimuksen mukaan lasketa työajaksi ylityötä laskettaessa (esim. työaikakoulutus), maksetaan yksinker- tainen tuntipalkka (lisätyötä).
Soveltamisohje:
Terveystarkastukseen käytetyltä ajalta maksetaan enintään 4 h yksinkertainen tuntipalkka.
4.5 Ylityöt lasketaan jokaisen henkilökohtaisesta palkasta. Henkilökohtainen lisä otetaan huomioon, mikäli siitä on erikseen sovittu.
5. Hälytystyö
Jos työntekijä kutsutaan hälytysluonteiseen työhön säännöllisen työaikansa ulkopuolella, maksetaan hänelle tällaiseen hälytysluonteiseen työhön valmistautumiseen kuluvalta ajalta yhden tunnin palkkaa vastaava korvaus. Sama korvaus suoritetaan työntekijälle hälytysluon- teisen työn päätyttyä peseytymiseen yms. kuluvalta ajalta, mikäli työntekijä ei välittömästi
jatka varsinaista työtään.
6. Voimassaolo
Tämä sopimus astuu voimaan takautuvasti 1.1.2018 alkaen ja on voimassa toistaiseksi, kol- men kuukauden irtisanomisajoin.
Vantaalla 1.6.2018 Allekirjoitukset
PALTA PARDIA
PALKKAUS
7. Palkan muodostaminen
Jokaisen palomiehen ja vuoromestarin kerran kuukaudessa maksettava kokonaispalkka muodostuu henkilökohtaisesta palkasta
(vaativuusluokan perustaso+suoritusosa+mahdollinen henkilökohtainen lisä) ja erillisestä olosuhdelisistä muodostetusta keskimääräisestä lisästä, jonka suuruus on kaikille samassa vaativuusluokassa oleville henkilöille samansuuruinen.
Lisän suuruus 1.6.2023 alkaen:
•palomiehellä on 1248,96 euroa
•vuoromestarilla 1631,59 euroa.
Olosuhdelisien kokonaiskorvaus sisältää seuraavat palkkatekijät: ilta- ja yötyölisät, lauantai- ja sunnuntaityökorvaukset, aattopäivänlisä, sairausaikalisät ja vuosilomalisä.
Palkankorotusten toteuttamismalli
Palkankorotukset laitetaan henkilökohtaiseen palkkaan.
Erillistä lisää korotetaan prosenttikorotuksena yleiskorotuksella ja mahdollisella liittoerällä.
VUOSILOMAT, PALKATTOMAT JA PALKALLISET VAPAAT
8. Vuosiloma
Työntekijän vuosilomapäivien pitäminen työvuoroina määräytyy oheisen taulukon mukaisesti. Oheisella taulukolla ei ole tarkoitus muuttaa työehtosopimuksen vuosilomaa
koskevia määräyksiä. Vuosilomataulukon ja vuosilomasäännösten yhteen soveltamisesta, erityisesti sunnuntai ja pyhäpäivien osalta, osapuolet sopivat tarkemmin ennen vuosilomataulukon käyttöönottoa.
Vuosilomapäivän ja sairauspäivän arvona (suunnitellussa työvuorolistassa) käytetään viikkotuntimäärää 43h 50min.
Taulukko A | ||||||||||||
Vuosilomapäivät | 2 | 4 | 6 | 8 | 10 | 13 | 15 | 17 | 19 | 21 | 23 | 25 |
Työvuorojen lukumäärä, jotka voi pitää lomana | 1 | 1 | 2 | 3 | 3 | 4 | 5 | 6 | 6 | 7 | 8 | 8 |
Taulukko B | ||||||||||||
Vuosilomapäivät Työvuorojen lukumäärä, jotka voi pitää lomana | 3 1 | 5 2 | 7 2 | 10 3 | 13 4 | 16 5 | 19 6 | 21 7 | 24 8 | 26 9 | 28 9 | 30 10 |
C-taulukko ei ole enää voimassa. Sitä noudatetaan ainoastaan seuraavissa tilanteissa:
•pitkät lomat on ansaittu 15.5.2020 mennessä tai
•ne henkilöt, joilla 15 v palvelusaika täyttyy viimeistään 31.5.2025, lisätään palkallisten lisälomapäivien saajien piiriin sitä mukaa, kun 38 päivän lomiin oikeuttava palvelusaika heidän osaltaan täyttyy.
Taulukko C | ||||||||||||
Vuosilomapäivät Työvuorojen lukumäärä, jotka voi pitää lomana | 3 1 | 5 2 | 8 3 | 10 3 | 13 4 | 15 5 | 22 7 | 25 8 | 28 9 | 31 10 | 34 11 | 38 13 |
9. Palokunnan poikkeava kesälomakausi
Kesäaikana jokainen on oikeutettu vuosilomaan, joka on muodostaa vähintään 20 kalenterivuorokauden yhtäjaksoiseen vapaan. Yhtenäinen vuosilomajakso sijoitetaan ajanjaksolle, joka voi alkaa tarkemmin määrittelemättömänä päivänä toukokuun viimeisellä täydellä viikolla ja päättyä tarkemmin määrittelemättömänä päivänä syyskuun ensimmäisellä täydellä viikolla. 20 kalenterivuorokauden laskenta alkaa siitä, kun henkilön suunniteltu säännönmukainen työvuoro päättyy. Laskenta päättyy, kun seuraava suunniteltu säännönmukainen työvuoro alkaa. (Kun aamulla pääsee töistä, suunnitellaan seuraava vuoro aikaisintaan 20 vuorokauden eli 480 tunnin päähän tästä.)
10. Sairauspäivä
11.1 Poissaolo lääkärintodistuksella
Mikäli henkilöllä on lääkärintodistus, työkyvyttömyysaika merkitään lääkärintodistuksen mukaisesti. Vahvistetussa listassa sairaspäivältä lasketaan työaikaan listan mukainen työvuoron pituus. Suunnitelmassa sairaspäivältä työajaksi lasketaan säännöllisen työajan laskennallinen pituus, joka on poikkeuslupatyöaika jaettuna viidellä.
11.2 Työntekijän poissaolo omalla ilmoituksella
Sairausajaksi merkitään ne kalenteripäivät, jolloin vuoro alkaa ja loppuu. Työnantajalla on kuitenkin oikeus pyytää tarvittaessa lääkärintodistus jokaisesta sairastapauksesta.
11. Lapsi sairaana (tilapäinen hoitovapa)
Työntekijällä on oikeus saada alle 10-vuotiaan lapsen hoidon järjestämiseksi/ hoitamiseksi tilapäistä hoitovapaata enintään 4 työpäivää kerrallaan. Kolme ensimmäistä päivää ovat palkallisia poissaolopäiviä ja neljäs päivä on palkaton.
Jos työntekijä on poissa koko 24 tunnin työvuoron, tulkitaan se kolmeksi työpäiväksi, jolle ajalle työstä vapautus myönnetään. Tältä ajalta maksetaan vain henkilökohtainen palkka eikä olosuhdelisien osuutta. Tämä toteutetaan siten, että koko kuukauden erillisestä olosuhdelisäsummasta vähennetään 24 tuntia vastaava osuus.
Työntekijä voi ilmoittaa tulevansa työhön kesken 24 tunnin vuoron tai lähteä kesken työvuoron tilapäiselle hoitovapaalle. Tällöin poissaoloksi merkitään todelliset tunnit ja erillisestä lisästä peritään poissaolotunteja vastaava määrä.
Soveltamisohje:
Jos työntekijä on poissa lapsen sairauden (tilapäinen hoitovapaa) takia ma-pe klo 06.00-
18.00 välisenä aikana, erillisestä lisästä ei pidätetä poissaolotuntia vastaavaa määrää.
Mikäli poissaolo jatkuu vielä yhden 24 tunnin vuoron, on koko vuoro palkatonta poissaoloa, jolle on haettava kirjallisesti palkatonta vapaata. Palkka pidätetään tällöin kokonaispalkasta. Poissaolotunnit lasketaan työaikasaldoon, mutta ei lasketa ylityötä kerryttävään aikaan.
12. Palkaton poissaolo
Mikäli henkilö anoo palkattomaksi vapaaksi yhden työvuoron eli 24 tunnin ajan, pidätetään kokonaispalkasta 24 tunnin osuus. Tuntipalkka saadaan jakamalla kokonaispalkka 163:lla. Henkilö saa suunnitellulta työvuorolta 24 tuntia työaikasaldoon, joten saldo pysyy ennallaan. Henkilö voi olla sovittaessa palkattomalla vapaalla vain osan vuorostaan, jolloin palkka pidätetään näiltä tunneilta. Työaikasaldoon kertyy koko vuoron tunnit. Mikäli palkkaa ei pidätetä, henkilö jää saldon kautta velkaa työnantajalle poissaolotuntien verran.
13. Merkkipäivät (esim. oma 50–60 vuotispäivä, hääpäivä)
Mikäli palkallinen päivä sattuu päivälle, jolloin vahvistetun vuorolistan mukainen työvuoro alkaa, annetaan koko vuoro vapaaksi. Saldoon kertynyttä työaikaa ei lasketa ylityötä kerryttävään aikaan. Tältä ajalta maksetaan vain henkilökohtainen palkka. Erillisestä kuukausittain maksettavasta olosuhdelisäosuudesta vähennetään 24 tuntia vastaava osuus. Poissaolotuntia kohden pidätettävä osuus saadaan jakamalla kuukausittainen olosuhdelisien osuus 163:lla.
14. Muut työehtosopimuksen mukaiset palkalliset vapaat
Jos työntekijä on palkallisella vapaalla koko 24 tunnin työvuoron, tulkitaan se kolmeksi työpäiväksi, jolle ajalle työstä vapautus myönnetään. Tältä ajalta maksetaan vain henkilökohtainen palkka eikä olosuhdelisien osuutta. Tämä toteutetaan siten, että erillisestä kuukausittain maksettavasta olosuhdelisäosuudesta vähennetään 24 tuntia vastaava osuus. Poissaolotuntia kohden pidätettävä osuus saadaan jakamalla kuukausittainen olosuhdelisien osuus 163:lla.
15. Muut ehdot
Työsuhteissa noudatetaan Finavia Oyj:tä koskevaa yleistä työehtosopimusta, pl. työaikaa koskevat ehdot.
16. Jatkuva neuvottelumenettely
Osapuolet tarkastelevat sopimuksen soveltamista ja mahdollisesti esiin tulevia tulkintakysymyksiä jatkuvan neuvottelumenettelyn periaatteiden mukaisesti.
17. Voimassaolo
Tämä sopimus astuu voimaan takautuvasti 1.1.2018 alkaen ja on voimassa toistaiseksi, kol- men kuukauden irtisanomisajoin.
Vantaalla 1.6.2018
18. Allekirjoitukset
FINAVIA HENKILÖSTÖUNIONI RY
LIITE 6
VUOSILOMA JA LOMARAHA
Yleiset säännökset
33 § Soveltamisala
Xxxxxxxx palveluksessa olevien työntekijöiden vuosilomiin sovelletaan vuosilomalakia (162/2005) osana tätä työehtosopimusta, jollei jäljempänä tässä sopimuksessa ole toisin sovittu.
34 § Määritelmiä
Sen lisäksi mitä vuosilomalain 4 §:ssä säädetään tässä sopimuksessa
1. lomavuosi on kalenterivuosi, jonka aikana lomanmääräytymisvuosi päättyy;
2. Vuosilomalain 4 §:n 2) kohdassa tarkoitettu lomakausi on 1.6. alkava ja 30.9. päättyvä ajanjakso.
3. Lomapäivä on arkipäivä. Arkipäiväksi ei tätä sopimusta sovellettaessa lueta arkilauantaita, sunnuntaita, kirkollisia juhlapäiviä, jouluaattoa, juhannusaattoa, itsenäisyyspäivää eikä va- punpäivää.
Vuosiloman pituus
35 § Vuosiloman pituus
Työntekijä saa vuosilomaa vuosilomalain 5 §:n 1 ja 3 momenttien mukaisesti joko taulukon A (alle 1 vuosi) tai taulukon B (vähintään 1 vuosi) mukaan.
Taulukko A
Kun työntekijän työsuhde on lomanmääräytymisvuoden loppuun mennessä jatkunut yhden- jaksoisesti alle vuoden, vuosilomaa ansaitaan kultakin täydeltä lomanmääräytymiskuukau- delta seuraavan taulukon mukaan.
Täysiä lomanmääräy- tymiskuukausia | 1 | 2 | 3 | 4 | 5 | 6 | 7 | 8 | 9 | 10 | 11 | 12 |
Vuosilomapäivät | 2 | 4 | 6 | 8 | 10 | 13 | 15 | 17 | 19 | 21 | 23 | 25 |
Taulukko B
Kun työntekijän työsuhde on lomanmääräytymisvuoden loppuun mennessä jatkunut yhden- jaksoisesti vähintään yhden vuoden, vuosilomaa ansaitaan kultakin täydeltä lomanmääräy- tymiskuukaudelta seuraavan taulukon mukaan.
Täysiä lomanmääräy- tymiskuukausia | 1 | 2 | 3 | 4 | 5 | 6 | 7 | 8 | 9 | 10 | 11 | 12 |
Vuosilomapäivät | 3 | 5 | 7 | 10 | 13 | 16 | 19 | 21 | 24 | 26 | 28 | 30 |
Mikäli työntekijä saavuttaa ennen palvelussuhteen päättymistä palvelusajat, jotka oikeutta- vat tämän pykälän 1 momentissa tarkoitetun taulukon B mukaiseen lomaan, hän saa työso- pimussuhteen päättyessä kulumassa olevalta lomanmääräytymisvuodelta vuosilomaa tai lo- makorvausta kuten kyseisessä momentissa on sanottu.
36 § Työssäolon veroinen aika
Sen lisäksi mitä vuosilomalain 7 §:ssä säädetään, työssäolopäivien veroisina pidetään myös niitä työpäiviä tai työtunteja, jolloin työntekijä työsuhteen kestäessä on estynyt tekemästä työtä:
1. sairauden tai tapaturman vuoksi myönnetyn palkallisen työstä vapautuksen aikana. Mikäli palkallisten sairauslomapäivien määrä ei täytä vuosilomalain 7 §:n 2 momentin 2 kohdassa säädettyä 75 työpäivää lomanmääräytymisvuodessa, pidetään lomanmääräytymisvuoden alusta lukien myös palkattomia sairauslomapäiviä työssäolon veroisina päivinä siihen mää- rään asti, että vuosilomalain määräys toteutuu;
2. reservin harjoituksen tai ylimääräisen palveluksen tai siviilipalveluslaissa tarkoitetun täy- dennyspalveluksen takia tai määrättynä maanpuolustuskursseille, väestönsuojelukoulutuk- seen tai -palvelukseen tai vapautettuna työstä palvelua varten suomalaisessa valvontajou- kossa tai koulutettavana edellä mainittua tai valmiusjoukkoa varten Suomessa tai Punaisen Ristin palveluksessa komennettuna katastrofiaputehtäviin;
3. palkalliseen ammattiyhdistyskoulutukseen myönnetyn työstä vapautuksen takia, kuitenkin enintään 30 päivää koulutustilaisuutta kohti;
4. kuntoutuksen takia siltä osin kuin sen ajalta on maksettu kuntoutusrahaa.
Työssäolopäivien veroisina päivinä pidetään myös
1. niitä työpäiviä, joina työntekijä on ollut pois työstä kunnanvaltuuston tai -hallituksen tai valtiollisia taikka kunnallisia vaaleja varten lain mukaan asetetun vaalilautakunnan tai vaali- toimikunnan kokouksen, asevelvollisuuslaissa (1438/2007) tarkoitetun kutsuntapäivän, 50- tai 60-vuotispäivän, oman hääpäivän, läheisen omaisen hautauspäivän taikka perheenjäse- nen äkillisen sairastumisen tai kuolemantapauksen vuoksi myönnetyn palkallisen vapautuk- sen aikana;
2. niitä työpäiviä, joiksi työntekijälle on annettu vapautusta työstä oman ammattiliittonsa liit- tokokoukseen, liittovaltuustoon, liittotoimikunnan tai näitä vastaavan hallintoelimen ko- koukseen osallistumista varten; sekä
3. niitä työpäiviä, joiksi työntekijälle on annettu vapautusta työstä hänen osallistuessaan työehtosopimuksiin osallisen järjestönsä tai sen yläjärjestöjen ylimpien päättävien elinten kokouksiin, milloin niissä käsitellään työehtosopimusasioita.
37 § Vuosilomaan oikeuttavan palvelusajan laskeminen
Vuosilomaan oikeuttavaa palvelusaikaa laskettaessa otetaan huomioon ne kalenterikuukau- det, joiden aikana työntekijä on ollut työssä vähintään 14 päivänä.
Päätoimiseksi katsotaan sellainen työ, jossa työaika on keskimäärin vähintään 20 tuntia vii- kossa.
Mikäli päätoimisuuden edellytys ei jonkin osa-aikaisen palvelussuhteen osalta täyty, luetaan osa-aikatyöstä vuosilomaan oikeuttavaksi ajaksi se osuus, joka vastaa osa-aikatyön suhteel- lista osuutta kyseistä tehtävää vastaavan kokoaikaisen tehtävän säännöllisestä työajasta.
Vuosilomapalkka ja lomakorvaus 38 § Vuosilomapalkan maksaminen
Työntekijälle maksetaan vuosilomapalkka tavanmukaisesti noudatettavana palkanmaksupäi- vänä.
39 § Kuukausipalkkaisen työntekijän vuosilomapalkka ja lomakorvaus sekä vuosilomalisä
Kuukausipalkkaisella työntekijällä on oikeus saada sovittu palkkansa loman ajalta.
Kuukausipalkkaisen työntekijän vuosilomakorvaus on pitämättä jäänyttä vuosilomapäivää kohti 1/21 kuukausipalkasta. Vuosilomapalkan määräytyessä tämän pykälän 6 momentin pe- rusteella, on vuosilomakorvaus vuosilomapäivää kohti tällöin vuosilomapalkan määrä jaettu- na lomanmääräytymisvuoden aikana ansaittujen lomapäivien lukumäärällä.
Kuukausipalkkaisen työntekijän lomapalkkaa ja lomakorvausta määrättäessä otetaan varsi- naisen palkan lisäksi huomioon sellaiset työaikalain mukaan maksettavat lisäpalkat, jotka on sovittu sisällytettäväksi palkkaan tai jotka on sovittu maksettavaksi erillisenä kiinteänä kor- vauksena.
Kuukausipalkkaiselle työntekijälle maksetaan vuosiloman ajalta vuosilomalisää. Lisän suuruus kutakin vuosilomapäivää kohden on 1/250 edellisenä lomanmääräytymisvuonna maksettu- jen tai maksettavaksi erääntyneiden jäljempänä tässä pykälässä tarkoitettujen lisäpalkkojen summasta, ilta-, yö- ja vuorotyölisistä, aattopäivänlisistä sekä lauantaityökorvauksista ja sun- nuntaityö- sekä varallaolokorvauksista, ellei yrityskohtaisesti ole toisin sovittu.
Tässä pykälässä lisäpalkoilla tarkoitetaan sellaisia sopimukseen perustuvia lisäpalkkoja, jotka maksetaan tuotannon määrän, työsuorituksen, erityisten työolosuhteiden tai niihin rinnas- tettavien seikkojen perusteella työstä, jota työntekijä suorittaa jatkuvasti tai joka etukäteen vahvistetun suunnitelman mukaan toistuu säännöllisesti vähintään kerran neljännesvuoden aikana.
Mikäli työntekijän työaika ja vastaavasti palkkaus on muuttunut lomanmääräytymisvuoden aikana vuosilomalain 10 §:n 4 momentin 1. lauseen tarkoittamalla tavalla, lasketaan loma- palkka vuosilomalain 12 §:n mukaan. Poiketen kuitenkin siitä, mitä vuosilomalain 12 §:ssä on säädetty, on vuosilomapalkka 33 §:n taulukossa A tarkoitetuissa tapauksissa 9 prosenttia, 33
§:n taulukossa B tarkoitetuissa tapauksissa 13 prosenttia lomanmääräytymisvuoden aikana työssäolon ajalta maksetusta tai maksettavaksi erääntyneestä palkasta lukuun ottamatta hä- tätyöstä ja lain tai sopimuksen mukaisesta ylityöstä maksettavaa korotusta. Vuosilomalisää koskevaa tämän pykälän 4 momenttia ei sovelleta näissä tapauksissa.
Mikäli työntekijän työaika ja vastaavasti palkkaus on muuttunut vasta lomanmääräytymis- vuoden päättymisen jälkeen ennen vuosiloman tai sen osan alkamista, lomapalkka lasketaan lomanmääräytymisvuoden aikaisen työajan perusteella määräytyvän kuukausipalkan mu- kaan.
40 § Tunti- ja urakkapalkkaisen työntekijän vuosilomapalkka ja lomakorvaus sekä lomaraha
Tunti- ja urakkapalkkaisen työntekijän, joka sopimuksensa mukaan työskentelee vähintään 14 päivänä kuukaudessa, vuosilomapalkan ja lomakorvauksen sekä lomarahan laskentape- rusteena on keskituntiansio, joka saadaan siten, että edellisenä lomanmääräytymisvuonna työssäolon ajalta työntekijälle maksettu tai maksettavaksi erääntynyt palkka, lukuun otta- matta hätätyöstä ja lain tai sopimuksen mukaisesta ylityöstä peruspalkan lisäksi maksettavaa korotusta, jaetaan vastaavien työtuntien lukumäärällä.
Vuosilomapalkka ja lomakorvaus sekä lomaraha saadaan alla olevia taulukoita A ja B käytet- täessä kertomalla 1 momentissa tarkoitettu keskituntiansio lomaan oikeuttavien kuukausien lukumäärän perusteella lasketuilla asianomaisilla kertoimilla.
Taulukko A
Käytetään, milloin asianomaisella on oikeus tämän työehtosopimuksen 33 §:n 1 momentin ensimmäisessä virkkeessä tarkoitetun taulukon A mukaiseen lomaan lomanmääräytymiskuu- kautta kohden.
Lomaan oikeuttavien kuukausien lukumäärä | Lomapäivien lukumäärä | Lomapalkka- kerroin | Lomaraha- kerroin |
1 | 2 | 16,00 | 8,00 |
2 | 4 | 31,00 | 15,50 |
3 | 6 | 51,92 | 22,25 |
4 | 8 | 64,80 | 28,80 |
5 | 10 | 86,40 | 36,00 |
6 | 13 | 108,00 | 43,20 |
7 | 15 | 130,63 | 50,80 |
8 | 17 | 145,00 | 58,00 |
9 | 19 | 160,36 | 65,60 |
10 | 21 | 183,00 | 73,20 |
11 | 23 | 199,31 | 81,20 |
12 | 25 | 241,00 | 96,40 |
Taulukko B
Käytetään, milloin asianomaisella on oikeus tämän työehtosopimuksen 33 §:n 1 momentin ensimmäisessä virkkeessä tarkoitetun taulukon B mukaiseen lomaan lomanmääräytymiskuu- kautta kohden.
Lomaan oikeuttavien kuukausien lukumäärä | Lomapäivien lukumäärä | Lomapalkka- kerroin | Lomaraha- kerroin |
1 | 3 | 23,41 | 11,71 |
2 | 5 | 45,58 | 18,99 |
3 | 7 | 65,76 | 29,23 |
4 | 10 | 82,78 | 35,64 |
5 | 13 | 108,83 | 46,56 |
6 | 16 | 126,72 | 53,98 |
7 | 19 | 153,27 | 65,08 |
8 | 21 | 171,51 | 72,66 |
9 | 24 | 198,54 | 83,95 |
10 | 26 | 217,15 | 91,69 |
11 | 28 | 244,64 | 103,17 |
12 | 30 | 263,60 | 111,06 |
Osa-aikatyötä tekevän tunti- ja urakkapalkkaisen työntekijän vuosilomapalkka ja lomakor- vaus sekä lomaraha
Mikäli lomanmääräytymisvuoden aikana säännöllinen vuorokautinen työaika on ollut lyhy- empi kuin vastaavaa täyttä työaikaa tehtäessä, lasketaan vuosilomapalkka ja lomakorvaus sekä lomaraha kuitenkin kertomalla vastaavasti keskituntiansio luvulla, joka saadaan, kun edellä tässä pykälässä taulukoissa a-b olevat lomaoikeutta vastaavat kertoimet kerrotaan vii- kon säännöllisten työtuntien lukumäärän ja luvun 38 tuntia 15 minuuttia osamäärällä.
41 § Prosenttiperusteinen vuosilomapalkka ja vapaan ajalta maksettava lomakorvaus
Tunti- ja urakkapalkkaisen työntekijän, joka sopimuksensa mukaan työskentelee alle 14 päi- vänä kuukaudessa, vuosilomapalkka määräytyy vuosilomalain 12 §:n mukaisesti.
Työntekijälle, jolla on oikeus vuosilomalain 8 §:n mukaiseen vapaaseen, maksetaan vapaan ajalta lomakorvaus vuosilomalain 16 ja 19 §:n mukaisesti.
Vuosiloman antaminen
42 § Vuosiloman antamisajankohta
Sen lisäksi mitä vuosilomalain 20 §:ssä on säädetty, noudatetaan vuosiloman antamisessa mitä tässä pykälässä on sovittu.
Vuosiloma annetaan työnantajan määräämänä aikana lomakautena, joka on kesäkuun 1 päi- vän ja syyskuun 30 päivän välinen aika.
Se osa ansaitusta lomasta, joka ylittää 20 lomapäivää annetaan työnantajan määräämänä ai- kana lomakauden jälkeen ennen seuraavan vuoden kesäkuun 1 päivää.
43 § Vuosiloman jakamisesta ja ajankohdasta sopiminen
Sen lisäksi mitä vuosilomalain 21 §:ssä on säädetty, noudatetaan vuosiloman antamisessa mitä tässä pykälässä on sovittu.
Työnantaja ja työntekijä saavat sopia, että työntekijä pitää 10 lomapäivää ylittävän loman osan yhdessä tai useammassa jaksossa.
Työnantaja ja työntekijä saavat sopia vuosiloman sijoittamisesta ajanjaksolle, joka alkaa sen kalenterivuoden alusta, jolle lomakausi sijoittuu, ja joka päättyy seuraavana vuonna ennen kesäkuun 1 päivää. Lisäksi saadaan sopia 10 lomapäivää ylittävän lomanosan pitämisestä viimeistään vuoden kuluessa lomakauden päättymisestä.
Työnantaja ja työntekijä saavat vuosilomalain 21 §:n 4 momentin mukaisesti sopia, että vuo- silomasta 5 arkipäivän osuus pidetään lyhennettynä työaikana.
Jos työntekijän työsuhde päättyy ennen kuin työntekijällä on vuosilomalain 20 §:n mukaan oikeus pitää vuosilomaa, työnantaja ja työntekijä saavat sopia työsuhteen päättymiseen mennessä ansaittavan vuosiloman pitämisestä työsuhteen kestäessä.
44 § Vuosilomapäivien kuluminen
Osa-aikatyössä, jossa työtä tehdään muutoin kuin säännöllisesti päivittäin lyhennettynä työ- aikana, ja työntekijä on lomalla kaikki tasoitusjaksoon sisältyvät työpäivät, kuluu lomapäiviä tasoitusjaksoon sisältyvien lomapäiviä kuluttavien arkipäivien lukumäärä.
45 § Vuosiloman siirtäminen työkyvyttömyyden tai perhevapaan vuoksi
Xxxxxxx työntekijä vuosilomansa tai sen osan alkaessa on sairauden tai tapaturman johdosta työkyvytön tai erityisäitiys-, äitiys-, isyys- tai vanhempainvapaan vuoksi työstä vapautettuna, on loma, jos työntekijä sitä pyytää, siirrettävä myöhäisempään ajankohtaan. Työntekijällä on vastaava oikeus loman tai sen osan siirtämiseen, mikäli loman tai sen osan alkaessa tiede- tään, että työntekijä loman aikana joutuu sellaiseen sairaan- tai muuhun siihen rinnastetta- vaan hoitoon, jonka aikana hän on työkyvytön tai että hän tulee saamaan työstä vapautusta erityisäitiys-, äitiys-, isyys- tai vanhempainvapaata varten.
46 § Vuosiloman säästäminen
Sen lisäksi mitä vuosilomalain 27 §:ssä on säädetty, noudatetaan vuosiloman säästämiseen mitä tässä pykälässä on sovittu.
Säästää voidaan joko osittain tai kokonaan 33 §:n 1 momentin ensimmäisen virkkeen mu- kaan määräytyvästä vuosilomasta 15 päivää ylittävä osa. Säästövapaa annetaan työnantajan ja työntekijän tarkemmin sopimina ajankohtina viimeistään viiden vuoden kuluessa sen lo- mavuoden päättymisestä, jonka varsinaisesta vuosilomasta säästövapaa oli säästetty.
Erinäiset säännökset
45 § Vuosilomaoikeuden siirtämistä koskevat määräykset
Mikäli työntekijä siirtyy Palvelualojen työnantajat PALTA ry:n (entinen Liikenne- ja Erityisalo- jen Työnantajat ry) jäsenyrityksestä muun yrityksen palvelukseen taikka palvelussuhteesta toiseen, eikä hänelle ole suostumuksensa mukaisesti suoritettu lomakorvausta siirtymistä edeltäneeltä palvelusajalta, saadaan, mikäli asianomainen sitä pyytää ja asianomaiset työn- antajat siihen suostuvat, saamatta jäänyt loma tai loman osa siirtää siirtymisajankohdan jäl- keen pidettäväksi.
Siirrettyyn lomaan tai loman osaan nähden noudatetaan sen palvelussuhteen perusteella määräytyviä säännöksiä ja määräyksiä, jossa asianomainen on loman tai sen osan alkaessa.
46 § Lomaraha
Lomarahaan sovelletaan jäljempänä olevia määräyksiä, jollei yrityskohtaisesti ole toisin sovit- tu:
Lomarahan määräytyminen
Työntekijälle maksetaan lomaraha niiltä lomapäiviltä, jotka hän on ansainnut edellisenä lo- manmääräytymisvuonna.
Kuukausipalkkaisen työntekijän lomaraha määräytyy sen tehtävän mukaan, jossa asianomai- nen on kesäkuun viimeisenä päivänä. Jos asianomainen on työstä vapaana kesäkuussa, mää- räytyy lomaraha sen tehtävän palkan mukaan, joka hänelle olisi maksettu, jos hän olisi ollut työssä. Jäljempänä 6 ja 7 momentissa tarkoitetuissa tapauksissa lomaraha määräytyy vastaa- vasti ero- tai siirtymähetken tehtävän palkan mukaan.
Jos työntekijä on osasairausvapaalla siinä kuussa, joka määrittää lomarahan suuruuden, käy- tetään lomarahan laskentaperusteena sen tehtävän mukaista palkkaa, jonka työntekijä saisi, jos olisi työssä kokoaikaisen työsopimuksensa perusteella.
Kuukausipalkkaisen työntekijän lomaraha on tämän sopimuksen 33 §:ssä olevan taulukon A tarkoittamassa tapauksessa 4 prosenttia ja taulukon B tarkoittamassa tapauksessa 5 prosent- tia lomarahan maksukuukautta edeltävän kuukauden kuukausipalkasta kerrottuna täysien lomanmääräytymiskuukausien lukumäärällä.
Tunti- ja urakkapalkkaisen työntekijän, joka sopimuksensa mukaan työskentelee vähintään 14 päivänä kuukaudessa, lomarahasta on määräykset tämän sopimuksen 38 §:ssä.
Lomaraha maksetaan heinäkuussa. Jäljempänä 6 ja 7 momentissa tarkoitetuissa tapauksissa lomaraha maksetaan siirtymisajankohdan tai palvelussuhteen päättymisajankohdan palkan- maksun yhteydessä.
Palvelussuhteen päättyessä maksetaan lomaraha kaikkia niitä lomapäiviä vastaavalta osalta, jotka työntekijä on ansainnut palvelussuhteen päättymishetkeen mennessä ja joilta hän ei ole saanut lomarahaa.
Työntekijälle, joka lähtee suorittamaan varusmies- tai siviilipalvelustaan tai siirtyy siviilikrii- sinhallintatehtävään taikka suomalaisen valvonta- tai rauhanturvajoukon tahi pohjoismaisen instituutin palvelukseen taikka palvelukseen Yhdistyneissä Kansakunnissa, sen erityisjärjes-
töissä tai muussa sellaisessa hallitusten välisessä kansainvälisessä järjestössä tai yhteis- työelimessä, johon Suomi on virallisesti liittynyt, tai palvelus sellaisessa kansainvälisessä ke- hitysyhteistyötehtävässä, jossa Suomi on mukana, maksetaan lomaraha kaikkia niitä loma- päiviä vastaavalta osalta, jotka hän on ansainnut siirtymähetkeen mennessä ja joilta hän ei ole saanut lomarahaa.
Lomarahaa ei makseta työntekijälle, jolle ei kerry ainoatakaan täyttä lomanmääräytymiskuu- kautta.
Xxxxxxxxx vaihtaminen vapaaksi
Työntekijällä on oikeus sovittuaan siitä työnantajan kanssa vaihtaa lomaraha palkalliseksi va- pautukseksi työstä. Palkallista vapaata myönnetään siten, että lomarahasta vähennetään 4,4 prosenttia kuukausipalkasta kutakin vapaana annettavaa työpäivää kohti. Tunti- ja urakka- palkkaisen työntekijän osalta tässä momentissa tarkoitettu kuukausipalkka saadaan kerto- malla tämän sopimuksen 38 §:n 1 momentissa tarkoitettu keskituntiansio luvulla 163. Loma- raha voidaan vaihtaa palkalliseksi vapaaksi myös noudattaen muuta työnantajan kanssa so- vittua järjestelmää edellyttäen, että siitä on yrityskohtaisesti sopijapuolten kesken sovittu. Lomaraha on vaihdettava vapaaksi siten, että vapaata muodostuu täysiä päiviä.
Lomarahaa koskevat erityismääräykset
Yrityskohtaisella työehtosopimuksella voidaan sopia, ettei lomarahaa suoriteta. Lisäksi voi- daan sopia lomarahan suorittaminen määräytyväksi yrityksen tuloksen perusteella tai muulla perusteella. Tällöin ei sovelleta tämän pykälän määräyksiä.
TES 319203-04
Finavian ja PRO:n välinen sopimus luottamusmiestoiminnan järjestämisestä Finaviassa
1§
Tämän sopimuksen allekirjoittaneen järjestön rekisteröidyllä jäsenyhdistyksellä Xxxxxxxxxxxxxxxx Henkilös- töyhdistys IHY ry:llä on oikeus asettaa Finavian henkilöstöstä pääluottamusmies ja luottamusmiehiä ja näil- le varamiehiä seuraavasti:
Pääluottamusmies
Pääluottamusmiehen toimialueena on koko Finavia tytäryhtiöitä lukuun ottamatta. Pääluottamusmies toimii myös oman alueensa (yksikkönsä) luottamusmiehenä.
Luottamusmiehet
Järjestöllä on oikeus asettaa luottamusmies ja tälle varamies Xxxxxxxx seuraaviin yksiköihin tai alueille. Luottamusmiehen toimialue käsittää mainitun sektorin, yksikön tai alueen:
- Konsernipalvelut ja esikuntatoiminnot:
▪ yksi (1) luottamusmies, mukaan lukien sisäiset palveluyksiköt
- Helsinki-Vantaan liiketoiminta:
Lentoyhtiöpalvelut:
▪ kaksi (2) luottamusmiestä
o Pelastuspalvelu
o Kunnossapito Matkustajapalvelut ja kaupalliset palvelut:
▪ yksi (1) luottamusmies
- Verkostoliiketoiminta:
Keski- ja Itä-Suomen alue sekä Länsi-Suomen alue:
▪ kolme (3) luottamusmiestä Pohjois-Suomen ja Lapin alue:
▪ yksi (1) luottamusmies
2 §
Edellä mainittujen pääluottamusmiehen ja luottamusmiesten tulee olla Xxxxxxxx palveluksessa ja perehty- neitä ao. töissä vallitseviin olosuhteisiin.
3§
Luottamustehtävien hoidon vaatimasta ajankäytöstä on sovittava esihenkilön kanssa. 4§
Pääluottamusmiehen ja luottamusmiesten asettamista varten voidaan työpaikoilla suorittaa vaali. Jos vaali suoritetaan työpaikalla, on Ilmailun Henkilöstöyhdistys IHY ry:n jäsenille varattava tilaisuus osallistua vaa- liin. Vaalin järjestäminen ja toimittaminen ei saa kuitenkaan tarpeettomasti häiritä työntekoa. Vaaliajoista ja –paikoista on sovittava työnantajan kanssa viimeistään neljätoista (14) vuorokautta ennen vaalin toimit- tamista. Työnantaja varaa järjestön nimeämille henkilöille tilaisuuden vaalin toimittamiseen.
5§
PRO:n on ilmoitettava kirjallisesti asetetuista luottamusmiehistä. Pääluottamusmiehelle ja luottamusmie- helle asetetusta varamiehestä on lisäksi ilmoitettava, missä tapauksessa hän toimii pääluottamusmiehen ja luottamusmiehen sijaisena.
6§
Järjestöllä on oikeus suorittaa täydennysvaalit kesken pääluottamusmiehen tai luottamusmiehen toimikau- den, mikäli siitä työnantajan kanssa erikseen sovitaan.
7§
Pääluottamusmieheksi tai luottamusmieheksi asetettua henkilöä ei aseteta eriarvoiseen asemaan luotta- mustehtävien hoitamisen takia.
8§
Luottamusmiespalkkioista sovitaan Palta ry:n ja JHL, PRO ja YTN:n ry:n välisessä allekirjoituspöytäkirjassa.
9§
Muilta osin noudatetaan voimassa olevia Palta ry:n ja JHL, PRO ja YTN:n ry:n välisen työehtosopimuksen sekä Xxxxxxxx ja JHL:n, PRON ja YTN:n välisen yrityskohtaisen työehtosopimusten määräyksiä luottamus- miestoiminnasta.
10§
Tämä sopimus tulee voimaan 1.6.2020 ja on voimassa toistaiseksi kolmen kuukauden irtisanomisajoin.
FINAVIA OYJ PRO RY
Luottamusmiessopimus Diplomi-insinöörit, Rakennusmestarit, Teknikot, Insinöörit
1 §
Yllä mainituilla järjestöillä on oikeus asettaa Xxxxxxxx työntekijöistä yksi pääluottamusmies ja varaluomus- mies.
2 §
Pääluottamusmiehen toimialueena on koko Finavia.
3 §
Edellä tarkoitettujen luottamusmiesten tulee olla perehtynyt asianomaisissa töissä vallitseviin olosuhteisiin.
4 §
Luottamustehtävien hoidon vaatimasta ajankäytöstä on sovittava esihenkilön kanssa.
5 §
Luottamusmiesten asettamista varten voidaan työpaikalla suorittaa vaali. Jos vaali suoritetaan työpaikalla, on 1 momentissa tarkoitetuille asianomaisen työpaikan työntekijöille varattava tilaisuus osallistua vaaliin. Vaalin järjestäminen ja toimittaminen ei saa kuitenkaan tarpeettomasti häiritä työntekoa. Vaaliajoista ja vaalipaikoista on sovittava työnantajan kanssa viimeistään 14 vuorokautta ennen vaalin toimittamista.
Työnantaja varaa 1 kohdassa tarkoitetun järjestön nimeämille henkilöille tilaisuuden vaalin toimittamiseen.
6 §
Asetetuista luottamusmiehestä on kirjallisesti ilmoitettava työnantajalle. Luottamusmiehelle mahdollisesti asetetusta varamiehestä on lisäksi ilmoitettava, missä tapauksessa hän toimii luottamusmiehen sijaisena.
7 §
Finavia Oyj:n taikka pääluottamusmiehen toimialueen toiminnan supistuessa tai laajentuessa tahi organi- saatiomuutoksen tai työehtosopimuksen soveltamisalalla tapahtuvien muutosten johdosta voidaan luotta- musmiesorganisaatiota tarvittaessa muuttaa osapuolten välisin neuvotteluin tämän sopimuksen periaattei- den mukaisesti vastaamaan yhtiön, lentoasema-alueen tai työpisteen muuttunutta kokoa ja rakennetta.
8 § Luottamusmiespalkkio
Luottamusmiehelle maksetaan palkkio edustettavien työntekijöiden lukumäärän perusteella.
Luottamusmiespalkkioista sovitaan Palta ry:n ja JHL, PRO ja YTN:n ry:n välisessä työehtosopimuksen allekir- joituspöytäkirjassa.
Xxxxxxx luottamusmiehen varamies hoitaa työnantajalle tehdyn ilmoituksen nojalla luottamusmiehen esty- neenä ollessa hänen tehtäviään vähintään 2 kalenterikuukauden ajan, maksetaan korvaus ko. kuukauden ajalta luottamusmiehen sijasta hänen varamiehelleen.
9§
Muilta osin noudatetaan voimassa olevia Palta ry:n ja JHL, PRO ja YTN ry:n työehtosopimuksen sekä Finavi- an ja JHL:n, PRON ja YTN:n välisen yrityskohtaisen työehtosopimusten määräyksiä luottamusmiestoimin- nasta.
10§
Tämä sopimus tulee voimaan 1.6.2020 ja on voimassa toistaiseksi kolmen kuukauden irtisanomisajoin. FINAVIA YTN ry
JHL:n työntekijöiden ja toimihenkilöiden luottamusmiessopimukset
1. Allekirjoittaneella järjestöllä on oikeus asettaa yksi pääluottamusmies, joka edustaa allekirjoittaneen jär- jestön sekä työntekijöitä että toimihenkilöitä. Pääluottamusmies valitaan luottamusmiehistä.
2. Allekirjoittaneen järjestön rekisteröidyillä yhdistyksellä on oikeus asettaa lentoasemien työntekijöistä luot- tamusmies ja alueelle yksi (1) alueluottamusmies. Alueluottamusmies toimii samalla oman lentoasemansa luottamusmiehenä.
Järjestöllä on oikeus asettaa luottamusmies ja tälle varamies Xxxxxxxx seuraaviin toimintoihin:
- Verkostoliiketoiminta:
o Verkostolentoasemalle luottamusmiehen toimialue käsittää lentoaseman ja alueluot- tamusmiehen toimialue työnantajan aluejaon mukaisen toimialueen.
o Jos edustettavia lentoasemalla on alle 5 pl. Utin lentoasema, jossa edustettavia pitää olla vähin- tään 3, alueluottamusmies edustaa ao. lentoaseman työntekijöitä.
- Helsinki-Vantaan liiketoiminta:
o Yksi alueluottamusmies, joka vastaa pääkaupunkiseudusta ja toimii samalla oman yksikkön- sä luottamusmiehenä
o 1 toimihenkilöiden luottamusmies, joka edustaa toimihenkilöitä Helsinki-Vantaan lento- asemalla
▪ yksi (1) luottamusmies, kunnossapito ja konekorjaamo
▪ yksi (1) luottamusmies, ilmailusähkö
▪ yksi (1) luottamusmies, laitehuolto
▪ yksi (1) luottamusmies, Apron Management
- Konsernitoiminnot
▪ yksi (1) toimihenkilöiden luottamusmies mukaan lukien sisäiset palveluyksiköt
▪ yksi (1) työntekijöiden luottamusmies kiinteistöyksikköön
3. Edellä tarkoitetun luottamusmiehen tulee olla perehtynyt asianomaisissa töissä vallitseviin olosuhteisiin.
4. Luottamusmiehen asettamista varten voidaan työpaikalla suorittaa vaali. Jos vaali suoritetaan työpaikalla, on 1 momentissa tarkoitetuille asianomaisen työpaikan työntekijöille varattava tilaisuus osallistua vaaliin. Vaalin järjestäminen ja toimittaminen ei saa kuitenkaan tarpeettomasti häiritä työntekoa. Vaaliajoista ja vaalipaikoista on sovittava työnantajan kanssa viimeistään 14 vuorokautta ennen vaalin toimittamista. Työnantaja varaa 1 momentissa tarkoitetun järjestön taikka sen rekisteröidyn yhdistyksen nimeämille hen- kilöille tilaisuuden vaalin toimittamiseen. Muuten noudatetaan JHL:n kulloinkin voimassa olevaa luotta- musmiessääntöä.
5. Asetetuista luottamusmiehistä on allekirjoittaneen järjestön tahi sen asianomaisen yhdistyksen kirjallisesti ilmoitettava työnantajalle. Luottamusmiehelle mahdollisesti asetetusta varamiehestä on lisäksi ilmoitetta- va, missä tapauksessa hän toimii luottamusmiehen sijaisena.
6. Luottamusmiehen toimikaudet määräytyvät JHL:n voimassa olevan luottamusmiessäännön mukaan.
7. Järjestön tai yhdistyksen kanssa sovitaan siitä, mihin mainitussa momentissa tarkoitettuun työpiiriin taikka työpisteeseen siinä tarkoitettu luottamusmies valitaan. Tällöin tulee kiinnittää huomiota siihen, että sovitut
toimialueet ovat tarkoituksenmukaisia ja kattavuudeltaan sellaisia, että ne edistävät neuvottelujärjestel- män mukaista asioiden käsittelyä. Ellei sopimukseen päästä, asia voidaan alistaa sopimusosapuolten rat- kaistavaksi.
8. Edellä tarkoitettuun luottamusmiehen asemaan, tehtäviin ja niiden hoitamiseen sekä tehtävien hoitami- sesta aiheutuvan ansionmenetyksen korvaamiseen samoin kuin luottamusmiesten koulutukseen ja heidän toimitiloihinsa nähden noudatetaan allekirjoittaneiden sopijaosapuolten välistä luottamusmiessopimusta.
9. Finavian taikka luottamusmiehen toimialueeksi sovitun alueen taikka työpisteen toiminnan supistuessa tai laajentuessa tahi organisaatiomuutoksen johdosta voidaan luottamusmiesorganisaatiota tarvittaessa muuttaa osapuolten välisin neuvotteluin tämän sopimuksen periaatteiden mukaisesti vastaamaan lento- asema-alueen tai työpisteen muuttunutta kokoa ja rakennetta.
10. Luottamusmiespalkkio
Luottamusmiespalkkiot määräytyvät Palta ry:n ja JHL, PRON ja YTN:n ry:n välisen työehtosopimuksen alle- kirjoituspöytäkirjan mukaan.
11. Xxxxxxx luottamusmiehen varamies hoitaa työnantajalle tehdyn ilmoituksen nojalla luottamusmiehen es- tyneenä ollessa hänen tehtäviään vähintään 2 kalenterikuukauden ajan, maksetaan korvaus ko. kuukauden ajalta luottamusmiehen sijasta hänen varamiehelleen.
12. Tämä sopimus tulee voimaan 1.6.2020 ja on voimassa toistaiseksi kolmen kuukauden irtisanomisajoin FINAVIA JULKISTEN JA HYVINVOINTIALOJEN LIITTO JHL RY
SISÄLLYS
YLEISET TYÖEHTOSOPIMUSMÄÄRÄYKSET 1
TYÖSUHDETTA KOSKEVAT YLEISET MÄÄRÄYKSET 1
LOMAUTTAMINEN JA PALVELUSSUHTEEN PÄÄTTYMINEN 2
3 § Lomauttaminen ja palvelussuhteen päättyminen 2
9 § Matka- ja muuttokustannusten korvaaminen 16
POISSAOLOT JA TERVEYDENHUOLTO 16
11 a § Osa-aikainen sairauspoissaolo 16
12 § Työntekijän palkka sairausloman ajalta 17
13 § Työntekijän sairausajan palkan perusteet 17
14 § Terveydenhuoltokulujen korvaus 18
LAPSEN SYNTYMÄÄN JA HOITOON LIITTYVÄT POISSAOLOT 19
16 § Oikeus raskaus-, erityisraskaus-, ja vanhempainvapaaseen sekä hoitovapaaseen 19
17 § Tilapäisen hoitovapaan palkallisuus 20
SAIRAUTEEN SEKÄ LAPSEN SYNTYMÄÄN JA HOITOON LIITTYVÄT ERITYISMÄÄRÄYKSET 20
18 § Päivärahan siirtyminen työnantajalle 20
19 § Työntekijän vilpillisyys 20
Palkka opintojen, harjoittelun tai muualla työskentelyn ajalta | ||
Kunnallisen luottamustoimen tai käräjäoikeuden lautamiestehtävän | ||
MUUT MÄÄRÄYKSET 32
48 § | Jäsenmaksujen perintä | 32 |
49 § | Ryhmähenkivakuutus | 32 |
50 § | Erimielisyyksien ratkaiseminen | 33 |
51 § | Työrauhalauseke | 33 |
52 § | Selviytymislauseke | 33 |
SOPIMUKSEN VOIMASSAOLO 33
53 § Sopimuksen voimassaolo 33
LIITE 1: VIRKASUHTEISIA KOSKEVAT SOPIMUSMÄÄRÄYKSET 34
LIITE 2: SOPIMUS MATKAKUSTANNUSTEN KORVAAMISESTA 36
LIITE 3: SOPIMUSMÄÄRÄYKSET MUUTTOKUSTANNUSTEN KORVAAMISESTA51 LIITE 4: TYÖAIKAPANKKISUOSITUS 53
LIITE 5: KORVAAVAA TYÖTÄ KOSKEVA SUOSITUS 63
LIITE 6: YLEISSOPIMUS YHTEISTOIMINNASTA TYÖPAIKOILLA, LUOTTAMUSMIESTEN JA TYÖSUOJELUVALTUUTETTUJEN SEKÄ – ASIAMIESTEN ASEMASTA, TIEDOTTAMISESTA, KOULUTUKSESTA JA ULKOPUOLISEN TYÖVOIMAN KÄYTÖSTÄ 4
Palvelualojen työnantajat PALTA ry Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry Ammattiliitto Pro ry
Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry 4.5.2023
ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA
PALTAN ERITYISALOJEN TYÖEHTOSOPIMUS
Hyväksytään sopijaosapuolten Palvelualojen työnantajat PALTA ry, Julkisten ja hyvinvoin- tialojen liitto JHL ry, Ammattillitto Pro ry sekä Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry välillä 21.4.2023 saavutettu neuvottelutulos, joka koskee Palvelualojen työnantajat PALTA ry:n jäsenyritysten Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy:n, Metsähallituksen, Finavia Oyj:n, Arctia Meritaito Oy:n, Finnpilot Pilotage Oy:n sekä HAUS Kehittämiskeskus Oy:n yrityskoh- taisia työehtosopimuksia, ja uusitaan Paltan erityisalojen työehtosopimus seuraavasti:
1. Sopimuskausi
Uusittu Paltan erityisalojen työehtosopimus tulee voimaan 4.5.2023. Siihen asti noudatetaan 28.2.2023 päättyneen työehtosopimuksen määräyksiä.
Jäsenyritystä sitova työehtosopimus syntyy vasta, kun EPA-TES:sta täyden- tävä, yrityksessä erikseen neuvoteltava yrityskohtainen neuvottelutulos on tä- män neuvottelutuloksen lisäksi hyväksytty asianosaisten liittojen hallinnoissa.
Pöytäkirjamerkintä: Sopijaosapuolet suosittelevat, että yrityskoh- tainen neuvottelutulos ja mahdollinen vuoden 2023 paikallinen palkkaratkaisu neuvotellaan 25.5.2023 mennessä.
Sopimuskausi päättyy 28.2.2025.
Sopimuskausi kuitenkin jatkuu 28.2.2025 jälkeen vuoden kerrallaan, ellei työ- ehtosopimusta ole irtisanottu viimeistään 6 viikkoa ennen sopimuskauden päättymistä.
2. Sopimuskauden palkantarkistukset
Ensisijaisesti sopimuskauden palkantarkistuksista sovitaan paikallisesti. Pai- kallisesti voidaan sopia kaikista palkantarkistuksiin liittyvistä asioista kuten to- teutustavasta, ajankohdasta ja suuruudesta, taulukkopalkkojen sekä mahdol- listen lisien ja euromääräisten korvausten tarkistuksista.
Palkantarkistuksista neuvotellaan luottamusmiehen tai paikallisen henkilöstö- järjestön edustajan kanssa yrityksen tai työpaikan talous-, tilauskanta- ja työl- lisyystilanne sekä kustannuskilpailukyky markkinoilla huomioiden. Työnantaja toimittaa luottamusmiehelle tai paikallisen henkilöstöjärjestön edustajalle tar- vittavat tiedot yrityksen tai työpaikan talous-, tilauskanta- ja työllisyystilantees- ta sekä näiden ennakoitavasta kehittymisestä hyvissä ajoin ennen paikallisten neuvotteluiden aloittamista. Neuvotteluissa annetut tiedot ovat luottamukselli- sia, eikä niitä ei saa käyttää muussa tarkoituksessa.
Paikallisten neuvottelujen tarkoituksena on löytää kunkin yrityksen tai työpai- kan tilannetta ja tarpeita vastaava palkkaratkaisu. Tavoitteena on myös tukea
palkanmuodostuksen kannustavuutta, oikeudenmukaista palkkarakennetta, sukupuolten palkkatasa-arvoa ja palkkaporrastusta sekä tuottavuuden kehit- tymistä työpaikalla.
Jos paikallista sopimusta sopimuskauden palkantarkistuksista ei tehdä vuo- den 2023 palkantarkistusten osalta viimeistään 25.5.2023, ja vuoden 2024 osalta viimeistään 15.5.2024, palkkoja tarkistetaan sopimuskauden aikana seuraavalla tavalla:
Vuosi 2023
Työnantaja maksaa 500 euron kertaerän kesäkuun palkanmaksun yhteydessä työntekijälle, jonka työsuhde oli voimassa 1.3.2023 ja on edelleen voimassa maksun ajankohtana. Osa-aikaisessa työsuhteessa olevalle työntekijälle mak- settavan kertaerän suuruus lasketaan sovitun työajan ja täyden työajan suh- teessa.
Kertakorvaus ei korota työntekijälle maksettavaa palkkaa eikä luottamushenki- lön tai työsuojeluvaltuutetun korvauksia miltään osin eikä myöskään taulukko- palkkoja. Kertakorvausta ei huomioida vuosilomapalkkaa tai palkaneriä, kuten ylityökorvausta laskettaessa.
1.7.2023 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta
• työnantaja toteuttaa 3,5 prosentin yleiskorotuksen,
• euromääräisiä lisiä korotetaan 3,5 prosenttia,
• taulukkopalkkoja korotetaan 3,5 prosenttia ja
• henkilöstön edustajien palkkioita korotetaan 6,0 prosenttia. Henkilöstön edustajien palkkiot (€) 1.7.2023 lukien
Edustettavien työntekijöiden lukumäärä | Pääluottamusmies | Luottamusmies | Työsuojeluvaltuutettu |
3 – 30 | 157 | 101 | 75 |
31 – 100 | 169 | 117 | 89 |
101 – 200 | 253 | 179 | 136 |
201 – 400 | 285 | 204 | 152 |
401 tai enem- män | 000 | 000 | 000 |
Mikäli yrityksessä henkilöstön edustajille maksettavat korvaukset ovat vähin- tään uusien taulukkokorotusten suuruisia, nykyiset palkkiot säilyvät ennallaan.
Vuosi 2024
1.6.2024 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta
• työnantaja toteuttaa 1,96 prosentin yleiskorotuksen,
• euromääräisiä lisiä korotetaan 1,96 prosenttia ja
• taulukkopalkkoja korotetaan 1,96 prosenttia.
Yleiskorotuksen lisäksi palkkoja korotetaan 1.6.2024 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta 0,44 prosentin yrityserällä, jonka käyttä- misestä työnantaja päättää.
Yrityserän tarkoituksena on tukea palkkauksen kannustavuutta, oikeudenmu- kaista palkkarakennetta sekä tuottavuuden kehittämistä yrityksessä ja oikaista mahdollisia palkkavinoumia. Työntekijöiden ammattitaito ja työssä suoriutumi- nen ovat ohjaavia tekijöitä henkilökohtaisten korotusten jakamisessa.
Yrityserän euromäärä lasketaan asianomaisen työehtosopimuksen piiriin kuu- luvien työntekijöiden huhtikuun 2024 peruspalkoista, joita ovat sellaiset kuu- kausi- ja tuntipalkat palkanosineen, joita muutoin korotettaisiin yleiskorotuksel- la. Työnantaja ilmoittaa pääluottamusmiehelle jaettavissa olevan erän koko- naiseuromäärän.
Luottamusmiehellä on oikeus saada selvitys yrityserän kohdentumisesta koh- tuullisessa ajassa yrityserän toteuttamisen jälkeen, kuitenkin viimeistään kuu- kauden kuluessa yrityserän toteuttamisesta. Selvityksestä tulee palkkasalai- suus huomioiden käydä ilmi, kuinka moni on saanut korotuksen ja keskimää- räisen korotuksen suuruus.
3. Työehtosopimuksen tekstimuutokset
3.1. Perhevapaamääräykset
Uusia perhevapaamääräyksiä noudatetaan perhevapaassa, jossa raskausva- paa tai vanhempainvapaa alkaa työehtosopimuksen voimaantulopäivänä tai sen jälkeen ja johon sovelletaan 1.8.2022 voimaan tulleita sairausvakuutuslain perhevapaita koskevia säännöksiä. Mikäli raskausvapaa tai vanhempainvapaa alkoi ennen työehtosopimuksen voimaantuloa tai siinä sovelletaan 31.7.2022 voimassa olleita sairausvakuutuslain perhevapaita koskevia säännöksiä, nou- datetaan 28.2.2023 päättyneen työehtosopimuksen perhevapaamääräyksiä.
Terminologisten muutosten (vanhempien ja vapaiden nimet) lisäksi toisen vanhemman palkallisen vanhempainvapaan määrä nostetaan nykyisestä kuu- desta arkipäivästä 32:een arkipäivään seuraavasti:
17 § Raskausvapaan ja vanhempainvapaan palkallisuus
Raskausvapaaseen oikeutetulle työntekijälle maksetaan raskausvapaan alus- ta lukien edellä 13 §:ssä määritellyllä tavalla laskettu palkka ajalta, johon sisäl- tyy 40 arkipäivää edellyttäen, että hänellä muuten olisi oikeus saada vastaa- valta ajalta palkkaa.
Sairausvakuutuslain 9 luvun 5 § (14.1.2022/28) 1 – 3 momentissa tarkoitetulle vanhemmalle maksetaan edellä 13 §:ssä määritellyllä tavalla laskettu palkka vanhempainvapaan alusta lukien ajalta, johon sisältyy 32 arkipäivää edellyttä- en, että hänellä muuten olisi oikeus saada vastaavalta ajalta palkkaa.
Palkan saamisen edellytyksenä on, että työntekijä on ollut yrityksen palveluk- sessa välittömästi ennen raskausvapaan tai vanhempainvapaan alkamista vähintään kuusi kuukautta. Adoptiossa edellytyksenä vanhempainvapaan pal- kallisuudelle on lisäksi, että adoptoitu lapsi on alle kouluikäinen, ja työntekijä on oikeutettu saamaan vanhempainrahaa sairausvakuutuslain 9 luvun 5 §:n (14.1.2022/28) perusteella.
3.2. TES 47 § Lomaraha palvelussuhteen päättyessä Lisätään tässä alleviivattu teksti:
Palvelussuhteen päättyessä maksetaan lomaraha kaikkia niitä lomapäiviä vastaavalta osalta, jotka työntekijä on ansainnut palvelussuhteen päättymis- hetkeen mennessä ja joilta hän ei ole saanut lomarahaa. Palvelussuhteen päättyessä maksettava lomaraha on puolet siitä, mitä se muutoin palvelussuh- teen päättyessä olisi, jos palvelussuhde päättyy koeaikapurkuun, työntekijä ir- tisanoutuu (pois lukien eläkkeelle jääminen) tai työnantaja päättää työsuhteen työntekijästä johtuvasta syystä (pois lukien pysyvästi ja olennaisesti alentunut työkyky syynä). Jos palvelussuhde päättyy siihen, että työnantaja pitää sitä työsopimuslain 8 luvun 3 § 1 momentissa tarkoitetulla tavalla purkautuneena, lomarahaa ei makseta palvelussuhteen päättyessä lainkaan.
3.3. Synnytystä edeltävät hoitokäynnit
Ei-synnyttävälle vanhemmalle pyritään järjestämään mahdollisuus osallistua työsopimuslain 4 luvun 8 §:ssä (55/2001) mainittuihin synnytystä edeltäviin lääketieteellisiin tutkimuksiin tarvittaessa ja milloin se työtilanne huomioiden on mahdollista.
Tässä tarkoitettu poissaolo on palkaton.
3.4. Työaikasaldojen hallinta (esim. TES 4 § 6. kohdan loppuun)
Sopijaosapuolet suosittelevat kiinnittämään huomiota liukuvan työajan saldo- kertymiin.
Liukuvassa työajassa työntekijä voi itse vaikuttaa työpäivän pituuteen teke- mällä sovituissa rajoissa pitempää tai lyhyempää työpäivää. Työntekijä huo- lehtii itse siitä, että työajan saldokertymä ei ylitä sovittuja enimmäismääriä ta- soittumisjakson päättyessä.
Jos työajan saldokertymä ylittyy säännönmukaisesti, on suositeltavaa, että esimies ja asianomainen työntekijä kiinnittävät saldokertymän säännönmukai- seen ylittymiseen ja sen mahdollisiin syihin huomiota esimerkiksi kehityskes- kusteluissa. Asiaan on suositeltavaa kiinnittää huomiota myös työnantajan harkitessa mahdollisia työkuvanmuutoksia.
3.5. Ulkopuolisen työvoiman käyttö
Poistetaan yliviivattu teksti:
9.2 Alihankinta
Xxx xxxxxxxxxxxx vuoksi yrityksen työvoimaa poikkeuksellisesti joudutaan vä- hentämään, on yrityksen pyrittävä sijoittamaan ko. työntekijät yrityksen muihin tehtäviin.
3.6. 45 § Vuosiloman säästäminen
Lisätään 45 §:n toisen momentin jatkoksi seuraava lause:
Siltä osin kuin vuosiloman säästäminen nostaa säästössä olevan vuosiloman määrän yli 75 päivän, työntekijä voi säästää vuosilomaansa vain työnantajan kanssa sopimalla.
3.7. 52 § Selviytymislauseke
Muutetaan nykyinen määräaikainen selviytymislauseke pysyväksi:
Mikäli sopimuksen piirissä oleva yritys joutuu sopimuskauden aikana poik- keuksellisiin taloudellisiin vaikeuksiin, sopijaosapuolet arvioivat uudelleen teh- dyn työehtosopimusratkaisun soveltuvuutta vallitsevaan taloudelliseen tilan- teeseen ja sopia siihen tehtävistä muutoksista, jotka ovat tarpeen yrityksen toimintaedellytysten ja työpaikkojen turvaamiseksi sopimuskaudella.
3.8. LIITE 3: Sopimus muuttokustannusten korvaamisesta
Puolitetaan muuttoraha. Muutetaan 3 § toisen momentin ensimmäisen ala- kohdan euromäärät seuraavasti:
Muuttoraha 3 §
Muuttavien henkilöiden lukumäärän ollessa yksi suoritetaan muuttorahaa
1513,69 756,85 euroa, sen ollessa kaksi 1850,07 925,04 euroa ja sen ollessa
kolme tai enemmän 2186,44 1 093,22 euroa.
4. Sopimuskauden työryhmät
- 13.4.2022 allekirjoituspöytäkirjan kohdassa 3.2 sovittu työhyvinvointityöryhmä jatkaa työ- tään sopimuskaudella.
- Perustetaan sopijaosapuolten välinen työryhmä, jonka tehtävänä on tarkastella sopimus- ta matkakustannusten korvaamisesta (liite 2).
Etäyhteyksin 4. päivänä toukokuuta 2023 PALVELUALOJEN TYÖNANTAJAT PALTA RY
Xxxxxx Xxxxx Minna Ääri
JULKISTEN JA HYVINVOINTIALOJEN LIITTO JHL RY
Xxxxx Xxxxx-Xxxxx Xxxxx Xxxxxxx AMMATTILIITTO PRO R
Xxxxx Xxxxxxx Xxxx Xxxxxx YLEMMÄT TOIMIHENKILÖT YTN RY
Xxxxx Xxxxxxxxx Xxx Xxxxxxxx
YLEISET TYÖEHTOSOPIMUSMÄÄRÄYKSET
1) SOVELTAMISALA
a) Soveltamisala
Näitä sopimusmääräyksiä sovelletaan Palvelualojen työnantajat PALTA ry:n jäseninä Paltan erityisaloilla olevien jäsenyhteisöjen (jäljempänä yritys) palve- luksessa olevien työntekijöiden työsuhteen ehtoihin, siten kuin erillisellä yritys, yhteisö- tai toimialakohtaisella, työehtosopimusosapuolten välisellä allekirjoi- tuspöytäkirjalla on sovittu.
Näitä sopimusmääräyksiä sovelletaan myös Paltan erityisalojen jäsenyhteisö- jen palveluksessa olevan virkasuhteisen henkilöstön palvelussuhteen ehtoihin, siten kuin erillisellä yritys-, yhteisö- tai toimialakohtaisella, työehtosopimus- osapuolten välisellä allekirjoituspöytäkirjalla on sovittu.
Virkasuhteisia koskevat erityismääräykset ovat sopimuksen liitteessä 1.
Tätä työehtosopimusta ei sovelleta yrityksen ylimpään johtoon tai näihin rin- nastettaviin henkilöihin eikä yksittäisen toimipaikan johtajaan. Sopimus ei myöskään koske yrityksessä työnantajan edustajina työehtosopimusneuvotte- luista vastaavia henkilöitä.
Tämän sopimuksen piirissä olevista virkamiehistä sekä työsuhteisista työnteki- jöistä tai toimihenkilöistä käytetään jäljempänä yhteisesti nimitystä työntekijä, ellei erikseen ole toisin mainittu.
2) TYÖSUHDETTA KOSKEVAT YLEISET MÄÄRÄYKSET
a) Työsuhteen alkaminen
Työsopimus tehdään kirjallisena ottaen huomioon TSL 2:4 §:n määräykset. Työsopimuksesta tulee ilmetä, onko työsopimus tarkoitettu olemaan voimassa toistaiseksi vai määräajan. Määräaikaisen työsopimuksen osalta on työnteki- jälle ilmoitettava määräajan pituus joko kalenteriajan mukaan tai muulla olo- suhteisiin soveltuvalla tavalla. Työsopimusta tehtäessä voidaan sopia kulloin- kin voimassa olevan työsopimuslain mukaisesta koeajasta.
Työsuhteen katsotaan alkavan sinä päivänä, jolloin työnantaja työntekijän työ- hön ottaessaan ilmoittaa työn alkavan ja työntekijä sopimuksen mukaisesti ryhtyy työhön.
Työntekijän työhön ottamisesta on annettava tieto asianomaiselle luottamus- miehelle.
3) LOMAUTTAMINEN JA PALVELUSSUHTEEN PÄÄTTYMINEN
a) Lomauttaminen ja palvelussuhteen päättyminen
Lomauttamisen sekä irtisanomisen menettelytapojen sekä irtisanomisajan osalta noudatetaan, mitä niistä on sovittu liitteessä 6.
Määräaikainen sopimus päättyy sovitun määräajan päätyttyä ilman irtisano- misaikaa.
4) TYÖAIKA
a) Työaikamääräykset Soveltamisala
Näitä määräyksiä sovelletaan tämän sopimuksen piirissä olevien työntekijöi- den työaikoihin
toimistotyössä,
viikkotyössä eli työaikalain (872/2019) 3 luvun 5 §:n mukaisessa muussa kuin toimistotyössä ja
jaksotyössä eli työaikalain 7 §:n mukaisessa työssä.
Tämän sopimuksen työaikamääräyksiin liittyviä korvauksia ja lisiä koskevia määräyksiä ei sovelleta niihin työntekijöihin, joita asemansa perusteella on pi- dettävä itsenäisessä johtavassa asemassa olevina taikka jotka muutoin työs- kentelevät sellaisissa olosuhteissa, ettei työnantajan asiaksi voida katsoa val- voa siihen käytetyn ajan järjestelyä.
Eräiden työaikasäännösten soveltaminen
Tämän sopimuksen piirissä oleviin työntekijöihin sovelletaan näiden määräys- ten lisäksi seuraavia työaikalain säännöksiä, joista ei ole erikseen sovittu näil- lä määräyksillä tai asianomaista jäsenyritystä koskevalla työ- tai virkaehtoso- pimuksella: 4 § (varallaoloaika), 7 §:n 1 mom. kohdat 1–8 (luettelo jakso- työaloista), 9 § (moottoriajoneuvon kuljettajan työaika), 34 §:n 7 mom (työeh- tosopimukseen perustuva säännöllinen työaika), 13 § (joustotyöaika), 14 § (työaikapankki), 15 § (lyhennetty työaika), 17 § (työntekijän suostumus), 17 § 5 mom ja 38 § 2 mom (aloittamis- ja lopettamistyö), 19 § (hätätyö), 21 § (yli- ja lisätyökorvaus vapaa-aikana), 22 § (työsopimuksen päättyminen kesken ta- soittumisjakson), 8 § (yötyö), 6 § ja 8 § 4 mom. (vuorotyö ja yövuorot jakso- työssä), 24 §:n 1 mom. viimeinen virke ja 3 mom. (päivittäiset lepotauot), 26 § (moottoriajoneuvonkuljettajan vuorokausilepo), 17 §:n 7 mom. (sunnuntaityö), 29 § (työajan tasoittumisjärjestelmä), 30 § (työvuoroluettelo), 39 § 1 mom 4. kohta (poikkeuslupa), 32 § (työaikakirjanpito) ja 9 luvun erinäiset säännökset (kanneaika, säännösten pakottavuus, nähtävänäpito ja rangaistussäännök- set).
Tämä 1 a kohta on luonteeltaan informatiivinen viittaus.
Työajaksi luettava aika
Työaikaa on työhön käytetty aika ja aika, jonka työntekijä on velvollinen ole- maan työntekopaikalla työnantajan käytettävissä.
Päivittäisiä lepotaukoja ei lueta työajaksi, jos työntekijä saa näinä aikoina es- teettömästi poistua työpaikalta.
Matkustamiseen käytettyä aikaa ei lueta työajaksi, ellei sitä samalla ole pidet- tävä työsuorituksena.
Säännöllinen työaika
Säännöllinen työaika on
1) toimistotyössä 7 tuntia 30 minuuttia vuorokaudessa ja 37 tuntia 30 minuut- xxx xxxxxxxx,
2) viikkotyössä 6 tuntia 15 minuuttia – 8 tuntia vuorokaudessa ja 38 tuntia 15 minuuttia viikossa sekä
3) jaksotyössä 114 tuntia 45 minuuttia kolmen viikon pituisena ajanjaksona tai 76 tuntia 30 minuuttia kahden viikon pituisena ajanjaksona.
Jaksotyössä säännöllinen työaika saadaan työn tarkoituksenmukaiseksi jär- jestämiseksi tai työntekijöille epätarkoituksenmukaisten työvuorojen välttä- miseksi järjestää myös siten, että työaika on kahden toisiaan seuraavan kol- men viikon ajanjakson aikana tai kolmen toisiaan seuraavan kahden viikon ajanjakson aikana enintään 229 tuntia 30 minuuttia.
Säännöllinen työaika ei saa 2 momentin mukaisissa työaikajärjestelyissä yh- denkään kolmen viikon ajanjakson aikana ylittää 120 tuntia eikä yhdenkään kahden viikon ajanjakson aikana 80 tuntia.
Osaamisen kehittäminen ja työaikamääräyksistä poikkeaminen
Työnantaja voi työehtosopimuksen työaikamääräyksistä poiketen osoittaa työehtosopimuksen mukaisen säännöllisen vuosittaisen työajan lisäksi kullekin työntekijälle 12 tuntia osaamisen kehittämistä ja 8 tuntia lisätyötä.
Paikallisesti voidaan sopia pääluottamusmiehen kanssa edellä mainittujen tuntimäärien jakautumisesta toisin.
Osaamisen vahvistaminen
Kun työnantajalla on tarvetta varmistaa työntekijän tulevan osaamisen taso, työntekijälle voidaan tarjota työnantajan tarpeiden mukaista ja työntekijän osaamista kehittävää koulutusta.
Työnantaja voi osoittaa työntekijälle säännöllisen vuosittaisen työajan lisäksi työn suorittamisen kannalta tarpeellista koulutusta tai tuottavuuden, tehokkuu- den ja laadun parantamiseksi työpaikalla tai työnantajan osoittamassa paikas- sa järjestettäviä kehittämistilaisuuksia enintään edellä mainitun määrän kalen- terivuodessa.
Tämä aika on säännöllistä työaikaa, joka voidaan teettää työehtosopimukses- sa sovitun säännöllisen vuosittaisen työajan lisäksi.
Koulutuksen tai kehittämistilaisuuden ajalta maksetaan säännöllisen työajan palkkaa vastaava korvaus.
Koulutus- tai kehittämistilaisuus voidaan toteuttaa siten, että työvuoro pitenee koulutuksen tai kehittämistilaisuuden keston verran, kuitenkin enintään kah- della tunnilla päivässä. Koulutus- tai kehittämistilaisuus voidaan toteuttaa myös kokonaisena päivänä.
Koulutusta tai kehittämistilaisuutta ei voida sijoittaa arkipyhäpäiville, arkipyhä- viikon lauantaille tai sunnuntaille.
Työnantajan osoituksella
Työnantaja voi työehtosopimuksen ja työsopimuksen estämättä ja niissä sovi- tun lisäksi osoittaa kullekin työntekijälle kalenterivuoden aikana palkallista työ- ajan lisäystä enintään edellä mainittujen määrien verran.
Työtä osoitetaan perustellun tuotannollisen tarpeen edellyttämissä tilanteissa ja tällöin otetaan huomioon työntekijän henkilökohtaiset työaikatarpeet. Työtä osoitetaan joko työvuoron alkuun tai loppuun enintään 2 tuntia kerrallaan tai työtä voidaan osoittaa myös kokonaiselle päivälle.
Työaikaa ei voida osoittaa arkipyhäpäiville, arkipyhäviikon lauantaille tai sun- nuntaille.
Lisätyltä säännölliseltä työajalta maksetaan kuukausipalkan lisäksi peruspalk- ka mahdollisine vuoro- ja olosuhdelisineen.
Työntekijällä on asiallisista ja painavista henkilökohtaisista syistä mahdolli- suus tapauskohtaisesti kieltäytyä tämän kappaleen mukaisista työaikamuu- toksista.
Säännöllisen työajan järjestelyt
Keskimääräinen viikoittainen säännöllinen työaika:
Säännöllinen työaika voidaan järjestää keskimääräiseksi edellyttäen, että säännöllinen työaika tasoittuu enintään 26 viikon pituisen ajanjakson aikana
1) toimistotyössä keskimäärin 37 tunniksi 30 minuutiksi viikossa ja
2) viikkotyössä keskimäärin 38 tunniksi 15 minuutiksi viikossa.
Jaksotyössä säännöllinen työaika voidaan järjestää myös siten, että se on kolmen viikon ajanjakson aikana keskimäärin 114 tuntia 45 minuuttia tai kah- den viikon ajanjakson aikana keskimäärin 76 tuntia 30 minuuttia. Ajanjakso, jonka kuluessa säännöllinen työaika tasoittuu sanottuihin keskimääriin voi olla enintään 27 viikkoa.
Jos säännöllinen työaika on edellä mainituilla tavoilla järjestetty keskimää- räiseksi, on työtä varten ennakolta laadittava työajan tasoittumisjärjestelmä vähintään ajaksi, jonka kuluessa säännöllinen työaika tasoittuu määrättyyn keskimäärään.
Säännöllisen vuorokautisen työajan tilapäinen pidentäminen:
4 pykälän 3 kohdan (säännöllinen työaika) mukainen vuorokautinen säännölli- nen työaika voidaan tilapäisesti pidentää 10 tuntiin edellyttäen, että viikoittai- nen säännöllinen työaika enintään kolmen viikon pituisen ajanjakson aikana tasoittuu
1) toimistotyössä keskimäärin 37 tunniksi 30 minuutiksi ja viikkotyössä keskimäärin 38 tunniksi 15 minuutiksi.
Yrityskohtaisesti sovitaan 4 §:n 4 kohdan mukaisten säännöllisen työajan työ- aikajärjestelyiden käyttöönotosta.
Arkipyhien ja eräiden muiden päivien vaikutus työaikaan
Seuraavat arkipyhät eivät lyhennä työaikaa:
•juhannuspäivä ja
•pyhäinpäivä sekä
lauantaiksi tai sunnuntaiksi sattuvat
•uudenvuodenpäivä,
•loppiainen,
•vapunpäivä,
•itsenäisyyspäivä,
•joulupäivä ja
•tapaninpäivä.
Työaikaa lyhentäviä arkipyhiä ovat:
•pitkäperjantai,
•toinen pääsiäispäivä,
•juhannusaatto,
•helatorstai sekä
muuksi päiväksi kuin lauantaiksi tai sunnuntaiksi sattuvat
•loppiainen,
•jouluaatto,
•joulupäivä,
•tapaninpäivä,
•uudenvuodenpäivä,
•vapunpäivä ja
•itsenäisyyspäivä.
Työaikaa lyhentävät arkipyhät lyhentävät kukin kyseisen viikon tai työjakson työaikaa toimistotyössä 7 tunnilla 30 minuutilla sekä viikko- ja jaksotyössä 8 tunnilla 4 §:n 3 ja 4 kohtien mukaisista tuntimääristä.
Työaikaa näillä viikoilla ja työjaksoissa on pyrittävä lyhentämään edellä maini- tulla tavalla.
Mikäli työaikaa ei ole voitu lyhentää, maksetaan kyseisillä viikoilla tai työjak- soilla lisä- ja ylityökorvausta, siten kuin 4 §:n 13–16 kohdissa on sovittu.
Liukuva työaika
Niillä työpaikoilla, joilla on sovittu työaikalain 12 §:n mukaisen liukuvan työajan käytöstä, säännöllistä vuorokautista työaikaa voidaan lyhentää tai pidentää enintään neljä tuntia.
Enimmäiskertymä saa tällöin olla enintään +/- 40 tuntia ja tehdyn viikoittaisen säännöllisen työajan tulee tasoittua sopimuksen mukaisen säännöllisen työ- ajan pituiseksi enintään 12 kuukauden pituisen jakson aikana.
Sopijaosapuolet suosittelevat kiinnittämään huomiota liukuvan työajan saldo- kertymiin.
Liukuvassa työajassa työntekijä voi itse vaikuttaa työpäivän pituuteen teke- mällä sovituissa rajoissa pitempää tai lyhyempää työpäivää. Työntekijä huo- lehtii itse siitä, että työajan saldokertymä ei ylitä sovittuja enimmäismääriä ta- soittumisjakson päättyessä.
Jos työajan saldokertymä ylittyy säännönmukaisesti, on suositeltavaa, että esimies ja asianomainen työntekijä kiinnittävät saldokertymän säännönmukai- seen ylittymiseen ja sen mahdollisiin syihin huomiota esimerkiksi kehityskes- kusteluissa. Asiaan on suositeltavaa kiinnittää huomiota myös työnantajan harkitessa mahdollisia työkuvanmuutoksia.
Työvuorot, vuorotyö ja työvuoroluettelo
Työvuorot:
Työvuoroa ei saa tarpeettomasti jakaa useampaan osaan, vaan se on työn vaatimukset ja muut paikalliset olosuhteet huomioon ottaen koetettava saada mahdollisimman yhdenjaksoiseksi.
Vuorotyö:
Säännöllinen työaika saadaan järjestää vuorotyöksi. Vuorotyössä vuorojen on vaihduttava säännöllisesti ja muututtava ennakolta sovituin ajanjaksoin. Vuo- rojen katsotaan vaihtuvan säännöllisesti, kun vuoro jatkuu enintään yhden tunnin yhdessä työhön sijalle tulleen vuoron kanssa tai kun vuorojen väliin jää enintään yhden tunnin aika.
Työntekijää voidaan kuitenkin, milloin niin sovitaan, pitää työssä tilapäisesti myös samassa vuorossa. Tilapäisestä vuorotyöhön siirtymisestä on työnteki- jälle ilmoitettava viimeistään hänen edellisen työvuoronsa aikana.
Työaikamuodosta toiseen siirtymisestä on työntekijälle ilmoitettava ja työvuo- roluettelo asetettava hänen nähtäväkseen viimeistään 7 vrk ennen siirtymis- ajankohtaa. Mikäli yrityksessä on käytössä keskimääräinen työaika, tähän työaikamuotoon siirtymisestä on ilmoitettava noudattaen vastaavasti edellä todettuja menettelytapoja.
Työvuoroluettelo:
Työvuoroluettelo saatetaan kirjallisesti työntekijöiden tietoon hyvissä ajoin, kuitenkin viimeistään viikkoa ennen siinä tarkoitetun ajanjakson alkamista.
Vahvistetun työvuoroluettelon mukaisia työn alkamis- ja päättymisaikoja voi- daan muuttaa työntekijän suostumuksella.
Työn alkamis- ja päättymisaikoja voidaan muuttaa myös töiden järjestelyyn liit- tyvästä painavasta syystä, jolloin muutoksesta on ilmoitettava ennen edellisen työvuoron päättymistä.
Työvuorokauden ja työviikon alkaminen
Työvuorokausi alkaa klo 07.00. Työviikko alkaa maanantaina.
Jaksotyössä työjaksolla tarkoitetaan maanantaina klo 0.00 alkavaa ja kolman- tena/toisena seuraavana sunnuntaina klo 24.00 päättyvää ajanjaksoa.
Päivittäinen lepotauko
Työntekijälle on varattava tunnin kestävä päivittäinen lepotauko, jos vuoro- kautinen työaika ylittää 6 tuntia.
Yhden tunnin lepotauko voidaan tarvittaessa lyhentää 30 minuutiksi.
Yöaikana sekä vuoro- ja jaksotyössä voidaan järjestää tilaisuus aterioida työn aikana.
Jos työntekijällä on oikeus ja tosiasiallinen mahdollisuus esteettömästi poistua työpaikalta, ei lepotaukoa lasketa työajaksi.
Ylityötä teetettäessä annetaan työntekijälle heti säännöllisen työajan päätyttyä 15 minuutin pituinen tauko, joka luetaan työaikaan sekä sopivin, vähintään 4 tunnin välein, tilaisuus taukoon. Jos työntekijällä ei ole oikeutta poistua työpai- kalta, tämä aika luetaan työaikaan.
Vuorokautinen lepoaika (vuorokausilepo)
Työntekijälle on annettava jokaisen työvuoron alkamista seuraavan 24 tunnin aikana vähintään 11 tunnin keskeytymätön lepoaika varallaoloaikana tehtyä
työtä lukuun ottamatta. Jaksotyössä vuorokausilepo saadaan kuitenkin työn järjestelyihin liittyvistä syistä lyhentää yhdeksään tuntiin.
Jos työn tarkoituksenmukainen järjestely sitä edellyttää, vuorokausilepoaikaa voidaan sopimalla tilapäisesti lyhentää seitsemään (7) tuntiin työntekijän suos- tumuksella. Vuorokausilevon tulee kuitenkin olla vähintään seitsemän tuntia.
Työntekijän lepoaika on mahdollista lyhentää viiteen (5) tuntiin työn järjestely- jen tai toiminnan luonteen sitä edellyttäessä työnantajan päätöksellä työaika- lain 25 §:n 3 momentin perusteella seuraavissa tapauksissa:
•jos kyse on vuorotyöstä ja työntekijä vaihtaa työvuoroa
•jos työtä tehdään useita jaksoja vuorokaudessa,
•jos työpaikka ja asuinpaikka tai työntekijän eri työpaikat ovat kaukana toisis- taan,
•kausiluonteisessa työssä ennalta arvaamattoman ruuhkahuipun hoitamiseksi,
•tapaturman tai tapaturmavaaran yhteydessä,
•turvallisuus- ja vartiointityössä, joka edellyttää jatkuvaa läsnäoloa omaisuu- den tai henkilöiden suojaamiseksi
•työssä, joka on välttämätöntä toiminnan jatkuvuuden turvaamiseksi. Edellä tarkoitetuilla perusteilla vuorokausilevosta voidaan poiketa enintään kolmen peräkkäisen vuorokausilevon aikana kerrallaan. Lepoajan tulee kui- tenkin olla vähintään 5 tuntia.
Työntekijälle on annettava lyhennetyn vuorokausilevon korvaavat lepoajat seuraavan vuorokausilevon yhteydessä tai jos se ei ole työn järjestelyistä joh- tuvista painavista syistä mahdollista, niin pian kuin se on mahdollista, kuiten- kin 14 vuorokauden kuluessa. Korvaava lepoaika on annettava yhdenjaksoi- sena eikä sitä saa sijoittaa varallaoloajalle.
Liukuvaa työaikaa tai joustotyöaikaa sovellettaessa vuorokausilepo saadaan työntekijän aloitteesta lyhentää seitsemään (7) tuntiin.
Viikkolepo
Viikoittainen vapaa-aika:
Sunnuntain ajaksi, tai jollei se ole mahdollista, muuna seitsemän päivän (vii- kon) aikana, työntekijälle on viikkolepona annettava vähintään 35 tuntia kestä- vä keskeytymätön vapaa-aika.
Viikkolepo voidaan antaa kahdella 7 päivän ajanjaksolla (viikkojen vaihteessa) siten, että se sijoittuu osaksi edelliseen ja osaksi jälkimmäiseen viikkoon niin, että enin osa viikkolevosta sijoittuu sen viikon puolelle, jonka viikkolevosta on kyse.
Keskimääräinen viikoittainen vapaa-aika:
Vapaa-aika voidaan järjestää myös keskimäärin 35 tunniksi viikossa 14 vuo- rokauden ajanjakson aikana. Vapaa-ajan tulee olla kuitenkin vähintään 24 tun- tia viikossa.
Viikoittaisesta vapaa-ajasta poikkeaminen:
Vapaa-ajan antamista koskevista määräyksistä voidaan poiketa seuraavissa tapauksissa:
1) jos säännöllinen työaika vuorokaudessa on enintään 3 tuntia, työaikalain 21 §:ssä mainitussa hätätyössä,
jos työn tekninen laatu ei salli joidenkin työntekijöiden täydellistä vapauttamis- ta työstä, tai
jos työntekijää tarvitaan tilapäisesti työhön hänen vapaa-aikanaan työn sään- nöllisen kulun ylläpitämiseksi.
Viikkolepokorvaus:
Työntekijälle on korvattava edellä 3 ja 4 alakohdissa tarkoitettuun työhön käy- tetty aika lyhentämällä hänen säännöllistä työaikaansa yhtä pitkällä ajalla kuin hän ei ole saanut edellä tässä pykälässä tarkoitettua vapaa-aikaa. Työaikaa on lyhennettävä viimeistään kolmen kuukauden kuluessa työn tekemisestä, jollei siitä työnantajan ja työntekijän kesken toisin sovita. Työntekijän suostu- muksella tällainen työ voidaan korvata myös peruspalkan suuruisena rahakor- vauksena.
Korvaustavasta on ennen työn teettämistä sovittava työnantajan ja työntekijän kesken. Rahakorvaus on maksettava, mikäli mahdollista, seuraavan palkan- maksun yhteydessä.
Vapaapäivät:
Pääsääntönä pidetään sitä, että työntekijöillä on viikon aikana kaksi perättäis- tä vapaapäivää ja vapaapäivät mahdollisimman tasaisesti jokaista viikkoa kohden. Jos toiseksi vapaapäiväksi määrätään kiinteä viikonpäivä, tulee sen, mikäli mahdollista, olla lauantai.
JHL ry:n osalta noudatetaan lisäksi seuraavaa:
Jollei viikkolevon yhteyteen järjestettyyn yhdenjaksoiseen vapaa-aikaan sisälly kahta kokonaista kalenterivuorokautta, vapaa-ajan pituuden tulee olla vähin- tään 54 tuntia.
Lisä- ja ylityö
Ylityötä on 3 tai 4 kohdan mukaisen säännöllisen vuorokautisen tai viikoittai- sen taikka jaksottaisen työajan lisäksi esimiehen määräyksestä tehty työ.
Lisätyötä on esimiehen määräyksestä arkipyhäviikkojen 5 kohdan mukaisten viikoittaisten työaikojen lisäksi tehty työ, siltä osin kuin se ei ole ylityötä.
Edellä 1 momentissa sanotusta poiketen muuksi päiväksi kuin lauantaiksi tai sunnuntaiksi sattuvan uudenvuodenpäivän, itsenäisyyspäivän tai vapunpäivän sisältävällä viikolla tai työjaksossa ylityötä on toimistotyössä 30 tunnin lisäksi ja viikkotyössä 30 tunnin 15 minuutin lisäksi sekä jaksotyössä kolmen viikon pituisena ajanjaksona 106 tunnin 45 minuutin lisäksi tai kahden viikon pituise- na ajanjaksona 68 tunnin 30 minuutin lisäksi tehty työ.
Jos työntekijä on ollut poissa työstä vuosiloman, sairauden, raskauden tai synnytyksen taikka työaikapankkivapaan vuoksi, pidetään poissaoloaikaa työssäolon veroisena aikana viikoittaista tai työjakson säännöllistä työaikaa laskettaessa. Työssäolon veroisena pidetään tällöin vahvistetun työtuntijärjes- telmän mukaista työaikaa.
Työajan enimmäismäärä
Työntekijän työaika ylityö mukaan lukien ei saa ylittää keskimäärin 48:aa tun- tia viikossa enintään 12 kuukauden pituisen seurantajakson aikana.
Ylityökorvaus
Toimistotyössä sekä viikkotyössä maksetaan
1) vuorokautisen ylityön kahdelta ensimmäiseltä työtunnilta 50 prosentilla ja seuraavilta työtunneilta 100 prosentilla korotettu perustuntipalkka; ja
viikoittaisen ylityön kahdeksalta ensimmäiseltä työtunnilta ylityökorvauksena 50 prosentilla ja viikon kaikilta seuraavilta työtunneilta, vaikka ne olisivat myös vuorokautista ylityötä, 100 prosentilla korotettu perustuntipalkka.
Vuorokautisen ylityön työtunteja ei oteta mukaan laskettaessa 2 kohdassa tar- koitettua viikoittaista ylityökorvausta.
Jaksotyössä maksetaan ylityön 18 ensimmäiseltä työtunnilta ylityökorvaukse- na 50 prosentilla ja seuraavilta työtunneilta 100 prosentilla korotettu perustun- tipalkka.
Edellä 1 momentin 2 kohdassa ja 3 momentissa sanotusta poiketen muuksi päiväksi kuin lauantaiksi tai sunnuntaiksi sattuvan uudenvuodenpäivän, itse- näisyyspäivän tai vapunpäivän sisältävällä viikolla tai työjaksossa maksetaan toimistotyössä ja viikkotyössä viikoittaisen ylityön 16 ja jaksotyössä ylityön 26 ensimmäiseltä työtunnilta ylityökorvauksena 50 prosentilla korotettu perustun- tipalkka.
Lisätyökorvaus arkipyhäviikolla
Toimisto-, viikko- ja jaksotyössä maksetaan lisätyötunneilta korvauksena pe- rustuntipalkka.
Lisätyökorvausta ei makseta niiltä työtunneilta, joilta maksetaan ylityökorvaus- ta.
Toimisto- ja viikkotyössä ei vuorokautisia ylityötunteja oteta mukaan lasketta- essa lisätyökorvausta.
Yli- ja lisätyökorvaus vapaa-aikana
Yli- ja lisätyökorvaus voidaan sopia vaihdettavaksi vastaavaan vapaa-aikaan työntekijän säännöllisenä työaikana.
Sopiminen yli- ja lisätyökorvausvapaiden yhdistämisestä säästövapaa- seen
Sopiessaan 43 §:ssä tarkoitetusta säästövapaasta työnantaja ja työntekijä voivat sopia tämän pykälän 13, 14 ja 18 kohdan mukaisen, kulumassa oleval- ta ja sitä seuraavilta viideltä kalenterivuodelta kertyvän lisä- ja ylityöperustei- sen vapaan yhdistämisestä säästövapaaseen.
Eräiden ylempien toimihenkilöiden työaikakorvaukset
Liikelaitoksissa noudatettavista eräitä ylempiä johtavassa asemassa olevia työntekijöitä koskevista työaikakorvauksista sovitaan yrityskohtaisesti.
Perustuntipalkka ja kuukausipalkanjakajat
Korvausten ja lisien perusteena oleva perustuntipalkka on toimistotyössä 1/160 sekä viikko- ja jaksotyössä 1/163 kuukausipalkkaisen työntekijän kuu- kausipalkasta, mukaan lukien kuukausittain säännönmukaisesti toistuvat kiin- teät lisät.
Tuntipalkkaisen työntekijän perustuntipalkkana pidetään hänen yksinkertaista tuntipalkkaansa.
Iltatyölisä
Jos työ on vuoro-, yli-, hätä- tai hälytysluonteista työtä, siitä ei makseta iltatyö- lisää.
Kello 18.00–21.00 välisenä säännöllisenä työaikana tehdystä työstä makse- taan iltatyölisänä tunnilta 15 prosenttia perustuntipalkasta. Jos työ tehdään sunnuntaityönä, siitä suoritettavat lisät maksetaan samojen perusteiden mu- kaan korotettuina kuin muukin palkka.
Jos työ on ylityötä tai hätätyötä ja se tehdään välittömästi iltatyölisään oikeut- tavan säännöllisen työajan jälkeen, siitä suoritettavat lisät maksetaan samojen perusteiden mukaan korotettuina kuin muukin palkka.
Huomautus:
Virkasuhteisen henkilön osalta katso liite 1.
Yötyölisä
Jos työ on vuoro-, yli-, hätä- tai hälytysluonteista työtä, siitä ei makseta yötyö- lisää.
Kello 21.00–06.00 välisenä säännöllisenä työaikana tehdystä työstä makse- taan yötyölisänä tunnilta 30 prosenttia perustuntipalkasta. Jos työ tehdään sunnuntaityönä, siitä suoritettavat lisät maksetaan samojen perusteiden mu- kaan korotettuina kuin muukin palkka.
Jos työ on ylityötä tai hätätyötä ja se tehdään välittömästi yötyölisään oikeut- tavan säännöllisen työajan jälkeen, siitä suoritettavat lisät maksetaan samojen perusteiden mukaan korotettuina kuin muukin palkka.
Jos viimeistään klo 04.00 aloitettu työ jatkuu yli kello 06.00, maksetaan yötyö- lisää myös kello 06.00 jälkeen tehdystä työstä ensimmäiseen vähintään kah- den tunnin pituiseen yhdenjaksoiseen lepoaikaan asti, kuitenkin enintään kello
12.00 saakka.
Huomautus:
Virkasuhteisen henkilön osalta katso liite 1.
Työsuhteisten iltavuorolisä
Kaksi- ja kolmivuorotyössä maksetaan iltavuorolisänä tunnilta 15 prosenttia perustuntipalkasta.
Jos työ tehdään sunnuntai-, yli- tai hätätyönä, siitä suoritettavat lisät makse- taan samojen perusteiden mukaan korotettuina kuin muukin palkka.
Työsuhteisten yövuorolisä
Kaksi- ja kolmivuorotyössä työstä maksetaan yövuorolisänä tunnilta 30 pro- senttia perustuntipalkasta.
Jos työ tehdään sunnuntai-, yli- tai hätätyönä, siitä suoritettavat lisät makse- taan samojen perusteiden mukaan korotettuina kuin muukin palkka.
Lauantaityökorvaus
Jaksotyössä maksetaan muuna arkilauantaina kuin pääsiäislauantaina klo 06.00–18.00 välisenä aikana tehdystä työstä lauantaityökorvauksena tunnilta 25 prosenttia perustuntipalkasta. Jos lauantaityökorvaukseen oikeuttava työ on samalla yli- tai hätätyötä, siitä on lisäksi suoritettava ylityökorvaus laskettu- na perustuntipalkasta.
Edellä 1 momentissa tarkoitettua lauantaityökorvausta voidaan suorittaa myös niille viikkotyöajan alaisille työntekijöille, jotka noudattavat jaksotyöaikaan rin- nastettavaa työaikaa.
Lauantaityökorvausta ei makseta ajalta, jolta maksetaan sunnuntaityö- tai aat- topäivänkorvausta eikä myöskään, mikäli muu työvuoro kuin lauantaityövuoro tai osa siitä on sisäänteon tai muun siihen rinnastettavan työaikajärjestelyn vuoksi siirretty lauantaiksi.
Sunnuntaityökorvaus
Sunnuntaina tai muuna kirkollisena juhlapäivänä sekä itsenäisyys- ja vapun- päivänä kello 00.00–24.00 välisenä aikana tehdystä työstä maksetaan sun- nuntaityökorvauksena tunnilta perustuntipalkkaa vastaava korvaus.
Sunnuntaityökorvaus maksetaan myös sanottuja päiviä edeltävänä päivänä kello 18.00–24.00 välisenä aikana tehdystä työstä. Jos työ on yli- tai hätätyö- tä, siitä on lisäksi suoritettava ylityökorvaus laskettuna perustuntipalkasta.
Aattopäivänlisä
Pääsiäislauantaina sekä juhannus- tai jouluaattona klo 00.00–18.00 välisenä aikana tehdystä työstä maksetaan aattopäivälisänä tunnilta perustuntipalkkaa vastaava lisä. Jos aattopäivänlisään oikeuttava työ on samalla yli- tai hätätyö- tä, siitä on lisäksi suoritettava ylityökorvaus laskettuna perustuntipalkasta.
Hälytysluonteinen työ
Hälytysluonteisella työllä tarkoitetaan työtä, johon työntekijä ennalta arvaamat- tomasta syystä asianomaisen esimiehen määräyksestä kutsutaan vapaa- aikanaan hänen jo poistuttuaan työpaikalta. Kutsun hälytysluonteiseen työhön pitää tulla yllättäen ja perustua ennalta arvaamattomaan tilanteeseen. Jos työntekijä on määrätty olemaan varalla tai päivystyksessä tai jos hänelle on etukäteen ilmoitettu tällaisesta työstä tai kun kysymyksessä on työaikalain 21
§:ssä tarkoitettu hätätyö, ei kysymyksessä ole hälytysluonteinen työ.
Jos viikko- tai jaksotyöajan alainen työsuhteinen työntekijä kutsutaan työhön säännöllisen työaikansa ulkopuolella, maksetaan hänelle tällaiseen hälytys- luonteiseen työhön valmistautumiseen kuluvalta ajalta yhden tunnin palkkaa vastaava korvaus. Sama korvaus suoritetaan työntekijälle hälytysluonteisen työn päätyttyä peseytymiseen yms. kuluvalta ajalta, mikäli työ päättyy aamulla ennen klo 06.00, eikä työntekijä välittömästi jatka varsinaista työtään.
Hälytysluonteisesta työstä maksetaan viikko- ja jaksotyöajan alaiselle työsuh- teiselle työntekijälle työajalta, kuitenkin vähintään yhdeltä tunnilta, palkka mahdollisine ylityökorvauksineen. Jos kutsu työhön annetaan klo 18.00–06.00 välisenä aikana tai työtuntijärjestelmän mukaisena vapaapäivänä, maksetaan työajalta heti 100 %:lla korotettu palkka, kuitenkin enintään aamulla klo 06.00 saakka. Hälytysluonteisen työn tunneilta ei makseta ilta- tai yötyökorvausta.
Huomautus:
Virkasuhteisen henkilön osalta katso liite 1.
Xxxxxxx työaika työaikakorvausten laskennassa
Jos työntekijä noudattaa liukuvaa työaikaa, ei hänen omasta aloitteestaan xxx- xxxxxxxxxxx puitteissa yrityksen aukioloajan ulkopuolella tai virkistystaukoa lyhentäen työskentelemäänsä aikaa oteta mukaan laskettaessa korvauksiin tai lisiin oikeuttavaa aikaa. Työskentely tällaisena liukuma-aikana otetaan huomi- oon laskettaessa korvauksiin ja lisiin oikeuttavaa aikaa vain, jos työskentely perustuu asianmukaiseen määräykseen.
Eräät työsuhteisia tuntipalkkaisia työntekijöitä koskevat korvausjärjeste- lyt
Viikko- ja jaksotyössä tunti- ja urakkapalkkaiselle työntekijälle maksetaan mahdollisen työpalkan lisäksi säännöllistä työaikaa vastaava keskituntiansion mukainen erillinen korvaus helatorstailta, toisen pääsiäispäivän ja muuksi päi- väksi kuin lauantaiksi tai sunnuntaiksi sattuvan tapaninpäivän jälkeiseltä lau- antaipäivältä sekä muuksi päiväksi kuin lauantaiksi tai sunnuntaiksi sattuvalta loppiaispäivältä.
Keskituntiansio lasketaan edellisen tilikauden perusteella, ellei yrityskohtaises- ti ole keskituntiansion laskemisesta toisin sovittu.
Viikkotyössä muulle kuin keskeytymätöntä kolmivuorotyötä tekevälle makse- taan työpalkan lisäksi erillisenä korvauksena 50 % yksinkertaisesta tuntipal- kasta pääsiäislauantaina ja juhannusaattona tehdystä työstä, joka ei ole ylityö- tä, edellyttäen, että asianomaisen viikoittainen työaika ylittää tällöin 30 tuntia 15 minuuttia.
Tässä pykälässä tarkoitetuilla korvausjärjestelyillä ei muuteta ylityökorvauksen laskentaperusteita.
Varallaolo
Varallaolo määräytyy työaikalain mukaan.
Työaikapankki
Yrityksissä voidaan joko ottaa käyttöön työaikalain 14 §:n mukainen työaika- pankki tai noudattaa liitteenä 4 olevaa työaikapankkisuositusta ja ohjeita työ- aikapankkijärjestelmästä.
Joustotyöaika
Työaikalain 4 luvun 13 §:n mukaisessa joustotyöajassa tasoittumisjakson pi- tuus on enintään 26 viikkoa.
2) PALKKA JA PALKANMAKSU
a) Oikeus palkkaukseen
Työntekijän oikeus sopimusten mukaiseen palkkaukseen alkaa siitä päivästä, jona hän ryhtyy hoitamaan tehtäviään. Oikeus palkkaukseen päättyy palvelus- suhteen päättyessä.
Palvelussuhteen jatkuessa palkkauksen perusteissa tapahtuvat muutokset to- teutetaan seuraavan kalenterikuukauden tai muun palkanmaksukauden alusta lukien.
Työntekijälle ei makseta palkkaa sen kalenterikuukauden jälkeiseltä ajalta, jonka alusta hänelle maksetaan häntä koskevan eläkelain mukainen työkyvyt- tömyyseläke.
Oppisopimussuhteessa olevien sekä muiden harjoittelijoiden ja työllistämis- tuella palkattujen palkka määritellään yrityskohtaisesti.
b) Palkanmaksu
Kuukausipalkkaiselle työsuhteiselle työntekijälle palkka maksetaan kerran kuukaudessa kuukauden viimeisenä päivänä ja tunti- ja urakkapalkkaiselle kaksi kertaa kuukaudessa kuukauden viimeisenä päivänä ja seuraavan kuu- kauden 15. päivänä jälkikäteen.
Huomautus:
Virkasuhteisen henkilön osalta katso liite 1.
Palkkiot, lisät ja korvaukset, jotka on sidottu määrättyihin laskentakausiin, maksetaan mahdollisimman pian sen jälkeen, kun etuuden laskentakausi on päättynyt, kuitenkin viimeistään laskentakauden päättymistä seuraavan kalen- terikuukauden loppuun mennessä.
Palkka maksetaan työntekijän ilmoittamaan rahalaitokseen.
Työsuhteen päättyessä palkka maksetaan normaaleina palkanmaksupäivinä.
c) Osa-ajan palkka ja palkaton poissaolo
Laskettaessa kuukausipalkkaisen työntekijän osa-ajan palkkaa tai vähennet- täessä palkkaa palkattoman poissaolon ajalta, lasketaan työpäivän ja työtun- nin palkka jakamalla kuukausipalkka kyseisessä kuukaudessa olevien työpäi- vien tai työtuntien lukumäärällä, ellei yrityskohtaisessa työehtosopimuksessa toisin sovita. Työosuudelle kohdistuva palkka lasketaan näin saadun tunti- tai päiväpalkan perusteella.
Tuntipalkkaisen työntekijän osalta maksetaan vajaan kalenterikuukauden palkka tehtyjen työtuntien perusteella.
d) Palkkaus
Yrityksissä voidaan soveltaa kannustavaa palkkausjärjestelmää, joka muodos- tuu tehtävän vaativuuteen perustuvasta palkanosasta sekä työsuoritukseen perustuvasta henkilökohtaisesta palkanosasta.
Palkkausjärjestelmään voi kuulua myös yrityskohtaisesti päätettävä tulospalk- kaus.
Yrityksissä sovellettava yrityskohtainen palkkausjärjestelmä ja palkkausperus- teet sovitaan yrityksissä erikseen.
3) KUSTANNUSTEN KORVAUS
a) Matka- ja muuttokustannusten korvaaminen
Matkakustannusten korvaamisesta ja muuttokustannusten korvaamisesta teh- dyt sopimukset ovat erillisinä liitteinä 2 ja 3.
4) POISSAOLOT JA TERVEYDENHUOLTO
a) Poissaoloajan palkka
Työntekijälle poissaoloajalta maksettava palkka määräytyy tämän pykälän mukaisesti, ellei jonkin virkavapauden tai työstävapautuksen osalta ole toisin sovittu.
Kuukausipalkkaisen työntekijän palkka määräytyy sovitun henkilökohtaisen kuukausipalkan ja muiden säännönmukaisesti toistuvien kiinteiden lisien mu- kaisesti.
Tunti- ja urakkapalkkaisen työsuhteisen työntekijän palkka säännöllisen työ- ajan työtunneilta määräytyy edellisen päättyneen tilikauden keskituntiansion mukaisesti.
5) SAIRAUSPOISSAOLOT
a) Oikeus sairauslomaan
Työntekijällä on oikeus saada sairauslomaa, jos hän on todistetusta sairau- desta, viasta tai vammasta johtuvan työkyvyttömyyden vuoksi estynyt hoita- masta tehtäviään.
i) Osa-aikainen sairauspoissaolo
Tämän sopimuksen piirissä olevien työntekijöiden osa-aikaisesta sairauspois- saolosta on voimassa mitä työsopimuslain 2 luvun 11 a §:ssä säädetään.
ii) Korvaava työ
Korvaavalla työllä tarkoitetaan tilannetta, jossa työntekijä on sairauden tai ta- paturman vuoksi estynyt tekemästä omia tavanomaisia työtehtäviään, mutta kykenee väliaikaisesti tekemään jotakin muuta työnantajalla tarjolla olevaa
työtä omaa terveyttään tai toipumistaan vaarantamatta. Korvaava työ voi olla myös perehdyttämistä, toisen henkilön opastusta tai oman työn kannalta tar- peellista koulutusta eli sellaista, joka on ammattitaitoa ylläpitävää ja kehittä- vää.
Korvaava työ perustuu osapuolten sopimukseen.
Käytettäessä mahdollisuutta korvaavaan työhön, tulee yrityksessä ottaa huo- mioon liitteenä 5 oleva suositus korvaavan työn käytön yhteydessä huomioita- vista asioista ja noudatettavista menettelytavoista.
b) Työntekijän palkka sairausloman ajalta
Työntekijälle maksetaan sairausloman ajalta täysi palkka työsuhteen yhden- jaksoisen kestoajan perusteella seuraavasti:
Työsuhteen yhdenjaksoinen Palkallisen ajanjakson
kestoaika pituus
1 kuukausi mutta alle 3 vuotta 28 päivää
3 vuotta mutta alle 5 vuotta 35 päivää
5 vuotta mutta alle 10 vuotta 42 päivää
10 vuotta tai kauemmin 56 päivää
Jos työkyvyttömyys alkaa ennen kuin työsuhde on kestänyt yhden kuukauden, maksetaan työntekijälle 50 % täydestä sairausajanpalkasta sairastumispäivää seuranneen yhdeksännen arkipäivän loppuun. Palkkaa maksetaan kuitenkin enintään siihen saakka, kun hänen oikeutensa sairausvakuutuslain mukaiseen päivärahaan alkaa.
Jos työkyvyttömyys saman sairauden vuoksi alkaa uudelleen 30 päivän kulu- essa viimeisestä sairausajan päivästä, työntekijällä ei ole oikeutta uuteen 1 momentin mukaiseen sairausajanpalkan ajanjaksoon, vaan sairausajan palk- ka suoritetaan yhteensä enintään 1 momentissa mainitulta ajanjaksolta. Mää- rittely sen suhteen, onko kyseessä sama vai eri sairaus, tapahtuu Kelan te- kemän ratkaisun perusteella.
c) Työntekijän sairausajan palkan perusteet
Viikko- ja kuukausipalkkaisen työntekijän 10 §:n mukaista palkkaa ei vähenne- tä sairausloman ajalta siltä osin kun hänellä on oikeus täyteen palkkaan.
Tunti- ja urakkapalkkaisen työntekijän palkka säännöllisen työajan työtunneilta määräytyy edellisen päättyneen tilikauden keskituntiansion mukaisesti.
Viikko- ja kuukausipalkkaiselle työntekijälle maksetaan kutakin sairausloma- päivää kohden 1/254 edellisenä lomanmääräytymisvuonna maksetuista tai maksettavaksi erääntyneistä, vuosilomamääräysten mukaiseen vuosilomali- sään oikeuttavien palkanlisien ja lisäpalkkojen yhteismäärästä.
d) Terveydenhuoltokulujen korvaus
Yleistä
Työntekijällä on oikeus saada sinä aikana, jona työsuhde on voimassa sairau- den perusteella sairaanhoitoa työnantajan osoittamalta palvelujen tuottajalta tai poikkeustapauksessa muulta palvelujen tuottajalta.
Etuudet annetaan palkallisen loman aikana ja palkattomankin loman siltä ajal- ta, jolta maksetaan sairausvakuutuslain mukaista erityisraskaus-, raskaus-, tai vanhempainrahaa. Myös siltä ajalta, jolta työntekijä saa kuntoutustukea ja hä- nen siis voidaan odottaa palaavan yrityksen palvelukseen, etuudet annetaan työnantajan kanssa sovitun kuntoutussuunnitelman edellyttämällä tavalla. Lo- mautusaikana etuudet annetaan vain siinä tapauksessa, että sairaus on alka- nut ennen lomautusilmoituksen antamista.
Korvattavuuden yleiset edellytykset
Sairaanhoidon kustannuksista suoritetaan korvausta vain siltä osin, minkä suoritettu tutkimus tai annettu hoito tarpeettomia kustannuksia välttäen, työn- tekijän terveydentilaa kuitenkaan vaarantamatta, olisi tullut hänelle maksa- maan. Sairaanhoitopalvelut hankitaan työnantajan osoittamalta palvelujen tuottajalta.
Sairaanhoito
Työnantajan kustannettavaan sairaanhoitoon kuuluu:
1) Yleislääkäritasoinen avosairaanhoito, joka käsittää lääkärin antaman hoi- don, hänen suorittamansa mahdollisen sairauden toteamiseksi tai hoidon määrittelemiseksi tarpeellisen tutkimuksen sekä hänen määräämänsä tar- vittavat laboratorio- ja röntgentutkimukset, radiologiset tutkimukset ja muut vastaavat tutkimukset.
Erikoislääkärin tutkimus sillä edellytyksellä, että erikoislääkäri toimii työpaikan työterveyslääkärin toimeksiannosta lausunnon antajana työntekijän sairau- den toteamiseksi ja hoidon määrittelemiseksi hoitovastuun säilyessä työ- terveyslääkärillä.
Työterveyslääkärin määräämä fysikaalinen hoito ja siihen liittyvä tarpeellinen esikäsittely, mikäli hoidon antaa fysioterapeutti tai hoito annetaan fysikaa- lista hoitoa antamaan hyväksytyssä lääketieteellisessä hoitolaitoksessa.
Lääkärin todistuksen tai lausunnon laatiminen sairaudesta johtuvan työkyvyt- tömyyden osoittamiseksi, sairausvakuutuslain nojalla kokonaan korvatta- vien lääkkeiden saamiseksi, kuntoutuksen tarpeellisuuden osoittamiseksi sekä työkyvyttömyyseläkkeen ja yksilöllisen varhaiseläkkeen hakemiseksi.
Sairaanhoito täydentää lakisääteistä ennaltaehkäisevää työterveyshuoltoa ja muuta terveydenhoitoa ja on osa kokonaisvaltaista työpaikkaterveydenhuol- toa. Työterveyshuollossa ja sairaanhoidossa käytetään osittain samoja tutki- muksia ja toimenpiteitä. Vaikka tutkimus tai toimenpide ei edellä olevan mu- kaisesti kuuluisikaan työnantajan kustannettavaan sairaanhoitoon, sen mak-
saminen työnantajan toimesta voi silti olla perusteltua sen vuoksi, että se si- sältyy työnantajan järjestämään työkykyä ylläpitävään toimintaan. Jos toimen- pide kuuluu lakisääteiseen työterveyshuoltoon, työnantajan on maksettava sen kustannukset lain perusteella.
a) Erinäisiä määräyksiä
Mitä edellä 12–13 §:ssä on todettu, sovelletaan myös, milloin työntekijän ei voida 11 §:ssä tarkoitetusta syystä sallia hoitaa hänen palvelussuhteeseensa kuuluvia tehtäviä taikka milloin työntekijä on tartuntatautilain (583/86) 16 §:n mukaisesti määrätty olemaan poissa ansiotyöstä tai sanotun lain 17 §:n nojal- la eristetty, sekä tapauksessa, jolloin päihdeongelmainen työntekijä on hakeu- tunut vapaaehtoisesti laitoshoitoon sovittuaan tällaisesta hoidosta työnantajan kanssa.
2) LAPSEN SYNTYMÄÄN JA HOITOON LIITTYVÄT POISSAOLOT
a) Oikeus raskaus-, erityisraskaus-, ja vanhempainvapaaseen sekä hoi- tovapaaseen
Työntekijällä on oikeus erityisraskaus-, raskaus-, ja vanhempainvapaaseen sekä hoitovapaaseen, tilapäiseen hoitovapaaseen ja osittaiseen hoitovapaa- seen, siten kuin siitä säädetään työsopimuslaissa.
17 § Raskausvapaan ja vanhempainvapaan palkallisuus
Raskausvapaaseen oikeutetulle työntekijälle maksetaan raskausvapaan alus- ta lukien edellä 13 §:ssä määritellyllä tavalla laskettu palkka ajalta, johon sisäl- tyy 40 arkipäivää edellyttäen, että hänellä muuten olisi oikeus saada vastaa- valta ajalta palkkaa.
Sairausvakuutuslain 9 luvun 5 § (14.1.2022/28) 1 – 3 momentissa tarkoitetulle vanhemmalle maksetaan edellä 13 §:ssä määritellyllä tavalla laskettu palkka vanhempainvapaan alusta lukien ajalta, johon sisältyy 32 arkipäivää edellyttä- en, että hänellä muuten olisi oikeus saada vastaavalta ajalta palkkaa.
Palkan saamisen edellytyksenä on, että työntekijä on ollut yrityksen palveluk- sessa välittömästi ennen raskausvapaan tai vanhempainvapaan alkamista vähintään kuusi kuukautta. Adoptiossa edellytyksenä vanhempainvapaan pal- kallisuudelle on lisäksi, että adoptoitu lapsi on alle kouluikäinen, ja työntekijä on oikeutettu saamaan vanhempainrahaa sairausvakuutuslain 9 luvun 5 §:n (14.1.2022/28) perusteella.
b) Tilapäisen hoitovapaan palkallisuus
Työntekijälle maksetaan alle 10-vuotiaan tai vammaisen lapsensa tai muun hänen kodissaan pysyvästi asuvan alle 10-vuotiaan tai vammaisen lapsen äkillisesti sairastuessa tilapäisen hoitovapaan ajalta (TSL 4:6 § enint. 4 työpv.), kuitenkin enintään kolmelta työpäivältä, 13 §:n mukainen palkka.
Palkan maksamisen edellytyksenä tässä pykälässä tarkoitetun poissaolon ajalta on, että poissaolo on sairastuneen hoidon järjestämiseksi tai hoita- miseksi välttämätön. Palkallisuuden edellytyksenä on lisäksi, että molemmat vanhemmat ovat ansiotyössä tai kysymyksessä on yksinhuoltaja ja että lapsen sairaudesta esitetään vastaava selvitys kuin toimihenkilön omasta sairaudesta vaaditaan.
Yksinhuoltajaksi katsotaan myös henkilö, joka pysyvästi asuu erillään xxxx- puolisostaan sekä henkilö, jonka aviopuoliso on asevelvollisuuden suorittami- sen tai reservin harjoitusten, sairauden, matkan, työskentelystä tai opiskelusta johtuvan toisella paikkakunnalla asumisen tai muun sellaisen pakottavan syyn vuoksi estynyt osallistumasta lapsen hoitoon.
3) SAIRAUTEEN SEKÄ LAPSEN SYNTYMÄÄN JA HOITOON LIITTYVÄT ERITYISMÄÄRÄYKSET
a) Päivärahan siirtyminen työnantajalle
Työntekijän oikeus sairausvakuutuslain mukaiseen päivä-, raskaus- tai van- hempainrahaan siirtyy sairausloman, raskaus- tai vanhempainvapaan ajalta työnantajalle siltä osin kuin päivä-, raskaus- tai vanhempainrahan määrä ei yli- tä hänen samalta ajalta saamaansa palkan määrää.
Työntekijä, jolle maksetaan tämän sopimuksen mukaisesti palkkaa sairauslo- man, raskaus- tai vanhempainvapaan ajalta, on velvollinen noudattamaan nii- tä määräyksiä ja ohjeita, joita annetaan sairausvakuutuslain mukaan työnanta- jalle suoritettavan päivä-, raskaus- tai vanhempainrahan hakemista varten.
Jos työntekijä laiminlyö edellisessä momentissa tarkoitettujen määräysten ja ohjeiden noudattamisen, voidaan hänelle maksaa sairausloman, raskaus- tai vanhempainvapaan ajalta palkkaa vähennettynä sairausvakuutuslain mukai- sen päivä-, raskaus- tai vanhempainrahan määrällä.
Tässä pykälässä olevia määräyksiä sovelletaan myös 15 §:ssä tarkoitetuissa tapauksissa.
b) Työntekijän vilpillisyys
Jos työntekijä on vilpillisesti tai törkeästä tuottamuksesta ilmoittanut väärin tai salannut jonkin seikan, joka voi vaikuttaa näiden sopimusmääräysten mukai- sen etuuden saamiseen tai suuruuteen, taikka jos hän itse tai toisen avulla on tarkoituksellisesti aiheuttanut sairauden, vian tai vamman taikka estänyt sen parantumisen taikka hänen törkeä huolimattomuutensa on olennaisesti myö- tävaikuttanut sairauden syntymiseen, voidaan hänelle tämän sopimuksen mu- kaan kuuluva etuus evätä tai alentaa.
4) ERÄÄT MUUT POISSAOLOT
a) Synnytystä edeltävät hoitokäynnit
Ei-synnyttävälle vanhemmalle pyritään järjestämään mahdollisuus osallistua työsopimuslain 4 luvun 8 §:ssä (55/2001) mainittuihin synnytystä edeltäviin lääketieteellisiin tutkimuksiin tarvittaessa ja milloin se työtilanne huomioiden on mahdollista.
Tässä tarkoitettu poissaolo on palkaton.
b) Poissaolo pakottavista perhesyistä
Työntekijällä on pakottavien perhesyiden perusteella oikeus tilapäiseen pois- saoloon työstä siten kuin siitä säädetään työsopimuslaissa.
c) Opintovapaa
Opintovapaalain (273/79) nojalla myönnetystä opintovapaasta on voimassa, mitä siitä on säädetty tai sovittu.
d) Palkka opintojen, harjoittelun tai muualla työskentelyn ajalta
Työntekijälle, jolle on myönnetty vapautusta tehtävistään opintoja, harjoittelua tai muualla työskentelyä varten, voidaan asianomaisen yrityksen harkinnan mukaan maksaa 10 §:n mukainen palkka joko osaksi tai kokonaan tai tehtä- vistä maksettavien palkkojen erotus, milloin opinnot, harjoittelu tai muualla työskentely ovat omiaan edistämään yrityksen tehtävien suorittamista.
e) Merkkipäivät ja lähiomaisiin liittyvät poissaolot
Työpäiväksi sattuvat 50- ja 60-vuotispäivät, oma avioliittoon vihkimispäivä, lä- hiomaisen hautajaispäivä, perheenjäsenen kuolemantapauksen johdosta enintään yksi päivä ja muun perheenjäsenen kuin alle 10-vuotiaan tai vam- maisen lapsen sairastumispäivä, mikäli poissaolo on sairastuneen hoidon jär- jestämiseksi tai hoitamiseksi välttämätön, ovat palkallisia vapaapäiviä siten kuin jäljempänä on sovittu.
Työntekijälle myönnetään työpäiväksi sattunut edellä 1 momentissa tarkoitettu merkki- ja muu päivä palkalliseksi vapaapäiväksi, milloin se työntekijän tehtä- vien luonne huomioon ottaen on mahdollista. Poissaolopäivältä maksetaan 10
§:n mukainen palkka.
Lähiomaisella tarkoitetaan edellä työntekijän aviopuolisoa ja lapsia sekä hä- nen aviopuolisonsa lapsia, työntekijän vanhempia ja hänen aviopuolisonsa vanhempia sekä työntekijän veljiä ja sisaria.
Perheenjäsenellä tarkoitetaan samassa taloudessa eläviä työntekijän aviopuo- lisoa ja lapsia sekä hänen aviopuolisonsa lapsia. Lapseksi katsotaan myös ot- tolapsi ja kasvattilapsi.
Aviopuolisoon verrattavana pidetään työntekijän kanssa samassa taloudessa asuvaa avopuolisoa. Aviopuolisoon rinnastetaan rekisteröidyn parisuhteen toinen osapuoli.
f) Koulutukseen liittyvät korvaukset
Työnantajan antaman tai hankkiman koulutuksen tai yhteisen koulutuksen se- kä Ay-koulutuksen osalta maksettavista korvauksista on määräykset liitteessä 6.
g) Maanpuolustus ja kriisivalmennus
Työntekijälle, joka on kutsuttu reservin kertausharjoituksiin, maanpuolustus- kurssille tai pelastuslain (379/2011) 10 luvun 67 §:n nojalla väestönsuojelu- koulutukseen, maksetaan tämän sopimuksen 10 §:n mukainen palkka vähen- nettynä reserviläispalkalla tai sitä vastaavalla korvauksella.
Mikäli reservin kertausharjoituksiin kutsutulle ei makseta asevelvollisuuslain (1438/2007) 11 luvun 102 §:n nojalla reserviläispalkkaa, ei hänelle makseta myöskään edellä tarkoitettua palkkaa.
Edellä sanotun estämättä työntekijä on kuitenkin oikeutettu saamaan vuosilo- mansa ajalta maksettavan palkan vähentämättömänä.
h) AY-kokoukset
Työntekijälle voidaan, milloin se yrityksen toiminnan kannalta on mahdollista, myöntää vapautus työstä kokouksen ajaksi hänen osallistuessaan AKAVA ry:n, Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry:n, Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjes- tön SAK ry:n, Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry:n, Toimihenkilökeskus- järjestö STTK ry:n sekä Ammattiliitto PRO ry:n ylimpien päättävien elinten ko- kouksiin, jollaisiksi katsotaan edustajakokous, valtuusto, hallitus tai sopimus- alaneuvottelukunta, silloin kun niissä käsitellään työ- ja virkaehtosopimusasioi- ta. Poissaoloajalta maksetaan 10 §:n mukaista palkkaa.
5) ERINÄISIÄ MÄÄRÄYKSIÄ
a) Muu poissaolo
Työntekijälle ei makseta palkkaa tämän sopimuksen perusteella muulta työs- tävapautusajalta eikä muulta poissaoloajalta.
b) Estyminen hakemasta työstävapautusta
Jos työntekijä on hyväksyttävästä syystä estynyt hakemasta työstävapautusta, hänellä on kuitenkin oikeus palkkaan asianomaista poissaoloa koskevien so- pimusmääräysten mukaisesti. Poissaolon syy on ilmoitettava työnantajalle vä- littömästi esteen poistuttua.
c) Kunnallisen luottamustoimen tai käräjäoikeuden lautamiestehtävän hoitaminen
Työntekijälle, joka on estynyt hoitamasta tehtäviään tilapäisesti kunnallisen luottamustoimen tai käräjäoikeuden lautamiestehtävän hoitamisen vuoksi, ei tältä ajalta makseta palkkaa.
6) VUOSILOMA JA XXXXXXXX Yleiset säännökset
a) Soveltamisala
Liikelaitosten palveluksessa olevien työntekijöiden vuosilomiin sovelletaan vuosilomalakia (162/2005) osana tätä työehtosopimusta, jollei jäljempänä täs- sä sopimuksessa ole toisin sovittu.
Osakeyhtiöiden työntekijöiden vuosilomaan sovelletaan osana tätä työehtoso- pimusta vuosilomalakia (162/2005) sekä lisäksi sitä, mitä osakeyhtiössä työn- antajan ja asianomaisten henkilöstöjärjestöjen kesken vuosilomasta ja vuosi- lomapalkasta on sovittu.
b) Määritelmiä
Sen lisäksi mitä vuosilomalain 4 §:ssä säädetään tässä sopimuksessa
1) lomavuosi on kalenterivuosi, jonka aikana lomanmääräytymisvuosi päättyy; vuosilomalain 4 §:n 2) kohdassa tarkoitettu lomakausi on 1.6. alkava ja 30.9.
päättyvä ajanjakso;
Lomapäivä on arkipäivä. Arkipäiväksi ei tätä sopimusta sovellettaessa lueta arkilauantaita, sunnuntaita, kirkollisia juhlapäiviä, jouluaattoa, juhannusaat- toa, itsenäisyyspäivää eikä vapunpäivää.
Vuosiloman pituus
a) Vuosiloman pituus
Työntekijä saa vuosilomaa vuosilomalain 5 §:n 1 ja 3 momenttien mukaisesti joko taulukon A (alle 1 vuosi) tai taulukon B (vähintään 1 vuosi) mukaan. Jos kuitenkin työntekijällä ennen loman alkamista on vuosilomaan oikeuttavaa palvelusaikaa yhteensä vähintään 15 vuotta, hän saa vuosilomaa taulukon C mukaan.
Taulukko A
Kun työntekijän työsuhde on lomanmääräytymisvuoden loppuun mennessä jatkunut yhdenjaksoisesti alle vuoden, vuosilomaa ansaitaan kultakin täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta seuraavan taulukon mukaan.
Täysiä lomanmää- räytymiskuukausia | 1 | 2 | 3 | 4 | 5 | 6 | 7 | 8 | 9 | 10 | 11 | 12 |
Vuosilomapäivät | 2 | 4 | 6 | 8 | 10 | 13 | 15 | 17 | 19 | 21 | 23 | 25 |
Taulukko B
Kun työntekijän työsuhde on lomanmääräytymisvuoden loppuun mennessä jatkunut yhdenjaksoisesti vähintään yhden vuoden, vuosilomaa ansaitaan kul- takin täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta seuraavan taulukon mukaan.
Täysiä lomanmää- räytymiskuukausia | 1 | 2 | 3 | 4 | 5 | 6 | 7 | 8 | 9 | 10 | 11 | 12 |
Vuosilomapäivät | 3 | 5 | 7 | 10 | 13 | 16 | 19 | 21 | 24 | 26 | 28 | 30 |
Taulukko C
Kun työntekijällä ennen loman alkamista on vuosilomaan oikeuttavaa palve- lusaikaa yhteensä vähintään 15 vuotta, vuosilomaa ansaitaan kultakin täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta seuraavan taulukon mukaan.
Täysiä lomanmää- räytymiskuukausia | 1 | 2 | 3 | 4 | 5 | 6 | 7 | 8 | 9 | 10 | 11 | 12 |
Vuosilomapäivät | 3 | 5 | 8 | 10 | 13 | 15 | 22 | 25 | 28 | 31 | 34 | 38 |
Jos työntekijä ennen lomavuoden päättymistä saavuttaa tämän pykälän 1 momentin toisen virkkeen mukaisen pidempään lomaan oikeuttavan palvelus- ajan, hän saa aikaisemmin pitämästään lomasta huolimatta tästä johtuvan lo- man pidennyksen. Xxxxx pidennys on pidettävä ennen seuraavan vuoden kesäkuun 1 päivää.
Mikäli työntekijä saavuttaa ennen palvelussuhteen päättymistä palvelusajat, jotka oikeuttavat tämän pykälän 1 momentissa tarkoitettujen taulukoiden B tai C mukaiseen lomaan, hän saa työsopimussuhteen päättyessä kulumassa ole- valta lomanmääräytymisvuodelta vuosilomaa tai lomakorvausta kuten kysei- sessä momentissa on sanottu.
b) Työssäolon veroinen aika
Sen lisäksi mitä vuosilomalain 7 §:ssä säädetään, työssäolopäivien veroisina pidetään myös niitä työpäiviä tai työtunteja, jolloin työntekijä työsuhteen kes- täessä on estynyt tekemästä työtä:
1) sairauden tai tapaturman vuoksi myönnetyn palkallisen työstä vapautuksen aikana. Mikäli palkallisten sairauslomapäivien määrä ei täytä vuosilomalain 7 §:n 2 momentin 2 kohdassa säädettyä 75 työpäivää lomanmääräytymis- vuodessa, pidetään lomanmääräytymisvuoden alusta lukien myös palkat- tomia sairauslomapäiviä työssäolon veroisina päivinä siihen määrään asti, että vuosilomalain määräys toteutuu;
reservin harjoituksen tai ylimääräisen palveluksen tai siviilipalveluslaissa tar- koitetun täydennyspalveluksen takia tai määrättynä maanpuolustuskurs- seille, väestönsuojelukoulutukseen tai -palvelukseen tai vapautettuna työs-
tä palvelua varten suomalaisessa valvontajoukossa tai koulutettavana edellä mainittua tai valmiusjoukkoa varten Suomessa tai Punaisen Ristin palveluksessa komennettuna katastrofiaputehtäviin;
palkalliseen ammattiyhdistyskoulutukseen myönnetyn työstä vapautuksen ta- kia, kuitenkin enintään 30 päivää koulutustilaisuutta kohti;
kuntoutuksen takia siltä osin kuin sen ajalta on maksettu kuntoutusrahaa. Työssäolopäivien veroisina päivinä pidetään myös
1) niitä työpäiviä, joina työntekijä on ollut pois työstä kunnanvaltuuston tai - hallituksen tai valtiollisia taikka kunnallisia vaaleja varten lain mukaan ase- tetun vaalilautakunnan tai vaalitoimikunnan kokouksen, asevelvollisuus- laissa (1438/2007) tarkoitetun kutsuntapäivän, 50- tai 60-vuotispäivän, oman hääpäivän, läheisen omaisen hautauspäivän taikka perheenjäsenen äkillisen sairastumisen tai kuolemantapauksen vuoksi myönnetyn palkalli- sen vapautuksen aikana;
niitä työpäiviä, joiksi työntekijälle on annettu vapautusta työstä oman ammatti- liittonsa liittokokoukseen, liittovaltuustoon, liittotoimikunnan tai näitä vas- taavan hallintoelimen kokoukseen osallistumista varten; sekä
niitä työpäiviä, joiksi työntekijälle on annettu vapautusta työstä hänen osallis- tuessaan työehtosopimuksiin osallisen järjestönsä tai sen yläjärjestöjen ylimpien päättävien elinten kokouksiin, milloin niissä käsitellään työehtoso- pimusasioita.
a) Vuosilomaan oikeuttava palvelusaika
Tämän sopimuksen 33 §:n 1 momentin toisessa virkkeessä edellytettyä 15 vuoden palvelusaikaa laskettaessa otetaan huomioon tässä pykälässä maini- tut ajat.
Vuosilomaan oikeuttavaa on seuraava päätoiminen palvelusaika:
1) nykyisen työnantajan palvelus;
palvelus muun työnantajan palveluksessa tehtävissä, joista on olennaista hyö- tyä työntekijän tehtävien suorittamisessa, kuitenkin yhteensä enintään 8 vuotta;
varusmiespalvelus ja aseellisesta palveluksesta vapautettuna suoritettu asee- ton palvelus sekä siviilipalvelusaika, siltä osin kuin se ei ylitä 240 päivän palvelusaikaa;
ajat, jotka on mainittu tämän sopimuksen 34 §:ssä sekä myös muut kuin 34
§:ssä tarkoitetut työstä vapautukset, jos kyseessä olevalta ajalta on suori- tettu palkkaa.
a) Vuosilomaan oikeuttavan palvelusajan laskeminen
Vuosilomaan oikeuttavaa palvelusaikaa laskettaessa otetaan huomioon ne ka- lenterikuukaudet, joiden aikana työntekijä on ollut työssä vähintään 14 päivä- nä.
Päätoimiseksi katsotaan sellainen työ, jossa työaika on keskimäärin vähintään 20 tuntia viikossa.
Mikäli päätoimisuuden edellytys ei jonkin osa-aikaisen palvelussuhteen osalta täyty, luetaan osa-aikatyöstä vuosilomaan oikeuttavaksi ajaksi se osuus, joka vastaa osa-aikatyön suhteellista osuutta kyseistä tehtävää vastaavan kokoai- kaisen tehtävän säännöllisestä työajasta.
Vuosilomapalkka ja lomakorvaus
b) Vuosilomapalkan maksaminen
Työntekijälle maksetaan vuosilomapalkka tavanmukaisesti noudatettavana palkanmaksupäivänä.
c) Kuukausipalkkaisen työntekijän vuosilomapalkka ja lomakorvaus se- kä vuosilomalisä
Kuukausipalkkaisella työntekijällä on oikeus saada sovittu palkkansa loman ajalta.
Kuukausipalkkaisen työntekijän vuosilomakorvaus on pitämättä jäänyttä vuosi- lomapäivää kohti 1/21 kuukausipalkasta. Vuosilomapalkan määräytyessä tä- män pykälän 6 momentin perusteella, on vuosilomakorvaus vuosilomapäivää kohti tällöin vuosilomapalkan määrä jaettuna lomanmääräytymisvuoden aika- na ansaittujen lomapäivien lukumäärällä.
Kuukausipalkkaisen työntekijän lomapalkkaa ja lomakorvausta määrättäessä otetaan varsinaisen palkan lisäksi huomioon sellaiset työaikalain mukaan maksettavat lisäpalkat, jotka on sovittu sisällytettäväksi palkkaan tai jotka on sovittu maksettavaksi erillisenä kiinteänä korvauksena.
Kuukausipalkkaiselle työntekijälle maksetaan vuosiloman ajalta vuosilomali- sää. Lisän suuruus kutakin vuosilomapäivää kohden on 1/250 edellisenä lo- manmääräytymisvuonna maksettujen tai maksettavaksi erääntyneiden jäljem- pänä tässä pykälässä tarkoitettujen lisäpalkkojen summasta, ilta-, yö- ja vuo- rotyölisistä, aattopäivänlisistä sekä lauantaityökorvauksista ja sunnuntaityö- sekä varallaolokorvauksista, ellei yrityskohtaisesti ole toisin sovittu.
Tässä pykälässä lisäpalkoilla tarkoitetaan sellaisia sopimukseen perustuvia li- säpalkkoja, jotka maksetaan tuotannon määrän, työsuorituksen, erityisten työ- olosuhteiden tai niihin rinnastettavien seikkojen perusteella työstä, jota työnte- kijä suorittaa jatkuvasti tai joka etukäteen vahvistetun suunnitelman mukaan toistuu säännöllisesti vähintään kerran neljännesvuoden aikana.
Mikäli työntekijän työaika ja vastaavasti palkkaus on muuttunut lomanmääräy- tymisvuoden aikana vuosilomalain 10 §:n 4 momentin 1. lauseen tarkoittamal- la tavalla, lasketaan lomapalkka vuosilomalain 12 §:n mukaan. Poiketen kui- tenkin siitä, mitä vuosilomalain 12 §:ssä on säädetty, on vuosilomapalkka 33
§:n taulukossa A tarkoitetuissa tapauksissa 9 prosenttia, 33 §:n taulukossa B tarkoitetuissa tapauksissa 13 prosenttia ja 33 §:n taulukossa C tarkoitetuissa tapauksissa 16 prosenttia lomanmääräytymisvuoden aikana työssäolon ajalta maksetusta tai maksettavaksi erääntyneestä palkasta lukuun ottamatta hätä- työstä ja lain tai sopimuksen mukaisesta ylityöstä maksettavaa korotusta.
Vuosilomalisää koskevaa tämän pykälän 4 momenttia ei sovelleta näissä ta- pauksissa.
Mikäli työntekijän työaika ja vastaavasti palkkaus on muuttunut vasta loman- määräytymisvuoden päättymisen jälkeen ennen vuosiloman tai sen osan al- kamista, lomapalkka lasketaan lomanmääräytymisvuoden aikaisen työajan perusteella määräytyvän kuukausipalkan mukaan.
d) Tunti- ja urakkapalkkaisen työntekijän vuosilomapalkka ja lomakor- vaus sekä lomaraha
Tunti- ja urakkapalkkaisen työntekijän, joka sopimuksensa mukaan työskente- lee vähintään 14 päivänä kuukaudessa, vuosilomapalkan ja lomakorvauksen sekä lomarahan laskentaperusteena on keskituntiansio, joka saadaan siten, että edellisenä lomanmääräytymisvuonna työssäolon ajalta työntekijälle mak- settu tai maksettavaksi erääntynyt palkka, lukuun ottamatta hätätyöstä ja lain tai sopimuksen mukaisesta ylityöstä peruspalkan lisäksi maksettavaa korotus- ta, jaetaan vastaavien työtuntien lukumäärällä.
Vuosilomapalkka ja lomakorvaus sekä lomaraha saadaan alla olevia taulukoi- ta A, B ja C käytettäessä kertomalla 1 momentissa tarkoitettu keskituntiansio lomaan oikeuttavien kuukausien lukumäärän perusteella lasketuilla asian- omaisilla kertoimilla.
Taulukko A
Käytetään, milloin asianomaisella on oikeus tämän työehtosopimuksen 33 §:n 1 momentin ensimmäisessä virkkeessä tarkoitetun taulukon A mukaiseen lo- maan lomanmääräytymiskuukautta kohden.
Lomaan oikeuttavien kuukausien lukumäärä | Lomapäivien lukumäärä | Lomapalkka- kerroin | Lomaraha- kerroin |
1 | 2 | 16,00 | 8,00 |
2 | 4 | 31,00 | 15,50 |
3 | 6 | 51,92 | 22,25 |
4 | 8 | 64,80 | 28,80 |
5 | 10 | 86,40 | 36,00 |
6 | 13 | 108,00 | 43,20 |
7 | 15 | 130,63 | 50,80 |
8 | 17 | 145,00 | 58,00 |
9 | 19 | 160,36 | 65,60 |
10 | 21 | 183,00 | 73,20 |
11 | 23 | 199,31 | 81,20 |
12 | 25 | 241,00 | 96,40 |
Taulukko B
Käytetään, milloin asianomaisella on oikeus tämän työehtosopimuksen 33 §:n 1 momentin ensimmäisessä virkkeessä tarkoitetun taulukon B mukaiseen lo- maan lomanmääräytymiskuukautta kohden.
Lomaan oikeuttavien kuukausien lukumäärä | Lomapäivien lukumäärä | Lomapalkka- kerroin | Lomaraha- kerroin | |
1 | 3 | 23,41 | 11,71 | |
2 | 5 | 45,58 | 18,99 | |
3 | 7 | 65,76 | 29,23 | |
4 | 10 | 82,78 | 35,64 | |
5 | 13 | 108,83 | 46,56 | |
6 | 16 | 126,72 | 53,98 | |
7 | 19 | 153,27 | 65,08 | |
8 | 21 | 171,51 | 72,66 | |
9 | 24 | 198,54 | 83,95 | |
10 | 26 | 217,15 | 91,69 | |
11 | 28 | 244,64 | 103,17 | |
12 | 30 | 263,60 | 111,06 | |
Taulukko C |
Käytetään, milloin asianomaisella on oikeus tämän työehtosopimuksen 33 §:n 1 momentin toisessa virkkeessä tarkoitetun taulukon C mukaiseen lomaan lomanmääräytymiskuukautta kohden.
Lomaan oikeuttavien kuukausien lukumäärä | Lomapäivien lukumäärä | Lomapalkka- kerroin | Lomaraha- kerroin |
1 | 3 | 23,41 | 11,71 |
2 | 5 | 45,57 | 22,79 |
3 | 8 | 65,76 | 32,88 |
4 | 10 | 85,53 | 42,77 |
5 | 13 | 107,43 | 53,72 |
6 | 15 | 129,54 | 64,77 |
7 | 22 | 188,02 | 75,93 |
8 | 25 | 210,71 | 87,19 |
9 | 28 | 233,61 | 98,56 |
10 | 31 | 256,71 | 110,02 |
11 | 34 | 280,03 | 121,59 |
12 | 38 | 333,16 | 133,27 |
Osa-aikatyötä tekevän tunti- ja urakkapalkkaisen työntekijän vuosilomapalkka ja lomakorvaus sekä lomaraha.
Mikäli lomanmääräytymisvuoden aikana säännöllinen vuorokautinen työaika on ollut lyhyempi kuin vastaavaa täyttä työaikaa tehtäessä, lasketaan vuosi- lomapalkka ja lomakorvaus sekä lomaraha kuitenkin kertomalla vastaavasti keskituntiansio luvulla, joka saadaan, kun edellä tässä pykälässä taulukoissa a-c olevat lomaoikeutta vastaavat kertoimet kerrotaan viikon säännöllisten työ- tuntien lukumäärän ja luvun 38 tuntia 15 minuuttia osamäärällä.
e) Prosenttiperusteinen vuosilomapalkka ja vapaan ajalta maksettava lomakorvaus
Tunti- ja urakkapalkkaisen työntekijän, joka sopimuksensa mukaan työskente- lee alle 14 päivänä kuukaudessa, vuosilomapalkka määräytyy vuosilomalain 12 §:n mukaisesti.
Työntekijälle, jolla on oikeus vuosilomalain 8 §:n mukaiseen vapaaseen, mak- setaan vapaan ajalta lomakorvaus vuosilomalain 16 ja 19 §:n mukaisesti.
Vuosiloman antaminen
f) Vuosiloman antamisajankohta
Sen lisäksi mitä vuosilomalain 20 §:ssä on säädetty, noudatetaan vuosiloman antamisessa mitä tässä pykälässä on sovittu.
Vuosiloma annetaan työnantajan määräämänä aikana lomakautena, joka on kesäkuun 1 päivän ja syyskuun 30 päivän välinen aika.
Se osa ansaitusta lomasta, joka ylittää 20 lomapäivää annetaan työnantajan määräämänä aikana lomakauden jälkeen ennen seuraavan vuoden kesäkuun 1 päivää.
g) Vuosiloman jakamisesta ja ajankohdasta sopiminen
Sen lisäksi mitä vuosilomalain 21 §:ssä on säädetty, noudatetaan vuosiloman antamisessa mitä tässä pykälässä on sovittu.
Työnantaja ja työntekijä saavat sopia, että työntekijä pitää 10 lomapäivää ylit- tävän loman osan yhdessä tai useammassa jaksossa.
Työnantaja ja työntekijä saavat sopia vuosiloman sijoittamisesta ajanjaksolle, joka alkaa sen kalenterivuoden alusta, jolle lomakausi sijoittuu, ja joka päättyy seuraavana vuonna ennen kesäkuun 1 päivää. Lisäksi saadaan sopia 10 lo- mapäivää ylittävän lomanosan pitämisestä viimeistään vuoden kuluessa lo- makauden päättymisestä.
Työnantaja ja työntekijä saavat vuosilomalain 21 §:n 4 momentin mukaisesti sopia, että vuosilomasta 5 arkipäivän osuus pidetään lyhennettynä työaikana.
Jos työntekijän työsuhde päättyy ennen kuin työntekijällä on vuosilomalain 20
§:n mukaan oikeus pitää vuosilomaa, työnantaja ja työntekijä saavat sopia
työsuhteen päättymiseen mennessä ansaittavan vuosiloman pitämisestä työ- suhteen kestäessä.
h) Vuosilomapäivien kuluminen
Osa-aikatyössä, jossa työtä tehdään muutoin kuin säännöllisesti päivittäin ly- hennettynä työaikana, ja työntekijä on lomalla kaikki tasoitusjaksoon sisältyvät työpäivät, kuluu lomapäiviä tasoitusjaksoon sisältyvien lomapäiviä kuluttavien arkipäivien lukumäärä.
i) Vuosiloman siirtäminen työkyvyttömyyden tai perhevapaan vuoksi
Milloin työntekijä vuosilomansa tai sen osan alkaessa on sairauden tai tapa- turman johdosta työkyvytön tai erityisraskaus-, raskaus-, tai vanhempainva- paan vuoksi työstä vapautettuna, on loma, jos työntekijä sitä pyytää, siirrettä- vä myöhäisempään ajankohtaan. Työntekijällä on vastaava oikeus loman tai sen osan siirtämiseen, mikäli loman tai sen osan alkaessa tiedetään, että työntekijä loman aikana joutuu sellaiseen sairaan- tai muuhun siihen rinnastet- tavaan hoitoon, jonka aikana hän on työkyvytön tai että hän tulee saamaan työstä vapautusta erityisraskaus-, raskaus-, tai vanhempainvapaata varten.
j) Vuosiloman säästäminen
Sen lisäksi mitä vuosilomalain 27 §:ssä on säädetty, noudatetaan vuosiloman säästämiseen mitä tässä pykälässä on sovittu.
Säästää voidaan joko osittain tai kokonaan 33 §:n 1 momentin ensimmäisen virkkeen mukaan määräytyvästä vuosilomasta 15 päivää ylittävä osa ja toisen virkkeen mukaan määräytyvästä vuosilomasta 20 päivää ylittävä osa. Siltä osin kuin vuosiloman säästäminen nostaa säästössä olevan vuosiloman mää- rän yli 75 päivän, työntekijä voi säästää vuosilomaansa vain työnantajan kanssa sopimalla.
Säästövapaa annetaan työnantajan ja työntekijän tarkemmin sopimina ajan- kohtina viimeistään viiden vuoden kuluessa sen lomavuoden päättymisestä, jonka varsinaisesta vuosilomasta säästövapaa oli säästetty.
Erinäiset säännökset
k) Vuosilomaoikeuden siirtämistä koskevat määräykset
Mikäli työntekijä siirtyy Palvelualojen työnantajat PALTA ry:n erityisalojen jä- senyrityksestä muun yrityksen palvelukseen taikka palvelussuhteesta toiseen, eikä hänelle ole suostumuksensa mukaisesti suoritettu lomakorvausta siirty- mistä edeltäneeltä palvelusajalta, saadaan, mikäli asianomainen sitä pyytää ja asianomaiset työnantajat siihen suostuvat, saamatta jäänyt loma tai loman osa siirtää siirtymisajankohdan jälkeen pidettäväksi.
Siirrettyyn lomaan tai loman osaan nähden noudatetaan sen palvelussuhteen perusteella määräytyviä säännöksiä ja määräyksiä, jossa asianomainen on loman tai sen osan alkaessa.
l) Lomaraha
Lomarahaan sovelletaan jäljempänä olevia määräyksiä, jollei yrityskohtaisesti ole toisin sovittu:
Lomarahan määräytyminen
Työntekijälle maksetaan lomaraha niiltä lomapäiviltä, jotka hän on ansainnut edellisenä lomanmääräytymisvuonna.
Kuukausipalkkaisen työntekijän lomaraha määräytyy sen tehtävän mukaan, jossa asianomainen on kesäkuun viimeisenä päivänä. Jos asianomainen on työstä vapaana kesäkuussa, määräytyy lomaraha sen tehtävän palkan mu- kaan, joka hänelle olisi maksettu, jos hän olisi ollut työssä. Jäljempänä 6 ja 7 momentissa tarkoitetuissa tapauksissa lomaraha määräytyy vastaavasti ero- tai siirtymähetken tehtävän palkan mukaan.
Jos työntekijä on osasairausvapaalla siinä kuussa, joka määrittää lomarahan suuruuden, käytetään lomarahan laskentaperusteena sen tehtävän mukaista palkkaa, jonka työntekijä saisi, jos olisi työssä kokoaikaisen työsopimuksensa perusteella.
Kuukausipalkkaisen työntekijän lomaraha on tämän sopimuksen 33 §:ssä ole- van taulukon A tarkoittamassa tapauksessa 4 prosenttia, taulukon B tarkoit- tamassa tapauksessa 5 prosenttia ja taulukon C tarkoittamassa tapauksessa 6 prosenttia lomarahan maksukuukautta edeltävän kuukauden kuukausipal- kasta kerrottuna täysien lomanmääräytymiskuukausien lukumäärällä.
Tunti- ja urakkapalkkaisen työntekijän, joka sopimuksensa mukaan työskente- lee vähintään 14 päivänä kuukaudessa, lomarahasta on määräykset tämän sopimuksen 39 §:ssä.
Lomaraha maksetaan heinäkuussa. Jäljempänä 6 ja 7 momentissa tarkoite- tuissa tapauksissa lomaraha maksetaan siirtymisajankohdan tai palvelussuh- teen päättymisajankohdan palkanmaksun yhteydessä.
Palvelussuhteen päättyessä maksetaan lomaraha kaikkia niitä lomapäiviä vastaavalta osalta, jotka työntekijä on ansainnut palvelussuhteen päättymis- hetkeen mennessä ja joilta hän ei ole saanut lomarahaa. Palvelussuhteen päättyessä maksettava lomaraha on puolet siitä, mitä se muutoin palvelussuh- teen päättyessä olisi, jos palvelussuhde päättyy koeaikapurkuun, työntekijä ir- tisanoutuu (pois lukien eläkkeelle jääminen) tai työnantaja päättää työsuhteen työntekijästä johtuvasta syystä (pois lukien pysyvästi ja olennaisesti alentunut työkyky syynä). Jos palvelussuhde päättyy siihen, että työnantaja pitää sitä työsopimuslain 8 luvun 3 § 1 momentissa tarkoitetulla tavalla purkautuneena, lomarahaa ei makseta palvelussuhteen päättyessä lainkaan.
Työntekijälle, joka lähtee suorittamaan varusmies- tai siviilipalvelustaan tai siirtyy siviilikriisinhallintatehtävään taikka suomalaisen valvonta- tai rauhantur- vajoukon tahi pohjoismaisen instituutin palvelukseen taikka palvelukseen Yh- distyneissä Kansakunnissa, sen erityisjärjestöissä tai muussa sellaisessa hal-