Palvelualojen työnantajat PALTA ry Suomen tanssioppilaitosten liitto STOPP ry Teatteri- ja mediatyöntekijöiden liitto ry
Palvelualojen työnantajat PALTA ry Suomen tanssioppilaitosten liitto STOPP ry Teatteri- ja mediatyöntekijöiden liitto ry
Liite 1
OHJEET TYÖAIKAPANKKIJÄRJESTELMÄSTÄ
Työaikapankkijärjestelmä on kokeilu, joka alkaa 1.8.2016. Työaikapankin kokemuk- sista tehdään yhteenveto, jonka perusteella sopijaosapuolet sopivat jatkosta erik- seen. Mikäli jatkosta ei sovita, kokeilu päättyy 31.7.2019.
Työaikapankki ja yksilöllisten työaikajärjestelyjen mahdollistaminen
Palvelualojen työnantajat PALTA ry, Suomen Tanssioppilaitosten Liitto STOPP ry sekä Teatteri- ja mediatyöntekijöiden liitto ry sopivat työaika- pankista sekä ohjeista yksilöllisten työaikajärjestelyjen toteuttamiseksi.
Ohjeiden perusteina ovat työmarkkinakeskusjärjestöjen välillä vuonna 2004 aikaansaatu sopimus työaikapankkeja koskevista periaatteista, työmarkkinajärjestöjen vuonna 2008 sopimat palkkahallinnolliset suosi- tukset sekä lain säännökset.
Työaikapankki
Työaikapankilla tarkoitetaan oppilaitos- tai työpaikkakohtaisesti kirjalli- sesti sovittua työntekijöiden työaikajärjestelyä, jolla voidaan säästää työaikaa ja nostaa palkallista vapaa-aikaa tai rahakorvausta.
Työaikapankin tarkoituksena on kerryttää lukuvuoden aikana työaikaa tasattavaksi esim. opetuksettomille viikoille tai muutoin sovittuna aikana.
Työaikapankkijärjestelmä ei muuta työehtosopimuksen mukaisia työaika- ja tasoittumisjärjestelmiä. Työaikapankkijärjestelmä on tar- koitettu käytettäväksi näiden lisäksi ja rinnalla pyrittäessä sovittamaan yhteen työ- ja vapaa-aikaa.
Säännöllisen työajan järjestäminen on erotettava työaikapankkijärjeste- lystä.
Työaikapankin ohjeita ei pidä soveltaa vuosilomalain, työaikalain ja työ- ehtoehtosopimusten mukaisiin työaikajoustoihin, jollei työaikapankkiso- pimuksessa ole nimenomaisesti sovittu kyseisen jouston olevan työ- aikapankin osatekijä. Tällaisia työaikajoustoja voivat olla muun muassa vuosiloman säästäminen, ylityön korvaaminen vapaana ja lomarahan vaihto vapaaksi.
Ohjeiden sitovuus
Näissä ohjeissa esitetyt työaikapankkeja ja niiden palkkahallinnollista käsittelyä koskevat ohjeet ovat suosituksia. Ne oppilaitokset, jotka otta- vat käyttöön työaikapankin, noudattavat tämän ohjeen määräyksiä.
Työaikapankkia koskevia määritelmiä
Työaikapankilla tarkoitetaan niitä oppilaitostasolla käyttöönotettuja työ- ja vapaa-ajan yhteensovitusjärjestelyjä, joilla työaikaa, ansaittuja vapaita tai vapaa-ajaksi muutettuja rahamääräisiä etuuksia voidaan sopimalla säästää tai lainata sekä yhdistää toisiinsa pitkäjänteisesti.
Työaikapankkitilillä tarkoitetaan työntekijäkohtaista tiliä tai muuta luet- teloa, jolle säästettävä aika- ja palkkaerä kirjataan ja jonka saldosta pi- dettävä vapaa-aika vähennetään.
Saldolla tarkoitetaan pankin tilillä olevaa aikamäärää.
Pankkivapaalla (työaikapankkivapaalla, pankkivapaa-ajalla) tarkoite- taan työaikapankista pidettävää palkallista vapaa-aikaa.
Säästöllä tarkoitetaan aika- tai palkkaerän säästämistä työaikapankkiin.
Nostolla tarkoitetaan vapaa-ajan käyttämistä työaikapankista myös sil- loin, kun työaikaa lainataan työaikapankista.
Työaikapankin osatekijällä tarkoitetaan säästettäviä työaikoja ja va- paa-aikoja sekä vapaa-ajaksi muunnettuja rahamääräisiä etuuksia. Osa- tekijöitä ovat mm. lisätyöt sekä vapaa-ajaksi muutetut työaikakorvauk- set.
Rahakorvauksella tarkoitetaan työaikapankista nostettua palkkaa, jota vastaavaa vapaa-aikaa ei ole pidetty.
Jos työntekijä pitää esimerkiksi viikon työaikapankkivapaata (työaika 40h/vko) ja nostaa työaikapankista 60 tuntia vastaavan palkan, rahakor- vaukseksi katsotaan 20 tunnin palkka. Niin ikään rahakorvauksena pide- tään työaikapankista nostettua palkkaa silloin, kun työnantaja ei vapaan ajalta muusta syystä maksa palkkaa kuten esimerkiksi lomautusajalta.
Työaikapankkitilit ja työaikapankkiin siirrettävät erät
Riippumatta käytettävistä osatekijöistä työaikapankki muodostetaan ai- kaperusteiseksi, tuntimääräiseksi kokonaisuudeksi erotellen opetus- ja muun työn tunnit omiksi tileikseen. Säästettävät osatekijät merkitään palkka- ja työaikakirjanpitoon ja muutetaan tarvittaessa ajaksi sekä siir- retään työaikapankkiin. Vastaavasti purettaessa yksilökohtaista työaika- pankkia vähennetään käytettävää aikaa vastaava määrä työntekijän henkilökohtaisesta säästöstä.
Työnantajan on pidettävä työntekijäkohtaista työaikapankkitiliä. Tilille merkitään kaikki työaikapankkitapahtumat päivämäärineen. Tilin saldo osoittaa säästössä olevaa aikaa. Erityistä työaikapankkitiliä ei tarvitse pi- tää, jos edellä mainitut tiedot käyvät ilmi suoraan työaika- ja palkkakir- janpidosta.
Sopimusta laadittaessa on määriteltävä laskentasäännöt ja periaatteet, joilla pankkiin siirrettävät raha- ja aikamääräiset erät muutetaan säästet- täväksi vapaa-ajaksi.
Työaikapankin säästölle ei ole asetettu enimmäismäärää. Sama koskee myös työaikapankkivelkaa. Enimmäismäärät arvioidaan ja sovitaan pai- kallisesti ennen järjestelmän käyttöönottoa.
Kirjaus työaikapankkiin merkitsee samalla yhteyden katkeamista osate- kijän alkuperäisiin ansainta- ja korvaussääntöihin ja asianomainen osa- tekijä siirtyy työaikapankkia koskevien sääntöjen mukaan korvattavaksi.
Työaikapankkiin kerätään aikaa kumulatiivisesti. Säästettyjen erien käyt- töjärjestystä ei seurata eikä eri erien käyttämiselle aseteta määräaikaa. Näin ollen osatekijöitä voidaan säästää työaikapankkiin usealta eri ka- lenterivuodelta.
Työaikapankin koko ja käyttö
Arvioitaessa työaikapankkijärjestelyn voimassaoloaikaa ja säästö- ja lai- nausmahdollisuuksien enimmäismääriä tulee oppilaitoskohtaisesti ottaa huomioon toiminnan luonne, henkilöstöresurssit ja henkilöstön tarpeet.
Ajanjakso, jonka aikana työaikapankkia yksilötasolla kerrytetään tai pu- retaan, sekä säästö- ja lainausmahdollisuuksien enimmäismäärien tarve tulee arvioida ja täsmentää oppilaitostasolla ennen järjestelyn käyttöön- ottoa.
Saatujen kokemusten ja muuttuneiden tarpeiden perusteella työaika- pankkijärjestelmän sisältöä tulee voida muuttaa sopimalla. Tämä koskee esimerkiksi säästöjen enimmäismääriä ja vapaiden ajankohdista sopi- mista.
Työnantajalla on oikeus määrätä osatekijöiden siirrosta. Toisin sanoen työnantajan tulee hyväksyä osatekijän siirto työaikapankkiin. Niin ikään työnantajan tulee hyväksyä ajankohdat, jolloin työaikaa voidaan tehdä työaikapankkiin.
Työaikapankkijärjestelmästä sopiminen
Työaikapankkijärjestelmää käyttöönotettaessa on oppilaitoskohtaisesti sovittava jäljempänä kohdissa 1-13 todetuista seikoista. Sopimus on tehtävä kirjallisesti.
Työaikapankkijärjestelmän sisältöä ja periaatteita koskevissa oppilaitoskohtai- sissa neuvotteluissa huomioon otettavia seikkoja:
1. Järjestelmän piiriin kuuluva henkilöstö
Työaikapankkijärjestelmä voi koskea koko henkilöstöä tai sen sovelta- misala voi olla rajattu vain osaan henkilöstöstä. Rajauksilla ei tule kui- tenkaan asettaa ketään perusteettomasti eriarvoiseen asemaan.
Työaikapankkijärjestelmän käyttö yksittäisen henkilön osalta perustuu vapaaehtoisuuteen.
2. Työntekijän liittyminen työaikapankkijärjestelmään
Työaikajärjestelyjen, palkkahallinnon sekä palkka- ja työaikakirjanpidon kannalta on välttämätöntä tietää, ketkä kulloinkin ovat järjestelmän pii- rissä. Tämän vuoksi oppilaitoskohtaisissa neuvotteluissa on täsmennet- tävä menettelytavat, joilla yksittäisen henkilön mukanaolo järjestelmässä todetaan.
Yksittäisen työntekijän kuulumisen työaikapankkijärjestelmän piiriin tulee olla todennettavissa kirjallisesti, sähköisesti tai muulla todennettavissa olevalla tavalla. Käytännössä tällä tarkoitetaan sitä, että palkka- tai työ- aikapankkikirjanpitoon tulee merkintä, kuka kuuluu työaikapankkijärjes- telmän piiriin ja mistä alkaen.
3. Työntekijän irtautuminen työaikapankkijärjestelmästä tai sen muuttaminen hänen osaltaan
Oppilaitoskohtaisesti on myös sovittava menettelytavoista, joita noudat- taen järjestelmän soveltaminen yksilötasolla lakkaa henkilön työsuhteen jatkuessa. Mikäli se katsotaan tarpeelliseksi, voidaan oppilaitoksessa sopia ilmoitusajasta (esim. 1 kk), jonka puitteissa henkilö voi irtautua jär- jestelmän soveltamispiiristä. Tällöin on myös sovittava siitä, että sääste- tyt tai lainatut tunnit tasoitetaan työaikajärjestelyin 4 kk:n kuluessa, tai mikäli tämä ei ole mahdollista, säästetyt tai lainatut tunnit korvataan vas- taavana rahasuorituksena.
Niissä tilanteissa, joissa henkilön työsuhde päättyy, vaikuttaa työaika- pankkisaldojen(+/-) käyttöön vapaana säästömäärän ohella myös en- nakkotieto työsuhteen päättymisajankohdasta.
Tämän vuoksi on oppilaitoskohtaisiin sopimuksiin sisällytettävä vaihto- ehto nollata työaikapankin saldo(+/-) myös rahana työsuhteen päättymi- sen yhteydessä, ellei saldoa ole voitu nollata vapaana tai työnä työsuh- teen päättymiseen mennessä.
Jos yksittäisen työntekijän työtehtävissä tai palkkausperusteissa tapah- tuu olennainen ja pysyvä muutos, työaikapankkijärjestely voidaan hänen osaltaan purkaa.
4. Työaikapankin osatekijät
Oppilaitoskohtaisesti on sovittava selkeästi työaikapankkijärjestelmässä kulloinkin käytössä olevista osatekijöistä.
Yhtenä työaikapankin merkittävänä osatekijänä on säännöllinen työaika:
• Työaika, joka on tehty työehtosopimuksen tavanomaista säännöl- listä työaikaa pidentäen. Neuvotteluosapuolet ovat sopineet siitä, että työehtosopimuksessa sovittuja säännöllisen työajan enim- mäismääristä voidaan poiketa työaikapankkijärjestelmää sovellet- taessa.
Työaikapankin osatekijöinä voidaan käyttää myös seuraavia eriä:
• Lisätyön palkka
• Viikkolepokorvaus
• Sunnuntaityökorotus
5. Työajan siirtäminen työaikapankkiin ja vapaan pitäminen
Ennen kuin sovitaan työtuntien tekemisestä työaikapankkiin, on määri- teltävä, onko kyse työnantajan kanssa sovitusta työstä, jossa työehtoso- pimuksen mukaista tavanomaista säännöllistä työaikaa pidentäen teh- dään työaikaa pankkiin vai onko kyse työnantajan aloitteesta tehtävästä lisätyöstä.
Edellisessä kappaleessa todetulla tavalla tehdyt työtunnit siirretään työ- aikapankkiin yksinkertaisina tunteina tunti tunnista.
Ylityönä tehdyn työn työtunteja ei ole tarkoitettu siirrettäväksi työaika- pankkiin. Näiden tuntien vapaaksi vaihtamisesta on sovittu työehtosopi- muksen 17 §:n 3. kohdassa.
Työaikapankkivapaata pidettäessä tarkoittaa yhden työaikapankkitunnin vähentäminen saldosta yhden tunnin palkallista vapautusta työstä ottaen kuitenkin huomioon jäljempänä kohdassa 8 on todetut laskentaohjeet.
6. Opetustuntien ja muun työn tuntien merkitseminen työaikapankkitilillä
Tanssinopettajien työehtosopimuksen 10 §:n 1. ja 2. kohtien mukaiset opetustunnit kertyvät työaikapankkiin koodilla A.
Työehtosopimuksen 10 §:n 4. kohdan ja 13 §:n mukainen muu työ on 37,5 viikkotyötunnin mukaista työaikaa, joka kertyy työaikapankkiin koo- dilla B.
Opetustunti merkitään työaikapankkitilille koodilla A Muu työ merkitään työaikapankkitilille koodilla B
Muu työ voidaan oppilaitoskohtaisesti tarvittaessa jakaa kahteen osaan työn vaativuuden mukaan, esim. muu työ ja vaativa muu työ. Tällöin myös vaativan muun työn tuntikerroin sovitaan oppilaitoskohtaisesti. Vaativan muun työn tunnit siirretään työaikapankkiin sovitun kertoimen mukaisesti laskettuina yksinkertaisina tunteina.
7. Työaikapankin saldojen nollaus
Työaikapankkien työaikasaldojen nollausta ei ole rajattu työehtosopi- muksessa todettuun lukuvuosikohtaiseen 44 viikon pituiseen ajanjak- soon, jolloin on mahdollista kerätä työaikapankkiin työaikasaldoa käytet- täväksi seuraavan lukuvuoden aikana.
Jos työntekijän työsuhteen päättyessä ei ole voitu nollata työaikapankki- tilin saldoa antamalla vapautusta työstä, maksetaan korvaamatta olevilta tunneilta yksinkertaisen tuntipalkan suuruinen korvaus.
8. Vapaiden ajalta maksettavien ansioiden määräytyminen
Työaikapankkiin perustuvia vapaita pidettäessä määräytyy vapaan ajalta suoritettava palkka vapaan pitämisajankohtana voimassa olevan palkan mukaisesti.
Vapaan ajalta maksettava palkka määräytyy työehtosopimuksen mu- kaan.
Opetustunnit maksetaan työaikapankista opetustunteina käyttäen koodil- la A olevia pankkitunteja. Opetustuntien saldon nollautuessa, käytetään muun työn tuntisaldoa eli koodilla B olevia pankkitunteja. Jos opetustun- tien saldo (koodi A) ei riitä kattamaan opetusviikon työaikaa, otetaan käyttöön muun työn tuntisaldo (koodi B). Käytettäessä eri koodiryhmissä olevia työaikapankkitunteja toisen koodiryhmän piirissä olevan työajan vapaaksi vaihtamiseen on laskennassa huomioitava työehtosopimuksen 10 §:n 2. ja 4. kohdissa todetut periaatteet.
9. Palkan maksuajankohta pankkivapaan ajalta
Pankkivapaa-ajan palkka maksetaan palkkakauden tavanomaisena pal- kanmaksupäivänä. Työaikapankin saldo erääntyy kokonaisuudessaan maksettavaksi viimeistään työsuhteen päättyessä lopputilin yhteydessä tai työaikapankkia koskevan sopimuksen päättyessä, jollei maksuajan- kohdasta tai tavasta ole toisin sovittu.
10. Luontoisedut ja henkilökuntaedut pankkivapaan ajalta
Luontoisedut ovat osa työntekijän palkkaa ja ne ovat pankkivapaan ai- kana työntekijän käytettävissä.
Henkilökuntaetuudet ovat työntekijän käytettävissä pankkivapaata pidet- täessä.
11. Vapaiden pitäminen
Lähtökohtana työaikapankkijärjestelmissä on työn ja vapaa-ajan mah- dollisimman hyvä yhteensovittaminen työyhteisön toiminnallisten ja työn- tekijän yksilöllisten tarpeiden kanssa, ottaen huomioon oppilaitoksen työtilanne ja henkilöstöresurssit. Tähän järjestelyn pitkäjänteisyys antaa lisää mahdollisuuksia.
Järjestelmästä oppilaitoksissa sovittaessa on samalla sovittava myös säästämisen ja käytön periaatteista sekä menettelytavoista, joita noudat- taen yksittäisten, mahdollisesti hyvinkin erimittaisten vapaiden pitämisen ajankohdasta sovitaan työnantajan edustajan ja työntekijän kesken. Mi- käli ajankohdasta ei päästä sopimukseen työnantajan ja työntekijän kes- ken, sovelletaan menettelytapoja, joita noudattaen järjestelmän sovel- taminen yksilötasolla lakkaa henkilön työsuhteen jatkuessa.
Oppilaitoksissa on syytä myös harkita, onko tarvetta sopia periaatteista, joiden mukaan pääsääntöisesti vapaana annettavat työaikapankkikerty- mät voidaan nollata tai korvata myös rahana, esimerkiksi työtehtävien tai palkkaperusteiden olennaisesti muuttuessa.
12. Vapaiden luonne ja yhteensovittaminen muiden poissaoloperusteiden kanssa
Työaikapankkivapaat eivät muuta työsuhteessa noudatettavia ehtoja. Tämän vuoksi työaikapankkivapaat kerryttävät normaalisti työsuhteen perusteella kertyviä etuisuuksia.
Tuntitiliä käytettäessä pankin saldoa vähentäviksi tunneiksi luetaan ne tunnit, jotka muutoin olisivat olleet säännölliseen työaikaan laskettavia tunteja.
Työehtosopimusten soveltamisen osalta neuvotteluosapuolet toteavat, että työaikapankkivapaat ovat työssäolon veroista aikaa vuosilomaoike- utta laskettaessa samoin kuin määriteltäessä oikeutta lisä- ja ylityökor- vauksiin.
Oppilaitoskohtaisesti on syytä sopia menettelyistä, joita noudatetaan, jos henkilö on työaikapankkijärjestelmään perustuvan vapaan aikana työky- vytön tai muusta syystä estynyt työnteosta. Tilanteissa noudatetaan ns. aikaprioriteettiperiaatetta, ellei oppilaitoskohtaisesti ole muuta sovittu.
Työaikapankkivapaata ei tule sopia päällekkäin muun ennalta tiedossa olevan palkallisen vapaan kanssa. Tällaisia palkallisia vapaita voivat olla vuosiloma sekä äitiys- ja isyysvapaa. Työntekijä voi varhentaa äitiys- ja isyysvapaan ajankohtaa ja näissä tilanteissa suositellaan sovittavaksi, että etukäteen sovitut pankkivapaapäivät siirtyvät.
13. Laskelma työaikapankin saldosta (tiliote)
Työntekijälle annetaan laskelma työaikapankin saldosta ja siinä tapah- tuneista muutoksista. Laskelma voidaan antaa mm. seuraavilla tavoilla:
• tiedot voidaan merkitä erillisinä erinä palkkalaskelmalle
• tiedot voidaan merkitä erilliseen tiliotteeseen tai
• tiedot voivat olla ajantasaisesti katsottavissa esim. tietojärjestel- mästä.
Laskelma tai tiliote voidaan antaa palkkakausittain, tilin saldon muuttu- essa tai vähintään kerran vuodessa viimeistään kalenterivuoden tai tili- kauden päättyessä. Laskelma tulee antaa aina työntekijän sitä pyytäes- sä.
14. Pankkivapaa-ajan palkasta maksettavat vakuutusmaksut
Kun työaikapankista nostetaan palkallista vapaa-aikaa, pidetty pankki- vapaa vähennetään työaikapankin saldosta. Työaikapankista nostettu vapaa-aika ei kohdistu mihinkään yksittäiseen alkuperäiseen osateki- jään. Näin ollen pankkivapaa-ajalta maksettava palkka on aina saman- laatuista palkkaa, josta maksetaan seuraavat sosiaalivakuutusmaksut:
• työnantajan sosiaaliturvamaksu;
• työeläkevakuutusmaksu;
• tapaturmavakuutusmaksu;
• työttömyysvakuutusmaksu;
• ryhmähenkivakuutusmaksu. Työnantajan on myös perittävä palkasta:
• työntekijän eläkevakuutusmaksu;
• palkansaajan työttömyysvakuutusmaksu;
• ay-jäsenmaksu, jos työnantaja sen työntekijän palkasta muutoin- kin perii.
15. Järjestelmän muuttaminen tai lakkauttaminen
Oppilaitoskohtaisesti sovittava työaikapankkijärjestelmä ja sen ylläpito perustuvat sopimukseen, minkä mukaisesti työaikapankkijärjestelmän sisältöä voidaan aina myös muuttaa sopimalla tämän ohjeen määräys- ten puitteissa.
Järjestelmän lakkauttamiselta ei edellytetä erityisiä perusteita. Mikäli jompikumpi oppilaitoskohtaisen sopimuksen osapuoli haluaa lakkauttaa työaikapankkijärjestelmän soveltamisen, on lakkaamisen ajankohdasta ilmoitettava vähintään 3 kuukautta ennen tarkoitettua ajankohtaa. Mikäli työaikapankkiin kertynyttä saldoa(+/-) ei voida nollata vapaana tai työnä viimeistään 3 kuukauden kuluessa työaikapankin lakkaamisesta, nolla- taan saldo(+/-) rahakorvauksena.
Mahdollisten erimielisyyksien ratkaisemisessa noudatetaan tämän työ- ehtosopimuksen mukaista erimielisyyksien neuvottelumenettelyä.