Yksityisen laboratorioalan toimihenkilöiden työehtosopimus

Paikka	Sähköposti
Läsnä	Xxxx Xxxxxx, Palta	Xxxxx Xxxxxxxx, Pro
	Xxxx Xxxxxxxxxx, Palta	Xxxx Xxxxxxxxxxx, Pro
	Xxxxx Xxx, Palta	Xxxxx Xxxxxxxx, Pro
		Xxxxxx Xxxxx, YTN
		Xxxx Xxxxxxx, YTN

1. Sopimuskausi ja sopimuksen voimassaolo

Uusi sopimuskausi alkaa 30.3.2022 ja päättyy 29.2.2024. Mikäli osapuolet eivät kuitenkaan pääse sopimukseen vuoden 2023 palkankorotuksista 20.1.2023 mennessä, voidaan työehtosopimus irtisanoa päättymään 28.2.2023.

Sopimus jatkuu 29.2.2024 jälkeen vuoden kerrallaan, ellei sopimusta irtisanota kirjallisesti viimeistään kuukautta ennen sopimuskauden päättymistä. Uudesta työehtosopimuksesta neuvoteltaessa ovat aiemman työehtosopimuksen mää- räykset voimassa niin kauan, kunnes uusi työehtosopimus on tehty tai sopimus- neuvottelut muuten ovat päättyneet.

2. Palkantarkastukset

Paikallinen palkkaratkaisu vuonna 2022

Palkkaratkaisusta neuvotellaan paikallisesti luottamusmiehen kanssa ottaen huomioon yrityksen tai työpaikan talous-, tilauskanta- ja työllisyystilanne sekä kustannuskilpailukyky markkinoilla. Työnantaja toimittaa luottamusmiehelle tarvittavat tiedot yrityksen tai työpaikan talous-, tilauskanta- ja työllisyystilanteesta sekä näiden ennakoitavasta kehittymisestä hyvissä ajoin ennen neuvotteluiden aloittamista. Paikallisten neuvottelujen tarkoituksena on löytää kunkin yrityksen tai työpaikan tilannetta ja tarpeita vastaava palkkaratkaisu. Tavoitteena on myös tukea palkanmuodostuksen kannustavuutta, oikeudenmukaista palkkarakennetta, sukupuolten palkkatasa-

arvoa ja palkkaporrastusta sekä tuottavuuden kehittymistä työpaikalla. Neuvotteluissa annetut tiedot ovat luottamuksellisia ja niitä ei voida käyttää muussa tarkoituksessa.

Paikallisessa palkkaratkaisussa sovittavia asioita ovat palkantarkistusten toteutustapa, ajankohta ja suuruus. Sopimus tehdään luottamusmiehen kanssa 1.5.2022 mennessä, ellei käsittelyajan jatkamisesta sovita.

Luottamusmiehelle annettavat tiedot paikallisen palkkaratkaisun kohdentamisesta

Luottamusmiehellä on oikeus saada selvitys henkilöstöryhmittäin palkankorotusten kohdentumista kohtuullisessa ajassa palkankorotusten jälkeen, kuitenkin viimeistään kuukauden kuluessa palkkaratkaisun toteuttamisesta. Selvityksestä tulee käydä ilmi toimihenkilöiden lukumäärä, kuinka moni on saanut korotuksen, keskimääräisen korotuksen suuruus sekä toimihenkilöiden palkankorotusten kokonaismäärä.

Palkantarkistuksen toteutustapa vuonna 2022, mikäli paikallista palkka- ratkaisua ei saavuteta

Mikäli paikallista palkkaratkaisua ei saavuteta, toteutetaan palkkaratkaisu toimi- henkilöille kohdan A mukaisesti ja ylemmille toimihenkilöille kohdan B mukai- sesti:

A) Toimihenkilöt

Korotus 2022 Toimihenkilöt

Kuukausipalkkoja luontoisetuineen korotetaan 1.6.2022 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta lukien 1,5 prosentin suuruisella yleiskorotuksella.

Tämän lisäksi palkkoja korotetaan alla kuvatulla 0,4 % suuruisella yrityskohtaisella erällä 1.6.2022 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta lukien.

Yritys- tai toimipaikkakohtainen erä 1.6.2022 Toimihenkilöt

Kuukausipalkkoja luontoisetuineen korotetaan 1.6.2022 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta lukien 0,4 prosentin suuruisella yrityskohtaisella erällä. Erä lasketaan työehtosopimuksen soveltamisalaan kuuluvien toimihenkilöiden maaliskuun 2022 palkoista luontoisetuineen. Erän suuruus todetaan paikallisesti yhteisesti.

Erä tulee ohjata toimihenkilön pätevyyteen ja työsuoritukseen perustuvan henkilökohtaisen palkanosan kehittämiseen. Erityisesti tulee kiinnittää huomiota niiden toimihenkilöiden palkkauksellisen aseman kehittämiseen, joiden palkka ei ole sopusoinnussa heidän pätevyyteensä ja työsuorituksiinsa nähden. Toimihenkilöiden osaaminen ja työssä suoriutuminen tulee olla ohjaavana tekijänä.

Yrityskohtainen erä on osa toimihenkilön kuukausipalkkaa. Yrityskohtainen erä ei ole erillinen palkanlisä.

Yrityskohtaisen erän käyttö tulee selvittää luottamusmiehelle kuukauden kuluessa toteutuksen jälkeen. Mikäli luottamusmiestä ei ole valittu, työnantajan on tehtävä selvitys koko henkilöstöryhmälle. Selvityksessä työnantaja ilmoittaa jaetun erän kokonaiseuromäärän, korotuksen saaneiden toimihenkilöiden lukumäärän ja keskimääräisen korotuksen suuruuden.

B) Ylemmät toimihenkilöt

Korotus 2022 Ylemmät toimihenkilöt

Kuukausipalkkoja luontoisetuineen korotetaan 1.6.2022 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta lukien 1 prosentin suuruisella yleiskorotuksella.

Tämän lisäksi palkkoja korotetaan alla kuvatulla 0,8 % suuruisella yrityskohtaisella erällä 1.6.2022 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta lukien.

Yrityskohtainen erä 1.6.2022 Ylemmät toimihenkilöt

Kuukausipalkkoja luontoisetuineen korotetaan 1.6.2022 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta lukien 0,8 prosentin suuruisella yrityskohtaisella erällä. Erä lasketaan työehtosopimuksen soveltamisalaan kuuluvien ylempien toimihenkilöiden maaliskuun 2022 palkoista luontoisetuineen. Erän suuruus todetaan paikallisesti yhteisesti.

Erä tulee ohjata ylemmän toimihenkilön pätevyyteen ja työsuoritukseen perustuvan henkilökohtaisen palkanosan kehittämiseen. Erityisesti tulee kiinnittää huomiota niiden ylempien toimihenkilöiden palkkauksellisen aseman kehittämiseen, joiden palkka ei ole sopusoinnussa heidän pätevyyteensä ja työsuorituksiinsa nähden. Ylempien toimihenkilöiden osaaminen ja työssä suoriutuminen tulee olla ohjaavana tekijänä. Liitot suosittelevat että yrityskohtaisen erän jakamisen yhteydessä työnantaja ja ylempi toimihenkilö käyvät läpi ylemmän toimihenkilön palkkakehitystä koskevan keskustelun. Tämä keskustelu ei koske mahdollisia tulospalkkioita tai muita vastaavia palkkioita.

Henkilöstön edustajien palkkiot, vuorolisät ja vähimmäispalkat

Luottamusmiesten ja työsuojeluvaltuutettujen korvauksia korotetaan 1.6.2022 tai sitä lähinnä olevan palkanmaksukauden alusta lukien 1,9 %.

Vuorolisien vähimmäismääriä korotetaan 1.6.2022 tai sitä lähinnä olevan pal- kanmaksukauden alusta lukien 1,9 %.

Palkkataulukoita korotetaan 1.6.2022 tai sitä lähinnä olevan palkanmaksukau- den alusta lukien 1,5 %.

3. Työehtosopimuksen tekstimuutokset Soveltamisala

Siirretään soveltamisalan seuranta allekirjoituspöytäkirjasta työehtosopimuk- seen 1 §:n pöytäkirjamerkinnäksi ja muutetaan se kuulumaan seuraavasti:

Pöytäkirjamerkintä

Sopimusosapuolet sitoutuvat tarvittaessa ohjeistamaan yrityksiä ylemmän toi- mihenkilön ja toimihenkilön rajanvetoon liittyvissä soveltamisalakysymyksissä. Sopijaosapuolet korostavat henkilöstöryhmäjaottelun johdonmukaista sovelta- mista. Sopijaosapuolet sitoutuvat tarvittaessa tarkastelemaan soveltamisalaa koskevaa kirjausta.

Lomauttaminen

Muutetaan työehtosopimuksen 5 § 1. kappale kuulumaan seuraavasti:

Lomautusilmoitusajat määräytyvät kulloinkin voimassa olevan työsopimuslain mukaisesti. Työnantajan on annettava lomautuksesta kirjallinen todistus, josta käyvät ilmi lomautuksen syy, alkamisaika sekä lomautuksen kesto tai arvioitu kesto.

Palkkamääräykset

Muutetaan työehtosopimuksen 6 § kuulumaan seuraavasti:

Toimihenkilön palkka on kuukausipalkka. Toimihenkilöihin sovelletaan tämän sopimuksen liitteenä olevaa palkkausjärjestelmää. Paikallisesti voidaan myös sopia luottamusmiehen kanssa yrityskohtaisesta palkkausjärjestelmästä.

Ylempien toimihenkilöiden palkka sovitaan yksilökohtaisesti työsopimuksella. Työsopimusta sovittaessa otetaan huomioon tehtävän vaativuus, koulutus, ko- kemus ja ammattipätevyys. Työehtosopimuksen liitteenä olevaa palkkausjärjes- telmää ei sovelleta ylempiin toimihenkilöihin, ellei paikallisesti toisin sovita.

Työaikajoustot ja pidennetty säännöllinen työaika

Poistetaan työehtosopimuksesta 8 §:n 3a pöytäkirjamerkintä ja kohta 3 e.

Lisätään työehtosopimuksen 8 § 3. kohtaan uusi c. kohta ja päivitetään kirjain- luettelo tämän jälkeen vastaamaan muutosta:

c) Työaikapankki

Osapuolet suosittelevat työaikapankin käyttämistä silloin, kun on tarvetta työaikajoustoihin. Työaikapankin keskeisenä tarkoituksena on mahdollistaa työn tekeminen joustavasti yrityksen ja henkilöstön tarpeiden mukaan. Työ- aikapankkijärjestelmän käyttöönotosta sovitaan paikallisesti. Sopimus on tehtävä kirjallisesti.

Työaikapankkiohje

Lisätään sopijaosapuolten 10.4.2012 laatima työaikapankkiohje työehtosopi- muksen liitteeksi. Liite ei ole työehtosopimuksen osa.

Työvuoroluettelo

Muutetaan työehtosopimuksen 8 §:n 2. kohdan Työvuoroluetteloa koskeva määräys kuulumaan seuraavasti:

Työvuoroluettelo

Työvuoroluettelo on laadittava vähintään kolmeksi viikoksi kerrallaan, ellei pai- kallisesti luottamusmiehen kanssa toisin sovita. Työvuoroluettelossa on mainit- tava työn alkamis- ja päättymisaika.

Työvuoroluetteloon tulevista pysyvistä muutoksista on ilmoitettava asianomai- sille toimihenkilöille ja luottamusmiehelle mahdollisimman ajoissa ja viimeistään kaksi viikkoa ennen muutoksen voimaantuloa, ellei paikallisesti toisin sovita. Jos muutos koskee useampaa toimihenkilöä, työnantajan ja kyseisten toimihenki- löiden luottamusmiehen on etukäteen käsiteltävä pysyvä työvuoromuutos. Jos luottamusmiestä ei ole valittu, muutos käsitellään niiden toimihenkilöiden kanssa, joita asia koskee.

Palkkausjärjestelmä

Muutetaan palkkausjärjestelmän Toimen vaativuusluokituksen TVL palkkaryh- mittelyn palkkaluokka 6 kuulumaan seuraavasti:

6. Nuorempi laborantti/toimihenkilötehtävä

∗ Laborantti perehdytysjaksolla (Enintään 6 kuukautta). Näytteenottotehtävät, jotka eivät vaadi laborantin tai korkeampaa koulutusta. Jos laborantti on aikai-

semmin ollut yrityksessä harjoittelijana samassa tai työtehtävien sisällön ja pä- tevyysvaatimusten osalta suoraan rinnastettavassa olevassa muussa vastaa- vassa työtehtävässä, hänen perehdyttämisjaksonsa kesto voi olla yhteenlasket- tuna harjoittelujaksojen kanssa enintään yhden vuoden.

Muutetaan palkkausjärjestelmän Harjoittelijaa koskeva kohta kuulumaan seu- raavasti:

Harjoittelija

Harjoittelijalla tarkoitetaan henkilöä, joka opiskelee alan ammatillisessa op- pilaitoksessa, ammattikorkeakoulussa tai yliopistossa. Harjoittelijana voi työskennellä enintään vuoden, joko hankkimassa koulutuksen aikana tutkin- non edellyttämää työkokemusta tai olemalla työssä lukukausien välillä. Vuo- den yhteenlaskettu enimmäisjakso voi koostua useammasta eri jaksosta. Opiskelijan harjoittelijapalkka on kirjattava työsopimukseen. Harjoittelijan palkka on 85 prosenttia TVL-palkkaryhmästä.

Muutetaan palkkausjärjestelmän Palvelusaikalisää koskeva määräys kuulu- maan seuraavasti:

Palvelusaikalisä

Toimihenkilölle maksetaan voimassa olevan työsuhteen kestoon perustuvaa palvelusaikatakuuta:

Palvelusajan pituus	Palvelusaikatakuu
Kolme vuotta	3 prosenttia TVL-palkasta
Viisi vuotta	5 prosenttia TVL-palkasta
Kahdeksan vuotta	8 prosenttia TVL-palkasta

Palvelusaikatakuuta ei kerry toimihenkilön ollessa seuraavilla yli kuukauden kestävillä pitkillä poissaoloilla, joista työnantaja ei ole velvollinen maksamaan palkkaa:

• opintovapaa

• vuorotteluvapaa

• sopimukseen perustuvat palkattomat vapaat, ns. ”sapattivapaat”

Lisäksi palvelusaikatakuuta eivät kerrytä seuraavat poissaolot, joilta työnantaja ei ole velvollinen maksamaan palkkaa:

• palkaton sairausloma

• palkattomat perhevapaat

Tämä muutos tulee voimaan 1.3.2022, eikä säännöstä voida soveltaa takautu- vasti. Näin ollen vasta 1.3.2022 tai sen jälkeen alkaneet edellä mainitut palkat- tomat poissaolot eivät kerrytä palvelusvuositakuuseen oikeuttavaa aikaa.

Selviytymislauseke

Lisätään työehtosopimukseen uusi 31 § ja päivitetään pykälänumerointi tämän jälkeen vastaamaan muutosta:

Selviytymislauseke

Mikäli sopimuksen piirissä olevat yritykset joutuvat sopimuskauden aikana poik- keuksellisiin taloudellisiin vaikeuksiin, voivat sopijaosapuolet arvioida uudelleen tehdyn työehtosopimusratkaisun soveltuvuutta vallitsevaan taloudelliseen tilan- teeseen ja sopia siihen tehtävistä muutoksista, jotka ovat tarpeen yritysten toi- mintaedellytysten ja työpaikkojen turvaamiseksi sopimuskaudella.

Henkilöstösuunnitelma ja koulutustavoitteet

Muutetaan työehtosopimuksen Henkilöstösuunnitelmaa ja koulutustavoitteita koskevan liitteen pykälänumerointi vastaamaan 1.1.2022 voimaan tullutta uutta yhteistoimintalakia.

16 § > 9 §

4. Ikääntyneen työntekijän työssä jaksaminen

Liitot suosittelevat, että työnantaja ja 58 vuotta täyttänyt työntekijä käyvät työn- antajan selvityksen (esimerkiksi kehityskeskustelun yhteydessä tai työpaikalla toteutetun työhyvinvointikyselyn) pohjalta keskustelun niistä toimenpiteistä, jotka tukevat ikääntyneen työntekijän työssä jaksamista.

5. Työryhmät

Perhevapaatyöryhmä

Liitot asettavat työryhmän, joka selvittää perhevapaauudistuksen vaikutuksia työehtosopimukseen. Xxxxxxxx seuraa perhevapaauudistuksen etenemistä ja

arvioi yhdessä uudistuksesta mahdollisesti aiheutuvia muutostarpeita työehto- jen kehittämisessä kustannusneutraalilla tavalla.

Tilastoyhteistyötä koskeva työryhmä (Palta – Pro - YTN)

Tilastotyöryhmän työskentelyä jatketaan. Työryhmän tavoitteena on sopia me- nettelytavoista, jolla palkansaajaliitoille jatkossa annetaan tieto EK:n palkkati- lastoista erikseen sovittavan sopimuksen mukaisesti.

Häirintää ja epäasiallista kohtelua koskevat ohjeistukset

Liitot laativat sopimuskauden aikana yritysten käyttöön ohjeistukset koskien häi- rintää ja epäasiallista kohtelua.

6. Allekirjoitukset

Helsingissä 30.3.2022

PALVELUALOJEN TYÖNANTAJAT PALTA RY

Xxxxxx Xxxxx Minna Ääri

AMMATTILIITTO PRO RY

Xxxxx Xxxxxxxx Xxxx Xxxxxxxxxxx

YLEMMÄT TOIMIHENKILÖT YTN RY

Xxxxx Xxxxxxxxx Xxxx Xxxxxxx

YKSITYISEN LABORATORIOALAN TOIMIHENKILÖIDEN TYÖEHTOSOPIMUS

1 § Soveltamisala ‌

Tämän työehtosopimuksen piiriin kuuluvat Palvelualojen työnantajat PALTA ry:n jäsenyritysten yksityisen laboratorioalan palveluksessa olevat toimihenkilöt ja ylemmät toimihenkilöt.

Sopimus ei koske yrityksen toimitusjohtajia eikä näihin rinnastettavia henkilöitä eikä myöskään henkilöitä, joiden vakituisiin työtehtäviin kuuluu ylempien toimi- henkilöiden työsuhteen ehdoista päättäminen.

Työtehtävä on ratkaiseva sen suhteen, onko työntekijä toimihenkilö vai ylempi toimihenkilö.

Toimihenkilötehtäviä ovat muun muassa laboratoriotekniset tehtävät sekö tuo- tantoon, suunnitteluun, taloushallintoon, logistiikkaan, tietotekniikkaan, markki- nointiin ja myyntiin liittyvät tehtävät.

Ylemmäksi toimihenkilöksi määritellään, jos henkilö toimii toimihenkilöiden esi- miehenä ja hänellä on oikeus johtaa ja/tai valvoa toimihenkilöitä työtehtävis- sään. Lisäksi henkilöt, jotka edustavat asiantuntemusta omalla erikoisalallaan ja jotka tästä syystä ja asemansa itsenäisyyden puolesta ovat rinnastettavissa edellä mainittuihin henkilöihin ovat myös ylempiä toimihenkilöitä (esimerkiksi kemistin tehtävissä toimivat).

Henkilöihin, jotka suorittavat työnsä pääsääntöisesti provisiotyönä, noudatetaan tämän sopimuksen määräyksiä soveltuvin osin.

Sopijapuolet ovat yhtä mieltä siitä, että toimihenkilöitä koskevia työehtosopi- muksia voidaan solmia yksinomaan teollisuusliittoperiaatetta noudattaen siten, että ne käsittävät koko asianomaisen teollisuusalan kaikki toimihenkilöt erikois- ammattialasta tai koulutuksesta riippumatta.

Jos toimihenkilö palvelee välittömästi useampaa kuin yhtä toimialaa, katsotaan toimihenkilön työskentelevän yrityksen palveluksessa.

Sopijapuolet sitoutuvat vaikuttamaan siihen, että sopimuksen soveltamispiirissä ei tehdä rinnakkaissopimuksia.

Tämän sopimuksen palkkausjärjestelmän määräykset koskevat toimihenkilöitä.

Toimihenkilön työtehtävien muuttuessa siten, että siitä seuraa henkilöstöryhmä- muutos, työnantajan on informoitava luottamusmiestä.

Pöytäkirjamerkintä

Sopimusosapuolet sitoutuvat tarvittaessa ohjeistamaan yrityksiä ylemmän toimihenkilön ja toimihenkilön rajanvetoon liittyvissä soveltamisalakysymyksissä. Sopijaosapuolet korostavat

henkilöstöryhmäjaottelun johdonmukaista soveltamista. Sopija- osapuolet sitoutuvat tarvittaessa tarkastelemaan soveltamisalaa koskevaa kirjausta.

2 § Työnantajan ja toimihenkilön yleiset velvollisuudet ‌

Työnantajalla on oikeus johtaa, jakaa ja valvoa työtä. Uudelle toimihenkilölle selvitetään sovellettava työehtosopimus ja sen neuvottelujärjestelmä sekä toi- mihenkilöiden edustajat.

3 § Työsuhde ‌

Koeajan pituus määräytyy kulloinkin voimassa olevan työsopimuslain mukai- sesti. Koeajan kuluessa työsopimus voidaan purkaa kummaltakin puolen irtisa- nomisaikaa noudattamatta. Koeaikaehdon voimassaolo edellyttää sen kirjaa- mista työsopimukseen.

Työsuhteen ehtoja voidaan muuttaa, jos molemmat osapuolet siitä sopivat. Jos asiasta ei voida sopia, voidaan muutos toteuttaa, mikäli sille on irtisanomiseen oikeuttava peruste ja noudatetaan irtisanomisaikaa.

Toimihenkilö voidaan toimihenkilöasemansa säilyttäen siirtää toiseen tehtä- vään. Jos se merkitsee huononnusta hänen etuihinsa, tulee tässäkin tapauk- sessa olla edellä mainittu peruste ja noudattaa 4 §:n mukaista irtisanomisaikaa.

Pöytäkirjamerkintä:

Työsopimus voidaan sopia määräaikaiseksi työsopimuslain 1 luvun

3.2 §:n mukaisesta perustellusta syystä. Tämä määräaikaisuuden peruste tulee joko mainita kirjallisessa työsopimuksessa tai selvit- tää työsopimuslain mukaisessa työnteon keskeisten ehtojen selvi- tyksessä.

4 § Työsuhteen päättyminen ‌

Työsopimusta irtisanottaessa noudatetaan työnantajan osalta seuraavia irtisa- nomisaikoja, ellei muusta irtisanomisen yhteydessä sovita:

Irtisanomisaika	Työsuhteen yhdenjaksoinen kesto
14 päivää	enintään vuosi
kuukausi	yli vuosi ja enintään 4 vuotta
2 kuukautta	yli 4 vuotta ja enintään 8 vuotta
4 kuukautta	yli 8 vuotta ja enintään 12 vuotta
6 kuukautta	yli 12 vuotta

Toimihenkilön irtisanoessa työsopimuksen noudatetaan seuraavia irtisanomis- aikoja, ellei muusta irtisanomisen yhteydessä sovita:

Irtisanomisaika	Työsuhteen yhdenjaksoinen kesto
14 päivää	enintään 5 vuotta
kuukausi	yli 5 vuotta

Työnantajalla on työsopimuslain 6 luvun 6 §:n mukainen takaisinottovelvollisuus taloudellistuotannollisissa irtisanomisissa, jollei irtisanomisen yhteydessä toimi- henkilö ole kirjallisesti ilmoittanut tai sopinut sen rajoittamisesta tai poistami- sesta. Tämä ilmoitus tai sopimus on annettava tiedoksi luottamusmiehelle.

Koeaikana ei noudateta yllä mainittuja irtisanomisaikoja.

Työnantaja tai toimihenkilö voi halutessaan sisällyttää lomakauden aikana irti- sanomisaikaan edellisen lomanmääräytymisvuoden aikana ansaitun, vielä pitä- mättömän vuosiloman.

5 § Lomauttaminen ‌

Työnantaja ja luottamusmies voivat lomautustilanteessa sopia paikallisesti tästä määräyksestä poikkeavasti.

Toimihenkilöllä on oikeus ottaa vastaan lomautusaikana muuta työtä.

Ilmoitus on annettava tiedoksi toimihenkilöiden edustajalle. Jos lomautus koh- distuu vähintään 10 toimihenkilöön, työnantajan on ilmoitettava tästä myös työ- voimaviranomaiselle.

Jos lomautus on tapahtunut toistaiseksi, on työnantajan ilmoitettava lomaute- tulle toimihenkilölle työn alkamisesta vähintään seitsemän päivää aikaisemmin.

Toimihenkilö saa lomautuksen aikana irtisanoa työsopimuksensa sen kestosta riippumatta ilman irtisanomisaikaa. Jos lomautuksen päättyminen on toimihen- kilön tiedossa, tätä oikeutta ei kuitenkaan ole lomautuksen päättymistä edeltä- vän seitsemän päivän aikana.

Jos työnantaja irtisanoo lomautetun toimihenkilön työsopimuksen päättymään lomautuksen aikana tai sen jälkeen, toimihenkilöllä on oikeus saada irtisano- misajan palkkansa.

Samanlainen oikeus on toimihenkilöllä, joka irtisanoo työsopimuksensa

lomautuksen kestettyä yhdenjaksoisesti vähintään 200 päivää.

Mikäli työnantajalle ilmaantuu lomautusilmoitusaikana uutta työtä, lomautusil- moituksen merkitys poistuu ja myöhemmin toimeenpantavien lomautusten on perustuttava uusiin lomautusilmoituksiin.

Mikäli lomautusilmoitusaikana ilmaantunut uusi työ on luonteeltaan tilapäistä, voidaan lomautuksen alkamisajankohtaa siirtää vain kerran uutta lomautusil- moitusta antamatta ja enintään sillä määrällä, jonka lomautusilmoitusaikana il- maantunut työ kestää. Siirto ei kuitenkaan voi kestää uutta lomautusilmoitusta antamatta yli neljää kuukautta.

Lomautuksen tilapäinen keskeyttäminen edellyttää työnantajan ja toimihenkilön välistä sopimista.

6 § Palkkamääräykset ‌

7 § Osa-ajan palkka ‌

Laskettaessa osa-ajalta maksettavan palkan suuruutta, saadaan tunnilta mak- settava palkka jakamalla kuukausipalkka luontoisetuineen asianomaiseen kuu- kauteen sisältyvien työtuntijärjestelmän mukaisten säännöllisten työtuntien lu- kumäärällä. Poissaolo voidaan myös korvata vastaavalla määrällä työtunteja.

Soveltamisohje:

Osa-ajan palkka maksetaan esimerkiksi silloin, kun työsuhde aikaa tai päättyy muuna ajankohtana kuin palkanmaksukauden alussa tai lopussa taikka milloin toimihenkilö on ollut poissa työstä eikä työn- antaja ole velvollinen maksamaan poissaoloajalta palkkaa.

Ellei poissaoloa korvata tekemällä vastaava määrä työtunteja, menetellään seu- raavasti:

Poissaolopäivä/-tunti

− Lasketaan kuukauteen sisältyneet työvuoroluettelon mukaiset säännölliset

työpäivät/-tunnit

− Kuukausipalkka jaetaan työpäivien/-tuntien lukumäärällä = poissaolopäivän/-tunnin palkka

− Poissaolopäivän/-tunnin palkka vähennetään kuukausipalkasta = osa-ajan palkka

8 § Työaika ‌

1. Säännöllisen työajan pituus

Säännöllinen työaika on 7,5 tuntia päivässä ja 37,5 tuntia viikossa, jollei ennen tämän työehtosopimuksen solmimista ole sovittu 8 tunnin säännölli- sestä työajasta päivässä ja 40 tunnin viikkotyöajasta tai lyhyemmästä työ- ajasta. Paikallisesti voidaan sopia työajan pituudesta toisin.

Paikallisesti voidaan työehtosopimuksen neuvottelujärjestyksen mukaisesti sopia siirtymisestä 37,5 tunnin työviikosta 40 tunnin työviikkoon. Sopimus on tehtävä edellisen vuoden loppuun mennessä. Sopimus on vuosittain ir- tisanottavissa kahden kuukauden irtisanomisajalla siten, että sopimus lop- puu kalenterivuoden päättyessä. Sopimus voidaan tehdä seuraavien A- tai B-vaihtoehdon mukaisesti:

A-vaihtoehto:

a) Siirryttäessä 40-tuntiseen työviikkoon toimihenkilön kuukausipalkkaa korotetaan 2,7 %. Xxxxxxxxxxxxx siirtyessä takaisin 37,5-tuntiseen työ- viikkoon, alennetaan hänen kuukausipalkkaansa 2,6 %.

b) 40-tuntiseen työaikamuotoon siirtymisen jälkeen noudatetaan tämän pykälän 5 A- tai 5 B-kohtaa.

B-vaihtoehto:

a) Xxxxxxxxxxxxx tehtyä 170 säännöllistä 8 tunnin työpäivää hänelle an- netaan vapaata 100 tuntia.

b) Vapaan antamisessa noudatetaan tämän sopimuksen liitteessä mai- nittuja periaatteita. B a) kohdassa tarkoitettuja päiviä laskettaessa so- velletaan, mitä liitteessä on määrätty työssäoloon rinnastettavista päi- vistä.

c) Edellä B a) kohdassa mainitusta vapaasta vähennetään 30 arkipäivää ylittävä vuosiloma ja kaikki muut vuotuista työaikaa muutoin lyhentä- vät vapaapäivät paitsi kirkolliset juhlapyhät, juhannusaatto, itsenäi- syyspäivä, jouluaatto, uudenvuodenpäivä, vapunpäivä sekä joulun ja pääsiäisen jälkeinen lauantai.

d) 37,5 tunnin työviikon piiriin kuuluvaa jaksoa ei saa jakaa kahta use- ampaan osaan, ellei toisin sovita.

e) Työajan tasaamisjärjestelmä laaditaan vuodeksi eteenpäin, ellei toisin sovita.

f) Xxxxxx toimihenkilö ei ole ehtinyt tehdä 170 säännöllistä 8 tunnin työ- päivää työsuhteen päättymiseen mennessä tai 40-tuntinen työviikko- jakso on muusta syystä katkennut ennen sanotun ansainnan täytty- mistä, toimihenkilölle annetaan työajan tasaamisjärjestelmän mukai- sesta 7,5 tuntia ylittävästä vuorokautisesta työajasta vastaava vapaa tai hänelle maksetaan siitä 50 %:lla korotettu palkka. Tällöinkin ote- taan huomioon mahdollinen edellä kohdan B a) mukainen suhteelli- nen vähennys.

2. Keskimääräinen säännöllinen työaika

Työnjohto-oikeuteen perustuen

Keskimääräisen säännöllisen viikkotyöajan käyttöönottaminen edellyttää työajan tasoittumisjärjestelmän laatimista vähintään ajaksi, jonka kuluessa viikoittainen säännöllinen työaika tasoittuu asianomaisella alalla yleisessä työaikamuodossa sovittuun keskimäärään, enintään 40 tuntiin viikossa:

− Päivätyössä 6 viikon pituisena ajanjaksona yrityksen toimintojen vält- tämättömästi sitä vaatiessa

− Keskeytyvässä kaksivuorotyössä enintään 9 viikon pituisena ajanjak- sona

− Keskeytyvässä ja keskeytymättömässä kolmivuorotyössä sekä jatku- vassa vuorotyössä enintään vuoden pituisena ajanjaksona

− Säännöllinen vuorokautinen työaika ei saa ylittää 8 tuntia

− Sekä vuoro- että päivätyössä tasoittumisjaksoon tulee sisältyä keski- määrin kaksi vapaapäivää viikkoa kohti.

Paikallisesti sopien

Paikallisesti sopimalla voidaan työaika järjestää myös siten, että se on kes- kimäärin työehtosopimuksessa määrätyn vuorokautisen ja viikoittaisen työ- ajan pituinen.

Tasoittumisjakso on enintään yksi vuosi. Työajan tasoittaminen näihin mää- riin voi tapahtua myös antamalla viikkolevon lisäksi kokonaisia vapaapäiviä.

Paikallisesti sopimalla voidaan vuorokautista säännöllistä työaikaa piden- tää enintään kahdella tunnilla. Viikoittaisen säännöllisen työajan enimmäis- määrä on tällöin 50 tuntia.

Jos työtä tehdään useampana kuin viitenä päivänä viikossa, säännöllinen viikoittainen työaika on enintään 48 tuntia.

Säännöllinen viikoittainen ja vuorokautinen työaika voidaan paikallisesti so- pia edellä mainituista enimmäismääristä poiketen, mikäli työaikajärjeste- lystä ilmoitetaan liitoille. Vuorokautinen säännöllinen työaika voi tällöin olla enintään 12 tuntia. Tasoittumisjakso on enintään yksi vuosi.

Yksittäisellä toimihenkilöllä on perustellusta henkilökohtaisesta syystä oi- keus noudattaa aikaisempaa työaikaansa ja siirtyä takaisin perustyöaikaan. Tällöin hänen tulee ilmoittaa siitä työnantajalle vähintään kolme päivää en- nen, ellei paikallisesti toisin sovita.

Jos työsuhde tässä työaikamuodossa päättyy tai palkanmaksu keskeytyy kesken tasoittumisjakson, maksetaan tai vähennetään palkasta normaalin säännöllisen työajan ylittävät tai alittavat tunnit peruspalkan mukaan.

Työviikko vaihtuu maanantain ensimmäisen työvuoron alkaessa ja työvuo- rokausi työviikon alkamisajankohtaa vastaavana kellonaikana, ellei paikal- lisesti toisin sovita.

Erilaisten työaikajärjestelyjen käyttöönottoa suunniteltaessa on tarkoituk- senmukaista selvittää myös mahdollisuudet liukuvan työajan käyttöön otta- miseen. Liukuvaan ja porrastettuun työaikaan voidaan siirtyä, mikäli siitä sovitaan paikallisesti.

Työvuoroluettelo

Työvuoroluettelo on laadittava vähintään kolmeksi viikoksi kerrallaan, ellei paikallisesti luottamusmiehen kanssa toisin sovita. Työvuoroluettelossa on mainittava työn alkamis- ja päättymisaika.

Työvuoroluetteloon tulevista pysyvistä muutoksista on ilmoitettava asian- omaisille toimihenkilöille ja luottamusmiehelle mahdollisimman ajoissa ja viimeistään kaksi viikkoa ennen muutoksen voimaantuloa, ellei paikallisesti toisin sovita. Jos muutos koskee useampaa toimihenkilöä, työnantajan ja kyseisten toimihenkilöiden luottamusmiehen on etukäteen käsiteltävä py- syvä työvuoromuutos. Jos luottamusmiestä ei ole valittu, muutos käsitel- lään niiden toimihenkilöiden kanssa, joita asia koskee.

3. Työaikajoustot ja pidennetty säännöllinen työaika

a) Työajan enimmäismäärän tasoittumisjakso on enintään 12 kuukautta.

b) Liukuvan työajan seurantajaksona voidaan käyttää 12 kuukautta.

c) Työaikapankki

Osapuolet suosittelevat työaikapankin käyttämistä silloin, kun on tar- vetta työaikajoustoihin. Työaikapankin keskeisenä tarkoituksena on mahdollistaa työn tekeminen joustavasti yrityksen ja henkilöstön tarpei- den mukaan. Työaikapankkijärjestelmän käyttöönotosta sovitaan paikallisesti. Sopimus on tehtävä kirjallisesti.

d) Joustotyöaika

Työaikalain 13 §:n mukaisesta joustotyöajasta sovittaessa otetaan huomioon, että joustotyön aikana tehty työaika tasataan työehtosopi- muksen mukaiseen työaikamuotokohtaiseen vuotuiseen työaikaan. Joustotyöajan tasoittumisjakso on enintään 26 viikkoa. Joustotyön ajalta ei makseta työaikaan liittyviä korvauksia siltä osin, kun toimihen- kilö saa päättää työajan sijoittelusta ja työskentelypaikasta.

e) Viikkolepo

Viikkolevon katsotaan toteutuvan myös silloin, kun viikkolepo jakautuu kahdelle viikolle seitsemän päivän jaksolle, kunhan enin osa viikkole- vosta sijoittuu sen kalenteriviikon puolelle, jonka viikkolevosta on kyse.

f) Koulutustilaisuudet 8 tuntia kalenterivuodessa

Työnantaja voi osoittaa toimihenkilölle säännöllisen vuosittaisen työ- ajan lisäksi työn suorittamisen kannalta tarpeellista lisä-, täydennys-, laitteisto-, työhyvinvointi- tai turvallisuuskoulutusta tai tuottavuuden, te- hokkuuden ja laadun parantamiseksi työpaikalla tai työnantajan osoit- tamassa paikassa järjestettäviä kehittämistilaisuuksia enintään 8 tun- tia kalenterivuodessa.

Tämä aika on säännöllistä työaikaa, joka voidaan teettää työehtosopi- muksessa sovitun säännöllisen vuosittaisen työajan lisäksi. Koulutuk- sen tai kehittämistilaisuuden ajalta maksetaan säännöllisen työajan palkkaa vastaava palkka mahdollisine työaika- ja olosuhdelisineen.

Koulutus tai kehittämistilaisuudet voidaan toteuttaa siten, että työvuoro pitenee koulutuksen tai kehittämistilaisuuden keston verran, kuitenkin enintään kahdella tunnilla päivässä. Koulutus tai kehittämistilaisuus voidaan toteuttaa myös kokonaisena päivänä. Koulutusta tai kehit- tämistilaisuutta ei voida sijoittaa arkipyhäpäiville.

Muutoin koulutustoiminnan osalta noudatetaan liittojen välisen yhteis- toimintasopimuksen määräyksiä.

Koulutustilaisuuksia järjestettäessä on huolehdittava siitä, että ao. toi- mihenkilöille tulee riittävän pitkä päivittäinen lepoaika.

9 § Lisätyö ‌

Lisätyöllä tarkoitetaan työtä, jota työnantajan aloitteesta ja toimihenkilön suos- tumuksella tehdään yli sovitun työajan sen kuitenkaan ylittämättä 8 §:n 1. koh- dan ja 9 §:n mukaisia säännöllisen työajan enimmäismääriä.

Lisätyötä esiintyy seuraavissa muodoissa:

a) Päivittäisenä lisätyönä, tavallisesti vain 0,5 tuntia päivässä,

b) Vapaapäivänä tavallisesti enintään 2,5 tuntia, milloin lisätyötä ei lainkaan ole tehty viikon aikana tai

c) Aina 40 tuntiin saakka viikkoa kohti, milloin toimihenkilö on viikon aikana ollut poissa työstä.

Sovellettaessa keskimääräistä viikkotyöaikaa, lisätyötä on se säännöllisen so- vitun viikkotyöajan lisäksi tehty työ, mikä koko jakson kuluessa keskimäärin alit- taa 40 tuntia viikkoa kohti.

Toimihenkilölle maksetaan työtuntijärjestelmän mukaisen vuorokautisen tai vii- koittaisen työajan ylittävästä lisätyöstä korvaus kuten vuorokautisesta tai viikoit- taisesta ylityöstä on sovittu. Lisätyö ei ole ylityötä.

Paikallisesti voidaan sopia lisätyökorvauksen tai koko lisätyön ajalta ansaitun palkan vaihtamisesta joustovapaaseen. Joustovapaan osalta menetellään muu- toin vuosilomalain 27 §:n (säästövapaa) mukaisesti, mutta joustovapaan ajan- kohdasta on sovittava. Joustovapaasta ei makseta lomarahaa.

10 § Ylityö ‌

1. Ylityön käsite

Ylityöksi luetaan työ, jota työnantajan aloitteesta ja toimihenkilön suostu- muksella tehdään laissa säädettyjen säännöllisen työajan enimmäismää- rien lisäksi.

Keskimääräistä työaikaa käytettäessä ylityötä on työ, jota tehdään työtunti- järjestelmän mukaisten säännöllisten työtuntien lisäksi, ei kuitenkaan siltä osin kuin työaika on keskimäärin lyhyempi kuin 8 tuntia vuorokaudessa ja 40 tuntia viikossa.

Xxxxxxx toimihenkilö ei ole lakiin tai työehtosopimukseen perustuen voinut tehdä säännöllistä viikkotyöaikaa vastaavaa tuntimäärää ja hän joutuu tu- lemaan työtuntijärjestelmän mukaisena vapaapäivänään työhön, korvataan vapaapäivänä tehty työ siten kuin viikoittaisesta ylityöstä on sovittu.

Jos toimihenkilö siirtyy kesken työviikon työaikamuodosta toiseen tai työ- vuorosta toiseen, katsotaan viikoittaiseksi ylityöksi työ, joka ylittämättä säännöllistä vuorokautista työaikaa ylittää 40 tuntia viikossa.

Jos toimihenkilön suorittama työ jatkuu vuorokauden tai työvuorokauden vaihteen yli, katsotaan työ lisä- ja ylityökorvausta laskettaessa edellisen vuorokauden työksi siihen asti, kunnes toimihenkilön säännöllinen työvuoro normaalisti alkaa. Näitä tunteja ei tällöin oteta huomioon jälkimmäisen vuo- rokauden säännöllistä työaikaa laskettaessa.

Paikallisesti sovittaessa voidaan neljän kuukauden tarkastelujakson sijasta sopia yli töiden enimmäismäärien tarkastelujaksoksi yksi vuosi.

2. Ylityökorvaukset

Vuorokautisesta ylityöstä maksetaan kahdelta ensimmäiseltä tunnilta 50 prosentilla sekä seuraavilta tunneilta 100 prosentilla korotettu palkka. Vii- koittaisesta ylityöstä maksetaan kahdeksalta ensimmäiseltä tunnilta 50 pro- sentilla sekä seuraavilta tunneilta 100 prosentilla korotettu palkka.

Lauantaipäivänä sekä pyhä- ja juhlapäivän aattona tehdystä vuorokauti- sesta ylityöstä maksetaan kaikilta tunneilta 100 prosentilla korotettu palkka.

Pääsiäislauantaina, juhannusaattona ja jouluaattona tehdystä viikoittai- sesta ylityöstä maksetaan kaikilta tunneilta 100 prosentilla korotettu palkka.

Ylityökorotus tai koko palkka ylityön ajalta voidaan maksaa kiinteänä kuu- kausikorvauksena tai vaihtaa vastaavaan vapaaseen, jos siitä on sovittu asianomaisen toimihenkilön kanssa. Vapaa-aika on annettava ja otettava kuuden kuukauden kuluessa ylityön tekemisestä.

Paikallisesti voidaan sopia ylityökorvauksen tai koko ylityön ajalta ansaitun palkan vaihtamisesta joustovapaaseen. Joustovapaan osalta menetellään muutoin vuosilomalain 27 §:n (säästövapaa) mukaisesti, mutta joustova- paan ajankohdasta on sovittava. Joustovapaasta ei makseta lomarahaa.

3. Ylityöjakajat ja peruspalkka

Laskettaessa ylityöstä maksettavaa korotettua palkkaa on peruspalkka las- kettava siten, että kuukausipalkka luontoisetuineen jaetaan luvulla 160 sil- loin, kun säännöllinen työaika on 40 tuntia viikossa, ja luvulla 158 silloin, kun säännöllinen työaika on 37,5 tuntia viikossa.

Säännöllisen työajan ollessa jokin muu, käytetään jakajana vastaavasti las- kettua säännölliseen työhön tosiasiallisesti keskimäärin kuukaudessa käy- tettyä työtuntien lukumäärää. Keskeytyvässä kolmivuorotyössä käytetään kuukausipalkan jakajana lukua 155 ja keskeytymättömän kolmivuorotyön osalta lukua 149.

4. Ruokailumahdollisuus

Toimihenkilön jäädessä säännöllisen työajan päätyttyä ylityöhön, jonka ar- vioidaan kestävän vähintään kaksi tuntia, on pidettävä kohtuullisena, että hänelle varataan mahdollisuus pitää ruokailun kannalta välttämätön tauko tai tilaisuus ruokailla työn lomassa.

Toimihenkilölle, joka on tehnyt arkipyhäviikolla työtä enemmän kuin kysei- sen arkipyhäviikon työaika edellyttää, korvataan ylittävät tunnit, kuten viik- koylityöstä on sovittu, mikäli sitä ei ole korvattava vuorokautisena ylityönä. Tämä ei kuitenkaan koske keskeytymätöntä vuorotyötä, jossa on toisenlai- nen työajan tasaamisjärjestelmä.

5. Aloittamis- ja lopettamistyöt

Xxxxxxx aloittamis- ja lopettamistöistä aiheutuu vuorokautista ylityötä, on siitä maksettava korvaus. Tämän vuoksi on tarpeellista, että paikallisesti selvi- tetään ne tehtävät, joissa aloittamis- ja lopettamistyötä esiintyy. Samalla tu- lee selvittää myös se, miten po. työt kussakin tapauksessa korvataan. Aloit- tamis- ja lopettamistöitä ei huomioida laskettaessa ylitöiden enimmäismää- riä.

11 § Sunnuntaityö ‌

Sunnuntaityöllä tarkoitetaan sunnuntaina, muuna kirkollisena juhlapäivänä, va- punpäivänä ja itsenäisyyspäivänä tehtyä työtä. Siitä maksetaan muun siitä ajalta tulevan palkan lisäksi sunnuntaityökorotuksena yksinkertainen perus- palkka.

Jos sunnuntaina tehty työ on lisä- tai ylityötä, maksetaan siitä korvaus asian- omaisten lisä- ja ylityötä koskevien säännösten mukaan sekä lisäksi edellä ole- van kohdan 1 mukaisena sunnuntaityökorotuksena yksinkertainen peruspalkka.

Sunnuntaityökorotus tai koko palkka sunnuntaityön ajalta voidaan maksaa kiin- teänä kuukausikorvauksena tai vaihtaa vastaavaan vapaaseen, jos siitä sovi- taan asianomaisen toimihenkilön kanssa. Vapaa-aika on annettava ja otettava kuuden kuukauden kuluessa ylityön tekemisestä.

Uudenvuoden-, loppiais-, pitkäperjantain-, 1. ja 2. pääsiäis-, vappu-, helators- tai-, helluntai-, juhannus-, pyhäin-, itsenäisyys- sekä 1. ja 2. joulupäivänä mak- setaan klo 06.00 lähtien 24 tunnin aikana kaikille ko. päivänä työssä oleville 200

%:lla korotettu palkka. Siihen sisältyy mahdollinen sunnuntaityökorotus.

Uudenvuoden-, loppiais-, pitkäperjantain-, pääsiäis-, vappu-, helatorstai, hellun- tai-, juhannus-, pyhäin-, itsenäisyys- sekä joulupäivän aattoina työskenteleville maksetaan vuorotyössä tai säännöllisessä ilta- ja yötyössä työskenteleville aa- ton korvausta ilta- ja yövuorossa 100 %:lla korotettu palkka ja aamuvuoron osalta 20 %:lla korotettu palkka. Korvaus ei sisällä mahdollisia yli- ja sunnuntai- työkorotuksia.

Pöytäkirjamerkintä:

Edellisessä kohdassa määrättyjä korvauksia maksetaan vain silloin kun työskentely tapahtuu sellaisessa teollisuuslaitoksessa, jossa makse- taan aattokorvauksia.

12 § Vuorotyö sekä ilta- ja yötyö ‌

1. Vuorotyössä tulee työvuorojen säännöllisesti vaihtua ja enintään neljän vii- kon pituisin ajanjaksoin muuttua. Toimihenkilö voi kuitenkin, milloin niin so- vitaan, työskennellä jatkuvasti samassa vuorossa. Vuorotyöksi katsotaan myös työ, jossa vuorot vaihtuvat siten, että perättäiset vuorot menevät enintään tunnin päällekkäin tai niillä on enintään tunnin väli ja jossa vuorot muuttuvat etukäteen määrätyllä tavalla. Laboratorioalan erityisolosuhteet huomioon ottaen vuorotyöksi katsotaan kuitenkin kaikki työ, jota tehdään säännöllisesti käytännössä kaikkina vuorokaudenaikoina tai kaksivuoro- työssä klo 06.00 ja 22.00 välisenä aikana. Näin ollen ei se seikka, että työ- vuorojen väli poikkeaa edellä sanotusta estä työn käsittämistä vuorotyöksi.

2. Vuorotyössä maksetaan vuorotyölisää, jonka suuruus tunnilta on 1.6.2022 alkaen iltavuorossa 15 %, kuitenkin vähintään 165 s/h ja yövuorossa 30 % henkilön tuntipalkasta kuitenkin vähintään 328 s/h.

Vuorotyö ei pääsääntöisesti kuulu ylemmän toimihenkilön tehtävään. Jos ylemmän toimihenkilön työnkuvaan kuuluu vuorotyötä, se otetaan huomi- oon hänen palkassaan.

3. Vuorotyössä olevalle toimihenkilölle maksetaan ylityön ajalta sen vuoron mukainen vuorotyölisä, jonka aikana ylityö tehdään. Xxxxxxx toimihenkilö kaksivuorotyössä jää iltavuoron jälkeen ylityöhön, maksetaan hänelle yli- työstä vuorotyölisä yövuoron mukaan.

4. Xxxxxxx työ ei ole vuorotyötä, ylityötä tai hätätyötä ja toimihenkilö joutuu te- kemään sitä klo 18-22, katsotaan tällainen työ iltatyöksi sekä klo 22-06 tehty työ yötyöksi. Tällaisesta työstä maksetaan samansuuruinen lisä, kuin mikä olisi ollut iltavuoro- tai yövuorolisä tuosta työstä, jos se olisi ollut vuorotyötä.

Ylempien toimihenkilöiden tehtäviin kuuluva yötyö on yleensä kausiluon- teista. Tällöin yötyö korvataan tämän työehtosopimuksen määräysten mu- kaisesti.

5. Milloin ilta- tai yötyössä oleva toimihenkilö jää työvuoronsa jälkeen ylityö- hön, maksetaan säännöllisen työajan mukaan määräytyvä ilta- tai yötyölisä myös ylityön ajalta, enintään kello 06 saakka.

6. Vuorotyökorvaus voidaan maksaa myös erillisenä kiinteänä kuukausikor- vauksena. Tällöin tulee kuukausikorvauksen suuruus määrätä vähintään sopimuksessa mainittuja prosenttimääriä perusteena käyttäen.

7. Yli- ja sunnuntaityöstä mahdollisesti maksettava vuorotyölisä on suoritet- tava samalla tavalla korotettuna kuin muukin siltä ajalta maksettava palkka.

Keskeytymätön kolmivuorotyö

1. Säännöllinen työaika keskeytymättömässä kolmivuorotyössä on 8 tuntia vuorokaudessa ja keskimäärin 33,4 (4 viikon vuosilomalla 33,9) tuntia vii- kossa. Niiden toimihenkilöiden, joilla on oikeus 30 vuosilomapäivään, vuo- sityöaika on 1576 tuntia ja niiden toimihenkilöiden, joilla on oikeus 24 päi- vän vuosilomaan, vuosityöaika on 1600 tuntia.

2. Työajan tasoittumisjakso on enintään vuosi, jonka kuluessa työajan tulee tasoittua keskimäärin 1 kohdan mukaiseen työaikaan. Mikäli työaika ei ta- soittumisjakson päättyessä tasoitu em. keskimäärään, toimihenkilö voi ha- lutessaan pitää vapaana em. ylitteen puolen vuoden kuluessa tasoittumis- jakson päättymisestä. Tällöin vapaata annetaan yksi tunti kustakin sellai- sesta ylitteen työtunnista, jonka toimihenkilö haluaa vaihtaa vapaaseen.

3. Työtä varten tulee ennakolta laatia työtuntijärjestelmä ajaksi, jonka kulu- essa viikoittainen työaika tasoittuu 1 kohdassa mainittuun keskimäärään viikossa. Työtuntijärjestelmän laatimisen ja muuttamisen osalta noudate- taan muutoin työehtosopimuksen määräyksiä.

4. Kolmivuorotyössä varataan toimihenkilöille tilaisuus ateriointiin työn lo- massa, tähän tarkoitukseen varatussa paikassa.

5. Siirryttäessä työaikamuodosta toiseen määräytyy työaika siirron jälkeen ky- seistä työaikamuotoa koskevien määräysten mukaan. Toimihenkilön teh- dessä keskeytymätöntä kolmivuorotyötä vain osan vuodesta, määräytyy vuosityöaika keskeytymättömässä kolmivuorotyössä ja päivätyössä tehdyn työajan suhteessa.

6. Keskeytymättömässä kolmivuorotyössä lasketaan osa-ajan palkanjakaja 21 työpäivän mukaisesti kaikkina kuukausina. Tuntipalkkaa laskettaessa käytetään kuukausipalkan jakajana lukua 146.

7. Työ, joka ylittää asianomaisen työviikon työtuntijärjestelmän mukaisen työ- ajan, korvataan siten kuin työehtosopimuksessa ylityöstä on sovittu. Milloin tarpeellisesta aloittamis- ja lopettamistöistä aiheutuu vuorokautista ylityötä, on siitä maksettava ylityökorvaus tai kiinteä kuukausikorvaus.

Paikallisesti voidaan sopia myös muusta korvaustavasta.

8. Toimihenkilölle annetaan 5.5.-21.9. välisenä aikana 30 vuorokauden yhtä- jaksoinen vapaa, joka on vuosilomaa kaikkien niiden päivien osalta, jotka vuosilomalain mukaan katsotaan lomapäiviksi. Loppuosa vuosilomasta an- netaan 30.4. mennessä siten, että jaksoon sisältyy 14 vuorokauden yhtä- jaksoinen vapaa. Paikallisesti voidaan sopia vuosilomien sijoittelusta toisin.

9. Työtuntijärjestelmän mukaisia vapaapäiviä pidetään työssäolopäivien ve- roisina vuosilomaa määrättäessä, kuitenkin vähennettynä asianomaiseen kalenterikuukauteen sisältyvien päivätyöntekijöiden tavanomaisten vapaa- päivien lukumäärällä.

10. Keskeytymätöntä 3-vuorotyötä tekevälle toimihenkilölle työehtosopimuk- sen mukaan maksettava juhlapyhäkorvaus otetaan huomioon vuosiloma- palkkaa tai -korvausta laskettaessa samoin kuin vuorotyölisät.

11. Jos ammatillista koulutusta järjestetään sellaiseen aikaan, että esim. yö- vuorossa oleva toimihenkilö joutuu tulemaan vapaa-aikanaan ao. tilaisuu- teen, on hänelle tältä ajalta maksettava peruspalkan mukainen korvaus taikka annettava muulloin vastaava vapaa-aika. Jos toimihenkilö joutuu en- nen tai jälkeen työvuoronsa tulemaan työnantajan määräämään ammatilli- seen koulutukseen, maksetaan koulutusajalta ylityökorvaus, ellei paikalli- sesti toisin sovita.

12. Työvuorojärjestelmiä laadittaessa on otettava huomioon toimihenkilöiden tarve yhdenjaksoisiin vapaisiin.

13. Vähintään 12 tunnin, mutta enintään 72 tunnin ennakkoilmoitusajalla teh- dystä vuorotyöstä maksetaan 100 %:lla korotettu palkka (sisältää mahdol- lisen ylityökorvauksen) vuorotyön käynnistymisestä lukien 3 ensimmäisen työvuorokauden ajalta. Mikäli em. työvuorot puretaan 6 kuukauden kulu- essa vuorojen kokoamisesta, maksetaan toimihenkilöille päivätyössä teh- dyiltä työtunneilta 20 %:lla korotettua palkkaa enintään 2 kuukautta päivä- työhön siirtymisestä. Paikallisesti voidaan tämän pykälän määräyksistä so- pia toisin.

14. Näillä määräyksillä ei huononneta aiemmin sovittuja työpaikkakohtaisia jär- jestelyjä.

13 § Lepoajat ja viikkolepokorvaus ‌

Työaika on järjestettävä niin, että toimihenkilö saa kerran viikossa 35 tuntia kes- tävän vapaan, joka on mikäli mahdollista sijoitettava sunnuntain yhteyteen. Vii- koittainen vapaa-aika voidaan järjestää keskimäärin 35 tunniksi 14 vuorokau- den ajanjakson aikana. Vapaa-ajan tulee olla kuitenkin vähintään 24 tuntia vii- kossa.

Vuorokausilepo annetaan jokaisen työvuoron alkamista seuraavan 24 tunnin ai- kana vähintään 11 tunnin mittaisena, jollei paikallisesti toisin sovita.

Milloin työ on järjestetty kuutta tuntia pitempiin vuoroihin, on toimihenkilölle an- nettava vähintään puoli tuntia kestävä lepoaika tai tilaisuus aterioida työn ai- kana.

14 § Työajan tasaaminen ja vapaapäivät ‌

Viikkoa kohti annettava toinen vapaapäivä voi olla kiinteä viikonpäivä, joka on lauantai, tai ellei se ole mahdollista, maanantai, taikka vaihtuva viikonpäivä, jos työtä tehdään vähintään kuutena päivänä viikossa.

Jos työssä noudatetaan keskimääräistä viikkotyöaikaa, vapaapäivät ajoitetaan

siten, että jaksoon tulee niin monta vapaapäivää, että työaika jakson kuluessa tasoittuu säännölliseen viikkotyöaikaan.

Ellei vapaapäiviä voida ennakoida, tasoittumisvapaan antamisesta on ilmoitet- tava vähintään kahta viikkoa etukäteen.

15 § Arkipyhäviikot ‌

Arkipyhäviikolla on arkipäiväksi sattuvan juhlapäivän aaton ja lauantain sään- nöllinen työaika sama kuin muina arkipäivinä.

Vapaapäiviä ovat kuitenkin:

− uudenvuodenpäivän viikon lauantai

− loppiaisviikon lauantai

− pääsiäislauantai

− pääsiäisen jälkeinen lauantai

− vapunpäivän viikon lauantai

− juhannusaatto

− helatorstaiviikon lauantai

− itsenäisyyspäiväviikon lauantai

− jouluaatto

− joulun jälkeinen lauantai

Mikäli tuotannolliset syyt edellyttävät työskentelyä mainittuina vapaapäivinä, va- paapäivän menettäminen korvataan säännöllisenä työaikana annettavilla va- paapäivillä tai korvaamalla rahana kuten viikkoylityö. Korvaamistapaa koskevat kysymykset tulisi selvittää etukäteen.

16 § Hälytysluontoinen työ ja puhelinohjeet ‌

1. Hälytysluontoisessa työssä työ tehdään hälytyskutsun perusteella ja toimi- henkilö joutuu tulemaan työhön säännöllisen työaikansa ulkopuolella hänen jo poistuttuaan työpaikalta.

2. Hälytysrahan suuruus määräytyy kutsun antamisajankohdan perusteella seuraavasti:

a) kahden tunnin peruspalkka, jos kutsu annetaan klo 16.00 mennessä päättyvällä säännöllisellä työajalla tai työajan jälkeen ennen klo 21.00 ja

b) kolmen tunnin peruspalkka, jos kutsu annetaan klo 21.00 ja 06.00 vä- lisenä aikana.

3. Milloin kutsu hälytysluontoiseen työhön on annettu klo 21.00 ja 06.00 väli- senä aikana, maksetaan työhön käytetyltä ajalta 100 prosentilla korotettu

peruspalkka, mihin sisältyvät mahdolliset ylityökorotukset.

4. Lyhyemmästä kuin yhden tunnin pituisesta hälytysluontoisesta työstä mak- setaan kuitenkin yhden tunnin palkka.

5. Hälytysluontoista työtä ei voida korvata lyhentämällä vastaavasti toimihen- kilön säännöllistä työaikaa.

6. Xxxxxxx toimihenkilön toimeen kuuluu pysyvänä ja luonteenomaisena osana velvollisuus antaa vapaa-aikanaan, yrityksen toiminnan niin vaatiessa, pu- helimitse tai muun työnantajan kanssa erikseen sovittavalla teknisellä lait- teella erityisiä toimintaohjeita tai -määräyksiä, tulee tämä ottaa huomioon toimihenkilön kokonaispalkkauksessa tai erillisenä lisänä siten kuin paikal- lisesti sovitaan.

Soveltamisohje:

Kun toimihenkilö kutsutaan hälytysluontoisesti työhön, aiheutuu tästä hänelle ylimääräistä haittaa, joka korvataan hälytysrahalla. Milloin toimihenkilö kutsutaan työhön sellaisena vuorokauden ai- kana, jona yleiset kulkuyhteydet puuttuvat tai niin kiireellisesti, että ei ole mahdollista käyttää yleistä kulkuneuvoa, maksetaan toimi- henkilölle matkakulujen korvaus selvitystä vastaan.

Säännöstä ei kuitenkaan sovelleta, jos hälytysluontoinen työ välit- tömästi liittyy seuraavan työvuorokauden työhön.

Palkka työstä

Hälytysrahan lisäksi saa toimihenkilö työstään normaalin palkan ja ylityökor- vauksen, jos työ on ylityötä. Erikseen on sovittu klo 21-06 välisenä aikana an- netun kutsun perusteella tehdyn työn korvaamisesta. Mainittuna aikavälillä suo- ritetusta hälytysluontoisesta työstä maksetaan aina 100 %:lla korotettu perus- palkka, mihin sisältyvät mahdolliset ylityökorotukset.

Sopimuksen 18 §:n mukaisissa varallaolotapauksissa ei sovelleta hälytysluon- toista työtä koskevia määräyksiä.

Paikallisesti voidaan sopia toisin hälytystyö- ja puhelinohjekorvauksesta.

17 § Sijaisuuskorvaus ‌

Xxxxxxx toimihenkilö, harjoittelijaa lukuun ottamatta, hoitaa yhdenjaksoisesti vä- hintään 2 viikkoa oman toimen ohella toisen henkilön tehtäviä, maksetaan hä- nelle työmäärän lisääntymisen suhteessa omasta toimesta tulevan palkan li- säksi erillisenä sijaisuuskorvauksena 14-35 % hänen henkilökohtaisesta pal- kastaan ensimmäisestä sijaisuuspäivästä alkaen.

Samansuuruinen korvaus maksetaan toimihenkilölle sijaisuuden ajalta hänen hoitaessaan toisen sijaisena vaativampia tehtäviä yhdenjaksoisesti vähintään 2

viikkoa ensimmäisestä sijaisuuspäivästä alkaen.

Kun kyseessä on pelkkä sijaisuuden hoito vaativuudeltaan vastaavissa tehtä- vissä, ei korvausta makseta. Korvaus sekä muut työehtoihin liittyvät kysymykset tulee selvittää ennen sijaisuuden alkamista.

Työehtosopimuksen tarkoittamaa sijaisuuskorvausta ei noudateta ylempiin toi- mihenkilöihin. Sijaisuuskorvauksen soveltamisesta myös ylempiin toimihenkilöi- hin voidaan sopia paikallisesti.

18 § Varallaolo ‌

Jos toimihenkilö sopimuksen mukaan on velvollinen oleskelemaan asunnos- saan tai muualla päivystysvalmiudessa, josta hänet tarvittaessa voidaan sovi- tulla tavalla kutsua työhön, maksetaan hänelle siltä ajalta, jonka hän joutuu ole- maan sidottuna työtä suorittamatta puoli palkkaa laskettuna säännöllisestä pe- ruspalkasta. Varallaolokorvaus maksetaan kuitenkin vähintään neljältä varalla- olotunnilta. Paikallisesti voidaan sopia varallaolokorvauksesta toisinkin. Varal- laoloaikaa ei lueta työaikaan. Varallaolo ei saa kohtuuttomasti haitata toimihen- kilön vapaa-aikaa.

Xxxxxx toimihenkilö sopimuksen mukaan on velvollinen päivystämään ohjeiden antamista tai työhön lähtöä varten olematta velvollinen oleskelemaan asunnos- saan (ns. vapaamuotoinen varallaolo), maksetaan tästä korvaus, jonka suu- ruutta sovittaessa on otettava huomioon päivystysajan pituus, päivystyksen ai- heuttamat velvoitteet yms. asiaan vaikuttavat tekijät.

Jos varalla oleva toimihenkilö kutsutaan työhön, maksetaan työhön käytetyltä ajalta palkkaa sopimuksen muiden määräysten mukaan. Työtunneilta ei mak- seta varallaolokorvausta eikä hälytysluonteisesta työstä maksettavia korvauk- sia.

Työehtosopimuksen tarkoittamaa varallaolokorvausta ei noudateta ylempiin toi- mihenkilöihin. Soveltamisesta myös ylempiin toimihenkilöihin voidaan sopia pai- kallisesti.

19 § Vuosiloma ‌

1. Vuosiloman antaminen

Vuosiloma annetaan lain mukaan.

2. Vuosilomapalkka ja -korvaus

Vuosilomapalkka on maksettava ennen loman alkamista, ellei paikallisesti ole sovittu sen maksamisesta säännönmukaisina palkanmaksupäivinä. Vuosilomapalkkana tai vuosilomakorvauksena maksettava päiväpalkka lasketaan:

a) Kuukausipalkan perusteella siten, että kuukausipalkka jaetaan lu- vulla 25 ja kerrotaan lomapäivien lukumäärällä.

Kun käytännössä halutaan määritellä lomapalkka, joudutaan kuukau- sipalkka siten osoittamaan toisaalta työssäoloajalta maksettuun toi- saalta loma-aikaan kohdistuvaan palkkaan. Näiden tulee yhdessä aina vastata kuukausipalkkaa. Koska luvun 25 käyttäminen kuukausipalkan jakajana ei aina johda vuosilomalain tarkoittamaan vuosilomapalk- kaan, jolloin palkka olisi tasattava lomaa seuraavan palkanmaksun yh- teydessä, suositellaan vuosilomapalkka laskettavaksi osa-ajan pal- kanlaskentamenettelyä käyttäen.

b) Toimihenkilölle, joka on suorittanut jatkuvasti tai säännöllisesti toistu- vaa vuorotyötä, suoritetaan vuosiloman ajalta kuukausipalkan lisäksi vuorotyölisän perusteella laskettu keskimääräinen päiväpalkka siten, kuin vuosilomalain 11 §:ssä säädetään. Edellä tarkoitettua keskimää- räistä päiväpalkkaa laskettaessa otetaan samalla huomioon myös muut jatkuvat tai säännöllisesti toistuvat sopimusperusteiset lisät sekä säännöllisesti toistuvat sunnuntaityökorotukset.

c) Milloin toimihenkilölle maksetaan ylityöstä, vuorotyöstä, aloittamis- tai lopettamistyöstä kiinteitä kuukausikorvauksia, on nämä palkan luon- teiset erät maksettava myös vuosiloman aikana.

Luontoisetujen käsittelyssä noudatetaan vuosilomalain 27 §:ää.

3. Lomaraha

Toimihenkilölle maksetaan lomarahana 50 prosenttia hänen tässä sopi- muksessa tarkoitetusta vuosilomapalkastaan (= rahapalkka). Laskettaessa lomarahaa jaetaan kuukausipalkka luvulla 25 ja kerrotaan vuosilomalain mukaisten lomapäivien lukumäärällä.

Puolet lomarahasta maksetaan vuosilomapalkan maksamisen yhteydessä. Puolet maksetaan sen palkanmaksun yhteydessä, jolloin toimihenkilön palkka ensimmäiseltä vuosiloman jälkeiseltä työpäivänä maksetaan, tai olisi maksettu, ellei toimihenkilö olisi estynyt palaamasta työhön.

Lomaraha maksetaan myös jo päättyneellä lomanmääräytymisvuodelta maksettavan lomakorvauksen osalta, mikäli toistaiseksi voimassa oleva työsuhde päättyy lomakautena muusta kuin toimihenkilöstä itsestään joh- tuvasta syystä tai määräaikaisen työsuhteen päättyessä lomakautena.

Vanhuus- tai työkyvyttömyyseläkkeelle sekä varhennetulle vanhuus- tai yk- silölliselle varhaiseläkkeelle siirtyvälle toimihenkilölle maksetaan lomaraha edellä mainittuna prosenttina siitä vuosilomapalkasta ja mahdollisesta vuo- silomakorvauksesta, johon toimihenkilö on oikeutettu.

Toimihenkilölle, joka suoritettuaan asevelvollisuuden vakinaisessa väessä, palaa palvelusajan päätyttyä työhön palvelukseen kutsutun asevelvollisen työ- ja virkasuhteen jatkumisesta annetun lain (570/61) edellyttämällä

tavalla, on oikeus saada lomaraha edellä mainittuna prosenttina siitä vuo- silomakorvauksesta, joka toimihenkilölle maksettiin palvelukseen astues- saan.

Lomaraha voidaan paikallisesti sopia maksettavaksi joko yhtenä tai useam- pana eränä kuitenkin niin, että se on kokonaan maksettu viimeistään kysei- seen lomaan oikeuttavaa lomanmääräytymisvuotta seuraavan lomanmää- räytymisvuoden loppuun mennessä. Vaihtoehtoisesti voidaan sopia loma- rahan korvaamisesta vastaavalla vapaalla, joka on pidettävä edellä tarkoi- tetun lomanmääräytymisvuoden loppuun mennessä. Mikäli toimihenkilön työsuhde päättyy ennen lomarahan paikallisesti sovittua maksuajankohtaa, maksetaan lomaraha työsuhteen päättyessä, jos toimihenkilö muutoin on lomarahaan oikeutettu.

Paikallisesti voidaan sopia lomarahan vaihtamisesta joustovapaaseen. Xxxxxxxxxxxx osalta menetellään muutoin vuosilomalain 4 a §:n mukai- sesti, mutta joustovapaan ajankohdasta on sovittava. Joustovapaan osalta ei makseta lomarahaa.

20 § Työkyvyttömyysajan palkka ‌

1. Palkanmaksuvelvollisuus

Jos toimihenkilö on sairauden tai tapaturman vuoksi työkyvytön eikä hän ole tautia tai tapaturmaa aikaansaanut tahallisesti tai taikka muulla törkeällä tuottamuksella, on hänellä oikeus työkyvyttömyyden vallitessa saada palk- kansa luontoisetuineen sen suuruisena, kuin hän työssä ollessaan olisi säännöllisenä työaikana ansainnut seuraavasti:

Työsuhteen yhdenjaksoinen kesto	Palkkajakso
kuukausi – alle vuosi	4 viikkoa
vuosi – alle 5 vuotta	5 viikkoa
vähintään 5 vuotta	3 kuukautta

Alle kuukauden jatkuneessa työsuhteessa toimihenkilöllä on oikeus saada 50 % palkastaan sairastumispäivää seuranneen yhdeksän arkipäivän lop- puun, enintään kuitenkin siihen saakka kun, hänen oikeutensa sairausva- kuutuslain mukaiseen päivärahaan alkaa.

Tässä yhteydessä tarkoitetaan kuukaudella 30 päivän pituista ajanjaksoa (juridinen kuukausi), vastaavasti neljällä viikolla 28 päivän, viidellä viikolla 35 päivän ja kolmella kuukaudella 90 päivän pituista ajanjaksoa.

Jos toimihenkilö on hänen kanssaan työsopimusta tehtäessä tieten salan- nut työnantajalta sairautensa, ei työnantaja ole velvollinen suorittamaan palkkaa sairauden ajalta.

2. Saman sairauden uusiutuminen

Jos toimihenkilön työkyvyttömyys saman sairauden johdosta alkaa uudel- leen 30 päivän kuluessa siitä päivästä, jolta hänelle viimeksi suoritettiin työnantajan maksamaa sairausajan palkkaa, ei toimihenkilö ole oikeutettu uuteen 1. kohdan mukaiseen sairausajanpalkan ajanjaksoon, vaan sairaus- ajan palkka maksetaan yhteensä enintään 1. kohdassa mainitulta ajanjak- solta.

Jos työnantajan palkanmaksuvelvollisuus on jo täyttynyt edellisen työkyvyt- tömyysjakson aikana, suorittaa työnantaja kuitenkin palkan sairasvakuutus- lain 8 luvun 7 §:n 2. momentin mukaiselta yhden päivän odotusajalta. Mää- rittely sen suhteen, onko kyseessä sama vai eri sairaus, tapahtuu sairaus- vakuutustoimiston tekemän ratkaisun perusteella.

3. Ilmoitusvelvollisuus ja lääkärintodistus

Toimihenkilö, joka sairauden takia on tullut työkyvyttömäksi, on velvollinen viipymättä ilmoittamaan työnantajalle siitä sekä milloin työkyvyttömyyden arvioidaan päättyvän.

Työnantajan sitä vaatiessa on toimihenkilön esitettävä yrityksen työterveys- lääkärin antama tai työnantajan hyväksymä muu lääkärintodistus sai- raudestaan. Xxxxxxx työnantaja ei ole hyväksynyt toimihenkilön esittämää lääkärintodistusta ja osoittaa toimihenkilön toisen nimetyn lääkärin tarkas- tettavaksi, on työnantajan korvattava tästä aiheutuvat kulut.

4. Korvaava työ

Toimihenkilö ja työterveyslääkäri voivat keskenään sopia ns. korvaavan työn tekemisestä, mikäli toimihenkilön terveydentila sen mahdollistaa.

Tämän jälkeen toimihenkilö ja hänen esimiehensä selvittävät onko toimi- henkilölle mahdollista osoittaa ns. korvaavaa työtä. Korvaavan työn pitää olla tarkoituksenmukaista ja mahdollisuuksien mukaan toimihenkilön nor- maaleja työtehtäviä vastaavaa. Tilanteesta riippuen korvaavan työn teke- misen sijaan toimihenkilölle voidaan järjestää koulutusta.

5. Vähennysoikeus

Siltä ajalta, jolta työnantaja on maksanut toimihenkilölle edellä tässä pykä- lässä määrätyn palkan, työnantaja on oikeutettu nostamaan itselleen pa- lautuksena toimihenkilölle lain tai sopimuksen perusteella tulevan päivära- han tai siihen verrattavan korvauksen taikka saamaan sen määrän takaisin toimihenkilöltä, ei kuitenkaan enempää kuin maksamansa määrän. Vähen- nysoikeus ei kuitenkaan koske toimihenkilön itsensä kokonaan tai osaksi kustantaman vapaaehtoisen vakuutuksen perusteella saamaa päivärahaa tai korvausta.

Jos päivärahaa tai siihen verrattavaa korvausta ei toimihenkilöstä itsestään johtuvista syistä makseta tai jos se maksetaan vähäisempänä kuin mihin

hänellä lain mukaan olisi ollut oikeus, on työnantajalla oikeus vähentää pal- kasta se päivärahan tai korvauksen osa, mikä toimihenkilön laiminlyönnin johdosta on jäänyt suorittamatta.

21 § Lääkärintarkastukset ‌

Toimihenkilöllä on oikeus käydä säännöllisenä työaikana:

a) lääkärintarkastuksessa ja siihen liittyvässä tutkimuksessa,

b) työkyvyn ylläpitämiseksi välttämättömässä fysikaalisessa hoidossa,

c) äkillisen hammassairauden sattuessa,

d) raskauden edellyttämässä tarkastuksessa,

e) lääkärinvastaanotolla lasten sairauden toteamiseksi tai neuvolatarkastuk- sessa

f) syöpäsairauden edellyttämässä hoitotoimenpiteessä

Palkanmaksun edellytyksenä on, ettei asiaa ole saatu järjestetyksi työajan ul- kopuolella. Tarpeetonta työajan menetystä on vältettävä.

Työterveyshuollon tarkastukseen osallistuvalle maksetaan välttämättömät mat- kakulut.

22 § Lyhyt tilapäinen vapaa ‌

Toimihenkilön perheen piirissä sattuvan äkillisen sairastapauksen tai läheisen omaisen kuoleman, hautajaisten ja uurnanlaskun takia annettavaa lyhyttä tila- päistä vapaata ei vähennetä toimihenkilön palkasta eikä vuosilomasta. Lähei- sellä omaisella tarkoitetaan puolisoa, avopuolisoa, omia ja puolison tai avopuo- lison vanhempia, isovanhempia, perheen lapsia sekä veljiä ja sisaria.

Lyhyttä tilapäistä vapaata annetaan myös yhteiskunnallisten luottamustehtä- vien hoitamista varten.

Kunnallisena luottamusmiehenä toimivan toimihenkilön kuukausipalkkaa vä- hennetään kunnallisten luottamuselinten kokouksista aiheutuvan säännöllisen työajan menetystä vastaavasti. Kuukausipalkan vähentäminen toimeenpan- naan siten, että toimihenkilö yhdessä kunnan maksaman ansionmenetyksen korvauksen kanssa saa kuukausipalkkansa. Mahdollinen työnantajan osuus maksetaan sen jälkeen, kun toimihenkilö on toimittanut työnantajalle selvityksen kunnan maksamasta ansionmenetyksestä.

Vastaava ansioiden yhteensovitus suoritetaan myös muiden yhteiskunnallisten luottamustehtävien osalta.

Lyhyen tilapäisen vapaan pituus on määrättävä suhteessa edellä mainittuihin

tilanteisiin ja tarvittavaan matka-aikaan.

Toimihenkilölle annetaan palkallisena vapaapäivänä 50- ja 60-vuotispäivä sekä vihkipäivä ja parisuhteen rekisteröintipäivä, mikäli nämä olisivat muutoin toimi- henkilön työpäiviä.

Reservin kertausharjoitukseen määrätylle suoritetaan päiväpalkan ja reservi- läispalkan erotus osallistumispäiviltä.

Allekirjoittajajärjestöjen valtuustoihin ja hallituksiin ja näiden nimeämiin työehto- sopimusasioita käsittelevän toimielimiin kuuluville toimihenkilöille varataan mahdollisuus osallistua työaikana sellaisiin sanottujen elinten kokouksiin, joissa käsitellään työehtosopimusneuvotteluja koskevia asioita.

23 § Äitiysvapaan ja isyysvapaan palkka ‌

Toimihenkilölle annetaan äitiys-, isyys- ja vanhempainvapaaksi se aika, johon sairausvakuutuslain mukaisen rahan katsotaan kohdistuvan.

Äitiysvapaalta maksetaan täysi palkka kolmelta kuukaudelta edellyttäen, että työsuhde on yhtäjaksoisesti jatkunut vähintään kuusi kuukautta ennen synny- tystä.

Kuuden (6) päivän isyysvapaajaksolta (5-päiväinen työviikko) toimihenkilölle maksetaan täysi palkka noudattaen samoja edellytyksiä kuin äitiysvapaan pal- kan maksamisessa.

Xxxxxxx toimihenkilö on adoptoinut alle kouluikäisen lapsen, annetaan hänelle adoptioon välittömästi liittyen palkallinen äitiys- tai isyysvapaa edellä määrätyillä edellytyksillä ja määrillä.

Liitot suosittelevat, että perhevapaata käytettävän kanssa sovittaisiin toimihen- kilölle vapaaehtoisesta yhteydenpidosta perhevapaan aikana. Yhteydenpidon tarkoitus on helpottaa ja edistää paluuta työelämään. Työnantajan tulee kiinnit- tää huomiota työssä tapahtuneisiin muutoksiin ja tarvittaessa perehdyttää per- hevapaalta palaavan työpaikalla tapahtuneisiin muutoksiin ja niiden vaikutuksiin asianomaisen työntekijän tehtäviin. Samalla kartoitetaan mahdollinen koulutus- tarve ja laaditaan tarvittavat koulutussuunnitelmat.

Toimihenkilöllä on oikeus palata perhevapaalta ensisijaisesti aikaisempaan työ- hönsä. Jos se ei ole mahdollista, niin toimihenkilölle on tarjottava vastaava työtä taikka koulutusta, ammattitaitoa tai kokemusta vastaavaa työtä, jos se on mah- dollista.

Niin sanottu vähennysoikeus määräytyy 20 §:n 5. kohdan mukaisesti.

24 § Matkakustannukset ‌

1. Toimihenkilö on velvollinen suorittamaan työtehtävien edellyttämät matkat. Työnantaja korvaa tarkoituksenmukaisella tavalla tehdyn työmatkan tar- peelliset matkakustannukset. Ennen työmatkaa toimihenkilön ja työnanta- jan on tarvittaessa selvitettävä työmatkan järjestelyt ja matkakorvaukset.

2. Matkakustannukset korvataan voimassa olevan Verohallinnon verovapaita matkakustannusten korvauksia koskevan päätöksen mukaisesti (xxx.xxxx.xx).

3. Xxxxxxx toimihenkilö ei esitä majoituslaskua maksetaan hänelle yöpymisra- haa 10 euroa.

4. Mikäli työn suorittaminen edellyttää vähintään 2 viikon yhtäjaksoista oles- kelua samalla paikkakunnalla, kysymyksessä on lyhyt työkomennus. Mikäli työn suorittaminen kestää vähintään 2 kuukautta, kysymyksessä on pitkä työkomennus.

Näissä tapauksissa voidaan paikallisesti sopia päivärahojen suuruudesta ottaen huomioon paikalliset olosuhteet ja ne toimenpiteet, joihin työnantaja mahdollisesti on ryhtynyt oleskelua silmällä pitäen.

5. Työtuntijärjestelmän edellyttämän tuntimäärän rajoissa luetaan matkusta- misvuorokauden aikana tehty työ säännölliseen työaikaan. Mahdollisesta lisä- ja ylityöstä maksetaan tämän sopimuksen edellyttämät lisä- ja ylityö- korvaukset. Mikäli työtuntijärjestelmän edellyttämää työtuntimäärää ei ole voitu tehdä saman vuorokauden kuluessa, ei toimihenkilön kuukausipalk- kaa kuitenkaan tämän vuoksi vähennetä (päiväpalkkatakuu).

6. Xxxxxxx toimihenkilö matkustaa työnantajan määräyksestä työtuntijärjestel- män mukaisena vapaa-aikanaan, maksetaan matkustamiseen käytetyltä ajalta korvauksena peruspalkka kuitenkin enintään 8 tunnilta työpäivänä ja

16 tunnilta vapaapäivänä. Matka-aikaan luetaan täydet puolet tunnit. Matka-aikaa ei lueta työajaksi.

Tämä etuus voidaan toteuttaa myös siten, että paikallisesti sovitaan erilli- sestä kiinteästä kuukausikorvauksesta.

Milloin työnantaja kustantaa toimihenkilölle makuupaikan, ei kello 21-07 vä- liseltä ajalta makseta korvausta matkustamiseen käytetyltä ajalta.

Laskettaessa säännöllisen viikkotyöajan täyttymistä viikkoylityön laskemi- sen perusteeksi otetaan huomioon myös matkustamiseen käytetyt tunnit työtuntijärjestelmän mukaisen vuorokautisen säännöllisen työajan enim- mäismäärään saakka sellaisina matkustamispäivinä, jolloin säännöllinen vuorokautinen työaika ei muuten täyty. Näitä tunteja ei kuitenkaan lueta varsinaisiksi työtunneiksi.

Xxxxxxx toimihenkilön normaalit työtehtävät edellyttävät toistuvaa matkusta- mista ja milloin toimihenkilö tehtäviensä luonteen vuoksi itse päättää

matkojensa suorittamisesta ja työaikansa käytöstä, otetaan tämä huomioon toimihenkilön palkkaperusteissa. Ulkomaille suuntatuvasta matka-ajan kor- vauksesta sovitaan paikallisesti.

Edellä mainittujen päivärahojen ja ruokarahan maksamisen asemesta voi- daan tässä momentissa tarkoitetun toimihenkilön kanssa sopia kiinteästä kuukausipalkan yhteydessä maksettavasta erillisestä korvauksesta.

7. Työpaikkaa varten voidaan paikallisesti sopimalla vahvistaa matkustus- sääntö. Matkustussäännöllä voidaan poiketa tämän pykälän määräyksistä edellyttäen, että matkustamisen korvaaminen kokonaisuutena ottaen vas- taa tämän pykälän mukaista tasoa.

25 § Koulutustilaisuudet ‌

Milloin toimihenkilö osallistuu työnantajan lähettämänä ammattitaidon edistä- mistä tarkoittavaan koulutustilaisuuteen, maksetaan matkakorvaukset sopimuk- sen 24 §:n määräysten mukaisesti.

26 § Luottamusmies ja työsuojeluvaltuutettu ‌

Työnantaja maksaa luottamusmiehelle kuukausikorvauksena päivämääristä lu- kien:

Edustettavien toimihenkilöiden määrä	1.6.2022
5-9	82
10-24	117
25-50	158
00-000	000
000-000	000

Työnantaja maksaa työsuojeluvaltuutetulle kuukausikorvauksena päivämää- ristä lukien:

Edustettavien toimihenkilöiden määrä	1.6.2022
10-50	59
yli 50	87

Xxxxxxx varaluottamusmies työnantajalle asianmukaisesti tehdyn ilmoituksen no- jalla hoitaa luottamusmiehen estyneenä ollessa tämän tehtäviä vähintään kah- den viikon jakson, maksetaan korvaus luottamusmiehen sijasta ko. kuukauden ajalta varaluottamusmiehelle.

Milloin työpaikan toimihenkilöiden lukumäärä on alle 10 ja luottamusmies

suorittaa työnantajan kanssa sovittuja tehtäviä säännöllisen työaikansa ulko- puolella, maksetaan näin menetetystä ajasta ylityökorvaus tai sovitaan hänen kanssaan muunlaisesta lisäkorvauksesta.

Korvauksen suuruus määräytyy sen tilanteen mukaan, joka vallitsee tammikuun

1. päivänä. Jos toimihenkilömäärässä tapahtuu muutoksia, tulevat vastaavat muutokset korvauksesta voimaan seuraavan kalenterivuoden alusta lukien.

Luottamusmiehellä on oikeus osallistua allekirjoittajajärjestöjen järjestämille työehtosopimusasioita käsittelevään koulutustilaisuuteen työaikana. Työajalle osuvan koulutustilaisuuden osalta palkkaa ei vähennetä. Kursseista sovitaan vuosittain osapuolten kesken.

Jos työnantaja irtisanoo luottamusmiehen varamiehen työsopimuksen tai lo- mauttaa hänet silloin, kun hän ei toimi luottamusmiehen sijaisena taikka hänellä ei ole muutoin luottamusmiehen asemaa, katsotaan irtisanomisen tai lomautta- misen johtuneen toimihenkilön luottamustehtävästä, ellei työnantaja voi osoittaa toimenpiteen johtuneen muusta syystä.

Työnantajan kanssa käytäviin koko henkilöstöryhmää tai sen merkittävää osaa koskeviin neuvotteluihin, joihin ei osallistu muita henkilöstöryhmän edustajia, voi osallistua luottamusmiehen lisäksi varaluottamusmies, mikäli työnantaja- puolelta osallistuu neuvotteluihin useampi kuin kaksi henkilöä. Varaluottamus- miehelle annetaan riittävä vapautus työstä neuvotteluihin osallistumista varten ja varataan tilaisuus vastaava tilaisuus vaihtaa työnantajan edustajien kanssa kuin luottamusmiehelle. Varaluottamusmiehellä ei kuitenkaan ole oikeutta luot- tamusmieskorvauksiin neuvotteluihin valmistautumiseen ja osallistumiseen käytetystä ajasta. Luottamusmiehen on annettava myös varaluottamusmiehen käyttöön kyseisiin neuvotteluihin liittyvät tiedot. Jos neuvotteluissa on kyse työ- suojelullisista asioista, myös työsuojeluvaltuutetulla tai varatyösuojeluvaltuute- tulla on oikeus osallistua neuvotteluihin luottamusmiehen lisäksi.

27 § Ryhmähenkivakuutus ‌

Työnantaja toteuttaa kustannuksellaan toimihenkilöitä koskevan ryhmähenkiva- kuutuksen siten kuin siitä on keskusjärjestöjen välillä sovittu.

28 § Ammattiyhdistysjäsenmaksujen periminen ‌

Osapuolet toteavat järjestäytymis- ja yhdistysvapauden olevan puolin ja toisin loukkaamaton.

Työnantaja pidättää, mikäli toimihenkilö on antanut siihen valtuutuksen, tähän työehtosopimukseen osallisten toimihenkilöjärjestöjen jäsenmaksut ja tilittää ne palkanmaksukausittain kyseisen järjestön nimeämälle pankkitilille. Toimihenki- lölle annetaan kalenterivuoden tai työsuhteen päätyttyä verotusta varten todis- tus pidätetystä summasta.

29 § Kokoontumisoikeus ‌

Tähän sopimukseen sidotun toimihenkilöliiton rekisteröidyllä yhdistyksellä tai vastaavalla, jolla on jäseniä ao. työpaikalla, on kullakin työpaikalla mahdollisuus työajan ulkopuolella (ennen työajan alkamista, ruokatauolla tai välittömästi työ- ajan päätyttyä sekä erikseen sovittaessa myös viikkolepoon kuuluvana aikana) järjestää kokouksia työpaikan työsuhteita koskevista kysymyksistä työnantajan palveluksessa oleville toimihenkilöille seuraavin edellytyksin:

a) Xxxxxxxxx pidosta työpaikalla tai muussa tämän sopimuksen tarkoitta- massa paikassa on työnantajan kanssa sovittava, mikäli mahdollista kolme päivää ennen aiottua kokousta.

b) Työnantaja osoittaa kokouspaikan, joka on joko työpaikalla tai työpaikan läheisyydessä, työnantajan hallinnassa oleva, tarkoitukseen soveltuva paikka. Ellei tällaista ole, on kysymyksestä tarvittaessa neuvoteltava tarkoi- tuksenmukaisen ratkaisun löytämiseksi.

c) Kokouksen järjestyksestä sekä kokoustilojen siisteydestä vastaavat ko- koustilojen varauksen tehnyt järjestö ja järjestäjät. Järjestön luottamushen- kilöiden tulee olla kokouksessa saapuvilla.

d) Kokouksen järjestäjillä on oikeus kutsua kokoukseen työehtosopimuksen osapuolena olevan liiton ja sen alayhdistyksen sekä asianomaisten keskus- järjestöjen edustajia.

30 § Paikallinen sopiminen ‌

Useissa tämän sopimuksen määräyksissä mainittu paikallinen sopiminen on mahdollista työehtosopimuksen neuvottelujärjestyksen mukaisesti joko työnan- tajan ja toimihenkilön kesken tai luottamusmiehen ja työnantajan kesken.

Luottamusmiehen kanssa tehty sopimus sitoo niitä toimihenkilöitä, joita luotta- musmiehen on katsottava edustavan.

Sopimus voidaan solmia määräajaksi tai olemaan voimassa toistaiseksi. Tois- taiseksi voimassa oleva sopimus voidaan irtisanoa kolmen kuukauden irtisano- misaikaa noudattaen, ellei irtisanomisajasta ole muuta sovittu.

Sopimus on solmittava kirjallisena, jos jompikumpi sopijapuoli sitä pyytää.

Tässä tarkoitettu paikallinen sopimus on työehtosopimuksen osa. Sitä sovelle- taan senkin jälkeen, kun työehtosopimuksen voimassaolo muutoin on lakannut. Tänä aikana ja kuukauden kuluessa uuden työehtosopimuksen voimaantulon jälkeen voidaan määräajaksikin solmittu sopimus irtisanoa kolmen kuukauden irtisanomisaikaa noudattaen.

31 § Selviytymislauseke ‌

32 § Neuvottelujärjestys ‌

1. Sopijapuolten tulee asiallisesti neuvotella kaikista niiden toimialalla ilmaan- tuvista kysymyksistä niiden ratkaisemiseksi yhteisymmärryksessä. Sopija- puolet myötävaikuttavat omalta osaltaan hyvien ja asiallisten neuvottelu- suhteiden kehittämiseen työpaikoilla.

2. Jos tämän sopimuksen tulkinnasta tai soveltamisesta syntyy erimielisyyttä, josta toimihenkilö ja työnantaja eivät ole voineet sopia keskenään ja josta paikalliset neuvottelut eivät johda yksimielisyyteen, on asia siirrettävä asi- anomaisten järjestöjen käsiteltäväksi.

3. Jos jostakin muusta kuin edellä tarkoitetusta syystä syntyy erimielisyyttä työnantajan ja toimihenkilöiden välillä, on asiassa ensin pyrittävä sovintoon paikallisilla neuvotteluilla ja jolleivät nämä johda yksimielisyyteen, on asia siirrettävä asianomaisten järjestöjen käsiteltäväksi.

4. Jommankumman osapuolen esittäessä neuvotteluja edellä tarkoitetuissa tapauksissa on ne aloitettava ensi tilassa ja viimeistään kahden viikon ku- luessa esityksen tekemisestä.

5. Neuvotteluista on jommankumman osapuolen niin vaatiessa laadittava pöytäkirja tai erimielisyysmuistio, joka kummankin osapuolen on alle kirjoi- tettava. Asiakirjassa on lyhyesti mainittava erimielisyyttä koskeva asia sekä molempien osapuolten kanta. Pöytäkirja tai erimielisyysmuistio on laadit- tava viikon kuluessa neuvottelun päättymisestä.

6. Jos edellä 2 kohdassa mainitut neuvottelut eivät johda tulokseen, voi jom- pikumpi osapuoli jättää asian työtuomioistuimen ratkaistavaksi.

7. Niin kauan kuin edellä 3 kohdassa mainitusta erimielisyydestä käydään neuvotteluja, ei asian johdosta saa julistaa työnseisausta eikä ryhtyä muu- hun toimenpiteeseen vastapuolen painostamiseksi tai työn säännöllisen ku- lun estämiseksi.

8. Tähän sopimukseen sidottujen järjestöjen edustajilla on oikeus osallistua paikalliseen neuvotteluun liittojen niin sovittua. Tällöin edellytetään, että neuvoteltavasta asiasta on jo aikaisemmin paikallisesti neuvoteltu. Ellei täl- laisessa neuvottelussa päästä yksimielisyyteen, menetellään kuten 2, 3 ja 6 kohdissa.

33 § Yleiset sopimukset ‌

Järjestöt sopivat sopimuskauden aikana uusista sopimuksista.

34 § Sopimuksen sitovuus ‌

Tämä sopimus sitoo:

a) allekirjoittaneita järjestöjä,

b) niitä työnantajia, toimihenkilöitä ja näiden yhdistyksiä, jotka kuuluvat tai so- pimuksen voimassa ollessa ovat kuuluneet edellä tarkoitettuihin järjestöi- hin.

Sen jälkeen, kun sopimus on tullut järjestöjä sitovaksi, ovat kaikki työtaiste- lutoimenpiteet, jotka kohdistuvat tähän sopimukseen kokonaisuudessaan tai johonkin yksityiseen määräykseen kielletyt. Järjestöt ja niiden alayhdis- tykset ovat sitä paitsi velvolliset huolehtimaan siitä, etteivät myöskään nii- den jäseninä olevat työnantajat ja toimihenkilöt, joita sopimus koskee, ryhdy sellaisiin taistelutoimenpiteisiin eivätkä muutenkaan riko sopimuksen määräyksiä.

35 § Voimassaolo ‌

Sopimuskausi alkaa 30.3.2022 ja päättyy 29.2.2024.

Työehtosopimus jatkuu tämän jälkeen vuoden kerrallaan, jollei sopimusta vii- meistään kuukautta ennen sen päättymistä ole kummaltakaan puolelta irtisa- nottu.

Uudesta työehtosopimuksesta neuvoteltaessa ovat aiemman työehtosopimuk- sen määräykset voimassa niin kauan, kunnes uusi työehtosopimus on tehty tai sopimusneuvottelut muuten ovat päättyneet.

Helsingissä 30.3.2022

PALVELUALOJEN TYÖNANTAJAT PALTA RY

Xxxxxx Xxxxx Minna Ääri AMMATTILIITTO PRO RY

Xxxxx Xxxxxxxx Xxxx Xxxxxxxxxxx YLEMMÄT TOIMIHENKILÖT YTN RY

Xxxxx Xxxxxxxxx Xxxx Xxxxxxx

YHTEISTOIMINTASOPIMUS ‌

1 § Yleiset määräykset

1. Työpaikalla tarkoitetaan tässä sopimuksessa allekirjoittaneen työnantaja- järjestön jäsenyritystä, sen tuotantoyksikköä tai sitä vastaavaa toimintayk- sikköä.

2. Paikallisesti voidaan sopia yhteistoimintaelimestä, joka vastaa yhteistoimin- talain, työsuojeluvalvontalain, työterveyshuollon ja tasa-arvolain mukaisista paikallisen toimielimen tehtävistä ja hoitaa kehittämistoimintaan liittyvät yh- teistyötehtävät. Yhteistoimintaelimen kokoonpanossa otetaan huomioon tarvittava asiantuntemus ja ammatillinen monipuolisuus. Sopimisessa hen- kilöstöryhmiä edustavat tämän sopimuksen työpaikalla edustettuna olevat palkansaajaosapuolet.

2 § Luottamusmies

1. Työpaikan tämän sopimuksen allekirjoittajajärjestöihin kuuluvilla toimihen- kilöillä ja ylemmillä toimihenkilöillä on oikeus valita keskuudestaan luotta- musmies ja tälle varamies. Mitä jäljempänä sanotaan luottamusmiehestä, koskee sekä toimihenkilöiden että ylempien toimihenkilöiden luottamus- miestä.

2. Varaluottamusmiehellä on luottamusmiehen oikeudet ja velvollisuudet sil- loin, kun hän toimii varsinaisen luottamusmiehen sijaisena. Paikallisesti voi- daan sopia varaluottamusmiehen oikeudesta osallistua koulutukseen.

3. Allekirjoittajajärjestöihin järjestäytyneet toimihenkilöt voivat yhdessä paikal- lisesti sopia, että työpaikalle valitaan yksi luottamusmies ja hänelle vara- mies.

4. Paikallisesti voidaan sopia, että sama henkilö toimii sekä luottamusmie- henä että työsuojeluvaltuutettuna.

5. Vaalikelpoisia ja äänioikeutettuja vaalissa ovat kaikki työpaikan työsuh- teessa olevat ja tähän sopimukseen sidottuihin järjestöihin kuuluvat toimi- henkilöt. Valittaessa toimihenkilöitä edustavaa luottamusmiestä vaaliin voi- vat osallistua toimihenkilöt ja valittaessa yrityksen ylempiä toimihenkilöitä edustavaa luottamusmiestä ylemmät toimihenkilöt, elleivät toimihenkilöryh- mät yhdessä paikallisesti toisin sovi.

Vaalit suoritetaan työpaikalla siten, että menettely ei aiheuta kohtuutonta haittaa työnteolle ja että kaikille vaalikelpoisille varataan mahdollisuuksien mukaan tilaisuus osallistua vaaliin.

6. Valitut luottamusmiehet ilmoitetaan kirjallisesti työnantajalle, joka puoles- taan ilmoittaa kirjallisesti luottamusmiehille työnantajan edustajat.

7. Työpaikalla, jossa työskentelee vähintään 50 tähän sopimukseen sidottuun järjestöön kuuluvaa toimihenkilöä ja jossa on selvästi määriteltäviä toimin- nallisia kokonaisuuksia, on toimihenkilöillä oikeus valita tällaista varten osastoluottamusmies. Osastoluottamusmiehen edustamasta toiminnalli- sesta kokonaisuudesta sovitaan ennen osastoluottamusmiehen valintaa. Samalla on sovittava, missä asioissa ja missä laajuudessa hän neuvottelu- järjestyksen mukaisesti edustaa toimihenkilöitä. Osastoluottamusmiehellä on luottamusmieskorvausta lukuun ottamatta samat oikeudet ja velvollisuu- det kuin luottamusmiehellä. Toimihenkilöillä on kuitenkin oikeus valita osas- toluottamusmiehiä vähintään yksi työpaikan jokaista alkavaa 10 toimihen- kilöä kohti.

3 § Vapautus työstä, luottamusmieskorvaus ja toimintaedellytykset

1. Tehtäviensä hoitamista varten luottamusmiehelle annetaan tarpeellinen va- pautus työstään ottaen huomioon muun muassa henkilöstöryhmän koko, toiminnan luonne ja luottamusmiestehtävien määrä.

2. Luottamusmiehen kuukausipalkkaa ei vähennetä, kun hän neuvottelee työnantajan edustajien kanssa tai toimii muuten työnantajan kanssa sovi- tuissa tehtävissä.

3. Kun hän toimii työnantajan kanssa sovituissa tehtävissä säännöllisen työ- aikansa ulkopuolella, maksetaan hänelle ylityökorvaus tai muu sovittu kor- vaus.

4. Palkkioista on määrätty työehtosopimuksen 26 §:ssä.

5. Paikallisesti sovitaan luottamusmiestehtävän hoitamisen käytännön järjes- telyistä.

4 § Työsuhdeturva

1. Luottamusmiestä ei tätä tehtävää hoitaessaan tai sen tähden saa siirtää alempipalkkaiseen työhön kuin missä hän oli tehtävään viimeksi valituksi tullessaan. Luottamusmiehen ansiokehityksen tulee vastata yrityksessä hä- nen toimialueellaan tapahtuvaa ansiokehitystä.

2. Työstään pääosin vapautetun luottamusmiehen toimikauden päättyessä selvitetään yhteisesti ammatillisen koulutuksen tarve. Työnantaja järjestää tarvittavan koulutuksen.

3. Jos yrityksen työvoimaa lomautetaan tai irtisanotaan taloudellisista tai tuo- tannollisista syistä, ei luottamusmiestä tai työsuojeluvaltuutettua saa irtisa- noa tai lomauttaa ellei tuotantoyksikön toimintaa ao. henkilöstöryhmän osalta keskeytetä kokonaan. Xxxxxx luottamusmiehen kanssa yhteisesti to- detaan, ettei hänelle voida tarjota hänen ammattiaan vastaavaa tai hänelle muutoin sopivaa työtä, voidaan tästä säännöstä kuitenkin poiketa.

4. Luottamusmiehen tai työsuojeluvaltuutetun työsopimus voidaan irtisanoa vain, kun työ kokonaan päättyy eikä voida järjestää muuta hänen ammatti- taitoaan vastaavaa työtä.

5. Luottamusmiehestä tai työsuojeluvaltuutetusta johtuvasta syystä ei häntä saa irtisanoa ilman niiden toimihenkilöiden enemmistön suostumusta, joita hän edustaa.

6. Näitä työsuhdeturvamääräyksiä sovelletaan myös luottamusmiesehdok- kaaseen, josta on ilmoitettu kirjallisesti työnantajalle. Ehdokassuoja alkaa aikaisintaan kolme kuukautta ennen luottamusmiehen toimikauden alkua ja päättyy vaalituloksen tultua todetuksi. Luottamusmiehen työsuhdeturva al- kaa, kun valittu on ilmoitettu työnantajalle ja päättyy kuusi kuukautta luotta- musmiestehtävän päättymisen jälkeen.

7. Jos luottamusmiehen työsopimus on lakkautettu tämän sopimuksen vastai- sesti, työnantajan on suoritettava korvauksena hänelle vähintään 10 ja enintään 30 kuukauden palkka. Milloin luottamusmiehen toimialueella säännöllisesti työskentelee yhteensä alle 20 työntekijää ja toimihenkilöä, on korvaus vähintään 4 ja enintään 24 kuukauden palkka.

8. Luottamusmiehen asema jatkuu liikkeen luovutuksesta huolimatta sellaise- naan, jos luovutettu liike tai sen osa säilyttää itsenäisyytensä. Jos luovutet- tava liike tai sen osa menettää itsenäisyytensä, luottamusmiehellä on oi- keus edellä 6 kohdassa tarkoitettuun jälkisuojaan liikkeen luovutuksesta johtuneesta toimikauden päättymisestä lukien.

9. Luottamusmiehen ja työsuojeluvaltuutetun työsuhteen päättämiseen liitty- vistä riidoista on viipymättä ilmoitettava sopijaliitoille. Liittojen on viipymättä selvitettävä työpaikan osapuolten myötävaikutuksella työsuhteen päättämi- seen liittyvät taustat. Liittojen on ilman aiheetonta viivytystä neuvoteltava ja esitettävä omat kantansa.

Työsuojelu

5 § Työsuojeluyhteistoiminta

1. Työsuojeluyhteistoimintasäännöksiä sovelletaan työpaikassa, jossa sään- nöllisesti työskentelee vähintään 20 työntekijää ja toimihenkilöä. Työsuoje- luvaltuutettu valitaan kuitenkin, kun työntekijöiden ja toimihenkilöiden luku- määrä on vähintään kymmenen.

2. Työpaikalla on työsuojelupäällikkö sekä toimihenkilöiden työsuojeluvaltuu- tettu ja varavaltuutettu.

3. Työkykyä ylläpitävä toiminta hoidetaan paikallisesti sovittavalla tavalla yh- teistyössä asiantuntijoiden kanssa.

6 § Työjärjestelyt, työsuojeluvaltuutettujen palkkiot, työsuhdeturva

1. Jos kaikkia henkilöstöryhmiä edustavan työsuojeluvaltuutetun työ vaikeut- taa työsuojeluvaltuutetun tehtävien hoitamista, pyritään hänelle järjestä- mään muuta työtä. Järjestely ei saa aiheuttaa hänen ansionsa alentumista.

2. Palkkioista on määrätty työehtosopimuksen 26 §:ssä.

Koulutus

7 § Toimihenkilöiden ammatillinen koulutus

1. Työnantaja varaa tarvittaessa toimihenkilölle mahdollisuuden vuosittain osallistua koulutukseen, joka mahdollistaa hänen ammattitaitonsa ylläpitä- miseen ja kehittämiseen. Toimihenkilön koulutustarve voidaan todeta esi- merkiksi työnantajan ja toimihenkilön välisissä kehityskeskusteluissa.

2. Toimihenkilön osallistuessa työaikana ammatilliseen koulutukseen, korva- taan koulutuksen aiheuttamat suoranaiset kustannukset eikä palkkaa vä- hennetä. Kuukausipalkalla tarkoitetaan peruspalkkaa mahdollisine kiinteine kuukausikorvauksineen.

3. Työnantajan järjestäessä koulutusta työajan ulkopuolella, korvataan siitä johtuvat suoranaiset kustannukset mutta koulutusajalta ei makseta palk- kaa. Koulutuksesta keskeytymättömässä kolmivuorotyössä on sovittu erik- seen.

4. Työajan ulkopuolella koulutusmatkoihin käytetystä ajasta ei makseta palk- kaa. Matkakustannusten korvaukset määräytyvät työehtosopimuksen mu- kaisesti.

8 § Työnantajan ja toimihenkilöiden yhteinen koulutus

Koulutukseen osallistumisesta sovitaan paikallisesti ja se korvataan kuten am- matillinen koulutus.

9 § Toimihenkilöiden ay-koulutus

1. Luottamusmiehillä ja työsuojeluvaltuutetulla on oikeus osallistua liittojen hy- väksymään koulutukseen, ellei se aiheuta tuntuvaa haittaa yrityksen toimin- nalle. Uusilla henkilöstön edustajilla on erityinen tarve saada koulutusta. Il- moitus osallistumisesta on tehtävä mahdollisimman varhain. Työnantaja il- moittaa hyvissä ajoin ennen kurssin alkua esteestä, jonka jälkeen pyritään yhteisesti selvittämään muu kurssiajankohta.

2. Työnantaja maksaa koulutuksen ajalta palkan luottamusmiehille enintään kuukauden ajalta ja työsuojeluyhteistoiminnassa toimiville toimihenkilöiden

edustajille enintään 2 viikon ajalta.

3. Osallisliiton jäsenyhdistyksen puheenjohtajalle maksetaan palkka edellä olevan mukaisesti edellyttäen, että yrityksessä on vähintään 100 tämän so- pimuksen piiriin kuuluvaa toimihenkilöä ja jäsenyhdistyksessä vähintään 50 jäsentä.

Tiedotus ja kokoontumisoikeus 10 § Yleismääräykset

Työnantaja ilmoittaa luottamusmiehelle mahdollisimman aikaisessa vaiheessa toimihenkilöitä välittömästi tai välillisesti koskevista asioista. Yrityksen liiketoi- mintaan ja asiakassuhteisiin liittyvät tiedot ovat luottamuksellisia. Tietoja ei tule luovuttaa ulkopuolisten yritysten luottamushenkilöille eikä niitä saa muutoin- kaan levittää.

11 § Työnantajan tiedotettavat asiat

1. Työnantajan tulee esittää henkilöstölle tai sen edustajille:

a) Yrityksen tilinpäätöksen vahvistamisen jälkeen siihen perustuva selvi- tys yrityksen taloudellisesta tilasta.

b) Vähintään kaksi kertaa tilivuoden aikana selvitys yrityksen taloudelli- sesta tilasta, josta käyvät ilmi tuotannon, työllisyyden, kannattavuuden ja kustannusrakenteen kehitysnäkymät.

c) Vuosittain henkilöstösuunnitelma, joka sisältää arviot henkilöstön määrässä, laadussa ja asemassa odotettavissa olevista muutoksista.

2. Yrityksen tulee antaa viipymättä olennaiset muutokset kaikissa edellä mai- nituissa tiedoissa.

3. Yrityksen tilinpäätöstiedot annetaan henkilöstön edustajille pyydettäessä kirjallisena. Työnantaja tiedottaa etukäteen vuokratyöstä tai alihankinnasta tehdystä sopimuksesta tämän työehtosopimuksen perusteella valitulle luot- tamusmiehelle tai jos tällaista ei ole valittu, työsuojeluvaltuutetulle. Asiasta ilmoitettaessa on selvitettävä käytettävissä olevan työvoiman määrä, työ- kohde sekä, milloin se on mahdollista, sopimuksen kesto.

4. Luottamusmiehellä on oikeus saada kerran vuodessa tiedot toimialueensa toimihenkilöiden nimistä, työsuhteen alkamisajasta sekä yksiköstä. Xxxxxx- xxxxxxxxxxx tulee ilmoittaa aiemmin hänen toimialueelleen kuuluneen toi- men siirtymisestä työehtosopimuksen soveltamisalan ulkopuolelle. Luotta- musmiehelle annetaan pyynnöstä tieto määräaikaisen työsopimuksen pe- rusteesta.

5. Toimihenkilötilaston palkkaerittelyt annetaan luottamusmiehelle kirjallisesti heti tilaston valmistuttua. Keskimääräisiä kuukausiansiotietoja ei anneta kolmea henkilöä pienemmistä ryhmistä.

6. Luottamusmiehelle on oikeus perehtyä toimialueellaan yrityksen palkkaus- ja palkanlaskentajärjestelmiin sekä hätä- ja ylityöstä ja niistä maksetusta korotetusta palkasta laadittuun luetteloon.

7. Työsuojeluvaltuutetulla on oikeus saada edustamiaan toimihenkilöitä kos- kevat työsuojelun kannalta tarpeelliset tiedot.

12 § Toimihenkilöiden kokoontumis- ja tiedotusoikeus

Toimihenkilöillä on oikeus järjestää työpaikalla tai muussa sovitussa tilassa ko- kouksia työsuhdeasioissa ja jakaa jäsenilleen tiedotteita. Menettelytavat ja työ- paikan ulkopuolisten henkilöiden osallistuminen kokouksiin sovitaan paikalli- sesti.

PALKKAUSJÄRJESTELMÄ ‌

Palkkaus

1. Toimihenkilön palkka on kuukausipalkka. Se on maksettava ennakolta il- moitettuna kiinteänä palkanmaksupäivänä.

Palkkausjärjestelmän käyttöönotosta neuvotellaan yrityksessä työnantajan ja henkilöstön edustajien kesken. Palkkausjärjestelmän käyttöönoton yh- teydessä luottamusmiehelle tulee antaa tieto toimihenkilön vaativuusluo- kasta.

2. Toimihenkilön palkka muodostuu toimen vaativuuteen perustuvasta tehtä- väkohtaisesta palkanosasta (TVL-palkka) ja henkilökohtaiseen pätevyy- teen ja työsuoritukseen perustuvasta palkanosasta.

3. Palkan lisäksi toimihenkilölle maksetaan voimassa olevan työsuhteen kes- toon perustuvaa palvelusaikatakuuta.

4. Henkilökohtaisen palkanosan suuruus tulee olla puolen vuoden työsuhteen jälkeen vähintään 1,5 prosenttia asianomaisen toimen TVL-palkasta.

5. Palkkausjärjestelmän käyttöönotto ei saa alentaa toimihenkilön kokonais- palkkaa. Toimihenkilön kokonaispalkka voi laskea ainoastaan Työsopimus- lain 7. luvun mukaisilla perusteilla (tehtävän muutos irtisanomisen vaihto- ehtona) tai milloin tehtävänmuutoksen perusteena on toimihenkilön oma pyyntö.

6. Palkkaryhmittely tarkistetaan kerran vuodessa esimies-alaiskeskustelussa tai muulla sovittavalla tavalla.

7. Tuntipalkkaisen kerroin työn muuttuessa kuukausipalkkaiseksi on 170, jos työaika on 37,5 tuntia/viikko ja 172, jos säännöllinen työaika on 40 tun- tia/viikko.

8. Jos työnantaja ottaa käyttöön tulospalkkiojärjestelmän, tulee asiasta infor- moida luottamusmiestä sekä kertoa ennen käyttöönottoa järjestelmän si- sältö niille, joita järjestelmä koskee.

Palkkarakenne

Palkkarakenteen keskeinen osa on toimen vaativuuteen perustuva palkanosa, joka arvioidaan palkkausjärjestelmässä olevalla vaativuuden arviointijärjestel- mällä. Arviointi tapahtuu voimassa olevien kirjallisten toimenkuvien perusteella.

Järjestelmää käyttöönotettaessa perustetaan arviointiryhmä, joka muodostuu tämän sopimuksen allekirjoittajajärjestöjen luottamusmiehistä sekä työnantajan edustajista. Xxxxxxx luottamusmiestä ei työpaikalla ole, voivat tämän sopimuksen allekirjoittajajärjestöjen jäsenet valita keskuudestaan muun edustajan.

Sovittua palkkaryhmittelyä ei työnantaja voi yksipuolisesti muuttaa.

Arvioinnista saatujen tulosten mukaan toimi sijoittuu johonkin kuudesta (6) palk- karyhmästä, joista jokaisella on kulloinkin voimassa olevassa työehtosopimuk- sessa sovittu vaativuusluokkapalkka.

Muutostilanteet

Uudelle toimihenkilölle muodostettavan toimen vaativuus määritellään niin pian kuin mahdollista, kuitenkin viimeistään kolmen kuukauden kuluttua toimihenki- lön työsuhteen alkamisesta. TVL-palkka määräytyy työsuhteen alusta alkaen em. luokituksen tuloksen perusteella.

Olemassa olevan toimen sisällön pysyvästi muuttuessa on toimen vaativuus ensi tilassa, kuitenkin viimeistään kuukauden kuluessa, arvioitava uudelleen. Vaativuusluokan muuttuessa on siitä mahdollisesti aiheutuvat palkantarkistuk- set toteutettava muutoshetkeä seuraavan palkanmaksukauden alusta lukien.

Toimihenkilön siirtyessä tehtävästä toiseen noudatetaan uuden toimen mu- kaista luokitusta siirtymistä seuraavan palkanmaksukauden alusta lukien.

Toimen vaativuusluokan muutokset neuvotellaan toimihenkilön ja hänen esi- miehensä kesken. Toimihenkilöllä on halutessaan oikeus pyytää luottamusmies mukaan neuvotteluun. Vaativuusluokkien muutokset ilmoitetaan viivytyksettä luottamusmiehelle.

Toimen vaativuusluokituksen (TVL) palkkaryhmittely

1. Erittäin vaativat asiantuntijatehtävät

∗ Johtotehtävät:

Vastaa koko laboratorion tai sen merkittävän osan toiminnasta

2. Vaativat asiantuntijatehtävät

∗ Tutkimus-, testaus-, tuote- ja menetelmien kehitystehtävät sekä vaativat markkinointitehtävät tai vaativat asiakaspalvelutehtävät:

Vastaa omasta tutkimus/testausalasta ja/tai käytettävistä menetel- mistä ja/tai toimii teknisenä vastuuhenkilönä ja/tai toimii tutkimuspro- jektien vetäjänä. Tehtävä voi olla esimiestehtävä.

3. Erityisasiantuntijatehtävät

∗ Vaativat suunnittelu- ja tulosten analysointitehtävät sekä mark- kinointi ja asiakaspalvelu:

Käsittelee tarjoukset ja hoitaa asiakaskontaktit ja/tai toimii alan asian- tuntemusta vaativana teknisenä tukena ja/tai analysoi vaativan analy- tiikan tulokset ja/tai tekee näytteenoton suunnitelmat ja ohjeistukset. Tehtävä voi olla esimiestehtävä.

∗ Tehtävien koordinointi, joka sisältää mahdollisen esimiestehtä- vän sekä logistiikka-asioiden hoidon:

Johtaa välittömästi tai välillisesti laboratoriotyötä vastaten joko tutki- mustoiminnan tai kokeiden suorittamisesta suunnitellen tutkimussar- joja annettujen suuntaviivojen mukaisesti. Tähän ryhmään kuuluu myös toimihenkilö, joka suorittaa itsenäisesti tutkimus- ja kehitystyötä.

4. Asiantuntijatehtävät

∗ Nuorempi kemisti, projekti- tai laboratorioinsinööri:

Perehdytysjaksolla oleva kemisti, projekti- tai laboratorioinsinööri tai vastaava (Enintään 1 vuoden). Perehtyy analytiikkaan, ajaa sisään uu- sia menetelmiä jne.

∗ Tekninen tuki, joka sisältää laitehuollon:

Vastaa laboratorion laitteiston paikallisesta huollosta ja kunnossapi- dosta sekä vastaa yhteydenpidosta laitetoimittajiin huolto- ja kunnos- sapitokysymyksissä. Avustaa ja kouluttaa laborantteja laitteistojen käytössä. Voi johtaa välittömästi helpohkoa laboratoriotyötä. Xxxx- xxxxxx, joka suorittaa 5. tasoa vaativampia tehtäviä ilman esimiehen vä- litöntä ohjausta.

5. Laborantti/vaativa toimihenkilötehtävä

∗ Suorittaa annettujen ohjeiden mukaan tutkimustehtäviä tai analyy- sejä, kokeita ja mittauksia sekä pystyy oma-aloitteisesti tekemään ha- vaintoja ja päätelmiä niiden tuloksista.

6. Nuorempi laborantti/toimihenkilötehtävä

∗ Laborantti perehdytysjaksolla (Enintään 6 kuukautta). Näytteenotto- tehtävät, jotka eivät vaadi laborantin tai korkeampaa koulutusta. Jos laborantti on aikaisemmin ollut yrityksessä harjoittelijana samassa tai työtehtävien sisällön ja pätevyysvaatimusten osalta suoraan rinnastet-

tavassa olevassa muussa vastaavassa työtehtävässä, hänen pereh- dyttämisjaksonsa kesto voi olla yhteenlaskettuna harjoittelujaksojen kanssa enintään yhden vuoden.

Harjoittelija

Harjoittelijalla tarkoitetaan henkilöä, joka opiskelee alan ammatillisessa op- pilaitoksessa, ammattikorkeakoulussa tai yliopistossa. Harjoittelijana voi työskennellä enintään vuoden, joko hankkimassa koulutuksen aikana tut- kinnon edellyttämää työkokemusta tai olemalla työssä lukukausien välillä. Vuoden yhteenlaskettu enimmäisjakso voi koostua useammasta eri jak- sosta. Opiskelijan harjoittelijapalkka on kirjattava työsopimukseen. Harjoit- telijan palkka on 85 prosenttia TVL-palkkaryhmästä.

Palkkaryhmittelyn soveltamisohje:

∗ Xxxxxxx tehtävän sijoittelusta syntyy epäselvyyttä, tulee rajatapauk- sissa kiinnittää erityistä huomiota toimen erityisvaatimuksiin, joita ovat:

− Akkreditoitujen menetelmien ylläpitovastuu

− Monialaisuusvaatimus (Esim. kemian- ja mikrobiologian yhtäaikai- nen hallinta)

− Työn erityinen vaarallisuus

− Käytettävän laitteiston erityinen vaativuustaso

− Asiakaspalveluvastuu

∗ Milloin yksi tai useampi tekijä on tehtävässä erityisen merkittävä, tulee toimi sijoittaa ylempään palkkaryhmään.

Luottamusmiehet ja työnantajan edustajat käyvät kerran vuodessa läpi palkkausjärjestelmän toimivuuden ja siinä mahdollisesti esiintyvät on- gelmat.

Taulukkopalkat (TVL):‌

Taulukkopalkat 1.6.2022 lukien:

Palkkaryhmä	Kuukausipalkka
I	3902
II	3368
III	2952
IV	2541
V	2250
VI	1963

Henkilökohtainen pätevyys ja työsuoritus

Uuteen palkkausjärjestelmään sisältyvään henkilökohtaisen pätevyyden ja työ- suorituksen perusteella maksettavien palkanosien summa tulee olla toimipaik- kakohtaisesti laskettuna vähintään 6 prosenttia toimihenkilöiden palkkasum- masta. Toimihenkilön henkilökohtaisen palkanosan vähimmäistakuu on 1,5 pro- senttia laskettuna asianomaisen palkkaryhmän vähimmäispalkasta.

Luottamusmiehelle ilmoitetaan hänen edustamansa ryhmän palkkasumma, ellei laajemmasta palkkasummien antamisesta paikallisesti toisin sovita.

Henkilökohtaista pätevyyttä ja työsuoritusta mitataan seuraavilla mittareilla:

1. Työtaito

2. Tehokkuus

3. Yhteistyökyky

Seuraa aktiivisesti alan koulutustarjontaa ja tekee esityksiä kouluttautumisesta.

10 Taso 3.

Kouluttautuu itsekin ammattiinsa liittyvissä asioissa. 15

Paikallisesti voidaan allekirjoittajaliittojen suostumuksella sopia myös muunlai- sesta HEKO- järjestelmästä.

Palvelusaikalisä

Toimihenkilölle maksetaan voimassa olevan työsuhteen kestoon perustuvaa palvelusaikatakuuta:

Palvelusajan pituus	Palvelusaikatakuu
Kolme vuotta	3 prosenttia TVL-palkasta
Viisi vuotta	5 prosenttia TVL-palkasta
Kahdeksan vuotta	8 prosenttia TVL-palkasta

Palvelusaikatakuuta ei kerry toimihenkilön ollessa seuraavilla yli kuukauden kestävillä pitkillä poissaoloilla, joista työnantaja ei ole velvollinen maksamaan palkkaa:

• opintovapaa

• vuorotteluvapaa

• sopimukseen perustuvat palkattomat vapaat, ns. ”sapattivapaat”

Lisäksi palvelusaikatakuuta eivät kerrytä seuraavat poissaolot, joilta työnantaja ei ole velvollinen maksamaan palkkaa:

• palkaton sairausloma

• palkattomat perhevapaat

Esimiesasema

Xxxxxxx toimeen sisältyy johtamista ja valvontaa, lisää tämä seikka jo sinänsä toimen vaativuutta. Sopijapuolet toteavat, että yrityksen palkkapolitiikan tulee huolehtia siitä, että esimiesasemassa olevien toimihenkilöiden palkkataso ylit- tää heidän alaisenaan olevien toimihenkilöiden palkkojen tason.

Palkankorotusten toteuttaminen

1. Toimihenkilön kokonaispalkkaa korotetaan työehtosopimuksessa sovitulla yleiskorotuksella.

2. Tarkistetaan, että palkka vastaa vähintään korotettujen TVL-palkkojen, pal- velusaikalisän ja HEKO-takuuprosentin muodostamaa minimipalkkaa. Mi- käli palkka jää alle tämän, korotetaan palkka vastaamaan minimipalkkaa.

3. Mikäli toimihenkilön palvelusaikataulukossa tapahtuu muutos kesken sopi- muskauden, korotetaan palkkaa entisen ja uuden palvelusaikalisän erotuk- sella muutosta seuraavan palkanmaksukauden alusta lukien.

Erimielisyyksien ratkaiseminen

Tämän palkkausjärjestelmän soveltamisesta johtuvat paikalliset erimielisyydet ratkaistaan työehtosopimuksen neuvottelujärjestystä noudattaen. Liitot voivat sopia erillisen ratkaisulautakunnan perustamisesta, joka viimeisenä asteena ratkaisee toimen vaativuuteen liittyvät erimielisyydet.

Ratkaisulautakunnassa on yhtä monta toimihenkilö- ja työnantajapuolen ni- meämää edustajaa, jotka valitsevat lautakunnalle puolueettoman puheenjohta- jan.

TYÖAJAN LYHENNYS ‌

1. Työajan lyhennys yksi- ja kaksivuorotyössä Soveltamisala

Työaikaa lyhennetään yksi- ja kaksivuorotyössä niissä työaikamuodoissa, joissa säännöllinen työaika on 40 tuntia viikossa 100 tuntia tai 12,5 päivää vuo- dessa.

Edellä tarkoitetussa työssä vuotuista työaikaa muuten lyhentävät enintään 30 arkipäivän vuosiloma, kirkolliset juhlapyhät sekä juhannusaatto, itsenäisyys- päivä, jouluaatto, uudenvuodenpäivä ja vapunpäivä.

Vapaan kertyminen

Vapaata ansaitaan kalenterivuoden aikana tehdyistä säännöllisistä työpäivistä seuraavasti:

Työvuorojen määrä	Vapaiden määrä
17	1
34	2
51	3
68	4
85	5
102	6
119	7
136	8
153	9
170	10
187	11
210	12,5

Tehdyiksi säännöllisiksi työpäiviksi lasketaan lisäksi se aika, jolloin työnantaja maksaa sairausajan tai synnytysloman palkkaa sekä työnantajan osittainkin kustantama koulutusaika, jos työnantaja maksaa tältä osin palkan. Työpäiviksi rinnastetaan myös sopimuksen 22 §:n (lyhyt tilapäinen vapaa) tarkoittama va- paa-aika, jolta työnantaja maksaa palkan. Mainittuina aikoina siis vapaat sekä kuluvat että karttuvat. Työpäiviksi rinnastetaan myös tämän sopimuksen tarkoit- tamat vapaapäivät.

Työajan lyhennyksen määrästä vähennetään muut kuin kohdassa 1 mainitut vuotuista työaikaa lyhentävät sopimukseen tai käytäntöön perustuvat vuosilo- majärjestelyt tai vuosittain säännöllisesti toistuvat vapaapäivät.

Vapaan antaminen

Kalenterivuoden aikana kertynyt vapaa annetaan toimihenkilölle viimeistään seuraavan vuoden huhtikuun loppuun mennessä tai toimihenkilön kanssa so- vittaessa maksamalla rahakorvaus tai antamalla vapaa muuna sovittavana ajankohtana. Vapaa annetaan työnantajan määräämänä ajankohtana. Työnan- tajan on ilmoitettava vapaasta toimihenkilölle viimeistään kahta viikkoa ennen vapaata, ellei toisin sovita.

Vapaata annetaan vähintään työvuoro kerrallaan, ellei toisin sovita.

Jos toimihenkilön työsuhde päättyy eikä kertynyttä vapaata ole siihen men- nessä annettu, korvataan toimihenkilölle pitämättä jääneet vapaat sopimuksen 7 §:ssä sovitun osa-ajan palkan laskentaa koskevan ohjeen perusteella. Kor- vaus maksetaan ainoastaan täysiltä työpäiviltä.

Jos toimihenkilölle työsuhteen päättyessä on annettu liikaa vapaata, on työnan- taja oikeutettu pidättämään tätä vastaavan palkan lopputilin yhteydessä. Pidä- tys suoritetaan ainoastaan täysiltä työpäiviltä.

Ansiotaso

Työajan lyhennys toteutetaan ansiotasoa alentamatta.

Vuosiloma

Vuosiloman pituutta määrättäessä pidetään työssäolopäivien veroisina päivinä myös niitä päiviä, joina toimihenkilö on estynyt tekemästä työtä tämän sopimuk- sen mukaisen vapaan pitämisen vuoksi.

2. Työajan lyhennys yksi- ja kaksivuorotyössä keskimääräistä viikkotyöaikaa noudattaen

Vaihtoehtoinen työajan lyhentämisjärjestelmä

Mainittu keskimääräinen viikkotyöaika on saatu siten, että työajan lyhennys on otettu huomioon sitä laskettaessa. Tällöin myös arkipyhät sekä juhannus- ja jouluaatto tasaavat viikkotyöajan näihin määriin kalenterivuoden aikana.

Työajan lyhentäminen toteutuu antamalla vapaata niin, että työaika enintään kalenterivuoden pituisena ajanjaksona tasoittuu keskimäärin 1 §:n mukaiseen määrään viikossa. Vuosilomapäiviä ei voida käyttää työajan tasaamiseen.

Vapaata pidetään työnantajan osoituksen mukaan vähintään työvuoro kerral- laan, el-lei toimihenkilön kanssa toisin sovita vapaan pitämisestä tai sen kor- vaamisesta. Työtuntijärjestelmään merkitsemätön pitämätön vapaa annetaan viimeistään seuraavan vuoden kesäkuun loppuun mennessä. Mikäli vapaata

tällöin on antamatta, korvataan se kuten viikkoylityö.

Mikäli jokaisen yksittäisen vapaan antamisajankohdasta ei päätetä erikseen, vaan usean tai kaikkien vapaiden antamisajankohdat vahvistetaan yhdellä ker- taa, kutsutaan tätä suunnitelmaa työtuntijärjestelmäksi. Työtuntijärjestelmää laatiessaan tulee työnantajan pyrkiä ottamaan huomioon toimihenkilöiden yksi- lölliset toivomukset vapaiden ajankohdasta tuotannon tarpeiden sekä käynti- ja palveluaikojen sallimissa rajoissa.

Työtuntijärjestelmä on luonteeltaan kollektiivinen ja koskee sitä aikaa, jolloin käytettävänä työaikamuotona asianomaisessa työkohteessa, osastolla tai työ- paikalla yleensä on yksi- tai kaksivuorotyö. Siirryttäessä muuhun työaikamuo- toon, esimerkiksi kolmivuorotyöhön, määräytyy työaika siirron jälkeen kyseistä työaikamuotoa koskevien määräysten mukaan.

Ellei edellä mainittua työtuntijärjestelmää ole etukäteen vahvistettu, vapaan an- tamisen ajankohta ilmoitetaan viimeistään viikkoa ennen, ellei paikallisesti en- nen vapaan pitämistä muuta sovita. Samoin menetellään, jos työtuntijärjestel- mää muutetaan.

Työajan lyhennys toteutetaan ansiotasoa alentamatta.

Tämän sopimuksen perusteella annetut vapaapäivät, jotka muutoin olisivat ol- leet työpäiviä, luetaan työssäolopäivien veroisiksi päiviksi vuosilomaa ansaitta- essa.

Mikäli työtuntijärjestelmästä ei muuta johdu, työstä poissaolevan toimihenkilön katsotaan saaneen vapaata, vaikkei poissaoleville ole siitä erikseen ilmoitettu, kun koko yritys, sen työosasto tai työryhmä, johon toimihenkilö kuuluu, on tässä sopimuksessa tarkoitettua vapaata pitänyt.

Työnantajan on ennen tämän sopimuksen tarkoittaman työaikajärjestelyn toi- meenpanoa neuvoteltava toimihenkilöiden edustajien kanssa. Neuvotteluissa on otettava huomioon työpaikan toimihenkilötyön luonne, käynti- ja palveluaiko- jen turvaaminen, muiden henkilöstöryhmien työaikajärjestelyt sekä muut vas- taavat seikat.

Eräät erikoistilanteet

Työsuhteen alkaminen kesken vuotta

vapaata vapaata

työsuhteen alku

Toimihenkilö pitää työsuhteensa alkamisen jälkeiselle ajalle sattuvat vapaat, mitkä esim. muille saman työryhmän toimihenkilöille ja työntekijöille on ilmoi- tettu. On mahdollista kuitenkin laatia hänelle myös henkilökohtainen keskimää- räinen viikkotyöaika jäljellä olevaa vuotta varten.

Työsuhteen päättyminen kesken vuotta

vapaata työsuhde päättyy vapaata

Mikäli työsuhde päättyy kesken vuoden, maksetaan toimihenkilön työsuhdesaa- tavat normaaliin tapaan. Niitä pitämättömiä vapaita, jotka on merkitty työtunti- järjestelmään, ei tällöin huomioida. Työtuntijärjestelmään merkitsemättömät pi- tämättömät vapaat korvataan säännöllisen työajan palkkaa vastaavalla kor- vauksella.

Työaikamuodon tai osaston vaihtuminen

Toimihenkilö voi esimerkiksi joutua siirtymään ennen päivätyötä koskevien työ- ajan lyhennysvapaiden pitämistä keskeytyvään kolmivuorotyöhön niin, että aio- tut vapaapäivät muuttuvatkin työpäiviksi.

kolmivuorotyö

päivätyö työaikamuodon

vaihtumisajankohta

Vapaat eivät seuraa mukana työaikamuodon vaihtuessa. Vapaita saatetaan kuitenkin antaa esimerkiksi suunniteltua aikaisemmin tai mikäli 3-vuorotyö kes- tää vain lyhyehkön ajan, vapaita voidaan antaa sen jälkeen, kun toimihenkilö on siirtynyt takaisin päivätyöhön. Jos toimihenkilön työaikamuoto vaihtuu usein, huolehditaan siitä, että toimihenkilön suhteellinen työaika ei pitene.

ETÄTYÖTÄ KOSKEVA OHJEISTUS ‌

Allekirjoittaneet järjestöt ovat yhteistyössä laatineet suosituksen, jolla liitot pyr- kivät luomaan turvalliset puitteet etätyöstä sopimiselle ja ohjaamaan etätyön käyttöä kaikkia tyydyttävällä tavalla.

Etätyö

Etätyössä työehtosopimuksen mukainen säännöllinen työ tapahtuu työnantajan toimitilojen ulkopuolella.

Etätyö perustuu työnantajan ja työntekijän osalta vapaaehtoisuuteen. Etätyöstä tulee tehdä kirjallinen sopimus, jossa on syytä huomioida ainakin seuraavat sei- kat.

Etätyönä tehtävä työ

Sopimuksessa tulee määritellä etätyönä tehtävä työ ja etätyön pääasiallinen suorituspaikka. Sopimuksessa tulee myös määritellä etätyön ajallinen kesto (toistaiseksi, määräaika) ja etätyön päättämismenettely.

Etätyösopimuksessa on määriteltävä etätyön määrä eli onko esimerkiksi kyse kokoaikaisesta etätyöstä, etätyöstä osa-aikaisesti vai työn mahdollistaessa toi- mihenkilön pitämistä etätyöpäivistä tietyllä enimmäismäärällä kuukaudessa.

Työn niin vaatiessa tai esimiehen kutsusta toimihenkilö on velvollinen tilapäi- sesti työskentelemään vakituisessa työpaikassaan sekä mm. osallistumaan ko- kouksiin tai tekemään työn edellyttämiä matkoja.

Etätyön seuranta ja raportointi on määritettävä.

Etätyön päättämismenettelyllä tarkoitetaan niiden sääntöjen sopimista, joita noudattaen työnantaja ja työntekijä voivat keskeyttää etätyön tekemisen ja työn- tekijä voi palata/siirtyä perinteiseen työskentelyyn.

Työaika

Lähtökohtaisesti etätyössä sovelletaan säännöllistä työaikaa koskevia työehto- sopimuksen säännöksiä. Mikäli työnantaja tosiasiallisesti päättää työntekijän työajan sijoittamisesta ja mikäli työnantajalla on mahdollisuus valvoa työajan käyttöä työpäivän aikana, sovelletaan etätyössä lisä- ja ylityötä koskevia työeh- tosopimuksen säännöksiä.

Palkkaus

Etätyössä työntekijän palkkaus määräytyy työehtosopimuksen mukaisesti.

Työntekijän luontoisedut säilyvät etätyön aikana.

Vuosiloma ja lomaraha

Työntekijän oikeus vuosilomaan ja lomarahaan etätyön aikana määräytyvät vuosilomalain ja työehtosopimuksen mukaisesti.

Poissaolot

Työntekijän oikeus sairausajan palkkaan, lääkärintarkastuksiin, tilapäisiin pois- saoloihin ja perhevapaisiin määräytyy työehtosopimuksen mukaisesti.

Työvälineet ja laitteet

Työnantaja hankkii ja toimittaa etätyön tekemiseen tarvittavat työvälineet ja lait- teet. Työnantaja vastaa näiden huollosta, vakuuttamisesta ja näiden aiheutta- mista kustannuksista (esim. linjayhteydet).

Kustannusten korvaukset

Työnantaja maksaa työntekijälle korvauksen yksityispuhelimen käytöstä työasi- oiden hoitamiseen.

Tavanomaisilla työmatkoilla tarkoitetaan kodin ja työnantajan toimitilojen välistä matkaa, joista ei makseta matkakulujen korvausta.

Muut työmatkat korvataan työehtosopimuksen mukaisesti.

Etätyötä koskeva sopimus

Sopimusosapuolet ovat laatineet etätyötä koskevan sopimusmallin, jota työn- antaja ja toimihenkilö voivat halutessaan käyttää etätyöstä sopiessaan. Sopi- musmalli on liittojen verkkosivuilla.

TYÖLLISTYMISEN JA MUUTOSTURVAN TOIMINTAMALLI ‌

Työnantajan, työntekijöiden ja työvoimaviranomaisen välisen uuden toiminta- mallin tavoitteena on yhteistyön tehostaminen ja työntekijän mahdollisimman nopea työllistyminen.

Yhteistoiminta- ja irtisanomismenettely

Työnantaja esittää vähintään 10 työntekijää koskevien yhteistoimintaneuvotte- lujen alussa toimintasuunnitelman. Sen sisällöstä neuvotellaan henkilöstön edustajien kanssa. Suunnitelmassa selostetaan neuvottelujen menettelytavat ja muodot, suunniteltu aikataulu sekä suunnitellut toimintaperiaatteet irtisano- misaikana työnhaun, koulutuksen ja työhallinnon palvelujen käytön osalta. Suunnitelmassa otetaan huomioon olemassa olevat normit siitä, miten työvoi- man vähentämismenettelyssä toimitaan. Jos yhteistoimintaneuvottelut koske- vat alle 10 työntekijää, yhteistoimintamenettelyssä esitetään suunnitellut toimin- taperiaatteet irtisanomisaikana työnhaun, koulutuksen ja työhallinnon palvelu- jen käytön osalta.

Toimintasuunnitelman sisällöstä neuvottelemista ei estä rajoitus, jonka mukaan irtisanomisen vaihtoehtojen käsittely voi yhteistoimintaneuvotteluissa alkaa suurissa irtisanomisissa aikaisintaan seitsemän päivän kuluttua perusteiden ja vaikutusten käsittelystä.

Suunniteltua vähentämistä koskevan yhteistoimintamenettelyn yhteydessä kä- sitellään myös henkilöstösuunnitelmaan tarvittavat muutokset.

Työnantaja ja työvoimaviranomainen kartoittavat yhteistyössä tarvittavat julki- set työvoimapalvelut viivyttelemättä yhteistoimintamenettelyn tai pienten yritys- ten irtisanomismenettelyn alettua. Työvoimaviranomaisen kanssa pyritään so- pimaan tarjottavien palvelujen laadusta ja niiden toimeenpanon aikataulusta sekä yhteistyöstä niiden toteutuksessa. Henkilöstön edustajat osallistuvat yh- teistyöhön.

Työllistymisohjelma ja sen toteuttaminen irtisanomisaikana

Työnantajalla on tiedottamisvelvollisuus oikeudesta työllistymisohjelmaan ja ko- rotettuun koulutustukeen.

Työnantaja ilmoittaa työvoimaviranomaiselle taloudellisin tai tuotannollisin pe- rustein suoritetusta irtisanomisesta, jos irtisanotulla työntekijällä on työhistoriaa vähintään kolme vuotta. Ilmoitusvelvollisuus koskee myös sellaisen määräai- kaisen työsuhteen päättymistä, joka on muodostunut yhdestä tai useammasta keskeytymättömänä tai vain lyhytaikaisin keskeytyksin yhteensä vähintään kolme vuotta samaan työnantajaan jatkuneesta määräaikaisesta työsopimuk- sesta. Työnantaja on velvollinen antamaan työvoimaviranomaiselle työntekijän suostumuksella hänen koulutustaan, työkokemustaan ja työtehtäviään koske- vat tiedot heti irtisanomisten tapahduttua. Työnantaja osallistuu erikseen niin

sovittaessa muutoinkin työllistymisohjelman laatimiseen.

Työntekijällä on mahdollisuus osallistua työllistymisohjelman laatimiseen. Työl- listymisohjelmaa voidaan tarvittaessa täydentää myöhemmin.

Jos asiasta ei ole irtisanomisen tapahduttua muuta sovittu, työntekijällä on oi- keus vapaaseen ilman ansionmenetystä osallistuakseen irtisanomisaikanaan työllistymisohjelman tekemiseen, oma-aloitteiseen tai viranomaisaloitteiseen työpaikan hakuun ja työhaastatteluun, uudelleensijoitusvalmennukseen, työssä oppimiseen ja harjoitteluun taikka työllistymisohjelmansa mukaiseen työvoima- poliittiseen koulutukseen. Vapaan pituus on työsuhteen kestosta riippuen seu- raava:

1) enintään 5 päivää, jos työntekijän irtisanomisaika on enintään yksi kuu- kausi;

2) enintään 12 päivää, jos työntekijän irtisanomisaika on yli yksi kuukausi mutta enintään neljä kuukautta;

3) enintään 24 päivää, jos työntekijän irtisanomisaika on yli neljä kuukautta. Edellytyksenä on lisäksi, ettei vapaasta aiheudu työnantajalle merkittävää haittaa. Työntekijän on ilmoitettava vapaasta työnantajalle viivyttelemättä ja pyydettäessä esitettävä luotettava selvitys vapaan perusteesta.

HENKILÖSTÖSUUNNITELMA JA KOULUTUSTAVOITTEET ‌

Yhteistoimintalain 9 §:n mukaan yrityksessä on laadittava yhteistoimintaneuvot- teluissa vuosittain henkilöstösuunnitelma ja koulutustavoitteet työntekijöiden ammatillisen osaamisen ylläpitämiseksi ja edistämiseksi.

Henkilöstösuunnitelmaa ja koulutustavoitteita laadittaessa on otettava huomi- oon ennakoitavat, yrityksen toiminnassa tapahtuvat muutokset, joilla ilmeisesti on henkilöstön rakennetta, määrää tai ammatillista osaamista koskevaa merki- tystä.

Henkilöstösuunnitelmasta ja koulutustavoitteista tulee käydä ilmi yrityksen koko huomioon ottaen ainakin:

1) yrityksen henkilöstön rakenne ja määrä sekä arvio niiden kehittymisestä;

2) periaatteet erilaisten työsuhdemuotojen käytöstä;

3) arvio työntekijöiden ammatillisesta osaamisesta sekä ammatillisen osaami- sen vaatimuksissa tapahtuvista muutoksista ja näiden syistä sekä tähän arvioon perustuvat vuosittaiset koulutustavoitteet henkilöstöryhmittäin; sekä

4) 1–3 kohdassa tarkoitettujen suunnitelmien ja tavoitteiden toteutumisen seurantamenettelyt.

Henkilöstösuunnitelmassa ja koulutustavoitteissa tulee kiinnittää huomiota ikääntyvien työntekijöiden erityistarpeisiin samoin kuin keinoihin ja mahdolli- suuksiin, joilla työntekijät voisivat tasapainottaa työtä ja perhe-elämää.

Yrityksessä, jonka työsuhteessa olevien työntekijöiden määrä säännöllisesti on vähintään 20 mutta vähemmän kuin 30, voidaan henkilöstöryhmän tai -ryhmien edustajien kanssa sopia, että edellä tässä pykälässä tarkoitetut asiat käsitellään yrityksen koko henkilöstölle järjestettävässä yhteisessä tilaisuudessa.

Jos työnantaja irtisanoo työntekijöitä taloudellisin tai tuotannollisin perustein, on henkilöstösuunnitelmaan ja koulutustavoitteisiin tehtävä tarvittavat muutokset yt-lain 8 luvussa tarkoitetun, irtisanomisia koskevan yhteistoimintamenettelyn yhteydessä.

Liitot suosittelevat henkilöstösuunnitelman ja koulutustavoitteiden käsittele- mistä tämän ohjeen mukaisesti.

TASA-ARVOSUUNNITELMA ‌

Lain naisten ja miesten tasa-arvosta 6a §:n mukaan, jos työnantajan palvelus- suhteessa olevan henkilöstön määrä on säännöllisesti vähintään 30 työntekijää, työnantajan on toteutettava tasa-arvoa edistävät toimet vuosittain laadittavan, erityisesti palkkausta ja muita palvelussuhteen ehtoja koskevan tasa-arvosuun- nitelman mukaisesti. Suunnitelma voidaan sisällyttää henkilöstö- ja koulutus- suunnitelmaan tai työsuojelun toimintaohjelmaan.

Tasa-arvosuunnitelma on laadittava yhteistyössä henkilöstön edustajien kanssa, ja sen tulee sisältää:

1) selvitys työpaikan tasa-arvotilanteesta ja sen osana erittely naisten ja mies- ten sijoittumisesta eri tehtäviin sekä kartoitus naisten ja miesten tehtävien luokituksesta, palkoista ja palkkaeroista;

2) käynnistettäviksi tai toteutettaviksi suunnitellut tarpeelliset toimenpiteet tasa-arvon edistämiseksi ja palkkauksellisen tasa-arvon saavuttamiseksi; ja

3) arvio tasa-arvosuunnitelmaan sisältyneiden aikaisempien toimenpiteiden toteuttamisesta ja niiden tuloksista.

Paikallisesti voidaan sopia, että vuosittaisen tarkastelun sijasta kohdan 1 mu- kaiset toimenpiteet voidaan tehdä vähintään kerran kolmessa vuodessa.

Liitot suosittelevat tasa-arvosuunnitelman käsittelemistä tämän ohjeen mukai- sesti.

TUTUSTU TYÖELÄMÄÄN JA TIENAA – KESÄHARJOITTELUOHJELMA YKSITYISEN LABORATORIOALAN TOIMIHENKILÖIDEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALALLE 2017 - 2019 ‌

Pöytäkirjan tarkoitus

Allekirjoittaneet työehtosopimuksen osapuolet ovat sopineet peruskoululaisten ja lukiolaisten työelämään tutustumismahdollisuuksien tukemisesta ”Tutustu työelämään ja tienaa” – kesäharjoitteluohjelman puitteissa seuraavasti:

”Tutustu työelämään ja tienaa” – kesäharjoitteluohjelma

Tämän pöytäkirjan määräyksiä sovelletaan peruskoululaisiin ja lukiolaisiin, joi- den työsuhde perustuu ”Tutustu työelämään ja tienaa” – kesäharjoitteluohjel- maan.

Liitot haluavat omalta osaltaan tukea peruskoululaisten ja lukiolaisten mahdol- lisuuksia tutustua työelämään ”Tutustu työelämään ja tienaa” – kesäharjoitte- luohjelman puitteissa.

Tutustumisen tarkoituksena on, että koululaiset saavat omakohtaista koke- musta yritysten toiminnasta, niissä esiintyvistä eri työtehtävistä, henkilöstöra- kenteesta, yhteistyömuodoista ja alan tarjoamista mahdollisuuksista sekä sa- malla tarjota koululaisille sopivaa käytännön työtä.

Kahden viikon tai kymmenen työpäivän kestävän kesäharjoitteluohjelman mu- kainen työsuhde voidaan sijoittaa 1.6. – 31.8. väliseen aikaan vuosina 2017 – 2019.

Kahden viikon harjoitteluohjelman suorittamisesta maksetaan kertakaikkisena palkkana 335 euroa vuonna 2017, 345 euroa vuonna 2018 ja 350 euroa vuonna 2019. Korvaus sisältää kahden viikon harjoitteluohjelman ajalta vuosilomakor- vauksen.

Voimassa olevan työehtosopimuksen palkkoja, palkanmääräytymisperusteita ja muita rahanarvoisia etuja koskevia määräyksiä ei sovelleta niihin peruskou- lulaisiin ja lukiolaisiin, joiden työsuhde perustuu tässä kohdassa tarkoitettuun kesäharjoitteluohjelmaan. Lukuun ottamatta säännöllisen työajan pituutta hei- hin ei myöskään sovelleta työehtosopimuksen työaikaa koskevia määräyksiä, mikäli ne vaikeuttaisivat kesätyöharjoitteluohjelman käytännön toteutusta.

Helsingissä 23.3.2017 Palvelualojen työnantajat Palta ry Ammattiliitto Pro ry

Ylemmät toimihenkilöt YTN ry

Työaikapankkiohje ‌

EI OSA TYÖEHTOSOPIMUSTA 10.4.2012

OHJE TYÖAIKAPANKKIJÄRJESTELMÄN KÄYTTÖÖNOTOTOSTA YKSITYISELLÄ LABORATORIOALALLA

Yksityisen laboratorioalan työehtosopimuksen sopijaliitot Palvelualojen työn- antajat PALTA ry, ammattiliitto Pro ry ja Xxxxxxx toimihenkilöt YTN ry ovat laatineet tämän ohjeen jäsenyrityksille edistämään työaikapankin käyttöönot- toa.

Tämä ohje on suositus. Xxxxxxxxxxxx päättää itse, käyttääkö hän yrityksessä mahdollisesti sovittua työaikapankkia.

1. Määritelmiä

Työaikapankilla tarkoitetaan yritys- tai työpaikkatasolla kirjallisesti sovittuja toimihenkilöiden työaikajärjestelyjä, joilla työaikaa, ansaittuja vapaita tai va- paa-ajaksi muutettuja rahamääräisiä etuuksia voidaan sopimalla säästää sekä yhdistää toisiinsa ja nostaa palkallista vapaa-aikaa tai rahakorvausta.

Työaikapankkitilillä tarkoitetaan työaikapankin toimihenkilökohtaista tiliä tai muuta luetteloa, jolle säästettävä aika- tai palkkaerä kirjataan ja jonka sal- dosta pidettävä vapaa-aika tai rahakorvaus vähennetään.

Säästöllä tarkoitetaan aika- tai palkkaerän säästämistä työaikapankkiin.

Saldolla tarkoitetaan työaikapankkitilillä olevaa tuntimäärää. Saldo on massa- velkaa, joka pidetään vapaa-aikana tai korvataan rahana työaikapankkia kos- kevien sääntöjen mukaan.

Pankkivapaalla tarkoitetaan työaikapankista pidettävää palkallista vapaa-ai- kaa.

Nostolla tarkoitetaan vapaa-ajan käyttämistä työaikapankista tai rahakorvauk- sen nostoa.

Rahakorvauksella tarkoitetaan työaikapankista nostettua palkkaa, jota vas- taavaa vapaa-aikaa ei ole pidetty.

Osatekijällä tarkoitetaan jäljempänä tässä ohjeessa mainittuja säästettäviä työaikoja, vapaa-aikoja sekä vapaa-ajaksi muunnettuja rahamääräisiä etuuk- sia.

2. Järjestelmän käyttöönotto

Työaikapankkijärjestelmä voidaan ottaa käyttöön paikallisella sopimuksella kir- jallisesti (tes 28 §) yritys- tai työpaikkakohtaisesti. Jos yrityksessä tai työpai- kalla ei ole luottamusmiestä, voidaan sopimus solmia toimihenkilöiden ja

ylempien toimihenkilöiden tähän erikseen valtuuttamien henkilöiden ja työnan- tajan välillä.

Lakien ja yksityisen laboratorioalan työehtosopimuksen puitteissa työaikapan- kista voidaan sopia paikallisesti myös tästä ohjeesta poiketen. Sopimuksesta annetaan tieto tämän ohjeen sopijaliitoille (PALTA - PRO - YTN).

Säännöllisen työajan järjestäminen on pidettävä erillään työaikapankkijärjes- telmästä. Työaikapankki ei myöskään muuta, eikä korvaa voimassa olevia mahdollisia muita käytössä olevia työaikajärjestelmiä (esim. liukuva työaika, työajan tasoittumisjärjestelmä).

Vuosilomalain tarkoittamaa säästövapaata koskevien pakottavien säännök- sien johdosta ei suositella säästövapaan liittämistä osaksi työaikapankkia.

Työaikapankkijärjestelmä on tarkoitettu käytettäväksi näiden lisäksi ja rinnalla pyrittäessä sovittamaan yhteen työ- ja vapaa-aikaa pitkäjänteisesti.

3. Järjestelmään liittyminen ja siitä irtautuminen

Työaikajärjestelyjen, palkkahallinnon sekä palkka- ja työaikakirjanpidon kan- nalta on välttämätöntä tietää, ketkä kulloinkin ovat järjestelmän piirissä.

Yksittäisen toimihenkilön mahdollisen kuulumisen työaikapankkijärjestelmän piiriin tulee olla todennettavissa palkka- tai työaikakirjanpidossa kirjallisesti, sähköisesti tai muulla todennettavissa olevalla tavalla.

Tällä ei kuitenkaan tarkoiteta sitä, että kunkin toimihenkilön tulisi tehdä erilli- nen sopimus järjestelmään liittymisestä. Edellytys täyttyy, kun palkka- tai työ- aikapankki kirjanpidosta käy ilmi toimihenkilön ensimmäinen (ja viimeinen) tili- tapahtuma ja sen ajankohta.

Sopimusta työaikapankista tehtäessä on sovittava, miten yksittäinen toimihen- kilö voi irtautua sopimuksesta omalta osaltaan ja miten työaikapankin saldo korvataan rahakorvauksella ja/tai pankkivapaalla.

Yrityskohtaisesti on myös sovittava menettelytavoista, joita noudattaen järjes- telmän soveltaminen yksilötasolla lakkaa toimihenkilön työsuhteen jatkuessa. Mikäli se katsotaan tarpeelliseksi, voidaan yritystasolla sopia ilmoitusajasta (esim. 2 kk), jonka puitteissa henkilö voi irtautua järjestelmän soveltamispii- ristä. Tällöin on myös sovittava siitä, että saldo nollataan työaikajärjestelyin 4 kk kuluessa, tai mikäli tämä ei ole mahdollista, saldo korvataan vastaavana rahasuorituksena.

4. Työaikapankin osatekijät

Työaikapankkijärjestelmässä on sovittava yksilöidysti käytössä olevista osate- kijöistä. Työaikapankkiin voidaan sopia siirrettäviksi esimerkiksi seuraavia eri joko osittain tai kokonaisuudessaan:

Työaikaa:

• tehdystä lisä tai ylityöstä maksettavan korvauksen peruspalkka ja korotusosa

• sunnuntaityökorvaus ja sunnuntain peruspalkka

• arkipyhän tehty työ

Vapaa-aikaa:

• työajan lyhennysvapaat

Rahaa:

• vapaana annettavaksi sovittu lomaraha

• vapaa-aikana matkustamisen korvaus

• tulos-, bonus- tai voittopalkkio

• vuorotyölisät

• muut mahdolliset palkkaerät (esim. varallaolokorvaus, hälytysraha) Työaika- pankkiin voi säästää vain jo ansaittuja palkanosia.

5. Työaikapankin enimmäisrajat

Henkilökohtaiselle saldolle on sovittava tuntimääräinen enimmäisraja, jota ei saa ylittää. Suositus enimmäisrajaksi on kuuden kuukauden tuntimäärän suu- ruinen säästö (palkkaturvalain mukainen palkkaturvan enimmäismäärä on 6 kk). Enimmäisrajoista sovittaessa on otettava huomioon, että työaikapankkijär- jestelmän tavoitteena on mahdollistaa tarvittaessa pitkäaikaisenkin vapaan pi- täminen.

6. Aikaperusteinen kokonaisuus ja siirrettävät erät

Riippumatta käytettävistä osatekijöistä työaikapankki on syytä muodostaa ai- kaperusteiseksi (tuntimäärä) kokonaisuudeksi. Säästettävät osatekijät merki- tään palkka- ja työaikakirjanpitoon ja muutetaan tarvittaessa ajaksi sekä siirre- tään työaikapankkiin.

Vastaavasti pienennettäessä toimihenkilökohtaista saldoa vähennetään käy- tettävää aikaa tunteina vastaava määrä toimihenkilön henkilökohtaisesta sal- dosta.

Saldon ilmoittaminen toimihenkilölle voidaan sopia tehtäväksi esimerkiksi palkkalaskelmassa tai sen liitteessä kuukausittain tai silloin, kun saldo muut- tuu (säästö tai nosto).

Vapaa säilyy vanhentumattomana työaikapankissa toimihenkilön koko työsuh- teen ajan. Työsuhteen päättyessä työaikapankkisaatavat vanhenevat kahden vuoden kuluessa työsuhteen päättymispäivästä kuten palkkasaatavat.

7. Vapaiden ajalta maksettavien ansioiden määräytyminen ja maksami- nen

Työaikapankkiin perustuvia vapaita pidettäessä määräytyy vapaan ajalta suo- ritettava palkka vapaan pitämisajankohtana voimassa olevan palkan mukai- sesti, ellei painavasta syystä toisin sovita (esim. tulospalkkion osalta).

Osapuolet voivat harkita onko tarpeen sopia periaatteista, joiden mukaan pää- sääntöisesti pankkivapaana annettavat säästöt voidaan nollata tai suorittaa rahakorvauksena silloin, kun esimerkiksi toimihenkilön työtehtävät tai palkka- perusteet muuttuvat olennaisesti.

Pankkivapaan aikana palkka maksetaan tavanomaisena palkanmaksupäi- vänä.

Pankkivapaa ei ole työaikalain tarkoittamaa työaikaa eli se ei kerrytä esi- merkiksi tuntimäärää, joka laskettaisiin mukaan lisä tai ylityökorvauksen määräytymisperusteisiin.

Pankkivapaan pitämisen vaikutus mahdollisiin luontoisetuihin on todettava ja tarvittaessa sovittava.

8. Pankkivapaan pitäminen

Pankkivapaan ajankohdasta sovitaan työnantajan ja toimihenkilön kesken. Mikäli ajankohdasta ei päästä sopimukseen, toimihenkilön on ilmoitettava työnantajalle pankkivapaan pitämisestä viimeistään 4 kuukautta ennen va- paan alkamista.

Sovitun tai ilmoitetun pankkivapaan perumisesta tai aloituksen siirtämisestä sekä pankkivapaan ennen aikaisesta keskeyttämisestä sovitaan työnan- tajan ja toimihenkilön kesken.

Pankkivapaan pitämisestä on ilmoitettava sähköpostilla, kirjallisesti tai yrityk- sen tietojärjestelmällä.

9. Päällekkäiset poissaolosyyt

Lähtökohtaisesti pankkivapaa katsotaan pidetyksi ennalta sovittuna tai ilmoi- tettuna ajankohtana. Tilanteen arviointiin voidaan soveltaa myös aikapriori- teettiperiaatetta (ensin alkanut poissaolosyy ratkaisee).

Sopimuksessa tulee sopia pelisäännöt sen varalta, jos toimihenkilö tulee työkyvyttömäksi ennen sovitun tai ilmoitetun pankkivapaan alkamista tai sen aikana. Ratkaistavaksi tulee, siirretäänkö sovittu tai jo aloitetun pankki- vapaan jäljellä oleva osa myöhempään ajankohtaan vuosilomalain 25 §:n saannoksia vastaavasti tai muulla sovitulla tavalla, kuten ns. aikaprioriteetti- periaatteella.

Työaikapankkivapaata ei tule sopia päällekkäin muun ennalta tiedossa ole- van palkallisen vapaan kanssa (esimerkiksi vuosiloma, äitiys- ja isyysvapaa ja työajan lyhennysvapaa).

Osapuolet suosittavat, että pankkivapaapäivät siirtyvät, jos toimihenkilö var- hentaa äitiys- ja isyysvapaan ajankohtaa.

10. Pankkivapaiden yhteensovitus muiden poissaoloperusteiden kanssa

Tarvittaessa tulee selvittää pankkivapaiden vaikutus työsuhteen perusteella kertyviin etuuksiin lait ja työehtosopimuksen määräykset huomioon ottaen. Pankkivapaan säästäminen ja käyttö eivät vaikuta toimihenkilön vuosiloman ansaintaan.

11. Pankkivapaan pitäminen tai korvaaminen työsuhteen päättyessä

Jos työnantaja päättää toimihenkilön työsuhteen, voi toimihenkilö niin halutes- saan ilmoittaa säästön käyttämisestä irtisanomisaikanaan. Muutoin saldo kor- vataan rahana viimeistään lopputilin maksamisen yhteydessä. Jos toimihen- kilö itse päättää työsuhteensa, maksetaan kertynyt saldo rahana viimeistään lopputilin maksamisen yhteydessä, ellei toisin sovita.

12. Työaikapankkijärjestelmän muuttaminen tai lakkauttaminen

Työaikapankkijärjestelmän sisältöä voidaan muuttaa sopimalla. Järjestelmän lakkauttamiselta ei edellytetä erityisiä perusteita.

Työaikapankkijärjestelmän lakkauttamisesta on ilmoitettava vähintään 2 kuu- kautta ennen tarkoitettua ajankohtaa. Mikäli työaikapankkiin kertynyttä saldoa ei voida nollata vapaana viimeistään 2 kuukauden kuluessa työaikapankin lak- kaamisesta, nollataan saldo rahakorvauksena.

Helsingissä 10.4.2012 Palvelualojen työnantajat PALTA ry Ammattiliitto Pro ry

Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry

Palvelualojen työnantajat PALTA ry

Eteläranta 10, 6. krs

PL 62, 00131 Helsinki

Vaihde 020 595 5000 xxx.xxxxx.xx

Ammattiliitto Pro

Xxxxxxxxxxxx 00 X, 00000 Xxxxxxxx

PL 183, 00581 Helsinki

Puh. 09 172 731

xxx.xxxxxxxxx.xx

Ylemmät Toimihenkilöt YTN

Xxxxxxxxxxxxxxxx 0 X, 00000 Xxxxxxxx

Puh. 040 501 6840

xxx.xxx.xx

JÄLKIPAINOS KIELLETÄÄN.

Document Metadata

Table of Contents

Yksityisen laboratorioalan toimihenkilöiden työehtosopimus

Document Metadata