YKSITYISEN SOSIAALIPALVELUALAN TYÖEHTOSOPIMUS 1.2.2012 – 28.2.2014

Sosiaalialan Työnantajien ja Terveys- ja Sosiaalialan Neuvottelujärjestö TSN:n, Julkisten ja Hyvinvointialojen liitto JHL:n, Sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattijärjestö Talentian ja Jyty-Pardia-STHL Neuvottelujärjestön välinen

YKSITYISEN SOSIAALIPALVELUALAN TYÖEHTOSOPIMUS

1 § Sopimuksen ulottuvuus ‌

Tätä sopimusta noudatetaan Sosiaalialan Työnantajien jäsenyritysten palveluksessa oleviin sosiaalialan palveluyksiköissä työskenteleviin työn- tekijöihin. Tämä sopimus ei kuitenkaan koske:

Yrityksen johtoa, itsenäisten osastojen päälliköitä sekä vastaavia esimiesase- massa olevia henkilöitä, jotka edustavat työnantajaa tämän työehtosopimuk- sen piirissä olevien työntekijöiden työsuhteen ehtoja määriteltäessä.

Tällä tarkoitetaan sellaisia yrityksen johtoon kuuluvia, itsenäisten osastojen päälliköitä sekä vastaavia esimiesasemassa olevia henkilöitä, joiden pääasial- lisiin tehtäviin kuuluu työnantajan edustajana toimiminen.

2 § Työn johto, jakaminen ja järjestäytymisoikeus ‌

1. Työnantajalla on oikeus johtaa ja jakaa työtä sekä ottaa to imeen ja siitä erot- taa työntekijöitä.

2. Järjestäytymisoikeus on molemmin puolin loukkaamaton.

3 § Työsuhteen alkaminen ‌

1. Työsuhteen alussa voidaan sopia enintään neljän kuukauden koeajasta, jonka kuluessa työsopimus voidaan puolin ja toisin purkaa irtisanomisaikaa nou- dattamatta. Alle 8 kuukauden määräaika isessa työsuhteessa koeaika saa olla enintään puolet työsopimuksen kestosta.

2. Työsopimus tehdään kirjallisena. Enintään viikon kestävästä määräaikaisesta työsuhteesta voidaan kuitenkin sopia my ös suullisesti ede llyttäen, että työn-

tekijälle ilmoitetaan kirjallisesti työsuhteen kestoaika ja säännölli nen työaika.

3. Määräaikainen työsuhde voidaan tehdä työsopimuslain mukaisin perustein.

4 § Työsuhteen päättyminen ‌

1. Työnantajan irtisanoessa toistaiseksi voimassa olevan työsopimuksen noudatetaan alla mainittuja työsuhteen kestoajasta riippuvia irtisanomisaikoja:

0 - 1 vuotta	14 vrk
yli 1 - 4 vuotta	1 kk
yli 4 - 8 vuotta	2 kk
yli 8 - 12 vuotta	4 kk
yli 12 vuotta	6 kk

Työntekijän irtisanoessa toistaiseksi voimassa olevan työsopimuksen on irtisanomisaika 14 vuorokautta työsuhteen kestettyä enintään viisi vuotta ja yksi kuukausi sen kestettyä yli viisi vuotta.

Irtisanomisaika alkaa kulua irtisanomista seuraavana päivänä. Esimerkki: Työsuhde 14 vrk irtisanomisajalla irtisanotaan 13.1. Työsuhteen viimeinen voimassaolopäivä on 27.1.

Kuukausina laskettaessa työsuhde päättyy järjestysnumeroltaan samana päivänä, jona irtisanominen on suoritettu. Jos vastaavaa päivää ei ole, työsuhde päättyy kuukauden lopussa.

Esimerkki: Työsuhde 2 kk:n irtisanomisajalla irtisanotaan 13.1. Työsuhteen viimeinen voimassaolopäivä on 13.3.

Esimerkki: Työsuhde 1 kk:n irtisanomisajalla irtisanotaan 31.8. Työsuhteen viimeinen voimassaolopäivä on 30.9.

2. Määräaikainen työsuhde päättyy ilman irtisanomisaikaa sovitun työkauden päättyessä.

5 § Palkat ‌

1. Allekirjoittajajärjestöt sopivat palkkaperusteista, palkasta ja sen maksamisesta erillisessä palkkapöytäkirjassa.

2. Jollei työnantajan kanssa ole muuta sovittu, maksetaan palkka työntekijän osoittamaan rahalaitokseen, jossa sen tulee erääntymispäivänä olla työnte-

kijän nostettavissa. Palkan erääntyessä sellaisena päivänä, jolloin rahalaitok- set pidetään suljettuina, pidetään lähinnä edellistä päivää erääntymispäivänä.

6 § Työaika ‌

Työaikaan noudatetaan mitä työaikalaissa on säädetty, ellei seuraavasta muu- ta johdu:

Säännöllisen työajan pituus ‌

Yleistyöaika

1. Työntekijän säännöllinen työaika muussa kuin toimisto- tai j aksotyössä on enintään 8 tuntia vuorokaudessa ja 38 1/3 tuntia viikossa.

l.b. Työaika voidaan järjestää myös siten, että se on enintään 8 tuntia vuorokaudessa ja 40 tuntia viikossa. Tämä edellyttää, että työntekijän vuotuista työaikaa lyhennetään 7 tunnilla kultakin sellaiselta työssäolo kuukaudelta, jonka jokaiselta päivältä työntekijälle maksetaan ao. työs- sä täyttä palkkaa tai johon sisältyy enintään kolme palkatonta päivää.

Vapaa-aika annetaan kertymäaikaa seuraavan puolen vuoden kuluessa tai sovittaessa myöhemminkin ja siitä ilmoitetaan viimeistään kaksi viikkoa etukäteen.

Toimistotyöaika

2. Työntekijän säännöllinen työaika toimistotyössä on enintään 7 tuntia 40 mi- nuuttia vuorokaudessa ja 37 1/2 tuntia viikossa.

2.b. Työpaikoilla, joilla on sovellettu 37 1/2 tuntia lyhyempää toimis- totyöaikaa, säilyy käytäntö ennallaan. Normaalityöaikaa lyhyemmästä kesätyöajasta luovutaan kuitenkin 1.6.1994 lukien. Paikallisesti voidaan sopia toimistotyöajan pidentämisestä enintään 37 1/2 tuntiin tai kesätyöajasta.

Työpäivän pidentäminen tunnilla

3. Vuorokautista enimmäistyöaikaa voidaan 1 j a 2 kohti en mukaisessa työssä etukäteen sovittaessa tilapäisesti pidentää tunnilla. Tämä edellyttää, että työ- aika tasoittuu tasoittumisjakson kul uessa sovellettavaan enimmäisvii kkotyö- aikaan.

Jaksotyöaika

4. Työntekijän säännöllinen työaika työaikalain 7 §:n mukaisessa jaksotyössä ku- ten ympäri vuorokauden toimivissa asumis- ja hoitoyksiköissä on enintään 10 tuntia vuorokaudessa, yövuorossa 12 tunt ia vuorokaudessa j a 38 1/3 tuntia viikossa.

Päivystysluonteisessa jaksotyössä, j ossa työntekijällä on työvuoron ku- luessa yleensä mahdollisuus lepoon, työvuoron enim mäispituus voi ol la pidempi, kunhan työaikalain 29 §:n mukaiset vuorokausilepoajat täyttyvät.

Vähimmäistyöaika

5. Epätarkoituksenmukaisen lyhyitä työvuoro ja tulee väl ttää. Alle neljän tunnin työvuoroja ei tule työpaikalla käyttää, elleivät työntekijän tarpeet tai muu työstä johtuva perusteltu syy kut en työn lyhytk estoisuus tai työvoiman tarve t ätä edellytä.

Työvuoroluettelon käyttö ‌

6. Viikoittainen säännöllinen työaika voi daan järjestää myös si ten, että se on keskimäärin edellä mainittu. Tämä ede llyttää, että työtä varten on ennakolta laadittu työvuoroluettelo ajaksi, jonka kuluessa viikoittainen säännöllinen työ- aika tasoittuu sanottuun keskimäärään. Tasoittumisjakson pituus on 3 - 6 viik- koa.

Soveltamisohje:

Osapuolet suosittelevat, että työvuo roluettelot laaditaan joko 3 tai 6 viikoksi.

Muussa kuin jaksotyössä säännöllinen työaika ei saa yhtenäkään tasoi ttumis- jakson viikkona nousta 48 tuntia suuremmaksi. Jaksotyössä kuuden viikon ta- soittumisjaksoa sovellettaessa ei työaika ensi mmäisen tai j älkimmäisen kol- men viikon aikana saa ylittää 126 tuntia.

7. Työvuoroista laaditaan etukäteen tasoittumisjaksolle työvuoroluettelo, joka on saatettava työntekijöiden tietoon hyvissä ajoin ja vähintään viikkoa ennen kunkin luettelon alkua. Työvuoroluetteloa voidaan muuttaa vain sovittaessa tai työn teettämisedellytyksissä tapahtuvan ennalta arvaamattoman muutoksen takia. Myös viimeksi mainitussa tilanteessa muutoksesta on pyrittävä sopimaan ja siitä tulee ilmoittaa työntekijälle mahdollisimman varhain.

8. Pelkästään yötyötä tekevien työntek ijöiden perättäisten yövuorojen määrä on enintään seitsemän.

Paikallinen sopiminen työajoista ‌

9. Paikallisen sopimisen menettelytapojen (s. 39) mukaisesti työnantaja ja luot- tamusmies tai muu työntekijöiden edustaja voivat sopia siitä, että tietyssä yri- tyksessä tai työyksikössä voidaan sovelt aa osaa tai kaikkia seuraavista työai- kajoustoista:

A) Työaika voidaan tasoittaa usean työvuoroluettelon kuluessa. Kukin työvuoroluettelo tulee laatia ja antaa tiedoksi viikkoa ennen kyseisen luettelon alkua. Tasoittumisjakson pituus voi olla enintään 5 kolmiviikkoisjaksoa tai erityisistä syistä enintään 17 kolmiviikkoisjaksoa.

B) Vuorokautinen enimmäistyöaika yleis- ja toimistotyöajassa tai jaksotyössä päivä- ja iltavuorossa voidaan pidentää 12 tuntiin, kunhan työaika tasoittuu tasoittumisjaksolla työehtosopimuksen mukaiseen enimmäistyöaikaan.

C) Jaksotyössä 6 viikon työvuoroluetteloa käytettäessä voidaan poiketa 126 tunnin enimmäisrajoituksesta kolmen viikon ajanjaksolla, kunhan työaika tasoittuu tasoittumisjaksolla työehtosopimuksen mukaiseen enimmäistyöaikaan.

Muilta osin noudatetaan työehtosopimuksen työaikoihin ja niiden korvaa- miseen liittyviä määräyksiä.

10. Kohdan 9 mukaisesti yritykseen tai työyksikköön sovittujen työaikajoustojen soveltaminen edellyttää lisäksi, että yksittäisen työnantajan ja työntekijän välillä sovitaan työaikajoustojen käytöstä ja laaditaan työaikasuunnitelma työajan sijoittumisen keskeisistä periaatteista. Tällöin voidaan sopia esimerkiksi säännöllisesti toistuvista vapaapäivistä, milloin tehdään normaalia pidempää työaikaa, mihin sijoittuu mahdollinen pidempi vapaajakso.

11. Työaikasuunnitelma on tehtävä kirjallisesti. Järjestelmän käytöstä voidaan sopia kerrallaan enintään vuodeksi. Sopimus on mahdollista irtisanoa sovittaessa tai kolmen kuukauden irtisanomisajalla. Päättymishetkellä kulumassa oleva työvuoroluettelo jatkuu kuitenkin luettelon loppuun asti.

12. Mikäli työnantajan ja työntekijöiden edustajan välillä todetaan, ettei tietyn työntekijän kanssa sovittavilla 9. kohdan mukaisilla työaikajoustoilla ole vai- kutusta muiden työntekijöiden työaikojen järjestelyyn tai muihin työehtoihin, voi kyseinen työntekijä sopia joustoista itsenäisesti ilman yritystä tai yksikköä koskevaa paikallista sopimusta.

Lepoajat ‌

13. Vuorokauden säännöllinen työaika järjestetään, ellei ole perusteltua syytä muuhun menettelyyn, 1/2 tunnin ruokataukoa lukuun ottamatta yhdenjaksoiseksi. Ruokatauko voidaan paikallisesti sopia 1 tunnin pituiseksi. Xxxxxx toimihenkilö saa esteettömästi poistua työpaikalta ruokatauon aikana, ei ruokataukoa lueta työaikaan.

Ellei työntekijällä ole mahdollisuutta poistua työpaikalta, on hänellä oikeus työaikana tapahtuvaan vähintään 20 minuutin ruokataukoon.

Ruokatauko tulee järjestää ainakin niille työpäiville, joiden kesto on yli 5 tun- tia.

14. Työviikko järjestetään keskimäärin enintään viisipäiväiseksi. Viikon toinen vapaapäivä pyritään mahdollisuuksien mukaan sijoittamaan viikkolepopäivän yhteyteen lähinnä lauantaiksi, elleivät työjärjestelyt muuta edellytä.

15. Työntekijälle annetaan vähintään 35 tunnin keskeytymätön viikkolepo kuna- kin kalenteriviikkona. Viikkolepo voidaan järjestää tilapäisesti työnantajan ja työntekijän välillä sopimalla myös siten, että se tasoittuu keskimäärin 35 tun- niksi kahden viikon aikana mutta tällöinkin kullakin viikolla tulee olla vähintään 30 tunnin viikkolepo.

Poikkeukset työaikamääräyksistä ‌

16. Tämän työehtosopimuksen työaikamääräykset eivät koske työaikalain ulko - puolelle jäävää kotityötä.

17. Työn tapahtuessa potilasretkillä, leiri- ja kurssimatkoilla tai vastaavissa olosuhteissa voivat työnantaja ja työntekijä sopia työajan ja työaikakorvausten määräytymisestä tämän työehtosopimuksen määräyksistä poiketen. Tällöin tulee mahdollisuuksien mukaan ennen matkaa laatia työaikasuunnitelma, josta ilmenee työajaksi luettava aika ja mahdollinen varallaoloaika. Päivärahat maksetaan työehtosopimuksen mukaisesti.

7 § Arkipyhät ‌

1. Pitkäperjantai, toinen pääsiäispäivä, juhannusaatto sekä muuksi päiväksi kuin lauantaiksi tai sunnuntaiksi sattuva uudenvuodenpäivä, loppiainen, vapun- päivä, helatorstai, itsenäisyyspäivä, jouluaatto, joulupäivä ja tapaninpäivä ovat ylimääräisiä vapaapäiviä, jos ne voidaan tehtävän luonne huomioon ottaen

järjestää vapaapäiviksi. Jolleivät nämä päivät ole vapaapäiviä, annetaan vas- taava kokonainen vapaapäivä saman viikon tai tasoittumisjakson kuluessa, ellei työnantajan ja työntekijän välillä antamisajankohdasta muuta sovita.

Kukin edellä luetelluista päivistä lyhentää viikon tai tasoittumisjakson sään- nöllistä työaikaa keskimääräisen päivittäisen tuntimäärän verran (viikkotyö- aika/5).

Arkipyhälyhennykseen on oikeutettu kuukausi- ja tuntipalkkainen työntekijä, jonka työsuhde kestää vähintään kaksi viikkoa. Tuntipalkkaiselle työntekijälle maksetaan arkipyhälyhennyskorvauksena arkipyhälyhennystä vastaava normaali tuntipalkka.

8 § Lisätyö ‌

1. Lisätyöksi luetaan työ, jota osa-aikainen työntekijä tekee sovitun työajan li- säksi työehtosopimuksen mukaiseen enimmäistyöaikaan asti. Arkipyhät alen- tavat osa-aikatyössä lisätyökynnystä 7 §:n mukaisesti. Lisätyöstä maksetaan yksinkertainen tuntipalkka tehdyltä työtunnilta.

2. Lisätyön teettäminen edellyttää työntekijän suostumusta.

9 § Ylityö ‌

1. Ylityötä saadaan teettää työntekijän suostumuksella lain sallimissa rajoissa.

Ylityö yleis- ja toimistotyössä ‌

2. Vuorokautista ylityötä on työ, jota tehdään yleistyöajassa yli 8 tuntia vuoro- kaudessa ja toimistotyössä yli 7 tuntia 40 minuuttia vuorokaudessa tai kes- kimäärin yli edellä mainittujen määrien vuorokaudessa. Siitä maksetaan kah- delta ensimmäiseltä tunnilta 50 %:lla ja seuraavilta tunneilta 100 %:lla koro- tettu palkka.

3. Viikoittaista ylityötä on työ, jota tehdään yleistyöajassa yli 38 1/3 tuntia vii- kossa ja toimistotyössä yli 37 1/2 tuntia viikossa ja joka ei ole vuorokautista ylityötä. Siitä maksetaan kahdeksalta ensimmäiseltä tunnilta 50 %:lla ja seu- raavilta tunneilta 100 %:lla korotettu palkka.

Työvuoroluetteloa käytettäessä vii koittaista ylityötä on työ, jota tehdään yli työvuoroluetteloon merkityn edellä mainitun keskimääräisen viikoittaisen enim- mäistyöajan ja joka ei ole vuorokautista ylityötä. Siitä maksetaan kultakin kol- men viikon ajanjaksolta kahdeksalta ensimmäi seltä tunnilta 50 %:lla ja seu- raavilta tunneilta 100 %:lla korotettu palkka.

Ylityö jaksotyössä ‌

4. Ylityötä on työ, jota tehdään yli työvuoroluetteloon merkityn työehtosopimuk- sen mukaisen keskimääräisen viikoittaisen enimmäistyöajan. Siitä maksetaan kultakin kolmen viikon ajanjaksolta kahdeksaltatoista ensimmäiseltä tunnilta 50 %:lla ja seuraavilta tunneilta 100 %:lla korotettu palkka.

Esimerkki: Työntekijän 6 viikon työvuoroluetteloon oli ensimmäisen 3 vii- kon työajaksi suunniteltu 120 t ja jälkimmäisen 3 viikon työajaksi 110 t, yhteensä 230 t. Työtä kuitenkin tehtiin ensimmäisen 3 viikon aikana 140 t ja jälkimmäisen 3 viikon aikana 115 t, yhteensä 255 t. Ylityötä syntyy en- simmäisen 3 viikon ajalta 18 t 50 % korotettuna ja 2 t 100 % korotettuna

ja jälkimmäisen 3 viikon ajalta 5 t 50 % korotettuna, yhteensä 25 ylityö- tuntia.

Työaika ja ylityö arkipyhäviikoilla ja keskeytyvissä tasoittumisjaksoissa ‌

5. Arkipyhät alentavat tasoittumisjakson ylityökynnystä 7 §:n mukaisesti, ellei arkipyhä ole 6 kohdan mukainen työaikaa lyhentävä poissaolopäivä.

Ennalta tiedetyt poissaolot

6. Ennen työvuoroluettelon vahvistamista tiedossa olevat työpäiviksi osuvat pois- saolopäivät alentavat tasoittumisjakson ylityökynnystä keskimääräisen päi- vittäisen työajan verran (viikkotyöaika/viikoittaisten työpäivien lukumäärä).

Keskimääräinen päivätyöaika, kun

työtä keskimäärin 5 pv/vk

38 1/3 viikkotunnin työaika 7 tuntia 40 minuuttia

37 1/2 viikkotunnin työaika 7 tuntia 30 minuuttia

36 1/4 viikkotunnin työaika 7 tuntia 15 minuuttia jne.

Soveltamisohje: Ellei työvuorojen sijoittumista eri viikonpäiville tiedetä ennen työvuoroluettelon vahvistamista, oletetaan työvuorojen sijoittuvan maanantain

ja perjantain välille ja tällöin maanantain ja perjantain väliset tiedossa olevat poissaolopäivät alentavat ylityökynnystä.

7. Kohdan 6 mukainen ylityökynnys on samalla työvuoroluetteloon suunnitel- tavan säännöllisen työajan määrä.

Yllättävät poissaolot

8. Työvuoroluettelon vahvistamisen jälkeen tietoon tulevat poissaolot alentavat ylityökynnystä työvuoroluetteloon merkittyjen poissaolon vuoksi tekemättä jääneiden työtuntien mukaisesti.

10 § Palkan osittaminen ‌

Kuukausipalkka ositetaan silloin, kun työsuhde alkaa tai päättyy kesken pal- kanmaksukauden sekä palkattomien poissaolojen yhteydessä. Osakuukauden palkka lasketaan kuukausipalkkaisella työntekijällä seuraavasti:

Ennalta tiedetyt poissaolot

1. Ennen työvuoroluettelon vahvistamista tiedossa olevien palkattomien pois- saolojen yhteydessä osakuukauden palkka lasketaan tehtävien työpäivien suhteessa kuukauden normaaleihin työpäiviin. Arkipyhät rinnastetaan työpäiviin.

Soveltamisohje: Ellei työvuorojen sijoittumista eri viikonpäiville tiedetä ennen työvuoroluettelon vahvistamista, oletetaan työvuorojen sijoittuvan maanantain ja perjantain välille ja tällöin osakuukauden palkka lasketaan työssäolojakson maanantain ja perjantain välisten päivien suhteessa kuukauden kaikkiin maanantain ja perjantain välisiin päiviin.

Esimerkki: Kuukaudessa olisi normaalisti 21 työpäivää. Työntekijä anoo palkatonta vapaata viikoksi, johon sisältyy normaalisti 5 työpäivää. Osa- kuukauden palkka on 16/21 täydestä kuukausipalkasta. Lopputulos olisi sama, vaikka osa normaaleista työpäivistä olisi arkipyhiä, koska arkipyhät rinnastetaan työpäiviin.

Yllättävät poissaolot

2. Työvuoroluettelon vahvistamisen jälkeen tietoon tulevat palkattomat pois- saolot alentavat palkkaa tekemättä jääneiden työtuntien verran.

Aiempi laskentasääntö

3. Mikäli jaksotyössä on aiemmin sovellettu kalenteripäiviin perustuvaa osakuu- kauden palkan ja ylityökynnyksen laskentasääntöä, voidaan paikallisesti sopia

aiemman käytännön jatkamisesta.

11 § Tuntikohtaisten korvausten laskenta ja vaihto vapaaksi ‌

1. Laskettaessa lisä- tai ylityökorvauksia ta i muita tuntikohtaisia korvauksia (ilta-, yö-, lauantai-, sunnuntaityö, varall aolo ja hälytystyö) saadaan työntekijän perustuntipalkka 38 1/3 viikkotunnin työs sä jakamalla kuukausipalkka luvulla 163, 37 1/2 viikkotunni n toimistotyössä luvulla 160 ja 36 1/4 viikkotunnin toimistotyössä luvulla 153. Osa-aika työssä jakajana on kuukauden säännöl- listen työtuntien keskimääräinen lukumäärä.

Työntekijän perustuntipalkka saadaan jakamalla em. jakajilla työntekijän varsinainen säännöllinen kuukausipalkka. Se sisältää joka kuukausi samansuuruisina maksettavat taulukkopalkan palveluslisineen ja mahdollisine henkilö- tai tehtäväkohtaisine lisineen. Siihen ei lasketa mukaan tuntikohtaisia lisiä (ilta-, yö-, lauantai- ja sunnuntailisät) eikä luottamusmies- tai työsuojeluvaltuutetun palkkiota.

2. Lisä- tai ylityöstä maksettava palkka tai muu tuntikohtainen korvaus voidaan työnantajan ja työntekijän suostumuksella vaihtaa vastaavilla prosenteilla ko- rotettuun vapaa-aikaan säännöllisenä työaikana.

3. Tuntikohtaiset korvaukset lasketaan korottamattomasta perustuntipalkasta ja työntekijä voi samanaikaisesti olla oikeutettu useammalla perusteella ko- rotettuun palkkaan.

Esimerkki: Sunnuntaina tehty iltatyö: Korotus 115 % (100 % + 15%).

4. Rahana maksettavat tuntikohtaiset korvaukset maksetaan viimeistään sen työnantajan normaalin palkanmaksupäivän yhteydessä, joka lähinnä seuraa sitä työvuoroluetteloa jolta lisät ovat kertyneet edellyttäen, että työvuoroluettelon päättymisen ja palkanmaksun väliin jää palkanmaksun toteuttamiseen tarvittava aika.

12 § Sunnuntaityö ‌

Sunnuntaityöstä, jolla tarkoitetaan sunnuntaina, uudenvuodenpäivänä, lop- piaisena, pitkäperjantaina, pääsiäislauantaina, 2. pääsiäispäivänä, vapunpäi- vänä, helatorstaina, juhannusaattona, juhannuspäivänä, pyhäinpäivänä, itse- näisyyspäivänä, jouluaattona, joulupäivänä ja tapaninpäivänä tehtyä työtä,

maksetaan sunnuntaityökorotuksena tehdyiltä tunneilta 100 %:lla korotettu perustuntipalkka.

Sunnuntaityökorotus maksetaan myös sanottuja päiviä edeltävänä päivänä kello 20.00 - 24.00 välisenä aikana tehdystä työstä lukuun ottamatta juhan- nus- ja jouluaattoa edeltäviä päiviä.

13 § Lauantaityö ‌

Lauantaityöstä maksetaan lauantaityökorotuksena tehdyiltä tunneilta 25 %: lla korotettu perustuntipalkka 06.00 - 20.00 välisenä aikana tehdystä työstä.

Lauantaityökorotusta ei makseta sunnuntaityökorotukseen oikeutetulta ajalta.

14 § Ilta- ja yötyö ‌

1. Kello 18.00 - 21.00 välisenä aikana tehdystä työstä maksetaan iltatyölisänä tehdyiltä tunneilta 15 %:lla korotettu perustuntipalkka.

2. Kello 21.00 - 06.00 välisenä aikana tehdystä työstä maksetaan yötyölisänä tehdyiltä tunneilta 30 %:lla ja jaksotyössä 40 %:lla korotettu perustuntipalkka.

15 § Varallaolo ja hälytyskorvaus ‌

1. Jos työntekijä sopimuksensa mukaan on velvollinen oleskelemaan asunnos- saan päivystysvalmiudessa, maksetaan hänelle varallaoloajalta 50 % hänen perustuntipalkastaan.

2. Muusta kuin asunnosta käsin tapahtuvasta varallaolosta suoritetaan tuntia kohden rahakorvaus, joka on varallaolon ja siihen liittyvän sidonnaisuuden mukaan 15 - 35 % työntekijän perustuntipalkasta.

3. Varallaoloaikaa ei lueta työaikaan. Varallaolokorvaus voidaan sopia vaihdet- tavaksi vastaavien korvausprosenttien mukaiseen vapaa-aikaan.

4. Hälytyskorvaus maksetaan jos työntekijä työpaikalta jo poistuttuaan kutsutaan vapaa-aikanaan työhön ja työhön saapumisen pitää tapahtua viimeistään kuuden tunnin kuluessa hälytyksestä. Hälytyksen ja työhön tulemisen väliin jääviä yötunteja (kello 21-06) ei kuitenkaan oteta huomioon kuuden tunnin rajaa laskettaessa.

Varallaoloaikana tapahtuvasta työhön hälyttämisestä ei makseta hälytyskorvausta.

Esimerkki: Työntekijälle soitetaan kotiin illalla kello 20 ja pyydetään saa- pumaan työhön seuraavana aamuna kello 10. Hälytyksen ja työhön tulon väliin jää kello 21-06 välisten yötyötuntien ulkopuolelle 5 tuntia, joten hälytysraha maksetaan.

Hälytyskorvauksen normaali määrä on 16 €. Mikäli työhön lähtemisen pitää kuitenkin tapahtua välittömästi hälytyksen tapahduttua, on hälytyskorvauksen määrä 23 €. Mikäli työhön hälyttäminen merkitsee työntekijän työvuoroluetteloon merkityn työvuoron aloittamisen aikaistumista enintään tunnilla, on hälytyskorvauksen määrä 8 €.

Velvollisuus hälytyskorvauksen maksamiseen ei koske lisätöiden tarjoamista tarvittaessa työhön kutsuttaville osa-aikatyöntekijöille.

16 § Kielilisä ‌

1. Jos työnantaja edellyttää työntekijältä muun kuin suomen tai ruotsin kielen sujuvaa hallintaa tai viittomakielen hallintaa maksaa työnantaja kielilisää 21 – 42 euroa kuukaudessa kielitaidosta ja kielen käyttötarpeesta riippuen tai muutoin ottaa edellytetyn kielitaidon palkkauksessa huomioon vähintään em. tasoisena. Kielilisää ei pidä maksaa, jos työ luonteensa puolesta edellyttää vieraan kielen hallintaa.

Työntekijä säilyttää oikeutensa mahdolliseen tätä korkeampaan kielilisään li- sän entisten antoedellytysten ollessa voimassa.

2. Kielilisää myönnetään anomuksesta. Selvityksenä kielitaidosta on esitettävä yliopiston, korkeakoulun tai oppikoulun asianomaisen kielen lehtorin tai tun- netun ulkomaisen oppilaitoksen antama enintään kaksi vuotta vanha todistus. Lisän maksaminen lakkaa myöntämisedellytysten lakatessa.

17 § Matkakustannukset ja päivärahat ‌

Matkakustannusten korvausten ja päivärahojen osalta noudatetaan kulloinkin voimassa olevaa valtion matkustussääntöä.

Usean työpisteen työssä noudatetaan lisäksi TES:n liitteenä (s. 55) olevan pöytäkirjan periaatteita.

Jos työpaikalla on noudatettu kulloinkin voimassa olevaa verohallituksen pää- töstä verottomien matkakustannusten korvausten perusteista ja määristä, voi- daan käytäntöä edelleen jatkaa tai paikallisesti sopien siirtyä siihen jos aiem- min on noudatettu valtion matkustussääntöä.

18 § Vuosiloma ‌

1. Vuosilomaedut määräytyvät 1.4.2005 voimaan tulleen vuosilomalain ja seuraavien määräysten mukaisesti.

2. Työntekijä ansaitsee vuosilomaa kultakin täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta:

a) kaksi arkipäivää

b) kaksi ja puoli arkipäivää, jos työsuhde on maaliskuun loppuun mennessä yhdenjaksoisesti jatkunut vähintään vuoden nykyisellä työnantajalla.

Esimerkki: Alle 15 vuotta alan työkokemusta omaavan työntekijän työsuhde on alkanut 1.1.2010. Lomanmääräytymisvuodelta 1.4.2009 - 31.3.2010 hän ansaitsee lomaa 2 arkipäivää/täysi lomanmääräytymiskuukausi. 1.4.2010 alkaen hän ansaitsee lomaa 2,5 apv/kk, kunhan työsuhde yhteensä kestää vähintään vuoden.

c) kolme arkipäivää, jos hänellä on maaliskuun loppuun mennessä palvelus- lisään oikeuttavaa palvelusaikaa vähintään 15 vuotta.

Esimerkki: Työntekijällä täyttyy 15 vuotta palveluslisään oikeuttavaa alan työkokemusta 1.9.2010. Hän alkaa ansaita lomaa 3 apv/kk 1.4.2010 alkaen.

d) Työntekijä saa vuosittain kolme ylimääräistä vuosilomapäivää, jos hänellä on maaliskuun loppuun mennessä vähintään 3 vuotta palveluslisään oikeuttavaa palvelusaikaa välittömästi jatkuneessa työsuhteessa nykyisellä työnantajalla. (Työsopimuslain 1 luvun 5 §:n mukaisesti useita peräkkäisiä vain lyhytaikaisin keskeytyksin jatkuneita määräaikaisia työsuhteita käsitellään kuten välitöntä työsuhdetta) tai yhteensä vähintään 10 vuotta palveluslisään oikeuttavaa palvelusaikaa.

e) Nykyisen työnantajan palveluksessa 31.10.1993 ollut työntekijä, jolla oli 31.3.1994 mennessä yhteensä vähintään 15 vuotta palveluslisään oikeuttavaa palvelusaikaa, säilyttää oikeutensa kuuteen ylimääräiseen vuosilomapäivään. Lomanpidennyksestä voidaan sopia paikallisesti.

f) edellytyksenä d- ja e-kohtien lomanpidennykselle on, että työntekijä on an- sainnut vuosilomaa lomanmääräytymisvuonna vähintään kuudelta kuukau- delta.

Xxxxxxxxx: Yli 15 vuotta palveluslisään oikeuttavaa työkokemusta omaa- van työntekijän työsuhde on alkanut 1.1.2010. Hän alkaa ansaita lomaa välittömästi 3 arkipäivää/täysi lomanmääräytymiskuukausi. 31.3.2010 päättyvältä lomanmääräytymisvuodelta hän ei vielä saa kolmea ylimääräistä lomapäivää, koska on kyseisenä lomanmääräytymisvuonna ansainnut lomaa alle kuudelta kuukaudelta.

3. Vuosilomaan oikeuttavaan palvelusaikaan luetaan kaikki palveluslisiin palk- kasopimuksen 3 §:n mukaisesti oikeuttava palvelusaika.

4. Viisi viikkoa ylittävä loman osuus annetaan työnantajan määräämänä aikana kesäloma- tai talvilomakaudella. Lakimääräinen vuosiloma annetaan vuo- silomalain mukaisesti.

Lapin läänin alueella kesälomakausi on 1.6. - 30.9.

5. Säästövapaa: Työnantaja ja työntekijä voivat sopia säästövapaajärjestelmästä vuosilomalain 27 §:n ja työaikalain 23 §:n mukaisesti. Säästövapaaksi voidaan siirtää vuosilomasta 18 päivää ylittävä osuus. Lisä- ja ylityökorvauksena annettava vapaa-aika voidaan osin tai kokonaan sopia yhdistettäväksi sääs- tövapaaseen.

6. Vuosilomapalkka: Kuukausipalkkaisella työntekijällä, jonka työaikaan sisältyy säännöllisenä työaikana tehtävää sunnuntai-, ilta-, yö- tai lauantaityötä, on oikeus saada em. tuntikohtaisia lisiä vastaava lisäys vuosilomapalkkaan ja vuosilomakorvaukseen.

Tuntikohtaiset lisät otetaan huomioon siten, että varsinaisen kuukausipalkan perusteella laskettua vuosilomapalkkaa korotetaan sillä prosenttiluvulla, joka osoittaa, kuinka monta prosenttia lomanmääräytymisvuoden aikana maksetut tuntikohtaiset lisät ovat olleet samalta ajalta maksetuista varsinaisista säännöllisistä palkoista.

Mikäli työsuhde ei vielä ole ollut voimassa edellisenä lomanmääräyty- misvuotena, lasketaan tuntikohtaisten lisien korotusosuus koko työsuhteen ajalta tai sellaiselta ajanjaksolta, joka osoittaa lisien keskimääräisen osuuden.

Kuukausipalkkaisen työntekijän vuosilomapalkka ja lomakorvaus lasketaan aiemman vuosilomalain käytännön mukaisesti käyttäen jakajana 25:ttä ja ker- tojana lomapäivien lukumäärää, ellei paikallisesti sovita osakuukauden pal- kanlaskusäännön käyttämisestä. Käytettäessä jakajaa 25 tehdään kiinteän vuosilomapalkan tasaus työntekijän varsinaisen kuukausipalkan mukaiseksi seuraavan palkanmaksun yhteydessä aiemman vuosilomalain mukaisesti, milloin yhteenlasketut loma- ja kuukausipalkkaosuudet eivät vastaa varsinaista kuukausipalkkaa.

Tuntipalkkaisten työntekijöiden vuosilomapalkan laskennassa käytetään vuo- silomalain laskentasääntöjä. Jos työntekijän vuosilomapalkka tai lomakorvaus määräytyy prosenttiperusteisena ja hän ansaitsee lomaa TES:n 18 §:n 2 c – e kohtien perusteella yli lakimääräisen (2 tai 2,5 arkipäivää/kk) tason, korotetaan lain mukaista 9 % tai 11,5 % lomapalkkaa tai lomakorvausta 0,38 % kutakin lain tason ylittävää lomapäivää kohden.

7. Lomapalkan maksuajankohdasta sopiminen: Paikallisesti voidaan sopia, että yli kuuden päivän pituiselta lomajaksolta lomapalkka voidaan maksaa työ- suhteessa tavanomaisesti noudatettavana palkanmaksupäivänä. (Ilman pai- kallista sopimusta vuosilomalain mukainen periaate yli kuuden päivän lomissa on lomapalkan maksaminen ennen loman alkamista ja tätä lyhyemmissä lomanosissa maksaminen tavanomaisena palkanmaksupäivänä.)

19 § Lomaraha ‌

1. Työntekijälle maksetaan xxxxxxxxxx 50 % hänen tämän työehtosopimuksen mukaisesta 18 § 6. kohdan tuntikohtaiset lisät sisältävästä vuosilomapalkas- taan. Lomarahaa ei kuitenkaan makseta 18 §:n 2 kohdan d- ja e-kohtien lisä- lomapäivistä.

Lomaraha lasketaan heinäkuun säännöllisen kuukausipalkan perusteella ja maksetaan elokuun palkanmaksun yhteydessä, ellei maksuajankohtaan sovita vähäisiä muutoksia työnantajan ja työntekijän välillä.

Esimerkki: Työntekijä on ansainnut lomaa 30 arkipäivää. Lomanmää- räytymisvuoden tuntikohtaiset lisät ovat olleet 8 % lomanmääräytymis- vuoden kuukausipalkoista. Lomaraha on 50 % x 30/25 x 8 %:lla korotettu heinäkuun säännöllinen kuukausipalkka (tilapäisiä muutoksia tai palkattomia poissaoloja ei oteta huomioon). Työsuhteen päättyessä lo- maraha lasketaan työsuhteen päättymishetken kuukausipalkan perus- teella.

2. Xxxxxxxxx saamisen edellytyksenä on, että työntekijä aloittaa lomansa ja pa- laa lomaltaan sovittuna aikana ellei lomaltapaluun esteenä ole vuosilomalain 7

§:ssä mainittu tai muu hyväksyttävä syy.

3. Xxxxxxxx maksetaan myös lomakorvauksesta edellyttäen, että työsuhde on kestänyt yhdenjaksoisesti vähintään neljä kuukautta. Tämä ei kuitenkaan kos- ke työntekijää, joka jättää irtisanomisajan noudattamatta tai päättää määrä- aikaisen työsuhteen työsopimuslain vastaisesti tai jonka työsuhde on todettu purkautuneeksi työsopimuslain 8 luvun 3 §:n mukaisen työstä poisjäännin vuoksi.

20 § Sairausajan palkka ‌

1. Jos työntekijä työnteon alettua estyy tekemästä työtä sairauden tai tapatur- man vuoksi eikä hän ole aiheuttanut työkyvyttömyyttään tahallisesti tai tör- keällä huolimattomuudella, maksaa työnantaja hänelle työsuhteen jatkuessa palkkaa työsuhteen keskeytymättömän keston perusteella kultakin pois- saolojaksolta seuraavasti:

Työsuhteen pituus: Sairausajan palkanmaksujakso:

alle 1 kuukausi Sairastumispäivä ja 9 seuraavaa arkipäivää

(50 % palkasta)

1 kuukausi - alle 3 vuotta 28 kalenteripäivää (täysi palkka) 3 - 5 vuotta 35 kalenteripäivää (täysi palkka)

yli 5 - 10 vuotta 42 kalenteripäivää (täysi palkka)

yli 10 vuotta 56 kalenteripäivää (täysi palkka)

Xxxxxxx poissaolon syy on työntekijän työtehtävissä sattunut tapaturma, työn- tekijää työtehtävissä kohdannut väkivalta tai ammattitauti on sairausajan pal- kanmaksujakso 90 kalenteripäivää.

2. Jos sama sairaus uusiutuu 15 kalenteripäivän kuluessa työhön palaamisesta, lasketaan sairausajan palkanmaksujakso kuin kyseessä olisi yksi poissaolo- jakso.

3. Sairauden ajalta maksettavassa palkassa otetaan huomioon säännölliseltä työajalta tulevat tuntikohtaiset lisät kuten vuosilomapalkassa. Vaihtoehtoisesti työnantaja voi noudattaa käytäntöä, jossa tuntilisät maksetaan vahvistetun työvuoroluettelon mukaisesti ja työvuoroluettelon päättymisen jälkeiseltä ajalta kuten vuosilomapalkassa.

4. Työnantaja maksaa sairausajan palkan suoraan työntekijälle ja hakee sairaus- päivärahan itselleen saatuaan työntekijältä siihen tarvittavat selvitykset, jotka työntekijän tulee toimittaa viivytyksettä.

Sama periaate koskee muitakin lakimääräisiä päivärahoja.

5. Työntekijä on velvollinen viipymättä ilmoittamaan työnantajalle sairastumi- sestaan.

6. Työkyvyttömyys on vaadittaessa varmennettava lääkärin todistuksella tai muulla työnantajan hyväksymällä selvityksellä.

Sairausepidemian aikana ja tilanteessa, jossa lääkärin vastaanottoaikoja ei ole saatavilla, voidaan hyväksyttävänä selvityksenä pitää työterveyshoitajan tai terveydenhoitajan antamaa sairauslomatodistusta lyhytaikaisesta 1-3 kalenteripäivää kestävästä poissaolosta.

Työnantaja voi perustellusta syystä nimetä käytettävän lääkärin ja tällöin työnantaja maksaa lääkärintodistuksen hankkimiskustannukset.

21 § Lääkärintarkastukset ‌

1. Työnantaja ei seuraavissa tapauksissa vähennä työntekijän palkkaa, jos tar- kastukset ja tutkimukset tehdään tarpeetonta työajan menetystä välttäen eikä tarkastuksia ole voitu hoitaa työajan ulkopuolella ja niistä on ilmoitettu etu- käteen.

a) Työntekijä käy sairauden toteamiseksi, hoidon tai apuvälineen (esim. sil- mälasit) määräämiseksi välttämättömässä lääkärintarkastuksessa ja tarkastukseen liittyvässä lääkärin määräämässä laboratorio- ja röntgentutkimuksessa.

b) Raskaana oleva työntekijä käy synnytystä edeltävissä lääketieteellisissä tut- kimuksissa kuten neuvolatarkastuksissa, joissa seurataan raskaana olevan työntekijän tai sikiön terveydentilaa.

c) Työntekijä käy uuden työn edellyttämässä tai muussa lakisääteisessä lää- kärintarkastuksessa. Tällöin työnantaja maksaa välttämättömät matkakustan- nukset

22 § Lyhyt tilapäinen poissaolo ‌

1. Mikäli työntekijä on poissa työstä seuraavassa mainittujen työntekijän työ- päiväksi sattuvien tapahtumien vuoksi, ei tällainen poissaolo vähennä työn- tekijän palkkaa tai vuosilomaa. Tällaisen palkallisen poissaolon pituus on enin- tään yksi päivä paitsi lapsen äkillisen sairastapauksen yhteydessä.

a) Alle 10-vuotiaan tai vammaisen lapsen äkillinen sairastuminen siltä osin kuin poissaolo on välttämätöntä hoidon järjestämiseksi. Palkallinen poissaolo ei kuitenkaan voi jatkua kolmea työpäivää pidempään sairastumisen alusta lu- kien. Poissaolon syy on vaadittaessa todistettava lääkärin todistuksella tai muulla työnantajan hyväksymällä selvityksellä ja vaadittaessa on annettava selvitys toisen huoltajan esteestä hoitaa lasta.

Allekirjoittajajärjestöt toteavat, että yhteiskunnassa pyritään perhevel- voitteiden nykyistä tasaisempaan jakautumiseen naisten ja miesten kes- ken. Tämän mukaisesti kahden työssä käyvän huoltajan perheissä tulisi pyrkiä jakamaan työstä poisjäännit tasapuolisesti molempien vanhempien kesken.

b) Muun perheenjäsenen äkillinen hoitoa vaativa sairastuminen. Poissaolon syy on vaadittaessa todistettava lääkärin todistuksella tai muulla työnantajan hyväksymällä selvityksellä ja vaadittaessa on annettava selvitys hoidon välttämättömyydestä.

c) Perheenjäsenen kuolema.

d) Perheenjäsenen tai lähiomaisen hautajaiset.

Perheenjäsenellä tarkoitetaan työntekijän kanssa samassa taloudessa elävää avio- ja avopuolisoa ja näiden samassa taloudessa eläviä omia tai puolison lapsia. Lapseksi katsotaan myös otto- ja kasvattilapsi.

Lähiomaisella tarkoitetaan työntekijän perheenjäseniä sekä vanhempia, isovanhempia, lapsia, lapsenlapsia, veljiä, sisaria ja avio- tai avopuolison vanhempia.

e) Omat vihkiäiset. Parisuhdeturvalain mukainen parisuhteen rekisteröinti rin- nastetaan vihkiäisiin.

f) Omat 50- ja 60-vuotispäivät

g) Asevelvollisen kutsuntatilaisuus.

2. Reservin kertausharjoituksiin osallistuvalle työntekijälle maksetaan palkan ja reserviläispalkan erotus osallistumispäiviltä.

3. Vapaaehtoiseen asepalveluun astuvalle naispuoliselle työntekijälle annetaan palkatonta vapautta asepalvelun ajaksi. Tältä ajalta ei kerry työsuhteeseen pe- rustuvia etuuksia.

4. Kunnanvaltuuston ja -hallituksen tai lainmukaisen vaalilautakunnan kokouk- seen osallistumisesta aiheutuva ansionmenetys korvataan tällaisen luottamus- elimen jäsenelle.

5. Tämän työehtosopimuksen allekirjoittajajärjestön, sen jäsenjärjestön tai työn- tekijäkeskusjärjestön ylimpien päättävien toimielinten kokoukseen tai liittoja edustajakokoukseen osallistumisesta aiheutuva ansionmenetys korvataan tällaisen luottamuselimen jäsenelle.

6. Tämän pykälän mukaisesta poissaolosta on työntekijän ilmoitettava viipymättä ja mahdollisuuksien mukaan etukäteen.

23 § Äitiys-, isyys- ja vanhempainvapaa sekä hoitovapaa ‌

1. Työntekijän äitiys-, isyys- ja vanhempainvapaa sekä hoitovapaa määräytyvät työsopimuslain ja sairausvakuutuslain perusteella.

2. Äitiysvapaan alusta lukien maksetaan työntekijälle työsuhteen kestäessä var- sinaista säännöllistä palkkaa 72 arkipäivältä edellyttäen, että työntekijä on ol- lut työsuhteessa vähintään kolme kuukautta.

Isyysvapaan alusta lukien maksetaan työntekijälle työsuhteen kestäessä varsinaista säännöllistä palkkaa 6 arkipäivältä edellyttäen, että työntekijä on ollut työsuhteessa vähintään kolme kuukautta.

Varsinainen säännöllinen palkka tarkoittaa työntekijän kuukausipalkkaa siihen kuukausittain samansuuruisina maksettavine henkilö- tai teh- täväkohtaisine lisineen. Siihen ei lasketa mukaan tuntikohtaisia lisiä kuten lisä- ja ylitöitä tai ilta-, yö-, lauantai- tai sunnuntaikorotuksia.

Työnantaja hakee äitiyspäivärahan palkanmaksun ajalta itselleen saatuaan työntekijältä siihen tarvittavat selvitykset, jotka työntekijän tulee toimittaa viipy- mättä.

Mikäli päivärahoja ei makseta työntekijästä johtuvasta syystä, maksaa työnantaja vain päivärahan ja kiinteän palkan välisen erotuksen.

24 § Ryhmähenkivakuutus ‌

Työnantaja toteuttaa kustannuksellaan työntekijöitä koskevan ryhmähenki- vakuutuksen siten kuin siitä on keskusjärjestöjen välillä sovittu.

25 § Suojavaatetus ‌

Työntekijälle, joka pääsääntöisesti työskentelee likaisissa tai vaatetusta kulut- tavissa tehtävissä annetaan asianmukainen suojavaatetus ja työturvallisuuden edellyttämä suojavarustus. Työnantaja kustantaa näiden hankinnan ja huol- lon. Suojavaatetuksesta voidaan sopia paikallisesti.

26 § Luottamusmies ‌

1. Yrityksen järjestäytyneillä työntekijöillä on oikeus keskuudestaan valita luot- tamusmies ja varaluottamusmies toimimaan heidän valtuuttamanaan asioissa, jotka koskevat tämän työehtosopimuksen tulkintaa tai muita työsuhteeseen liittyviä kysymyksiä.

2. Muilta osin noudatetaan allekirjoittajajärjestöjen välistä luottamusmiessopi- musta.

27 § Koulutus ‌

Työnantajan järjestämän ammatillisen koulutuksen, yhteisen koulutuksen ja ammattiyhdistyskoulutuksen osalta noudatetaan allekirjoittajajärjestöjen vä- listä koulutussopimusta.

28 § Kokoontuminen työpaikoilla ‌

Tämän työehtosopimuksen allekirjoittajajärjestön rekisteröidyllä alayhdistyk- sellä ja sen työpaikalla olevalla osastolla, työhuonekunnalla tai vastaavalla on mahdollisuus työajan ulkopuolella järjestää kokouksia työnantajan osoitta- missa sopivissa tiloissa työpaikan työsuhteita koskevista kysymyksistä seuraavin edellytyksin:

a) Xxxxxxxxx pidosta työpaikalla on työnantajan kanssa sovittava, mikäli mahdollista, kolme päivää ennen aiottua kokousta.

b) Kokouksen järjestyksestä sekä kokoustilojen siisteydestä vastaa kokouk- sen järjestäjä.

c) Kokouksen järjestäjillä on oikeus kutsua kokoukseen työehtosopimuksen osapuolena olevan liiton ja sen alayhdistyksen sekä asianomaisten keskus- järjestöjen edustajia.

29 § Jäsenmaksujen periminen ‌

Työnantaja perii työntekijän antamalla valtuutuksella tämän työehtosopimuk- sen allekirjoittajajärjestön jäsenmaksut työntekijän palkasta ja tilittää ne liiton tilille ohjeiden mukaisesti. Työntekijälle annetaan vuoden päätyttyä todistus pidätetystä summasta.

30 § Keskusjärjestösopimukset ‌

Tämän työehtosopimuksen osana noudatetaan seuraavia sopimuksia kulloin- kin voimassa olevassa muodossaan:

Yleissopimus (LTK-SAK/STTK/AKAVA) Yhteistoimintasopimus (LTK-SAK/STTK/AKAVA)

Suositus päihdeongelmien ennaltaehkäisystä, päihdeasioiden käsittelystä ja hoitoonohjauksesta työpaikoilla (EK-SAK/STTK/AKAVA) Työpaikkaruokailusopimus (LTK-SAK/STTK/AKAVA)

Hyvityssakkoja koskeva pöytäkirja (LTK-SAK/STTK/AKAVA)

Jos keskusliittojen välillä solmitaan uusia sopimuksia, on niiden mahdollises- ta liittämisestä tähän työehtosopimukseen sovittava erikseen.

31 § Paikallinen sopiminen ‌

Tämän työehtosopimuksen määräyksistä voidaan paikallisesti sopia toisin pai- kallisen sopimisen menettelytapojen (s. 39) mukaisesti.

32 § Erimielisyyksien ratkaiseminen ‌

Tätä sopimusta koskevista erimielisyyksistä neuvotellaan ensin työnantajan ja työntekijöiden tai luottamusmiehen kesken. Ellei näissä neuvotteluissa päästä yksimielisyyteen, neuvotellaan asiasta niiden tämän sopimuksen allekirjoit- tajajärjestöjen välillä, joiden jäseniä koskevasta asiasta on kyse. Ellei yksimie- lisyyteen päästä, voidaan asia viedä työtuomioistuimen ratkaistavaksi.

33 § Voimassaolevat etuudet ‌

Tämä työehtosopimus ei koske sellaisia työnantajan ja työntekijän väliseen sopimukseen perustuvia etuisuuksia, joista on erikseen toimiehto- tai työeh- tosopimuksesta poiketen sovittu.

34 § Työrauha ‌

Kaikki työtaistelutoimenpiteet, jotka kohdistuvat tähän sopimukseen koko- naisuudessaan tai johonkin sen yksityiseen määräykseen, ovat kielletyt.

35 § Sopimuksen voimassaolo ‌

Tämä sopimus on voimassa 1.2.2012 – 28.2.2014 jatkuen sen jälkeen aina vuoden kerrallaan, ellei sitä irtisanota kirjallisesti viimeistään kuukautta ennen sen päättymistä.

Sopimuksen irtisanojan on irtisanomisen yhteydessä jätettävä muutosesityk- sen keskeisestä sisällöstä muistio vastapuolille.

Tämän sopimuksen määräykset ovat voimassa siksi, kunnes uusi sopimus on tullut voimaan tai sopijapuolten väliset neuvottelut on jonkun sopijapuolen toimesta todettu päättyneiksi.

Helsingissä 24. päivänä marraskuuta 2011

SOSIAALIALAN TYÖNANTAJAT ry

TERVEYS- JA SOSIAALIALAN NEUVOTTELUJÄRJESTÖ TSN ry JHL – JULKISTEN JA HYVINVOINTIALOJEN LIITTO ry

SOSIAALIALAN KORKEAKOULUTETTUJEN AMMATTIJÄRJESTÖ TALENTIA ry JYTY – PARDIA – STHL NEUVOTTELUJÄRJESTÖ ry

PALKKASOPIMUS ‌

1 § Palkat ‌

1. Työehtosopimuksen piirissä oleville työntekijöille maksetaan palkkaa vähin- tään alan palkkaryhmittelyn, palkkasopimuksen ja siirtymäsäännösten mu- kaisesti.

2. Mikäli työntekijä tekee sellaista työtä, jonka nimikettä tai soveltuvaa työnku- vausta ei löydy palkkaryhmittelystä, noudatetaan lähinnä vastaavan tehtävän ja työssä edellytettävän koulutustason mukaista palkkaryhmää.

3. Työntekijän työ kuuluu siihen palkkaryhmään, jonka mukaisia tehtäviä hän lähinnä suorittaa.

3.1. Palkkaryhmän perustyö:

Palkkaryhmän perustyössä palkka määräytyy vähintään ryhmän vähimmäis- palkkaluokan perusteella.

3.2. Perustyötä vaativampi työ:

Työntekijän palkan tasoon palkkaryhmän sisällä vaikuttaa hänen työtehtäviensä vaativuus. Mikäli työntekijän työtehtävät ovat selvästi kyseisen palkkaryhmän perustyötä vaativammat, vastuullisemmat tai edellyttävät erityistä koulutusta tai kokemusta, tulee tämä huomioida joko vähimmäispalkkaluokkaa korkeampana G-palkkaluokkana tai euromääräisenä tehtäväkohtaisena lisänä.

Esimerkkejä tilanteista, joissa 3.2. kohdan mukaista palkkatasoa tulee ainakin soveltaa:

• Työntekijä on vastaavan työntekijän asemassa tai hänellä on ohjausvastuu muihin saman työn tekijöihin, eikä tällainen asema kuulu palkkaryhmän normaaleihin tehtäviin.

• Työntekijällä on palkkaryhmän normaalien koulutusvaatimusten lisäksi työn edellyttämä ammattitutkinto, erikoisammattitutkinto tai muu erikoistumistutkinto.

• Työpaikalla on työn luonteen perusteella sovellettu perustyötä korkeampaa palkkatasoa ja uusia työntekijöitä palkataan samanlaisiin työtehtäviin.

Allekirjoittajajärjestöt toteavat, ettei palkkausjärjestelmän tavoitteena ole se, että työntekijät aina lähtökohtaisesti sijoitettaisiin palkkaryhmän vähimmäis- palkkaluokkaan ja vain poikkeuksellisesti sovellettaisiin ylempiä palkkaluok- kia.

Ylempien palkkaluokkien käyttö on mahdollista myös muissa kuin perustyötä selvästi vaativammissa, vastuullisemmissa tai erityistä koulutusta ja koke- musta edellyttävissä töissä.

4. Henkilökohtainen pätevyyslisä

Työntekijälle voidaan erityisestä ammattitaidosta, työtehosta tai työpanok- sesta maksaa henkilökohtaista palkanlisää joko euromääräisenä tai sovelta- malla korkeampaa palkkaluokkaa. Lisä voidaan myöntää toistaiseksi tai määräajaksi voimassa olevaksi.

2 § Paikkakuntakalleusluokittelu ‌

1. Työehtosopimuksessa on palkkataulukot pääkaupunkiseudulle (Helsinki, Es- poo, Vantaa, Kauniainen) sekä muulle Suomelle (muut I ja II paikkakuntaluo- kan mukaiset kunnat).

3 § Palveluslisät ‌

1. Työntekijän työehtosopimuksen mukainen peruspalkka nousee oheisen palkkataulukon mukaisesti 5, 8 ja 11 palveluslisään oikeuttavan palvelusvuoden jälkeen.

(Kokemuslisäportaiden suuruudet vaihtelevat G-palkkatasosta riippuen vajaasta 4 %:sta vajaaseen 5 %:iin peruspalkasta laskettuna.)

2. Työnantajan ja työntekijän tulee työsuhteen alussa työsopimusta tehtäessä käydä läpi työntekijän mahdollinen palveluslisään oikeuttava palvelusaika. Työntekijän on tällöin esitettävä tarvittavat palvelustiedot ennen lisän myön- tämistä. Työsuhteen jatkuessa seuraavat lisät myönnetään työnantajan toi- mesta. Oikeus palveluslisään alkaa oikeuden saavuttamista seuraavan kuu- kauden alusta.

3. Palveluslisään oikeuttavaa palvelua on sellainen työskentely oman työnan- tajan palveluksessa ja muu samankaltainen työ, joissa työaika on ollut kes- kimäärin vähintään 19 tuntia viikossa. Huomioon otetaan ne kalenterikuukaudet vähintään 14 työpäivää kestäneissä työsuhteissa, joilta työntekijä on ansainnut vuosilomaa.

1.2.2000 jälkeen tehtävä samankaltainen tai omalle työnantajalle tehty kes- kimäärin alle 19 tuntia viikossa oleva osa-aikatyö tai 14 työpäivää lyhyemmät työsuhteet tulee huomioida palveluslisään oikeuttavaksi siinä suhteessa kuin niiden työaika on täyteen työaikaan. Niiden vaikutusta huomioitaessa on riit- tävää, että työnantaja muodostaa oikeaa suuruusluokkaa olevan arvion siitä, monenko kuukauden täysiaikaista palveluslisäkertymää työntekijän osa-aika- ja tilapäistyöt vastaavat.

Saman periaatteen mukaisesti voidaan ottaa huomioon myös ennen 1.2.2000 tehty osa-aika- ja tilapäistyö.

4. Mikäli työntekijällä on muuta kuin samankaltaisen työn työkokemusta, voi- daan se lukea palveluslisään oikeuttavaksi siltä osin kuin työnantaja arvioi sen kartuttavan työntekijän pätevyyttä työhön.

4 § Harjoittelijat, kesätyöntekijät, nuoret, poikkeuksellisen yksinkertainen työ ja lähetit ‌

1. Xxxx opiskelijan kanssa voidaan sopia harjoitteluajasta, jonka kuluessa palkka on vähintään 90 % kyseisen tehtävän ohjepalkkaluokasta.

Oppisopimuskoulutuksessa olevan työntekijän kanssa voidaan vaihtoehtoisesti sopia palkasta siten, että se on ensimmäisenä oppisopi- musvuotena 85 %, toisena 90 % ja kolmantena 95 % kyseisen tehtävän ohjepalkkaluokasta. Nykyisen työnantajansa kanssa oppisopimuskoulutuksen aloittavan työntekijän palkka ei kuitenkaan voi nykyisessä työssä laskea.

2. Alle 25-vuotiaan kesätyöntekijän kanssa voidaan sopia 15.5. - 15.9. väliseksi ajaksi kesätyöpalkasta, jonka suuruus on vähintään 75 % kyseisen tehtävän ohjepalkkaluokasta. Tätä määräystä ei sovelleta, jos kesätyöntekijäksi palkataan ammattitaitoinen sijainen.

3. a)Työehtosopimusosapuolet haluavat osaltaan edistää työvoimatoimiston palkkatukeen oikeutettujen syrjäytymisvaarassa olevien vaikeasti työllistettävien pitkäaikaistyöttömien työhön sijoittumismahdollisuuksia.

Tällaisen työntekijän kanssa, jolla työsuhdetta edeltää vähintään 12 kuukauden yhdenjaksoinen työttömyysjakso, voidaan sopia enintään 6 kuukauden ajaksi palkasta, jonka suuruus on vähintään 90 % kyseisen tehtävän ohjepalkkaluokasta.

Tällaisella sopimuksella pyritään henkilön elämänhallinnan vahvistamiseen ja syrjäytymisen ehkäisemiseen työtä tehden sekä työkuntoa ja työvalmiuk- sia parantaen.

3. b) Alle 25 vuotiaan työntekijän kanssa, jolla on alle kuusi kuukautta palve- luslisään oikeuttavaa työkokemusta ja vähintään kuusi kuukautta työttö- myyttä viimeisen vuoden kuluessa voidaan sopia enintään kuuden kuu- kauden ajaksi palkasta, jonka suuruus on vähintään 90 % kyseisen tehtävän ohjepalkkaluokasta.

4. Mikäli työntekijän työtehtävät ovat poikkeuksellisesti palkkaryhmän pe- rustöitä olennaisesti yksinkertaisemmat tai epäitsenäisemmät tai mikäli työntekijältä puuttuu työn edellyttämä kelpoisuus, mistä syystä hän ei täy- simääräisesti pysty suorittamaan kaikkea työhön liittyviä tehtäviä, voi vä- himmäispalkka määräytyä yhtä G-palkkaluokkaa alle kyseisen palkkaryhmän vähimmäispalkkaluokan.

Työnantajan on kirjallisesti esitettävä perusteet vähimmäispalkkaluokkaa alemman palkkaportaan käytölle keskusteltuaan ensin asiasta luottamus- miehen kanssa.

5. Lähetin palkka voi alittaa enintään 5 % palkkaluokan G 10 mukaisen palkan.

5 § Osa-aikaiset työntekijät ‌

1. Kuukausipalkkaisen osa-aikatyöntekijän kuukausipalkka määräytyy hänen kanssaan sovitun viikkotyöajan ja vastaavaan työhön sovellettavan työ- ehtosopimuksen mukaisen enimmäisviikkotyöajan suhteessa. Kuitenkin näin laskettua enintään keskimäärin alle 19 tuntia viikossa työskentelevän osa- aikatyöntekijän vähimmäispalkkaa korotetaan 5 prosentilla, ellei työajan jääminen alle 19 tuntiin viikossa johdu työntekijän omasta aloitteesta.

2. Tuntipalkkaisen osa-aikatyöntekijän tuntipalkka lasketaan jakamalla vastaa- vaan työhön sovellettava kuukausipalkka työehtosopimuksen 11 §:n mukai- sella jakajalla.

6 § Sijaisuus ‌

1. Työntekijän hoitaessa sijaisena hänen normaalityötään korkeapalkkaisempaa työtä tehden olennaisen osan työhön kuuluvista tehtävistä maksetaan hänelle palkka vähintään sijaistyön työehtosopimuksen mukaisen palkkaluokan mukaisesti kaksi viikkoa ylittävältä sijaisuusajalta ja vuosilomasijaisuuksissa kuukauden ylittävältä sijaisuusajalta.

2. Työntekijän hoitaessa omat työnsä ja sen ohella sopimuksen mukaan olen- naisen osan toisen työntekijän tehtävistä maksetaan hänelle kaksi viikkoa ylittävältä sijaisuusajalta ja vuosilomasijaisuuksissa kuukauden ylittävältä sijaisuusajalta korotettua palkkaa, jonka suuruus sovitaan työntekijän ja työnantajan välillä ennen sijaisuutta. Korvauksen tulee ylittää 1 kohdan mukaisesti vastaavassa sijaisuustehtävässä maksettava korvaus.

3. Puolen vuoden kuluessa tehtävät sijaisuudet lasketaan yhteen, kahden vii- kon tai kuukauden ylittymistä arvioitaessa.

7 § Suojatyö ‌

Tämä sopimus ei koske suojatyötä.

8 § Voimassaolo ‌

Tämä palkkasopimus on voimassa osana allekirjoittajajärjestöjen välistä työ- ehtosopimusta ja päättyy ilman eri irtisanomista työehtosopimuksen päät- tyessä.

Helsingissä 24. päivänä marraskuuta 2011 ALLEKIRJOITTAJAJÄRJESTÖT

PALKKASOPIMUKSEN SIIRTYMÄSÄÄNNÖT ‌

Siirtymäsääntöjä sovelletaan siirryttäessä noudattamaan sosiaalipalvelualan työehtosopimuksen palkkausjärjestelmää aiemmin noudatetun muun palk- kausjärjestelmän sijasta.

1 § Palkkaluokkiin sijoittaminen ‌

1. Työntekijät sijoitetaan heidän työnsä vaativuustason mukaisiin uuden palk- kausjärjestelmän palkkaryhmiin ja G-palkkaluokkiin kun asiasta on neuvotel- tu työnantajan ja kyseisten työntekijöiden tai heidän luottamusmiehensä kanssa.

2. Tavoitteena on yksimielisyys kunkin työntekijän tekemän työn oikeasta palk- kaluokasta.

3. Mikäli työntekijälle valitun G-palkkaluokan mukainen taulukkopalkka jää alle työntekijän siirtymähetken palkan, maksetaan erotus henkilökohtaisena palkanosana.

4. Osapuolet voivat siirtymävaiheessa tarvittaessa kääntyä allekirjoittajajärjes- töjen puoleen mutta tarkoitus on, että siirtyminen uuteen järjestelmään to- teutettaisiin mahdollisimman pitkälti paikallisesti. Ennen vuotta 1998 voimas- sa olleen työehtosopimuksen siirtymäsääntöjen mukaiset siirtymäohjeet ovat edelleen voimassa.

5. Mikäli siirtymäsääntöjen mukaiset palkankorotukset tämän kohdan mukai- sine palkkaluokkatarkistuksineen johtaisivat yli 6 %:n palkankorotukseen jon- kun työntekijän osalta, voidaan yli 6 %:n palkankorotusosuuden maksamisen aloittamista siirtää enintään kuuden kuukauden päähän sosiaalipalvelualan palkkausjärjestelmään siirtymisestä.

6. Palkkaryhmien yläpuolisia ovat ne työntekijät, joiden siirtymähetken palkka ylittää palkkaluokan G 30 mukaisen palkan.

Palkkaryhmien yläpuolisen työehtosopimuksen piirissä olevan työntekijän palkkaus maksetaan henkilökohtaisena palkkana, jota korotetaan samojen periaatteiden mukaisesti kuin palkkaryhmittelyn piirissä olevien.

2 § Palveluslisien laskenta ‌

1. Palveluslisään oikeuttava palvelu lasketaan sosiaalipalvelualan palkkausjärjestelmään siirtymiseen asti entisen käytännön mukaisesti. Hyväksi luettava palvelusaika ei kuitenkaan saa alittaa sosiaalipalvelualan laskentatavan mukaista palvelusaikaa.

Sen jälkeen siirrytään sosiaalipalvelualan mukaiseen laskentatapaan. Tällöin työntekijän hyväksi luetaan ne palvelusvuodet, jotka hänen hyväkseen työsuhteessa on aiemmin luettu tai olisi tullut lukea.

3 § Palkkatakuu ja lisät ‌

1. Kenenkään työntekijän palkkaa ei alenneta palkkausjärjestelmän muutoksen vuoksi. Muutoin työntekijän vähimmäispalkka ja palkanlisät määräytyvät jat- kossa uuden palkkausjärjestelmän mukaisesti.

2. Syrjäseutu, kylmänalueen, saaristolisien ja vastaavien työn vaativuuteen tai henkilökohtaiseen pätevyyteen liittymättömien lisien euromäärät muuttuvat osaksi työntekijän henkilökohtaista palkkaa.

3. Työn vaativuuteen tai henkilökohtaiseen pätevyyteen perustuvat lisät mak- setaan edelleen entisen käytännön mukaisesti.

4. Mahdolliset määräajaksi myönnetyt lisät päättyvät alkuperäisen sopimuksen mukaisesti.

5. Mikäli työntekijän palkkaluokkaa nostetaan, voidaan taulukkopalkkojen yli maksettavasta lisästä luopua osittain tai kokonaan kuitenkin enintään palk- kaluokkakorotuksen määrällä sikäli kuin lisään ei enää ole perusteita.

6. Työn vaativuuteen tai henkilökohtaiseen pätevyyteen perustuvat lisät säily- vät voimassa myös työntekijän saavuttaessa uuden palveluslisäportaan. Muilla perusteilla syntyneitä taulukkopalkkojen ylitteitä voidaan uusi palveluslisäporras saavutettaessa pienentää enintään palveluslisäkorotuksen verran, ellei ylitettä ole sovittu tai sovita säilytettäväksi.

4 § Voimassaolo ‌

1. Nämä palkkasopimuksen siirtymäsäännöt ovat voimassa osana allekirjoitta- jajärjestöjen välistä työehtosopimusta ja päättyvät ilman eri irtisanomista työ- ehtosopimuksen päättyessä.

Helsingissä 24. päivänä marraskuuta 2011 ALLEKIRJOITTAJAJÄRJESTÖT

SOSIAALIPALVELUALAN PALKKARYHMITTELY ‌

(Palkkasopimuksen 1 §:ssä (s. 26) on periaatteet palkkaryhmiin sijoittumiselle ja vähimmäispalkkojen käytölle ja ylittämiselle)

A Palkkaryhmä (avustavat tehtävät): Vähimmäispalkkaluokka G 11

Työ ei edellytä ammatillista koulutusta. Tiedot ja taidot saadaan työssä annettaval- la opastuksella. Selvät työohjeet ja rutiinit.

Esimerkkitehtäviä: hoito- ja palveluhenkilöstö (h&p): hoitoapulainen, päiväkotiapulainen keittiö- ja kiinteistöhenkilöstö (k&k): keittiöapulainen, laitosapulainen, siivooja hallintohenkilöstö (hal): avustavat toimistotyöt, postitus, asioilla käynti.

B Palkkaryhmä (perustehtävät): Vähimmäispalkkaluokka G 14

Tiedot ja taidot saadaan työkokemuksen tai lyhyiden kurssien kautta.

Työ perustuu määriteltyihin toimintaohjeisiin mutta tehtävänratkaisut yksilöllisem- piä kuin A-palkkaryhmässä.

Esimerkkitehtäviä:

(h&p): kotiavustaja, koulunkäyntiavustaja, leiriohjaaja

(k&k): keittäjä, keittiö-/ruokahuoltotyöntekijä, laitoshuoltaja, emäntä hyvin pienissä alan yksiköissä, talonmies, vahtimestari

(hal): toimistotyöntekijä, puhelinvaihteenhoitaja, tavanomaiset laskutus- ym. toimiston rutiinityöt, vastuu kopiopalveluista, postinkulusta, puhelinpalvelusta.

C Palkkaryhmä (ammattitehtävät): Vähimmäispalkkaluokka G 17

Työ edellyttää vähintään ammatillista perustutkintoa taikka vastaavia tietoja ja tai- toja.

Työ on vaihtelevaa ja se suoritetaan itsenäisesti säännösten ja/tai yleisohjeiden mukaan.

Työ muodostuu itsenäisistä osa-alueista.

Esimerkkitehtäviä:

(h&p): lähihoitaja, perushoitaja, lastenhoitaja, päivähoitaja, kuntohoitaja, kodinhoi- taja, mielenterveyshoitaja, kehitysvammaisten hoitaja, askartelunohjaaja, vapaa- ajanohjaaja

(k&k): emäntä, laitosmies, ammattimies, varastonhoitaja, siivousesimies

(hal): vastuu laskutuksesta ja perinnästä, vastuu palkanlaskennasta, vastuu alan pienen yksikön kirjanpidosta.

D Palkkaryhmä (vaativat ammattitehtävät): Vähimmäispalkkaluokka G 21

Työ edellyttää vähintään ammattikorkeakoulun/opistoasteen tutkintoa taikka vastaavia tietoja ja taitoja.

Työ perustuu itsenäisiin ratkaisuihin annetun toimivallan puitteissa. Työ on itsenäinen tehtäväkokonaisuus.

Esimerkkitehtäviä:

(h&p): sairaanhoitaja, lastentarhanopettaja, sosionomi (AMK), sosiaaliohjaaja, sosiaalikasvattaja, geronomi, kehitysvammaisten ohjaaja, kuntoutusohjaaja, toimintaterapeutti, fysioterapeutti

(k&k): ravitsemuspäällikkö

(hal): vastuu xxxx xxxxxx yksikön kirjanpidosta ja tilinpäätöksen laadinnasta, vastuu alan suuren yksikön rahaliikenteestä ja alakassojen toiminnasta.

E Palkkaryhmä (erikoistehtävät): Vähimmäispalkkaluokka G 24

Työ edellyttää vähintään ammattikorkeakoulun/opistotason tutkintoa, usein korkea- koulututkintoa taikka vastaavia tietoja ja taitoja. (Mikäli työntekijällä on työn edellyttämä ylempi korkeakoulututkinto, on vähimmäispalkkaluokka G26.)

Työ suoritetaan itsenäisesti toiminnan suunnitteluun tai asiantuntija-asemaan pe- rustuen ja siihen voi sisältyä toiminnallista, taloudellista tai henkilöstövastuuta.

Esimerkkitehtäviä:

(h&p): esimiestehtävät tai alan teoreettista hallintaa edellyttävät asiantuntijatehtävät, osaston-/vastaava hoitaja/vastaava ohjaaja (esimiesasema), päiväkodin/lasten

kodin johtaja, sosiaalityöntekijä, sosiaaliterapeutti

(k&k): edellisiä palkkaryhmiä vaativammat ja vastuullisemmat keittiö- ja kiinteistö- tehtävät

(hal): vastuu koko toimiston toiminnasta ja taloudenhoidosta muissa kuin alan pie- nissä yksiköissä.

F Palkkaryhmä (vaativat erikoistehtävät): Vähimmäispalkkaluokka G 26

Työ edellyttää korkeakoulututkintoa taikka vastaavia tietoja ja taitoja.

Työ suoritetaan itsenäisesti toiminnon johtamiseen tai asiantuntija-asemaan perus- tuen ja siihen sisältyy merkittävää toiminnallista, taloudellista tai henkilövastuuta tulosvastuulla.

Esimerkkitehtäviä:

(h&p): vaativat johtotehtävät tai alan teoreettista hallintaa edellyttävät erityisen vaativat asiantuntijatehtävät, päiväkodin/lastenkodin johtaja, hoitotyön johtaja, osaston-/vastaava hoitaja/vastaava ohjaaja, johtava sosiaalityöntekijä (em. tehtävissä esimiesasema ja tulosvastuu alan isoissa yksiköissä).

SOSIAALIPALVELUALAN G-PALKKATAULUKKO 1.2.2012 ‌
Pk-seutu	0 v.	5 v.	8 v.	11 v.
G10	1588,03	1646,72	1705,79	1767,93
G11	1609,40	1668,88	1730,38	1793,70
G12	1629,80	1690,66	1754,34	1818,86
G13	1697,13	1763,63	1830,57	1898,59
G14	1709,41	1777,22	1845,55	1914,25
G15	1717,25	1785,85	1854,80	1923,80
G16	1741,33	1811,03	1881,16	1952,44
G17	1834,27	1908,16	1983,56	2059,68
G18	1847,97	1922,56	1998,69	2076,32
G19	1862,70	1938,78	2016,15	2095,43
G20	1900,27	1978,57	2059,14	2141,65
G21	2073,37	2162,03	2252,44	2345,68
G22	2089,36	2179,63	2272,74	2370,39
G23	2203,43	2301,81	2405,07	2504,85
G24	2222,92	2327,14	2427,72	2533,11
G25	2342,53	2449,09	2560,44	2672,05
G26	2484,18	2602,01	2722,12	2842,05
G27	2507,59	2627,22	2747,80	2868,83
G28	2579,84	2704,84	2829,85	2954,86
G29	2761,66	2895,77	3029,64	3163,75
G30	3068,51	3217,15	3365,77	3514,89
G31	3228,94	3385,55	3542,62	3698,52
G32	3446,45	3613,50	3780,80	3948,32
I ja II pkl	0 v.	5 v.	8 v.	11 v.
G10	1574,99	1633,16	1691,71	1752,85
G11	1596,19	1655,15	1715,63	1778,39
G12	1616,43	1676,73	1739,35	1803,32
G13	1674,21	1738,98	1804,97	1871,75
G14	1686,28	1752,30	1819,65	1886,97
G15	1703,12	1770,67	1838,94	1907,08
G16	1726,51	1795,59	1865,10	1935,44
G17	1808,42	1881,23	1954,99	2030,05
G18	1821,91	1895,36	1969,92	2046,41
G19	1846,84	1921,96	1998,63	2077,22
G20	1884,08	1961,37	2041,22	2123,05
G21	2043,82	2131,23	2220,30	2312,25
G22	2059,57	2148,54	2240,31	2336,60
G23	2171,86	2268,85	2370,62	2468,97
G24	2203,70	2307,01	2406,73	2511,23
G25	2322,29	2427,89	2538,32	2648,94
G26	2448,92	2565,09	2683,50	2801,71
G27	2485,89	2604,49	2724,05	2844,04
G28	2557,51	2681,45	2805,39	2929,30
G29	2737,79	2870,73	3003,46	3136,40
G30	3041,98	3189,33	3336,68	3484,52
G31	3201,04	3356,27	3512,00	3666,53
G32	3416,67	3582,28	3748,11	3914,16

SOSIAALIPALVELUALAN G - PALKKATAULUKKO 1.3.2013 ‌

Pk-seutu	0 v.	5 v.	8 v.
G10	1608,67	1668,13	1727,97
G11	1630,32	1690,58	1752,87
G12	1650,99	1712,64	1777,15
G13	1719,19	1786,56	1854,37
G14	1731,63	1800,32	1869,54
G15	1739,57	1809,07	1878,91
G16	1763,97	1834,57	1905,62
G17	1858,12	1932,97	2009,35
G18	1871,99	1947,55	2024,67
G19	1886,92	1963,98	2042,36
G20	1924,97	2004,29	2085,91
G21	2100,32	2190,14	2281,72
G22	2116,52	2207,97	2302,29
G23	2232,07	2331,73	2436,34
G24	2251,82	2357,39	2459,28
G25	2372,98	2480,93	2593,73
G26	2516,47	2635,84	2757,51
G27	2540,19	2661,37	2783,52
G28	2613,38	2740,00	2866,64
G29	2797,56	2933,42	3069,03
G30	3108,40	3258,97	3409,53
G31	3270,92	3429,56	3588,67
G32	3491,25	3660,48	3829,95
I ja II pkl	0 v.	5 v.	8 v.
G10	1595,46	1654,39	1713,70
G11	1616,94	1676,67	1737,93
G12	1637,44	1698,53	1761,96
G13	1695,97	1761,59	1828,43
G14	1708,20	1775,08	1843,31
G15	1725,26	1793,69	1862,85
G16	1748,95	1818,93	1889,35
G17	1831,93	1905,69	1980,40
G18	1845,59	1920,00	1995,53
G19	1870,85	1946,95	2024,61
G20	1908,57	1986,87	2067,76
G21	2070,39	2158,94	2249,16
G22	2086,34	2176,47	2269,43
G23	2200,09	2298,35	2401,44
G24	2232,35	2337,00	2438,02
G25	2352,48	2459,45	2571,32
G26	2480,76	2598,44	2718,39
G27	2518,21	2638,35	2759,46
G28	2590,76	2716,31	2841,86
G29	2773,38	2908,05	3042,50
G30	3081,53	3230,79	3380,06
G31	3242,65	3399,90	3557,66
G32	3461,09	3628,85	3796,84

11 v.

1790,91

1817,02

1842,51

1923,27

1939,14

1948,81

1977,82

2086,46

2103,31

2122,67

2169,49

2376,17

2401,21

2537,41

2566,04

2706,79

2879,00

2906,12

2993,27

3204,88

3560,58

3746,60

3999,65

11 v.

1775,64

1801,51

1826,76

1896,08

1911,50

1931,87

1960,60

2056,44

2073,01

2104,22

2150,65

2342,31

2366,98

2501,07

2543,88

2683,38

2838,13

2881,01

2967,38

3177,17

3529,82

3714,19

3965,04

PAIKALLISEN SOPIMISEN MENETTELYTAVAT ‌

1 §

Paikallisesti voidaan sopia voimassa olevan työehtosopimuksen määräyksistä poikkeavasti tämän sopimuksen mukaisesti. Paikallinen sopimus voidaan tehdä lainsäädännön ja työehtosopimuksen säätämissä rajoissa.

a) Tämän sopimuksen menettelytapamääräysten mukaisesti voidaan sopia niistä työehtosopimuksen kohdista, joissa on viitattu paikalliseen sopimiseen.

b) Lisäksi tuotannollis-taloudellisissa ongelmatilanteissa on mahdollista sopia taloudellisista etuuksista paikallisen sopimisen liitepöytäkirjan mukaisesti.

c) Työehtosopimuksen maininnat sopimismahdollisuudesta ilman viittausta paikalliseen sopimiseen mahdollistavat työnantajan ja työntekijän välisen sopimisen ilman tämän sopimuksen menettelytapamääräyksiä.

2 §

Neuvottelu- ja sopijaosapuolina voivat olla työehtosopimukseen sidottu työnantaja sekä luottamusmies tai tämän puuttuessa työntekijät yhdessä tai valitsemansa edustajan välityksellä tai rekisteröity yrityskohtainen työntekijöiden yhdistys tai vas- taava.

Lisäksi työehtosopimusosapuolet voivat sopia paikallisista poikkeuksista työehto- sopimukseen.

Työnantajan tulee nimetä oma asianmukaisilla sopimusvaltuuksilla toimiva neuvot- telijansa.

3 §

Esityksessä paikalliseksi sopimukseksi on kirjallisesti mainittava mistä työehtosopi- muksen kohdasta halutaan sopia sekä esitettävä perustelu työehtosopimuksesta poikkeamiselle.

Paikallinen sopimus on ollakseen pätevä oltava kirjallinen ja siitä on käytävä ilmi, ketä sopimus koskee, mistä työehtosopimuksen kohdasta on sovittu ja mitä.

Sopimus voi olla määräaikainen tai voimassa toistaiseksi. Jälkimmäisessä tapauksessa sopimus on irtisanottavissa kolmen kuukauden irtisanomisaikaa noudattaen. Kestettyään vuoden määräaikainen sopimus on aina irtisanottavissa 3 kuukauden irtisanomisajalla. Mikäli sovittu järjestely on sidottu tiettyyn ajanjaksoon, järjestely jatkuu kuitenkin sen loppuun.

4 §

Paikallinen sopimus on annettava viipymättä tiedoksi niille allekirjoittajajärjestöille, joiden jäseniä sopimus koskee.

Työehtosopimusosapuolilla on kuitenkin oikeus riitauttaa paikallinen sopimus, mi- käli on sovittu asioista, jotka eivät kuulu sopimisen piiriin. Työehtosopimusosapuo- lilla on tällöin mahdollisuus muuttaa paikallista sopimusta tai kumota se. Muutettu paikallinen sopimus tulee voimaan työehtosopimusosapuolten sopimana ajan- kohtana.

5 §

Tämä sopimus on voimassa osana allekirjoittajajärjestöjen välistä työehtosopimus- ta ja päättyy ilman eri irtisanomista työehtosopimuksen päättyessä. Voimassa ole- va paikallinen sopimus jatkuu kuitenkin sovitun mukaisesti.

6 §

Tämän sopimuksen tulkintaa ja tähän sopimukseen perustuvien paikallisten sopi- musten tulkintaa koskevat erimielisyydet ratkaistaan kuten työehtosopimuksen eri- mielisyydet.

Helsingissä 24. päivänä marraskuuta 2011 ALLEKIRJOITTAJAJÄRJESTÖT

LIITEPÖYTÄKIRJA PAIKALLISESTA SOPIMISESTA ‌

1 §

Allekirjoittaneet järjestöt ovat yhtä mieltä siitä, että järjestöjen allekirjoittaman työ- ehto- ja palkkasopimuksen palkka- tai muista taloudellisia etuuksia koskevista vä- himmäisehdoista voidaan paikallisesti sopia poikkeavasti siten kuin tässä sopimuksessa on sovittu.

Sopimus voidaan tehdä seuraavista taloudellisista etuuksista:

• Lomaraha: Sopimus voi koskea lomarahan suuruutta, vapaaksi vaihtamista ja maksuajankohtaa.

• Palkka: Työntekijän palkkaa voidaan sopia alennettavaksi enintään lomara- han poistoa vastaavalla määrällä. Palkkaa ei kuitenkaan voi sopia alle työn- tekijän tehtävänmukaisen saman paikkakuntakalleusluokan peruspalkkata- son.

• Ylityö, sunnuntaityö, lauantaityö, ilta- ja yötyö, varallaolo ja hälytyskorvaus: Korvausten määräytymisperusteisiin tai tasoihin voidaan sopia muutoksia vain sopimuksen piiriin kuuluvien työntekijöiden järjestöjen hyväksynnällä.

Useamman kuin yhden kohdan mukainen samanaikainen säästösopimus voidaan solmia vain sopimuksen piiriin kuuluvien työntekijöiden järjestöjen hyväksynnällä.

2 §

Tämän pöytäkirjan mukainen sopimus voidaan tehdä yritystä tai sen osaa koskien ja sopijapuolina ovat työehtosopimukseen sidottu työnantaja sekä luottamusmies tai tämän puuttuessa työntekijät yhdessä tai valitsemansa edustajan välityksellä sekä rekisteröity yrityskohtainen työntekijöiden yhdistys.

Työntekijän hyväksyntä on edellytyksenä sopimuksen voimaantulolle hänen osal- taan. Luottamusmiehellä on kuitenkin oikeus edustamiensa työntekijöiden enem- mistön suostumuksella sopia lomarahasta kaikkia edustamiaan työntekijöitä sito- vasti.

3 §

Sopimuksen tekemisen edellytyksenä on työsopimuslain 5 luvun 2 §:n tai 7 luvun 3 §:n mukaisen perusteen olemassaolo (ns. taloudellinen tai tuotannollinen perus- te).

Sopimusta ei voi tehdä pelkkiin arvioihin kuten talousarvioihin perustuen, ellei perustetta jo ole olemassa.

Neuvoteltaessa tässä pöytäkirjassa tarkoitetusta sopimuksesta noudattaa työnan- taja neuvottelussa tarvittavien tietojen antamisessa yhteistoimintalakia ja keskus- järjestöjen välistä yhteistoimintasopimusta. Tarvittaessa osapuolet voivat käyttää hyväksi asiantuntijoita.

4 §

Tässä pöytäkirjassa tarkoitettu sopimus tehdään määräajaksi ja enintään vuodeksi kerrallaan.

Mikäli sopimus on tehty sillä edellytyksellä, että sen piiriin kuuluvaa työntekijää ei sopimuskautena irtisanota tai lomauteta, purkautuu tällainen sopimus välittömästi sopimuksen vastaisesti irtisanotun tai lomautetun työntekijän osalta.

5 §

Tämän pöytäkirjan mukainen paikallinen sopimus edellyttää, että siitä annetaan tieto työehtosopimusosapuolille.

Työehtosopimusosapuolilla on oikeus riitauttaa taloudellisia etuuksia koskeva pai- kallinen sopimus yhden kuukauden kuluessa sen tiedoksi saamisesta. Työehtoso- pimusosapuolilla on tällöin mahdollisuus muuttaa paikalIista sopimusta tai kumota se. Muutettu paikallinen sopimus tulee voimaan työehtosopimusosapuolten so- pimana ajankohtana.

6 §

Muuten noudatetaan paikallisen sopimisen menettelytapoja.

Helsingissä 24. päivänä marraskuuta 2011

ALLEKIRJOITTAJAJÄRJESTÖT

KOULUTUSSOPIMUS ‌

1 § Koulutustyöryhmä

Sopimuksen tarkoittaman ammattiyhdistyskoulutuksen toimeenpanoa varten ovat allekirjoittajajärjestöjen väliset koulutustyöryhmät. Työryhmät koostuvat samaan keskusjärjestöön kuuluvien työntekijäjärjestöjen ja työnantajajärjestön edustajista, joita kukin osapuoli nimeää enintään kaksi.

Koulutustyöryhmä hyväksyy kurssit kalenterivuodeksi kerrallaan. Kursseja voidaan tarpeen vaatiessa hyväksyä myös kesken kalenterivuoden.

Koulutustyöryhmälle annetaan ennen kurssin hyväksymispäätöstä selvitys kurssin opetusohjelmasta, ajankohdasta, järjestämispaikasta, kohderyhmästä ja muista koulutustyöryhmän mahdollisesti pyytämistä tiedoista. Hyväksymällään kurssilla koulutustyöryhmällä on mahdollisuus seurata opetusta.

Liitot tiedottavat koulutustyöryhmän seuraavalle vuodelle hyväksymät kurssit mah- dollisuuksien mukaan viimeistään kaksi kuukautta ennen ensimmäisen kurssin al- kua.

2 § Ammatillinen jatko-, täydennys- ja uudelleenkoulutus

Työnantajan antaessa työntekijälle ammatillista koulutusta tai lähettäessä työnte- kijän hänen ammattiinsa liittyviin koulutustilaisuuksiin, korvataan koulutuksen ai- heuttamat kustannukset ja säännöllisen työajan ansionmenetys. Koulutustilaisuu- det tulisi mahdollisuuksien mukaan huomioida jo työvuoroluetteloa laadittaessa si- ten, ettei koulutustilaisuutta merkittäisi työntekijän vapaapäiväksi, ellei asiaa toisin sovita. Jos koulutus tapahtuu työajan ulkopuolella, käytettyä aikaa ei lueta työajaksi, mutta työntekijälle korvataan siitä johtuvat suoranaiset kustannukset.

Mikäli työnantaja on kustantanut koulutukseen osallistuvalle täyden ylöspidon eli ruoan (täydelle vuorokaudelle kaksi ateriaa, osavuorokaudelle yksi ateria) ja majoituksen, ei työnantajalla ole velvollisuutta päivärahojen maksamiseen.

3 § Yhteinen koulutus

Yhteistoimintasopimusten edellyttämä yhteinen koulutus annetaan yleensä työpaikkakohtaisesti. Yhteistoimintakoulutusta järjestävät myös työmarkkinoiden keskusjärjestöt tai niiden jäsenjärjestöt yhteisesti ja eri yhteistoimintaelimet kuten Työturvallisuuskeskus. Koulutukseen osallistumisesta sovitaan työpaikkakohtaisesti yhteistyöelimessä tai ellei sellaista ole työnantajan ja

luottamusmiehen kesken. Koulutukseen osallistuminen korvataan kuten 2 §:n mukainen koulutus.

4 § Ammattiyhdistyskoulutus

1. Työsuhteen säilyminen ja ilmoitusajat

Työntekijälle annetaan työsuhteen katkeamatta tilaisuus osallistua koulutus- työryhmässä hyväksytylle enintään kuukauden kestävälle kurssille, mikäli koulutuksen tarve on yhteisesti työnantajan ja kurssille hakeutuvan työntekijän välillä todettu ja kurssille osallistuminen voi tapahtua tuottamatta yritykselle tuntuvaa haittaa. Kielteisessä tapauksessa luottamusmiehelle ilmoitetaan viimeistään 10 päivää ennen kurssin alkua syy, minkä vuoksi vapaan antaminen tuottaisi tuntuvaa haittaa. Työnantaja ei koulutuksen tarpeettomuuteen vedoten voi evätä työnantajatuen piiriin kuuluvan työntekijän oikeutta osallistua yhdelle hänen yhteistyötehtäviinsä liittyvälle oikeantasoiselle kurssille vuodessa.

Koulutustyöryhmä voi todeta tietyn kurssin tarpeelliseksi tietyille jäsenyritys- ten luottamushenkilöille. Allekirjoittajajärjestöt painottavat erityisesti paikal- lista sopimista edistävien kurssien hyödyllisyyttä.

Ilmoitus aikomuksesta osallistua kurssille on tehtävä mahdollisimman varhain. Milloin kurssi kestää enintään yhden viikon, ilmoitus on annettava vähintään kolme viikkoa ennen kurssin alkua sekä milloin on kysymys pitemmästä kurssista, vähintään kuusi viikkoa ennen kurssin alkua.

Työsuojelukoulutus pyritään suuntaamaan erityisesti työsuojeluvaltuutettui- hin.

2. Korvaukset

Luottamusmies, työsuojeluvaltuutettu ja työsuojelutoimikunnan jäsen saavat osallistua edellisessä kappaleessa mainituille, koulutustyöryhmän hyväk- symille kursseille ilman, että heidän varsinaista säännöllistä palkkaansa vä- hennetään.

Luottamusmiehen osalta ansionmenetystä ei kuitenkaan korvata kuukautta pidemmältä ajalta eikä muiden osalta kahta viikkoa pidemmältä ajalta. Edel- lytyksenä ansionmenetyksen korvaamiselle on lisäksi se, että asianomainen kurssi liittyy osanottajan yhteistyötehtäviin yrityksessä ja että koulutus on to- dettu tarpeelliseksi tämän sopimuksen mukaisesti.

Luottamusmiesten lisäksi ansionmenetys korvataan myös rekisteröityjen lii- ton alayhdistysten tai työpaikkaosastojen puheenjohtajille, jos he työsken- televät yrityksessä, jossa on vähintään 100 toimihenkilöä ja rekisteröidyssä alayhdistyksessä tai työpaikkaosastossa vähintään 20 jäsentä.

Osapuolet toteavat, että suurempien työpaikkojen varaluottamusmiehillä, va- ratyösuojeluvaltuutetuilla ja YT-elinten jäsenillä voi olla tarvetta osallistua heidän yhteistyötehtäviinsä liittyville kursseille. Osapuolet suosittelevat, että tällainen mahdollisuus annetaan, mikäli se käy päinsä tuottamatta yritykselle tuntuvaa haittaa.

5 § Sosiaaliset edut

Osallistuminen 4 §:ssä mainittuun ay-koulutustilaisuuteen ei heikennä vuosiloma-, eläke- eikä palveluslisäetuuksia tai muita niihin verrattavia etuuksia.

6 § Voimassaoloaika

Tämä sopimus on voimassa järjestöjen välisen työehtosopimuksen osana.

Helsingissä 24. päivänä marraskuuta 2011 ALLEKIRJOITTAJAJÄRJESTÖT

LUOTTAMUSMIESSOPIMUS ‌

Johdanto

Luottamusmiesjärjestelmän tarkoituksena on edistää osapuolten välillä solmittujen sopimusten asianmukaista toteuttamista ja käytäntöön soveltamista. Sillä pyritään ratkaisemaan työnantajan ja työntekijöiden välille sopimusten soveltamisesta ja tulkinnasta syntyvät erimielisyydet tarkoituksenmukaisella ja nopealla tavalla.

Keskeisinä asioina siihen kuuluvat myös työnantajan ja työntekijöiden välillä esiintyvien työsuhteisiin liittyvien kysymysten käsittely sekä työrauhan ylläpitäminen ja edistäminen.

Tarkoituksenmukaisesti järjestetty ja hoidettu paikallinen neuvottelumenettely edistää työpaikan yhteistoimintaa, yrityksen tavoitteiden saavuttamista sekä työntekijöiden turvallisuuden ja viihtyvyyden lisääntymistä.

Luottamusmiessopimuksen 4 § 1 - 10 kohdat ja 8 § 3 kohta koskevat työsuojeluvaltuutettua.

Edellä mainittujen tavoitteiden toteuttamiseksi allekirjoittaneet järjestöt ovat teh- neet seuraavan luottamusmiessopimuksen:

1 § Sopimuksen soveltamisala ja sitovuus

Tämä luottamusmiessopimus koskee työehtosopimuksen soveltamisalalla olevia työnantajia sekä niiden palveluksessa olevia työntekijöitä, jotka kuuluvat tämän sopimuksen allekirjoittaneeseen työntekijäliittoon.

1. Luottamusmiehellä tarkoitetaan tässä sopimuksessa, ellei sopimuksen tekstistä muuta ilmene, työehtosopimukseen sidottujen järjestäytyneiden työntekijöiden tämän pykälän 2., 3. ja 4. kappaleiden mukaisesti valitsemaa pääluottamusmiestä, varapääluottamusmiestä, luottamusmiestä ja varaluottamusmiestä.

Pääluottamusmiehellä tarkoitetaan työehtosopimusalan kattavaa yrityskoh- taista luottamusmiestä, jonka toimintapiirissä on useita saman allekirjoitta- jajärjestön toimintayksikkökohtaisia luottamusmiehiä.

2. Luottamusmiehen valitsevat yrityksen palveluksessa olevat saman työehto- sopimuksen piiriin kuuluvat työehtosopimuksen allekirjoittajajärjestöön tai sen alayhdistykseen järjestäytyneet työntekijät. Oikeus luottamusmieheen on allekirjoittajajärjestöllä, muttei sen alayhdistyksellä.

3. Suureen tai alueellisesti hajautettuun yritykseen voidaan valita tämän sopi- muksen tarkoittamia eri luottamusmiehiä sen itsenäisiin alueellisiin tai toiminnallisiin yksiköihin. Näin voidaan menetellä, milloin työntekijöiden lukumäärä, työpaikan luonne ja varsinaisen luottamusmiehen mahdollisuudet tavata työntekijät sekä yrityksen yhteistoimintajärjestelmä tätä edellyttävät. Usean saman allekirjoittajajärjestön luottamusmiehen yrityksessä voidaan joku alue-/ yksikkökohtaisista luottamusmiehistä nimetä pääluottamusmieheksi tai sopia erillisestä pääluottamusmiehen

valinnasta. Yrityskohtaisesti sovitaan luottamusmiesten lukumäärä ja toiminta-alue sekä pääluottamusmiehen valintatapa.

4. Pääluottamusmies toimii allekirjoittajajärjestönsä työntekijöiden edustajana käytäessä paikallisia neuvotteluja työnantajan kanssa kaikkia yrityksen työpaikkoja koskien.

Jos pääluottamusmiestä ei ole valittu ja eri työpaikkoja varten on valittu useampia saman allekirjoittajajärjestön luottamusmiehiä, voidaan yrityskohtaisesti sopia siitä, että joku luottamusmiehistä toimii työntekijöiden edustajana käytäessä paikallisia neuvotteluja työnantajan kanssa silloin, kun asia koskee kaikkia yrityksen eri työpaikkoja. Tällaisessa tapauksessa työnantajalle ilmoitetaan, kuka luottamusmiehistä hoitaa tällaisia tehtäviä.

5. Luottamusmiehelle valitaan varaluottamusmies, joka luottamusmiehen es- tyneenä ollessa toimii hänen sijaisenaan ja jolla on tänä aikana luottamusmiehen oikeudet ja velvollisuudet.

6. Tässä sopimuksessa tarkoitetun luottamusmiehen tulee olla asianomaisen yrityksen tai työpaikan työntekijä, joka työskentelee ao. työehtosopimuksen soveltamisalalla ja on tämän työehtosopimukseen sidotun työntekijäjärjestön jäsen sekä perehtynyt työpaikan olosuhteisiin.

7. Yrityksen tai sen toimintayksikön toiminnan olennaisesti supistuessa, laajen- tuessa taikka liikkeen luovutuksen, sulautumisen, yhtiöittämisen tai niihin verrattavan olennaisen organisaatiomuutoksen johdosta saatetaan luottamusmiesorganisaatio tämän sopimuksen periaatteiden mukaisesti vastaamaan yrityksen tai sen toimintayksikön muuttunutta kokoa ja rakennetta.

8. Luottamusmiehellä on oikeus saada työnantajalta pyydettäessä kirjallisena tieto siitä, kuka toimii työnantajan edustajana hänen edustamansa henkilös- töryhmän osalta.

3 § Luottamusmiehen valitseminen

1. Luottamusmiehen vaali voidaan suorittaa työpaikalla ja tällöin kaikille alle- kirjoittajajärjestöön järjestäytyneille työntekijöille on varattava tilaisuus osal- listua vaaliin. Vaalin järjestäminen ja toimittaminen ei kuitenkaan saa häiritä työntekoa. Vaaliajoista ja vaalipaikoista on sovittava työnantajan kanssa viimeistään 7 vuorokautta ennen vaalin toimittamista. Vaalin toimittamisesta huolehtivat lähinnä luottamusmies tai hänen estyneenä ollessaan mahdol- linen varaluottamusmies. Vaalien toimittamiseen näiltä kulunut välttämätön aika luetaan luottamusmiestehtäviin käytetyksi ajaksi.

2. Luottamusmies ilmoittaa työnantajalle kirjallisesti järjestön antamin valtuuksin luottamusmiesvalinnoista. Luottamusmiehen eroamisesta tai erottamisesta on myös ilmoitettava työnantajalle kirjallisesti.

Lisäksi työnantajalle on ilmoitettava, milloin varaluottamusmies toimii luotta- musmiehen sijaisena.

4 § Luottamusmiehen työsuhde

1. Luottamusmies on työsuhteessaan työnantajaansa samassa asemassa kuin muutkin työntekijät. Luottamusmies on velvollinen henkilökohtaisesti nou- dattamaan yleisiä työehtoja, työaikoja, työnjohdon määräyksiä sekä työpai- kan järjestysmääräyksiä, jollei tästä sopimuksesta muuta johdu.

2. Luottamusmiehen mahdollisuuksia kehittyä ja edetä ammatissaan ei saa heikentää luottamusmiestehtävän takia.

3. Luottamusmiehenä toimivaa työntekijää ei tätä tehtävää hoitaessaan tai sen tähden saa siirtää huonompipalkkaiseen työhön, kuin missä hän oli luotta- musmieheksi valituksi tullessaan. Häntä ei saa myöskään siirtää vähemmän vaativaan työhön.

Luottamusmiestehtävän takia häntä ei saa erottaa työstä.

4. Jos pääluottamusmieheksi valitun henkilön varsinainen työ vaikeuttaa pää- luottamusmiehen tehtävien hoitamista on hänelle ottaen huomioon yrityksen tai sen toimintayksikön olosuhteet ja luottamusmiehen ammattitaito, jär- jestettävä muuta työtä. Tällainen järjestely ei saa aiheuttaa hänen ansionsa alentumista.

5. Työstään täysin vapautetun pääluottamusmiehen ansiokehityksen tulee vas- tata yrityksessä tapahtuvaa ansiokehitystä.

6. Jos yrityksen työvoimaa vähennetään tai lomautetaan taloudellisista tai tuo- tannollisista syistä, on noudatettava sellaista järjestystä, että luottamusmies joutuu viimeksi tällaisen toimenpiteen kohteeksi. Jos luottamusmiehelle ei voida tarjota hänen ammattiaan tai pätevyyttään vastaavaa työtä, tästä mää- räyksestä voidaan poiketa. Jos luottamusmies katsoo, että hänet on irtisanottu tai lomautettu vastoin edellä olevia määräyksiä, hänellä on oikeus vaatia asian selvittämistä järjestöjen välillä.

7. Luottamusmiehen työsopimusta ei voida irtisanoa henkilöön liittyvillä perus- teilla noudattamatta työsopimuslain 7 luvun 10 §:n 1 momentin edellyttämää työntekijöiden enemmistön suostumusta, joka selvitetään työehtosopimuk- sen osapuolena olevan allekirjoittajajärjestön toimesta.

8. Luottamusmiehen työsopimuksen purkaminen järjestysmääräysten rikkomi- sen johdosta on mahdollista vain, jos kyseinen luottamusmies on toistuvasti ja olennaisesti sekä varoituksesta huolimatta jättänyt työvelvoitteensa täyt- tämättä. Luottamusmiehen työsuhdetta ei saa purkaa sairauden johdosta työsopimuslain 8 luvun 1 §:n purkuperusteillakaan noudattamatta työsuhteen päättämiseen irtisanomisajan pituista aikaa.

9. Luottamusmiehen työsopimuksen purkuperusteita arvioitaessa luottamus- miestä ei saa asettaa huonompaan asemaan muihin työntekijöihin nähden.

10. Kohtien 1 - 9 määräykset koskevat myös työsuojeluvaltuutettua.

11. Kohtien 1 - 9 määräyksiä on sovellettava myös pääluottamusmiehenä toimineeseen työntekijään kuusi kuukautta hänen pääluottamusmiestehtävänsä päättymisen jälkeen.

12. Työsuhteen irtisanomisesta ilmoitetaan luottamusmiehelle vähintään kuukautta ennen työehtosopimuksen mukaisen irtisanomisajan alkamista. Luottamusmiehelle annettuun ilmoitukseen työsuhteen päättymisestä merkitään irtisanomisen syy. Luottamusmiehelle annetusta ilmoituksesta työnantaja antaa tiedon myös työntekijäliitolle.

13. Jos luottamusmiehen työsopimus on päätetty tämän sopimuksen vastaisesti, työnantajan on suoritettava korvauksena luottamusmiehelle vähintään 3 ja enintään 30 kuukauden palkka. Xxxxxxx on määrättävä samojen perusteiden mukaan kuin työsopimuslain 12 luvun 2 §:ssä on säädetty. Korvausta lisäävänä tekijänä on otettava huomioon se, että tämän sopimuksen oikeuksia on loukattu. Jos tuomioistuin harkitsee, että edellytykset työsuhteen jatkamiselle tai jo päättyneen työsuhteen palauttamiselle ovat olemassa, eikä työsuhdetta siitä huolimatta jatketa, on tämä otettava erityisen painavana syynä huomioon korvauksen suuruutta määrättäessä.

Pöytäkirjamerkintä:

Allekirjoittajajärjestöt toteavat, että työmarkkinakäytännön mukainen vä- himmäiskorvaus luottamusmiessopimuksen vastaisesta luottamusmiehen työsuhteen päättämisestä on 10 kuukauden palkka, ellei alemmalle korvaukselle ole erityisen painavia perusteita.

14. Luottamusmiehenä toimivaa työntekijää ei tämän tehtävän vuoksi saa pai- nostaa eikä erottaa työstä. Mikäli sopimusten tarkoittaman luottamusmiehen tai työsuojeluvaltuutetun työsopimus puretaan ja tämä riitauttaa purkamisen, työnantaja maksaa luottamusmiehelle tai työsuojeluvaltuutetulle yhden kuukauden palkkaa vastaavan määrän, jos kanne asiassa nostetaan neljän viikon kuluessa työsopimuksen purkamisesta.

5 § Luottamusmiehen tehtävät

1. Luottamusmiehen pääasiallisena tehtävänä on toimia asianomaiseen työeh- tosopimukseen sidottujen allekirjoittajajärjestöön järjestäytyneiden työnte- kijöiden edustajana työehtosopimuksen soveltamista koskevissa asioissa.

2. Luottamusmies edustaa edellä mainittuja työntekijöitä työlainsäädännön so- veltamista koskevissa asioissa ja yleensä työnantajan ja työntekijän välisiin suhteisiin ja yrityksen kehittymiseen liittyvissä kysymyksissä.

3. Luottamusmiehen tehtävänä on myös osaltaan toimia yrityksen ja henkilös- tön välisen neuvottelu- ja yhteistoiminnan ylläpitämiseksi ja kehittämiseksi.

6 § Luottamusmiehen oikeus saada tietoja

1. Jos syntyy epäselvyyttä tai erimielisyyttä työntekijöiden palkasta tai muista työsuhteeseen liittyvistä asioista, on luottamusmiehelle annettava kaikki eri- mielisyyden kohteena olevan tapauksen selvittämiseen vaikuttavat tiedot.

2. Ao. luottamusmiehellä on oikeus saada kirjallisesti tai muulla sovittavalla ta- valla edustamistaan yrityksen työntekijöistä seuraavat tiedot:

1. Työntekijän suku- ja etunimet.

2. Palvelukseen tuloaika uusista työntekijöistä sekä irtisanotuista ja lo- mautetuista työntekijöistä. Määräaikaisten työsuhteiden osalta ilmoi- tetaan työsuhteen sovittu kestoaika.

3. Palkkaryhmä ja palkkaluokka johon työntekijä tai hänen suorittaman- sa työ kuuluu.

4. Yrityksen koko- ja osa-aikatyöntekijöiden lukumäärä kaksi kertaa vuodessa. Tämä koskee myös puolen vuoden aikana työssä olleita erikseen työhön kutsuttavia tai muuta tilapäistä henkilöstöä.

5. Jos työnantaja kuuluu yhteistoimilain soveltamisalaan, tulee luotta- musmiehelle lisäksi antaa yhteistoimilain mukaisesti henkilöstön edustajalle annettavat tiedot.

3. Kohdissa 1 ja 3 tarkoitetut tiedot on luottamusmiehellä oikeus saada kerran vuodessa työehtosopimuksen tultua alalla solmituksi ja sen aiheuttamien muutosten tultua yrityksessä toteutetuksi tänä ajankohtana yritykseen työsuhteessa olevista työntekijöistä. Uusien työntekijöiden osalta on luottamusmiehellä oikeus saada kohdissa 1-3 mainitut tiedot ainakin neljännesvuosittain.

Luottamusmiehelle annetaan hänen pyynnöstään selvitys siitä, millaisia tie- toja työhönoton yhteydessä kerätään.

4. Mikäli yrityksessä on edellä 2 §:n perusteella valittu useampia luottamusmie- hiä, voidaan liittojen kesken niistä periaatteista, millä tiedot eri luottamusmiesten kesken jaetaan.

5. Luottamusmiehellä on sama oikeus kuin lainsäädännön tarkoittamalla luot- tamusmiehellä perehtyä hätä- ja sunnuntaityöstä, ylityöstä ja niistä makse- tuista korotetusta palkasta laadittuun luetteloon.

6. Luottamusmiehen on pidettävä edellä olevan perusteella tehtäviensä hoita- mista varten saamansa tiedot luottamuksellisina.

7 § Luottamusmiehelle myönnettävä vapautus työstä

Luottamusmiehelle varataan riittävästi vapautusta työstä luottamusmiestehtävien hoitamista varten. Riittävyyttä arvioitaessa otetaan huomioon edustettavien työn- tekijöiden määrä, yrityksen yhteistoimintajärjestelmä, yhteistoiminnan laajuus sekä yritystoiminnan henkilöstön asemaan aiheuttamat muutokset. Allekirjoittajajär- jestöt korostavat, että erityisesti paikallinen sopiminen ja siihen valmistautuminen edellyttää yleensä selvästi normaaliaikaa laajempaa työstävapautusta.

Työnantajan ja luottamusmiehen välillä sovitaan siitä, milloin edellä mainittu työs- tävapautus annetaan. Tällöin tulee ottaa huomioon yrityksen toiminnalliset edelly- tykset sekä se, että luottamusmiestehtävät voidaan asianmukaisesti hoitaa.

8 § Ansionmenetyksen korvaaminen

1. Työnantaja korvaa sen ansion, jonka luottamusmies menettää työaikana jo- ko paikallisissa neuvotteluissa työnantajan edustajan kanssa tai toimiessaan muissa työnantajan kanssa sovituissa tehtävissä.

2. Luottamusmiehelle maksetaan luottamusmieskorvausta hänen edustamien- sa työehtosopimuksen soveltamispiiriin kuuluvien työpaikan työntekijöiden lukumäärän perusteella seuraavasti:
Edustettavien työntekijöiden määrä	€/kk 1.2.2012
2 - 4	17
5 - 25	32
26 - 50	37
51 - 100	42
101 - 200	58
201 - 300	92

301 - 118

Suureen tai alueellisesti hajautettuun yritykseen valitun 2 §:n 1. kohdan vii- meisen kappaleen mukaisen pääluottamusmiehen pääluottamusmieskorvaus on 62 euroa, ellei hänen edustamiensa työntekijöiden lukumäärän mukainen luottamusmieskorvaus ole tätä suurempi.

Pöytäkirjamerkintä:

Varaluottamusmiehen hoitaessa luottamusmiehen tehtäviä vähintään yhden kuukauden ajanjakson, maksetaan korvaus kuitenkin hänelle luottamusmiehen sijasta.

Työstävapautuksen myöntäminen luottamusmiehelle ei vähennä luottamusmies- korvauksen määrää. 3. Työsuojeluvaltuutetulle maksetaan työsuojelutehtävien hoitamisesta
korvausta työpaikan työntekijöiden säännölli seuraavasti: Edustettavien työntekijöiden määrä	sen lukumäärän perusteella €/kk 1.2.2012
30 - 100	22
101 - 200	33
201 - 300	43

301 - 54

4. Jos luottamusmies suorittaa työnantajan kanssa sovittuja tehtäviä sovitusti säännöllisen työaikansa ulkopuolella, maksetaan näin menetetystä ajasta ylityökorvaus tai sovitaan liittokohtaisesti tai työnantajan ja luottamusmiehen välillä muunlaisesta lisäkorvauksesta.

5. Jos luottamusmies työnantajan kanssa sovittujen tehtävien hoitamista var- ten tämän määräyksestä joutuu matkustamaan, suoritetaan hänelle matka- kustannusten korvausta yrityksessä sovellettavan järjestelmän mukaisesti.

9 § Säilytys- ja toimistotilat

1. Luottamusmiehellä on oikeus saada säilytystilaa tehtävässään tarvittaville asiakirjoille ja toimistovälineille. Luottamusmiehellä on oikeus tarvittaessa käyttää korvauksetta luottamusmiestehtävien hoitamiseen luottamusmiehen käyttöön luovutettavissa olevaa tarkoituksenmukaista toimistotilaa. Luottamusmiehellä on oikeus käyttää tällaisessa toimistotilassa olevia toimistovälineitä luottamusmiestehtävien hoitamiseen.

Tavanomaisten toimistovälineiden käsitteen piiriin kuuluvat myös yrityksessä ja yhteisössä yleisesti käytössä olevat atk-laitteet ja niihin liittyvät ohjelmat sekä internet-yhteys (sähköposti). Käytännön järjestelyistä sovitaan paikalli- sesti.

10 § Luottamusmiesten koulutus

1. Liitot pitävät suotavana, että luottamusmiehelle mahdollisuuksien mukaan varataan tilaisuus osallistua koulutukseen, mikä on omiaan lisäämään hänen pätevyyttään luottamusmiestehtävien hoitamisessa.

2. Koulutukseen osallistumisesta on sovittu erillisessä koulutussopimuksessa.

3. Pääluottamusmiehen luottamusmiestehtävän päättymisen jälkeen tulee hä- nen ja työnantajan yhteisesti selvittää, edellyttääkö työntekijän ammattitai- don ylläpitäminen entiseen tai sitä vastaavaan työhön ammatillista koulutus- ta. Työnantaja järjestää selvityksen edellyttämää koulutusta. Koulutuksen si- sältöä ratkaistaessa kiinnitetään huomiota työstä vapautukseen, luottamus- mieskauden kestoon ja sinä aikana tapahtuneisiin työmenetelmien muutok- siin.

11 § Neuvottelujärjestys

1. Työn tekemistä koskevissa kysymyksissä tulee työntekijän kääntyä välittömästi työnjohdon puoleen.

2. Palkkausta ja muita työsuhteen ehtoja koskevat erimielisyydet on selvitettä- vä paikallisesti työnantajan tai tämän edustajan ja luottamusmiehen tai työn- tekijän itsensä välillä.

3. Paikalliset neuvottelut on syytä aloittaa ja käydä ilman aiheetonta viivytystä.

4. Ellei yhteisymmärrystä saavuteta paikallisissa neuvotteluissa, on erimielisyyskohdista ja osapuolten kannasta perusteluineen laadittava, mikäli mahdollista, muistio, jos jompikumpi osapuolista sitä pyytää. Muistio tehdään ja allekirjoitetaan kahtena kappaleena, joista annetaan yksi kummallekin osapuolelle.

5. Ellei syntynyttä erimielisyyttä saada ratkaistuksi yrityksessä paikallisissa neuvotteluissa, noudatetaan työehtosopimuksen mukaista neuvottelujärjestystä.

6. Jos erimielisyys koskee tämän sopimuksen tarkoittaman luottamusmiehen työsuhteen päättämistä, on paikalliset ja liittojen väliset neuvottelut käynnis- tettävä ja käytävä viipymättä sen jälkeen, kun päättämisen peruste on riitau- tettu.

12 § Sopimuksen voimassaolo

Tämä sopimus on voimassa järjestöjen välisen työehtosopimuksen osana. Helsingissä 24. päivänä marraskuuta 2011

ALLEKIRJOITTAJAJÄRJESTÖT

Sosiaalialan Työnantajat ry:n ja Opetusalan Ammattijärjestön välinen

LIITYNTÄPÖYTÄKIRJA YKSITYISEN SOSIAALIPALVELUALAN TYÖEHTOSOPIMUKSEEN ‌

1 § Soveltamisala

Tässä sopimuksessa on sovittu palvelussuhteen ehdoista Sosiaalialan Työn- antajien jäsentyönantajien palveluksessa olevissa yksityisissä päiväkodeissa työskentelevien kelpoisuusehdot täyttävien päiväkodin johtajien, erityislastentarhanopettajien ja lastentarhanopettajien osalta.

2 § Työsuhteen ehdot

Edellä mainittuihin työntekijöihin sovelletaan yksityisen sosiaalipalvelualan työehtosopimusta seuraavin tarkennuksin.

3 § Työaika

Kelpoisuusehdot täyttävälle päiväkodin johtajan, lastentarhanopettajan tai erityislastentarhanopettajan tehtävissä toimivalle, jonka vuosilomaoikeus ei ylitä työehtosopimuksen mukaista vuosilomaoikeutta, annetaan vuosittain yksi ylimääräinen vapaapäivä kutakin sellaista kahta lomanmääräytymiskuu kautta kohti, johon sisältyy vähintään 14 työssäolo- tai vuosilomapäivää. Yli määräisiä vapaapäiviä annetaan kuitenkin enintään viisi vuosittain.

Työajan suunnittelu päiväkodeissa:

Edellä tarkoitetun työntekijän työajan käyttöä suunniteltaessa varataan sään- nöllisestä työajasta (38 tuntia 20 minuuttia) työvuoroluettelossa kulloinkin riit- tävä aika lapsiryhmän ulkopuoliseen toimintaan kuten toiminnan yhteiseen suunnitteluun, oman lapsiryhmän toiminnan suunnitteluun ja lasten vanhem- pien tapaamisiin, mistä ajasta osa voidaan käyttää esimiehen tarkempien oh- jeiden mukaan työpaikan ulkopuolella.

Lapsiryhmän ulkopuolisiin tehtäviin on yleisesti katsottu kuuluvan noin 8 % työajasta. Esiopetuksesta vastaavalla tulee työajan käytön suunnittelussa ottaa huomioon myös opetussuunnitelman laatimiseen ja mahdollisen lapsi- ja lapsiryhmäkohtaisen esiopetussuunnitelman tekemiseen tarvittava aika sekä lapsiryhmien opetukseen ja kasvatukseen osallistuvalla päiväkodin johtajalla päiväkodin johtamiseen ja esimiestyöhön tarvittava aika.

Ylityöksi luettava työ on tehtävä pääsääntöisesti työpaikalla, siihen käytetty aika tai tehdyn työn määrä on luotettavasti selvitettävä ja ylityöhön on oltava työnantajan määräys.

Ylimääräisten vapaapäivien vuoden ansaintajakson alkamisajankohdan mää- rittelee työnantaja. Oikeus vapaapäivien saamiseen voidaan määritellä esi- merkiksi kesäkuun 30. päivän tilanteen mukaan tai muunkin ajankohdan mukaan edellyttäen, että samaa ansaintajaksoa noudatetaan kaikkiin työntekijöihin.

Työntekijälle, joka kesäkuun 30. päivään mennessä on ollut asianomaisessa tehtävässä vähintään vuoden, annetaan viisi ylimääräistä vapaapäivää. Jos työntekijä taas on esimerkiksi alkanut hoitaa po. tehtävää edellisenä ka- lenterivuonna 1.12. lukien, hän on 30.6. mennessä ansainnut kolme sopimuk- sessa tarkoitettua ylimääräistä vapaapäivää. Muut työstä poissaolot kuin vuo- siloma eivät ole työssäolopäivien veroisia päiviä em. vapaapäiväoikeutta las- kettaessa. Ylimääräiset vapaapäivät kertyvät osa-aikatyötä tekevälle työntekijälle samassa suhteessa kuin hänen työaikansa on säännöllisestä täydestä työajasta.

Ylimääräisten vapaapäivien antamisajankohdasta päättää työnantaja. Yleensä vapaa annetaan ansaintajakson (esim. 1.7. – 30.6.) jälkeen. Mikäli vapaapäiviä annetaan ennen jakson päättymistä, niitä voidaan antaa enintään siihen saakka ansaittu määrä. Vapaapäivät voidaan työnantajan harkinnan mukaan antaa yhdessä tai useammassa erässä. Saamatta jääneistä vapaapäivistä ei makseta rahakorvausta. Jos vapaapäivät jäävät esimerkiksi työsuhteen päättymisen johdosta antamatta, työntekijällä ei ole oikeutta rahakorvaukseen.

4 § Työrauhavelvoite

Kaikki työtaistelutoimenpiteet, jotka kohdistuvat tähän sopimukseen kokonaisuudessaan tai johonkin sen määräykseen, ovat kielletyt.

5 § Voimassaolo

Tämän sopimuksen voimassaolo alkaa 1.2.2012 ja määräytyy yksityisen sosiaalipalvelualan työehtosopimuksen mukaisesti.

Helsingissä 24. päivänä marraskuuta 2011

SOSIAALIALAN TYÖNANTAJAT ry OPETUSALAN AMMATTIJÄRJESTÖ OAJ ry

PÖYTÄKIRJA MATKAKUSTANNUSTEN KORVAAMISESTA JA TYÖAJASTA YKSITYISELLÄ SOSIAALIPALVELUALALLA TILANTEISSA, JOISSA TYÖNTEKIJÄLLÄ ON USEITA TYÖPISTEITÄ ‌

1. Yleisperiaatteet matkakustannusten korvaamisesta määräytyvät yksityisen sosiaalipalvelualan työehtosopimuksen 17 §:n mukaisesti joko valtion matkustussäännön tai verohallituksen päätöksen mukaisesti.

2. Mikäli yhden kiinteän työpisteen määrittely työntekopaikaksi ei ole pe- rusteltua, voidaan työntekopaikaksi sopia tietty alue, jolla työt normaalisti tehdään. Oikeus päivärahaan tai ateriakorvaukseen syntyy noudatetun matkustussäännön mukaisesti vain niistä työmatkoista, jotka ulottuvat sovitun työntekoalueen ulkopuolelle.

3. Sovittaessa työntekoalueesta tulee työntekijälle kuitenkin määritellä matkustussäännössä tarkoitettu kiinteää työpaikkaa vastaava paikka. Tämä voi olla esimerkiksi paikka, josta työmääräykset haetaan tai työpiste jossa työtä usein tehdään.

4. Työntekijän edestakainen työmatka kotoa ensimmäiseen työpisteeseen ja kotimatka viimeisestä työpisteestä kotiin korvataan matkustussäännön mukaisesti siltä osin, kuin kustannukset ylittävät kodin ja kiinteää työntekopaikkaa vastaavan paikan edestakaisen matkan kustannukset.

5. Matkakustannukset työpäivän sisällä työpisteiden välillä korvataan mat- kustussäännön mukaisesti. Tällaiset sovitulla kulkuvälineellä nopeinta reittiä suoritetut siirtymiset työpäivän sisällä luetaan työajaksi.

6. Tätä pöytäkirjaa noudatetaan sen allekirjoituspäivämäärästä eteenpäin kuten voimassaolevaa työehtosopimusta ja tämän mukaiset työntekopaikan määrittelyt tulee tehdä ilman aiheetonta viivytystä.

Helsingissä 24. päivänä marraskuuta 2011 ALLEKIRJOITTAJAJÄRJESTÖT

PÖYTÄKIRJA SOSIAALIPALVELUALAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN SOVELTAMISESTA OMAISHOITAJAN SIJAISTUSTILANTEISSA ‌

Allekirjoittaneet järjestöt toteavat, että kotona hoidettavan vanhuksen, vam- maisen tai sairaan henkilön omaishoitajalla on sosiaalihuoltolain 27 a §:n ja omaishoidon tuesta annetun asetuksen mukaan oikeus ajoittaiseen vapaa- seen. Tällöin hoidossa tarvitaan sijaisjärjestelyjä.

Jos sijaisjärjestelyt hoidetaan sosiaalipalvelualan työehtosopimusta noudat- tavan työnantajan toimesta, on normaali lähtökohta alan työehtosopimuksen noudattaminen sijaishoitajaan. Sijaistusjaksot voivat kuitenkin johtaa ti- lanteeseen, jossa työehtosopimuksen työaikamääräysten tarkka noudattami- nen sijaishoitajaan on hoidettavan ja/tai sijaishoitajana toimivan työntekijän kannalta kohtuutonta. Näin on etenkin yli normaalin työvuoron kestävissä si- jaistusjaksoissa, joissa sijaishoitajien jatkuva vaihtuminen esimerkiksi yhden viikonlopun aikana ei ole hoidettavan kannalta ja/tai esimerkiksi työntekijän pitkän työmatkan takia työntekijän kannalta tarkoituksenmukaista.

Allekirjoittajajärjestöt toteavat, että pidempikestoisissa hoidettavan kotona tapahtuvissa omaishoitajan sijaistuksissa sijaishoitaja ja hänen työnantajansa voivat sopia eräistä poikkeusjärjestelyistä työaikoihin ja työaikakorvauksiin.

Tavoitteena tulee olla sopimusjärjestely, jota voitaisiin pitää sekä hoidettavan että sijaishoitajan kannalta kohtuullisena.

Sopimismahdollisuus koskee vain tilanteita, joissa työntekijä yöpyy hoidet- tavan kotona.

Poikkeukset voivat olla seuraavia:

1. Työvuoron pituudesta voidaan sopia TES:n 6 §:stä poiketen, kunhan säännöllinen työaika tasoittuu TES:n mukaiseksi enintään kuuden viikon tasoittumisjakson aikana. Paikallisen sopimisen menettelytapojen mukaisesti voidaan erityisistä syistä sopia tasoittumisjakson pituudeksi enintään kaksi kuuden viikon jaksoa tai neljä kolmen viikon jaksoa.

2. Yötyökorotuksen taso voidaan sopia TES:n 14 § yötyökorotusta mata- lammaksi. Normaalia matalampaa yötyökorotusta voidaan sopia mak- settavaksi vain niiden tuntien ajalta enintään 6 tunnilta/yö, jolloin työn- tekijällä on oikeus ja mahdollisuus nukkua ja jolloin omaishoitajan tie- tämyksen mukaisesti vain hyvin harvoin tulee tarve herätä hoidettavan auttamiseksi. Täten siis vähintään klo 21.00 – 00.00 välisenä aikana

maksetaan normaali työehtosopimuksen mukainen yötyökorotus, joka on 40 % perustuntipalkasta.

Koko se aika, jonka työntekijä on työvuoroluettelon mukaisesti velvollinen olemaan hoidettavan kotona, luetaan työajaksi.

Sopimuksen voimaantulo edellyttää, että se lähetetään tiedoksi asianosaisille työehtosopimusosapuolille. Näillä on tällöin oikeus riitauttaa sopimus, jos se on tehty vastoin edellisten kappaleiden periaatteita. Liitot seuraavat so- pimuskauden ajan tilannetta ja antavat tarvittaessa soveltamisohjeita.

Helsingissä 24. päivänä marraskuuta 2011 ALLEKIRJOITTAJAJÄRJESTÖT

PÖYTÄKIRJA YKSITYISEN SOSIAALIPALVELUALAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN UUDISTAMISESTA ‌

Allekirjoittaneet järjestöt ovat sopineet yksityisen sosiaalipalvelualan työehtosopimuksen uudistamisesta seuraavasti:

1. Sopimuskausi alkaa 1.2.2012 ja päättyy 28.2.2014 siten kuin työehtosopimuksen 35 §:ssä on todettu.

2. Yleis- ja taulukkopalkkojen korotus 1.2.2012:

Työntekijöiden henkilökohtaisia 31.1.2012 voimassa olleita kuukausipalkkoja ja taulukkopalkkoja korotetaan 1.2.2012 alkaen 1,7 %.

3. Paikallinen erä 1.2.2012:

Sopimusalan työehtosopimuksen piirissä olevan henkilöstön varsinaisesta säännöllisen työajan palkkasummasta tammikuulta 2012 käytetään palkkauksen epäkohtien korjaamiseen paikallisesti 0,68 %. Tässä palkkasummassa otetaan huomioon varsinaiset säännölliset palkat mutta ei vaihtuvia tuntikohtaisia lisiä kuten ilta-, yö-, lauantai- ja sunnuntaikorotuksia.

Tavoitteena on paikallinen yhteisymmärrys erän kohdennuksesta. Neuvottelut käydään liittojen sopiman soveltamisohjeen mukaisesti aktiivisesti yhteisymmärrykseen pyrkien.

Ellei rahojen kohdentamisesta onnistuta pääsemään yhteisymmärrykseen, päättää työnantaja rahojen kohdennuksesta liittojen soveltamisohjeen periaatteiden mukaisesti ja antaa selvityksen erän käyttämisestä työehtosopimuksen piirissä olevien työntekijöiden palkankorotuksiin.

4. Kertaluonteinen kannustepalkkio

Työsuhteessa olevalle kokoaikaiselle työntekijälle maksetaan helmikuun 2012 palkanmaksun yhteydessä 150 € suuruinen kertaerä, mikäli työntekijän työsuhde samaan työnantajaan on ollut voimassa vähintään palkanmaksua edeltävät kolme kuukautta yhdenjaksoisesti, lukuun ottamatta mahdollisesta työpaikan normaalista joulutauosta johtuvaa työsuhteen keskeytystä.

Kertaerän maksaminen edellyttää, että työntekijä on oikeutettu palkkaan koko tai osalta helmikuuta 2012.

Osa-aikatyössä kertaerän suuruus määräytyy työntekijän keskimääräisen viikkotyöajan ja työehtosopimuksen mukaisen täyden viikkotyöajan suhteessa. Osa-aikaisuus tai kokoaikaisuus määräytyy työntekijän helmikuun

palkanmaksupäivän normaalin tilanteen mukaan (tilapäisiä siirtymisiä kokoaikatyöstä osa-aikatyöhön tai osa-aikatyöstä kokoaikatyöhön ei oteta huomioon).

5. Yleis- ja taulukkopalkkojen korotus 1.3.2013:

Työntekijöiden henkilökohtaisia 28.2.2013 voimassa olleita kuukausipalkkoja ja taulukkopalkkoja korotetaan 1.3.2013 alkaen 1,3 %.

6. Paikallinen erä 1.3.2013:

Sopimusalan työehtosopimuksen piirissä olevan henkilöstön varsinaisesta säännöllisen työajan palkkasummasta tammikuulta 2013 käytetään palkkauksen epäkohtien korjaamiseen paikallisesti 0,6 %. Tässä palkkasummassa otetaan huomioon varsinaiset säännölliset palkat mutta ei vaihtuvia tuntikohtaisia lisiä kuten ilta-, yö-, lauantai- ja sunnuntaikorotuksia.

Tavoitteena on paikallinen yhteisymmärrys erän kohdennuksesta. Neuvottelut käydään liittojen sopiman soveltamisohjeen mukaisesti aktiivisesti yhteisymmärrykseen pyrkien.

7. Tekstimuutokset:

Työehtosopimuksen tekstit säilyvät ennallaan lukuun ottamatta seuraavia muutoksia:

TES 11 § 1 uusi kpl:

Työntekijän perustuntipalkka saadaan jakamalla em. jakajilla työntekijän varsinainen säännöllinen kuukausipalkka. Se sisältää joka kuukausi samansuuruisena maksettavat taulukkopalkan palveluslisineen ja mahdollisine henkilö- tai tehtäväkohtaisine lisineen. Siihen ei lasketa mukaan tuntikohtaisia lisiä (ilta-, yö-, lauantai- ja sunnuntailisät) eikä luottamusmies- tai työsuojeluvaltuutetun palkkioita.

TES 11 § 4:

Rahana maksettavat tuntikohtaiset korvaukset maksetaan viimeistään sen työnantajan normaalin palkanmaksupäivän yhteydessä, joka lähinnä seuraa sitä työvuoroluetteloa jolta lisät ovat kertyneet edellyttäen, että työvuoroluettelon päättymisen ja palkanmaksun väliin jää palkanmaksun toteuttamiseen tarvittava aika.

TES 15 §:

Hälytyskorvauksen euromääriä korotetaan 1.2.2012 alkaen 4,3 % lähimpään täyteen euroon pyöristettynä.

TES 16 §:

Kielilisän euromääriä korotetaan 1.2.2012 alkaen 4,3 % lähimpään täyteen euroon pyöristettynä.

TES 23 § 2 kpl lisäys:

Työnantaja hakee äitiys- ja isyyspäivärahan palkanmaksun ajalta itselleen saatuaan työntekijältä siihen tarvittavat selvitykset, jotka työntekijän tulee toimittaa viipymättä.

Mikäli päivärahoja ei makseta työntekijästä johtuvasta syystä, maksaa työnantaja vain päivärahan ja kiinteän palkan välisen erotuksen.

TES:n palkkaryhmittelyn E palkkaryhmä:

Muutetaan nykyinen teksti ”(mikäli työ edellyttää ylempää korkeakoulututkintoa, on vähimmäispalkkaluokka G25)” muotoon ”(mikäli työntekijällä on työn edellyttämä ylempi korkeakoulututkinto, on vähimmäispalkkaluokka G26)”

TES:n G-taulukot:

Lisätään työehtosopimuksen yläpäähän G-taulukot G31 ja G32. LM-sopimus 8 §:

LM- ja Ts-palkkioita korotetaan 1.2.2012 alkaen 6 % ja pyöristetään ylöspäin lähimpään euroon.

Paikallisen erän ohjeistus, 4 kpl alku:

Paikalliset neuvottelut tulee käydä siten, että aktiivisesti tavoitellaan yhteisymmärrystä erän kohdennuksesta. Työnantaja ei saa ennen neuvotteluita tehdä päätöstä erän kohdentamisesta. Neuvotteluihin lähdetään osapuolten ehdotusten pohjalta, jotka voivat neuvottelujen lopputuloksena muuttua tai täydentyä.

4 kpl viimeisestä kappaleesta poistetaan sana pyydettäessä.

Paikallisen erän ohjeistus, 5 kpl lisätään loppuun:

Tällöin myös takautuvasti korotettavien kiinteiden palkkojen perusteella maksettavia tuntikohtaisia lisiä korotetaan takautuvasti 1.2.2012 alkaen.

8. Työehtosopimuksen soveltamisala ja lasten päivähoito

Työehtosopimusosapuolet toteavat, että yksityisen sosiaalipalvelualan työehtosopimusta on koko sen voimassaoloajan sovellettu muun sosiaalipalvelun ohella myös yksityisiin päiväkoteihin. Päivähoidon suunniteltu siirtyminen 1.1.2013 alkaen Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalalta Opetusministeriön hallinnonalalle ei merkitse muutosta sosiaalipalvelualan työehtosopimuksen soveltamisalaan, vaan työehtosopimusta sovelletaan edelleen myös yksityisiin päiväkoteihin.

9. Raamisopimus ja työelämän kehittäminen

Keskusjärjestöjen väliseen raamisopimukseen sisältyy lukuisia keskusjärjestöjen tai maan hallituksen valmisteluun meneviä työelämän kehittämiskohtia. Mikäli tämän valmistelun tuloksena syntyy sellaisia esityksiä, jotka edellyttävät työehtosopimusosapuolten välisiä neuvotteluita, aloittavat sosiaalipalvelualan työehtosopimusosapuolet viipymättä neuvottelut tällaisista asioista.

Maan hallitus on ilmoittanut tietyistä työelämän kehittämistä koskevista toimenpiteistä, mikäli alakohtaiset työ- ja virkaehtosopimukset sovitaan työmarkkinakeskusjärjestöjen raamisopimuksen mukaisesti riittävän kattavasti. Xxxxxxxxxxx kannanotto, joka ei ole tämän työehtosopimuksen osa, on liitteenä.

10. Raamisopimuksen kriisilauseke

Jos keskusjärjestöt yhdessä arvioivat, että talouden kehitys poikkeaa erittäin merkittävästi sopimuksen tekohetkellä arvioidusta, voivat ne suositella alakohtaisten sopimusten irtisanomista. Tällöin sosiaalipalvelualan työehtosopimusosapuolet neuvottelevat viipymättä siitä, mitä toimenpiteitä tämä edellyttää ja voivat sopia työehtosopimuksen muuttamisesta tai osapuolet voivat yhdessä tai erikseen ilmoittaa työehtosopimuksen irtisanomisesta.

11. Raamisopimuksen kattavuus

Jos keskusjärjestöt toteavat, että niiden 13.10.2011 allekirjoittamaan raamisopimukseen perustuvia työehtosopimuksia eli kattavuutta ei ole riittävästi, eikä raamisopimus ehtoineen tule voimaan, tämä työehtosopimus

tulee kuitenkin edellä sovitun mukaisesti voimaan ilman raamisopimuksen toteutumiseen sidottua kertaerää ajalle 1.2.2012 – 28.2.2013.

12. Työryhmät

Allekirjoittajajärjestöt perustavat uudet selvitystyöryhmät selvittämään seuraavia asioita:

1. Työryhmä, joka selvittää työaikapankin toteuttamista.

2. Työryhmä, joka selvittää mahdollisuuksia kustannusneutraaliin siirtymiseen viisipäiväiseen vuosilomalaskentaan/viikko nykyisen kuusipäiväisen laskennan sijasta.

3. Työryhmä, joka selvittää mahdollisuuksia alan palkkausjärjestelmän kehittämiseen.

4. Työryhmä, joka selvittää luottamusmiessopimuksen kehittämistä muun muassa luottamusmiesten toiminta- ja kouluttautumisedellytyksiin liittyen tavoitteena työpaikan rakentava yhteistoiminta ja toimivat paikalliset neuvottelukäytännöt.

13. Osapuolet noudattavat jatkuvan neuvottelun periaatetta keskinäisissä suhteissaan.

Helsingissä 24. päivänä marraskuuta 2011

SOSIAALIALAN TYÖNANTAJAT ry

TERVEYS- JA SOSIAALIALAN NEUVOTTELUJÄRJESTÖ TSN ry

JHL - JULKISTEN JA HYVINVOINTIALOJEN LIITTO ry

SOSIAALIALAN KORKEAKOULUTETTUJEN AMMATTIJÄRJESTÖ TALENTIA ry

JYTY – PARDIA – STHL NEUVOTTELUJÄRJESTÖ ry

SOVELTAMISOHJE YKSITYISEN SOSIAALIPALVELUALAN 1.2.2012 PAIKALLISEN ERÄN JAKAMISESTA ‌

1. Mitä jaetaan:

0,68 % työnantajan työehtosopimuksen piirissä olevan henkilöstön säännöllisen työajan palkkasummasta tammikuulta 2012. Tässä palkkasummassa otetaan huomioon varsinaiset säännölliset palkat mutta ei ylitöitä eikä vaihtuvia tuntikohtaisia lisiä kuten ilta-, yö-, lauantai- ja sunnuntaikorotuksia. Palkalliselta poissaoloajalta kuten vuosi- tai sairaslomalta maksetut palkat otetaan huomioon ilman tuntikohtaisia lisiä.

Vastaavasti palkallisella poissaolojaksolla olevien työntekijöiden sijaisten palkkoja ei oteta huomioon. Xxxxxxxxxx ei oteta huomioon.

2. Ketkä neuvottelevat:

Neuvottelut käydään joko työnantajatasolla tai työyksikkökohtaisesti. Neuvotteluosapuolina ovat työnantajan edustaja ja luottamusmies/luottamusmiehet. Ellei luottamusmiestä ole, valitsevat työntekijät keskuudestaan edustajan/edustajat. Mikäli jollakin allekirjoittajajärjestöllä on luottamusmies, voivat toisiin allekirjoittajajärjestöihin kuuluvat työntekijät valtuuttaa tämän luottamusmiehen myös itseään edustamaan tai he voivat valita keskuudestaan oman edustajan/edustajat.

Pienessä työyhteisössä neuvottelut voidaan käydä myös koko henkilöstön kanssa yhteisessä palaverissa ilman erikseen valittuja edustajia.

Neuvottelujen alussa todetaan, ketkä ovat neuvottelijat ja mitä tahoja he edustavat.

Mistä neuvotellaan ja miten jaetaan:

Neuvotteluissa tavoitteena on yhteisymmärrys siitä kohdennuksesta, jonka mukaan 0,68 % erä jaetaan.

Tavoitteita ovat alan palkkakilpailukyvyn ylläpitäminen, paikallisten kannustusjärjestelmien kehittäminen, mahdollisten tehtävien uudelleenjärjestelyiden tukeminen ja paikallisten palkkausepäkohtien korjaaminen. Samalla huolehditaan, että esimiesasemassa olevien palkkaus on oikeassa suhteessa alaisten palkkaan nähden.

Näiden tavoitteiden puitteissa jakoperusteet ovat joko työn vaativuuteen tai työntekijän henkilökohtaiseen pätevyyteen perustuvia.

Jaettaessa erää työn vaativuuden perusteella kohdennetaan palkankorotuksia niihin tehtäviin, joissa palkankorotusta pidetään perusteltuna verrattuna maksettuun palkkatasoon. Perusteita voivat olla:

- työn erityinen vaativuus

- työn vastuullisuus

- työn laaja-alaisuus

- edellytetty erityiskoulutus tai kokemus

- normaalitehtävien ulkopuoliset erityistehtävät

- määritelty toiminnallinen erityisvastuu (esim. erityinen hoito-, turvallisuus-, tekninen, taloudellinen, kasvatus-, ohjaus- tai perehdyttämisvastuu)

- työn erityinen vaikuttavuus

- työn palkkakilpailukyvyn ylläpitäminen (pätevän ja koulutetun henkilökunnan saaminen ja pysyminen)

Huom: TES:n Palkkasopimuksen 1 § 3.2 mukaisesti tietyissä tilanteissa on työn vaativuuden perusteella velvollisuus maksaa palkkaryhmän vähimmäispalkkaluokkaa korkeampaa palkkaa. Paikallisesti jaettavaa erää ei tule käyttää tämän TES:n normaalin velvoitteen täyttämiseen vaan tämän ylittäviin harkinnanvaraisiin kohdennuksiin.

Jaettaessa erää henkilökohtaisen pätevyyden perusteella kohdennetaan palkankorotuksia niille työntekijöille, joille palkankorotusta pidetään perusteltuna verrattuna maksettuun palkkatasoon. Perusteita voivat olla:

- erityinen ammattitaito ja sen kehittäminen

- erityinen työteho tai työpanos

- työn tuloksellisuus ja laatu

- hyödynnettävissä oleva erityinen koulutus

- monipuolinen käytettävyys

- erityiset vuorovaikutus- ja yhteistyötaidot

Mikäli erän kohdentamista tiettyihin tehtäviin tai työntekijöihin ei pidetä perusteltuna, voidaan erä myös jakaa kaikille 0,68 % henkilökohtaisena pätevyyslisänä tai jakaa osa erästä kaikille tasasuuruisena ja kohdentaa vain osa erästä.

Sopimus erän jakamisesta on tehtävä kirjallisesti (ks. sopimusmalli kohta 8.9).

4. Jos yhteisymmärrystä ei saavuteta:

Mikäli kuitenkaan yhteisymmärrystä 0,68 % erän kohdennuksesta ei saavuteta neuvotteluosapuolten välillä, päättää erän jakamisesta työnantaja tämän soveltamisohjeen periaatteiden mukaisesti.

Tällöin työnantajan edustaja antaa ilman aiheetonta viivytystä työntekijäpuolen neuvottelijoille sellaisen kirjallisen selvityksen, että sen perusteella voi luotettavasti todeta koko 0,68 % erän tulleen jaetuksi (tällainen selvitys voisi olla esimerkiksi tammikuun ja helmikuunkuun 2012 varsinaisen säännöllisen palkkasumman vertailu) ja käytetyt jakoperusteet.

5. Milloin neuvotellaan:

Neuvottelut käydään siten, että palkankorotukset voidaan toteuttaa helmikuun 2012 palkanmaksun yhteydessä. Neuvottelut on käytävä siten, että molemmilla osapuolilla on riittävästi aikaa käydä läpi perustelut esitetyille kohdennuksille tavoitteena yhteisymmärrys kohdennusperiaatteista. (Mikäli paikallisesti niin sovitaan esimerkiksi riittävän neuvotteluajan varmistamiseksi, voidaan paikallisen erän toteuttamisajankohtaa lykätä. Korotukset tulee kuitenkin tällöin maksaa takautuvasti 1.2.2012 alkaen. (Tällöin myös takautuvasti korotettavien kiinteiden palkkojen perusteella maksettavia tuntikohtaisia lisiä korotetaan takautuvasti 1.2.2012 alkaen.)

6. Korotusten maksutapa:

Palkankorotukset maksetaan joko työn vaativuuteen tai henkilökohtaiseen pätevyyteen perustuvana toistaiseksi voimassa olevana lisänä 1.2.2012 alkaen. Näin ollen TES:n palkkasopimuksen siirtymäsääntöjen 3 §:n periaatteiden mukaisesti lisä säilyy voimassa myös työntekijän saavuttaessa uuden palveluslisäportaan ja tilanteissa joissa taulukkopalkat nousevat yleiskorotusta enemmän. TES:n normaalin yleiskorotuksen yhteydessä lisä korottuu kuten muukin työntekijän säännöllinen ansio. Lisä on osa työntekijän kiinteätä kuukausiansiota, joten se otetaan huomioon tuntikohtaisia lisiä (ilta-, yö-, lauantai-, sunnuntai- lisä- ja ylityökorvaukset) laskettaessa.

Vaihtoehtoisesti työn vaativuuteen tai henkilökohtaiseen pätevyyteen perustuva korotus voidaan maksaa soveltamalla työtekijälle aiempaa

korkeampaa G-palkkaluokkaa. Tämä on palkanmaksuteknisesti selkeätä ja siten suositeltavaa.

7. Hyvät käytännöt paikallisten erien jaossa

- Hyvä keino yhteisymmärryksen löytämiseen on se, että ensin neuvotteluosapuolet miettivät yhdessä, mitkä ovat niitä tehtäväkohtaisen vaativuuslisän tai henkilökohtaisen pätevyyslisän perusteita, joiden perusteella kohdennus suoritetaan. Kun näistä saavutetaan yhteinen näkemys, niin yleensä myös lopullinen kohdentuminen tiettyihin tehtäviin onnistuu yhteisymmärryksessä ja henkilökohtaisia pätevyyslisiä käytettäessä työnantaja pystyy kohdentamaan sovitun osuuden sovituilla perusteilla.

- Paikallisella sopimisella voidaan edesauttaa työnantajan ja työntekijöiden myönteistä yhteistoimintaa ja kannustavien palkitsemisjärjestelmien käyttöönottoa.

- Koko henkilöstölle informoidaan kenenkään työntekijän henkilökohtaista palkkasalaisuutta vaarantamatta ne perusteet, joiden perusteella erä on jaettu.

8. Esimerkki paikallisesta neuvottelusta:

1. Työnantaja päättää käydäänkö neuvottelut työnantaja- vai työyksikkötasolla. Tässä esimerkissä neuvottelut käydään työnantajatasolla.

2. Allekirjoittajajärjestöjä ovat TSN, JHL, Talentia ja Jyty-Pardia-STHL. Työpaikalla on yhden allekirjoittajajärjestön luottamusmies. Henkilökuntapalaverissa muut työntekijät valitsevat keskuudestaan oman/omat edustajansa neuvotteluihin.

3. Neuvottelut käydään työnantajan edustajana toimivan henkilöstöjohtajan, luottamusmiehen ja valitun muun henkilöstön edustajan/edustajien kanssa.

4. Työehtosopimuksen piirissä on 40 työntekijää (ei sisällä TES:n 1 §:n mukaisia työnantajan edustajia), joiden säännöllisen työajan kiinteät kuukausipalkat tai tuntipalkkaisille työntekijöille maksetut tuntipalkat tammikuulta 2012 olivat 102.941 €. (ei sisällä ylitöitä tai ilta-, yö-, lauantai- tai sunnuntailisiä)

5. Jaettava erä on 0,0068 x 102.941 € = 700 €

6. Neuvotteluille ei ole erityistä määrämuotoa tai vähimmäispituutta. Neuvottelijat käyvät yhdessä läpi ehdotuksensa erän kohdennukseksi perusteluineen ja katsovat, löytyykö sellainen yhteinen näkemys, jonka kaikki neuvottelun osapuolet hyväksyvät.

7. Neuvotteluissa sovittiin erä kohdennettavaksi siten, että työn palkkakilpailukyvyn ylläpitämiseksi kaikille neljälle tehtävässä Y toimivalle työntekijälle aletaan maksaa sovelletun G-palkkaluokan päälle 100 €/kk työn vaativuuslisää ja kolmelle työntekijälle aletaan maksaa henkilökohtaisena pätevyyslisänä erityisestä ammattitaidosta ja sen kehittämisestä 100 €/kk. Yhteensä kohdennukset 700 €/kk. Sopimus tehtiin kirjallisesti.

8. Koko henkilöstölle informoitiin ne perusteet, joiden mukaan erä oli jaettu.

9. Sopimusmalli:

Asia: 1.2.2012 paikallisen palkankorotuksen kohdentaminen Neuvottelutaso: (Työnantajataso vai työyksikkötaso, tässä työnantajataso) Jaettava erä: (kohdat 4 ja 5)

Neuvottelutulos: (kohta 7)

TERVEYS- JA SOSIAALIALAN NEUVOTTELUJÄRJESTÖ TSN ry

JHL - JULKISTEN JA HYVINVOINTIALOJEN LIITTO ry

SOSIAALIALAN KORKEAKOULUTETTUJEN AMMATTIJÄRJESTÖ TALENTIA ry

JYTY - PARDIA - STHL NEUVOTTELUJÄRJESTÖ ry

Xxxx, paikka ja allekirjoitukset: (kohdan 3 henkilöt) Helsingissä 24. päivänä marraskuuta 2011 SOSIAALIALAN TYÖNANTAJAT ry

TYÖSOPIMUSLOMAKE YKSITYINEN SOSIAALIPALVELUALA‌

1. TYÖSUHTEEN OSAPUOLET	Työnantaja			Koti- tai liikepaikka
	Työntekijä			Henkilötunnus
	Yllä mainittu työntekijä sitoutuu korvausta vastaan tekemään työtä yllämainitulle työnantajalle tämän johdon ja valvonnan alaisena sekä seuraavin ehdoin:
2. TYÖSOPIMUKSEN VOIMASSAOLO	Työsuhteen alkamispäivä Työsopimus on voimassa
	Toistaiseksi Xxxxxx seuraava yksilöity t Määräaikaisen työsuhteen	yötehtävä on suor peruste:	Määräajan itettu:	saakka
3. KOEAIKA	Työsuhteen alkamispäivästä lukien noudatetaan koeaikaa (enintään 4kk, kuitenkin enintään puolet alle 8kk:n määräaikaisesta työsuhteesta)
4. TYÖAIKA	Yleistyöaika (TES 6§1 ja 6)	Jaksotyöaika (TES 6§4 ja 6) Toimistotyöaika (TES 6§2 ja 6)
	8t/vrk ja 38t20min/vk/	115t/3vk tai		7t30min/vrk ja 37t30min/vk/ 112t30min/3vk tai 225t/6vk
	115t/3vk tai 230t/6vk	230t/6vk
				7t15min/vrk ja 36t15min/vk
	Muu:	Muu:		Muu:
	Työ voi sisältää ilta- ja viikonl Muuta: Ruokatauon pituus on min.	opputyötä T Se luetaan	yö voi sisältää yöt ei lueta työaikaan	yötä .
5. TYÖTEHTÄVÄ	Työntekijän työtehtävä työsuhteen alkaessa/työsopimusta tehtäessä
6. PALKKA	Työsuhteen alkaessa /työsopimusta tehtäessä palveluslisään oikeuttava aika: v kk Työsuhteen alkaessa /työsopimusta tehtäessä työntekijän palkka määräytyy seuraavasti: (Palkkaryhmä, palkkaluokka, muu):
	Palkan määrä kiinteine lisineen: Loppupalkka maksetaan	(euroa/ kk/ t)	Pal	kanmaksukausi:
	työsuhteen päättyessä	viimeistään kahden viikon kuluessa työsuhteen päättymisestä
7. TYÖNTEKOPAIKKA	(Kiinteä työpaikka/ -paikat tai tietty alue/alueet):
8. NOUDATETTAVA TYÖEHTOSOPIMUS	Työsuhteessa noudatetaan puolin ja toisin palkka- ja muiden työehtojen osalta alan voimassa olevia lakeja, asianmukaisesti annettuja sisäisiä ohjeita ja sääntöjä sekä yksityisen sosiaalipalvelualan TESiä
9. MUUT EHDOT
10. PÄIVÄYS JA ALLEKIRJOITUS	Tätä sopimusta on tehty kaksi yhtäpitävää kappaletta, yksi kummallekin sopijapuolelle. Paikka Aika
	Työnantajan allekirjoitus		Työntekijän allekirjoitus

AAKKOSELLINEN HAKEMISTO ‌
		sivu
Aatot 8,		12
Alkoholi- ja huumesuositus		23
Allekirjoituspöytäkirja työehtosopimuksen uudistamisesta Ammatillinen koulutus	43	60
Ammattiyhdistyskoulutus Arkipyhät 8 Asevelvollisuus/-palvelus	44 20,	21
Erimielisyydet 24 Erääntyminen 5 Esimies 3
G-palkkaluokat 37,		38
Harjoittelijat 28 Hautajaiset 20 Henkilökohtainen pätevyyslisä	27
Hoitovapaa 21 Hyvityssakkopöytäkirja	23
Hälytyskorvaus 13
Ikälisät > palveluslisät Iltatyö 13 Irtisanomisajat 4,	27,	28 18, 28
Isyysvapaa 21
Jakaja; kuukausipalkan ja tuntipalkan		12
Jaksotyöaika Johtaja	36	6
Järjestäytymisoikeus Jäsenmaksun periminen	3	23
Kertausharjoitus Keskeytyvä tasoittumisjakso	21	10
Keskusjärjestösopimukset Kesätyöaika	5	23
Kesätyöntekijä	28

Kielilisä 14

Koeaika 3

Kokoontuminen työpaikalla 22
Kotityö	8
Koulutus	22
Kunnanvaltuusto ja -hallitus			21
Kuntien kalleusluokitus		26
Kuolema; lähiomaisen		20
Kutsunta 20
Kuukausipalkan osittaminen		11,		29
Lapsen äkillinen sairastuminen			20
Lastentarhanopettajien liitepöytäkirja			55
Lauantaityö	13
Leiri- ja kurssimatkat	8
Lepoajat; ruokatauko, vuorokausilepo ja viikkolepo 8
Lisätyö	9
Lomakorvaus		17
Lomaraha	17,		18
Luottamusmies		22
Lähetti	28,		29
Lähiomainen		20
Lääkärintarkastus		19
Lääkärintodistus		19,	20
Matkakustannukset	14
Merkkipäivät; 50 v. ja 60 v.			20
Määräaikainen työsuhde		4,		15
Nuori työntekijä	28,			29
Omaishoitajan sijaistus		58
Oppisopimuskoulutus		28
Osa-aikatyö	12,			29, 51
Paikallinen sopiminen			7, 23, 39-, 65-
Paikkakuntakalleusluokitus		27,	41
Palkankorotukset	60
Palkka; varsinainen, säännöllinen			12, 21
Palkkasopimus	26-30
Palkkasopimuksen siirtymäsäännöt			31-33
Palkkaryhmien alittaminen		28,	29
Palkkaryhmien ylittäminen		26,	27
Palkkaryhmät 34-36
Palkkatakuu muutostilanteissa		32
Palkkataulukot; G-palkkataulukot			37, 38
Palkkauksen periaatteet; palkkasopimus			26-30
Palveluslisät 27,			28

Perheenjäsen	20
Periodityö > jaksotyö Poikkeukset työaikamääräyksistä Poissaolot; tilapäiset	6, 20		8	10
Potilasretket Päihdeongelmien ehkäisy Päivärahat	8 14	23
Pääkaupunkiseutu	27,			37, 38
Raskaus 19, Ruokatauko Ryhmähenkivakuutus	8	22		21
Sairastuminen Sijaisuus 29	18,			19
Soveltamisala; työehtosopimuksen Sunnuntaityö 12 Suojatyö 30 Suojavaatetus 22 Säästövapaa 16			3
Tasoittumisjakso 6,				7
Taulukkopalkat 37, Toimistotyöaika 5 Tuntikohtaiset lisät/korvaukset		12		38
Työaika 5 Työaikajoustot; paikallinen sopiminen			7
Työaikasuunnitelma 7 Työajan pidentäminen		5
Työkyvyttömyys 18 Työn vaativuuslisä 26 Työnjohto-oikeus 3 Työpaikkaruokailusopimus		23
Työrauha, työtaistelut		24
Työsopimuksen tekeminen		3
Työsuhteen alkaminen		3
Työsuhteen päättyminen Työterveyshoitajan/terveydenhoitajan		4 todistus	19
Työvuoroluettelo 7, Työvuoroluettelon muuttaminen			6	11
Usean työpisteen työ			57
”Vanhat” työntekijät 16, Vanhempainvapaa 21				24, 31-33

Vapaa-ajaksi vaihto; tuntikohtaiset lisät 12

Varallaolo	13
Vihkiäiset	20
Viikkolepo Viittomakieli	8	14
Voimassaolo; työehtosopimuksen Vuorokausilepo	6		25
Vuosiloma	15
Vähimmäistyöaika	6
Yhteistoimintasopimus Yleiskorotus	60,	23
Yleissopimus	23
Yleistyöaika Ylityö 9, Yötyö 13	5,		10
Äitiysvapaa	21

Sosiaalialan Työnantajat ry

Puh. 0000 0000 (vaihde), fax 00 000 000 Sähköposti: xxxxxxx.xxxxxxxx@xxxxxxxxxxx.xx xxx.xxxxxxxxxxx.xx

Toimitusjohtaja	Xxxxxx Xxxxxxxx	09 1728 5660
Elinkeinopoliittinen asiantuntija	Xxxx Xxxxxx	09 1728 5610
Asiantuntijat:	Xxxxx Xxxxxxxx	09 1728 5680
	Xxxx Xxxxxxxxxx	09 1728 5620
	Xxxxxxx Xxxxx	09 1728 5451
	Xxxxx Xxx	09 1728 5453
	Xxxxx-Xxxxx Xxxxxxxx	09 1728 5452
Aluetoimisto, Xxxxxx	Xxxxx Xxxxxxxxx	017 265 6116
Sihteeri	Xxxxx Xxxxxxxx	09 1728 5690