Asukas

Tekee pysäköintisopimuksen suoraan pysäköintiyhtiön kanssa ja maksaa pysäköinnistä pysäköintiyhtiölle

Asiakaspalaute pysäköintiyhtiölle

Pysäköintiyhtiö

Vuokraa maata pysäköintiin Omistaa itse maata Rakentaa ja hallinnoi Valvoo paikkojen käyttöä Vuokraa pysäköintipaikkoja asukkaille

Ostaa huoltopalvelut ja tekee energiasopimukset Asiakaspalautejärjestelmä

Alueellinen huoltoyhtiö

Huoltaa ja ylläpitää

pysäköintialueita

Kaupunki

Omistaa ja vuokraa maata P-yhtiölle Kaavoittaa

Kaupungin pysäköinninvalvonta

ASUKASPYSÄKÖINTIPAIKKOJEN OMISTAMISEN, HALLINNAN JA KUNNOSSAPIDON ORGANISOINTI

Kaupunki

Omistaa ja vuokraa maata P-yhtiölle Kaavoittaa

Kaupungin pysäköinninvalvonta

Alueellinen huoltoyhtiö

Huoltaa ja ylläpitää

pysäköintialueita

€

Pysäköintiyhtiö

Vuokraa maata pysäköintiin Omistaa itse maata Rakentaa ja hallinnoi Valvoo paikkojen käyttöä Vuokraa pysäköintipaikkoja asukkaille

Ostaa huoltopalvelut ja tekee energiasopimukset Asiakaspalautejärjestelmä

Maksullliiiiiikenne Huolllto Valvonta Kaavoitus Vuokraus Rakentamiiinen Pysäköiiintiii

€

Taloyhtiö

Pakko llunasttaa ttiietttty määrä autopaikkoja pysäköiintiyhtiöltä

Asukas

Vaihteleva rooliii

Asiiiakaspalllaute Tekee pysäköintisopimuksen

suoraan pysäköintiyhtiön

kanssa ja maksaa pysäköinnistä pysäköintiyhtiölle Asiakaspalaute pysäköintiyhtiölle

Xxxxxxx Xxxxxx ja Xxxxx Xxxxxxxxxx

Sisällys

ASUKASPYSÄKÖINTIPAIKKOJEN OMISTAMISEN, HALLINNAN JA KUNNOSSAPIDON ORGANISOINTI 0

Esipuhe 3

1 Johdanto 4

2 Lähtötiedot 4

2.1 Tietoa Marja-Vantaasta ja kohdealueen rajaus 4

2.2 Fruit Called Wanda 6

2.3 Julkisen ja yksityisen tahon yhteistyömahdollisuudet pysäköinnin organisoinnissa 7

3 Asukapysäköintihaastattelut 9

3.1 Esimerkkikohteet ja tavoite 9

3.2 Teemalista 9

3.3 Haastattelujen tulokset 9

3.3.1 Alueelliset yhteiset pysäköintijärjestelyt 9

3.3.2 Useamman taloyhtiön hallinnoima pysäköintilaitos 10

3.3.3 Asemakaavassa kadulle sijoitettu LPA-alue 10

3.3.4 Tonteille osoitettu pysäköinti 10

4 Kuvaus esimerkkikohteiden pysäköinnin järjestämisestä 11

4.1 Leppävaara 11

4.2 Ruoholahti 11

4.3 Tampere 13

4.4 Olari 13

4.5 Pasila 14

4.6 Herttoniemenranta 14

4.7 Kartanonkoski 16

4.8 Valtimontie 3 (Koskela, Helsinki) 17

5 Pysäköinnin järjestämisen mahdollisuuksia 19

5.1 Suosituksia ja kommentteja 19

5.1.1 Yleistä 19

5.1.2 Kaavoitus 20

5.1.3 Omistussuhteet ja hallinnointiin liittyvät järjestelyt 20

5.1.4 Pysäköintiratkaisun peruskuvaus ja paikkojen nimeäminen 21

5.1.5 Huollon ja ylläpidon näkökulmia ja ongelmia 22

5.1.6 Pysäköintipaikkojen karkaamisen estäminen 22

5.1.7 Pysäköintilaitosten yhteis- ja muu käyttö 23

5.2 Asukaspysäköinnin organisaatiomalleja 24

5.2.1 Malli 1. Ulkoistettu pysäköintiyhtiö 24

5.2.2 Malli 2. Xxxxxxxxxxxxxxx 00

5.2.3 Malli 3. Xxxxxxxxxxx 00

5.2.4 Malli 4. Taloyhtiö 27

5.2.5 Asukas-, työ-, asiointi- ja liityntäpysäköinnin yhteensovittaminen 28

5.3 Vahvan pysäköintitahon ideaalimalli - lähtökohtia 29

5.4 Vahva kaupunkisuunnittelu ja ”Marja-Vantaan Pysäköinti Oy” 29

5.5 Asukaspysäköinnin ongelmia ja ratkaisuja 31

5.5.1 Vieraspysäköinti 31

5.5.2 Huoltosopimusmallit 32

5.5.3 Rakennussuunnittelun hankkeistaminen 32

5.5.4 Asukaspysäköinti asukkaan kannalta 32

5.6 Pysäköinnin hallinnointi 33

5.6.1 Kaupungin keinot ja tavoitteet 33

5.6.2 Sopimukset 34

5.7 Asukaspysäköinti Marja-Vantaan keskustassa lähiaikoina ja pidemmällä perspektiivillä 35

Esipuhe

Joukkoliikenteen kehittäminen erityisesti raideliikennettä hyödyntäen edellyttää tiiviisti ra- kennettavia alueita. Pysäköintijärjestelyt vaikuttavat ympäristön visuaaliseen ja toiminnal- liseen laatuun, joukkoliikenteen houkuttelevuuteen ja asumisen kustannuksiin. Marja- Vantaan keskusta-asumisen asemakaavatyössä ratkaistaan alueen pysäköinnin järjestä- minen. Kohdealue on laaja ja kaupungin omistuksessa, mikä mahdollistaa monenlaiset pysäköinnin järjestelytavat. Vastaavia näin vapaan harkinnan kohteita Vantaalla ei ole ol- lut. Siksi on ollut tärkeää tässä vaiheessa selvittää muualla saadut kokemukset erilaisten ratkaisujen toimivuudesta.

Selvitys kohdistuu asukaspysäköintipaikkojen omistamisen, hallinnan ja kunnossapidon organisoinnista saatuihin kokemuksiin eri toimijoiden ja käyttäjien näkökulmasta silloin, kun pysäköintijärjestelyt eivät koske yhden yhtiön omalla tontilla järjestämää pysäköintiä. Työn kuluessa on haastateltu alueiden kaavoituksesta vastanneita viranomaisia sekä py- säköinnin hoidosta ja valvonnasta vastaavia organisaatioita sekä hyödynnetty näiden ta- hojen saamaa käyttäjäpalautetta. Työryhmä kiittää haastateltuja kiinnostuksesta selvityk- seen sekä heidän toimittamastaan taustamateriaalista. Meitä ovat avustaneet Helsingin, Espoon ja Vantaan virkamiehet, Leppävaaran Pysäköinti Oy, Ruoholahden Pysäköinti Oy, Länsi-Pasilan Autopaikat Oy, Itä-Pasilan Pysäköinti Oy, Tampereen Pysäköintitalo Oy, Kumpulan Kiinteistöt Oy, Olarin Huolto Oy ja Oy ParkCom Ab. Selvityksen ovat laatineet projektipäällikkö VTT Xxxxx Xxxxxxxxxx ja projekti-insinööri DI Xxxxxxx Xxxxxx WSP Finland Oy:stä ja laadun varmistajana on toiminut yli-insinööri Xxxxx Xxxxxxxxx. Työtä ovat ohjan- neet Vantaan kaupungilla Xxxxx-Xxxxxx -projektista projektipäällikkö Xxxxx Xxxxxxxx ja kaavoituspäällikkö Xxx Xxxxxxxx ja kuntatekniikan keskuksen liikenneinsinööri Xxxxx Xxx- xx.

Työn tavoitteen on selvittää yhteisen pysäköintilaitoksen hallinnointiin liittyvät järjestelyt, pysäköintitilojen/-luolien muu käyttö, käytössä olevat sopimusmallit ja ylläpidossa havaitut ongelmat. Työssä on muodostettu kuvaukset asukaspysäköinnin erilaisille organisaatio- malleille. Selvityksen tuloksia hyödynnetään Marja-Vantaan keskustan suunnittelussa. Li- säksi ne ovat perusselvityksenä hyödynnettävissä laajemminkin Vantaan ja muiden kunti- en asukaspysäköinnin suunnittelussa. Selvitys täydentää muita mm. liityntäpysäköintiä ja liiketilojen pysäköintipaikkojen yhteiskäyttöä koskeneita selvityksiä.

1 Johdanto

Marja-Vantaan -projektin tavoitteena on luoda edellytykset 27 000 asukkaan ja 26 000 työpaikan muodostamalle uudelle urbaanille kotikaupungille, joka kytkeytyy raideliikenteen avulla pääkaupunkiseutuun. Kivistön aseman ympäristöön sijoittuvalle keskusta-alueelle asukkaita tulee noin 6 000-10 000. Vantaan kaupunki käynnisti projektin 17.1.2007. Van- taan kaupunki on hankkinut Marja-Vantaalta keskeiset uudisrakentamisalueet omistuk- seensa tai tehnyt niistä maankäyttösopimukset.

Kaupungin maaomistus ja yhteistyösopimukset tekevät mahdolliseksi selvittää ja harkita erilaisia tapoja toteuttaa myös asumiseen liittyvän pysäköinnin järjestelyt. Marja-Vantaan keskustan asuntoalueesta järjestettiin kansainvälinen kutsukilpailu, jonka tarkoituksena oli etsiä innovatiivisia ratkaisuja urbaaniin keskusta-asumiseen sekä siihen liittyen liikenteelli- sille järjestelyille. Julkiset ulkotilat oli kilpailun toinen tärkeä teema. Kilpailun tulosten poh- jalta käynnistyy alueen asemakaavoitus.

Tämä selvitys on laadittu seuraavien taustaintressien ajamana. Marja-Vantaan keskusta- alueesta on tarkoitus suunnitella joukkoliikennepainotteinen kaupunginosa ja siihen liittyen miettiä uudestaan perinteinen vantaalainen pysäköintipolitiikka eli väljästi normitetut auto- paikkojen määrät kiinteistöjen kerrosneliömetriä kohti ja autopaikka tai kaksi per asunto – periaate. Lisäksi vuorokäytön ja kustannusten jaon mahdollisuuksia halutaan harkita.

Asukaspysäköintiselvityksen tavoitteena on selvittää ja kuvata erilaisia tapoja järjestää asukaspysäköinti keskusta-alueella muun muassa käymällä läpi toteutuneita pysäköinti- ratkaisuja. Työssä kuvataan yhteisen pysäköintilaitoksen hallinnointiin liittyviä järjestelyjä, pysäköintitilojen ja -luolien muuta käyttöä, sopimusmalleja ja ylläpidon ongelmia. Tietoja sovelletaan lyhyen tähtäimen ratkaisuihin ja pitkän tähtäimen pohdintaan. Pysäköinnin jär- jestelyjä on selvitetty kohteissa, joissa kyseessä ei ole yhden taloyhtiön omalla tontillaan yksin hallinnoima pysäköintialue. Tarkastelun kohteena ovat alueelliset yhteiset pysäköin- tijärjestelyt, useamman taloyhtiön hallinnoimat pysäköintilaitokset, katualueelle sijoitetut kaavassa osoitetut pysäköintipaikat sekä tonteille osoitettu pysäköinti. Pysäköintijärjeste- lyjä on selvitetty haastatteluin liittyen pääasiassa esimerkkikohteisiin Vantaalla, Helsingis- sä, Espoossa ja Tampereella.

2 Lähtötiedot

2.1 Tietoa Marja-Vantaasta ja kohdealueen rajaus

Alue sijaitsee Hämeenlinnanväylän varrella Kehä III:n välittömässä läheisyydessä. Päära- dan ja Martinlaakson radan yhdistävä Kehärata liittää uuden kaupungin tiiviisti pääkau- punkiseutuun sekä valtakunnalliseen liikenneverkkoon. Se yhdistää tulevaisuudessa uu- den kaupunginosan Helsinki-Vantaan lentoasemaan. Marja-Vantaan keskusta-alue sijait- see Kehäradan tulevan Kivistön aseman ympäristössä. Kehäradan arvioitu valmistumisai- ka on vuonna 2014. Osayleiskaavan mukainen mitoitus mahdollistaa kaikkiaan n. 6 000- 10 000 asukkaan asuinalueen toteuttamisen keskusta-alueelle. Osayleiskaavaan mitoitus sisältää varaukset kouluille, päiväkodeille, vanhusten palvelutalolle, sosiaali- ja terveys- keskukselle sekä useille päiväkodeille.

Kuvassa 1. on esitetty Marja-Vantaan osayleiskaavakartta ja suunnittelualueen rajaus. Pysäköintiselvitys koskee asuntoalueita A1 ja keskusta-alueita C.

Kuva 1. Marja-Vantaan osayleiskaavakartta ja tämän työn eli keskusta-alueen rajaus.

2.2 Fruit Called Wanda

Vantaan kaupunki järjesti keskusta-alueen suunnittelusta kutsukilpailun, jonka voitti arkki- tehtitoimisto Xxxxxx & Kjisik:n kilpailutyö A Fruit Called Wanda. Voittajaehdotus luo uudelle kaupungille vahvan ja omaperäisen identiteetin. Ehdotus luo mielenkiintoiset, vaihtelevat ja uudenlaiset julkiset kaupunkitilat, puitteet todellisen kaupunkielämän syntymiselle. Ihannekaupunkiperinteestä ammentava ruutujen ja ympyröiden sommitteluun perustuva rakenne on joustava ja helposti muokattavissa myös tulevaisuudessa. Tuleva Marja- Vantaa tarjoaa asumiselle uusia vaihtoehtoja kaikille ikäryhmille. Siitä tulee turvallinen ja esteetön uuden ajan joukkoliikennekaupunki, jossa palvelut ovat lähellä ja pyöräily sekä jalankulku ovat pääroolissa. Suunnittelun ja toteutuksen tavoitteena on, että asuinraken- taminen ajoitetaan Kehäradan toteuttamisen kanssa siten, että ensimmäiset asukkaat voi- vat muuttaa keskustaan vuonna 2012.

Arvion mukaan suunnittelualueen kokonaisrakennuspinta-ala on yli 500 000 k-m2 ja aue on tiivistä ja keskustamaista. Autopaikkojen määrä riippuu rakennusoikeudesta ja käytet- tävästä pysäköintinormista. Rakennusoikeudesta riippuen autopaikkoja tulee olemaan noin 6 000-8 000.

Kuvassa 2. on esitetty palkitun ehdotuksen korttelisuunnitelma keskusta-alueelta.

Kuva 2. A Fruit Called Xxxxx, korttelisuunnitelma.

2.3 Julkisen ja yksityisen tahon yhteistyömahdollisuudet pysäköinnin organi- soinnissa

Pysäköinnin organisointi sitoo monenlaisia intressitahoja yhteen. Sen vuoksi on myös luontevaa hakea useiden tahojen (asukkaat, palvelut, työpaikat, joukkoliikenneterminaalit) yhteistyömahdollisuuksia mm. kustannustenjaossa.

YTV, HKL ja Ruokakesko ovat teettäneet WSP:llä vuonna 2007 selvityksen julkisen ja yk- sityisen tahon yhteistyöstä ja kustannusten jaosta liityntäpysäköinnissä. Tutkimustapauk- siksi oli valittu toteutetuista kohteista Mellunmäen, Herttoniemen ja Ruoholahden metro- asemat lähistön kaupallisine (Ruokakeskon) palveluineen, Leppävaaran liityntäpysäköinti (Sellossa) sekä silloiset suunnitelmat Kivistön aseman kauppakeskuksesta ja etenkin sen liityntäpysäköinnistä.

Vaikka liityntäpysäköintipaikkojen käyttöasteet vaihtelevat, pysäköinnin tarve on selvässä kasvussa. Auton hankintakustannukset ovat laskeneet samaan aikaan kun auton käyttö on kallistunut. Mahdollinen suoriteperusteinen verotus korostanee autoilijoiden tietoisuutta ajokilometreistä entisestään. Jos ja kun edullisia avokenttiä ei ole mahdollista rakentaa ti- lan puutteen vuoksi tai kaupunkikuvallisista syistä, joudutaan harkitsemaan rakenteellisia ratkaisuja, mikä nostaa pysäköinnin kustannukset moninkertaisiksi. Tarvitaan useiden toimijoiden yhteistyötä kustannusten jakamiseksi. Julkisen ja Yksityisen tahon toteuttaman joukkoliikenteen LiityntäPysäköinnin (JYLP) yhteistyömahdollisuuksien kartoitustyön pää- tehtävänä oli Ruokakeskon, YTV:n, HKL:n ja konsultin tiedossa olevien toteutuneiden tai pitkälle suunniteltujen yhteistyökäytäntöjen selvittäminen ja kuvaaminen.

Selvitystä voidaan hyödyntää myös Marja-Vantaan kaavoituksen taustatietoina, erityisesti Kivistön aseman liityntäliikenteen ja kaupallisten palveluiden suunnittelussa. Kivistön alu- een yleissuunnitelman mukaan varsinainen keskus kauppakeskuksineen ja liikerakennuk- sineen tulee aseman yhteyteen Kivistön eteläosaan, Hämeenlinnanväylän tuntumaan. Keskustan pariksi väylän länsipuolelle on suunniteltu laajaa erikoiskaupan keskittymää. Kivistön liityntäpysäköintialue sijaitsee valtatien (Vt 3) ja Vanhan Hämeenlinnantien välis- sä, Kivistöön esitetyn kauppakeskuksen pohjoispuolella, Keimolanportin eritasoliittymän ramppien kohdalla. Liityntäpysäköintialue on yleissuunnitelmassa mitoitettu ensimmäises- sä vaiheessa yksitasoisena kenttäpysäköintinä noin 400 autolle. Jatkossa liityntäpysäköin- tipaikkoja rakennetaan rakennusten alle. Kulku liityntäpysäköintiin tapahtuu pääasiassa Keimolanportin eritasoliittymän ja Vanhan Hämeenlinnantien kautta. Kivistön alueella on kysyntää myös yleissuunnitelmassa esitettyä laajemmalle liityntäpysäköintialueelle. Esite- tyn kenttäpysäköinnin paikalle voidaankin myöhemmin toteuttaa pysäköintitalo, johon on mahdollista saada pysäköintipaikkoja merkittävästi suuremmalle määrälle.

Tapausten pohjalta JYLP:ssä kehitettiin myös optimaalinen tilakonsepti pysäköinnin, jouk- koliikenteen ja kaupan palvelujen sijainnin suhteen. Kyse on paljolti jalankulkijoiden kan- nalta viihtyisästä, riittävän korkealaatuisesta interiööristä, useimmiten sisä- mutta aina kui- tenkin välitilasta, joka jää joukkoliikennepysäkin, kaupan tai kauppojen ja pysäköintitilojen väliin. Välitilalle ei laskettu tarkkoja dimensioita tms., vaan tunnistettiin tarve riittävän pie- nelle mutta ei liian ahtaalle tilalle joka vaikutelmallisesti yhdistää em. toimintoja mutta sa- malla jättää ihmisille tilaa oleskella ja kulkea. Tämän tyyppinen tyhjä tila on erittäin tärkeä elementti esimerkiksi kauppakeskusten myymälöiden väliin jätettyjen yleisten tilojen suun- nittelussa. Aineiston ulkopuolelta mainittakoon Kaisaniemen metroaseman ja Yliopiston opintoputken ja elokuvateatterin väliin jäävä väljä käytävä, josta Helsingin kaupungin sa-

neeraustyön tuloksena tuli viihtyisä ja suosittu alue, joka on houkutellut alueelle runsaasti palveluja.

Kuva 3. Toimintojen optimaalinen sijoittelu. K = Kauppa, P = pysäköinti, JKL = Joukkolii- kenne.

JYLP-projektin ydinsisältöä olivat erilaiset organisaatiokaaviot julkisen ja yksityisen tahon yhteistyömuodoista liityntäpysäköinnin toteuttamisessa. Yhtäältä, yksinkertaisimmillaan, tunnistettiin kaupan ja kaupungin välisiä, osin suullisista, sopimuksia. Toisaalta löydettiin monimutkaisia ratkaisuja joissa julkiset ja yksityiset toimijat olivat perustaneet erityisen kiinteistöyhtiön hoitamaan liityntäpysäköinnin operointia.

Kaupunkikonserni Yksityinen toimija

Joukkoliiken- netoimija

Kertakorvaus Osakkuus

Yhtiövastike

Kompensaatio menetetyistä maankäyttö- korvauksista

P-laitoksen Kiinteistö- yhtiö

(Pää)osakkuus

Kaupungin yksikkö

Maankäyttökorvaus

Pysäköintimaksut

Pysäköintipaikkojen ylläpitäminen

Hallinnollinen suhde

Rahaliikenne

Kaavavelvoitteet

Pysäköinti- operointi

Velvollisuudet

Muu kompensaatio

Kuva 4. Julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyömuodot liityntäpysäköinnin toteuttamises- sa. (Mallikuva, suurehko kohde, >500 ap).

3 Asukapysäköintihaastattelut

3.1 Esimerkkikohteet ja tavoite

Vantaalla on perinteisesti kaavoitettu yksi tai joskus jopa kaksi asukaspysäköintipaikkaa yhtä asuntoa kohti. Autopaikkojen määrä juontuu suuresta autotiheydestä, Vantaalla on noin 1,02 autoa jokaista kotitaloutta kohden. Vantaalla ei ole kattavaa kokemusta erilaisis- ta asukaspysäköintivaihtoehdoista. Haastattelujen avulla selvitettiin kokemuksia muista kaupungeista. Kohteita valittiin Espoon Leppävaarasta ja Olarista, Helsingin Länsi- Pasilasta, Itä-Pasilasta, Ruoholahdesta ja Herttoniemenrannasta, Vantaan Kartanonkos- kelta sekä Tampereelta. Työssä selvittiin yhteisen pysäköintilaitoksen hallinnointiin liittyviä järjestelyjä, pysäköintitilojen ja -luolien muuta käyttöä, käytössä olevia sopimusmalleja ja ylläpidossa havaittuja ongelmia. Tietoja ja kokemuksia kerättiin pääasiassa ryhmähaastat- teluin, mutta myös yksittäisin puhelinhaastatteluin ja internet-sivuilta saatujen tietojen avulla. Haastatellut olivat kaavoittajia, liikennesuunnittelijoita, pysäköintioperaattoreita ja isännöitsijöitä sekä pysäköinninvalvojia. Erityisesti Helsingin kiinteistöviraston internet- sivujen kaavakartat osoittautuvat hyödyllisiksi tässä työssä.

Alueellisista ja yhteisistä pysäköintilaitoksista esimerkkikohteina olivat Leppävaaran Pysä- köinti Oy, Ruoholahden Pysäköinti Oy ja Tampereen Pysäköintitalo Oy. Useamman talo- yhtiön hallinnoimista pysäköintilaitoksista esimerkkialueina olivat Olari, Itä-Pasila ja Länsi- Pasila. Kaupunkialueelle sijoitettujen ja katualueelle osoitettujen LPA-paikkojen osalta esi- merkkikohteina olivat Valtimontie 3 (Helsingin Koskelassa) Ruoholahti ja Herttoniemen- ranta. Tonteille osoitettua pysäköintiä edusti esimerkkikohteena Vantaan Kartanonkoski.

3.2 Teemalista

Haastattelujen runkona ja tarkistuslistana toimi teemalista, joka on esitetty liitteessä 1. Teemalistassa esitetyt asiat eivät ole suoria kysymyksiä, vaan suuntaa-antavia keskuste- lun aiheita. Teemalistan tarkoituksena on kuvata haastattelujen kokonaissisältöä. Haastat- telut eivät tuottaneet vastauksia jokaiseen osateemaan, vaan teemat toimivat keskustelun innoittajina.

3.3 Haastattelujen tulokset

3.3.1 Alueelliset yhteiset pysäköintijärjestelyt

Esimerkkikohteina alueellisista yhteisistä pysäköintijärjestelyistä olivat Leppävaara, Ruo- holahti ja Tampere. Kaikissa kohteissa toimintaa organisoi pysäköintiyhtiö. Leppävaaran pysäköintiyhtiö on toistaiseksi kaupungin omistuksessa, mutta se on tarkoitus jakaa osa- kastaloyhtiöille. Leppävaaran ja Ruoholahden malleissa lähes kaikki toiminta on ulkoistet- tu ja toiminnot on tilattu suurelta isännöintiyrittäjältä, huolto tilataan alueelliselta huoltoyh- tiöltä. Taloyhtiöt ovat pysäköintiyhtiön osakkaita. Kaupunki vuokraa maata pysäköintiin pysäköintiyhtiölle pitkällä vuokra-ajalla ja nimellisellä vuokralla. Tampereella kaupunki on vahvasti mukana toiminnassa ja omistaa Tampereen Pysäköintitalo Oy:n.

3.3.2 Useamman taloyhtiön hallinnoima pysäköintilaitos

Esimerkkikohteina useamman taloyhtiön hallinnoimasta pysäköintilaitosratkaisusta olivat Pasila ja Olari. Pasilassa asukaspysäköinti on jakautunut kahteen malliin. Länsi-Pasilassa pysäköinti on keskitettyä, paikat ovat nimeämättömiä ja toiminta perustuu pysäköinnin vuorokäyttöön. Itä-Pasilan malli on perinteisempi ja suurin osa paikoista on nimettyjä ja si- jaitsevat taloyhtiöiden tonteilla. Länsi-Pasilassa pysäköintioperaattorina toimii Länsi- Pasilan Autopaikat Oy ja Itä-Pasilassa Itä-Pasilan Pysäköinti Oy. Molempia hoitaa sama henkilöstö. Alueen asuin- ja liikekiinteistöt omistavat pysäköintiyhtiöt, Itä-Pasilassa omista- jana on lisäksi Helsingin kaupunki. Kaupunki on edelleen omistajana molemmissa yhtiöis- sä.

Olarissa vahva alueellinen huoltoyhtiö omistaa, toteuttaa, hallinnoi ja huoltaa pysäköintiä. Huoltoyhtiö tekee pysäköintisopimukset suoraan asukkaan kanssa. Pistokkeelliset paikat ovat maksullisia ja nimettyjä, muut paikat ovat vapaassa käytössä. Olarin Huolto huoltaa kaikkia pysäköintipaikkoja.

3.3.3 Asemakaavassa kadulle sijoitettu LPA-alue

Esimerkkikohteina katualueelle sijoitetuista LPA-paikoista olivat Ruoholahti, Valtimontie ja Herttoniemenranta, joista Ruoholahdessa ja Herttoniemessä pysäköintiä organisoi pysä- köintiyhtiö. Pysäköintiyhtiöt ostavat palvelut ulkopuolisilta isännöitsijöiltä ja alueelliselta huoltoyhtiöltä. Pysäköintipaikat on jaettu kiinteistökohtaisesti ja paikat ovat nimettyjä. Kummallakaan alueella ei ole vuoropysäköintimahdollisuutta.

3.3.4 Tonteille osoitettu pysäköinti

Tonteille osoitetusta pysäköinnistä esimerkkinä oli Vantaan Kartanonkoski, missä taloyhti- öt omistavat, hallinnoivat ja huoltavat pysäköintiä. Paikat on jaettu taloyhtiökohtaisesti ja asukkaat vuokraavat pysäköintipaikat taloyhtiöltä. Taloyhtiöt päättävät paikkojen nimeä- misestä ja hinnoittelusta, eikä alueella ole vuoropysäköintimahdollisuutta.

4 Kuvaus esimerkkikohteiden pysäköinnin järjestämisestä

4.1 Leppävaara

Leppävaara on esimerkki alueellisista yhteisistä pysäköintijärjestelyistä, joissa pysäköinti on keskitettyä. Leppävaaran Pysäköinti Oy toteuttaa ja hallinnoi Etelä-Leppävaaran pysä- köintialueita ja -laitoksia. Espoon kaupunki omistaa toistaiseksi Leppävaaran Pysäköinti Oy:n, joka alueen valmistuttua siirtyy osakastaloyhtiöiden omistukseen. Alueella on suuri pysäköintiluola, joka toimii myös alueen väestönsuojana, yhteensä 35 maanpäällistä ra- kennettua pysäköintialuetta ja -laitosta, joista yksi on tilapäinen ja lisäksi alueella on lyhyt- aikaista kadunvarsipysäköintiä. Alueelle on tulossa kaksi pientä maanpäällistä pysäköinti- aluetta ja yksi suurehko pysäköintilaitos asukaspysäköinnin käyttöön. Asukaspysäköintiin varattuja maanpäällisiä paikkoja on rakennettuna 1 249, joista 153 on tilapäisiä. Autopaik- kojen rakentamista ja pysäköintiyhtiön toimintaa on rahoitettu taloyhtiöiden liittymismak- suilla.

Autopaikat Etelä-Leppävaaran alueella eivät ole nimettyjä, vaan asukas saa pysäköidä mille tahansa vapaalle paikalle pysäköintiluolaan tai maanpäällisille alueille asukas- pysäköintitunnuksella. Ilman pysäköintitunnusta oleva ajoneuvo on väärin pysäköity. Kau- pungin pysäköinninvalvonta valvoo asukaspysäköintitunnuksen käyttöä. Kaikkien auto- paikkojen vuokraus ja irtisanominen hoidetaan omassa taloyhtiössä. Taloyhtiöille on osoi- tettu tietty määrä pysäköintipaikkoja, jotka niiden on ollut pakko lunastaa ja taloyhtiöt maksavat pysäköintiyhtiölle vastiketta autopaikoista. Taloyhtiö saattaa joutua maksamaan tyhjistä autopaikoista, jos taloyhtiö ei ole tehnyt tarpeeksi autopaikkasopimuksia asukkai- den kanssa. Kukin taloyhtiö päättää itsenäisesti vuokran määrästä ja jakoperusteista. Jos asukaspysäköintitunnus tai kulkukortti häviää, taloyhtiö tilaa uuden P-tunnuksen ja veloit- taa siitä asukkaalta 100 €. Autopaikkojen nimeämättömyys mahdollistaa pysäköintipaikko- jen tehokkaamman käytön. Asumismuoto ei vaikuta pysäköintiin, vuokra- ja omistusasun- tojen asukkailla on samat edellytykset vuokrata autopaikka taloyhtiöltä.

Alueen kaavoituksessa on huomioitu pysäköintipaikkojen lisäämisen mahdollisuus pysä- köintipaikkojen tarpeen kasvaessa. Pysäköintipaikkojen suuntaa-antava määrä on selvin- nyt osayleiskaavavaiheessa ja lopullinen määrä asemakaavassa. Leppävaaratoimikunta valvoo alueen toteuttamista. Espoon kaupunki omistaa pysäköinnille varatut maat ja ne on kaavoitettu LPA-alueiksi. Espoon kaupunki vuokraa maita Leppävaaran pysäköintiyhtiölle kohtuullisella vuokralla ja pitkällä vuokra-ajalla. Leppävaaran Pysäköinti Oy maksaa maa- vuokraa kaupungille.

Pysäköintiyhtiö ostaa hallinnolliset palvelut isännöintiyhtiö Avaralta ja huoltopalvelut suu- relta alueelliselta huoltoyhtiöltä Tapiolan Lämmöltä.

4.2 Ruoholahti

Ruoholahdessa on kadunvarsipysäköintiä ja pysäköintilaitokseen keskitettyä yhteistä py- säköintiä. Ruoholahden Pysäköinti Oy vastaa koko Ruoholahden pysäköinnin operoinnis- ta. Kadunvarsipaikat ovat nimettyjä, ja niille saa pysäköidä asukaspysäköintiluvalla. Ka- dunvarsipaikat on merkitty asemakaavaan LPA-alueina. LPA-tontti ulottuu rakennuksen

seinästä seinään, jolloin pysäköintiyhtiö vastaa alueen kunnossapidosta. Kadunvarsipai- koilla ei ole yhteiskäyttömahdollisuutta. Paikkojen vähäisen kokonaismäärän vuoksi vie- raspysäköinti on suuri ongelma. Pysäköintilaitoksessa paikat ovat nimeämättömiä ja asuk- kaat pysäköivät vapaalle paikalle, laitoksen käyttöä rajoitetaan puomeilla. Ruoholahden kaava on esitetty kuvassa 5.

Kuva 5. Ruoholahden kaava

Helsingin kaupunki omistaa pysäköintiin varatut maat ja vuokraa niitä pysäköintiyhtiölle pitkällä vuokra-ajalla kohtuullista vuokraa vastaan. Kaupungin pysäköinninvalvonta valvoo asukaspysäköintilupien käyttöä. Pysäköintiyhtiö vastaa myös muiden kiinteistöjen, kuten kerhotilojen ja päiväkotien operoinnista. Pysäköintiyhtiö ostaa huoltopalvelut, hallinnolliset palvelut ja tekee energiasopimukset ulkopuolisten toimijoiden kanssa. Pysäköintiyhtiö tilaa huoltopalvelut alueelliselta huoltoyhtiöltä, joka huoltaa kaikkia paikkoja Ruoholahdessa. Hallinnolliset palvelut, mukaan lukien toimitusjohtajan tehtävät, on ostettu Realia Mana- gementilta, joka toimii eräänlaisena isännöitsijänä. Asukas tekee kirjallisen pysäköintiso- pimuksen suoraan pysäköintiyhtiön kanssa ja maksaa pysäköinnistä yhtiölle. Kuvassa 6. on esitetty kadunvarsipysäköintiä Ruoholahdessa. Kivetty kouru vahvistaa rajausvaikute- maa pysäköintialueen ja ajoradan välillä.

Kuva 6. Kadunvarsipysäköintiä LPA-alueella Ruoholahdessa

4.3 Tampere

Tampereella pysäköinti on osin keskitetty pysäköintialueille ja -laitoksiin, mutta myös ka- dunvarsipysäköintiä on järjestetty. Tampereen kaupunki omistaa Tampereen Pysäköintita- lo Oy:n, joka vastaa lähes koko kaupungin pysäköinnin operoinnista. Pysäköintiyhtiö vas- taa pysäköinnin toteuttamisesta ja hallinnasta, pysäköintilaitosten valvonnasta ja sopi- muksista. Kaupunki valvoo yhtiön kautta myös kadunvarsipysäköintiä. Yhtiö tilaa huolto- palvelut alueelliselta huoltoyhtiöltä. Asukkaat, yritykset ja asiakkaat käyttävät samoja py- säköintipaikkoja eri aikaan, paikat eivät ole nimettyjä, mikä mahdollistaa paikkojen tehok- kaamman käytön. Paikkojen hinta määräytyy käyttäjän tarpeiden mukaan (=markkinahinta) ja sopimukset tehdään käyttäjän ja pysäköintiyhtiön välillä, hinta on asukkaille edullisempi kuin esimerkiksi yrityksen työntekijöille.

Pysäköintiyhtiö tekee sopimuksen jokaisen vuokralaisen kanssa erikseen. Sopimukset voivat olla määräaikaisia tai jatkuvia ja ne voivat koskea päiväpaikkoja, viikonloppupaikko- ja tai ympärivuorokautista pysäköintiä. Asukaspysäköintipaikat myydään aina ympärivuo- rokautisina paikkoina, vaikka paikkoja käytettäisiinkin vain ilta- ja yöaikaan. Huolellisella sopimustekniikalla estetään pysäköintipaikkojen väärinkäytöksiä.

4.4 Olari

Olarissa pysäköintiä organisoi huoltoyhtiö. Olarin Huolto on alueellinen huoltoyhtiö, josta 2/3 omistaa suuri alueellinen huoltoyhtiö Tapiolan lämpö ja 1/3 taloyhtiöt. Huoltoyhtiö omistaa itse 2/3 pysäköintiin käytettävästä maasta, loput huoltoyhtiö vuokraa kaupungilta. Olarin Huolto on keskittänyt kaiken pysäköintiin liittyvän toiminnan. Huoltoyhtiö omistaa maata, toteuttaa ja huoltaa pysäköintiä itse ja hoitaa hallinnon ja isännöinnin.

Olarissa on noin 20 pysäköintialuetta, joilla on noin 1500 pysäköintipaikkaa. Osa paikoista sijaitsee pysäköintilaitoksissa, jotka ovat omia yhtiöitään. Olarin Huolto on yhtiöissä pää- osakkaana. Sähköpistokkeelliset paikat ovat maksullisia ja nimettyjä, muut pysäköintipai- kat ovat ilmaisia ja asukkaiden vapaassa käytössä. Olarin Huolto huoltaa kaikkia pysä- köintialueilla ja -laitoksissa sijaitsevia paikkoja ja valvoo pistokepaikkojen käyttöä. Myös yksittäiset pysäköintiyhtiöt tilaavat huoltopalvelut Olarin Huollolta. Kaupunki omistaa ja huoltaa kadunvarsipaikkoja, eikä huoltoyhtiö puutu niihin.

Asukkaat jonottavat pistokepaikkoja ja tekevät pysäköintisopimuksen suoraan huoltoyhti- ön kanssa. Taloyhtiöille on osoitettu asuntojen lukumäärän mukaan tietty määrä pistok- keellisia pysäköintipaikkoja. Kaikki asukkaat maksavat pistokepaikasta saman perustarif- fin, joka on noin 100 € vuodessa. Asumismuoto ei vaikuta hintaan tai paikan saatavuu- teen. Taloyhtiöiden on pakko lunastaa tietty määrä autopaikkoja, osa autopaikoista sijait- see taloyhtiöiden omilla tonteilla. Huoltoyhtiö tekee kolmen vuoden välein laajan asiakas- kyselyn, jonka tarkoitus on kehittää huoltoyhtiön toimintaa, kysely organisoidaan taloyhti- öiden kautta.

4.5 Pasila

Pasila on Suomessa poikkeuksellinen pysäköintikohde, sillä siellä on asukkaiden ja työ- paikkojen vuoropysäköinti mahdollistettu aktiivisen kaupunkisuunnittelun keinoin alusta al- kaen.

Pasilassa pysäköinti on jakautunut Länsi- ja Itä-Pasilan malleihin. Länsi-Pasilassa pysä- köinnistä vastaa Länsi-Pasilan Autopaikat Oy, jonka omistavat alueen asuinkiinteistöt ja yritykset. Itä-Pasilassa toimii Itä-Pasilan Pysäköinti Oy, jonka omistavat alueen asuinkiin- teistöt ja yritykset yhdessä Helsingin kaupungin kanssa. Länsi-Pasilassa kaupungilla on ollut suuri rooli pysäköinnin suunnittelussa, sillä eri toiminnot on kaavoitettu lomittain. Asunnot ja työpaikat sijaitsevat samalla alueella, mikä mahdollistaa pysäköintipaikkojen tehokkaan vuorokäytön. Länsi-Pasilassa asukaspysäköintinormi (1 ap/100 k-m2) on tiu- kempi kuin Itä-Pasilassa (1 ap/125 k-m2) ja monilla muilla Helsingin alueilla. Länsi- Pasilassa asukaspysäköinti on merkitty kaavassa pysäköintilaitoksiin. Kaupunki omistaa osan asukaspysäköintiin käytetystä maasta, jota se vuokraa pysäköintiyhtiölle. Pysäköin- tiyhtiö omistaa maata myös itse.

Länsi-Pasilassa on viisi maanalaista pysäköintilaitosta, joissa on yhteensä noin 1 700 paikkaa. Niitä käyttää vuorokaudessa noin 2 300 – 2 500 asiakasta. Asukkaat, työntekijät ja liikekiinteistöjen asiakkaat käyttävät samoja paikkoja eri aikoina, sillä paikat eivät ole nimettyjä. Asukkaiden käytössä on noin 60 prosenttia paikoista ja pysäköintipaikkojen re- servi on asukaspuolella, työntekijöiden pysäköintiä on rajoitettu ajallisesti. Tontinvuok- rausehto ja tontinluovutusehto pakottavat asuinkiinteistöt liittymään pysäköintiyhtiöön. Asukas tekee sopimuksen suoraan pysäköintiyhtiön kanssa ja sopimus on hallikohtainen.

Itä-Pasilan malli on perinteisempi ja suurin osa pysäköinnistä tapahtuu taloyhtiöiden omilla tonteilla. Itä-Pasilassa on lisäksi neljä keskitettyä pysäköintilaitosta. Autopaikat ovat pää- osin nimettyjä ja paikoilla ei ole vuorokäyttömahdollisuutta. Itä-Pasilassa pysäköinnin ky- syntä asukkaiden puolelta on vuosien ajan pysynyt lähes vakiona, mutta toimistojen puo- lelta kysyntä on kasvanut.

4.6 Herttoniemenranta

Herttoniemenranta on uusi alue, jolla on kadunvarsipysäköintiä, maanalaista pysäköintiä ja pysäköintilaitoksia. Aluetta kaavoitettaessa pysäköintinormi muuttui 1ap /150 k-m2->1ap

/120 k-m2 ja autopaikat loppuivat kesken. Asemakaavaan on merkitty sulkumerkki ja nu- mero, joka kertoo mille tontille pysäköintipaikat kuuluvat. Asemakaava on esitetty kuvassa 7.

Kuva 7. Ote Herttoniemenrannan asemakaavasta. Kuvassa ympyröity esimerkki LPA- alueesta, josta myös valokuva 8.

Autopaikoista 1/3 on pysäköintiluolassa, 1/3 maantasossa ja 1/3 pysäköintilaitoksissa. Kaikki paikat ovat nimettyjä, eikä alueella ole vuoroittaispysäköintiä. Pysäköintilaitoksissa noin 1/4 paikoista on tyhjillään, eikä nimetyillä paikoilla ole tehokasta käyttöastetta. Hert- toniemen pysäköintiä hoitaa Herttoniemen pysäköinti oy, joka ostaa palvelut Avaralta. Alu- eellinen huoltoyhtiö hoitaa kunnossapidon. Asukkaat hoitavat autopaikkojen vuokrauksen ja irtisanomisen omassa taloyhtiössä, joka päättää pysäköinnin hinnoittelusta. Taloyhtiöt maksavat pysäköinnistä pysäköintiyhtiölle. Pysäköintipaikat on jyvitetty kiinteistölle ja talo- yhtiöiden on pakko olla mukana pysäköintiyhtiössä. Pysäköintilaitoksia valvotaan puomeil- la ja laitoksiin tarvitaan kulkukortti. Kadunvarren paikat on osoitettu liikennemerkein kau- pungin pysäköinninvalvontaa varten.

Kadunvarressa olevat pysäköintipaikkoja on rakennettu sekä kadunsuuntaisesti että koh- tisuoraan katua vasten. Kohtisuoraan katua vasten olevat asukaspysäköintipaikat ovat asukkaan kannalta mieluisampia, sillä ne luovat yksityisemmän vaikutelman. Kadunvar- ressa on vapaata käyttöä varten paikkoja, joiden pysäköintiaikaa on rajoitettu. Liian lyhyt pysäköintiaika on ongelmallista vieraiden kannalta, sillä vieraat kokevat että pysäköintiai- ka rajoittaa vierailuaikaa. Kuvassa 8. on esitetty kadunvarsipaikkoja Herttoniemenrannas- sa, kuva 8 esittää kuvassa 7. ympyröityä aluetta. Kuvassa olevat paikat ovat nimettyjä.

Xxxx 0. Nimettyjä paikkoja LPA-alueella Herttoniemenrannassa. Kuvassa oleva katu on ympyröity asemakaavaotteessa (Kuva 7).

Maastokäynnillä todettiin, että yksittäisille asukkaille tai yhteisöille vuokrattujen autopaik- kojen sähkörasioihin oli kiinnitetty monenlaisia tunnisteita, joilla korostettiin a.o. paikan olevan ei-yleisessä käytössä. Käytössä oli monenlaisia tarroja joissa rekisterikilven nume- ro, ”varattu” tai varta vasten valmistettu muovilaatta jossa luki paikanhaltijayhteisön lyhen- ne. Tällaiset, kunnoltaan, laadultaan ja tyyliltään vaihtelevat merkinnät tuottivat hiukan se- kavan yleisvaikutelman.

4.7 Kartanonkoski

Kartanonkoski edustaa tonteille osoitettua pysäköintiä, jota hoitavat taloyhtiöt. Kartanon- koskella pysäköintipaikat on kaavoitettu kadunvarressa olevalle LPA-alueelle. Kartanon- koskella ei ole katuja, vaan myös ajoradat on kaavoitettu LPA-alueiksi. Paikkoja on liki- main asuntojen määrä ja paikat on jaettu taloyhtiökohtaisesti. Kaikki autopaikat ovat käy- tännössä asukkaiden käytössä ja vieraspaikoista on pulaa, sillä asukkaat pysäköivät myös vieraspaikoille. Paikkojen käytettävyys on välttävä, sillä paikat ovat kapeita ja talvella ka- toilta putoava lumi kaventaa niitä entisestään.

Taloyhtiöt omistavat LPA-alueet ja hoitavat pysäköintipaikkojen kunnossapidon. Taloyhtiöt tekevät sopimuksen pysäköinnistä asukkaan kanssa ja päättävät hinnoittelusta ja paikko- jen nimeämisestä. Myös asunnon omistussuhteen ja asumismuodon vaikutus pysäköinti- paikkojen hintaan ja saatavuuteen on taloyhtiön päätettävissä. Asukas maksaa pysäköin- nistä taloyhtiölle. Pysäköintipaikkojen karkaaminen ei ole ongelma Kartanonkoskella, eikä paikoilla ole yhteiskäyttömahdollisuutta.

Asukaspysäköinti on osoitettu liikennemerkein ja taloyhtiöt ovat tehneet sopimuksia pysä- köinnin valvonnasta kaupungin kanssa. Taloyhtiöillä ei ole asiakaspalautejärjestelmää, vaan asukkaat antavat palautetta pysäköinnistä suoraan kaupungille. Kaupungin tonteilta on läpiajo-oikeus LPA-alueiden läpi katuverkkoon.

4.8 Valtimontie 3 (Koskela, Helsinki)

Valtimontie 3 Helsingin Koskelassa on esimerkki kadunvarteen kadunsuuntaisesti sijoitet- tuista autopaikoista LPA-alueella. Valtimontie 3 LPA-alueineen ja sen vierellä kulkevine jalkakäytävineen on kaupungin kiinteistöyhtiön hoitama. Kohde on laatuaan Helsingin en- simmäisiä, asemakaavan on vuodelta 1996. Kolmen kerrostalon ja viiden rivitalon koko- naisuus valmistui pari vuotta myöhemmin. Pysäköintiratkaisu LPA-alueena kadulla oli rat- kaiseva tekijä koko rakennushankkeelle, sillä toinen vaihtoehto, maanalainen pysäköinti, olisi tehnyt julkisin varoin tehdyn asuinrakennushankkeen liian kalliiksi.

Tälle työlle tapaus on hyödyllinen, sillä kymmenen vuoden kokemus tuo perspektiiviä eri- tyisesti ylläpidon kannalta. Valtimontie on luonteeltaan ja käytöltään läpiajokatu, vaikka lä- piajo onkin sillä liikennemerkein kielletty. Autoilijat pyrkivät kiertämään Valtimontien kautta Kustaa Vaasan tieksi muuttuvan Lahdenväylän loppupään ruuhkia kaupunkiin päin ajetta- essa ja Koskelantien ja Kustaa Vaasan tien liittymää Koskelan suuntaan ajettaessa. Jos kadun varrella olisi houkutus asiointipysäköintiin, tilanne olisi vielä vaikeampi. Kiinteistöyh- tiön arvion mukaan LPA-alue kadulla toimisi paremmin esimerkiksi päättyvällä kadulla kuin tällaisella läpiajokadulla. Nykyratkaisun toimivuuden asukaspysäköinnin kannalta mahdollistaa lähinnä se, että alueella ei juurikaan ole kysyntää asiointipysäköinnille koska Koskelan vaunuhallin ja siinä toimivien muiden palveluiden pysäköinti mahtuu vaunuhallin tontille.

Valtimontien LPA-ratkaisun erityispiirre on, että autopaikkakohtaiset sähkötolpat sijaitse- vat ajoradalla, kiinni kadun reunakivessä. Tämä tekee niistä kunnossapidon kannalta poikkeuksellisen ongelmallisia. Kiinteistöyhtiön mukaan lämpörasioita ja niiden tolppia vaihdetaan pahimmillaan 10-20 kpl vuodessa. Edelleen, maankäyttö- ja rakennusasetuk- sen mukaan veden täytyisi päästä virtaamaan esteettä katuojassa, joksi tässä määritel- lään juuri reunakiven ja ajoradan välinen kulma. Kuten kuvasta 10 ilmenee, normaalit puista tippuvat siemenet ym. roskat eivät pääse pois veden mukana vaan jäävät tolppien ympärille.

Valtimontiellä kadunvarren asukaspysäköinti on merkitty liikennemerkeillä yksityisalueeksi kaupungin pysäköinninvalvontaa varten. Kuvassa 9 on esitetty ote asemakaavasta Valti- montie 3:n kohdalla, jossa LPA-tontti näkyy katualueen reunassa. LPA-alueen vieressä kulkeva kevyen liikenteen väylä ei kuulu LPA-tontille. (Valo)kuvassa 10 on näkyy Valti- montie 3:n pysäköintiratkaisu ja lämpötolppa, sen ympärille kertyneine roskineen.

Kuva 9. Valtimontie 3:n kaava.

Kuva 10. Pysäköintipaikka ja lämpötolppa Valtimontie 3:n LPA-tontilla.

Maastokäynnillä todettiin sama kuin Herttoniemenrannassa. Erilaiset, yksittäisiä autopaik- koja ”yksityistävät” merkinnät loivat jo sellaisenaan hiukan repaleisen vaikutelman.

5 Pysäköinnin järjestämisen mahdollisuuksia

5.1 Suosituksia ja kommentteja

5.1.1 Yleistä

Asukaspysäköinnin järjestämiseen vaikuttavat muun muassa käytettävissä oleva tila, käyt- täjäkunta ja kaupunkikuva. Asukaspysäköintiä voi organisoida pysäköintiyhtiö, kaupunki, taloyhtiöt tai huoltoyhtiö. Autopaikan sijainti ja hinta vaikuttavat pysäköintihalukkuuteen, mutta autopaikan hinta ei juuri vaikuta auton käyttöön, perheillä on usein ainakin yksi au- to, vaikka joukkoliikenneyhteydet olisivatkin hyvät ja pysäköinti kallista. Hyvä valvonta ja kehittynyt ohjaus- ja opastustekniikka nostavat pysäköintialueen tai -laitoksen kapasiteet- tia jopa 20-25 prosenttia, kun paikat ovat nimeämättömiä.

Pysäköintipaikan läheinen sijainti (100-250 m) asunnosta vaikuttaa käyttömukavuuteen, asukkaan näkökulmasta lyhyempi kävelyetäisyys on parempi. Ilkivaltaa on usein hoitamat- tomilla ja syrjäisillä pysäköintialueilla, joita ei valvota riittävästi. Hyvä valvonta, tekniikka, suljetut ovet, kirkas valaistus, siisteys ja läheinen sijainti vähentävät ilkivaltaa ja lisäävät pysäköintimukavuutta. Palvelut, kuten autonpesu tai autonvuokraus, lisäävät pysäköinnin houkuttelevuutta ja palveluista ollaan valmiita maksamaan enemmän. Palvelut parantavat myös pysäköintihallin turvallisuuden tunnetta ja vähentävät ilkivaltaa.

Asukaspysäköinnin hinta vaihtelee operaattorin ja omistussuhteiden mukaan. Asukkaan näkökulmasta kohtuullinen kustannus ulkopysäköintipaikasta on noin 10 €/kk ja hallipai- kasta 30-80 €/kk. Asukkaat voisivat olla valmiita maksamaan kalliimman hinnan lähempä- nä sijaitsevista autopaikoista, hinnoittelu on kuitenkin toistaiseksi hankalaa toteuttaa. Hin- tajoustot eivät toimi jos kysyntä on suuri. Toisaalta tämä mahdollistaa tehokkaamman re- surssoinnin. Oleellista pysäköintimaksujen tariffeissa uudella asuinalueella on runsas etu- käteistiedottaminen, jolloin asukkaiden on helpompi omaksua uusi pysäköintikäytäntö.

Eri toimintojen sekoittaminen mahdollistaa pysäköintipaikkojen vuorokäytön ja samalla te- hostaa pysäköintipaikkojen käyttöastetta. Keskitetty pysäköinti on uusille alueille paras ratkaisu sekä kunnossapidon että hallinnan kannalta. Erillinen pysäköintiyhtiö ammatti- maistaa keskitetyn pysäköinnin järjestämistä ja hoitoa.

Osakastaloyhtiöt maksavat pysäköintipaikkojen rakennuskustannukset pysäköintiyhtiön liittymismaksuina. Autopaikkaosakkeiden hankintakustannukset vaihtelevat alueittain. Kun pysäköintiyhtiötä perustetaan, kaupungin tulisi olla mukana alussa myös hallinnossa. Kau- punki voi aluksi omistaa kaikki tai vain osan osakkeista. Kaupungin mukanaolo ainakin jol- lain tasolla on välttämätöntä intressiristiriitojen välttämiseksi.

Yksi asukaspysäköinnin ongelma on vieraspaikkojen riittämättömyys. Useilla alueilla vie- raspysäköintinormi on 1 autopaikka/ 1 000 k-m2. Kun asukaspysäköintipaikkoja on liian vähän tai niiden sijainnin koetaan olevan liian etäällä, asukkaat ottavat vieraspaikat omaan käyttöönsä, varsinkin jos ne sijaitsevat lähellä kotiovea. Vieraspaikkojen riittämät- tömyys on usein suuri ongelma alueilla, joilla on nimetyt pysäköintipaikat. Vieraiden näkö- kulmasta keskitetty pysäköinti voi tuntua erikoiselta, jos auto pitää ajaa pysäköintilaitok- seen. Tämä on kuitenkin vain tiedotuksellinen ja opastuksellinen haaste.

5.1.2 Kaavoitus

Kaupunki kaavoittaa asukaspysäköinnin käytössä olevan asukaspysäköintinormiston mu- kaan asemakaavaan. Normi voi olla enimmäisnormi tai vähimmäisnormi asuinalueen luonteesta riippuen. Autopaikkojen tarve määräytyy asemakaavaa tehdessä, mutta suun- taa-antavia autopaikkamääriä voidaan saada jo yleiskaavavaiheessa samalla kun saa- daan käsitys alueen asukas- ja työpaikkamääristä. Osayleiskaavaan ei merkitä rakennus- oikeutta. Autopaikkoja voidaan kaavoittaa ja toteuttaa lisää pysäköintitarpeen kasvaessa. Asemakaavalla vaikutetaan eri toimintojen sijoitteluun ja samalla pysäköinnin vuorokäyt- tömahdollisuuksiin. Asuin- ja työpaikkojen läheinen sijainti mahdollistaa vuoropysäköinnin, jolloin asukkaat ja työntekijät voivat käyttää samoja paikkoja eri aikoina. Keskitetty vuoro- käytön mahdollistava pysäköinti vaatii kaupungin osallistumista pysäköinnin järjestämi- seen vähintään kaavan kautta. Uusilla alueilla on lähtökohtaista miettiä, millaisia kiinteistö- jä alueelle tulee. Vuorokäytön onnistuminen vaatii sekä toimisto että asuinkiinteistöjä. Lii- kekiinteistöjen mukanaolo sopivalla suhteella tehostaa pysäköintipaikkojen käyttöä enti- sestään.

Asukaspysäköinti merkitään asemakaavaan usein LPA-alueina, jotka voi omistaa kaupun- ki tai pysäköintiyhtiö. Oleellista on, että kaupunki ei huolla eikä ylläpidä LPA-alueita. Myös kadunvarsipysäköinti voidaan kaavoittaa asemakaavassa LPA-alueiksi. Pysäköinti voi- daan merkitä asemakaavaan myös asuinrakennusten omille tonteille merkinnällä P.

5.1.3 Omistussuhteet ja hallinnointiin liittyvät järjestelyt

Pysäköintiin käytettävän maan omistussuhteet vaihtelevat ja pysäköinti voi tapahtua talo- yhtiön omilla tonteilla, jolloin autopaikan hinta on usein mukana asunnon hinnassa tai asukkaat vuokraavat autopaikkaa taloyhtiöltä. Kaupunki voi omistaa pysäköintiin käytettä- vän maan ja vuokrata sitä pitkällä vuokra-ajalla ja kohtuullisella vuokralla pysäköintiyhtiölle tai taloyhtiölle. Pysäköintiyhtiö tai huoltoyhtiö voi myös itse omistaa maata. Kun pysäköinti on keskitettyä, kaupunki yleensä omistaa maan ja vuokraa sitä pysäköintiyhtiölle.

Keskitettyä pysäköintiä hallinnoi yleensä alueellinen pysäköintiyhtiö. Pysäköintiyhtiö voi ol- la itsenäinen yritys tai sen voi omistaa kaupunki, taloyhtiöt tai yritykset. Yhtiöllä voi olla samanaikaisesti useita omistajia ja osakkaita. Taloyhtiöt ovat usein pysäköintiyhtiön osak- kaita. Pysäköintiyhtiöt hallinnoivat pysäköinnin lisäksi myös muita kiinteistöjä, kuten ker- hotiloja, päiväkoteja ja urheiluhalleja vuokratonteilla. Kaupunki omistaa tontit ja pysäköin- tiyhtiöt vastaavat kiinteistöjen operoinnista. Pysäköintiyhtiö voi myös olla kiinteistöyhtiön osakkaana.

Pysäköintiyhtiön toiminta voi olla keskitettyä tai ulkoistettua. Ulkoistetussa mallissa pysä- köintiyhtiö on useiden toimijoiden rajapinta, ja palvelut on ostettu ulkopuolelta. Pysäköinti- yhtiö ostaa huoltopalvelut ja tekee sopimukset energiayhtiöiden kanssa ja kaupungin kanssa vuokrasopimukset maasta, sopimukset ovat pysäköintiyhtiön nimissä. Myös yhtiön hallinto ja maksuliikenne voidaan ostaa ulkopuoliselta isännöitsijältä.

5.1.4 Pysäköintiratkaisun peruskuvaus ja paikkojen nimeäminen Paikkojen nimeäminen

Pysäköintipaikat voivat sijaita maanalaisissa tai maanpäällisissä pysäköintilaitoksissa, py- säköintialueilla tai kadun varressa. Pysäköintipaikat voivat olla nimettyjä tai nimeämättö- miä. Kun paikat ovat nimeämättömiä, asukkaat pysäköivät kulloinkin vapaana olevalle paikalle. Myös nimeämättömät paikat voivat olla jaettu taloyhtiökohtaisesti, jolloin asuk- kaat saavat pysäköidä oman taloyhtiön vapaana olevalle paikalle. Pysäköintipaikkojen ni- meämättömyys tehostaa pysäköinnin käyttöastetta perinteisiin nimettyihin paikkoihin ver- rattuna. Pysäköintipaikat voivat olla nimettyjä, kun paikkoja on vähän ja nimeämättömyy- destä ei ole hyötyä. Pysäköintipaikat kannattaa alusta alkaen suunnitella ns. kelluviksi, sil- lä muutos on aina hankalaa toteuttaa jos asukkaat ovat jo tottuneet johonkin muuhun jär- jestykseen. Asukkaille autopaikkojen nimeämättömyys on aluksi ongelma, jos asukkaat ovat tottuneet nimettyihin paikkoihin. Ajan myötä tyytyväisyys järjestelmään kuitenkin kas- vaa. Paikkojen nimeämättömyys on myös edellytys pysäköintipaikkojen vuorokäytölle

Pysäköintiluolat ja -laitokset

Pysäköintiluolia ja -laitoksia kannattaa rakentaa, kun halutaan paljon pysäköintipaikkoja pienelle maa-alueelle ja kun halutaan tarjota korkeaa palvelutasoa. Käyttäjäkunta asettaa vaatimukset pysäköinnille. Pysäköintiluolia voidaan käyttää myös väestönsuojina, jolloin julkinen taho voi osallistua niiden rakennuskustannuksiin. Maan alla, joukkoliikenneyhte- yksien varrella olevaa asukaspysäköintiä voidaan käyttää myös liityntäpysäköintiin. Tällä hetkellä on pulaa lämmitetyistä autohallipaikoista ja tulevaisuudessa laadukkaan pysä- köinnin kysyntä voi kasvaa. Tulevaisuudessa pysäköintilaitoksiin halutaan myös enem- män palveluja, kuten esimerkiksi autonpesua ja -vuokrausta. Jos auton vuokraus ja pysä- köinti yhdistetään samoihin asukaspysäköintitiloihin, ei auton omistaminen ole välttämä- töntä, vaan auton voi vuokrata käyttöönsä halutessaan.

Pysäköintilaitoksissa valvonta on usein toteutettu puomien ja avainkorttien avulla.

Maanalaisessa tai suljetussa pysäköintihallissa tarvitaan koneellista ilmanvaihtoa ja ympä- rivuorokautista valaistusta, jotka nostavat huoltokustannuksia. Siivous täytyy hoitaa harja- koneilla ja kosteilla harjoilla. Maanalaisen pysäköinnin ongelmana ovat usein suotovedet ja kosteuden tiivistyminen luolan seinämiin. Uusissa kohteissa kosteusriskiä voi ennakoi- da muun rakennussuunnittelun yhteydessä tehtyjen maaperätutkimuksien perusteella. Hissit ja ilmastointi vaativat korjaustoimenpiteitä ja nostavat sähkökustannuksia. Paikka- määrältään optimaalinen pysäköintilaitos olisi 400-paikkainen yksikkö. Laitoksen koon ol- lessa yli 500 autopaikkaa, liikennemäärien kasvu edellyttää suurempaa satsausta liiken- nesuunnitteluun ja ylläpitoon. Liikennemäärät hallin sisällä ovat suuremmat ja ajoväylät sekä sisään- ja ulosmenoaukot saattavat ruuhkautua. Suuret liikennemäärät lisäävät myös huollon tarvetta. Toisaalta, alle 400 autopaikan pysäköintilaitoksia ei useinkaan kan- nata rakentaa niiden huonon kustannustehokkuuden vuoksi.

Pysäköintialueet ja kadunvarsipysäköinti

Pysäköintialueita rakennetaan usein liikenteen melualueille ja halvalle tonttimaalle, kun ti- lasta ei ole pulaa. Myös taloyhtiöiden tontilla oleva pysäköinti on yleensä pysäköintialueil- la.

Kadunvarteen sijoitettu pysäköinti voidaan sijoittaa asemakaavassa LPA-alueelle, jolloin taloyhtiöt hoitavat alueen kunnossapidon. Kadunvarteen pysäköintipaikat voidaan raken- taa esimerkiksi kohtisuoraan katua vasten tai kadunsuuntaisesti. Asukkaan näkökulmasta kadunvarressa olevat katua kohtisuoraan vastaan olevat pysäköintipaikat ovat parempia kuin kadunsuuntaiset paikat, sillä jälkimmäiset mielletään ulkopuolisten silmissä yleisiksi paikoiksi. Pysäköintialueilla ja kadunvarressa yleensä osoitetaan asukaspysäköintilupa lii- kennemerkein ilmoittamaan pysäköintioikeudesta. Käytännössä asukkaat pyrkivät myös osoittamaan vuokraamansa paikan varauksen vaihtelevilla merkinnöillä, tarroilla yms.

5.1.5 Huollon ja ylläpidon näkökulmia ja ongelmia

Pysäköintipaikkojen huolto on usein ulkoistettu alueellisille huoltoyhtiöille, mutta taloyhtiöt voivat myös itse hoitaa pysäköintipaikkojen huoltoa ja kunnossapitoa. Taloyhtiöt ovat py- säköintiyhtiön osakkaina halukkaampia kunnossapidon järjestämiseen kuin osakkaina olevat yksittäiset asukkaat.

Yksi ylläpidon ongelma on sopimusmallien puuttuminen. Huoltosopimusmalleja on hyvin vähän ja pysäköinnissä käytetäänkin huoltoyhtiöiden omia sopimuspohjia ja yleisiä isän- nöintisopimuksia. Sopimuksissa jää usein epäselväksi saneeraustöiden rooli. Saneeraus- töihin ei aina löydy määrärahoja eikä vastuuhenkilöitä, sillä töitä ja resurssointia ei usein- kaan ole määritelty kunnolla sopimusmalleissa. Xxxxxxxxx onkin huoltosopimusten kehit- täminen koskemaan erityisesti asukaspysäköintiä. Sopimuksissa on määriteltävä kenen vastuulla huolto- ja saneeraustoimet ovat ja kuka niistä maksaa.

Pysäköintialueiden ylläpitoon kuuluu lumen auraus, lakaisu, valaistus ja korjaustoimet. Pysäköintialueiden huolto on halvempaa kuin pysäköintilaitosten ja -luolien. Suljetussa ti- lassa tarvitaan koneellista ilmanvaihtoa ja kirkkaampaa ja värintoistokyvyltään parempaa valaistusta, mikä toki nostaa huoltokustannuksia. Puhdistus täytyy usein myös suorittaa pienemmillä harjakoneilla ja kosteilla harjoilla, jolloin tarvitaan erikoiskalustoa. Myös hissit, lämmitys- ja ilmanvaihtolaitteet vaativat huoltoa. Mutta myös kadunvarsipysäköinti on voi olla huollon kannalta ongelmallista. Ylläpidon näkökulma on usein ristiriidassa kaupunki- kuvan kanssa, pysäköintipaikkojen sijoittaminen puuriviin on kaupunkikuvallisesti hyvä rat- kaisu, mutta puuvälien kunnossapito on koneellisesti hankalaa. Kadunvarsipysäköinnissä sähkötolpat vaurioituvat usein lumiauroista.

5.1.6 Pysäköintipaikkojen karkaamisen estäminen

Pysäköintipaikkojen karkaaminen on tiedostettu ongelma, mutta kaupungilla ei ole paljoa- kaan keinoja karkailun estämiseen, vaan sopimustekniikka on ratkaisevassa osassa. Py- säköintipaikkoja on vaikea saada takaisin, jos ne ovat joutuneet ulkopuolisten käsiin, paik- kojen karkaamista voidaankin pitää lopullisena. Pysäköintipaikkojen karkaamista voidaan

estää esimerkiksi lisäämällä pysäköintipaikan hinta näkyvästi mukaan asunnon hintaan, jolloin asukas hankkii samalla pysäköintipaikan ja asunnon. Autottomat kotitaloudet voivat tällaisen ratkaisun oloissa hankkia vuokratuloja. Vuokrausoikeutta voidaan rajata saman taloyhtiön tai lähialueen asukkaisiin. Joka tapauksessa asunnon myynnin yhteydessä myös autopaikan omistus siirtyisi uudelle omistajalle jolloin autopaikan käyttö ikään kuin päivittyisi. Ylipäänsä tällainen ratkaisu voi kohdata poliittista vastustusta koska se ottaa autopaikan ikään kuin itsestäänselvyytenä: myös autottomat kotitaloudet joutuvat osallis- tumaan autoilun organisointiin. Se olisi kuitenkin parannus perinteiseen malliin jossa kaik- kien autopaikkojen hinta on upotettu yksilöimättä kaikkien asuntojen hintoihin, jolloin kaikki asukkaat osallistuvat joka tapauksessa autoilun kustannuksiin.

Pysäköintiyhtiöissä tehdään suoraan sopimus loppukäyttäjän kanssa, jolloin pysäköinti- paikka on asukkaan käytössä. Pysäköintipaikan voi omistaa pysäköintiyhtiö tai muu ulko- puolinen toimija, mutta tärkeintä on, että pysäköintipaikka on asukkaan käytössä. Asuk- kaat tai taloyhtiö maksavat pysäköinnin käytöstä suoraan pysäköintiyhtiölle, jos yhtiö omistaa pysäköintipaikat. Taloyhtiöiltä voidaan myös periä kuukausittainen vastike. Ton- tinvuokrausehto ja tontinluovutusehto pakottavat asuinkiinteistöt liittymään pysäköintiyhti- öön. Pysäköintipaikat jaetaan taloyhtiöille, joiden on pakko osallistua sopimukseen. Kiin- teistöyhtiöt ovat pysäköintiyhtiön osakkaita. Osakkuus siirtyy tontin mukana, mikä estää pysäköintipaikkojen karkaamisen ulkopuoliseen käyttöön. Sopimukset tehdään huolella ja hyvin, jolloin taloyhtiön on pakko olla osakkaana pysäköintiyhtiössä

Tekniikka, valvonta, puomit ja nostolaitteet estävät pysäköintilaitoksen väärinkäytöksiä. Pysäköintilaitoksiin pääsee yleensä kulkukorteilla ja pysäköintialueilla ja kadunvarressa autoon laitetaan näkyvälle paikalle asukaspysäköintilupa. Kaupungin pysäköinninvalvonta valvoo usein ulkoalueiden käyttöä ja pysäköintiyhtiöt pysäköintilaitoksia. Asukaspysäköin- tipaikat ja mahdollinen vuoropysäköinti on merkittävä selkeästi liikennemerkein.

5.1.7 Pysäköintilaitosten yhteis- ja muu käyttö

Pysäköintiratkaisu, asemakaava, toimintojen sijoittelu ja pysäköintipaikkojen nimeämispe- riaatteet vaikuttavat pysäköintitilojen muuhun käyttöön. Pysäköintiluolia voidaan käyttää väestönsuojina, jolloin luolien tulee olla lämmitettyjä (julkishallinnon näkökulmasta tällaiset tilat ovat luonnollisesti ensisijaisesti väestönsuojia: ne vain ovat kriisittömänä aikana no- peasti poistettavassa väliaikaiskäytössä). Lämmitys, valaistus ja kunnossapito nostavat pysäköintiluolien ylläpitokustannuksia. Tapauskohtaisesti voidaan harkita pysäköintiluolan laajentamista vapaa-ajankäyttöön, samaan luolaan voidaan louhia tilat esimerkiksi urhei- luhallille. Kaavoituksella vaikutetaan eri toimintojen sijoitteluun. Jos asutus ja yritykset si- jaitsevat samalla alueella, voi pysäköinnin vuorokäyttö olla mahdollista. Vuorokäytön edel- lytyksenä on, että pysäköintipaikat ovat nimeämättömiä, jolloin työntekijät ja asukkaat voi- vat käyttää samoja pysäköintipaikkoja eri vuorokaudenaikoina. Jos toiminnot sijaitsevat lähellä, voidaan asukaspysäköintipaikkoja käyttää myös lyhytaikaiseen pysäköintiin. Lä- hellä joukkoliikenneyhteyksiä sijaitsevia asiointi- tai asukaspysäköintipaikkoja voidaan käyttää myös liityntäpysäköintipaikkoina.

Esimerkki: Länsi-Pasilassa on toimintaperiaatteena on pysäköinnin vuorokäyttö. Asukas- pysäköinti sitoo 1 700 autopaikasta 1 000 paikkaa, joista asukaspysäköinti luovuttaa päi- vällä vuorokäyttöön noin 700 autopaikkaa. 20-30 prosenttia asukkaiden autopaikoista on käytössä päivällä. Pääosin asukkaiden paikat ovat päivällä liiketilojen ja lyhytaikaisen py- säköinnin käytössä. Käyttäjiä 1 700 autopaikalla on noin 2 300-2 500 vuorokaudessa. Käyttöaste on noin 75 prosenttia, ja korkeimmillaan se on arkisin lounasaikaan. Vuoro-

käyttö vaatii asuintaloja ja liiketaloja. Käyttöprofiili on vuosien kuluessa pysynyt käytän- nössä samana, vaikka työaikojen liukumat ovat lisääntyneet. Liiketilat tehostaisivat pysä- köintiä Pasilassa, sillä käyttöaste on alhaisimmillaan lauantaisin, jolloin perinteisesti liiketi- lojen pysäköinti on korkeimmillaan. Paikkojen vuorokäyttö on osoittautunut mahdolliseksi kun etäisyys pysäköintipaikalle on enintään 250 m.

5.2 Asukaspysäköinnin organisaatiomalleja

5.2.1 Malli 1. Ulkoistettu pysäköintiyhtiö

Alueellinen huoltoyhtiö

Huoltaa ja ylläpitää pysäköintialueita

P

Alueellinen

Kaupunki

Omistaa maat ja vuokraa maata P-yhtiölle Kaavoittaa

Kaupungin pysäköinninvalvonta

Omistaa maat ja vuokraa maata P-yhtiölle Kaavoittaa

Kaupungin pysäköinninvalvonta

€

Ulkopuolinen Isännöintitoimisto

Hoitaa pysäköintiyhtiön rahaliikennettä

huoltoyhtiö

Huoltaa ja ylläpitää pysäköintialueita €

Pysäköintiyhtiö

Vuokraa maata pysäköintiin Rakentaa ja hallinnoi Vuokraa pysäköintipaikkoja taloyhtiöille

Ostaa huoltopalvelut ja tekee energiasopimukset

€

Vuokraa maata pysäköintiin Rakentaa ja hallinnoi Vuokraa pysäköintipaikkoja taloyhtiöille

Ostaa huoltopalvelut ja tekee energiasopimukset

€

Taloyhtiö

Pakko lunastaa tietty määrä autopaikkoja pysäköintiyhtiöltä

sukas

Taloyhtiö

Pakko lunastaa tietty määrä autopaikkoja pysäköintiyhtiöltä

sukas

Taloyhtiö

Pakko lunastaa tietty määrä autopaikkoja pysäköintiyhtiöltä

Tekee pysäköintisopimuksen oman taloyhtiön kanssa Asiakaspalaute oman taloyhtiön kautta

Asukas

Tekee pysäköintisopimuksen

oman taloyhtiön kanssa €

Asiakaspalaute oman

taloyhtiön kautta

Maksuliikenne Huolto Valvonta Kaavoitus Vuokraus Rakentaminen Pysäköinti Asiakaspalaute Vaihteleva rooli

Kuva 11. Pysäköintiyhtiö, jonka toiminnot on pääosin ulkoistettu

Mallissa 1. kaupunki omistaa pysäköintiin käytettävän maan ja vuokraa sitä pysäköintiyh- tiölle, kaupunki myös kaavoittaa pysäköintiä ja valvoo asukaspysäköintitunnuksen käyttöä pysäköintialeilla. Kaupunki omistaa pysäköintiyhtiön tai on yhtiön osakkaana ja valvoo yh- tiön toimintaa. Pysäköintilaitoksissa pysäköintiyhtiö valvoo pysäköinnin väärinkäyttöä muun muassa puomien avulla. Pysäköintiyhtiö vuokraa kaupungilta maata pitkällä vuokra- ajalla ja kohtuullisella vuokralla. Yhtiö rakentaa ja hallinnoi pysäköintiä ja vuokraa pysä- köintipaikkoja taloyhtiöille, joiden on pakko lunastaa tietty määrä autopaikkoja pysäköinti- yhtiöltä. Pysäköintiyhtiöt hallinnoivat usein pysäköintialueita ja -laitoksia. Pysäköinti on

keskitetty pysäköintilaitoksiin. Pysäköintialueet on merkitty asemakaavaan LPA-alueina. Pysäköintiyhtiö tekee energiasopimukset ja ostaa huoltopalvelut huoltoyhtiöltä. Ulkopuoli- nen isännöintitoimisto hoitaa kaiken pysäköintiyhtiön rahaliikenteen ja isännöinnin. Asuk- kaat käyttävät asukaspysäköintipaikkoja ja tekevät pysäköintisopimuksen omassa taloyh- tiössä. Myös asiakaspalaute pysäköintiyhtiölle kulkee taloyhtiöiden kautta. Taloyhtiöt ovat osakkaina pysäköintiyhtiössä.

Järjestelmän hyviä puolia ovat kevyt hallinto ja pysäköinnin tehokas käyttö. Pysäköintipai- kat ovat yleensä nimeämättömiä, jolloin käyttöaste tehostuu ja vuorokäyttö on mahdollista. Huonoina puolina voidaan pitää epämääräistä imagoa ja kaupungille kohdistuvia ristiriitai- sia toiveita. Kaupungin roolina on pysäköintiyhtiön toiminnan ja väärinkäytön valvonta, asemakaavoitus ja maanomistus sekä maan vuokraus pysäköintiyhtiölle.

Pysäköintiyhtiön on aina valvottava ulkoistettua työtä. Asiakaspalaute asukkaalta pysä- köintiyhtiölle kulkee taloyhtiön kautta, jolloin asukkaan on vaikeampi tuoda esiin omia mie- lipiteitään. Esimerkkikohteista mallin 1. mukaan toimivat Leppävaaran Pysäköinti Oy ja Ruoholahden Pysäköinti Oy.

Pysäköintiyhtiö

Vuokraa maata pysäköintiin Omistaa itse maata Rakentaa ja hallinnoi Valvoo paikkojen käyttöä Vuokraa pysäköintipaikkoja asukkaille

Ostaa huoltopalvelut ja tekee energiasopimukset Asiakaspalautejärjestelmä

Alueellinen huoltoyhtiö

Huoltaa ja ylläpitää pysäköintialueita

Kaupunki

Omistaa ja vuokraa maata P-yhtiölle Kaavoittaa

Kaupungin pysäköinninvalvonta

P

5.2.2 Malli 2. Pysäköintiyhtiö

Kaupunki

Omistaa ja vuokraa maata P-yhtiölle Kaavoittaa

Kaupungin pysäköinninvalvonta

Alueellinen huoltoyhtiö

Huoltaa ja ylläpitää pysäköintialueita

€

Pysäköintiyhtiö

Vuokraa maata pysäköintiin Omistaa itse maata Rakentaa ja hallinnoi Valvoo paikkojen käyttöä Vuokraa pysäköintipaikkoja asukkaille

Ostaa huoltopalvelut ja tekee energiasopimukset Asiakaspalautejärjestelmä

Maksuliikenne Huolto Valvonta Kaavoitus Vuokraus Rakentaminen Pysäköinti Asiakaspalaute

Vaihteleva rooli

€

Taloyhtiö

Pakko lunastaa tietty määrä autopaikkoja pysäköintiyhtiöltä

Asukas

Tekee pysäköintisopimuksen suoraan pysäköintiyhtiön kanssa ja maksaa pysäköinnistä pysäköintiyhtiölle

Asiakaspalaute pysäköintiyhtiölle

P

Asukas

Tekee pysäköintisopimuksen suoraan pysäköintiyhtiön kanssa ja maksaa pysäköinnistä pysäköintiyhtiölle

Asiakaspalaute pysäköintiyhtiölle

Kuva 12. Pysäköintiyhtiö, jonka toiminnot on keskitetty

Mallissa 2. kaupunki omistaa osan pysäköintiin käytettävästä maasta ja vuokraa sitä py- säköintiyhtiölle pitkällä vuokra-ajalla ja kohtuullisella vuokralla. Kaupunki voi omistaa py- säköintiyhtiön tai olla yhtiön osakkaana. Pysäköintiyhtiö omistaa maata myös itse. Kau- punki kaavoittaa pysäköintiä ja valvoo asukaspysäköintitunnuksen käyttöä pysäköintialu- eilla ja kadunvarressa. Pysäköintiyhtiö rakentaa ja hallinnoi pysäköintiä, valvoo paikkojen käyttöä ja vuokraa paikkoja suoraan asukkaille. Yhtiö tekee myös energiasopimukset ja ostaa huoltopalvelut huoltoyhtiöltä. Pysäköintiyhtiöt hallinnoivat usein pysäköintialueita ja - laitoksia. Pysäköinti on keskitetty pysäköintilaitoksiin. Pysäköintialueet on merkitty kaa- vaan LPA-alueina. Sopimukset tehdään suoraan asukkaiden kanssa ja taloyhtiöiden on pakko lunastaa tietty määrä autopaikkoja pysäköintiyhtiöltä.

Keskitetyllä pysäköintiyhtiöllä on vahva asiakaspalautejärjestelmä, sillä asukkaat voivat antaa palautetta suoraan pysäköintiyhtiölle. Mallissa on selkeä vastuunjako. Paikat ovat usein nimeämättömiä, jolloin käyttöaste on tehokkaampi ja vuorokäyttö on mahdollista. Kaupungin rooli on pysäköinninvalvonnassa ja kaavoituksessa. Järjestelmän huonona puolena voidaan pitää julkisen pysäköinninvalvonnan heikkoa roolia. Kun sopimukset teh- dään erikseen kaikkien asukkaiden kanssa, tarvitaan paljon sopimuksia. Esimerkkikoh- teista mallin 2. mukaan toimivat Länsi-Pasilan Autopaikat Oy ja Tampereen Pysäköintitalo Oy.

P

5.2.3 Malli 3. Huoltoyhtiö

Kaupunki

Omistaa ja vuokraa maata huoltoyhtiölle Kaavoittaa

Kaupungin pysäköinninvalvonta

€

Alueellinen huoltoyhtiö

Omistaa maata ja vuokraa kaupungilta Vuokraa pysäköintipaikkoja asukkaille Rakentaa ja hallinnoi pysäköintiä Huoltaa ja ylläpitää pysäköintialueita Valvoo maksullisten paikkojen käyttöä Asiakaspalautejärjestelmä

€

Asukas

Tekee pysäköintisopimuksen suoraan huoltoyhtiön

kanssa ja maksaa pysäköinnistä huoltoyhtiölle

Asiakaspalaute huoltoyhtiölle

Taloyhtiö

Pakko lunastaa tietty määrä autopaikkoja huoltoyhtiöltä

P

Kuva 13. Alueellinen huoltoyhtiö hallinnoi pysäköintiä

Maksuliikenne Huolto Valvonta Kaavoitus Vuokraus Rakentaminen Pysäköinti Asiakaspalaute Vaihteleva rooli

Mallissa 3. kaikki toiminnot on keskitetty vahvalle alueelliselle huoltoyhtiölle, jonka omistus jakautuu ulkopuolisen toimijan ja alueen taloyhtiöiden kesken. Malli on vanha, eikä välttä- mättä toimisi nykyaikana. Kaupunki omistaa osan maasta ja vuokraa sitä huoltoyhtiölle. Huoltoyhtiö omistaa myös itse maata ja rakentaa ja hallinnoi pysäköintiä. Huoltoyhtiö huol- taa ja ylläpitää pysäköintialueita itse, myös alueen yksittäiset pysäköintiyhtiöt ostavat huol- topalvelut huoltoyhtiöltä. Alueellinen huoltoyhtiö hallinnoi pääasiassa pysäköintialueita, jot- ka on merkitty kaavaan LPA-alueina. Pysäköintilaitokset ovat usein omia yhtiöitään, joissa huoltoyhtiö on pääosakkaana. Huoltoyhtiö valvoo itse maksullisten paikkojen käyttöä. So- pimukset tehdään suoraan asukkaiden kanssa ja taloyhtiöiden on pakko lunastaa tietty määrä autopaikkoja huoltoyhtiöltä. Asukkaat antavat asiakaspalautetta suoraan huoltoyh- tiölle.

Järjestelmän hyviä puolia ovat selkeä vastuunjako ja huoltoyhtiön läheinen imago, asuk- kaan on helppo lähestyä tuttua huoltoyhtiötä. Alueellinen huoltoyhtiö tuntee hyvin alueen olosuhteet. Huoltoyhtiö tekee itse lähes kaiken pysäköintiin liittyvän työn, ja omaa työtä on helpompi valvoa kuin ulkoistettua työtä. Ongelmia aiheuttavat usein taloyhtiöiden kanssa tehdyt puutteelliset huoltosopimukset, joissa muun muassa saneerausten kustannukset ja toteuttamisvastuut saattavat aiheuttaa epäselvyyksiä. Pysäköintipaikat ovat yleensä ni- mettyjä, mikä heikentää käyttöastetta, eikä tarjoa mahdollisuutta vuorokäytölle. Myös vie- raspysäköinti aiheuttaa ongelmia, jos sille ei olla varattu riittävästi tilaa. Kaupungin roolina on vain kaavoitus. Mallin 3. mukaan toimii Olarin Huolto.

5.2.4 Malli 4. Taloyhtiö

Kaupunki

Kaavoittaa Kaupungin pysäköinninvalvonta Saattaa omistaa osan maasta

Asiakaspalaute kaupungille

Kaupunki

Kaavoittaa Kaupungin pysäköinninvalvonta Saattaa omistaa osan maasta

Asiakaspalaute kaupungille

€

Taloyhtiö

Pysäköinti pääosin taloyhtiöiden omilla tonteilla, osa maasta voi olla vuokrattua Rakentaa ja hallinnoi pysäköintiä Huoltaa ja ylläpitää pysäköintiä itse Vuokraa pysäköintipaikkoja asukkaille, paikat on jaettu taloyhtiökohtaisesti äättää paikkojen hinnoittelusta ja nimeämisestä

P

Maksuliikenne Huolto Valvonta Kaavoitus Vuokraus Rakentaminen Pysäköinti Asiakaspalaute Vaihteleva rooli

Taloyhtiö

Asukas

Pysäköinti pääosin taloyhtiöiden omilla tonteilla, osa maasta voi olla vuokrattua Rakentaa ja hallinnoi pysäköintiä Huoltaa ja ylläpitää pysäköintiä itse Vuokraa pysäköintipaikkoja asukkaille, paikat on jaettu taloyhtiökohtaisesti Päättää paikkojen hinnoittelusta ja nimeämisestä

€

Tekee pysäköintisopimuksen oman taloyhtiön kanssa Asiakaspalaute suoraan kaupungille

Asukas

Tekee pysäköintisopimuksen oman taloyhtiön kanssa Asiakaspalaute suoraan kaupungille

Kuva 14. Taloyhtiöt hallinnoivat pysäköintiä

Mallissa 4. taloyhtiöt huoltavat ja hallinnoivat pysäköintiä itse. Kaupunki kaavoittaa pysä- köintiä ja valvoo pysäköinnin väärinkäyttöä pysäköintialueilla ja kadunvarressa. Kaupunki saattaa myös omistaa osan pysäköintiin käytettävästä maasta ja vuokrata sitä taloyhtiöille, pääosin pysäköinti tapahtuu kuitenkin taloyhtiöiden omilla tonteilla. Taloyhtiöt vastaavat pysäköinnin rakentamisesta ja hallinnoinnista ja vuokraavat pysäköintipaikkoja asukkaille. Taloyhtiöt päättävät pysäköintipaikkojen nimeämisestä ja hinnoittelusta. Taloyhtiöt huolta- vat pysäköintipaikkoja itse. Asukkaat maksavat pysäköinnistä taloyhtiölle ja antavat asia- kaspalautetta kaupungille, jonka toimivalta on kuitenkin tässä tapauksessa hyvin pieni.

Pysäköintipaikat sijaitsevat pysäköintialueilla tai kadunvarressa, paikat ovat yleensä ni- mettyjä ja käyttöaste on tehoton. Vieraspysäköinti on ongelma, sillä asukkaat käyttävät vieraspysäköintipaikkoja itse. Järjestelmän hyvänä puolena on asukaslähtöisyys ja toi- minnan itsenäisyys. Kunnossapidon laatu on kuitenkin vaihtelevaa, sillä taloyhtiöt hoitavat vain oman pysäköintialueensa kunnossapitoa. Esimerkkikohteista Kartanonkoskella pysä- köinti on järjestetty mallin 4. mukaan.

5.2.5 Asukas-, työ-, asiointi- ja liityntäpysäköinnin yhteensovittaminen

Alla olevassa kuvassa on eritelty pysäköinnin neljän päätyypin tärkeimpiä tekijöitä vuoro- käytön kannalta.

Asiointi

•Lähellä palveluja

•Ruokakaupat!

•Lauantait

Työpysäköinti

•Kysyntä arkisin työaikaan

•Lähellä työpaikkoja

•Pidemmät etäisyydet kuin asukaspysäköinnissä

Asukaspysäköinti

Liityntäpysäköinti

•Yleensä päivisin

•Edellyttää hyviä oliikenneyhteyksiä

joukk

•Suurin kysyntä työajan ulkopuolella

•Lähellä asuntoja

•Nimeämättömät paikat

•Oletuksena, että asukkaat menevät autolla töihin

VUORO- •Vieraspysäköinti

KÄYTTÖ

•Kysyntä suurinta lounasaikaan

•Nimeämättömät paikat

Kuva 15. Pysäköinnin vuorokäyttö

5.3 Vahvan pysäköintitahon ideaalimalli - lähtökohtia

Pysäköintiä pidetään yleensä kalliina ja kiusallisena kysymyksenä. Muutamassa vuosi- kymmenessä auton sosiaalinen rooli suomalaisessakin kaupungissa on muuttunut mo- dernisoituvan maailman ja nousevan elintason symbolista välttämättömäksi kulkuneuvok- si. Kun menneiden aikojen sädekehä auton ympärillä on väljähtynyt, suurten kaupunki- keskustojen yleisten pysäköintilaitosten lisäksi ei ole ollut suurta kilpailua siitä kuka ottaisi pysäköintiasiat hoitoonsa. Sen vuoksi vastuu pysäköintipaikkojen suunnittelusta, raken- tamisesta, ylläpidosta, korjaamisesta ja saneerauksesta on hajautunut monelle toimijalle, jonnekin omistajan, vuokralaisen, rakennuttajan, huoltoyhtiön ja isännöintitoimiston väli- maastoon. Saneerauksiin ei välttämättä ole varauduttu sopimuksissa eikä resurssoinnis- sa.

Myös julkisen ja yksityisen tahon valta-, vastuu- ja työnjakokysymykset näyttävät olevan vaihtelevalla kannalla. Yksityinen taho pyrkii ymmärrettävästi antamaan suunnittelu- ja in- vestointivastuuta kaupungille varsinkin hankkeiden alkuvaiheessa, mutta toiminnan vakiin- tuessa kaupungin omistusosuus saattaa alkaa näyttää ongelmalliselta. Kaupungilla, asuk- kailla ja pysäköintiä operoivilla tahoilla (esimerkiksi pysäköintiyhtiö, huoltoyhtiö, isännöinti- toimisto) voi olla erilaisia intressejä. Asukkaille julkinen omistus voi tuoda turvallisuuden- tunnetta jatkuvuudesta ja edullisesta kustannustasosta, kun taas kehitysorientoituneelle pysäköinti- tai huoltoyhtiölle kaupunki voi näyttäytyä dynaamisen kehitystyön jarruna.

Asukaspysäköinnin kustannukset on perinteisesti pidetty sangen läpinäkymättöminä sijoit- tamalla osa hinnasta asuntojen hintaan, osa kaupungin erittäin voimakkaasti subventoi- maan maanvuokraan, ja pieni osa asukkaan tai taloyhtiön erikseen maksamaan vuokraan. Todennäköisesti asukaspysäköinnille ei edes ole laskettu todellista erillishintaa, vaan se on upotettu rakentamisen ja ylläpidon kokonaiskustannuksiin. Xxxxxxxx on ollut ideologinen näkemys että toisin kuin asuntojen tuottaminen, asukaspysäköinnin toteuttaminen ei saa olla tuottavaa liiketoimintaa. Asukkaan näkökulmasta pysäköintipaikka on ollut jonkinlai- nen asuntoon liittyvä luontaisetu ja isännöitsijän, huoltoyhtiön ja taloyhtiön näkökulmasta resursseja syövä ja tilaa vievä oheistoiminto. Julkinen pysäköinninvalvonta on keskittänyt voimansa kaupunkikeskustoihin ja suuriin yksittäisiin tapahtumiin. Tonttien pysäköinnin- valvonta on usein rajattu proaktiivisen valvonnan ulkopuolelle, lähinnä taloyhtiöiden teke- mien ajoneuvojen siirtopyyntöjen varaan.

Seurauksena edellä kuvatusta ajatusmaailmasta ja pysäköinnin yleisestä arvostuksesta ovat olleet sangen vaihtelevat sopimuskäytännöt, moninaiset organisaatiomallit ja monesti vaatimaton käytön ohjauksen ja ylläpidon taso, puhumattakaan miellyttävistä interiööreis- tä. Osin tästä syystä, vaikka toki pääosin johtuen julkisen pysäköinninvalvonnan organi- saatio- ja toimintaperiaatteista, yksityiset pysäköinninvalvojat ovat kyenneet helposti hankkimaan huomattavan jalansijan kiinteistöjen pysäköinninvalvonnassa. Näin vaikka niiden laillinen asema onkin vielä oikeuskeskustelun alainen asia.

5.4 Vahva kaupunkisuunnittelu ja ”Marja-Vantaan Pysäköinti Oy”

Jotta edellä kuvattu hajaannuksen tila ei toteutuisi Marja-Vantaan keskustassa, kannattaa pyrkiä toteuttamaan yksi vahva, kaupungin omistama mutta ulkoiselta brändiltään kaupal- linen ”Marja-Vantaan Pysäköinti Oy” (MVP). MVP:lle sitoutettaisiin kaupungin kaupunki- suunnittelun ja kiinteistönhallinnan piiristä kevyt aloitusorganisaatio (”MVP-projekti”), joka

osallistuisi Marja-Vantaan suunnitteluun, viimeistään hankkeistus- ja rakennussuunnittelu- vaiheessa. Projektimuotoisen aloituskokoonpano luovuttaisi vastuun rakennusvaiheen jäl- keen joko erikseen palkatulle tai ostopalveluna hankittavalle toimitusjohtajalle. Tehtävään sitoutettu toimitusjohtaja olisi parempi vaihtoehto, sillä MVP:n johdon tulisi olla pysäköin- tiin erikoistunut henkilö, jolle MVP ja alueen pysäköinti on dynaamisen kehitysintressin kohde, ei pelkkää rutiinimaista kiinteistönhallintaa muiden joukossa. Ostopalvelujohtajan tapauksessa tulisi korostetusti huolehtia MVP:n yhtenäisen ja näkyvän brändin ylläpidos- ta. Kaupungin omistusosuus voi hiukan laskea kun toiminta vakiintuu ja kiinteistöt tulevat osa-omistajiksi, mutta kaupungilla tulee silti säilyä määräysvalta yhtiössä. Nykyisiä jul- kisomisteisia pysäköintioperaattoreita ajatellen MVP voisi olla eräänlainen Tampereen P- talo Oy:n (nyk. Finnpark Oy) dynaamisuuden, resurssien ja brändin ja Länsi-Pasilan Auto- paikat Oy:n alueellisen, suunnitelmallisen ja kaupunkisuunnitteluavusteisen vuoro- pysäköinnin toteuttamisen yhdistelmä.

MVP ostaisi kaupungilta (huom.) lähes markkinahintaan pysäköintiin käytettävän maa- alan ja kiinteistöt, mikä olisi perusteena ylipäänsä kustannustietoiselle ja markkinahintai- selle pysäköinnille alueella. Toinen mahdollisuus olisi, että normaaliin tapaan voimakkaas- ti subventoidun maanhinnan ja markkinahinnan erotus jäisi MVP:n toimintapääomaksi. Kaupunkisuunnittelu ja MVP toimisivat (asema)kaavoitus- ja rakennussuunnitteluvaihees- sa läheisessä yhteistyössä, jotta pysäköinnin vuorokäyttömahdollisuudet tulisivat hyödyn- nettyä ainakin joukkoliikenteen, palvelujen ja pysäköinnin fyysisissä yhtymäkohdissa. Ihanteellista olisi yhdistää suuren joukkoliikenneaseman1, suuren kauppakeskuksen tai ainakin suuren (myymäläpinta-ala > 2000 m2) päivittäistavarakaupan ja työpaikka- pysäköinnin tarpeita keskitettyyn, korkealuokkaiseen pysäköintilaitokseen. Vuorokäytön kustannushyöty siirrettäisiin pääasiassa käyttäjille ja kiinteistöille. Asemakaavoituksessa myös huomioitaisiin joustavasti autopaikkojen määrä suhteessa kiinteistöjen kerrosne- liömetreihin, niin että eri puolilla aluetta voitaisiin noudattaa erilaisia suhdelukuja. Pysä- köintilaitokset rakennettaisiin kuitenkin mahdollisimman valmiiksi kerralla. Kaavoittaja ja XXX toimisivat myös yhteistyössä kilpailutuksen voittaneiden rakennusliikkeiden kanssa, niin että rakennuskohteiden hankkeistamisessa (vrt. Leinelä) oltaisiin tietoisia tulevista py- säköintiratkaisuista.

Yleisperiaatteena olisi, että missä pysäköintipaikkoja on tarjolla, ne ovat katuverkon ja pai- kalliselta opastukseltaan, palvelutasoltaan (puomit, rekisterikilventunnistuskamerat, auto- paikkasensorit, dynaamiset tilatiedot, laadukkaat interiöörit (valaistus, värit, pintamateriaa- lit) ja rakennuksen näyttävä ulkoasu) ja ylläpidoltaan korkealuokkaisia, aika ajoin sanee- rattuja pysäköintilaitoksia ja pysäköintialueita, joita valvotaan näkyvästi ja aktiivisesti. Vuoden 2009 aikana selvinnee kannattaako pysäköinninvalvonnan olla julkisesti vai yksi- tyisesti toteutettua.

Pysäköinnin maksu- ja opastusjärjestelmät olisivat yhdenmukaisuuden ja käytönopettelun vuoksi kaikki samalta laitetoimittajalta, mutta vähintäänkin saneerauksien yhteydessä ne kilpailutettaisiin aina uudestaan.

Lyhytaikaista, palvelujen yhteydessä olevaa asiointipysäköintiä lukuun ottamatta pysä- köinti olisi aina maksullista, mistä myös tiedotettaisiin näkyvästi. Missä puolestaan pysä- köintiä ei olisi tarjolla, se olisi katurakenteiden ja korkealuokkaisten kadunkalusteiden avulla tehty mahdottomaksi. Rakentamattomilla kaupungin omistamilla tonteilla pysäköin-

1 Mahdollisuuksia tähän tulisi vielä tutkia: voisiko Kivistön asema ja kauppakeskuksen etäisyys olla pienempi tai voisi- vatko ne sijaita matkakeskustyyppisesti (vrt. Helsingin Kamppi) päällekkäin.

tiä ei sallittaisi lainkaan tai niihin rakennettaisiin väliaikainen maksullinen pysäköintikenttä. Tämä varmistettaisiin kadunkalustein ja aktiivisen pysäköinninvalvonnan avulla.

MVP olisi alueella tunnettu brändi jolla on näkyvä ja asiantunteva asiakaspalvelu- ja puhe- linpalvelupiste sekä jatkuvasti ylläpidetyt www-sivut. Koska Marja-Vantaan on tarkoitus ol- la leimallisesti joukkoliikennekaupunki, MVP voisi mahdollisesti myös tukea HKL/YTV:n tu- levaisuudessa toteuttamaa liikkumisen ohjausta. MVP hoitaisi paitsi asukas-, myös ka- dunvarsi- (ml. LPA-alueet), asiointi- ja liityntäpysäköintiä sekä autoille että polku- ja moot- toripyörille. Erityisesti MVP operoisi keskitettyjä, useamman sadan autopaikan pysäköinti- laitoksia joita käyttävät useamman taloyhtiön asukkaat, sekä mahdollisia liityntäpysäköinti- laitoksia varsinkin jos ne ovat samassa yhteydessä kuin asukaspysäköinti. Myös vieras- pysäköinti tulisi sijoittaa keskitettyihin pysäköintilaitoksiin. Tätä varten katuverkolla tulisi ol- la kattavat vieraspysäköintiopasteet, minkä lisäksi asiasta tiedotettaisiin uusia asukkaita mm. postitse ja internet-sivuilla.

Fyysisen rakennuskannan salliessa pysäköinti voisi olla edullisempaa kauempana asuin- rakennuksista ja kalliimpaa lähellä asuntoa. Tonteilla ei olisi kuin lyhytaikaista saattolii- kennepysäköintiä, jota valvottaisiin aktiivisesti. Tonttipysäköinti voisi myös olla maksullis- ta, hyvin korkealla tariffilla esimerkiksi ensimmäisen vartin kuluttua tms., mikä ohjaisi tont- tipysäköinnin käyttöä yksinomaan lyhytaikaiseen saatto- ja lastaus/purkupysäköintiin.

Alueen kaikkien taloyhtiöiden ja muiden pysäköintiä tarvitsevien kiinteistöjen tulisi olla MVP:n osakkaita. MVP toimisi luonnollisesti myös pysäköinnin isännöijänä: tekisi asukas- pysäköintisopimukset suoraan asukkaiden ja muiden käyttäjien kanssa ja laskuttaisi ja pe- risi maksamattomat laskut. Juuri tämä arkinen asiakasrajapinta on tärkeä yhtenäisen brändin ylläpidon kannalta. Kiinteistöjen toteutunutta ja näköpiirissä olevaa autopaikkatar- vetta seurattaisiin jatkuvasti ja siitä neuvoteltaisiin osakaskiinteistöjen kesken vuosittain, mutta mitään pakollisia autopaikka-kiintiötä tms. taloyhtiöillä ei olisi.

MVP ulkoistaisi tai alihankkisi toimintojaan mahdollisimman vähän. Lähinnä pysäköintitilo- jen siivous ja vähäiset korjaus- ja ylläpitotehtävät tai poikkeuksellisen vaativat korjausteh- tävät sekä esimerkiksi tietojärjestelmien päivitys ja ylläpito voisivat olla ulkoistettuja tai ali- hankittuja. Mikäli toimitusjohtajan ym. operatiivisen johdon tehtävät päätettäisiin ulkoistaa, se tulisi tehdä vain toiminnan alkuvaiheessa. MVP:llä olisi joka tapauksessa vähintään yk- si täysipäiväinen tietojärjestelmäasiantuntija, joka ylläpitää www-sivuja ja kehittää dynaa- mista pysäköinnin opastusta. Alihankkijoilta yms. ulkoisilta toimijoilta voitaisiin kuitenkin vaatia toimimista MVP:n asiakaspalautteen ja ulkoisten bränditunnusten piirissä (ajoneu- vojen, työkoneiden, laitteiden ja yleisölle näkyvien työntekijöiden ulkoasu jne.).

5.5 Asukaspysäköinnin ongelmia ja ratkaisuja

5.5.1 Vieraspysäköinti

Monessa esimerkkikohteessa ongelmana olivat vieraspysäköintipaikkojen riittämättömyys. Vieraspysäköintinormi on monella alueella 1 autopaikka/ 1 000 k-m2. Asukaspysäköin- tinormi vaihtelee alueittain. Jos asukkaille on liian vähän pysäköintipaikkoja, he ottavat vieraspaikat omaan käyttöönsä. Jos asukkailla on nimetyt paikat kauempana ja vieras- pysäköintipaikat sijaitsevat kadun varressa asunnon vieressä, saattavat asukkaat pysä- köidä mielellään vieraspysäköintipaikoille. Tällöin asukkaiden nimetyt paikat ovat tyhjillään ja asukkaat tulevat varanneeksi samanaikaisesti kaksi paikkaa. Jos pysäköintipaikkoja on suunnilleen asuntojen lukumäärä, asukkaat saatavat käyttää vieraspaikkoja kakkosauto- jen pysäköintipaikkoina. Vieraspaikoilla pysäköintiaikaa voi olla rajoitettu ja se koetaan ongelmaksi, sillä samalla vierailuaikaa on rajoitettu. Vieraat saattavat kokea erikoiseksi,

jos sekä asukaspaikat että vieraspaikat sijaitsevat pysäköintilaitoksessa. Tämäkin on kui- tenkin ratkaistavissa riittävällä tiedottamisella ja opastuksella.

Paikkojen nimeämättömyys mahdollistaa pysäköintipaikkojen tehokkaamman käytön ja samalla vieraspaikat jäävät tyhjilleen. Jos pysäköintiaikaa vieraspaikoilla on rajoitettu, tuli- si ajan olla riittävän pitkä pidempäänkin vierailuun ja mahdollistaa pysäköinti yön yli. Vie- raspysäköinti voi olla maksullista, jotta asukkaat eivät ottaisi vieraspaikkoja käyttöönsä. Vieraspysäköinnin erottaminen puomeilla estää vieraspysäköinnin väärinkäyttöä.

5.5.2 Huoltosopimusmallit

Tällä hetkellä ei ole olemassa yhteisiä sopimusmalleja, jotka koskevat pysäköintialueiden huoltoa ja kunnossapitoa. Erityispuute ovat saneeraustoimet, jotka jäävät usein nykyisten sopimusten ulkopuolelle, jos saneerausten kustannus- ja toteutusvastuut ovat epäselviä. Isännöintisopimus velvoittaa pysäköintiyhtiön hoitamaan pysäköintiä, mutta käytössä on vain yleisiä sopimusmalleja, jotka eivät ole erikseen pysäköintiä varten laadittuja. Isän- nöintisopimuksessa käy ilmi ainakin sopimuksen kohde, tilaaja, osoite, yhteyshenkilö, isännöitsijä, mahdolliset alihankkijat, isännöintitehtävät ja korvaukset. Samoja sopimus- malleja käytetään kaikissa isännöintisopimuksissa. Kaupungilla on käytössä myös yleis- sopimuksia, jotka koskevat kaupungilta vuokrattua maata.

Tulevaisuudessa haasteena on kehittää yhtenäisiä pysäköintiä koskevia huoltosopimuk- sia. Yhtenäiset sopimukset selkeyttävät huoltotoimintaa ja helpottavat huoltoyhtiöiden kil- pailutusta. Kattavassa huoltosopimuksessa on myös selkeästi määriteltävä kenen vastuul- la saneeraukset ovat ja kuka niistä maksaa.

5.5.3 Rakennussuunnittelun hankkeistaminen

Rakennusliikkeet rakentavat asuntoja ja määrittelevät niiden huone- ja neliömäärän mark- kinanäkymien perusteella. Asuntojen lukumäärä kiinteistössä vaikuttaa osaltaan autopaik- kojen määrän tarpeeseen. Sen vuoksi kaavoittajan olisi syytä pyrkiä vaikuttamaan raken- nusliikkeen päätöksiin esimerkiksi hankkeistamisen yhteydessä, kuten on tehty Kehära- dan varteen suunnitellussa Vantaan Leinelässä.

5.5.4 Asukaspysäköinti asukkaan kannalta

Tässä selvityksessä ei ole haastateltu tai kerätty muuten ensikäden aineistoa asukasnä- kökulmasta. Tarkoitus on kuitenkin tarkastella myös asukasnäkökulmaa.

Marja-Vantaan keskusta-alueen asukas- ja ylipäänsä kaiken pysäköinnin osalta keskeinen haaste tulee olemaan pysäköinnin kustannukset, pysäköinnin keskitetty sijainti (mukaan lukien vieraspaikat) ja muut uudenlaiset pysäköinnin organisointitavat. Niiden perusratkai- su on kahtalainen: 1) ratkaisujen periaatteet tulee olla selvillä ennen kuin asukkaat muut- tavat alueelle, eli pysäköintiratkaisut tulee suunnitella huolella ja sitouttaa muun muassa rakennusliikkeet ja muut isot toimijat niihin etukäteen. 2) perinteisestä poikkeavat ratkaisut

ja ylipäänsä pysäköintipolitiikka täytyy tiedottaa suurelle yleisölle ja erityisesti alueen tule- ville käyttäjille etukäteen, osana uuden alueen profiilia.

Yksittäisiä asukasnäkökulman kriittisiä piirteitä voidaan asiantuntijahaastatteluiden perus- teella luetella esim. seuraavasti:

Etäisyys kotitalosta pysäköintialueelle enintään 100 metriä, suurempaan pysäköintilaitok- seen enintään 250 metriä (sisältäen kulku pysäköintilaitoksen sisällä)

Vieraille keskitetty pysäköintilaitos voi olla erikoinen ja vaatii hyvää opastusta internetissä, katuverkolla ja pysäköintilaitoksessa

Keskitetyn asukaspysäköintilaitoksen yhteydessä työntekijöiden itse maksama työpaikka- pysäköinti voi olla haaste

Vuorokäytön vaikutukset ja vaateet: asukkaan tulee voida pitää autoaan pysäköintilaitok- sessa myös pidempiä aikajaksoja

Autopaikkojen yleinen saatavuus

Mahdolliset sähköavaimet joilla pääsy pysäköintilaitokseen on oltava helppokäyttöisiä ja avainten on oltava helposti mukana kulkevia

Autopaikkojen maksaminen vuokrana vs. osakkeena (päiväosake vs. yöosake?) Yhteydenpito pysäköintioperaattorin asiakaspalveluun on oltava helppoa

Korkea palvelutaso motivoi maksamaan enemmän. Ovatko asukkaat valmiita hinnoitte- luun autopaikan etäisyyden perusteella

Kadulle sijoitetulla LPA-alueella ylläpito talo- tai kiinteistöyhtiöllä (lumet ajetaan jos sovit- tuun aikaan on tyhjänä), mutta käytännössä autopaikan puhtaanapito on myös paikan hal- tijan vastuulla. Jos lähistöllä on tarvetta asiointipysäköinnille, paine kohdistuu helposti juuri kadunvarren LPA-paikkoihin. Kadunvarren varattu paikka aiheuttaa tarpeen korostaa pai- kan varausta itselle, useimmiten vaihtelevan näköisillä ja kuntoisilla tarroilla sähköpisto- rasiassa

5.6 Pysäköinnin hallinnointi

5.6.1 Kaupungin keinot ja tavoitteet

Kaupungin tavoite on perinteisesti ollut turvata asukaspysäköinti, ei tehdä voittoa korkeilla maavuokrilla. Sen vuoksi kaupunki vuokraa maata pysäköintiyhtiöille pitkällä vuokra-ajalla ja hyvin kohtuullisella vuokralla. Asukaspysäköintipaikkojen tarve määräytyy asuinker- rosalan ja asukasennusteiden mukaan ja pysäköintipaikat merkitään asemakaavaan LPA- varauksina tai taloyhtiöiden omille tonteille pysäköintipaikkoina P-merkinnällä. Pysäköinti- paikkojen toteuttamisesta ja hallinnasta voi vastata pysäköintiyhtiö, huoltoyhtiö tai taloyh- tiöt. Jos uudelle alueelle kaavaillaan keskitettyä pysäköintiä, on hyvä perustaa pysäköinti- yhtiö. Kaupunki hoitaa sopimukset pysäköintiyhtiön kanssa ja yhtiö edelleen taloyhtiöiden tai suoraan asukkaiden kanssa. Kaupunki voi olla pysäköintiyhtiön vetovastuussa tai vain osakkaana. Toisaalta kaupungin ei tarvitse olla mukana toiminnassa lainkaan. Useissa tapauksissa jonkinlaisella kaupungin mukanaololla on kuitenkin pitkäjänteisyyttä tuova vaikutus.

Kaavoitus on vahvassa osassa kun suunnitellaan pysäköinnin vuorokäyttöä. Vuorokäyttö edellyttää eri toimintojen sekoittumista, eli vähintään asutuksen ja työpaikkojen lähekkäis-

tä sijoittelua. Liikekiinteistöjen mukanaolo puolestaan tehostaa vuorokäyttöä entisestään. Asemakaavassa asukaspysäköinti voidaan merkitä pysäköintiluoliin tai pysäköintitaloihin, jolloin säästyy tilaa ja muusta ympäristöstä voi tulla miellyttävämpi. Kaupunki voi myös oh- jata kiinteistöjä osallistumaan pysäköintiyhtiön omistukseen.

Kaupungilla on joitain keinoja estää pysäköintipaikkojen karkaamista ajanoloon ulkopuoli- seen käyttöön. Jos pysäköintipaikat ovat erillisinä osakkeina, keinoja on vähemmän, mut- ta silloinkin voidaan tehdä lunastuspykälä jonka mukaan pysäköintiosaketta ei saa myydä kuin esimerkiksi kiinteistön osakkaille, mikä toki alentanee pysäköintiosakkeen markkina- arvoa. Ylipäänsä pysäköintipaikat kannattaa sitoa selkeiden sopimusten avulla taloyhtiöille tai pysäköintiyhtiölle. Paikkoja voidaan sitoa esimerkiksi yhtiösopimuksen tai yhtiöjärjes- tyksen avulla. Taloyhtiöt voivat myös käyttää yhtiösopimuksia ja yhtiöjärjestystä, joissa voidaan kieltää autopaikkojen myyminen tai edelleenvuokraus.

Pysäköintiyhtiöt valvovat yleensä itse pysäköintiä pysäköintilaitoksissa. Pysäköinninval- vonnan tarkoitus on estää asukaspysäköinnin väärinkäyttöä. Pysäköinninvalvonta suorit- taa myös yksityisten alueiden valvontaa kirjallisesti tehtävien sopimusten perusteella. Jul- kinen pysäköinninvalvonta valvoo asukaspysäköintitunnuksen käyttöä pysäköintialueilla ja kadunvarsipaikoilla. Maksukehotusten antaminen yksityisalueella perustuu tieliikennelain

28. pykälän 2. momenttiin (621/2003). Asukaspysäköintipaikkoja valvotaan pääsääntöi- sesti normaalin valvonnan yhteydessä, mikä tarkoittaa käytännössä hyvinkin harvaa val- vontaverkkoa, joka lähinnä reagoi taloyhtiöiden autonsiirtopyyntöihin. Joissain tapauksissa julkinen pysäköinninvalvonta voi toki tehdä sopimuksen yksityisen tontin valvonnasta, mutta se on harvinaista ja oletettavasti entisestään vähenemään päin. Yksityisen pysä- köinninvalvonnan rooli tullee selkiytymään lähitulevaisuudessa. Sen kohderyhmänä ovat olleet nimenomaan tonteilla tapahtuva pysäköinti. Pysäköinninvalvontaa varten asukas- pysäköintipaikat tulee merkitä hyvin selkeästi liikennemerkeillä, mikä kadulle sijoitettujen LPA-alueiden suhteen vaatii uudenlaista ajattelutapaa.

5.6.2 Sopimukset

Asukaspysäköinti edellyttää erilaisia sopimuksia eri toimijoiden välillä pysäköinnin organi- sointitavasta riippuen. Asukas tekee pysäköintisopimuksen taloyhtiön, pysäköintiyhtiön tai huoltoyhtiön kanssa, sopimuksessa määritetään asukkaan pysäköintioikeus, pysäköinti- paikan hinta ja pysäköintipaikan nimeämisperiaate. Jos asukas tekee pysäköintisopimuk- sen yhdestä autopaikasta taloyhtiön kanssa, voi taloyhtiö tehdä useampaa paikkaa kos- kevan sopimuksen pysäköintiyhtiön kanssa. Pysäköintiyhtiö vuokraa taloyhtiölle tietyn määrän autopaikkoja, jolloin kyseessä on vuokrasopimus. Taloyhtiöt voidaan sopimustek- niikan avulla pakottaa liittymään pysäköintiyhtiöön, mikä estää pysäköintipaikkojen kar- kaamista ja turvaa pysäköintiyhtiön taloutta. Sopimuksessa voidaan myös määrittää talo- yhtiölle vastike, jota sen tulee maksaa pysäköintiyhtiölle pysäköintipaikkojen vuokran li- säksi. Taloyhtiön ja pysäköintiyhtiön välisissä sopimuksissa pysäköintipaikat voivat olla kelluvia tai ne on jyvitetty taloyhtiökohtaisesti.

Pysäköintiyhtiö tekee vuokrasopimuksen maasta kaupungin kanssa, jolloin käytetään kau- pungin omia vuokrasopimusmalleja. Vuokrasopimuksessa voidaan esittää erillisiä vaati- muksia muun muassa alueiden viihtyisyydestä. Kaupungin ja pysäköintiyhtiön välillä on myös yhteistyösopimuksia, jotka koskevat muun muassa julkista pysäköinninvalvontaa. Yhteistyösopimuksia voidaan käyttää myös muiden kiinteistöjen, kuten kerhotilojen ope- rointiin. Huoltosopimus tehdään pysäköintiyhtiön ja alueellisen huoltoyhtiön välillä. Yleiset

huoltosopimusmallit puuttuvat, minkä vuoksi usein käytetään yleisiä isännöintisopimus- malleja tai muita huoltosopimuksia. Pysäköintiyhtiöllä tai taloyhtiöillä voi olla myös erilaisia rasitteita, joista on tehtävä omat sopimukset.

Sopimuksissa tulee ottaa huomioon kuka pysäköintipaikkoja käyttää, kenen vastuulla on huolto ja saneeraus, onko vuorokäyttö mahdollista, paikkojen nimeämisperusteet, rasitteet ja pysäköinninvalvonta. Muita sopimuksissa määrättyjä asioita ovat maksuperusteet ja maksujen suuruus sekä pysäköintipaikan sitominen loppukäyttäjään.

5.7 Asukaspysäköinti Marja-Vantaan keskustassa lähiaikoina ja pidemmällä per- spektiivillä

Niin yritysten kuin asukkaidenkin pysäköintipaikkojen edullisuus ja runsaus on ollut yksi Vantaan vetovoimatekijöitä viime vuosina, kun autojen määrä pääkaupunkiseudulla on kasvanut. Vaikka pysäköintipolitiikkaa Marja-Vantaan keskustassa ohjattaisiinkin suur- kaupunkimaiseen ja kustannustietoiseen suuntaan, laadukas asukas- ja muu pysäköinti voidaan silti ajatella Marja-Vantaan kilpailuvalttina.

Keskitetystä pysäköinnistä on saatu hyviä kokemuksia tämän selvityksen esimerkkikoh- teissa. Pysäköintipaikkojen nimeämättömyyteen ollaan totuttu, eikä sitä asukkaiden osalta koeta ongelmana. Asukaspysäköintikin saattaa muuttua tulevaisuudessa asukasraken- teen muuttuessa ja tekniikan kehittyessä. Taulukossa 1. on tarkasteltu asukaspysäköinnin kehitystä ja kehitykseen vaikuttavia asioita aikajaksoilla 0-10 vuotta ja 11-30 vuotta.

Taulukko 1. Tulevaisuuden asukaspysäköinnin ja sen reunaehtojen pohdintaa

0-10 vuotta	11-30 vuotta
Pysäköinnin peruskuvaus ja pysäköintipaikkojen määrä
Pysäköinti keskitetään pysä- köintilaitoksiin ja toimintaa operoi pysäköintiyhtiö	Pysäköinti on keskitetty pysäköintilai- toksiin ja pysäköintiyhtiö on vakiinnut- tanut imagonsa asukkaiden keskuu- dessa
Pysäköintipaikat ovat alusta alkaen nimeämättömiä	Pysäköintipaikat nimeämättömiä
Pysäköintipaikkojen tarve tar- kentuu ja tarpeen kasvaessa paikkoja voidaan rakentaa li- sää	Pysäköintipaikkojen määrä on vakiin- tunut, eikä paikkoja rakenneta enää li- sää
Asukaspysäköinnin vaiheittai- nen rakentaminen	Autojen määrä tulevaisuudessa lisään- tyy, mutta suoritteet pienenevät, mikä johtaa pitkäaikaisen pysäköinnin ky- synnän kasvuun
Tekniikka ja menetelmät
Pysäköintiverkostot ja opastus kehittyvät	Opastus- ja valvontatekniikat kehitty- vät, pysäköinninvalvonnan rooli muut- tuu

Maksujärjestelmät perinteisiä	Tekniikan kehittyessä maksujärjestel- mät muuttuvat ja automatisoituvat
Asukasnäkökulma
Uuden asuinalueen viehätys, asukaspysäköinnille annetaan uudella alueella enemmän mahdollisuuksia, ei vaadita perinteisiä ratkaisuja. Asen- teet pysäköintiin muuttuvat	Asuinalueen imago on vakiintunut
Asukkaat totuttelevat asukas- pysäköintijärjestelmään	Asukkaat ovat tottuneet asukas- pysäköintijärjestelmään
Asukkaat eivät osaa odottaa pysäköintipalveluja	Laadukkaan pysäköinnin kysyntä kas- vaa
Asukasrakenne ja yritykset
Keskusta on kerrostalovaltais- ta aluetta, jonne muuttaa aluksi nuoria lapsiperheitä, joilla on yksi auto	Uudet asukkaat ja asukasrakenteen muutos tuovat haasteita
Vuokrataloja huomattava osa rakennuskannasta: vähem- män autoja mutta pienempiä ruokakuntia	Uudet asukkaat ja asukasrakenteen muutos tuovat haasteita
Lapset kasvavat ja osa per- heistä hankkii toisen auton	Kakkosautojen määrä kasvaa lasten kasvaessa ja tulotason kasvaessa
Lapset kasvavat ja osa per- heistä hankkii toisen auton	Kun lapset muuttavat pois, kak- kosautoja seisotetaan pidempään, mutta niistä ei heti luovuta kokonaan
Alussa mukana muutamia yri- tyksiä ja palveluja, edellytyk- set vuorokäytölle vasta syn- tymässä	Palvelu- ja yritysrakenteen täydellisty- minen. Virastoja alueella. Edellytykset vuorokäytölle paranevat
	Pitkäaikainen pysäköinti ja vuorokäyttö tulevaisuuden haasteena
Vieraspysäköinti
Vieraspaikkojen tarve on aluk- si suuri uusilla asuinalueilla. Uutuuden viehätys	Vieraspaikkojen tarve kasvaa kun lap- set muuttavat kotoa ja käyvät omilla autoillaan vierailulla
Vieraspysäköintipaikkojen tar- ve kasvaa 10 vuoden sykleis- sä, kun lapset kasvavat ja asukaskunta vaihtuu

Turvallisuus
Ei suuria muutoksia	Turvallisuuden tunteen ylläpitämiseksi täytyy satsata enemmän
Yhteistyöketjut

Eri toimijoiden yhteistyöketjut syntyvät	Toimijoiden yhteistyö on vakiintunutta
Tiedotus
Tiedotus haasteena toiminnan alussa, miten asukkaille mark- kinoidaan valmista tuotetta	Pysäköinnin tuotteistaminen, myydään räätälöityjä pysäköintipalveluja, pysä- köinnin kysyntä monipuolistuu
Sopeutuminen on helpompaa, kun asukkailla on tietoa val- miiksi	Palvelut erikseen asukkaille ja työnte- kijöille yms.
Joukkoliikenne ja liityntäpysäköinti
Liityntäpysäköinti vakiintuu	Liityntäpysäköinnin käyttö kasvaa
Joukkoliikenne ja kevyt liiken- ne suuressa roolissa	Joukkoliikenteen rooli kasvaa asentei- den muuttuessa ja tekniikan kehittyes- sä
Lentokentän liityntäpysäköinti mahdollista Kehäradan ansi- osta. Lentokenttäpalveluja jo juna-asemalle?	Liityntäpysäköinnin tuotteistaminen. Lentokentän liityntäpysäköinti?

LIITE 1

Teemalista: Marja-Vantaan asukaspysäköintiselvitys 2008

1. Mitkä ovat kaavan mahdollisuudet?

a. Kaupungin vs. toteuttajan intressit

2. Kaavamerkinnät, miten pysäköinti on merkitty kaavaan

a. Ennakkosopimukset rakentajan ym. kanssa?

3. Pysäköintiratkaisun peruskuvaus:

i. paikkojen lukumäärä

1. valvonta ja opastusteknologia ja periaatteet ja -, maksutavat

2. käytettävyys, käyttöasteen hallinta

ii. autopaikan rakennuskustannus ja vuokrauksen/oston kustannus kaupungille

iii. autopaikan kustannus asukkaalle

1. kustannuksen perusteet

2. miten kustannustaso pysyy kohtuullisena

4. Sopimukset kaupungin ja toimijan välillä

a. LPA-sopimus (maanvuokrasopimus)

b. Yhteistyösopimukset, kaupungin osakkuudet

5. Sopimukset toimijan ja asiakkaan (asukkaan) välillä

a. Nimetty paikka, alueellinen pysäköintioikeus

b. Asunnon omistussuhteen/asumismuodon vaikutus

c. Rasitteet

6. Asiakastyytyväisyyspalaute(järjestelmä)

a. Hintajoustot – ap:n palvelutaso (mm. voivatko lähimmät paikat olla kalliimpia?)

7. Kunnossapidon organisointi

a. LPA - vuokralainen =taloyhtiö/kaupunki hoitaa

i. Jos LPA kadulla => kadun hoitoluokka vaikuttaa

b. Katu / kevyenliikenteen väylät / autopaikat (mitä hoidetaan samalla)

c. Kunnossapidon helpottaminen / vaikeuttaminen katu/lay-out-suunnittelulla

d. Alihankintaketjujen hallinta ja arviointi

i. kaupunki-urakoitsija (huoltoyritys?)-aliurakoitsija…,

ii. taloyhtiö-talonmies / huoltoyritys…

iii. alueelliset huoltoyhtiöt

8. Maksujen organisointi

a. Sopimuspaikat

b. Kuka maksaa kenelle

c. Hallinnointi

i. Onko paikat jyvitetty taloyhtiökohtaisesti vai pooli

9. Useiden taloyhtiöiden p-laitoksen/alueen hoidon ja korjaustoiminnan organisointimalli

a. Talonmies/asukkaat itse

b. Ulkoistettu

i. p-operaattorille (+alihankkija)

ii. alueellinen huoltoyhtiö

iii. suuri huoltoyhtiö

10. Pysäköintipaikkojen karkaamisen estäminen ulkopuolisen käyttöön

a. Alivuokraus, p-paikka-osakkeen omistajan ulosvuokraaminen

b. Taloyhtiö vuokraa tilaa lyhytaikaisiin tapahtumiin (?)

c. Tekniset ratkaisut (puomit yms.) (?)

11. Mahdollisen pysäköintiluolan monikäyttömahdollisuudet ja toiminnallinen yhteensopivuus

a. Asukkaat

b. Asiakaspysäköinti

i. Julkiset palvelut

ii. Päivittäistavarapalvelut

iii. Tilaavievä erikoiskauppa

c. Työpaikkapysäköinti

i. Palvelualat

ii. Työvoimavaltaiset yksiköt

iii. Toimistovaltainen

d. Liityntäpysäköinti yksittäisellä tasolla Lopuksi vielä…

Xxxx tekisin toisin?

LIITE 2

Haastatellut (17 henkeä):

Leppävaaran Pysäköinti Oy Xxxx Xxxxxxxxx Espoon kaupunki Xxxx Xxxxxxx Ruoholahden Pysäköinti Oy Xxxxx Xxxxxxxx Helsingin kaupunki Kaisa Lahti Tampereen Pysäköintitalo Oy Xxxxx Xxxxxx Olarin Huolto Oy Xxx Xxxxxxxxx

Itä-Pasilan Pysäköinti Oy Xxxx Xxxxx Länsi-Pasilan Autopaikat Oy Xxxx Xxxxx Helsingin kaupunki Xxxxxx Xxxxxxxx

Helsingin kaupunki Xxxxxxxxx Xxxxxxx

Espoon kaupunki Xxxxxx Xxxxxxxxx

Vantaan kaupunki Xxxxx Xxxxxxx Vantaan pysäköinninvalvonta Xxxxxx Xxxxxxxxxxxx Kumpulan Kiinteistöt Oy Xxxx Xxxxxxxxxx

Helsingin kaupunki Xxxxx Xxxxxxxx

Helsingin kaupunki Xxxxx Xxxxxxxxxx

Helsingin kaupunki Xxxxx Xxxxxxxx

ParkCom Ab Xxxx Xxxxxxx

Document Metadata

Table of Contents

Asukas

Document Metadata