OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN JA TAMPEREEN TEKNILLISEN YLIOPISTON VÄLINEN SOPIMUS VUOSILLE 2017-2020
OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN JA TAMPEREEN TEKNILLISEN YLIOPISTON VÄLINEN SOPIMUS VUOSILLE 2017-2020
-
1. YLEISTÄ
Opetus- ja kulttuuriministeriö ja yliopisto ovat yliopistolain (558/2009) 48 §:n 1 momentin nojalla sopineet yliopiston toiminnalle asetettavista tavoitteista. Sopimuksessa asetetut tavoitteet on johdettu hallitusohjelmasta, hallituksen toimintasuunnitelmasta sekä muista eduskunnan ja valtioneuvoston korkeakouluille asettamista strategisista tavoitteista.
-
2. KORKEAKOULULAITOKSEN YHTEISET TAVOITTEET JA KORKEAKOULUKOHTAISET TOIMENPITEET
-
Tavoitetila 2025
Suomalainen - nykyistä laadukkaampi, kansainvälisempi, vaikuttavampi ja tehokkaampi - korkeakoululaitos on vuonna 2025 kansainvälisesti kilpailukykyinen, mahdollistaa korkeaan osaamiseen perustuvan suomalaisen yhteiskunnan ja toimintatapojen uudistumisen sekä tuottaa osaamista ja uutta tietoa globaalien, usein monialaisten ongelmien ratkaisemiseen. Korkeakoulut ja tiedelaitokset ottavat toiminnassaan ennakoivasti huomioon toimintaympäristön muutokset, kuten digitalisaation, kansainvälistymisen ja väestökehityksen.
Suomalaiset yliopistot ja ammattikorkeakoulut ovat kansainvälisesti vahvoja ja kilpailukykyisiä toimijoita. Korkeakoululaitos muodostuu korkeatasoisista, vahvuusalueilleen profiloituneista yliopistoista ja ammattikorkeakouluista. Näiden osaaminen täydentää toisiaan siten, että yhteiskunnan ja työelämän erilaisiin tarpeisiin vastataan. Korkeakoulujen toiminnassa korostuvat sivistystehtävä, yhteiskuntavastuu ja vaikuttavuus, kestävän kehityksen periaatteet, eettinen toimintatapa sekä hyvän tieteellisen käytännön noudattaminen. Laatua on vahvistettu kansainvälistymällä, digitalisaatiota hyödyntämällä sekä toimintaa modernisoimalla. Opintopolkuja on joustavoitettu, tieto on avointa ja infrastruktuurit yhteiskäytössä. Suomeen muodostuu tutkimuksen huipulla toimivia yliopistoja ja kaikissa yliopistoissa on kansainväliselle tasolle yltäviä tutkimusaloja. Ammattikorkeakoulujen soveltava tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta tukee entistä vahvemmin koulutusta ja luo edellytyksiä pk-yritysten sekä yksityisen ja julkisen sektorin palvelujen uudistumiselle.
Korkeakoulut ennakoivat ja tukevat yhteiskunnan, kulttuurin ja työelämän uudistumista ja turvaavat tarvittavan korkeakoulutetun työvoiman saatavuuden, ottaen huomioon pienevän nuorisoikäluokan sekä työ- ja elinkeinoelämän ja yhteiskunnan muutosten vaikutukset alakohtaisiin koulutustarpeisiin. Korkeakoulut vahvistavat osaamisellaan eri toimijoita yhdistäviä alue- ja alakohtaisia innovaatio- ja osaamiskeskittymiä. Nämä edistävät alueiden omiin vahvuuksiin ja kilpailuetuihin perustuvaa älykästä erikoistumista sekä uusien kasvualojen vahvistumista. Samalla hyödynnetään
alueiden osaamispotentiaali korkeakoulujen toiminnan kehittämisessä.
Korkeakouluyhteisö heijastaa väestön moninaisuutta ja sen toiminnassa toteutuu yhdenvertaisuus ja tasa-arvo.
Korkeakoulut vahvistavat vaikuttavuuttaan erityisesti lisäämällä osaamisen ja tutkimustulosten laajempaa hyödyntämistä, kaupallistamista, osaamisen vientiä, elinikäisen oppimisen mahdollisuuksia sekä yrittäjyysvalmiuksia ja -edellytyksiä.
Korkeakoulut avaavat laajasti tutkimuksen tuloksia ja kehittävät aktiivisesti uusia toimintamalleja osaamisen siirtämiseksi yhteiskuntaan.
Korkeakoulujen ja opetus- ja kulttuuriministeriön tietojärjestelmät ovat yhteentoimivia. Tietojen ja käsitteiden yhteismitallisuus sekä valtakunnallinen tietovaranto tukevat korkeakoulujen toimintaa ja ministeriön ohjausta.
Korkeakoulut ovat lisänneet kansainvälistä vaikuttavuutta ja näkyvyyttä strategisesti valituilla alueilla hyödyntäen keskinäistä yhteistyötä ja verkottumista. Korkeakoulut hyödyntävät monipuolisesti eurooppalaisen korkeakoulutus- ja tutkimusalueen sekä Team Finland -toiminnan mahdollisuuksia.
-
Vahvat korkeakouluyksiköt osaamisen uudistajina
Korkeakoulut jatkavat alakohtaista ja alojen välistä toiminnallista ja rakenteellista kehittämistä osaamisen kokoamiseksi ja epätarkoituksenmukaisten päällekkäisyyksien purkamiseksi. Korkeakoulut profiloituvat, selkeyttävät ja tiivistävät yhteistyötä ja työnjakoa niin keskenään kuin tutkimuslaitosten kanssa koulutuksessa, tutkimuksessa, tukipalveluissa, rakenteissa ja infrastruktuureissa. Syvenevällä yhteistyöllä tuetaan voimavarojen tehokasta käyttöä ja laadun vahvistamista. Kansalliset ja kansainväliset strategiset kumppanuudet vahvistavat korkeakoulujen profiileja. Korkeakoulut keskittävät voimavaroja harvempiin, vaikuttavampiin ja taloudelliselta kantokyvyltään vahvempiin toiminnallisiin yksiköihin. Tämä edellyttää myös poisvalintojen toteuttamista korkeakouluissa.
Tavoitteena on synnyttää Tampereelle kansainvälisesti arvostettu työelämää ja suomalaista yhteiskuntaa kehittävä monialainen yliopisto. Tampereen yliopisto ja Tampereen teknillinen yliopisto yhdistyvät uudeksi säätiöyliopistoksi vuoden 2019 alusta lukien. Tavoitteena on, että Tampereen ammattikorkeakoulu siirtyy uuden yliopiston omistukseen siten, että ne muodostavat yhden yhtenäisesti johdetun strategisen kokonaisuuden.
Ammattikorkeakoulu- ja yliopistotutkinnot säilyvät nykyisen lainsäädännön mukaisena.
Konsernin sisällä tuki- ja hallintopalveluita yhdistetään, koulutusvastuita ja toiminnan tarpeettomia päällekkäisyyksiä karsitaan ja vapautuvia voimavaroja suunnataan valmisteltavan konsernin yhteisen strategian pohjalta erityisesti vahvuusalojen tukemiseen ja innovaatiotoiminnan edistämiseen.
Tampereen yliopiston tieteenalayksiköiden tilalle perustetaan kuusi sisällöllisesti ja taloudellisesti vahvaa tiedekuntaa vuoden 2017 alusta. Tampereen yliopisto ja Taideyliopisto selvittävät kevääseen 2017 mennessä teatterialan koulutuksen kehittämisen edellytykset siten, että yksi selvityksen vaihtoehdoista on alan koulutuksen keskittäminen Taideyliopistoon.
TOIMINTANSA 31.12.2018 PÄÄTTÄNYT TAMPEREEN TEKNILLINEN YLIOPISTO RAPORTOI
Tampereen teknillisen yliopiston toiminta säätiöyliopistona päättyi 31.12.2018. Sitä edelsivät Tampere3- hankkeessa tehdyt valmistelut uuden Tampereen yliopiston toiminnan käynnistämistä varten.
Vuoden 2018 aikana uudelle Tampereen yliopistolle valittiin siirtymäkauden hallitus, joka valitsi uuden yliopiston monijäsenisen hallintoelimen eli konsistorin. Siirtymäkauden hallitus valitsi myös yliopiston ensimmäisen rehtorin. Konsistori valitsi uuden yliopiston ensimmäisen hallituksen ja teki päätökset, jotka tarvittiin koulutuksen ja tutkimuksen sujuvaksi jatkamiseksi.
Tampereen teknillisenä yliopistona toimivan TTY-säätiön toiminta, henkilöstö ja opiskelijat siirtyivät 1.1.2019 Tampereen yliopistona toimivaan Tampereen korkeakoulusäätiöön.
Uuden yliopiston koulutusta ja tutkimusta tukemaan on muodostettu palveluorganisaatio, joka tuottaa kirjasto-, tietohallinto- ja hankintapalvelut myös Tampereen ammattikorkeakoululle.
Tampereen teknillinen yliopisto on profiloinut koulutustaan ja tutkimustaan yhteistyössä muiden tekniikan alan yliopistojen kanssa. Yhteistyö tekniikan alan yhteistyöyliopiston Finnish Institute of Technologyn (FITech) kanssa on painottunut kone-, automaatio- ja materiaalitekniikkaan.
Tampereen teknillisen yliopiston säätiöpääomasta on kohdennettu rahoitusta kansainvälisen yhteistyön lisäämiseen ja systematisoimiseen. Kumppanuuksia on lisätty ja valittujen yliopistojen kanssa on tehty aiempaa järjestelmällisempää yhteistyötä koulutuksessa ja tutkimuksessa.
Laadukkaasta koulutuksesta nopeammin työelämään
Korkeakoulut nostavat koulutuksen laatua uudistamalla koulutussisältöjä, opetusmenetelmiä, oppimisympäristöjä ja opettajien osaamista sekä lisäämällä yhteistyötä. Korkeakoulut hyödyntävät digitalisaation tuomia mahdollisuuksia täysimääräisesti. Korkeakoulut kehittävät opiskelijavalintoja, hyväksilukumenettelyjä ja tutkintoja niin, että kansallinen ja kansainvälinen liikkuvuus lisääntyy. Korkeakoulut luopuvat pääsääntöisesti siltaopinnoista.
Korkeakoulut hyödyntävät toisen asteen tutkintoja opiskelijavalinnassa nykyistä enemmän ja luopuvat pitkäkestoisesta valmistautumista edellyttävistä pääsykokeista. Korkeakoulut lisäävät yhteistyötään toisen asteen koulutuksen järjestäjien kanssa korkeakouluopintoihin siirtymisen nopeuttamiseksi. Valintamenettelyjä kehitetään alakohtaisessa yhteistyössä.
Ensimmäistä korkeakoulututkintoa suorittavien osuutta uusista opiskelijoista kasvatetaan hyödyntämällä paikkojen varaamismahdollisuutta ensikertaisille hakijoille ja kehittämällä siirto-opiskelijoiden valintaa.
Korkeakoulut tukevat mahdollisuuksien tasa-arvoa ja edistävät tutkintojen suorittamista tavoiteajassa kaikilla tutkintotasoilla. Korkeakoulut lisäävät joustavia opiskelumahdollisuuksia sekä aiemmin hankitun osaamisen tunnustamista. Korkeakoulut monipuolistavat opiskelijoiden ohjausta ja lisäävät yhteistyötä työelämän kanssa. Toimivat ura- ja rekrytointipalvelut tukevat nopeaa valmistumista ja työllistymistä. Korkeakoulut ottavat käyttöönsä valtakunnallisen uraseurannan.
Korkeakoulut ottavat vastuuta maahanmuuttajien osaamisen ja koulutustarpeiden tunnistamisesta sekä työllistymisen edellytysten parantamisesta.
Tampereen teknillinen yliopisto ottaa vuoteen 2018 mennessä käyttöön opiskelijavalinnan, joka ei edellytä pitkää valmentautumista. Yliopisto osallistuu alakohtaisten yhteisvalintojen kehittämiseen siten, että yhteisvalinta on käytössä pääsääntöisesti sopimuskauden loppuun mennessä ja mahdolliset valintakokeet toteutetaan yhteistyössä muiden alalla koulutusta tarjoavien yliopistojen kanssa. Yliopisto lisää ensimmäistä korkeakoulututkintoa suorittamaan valittujen osuutta kaikista uusista opiskelijoista.
Tampere3-yhteistyössä kehitetään opintoprosesseja ja luodaan yhteisiä opintoja niin, että opiskelijan valinnanmahdollisuudet lisääntyvät ja monipuolistuvat ja yhteistyö opetuksen järjestämisessä tiivistyy molemmilla sektoreilla. Korkeakoulutukseen siirtymisen nopeuttamiseksi Tampere3-yhteistyössä kehitetään Tampereen seudun toisen asteen opiskelijoille tarjottavia opintoja osallistumisen laajentamiseksi.
Ristiinopiskelua tukevat sähköiset palvelut ovat käytössä vuodesta 2017 alkaen. Kielikeskus- ja kirjastopalvelut järjestetään yliopistokonsernin tasoisina vuodesta 2018 alkaen. Digitaalisen oppimisympäristön ja opiskelijoiden sähköisten palvelujen uudistaminen toteutetaan vuoden 2019 loppuun mennessä.
TOIMINTANSA 31.12.2018 PÄÄTTÄNYT TAMPEREEN TEKNILLINEN YLIOPISTO RAPORTOI
Tampereen teknillinen yliopisto on nostanut ensimmäistä korkeakoulututkintoaan suorittamaan osuuttaa opiskelemaan aloittaneissa. Arkkitehtuurissa ensikertalaisten osuus nousi 20 prosentista 30 prosenttiin vuodesta 2017 vuoteen 2018. Diplomi-insinöörikoulutuksen hakukohteissa osuus nousi 50 prosentista 60 prosenttiin.
Yliopisto on nostanut myös diplomi-insinöörikoulutuksiin todistuksen perusteella valittavien osuutta aloittaneissa. Osuus on toistaiseksi hakukohteesta riippuen 40-50 %. Todistusvalinnalla valittavien kiintiöiden nostamisella yliopisto on valmistautunut vuonna 2020 toteutettavaan alan opiskelijavalinnan uudistamiseen. Silloin todistusvalinnalla valittavien osuuden on tarkoitus olla 60-80 %. Yliopisto osallistui aiempien vuosien tapaan aktiivisesti valtakunnalliseen yhteistyöhön opiskelijavalintojen kehittämisessä.
Yliopiston ja Tampereen ammattikorkeakoulun yhdessä toteuttama rakennustekniikan koulutus käynnistettiin 1.8.2018.
Yliopisto lisäsi ristiinopiskelun mahdollisuuksia osana Tampere3-hanketta. Tampereen korkeakouluyhteisössä kehitettyä ristiinopiskelun toteutusta pilotoidaan 20 muussa suomalaisessa korkeakoulussa.
Tampereen teknillinen yliopisto jatkoi oppimisympäristöjen kehittämistä kohdentaen siihen säätiön pääoman tuottoja. Yliopisto vahvisti varsinkin pedagogisesti tarkoituksenmukaisia oppimistiloja, lisäsi mahdollisuuksia sähköiseen tenttimiseen ja videoteknologian hyödyntämiseen opetuksessa. Sähköisen arvioinnin ja videoteknologian käyttö on lisääntynyt merkittävästi. Tampereen teknilllisellä yliopistolla oli vuonna 2018 Suomen yliopistoista laajin kapasiteetti sähköiseen tenttimiseen. Tampere3 -projekteissa puolestaan valmisteltiin digitaalisia oppimisen järjestelmiä 1.1.2019 toimintansa aloittaneen Tampereen yliopiston tarpeisiin.
Tampereen teknillinen yliopisto osallistui kansalliseen Digicampus-hankkeeseen, jossa kehitetään
korkeakouluille yhteistä digitaalista oppimisympäristöä.
Yliopiston oppimisympäristö ja kirjasto arvioitiin erittäin korkeatasoisiksi kansainvälisessä opiskelijoiden tyytyväisyyttä selvittäneessä arvioinnissa. Internation Student Barometer (ISB) -kysely kartoitti opiskelijoiden tyytyväisyyttä mm. oppimiseen, ohjaukseen ja niitä tukeviin palveluihin. Tampereen teknillinen yliopisto oli arvioinnin kaikkien osa-alueiden tulosten yhdistetyn keskiarvon perusteella kartoituksen paras yliopisto. Yliopiston opiskelijat olivat keskimäärin Euroopan tyytyväisimpiä osa-alueilla Learning ja Living.
Tampereen teknillinen yliopisto on avannut PedaLabin, joka on opettajille tarkoitettu uusimmalla opetustekniikalla varustettu opetustila. Opettajat voivat siellä testata uusinta opetustekniikkaa ja kouluttautua käyttämään sitä pedagogisesti järkevällä tavalla.
Uuden yliopiston koulutuksen tarpeita palveleva SISU-järjestelmä otetaan käyttöön asteittain vuosina 2019- 2020. Ensimmäisenä otetaan käyttöön opetussuunnitelmamoduulit.
Yliopisto jatkoi jo vakiintunutta yhteistyötä Tampereen kaupungin toisen asteen oppilaitosten kanssa. Toisen asteen opiskelijat voivat opiskella Tampereen kaikkien korkeakoulujen opintojaksoja KOROTA-palvelun kautta. KOROTA on käytössä myös uudessa Tampereen yliopistossa, joka aloitti toimintansa 1.1.2019.
Kirjastopalvelut on järjestetty vuoden 2019 alusta alkaen yhteisinä uuden Tampereen yliopiston ja Tampereen ammattikorkeakoulun opiskelijoille ja henkilöstölle. Kielikeskuspalvelut on järjestetty yliopistokonsernin tasoisina vuoden 2019 alusta alkaen.
Tutkimuksella ja innovaatiotoiminnalla vaikuttavuutta, kilpailukykyä ja hyvinvointia
Korkeakoulut tukevat uusia lupaavia tutkimusaloja sekä kansainvälisen huipun tuntumassa kehittyviä tutkimussuuntia. Korkeakoulut ovat sitoutuneet avoimeen toimintakulttuuriin ja avoimen tieteen käytänteisiin kaikilla organisaation tasoilla. Korkeakoulut tukevat kansallisen osaamispääoman kasvua mm. avoimen tieteen ja tutkimuksen sekä käyttäjälähtöisen kehittämis- ja innovaatiotoiminnan toimenpitein.
Korkeakoulut kehittävät tutkimuslaitosten sekä muun työ- ja elinkeinoelämän kanssa pitkäjänteisesti yhteisiä tutkimusympäristöjä, joilla on edellytykset menestyä kansainvälisessä ja monitieteisessä toimintaympäristössä. Korkeakoulut vahvistavat tutkimuslaitos- ja työelämäyhteistyötä ja kokoavat sitä tukevaa osaamistaan sekä kehittävät toimintatapojaan tutkimustulosten ja innovaatioiden kaupallistamiseksi.
Korkeakoulut kokoavat tutkimusrahoitusasiantuntemustaan sekä kehittävät toimintatapojaan ja keskinäistä yhteistyötään siten, että niillä on paremmat edellytykset hankkia laadullisesti kilpailtua, täydentävää rahoitusta strategiansa ja profiilinsa mukaiseen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotyöhön ja sekä taiteelliseen toimintaan.
Tampere3-kokonaisuudessa lisätään bioteknologian, terveysteknologian, lääketieteen ja terveystieteen toimintojen yhteiskunnallista vaikuttavuutta. Tutkimusyhteistyötä lisätään erityisesti tieteenalojen rajapinnoilla ja kaupunkiympäristön tarjoamia mahdollisuuksia hyödyntämällä. Tutkimus- ja innovaatiopalvelut järjestetään yliopistokonsernin laajuisena vuoden 2017 loppuun mennessä.
Yliopiston avoimen tieteen toimintapa nousee sopimuskauden aikana vähintään tasolle neljä.
TOIMINTANSA 31.12.2018 PÄÄTTÄNYT TAMPEREEN TEKNILLINEN YLIOPISTO RAPORTOI
Toimintansa 1.1.2019 aloittaneen uuden Tampereen yliopiston tiedekuntarakenne tehtiin mahdollisimman hyvin monialaisen tutkimuksen tarpeisiin. Yliopistossa on seitsemän monialaista tiedekuntaa:
1. informaatioteknologia ja viestintä
2. johtaminen ja talous
3. kasvatustieteet ja kulttuuri
4. lääketiede ja terveysteknologia
5. rakennettu ympäristö
6. tekniikka ja luonnontieteet
7. yhteiskuntatieteet.
Lääketieteen ja terveysteknologian tiedekuntaan on koottu aiemmin eri toimintayksiköissä sijainneet lääketieteen, bioteknologian ja terveysteknologian tutkimus ja koulutus.
Tutkimus- ja innovaatiopalvelut on järjestetty vuoden 2019 alusta alkaen yliopistokonsernin laajuisina.
Uusi Tampereen yliopisto osallistuu avoimen tieteen toimintatapaa koskevaan kansalliseen arviointiin, joka järjestetään vuonna 2019. Avointa julkaisemista ja tutkimusdatan jatkokäyttöä lisääviä toimenpiteitä tehtiin jo vuoden 2018 aikana. Tampereen yliopiston ja Tampereen ammattikorkeakoulun opiskelijat ja henkilöstö ovat voineet vuoden 2019 alusta saakka käyttää samoja avointa julkaisemista tukevia palveluja,
Tampereen teknillinen yliopisto jatkoi tutkimuslaitteistojen ja -ympäristöjen kehittämistä kohdentaen siihen rahoitusta erillisten investointiohjelmien kautta ja säätiön pääoman tuottoja.
Teknologian tutkimuskeskus VTT:n ja Tampereen teknillisen yliopiston yhteisen älykkäiden koneiden ja valmistuksen osaamiskeskittymän Smart Machines and Manufacturing Competence Centren (SMACC) tutkimuksen arviointi toteutettiin vuonna 2018. SMACC on tarjonnut vuodesta 2015 alkaen yrityksille niiden omiin tarpeisiin tutkimusympäristöjä ja tutkimuslaitosten osaamista. Arvioinnin teki alan asiantuntijoista koostunut kansainvälinen tieteellinen neuvottelukunta. Tulosten mukaan SMACC on ainutlaatuinen ja kehittyvä osaamiskeskittymä.
Korkeakouluyhteisö voimavarana
Korkeakoulut arvioivat ja kehittävät suunnitelmallisesti johtamista ja asiantuntijatyön edellytyksiä kaikilla organisaatiotasoilla. Korkeakoulut toteuttavat hyvää ja avointa henkilöstöpolitiikkaa sekä ottavat työhyvinvoinnin tarkastelussa käyttöön yhtenäisen ja vertailukelpoisen työvälineen. Korkeakoulut edistävät tasa-arvoa ja moniarvoisuutta henkilöstöpolitiikassaan sekä perustehtäviensä sisältöjen kehittämisen kautta. Korkeakouluyhteisöä vahvistetaan henkilöstön osaamista kehittämällä, verkostoitumalla, kansainvälisillä rekrytoinneilla sekä hyödyntämällä opiskelijoiden osaamista. Korkeakoulut ottavat merkittävän roolin toiminta-alueensa kulttuurisen monimuotoisuuden vahvistamisessa.
Korkeakoulut kuulevat ja sitouttavat henkilöstöä ja opiskelijoita johtamis-, organisaatio- tai muiden uudistusten
varhaisessa vaiheessa siten, että korkeakouluyhteisön jäsenet voivat vaikuttaa ja ottaa vastuuta muutoksista. Korkeakoulut hyödyntävät opiskelija- ja henkilöstöpalautejärjestelmiä sekä digitalisaation mahdollisuuksia toimintakulttuurin ja käytäntöjen kehittämisessä.
-
3. TAMPEREEN TEKNILLISEN YLIOPISTON TEHTÄVÄ, PROFIILI JA VAHVUUSALAT
-
Tehtävä ja profiili
Tampereen teknillinen yliopisto vahvistaa asemaansa kansainvälisesti arvostettuna teknologiaosaajana. Tutkimuksellaan ja yritysyhteistyöllään yliopisto vahvistaa erityisesti teollisen liiketoiminnan kehittymisedellytyksiä. Uuden korkeakoulukonsernin yliopisto- ja ammattikorkeakoulutoiminnalle määritellään alustava tehtävä ja profiili vuoden 2017 loppuun mennessä ja niitä tarkennetaan tarvittaessa vuoden 2018 aikana.
-
Vahvuusalat ja uudet, nousevat alat
Tampereen teknillinen yliopisto on määritellyt vahvuusaloikseen: 1) digitaalinen toimintaympäristö, 2) energia- ja ekotehokkuus, 3) terveysteknologia ja 4) valoon perustuvat teknologiat.
Uudelle konsernille määritellään alustavat vahvuusalueet vuoden 2017 loppuun mennessä ja niitä tarkennetaan tarvittaessa vuoden 2018 aikana.
TOIMINTANSA 31.12.2018 PÄÄTTÄNYT TAMPEREEN TEKNILLINEN YLIOPISTO RAPORTOI
Tampereen korkeakouluyhteisöllä, johon uusi Tampereen yliopisto ja Tampereen ammattikorkeakoulu kuuluvat, on yhteinen koulutuksen ja tutkimuksen strategia.
Tavoitteena on varmistaa 1) kiinteä yhteys työelämään ja tutkimukseen, 2) yksilölliset tehokkaat opintopolut,
3) opiskelijan osallistuminen ja 4) korkeakouluyhteisön uudistuminen.
Tavoitteena on 1) olla kansainvälinen edelläkävijä monitieteisessä ja tieteiden väliset rajat ylittävässä tutkimuksessa, 2) tuottaa innovaatioita perus- ja soveltavan tutkimuksen yhteistyönä, 3) varmistaa paras tutkimusympäristö ja parhaat verkostot tutkimuksen tekemiseen ja 4) edistää vastuullista ja avointa tiedettä ja tutkimusta.
4. TUTKINTOTAVOITTEET
Tavoitteet | Vuosina 2017 - 2020 keskimäärin |
Ylemmät korkeakoulututkinnot | 850 |
Tietojenkäsittely ja tietoliikenne sekä tekniikan alat | 850 |
Yliopistokohtaiset tavoitteet | |
Tohtorin tutkinnot | 80 |
Alemmat korkeakoulututkinnot | 750 |
Yliopisto ottaa rakennusalan koulutuksessa huomioon puurakentamisen kehittämistarpeet.
TOIMINTANSA 31.12.2018 PÄÄTTÄNYT TAMPEREEN TEKNILLINEN YLIOPISTO RAPORTOI
Tampereen teknillinen yliopisto saavutti ylempien korkeakoulututkintojen tavoitteesta 94 % ja alempien korkeakoulututkintojen tavoitteesta 89 %, kun tutkintomäärinä käytetään vuosien 2016-2018 keskiarvoa.
Tohtorin tutkintojen tavoite saavutettiin.
Tampereen teknillinen yliopisto on edistänyt tutkintojen suorittamista tavoiteajassa kaikilla tutkintotasoilla useilla eri toimenpiteillä. Yliopisto mm. käynnisti toimenpiteet laajamittaisen flipped classroom -menetelmän käyttöönottamiseksi tekniikan kandidaattikoulutuksessa syksyllä 2019. Tampere3-hankkeessa valmisteltiin opintojen ohjauksen linjaukset ja toimenpiteet, joilla parannetaan opiskelijoiden sitoutumista, opintojen sujumista ja opettajatuutorointia. Toimeenpano sisältyy Tampereen uuden yliopiston koulutusstrategian toimeenpanoon.
5. RAHOITUS
Opetus- ja kulttuuriministeriö myöntää yliopistolle perusrahoitusta yliopistolaissa säädettyjen tehtävien toteuttamiseksi yliopistolain (558/2009) 49§:n, yliopistoista annetun valtioneuvoston asetuksen (770/2009) 5, 6 ja 7 §:n ja yliopistojen perusrahoituksen laskentakriteereistä annetun opetus- ja kulttuuriministeriön asetuksen (331/2016) perusteella yhteensä 86 192 000 euroa momentilta 29.40.50 seuraavasti:
a) Laskennallisin perustein määräytyvään perusrahoitukseen 75 920 000 euroa.
Yliopiston valtakunnallisina tehtävinä on otettu huomioon Porin yliopistokeskus. Perusrahoitukseen sisältyy vuosittain yhteensä 595 000 euroa (rahoitustaso vuonna 2017) kauden 2017-2020 valtakunnallisten tehtävien perusteella.
Strategiarahoitusta kohdennetaan yliopiston strategian mukaiseen toimintaan 7 800 000 euroa vuonna 2017, 7 500 000
euroa vuonna 2018, 6 400 000 euroa vuonna 2019 ja 6 200 000 euroa vuonna 2020 ottaen huomioon yliopiston strategia ja sopimuksessa nimetyt strategisen kehittämisen toimenpiteet. Strategiarahoituksen kohdentamisessa on otettu huomioon erityisesti:
- Tutkimusinfrastruktuurien vahvistaminen
- Tutkimustulosten hyödyntämisen toimintamallien vahvistaminen
Lisäksi opetus- ja kulttuuriministeriön ja Tampereen yliopiston välisessä kauden 2017-2020 sopimuksessa on otettu huomioon Tampere3 -kokonaisuuden muodostaminen ja painoalojen vahvistaminen (mukaan lukien joustavat opintopolut, opiskelijan sähköiset palvelut ja digitaalisuus opetuksessa, tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan yhdistäminen samaan kokonaisuuteen, yrittäjyyden vahvistaminen, kaupunkiympäristön laajempi hyödyntäminen) rahoitus 4 M€/v (2017-2020, sisältää myös TTY:n osuuden hankkeesta).
Tampere 3-hankkeen jatkovalmistelun aikataulusta sovitaan ministeriön ja korkeakoulujen kesken erikseen. Jatkovalmistelun perusteella tehdään tarvittaessa muutoksia kauden 2017-2020 sopimuksien Tampere3-kokonaisuutta koskeviin kirjauksiin. Mikäli Tampere3 -kokonaisuus ei etene suunnitellulla tavalla vuoden 2017 aikana, ministeriö korjaa vuoden 2017 rahoituspäätöstään ja poistaa tamperelaisten korkeakoulujen sopimuksista Tampere 3 -kokonaisuuden perusteella kohdennetun strategiarahoituksen.
b) Yliopiston valtionrahoitukseen sisältyy vuonna 2017 lisäksi 1 679 000 euroa yliopistolain (558/2009) mukaista rahoitusta laskennallisin perustein määräytyvään perusrahoituksen ulkopuolella.
Arvonlisäverolain (1501/1993) 39 §:ssä ja 40 §:ssä tarkoitettuihin koulutuspalveluihin sekä yliopistojen muuhun kuin liiketaloudelliseen toimintaan liittyviin hankintoihin ja toimitilavuokriin sisältyvien arvonlisäverojen osuus yliopistoille aiheutuneista kustannuksista yhteensä 8 593 000 euroa.
Myönnettyä rahoitusta ei käytetä elinkeinotoiminnan tukemiseen.
-
6. RAPORTOINTI
Yliopisto raportoi toiminnastaan tilinpäätöksessä ja siihen kuuluvassa toimintakertomuksessa sekä vuosittaisessa erillisraportissa sopimuksen tavoitteiden ja korkeakoulun strategian toteuttamisen keskeisten toimenpiteiden toteutumisesta. Yliopisto myös perustelee mahdolliset poikkeamat sovittujen tavoitteiden toteutumisessa tai toimenpiteiden ajoituksessa. Rahoituksen käytöstä raportoidaan yliopistojen taloushallinnon koodiston mukaisesti. Yliopisto informoi ennakoivasti, vuosiraportoinnin ulkopuolella ministeriötä rakenteellisista uudistuksista, joilla on merkittäviä henkilöstövaikutuksia.
Opetus- ja kulttuuriministeriö varmistaa sopimuskauden aikana vuosittain, että korkeakoulu on käynnistänyt tai edennyt sopimuksen mukaisissa toimenpiteissä. Mahdollisissa ongelmatilanteissa OKM käy vuosittain alkusyksystä tarkentavan keskustelun korkeakoulun kanssa aiemmin päätetyn strategiarahoituksen tason tarkistamiseksi.
Opetus- ja kulttuuriministeriö arvioi sopimuksen toteutumista ministeriön kirjallisessa palautteessa, ohjaukseen liittyvien
korkeakouluvierailujen yhteydessä ja osana vuotuista tilastoseurantaa.
-
ALLEKIRJOITUKSET
Tätä sopimusta on tehty kaksi samansisältöistä kappaletta, yksi kummallekin osapuolelle.
Xxxxx Xxxxxxx Xxxx Xxxxxxxx
Ylijohtaja Hallituksen puheenjohtaja
Xxxxx Xxxxx Xxxx Xxxxxxx
Johtaja Rehtori
-
LIITTEET
-