Julkisten toimijoiden kehittämishankkeiden rahoituksen yleiset ehdot
Julkisten toimijoiden kehittämishankkeiden rahoituksen yleiset ehdot
Sisällysluettelo
1 Soveltamisala ja rahoituspäätöksen julkisuus 2
3 Hyväksyttävät kustannukset 2
3.7 Aine- ja tarvikekustannukset 4
3.11 Kustannukset, joita ei hyväksytä 5
4 Tulojen huomioon ottaminen 6
7 Tilintarkastajan tarkastusraportti 6
9 Raportointi projektin päättymisen jälkeen 7
10.2 Rahoituspäätöksen siirtäminen 7
11 Projektin tulosten julkisuus ja tuloksiin liittyvät oikeudet 7
13 Maksatuksen keskeyttäminen 8
14 Rahoituksen palauttaminen 8
15 Rahoituksen takaisinperintä 8
15.1 Lakisääteinen takaisinperintä 8
15.2 Harkinnanvarainen takaisinperintä 8
15.5 Avustuksen takaisinperinnän kohtuullistaminen 9
15.6 Takaisinperinnän määräaika 9
1 Soveltamisala ja rahoituspäätöksen julkisuus
Näitä ehtoja sovelletaan valtionavustuksiin, valtuudesta tehtyihin rahoituspäätöksiin sekä määrä- rahan jakopäätöksiin (jäljempänä rahoituspäätös), jotka Tekes on myöntänyt julkisten toimijoiden projekteille silloin, kun projekti liittyy rahoituksen saajan lakisääteisiin tehtäviin tai kun kyse on yleisiin taloudellisiin tarkoituksiin liittyvästä palvelusta (SGEI). Ehdot koskevat valtion talousarvion määrärahasta 32.20.40 Tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan tukeminen, 24.30.66 Varsinainen kehitysyhteistyö ja 32.20.42 Innovaatiokeskittymien kehittäminen myönnettyä rahoitusta.
Muille kuin valtion budjettitalouden virastoille ja laitoksille Tekes on myöntänyt avustusta valtionavustuslain (688/2001) nojalla.
Julkista tietoa rahoituksesta ovat rahoituksen saajan nimi, y-tunnus, koko, toimiala, maakunta, rahoitusmuoto, myöntämispäivä sekä myönnetyn ja maksetun rahoituksen määrä. Tulosten julkisuutta koskevat ehdot ovat kohdassa 11.
Kun rahoituksen saaja tiedottaa projektista tai sen tuloksista, sen tulee kertoa, että Tekes on rahoittanut projektia.
2 Kustannusten seuranta
Rahoituksen saajan on järjestettävä kirjanpitonsa siten, että projektista aiheutuneet kustannukset voidaan yksilöidä ja niiden yhteys kirjanpitoon ja kustannustilitykseen voidaan todentaa.
Projektiin käytetyn työajan tuntiseuranta on järjestettävä kohdan 3.3 mukaisesti.
3 Hyväksyttävät kustannukset
Julkisten toimijoiden kehittämishankkeiden rahoituksen kustannusarvio on määritelty päätösilmoituksessa.
Kun rahoitus on korkeintaan 100 000 euroa, päätöksessä on käytetty yksinkertaista kustannusarviota.
• Muina kustannuksina hyväksytään kustannusarvion mukainen prosenttiosuus, enintään
20 prosenttia rahapalkkojen ja ostopalvelujen yhteismäärästä. Näiden kustannusten sisältöä ei tarvitse raportoida Tekesille eikä niiden tarvitse sisältyä rahoituksen saajan projektikirjanpitoon.
• Tekes hyväksyy yleis-, matka-, aine- ja tarvikekustannukset sekä laiteostot, laitepoistot ja
-vuokrat laskennallisena eränä muissa kustannuksissa. Näitä kustannuksia ei voida hyväksyä palkoissa tai ostopalveluissa.
• Yksinkertaisen kustannusarvion projektiin ei sovelleta kohtia 3.5 – 3.9.
3.1 Periaatteet
Kaikkien kustannusten on oltava projektin toteuttamisen kannalta välttämättömiä ja kohtuullisia. Kustannukset hyväksytään enintään siltä osin kuin ne noudattavat laajuudeltaan ja suuruudeltaan organisaation tavanomaista tasoa. Tekesillä on oikeus olla hyväksymättä tilityksessä esitettyjä kustannuksia, jos kustannusten liittyminen projektiin ei ole selkeästi osoitettavissa tai ne eivät ole kohtuullisia.
Hyväksyttäviä kustannuksia ovat tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan menot, jotka ovat
• aiheutuneet projektista sen kestoaikana
• rahoituksen saajan kirjanpidossa
• nettomääräisiä.
Projektille ei voi kohdistaa menoa, joka perustuu ennen projektijakson alkua tehtyyn tilaukseen paitsi silloin, kun tilaukseen liittyy projektin käynnistymiseen kytketty purkamismahdollisuus.
Menojen pitää olla maksettu, kun ne tilitetään Tekesille. Kustannusten pitää perustua niitä vastaavien menojen maksutapahtumakirjauksiin. Tämä ei koske projektille laskennallisesti koh- distettavia menoja.
Rahoituksen saajan täytyy pyydettäessä toimittaa tietoja ja dokumentteja, joita projektin kustannusten valvonta vaatii. Näitä voivat olla, esimerkiksi tositekopiot, laskuerittelyt ja ostettujen palvelujen valintaperusteet.
Rahoituspäätöksen liitteenä olevan kustannusarvion kustannuslajikohtaiset summat määrittävät yksittäisten kustannuslajien hyväksyttävän enimmäismäärän.
Tekes voi harkintansa mukaan hyväksyä joidenkin kustannuslajien kohdalla tilitysmenettelyn, joka perustuu rahoituksen saajan kustannuslaskentajärjestelmien antamiin, kirjanpidon menokirjauk- sista johdettuihin yksikkökustannushintoihin. Menettelystä on sovittava projektikohtaisesti.
Tekesillä tai sen valtuuttamalla on oikeus tarkastaa laskentajärjestelmän luotettavuus. Tekes voi myös edellyttää, että riippumaton tilintarkastaja (KHT, HTM, JHTT) antaa lausunnon laskentajärjestelmien luotettavuudesta.
Arvonlisäverokustannukset
Valtionavustuksen saajan kustannukset voidaan hyväksyä arvonlisäveroineen, jos rahoituksen saaja ei ole arvonlisäverovelvollinen. Arvonlisäverolliset kustannukset voi tilittää myös, jos ne liittyvät arvonlisäverottomaan toimintaan, ja maksettava arvonlisävero jää rahoituksen saajan lopulliseksi kustannukseksi.
Arvonlisäveroa ei kuitenkaan hyväksytä, jos valtionavustuksen saaja saa valtion talousarviosta korvauksen toteutuneiden arvonlisäverokertymien perusteella, ja tämä korvaus kattaa myös Tekesin rahoitusosuudesta maksettavat arvonlisäverot.
Valtion budjettitalouteen kuuluvat virastot ja laitokset kirjaavat projektin välittömiin kustannuksiin liittyvät Tekesin rahoitusosuutta vastaavat arvonlisävero-osuudet (käyttö- ja kirjausoikeus)
• työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan arvonlisäveromomentille 32.01.29, kun rahoituspäätös on tehty talousarviomäärärahan 32.20.40 valtuudesta
• ulkoasiainministeriön hallinnonalan arvonlisäveromomentille 24.01.29. kun määrärahan jakopäätös on tehty talousarviomäärärahasta 24.30.66.
Kun määrärahan jakopäätös on tehty talousarvion määrärahasta 32.20.42, valtion budjetti- talouteen kuuluvien virastojen ja laitosten tulee raportoida kustannukset Tekesiin arvonlisä- veroineen.
Rahoituksessa käytetty määräraha on mainittu rahoituspäätöksessä.
3.2 Hankintamenettelyt
Projektin kustannuksiin saa sisällyttää ainoastaan sellaisia hankintoja, joiden tulokset tulevat rahoituksen saajan omaan käyttöön ja jotka ovat edellytys rahoituksen saajan oman projektin tulosten aikaansaamiseksi.
Projektissa tehtyihin hankintoihin sovelletaan julkisista hankinnoista annettuja säännöksiä ja rahoituksen saajan hallinnon antamia ohjeita. Hankinnoista on pyydettäessä toimitettava selvitys (kilpailutus tai suorahankinta). Loppuraportin yhteydessä valtionavustuksen saajan on toimitettava riippumattoman tilintarkastajan (KHT, HTM, JHTT) tarkastusraportti, jossa tilintarkastaja on ottanut kantaa hankintasäännösten noudattamiseen.
Jos hankinta on tehty vastoin hankintasäännöksiä, hankintahinta ei ole projektille hyväksyttävä kustannus.
3.3 Rahapalkat
a) Työajanseuranta
Jokaisen projektille työtä tekevän henkilön on pidettävä tuntitasoista työajanseurantaa.
• Projektin kultakin raportointijaksolta on oltava saatavissa luotettava tieto henkilön kaikista tunneista, jotta projektille kuuluva osuus palkkakustannuksista voidaan todentaa.
• Jos henkilölle ei ole määritetty kokonaistyöaikaa, hänen on pidettävä työajanseurantaa kokonaistyöajasta projektituntien lisäksi.
• Projektille tehdyt työtunnit on kohdistettava niille päiville, joina työ on tehty.
• Projektin vastuullisen johtajan tai työntekijän esimiehen on vahvistettava työtunnit vähintään kerran kuukaudessa. Vahvistamisesta on jäätävä merkintä seuranta- järjestelmään.
Tekesillä on oikeus jättää rahapalkat osittain tai kokonaan hyväksymättä, jos työajanseurantaa ei ole järjestetty näiden ehtojen mukaisesti.
Työajanseurantaan liittyvä aineisto, tuntikohtaiset seurantaraportit sekä vahvistetut kuukausittaiset yhteenvedot, on säilytettävä viiden vuoden ajan projektin viimeisen rahoituserän maksamisesta.
b) Tilitettävän palkan määrä
Rahoituksen saaja saa tilittää henkilölle maksetusta kokonaistyöajan rahapalkasta ainoastaan työajanseurannan perusteella projektille kohdistuvan työajan palkan.
Hyväksyttäviä kustannuksia ovat projektin toteuttamiseen osallistuneiden henkilöiden tehollisen työajan (enintään 11 kk/vuosi/henkilö) ennakonpidätyksenalaiset rahapalkat (palkkaerittely Y4).
Teholliseen työaikaan ei lasketa palkallisia poissaoloja, kuten vuosiloma- ja sairaus-, äitiys-, vanhempain-, isyysloma-aikaa.
Tekesille tilitettävien palkkojen taso
• ei saa poiketa siitä, mitä henkilölle on maksettu vastaavantasoisesta työstä ennen projektia
• pitää vastata korvausta, jonka rahoituksen saaja maksaa henkilölle muusta työstä projektin aikana.
Tekes ei hyväksy sellaisia palkaneriä, jotka maksetaan henkilölle ehdolla, että palkanerää varten saadaan rahoitusta Tekesiltä tai muulta rahoittajalta.
Rahoituksen saajan on ilmoitettava Tekesille, jos tilitettäviin palkkoihin sisältyy tulospalkkioita tai muita vastaavia poikkeuksellisen palkanmaksutavan eriä. Tekes voi harkintansa mukaan hyväksyä ne, jos ne ovat vakiintuneet kattavaksi osaksi rahoituksen saajan palkanmaksua. Rahoituksen saajan on aina annettava selvitys poikkeuksellisten erien kokonaismäärästä sekä määräytymisperusteista ja -ajasta, jotta projektille kohdistuva osuus voidaan määritellä.
Jos työstä maksettu korvaus on työkorvausta eikä palkkaa, rahoituksen saajan pitää tilittää se kustannustilityksen kohdassa Ostetut palvelut.
Rahoituksen saajan johdon ja hallinnon palkat ovat pääsääntöisesti yleiskustannuksia. Näiden henkilöiden palkkoja voidaan harkinnan mukaan hyväksyä suorina kustannuksina, jos tehty työ kohdistuu suoraan projektille.
Rahoituksen saajan on ilmoitettava palkkaerittelylomakkeella, jos projektille tilitetään ulkomailta Suomeen tulevien henkilöiden tai ulkomailla työskentelevien henkilöiden palkkoja.
3.4 Henkilösivukustannukset
Henkilösivukustannuksiksi voidaan hyväksyä projektin kustannusarvion mukainen prosenttiosuus (enintään 50 %) maksetuista, tehollisen työajan palkoista, jotka on hyväksytty projektille.
Henkilösivukustannuksia ovat muun muassa
• loma-ajan ja sairausajan palkka ja lomaraha
• sosiaaliturvan kustannukset
• muut työvoimakustannukset, esimerkiksi rekrytointikustannukset, henkilöstökoulutus, luontoisedut sekä työ- ja suojavaatteet.
Tekesillä on oikeus tarkistuttaa henkilösivukustannukset ja maksaa rahoitus todellisten henkilösivukustannusten perusteella, jos ne jäävät alle kustannusarviossa hyväksytyn tason. Henkilösivukustannukset lasketaan Tekesin verkkosivuilta saatavalla henkilösivukustan- nuslaskelmalla.
Tekesillä on oikeus puuttua kustannusarviossa hyväksyttyjen henkilösivukustannusten määrään sellaisten työsuhteiden yhteydessä, joissa palkoista ei makseta samoja henkilösivukustannuksia kuin tavanomaisissa työsuhteissa. Tällaisia työsuhteita on esimerkiksi ulkomailta Suomeen tulevilla ja ulkomailla työskentelevillä henkilöillä. Jos henkilölle ei makseta loma-ajan palkkaa, henkilösivukustannuksena hyväksytään 30 prosenttia tilitetyistä rahapalkoista.
3.5 Yleiskustannukset
Tekes voi hyväksyä yleiskustannuksiksi enintään 20 prosenttia projektin palkka- ja henkilösivukustannusten summasta. Tekesillä on oikeus tarkistuttaa yleiskustannusprosentti ja maksaa rahoitus todellisten yleiskustannusten perusteella, jos ne jäävät alle kustannusarviossa hyväksytyn tason. Yleiskustannuskerroin lasketaan pyydettäessä Tekesin verkkosivuilta saatavalla yleiskustannuskerroinlaskelmalla.
Yleiskustannusluonteisia menoja ei hyväksytä tilityksen muissa kustannuslajeissa. Tällaisia me- noja ovat esimerkiksi johdon ja hallinnon palkat, tietotekniikka-, toimisto- ja toimitilakustannukset ja niihin liittyvät poistot.
3.6 Matkakustannukset
Projektisuunnitelmaan sisältyvät matkakustannukset voidaan hyväksyä voimassa olevien Verohallinnon määräysten mukaisesti:
• Verohallinnon päätös verovapaista matkakustannusten korvauksista
• Verohallinnon ohje työmatkakustannusten korvauksista verotuksessa
Tekes hyväksyy matkakustannukset rahoituksen saajaa koskevien muiden säännösten ja hallinnon määräysten mukaisina silloin, kun matkakustannusten korvaamisesta on annettu Verohallinnon päätöksistä ja ohjeista poikkeavia säännöksiä.
Kustannukset hyväksytään enintään siltä osin kuin ne noudattavat laajuudeltaan ja suuruudeltaan organisaation tavanomaista tasoa.
3.7 Aine- ja tarvikekustannukset
Ulkopuolelta ostettavat aineet ja tarvikkeet voidaan hyväksyä laskutuksen mukaisina. Sisäiset aine- ja tarvikeveloitukset tilitetään omakustannushintaisina.
3.8 Laiteostot
Tekes voi hyväksyä projektin suorana kustannuksena projektiin ostettavan laitteen hankinta- menon, kun se on pääosin projektin käytössä ja laitteen taloudellinen vaikutusaika on enintään kolme vuotta.
Jos laitetta käytetään projektin lisäksi muussa toiminnassa, hankintameno hyväksytään siltä osin kuin sitä käytetään projektissa. Jos projektin kestoaika on laitteen taloudellista vaikutusaikaa lyhyempi, hankintamenosta hyväksytään projektin kestoajalta kertyvien poistojen osuus.
Mitä edellä sanotaan laitteesta, koskee myös projektissa tarvittavia ohjelmistoja.
Osamaksukaupasta annetun lain mukaisella rahoitusyhtiön kanssa tehdyllä osamaksusopimuksella tai vastaavalla kaupalla hankittu käyttöomaisuus voidaan hyväksyä laiteostoksi silloin, kun kauppahintaa on lyhennetty vähintään yhtä paljon kuin on maksettavan Tekes-rahoituksen osuus kyseisestä käyttöomaisuudesta. Tällöin käyttöomaisuuden on oltava toimitettu rahoituksen saajalle.
Henkilökohtaisten tietokoneiden, matkapuhelinten ja muiden yleiskustannuksiin sisältyvien välineiden hankintamenoja ei voida sisällyttää laiteostoihin.
3.9 Laitepoistot/-vuokrat
Pääasiassa projektin käytössä olevien koneiden ja laitteiden poisto- tai vuokrauskustannukset voidaan hyväksyä niiltä osin kuin laitteita käytetään projektissa.
Poistot voidaan hyväksyä suunnitelman mukaisina kirjanpidossa olevina poistoina edellyttäen, että omaisuuden hankintaan ei ole saatu muuta julkista eikä Euroopan unionin rahoitusta.
Käyttöomaisuuden hankintaa vastaavasta vuokraamisesta aiheutuvina menoina voidaan hyväk- syä enintään kyseisen hankinnan ostohintaa vastaavat vuokramenot projektin kestoajalta. Muut vuokraamiseen liittyvät menot (hallinto-, rahoitus-, vakuutus-, korjaus- ja muut vastaavat menot) eivät ole rahoituskelpoisia. Jos edellä mainittuja eriä ei pystytä erittelemään, projektin kustan- nuksiksi voidaan hyväksyä enintään 50 prosenttia koko vuokrasopimuksen aiheuttamista projektille kuuluvista menoista.
Laitepoistoja ja -vuokria koskevia ehtoja sovelletaan myös t&k-toimitilakustannuksiin silloin, kun tilojen hankinta on ollut projektin kannalta välttämätöntä.
3.10 Ostetut palvelut
Ulkopuolelta ostettavat palvelut voidaan hyväksyä projektisuunnitelman ja laskutuksen mukaisina edellyttäen, että hankinta on toteutettu kohdan 3.2 mukaisesti.
Ostopalvelukustannuksiin voidaan sisällyttää projektista aiheutuvina menoina
• projektin kustannusten tilintarkastus
• tiedonhankinta
• lisenssinosto.
Ostetut palvelut kotimaisilta pieniltä ja keskisuurilta yrityksiltä
Pienellä ja keskisuurella yrityksellä tarkoitetaan tässä yhteydessä sellaista suomalaista yritystä, jonka palveluksessa on vähemmän kuin 250 työntekijää.
Työkorvaukset tilitetään kohdassa Ostetut palvelut pk-yrityksiltä.
Ostetut palvelut kotimaisilta julkisilta tutkimusorganisaatioilta
Tutkimuslaitoksella tarkoitetaan suomalaisia yliopistoja, ammattikorkeakouluja ja julkisia tutki- muslaitoksia.
Ostetut palvelut muilta kotimaisilta yrityksiltä/yhteisöiltä
Tähän kustannuslajiin kirjataan ostetut palvelut muilta kuin edellä luetelluilta organisaatioilta.
Yksinkertaisen kustannusarvion ostopalvelut hyväksytään projektisuunnitelman ja laskutuksen mukaisina. Ostopalvelut eritellään raportin kohdassa Voimavarat ja yhteistyö, mutta ne tilitetään yhtenä eränä.
Ostetut palvelut Euroopan sisämarkkina-alueelta
Tähän kirjataan ostetut palvelut Euroopan sisämarkkina-alueelta. Euroopan sisämarkkinoiden alueella tarkoitetaan Euroopan talousalueen ja Sveitsin valaliiton muodostamaa aluetta.
Ostetut palvelut Euroopan sisämarkkina-alueen ulkopuolelta
Tähän kirjataan Euroopan sisämarkkina-alueen ulkopuolelta ostetut palvelut.
3.11 Kustannukset, joita ei hyväksytä
Hyväksyttäviä kustannuksia eivät ole
• edustuskulut, lahjoitukset, stipendit tai apurahat
• liiketaloudellisesta toiminnasta syntyneet kustannukset
• tuotantoon, mainontaan, markkinointiin tai myyntiin liittyvät kustannukset, kuten matkat, esitteet, ilmoituskulut tai messut
• rahoituskulut
• rahoituksen saajan rahoitusosuudet tutkimusorganisaatiossa toteutettavaan projektiin
• osamaksukaupan ehdoin tehtyjen hankintojen rahoitus-, hallinto, vakuutus-, korjaus-, huolto- tai muut vastaavat menot
• laitteiden vuokraamiseen liittyvät (hallinto-, rahoitus-, vakuutus-, korjaus- ja muut vastaavat) menot siltä osin kuin ne ylittävät kyseisen hankinnan ostohintaa vastaavat
vuokramenot projektin kestoajalta
• projektisuunnitelmaan kuulumattomat kustannukset.
4 Tulojen huomioon ottaminen
Tuloilla tarkoitetaan sellaisia saatavia varoja, jota vastaan varojen saaja luovuttaa välittömän vastikkeen, esimerkiksi tavaraa tai palvelua. Projektin hyväksyttävillä kustannuksilla ei ole tarkoitus tuottaa tuloja projektin kestoaikana.
Jos projektin aikana sen toteuttamiseen liittyvistä toimista syntyy tuloja, tulot ja niiden aikaansaamiseksi syntyneet kustannukset on pidettävä erillään projektin kustannuksista ja rahoituksesta.
Jos tulojen aikaansaamiseksi syntyvien kustannusten erottaminen projektin kustannuksista ei ole yksiselitteistä, projektiin liittyvät tulot on raportoitava Tekesiin. Projektin kestoaikana saadut tulot vähennetään projektin hyväksyttävistä kustannuksista. Tuloja, jotka kertyvät rahoituksen saajan projektiin läheisesti liittyvistä lakisääteisistä tehtävistä tai SGEI -toiminnasta, ei oteta huomioon projektin kustannuksia vähentävänä eränä.
Projektin kustannusten kattamiseksi muualta saatava vastikkeeton rahapanostus (yhteisrahoitus) ei ole tässä tarkoitettua tuloa vaan projektiin saatua rahoitusta.
5 Muu julkinen rahoitus
Kustannustilityksessä on ilmoitettava projektin muu julkinen - valtion, kunnan tai muun julkis- yhteisön tai julkisoikeudellisen laitoksen tai säätiön myöntämä - rahoitus. Myös Euroopan unionin varoista myönnettävä rahoitus on ilmoitettava. Palkkatuen osalta on ilmoitettava, kenelle tukea on maksettu ja kuinka paljon.
6 Raportointi
Projektin vastuullinen johtaja raportoi projektin edistymistä Tekesin asiointipalvelussa. Myös projektille kohdennetut kustannukset tilitetään verkossa.
Palvelussa tehtävän tilityksen liitteenä toimitetaan palkkaerittely (Y4). Lopputilityksen yhteydessä on toimitettava lisäksi tarkastusraportti (katso kohta 7).
Rahoituksen saajan on raportoitava kaikki projektille kuuluvat kustannukset viimeistään lopputilityksessä. Jos kustannusarvion kustannuslajikohtaiset enimmäismäärät olennaisesti ylittyvät, rahoituksen saajan on haettava kustannusarvion muutosta (katso kohta 10). Kun loppuraportti on hyväksytty, projektille ei voi esittää enää lisää kustannuksia.
Väliraportin perusteella alustavasti hyväksytyt kustannukset käsitellään uudestaan loppuraportoinnin yhteydessä. Tekes hyväksyy kustannukset lopullisesti vasta sen jälkeen, kun se on saanut tilintarkastajan tarkastusraportin.
7 Tilintarkastajan tarkastusraportti
Muiden kuin valtion budjettitalouden virastojen ja laitosten on toimitettava lopputilityksen yhteydessä riippumattoman tilintarkastajan (KHT, HTM, JHTT) tarkastusraportti. Tarkastusraportti koskee koko projektin kestoaikaa. Määrämuotoinen raporttipohja löytyy Tekesin verkkosivuilta.
Tarkastuksessa tilintarkastajan on kiinnitettävä erityistä huomiota siihen, onko projektikirjanpito ja työajanseuranta toteutettu näiden ehtojen mukaisesti ja onko jäljitettävyysketju aukoton. Lisäksi tilintarkastaja arvioi hankintasäännösten noudattamista.
Projektin tilintarkastajan tarkastusraportin kustannukset voidaan hyväksyä projektille suoraksi kustannukseksi. Rahoituksen saajan on toimitettava Tekesiin laskukopio ja maksukuitti / tiliotekopio tilintarkastuksesta lopputilityksen yhteydessä.
Tekesillä on oikeus luovuttaa tarkastusraportti muille viranomaisille rahoituksen valvontaa varten.
8 Rahoituksen maksaminen
Tekes maksaa rahoituksen hyväksyttyjen raporttien ja kustannustilitysten perusteella.
Rahoitus maksetaan pankkitilille, jonka rahoituksen saaja on ilmoittanut rahoituspäätöksen hyväksymisilmoituksessa. Ilmoituksen allekirjoittajalla tulee olla organisaation virallinen nimenkirjoitusoikeus.
Vähintään 10 prosenttia myönnetystä avustuksesta maksetaan vasta loppuraportin hyväksymisen jälkeen edellyttäen, että projektille on kertynyt riittävästi hyväksyttäviä kustannuksia.
Viimeinen rahoituserä on haettava Tekesiltä loppuraportoinnin ja -tilityksen yhteydessä. Tämän jälkeen haettavaa rahoitusta ei enää makseta.
Tekesillä on oikeus jättää väliraportin yhteydessä rahoitus maksamatta, jos maksettava summa jää pieneksi verrattuna koko rahoituksen määrään.
9 Raportointi projektin päättymisen jälkeen
Tekes seuraa projektien vaikuttavuutta myös niiden päättymisen jälkeen. Rahoituksen saajan on tarvittaessa raportoitava projektin tuloksista viiden vuoden ajan sen päättymisestä.
Rahoituksen saajan pitää pyynnöstä toimittaa toteutumatiedot kaikista suunnitelmista ja ennusteista, joita se esitti hakemuksen käsittelyn ja projektin aikana sekä selvitys projektin tulosten hyödyntämistavoista.
10 Muutokset
10.1 Projektimuutokset
Rahoituksen saajan on haettava Tekesiltä etukäteen lupaa, jos projektin eteneminen poikkeaa suunnitelmasta:
• merkittävät muutokset projektisuunnitelmassa
• kustannuslajimuutokset
• aikataulumuutokset
• raportointipäivän siirto
• projektin vastuullisen johtajan vaihtaminen.
Rahoituksen saajan pitää ilmoittaa Tekesille välittömästi muista merkittävistä muutoksista projektissa, esimerkiksi jos projektin toteutuksen kannalta keskeiset henkilöresurssit muuttuvat.
Muutoshakemuksena voi käyttää Tekesin verkkosivuilta saatavaa projektimuutoslomaketta. Muutoshakemus lähetetään suojatulla sähköpostiyhteydellä xxxxx://xxxxxxxx.xxxxx.xx/xxxxxxxxxx.
10.2 Rahoituspäätöksen siirtäminen
Jos rahoituksen saaja haluaa projektin aikana siirtää rahoituspäätöksen kolmannelle osapuolelle, siihen on saatava Tekesin kirjallinen suostumus. Ennen siirtoa alkuperäisen rahoituksen saajan on raportoitava ja tilitettävä oma osuutensa projektista. Tilintarkastajan on annettava tilitetyistä kustannuksista tarkastusraportti kun siirto koskee muun kuin valtion budjettitalouden viraston tai laitoksen rahoituspäätöstä.
11 Projektin tulosten julkisuus ja tuloksiin liittyvät oikeudet
Projektin tulokset ovat julkisia projektin päättymisen jälkeen. Rahoituksen saajan on levitettävä tuloksia aktiivisesti, syrjimättömästi ja laajasti. Erityisissä poikkeustapauksissa ja milloin laki tai muut viranomaismääräykset sitä edellyttävät, projektin tulos voidaan pitää kokonaan salassa. Tämä edellyttää Tekesin ja rahoituksen saajan yhteistä perusteltua päätöstä.
Rahoituksen saajan on huolehdittava, että sen työntekijöiden projektissa aikaansaamien tulosten omistus- ja immateriaalioikeudet siirtyvät sille lain mukaisesti tai erikseen sovituilla siirtosopimuksilla.
Yhteisprojekteissa tuloksen omistaa sen aikaansaanut osapuoli. Omistajalla on ensisijainen oikeus päättää tuloksen suojaamisesta ja luovuttamisesta. Jos tulos aikaansaadaan yhdessä, osapuolten tulee sopia keskenään tuloksen omistuksesta, käyttöoikeudesta sekä tuloksen hyödyntämisestä näiden rahoitusehtojen mukaisesti.
Rahoituksen saajan tulee sopia erikseen projektin tulosten omistus- ja käyttöoikeuksista muiden osapuolten kanssa.
Rahoituksen saajan tulee saada tulosten omistus- ja käyttöoikeuksia luovuttaessaan yrityksiltä teollis- ja tekijänoikeuksista käypää hintaa vastaava korvaus. Korvaus tulee määritellä läpinäkyvällä ja objektiivisella tavalla Rahoituksen saajan on huolehdittava, että luovutussopimukset eivät ole ristiriidassa rahoituksen saajaa koskevien säännösten, Euroopan unionin valtiontukilainsäädännön, erityisesti Euroopan komission tiedoksiantona tutkimus- ja kehitystyöhön sekä innovaatiotoimintaan myönnettävälle valtiontuelle annettujen puitteiden kanssa (2014/C 198/01).
12 Viranomaisvalvonta
Rahoituksen saajan tulee antaa Tekesille oikeat ja riittävät tiedot, jotta tämä voi valvoa rahoituspäätöksen ehtojen noudattamista ja projektin toteuttamista.
Tekesillä, Valtiontalouden tarkastusvirastolla, Euroopan komissiolla ja Euroopan tilintarkastustuomioistuimella on oikeus tehdä rahoituksen maksamisessa ja käytön valvonnassa tarpeellisia rahoituksen saajan talouteen ja toimintaan kohdistuvia tarkastuksia.
Tarkastuksia voi tehdä Tekesin valtuuttamana toinen viranomainen tai tilintarkastaja. Ulkopuolinen asiantuntija voi Tekesin pyynnöstä avustaa tarkastuksessa.
Tarkastusoikeus on voimassa viiden vuoden ajan projektin viimeisestä maksuerästä. Projektin asiakirjat ja muu projektin valvonnan ja tarkastuksen kannalta tarpeellinen aineisto on säilytettävä vähintään yhtä kauan.
Rahoituksen saajan pitää avustaa tarkastuksessa ja antaa tarvittavat tiedot tarkastajalle ilman korvausta.
Tarkastuksen tekijällä on oikeus ottaa tarkastuksen kohteena oleva aineisto haltuunsa, jos tar- kastaminen sitä edellyttää. Aineiston haltuunotosta on laadittava pöytäkirja, jossa mainitaan hal- tuunoton tarkoitus ja haltuun otettu aineisto. Aineisto on palautettava viipymättä, kun sitä ei enää tarvita tarkastuksessa.
Tarkastuksen tekijällä on oikeus päästä tarkastuksen edellyttämässä laajuudessa tiloihin, jotka ovat rahoituksen saajan hallinnassa tai käytössä. Tämä koskee liike-, varasto- tai muita vastaavia ammatin tai elinkeinon harjoittamiseen käytettäviä tiloja sekä muita alueita, joilla on merkitystä rahoituksen myöntämiselle ja käytön valvonnalle. Tarkastusta ei saa tehdä kotirauhan piiriin kuuluvissa tiloissa.
13 Maksatuksen keskeyttäminen
Tekes voi seuraavin perustein määrätä, että rahoituksen maksaminen keskeytetään väliaikaisesti:
1. Tekesillä on perusteita epäillä, että rahoituksen saaja ei anna Tekesille pyydettyjä, oikeita tai riittäviä tietoja, tai käyttää rahoitusta rahoituspäätöksen vastaisesti.
2. Perusteet, joilla rahoitus on myönnetty, ovat olennaisesti muuttuneet. Tällaisiksi muutok- siksi katsotaan esimerkiksi, jos
a. rahoituksen saaja poikkeaa projektisuunnitelmasta ilman Tekesin kirjallista suostumusta
b. rahoituksen saajan taloudellisen asema heikkenee merkittävästi suhteessa enna- koituun kehitykseen
c. yritys menettää oman pääoman kokonaan
d. yritys hakeutuu saneerausmenettelyyn
e. yritykselle syntyy verovelkoja
f. yritys on laiminlyönyt Tekesiltä saamiensa lainojen takaisinmaksuvelvoitteet.
3. Euroopan unionin lainsäädäntö edellyttää, että rahoituksen maksaminen keskeytetään.
Jos keskeytyksen syitä ei korjata keskeytyspäätöksessä määrätyssä ajassa, Tekesillä on oikeus määrätä rahoituksen maksaminen lopetettavaksi sekä jo maksettu rahoitus tai sen osa takaisin- perittäväksi.
14 Rahoituksen palauttaminen
Rahoituksen saajan tulee viipymättä palauttaa virheellisesti, liikaa tai ilmeisen perusteettomasti saamansa rahoitus tai sen osa. Alle 10 euron määrän voi jättää palauttamatta.
15 Rahoituksen takaisinperintä
15.1 Lakisääteinen takaisinperintä
Tekes määrää rahoituksen maksamisen lopetettavaksi sekä jo maksetun rahoituksen takaisin- perittäväksi, jos rahoituksen saaja on
1. jättänyt palauttamatta sellaisen rahoituksen tai sen osan, joka on palautettava näiden yleisten ehtojen kohdan 14 mukaisesti
2. käyttänyt rahoituksen olennaisesti muuhun tarkoitukseen, kuin se on myönnetty
3. salannut tai antanut väärää tai harhaanjohtavaa tietoa seikasta, joka on ollut omiaan olen- naisesti vaikuttamaan rahoituksen saantiin, määrään tai ehtoihin
4. muutoin 1-3 kohtaan verrattavalla tavalla olennaisesti rikkonut rahoituksen käyttämistä koskevia säännöksiä.
15.2 Harkinnanvarainen takaisinperintä
Tekesillä on oikeus määrätä rahoituksen maksaminen lopetettavaksi sekä jo maksettu rahoitus tai sen osa takaisin perittäväksi, jos
1. rahoituksen maksamista tai valvontaa varten on annettu virheellisiä tai harhaanjohtavia tie- toja, tietoja on salattu tai niitä on kieltäydytty antamasta tai Tekesin pyytämiä tietoja ei ole toimitettu määräpäivään mennessä
2. rahoitusta ei ole käytetty rahoituspäätöksen mukaisesti
3. rahoituksen saaja on kieltäytynyt avustamasta projektin tarkastuksessa
4. rahoituksen saaja on lopettanut rahoituksen kohteena olevan projektin, supistanut tai muuttanut sitä olennaisesti tai luovuttanut sen toiselle
5. rahoituksen saaja on joutunut ulosottotoimenpiteen kohteeksi, selvitystilaan, konkurssiin tai saneerausmenettelyyn
6. Euroopan unionin lainsäädäntö edellyttää, että rahoitus on perittävä takaisin
7. rahoituksen saaja menettelee muulla, tämän kohdan seikkoihin rinnastettavalla tavalla.
15.3 Korko
Rahoituksen saajan on maksettava korkoa palautettavalle tai takaisinperittävälle määrälle.
Korko määräytyy rahoituksen maksupäivästä alkaen. Se lasketaan vuotuisena korkona, johon lisätään kolme prosenttiyksikköä. Vuotuinen korko määräytyy korkolain (633/1982) 3 pykälän 2 momentin mukaisesti.
15.4 Viivästyskorko
Jos rahoituksen saaja ei ole Tekesin asettamaan eräpäivään mennessä maksanut takaisin- perittävää määrää, määrälle on maksettava vuotuista viivästyskorkoa.
Viivästyskorko määräytyy eräpäivän ylittävältä ajalta korkolain (633/1982) 4 pykälän 1 momentin tarkoittaman korkokannan mukaisesti.
15.5 Avustuksen takaisinperinnän kohtuullistaminen
Tekes voi jättää perimättä osan palautettavasta tai takaisinperittävästä avustuksesta, sille lasket- tavasta korosta tai viivästyskorosta, jos täysimääräinen periminen on kohtuutonta rahoituksen saajan taloudelliseen asemaan ja olosuhteisiin, avustuksella hankitun omaisuuden laatuun, tai perinnän perusteena olevaan menettelyyn tai olosuhteiden muutokseen nähden.
Erittäin painavasta syystä Tekes voi päättää, että palautettava tai takaisinperittävä määrä, sille laskettava korko tai viivästyskorko jätetään kokonaan perimättä.
15.6 Takaisinperinnän määräaika
Rahoitusta, sille maksettavaa korkoa tai viivästyskorkoa ei enää peritä takaisin, kun projektin viimeisen rahoituserän maksamisesta on kulunut kymmenen vuotta.
16 Tekesin kuittausoikeus
Palautettava tai takaisinperittävä avustus korkoineen voidaan vähentää rahoituksen saajalle maksettavasta muusta avustuksesta.
17 Väärinkäytökset
Jos projektin yhteydessä on aihetta epäillä, että rahoituksen saaja tai sen puolesta toiminut henkilö on syyllistynyt rikoslaissa (19.12.1889) rangaistavaksi säädettyyn tekoon, jossa Tekes on asianomistajana, ryhtyy Tekes asian vaatimiin toimenpiteisiin.
18 Tulkintajärjestys
Mikäli rahoituspäätöksen ja sen liitteiden välillä on olemassa ristiriita, noudatetaan seuraavaa tulkintajärjestystä
1) rahoituspäätös ja sen erityisehdot
2) yleiset ehdot
3) kustannusarvio
4) projektisuunnitelma
5) rahoitushakemus ja sen liitteet sekä
6) muut rahoituspäätöksen tekemisen kannalta oleelliset dokumentit.