OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN JA HELSINGIN YLIOPISTON VÄLINEN SOPIMUS VUOSILLE 2021- 2024
OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN JA HELSINGIN YLIOPISTON VÄLINEN SOPIMUS VUOSILLE 2021- 2024
1. Kohti vuoden 2030 tavoitetilaa
Opetus- ja kulttuuriministeriö ja yliopisto ovat yliopistolain (558/2009) 48 §:n 1 momentin nojalla sopineet yliopiston toiminnalle asetettavista tavoitteista. Sopimuksessa asetetut tavoitteet on johdettu hallitusohjelmasta, hallituksen toimintasuunnitelmasta, korkeakoulutuksen ja tutkimuksen visiosta 2030 sekä korkeakoulun strategiasta.
Korkeakoulut luovat edellytyksiä sivistyksen, kestävän kasvun ja hyvinvoinnin sekä Suomen kilpailukyvyn vahvistamiselle. Ne tuottavat yhteiskuntaa kehittävää uutta tietoa ja osaamista.
Globalisaatio ja rajat ylittävä kilpailu osaamisesta ja osaajista sekä tieteen ja teknologian kehitys yhdistettynä työn murrokseen aiheuttavat korkeakouluissa tarpeen arvioida ja suunnata toimintaa uudelleen. Toiminnan lähtökohtia ovat uusin käytettävissä oleva tieto, kestävä kehitys, kansainvälisyys ja globaali vastuu. Yhteiskunnan eheys ja vahva demokratia edellyttävät korkeakouluilta vastuullista vaikuttamista.
Korkeakoulut ovat aktiivisia globaaleissa edelläkävijäverkostoissa, jotka auttavat ratkaisemaan ihmiskunnan haasteita. Monialainen yhteistyö ja avoimet toimintatavat ovat tutkimuksen, koulutuksen ja innovaatiotoiminnan keskeisiä voimavaroja. Korkeakoulut osallistuvat aktiivisesti kansainvälisesti kilpailukykyisten osaamiskeskittymien ja innovaatioekosysteemien kehittämiseen.
Nostamalla osaamis- ja koulutustasoa vastataan työn muutokseen ja mahdollistetaan erikoistuminen korkeaa osaamista vaativiin tehtäviin. Korkeakoulut toimivat oppijakeskeisesti ja tukevat jatkuvaa oppimista elämän eri tilanteissa.
Korkeakoulut tekevät valtakunnallisesti yhteistyötä avointen, saavutettavien ja joustavien opiskelumahdollisuuksien rakentamiseksi. Toimintatapojen uudistaminen parantaa korkeakoulutuksen saavutettavuutta, yhdenvertaisuutta ja tasa- arvoa. Koulutussisällöt, oppimisympäristöt, opiskelijoiden ohjaus ja korkeakoulujen vahva vuorovaikutus työelämän kanssa tukevat työelämään sijoittumista.
Hyvinvoivat korkeakouluyhteisöt ovat Suomen voimavara ja kilpailutekijä. Korkeakouluja johdetaan hyvin, työhyvinvointiin panostetaan ja osaamisen kehittämisestä huolehditaan systemaattisesti. Korkeakoulut ovat Suomen parhaita työ- ja opiskelupaikkoja.
2. Korkeakoulun strategiset valinnat, profiili ja vahvuusalat
2.1 Strategiset tavoitteet, valinnat ja profiili
Helsingin yliopisto profiloituu korkeatasoisena, kansainvälisesti tunnustettuna, monitieteisenä tiedeyliopistona. Yliopistolla on merkittävä vastuu sivistyksen ja kestävän hyvinvoinnin rakentajana sekä globaalien ongelmien ratkaisujen etsimisessä ja yhteiskunnan kehityksen edellyttämän korkeakoulutetun työvoiman saatavuuden turvaamisessa. Yliopisto huolehtii valtakunnallisesta vastuustaan kouluttaa suomen ja ruotsin kielen taitoisia asiantuntijoita.
Yliopisto vahvistaa asemaansa kansainvälisesti merkittävänä, aloitteellisena ja näkemyksellisenä vaikuttajana tiede- ja sivistyspolitiikassa. Yliopisto rakentaa laajan kansainvälisten alumnien ja kumppaneiden verkoston.
Yliopiston työn tuloksena tutkittu tieto on entistä merkittävämmin yhteiskunnallisen päätöksenteon perusta. Yliopiston vastuullisen ja vahvistuneen yritysyhteistyön ja innovaatiotoiminnan sekä muun yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen ansiosta tutkimuksen tulokset ovat entistä laajemmin yhteiskunnan eri sektoreiden käytettävissä. Tutkimuksen ja opetuksen vahva yhteys rakentuu läpi koko yliopiston.
Kestävyys ja vastuullisuus ohjaavat yliopiston toimintaa ja YK:n kestävän kehityksen tavoitteet on nivottu osaksi toimintakulttuuria. Xxx harjoittama sijoitustoiminta on vastuullista. Yliopisto saavuttaa hiilineutraaliuden vuonna 2030.
Sopimus, kausi 2021 - 2024 22.12.2020
Helsingin yliopisto Sivu 1(6)
Vuonna 2030 Helsingin yliopisto on entistä vahvempi sivistyksen ja hyvinvoinnin luoja. Vision "Tieteen voimalla - maailman parhaaksi" toteuttamiseksi sen strategiset valinnat ovat: 1. Tiede ja oppiminen kuuluvat kaikille, 2. Avoimuus vahvistaa tiedettä ja yhteistyötä, 3. Paras paikka opiskella ja työskennellä, 4. Vastuullisuuden ja kestävyyden edelläkävijä.
Vuonna 2030 yliopisto haluaa olla kansainvälisesti arvostettu sivistysyliopisto ja keskusteleva yhteisö, jota ohjaavat sivistys ja yhteisöllisyys. Vapaus ja totuus korostavat yliopiston toimivan tutkimuksen ja koulutuksen akateemisten arvojen mukaisesti. Yliopiston tavoitteena on olla vetovoimainen työnantaja sekä houkutteleva opiskelupaikka ja yhteistyökumppani sekä kotimaassa että kansainvälisesti.
2.2 Vahvuusalat ja uudet, nousevat alat
Yliopiston tutkimusta ja opetusta uudistavat monitieteiset teemat ovat:
- Merkityksellinen elämä, hyvinvoiva ihminen ja terve ympäristö,
- Inhimillinen ja oikeudenmukainen maailma,
- Maapallon kestävä ja elinkelpoinen tulevaisuus ja
- Ajattelun ja maailmankaikkeuden mahdollisuudet.
Teemojen perusteella yliopiston yksiköt ja koulutusohjelmat muotoilevat konkreettiset kehityssuunnitelmansa, jotka sisältävät voimavarojen uudelleen suuntaamisen. Tässä hyödynnetään yliopiston tutkimuksenarvioinnissa tunnistettuja vahvuuksia ja kehitysehdotuksia. Tiedekasvatuksen ja -viestinnän avulla yliopisto vie tieteellistä ajattelua myös yliopiston ulkopuolelle.
3. Korkeakoulun strategiaa tukevat toimenpiteet ja tutkintotavoitteet
Korkeakoulut ja opetus- ja kulttuuriministeriö sitoutuvat korkeakoulutuksen ja tutkimuksen vision 2030 toimeenpanoon. Korkeakoulujen digivisio toteutetaan korkeakoulujen yhteisen tiekartan mukaisesti.
3.1 Korkeakoulun strategiaa tukevat toimenpiteet
Yliopisto on määritellyt neljä strategista valintaa, joille on määritelty 22 tavoitetilaa. Niitä toteutetaan kehittämistoimenpiteillä:
Tiede ja oppiminen kuuluvat kaikille
Tutkimusteemojen toteuttamisen tiekartan avulla uudistetaan tutkimusta, korostaen korkeatasoista tieteenalaosaamista, monitieteisyyttä ja tieteidenvälisyyttä, sekä vahvistetaan tutkimus- ja opetusinfrastruktuureja.
Tutkimus- ja opetusympäristöjen toimivuutta ja houkuttelevuutta vahvistetaan urapolkujen kuin palveluiden osalta. Suurten ja avointen aineistojen analytiikan osaamista ja niihin liittyviä infrastruktuureja parannetaan. Tutkimuksen ja opetuksen yhteys varmistetaan sekä koulutustarjontaansa opiskelijoiden työelämätaitojen ja yrittäjyysvalmiuksien vahvistamiseksi.
Oppimista ja jatkuvaa oppimista uudistetaan sekä lisätään oppimisympäristöjen ja -sisältöjen avoimuutta ja opintojen räätälöitävyyttä. Parannetaan opintojen saavutettavuutta erityisesti niiden ryhmien osalta, jotka ovat aliedustettuina yliopistokoulutuksessa.
Vaikuttavuuttaan lisätään tiedekentässä mm. tiivistämällä kansainvälistä yhteistyötä UNA Europa -allianssissa ja LERU- verkostoissa.
Tiedeviestintää ja -kasvatusta laajennetaan ja monipuolistetaan. Yliopistolla on keskeinen rooli tiedekasvatuksen valtakunnallisessa kehittämisessä.
Sopimus, kausi 2021 - 2024 22.12.2020
Helsingin yliopisto Sivu 2(6)
Seurantaindikaattorit:
- Tavoiteajassa suoritetut alemmat korkeakoulututkinnot 1 090 v. 2024 (2019: 763, 2022: 960)
- Tavoiteajassa suoritetut ylemmät korkeakoulututkinnot 920 v. 2024 (2019: 655, 2022: 815)
- Viidessä lukuvuodessa suoritetut tohtorintutkinnot 190 v. 2024 (2019: 152, 2022: 175)
- Avoimesti saatavilla olevat korkeatasoiset (jufo 2-3) ja kansainväliset julkaisut 3 000 v. 2024 (2018: 1 820, 2022: 2 500)
Avoimuus vahvistaa tiedettä ja yhteistyötä
Tiedettä ja yhteiskunnallista vaikuttavuutta sekä tieteen kehittymistä edistetään avoimilla julkaisuilla ja avoimesti saataville tallennetuilla aineistoilla.
Fyysistä ja virtuaalista liikkuvuutta edistetään hyödyntämällä kasvavia kansainvälisiä yhteyksiä.
Seurantaindikaattorit:
- Virtuaalisesti suoritetut opintopisteet UNA Europa kumppaniyliopistojen kanssa, HY:n opiskelijoiden suoritukset ja kumppaniyliopistojen opiskelijoiden suoritukset Helsingin yliopistossa. (tavoite sovitaan välitarkastelussa; seuranta vuodesta 2022 eteenpäin)
- Ulkomaalaisten osuus professoreista ja apulaisprofessoreista 18,2 % v. 2024 (2019: 13,3 %, 2022: 16,2 %)
Paras paikka opiskella ja työskennellä
Opiskelijoiden ja henkilöstön osaamisen rakentumista ja uralla kehittymistä tuetaan sekä toimia yhteisön jäsenten uupumusriskin vähentämiseksi käynnistetään. Eri henkilöstöryhmien uralla kehittymisen mahdollisuuksia ja uravaihtoehtoja selkiytetään.
Yliopisto jatkaa aktiivista ja avointa kansainvälisten opiskelijoiden ja henkilökunnan rekrytointia.
Moniääninen ja -kielinen yhteisö turvataan kuuntelemalla tasavertaisesti kaikkia tieteenaloja ja tukemalla kansainvälisten yliopistolaisten kiinnittymistä kansalliskielten opetuksen avulla.
Vuoden 2021 auditoinnin tulosten perusteella kehitetään kattavia laadunhallinnan menetelmiä ja näiden osana systemaattisia riskienhallinnan menettelyitä. Yliopisto määrittää uudistetun seurantansa perusteella työhyvinvointi- indeksin ja esimiesindeksin tavoitetasot vuonna 2022.
Seurantaindikaattorit:
- Ulkomaalaisten alempaa/ ylempää korkeakoulututkintoa opiskelevien opiskelijoiden osuus 1,6 % / 10 % v. 2024 (2019: 1,6 % / 7,1 %, 2022: 1,6 % / 10 %).
Vastuullisuuden ja kestävyyden edelläkävijä
Kestävyys ja vastuullisuus ohjaavat yliopistoyhteisöä kaikissa hankinnoissa, palveluissa ja uudistuksissa. Kestävyyden teemoja sisällytetään läpikäyvästi koulutustarjontaan. Vastuullisella sijoitustoiminnalla ja taloudenpidolla turvataan yliopiston toimintaedellytykset. Yliopisto toimii vastuullisen sijoittamisen edelläkävijänä ja eettisenä suunnannäyttäjä. Taloudellista liikkumavaraa vahvistetaan tutkimusrahoitusta ja omavaraisuutta lisäämällä.
Seurantaindikaattorit:
- Tutkimusrahoituksen määrän 2 % vuotuinen kasvu 223 M€ v. 2024 (2019: 204 M€, 2022: 210 M€)
3.2 Tutkintotavoitteet
Tavoitteena on, että korkeakoulutettujen määrä nousee vähintään 50 prosenttiin nuorista aikuisista vuoteen 2030 mennessä. Uuden työvoiman tarpeen näkökulmasta kasvu painottuu korkeakoulutettuihin. Vuonna 2030 suoritettaisiin ammattikorkeakoulututkintoja ja yliopistojen ylempiä korkeakoulututkintoja yhteensä noin 49 000. Koulutustason nostoon, hakijasuman purkamiseen sekä alojen ja alueiden osaajapulaan vastataan läpäisyä parantamalla ja lisäämällä korkeakoulutuksen aloituspaikkoja sekä suomen ja ruotsinkielisessä että vieraskielisessä koulutuksessa. Korkeakoulut ennakoivat työvoima- ja koulutustarpeita yhteistyössä eri sidosryhmiensä kanssa.
Korkeakoulut kasvattavat merkittävästi aidosti ensimmäistä opiskelupaikkaa hakevien osuutta opiskelemaan valittavista Sopimus, kausi 2021 - 2024 22.12.2020
Helsingin yliopisto Sivu 3(6)
sopimuskauden loppuun mennessä. Korkeakoulut tehostavat siirto-opiskelijoiden valintaa vastaamaan kysyntään.
Korkeakoulut tiivistävät työ- ja elinkeinoelämäyhteistyötä ja parantavat opiskelijoiden työelämävalmiuksia kaikilla tutkintotasoilla. Korkeakoulut edistävät tohtoritutkinnon suorittaneiden liikkuvuutta ja sijoittumista myös muihin kuin korkeakoulujen tehtäviin. Korkeakoulut edistävät yhdessä eri toimijoiden kanssa ulkomaalaisten tutkijoiden, opiskelijoiden ja tutkinnon suorittaneiden integroitumista Suomeen ja suomalaisille työmarkkinoille.
Tavoitteet | Vuosina 2021 - 2024 keskimäärin |
Ylemmät korkeakoulututkinnot | 3 190 |
Kasvatusalat | 360 |
Taiteet ja kulttuurialat | 40 |
Yhteiskuntatieteet ja humanistiset alat | 1 220 |
Liiketalous, hallinto- ja oikeustieteet | 315 |
Luonnontieteet sekä maatalous- ja metsätieteelliset alat | 860 |
Tietojenkäsittely ja tietoliikenne sekä tekniikan alat | 120 |
Lääketiede ja hammaslääketiede | 205 |
Terveys- ja hyvinvointialat sekä palvelualat | 70 |
Yliopistokohtaiset tavoitteet | |
Tohtorin tutkinnot | 510 |
Alemmat korkeakoulututkinnot | 3 500 |
Helsingin yliopiston opettajankoulutuksen koulutustavoitteet kaudella 2021-2024 ovat vuosittain: varhaiskasvatuksen opettajat 170 (joista 30 ruotsinkielisiä), varhaiskasvatuksen erityisopettajat 45, luokanopettajat 180 (joista 40 ruotsinkielisiä), erityisluokanopettajat ja erityisopettajat 100.
Yliopisto ottaa koulutustarjontansa kehittämisessä huomioon erityisesti terveys- ja hyvinvointialojen tarpeet. Yliopisto suuntaa yhteiskuntatieteellisen alan koulutustarjontaa vahvemmin sosiaalityön kelpoisuuden tuottavaan koulutukseen. Yliopisto lisää logopedian ja farmaseuttien koulutuksen sisäänottoa työvoimatarpeita vastaavasti.
4. Rahoitus
Opetus- ja kulttuuriministeriö myöntää yliopistolle perusrahoitusta yliopistolaissa säädettyjen tehtävien toteuttamiseksi yliopistolain (558/2009) 49§:n, yliopistoista annetun valtioneuvoston asetuksen (770/2009) 5, 6 ja 7 §:n ja yliopistojen perusrahoituksen laskentakriteereistä annetun opetus- ja kulttuuriministeriön asetuksen (119/2019) perusteella yhteensä 444 017 000 euroa momentilta 29.40.50 seuraavasti:
Laskennallisin perustein määräytyvään perusrahoitukseen 000 000 000 euroa.
Yliopiston valtakunnallisina tehtävinä on otettu huomioon SSKH, harvinaiset kielet ja kulttuurit, yliopistokeskukset (Mikkeli, Lahti), Aleksanteri-instituutti, HIP, Luomus, eläinsairaala, Kansalliskirjasto, Krimo, KTK, harjoittelukoulu, LUMA -keskus Suomi, Graduate School of Economics (valtakunnallinen tehtävä kauden 2021-2024), Ilmakehätieteiden keskus INAR (valtakunnallinen tehtävä kauden 2021-2024). Perusrahoitukseen sisältyy vuosittain yhteensä 51 171 000 euroa (rahoitustaso vuonna 2021) kauden 2021-2024 valtakunnallisten tehtävien perusteella.
Strategiaperusteistarahoitusta kohdennetaan yliopistolle yhteensä 47 454 000 euroa vuonna 2021 ja 42 927 000 euroa/v
vuosina 2022-2024.
- Rahoituksesta kohdennetaan yliopiston strategian mukaiseen toimintaan 40 054 000 euroa vuonna 2021 ja 35 000 000 euroa/v vuosina 2022-2024 ottaen huomioon yliopiston strategia ja sopimuksessa kohdassa 3.1 nimetyt strategisen kehittämisen toimenpiteet.
Sopimus, kausi 2021 - 2024 22.12.2020
Helsingin yliopisto Sivu 4(6)
- Rahoituksesta kohdennetaan strategiaperusteisen rahoituksen ohjelmaosuuden (liite) mukaisesti:
a) Koulutus- ja osaamistason nostamiseen 1 330 000 euroa vuonna 2021 ja 1 857 000 euroa/v vuosina 2022-2024. Lisäksi yliopistolle osoitetaan helmikuussa 2021 erillisellä päätöksellä vuosien 2021-2022 lisäaloituspaikkojen osarahoituksena vuoden 2020 määrärahoista 527 000 euroa.
b) Korkeakoulujen kansainvälisyyden ja koulutusperäisen maahanmuuton ja integroitumisen edistämiseen 6 070 000 euroa/v vuosina 2021-2024.
c) Korkeakoulujen digitaalisen palveluympäristön kehittämisen rahoitus (3 673 000 euroa/v vuosina 2021-2024) on yliopistojen osalta osoitettu koordinaatiosta vastaavalle Aalto-yliopistolle.
Yliopiston valtionrahoitukseen sisältyy vuonna 2021 lisäksi 46 775 000 euroa arvonlisäverolain (1501/1993) 39 §:ssä ja 40 §:ssä tarkoitettuihin koulutuspalveluihin sekä yliopistojen muuhun kuin liiketaloudelliseen toimintaan liittyviin hankintoihin ja toimitilavuokriin sisältyvien arvonlisäverojen osuus yliopistoille aiheutuneista kustannuksista.
Myönnettyä rahoitusta ei käytetä elinkeinotoiminnan tukemiseen.
5. Seuranta
Ministeriö seuraa korkeakoulujen toimintaa, maksuvalmiutta ja vakavaraisuutta tilinpäätösten, tilastoseurannan ja ohjaukseen liittyvien korkeakouluvierailujen kautta.
Yliopisto raportoi toiminnastaan tilinpäätöksessä ja siihen kuuluvassa toimintakertomuksessa sekä vuosittain sovittavalla tavalla sopimuksen tavoitteiden ja yliopiston strategian toteuttamisen keskeisten toimenpiteiden toteutumisesta. Yliopisto myös perustelee mahdolliset poikkeamat sovittujen tavoitteiden toteutumisessa tai toimenpiteiden ajoituksessa.
Rahoituksen käytöstä raportoidaan korkeakoulujen taloushallinnon koodiston mukaisesti. Yliopisto informoi ennakoivasti ministeriötä rakenteellisista uudistuksista, joilla on merkittäviä henkilöstövaikutuksia.
Ministeriö varmistaa sopimuskauden aikana, että yliopisto on käynnistänyt tai edennyt sopimuksen mukaisissa toimenpiteissä. Mahdollisissa ongelmatilanteissa ministeriö käy tarkentavan keskustelun yliopiston kanssa aiemmin päätetyn strategiarahoituksen tason tarkistamiseksi.
Sopimus, kausi 2021 - 2024 22.12.2020
Helsingin yliopisto Sivu 5(6)
Allekirjoitukset
Tätä sopimusta on tehty kaksi saman sisältöistä kappaletta, yksi kummallekin osapuolelle.
Xxxx Xxxxxxxxxxxx Xxxxx Xxxxxxx
Ylijohtaja Hallituksen puheenjohtaja
Xxxxx Xxxxx Xxxx Xxxxxxxx
Opetusneuvos Rehtori
Liitteet
Liite1 Valtioneuvoston korkeakoulu- ja tiedepoliittisia tavoitteita tukeva strategiaperusteinen rahoitusosuus 2021-2024 Liite 2 Korkeakoulujen kansainvälisyysohjelma 2021-2024, Helsingin yliopisto
Liite 3 Kansalliskirjastoa koskeva liite opetus- ja kulttuuriministeriön ja Helsingin yliopiston väliseen sopimukseen kaudelle 2021-2024
Sopimus, kausi 2021 - 2024 22.12.2020
Helsingin yliopisto Sivu 6(6)
Valtioneuvoston korkeakoulu- ja tiedepoliittisia tavoitteita tukeva strategiaperusteinen rahoitusosuus 2021-2024
Korkeakoulujen strategiaperusteisella ohjelmarahoituksella käynnistettävillä toimenpiteillä toteutetaan pääministeri Xxxxx Xxxxxxx hallituksen ohjelmaan kirjattuja korkeakoulutuksen ja tutkimuksen vision 2030 tavoitteita sekä tavoitteita, joiden mukaan Suomi kantaa globaalia vastuutaan sekä on kansainvälisesti houkutteleva paikka opiskella, tutkia ja investoida. Sopimuskaudella 2021-2024 valtioneuvoston korkeakoulu- ja tiedepoliittisia tavoitteita tukeva strategiaperusteisen rahoituksen osuus kohdennetaan a) koulutus- ja osaamistason nostamiseen,
b) korkeakoulujen digitaalisen palveluympäristön kehittämiseen sekä c) korkeakoulujen kansainvälisyyden ja koulutusperäisen maahanmuuton ja integroitumisen edistämiseen (TalentBoost).
Taulukko 1. Korkeakoulujen ohjelmarahoitus 2021-2024, varauma milj. euroa/v
Ammatti- korkeakoulut | Yliopistot | |
Koulutus- ja osaamistason nostaminen | 6 | 40 |
Korkeakoulujen kansainvälisyysohjelma | 6,2 | 40 |
Korkeakoulujen digitaalisen palveluympäristön kehittäminen (+ 20 milj. euron kertaluonteinen valtionavustushaku) | 0,8 | 3,6 |
Yhteensä | 13 | 83,6 |
Koulutus- ja osaamistason nosto- ohjelman koulutuslaajennukset vuosina 2021 ja 2022
Korkeakoulut jättivät esityksensä koulutuslaajennusten toteuttamiseen 8.5.2020 (OKM ohje 2.4.2020). Esityksiä oli mahdollista muuttaa vuoden 2020 lisäaloituspaikkojen kohdentamisen yhteydessä. Lisäksi erikseen pyydettiin lääketieteellisen tiedekunnan omaavia yliopistoja harkitsemaan uudelleen lisäyksiä myös tälle alalle. Ammattikorkeakoulujen esitysten euromäärä oli suurempi kuin ammattikorkeakoulujen lisäaloituspaikkoihin varattu määräraha.
2
Opetus- ja kulttuuriministeriö päätti 31.8.2020 korkeakoulujen vuosina 2021-2022 toteutettavista koulutusten laajennuksista tutkintonimikkeittäin, mutta seuranta tapahtuu koulutusalatasolla1 vuoden 2021 valtion rahoituspäätöksessä olevan liitteen mukaisesti (ks. korkeakoulukohtainen kooste taulukoissa 2 ja 3). Rahoituksen määräytymisperusteet määriteltiin OKM ohjeessa 2.4.2020. Ammattikorkeakoulujen osalta lisäaloituspaikat kohdentuvat ensisijaisesti terveys- ja hyvinvointialalle, tietojenkäsittelyyn ja tietoliikenteeseen sekä tekniikan alalle. Yliopistojen osalta lisäaloituspaikat kohdentuvat laajemmin eri aloille.
Aloituspaikkalisäykset toteutetaan I syklin valinnoissa valittaessa opiskelijoita suomen- ja ruotsinkielisiin korkeakouluopintoihin. Korkeakoulu päättää, millä valintatavalla paikat täytetään. Siirtohakujen perusteella valittuja opiskelijoita ei sisällytetä laskentaan.
Taulukko 2. Yliopistojen lisäaloituspaikat vuosina 2021-2022 ja näiden perusteella kohdennettava lisärahoitus vuosina 2021-2024 (edellyttää lisäyksen toteutumista suunnitellusti)
Lisäaloituspaikat 2021 yhteensä | Lisäaloituspaikat 2022 yhteensä | Rahoitus (euroa), 2021-2024 yhteensä | |
Aalto-yliopisto | 272 | 396 | 20 040 000 |
Helsingin yliopisto | 130 | 124 | 7 428 000 |
Itä-Suomen yliopisto | 272 | 272 | 16 008 000 |
Jyväskylän yliopisto | 268 | 131 | 11 970 000 |
Lapin yliopisto | 108 | 78 | 5 340 000 |
Lappeenrannan-Lahden teknillinen yliopisto | 100 | 100 | 6 000 000 |
Oulun yliopisto | 350 | 361 | 21 450 000 |
Svenska handelshögskolan | 38 | 38 | 2 280 000 |
Taideyliopisto | 14 | 14 | 840 000 |
Tampereen yliopisto | 225 | 240 | 13 830 000 |
Turun yliopisto | 320 | 320 | 19 320 000 |
Vaasan yliopisto | 22 | 22 | 1 320 000 |
Åbo Akademi | 41 | 0 | 1 170 000 |
Yhteensä | 2 160 | 2 071 |
1 Koulutusalla tarkoitetaan tässä yhteydessä korkeakoulujen ohjauksen alaa 1) kasvatusalat, 2) taiteet ja kulttuurialat, 3) humanistiset alat, 4) yhteiskunnalliset alat, 5) kauppa, hallinto ja oikeustieteet, 6) luonnontieteet, 7) tietojenkäsittely ja tietoliikenne, 8) tekniikan alat, 9) Maa- ja metsätalousalat, 10) lääketieteet, 11) terveys- ja hyvinvointialat, 12) Palvelualat
2 Lisäksi vuosien 2021-2024 aikana kohdennetaan sovittujen vuosierien mukaisesti Oulun yliopistolle psykologian koulutuksen laadukkaan käynnistämisen turvaamiseksi yhteensä 4,2 miljoonaa euroa ja Itä-Suomen yliopistolle vastaavasti logopedian koulutuksen käynnistämiseen 3 miljoonaa euroa.
3
Taulukko 3. Ammattikorkeakoulujen lisäaloituspaikat vuosina 2021-2022 ja näiden perusteella kohdennettava lisärahoitus vuosina 2021-2024 (edellyttää lisäyksen toteutumista suunnitellusti)
Lisäaloituspaikat 2021 yhteensä | Lisäaloituspaikat 2022 yhteensä | Rahoitus (euroa), 2021-2024 yhteensä | |
Centria-ammattikorkeakoulu | 25 | 20 | 975 000 |
Diakonia-ammattikorkeakoulu | 30 | 30 | 1 260 000 |
Haaga-Helia ammattikorkeakoulu | 30 | 30 | 1 260 000 |
Humanistinen ammattikorkeakoulu | 20 | 20 | 840 000 |
Hämeen ammattikorkeakoulu | 15 | 10 | 525 000 |
Jyväskylän ammattikorkeakoulu | 45 | 35 | 1 740 000 |
Kaakkois-Suomen Ammattikorkeakoulu | 70 | 30 | 2 100 000 |
Kajaanin ammattikorkeakoulu | 10 | 10 | 360 000 |
Karelia-ammattikorkeakoulu | 30 | 15 | 975 000 |
LAB-ammattikorkeakoulu | 50 | 45 | 2 160 000 |
Lapin ammattikorkeakoulu | 35 | 35 | 1 500 000 |
Laurea-ammattikorkeakoulu | 95 | 93 | 3 948 000 |
Metropolia Ammattikorkeakoulu | 115 | 82 | 4 257 000 |
Oulun ammattikorkeakoulu | 30 | 80 | 2 520 000 |
Satakunnan ammattikorkeakoulu | 43 | 48 | 1 986 000 |
Savonia-ammattikorkeakoulu | 20 | 25 | 1 005 000 |
Seinäjoen ammattikorkeakoulu | 30 | 15 | 945 000 |
Tampereen ammattikorkeakoulu | 90 | 35 | 2 625 000 |
Turun ammattikorkeakoulu | 85 | 80 | 3 705 000 |
Vaasan ammattikorkeakoulu | 40 | 0 | 900 000 |
Yrkeshögskolan Arcada | 20 | 15 | 840 000 |
Yrkeshögskolan Novia | 27 | 15 | 882 000 |
Yhteensä | 955 | 768 | 37 308 000 |
Vuosien 2021-2022 aloituspaikkalaajennusten rahoitustarve katetaan kokonaisuudessaan sopimuskaudella 2021-2024 riippumatta koulutuksen kestosta. Koulutus- ja osaamistason nostamisen ohjelmarahoitus maksetaan toteutuneen opiskelijamäärän lisäyksen perusteella neljässä osassa vuosina 2021-2024. Vuosina 2021 ja 2022 varmistetaan Opintopolusta, että laajennus on toteutunut suunnitellusti koulutusalatasolla. Tarvittaessa rahoituksen vuosieriä pienennetään vastaamaan toteutunutta korkeakoulujen alakohtaista laajennusta. Mikäli vuosina 2021-2022 on tehty muita opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittamia tutkintoon johtavan koulutuksen laajennuksia, ministeriö ei ota niitä huomioon lisäaloittajamäärän tarkastelussa.
Laskettaessa vuosien 2017-2019 vertailulukua, johon vuosien 2021- 2022 toteutunutta lisäystä verrataan, otetaan huomioon korkeakoulujen ilmoittamat erillisrahoituksella rahoitetut aloituspaikat. Vertailulukuihin ei myöskään lasketa siirto-opiskelijoita tai opiskeluoikeuksien palautuksia. Jotta vertailuluku varmasti saadaan yhteneväksi, pyydetään niistä vielä jatkossa kommentti korkeakouluilta.
4
Taulukko 4. Lisäaloituspaikkojen perusteella kohdennettavien määrärahojen laskenta
Vuosi 2021 | Tiedossa koulutuslaajennuksiin tarvittavan rahoituksen enimmäismäärä 2021-2022 suunniteltujen lisäaloituspaikkojen mukaan. Yliopistojen vuoden 2021 rahoitus on 1/4 rahoitustarpeesta. Tästä vähennetään vuoden 2020 lisätalousarvion määrärahoista 2021-2022 aloituspaikkoihin kohdennettava yliopistolain mukainen harkinnanvarainen rahoitus 8,96 milj. euroa. Ammattikorkeakouluille vuosien 2021-2022 lisäaloituspaikkojen rahoitus maksetaan etupainotteisesti. Vuoden 2020 lisätalousarvion määrärahoista kohdennetaan ammattikorkeakoulujen 2021-2022 aloituspaikkoihin 13,568 milj. euroa vuonna 2021. Lisäksi vuoden 2021 ohjelmarahoituksen 6 milj. euron varauma käytetään vuosien 2021-2022 lisäaloituspaikkojen rahoituksena vuonna 2021 (52 % suunnitellusta rahoitustarpeesta 25 % sijaan). |
Vuosi 2022 | Tarkistetaan toteutuneiden lisäpaikkojen määrä 2021 (hakuohjeen mukaisesti, tarkistuskierros syksyllä 2021). Rahoitustarve lasketaan uudelleen 2021 toteutuneiden ja 2022 suunniteltujen lisäpaikkojen mukaan. Tästä vähennetään aiemmin maksettu osuus. Vuoden 2022 rahoitus 1/3 jäljelle jäävästä kokonaisuudesta. |
Vuosi 2023 | Tarkistetaan toteutuneiden lisäpaikkojen määrä 2022 (hakuohjeen mukaisesti, tarkistuskierros syksyllä). Rahoitustarve lasketaan uudelleen 2021-2022 toteutuneiden lisäpaikkojen mukaan. Tästä vähennetään aiemmin maksettu osuus. Vuoden 2023 rahoitus 1/2 jäljelle jäävästä kokonaisuudesta. |
Vuosi 2024 | Vastaava euromäärä kuin vuonna 2023. |
Ammattikorkeakoulujen kohdalla ohjelmarahoitusvarauma tarvitaan kokonaisuudessaan jo päätettyihin aloituspaikkalisäyksiin. Yliopistojen koulutus- ja osaamistason ohjelmarahoitusvarauman kohdentamaton osuus - yhteensä 26,554 miljoonaa euroa vuosina 2021- 2024 - jätetään sopimuskauden loppupuolelle kohdennettavaksi mm. työvoimatarpeisiin vastaavan koulutuksen laajentamiseen. Yliopistoille voidaan tarjota mahdollisuus vielä tarkentaa vuoden 2022 esitystä tai vuodelle 2023 tehdään vielä lisälaajennus. On mahdollista, että myös ammattikorkeakouluille tulee liikkumatilaa vuosina 2022-2024, koska rahoitus määräytyy viime kädessä toteumien perusteella.
Ohjelmarahoitus sisällytetään vuotuisiin valtionrahoituspäätöksiin. Vuosien 2021-2022 aloituspaikkoihin kohdennettavasta vuoden 2020 lisätalousarvion harkinnanvaraisesta määrärahasta tehdään erillinen rahoituspäätös vuoden 2021 helmikuussa.
Korkeakoulujen digitaalisen palveluympäristön kehittäminen
Korkeakoulujen digitaalisen palveluympäristön kehittämisen lähtökohtana on Suomen yliopistojen rehtorineuvosto Unifi ry:n ja ammattikorkeakoulujen rehtorineuvoston Arene ry:n digivisio, joka toteuttaa korkeakoulutuksen ja tutkimuksen visiota.
Strategiaperusteisesta ohjelmarahoituksesta kohdennetaan yliopistosektorilla vuosittain 3,673 milj. euroa ja ammattikorkeakoulusektorilla 0,8 milj. euroa korkeakouluja yhteisesti hyödyttävän digitaalisen palveluympäristön kehittämiseen. Strategiaperusteinen rahoitus kohdennetaan koordinaatiokorkeakoulujen kautta digivision hanketoimiston käyttöön. Yliopistojen
5
koordinaatiokorkeakoulu on Aalto-yliopisto ja ammattikorkeakoulujen koordinaattorina toimii Metropolia-ammattikorkeakoulu.
Korkeakoulujen kansainvälisyysohjelma
Korkeakoulujen kansainvälisyyden ja koulutusperäisen maahanmuuton ja integroitumisen edistäminen (TalentBoost)
Strategiaperusteisen rahoituksen kansainvälisyysohjelmalla toimeenpannaan hallitusohjelman korkeakoulu- ja tiedepolitiikan kansainvälistymislinjauksia ja Talent Boost –ohjelmaa vahvistamalla Suomen korkean osaamisen brändiä ja houkuttelevuutta globaalisti sekä laatimalla toimintamallit kansainvälisten opiskelijoiden ja tutkijoiden Suomeen kiinnittymiselle.
Talent Boost –palvelulupaus rakentuu korkeakoulukohtaisista toimenpiteistä, joilla korkeakoulu vahvistaa kansainvälisten opiskelijoiden ja tutkijoiden suomalaiseen yhteiskuntaan integroitumista ja Suomen työmarkkinoille siirtymistä. Korkeakoulujen palvelulupauksen toteutukseen tarvitaan myös vahvaa alueellista yhteistyötä kaupunkien, julkisten toimijoiden ja alueen elinkeinoelämän kesken. Korkeakoulujen Talent Boost –palvelulupauksen rahoitusperusteena on kolme rahoitusluokkaa, jotka muodostuvat kv-opiskelijoiden kolmen vuoden keskimääräisistä tutkintomääristä (AMK: amk- tutkinnot, YO: BA, MA, PhD) kuvaten korkeakoulun kansainvälistä vetovoimaa ja kykyä ohjata ja palvella kv. opiskelijoita niin, että opinnot ovat edenneet tutkintoon saakka.
Talent Boost –toimiin sisältyy myös joidenkin korkeakoulujen erityisvastuulla olevia kansainvälisten osaajien ja opiskelijoiden integroitumista tukevia toimia, kuten toimiminen SIMHE-korkeakouluna (Supporting Immigrants in Higher Education in Finland, SIMHE) tai alueensa kv.osaajapalveluita koordinoivana TalentHubina. Useamman korkeakoulun yhteisenä toteutuksena kehitetään lisäksi koko korkeakoulukenttää palvelevia toimenpidekokonaisuuksia, kuten esimerkiksi S2- koulutustarjontaa tai muutamien koulutusalojen yhteisiä digitaalisia polkuopintokokonaisuuksia.
Osana Talent Boost –toimia kehitetään lisäksi kansallinen Suomi-stipendi parhaiden kansainvälisten maisteri- ja tohtorinkoulutettavien saamiseksi opiskelemaan suomalaisiin yliopistoihin. Yliopistojen maisterivaiheen opiskelijoille tarkoitetun Finland Scholarship –stipendin (60 % kokonaisuudesta) perusteella kohdennettavan rahoituksen jakoperusteena on kolme rahoitusluokkaa, jotka muodostuvat EU-/ETA-maiden ulkopuolelta tulevien maisteri- ja tohtorivaiheen kansainvälisten opiskelijoiden kolmen vuoden keskimääräisistä lukumääristä. Tohtorinkoulutettaville tarkoitetun Finland Fellowship- stipendin rahoitusperusteena on kaksi rahoitusluokkaa, jotka muodostuvat EU-
/ETA-maiden ulkopuolisten maisteri- ja tohtorivaiheen opiskelijoiden kolmen vuoden keskimääräisisitä lukumääristä.
6
Taulukko 5. Yliopistojen kansainvälisyysohjelman Talent Boost –osion kohdentuminen vuosina 2021—2024, euroa/v
TALENT BOOST -osio | |||||||||
Palvelulupaus (luokat I-III) | Yhteiset TB-toimet: Talent Hub | Yhteiset TB-toimet: SIMHE-toimintamallit | Yhteiset TB-toimet: Pätevöitymiskoul. lääkärit + hammasl. | Yhteiset TB-toimet: S2-tarjonta yo+amk | Yhteiset TB-toimet: Alakohtaiset yhteiset polkuopinnot | Suomi-stipendi: MA, luokat I-III | Suomi-stipendi: PhD, luokat I-II | YHTEENSÄ | |
AYO | 1 200 000 | 1 750 000 | 1 505 000 | 800 000 | 350 000 | 5 605 000 | |||
HY | 1 200 000 | 375 000 | 400 000 | 1 750 000 | 300 000 | 200 000 | 4 225 000 | ||
ISY | 000 000 | 000 000 | 400 000 | 800 000 | 350 000 | 2 800 000 | |||
JY | 000 000 | 000 000 | 375 000 | 300 000 | 200 000 | 2 125 000 | |||
LY | 500 000 | 450 000 | 200 000 | 200 000 | 1 350 000 | ||||
LTY | 800 000 | 300 000 | 200 000 | 1 300 000 | |||||
OY | 000 000 | 000 000 | 300 000 | 200 000 | 1 750 000 | ||||
SHH | 500 000 | 200 000 | 200 000 | 900 000 | |||||
TaiYO | 500 000 | 200 000 | 200 000 | 900 000 | |||||
TaY | 1 200 000 | 200 000 | 800 000 | 350 000 | 2 550 000 | ||||
TY | 800 000 | 375 000 | 200 000 | 300 000 | 200 000 | 1 875 000 | |||
VY | 500 000 | 450 000 | 375 000 | 200 000 | 200 000 | 1 725 000 | |||
ÅA | 500 000 | 200 000 | 200 000 | 900 000 | |||||
Yhteensä | 10 100 000 | 2 250 000 | 1 500 000 | 1 200 000 | 3 500 000 | 1 505 000 | 4 900 000 | 3 050 000 | 28 005 000 |
Taulukko 6. Ammattikorkeakoulujen kansainvälisyysohjelman Talent Boost –osion kohdentuminen vuosina 2021—2024, euroa/v
TALENT BOOST -osio | |||||||
Palvelulupaus (luokat I-III) | Yhteiset TB- toimet: Talent Hub | Yhteiset TB- toimet: SIMHE- toimintamallit | Yhteiset TB- toimet: Toiminnallisesti 2- kielinen tutkintopilotti, sairaanhoitaja | Yhteiset TB- toimet: Alakohtaiset polkuopinnot | Yhteiset TB- toimet: S2-tarjonta yo+amk | YHTEENSÄ | |
Hämeen amk | 150 000 | 150 000 | |||||
Karelia | 100 000 | 55 000 | 155 000 | ||||
Oulun seudun amk | 150 000 | 55 000 | 205 000 | ||||
Seinäjoen amk | 100 000 | 40 000 | 140 000 | ||||
Kajaanin amk | 100 000 | 155 000 | 255 000 | ||||
Jyväskylän amk | 180 000 | 180 000 | |||||
Satakunnan amk | 100 000 | 100 000 | |||||
Turun amk | 150 000 | 150 000 | |||||
Arcada | 150 000 | 55 000 | 205 000 | ||||
Centria | 150 000 | 40 000 | 190 000 | ||||
Savonia | 100 000 | 40 000 | 55 000 | 195 000 | |||
Diakonia-amk | 100 000 | 100 000 | |||||
Vaasan amk | 100 000 | 100 000 | |||||
Laurea | 150 000 | 100 000 | 250 000 | ||||
Tampereen amk | 150 000 | 55 000 | 140 000 | 345 000 | |||
Humanistinen amk | 100 000 | 100 000 | |||||
Haaga-Helia | 180 000 | 100 000 | 280 000 | ||||
Metropolia | 180 000 | 55 000 | 140 000 | 100 000 | 475 000 | ||
Yh Novia | 100 000 | 100 000 | |||||
Lapin amk | 150 000 | 150 000 | |||||
Kaakkois-Suomen amk | 180 000 | 180 000 | |||||
LAB-amk | 180 000 | 155 000 | 335 000 | ||||
Yhteensä | 3 000 000 | 120 000 | 330 000 | 280 000 | 310 000 | 300 000 | 4 340 000 |
7
Globaalipilotit
Globaaliohjelman tavoitteena ovat uudenlaiset toimenpiteet, jotka johtavat Suomen korkeakoulutus- ja osaamisbrändin ja kumppanuuksien vahvistumiseen globaalisti. Globaaliohjelma tukee myös korkeakoulujen omien, vahvasti kansainvälisyyttä ja laatua korostavien strategisten tavoitteiden toteutumista. Käynnistettävän globaaliohjelman tavoitteena on edistää valittuihin TFK-maihin ja – alueille kohdentuvien yhteisten, korkeakoulujen toimintaa kokoavien ison mittaluokan osaamiskokonaisuuksien tarjooman muodostamista, käynnistää yhteiskampanjoita opiskelija- ja tutkijarekrytointiin sekä tutkimus- ja TKI-yhteistyöhön.
Globaaliohjelman pilotteina käynnistyvät seuraavat kansainväliset kumppanuushankkeet ja verkostot, joiden tavoitteet ja osallistujakorkeakoulut on kuvattu tarkemmin kunkin pilotin koordinaatiokorkeakoulun kansainvälisyysohjelmaa koskevassa sopimusliitteessä:
Yliopistot
• Indian Institutes of Technology (IITs) –kumppanuus (Aalto yliopisto koordinoi)
• Oppimisen ja opettamisen globaali innovaatioverkosto
o Afrikka ja Kiina (Helsingin yliopisto koordinoi)
o Intia (Jyväskylän yliopisto koordinoi)
• Finland-Africa Platform for Innovation (SDG 9) (Turun yliopisto koordinoi)
• Finnish and Southern African Higher Education Institutions Network for Health and Well- being –verkosto (Tampereen yliopisto koordinoi)
• Finland-China Network in Food and Health Sciences –verkosto (Turun yliopisto koordinoi)
• Kestävän kehityksen ja vastuullisuuden alusta (Case Platform) (Aalto yliopisto koordinoi)
• USA-pilotti: Lippulaivateemat kärkinä Michiganin ja Mainen yhteistyöalustoille (Helsingin yliopisto ja Aalto-yliopisto koordinoivat)
Taulukko 7. Yliopistojen kansainvälisyysohjelman globaalipilotit –osion kohdentuminen vuosina 2021—2024, euroa/v
GLOBAALIPILOTIT | |||||||||
Intia-pilotti: IIT MoU (Aalto) 2M€ | Intia-pilotti: Oppiminen ja opettaminen (JY) 1M€ | Afrikka- ja Kiina- pilotit: Oppiminen ja opettaminen (HY) 3M€ | Afrikka-pilotti: Finland-Africa Platform for Innovation (TY) 1M€ | Afrikka-pilotti: Finnish and Southern African HEIs Network for Health and Well- being (TAU) 1M€ | Afrikka/Aasia: YO-AMK -alusta kestävän kehityksen ja vastuullisuude n teemojen edistämiselle (Aalto) 1M€ | Kiina-pilotti: Finland-China Network in Food and Health Sciences (TY) 1 M€ | USA-pilotti: Lippulaiva- tutkimusalat Michigan, Maine ja Piilaakso (HY, Aalto) 2M€ | Yliopisto yhteensä | |
AYO | 700 000 | 100 000 | 200 000 | 75 000 | 400 000 | 450 000 | 7 530 000 | ||
HY | 250 000 | 100 000 | 1 000 000 | 60 000 | 85 000 | 350 000 | 6 070 000 | ||
ISY | 100 000 | 200 000 | 75 000 | 75 000 | 60 000 | 85 000 | 100 000 | 3 495 000 | |
JY | 100 000 | 400 000 | 200 000 | 75 000 | 75 000 | 60 000 | 85 000 | 100 000 | 3 220 000 |
LY | 100 000 | 200 000 | 75 000 | 100 000 | 1 825 000 | ||||
LTY | 100 000 | 75 000 | 60 000 | 100 000 | 1 635 000 | ||||
OY | 250 000 | 100 000 | 200 000 | 75 000 | 75 000 | 60 000 | 85 000 | 200 000 | 2 795 000 |
SHH | 60 000 | 100 000 | 1 060 000 | ||||||
TaiYO | 200 000 | 75 000 | 75 000 | 60 000 | 1 310 000 | ||||
TaY | 100 000 | 100 000 | 200 000 | 400 000 | 60 000 | 85 000 | 100 000 | 3 595 000 | |
TY | 100 000 | 100 000 | 200 000 | 400 000 | 75 000 | 60 000 | 400 000 | 200 000 | 3 410 000 |
VY | 100 000 | 100 000 | 200 000 | 75 000 | 75 000 | 60 000 | 85 000 | 100 000 | 2 520 000 |
ÅA | 100 000 | 200 000 | 75 000 | 75 000 | 85 000 | 100 000 | 1 535 000 | ||
OKM | 0 | ||||||||
Yhteensä | 2 000 000 | 1 000 000 | 3 000 000 | 1 000 000 | 1 000 000 | 1 000 000 | 995 000 | 2 000 000 | 40 000 000 |
8
Ammattikorkeakoulut
• Ammattikorkeakoulujen Kiina-verkosto (koordinaattorit Haaga-Helia, Metropolia, Laurea)
• Osallistuminen kumppanina Oppimisen ja opettamisen globaalin innovaatioverkoston toimintaan
Tavoitteena on, että ammattikorkeakoulut osallistuvat kumppaneina em. yliopistojen koordinoimiin globaaliverkostoihin.
Taulukko 8. Ammattikorkeakoulujen kansainvälisyysohjelman globaalipilotit –osion kohdentuminen vuosina 2021—2024, euroa/v
Globaalitoimet -osio | ||||
Afrikka- ja Kiina-pilotit: Opettaminen ja oppiminen (400 000 €) | Kiina-pilotti: Yhteistyöverkosto, järjestelmäuudistukset (koord. 3AMK 0,4M€) (1,46 M€) | Tasaus (82 000 €) | Ammatti- korkeakoulu yhteensä | |
Hämeen amk | 50 000 | 62 000 | 4 000 | 116 000 |
Karelia | 30 000 | 62 000 | 3 000 | 95 000 |
Oulun seudun amk | 50 000 | 62 000 | 4 000 | 116 000 |
Seinäjoen amk | 62 000 | 3 000 | 65 000 | |
Kajaanin amk | 62 000 | 4 000 | 66 000 | |
Jyväskylän amk | 50 000 | 62 000 | 4 000 | 116 000 |
Satakunnan amk | 62 000 | 2 000 | 64 000 | |
Turun amk | 30 000 | 62 000 | 3 000 | 95 000 |
Arcada | 0 | 3 000 | 3 000 | |
Centria | 62 000 | 3 000 | 65 000 | |
Savonia | 62 000 | 3 000 | 65 000 | |
Diakonia-amk | 0 | 1 000 | 1 000 | |
Vaasan amk | 62 000 | 2 000 | 64 000 | |
Laurea | 30 000 | 135 000 | 6 000 | 171 000 |
Tampereen amk | 50 000 | 62 000 | 6 000 | 118 000 |
Humanistinen amk | 62 000 | 2 000 | 64 000 | |
Haaga-Helia | 50 000 | 136 000 | 6 000 | 192 000 |
Metropolia | 30 000 | 135 000 | 9 000 | 174 000 |
Yh Novia | 30 000 | 62 000 | 3 000 | 95 000 |
Lapin amk | 62 000 | 3 000 | 65 000 | |
Kaakkois-Suomen amk | 62 000 | 3 000 | 65 000 | |
LAB-amk | 62 000 | 5 000 | 67 000 | |
OKM | 0 | |||
Yhteensä | 400 000 | 1 460 000 | 82 000 | 1 942 000 |
Korkeakoulujen kansainvälisyysohjelma 2021-2024
Helsingin yliopisto
TALENT BOOST –PALVELULUPAUS
Talent Boost –palvelulupaus rakentuu toimenpiteistä, joilla korkeakoulu vahvistaa kansainvälisten opiskelijoiden ja tutkijoiden suomalaiseen yhteiskuntaan integroitumista ja Suomen työmarkkinoille siirtymistä. Korkeakouluissa yksi Talent Boost –toiminnan muoto on SIMHE-toiminta (Supporting Immigrants in Higher Education in Finland, SIMHE). Palvelulupauksen toteutukseen tarvitaan myös vahvaa alueellista yhteistyötä kaupunkien, julkisten toimijoiden ja alueen elinkeinoelämän kesken. Talent Boost -palvelulupaus tukee strategiaperusteisen rahoituksen globaaliohjelmaosion toimenpiteitä.
Helsingin yliopiston palvelulupaus
Vahvistamme kansainvälisten opiskelijoiden ja tohtorikoulutettavien yhteyksiä työelämään siten, että heidän edellytyksensä työllistyä Suomeen vahvistuvat.
• Lisäämme kansainvälisten opiskelijoiden työllistämistavoitteet osaksi yritys- ja työelämäyhteistyön kokonaisuuttamme mm. tukemalla elinkeinoelämän ja muiden työnantajien työyhteisöjen kansainvälistymiskehitystä. Vahvistamme mahdollisuuksia harjoittelijoiden palkkaamiseen lisäämällä kansainvälisten opiskelijoiden harjoittelu- ja/tai lopputyöjaksoja osaksi erilaisia yhteistyöpaketteja sekä mahdollistamme kansainvälisten opiskelijoiden ja työelämän toimijoiden kohtaamisia.
• Sisällytämme kaikkiin vieraskielisiin tutkinto-ohjelmiin harjoittelu- tai työelämäjakson.
o Yliopiston vieraskielisiin ohjelmiin sisältyy työelämäjakso, joka koostuu projektikurssista tai harjoittelujaksosta, joita yliopisto itsekin kansainvälisille opiskelijoilleen tarjoaa.
o Lisäämme kansainvälisille opiskelijoille soveltuvia yksityisen ja julkisen sektorin harjoittelupaikkoja.
• Parannamme palveluita ja kehitämme erilaisia tukimuotoja, jotka edistävät kansainvälisten opiskelijoiden harjoittelu- ja työpaikan löytämistä.
o Tuemme kansainvälisten opiskelijoiden urasuunnitteluvalmiuksia mm. uudella digitaalisella välineellä, sisällytämme opintokokonaisuuksiin urasuunnittelua tukevia harjoituksia, luomme yhteisiä alustoja opiskelijoille ja työnantajille sekä kehitämme International Talent
–ryhmämentorointiohjelmaa, jossa myös yliopiston alumnit ovat osallisena.
• Otamme käyttöön SIMHE-korkeakouluissa kehitettyjä ohjauksen ja neuvonnan menettelyjä ja palveluita korkeasti koulutettujen ja tai korkeakouluihin hakeutuvien maahanmuuttajien tukemiseksi.
• Vakiinnutamme yliopiston kansainväliselle henkilöstölle suunnattuja palveluja integraation ja osallisuuden kokemisen varmistamiseksi.
1
Korkeakoulun tai korkeakouluryhmien vetovastuulla olevat toimet
Tarjoamme kansainvälisille opiskelijoille suomen/ruotsin koulutusta ja uudenlaisia kielen oppimisen muotoja
• Kehitämme ja tarjoamme yhteistyörakenteissa edistyneemmän tason S2-opintojen kursseja ja ulotamme kielitarjonnan myös oman korkeakoulun ulkopuolisille edistyneemmän tason S2-opetusta tarvitseville opiskelijoille sekä korkeakoulujen kansainväliselle henkilöstölle. (HY, Aalto, HH, Laurea, Metropolia)
Tarjoamme palveluita tukemaan maahanmuuttajien tarkoituksenmukaisia koulutus- ja urapolkuja, osaamisen tunnistamista ja täydentämistä sekä Suomeen integroitumista
• Toimimme SIMHE-korkeakouluna, jossa ohjaamme ja neuvomme korkeakoulukelpoisia ulkomaalaissyntyisiä henkilöitä valtakunnallisesti ja alueellisesti. Työssämme tuemme hyvien SIMHE- käytänteiden jalkauttamista muihin korkeakouluihin yhteistyössä muiden SIMHE-korkeakoulujen kanssa.
• Tarjoamme EU/ETA-maiden ulkopuolella tutkinnon suorittaneille lääketieteen ja hammaslääketieteen pätevöitymiskoulutusta ja niihin kiinteästi liittyviä kieliopintoja. Kehitämme muiden korkeakoulujen kanssa yhteistä koulutustarjontaa tukemaan ulkomaisen tutkinnon suorittaneiden sosiaali- ja terveysalan ammattihenkilöiden laillistamisprosessia. Kytkemme kielikoulutuksen pätevöitymiskoulutuksen yhteyteen siten, että osaamistaan täydentäneen kielitaito vastaa vähintään kansalaisuuden edellyttämää ja työllistymiseen vaadittavaa kielitaitoa, joka on voitu koulutuksen aikana osoittaa. Tarjoamme kielikoulutusta myös EU-alueella tutkinnon suorittaneille.
Suomi-stipendi
Yliopisto ottaa käyttöön Suomi-stipendin parhaiden tutkinto- ja jatko-opiskelijoiden houkutteluun.
• Suomi-stipendi on suomalaisten yliopistojen globaalia kiinnostavuutta lisäävä, yhtenäisiin käytäntöihin perustuva markkinointityökalu. Suomi-stipendi kytketään korkeakoulujen globaaliohjelmassa käynnistettäviin kampanjoihin ja pilottitoimiin.
• Yliopisto kohdistaa Suomi-stipendit parhaille EU-ETA-maiden ulkopuolisille opiskelijoille (maisterivaihe ja tohtorinkoulutus). Suomi-stipendiohjelmaan sisällytetään palvelukokonaisuudet stipendiaattien työelämäyhteyksien muodostamiseksi sekä alumnitoiminnoille.
GLOBAALITOIMET
Helsingin yliopisto koordinoi seuraavia globaalipilottiverkostoja:
Oppimisen ja opettamisen globaali innovaatioverkosto (JOLII)
Helsingin yliopiston vuodesta 2016 koordinoiman JOLII Joint Learning Innovation Institute –verkoston konseptin pohjalta rakennettu uusi verkosto kokoaa yhteen suomalaiset opettajankoulutusta tarjoavat sekä oppimisen ja opettamisen tutkimusta tekevät korkeakoulut.
2
Uusi verkosto luo uutta laaja-alaista globaalia tutkimus- ja korkeakoulutusyhteistyötä Afrikan, Intian ja Kiinan kumppanikorkeakoulujen ja muiden toimijoiden kanssa sekä toimii tiiviissä kansallisessa yhteistyössä kokoaan suurempana, globaalisti vaikuttavana tutkimus- ja koulutusverkostona sekä yhteistyön alustana.
Verkoston toiminnan painopistealueita ovat oppimisen, opettamisen, opetussuunnitelmien, oppimisympäristöjen ja koulutusjärjestelmien tutkimusperustainen kehittäminen ja uudistaminen. Toiminnallaan verkosto vastaa globaalin oppimisen kriisin haasteisiin ja YK:n kestävän kehityksen tavoitteisiin (SDG) alan suomalaisella huippuosaamisella. Lisäksi verkoston toiminnassa huomioidaan tulevaisuuden yhteistyömahdollisuudet kansainvälisen koulutusliiketoiminnan toimijoiden sekä kansainvälisten rahoittajien, kuten kehityspankkien, kanssa.
Verkoston toiminnan kantavana arvona on aito ja vastavuoroinen yhteistyö suomalaisten toimijoiden kesken ja globaalin etelän kumppanien kanssa, jonka tavoitteena on toimijoiden keskinäisen luottamuksen vahvistaminen sekä toiminnan laadun ja vaikuttavuuden varmistaminen.
Verkoston koordinaatiovastuut jakautuvat Helsingin yliopiston (Afrikka ja Kiina) ja Jyväskylän yliopiston (Intia) kesken. Verkoston toiminnan ja tulosten raportointi kytketään osaksi korkeakoulujen vuosittaista raportointia opetus- ja kulttuuriministeriölle.
Verkostoon osallistuvat yliopistot:
• Helsingin yliopisto (Afrikan ja Kiinan koordinaatio, kumppani Intia)
• Jyväskylän yliopisto (Intian koordinaatio, kumppani Afrikka ja Kiina)
• Turun yliopisto (kumppani Afrikka, Kiina, Intia)
• Tampereen yliopisto (kumppani Afrikka, Kiina, Intia)
• Oulun yliopisto (kumppani Afrikka, Kiina, Intia)
• Vaasan yliopisto (kumppani Afrikka, Kiina, Intia)
• Itä-Suomen yliopisto (kumppani Afrikka ja Kiina)
• Lapin yliopisto (kumppani Afrikka ja Kiina)
• Aalto yliopisto (kumppani Afrikka ja Intia)
• Åbo Akademi (kumppani Afrikka)
• Taideyliopisto (kumppani Afrikka)
Verkostoon osallistuvat ammattikorkeakoulut:
• Metropolia ammattikorkeakoulu (kumppani Afrikka, Kiina, Intia)
• Jyväskylän ammattikorkeakoulu (kumppani Afrikka, Kiina, Intia)
• Laurea ammattikorkeakoulu (kumppani Afrikka, Kiina, Intia)
• Haaga-Helia ammattikorkeakoulu (kumppani Afrikka, Kiina)
• Karelia ammattikorkeakoulu (kumppani Afrikka, Kiina)
• Tampereen ammattikorkeakoulu (kumppani Afrikka, Kiina)
• Hämeen ammattikorkeakoulu (kumppani Afrikka)
• Turun ammattikorkeakoulu (kumppani Afrikka)
• Yrkeshögskolan Novia (kumppani Afrikka)
USA-pilotti
USA-pilotin päätavoitteena on huippututkimukseen ja innovaatioihin tähtäävien tutkimushankkeiden toteuttaminen yhdessä amerikkalaisten kumppanien kanssa.
3
Ensivaiheessa syvennetään nykyisin tehtävää yhteistyötä ja lisäksi haetaan uusia avauksia erityisesti neljällä lippulaiva-alalla: tekoäly, materiaalinen biotalous, seuraavan sukupolven verkkoteknologiat ja hyvinvointiyhteiskunnan tutkimus. Näiden ohella yhteistyötä pyritään rakentamaan myös suomalaisten korkeakoulujen muiden vahvuusalueiden pohjalta.
Verkostoyhteistyön tavoitteena on edistää erityisesti yhteisten, korkeakoulujen toimintaa kokoavien ison mittaluokan osaamiskokonaisuuksien muodostamista tutkimus- ja TKI-yhteistyöhön. Tavoitteena on myös vahvistaa yritystoiminnan ja yrittäjyyskoulutuksen mahdollisuuksia valituilla tutkimusalueilla lujittamalla yliopistojen ja yritysten välistä yhteistyötä. Tutkimusyhteistyön syventäminen lisää sekä yhteisten hankkeiden määrää, että tutkimushenkilöstön liikkuvuutta. Korkeakoulut sitoutuvat kartoittamaan potentiaalisia yhteistyömahdollisuuksia ja mahdollistavat uusien yhteisten tutkimushankkeiden käytännön toteuttamisen.
Pitkällä aikavälillä yhteistyö tukee korkeakoulujen akateemisia tavoitteita tuottaen muun muassa uutta osaamista, korkeatasoisia kansainvälisiä julkaisuja, patentteja ja innovaatioita sekä yhteistyötä vahvistavia uusia toimintamalleja. Verkostomaisen yhteistyön vaikuttavuus näkyy myös suomalaisten korkeakoulujen tunnettuuden lisääntymisenä ja korkeatasoisten osaajien ja lahjakkuuksien houkutteluna Suomeen.
Yhteistyötä tehdään Michigan ja Mainen kanssa solmittujen kansallisten sopimusten puitteissa. Piilaaksossa sijaitsevaa Nordic Innovation Housea hyödynnetään yhteispohjoismaisen yhteistyön rakentamisessa soveltuvin osin.
Verkostoa koordinoivat Aalto-yliopisto ja Helsingin yliopisto.
Kukin osallistuvista korkeakouluista päättää itse osallistumisestaan verkoston toimintaan omien strategisten tavoitteidensa pohjalta ja raportoi toiminnastaan ja tavoitteidensa toteutumisesta osana korkeakoulunsa sopimusraportointia opetus- ja kulttuuriministeriölle.
Verkoston toimintaan osallistuvat yliopistot:
• Aalto-yliopisto
• Hanken Svenska handelshögskolan
• Helsingin yliopisto
• Itä-Suomen yliopisto
• Jyväskylän yliopisto
• Lapin yliopisto
• LUT-yliopisto
• Oulun yliopisto
• Tampereen yliopisto
• Turun yliopisto
• Vaasan yliopisto
• Åbo Akademi
Verkoston toimintaan osallistuvat ammattikorkeakoulut:
• Haaga-Helia ammattikorkeakoulu
• Hämeen ammattikorkeakoulu
• Kajaanin ammattikorkeakoulu
• Metropolia ammattikorkeakoulu
4
Muut globaaliohjelman pilotit
Helsingin yliopisto on mukana kumppanina seuraavissa globaaliohjelman piloteissa
• Indian Institutes of Technology (IITs) –kumppanuus (Aalto-yliopisto koordinoi)
• Finland-China Network in Food and Health Sciences –verkosto (Turun yliopisto koordinoi)
• Kestävän kehityksen ja vastuullisuuden alusta (Case Platform) (Aalto-yliopisto koordinoi)
5
OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ LIITE
KANSALLISKIRJASTOA KOSKEVA LIITE HELSINGIN YLIOPISTON SOPIMUKSEEN KAUDELLE 2021-2024
1.STRATEGISET VALINNAT
Kansalliskirjasto edistää toiminnallaan seuraavia tavoitteita hallitusohjelmasta ja opetus- ja kulttuuriministeriön vuoteen 2030 ulottuvasta strategiasta:
1.1. Kansalaislähtöisiä julkisia palveluita kehitetään. Edistetään digitaalisia palveluita ja esteettö- myyttä sekä selkeää hallinnollista kieltä.
1.2. Osaaminen ja jatkuva oppiminen vahvistavat turvaa työn murroksessa.
1.3. Suomi kehittyy tutkimus- ja innovaatioympäristönä sekä aineettomat ja aineelliset investoinnit lähtevät kasvuun.
- vahvistetaan suomalaisen tutkimus- ja tiedeyhteisön kansainvälistä kilpailukykyä ja vetovoimaa panostamalla tutkimusympäristöihin ja tutkimusinfrastruktuureihin.
1.4. Luova, tutkiva ja vastuullinen toiminta uudistaa yhteiskuntaa Kansalliskirjasto edistää aktiivisesti Agenda 2030-ohjelmaa.
2. KANSALLISKIRJASTON TAVOITETILA
Digitaalisen toimintaympäristön kehittäjänä ja osaajana Kansalliskirjasto vahvistaa kirjastojen ja muistiorganisaatioiden edellytyksiä toimia nopeasti muuttuvassa teknisessä ympäristössä. Kirjasto edistää aineisto- ja datatarjonnallaan suomalaisen tiedeyhteisön mahdollisuuksia datalähtöiseen tutkimukseen. Kansalliskirjaston palvelut muodostavat kansallisesti merkittävän infrastruktuurin, joka luo pohjaa sivistykselle ja elinikäiselle oppimiselle.
3. TOIMINTA-AJATUS
Kansalliskirjasto vastaa kansallisen julkaisuperinnön tallettamisesta, ylläpidosta ja saatavuudesta, ja välittää ja tuottaa tietosisältöjä tutkimukselle, opiskelulle, kansalaisille ja yhteiskunnalle. Kansal- liskirjasto kehittää ja tarjoaa kansallisia palveluja laajasti tiedeyhteisölle, yliopistojen kirjastoille, yleisille kirjastoille, ammattikorkeakoulukirjastoille ja erikoiskirjastoille sekä edistää kirjastoalan koti- maista ja kansainvälistä yhteistyötä.
4. KIRJASTON YHTEISKUNNALLINEN VAIKUTTAVUUS
Kansalliskirjaston tarjoamat palvelut vahvistavat osaltaan tutkimuksen vaikuttavuutta ja kansallisen kulttuuriperinnön saatavuutta ja käytettävyyttä. Helposti saatavilla olevat kulttuuri- ja tiedeaineistot edistävät oppimista, sivistystä ja yhteiskunnallista kehitystä. Valtakunnallisesti tarjottavat alustapal- velut edistävät alueellista yhdenvertaisuutta. Kirjaston kokoelmat ja palvelut muodostavat merkittä- vän yhteiskunnan ja kulttuurin tutkimuksen infrastruktuurin, jota hyödyntävät niin kotimaiset kuin ulkomaisetkin tahot. Kansalliskirjaston kansainvälinen yhteistyö tuo lisäarvoa koko suomalaiselle tiede- ja kulttuuriyhteisölle.
2
5. TOIMINNALLISET TAVOITTEET JA TULOKSELLISUUS
5.1. Kansalliskirjaston toiminnalliset tavoitteet vuosille 2021–2024
Kulttuuriaineistolain toteuttami- nen | Tavoite ja toteuma 2019 | Tavoite 2021 | Tavoite 2022 | Tavoite 2023 | Tavoite 2024 |
Vastaanotetut fyysiset vapaakap- paleet (kpl/v.) | 115 000 113 672 | 110 000 | 110 000 | 105 000 | 105 000 |
Vastaanotetut e- vapaakappaleet (tiedostot/v.) | 40 000 66 256 | 50 000 | 50 000 | 50 000 | 50 000 |
Verkkoarkiston kasvu (tiedos- tot/v.) | 1 miljardi 210 milj. | 230 milj. | 235 milj. | 235 milj. | 240 milj. |
Kansallisbibliografian kuvailun kattavuus luovutetusta tekstimuo- toisesta aineistosta | - | 75 % | 85 % | 95 % | 100 % |
Kulttuuriperintö yhteiseksi hy- väksi | |||||
Xxxxx.xx - haettavissa olevan ai- neiston määrä | - | 19 milj. | 19 milj. | 20 milj. | 20 milj. |
Finna - osallistuvien organisaatioi- den määrä | - | 000 | 000 | 000 | 420 |
Finna – kaikkien näkymien käyttö | - | 44 milj. | 45 milj. | 46 milj. | 47 milj. |
Melinda - osallistuvien organisaa- tioiden määrä | - | 250 | 260 | 265 | 265 |
Finto- rajapintakäyttö | - | 32 milj. | 34 milj. | 34 milj. | 34 milj. |
Digitoidut sivut/vuosi | 1 milj. 2,16 milj. | 3 milj. | 3 milj. | 2 milj. | 2 milj. |
Digitoitujen aineistojen sivulatauk- set | 17 milj. 12,9 milj. | 14 milj. | 14 milj. | 16 milj. | 16 milj. |
Avoimeen käyttöön asetettujen di- gitoitujen aineistojen määrä / kaik- kien digitoitujen aineistojen määrä | - | 60 % | 60 % | 70 % | 70 % |
Kansalliskirjasto tiedeyhteisön ytimessä | Tavoite ja toteuma 2019 | Tavoite 2021 | Tavoite 2022 | Tavoite 2023 | Tavoite 2024 |
FinELib-sopimusten mahdollista- mat avoimet artikkelit (kumulatiivi- nen luku) | - | 5000 | 10 000 | 15 000 | 22 000 |
Julkaisuarkistojen käyttö (ladatut aineistot) | 44 milj. 35 milj. | 35 milj. | 35 milj. | 37 milj. | 37 milj. |
Avattujen datakokonaisuuksien määrä (xxxx.xxxxxxxxxxxxxxxxx.xx)* | 39 45 | 45 | 50 | 50 | 60 |
Digitoituja aineistoja käyttäneiden tutkijoiden määrä (digi.kansallis- xxxxxxxx.xx) (tutkimuskäyttösopi- muksen mukaan) | - | 1200 | 1200 | 1200 | 1200 |
3
Verkostoyhteistyön kautta vah- vaksi osaajaksi | Tavoite ja toteuma 2019 | Tavoite 2021 | Tavoite 2022 | Tavoite 2023 | Tavoite 2024 |
Webinaareihin ja tilaisuuksiin osallistuneiden määrä | - | 6 000 | 7 000 | 7 000 | 7 000 |
Webinaarien ja tilaisuuksien määrä | - | 65 | 75 | 75 | 80 |
Palvelukyky / laatu | Tavoite ja toteuma 2019 | Tavoite 2021 | Tavoite 2022 | Tavoite 2023 | Tavoite 2024 |
Asiakastyytyväisyys / henkilöasi- akkaat (4–10) | 9 9,1 | 9,1 | 9,1 | 9,1 | 9,1 |
Asiakastyytyväisyys / organisaa- tioasiakkaat (1 – 5) | 3,9 - | NA | 4,3 | NA | 4,4 |
Mediaosumat | - | 250 | 250 | 250 | 250 |
Palveluja käyttävät organisaatiot (palvelusopimusten määrä) | 1 170 978 | 990 | 1000 | 1020 | 1020 |
*aineisto: digitaalinen tietovaranto, tietokanta, digitaalinen tekstikokonaisuus
Kansalliskirjaston kehittämis- ja painopistealueet kaudelle 2021–2024 toteuttavat hallitusohjelman sekä opetus- ja kulttuuriministeriön strategian tavoitteita:
• Kulttuuriperintö yhteiseksi hyväksi (strategiset tavoitteet 1.1, 1.4)
• Kansalliskirjasto tiedeyhteisön ytimessä (strategiset tavoitteet 1.2, 1.3, 1.4)
• Kansalliskirjasto sivistyksen ja oppimisen voimavarana (strategiset tavoitteet 1.1, 1.2, 1.4.)
• Verkostoyhteistyön kautta vahvaksi osaajaksi (strategiset tavoitteet 1.1, 1.3, 1.4)
5.2. TOIMINNALLINEN TULOKSELLISUUS
Kansalliskirjasto toimii vaikuttavasti, tehokkaasti ja taloudellisesti ottaen huomioon valtiontalouden toiminnalle asettamat reunaehdot.
6. VOIMAVAROJEN HALLINTA
6.1. Tilat
Kansalliskirjaston tilat tukevat tuloksellista ja kustannustehokasta toimintaa ja edistävät Terveet ti- lat 2028 –ohjelman tavoitteiden toteutumista. Mahdolliset lisätilat suunnitellaan ja toteutetaan si- ten, että ne ovat tarkoituksenmukaiset ja taloudelliset.
6.2. Kansalliskirjaston valtakunnallinen rahoitus
Kansalliskirjaston valtakunnallisten erityistehtävien hoitamiseksi Kansalliskirjastolle esitetään sopi- muskauden 2021-2024 lähtötasoksi vuodelle 2021 yhteensä 19 070 000 euroa momentilta
29.40.50 osana Helsingin yliopistolle kohdennettavaa valtion rahoitusta. Tällä rahoituksella turva- taan erityisesti Kansalliskirjaston keskeisimmät peruspalvelut kuten kulttuuriaineistolain mukainen toiminta sekä FinElib-palvelun, Finna-palvelun, metatietopalvelu Melindan sekä sanasto- ja ontolo- giapalvelu Finton ylläpito ja kehittäminen. Valtakunnallisesta rahoituksesta tulee käyttää vähintään:
- 860 000 euroa Finna-palveluun ja Digime-viestintäkokonaisuuden toteuttamiseen sisältäen 70 000 euroa AOE –kokonaisuuteen.
4
- 370 000 euroa Melinda-peruspalvelutoimintaan
- 200 000 euroa FINTO-palveluun
Yliopistokehyksen vuosittaiset muutokset otetaan huomioon yliopistojen rahoitusmallin mukaisesti myös Kansalliskirjastolle osoitettavassa rahoituksessa.
6.3. Kehittämishankkeet
Lisäksi opetus- ja kulttuuriministeriö varautuu vuosittain osoittamaan rahoitusta hakemuksen pe- rusteella momentilta 29.40.53 (Rahapelitoiminnan voittovarat tieteen edistämiseen, sisältää alv - osuuden) seuraavia hankkeita yhteensä enintään 650 000 euroa:
- 500 000 euroa Melinda-palvelun kehittämiseen
- 150 000 euroa Finna-tutkijasaliin: NKR (Näyttö- ja käyttörajoitteiset aineistot ja metatiedot) 1.vaihe
Ministeriön kulttuuri- ja taidepolitiikan osasto varautuu vuosittain osoittamaan rahoitusta hakemuk- sen perusteella Finna-palvelun tuottamiseen kulttuurialan toimijoille ja kehittämiseen yleisille kirjas- toille sekä Digime-viestintäkokonaisuuden toteuttamiseen yhteensä enintään 790 000 euroa.
Lisäksi kulttuuri- ja taidepolitiikan osasto varautuu rahoittamaan erityisavustuksilla Melinda-palve- lua sekä muita Kansalliskirjaston yleisille kirjastoille tarjoamia palveluita.
Esitetyn rahoituksen edellytyksenä on, että eduskunta myöntää vuosittain tarkoitukseen edellä mainitut määrärahat.
7. SEURANTA JA RAPORTOINTI
Helsingin yliopisto/Kansalliskirjasto toimittaa vuosittain ministeriölle KOTA-järjestelmään Kansallis- kirjaston vuosiraportin ja raportoi siinä toiminnallisten tavoitteiden toteumista.