JALOMETALLIALAN
JALOMETALLIALAN
Työehtosopimus
1.10.2011 – 31.10.2013
Kemianteollisuus ry Metallityöväen Liitto ry
SISÄLLYS
Aakkosellinen hakemisto. i-ii
Allekirjoituspöytäkirja 1
I YLEISTÄ
1 § Sopimuksen soveltamisala 11
2 § Järjestäytymisvapaus 11
3 § Keskusjärjestöjen väliset sopimukset 11
4 § Työrauhavelvoite 12
II TYÖSUHTEEN ALKAMINEN JA LAKKAAMINEN SEKÄ IRTISANOMISAJAT
5 § Työnjohto-oikeus 12
6 § Työsuhteen alkaminen 12
7 § Koeaika 12
8 § Perehdyttäminen 12
9 § Irtisanomisajat 12
III TYÖPALKAT
10 § Palkkaperusteet 13
11 § Ohjetuntipalkat 13
12 § Oppisopimusoppilaat 14
13 § Nuoret työntekijät ja harjoittelijat 15
14 § Viikko- ja kuukausipalkat 15
15 § Suorituspalkat (urakkapalkat) 16
16 § Perustuntipalkka 16
17 § Henkilökohtainen aikapalkka 16
18 § Keskituntiansio 17
19 § Palkanmaksu 17
IV TYÖAIKAA KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET
20 § Säännöllinen työaika 18
21 § Paikallinen sopiminen 18
22 § Työtuntijärjestelmä 19
23 § Työajan järjestäminen 19
24 § Muita työajan järjestämistä koskevia yleisiä määräyksiä 20
25 § Työajan tasaaminen päivä- ja kaksivuorotyössä 21
26 § Ylityö ja sunnuntaityö 22
27 § Virkistystauot 26
28 § Vuorotyölisät 26
29 § Keskeytymättömän sekä jatkuvan vuorotyön lisä 26
30 § Hälytysluontoinen työ 26
V ERINÄISET KORVAUKSET
31 § Olosuhdelisä 27
32 § Matkakorvaukset 27
33 § Arkipyhäkorvaus 30
34 § Palvelusvuosilisä 31
35 § Muita korvauksia 32
VI SOSIAALISET MÄÄRÄYKSET
36 § Sairausajan ja äitiysvapaan palkka 33
37 § Sairaan lapsen hoito 37
38 § Lääkärintarkastukset 38
39 § Vuosiloma 41
40 § Ryhmähenkivakuutus 42
VII TYÖTURVALLISUUS
41 § Työturvallisuus 43
VIII LUOTTAMUSMIEHET
42 § Luottamusmiehet 44
43 § Työsuojeluvaltuutettu 45
44 § Ammattiosastojen puheenjohtajat 45
45 § Asiamiehet 45
IX ERINÄISIÄ MÄÄRÄYKSIÄ
46 § TT:n ja SAK:n sopimukset 45
47 § Ammattiyhdistysjäsenmaksujen periminen 45
48 § Kokoontuminen työpaikalla sekä tiedotus- ja yhteistoiminta 46
49 § Järjestysmääräykset 46
50 § Paikallinen sopiminen 46
51 § Erimielisyydet ja niiden ratkaisu 47
52 § Sopimuksen voimassaolo 47
53 § Sopimuksen voimassaolo poikkeuksellisissa tilanteissa 47
LIITTEET:
Liite 1 Sopimus työajasta kolmivuorotyössä jalometallialalla 49
Liite 2 Muutosturvamalli 52
TT-SAK Yleiset sopimukset
Lomapalkkasopimus 54
Yleissopimus 56
Irtisanomissuojasopimus 73
Jalometallin työehtosopimuksen hakemisto sivu
Allekirjoituspöytäkirja 1 Ammattiosaston puheenjohtaja 45 Ammattiyhdistysjäsenmaksu 45 Arkipyhäkorvaus 30
‐ osa‐aikatyö 30
Arkipyhäviikot ja vapaapäivät 20 Asevelvollisuus/väestönsuojelu 42 Asiamiehet 45 Ateriakorvaus 29
Eläkkeelle siirtyminen 42 Erimielisyydet ja niiden ratkaiseminen 47 Erinäiset korvaukset 27
Henkilökohtainen aikapalkka 16 Hälytysluontoinen työ 25 Hääpäivä 32
Irtisanomisajat 12
Irtisanomissuojasopimus 73 Itsenäisyyspäivän palkka 30
Jaksotyö 20
Keskeytymättömän ja jatkuvan vuorotyön lisä 26 Keskituntiansio 17 Keskusjärjestöjen väliset sopimukset 11 Koeaika 12
Kokoontuminen työpaikalla 46 Kolmivuorotyö 18, 49 Kotimatkat eräinä juhlapyhinä 29 Kutsuntatilaisuus 32 Kuukausipalkka 15
Laboratorio ja röntgentutkimukset 40 Lakisääteiset lääkärintarkastukset 38 Lepoaika 20 Lomapalkkasopimus 54 Lomaraha 41 Luottamustehtävät 44, 57 Lähiomaisen hautajaispäivä 32 Lääkärintodistukset 34
Matka‐ajan korvaus 28 Matkakorvaukset 27
Merkkipäivät 32
Muut kuin lakisääteiset lääkärintarkastukset 39
Nuoret työntekijät 15 Näöntarkastus 41
Ohjetuntipalkka 13
Olosuhdelisä 24
Oppisopimusoppilaat 14 Oppisopimuspalkka 3, 14
Paikallinen sopiminen 18, 46
Palkanmaksu 17
Palkkaperusteet 13
Palvelusvuosilisä 31
‐osa‐aikatyö 31
Perehdyttäminen uusille työntekijöille 12 Perustuntipalkka 15
Päiväraha 28
Raskauteen liittyvät lääkärintarkastukset ja tutkimukset 40 Reservin harjoitukset 32
Sairaan lapsen hoito 37 Sairausajan palkka ja maksamisen edellytykset 33 Sosiaaliset määräykset 33
Sunnuntaityölisä 25 Suojavaatteet 43 Suorituspalkka/urakkapalkka 16 Säännöllinen työaika 18
TES‐ylityö 23
Tiedotus ja yhteistoiminta 46 Työajan järjestäminen 19 Työaika 18 Työajan tasaaminen 21
Työajan tasaamislisä 22,50 Työkyvyttömyyden toteaminen 33 Työllistyminen ja muutosturva 52
Työnjohto‐oikeus 12
Työrauhavelvoite 12
Työsopimuksen irtisanominen 12 Työsuojeluvaltuutettu 8,45,60 Työtuntijärjestelmä 19 Työturvallisuus 43
Viikko‐ ja kuukausipalkka 15 Viikkovapaakorvaus 25 Virkistystauot 26 Vuorotyölisä 26 Vuosiloma 41
Vuosilomapalkan maksaminen 41
Väestönsuojelu 32
Yleissopimus 56
Yli‐ ja sunnuntaityö 22 Yrityksen terveyspalvelujen käyttö 33
Äitiysvapaan palkka 35 Äkillinen hammassärky 41
JALOMETALLIALAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN UUDISTAMISTA TYÖMARKKINAKESKUSJÄRJESTÖJEN RAAMISOPIMUKSEN MUKAISESTI KOSKEVA ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA
Aika 8.11.2011
Paikka Kemianteollisuus KT ry, Xxxxxxxxxx 00, Xxxxxxxx
Läsnä | Kemianteollisuus KT ry | Metallityöväen Liitto ry |
Xxxxx Xxxxx | Xxxx Xxxxx | |
Sarparanta Xxxx | Xxxxx Xxxxxx | |
Xxxxxxxx Xxxxx | Xxxxxxxxx Xxxxx | |
Xxxxxxxx Xxxxxxx | Xxxx Xxxxxxxx | |
Xxxxxxx Xxxxx | Xxxxxxxxx Xxxxx | |
Xxxx Xxxxx | Xxxxxxxx Xxxxx | |
Xxxxx Xxxxxxx | Tuhkanen Xxxxxx |
1. Työehtosopimuksen allekirjoittaminen
Kemianteollisuus KT ry ja Metallityöväen Liitto ry saavuttivat 8.11.2011
neuvottelutuloksen jalometallialan työehtosopimuksen uudistamiseksi työmark- kinakeskusjärjestöjen 13.10.2011 tekemän raamiratkaisun mukaisesti. Liitot ovat tänään allekirjoittaneet saavutetun neuvottelutuloksen mukaisen jalometallialaa koskevan työehtosopimuksen.
2. Työehtosopimuksen uudistaminen ja voimassaolo
Uusi työehtosopimus on voimassa 1.10.2011 - 31.10.2013 jatkuen sen jälkeen vuoden kerrallaan ellei sitä viimeistään kahta kuukautta ennen sen päättymistä ole kummaltakaan puolelta kirjallisesti irtisanottu.
3. Palkantarkistukset ajalle 1. 10.2011–31.10.2012
3.1 Yleiskorotus
Palkkoja korotetaan 1.10.2011 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta lukien yleiskorotuksella, jonka suuruus on 1,6 %.
3.2 Paikallinen erä
Yrityskohtaisesti on 1.10.2011 lisäksi käytössä 0,8 % suuruinen paikallinen erä, jonka suuruus lasketaan työntekijöiden 30.9.2011 voimassa olevasta keskituntiansiosta kerrottuna yrityksen työntekijöiden määrällä.
Erän käytöstä sovitaan paikallisesti työnantajan ja pääluottamusmiehen kesken. Jos paikallisen erän jakamisesta ei päästä sopimukseen 15.12.2011 mennessä, 0,8 % jaetaan yleiskorotuksena kaikille sopimuksen soveltamispiiriin kuuluville työntekijöille laskettuna yleiskorotuksella korottamattomasta palkasta.
Ellei toimipaikalla ole Metallityöväen liiton valittua luottamusmiestä, paikallinen erä 0,8 % maksetaan jokaiselle.
3.3 Kertaerä
Mikäli työmarkkinakeskusjärjestöjen raamisopimus toteutuu, työehtosopimuksen piiriin kuuluville työntekijöille maksetaan 150 euron kertaerä 1.1.2012 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta.
Kertaerä maksetaan vain niille työntekijöille, joiden yhdenjaksoinen työsuhde on alkanut viimeistään 1.10.2011 ja joiden työsuhde on edelleen voimassa kertaerän maksupäivänä.
Jos työnantajalla ei kertaerän maksamisajankohtana ole palkanmaksuvelvollisuutta työntekijään nähden, kertaerä maksetaan työntekijälle työhön paluuta seuraavana työnantajan säännöllisenä palkanmaksupäivänä.
Osa-aikaiselle työntekijälle maksettavan kertakorvauksen määrä lasketaan sovitun työajan ja täyden työajan suhteessa.
Kertaerää ei oteta huomioon muita palkkaeriä maksettaessa, muun muassa vuosilomapalkkaa, ylityökorvausta tai keskituntiansiota laskettaessa.
3.4 Ohjetuntipalkat | |||
Ohjetuntipalkat 1.10.2011 tai lähinnä lukien ovat: | sen | jälkeen alkavan | palkanmaksukauden alusta |
Ohjetuntipalkat 2011-2012 | |||
senttiä/tunti | |||
1. Palkkaryhmä palvelusvuosia | 0 - 0,5 | 888 | |
0,5 - 1 | 903 | ||
1 - | 924 | ||
2. Palkkaryhmä palvelusvuosia | 0 - 0,5 | 904 | |
0,5 - 1 | 909 | ||
1 - 1,5 | 912 | ||
1,5 - 2 | 922 | ||
2 - 2,5 | 931 | ||
2,5 - 3 | 944 | ||
3 - 4 | 955 | ||
4 - 5 | 969 | ||
5 - | 983 | ||
senttiä/tunti | |||
3. Palkkaryhmä palvelusvuosia | 0 - 0,5 | 922 | |
0,5 - 1 | 926 | ||
1 - 1,5 | 930 |
1,5 - 2 | 935 | |
2 - 2,5 | 946 | |
2,5 - 3 | 955 | |
3 - 4 | 973 | |
4 - 5 | 984 | |
3.5 Vuorotyölisät | 5 - | 1016 |
Vuorotyölisiä korotetaan 1.10.2011 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta lukien 2,4 %.
Vuorotyönlisät senttiä/tunti
Iltavuoro 113
Yövuoro 209
3.6 Muut lisät
Muita lisiä korotetaan 1.10.2011 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta lukien 2,4 %.
3.7 Oppisopimusoppilaat
Oppisopimuslain alaisten 15 vuotta täyttäneiden oppilaiden palkkataulukko 1.10.2011 lukien on seuraava:
Oppisopimusoppilaat
senttiä/tunti
1. oppivuosi 786
2. oppivuosi 822
3. oppivuosi 860
4. oppivuosi 896
3.8 Nuoret työntekijät ja harjoittelijat
Alle 18-vuotiaiden työntekijöiden tuntipalkat 1.10.2011 lukien ovat:
Nuoret työntekijät ja harjoittelijat
senttiä/tunti
1. työvuosi 786
2. työvuosi 822
4. Palkantarkistukset ajalle 1.11.2012–31.10.2013
4.1 Yleiskorotus
Palkkoja korotetaan 1.11.2012 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta lukien yleiskorotuksella, jonka suuruus on 1,3 %.
4.2 Paikallinen erä
Yrityskohtaisesti on 1.11.2012 lisäksi käytössä 0,6 % suuruinen paikallinen erä, jonka suuruus lasketaan työntekijöiden 31.10.2012 voimassa olevasta keskituntiansiosta kerrottuna yrityksen työntekijöiden määrällä.
Erän käytöstä sovitaan paikallisesti työnantajan ja pääluottamusmiehen kesken. Jos paikallisen erän jakamisesta ei päästä sopimukseen 15.12.2012 mennessä, 0,6 % jaetaan yleiskorotuksena kaikille sopimuksen soveltamispiiriin kuuluville työntekijöille laskettuna yleiskorotuksella korottamattomasta palkasta.
Ellei toimipaikalla ole Metallityöväen liiton valittua luottamusmiestä, paikallinen erä 0,6 % maksetaan jokaiselle.
4.3 Ohjetuntipalkat
Vaativuusryhmäpalkat ovat 1.11.2012 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta lukien:
Ohjetuntipalkat 2012-2013
1. Palkkaryhmä | palvelusvuosia | 0 - 0,5 | senttiä/tunti 905 |
0,5 - 1 | 920 | ||
1 - | 942 | ||
2. Palkkaryhmä | palvelusvuosia | 0 - 0,5 | 921 |
0,5 - 1 | 926 | ||
1 - 1,5 | 929 | ||
1,5 - 2 | 940 | ||
2 - 2,5 | 949 | ||
2,5 - 3 | 962 | ||
3 - 4 | 973 | ||
4 - 5 | 987 | ||
3. Palkkaryhmä | palvelusvuosia | 5 - 0 - 0,5 | 1002 senttiä/tunti 940 |
0,5 - 1 | 944 | ||
1 - 1,5 | 948 | ||
1,5 - 2 | 953 | ||
2 - 2,5 | 964 | ||
2,5 - 3 | 973 | ||
3 - 4 | 991 | ||
4 - 5 | 1003 | ||
5 - | 1035 |
4.4 Vuorotyölisät
Vuorotyölisiä korotetaan 1.11.2012 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta lukien 1,9
%.
Vuorotyönlisät | senttiä/tunti | |
Iltavuoro | 115 | |
Yövuoro | 213 |
4.5 Muut lisät
Muita lisiä korotetaan 1.11.2012 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta lukien 1,9 %.
4.6 Oppisopimusoppilaat
Oppisopimuslain alaisten 15 vuotta täyttäneiden oppilaiden palkkataulukko 1.11.2012 lukien on seuraava:
Oppisopimusoppilaat
senttiä/tunti
1. oppivuosi 801
2. oppivuosi 838
3. oppivuosi 876
4. oppivuosi 913
4.7 Nuoret työntekijät ja harjoittelijat
Alle 18-vuotiaiden työntekijöiden tuntipalkat 1.11.2012 lukien ovat:
Nuoret työntekijät ja harjoittelijat
senttiä/tunti
1. työvuosi 801
2. työvuosi 838
5. Palkankorotusten toteuttaminen 2011 ja 2012
5.1 Aikapalkat
Voimassa olevia aikapalkkoja on korotettava siten kuin kohdissa 3.1 ja 3.2 sekä 4.1 ja 4.1 on sanottu.
5.2 Suorituspalkat
Voimassa olevia urakkaintoja ja muita suorituspalkkoja korotetaan siten, että ansio nousee kohdissa 3.1 ja
3.2 sekä 4.1 ja 4.2 mainituin tavoin.
5.3 Korotusohje
Palkkaperusteiden (ohjetuntipalkkojen) korotus ei aiheuta aika- eikä suorituspalkkatyössä palkkojen korottamista yli sovittujen yleiskorotuksen, mikäli palkat yleiskorotuksella korotettuna täyttävät työehtosopimuksen määräykset.
5.4 Keskituntiansio
Käytettäessä työehtosopimuksen voimaantulon jälkeen keskituntiansiota, on sitä korotettava siten, että siinä tulee huomioonotetuksi yleiskorotus siltä osin kuin tämä ei keskituntiansioon sisälly.
5.5 Ylimenosäännös
Sovittujen yleiskorotusten aiheuttamat suorituspalkkatöiden hinnoittelujen tarkistukset suoritetaan osastoittain tai tuoteryhmittäin 1.10.2011 korotusten osalta viimeistään 15.12.2011, ja 1.11.2012 korotusten osalta viimeistään 15.12.2012, ellei paikallisesti toisin sovita.
Laskettaessa edellisessä kappaleessa tarkoitettua ansion korotusta suorituspalkkoihin, käytetään suoritusaikana sitä tuntimäärää, joka ao. suoritustyöhön edellisen vuosineljänneksen aikana keskimäärin on tarvittu.
6. Tekstimuutokset
6.1 Arkipyhäkorvaus 33 §
Muutetaan "Arkipyhäkorvauksen edellytykset"-kohta kuulumaan 1.1.2013 lukien seuraavasti:
Arkipyhäkorvaus maksetaan työntekijälle, jonka työsuhde on yhtäjaksoisesti kestänyt vähintään kaksi (2) kuukautta ennen kyseessä olevaa arkipyhää ja joka on ollut työtuntijärjestelmän mukaisesti työssä viimeisenä arkipyhää edeltäneenä ja myös sen jälkeen lähinnä seuraavana työpäivänä, ellei poissaolo ole johtunut työnantajan luvasta tai työntekijän sairaudesta, reservin harjoituksista tai muista niihin verrattavista syistä.
Muutetaan "Arkipyhäkorvausten edellytykset"-kohdan toisen soveltamisohjeen ensimmäinen kappale kuulumaan 1.1.2013 lukien vastaavalla tavalla seuraavasti:
Arkipyhäkorvaus maksetaan työntekijälle myös sellaisilta arkipyhiltä, jotka sattuvat vuosiloman, enintään kaksi (2) kuukautta arkipyhää ennen kestäneen sairauden, työehtosopimuksen 37 §:ssä tarkoitetun lapsen sairaudesta johtuvan palkallisen poissaolon, lakisääteisen vanhempainvapaan, pakkoloman tai lyhennetyn työviikon ajalle sattuvalta arkipyhältä.
6.2 Isyysvapaan palkka 36 §
Muutetaan työehtosopimuksen 36 §:n otsikko muotoon "Sairausajan sekä äitiys- ja isyysvapaan palkka".
Lisätään työehtosopimuksen 36 §:n äitiysvapaata koskevien määräysten jälkeen isyysvapaasta seuraavaa:
Työntekijälle annetaan isyysvapaaksi se enintään 18 arkipäivän mittainen ja enintään neljässä osassa pidettävä aika, johon hänelle sairausvakuutuslain mukaan tulevan isyysrahan katsotaan kohdistuvan.
Työntekijälle, jonka työsuhde on jatkunut vähintään 6 kuukautta ennen isyysvapaan alkamista, maksetaan hänen isyysvapaansa ajalta keskituntiansion mukaista palkkaa enintään 6 arkipäivän pituisen kalenteriajanjakson
työtuntijärjestelmän mukaisilta työpäiviltä. Isyysvapaan palkkaa maksetaan vain ensimmäisen isyysvapaajakson osalta.
Lisätään 36 §:n "Eräät erityistilanteet" kohdan äitiys- ja isyysvapaata koskevien kappaleiden jälkeen otsikko "Vähennykset sairausajan tai äitiys- ja isyysvapaan palkasta", ja muutetaan sen jälkeiset kappaleet soveltamisohjeineen kuulumaan seuraavasti:
Xxxxxxxxxxx tai äitiys- ja isyysvapaan palkasta vähennetään, mitä työntekijä saa saman työkyvyttömyyden tai synnytyksen takia samalta ajanjaksolta päivä-, äitiys- tai isyysrahaa taikka siihen verrattavaa muuta korvausta lain tai sopimuksen nojalla. Työnantajalla ei kuitenkaan ole oikeutta vähentää korvausta sairausajan tai äitiys- ja isyysvapaan palkasta siltä osin kuin korvausta maksetaan työntekijälle hänen kokonaan tai osaksi itse kustantaman vapaaehtoisen vakuutuksen perusteella.
Soveltamisohje:
Tässä kappaleessa mainitulla sopimuksella tarkoitetaan työnantajan ja työntekijän väliseen työsuhteeseen liittyvää tai muutoin heidän välillään tehtyä sopimusta, muttei sen sijaan työntekijän ja jonkun kolmannen henkilön välistä sopimusta.
Päivärahaan verrattavilla korvauksilla tarkoitetaan muita päivärahan kaltaisia, ansionmenetyksen johdosta maksettavia etuuksia, kuten esim. työ- ja tapaturmaeläke.
Siltä ajalta, jolta työnantaja on maksanut työntekijälle sairausajan tai äitiys- ja isyysvapaan palkan, on hän oikeutettu nostamaan itselleen palautuksena työntekijälle tulevan edellisen kappaleen mukaisen päivä- tai äitiys- ja isyysrahan tai siihen verrattavan korvauksen taikka saamaan sen määrän takaisin työntekijältä, ei kuitenkaan enempää kuin maksamansa määrän.
Soveltamisohje:
Jos työntekijä on sairaana päivän, jolloin lyhennetyn työviikon takia ei työskennellä, työnantajalla ei kuitenkaan ole oikeutta em. päivä- tai äitiys- ja isyysrahaan kyseiseltä päivältä.
Jos päivärahaa tai siihen verrattavaa korvausta ei työntekijästä itsestään johtuvista syistä makseta tai jos se maksetaan vähäisempänä kuin mihin hänellä lain mukaan olisi ollut oikeus, on työnantajalla oikeus vähentää sairausloman tai äitiys- ja isyysvapaan palkasta se päiväraha tai sen osa, mikä työntekijän laiminlyönnin johdosta on jäänyt maksamatta.
Soveltamisohje:
Päivärahaan verrattavilla korvauksilla tarkoitetaan muita päivärahan kaltaisia, ansionmenetyksen johdosta maksettavia etuuksia, kuten esim. työ- ja tapaturmaeläke.
6.3 Luottamusmiehet 42 §
Muutetaan luottamusmiesten työstä vapautusta ja kuukausikorvausta koskevan työehtosopimuksen 42 §:n 3. kappale kuulumaan seuraavasti:
Luottamusmiestehtävien hoitamista varten pääluottamusmiehelle järjestetään säännöllistä vapautusta työstä sekä maksetaan tältä ajalta maksettavan ansionmenetyksen korvauksen lisäksi korvaus kuukausittain 1.10.2011 lukien seuraavasti:
Työntekijä | Säännöllisen vapautuksen määrä | €/kk |
alle 20 | 1 tunti viikossa | 71 |
20 ― 49 | 4 tuntia " | 78 |
50― 99 | 8 tuntia " | 85 |
100 ― 149 | 10 tuntia " | 102 |
150 ― | 12 tuntia " | 120 |
6.4 Työsuojeluvaltuutettu 43 §
Muutetaan työsuojeluvaltuutetun kuukausikorvausta koskeva työehtosopimuksen 43
§ kuulumaan seuraavasti:
Työsuojeluvaltuutetun kiinteä kuukausikorvaus on 1.10.2011 lukien 75 euroa.
6.5 TT-SAK Yleiset sopimukset, 4 luku, kohta 4.4 Varamiehet
Lisätään luottamusmiehen ja työsuojeluvaltuutetun varamiesten työsuhdeturvaa koskevaan yleissopimuksen kohtaan 4.4 seuraavat kappaleet:
Pääluottamusmiehen varamiehen työsopimuksen irtisanominen tai hänen lomauttamisensa silloin, kun hän ei toimi pääluottamusmiehen sijaisena taikka hänellä ei ole muutoinkaan luottamusmiehen asemaa, ei saa perustua työntekijän luottamustehtävään. Työnantajan tulee ilman erityistä vaatimusta osoittaa toimenpiteet johtuneen muusta seikasta.
Työsuojeluvaravaltuutetun työsopimuksen irtisanominen tai hänen lomauttamisensa silloin, kun hän ei toimi työsuojeluvaltuutetun sijaisena taikka hänellä ei ole muutoinkaan työsuojeluvaltuutetun asemaa, ei saa perustua työntekijän tehtävään työsuojeluyhteistoiminnassa. Työnantajan tulee ilman erityistä vaatimusta osoittaa toimenpiteet johtuneen muusta seikasta.
7. Palkkaustyöryhmä
Osapuolet ovat sopineet, että palkkaustyöryhmän toimikautta pidennetään sopimuskauden loppuun 31.10.2013.
8. Sopimuksen voimassaolo poikkeuksellisissa tilanteissa
8.1 Irtaantuminen raamisopimuksen mukaisesta ratkaisusta
Työmarkkinoiden keskusjärjestöt arvioivat 25.11.2011, onko raamisopimus saavuttanut riittävän kattavuuden työmarkkinoilla. Jos tällaista kattavuutta ei ole saavutettu ja keskusjärjestöt yhdessä valtiovallan kanssa eivät sitoudu raamisopimuksen osana oleviin työelämän kehittämisratkaisuihin, tämän työehtosopimuksen osapuolet arvioivat yhdessä mahdollista irtaantumista tekemästään sopimuksesta.
Arvioinnin perusteella sopimusosapuoli voi irtisanoa sopimuksen päättymään 31.8.2012. Irtisanomista koskeva ilmoitus on toimitettava kirjallisesti 31.3.2012 mennessä toiselle sopijaosapuolelle sekä tiedoksi valtakunnansovittelijalle.
8.2 Poikkeamat taloudellisessa kehityksessä
Mikäli keskusjärjestöt yhdessä arvioivat, että talouden kehitys poikkeaa erittäin merkittävästi sopimuksen tekohetkellä arvioidusta ja suosittelevat alakohtaisten
sopimusten irtisanomista, sopijaosapuolet neuvottelevat ja sopivat poikkeaman vaikutuksista sopimuskorotuksiin tai sopimuksen voimassaoloon.
Jos talouden kehityksen poikkeaman vaikutuksista ei edellä olevan mukaan sovita, kumpi tahansa sopijaosapuoli voi kirjallisesti irtisanoa tämän sopimuksen päättymään 31.10.2012. Irtisanomista koskeva ilmoitus on toimitettava kirjallisesti 31.8.2012 mennessä toiselle sopijaosapuolelle sekä tiedoksi valtakunnansovittelijalle.
9. Muut asiat
Liitot toteavat, että maan hallitus on ilmoittanut tietyistä työelämän kehittämistä koskevista toimenpiteistä, mikäli alakohtaiset työ- ja virkaehtosopimukset sovitaan työmarkkinakeskusjärjestöjen raamisopimuksen mukaisesti riittävän kattavasti. Xxxxxxxxxxx kannanotto, joka ei ole työehtosopimuksen osa, on allekirjoituspöytäkirjan liitteenä.
10. Pöytäkirjan sitovuus ja tarkastaminen
Tällä pöytäkirjalla on sama sitovuus ja voimassaoloaika kuin osapuolten välisellä työehtosopimuksella.
Tätä pöytäkirjaa on laadittu kaksi yhtäpitävää kappaletta, yksi kummallekin sopijapuolelle.
Pöytäkirja todettiin molempien osapuolten allekirjoituksilla tullen tarkistetuksi ja hyväksytyksi.
Vakuudeksi:
KEMIANTEOLLISUUS KT RY
Xxxxx Xxxxx
METALLITYÖVÄEN LIITTO RY
Xxxx Xxxxx Xxxxx Xxxxxx
KEMIANTEOLLISUUS RY:N
ja
METALLITYÖVÄEN LIITTO RY:N
kesken solmittu
JALOMETALLIALAN TYÖEHTOSOPIMUS
1.10.2011 – 31.10.2013
I YLEISTÄ
1 §
Sopimuksen soveltamisala
Tämän työehtosopimuksen määräyksiä sovelletaan Kultaseppien Työnanta- jaliiton jäsenyritysten ja niiden työntekijöiden välisiin työsuhteisiin. Tähän so- pimukseen eivät kuitenkaan kuulu työnjohtajat, konttorihenkilökunta ja xxx- xxx.
Mikäli jokin muutakin kuin jalometalliteollisuutta harjoittava työnantaja on ai- noastaan jalometalliteollisuutta harjoittavan laitoksen tai osaston osalta Kul- taseppien Työnantajaliiton jäsen, sovelletaan tätä sopimusta vain mainitulta osalta laitoksen tai osaston työntekijöiden työsuhteisiin.
Sopimukseen sidotuilla on velvollisuus tarkoin noudattaa tätä sopimusta ja huolehtia siitä, että niiden alaiset yhdistykset sekä niihin kuuluvat työnantajat ja työntekijät eivät riko sopimuksen määräyksiä.
2 § Järjestäytymisvapaus
Allekirjoittajajärjestöt suosittelevat järjestäytymistä omiin ammattiliittoihin.
Ammattiliittoon kuuluvia ei saa asettaa huonompaan asemaan kuin liittoon kuulumattomat, eikä heitä saa painostaa ammatillisen järjestäytymisen takia.
3 §
Keskusjärjestöjen väliset sopimukset
Tämän työehtosopimuksen osana noudatetaan seuraavia keskusjärjestöjen välillä solmittuja sopimuksia:
• Yleissopimus 1997
• Lomapalkkasopimus 2005
• Irtisanomissuojaa ja lomautusta koskeva sopimus 2001
Soveltamisala
Sitovuus
4 § Työrauhavelvoite
Allekirjoittajaliitoilla ja niiden alayhdistyksillä on velvollisuus huolehtia siitä, etteivät niiden jäsenet eivätkä jäsenyhdistykset, jotka ovat sopimukseen si- dottuja, ryhdy työtaistelutoimenpiteisiin eivätkä muutoinkaan riko työehtoso- pimuksen määräyksiä.
II TYÖSUHTEEN ALKAMINEN JA LAKKAAMINEN SEKÄ IRTISANOMISAJAT
5 §
Työnjohto-oikeus
Työnantajalla on oikeus ottaa toimeen ja erottaa työntekijä sekä määrätä työn johtamisesta.
6 §
Työsuhteen alkaminen
Työsuhde katsotaan alkaneeksi heti, kun työntekijä on aloittanut työskentelyn työnantajan palveluksessa.
7 § Koeaika
Työsopimuslain edellyttämää koeaikaa sovellettaessa on tästä aina sovittava kirjallisesti.
8 § Perehdyttäminen
Uusi työntekijä perehdytetään työpaikkaan ja sen työolosuhteisiin sekä tule- vaan työhönsä. Tässä yhteydessä hänelle selostetaan yrityksen organisaa- tiota, työehtosopimusasiain neuvottelujärjestystä sekä työturvallisuuteen ja sosiaalisiin kysymyksiin liittyviä asioita. Hänelle kerrotaan myös ketkä henki- löt toimivat työpaikan pääluottamusmiehenä ja työsuojeluvaltuutettuna.
9 § Irtisanomisajat
Ellei muusta ole sovittu, noudatetaan työsopimusta irtisanottaessa seuraavia irtisanomisaikoja.
Työnantajan irtisanoessa työsopimuksen irtisanomisajat ovat:
Työsuhde jatkunut keskeytyksettä Irtisanomisaika
enintään vuoden 14 vuorokautta yli vuoden mutta enintään 4 vuotta 1 kuukausi
yli 4 mutta enintään 8 vuotta 2 kuukautta
yli 8 mutta enintään 12 vuotta 4 kuukautta
yli 12 vuotta 6 kuukautta
Irtisanomisajat
Työntekijän irtisanoessa työsopimuksen irtisanomisajat ovat:
Työsuhde jatkunut keskeytyksettä Irtisanomisaika
enintään 5 vuotta 14 vuorokautta
yli 5 vuotta 1 kuukausi
III TYÖPALKAT
10 § Palkkaperusteet
Jalometallialan ohjetuntipalkat jaetaan kolmeen palkkaryhmään seuraavien perusteiden mukaan:
1. ryhmä
Alat, joissa ei ole varsinaista oppimisaikaa, kuten siivoojan, pesijän, pakkaa- jan, asiapojan, valunpuhdistajan ja erilaisten aputöitten työalat.
Huomautus: Työntekijä, joka työskentelee kratsaajana, kuuraajana, hapotta- jana, telineisiin asettajana, varjostajana, kuivaajana tai kemiallisena kiillotta- jana, katsotaan tekevän galvanointiin liittyvää aputyötä ja kuuluvan 1. palkka- ryhmään.
2. ryhmä
Alat, joissa on kolmen vuoden oppimisaika, kuten vahatyöntekijän, työntar- kastajan, valmiiksipunnitsijan, käsikiillottajan, mattaajan, metallinsorvaajan, metallinleikkaajan, puristajan, korunvalajan, sulattajan, skaavajan, xxxxxx, raakakiillottajan, konekiillottajan, ja galvanoijan ammatit.
3. ryhmä
Varsinaiset käsityöalat, joissa on 4 vuoden oppimisaika, kuten kultasepän, hopeasepän, kaivertajan, metallinpainajan, teräskaivertajan, kivenhiojan, ki- venistuttajan, emaloijan, pakottajan, työkaluviilaajan, työkalusorvaajan ja työ- kalujyrsijän ammatit.
Kultaseppäkoulussa saatu opetus lasketaan ammatissaoloajaksi. Työtodis- tukseen on ammatti merkittävä yksityiskohtaisesti.
11 § Ohjetuntipalkat
Ohjetuntipalkat 1.10.2011 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukau- den alusta lukien:
Palkkaperusteet
Ammatissaoloaika
Ohjetuntipalkat
1. palkkaryhmä | palvelusvuosia | 0 | – 0,5 | senttiä 888 |
- " - | 0,5 | – 1 | 903 | |
- ” - | 1 | – | 924 | |
2. palkkaryhmä | palvelusvuosia | 0 | – 0,5 | 904 |
- " - | 0,5 | – 1 | 909 | |
- " - | 1 | – 1,5 | 912 | |
- " - | 1,5 | – 2 | 922 | |
- " - | 2 | – 2,5 | 931 | |
- " - | 2,5 | – 3 | 944 |
2. palkkaryhmä | palvelusvuosia | 3 | – 4 | 955 |
- " - | 4 | – 5 | 969 | |
- " - | 5 | – | 983 | |
3. palkkaryhmä | palvelusvuosia | 0 | – 0,5 | 922 |
- " - | 0,5 | – 1 | 926 | |
- " - | 1 | – 1,5 | 930 | |
- " - | 1,5 | – 2 | 935 | |
- " - | 2 | – 2,5 | 946 | |
- " - | 2,5 | – 3 | 955 | |
- " - | 3 | – 4 | 973 | |
- " - | 4 | – 5 | 984 | |
- " - | 5 | – | 1016 |
Ohjetuntipalkat 1.11.2012 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukau- den alusta lukien:
1. palkkaryhmä | palvelusvuosia | 0 | – 0,5 | senttiä 905 |
- " - | 0,5 | – 1 | 920 | |
- ” - | 1 | – | 942 | |
2. palkkaryhmä | palvelusvuosia | 0 | – 0,5 | 921 |
- " - | 0,5 | – 1 | 926 | |
- " - | 1 | – 1,5 | 929 | |
- " - | 1,5 | – 2 | 940 | |
- " - | 2 | – 2,5 | 949 | |
- " - | 2,5 | – 3 | 962 | |
- " - | 3 | – 4 | 973 | |
- " - | 4 | – 5 | 987 | |
- " - | 5 | – | 1002 | |
3. palkkaryhmä | palvelusvuosia | 0 | – 0,5 | 940 |
- " - | 0,5 | – 1 | 944 | |
- " - | 1 | – 1,5 | 948 | |
- " - | 1,5 | – 2 | 953 | |
- " - | 2 | – 2,5 | 964 | |
- " - | 2,5 | – 3 | 973 | |
- " - | 3 | – 4 | 991 | |
- " - | 4 | – 5 | 1003 | |
- " - | 5 | – | 1035 |
12 § Oppisopimusoppilaat
Oppilaiksi katsotaan ne, jotka ovat oppisopimuslain alaisia ja joiden kanssa työnantajan tulee tehdä lain määräämä oppisopimus.
Työnantajan on valvottava, että oppilas samoin kuin harjoittelijakin tulevat saamaan kunnollisen opetuksen ammattitaitoiselta henkilöltä.
Oppilas ja harjoittelija ovat velvollisia ottamaan tarkkaavasti huomioon heille annettavan opin ja ohjauksen sekä suorittamaan työnsä parhaan kykynsä mukaan.
Oppisopimus- oppilaat
Työnantaja on velvollinen pyydettäessä antamaan oppilaalle sekä harjoitteli- jalle heidän suoritettuaan oppi- tai harjoitusajan todistuksen siitä, että he ovat suorittaneet ammatissaan opin tai harjoituksen.
Ammatissaoloajaksi lasketaan oppilas- ja harjoitteluryhmissä puolet ammatti- koulussa saadusta opista. Siltä osin kuin ammattikoulussa saatu opetus vas- taa sitä työtä, jota työntekijä suorittaa jalometallialalla, katsotaan ammattikou- luaika ammatissaoloajaksi palkkaryhmiin sijoitettaessa ja palkkaperusteita määriteltäessä.
Palkat
Oppisopimuslain alaisten 15 vuotta täyttäneiden oppilaiden palkat ovat
1.10.2011 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta:
senttiä | |
1. oppivuosi | 786 |
2. - ” - | 822 |
3. - ” - | 860 |
4. - ” - | 896 |
Oppisopimuslain alaisten 15 vuotta täyttäneiden oppilaiden palkat ovat
1.11.2012 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta:
senttiä | |
5. oppivuosi | 801 |
6. - ” - | 838 |
7. - ” - | 876 |
8. - ” - | 913 |
13 §
Nuoret työntekijät ja harjoittelijat
Alle 18-vuotiaiden työntekijöiden tuntipalkat ovat 1.10.2011 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta:
1. Työvuosi 786 senttiä/tunti
2. Työvuosi 822 senttiä/tunti
Alle 18-vuotiaiden työntekijöiden tuntipalkat ovat 1.11.2012 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta:
1. Työvuosi 801 senttiä/tunti
2. Työvuosi 838 senttiä/tunti
14 §
Viikko- ja kuukausipalkat
Viikko- ja kuukausipalkalla työskentelevien palkkaperusteena käytetään edel- lä olevia ohjetuntipalkkoja siten, että viikkopalkan kertoimena käytetään 40 ja kuukausipalkan kertoimena 172 tuntia.
Soveltamisohje:
Muutettaessa aikatuntipalkkaa kuukausipalkaksi korotetaan voimassa ole-
Nuoret työntekijät
Viikko- ja kuukausipalkat
vaa tuntipalkkaa ensiksi 3,5 %. Näin saatu luku kerrotaan luvulla 172.
15 §
Suorituspalkat (urakkapalkat)
Jos työtä tehdään suorituspalkalla, on sen hinnoittelusta sovittava työpaikoit- tain, työosastoittain tai työkohtaisesti työnantajan ja työntekijän välillä.
Sellaisesta urakkatyöstä, jota varten kiinteää työhinnoittelua ei ole laadittu, sovitaan työnantajan ja sen työntekijän tai niiden työntekijöiden välillä, joille urakkatyötä tarjotaan, mikäli mahdollista jo ennen työn alkamista, urakkahin- ta, josta työntekijälle on annettava todiste, josta ilmenee, mitkä työt ja yksik- kömäärät sisältyvät sovittuun urakkaan.
Urakkahintaan vaikuttavien tekijöiden pysyessä muuttumattomina ja urakka- työtä tekevien työntekijöiden työtaidon ja -nopeuden kasvusta tapahtuvan ansion nousun takia ei urakkahintaa saa alentaa.
Huomautus: Mikäli urakka-ansio työntekijästä riippumattomista syistä on noussut kohtuuttomasti tai jäänyt alhaiseksi, voidaan urakkahintaa tarkistaa niin, että se vastaa kohtuulliseksi katsottavaa urakka-ansiota. Yleensä on kui- tenkin pyrittävä siihen, että urakkahintaan vaikuttavien tekijöiden pysyessä muuttumattomina urakkahinta pidetään ennallaan.
Jos alle 18-vuotiaat tai harjoittelijat ja oppilaat suorittavat urakkatyötä, nouda- tetaan heidän palkkauksessaan käytössä olevia urakkahintoja.
Alle 18-vuotiaat sekä harjoittelijat ja oppilaat eivät saa osallistua urakkatyön hinnoitteluun.
Ellei työntekijä suostu ottamaan vastaan hänelle tarjottua normaalisti hinnoi- teltua urakkaa, maksetaan työn suorittamisesta aikapalkka.
Urakkatyössä taataan työntekijälle vähintään aikapalkka.
16 § Perustuntipalkka
Sen mukaan, poikkeaako työn vaikeus tai vaativuus tai sen tekijälleen aset- tamat muut vaatimukset palkkaryhmän töiden yleisestä tasosta, määritellään työntekijälle vaativuuslisä, jonka suuruudesta päättävät työnantaja ja työnte- kijä keskenään.
Ohjetuntipalkka ja mahdollinen vaativuuslisä muodostavat työntekijän perus- tuntipalkan, joka on urakkahinnoittelun perustana. Aikatyötä tehtäessä mak- setaan työntekijälle vähintään perustuntipalkka.
17 §
Henkilökohtainen aikapalkka
Perustuntipalkan lisäksi voidaan aikatyötä tekevälle työntekijälle maksaa aikalisää.
Mallipiirustusten mukaan tehtävissä sekä erikoistöissä maksetaan palkkaa, joka vähintään 20 %:lla ylittää työntekijän perustuntipalkan.
Suorituspalkat
Perustuntipalkka
Henkilökohtainen aikapalkka
Asiakkaan korjaustyötä suorittava työntekijä rinnastetaan edellä mainittuihin työntekijöihin.
1. palkkaryhmän työntekijöihin ei sovelleta edellisen momentin määräyksiä.
Soveltamisohje:
20 %:n lisää ei kuitenkaan makseta sarjavalmistuksessa olevista töistä, vaikka ne tehdään mallin tai piirustusten mukaan.
18 § Keskituntiansio
Työntekijän keskituntiansio lasketaan siten, että hänen kunkin vuosineljän- neksen työajalta saamansa ansio aika-, urakka- sekä osaurakka- ja palk- kiotöissä mahdollisine vaativuus- ja vuorotyö- ym. lisineen vähennettynä yli- työ-, sunnuntaityö- sekä työajan tasaamislisillä jaetaan saman neljänneksen työtuntien määrällä.
Neljänneksen keskituntiansion on oltava valmiiksi laskettuna yhden kuukau- den kuluttua kunkin vuosineljänneksen päättymisen jälkeen.
Eri vuosineljänneksien keskituntiansioita käytetään seuraavasti:
• helmi-, maalis- ja huhtikuun aikana edellisen vuoden IV vuosineljän- neksen keskituntiansiota,
• touko-, kesä- ja heinäkuun aikana vuoden I vuosineljänneksen keski- tuntiansiota,
• elo-, syys- ja lokakuun aikana vuoden II vuosineljänneksen keskitun- tiansiota sekä
• marras-, joulu- ja tammikuun aikana III vuosineljänneksen keskituntian- siota.
Tässä pykälässä mainitut kuukausijaksot ja vuosineljännekset lasketaan al- kaviksi ja päättyviksi tilikausien mukaan siten, että tilikauden jakautuessa kahdelle yllämainituista kuukausijaksoista tai kahdelle vuosineljännekselle, ti- likausi luetaan siihen jaksoon, jolle jakaantuu suurempi määrä säännöllisiä työtunteja.
Keskituntiansion tultua lasketuksi annetaan työpaikan luottamusmiehelle keskituntiansiotilastot välittömästi.
Soveltamisohje:
Vuosiloman sattuessa laskentakauteen sallitaan keskituntiansion lasken- taan aikaa niin paljon, että todelliseksi laskenta-ajaksi tulee yksi kuukausi.
19 § Palkanmaksu
Palkka maksetaan, ellei toisin ole sovittu, vähintään kerran kahdessa viikos-
Keskituntiansio
Keskituntiansion käyttöajanjaksot
Palkanmaksu
sa. Jos palkanmaksupäivä sattuu pyhä- tai vapaapäiväksi maksetaan palkka lähinnä edellisenä työpäivänä.
Jos palkka maksetaan rahalaitoksen välityksellä, on se maksettava niin, että kaikilla työntekijöillä on mahdollisuus nostaa palkkansa samanaikaisesti pal- kanmaksupankista riippumatta.
Työntekijällä on oikeus määrätä rahalaitos, johon hänen palkkansa ohjataan.
Palkan laskentaa varten on työnantajalla oikeus siirtää enintään viikon palkka maksettavaksi seuraavan palkanmaksukauden yhteydessä, ellei muusta las- kenta-ajasta sovita.
IV TYÖAIKAA KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET
20 §
Säännöllinen työaika
Säännöllinen työaika on enintään 8 tuntia työvuorokaudessa ja 40 tuntia työ- viikossa.
Päivä- ja kaksivuorotyössä työaika tulee järjestää siten, että se on
• vuonna 2009 keskimäärin 36,4 tuntia viikossa
• vuonna 2010 keskimäärin 36,6 tuntia viikossa
• vuonna 2011 keskimäärin 36,6 tuntia viikossa
• vuonna 2012 keskimäärin 36,1 tuntia viikossa
Tämä keskimääräinen viikkotyöaika on saatu siten, että STK:n ja SAK:n välil- lä 28.3.1984 ja 15.3.1986 solmittujen sopimusten edellyttämät työajan lyhen- nykset on muutettu kalenterivuotta koskevaksi keskimääräiseksi viikko- työajaksi. Tällöin myös arkipyhät sekä juhannus- ja jouluaatto tasaavat viikko- työajan mainittuun määrään kalenterivuoden aikana. Työajan tasaamisessa noudatetaan 25 §:n määräyksiä.
Keskeytyvässä ja keskeytymättömässä kolmivuorotyössä noudatetaan liitto- jen välistä sopimusta työajasta kolmivuorotyössä.
21 §
Paikallinen sopiminen
Työajan sijoittamisella voidaan merkittävästi edistää työpaikan koneiden, lait- teiden ja muiden voimavarojen hyväksikäyttöä samoin kuin työntekijöiden työaikaa koskevien toivomusten toteutumista. Työaikajärjestelyt voivat tarvit- taessa vaihdella esim. eri vuodenaikoina, tuotanto-osastoittain ja kone- tai työntekijäryhmittäin samankin työpaikan eri osastoilla.
Erilaisten työaikamuotojen ja eripituisten työaikojen käytön lisääminen sekä useat työajan sijoittamisen vaihtoehdot luovat mahdollisuuksia saada työajat sekä tuotannon että työntekijöiden tarpeita vastaaviksi.
Paikallisesti voidaan sopia:
1 säännöllisen vuorokautisen ja viikoittaisen työajan enimmäispituus 20 §:n 1. kappaleesta poikkeavastikin
Säännöllinen työaika
Työajan lyhennyk- sen toteuttava keskimääräinen viikkotyöaika
Kolmivuorotyö
Työajan järjestäminen paikallisesti sopien
2 työajan tasoittumisjakson pituus
3 työvuorokauden ja työviikon alkaminen
4 vuorokautisen työajan lepoaika
5 työtuntijärjestelmän muuttaminen.
22 § Työtuntijärjestelmä
Etukäteen laadittavasta työtuntijärjestelmästä tulee ilmetä säännöllisen vuo- rokautisen ja viikoittaisen työajan sijoittuminen sekä ajanjakso, jonka kulues- sa työaika tasoittuu säännölliseen määräänsä.
Työtuntijärjestelmää laadittaessa pidetään tavoitteena, että työntekijällä on viikon aikana sunnuntain lisäksi toinenkin vapaapäivä. Jos toiseksi vapaapäi- väksi määrätään kiinteä viikonpäivä, sen tulee, mikäli mahdollista, olla lauan- tai. Toisen vapaapäivän ollessa liikkuva viikonpäivä, sen tulee ilmetä etukä- teen laaditusta työtuntijärjestelmästä.
Voimassa olevan työtuntijärjestelmän muuttamisen perusteista, vaikutuksista ja vaihtoehdoista neuvotellaan työpaikalla työehtosopimuksen neuvottelujär- jestyksen mukaisesti.
Ellei paikallisesti toisin sovita, pysyvästä muutoksesta voimassa olevaan työ- tuntijärjestelmään ilmoitetaan asianomaiselle työntekijälle kaksi viikkoa ennen muutoksen toimeenpanoa ja tilapäisestä muutoksesta, mikäli mahdollista viikkoa ennen muutoksen toimeenpanoa, kuitenkin viimeistään kolmantena muutoksen toimeenpanoa edeltävänä päivänä.
Soveltamisohje:
Muutos on luonteeltaan tilapäinen, jos muutoksen aiheuttaneen olotilan la- kattua työpaikalla on tarkoitus siirtyä takaisin käytössä olevaan työtuntijär- jestelmään.
Työajan muuttamista koskevat määräykset eivät koske hätätyötä tai siihen rinnastettavaa työtä.
23 §
Työajan järjestäminen
Ellei paikallisesti ole muuta sovittu työajan järjestämisestä, on työaika järjes- tettävä seuraavasti:
Työvuorokausi
Työvuorokausi alkaa päivätyössä klo 7.00. Työviikko alkaa maanantaina. Sunnuntaityövuorokausi samoin kuin viikkovapaakorvauksen laskemisessa käytettävä vuorokausi määräytyvät työvuorokauden mukaan.
Päivittäisen työajan sijoitus
Työaika päivätyössä alkaa klo 7.00, ellei työnantaja ole tuotannon teknisten syiden sitä perustellusti vaatiessa vahvistanut lain ja tämän työehtosopimuk- sen rajoissa muuta työaikaa.
Työtunti- järjestelmä
Työtuntijärjestelmän muuttaminen
Muutoksesta ilmoittaminen
Tilapäisen muutoksen määritelmä
Työajan järjestäminen muutoin kuin paikallisesti sopien
Päivittäinen lepoaika
Päivätyössä on tunnin lepoaika, jona aikana työntekijä voi poistua työpaikal- taan.
Kaksivuorotyössä lepoaika on puoli tuntia.
Vuorojen vaihtuminen ja muuttuminen
Vuorotyössä tulee työvuorojen säännöllisesti vaihtua ja enintään kolmen vii- kon pituisin ajanjaksoin muuttua.
Sovittaessa työntekijä voi työskennellä jatkuvasti myös samassa vuorossa.
Säännöllisen työajan järjestäminen keskimääräiseksi
Säännöllistä työaikaa keskimääräiseksi järjestettäessä noudatetaan enintään vuoden pituista tasoittumisajanjaksoa.
24 §
Muita työajan järjestämistä koskevia yleisiä määräyksiä
Työajan järjestämisessä noudatetaan myös seuraavia työaikaa koskevia yleisiä määräyksiä:
Työajan seuranta
Työnantaja voi järjestää työajan seurannan. Järjestelyn tulee olla sellainen, ettei se aiheuta työntekijöille turhaa ajanhukkaa.
Arkipyhäviikot ja vapaapäivät
Arkipyhäviikolla on arkipäiväksi sattuvan juhlapäivän xxxxx säännöllinen työ- aika kahdeksan tuntia, lukuun ottamatta pääsiäislauantaita sekä juhannus- ja jouluaattoa, jotka ovat vapaapäiviä, elleivät tuotannon tekniset syyt muuta vaadi. Vapunaaton työaika on kuitenkin viisi tuntia.
Uudenvuodenpäivä-, loppiaispäivä-, vapunpäivä-, helatorstai, itsenäisyyspäi- väviikon sekä joulun ja pääsiäisen jälkeiset lauantait ovat vapaapäiviä töissä, joissa työaika muutoinkin on järjestetty kiintein, lauantaiksi osuvin vapaapäi- vin.
Yötyö
Yötyötä saadaan teettää työaikalain 26 §:n säännöksiä noudattaen tai sopi- malla siitä paikallisesti.
Jaksotyö
Työaikalain 7 §:n mukaisessa työssä säännöllinen työaika määräytyy lain 7 §:n mukaan.
Päivittäinen lepoaika
25 §
Työajan tasaaminen päivä- ja kaksivuorotyössä Soveltamisala
Seuraavat määräykset koskevat normaalisti täysaikaista eli 40-tuntisin työvii- koin tapahtuvaa työskentelyä päivä- ja kaksivuorotyössä.
Työajan pituus
Työaika tulee järjestää siten, että se on
• vuonna 2009 keskimäärin 36,4 tuntia
• vuonna 2010 keskimäärin 36,6 tuntia
• vuonna 2011 keskimäärin 36,6 tuntia
• vuonna 2012 keskimäärin 36,1 tuntia
enintään kalenterivuoden aikana. Myös arkipyhät sekä juhannus- ja jouluaat- to tasaavat viikkotyöaikaa. Vuosilomapäiviä ei voida käyttää työajan tasaami- seen.
Työajan tasaaminen
Työajan tasaaminen toteutetaan siten, että käynti- ja palveluajat turvataan.
Työajan tasaaminen toteutuu antamalla vapaata niin, että työaika enintään kalenterivuoden aikana tasoittuu keskimääräisiin viikkotyöaikoihin.
Ellei työpaikalla toisin sovita, toteutetaan työajan tasaaminen pitämällä va- paata työnantajan osoituksen mukaan vähintään työvuoro kerrallaan.
Työajan tasaaminen voidaan paikallisesti sopien toteuttaa myös lyhentämällä säännöllistä vuorokautista työaikaa taikka eri työajan tasaamisvaihtoehtoja yhdistelemällä.
Ellei työtuntijärjestelmää ole etukäteen vahvistettu, vapaan antamisen ajan- kohta ilmoitetaan viimeistään viikkoa ennen, ellei paikallisesti ennen vapaan pitämistä muuta sovita.
Sovittaessa voidaan tasausvapaat siirtää annettaviksi viimeistään seuraavan kalenterivuoden toukokuun loppuun mennessä.
Soveltamisohje:
Vajaatyöllisyystilanteissa käytetään ensisijaisesti työajan tasaamisvapaata ja tarvittaessa vasta sen jälkeen turvaudutaan lomauttamiseen.
Työtuntijärjestelmä on luonteeltaan kollektiivinen ja koskee sitä aikaa, jol- loin käytettävänä työaikamuotona asianomaisessa työkohteessa, osastolla tai työpaikalla yleensä on päivä- tai kaksivuorotyö. Siirryttäessä muuhun työaikamuotoon, esim. kolmivuorotyöhön, määräytyy työaika siirron jäl- keen kyseistä työaikamuotoa koskevien määräysten mukaan.
Mikäli työtuntijärjestelmästä ei muuta johdu, työstä poissa olevan työnteki- jän katsotaan saaneen vapaata, vaikkei poissaoleville ole siitä erikseen il- moitettu, kun koko yritys, sen työosasto tai työryhmä, johon työntekijä kuu-
luu, on tässä sopimuksessa tarkoitettua vapaata pitänyt.
Työajan tasaamislisä
Työajan tasaamisesta aiheutuva ansion vähentyminen korvataan siten, että työntekijä ansaitsee jokaiselta tämän sopimuksen tarkoittamassa työaika- muodossa työskentelemältään säännöllisen työajan tunnilta senttimääräisen lisän, joka on 6,3 % työntekijän vuosineljänneksittäin määräytyvästä keskitun- tiansiosta.
Lisä maksetaan myös työnantajan korvattavalta matkustamis- ja koulutusajal- ta säännöllisen työajan osalta ja siltä ajalta, jolta työnantaja maksaa sairaus- ajan palkkaa tai työehtosopimuksen mukaisesti sairausajan palkkaa lapsen sairauden vuoksi sekä siltä säännöllisen työajan osalta, joka luottamusmie- heltä tai työsuojeluvaltuutetulta kuluu heidän toimiessaan työnantajan kanssa sovituissa tehtävissä.
Lisää ei oteta huomioon laskettaessa työehtosopimuksen III luvun 18 §:n mukaista keskituntiansiota.
Ansaitut lisät maksetaan palkanmaksukausittain, ellei paikallisesti muuta so- vita.
Kuukausipalkkaiset työntekijät
Kuukausipalkkaisen työntekijän osalta tässä pykälässä tarkoitettu työajan ta- saaminen toteutetaan kuukausipalkkaa alentamatta.
Työajan tasaaminen ja vuosilomaoikeus
Pidetyt työajan tasaamispäivät eivät aiheuta vuosilomaoikeuden menettämis- tä.
26 §
Ylityö ja sunnuntaityö
1. Ylityö
• Ylityötä tehdään työaikaan nähden laissa säädetyin rajoituksin.
• Ylityökorvaus maksetaan tämän pykälän mukaisesti.
• Ylityökorvausta kutsutaan seuraavassa ylityölisäksi.
• Ylityölisän laskentaperusteena on työehtosopimuksen mukainen keskituntiansio.
Työaikalain mukaisena ylitöiden enimmäismäärän tarkastelujaksona käytetään kalenterivuotta.
Soveltamisohje:
Kalenterivuoden sijasta voidaan tarkastelujaksoksi sopia paikallisesti vuoden pituinen ajanjakso, joka alkaa siitä palkanmaksukaudesta, jolta palkka maksetaan lähinnä kalenterivuoden vaihtumisen jälkeen.
Tämän pykälän 2 ja 3 kohdan tarkoittama ylityö on lakisääteistä ylityötä. Kohdissa 4, 5 ja 6 määritellään niin sanottu tes-ylityö, joka korvataan si- ten, kuin ylityöstä on sovittu, mutta jota ei kirjata ylityöksi työaikakirjan- pitoon.
Työajan tasaamislisä ja keskituntiansio
Ylityön enimmäismäärän tarkastelujakso
2. Vuorokautinen ylityö
Vuorokautisella ylityöllä tarkoitetaan 26 §:n 1 kappaleessa mainitun säännöllisen vuorokautisen työajan eli 8 tunnin tai 21 §:n mukaisesti sovitun tätä pidemmän säännöllisen vuorokautisen työajan lisäksi työ- vuorokauden aikana tehtyä työtä.
Mikäli työaika on järjestetty siten, että se on keskimäärin 40 tuntia vii- kossa, katsotaan vuorokautiseksi ylityöksi se työ, joka kunakin työvuo- rokautena ylittää työtuntijärjestelmässä asianomaisen työvuorokauden säännölliseksi vuorokautiseksi työajaksi vahvistetun työtuntimäärän.
Vuorokautisesta ylityöstä maksetaan työpalkan lisäksi ylityölisää, jonka suuruus 2 ensimmäiseltä tunnilta on 50 % ja seuraavilta tunneilta 100
% keskituntiansiosta.
Arkilauantaina sekä pyhä- ja juhlapäivän aattona tehdystä vuorokauti- sesta ylityöstä maksetaan kaikilta tunneilta ylityölisä, jonka suuruus on 100 % keskituntiansiosta.
3. Viikoittainen ylityö
Viikoittaisella ylityöllä tarkoitetaan työtä, joka ylittää työehtosopimuksen mukaan määräytyvän säännöllisen viikoittaisen eli 40 tunnin työajan.
Mikäli viikoittainen säännöllinen työaika on järjestetty siten, että se on keskimäärin 40 tuntia viikossa, katsotaan viikoittaiseksi ylityöksi se työ, joka kunakin työviikkona ylittää työtuntijärjestelmän mukaan asianomai- sen työviikon säännölliseksi työajaksi vahvistetun työtuntimäärän. Kes- keytymättömässä vuorotyössä työ katsotaan ylityöksi vain, jos ylityötun- tien korvaamisesta vapaa-ajalla ei ole sovittu.
Viikoittaiseen ylityöhön ei lasketa mukaan saman työviikon aikana teh- tyä vuorokautista ylityötä.
Viikoittaisesta ylityöstä maksetaan työpalkan lisäksi ylityölisä, jonka suuruus 5 ensimmäiseltä tunnilta on 50 % ja seuraavilta tunneilta 100
% keskituntiansiosta.
Kun viikoittaisen ylityön lisää on maksettu 5 tunnilta, korvataan työvii- kon muut ylityölisään oikeuttavat tunnit ylityölisällä, jonka suuruus on 100 % keskituntiansiosta riippumatta siitä, onko kysymyksessä viikoit- tainen vai vuorokautinen ylityö.
4. Työajan ylittyminen työaikaa tasattaessa (tes-ylityö)
Täysiaikaisella työntekijällä työ, joka ylittää työajan tasaamisen vuoksi työtuntijärjestelmässä asianomaisen
• työvuorokauden alle 8 tunniksi vahvistetun vuorokautisen työtunti- määrän, korvataan siten kuin vuorokautisesta ylityöstä on sovittu
• työviikon alle 40 tunniksi vahvistetun viikoittaisen työtuntimäärän, korvataan siten kuin viikoittaisesta ylityöstä on sovittu.
Vuorokautinen ylityö
Vuorokautisen ylityön korvaaminen
Viikoittainen ylityö
Viikoittaisen ylityön maksaminen
Työajan ylittyminen työaikaa tasattaessa (tes-ylityö)
5. Työajan ylittyminen arkipyhäviikkoina (tes-ylityö)
Arkipyhäviikkoina, jolloin työntekijä on ollut työssä kyseisen työviikon työtuntijärjestelmän tuntimäärän mukaisen työajan, maksetaan hänelle tämän lisäksi tehdystä työstä siten kuin viikoittaisesta ylityöstä, mikäli sitä ei ole korvattava vuorokautisena ylityönä.
Ellei pääsiäislauantaina, juhannusaattona ja jouluaattona tehty työ edellisen kappaleen mukaan tule korvatuksi 100 %:n viikkoylityölisällä, maksetaan tämä lisä sanotusta työstä 100 %:n suuruisena. Poikkeuk- sena vapunaatto, jolloin korotus maksetaan 5 työtunnin jälkeen.
Sanottuina päivinä voidaan työtä tehdä työaikalain 33 §:n 1 momentin mukaisin edellytyksin.
Tämä momentti ei koske keskeytymätöntä vuorotyötä.
6. Korvaus viikkoylityömääräysten mukaan (tes-ylityö)
Mikäli työntekijällä vuosiloman, sairauden, taloudellisista tai tuotannolli- sista syistä tapahtuneen lomautuksen, työnantajan määräyksestä teh- dyn matkan tai reservin harjoituksen takia ei ole työviikon työtuntijärjes- telmän mukaisina työpäivinä ollut mahdollisuutta tehdä työtä niin monta tuntia, että se vastaisi hänen säännöllistä viikoittaista työaikaansa, ja hän tekee työtä työtuntijärjestelmän mukaisina vapaapäivinä, makse- taan vapaapäivänä tehdyistä työtunneista ylityölisää siten, kuin viikoit- taisesta ylityöstä on sovittu.
Soveltamisohje:
Tässä momentissa oleva maininta lomautuksesta ei koske lyhennet- tyä työviikkoa.
7. Paikallinen sopiminen, yksi ylityökäsite
Paikallisesti sopimalla voidaan pyrkiä yksinkertaistamaan ylityön kor- vaamista koskevia periaatteita. Liittojen käsityksen mukaan paikallisesti sovittavat ratkaisut toimivat parhaiten silloin, kun niissä on onnistuttu yhdistämään työpaikan perinteisen ylityökorvausjärjestelmän taso ja työpaikan omat työaikatarpeista johtuvat vaatimukset. Jäljempänä on määritelty yksityiskohtaisemmin yhden ylityökäsitteen mallin käyttöönot- toon liittyvät menettelyt.
Paikallisesti voidaan sopia siitä, että ylityöstä maksettava korvaus mää- räytyy yhden ylityökäsitteen avulla. Tällöin ylityökorvauksia ei makseta erikseen vuorokautisesta ja viikoittaisesta ylityöstä vaan tietyn pitem- män ajanjakson ajalta kaikki ylityötunnit korvataan yhden ja saman yli- työkorvaussäännön perusteella.
Edellä tarkoitetusta paikallisesta sopimuksesta tulee ilmetä ylityökorva- usta koskevan jakson pituus sekä ylityökorvauksen suuruus, joko por- rastettuna ylityötuntien lukumäärän mukaan tai yhtenä prosenttilukuna.
Paikallinen sopimus tehdään työnantajan ja pääluottamusmiehen kes-
Työajan ylittyminen arkipyhäviikkoina (tes-ylityö)
Korvaus viikko- ylityömääräysten mukaan
(tes-ylityö)
Paikallinen sopiminen,
yksi ylityökäsite
ken.
Yhden ylityökäsitteen käyttö koskee vain tässä pykälässä tarkoitettua ylityötä ja ns. tes-ylityötä, eikä sillä ole vaikutusta 9 kohdan mukaiseen sunnuntaityökorotukseen tai 10 kohdan mukaiseen viikkovapaakorva- ukseen.
Soveltamisohje:
Yhden ylityökäsitteen malli on seuraava:
1) Valitaan ylityön korvaamiseen käytettävä ajanjakso, joka voi olla esimerkiksi yhden tai useamman kuukauden tai esimerkiksi nel- jännesvuoden mittainen. Enintään kuitenkin yksi vuosi.
2) Huomioon otetaan koko ajanjakson ylityötunnit (ns. tes-ylityö mu- kaan lukien).
3) Ylityötunnit korvataan esimerkiksi seuraavan mallin mukaisesti:
X Y
Jakson alkupuolen ylityötunnit korvataan tiettyyn määrään saakka x:n suuruisella ylityökorvauksella ja jakson loput ylityötunnit y:n suu- ruisella korvauksella.
Työpaikalla voidaan sopia myös muunlaisesta ylityön korvausta kos- kevasta mallista.
8. Vuorotyölisä
Vuorotyöntekijälle maksetaan ylityöajalta sen vuoron mukainen vuoro- työlisä, jonka aikana hän tekee ylityötä. Vuorotyölisä maksetaan yli- työajalta yksinkertaisena.
9. Sunnuntaityö
Sunnuntaina tai muuna kirkollisena juhlapäivänä tehdystä työstä mak- setaan työpalkan ja mahdollisten ylityölisien lisäksi lain mukaisena sun- nuntaityökorotuksena kultakin työtunnilta lisä, jonka suuruus on 100 % keskituntiansiosta.
10. Viikoittainen vapaa-aika ja viikkovapaakorvaus
Työntekijälle, joka tilapäisesti on työssä sunnuntaina, on, mikäli mah- dollista, järjestettävä lain määräämä viikoittainen vapaa-aika (viikkova- paa) ensisijaisesti saman viikon lauantaina.
Työntekijälle, jota tilapäisesti tarvitaan viikoittaisena vapaa-aikanaan työhön, korvataan viikkovapaan aikana työhön käytetty aika lyhentä- mällä hänen säännöllistä työaikaansa viikkovapaan aikana tehtyyn työ- hön käytetyllä ajalla viimeistään kolmen seuraavan kalenterikuukauden
Vuorotyölisä
Sunnuntaityö
Viikoittainen vapaa-aika ja viikkovapaa- korvaus
kuluessa työn tekemisestä, jollei toisin sovita. Työntekijän suostumuk- sella voidaan viikkovapaakorvaus antaa myös siten, että hänelle suori- tetaan työpalkan sekä mahdollisten ylityö- ja sunnuntaityölisien lisäksi korvaus, joka on 100 % keskituntiansiosta. Tätä laskettaessa otetaan huomioon ne työtunnit, joina hän on ollut työssä sen työvuorokauden aikana, jona viikkovapaa olisi viimeistään ollut annettava.
Työntekijän kanssa on sovittava ennen viikkovapaapäivänä tehtävää työtä, korvataanko menetetty viikkovapaa antamalla vastaava vapaa vai maksamalla siitä rahakorvaus.
27 § Virkistystauot
Ruokailuajan lisäksi järjestetään jokaisena normaalina työpäivänä kymmenen
(10) minuutin pituinen tilaisuus virvokkeiden nauttimiseen työpaikalla. Virkis- tystauko sovitaan työpaikassa parhaaksi katsottuna aikana työnantajan ja työntekijöiden kesken.
Ennen ylityön aloittamista sallitaan tilaisuus virvokkeiden nauttimiseen työ- paikalla.
28 § Vuorotyölisät
Vuorotyölisät ovat 1.10.2011 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksu- kauden alusta:
Iltavuoro 113 senttiä/tunti
Yövuoro 209 senttiä/tunti
Vuorotyölisät ovat 1.11.2012 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksu- kauden alusta:
Iltavuoro 115 senttiä/tunti
Yövuoro 213 senttiä/tunti
29 §
Keskeytymättömän sekä jatkuvan vuorotyön lisä
Keskeytymättömässä kolmivuorotyössä sekä jatkuvassa kaksi- tai yksivuoro- työssä työskentelevälle työntekijälle maksetaan kultakin lauantaityövuoro- kauden aikana tekemältään säännöllisen työajan tunnilta erillinen lisä.
• Keskeytymätön sekä jatkuva vuorotyö 1.10.2011 lukien 206 senttiä/tunti 1.11.2012 lukien 210 senttiä/tunti
Tätä lisää ei oteta huomioon työehtosopimuksen 18 §:n mukaista keskitun- tiansiota laskettaessa.
30 § Hälytysluontoinen työ
Jos työntekijä kutsutaan hälytysluontoiseen työhön säännöllisen työaikansa ulkopuolella hänen jo poistuttuaan työpaikalta, maksetaan hänelle vähintään
Virkistystauot
Vuorotyölisät
Keskeytymättömän sekä jatkuvan vuorotyön lisä
Hälytysluontoinen työ
1 tunnin työpalkka sekä ylityökorvaus, mikäli työ on ylityötä. Tämän lisäksi maksetaan erityistä hälytysrahaa seuraavasti:
a) Jos kutsu hälytystyöhön on annettu säännöllisen työajan jälkeen tai työntekijän vapaapäivänä mutta ennen klo 21.00, 2 tunnin keskituntian- siota vastaava korvaus ja
b) jos mainittu kutsu on annettu klo 21.00 ja klo 06.00 välisenä aikana, 3 tunnin keskituntiansiota vastaava korvaus. Mikäli työ on samalla ylityö- tä, on ylityökorvaus tämän kohdan mukaisissa tapauksissa heti 100 %.
Jos työntekijälle hänen klo 16.00 mennessä päättyvällä säännöllisellä työajal- laan ilmoitetaan, että hänen tulisi työpaikaltaan jo poistuttuaan palata sama- na päivänä ylityöhön, joka alkaa klo 21.00 jälkeen, maksetaan hänelle edellä kohdassa a) tarkoitettu ylimääräinen 2 tunnin keskituntiansiota vastaava kor- vaus ilman ylityölisää.
V ERINÄISET KORVAUKSET
31 § Olosuhdelisä
Jos työntekijä joutuu työskentelemään yleisesti hyväksyttyjä suomalaisia työ- olosuhdenormeja heikommissa olosuhteissa, hänelle maksetaan olosuhde- lisää
1.10.2011 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta lukien on 42 senttiä tunnilta.
1.11.2012 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta lukien on 43 senttiä tunnilta.
Soveltamisohje:
Mikäli työsuojeluviranomaiset toteavat, etteivät työolosuhteet täytä kysei- siä normeja, maksetaan olosuhdelisää.
32 § Matkakorvaukset
Työntekijälle maksetaan korvaus matkakustannuksista ja korvausta työvuo- rokautena matkustamiseen käytetyltä ajalta sekä korvausta komennuspaikal- la syntyvistä ylimääräisistä kustannuksista siten kuin jäljempänä tässä mo- mentissa sanotaan.
a) Matkakustannukset
Kaikki komennuspaikalle tai sieltä takaisin tai toiselle komennuspaikalle mat- kustamisesta aiheutuvat tarpeelliset matkakustannukset korvaa työnantaja. Tarpeellisiksi matkakustannuksiksi luetaan rautatie-, laiva-, lento- ym. matka- lippujen hinnat toisessa luokassa, matkatavarakustannukset sekä, jos mat- kustetaan yöllä, makuupaikkalippujen hinnat toisessa luokassa.
Jos työntekijän oman auton käytöstä matkatyössä on ennen matkaa sovittu,
Olosuhdelisä
Tarpeelliset matkakustannukset
maksetaan siitä sekä työnantajan kanssa sovitusta muiden henkilöiden tai ta- varan kuljetuksesta omalla autolla korvaus. Korvauksen suuruus on se, jonka verohallitus vuosittain verovapaaksi vahvistaa.
b) Matka-ajan korvaus työmatkoilta
Työntekijälle maksetaan matkatunneilta matka-ajan korvausta enintään 16 tunnilta työvuorokaudessa. Tästä tuntimäärästä vähennetään kyseisenä työ- vuorokautena säännöllisen työajan tuntimäärän rajoissa tehdyt työtunnit.
Menetettyjä säännöllisiä työtunteja vastaavalta määrältä matkatunteja mak- setaan keskituntiansion mukainen korvaus.
Vapaapäivänä tapahtuvalta matkalta maksetaan enintään kahdeksan tunnin matka-ajalta keskituntiansion mukainen korvaus.
Muilta matkatunneilta, kuitenkin enintään kahdeksalta tunnilta, maksetaan työntekijän perustuntipalkan suuruinen korvaus.
Jos työntekijälle on järjestetty makuu- tai hyttipaikka, edellä mainittua korva- usta ei makseta klo 21.00 – 7.00 väliseltä ajalta.
Tapauksissa, joissa työnantaja määrää työntekijän komennuskohteeseen, jonne hän kulkee kotoa päivittäin, ja kodin sekä työntekemispaikan välinen työmatka on yli 55 kilometriä, menetellään seuraavasti:
Työnantaja maksaa matkakustannukset ja matka-ajan palkan siitä yhden- suuntaisesta työmatkan osuudesta, joka ylittää 20 km.
Matka-ajan korvaamista koskevista periaatteista voidaan paikallisesti sopia toisinkin.
c) Päiväraha
Päivärahaa maksetaan kultakin matkavuorokaudelta, kun työntekemispaikka on yli 55 kilometrin etäisyydellä työntekijän vakinaisesta työpaikasta ja asun- nosta mitattuna yleisesti käytettyä kulkutietä, seuraavasti:
• Kokopäiväraha maksetaan, kun työmatka on yli 10 tuntia
• Osapäiväraha maksetaan, kun työmatka on kestänyt yli 6 tuntia
• Täyden matkavuorokauden jatkeena olevasta vajaavuorokaudes- ta, joka käsittää vähintään 2 ja enintään 6 tuntia, maksetaan osa- päiväraha
Matkavuorokausi on enintään 24 tunnin pituinen ajanjakso, joka alkaa työnte- kijän lähtiessä työmatkalle työpaikaltaan tai asunnoltaan. Matkavuorokausi päättyy työntekijän palatessa työmatkalta työpaikalleen tai asunnolleen.
Päiväraha on määrältään se, jonka verohallitus vuosittain verovapaaksi vah- vistaa.
Jos työntekijä jonakin matkavuorokautena saa ilmaisen tai matkalipun hin- taan sisältyneen ruoan, päivärahan määrästä vähennetään puolet. Ilmaisella ruoalla tarkoitetaan kokopäivärahan kysymyksessä ollen kahta ja osapäivä- rahan kysymyksessä ollen yhtä ilmaista ateriaa.
Matka-ajan korvaus
Makuupaikka
Matkakustannukset eräissä tapauksissa
Päiväraha
Soveltamisohje:
Kun työntekijälle on järjestetty ilmainen ruoka tai asunto, ei ole merkitystä, onko se työnantajan tai jonkun muun esim. tilaajan järjestämä.
d) Ateriakorvaus
Kun työ tehdään yli 5 kilometrin etäisyydellä työntekijän vakinaisesta työpai- kasta ja asunnosta, maksetaan hänelle
• matkakustannukset,
• matka–ajan korvaus tavanomaisen työmatkan ylittävältä matka-ajalta ja
• ateriakorvauksena 1/4 kotimaan päivärahasta, jos työntekijällä ei ole mahdollisuutta ruokailla vakinaisella työpaikallaan tai kotonaan, ellei työpaikalla anneta ilmaista ruokaa.
Soveltamisohje:
Jos työntekijä kesken työpäivän joutuu kulkemaan vakinaisen työpaikan ja työntekemispaikan välillä, maksetaan työntekijälle matkakustannukset ja matka-ajan korvaus, vaikka työntekemispaikka sijaitsee alle 5 kilometrin etäisyydellä varsinaisesta työpaikasta tai asunnosta.
Mikäli toisin ei ole sovittu, tapauksissa, joissa työntekijän tässä kohdassa tar- koitettu työ matkoineen on kestänyt vähintään 12 tuntia ja hän sen takia voi palata kotiinsa vasta myöhään illalla, korvataan syntyvät kustannukset toisel- la ateriakorvauksella. Mainittuihin tunteihin lasketaan mukaan myös välittö- mästi ennen matkaa saman työvuorokauden aikana tehdyt työtunnit.
e) Yöpymiskustannukset
Yöpymiskustannukset korvataan maksamalla joko majoittumiskustannukset tai yömatkaraha seuraavasti:
Ellei työntekijälle ole järjestetty majoittumismahdollisuutta, työnantaja korvaa työkomennuksen aikaiset majoittumiskustannukset hyväksymänsä selvityk- sen mukaisesti.
Verohallituksen verovapaaksi vahvistaman suuruinen yömatkaraha makse- taan sellaiselta päivärahaan oikeuttavalta matkavuorokaudelta, jona työnteki- jälle ei ole järjestetty ilmaista majoitusta tai hän ei ole saanut majoittumiskor- vausta tai matkan ajaksi makuupaikkaa. Yömatkarahaa ei kuitenkaan makse- ta, jos työntekijä on perusteettomasti jättänyt käyttämättä hyväkseen työnan- tajan varaaman ja ilmoittaman majoittumismahdollisuuden.
f) Kotimatkat eräinä juhlapäivinä
Milloin työntekijä ennen pääsiäis-, juhannus- tai joulupäivää on komennus- paikkakunnalla tehnyt yhtäjaksoisesti työtä vähintään 3 viikkoa, on hän, mikä- li työn teknillinen laatu tai muut pakottavat syyt eivät sitä estä, oikeutettu mat- kustamaan kotiinsa mainituiksi juhlapäiviksi. Tällöin työnantaja korvaa hänel- le a) -kohdan mukaisesti matkakustannukset kotipaikalle ja sieltä takaisin työpaikalle sekä matkan ajalta b) -kohdan mukaisen matka-ajan korvauksen sekä edelleen c) -kohdan mukaisen päivärahan ja e) -kohdan 3. kappaleen mukaisin edellytyksin yömatkarahan.
Ateriakorvaus
Yöpymis- kustannukset
Eräät kotimatkat
Sama koskee muitakin työntekijöitä, jotka työnantaja mainituiksi juhlapyhiksi lähettää kotiin, sekä vuosiloman takia tapahtuvaa kotimatkaa.
Soveltamisohje:
Tässä sopimuskohdassa tarkoitettujen matkojen osalta kestää työnantajan korvausvelvollisuus työntekijän tosiasialliseen kotiin saakka.
Työntekijän tulee pyynnöstä antaa työnantajalle selvitys kotinsa sijaintipai- kasta.
33 § Arkipyhäkorvaus
Kaikilta arkipäiviksi sattuvilta pyhäpäiviltä sekä vapunpäivältä maksetaan palkka kahdeksalta tunnilta perustuntipalkan mukaisesti.
Muuksi arkipäiväksi kuin lauantaiksi sattuvalta jouluaatolta maksetaan palkka kahdeksalta tunnilta perustuntipalkan mukaisesti.
Soveltamisohje:
Osa-aikatyötä tekevän työntekijän arkipyhäkorvaus lasketaan siten, että kerrotaan viikon säännöllisten tuntien lukumäärän ja luvun 40 osamäärällä edellä oleva arkipyhäkorvaus.
Muuksi arkipäiväksi kuin lauantaiksi sattuvalta loppiaiselta arkipyhäkorvauk- sen laskentaperusteena on työehtosopimuksen 18 §:n mukainen keskitun- tiansio. Loppiainen maksetaan vain ma – pe sattuvilta arkipäiviltä.
Itsenäisyyspäivän palkka maksetaan lain (As.kok. n:o 388/37) mukaan.
Arkipyhäkorvaus maksetaan työntekijälle, jonka työsuhde on yhtäjaksoisesti kestänyt vähintään kaksi (2) kuukautta ennen kyseessä olevaa arkipyhää ja joka on ollut työtuntijärjestelmän mukaisesti työssä viimeisenä arkipyhää edeltäneenä ja myös sen jälkeen lähinnä seuraavana työpäivänä, ellei pois- saolo ole johtunut työnantajan luvasta tai työntekijän sairaudesta, reservin harjoituksista tai muista niihin verrattavista syistä.
Soveltamisohje:
Jos työtuntijärjestelmän mukaiset työajan noudattamista koskevat edelly- tyssäännöt aiheuttaisivat arkipyhäkorvauksen menetyksen useilta peräk- käisiltä arkipyhiltä, koskee menetys kuitenkin vain yhtä mainituista arkipy- histä.
Arkipyhänä tehdystä työstä maksetaan palkkaa kuten sunnuntaityöstä ja sen lisäksi arkipyhäkorvaus.
Soveltamisohje:
Arkipyhäkorvaus maksetaan työntekijälle myös sellaisilta arkipyhiltä, jotka sattuvat vuosiloman, enintään kaksi (2) kuukautta arkipyhää ennen kestä- neen sairauden, työehtosopimuksen 37 §:ssä tarkoitetun lapsen sairau- desta johtuvan palkallisen poissaolon, lakisääteisen vanhempainvapaan, pakkoloman tai lyhennetyn työviikon ajalle sattuvalta arkipyhältä.
Milloin työntekijä ei edellä tässä soveltamisohjeessa mainituista tilanteista johtuen ole oikeutettu lainmukaiseen itsenäisyyspäivän palkkaan, tai itse-
Arkipyhäkorvaus
Itsenäisyyspäivä
Arkipyhä- korvauksen edellytykset
näisyyspäivän sattuessa lauantaiksi, maksetaan arkipyhäkorvaus tämän pykälän mukaisesti.
34 § Palvelusvuosilisä
Joulukuun 1. päivää lähinnä seuraavan palkanmaksun yhteydessä suorite- taan työntekijälle palvelusvuosilisää sen mukaan, kuinka kauan hänen työ- suhteensa on tätä edeltävän marraskuun loppuun mennessä yhdenjaksoises- ti kestänyt.
Lisä määräytyy seuraavasti:
Työsuhteen kesto Lisänä suoritettava euromäärä lasketaan kaavasta:
10 mutta ei 15 vuotta Lkk x 2 x KTA
15 mutta ei 20 vuotta Lkk x 4 x KTA
20 mutta ei 25 vuotta Lkk x 6 x KTA 25 vuotta tai enemmän Lkk x 8 x KTA
Lkk = edellisen lomanmääräytymisvuoden lomaan oikeuttavien kuukau- sien lukumäärä.
KTA = työehtosopimuksessa tarkoitettu keskituntiansio.
Soveltamisohje:
Osa-aikatyötä tekevän työntekijän palvelusvuosilisän suuruus lasketaan siten, että viikon säännöllisten tuntien lukumäärän ja luvun 40 osamäärällä kerrotaan edellä olevan kaavan mukaan laskettu palvelusvuosilisä.
Kuuluuko työntekijä lisän soveltamispiiriin ja minkä perusteen mukaisesti mahdollinen lisä hänelle suoritetaan, todetaan vuosittain 30.11. Tällöin todet- tua perustetta noudatetaan seuraavaan tarkastusajankohtaan asti. Työsuh- teen kestoa ja yhdenjaksoisuutta määriteltäessä noudatetaan vuosilomalain soveltamiskäytäntöä.
Mikäli lisän soveltamispiiriin kuuluvan työntekijän työsuhde päättyy ennen li- sän vuosittaista maksua, suoritetaan työntekijälle lopputilin yhteydessä edel- tävän joulukuun alusta laskettuna kultakin sellaiselta kuukaudelta, jolta työn- tekijä on ansainnut vuosilomaa, 1/12 osa siitä summasta, joka hänelle vii- meksi palvelusvuosilisänä suoritettiin.
Palvelusvuosilisä suoritetaan erillisenä lisänä. Sitä ei oteta huomioon tämän työehtosopimuksen 18 §:n mukaista eikä lomapalkkasopimuksen 2 §:n 1. kohdan mukaista keskituntiansiota laskettaessa.
Palvelusvuosilisän maksuajankohdasta voidaan paikallisesti sopien poiketa edellä tässä kohdassa sanotusta. Mikäli palvelusvuosilisä sovitaan maksetta- vaksi tasaisesti pitkin vuotta (esimerkiksi kuukausittain), on paikallisessa so- pimuksessa otettava huomioon lisän perusteen toteamista koskevat sään-
Palvelusvuosilisä
Perusteen toteaminen
Työsuhteen päättyminen
Käsittely palkkahallinnossa
nökset erityisesti vuosittaisen tarkastusajankohdan sekä työsuhteen päätty- misen osalta.
35 §
Muita korvauksia
a) Merkkipäivät
Työntekijällä, joka on ollut yrityksen palveluksessa samassa työsuh- teessa vähintään 3 kuukautta, on oikeus 50- ja 60-vuotispäivänään saada säännöllistä työaikaa vastaava palkallinen vapaa työstä silloin, kun merkkipäivä sattuu hänen työtuntijärjestelmän mukaiseksi työpäi- väkseen. Palkka maksetaan perustuntipalkan mukaisesti.
b) Kutsunta
Työnantaja korvaa asevelvollisuuskutsuntaan osallistuvalle työntekijälle hänelle siitä aiheutuvan ansionmenetyksen.
Määräystä sovelletaan myös pelastuslain nojalla väestönsuojelun eri- koistehtäviin koulutettaviin.
c) Reservin harjoitus
Työnantaja maksaa työntekijälle reservin harjoitusten ajalta palkkaa si- ten, että työntekijä saa valtion maksaman reserviläispalkan kanssa täy- det palkkaedut.
Soveltamisohje:
Määräystä sovelletaan myös niihin, jotka siviilipalveluslain nojalla määrä- tään kertausharjoituksia korvaavaan palveluun sekä niihin, jotka väestön- suojelulain nojalla koulutetaan väestönsuojelun erikoistehtäviin.
d) Hautaus- ja hääpäivä
Työntekijällä on oikeus saada palkallista vapaata työstä läheisen omai- sen hautauspäivänä sekä omana hääpäivänään.
Läheisenä omaisena pidetään työntekijän aviopuolisoa, samassa taloudessa vakituisesti asuvaa avopuolisoa, lapsia ja ottolapsia, vanhempia, veljiä ja si- saria, avio- tai avopuolison vanhempia.
Palkka maksetaan perustuntipalkan mukaisesti.
e) Verenluovutus
Työnantaja maksaa työntekijälle, joka työaikana kiireellisesti kutsutaan luovuttamaan verta, perustuntipalkan mukaisen korvauksen työntekijän näin menettämältä säännölliseltä työajalta.
Merkkipäivät
Kutsunta
Reservin- harjoitukset
Hautaus- ja hääpäivä
Verenluovutus
VI SOSIAALISET MÄÄRÄYKSET
36 §
Xxxxxxxxxxx sekä äitiys- ja isyysvapaan palkka
Työntekijän joutuessa tapaturman tai muun sairauden vuoksi työhön kyke- nemättömäksi maksetaan hänelle keskituntiansiota vastaava palkka tai aika- palkka, milloin tämä on keskituntiansiota korkeampi, niin monelta työpäivältä kuin seuraavasta käy ilmi:
Ennen työkyvyttömyyden alkua Korvattavat työpäivät jatkunut yhdenjaksoinen
työsuhde
alle 3 vuotta 20 työpäivää
3 vuotta mutta alle 5 vuotta 25 työpäivää
5 vuotta mutta alle 10 vuotta 30 työpäivää
10 vuotta tai kauemmin 40 työpäivää
Soveltamisohje:
Sairausajan palkka maksetaan kunkin korvattavan työpäivän säännöllisiltä työtunneilta.
Edellytykset sairausajan palkan maksamiselle ovat seuraavat:
1 Työntekijä on sairauden tai tapaturman aiheuttaman työkyvyttömyyden vuoksi estynyt tekemästä työtä.
2 Työkyvyttömyydestä esitetään työnantajan hyväksymä selvitys.
3 Sairausajan palkan perusteet ja määrä on hyväksyttävästi selvitetty.
Soveltamisohje:
1 Työkyvyttömyyden toteaminen
Työkyvyttömyys todetaan yrityksen työterveyslääkärin tai muulla työn- antajan hyväksymällä lääkärintodistuksella.
Taannehtiva lääkärintodistus hyväksytään, mikäli lääkäri on kirjoittanut todistukseen hyväksyttävät perusteet taannehtivuudelle.
Epidemioiden aikana voi lääkäri antaa työterveyshoitajalle oikeuden kir- joittaa tutkimuksensa perusteella todistuksia enintään kolmeksi vuoro- kaudeksi kerrallaan. Kertautuvan todistuksen antajan tulee olla aina sama terveydenhoitaja. Uusiutumistapauksessa on kiinnitettävä erityis- tä huomiota mahdolliseen lääkärinhoidon tarpeeseen. Ennen kuin hoi- tajan antamaa todistusta voidaan pitää selvityksenä työkyvyttömyydes- tä, hänen tulee todeta yhdessä lääkärin kanssa tilanteen olevan em. tavalla sellainen, että hoitaja voi antaa todistuksia työkyvyttömyydestä.
Sairaus ja tapaturma
Sairausajan palkan maksamisen edellytykset
2 Yrityksen terveyspalvelujen käytön ensisijaisuus
Työntekijän tulee käydä ensisijaisesti yrityksen työterveyslääkärin vas- taanotolla.
Muun lääkärin kuin työterveyslääkärin antama todistus työkyvyttömyy- destä kelpaa perusteeksi sairausajan palkan maksamiselle, mikäli työn- tekijä esittää työnantajalle hyväksyttävän syyn muun lääkärin käyttöön.
3 Lääkärintodistuksiin liittyvät epäselvyydet
Mikäli työnantaja ei ole hyväksynyt työntekijän esittämää lääkärintodis- tusta, hän voi osoittaa työntekijän nimetyn lääkärin tarkastettavaksi.
Tällöin työnantaja maksaa lääkärintodistuksen hankkimisesta aiheutu- vat kustannukset.
Lääkärintodistuksiin liittyvät epäselvyydet selvitetään työehtosopimuk- sen neuvottelujärjestyksen mukaisesti.
4 Ohjaaminen työehtosopimuksen säännösten oikeaan soveltami- seen
Työnantajan ja luottamusmiesten tulee yhdessä pyrkiä ohjaamaan työntekijöitä työehtosopimuksen sairausajan palkkaa koskevien määrä- ysten oikeaan soveltamiseen.
Uusille työntekijöille asiaa koskevaa valistusta ja ohjausta on suositel- tavaa jakaa heti perehdyttämisen yhteydessä.
Sekä työnantaja- että työntekijäpuolen edun mukaista on sairauspois- saolojen saaminen mahdollisimman vähäiseksi. On suositeltavaa, että paikalliset osapuolet yhdessä seuraavat työpaikan sairauspoissaolojen kehitystä ja tarvittaessa etsivät keinoja niiden vähentämiseksi.
Epääminen
Sairausajan palkkaa ei makseta, jos työntekijä on aiheuttanut sairauden tai tapaturman tahallisesti tai rikollisella toiminnallaan, kevytmielisellä elämällään tai muulla törkeällä tavalla.
Soveltamisohje:
Mikäli sairausajan palkkaetuja käytetään tahallaan väärin, ei sairausajan palkkaa makseta. Tahallinen väärinkäyttö saattaa lisäksi johtaa työsopi- muksen päättämiseen työsopimuslain säännösten perusteella.
Ilmoitusvelvollisuus
Työntekijä on velvollinen viipymättä ilmoittamaan työnantajalle sairastumises- taan
Soveltamisohje:
Ilmoitus sairastumisesta on tehtävä työnantajalle mikäli mahdollista ennen työvuoron alkua
Sairausajan palkan epääminen
Työntekijän ilmoitusvelvollisuus
• Työntekijän tulee ilmoittaa sairastumisestaan lähimmälle esimiehelleen tai työnantajan ilmoittamalle muulle henkilölle jo ennen työvuoron al- kua, jos se olosuhteet huomioon ottaen on suinkin mahdollista. Tätä koskevat menettelytavat työnantajan tulee saattaa työntekijöiden tie- toon.
• Jos työntekijä tahallisesti jättää ilmoittamatta viipymättä sairastumises- taan työnantajalle, alkaa sairausajan palkan maksuvelvollisuus aikaisin- taan sinä päivänä, jona ilmoitus on tehty.
Maksuajankohta
Jos työntekijä on viipymättä ilmoittanut työkyvyttömyydestään ja sairausajan palkan perusteissa tai määrässä ei ole epäselvyyttä, tulisi ensisijaisena me- nettelytapana pitää sitä, että työnantaja maksaa työntekijälle sairausajan pal- kan säännöllisen palkanmaksun yhteydessä odottamatta päivä- tai äitiysra- han tai niihin verrattavan muun korvauksen saamista.
Jos työntekijä tulee sairauden tai tapaturman vuoksi työkyvyttömäksi kesken työpäivänsä, maksetaan hänelle hänen sinä päivänä menettämältään sään- nölliseltä työajalta keskituntiansion mukainen korvaus.
Uusiutuminen
Jos työntekijä sairastuu uudelleen samaan sairauteen enintään 30 päivän ku- luessa siitä päivästä, jolloin viimeksi maksettiin sairausajan palkkaa tai saira- uspäivärahaa, käsitellään tapausta yhtenä sairautena, jolloin sairausajan pal- kan maksamista jatketaan, kunnes sairaus- tai korvausajanjakso on päätty- nyt.
Soveltamisohje:
Korvausajanjakson ei saman sairauden uusiutuessa tarvitse olla yhden- jaksoinen, vaan se voi koostua useammasta työkyvyttömyysajanjaksosta.
Onko kysymyksessä sama vai eri sairaus, ratkaistaan epäselvässä tapa- uksessa sairausvakuutuslain tulkintoja noudattaen.
Jos sairaudesta tai tapaturmasta aiheutunut työkyvyttömyys on alkanut jostakin toisesta sairaudesta tai tapaturmasta aiheutuneen työkyvyttömyy- den aikana tai välittömästi sen jälkeen eikä työntekijä ole ollut välillä työky- kyisenä työssä, katsotaan sairausajanjaksot sairausajan palkan maksami- sen kannalta samaksi työkyvyttömyydeksi.
Eräät erityistilanteet
Jos työntekijä sairastuu ennen vuosilomansa alkamista ja vuosiloma hänen pyynnöstään siirretään myöhemmin pidettäväksi, maksetaan työntekijälle sai- rausajan palkka sairauden ajalta tämän pykälän mukaisesti.
Jos työntekijä sairastuu vuosilomansa aikana ja yli 7 sairaspäivän jatkuva vuosiloman osa siirretään myöhemmin pidettäväksi, työntekijälle maksetaan sairausajan palkkaa tämän pykälän mukaisesti loman siirtoajankohdasta eteenpäin.
Sairausajan palkan maksuajankohta
Sairastuminen kesken työpäivän
Saman sairauden uusiutuminen
Sairausajan palkka ja vuosiloma
Jos työntekijä sairastuu eikä vuosilomaa siirretä myöhemmin pidettäväksi, ei työnantajalle tällöin synny sairausajan palkan maksuvelvollisuutta, jol- loin työntekijän eduksi jää vuosilomapalkan lisäksi sairausvakuutuslain mukainen päiväraha.
Jos työntekijä on sairauden tai tapaturman vuoksi työkyvytön lomautusilmoi- tusta annettaessa ja sairaus jatkuu lomautuksen aikana, työnantajan saira- usajan palkanmaksuvelvollisuus jatkuu tämän pykälän mukaisesti lomautuk- sen aikana, kunnes työkyvyttömyys tai korvausajanjakso on päättynyt.
Jos työntekijä sairastuu lomautusilmoituksen antamisen jälkeen, sairausajan palkka maksetaan lomautuksen alkamiseen asti, jolloin keskeytyy myös kor- vausajanjakson laskeminen. Jos työntekijä on sairaana lomautuksen päätty- essä, työnantajan sairausajan palkanmaksuvelvollisuus jatkuu tämän pykälän mukaisesti, kunnes sairaus tai korvausajanjakso on päättynyt.
Lomautusajalta sairausajan palkkaa ei em. poikkeuksin makseta. Jos sairau- den aiheuttama työkyvyttömyys alkaa lomautuksen aikana ja jatkuu lomau- tuksen jo päätyttyä, työnantajan sairausajan palkanmaksuvelvollisuus alkaa tämän pykälän mukaisesti siten, että lomautuksen päättymisen jälkeen saira- usajan palkka maksetaan heti ensimmäisestä työtuntijärjestelmän mukaises- ta työpäivästä lukien.
Työntekijälle maksetaan hänen äitiysvapaansa ajalta pääasiallisesti urakka- työtä tehtäessä keskituntiansion mukainen palkka ja aikatyötä tehtäessä välit- tömästi äitiysvapaata edeltänyt keskituntiansion mukainen palkka tai aika- palkka, jos tämä on keskituntiansiota korkeampi, 40 työpäivältä äitiysvapaan alkamisesta alkaen.
Soveltamisohje:
Jos uusi äitiysvapaa alkaa edellisen perhevapaan aikana siten, että työn- tekijä ei palaa välillä työhön, työnantajalla ei ole palkanmaksuvelvollisuutta uuden äitiysvapaan osalta.
Työntekijälle annetaan isyysvapaaksi se enintään 18 arkipäivän mittainen ja enintään neljässä osassa pidettävä aika, johon hänelle sairausvakuutuslain mukaan tulevan isyysrahan katsotaan kohdistuvan.
Työntekijälle, jonka työsuhde on jatkunut vähintään 6 kuukautta ennen isyys- vapaan alkamista, maksetaan hänen isyysvapaansa ajalta keskituntiansion mukaista palkkaa enintään 6 arkipäivän pituisen kalenteriajanjakson työtunti- järjestelmän mukaisilta työpäiviltä. Isyysvapaan palkkaa maksetaan vain en- simmäisen isyysvapaajakson osalta.
Vähennykset sairausajan tai äitiys- ja isyysvapaan palkasta
Xxxxxxxxxxx tai äitiys- ja isyysvapaan palkasta vähennetään, mitä työntekijä saa saman työkyvyttömyyden tai synnytyksen takia samalta ajanjaksolta päi- vä-, äitiys- tai isyysrahaa taikka siihen verrattavaa muuta korvausta lain tai sopimuksen nojalla. Työnantajalla ei kuitenkaan ole oikeutta vähentää korva- usta sairausajan tai äitiys- ja isyysvapaan palkasta siltä osin kuin korvausta maksetaan työntekijälle hänen kokonaan tai osaksi itse kustantaman vapaa- ehtoisen vakuutuksen perusteella.
Sairausajan palkka ja lomautus
Äitiysvapaan palkka
Isyysvapaan palkka
Vähennykset
Tässä kappaleessa mainitulla sopimuksella tarkoitetaan työnantajan ja työn- tekijän väliseen työsuhteeseen liittyvää tai muutoin heidän välillään tehtyä sopimusta, muttei sen sijaan työntekijän ja jonkun kolmannen henkilön välistä sopimusta.
Päivärahaan verrattavilla korvauksilla tarkoitetaan muita päivärahan kaltaisia, ansionmenetyksen johdosta maksettavia etuuksia, kuten esim. työ- ja tapa- turmaeläke.
Siltä ajalta, jolta työnantaja on maksanut työntekijälle sairausajan tai äitiys- ja isyysvapaan palkan, on hän oikeutettu nostamaan itselleen palautuksena työntekijälle tulevan edellisen kappaleen mukaisen päivä- tai äitiys- ja isyys- rahan tai siihen verrattavan korvauksen taikka saamaan sen määrän takaisin työntekijältä, ei kuitenkaan enempää kuin maksamansa määrän.
Soveltamisohje:
Jos työntekijä on sairaana päivän, jolloin lyhennetyn työviikon takia ei työs- kennellä, työnantajalla ei kuitenkaan ole oikeutta em. päivä- tai äitiys- ja isyysrahaan kyseiseltä päivältä.
Jos päivärahaa tai siihen verrattavaa korvausta ei työntekijästä itsestään joh- tuvista syistä makseta tai jos se maksetaan vähäisempänä kuin mihin hänellä lain mukaan olisi ollut oikeus, on työnantajalla oikeus vähentää sairausloman tai äitiys- ja isyysvapaan palkasta se päiväraha tai sen osa, mikä työntekijän laiminlyönnin johdosta on jäänyt maksamatta.
Soveltamisohje:
Päivärahaan verrattavilla korvauksilla tarkoitetaan muita päivärahan kaltaisia, ansionmenetyksen johdosta maksettavia etuuksia, kuten esim. työ- ja tapa- turmaeläke.
37 §
Sairaan lapsen hoito
Alle 10-vuotiaan oman tai muun kodissa pysyvästi asuvan alle 10-vuotiaan lapsen äkillisesti sairastuessa, maksetaan äidille tai isälle tai lasta huoltavalle henkilölle, joka asuu vakituisesti yhteisessä taloudessa äidin tai isän kanssa, tämän työehtosopimuksen sairausajan palkkaa koskevan määräyksen mu- kaisesti korvaus sellaisesta poissaolosta, joka on välttämätön lapsen hoidon järjestämiseksi tai hoitamiseksi.
Xxxxxxxxxx maksamisen edellytyksenä on, että molemmat vanhemmat ovat ansiotyössä ja että poissaolosta annetaan työehtosopimuksen sairausajan palkan maksamista koskevien määräysten mukainen selvitys. Edellä sanot- tua sovelletaan myös yksinhuoltajiin.
Työnantajalla on oikeus saada selvitys siitä, että molemmat vanhemmat eivät yhtäaikaisesti käytä poissaolo-oikeutta hyväkseen.
Soveltamisohje:
Hoidon järjestämisen tai hoitamisen kestäessä 1, 2, 3 tai 4 päivää pide- tään poissaoloa sopimuksessa tarkoitettuna poissaolona. Korvauksen maksamisen edellytyksenä on, että lapsen sairaudesta ja sen aiheutta- masta poissaolosta annetaan sama selvitys kuin työehtosopimuksessa ja
Sairaan lapsen hoito
Poissaolon pituus ja
siitä annettava selvitys
Yksinhuoltaja
yrityksessä mahdollisesti omaksutun käytännön mukaan vaaditaan henki- lön omasta sairaudesta.
Sopimuksen tarkoittamassa mielessä katsotaan yksinhuoltajaksi myös henkilö, joka ilman erillistä lopettamis- tai asumusero- tai avioeropäätöstä pysyvästi on muuttanut asumaan erilleen puolisostaan, sekä henkilö, xxx- xx puoliso on estynyt osallistumasta lapsen hoitoon asevelvollisuuden suorittamisen tai reservin harjoitusten vuoksi.
Lähtökohtana on, että korvaus maksetaan silloin, kun lapsen hoitoa ei voi- da muuten järjestää, vaan jommankumman vanhemman pitää jäädä hoi- tamaan lasta. Poissaolotapauksissa vaaditaan selvitykseksi poissaolon välttämättömyydestä vain tieto lapsen hoitopaikan sekä samassa talou- dessa asuvien perheenjäsenten hoitomahdollisuudesta ja sopivuudesta tehtävään.
Jos lapsen vanhemmat ovat saman työnantajan palveluksessa vuorotyös- sä siten, että vanhempien työvuorot osuvat peräkkäin, varataan kotona olevalle vanhemmalle mahdollisuus ilman palkan menetystä hoitaa äkilli- sesti sairastunutta lasta siihen saakka, kunnes toinen vanhemmista palaa työvuoroltaan kotiin. Tällaisen palkallisen poissaolon pituus on se aika, mikä kuluu edestakaiseen työmatkaan.
Jos lapsi sairastuu uudelleen samaan sairauteen enintään 30 päivän kulu- essa siitä päivästä, jolloin viimeksi maksettiin korvausta tämän momentin pykälän mukaisesti, jatketaan korvauksen maksamista siihen asti kun edellä mainittu 4 päivän korvausajanjakso on tämän sairauden osalta täyt- tynyt. Saman sairauden uusimisena ei pidetä kahden tai useamman lap- sen sairastumista peräkkäin alle 30 päivän välein samassa perheessä.
Myöskään äidin toisen vanhemman ja lapsen peräkkäin sattuvat sairaudet eivät keskenään muodosta uusiutumistapausta.
Jos lapsi sairastuu äkillisesti kesken työpäivän ja toinen vanhemmista jou- tuu järjestämään hoidon tai hoitamaan lasta tässä momentissa tarkoitetul- la tavalla, maksetaan hänelle hänen sinä päivänä menettämältään sään- nölliseltä työajaltaan keskituntiansion mukainen korvaus.
Tässä momentissa tarkoitetut palkalliset poissaolopäivät rinnastetaan vuosilomalain tarkoittamiin työssäolopäivien veroisiin päiviin.
Vaikeasti sairaan lapsen hoito
Työntekijällä, jonka lapsella on valtioneuvoston asetuksen (valtioneuvos- ton asetus 1335/2004) mukainen vaikea sairaus tai vamma, on oikeus olla poissa työstä osallistuakseen sairausvakuutuslain (1224/2004) 10 luvun 2
§ 2 momentissa tarkoitettuun lapsen hoitoon, kuntoutukseen taikka sopeu- tumisvalmennus- tai kuntoutuskurssille sovittuaan poissaolosta etukäteen työnantajan kanssa.
38 § Lääkärintarkastukset
A Lakisääteiset lääkärintarkastukset
Työnantaja korvaa työntekijälle ansionmenetyksen, mikäli tämä työsuh- teen aikana lähetetään tai määrätään terveystarkastukseen taikka
Milloin poissaolo on välttämätön
Xxxxxxxx vanhemmat vuorotyössä
Saman sairauden uusiutuminen
Lapsi sairastuu kesken työpäivän
Vaikutus vuosilomaan
Vaikeasti sairaan lap- sen hoito
Lakisääteiset lääkärintarkastukset
tutkimuksiin silloin kun nämä perustuvat
• valtioneuvoston päätökseen työnantajan velvollisuudeksi säädetystä työterveyshuollosta (950/94) ja hyväksyttyyn työterveyshuollon toimin- tasuunnitelmaan
• lakiin nuorista työntekijöistä (998/93)
• säteilylakiin (592/91)
• tartuntatautilakiin (583/86)
• työntekijän siirtymiseen saman yrityksen sisällä työtehtävään, jossa lääkärintarkastus tai -tutkimus vaaditaan
Ansionmenetys korvataan tarkastuksessa ja tutkimuksessa sekä niihin liitty- vissä matkoissa työntekijän menettämiä säännöllisiä työtunteja vastaavalta ajalta.
Työnantaja maksaa myös korvauksen välttämättömistä matkakustannuksista sekä tämän työehtosopimuksen mukaisen päivärahan silloin, kun työntekijä lähetetään edellä mainituissa säännöksissä tarkoitettuihin tarkastuksiin tai tutkimuksiin taikka määrätään näiden perusteella jälkitarkastukseen.
Jos tarkastus tapahtuu työntekijän vapaa-aikana, hänelle maksetaan korva- uksena ylimääräisistä kuluista summa, joka vastaa sairausvakuutuslain 186
§:n mukaisen tarveharkintaisen päivärahan määrää.
B Muut kuin lakisääteiset lääkärintarkastukset
Muita kuin lakisääteisiä lääkärintarkastuksia koskevat ansion- menetyksen korvattavuuden edellytykset ovat seuraavat:
a) P e r u s e d e l l y t y k s e t
(koskevat kaikkia B) -kohdan tapauksia 1 – 5)
1 Kysymyksessä on oltava sairastumis- tai tapaturmatapaus, jossa on välttämätöntä päästä nopeasti lääkärintarkastukseen. Työntekijän on esitettävä lääkärintarkastuksesta työnantajan hyväksymä selvitys (esim. lääkärintodistus tai lääkärinpalkkiokuitti) sekä työnantajan pyytä- essä selvitys siitä, kuinka kauan lääkärintarkastus odotus- ja kohtuul- lisine matka-aikoineen kesti.
2 Muissa kuin kohdassa 1 tarkoitetuissa sairastumis- tai tapaturmatapa- uksissa edellytetään, että työntekijä varaa vastaanottoajan työaikana vain, jos se ei ole kohtuullisen ajan (esim. normaalitapauksissa viikon) kuluessa saatavissa työajan ulkopuolella. Työntekijän on esitettävä luo- tettava selvitys siitä, ettei hän ole voinut saada vastaanottoa työajan ul- kopuolella.
3 Työntekijän on ilmoitettava lääkäriin menostaan etukäteen työnantajal- le. Jos ilmoitusta ei ylivoimaisen esteen takia voida etukäteen tehdä, on ilmoitus tehtävä välittömästi, kun se on mahdollista.
4 Lääkärintarkastus on järjestettävä niin, että työajan tarpeetonta mene- tystä vältetään.
5 Mikäli työntekijä saa lääkärintarkastuksen ajalta sairausajan palkkaa, ei korvausta ansionmenetyksestä lääkärintarkastusta koskevien sopi- musmääräysten nojalla suoriteta.
Muut kuin lakisääteiset lääkärintarkastukset
6 Xxxxxxx sairaus on johtunut omasta törkeästä tuottamuksesta tai tahalli- suudesta, ei ansionmenetystä korvata.
b) E r i t y i s e d e l l y t y k s e t Ansionmenetys korvataan:
1 Uusi tai uusiutuva sairaus
Sellaisen lääkärintarkastuksen ajalta, jossa todetaan työntekijän saira- us.
Lääkärin tutkimustoimenpiteestä johtuneen, enintään vuorokauden kes- täneen työkyvyttömyyden ajalta.
Jos työntekijä sairausoireiden vuoksi on otettu sairaalaan tarkkailtavak- si tai tutkittavaksi. Tällöin noudatetaan sairausajan palkkamääräyksiä.
2 Aikaisemmin todettu sairaus
Kroonisen sairauden edellyttämän lääkärintarkastuksen ajalta, mikäli kysymyksessä on ao. erikoisalan lääkärin xxxxxx määrittelemiseksi suorittama tarkastus.
Sairauden olennaisesti pahentuessa, minkä vuoksi työntekijän on ollut tarpeen hakeutua lääkärintarkastukseen.
Xxxxxx määrittelemiseksi tarpeellisen ao. erikoisalan lääkärin tarkas- tuksen ajalta, jossa annetaan määräys apuvälineen, esim. silmälasien hankkimiseksi.
Muun aikaisemmin todetun sairauden hoidon määrittelemiseksi tarpeel- lisen lääkärintarkastuksen ajalta vain, jos lääkärinpalveluja ei ole saata- vissa työajan ulkopuolella.
Syöpäsairauden edellyttämän hoitotoimenpiteen aiheuttaman työkyvyt- tömyyden ajalta. Tällöin noudatetaan sairausajan palkkamääräyksiä.
3 Laboratorio- ja röntgentutkimukset
Korvattavaan lääkärintarkastukseen välittömästi liittyvän laboratorio-, röntgen- tai siihen rinnastettavan tutkimuksen ajalta. Tutkimuksen tulee olla lääkärin määräämä ja siten osa tarkastusta.
Erillisen laboratorio-, röntgen- tai siihen rinnastettavan tutkimuksen ajal- ta aiheutuva ansionmenetys korvataan vain, jos työntekijällä ei ole mahdollisuutta päästä em. tutkimukseen työajan ulkopuolella tai jos sai- raus edellyttää tutkimuksen suorittamista ainoastaan tiettynä vuorokau- den ajankohtana. Tällainen ajankohtavaatimus tulee selvittää lääkärin- todistuksella.
4 Raskauteen liittyvät lääkärintarkastukset ja tutkimukset Sairausvakuutuslain mukaisen äitiysrahan saamisen edellytyksenä ole- van lääkärin tai terveyskeskuksen todistuksen hankkimiseksi välttämät- tömän tarkastuksen sekä synnytystä edeltävien lääketieteellisten tutki- musten (L 824/94) ajalta, ellei työntekijä ole saanut vastaanottoa työ- ajan ulkopuolella. Edellytyksenä on, että tarkastus tai tutkimus on jär- jestetty työajan tarpeetonta menetystä välttäen.
Uusi tai uusiutuva sairaus
Aikaisemmin todettu sairaus
Laboratorio- ja röntgentutkimukset
Raskauteen liittyvät lääkärintarkastukset ja tutkimukset
Työntekijän on pyynnöstä esitettävä työnantajalle selvitys tutkimuksen liittymisestä raskauteen sekä sen suorittamisen välttämättömyydestä työaikana.
5 Äkillinen hammassairaus
Jos äkillinen hammassairaus ennen hoitotoimenpiteitä aiheuttaa työn- tekijän työkyvyttömyyden, joka vaatii samana päivänä tai saman työ- vuoron aikana annettavaa hoitoa, hoitotoimenpiteen ajalta, mikäli hä- nen ei onnistu saada hoitoa työajan ulkopuolella. Työkyvyttömyys ja hoidon kiireellisyys osoitetaan hammaslääkärin antamalla todistuksella.
Edellä kohdassa B selostetun ansionmenetyksen korvaamisen lisäksi työnan- taja korvaa sairaustapauksissa lääkärintarkastuksen palkkion sen osan, jota sairausvakuutus ei maksa, kuitenkin enintään 6,75 euroa kertaa kohti.
C Näöntarkastus
Työntekijöille on järjestettävä vähintään kerran vuodessa tilaisuus näöntar- kastukseen työaikana. Näöntarkastukseen käytetystä työajan menetyksestä korvataan 2 tuntia keskituntiansiota käyttäen.
39 § Vuosiloma
Työntekijä saa vuosiloman vuosilomalain mukaan.
Vuosiloman alkamisesta on ilmoitettava työntekijöille vähintään yhtä (1) kuu- kautta ennen loman alkamista.
Huomautus: Työpaikan lomasuunnitelma ilmoitetaan sitoumuksetta kolme kuukautta ennen loman alkamista. Lopullinen loman alkamista koskeva ilmoi- tus on annettava vähintään yhtä (1) kuukautta ennen loman alkua.
Vuosilomapalkkaa ja lomakorvausta määrättäessä noudatetaan keskusjärjes- töjen välillä allekirjoitettua lomapalkkasopimusta.
Vuosilomapalkan maksamisen jaksottamisesta voidaan paikallisesti sopia niin, että lomapalkka erääntyy palkanmaksukausittain vuosiloman aikana. Lomapalkka tulee tällöin kuitenkin olla kokonaisuudessaan maksettuna vii- meistään siinä palkanmaksussa, jossa maksetaan vuosiloman jälkeisen en- simmäisen työpäivän palkka.
Soveltamisohje:
Paikallisella sopimisella tarkoitetaan työntekijöitä yleisesti koskevaa vuosi- lomapalkan maksutapaa.
Työntekijälle maksetaan lomarahana 50 % hänen vuosilomapalkastaan.
Ellei paikallisesti lomarahan maksamisen ajankohdasta muuta sovita, makse- taan lomaraha seuraavasti:
Puolet lomarahasta maksetaan vuosilomapalkan maksamisen yhteydessä. Puolet maksetaan sen palkanmaksun yhteydessä, jolloin työntekijän palkka
Äkillinen hammassairaus
Näöntarkastus
Vuosilomapalkka ja lomakorvaus
Paikallinen sopiminen lomapalkkojen jaksottamisesta
Lomaraha
Lomarahan maksa-
ensimmäiseltä vuosiloman jälkeiseltä työpäivältä maksetaan, tai olisi makset- tu, ellei työntekijä olisi estynyt palaamasta työhön. Saadakseen lomarahan jälkimmäisen osan tulee työntekijän työsuhteen kuitenkin olla voimassa vielä vuosiloman viimeisenä päivänä.
Soveltamisohje:
Sopimus lomarahojen maksamisen ajankohdasta tehdään kirjallisesti työ- ehtosopimuksen neuvottelujärjestystä noudattaen. Xxxxxxxx tulee kuiten- kin näissäkin tapauksissa sopia kokonaisuudessaan maksettavaksi vii- meistään ennen seuraavan lomanmääräytymisvuoden alkamista.
Paikallisella sopimisella tarkoitetaan työntekijöitä yleisesti koskevaa loma- rahan maksutapaa.
Mikäli työntekijän työsuhde päättyy ennen lomarahan paikallisesti sovittua maksuajankohtaa, maksetaan se työsuhteen päättyessä, mikäli työntekijä muutoin on siihen työehtosopimuksen mukaan oikeutettu.
Xxxxxxxx maksetaan myös mahdollisen lomakorvauksen yhteydessä, mikäli työsuhde lomakautena päättyy muusta kuin työntekijästä itsestään johtuvasta syystä.
Xxxxxxxx maksetaan tällöin edellisen päättyneen lomanmääräytymisvuoden lomakorvauksesta, mutta ei viimeisen kesken jääneen lomanmääräytymis- vuoden lomakorvauksesta.
Soveltamisohje:
Määräaikaisen työsopimuksen päättyminen ei ole työntekijästä itsestään johtuva syy.
Jos työnantaja xxxxxxxxxxx päättää työntekijän työsuhteen muusta kuin työntekijästä itsestään johtuvasta syystä kesken tämän vuosiloman, makse- taan työntekijälle myös lomarahan jälkimmäinen osa. Mikäli työntekijälle ei ole annettu vuosilomaa ennen tällä tavoin tapahtunutta työsuhteen päättymis- tä, maksetaan työntekijälle koko lomaraha.
Vanhuus-, työkyvyttömyys-, varhennetulle vanhuus- tai yksilölliselle var- haiseläkkeelle siirtyvälle työntekijälle maksetaan lomaraha siitä vuosiloma- palkasta ja mahdollisesta vuosilomakorvauksesta, johon työntekijä on oikeu- tettu.
Soveltamisohje:
Eläkkeelle siirtyvälle työntekijälle maksetaan lomaraha myös mahdollises- ta kesken jääneen lomanmääräytymisvuoden lomakorvauksesta.
Työntekijän astuessa vakinaiseen palvelukseen asevelvollisuuden suoritta- miseksi maksetaan lomaraha siitä lomapalkasta ja lomakorvauksesta, johon hän on oikeutettu palvelukseen astuessaan.
Soveltamisohje:
Määräystä sovelletaan vastaavasti myös siviilipalveluvelvolliseen.
40 § Ryhmähenkivakuutus
Työnantaja toteuttaa kustannuksellaan työntekijöitä koskevan ryhmähenkiva- kuutuksen siten kuin siitä on keskusjärjestöjen välillä sovittu.
misen ajankohta
Xxxxxxxx ja työsuhteen päättyminen
Työsuhteen päättyminen vuosiloman aikana
Eläkkeelle siirtyminen
Asevelvollisuus vakinaisessa väessä
Työturvallisuus
Työnantajan on työturvallisuuslain edellyttämin tavoin tarkoin otettava huomi- oon kaikki, mikä on tarpeen työntekijän suojelemiseksi joutumasta työssä alt- tiiksi tapaturmille tai saamasta työn johdosta haittaa terveydelleen.
Työntekijän on työturvallisuuslain edellyttämin tavoin tarkoin noudatettava, mitä hänen velvollisuudekseen lain tai työehtosopimuksen nojalla on määrät- ty ja käytettävä hänelle tapaturmien ja terveydenhaitan estämiseksi määrätty- jä suojavälineitä sekä muutoinkin noudatettava työssä tarpeellista varovai- suutta.
Kun työntekijä kokemuksensa perusteella havaitsee, että hänelle osoitetun työn suorittamiseen tai jatkamiseen sisältyy ilmeinen vaara terveydelle tai turvallisuudelle, hänen on välittömästi ilmoitettava tästä työnantajalle sekä työsuojeluasiamiehelle tai luottamusmiehelle. Työnantajan velvollisuus on ryhtyä toimenpiteisiin vaaran poistamiseksi tai, milloin tämä ei ole välittömästi mahdollista, erityisiin suojatoimenpiteisiin.
Soveltamisohje:
Työntekijän ilmoitusvelvollisuus ei vaikuta korvausvastuuseen, joka mää- räytyy yksinomaan lain määräysten mukaisesti.
Kieltäytymistä suorittamasta työtä, jota varten ei ole asennettu viranomaisten tai työsuojelupäällikön määräämiä tahi työsuojelutoimikunnan yksimielisesti ehdottamia varmuuslaitteita, ei ole pidettävä työehtosopimuksen vastaisena työstä kieltäytymisenä.
Suojavaatteet
Työnantaja huolehtii, että työntekijällä on käytettävissä työpaikan puolesta työsuojelullisesti asianmukainen suojavaatetus, jonka pesusta ja kunnossa- pidosta työnantaja huolehtii.
Huomautus: Erittäin likaisissa töissä on työtakki saatava vaihtaa puhtaaseen vähintään kerran viikossa.
Työntekijälle on varattava tarpeelliset suojavälineet hänen työskennellessään sellaisessa työssä, josta saattaa olla terveydelle vaaraa.
Galvanointityössä on varattava työntekijälle suojakengät.
Jokaisella työosastolla tulee olla lääkekaappi, jonka sisältö vastaa Suomen Punaisen Ristin suositusta lääkekaapin sisällöksi ja josta on vastuussa ao. työosaston työnjohtaja.
Huomautus: Galvanointiosastolla on oltava esillä kemikaalilaki.
Suojavaatteet
Kemikaalilaki
Luottamusmiehet
TT:n ja SAK:n välistä luottamusmiehiä koskevaa yleissopimusta 1997 nouda- tetaan tämän sopimuksen osana.
Pääluottamusmiehellä on oikeus käyttää työpaikan puhelinta ja muita tavan- omaisessa käytössä olevia toimisto- yms. välineitä luottamusmiestehtäviin liit- tyvien asioiden hoitamisessa.
Luottamusmiestehtävien hoitamista varten pääluottamusmiehelle järjestetään säännöllistä vapautusta työstä sekä maksetaan tältä ajalta maksettavan an- sionmenetyksen korvauksen lisäksi korvaus kuukausittain 1.10.2011 lukien seuraavasti:
Työntekijät | Säännöllisen vapautuksen määrä | €/kk |
alle 20 | 1 tunti viikossa | 71 |
20 – 49 | 4 tuntia ” | 78 |
50 – 99 | 8 tuntia ” | 85 |
100 – 149 | 10 tuntia ” | 102 |
150 – | 12 tuntia ” | 120 |
Pääluottamusmiehelle myönnettävän vapaa-ajan pituutta vahvistettaessa to- detaan työpaikan työntekijäin lukumäärä välittömästi ennen pääluottamus- miesvaaleja sekä vastaavana ajankohtana vuoden kuluttua vaalien jälkeen. Tämän mukaan todetun vapautuksen pituutta noudatetaan seuraavaan tar- kistukseen saakka.
Osittain työstä vapautettujen pääluottamusmiesten ja työsuojeluvaltuutettujen ansiokehityksen tulee vastata yrityksen muiden vaativuudeltaan vastaavissa töissä työskentelevien työntekijöiden ansiokehitystä.
Luottamusmiesten toimialueista ja lukumääristä sovitaan ennen luottamus- miesvaaleja. Tällöin tulee kiinnittää huomiota mm. siihen, että nämä toimialu- eet ovat tarkoituksenmukaisia ja kattavuudeltaan sellaisia, että ne mahdolli- simman tehokkaasti edistävät neuvottelujärjestelmän mukaista asioiden kä- sittelyä. Samalla todetaan luottamusmiehille ja työnjohdolle kuuluva vastuu- alue ja valtuudet työsuhdeasioissa.
Työnantaja korvaa sen ansion, jonka luottamusmies menettää työaikana, jo- ko paikallisissa neuvotteluissa työnantajan edustajien kanssa tai toimiessaan muuten työnantajan kanssa sovituissa tehtävissä.
Ammattiosaston valitsemalla pääluottamusmiehellä on sama oikeus kuin lain mukaan on työsuojeluvaltuutetulla perehtyä hätä- ja ylityöstä sekä niistä maksetusta korotetusta palkasta laadittuun luetteloon.
Pääluottamusmiehen varamiehen työsopimuksen irtisanominen tai hänen lomauttamisensa silloin, kun hän ei toimi pääluottamusmiehen sijaisena taik- ka hänellä ei ole muutoinkaan luottamusmiehen asemaa, ei saa perustua
työntekijän luottamustehtävään. Työnantajan tulee ilman erityistä vaatimusta osoittaa toimenpiteet johtuneen muusta seikasta.
Työsuojeluvaravaltuutetun työsopimuksen irtisanominen tai hänen lomautta- misensa silloin, kun hän ei toimi työsuojeluvaltuutetun sijaisena taikka hänellä ei ole muutoinkaan työsuojeluvaltuutetun asemaa, ei saa perustua työnteki- jän tehtävään työsuojeluyhteistoiminnassa. Työnantajan tulee ilman erityistä vaatimusta osoittaa toimenpiteet johtuneen muusta seikasta.
43 § Työsuojeluvaltuutettu
Työsuojeluvaltuutetun kiinteä kuukausikorvaus on 75 euroa.
44 §
Ammattiosastojen puheenjohtajat
Ammattiosaston puheenjohtajalla on oikeus käyttää työpaikan puhelinta am- mattiosaston tehtäviin liittyvien asioiden hoitamisessa. Puhelimen käyttöajois- ta on sovittava työnjohdon kanssa. Puhelimen käyttökustannukset korvaa ammattiosasto.
45 § Asiamiehet
Tämän sopimuksen allekirjoittajajärjestöt valitsevat kukin asiamiehen valvo- maan asianomaisten liittojensa puolesta sopimuksen noudattamista.
Asiamiehellä on oikeus tämän sopimuksen soveltamista koskevissa asioissa käydä työajalla työpaikoissa sovittuaan tarkoitukseen sopivasta ajasta paikal- la olevan työnjohdon kanssa.
Asiamiehen joutuessa toimimaan työnantajan ja työntekijän välisen sopimuk- sen tulkintaa koskevan asian selvittelijänä on hänelle annettava kaikki asiaan liittyvät tiedot, jotka luottamusmieskin on oikeutettu saamaan.
IX ERINÄISIÄ MÄÄRÄYKSIÄ
46 §
TT:n ja SAK:n sopimukset
Kaikkia Teollisuuden ja Työnantajain Keskusliiton sekä Suomen Ammattiliitto- jen Keskusjärjestön välisiä ja sopimuskauden aikana solmittavia sopimuksia, jotka koskevat myös jalometallialaa, noudatetaan ilman eri sopimusta. Sopi- muskauden aikana solmittavien sopimusten olemassaolo todetaan kuitenkin sopijapuolten kesken ja tiedotetaan sitten välittömästi jäsenkunnille.
47 §
Ammattiyhdistysjäsenmaksujen pidättäminen
Työnantaja pidättää, mikäli työntekijä on siihen antanut valtuudet, Metallityö- väen Liitto ry:n ja sen alaosastojen jäsenmaksut vähintään kerran kuukau- dessa ja tilittää ne Metallityöväen Liiton nimeämälle pankkitilille.
Huomautus: Silloin kun jäsenhuoltaja ilmoittaa yrityksen palkanlaskijalle jäse-
neltä pidätettäväksi jäsenmaksun, on jäsen antanut jäsenhuoltajalle valtuudet hoitaa hänen jäsenmaksunsa pidätyksen palkasta. Peruutustapauksissa on noudatettava samaa menettelyä kuin liityttäessä eli ilmoitettava jäsenhuolta- jalle asiasta ja vasta tämän ilmoitus työpaikan palkanlaskijalle oikeuttaa lo- pettamaan asianomaisen jäsenen jäsenmaksun pidättämisen palkasta.
Jäsenmaksun pidättäminen suoritetaan siten kuin Suomen Työnantajain Keskusliiton ja Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestön 13.1.1969 allekirjoit- tamassa sopimuspöytäkirjassa on tästä erikseen sovittu.
Työntekijälle annetaan kalenterivuoden tai työsuhteen päättyessä verotusta varten todiste pidätetystä jäsenmaksumäärästä.
48 §
Kokoontuminen työpaikalla sekä tiedotus- ja yhteistoiminta
Työpaikalla olevan liiton työhuonekunnalla on mahdollisuus työajan ulkopuo- lella järjestää kokouksia työpaikan työsuhteita koskevissa tai ammattiyhdis- tystä koskevissa kysymyksissä.
Xxxxxxxxx pidosta on työnantajan kanssa sovittava mikäli mahdollista kolme
(3) päivää ennen aiottua kokousta.
Työnantaja osoittaa kokouspaikaksi joko työpaikalla tai sen läheisyydessä si- jaitsevan, työnantajan hallinnassa olevan ja tarkoitukseen soveltuvan paikan.
Pidettävän kokouksen järjestyksestä ja kokoustilojen siisteydestä vastaa tilo- jen varauksen tehnyt järjestäjä. Luottamushenkilöiden tulee olla saapuvilla kokouksessa.
Kokouksen järjestäjillä on oikeus kutsua kokoukseen työehtosopimuspuolena olevan liiton ja asianomaisen keskusjärjestön edustaja.
Tiedotus- ja yhteistoiminnassa noudatetaan TT:n ja SAK:n 1997 tekemää yleissopimusta.
49 § Järjestysmääräykset
Työntekijä sekä työnantaja ovat velvolliset noudattamaan työaikaa sekä kus- sakin työpaikassa voimassa olevia työsääntöjä. Työntekijä on velvollinen te- kemään työpaikan vaatimukset täyttävää työtä.
Mikäli tässä sopimuksessa ei ole toisin sovittu, noudatetaan soveltuvin koh- din voimassa olevan työlainsäädännön määräyksiä.
50 §
Paikallinen sopiminen
Useissa työehtosopimusmääräyksissä mainittu paikallinen sopiminen on mahdollista työehtosopimuksen neuvottelujärjestyksen mukaisesti joko työn- antajan ja työntekijän kesken tai luottamusmiehen ja työnantajan kesken.
Luottamusmiehen kanssa tehty sopimus sitoo niitä työntekijöitä, joita luotta- musmiehen on katsottava edustavan. Sopimus voidaan solmia määräajaksi
tai olemaan voimassa toistaiseksi. Toistaiseksi voimassa oleva sopimus voi- daan irtisanoa kolmen kuukauden irtisanomisaikaa noudattaen, ellei irtisa- nomisajasta ole muuta sovittu. Sopimus on solmittava kirjallisena, jos jompi- kumpi sopijapuoli sitä pyytää. Tässä tarkoitettu paikallinen sopimus on voi- massa olevan työehtosopimuksen osa.
51 §
Erimielisyydet ja niiden ratkaisu
Jos työnantajan ja työntekijän välillä on ilmaantunut erimielisyyttä tämän so- pimuksen soveltamista, tulkintaa tai rikkomista koskevassa asiassa, on työ- paikalla pyrittävä sovintoon neuvottelemalla työnantajan ja työntekijäin kes- ken. Ellei asiaa saada työpaikalla selvitetyksi, voidaan se alistaa liittojen rat- kaistavaksi. Jos toinen paikallinen osapuoli haluaa alistaa asian liittojen rat- kaistavaksi, on asiasta laadittava muistio, jonka molemmat osapuolet allekir- joittavat ja jossa on lyhyesti mainittu erimielisyyttä koskeva asia sekä molem- pien osapuolten kanta. Muistiosta on annettava molemmille osapuolille kap- pale.
Liittojen välisistä neuvotteluista on voimassa se, mitä keskusjärjestöjen välillä tehdyssä yleissopimuksessa säädetään.
Jos syntynyttä erimielisyyttä ei liittojenkaan kesken ole saatu selvitettyä, alis- tetaan se työtuomioistuimen ratkaistavaksi.
52 §
Sopimuksen voimassaolo
Tämä sopimus on voimassa 1.10.2011 – 31.10.2013, jatkuen sen jälkeen vuoden kerrallaan, ellei sitä viimeistään kahta kuukautta ennen sen päätty- mistä ole kummaltakaan puolelta kirjallisesti irtisanottu.
POIS? - Osapuolet tarkastelevat kevään 2012 huhti-toukokuun aikana jatkuvaan neuvotteluun perustuvan sopimuskauden tavoitteiden toteu- tumista sekä arvioivat talouden ja työllisyyden näkymiä jalometalliteol- lisuudessa. Samalla voidaan tarkastella edellytyksiä sopimuskauden jatkamisesta 30.9.2012 jälkeiselle ajalle sopimusta irtisanomatta.
53§
Sopimuksen voimassaolo poikkeuksellisissa tilanteissa
Tämä sopimus on voimassa 1.10.2011 – 31.10.2013, jatkuen sen jälkeen vuoden kerrallaan, ellei sitä viimeistään kahta kuukautta ennen sen päätty- mistä ole kummaltakaan puolelta kirjallisesti irtisanottu.
Irtaantuminen raamisopimuksen mukaisesta ratkaisusta
Työmarkkinoiden keskusjärjestöt arvioivat 25.11.2011, onko raamisopimus saavuttanut riittävän kattavuuden työmarkkinoilla. Jos tällaista kattavuutta ei ole saavutettu ja keskusjärjestöt yhdessä valtiovallan kanssa eivät sitoudu raamisopimuksen osana oleviin työelämän kehittämisratkaisuihin, tämän työ- ehtosopimuksen osapuolet arvioivat yhdessä mahdollista irtaantumista teke- mästään sopimuksesta.
Arvioinnin perusteella sopimusosapuoli voi irtisanoa sopimuksen päättymään 31.8.2012. Irtisanomista koskeva ilmoitus on toimitettava kirjallisesti 31.3.2012 mennessä toiselle sopijaosapuolelle sekä tiedoksi valtakunnanso- vittelijalle.
Poikkeamat taloudellisessa kehityksessä
Mikäli keskusjärjestöt yhdessä arvioivat, että talouden kehitys poikkeaa erit- täin merkittävästi sopimuksen tekohetkellä arvioidusta ja suosittelevat alakoh- taisten sopimusten irtisanomista, sopijaosapuolet neuvottelevat ja sopivat poikkeaman vaikutuksista sopimuskorotuksiin tai sopimuksen voimassa- oloon.
Jos talouden kehityksen poikkeaman vaikutuksista ei edellä olevan mukaan sovita, kumpi tahansa sopijaosapuoli voi kirjallisesti irtisanoa tämän sopimuk- sen päättymään 31.10.2012. Irtisanomista koskeva ilmoitus on toimitettava kirjallisesti 31.8.2012 mennessä toiselle sopijaosapuolelle sekä tiedoksi val- takunnansovittelijalle.
Helsingissä 8. päivänä marraskuuta 2011 KEMIANTEOLLISUUS RY
Xxxxx Xxxxx METALLITYÖVÄEN LIITTO RY
Xxxx Xxxxx Xxxxx Xxxxxx
TYÖNANTAJAIN YLEINEN RYHMÄ RY Liite 1 METALLITYÖVÄEN LIITTO RY
SOPIMUS TYÖAJASTA KOLMIVUOROTYÖSSÄ JALOMETALLIALALLA
1 § Soveltamisala
Tämä sopimus koskee sekä keskeytyvän että keskeytymättömän kolmivuoro- työn työaikaa. Määräykset, joissa ei mainita jompaa kumpaa työaikamuotoa erikseen, koskevat molempia.
Soveltamisohje:
Määritelmät
Keskeytymättömällä kolmivuorotyöllä tarkoitetaan työtä, jota tehdään kol- messa vuorossa yhteensä 24 tuntia vuorokaudessa seitsemänä päivänä viikossa.
Keskeytyvällä kolmivuorotyöllä tarkoitetaan työtä, jota tehdään kolmessa vuorossa niin, että työskentely keskeytyy yleensä viikonvaihteen ajaksi. Yrityksen tuotantotarpeiden ja käytännön vuoksi arkipyhäviikkojen työaika vaihtelee sen mukaisesti, keskeytyvätkö työt arkipyhinä vai eivät.
Arkipyhäviikot otetaan huomioon kuten muutkin työviikot, joten myös arki- pyhät tasaavat työaikaa. Vuosilomapäiviä ei voida käyttää työajan tasaa- miseen.
2 §
Keskimääräiset viikkotyöajat
Säännöllinen työaika keskeytyvässä kolmivuorotyössä on 1.1.1998 alkaen keskimäärin 35,8 tuntia viikossa ja keskeytymättömässä kolmivuorotyössä keskimäärin 34,9 tuntia.
3 § Tasoittumisjakso
Työajan tulee enintään vuoden, pääsääntöisesti kalenterivuoden pituisena ajanjaksona tasoittua keskimäärin 2 §:ssä mainittuihin määriin viikossa.
4 § Työtuntijärjestelmä
Työtä varten tulee ennakolta laatia työtuntijärjestelmä ajaksi, jonka kuluessa viikoittainen työaika tasoittuu 2 §:ssä mainittuihin keskimääriin viikossa.
Soveltamisohje:
Työtuntijärjestelmä on luonteeltaan kollektiivinen ja koskee sitä aikaa, jol- loin käytettävänä työaikamuotona asianomaisessa työkohteessa, osastolla tai työpaikalla on kolmivuorotyö.
5 §
Ruokailu kolmivuorotyössä
Kolmivuorotyössä varataan tilaisuus ateriointiin työn lomassa tähän tarkoituk- seen varatussa paikassa.
6 §
Siirtyminen työaikamuodosta toiseen
Siirryttäessä työaikamuodosta toiseen määräytyy työaika ja siitä maksettava erillinen lisä siirron jälkeen kyseistä työaikamuotoa koskevien määräysten mukaan.
7 §
Työtuntijärjestelmän muuttaminen
Voimassa olevan työtuntijärjestelmän muuttamisen perusteista, vaikutuksista ja vaihtoehdoista neuvotellaan työpaikalla työehtosopimuksen neuvottelujär- jestyksen mukaisesti.
Muutoksesta ilmoittaminen
Ellei neuvotteluissa toisin sovita, pysyvästä muutoksesta voimassa olevaan työtuntijärjestelmään ilmoitetaan asianomaiselle työntekijälle kaksi viikkoa ennen muutoksen toimeenpanoa ja tilapäisestä muutoksesta, mikäli mahdol- lista viikkoa ennen muutoksen toimeenpanoa, kuitenkin viimeistään kolman- tena muutoksen toimeenpanoa edeltävänä päivänä.
Soveltamisohje:
Tilapäisen muutoksen määritelmä
Muutos on luonteeltaan tilapäinen, jos muutoksen aiheuttaneen olotilan la- kattua työpaikalla on tarkoitus siirtyä takaisin käytössä olevaan työtuntijär- jestelmään.
Hätätyö
Tämän pykälän määräykset eivät koske hätätyötä tai siihen rinnastettavaa työtä.
8 §
Työajan tasaamislisä
Työajan tasaamisesta aiheutuva ansion vähentyminen korvataan siten, että työntekijä ansaitsee jokaiselta asianomaisessa työaikamuodossa työskente- lemältään säännöllisen työajan tunnilta senttimääräisen lisän, jonka suuruus on keskeytyvässä kolmivuorotyössä 11 % ja keskeytymättömässä kolmivuo- rotyössä 14,3 % työntekijän vuosineljänneksittäin määräytyvästä keskitun- tiansiosta.
Lisä maksetaan myös työnantajan korvattavalta matkustamis- ja koulutusajal- ta säännöllisen työajan osalta ja siltä ajalta, jolta työnantaja maksaa sairaus- ajan palkkaa tai työehtosopimuksen mukaisesti sairausajan palkkaa lapsen sairauden vuoksi sekä siltä säännöllisen työajan osalta, joka luottamusmie- heltä tai työsuojeluvaltuutetulta kuluu heidän toimiessaan työnantajan kanssa
sovituissa tehtävissä.
Lisää ei oteta huomioon laskettaessa työehtosopimuksen 18 §:n mukaista keskituntiansiota.
Kuukausipalkkaisen työntekijän työaika tasataan kuukausipalkkaa alentamat- ta.
9 §
Lisien maksamisajankohta
Ansaittujen lisien maksamisajankohdat sovitaan paikallisesti käytettävän vuo- rojärjestelmän tarpeiden mukaisesti.
10 § Vuosiloma
Keskeytymättömässä kolmivuorotyössä viisivuorojärjestelmää käytettäessä annetaan työntekijälle, mikäli tuotantotekniset syyt eivät perustellusti muuta vaadi tai paikallisesti toisin sovita, 24 päivän pituinen yhdenjaksoinen vapaa- aika 20.5. – 29.9. välisenä aikana vuosilomaa varten.
Edellä olevasta käyttämättä jäävät lomapäivät 24 päivän loman osasta anne- taan pääsääntöisesti yhdessä jaksossa sen kalenterivuoden aikana, jolloin lomanmääräytymisvuosi päättyy.
Xxxxxxxx tämän sopimuksen tarkoittamissa työvuorojärjestelmissä annetaan se lomanosa, joka ylittää 24 lomapäivää, sen kalenterivuoden aikana, jolloin lomanmääräytymisvuosi päättyy, tai sitä seuraavan vuoden huhtikuun lop- puun mennessä.
Muilta osin noudatetaan vuosilomaa annettaessa ja vuosilomien ajankohdista ilmoitettaessa vuosilomalain määräyksiä.
Liitot pitävät kuitenkin tarkoituksenmukaisena, että vuosilomien sijoittelu työ- tuntijärjestelmään pyrittäisiin toteuttamaan mahdollisimman aikaisessa vai- heessa.
Työtuntijärjestelmän mukaisia vapaapäiviä pidetään työssäolopäivien veroisi- na vuosilomaa määrättäessä, kuitenkin vähennettynä asianomaiseen kalen- terikuukauteen sisältyvien päivätyöntekijöiden tavanomaisten vapaapäivien lukumäärällä.
11 § Ylityö
Työ, joka ylittää asianomaisen työviikon työtuntijärjestelmän mukaisen viikko- työajan, korvataan siten kuin työehtosopimuksessa viikoittaisesta ylityöstä on sovittu.
12 §
Tämä sopimus on voimassa työehtosopimuksen osana.
Liite 2
TYÖLLISTYMISEN JA MUUTOSTURVAN TOIMINTAMALLI
Työnantajan, työntekijöiden ja työvoimaviranomaisen välisen uuden toimintamallin tavoitteena on yhteistyön tehostaminen ja työntekijän mahdollisimman nopea työllistyminen.
Yhteistoiminta- ja irtisanomismenettely
Työnantaja esittää vähintään 10 työntekijää koskevien yhteistoi- mintaneuvottelujen alussa toimintasuunnitelman. Sen sisällöstä neuvotellaan henkilöstön edustajien kanssa. Suunnitelmassa se- lostetaan neuvottelujen menettelytavat ja muodot, suunniteltu aika- taulu sekä suunnitellut toimintaperiaatteet irtisanomisaikana työn- haun, koulutuksen ja työhallinnon palvelujen käytön osalta. Suun- nitelmassa otetaan huomioon olemassa olevat normit siitä, miten työvoiman vähentämismenettelyssä toimitaan. Jos yhteistoiminta- neuvottelut koskevat alle 10 työntekijää, yhteistoimintamenettelys- sä esitetään suunnitellut toimintaperiaatteet irtisanomisaikana työnhaun, koulutuksen ja työhallinnon palvelujen käytön osalta.
Toimintasuunnitelman sisällöstä neuvottelemista ei estä rajoitus, jonka mukaan irtisanomisen vaihtoehtojen käsittely voi yhteistoi- mintaneuvotteluissa alkaa suurissa irtisanomisissa aikaisintaan seitsemän päivän kuluttua perusteiden ja vaikutusten käsittelystä.
Suunniteltua vähentämistä koskevan yhteistoimintamenettelyn yh- teydessä käsitellään myös henkilöstösuunnitelmaan tarvittavat muutokset.
Työnantaja ja työvoimaviranomainen kartoittavat yhteistyössä tar- vittavat julkiset työvoimapalvelut viivyttelemättä yhteistoimintame- nettelyn tai pienten yritysten irtisanomismenettelyn alettua. Työ- voimaviranomaisen kanssa pyritään sopimaan tarjottavien palvelu- jen laadusta ja niiden toimeenpanon aikataulusta sekä yhteistyöstä niiden toteutuksessa. Henkilöstön edustajat osallistuvat yhteistyö- hön.
Työllistymisohjelma ja sen toteuttaminen irtisanomisaikana
Työnantajalla on tiedottamisvelvollisuus oikeudesta työllistymisoh- jelmaan ja korotettuun koulutustukeen.
Työnantaja ilmoittaa työvoimaviranomaiselle taloudellisin tai tuo- tannollisin perustein suoritetusta irtisanomisesta, jos irtisanotulla työntekijällä on työhistoriaa vähintään kolme vuotta. Ilmoitusvelvol- lisuus koskee myös sellaisen määräaikaisen työsuhteen päättymis- tä, joka on muodostunut yhdestä tai useammasta keskeytymättö- mänä tai vain lyhytaikaisin keskeytyksin yhteensä vähintään kolme vuotta samaan työnantajaan jatkuneesta määräaikaisesta työso- pimuksesta. Työnantaja on velvollinen antamaan työvoimaviran- omaiselle työntekijän suostumuksella hänen koulutustaan, työko- kemustaan ja työtehtäviään koskevat tiedot heti irtisanomisten ta-
pahduttua. Työnantaja osallistuu erikseen niin sovittaessa muu- toinkin työllistymisohjelman laatimiseen.
Työntekijällä on mahdollisuus osallistua työllistymisohjelman laati- miseen. Työllistymisohjelmaa voidaan tarvittaessa täydentää myö- hemmin.
Jos asiasta ei ole irtisanomisen tapahduttua muuta sovittu, työnte- kijällä on oikeus vapaaseen ilman ansionmenetystä osallistuak- seen irtisanomisaikanaan työllistymisohjelman tekemiseen, oma- aloitteiseen tai viranomaisaloitteiseen työpaikan hakuun ja työ- haastatteluun, uudelleensijoitusvalmennukseen, työssä oppimi- seen ja harjoitteluun taikka työllistymisohjelmansa mukaiseen työ- voimapoliittiseen koulutukseen. Vapaan pituus on työsuhteen kes- tosta riippuen seuraava:
1) enintään 5 päivää, jos työntekijän irtisanomisaika on enintään yksi kuukausi;
2) enintään 10 päivää, jos työntekijän irtisanomisaika on yli yksi kuukausi mutta enintään neljä kuukautta;
3) enintään 20 päivää, jos työntekijän irtisanomisaika on yli nel- jä kuukautta.
Edellytyksenä on lisäksi, ettei vapaasta aiheudu työnantajalle mer- kittävää haittaa.
Työntekijän on ilmoitettava vapaasta työnantajalle viivyttelemättä ja pyydettäessä esitettävä luotettava selvitys vapaan perusteesta.
LOMAPALKKASOPIMUS 2005
Allekirjoittaneet keskusliitot ovat vuosilomalain (162/2005) 30 §:n nojalla tehneet vuosilomapalkan ja loman korvauksen laskemisesta seuraavan työehtosopimuksen:
1 § Soveltamisala
Tätä sopimusta sovelletaan Elinkeinoelämän keskusliiton jäsenyritysten palveluksessa oleviin, vuosilomalain 11 §:ssä tarkoitettuihin työntekijöihin, jos yritys on jäsenenä sellaisessa työnantajaliitossa, joka on ollut Teollisuuden ja Työnantajain Keskusliiton jäsen 31.12.2004.
Sopimus ei kuitenkaan koske merimiestä, työntekijää metsä- ja uittotyössä tai lastaus- ja purkaustyössä eikä työntekijää sellaisella alalla, jolla vuosilomapalkkaa ja loman korvausta laskettaessa ja maksettaessa noudatetaan tämän sopimuksen allekirjoitusaikana rakennusalan työntekijäin vuosilomia koskevia työehtosopimuksia.
Edellä todettu soveltamisalan rajaus ei estä jäsenliittoja siinä tarkoitettujen sopimusalojen osalta ja muita Elinkeinoelämän keskusliiton jäsenliittoja liittymästä tähän sopimukseen.
Yrityksessä, joka liittyy edellä tarkoitetun työnantajaliiton jäseneksi kesken loman- määräytymisvuotta, tulee sopimus voimaan liittymistä seuraavan lomanmääräytymisvuoden alusta.
2 §
Vuosilomapalkka ja lomakorvaus
1) Työntekijäin vuosilomapalkan ja lomakorvauksen laskentaperusteena on keskituntiansio, joka saadaan siten, että lomanmääräytymisvuonna työssäolon ajalta työntekijälle maksettu tai maksettavaksi erääntynyt palkka, hätätyöstä ja lain tai sopimuksen mukaisesta ylityöstä peruspalkan lisäksi maksettavaa korotusta lukuun ottamatta, jaetaan vastaavien työtuntien lukumäärällä.
2) Työntekijän vuosilomapalkka ja lomakorvaus saadaan kertomalla hänen 1) kohdassa tarkoitettu keskituntiansionsa vuosilomalain 5 ja 6.1 §:ssä tarkoitettujen lomapäivien lukumäärän perusteella määräytyvällä seuraavasta taulukosta ilmenevällä kertoimella:
Lomapäivien kerroin Lukumäärä
2 | 16,0 |
3 | 23,5 |
4 | 31,0 |
5 | 37,8 |
6 | 44,5 |
7 | 51,1 |
8 | 57,6 |
9 | 64,8 |
10 | 72,0 |
11 | 79,2 |
12 | 86,4 |
13 | 94,0 |
14 | 101,6 |
15 | 108,8 |
16 | 116,0 |
17 | 123,6 |
18 | 131,2 |
19 | 138,8 |
20 | 146,4 |
21 | 154,4 |
22 | 162,4 |
23 | 170,0 |
24 | 177,6 |
25 | 185,2 |
26 | 192,8 |
27 | 200,0 |
28 | 207,2 |
29 | 214,8 |
30 | 222,4 |
Jos lomapäivien lukumäärä on suurempi kuin 30, korotetaan kerrointa luvulla 7,2 lomapäivää kohden.
Mikäli lomanmääräytymisvuoden aikana säännöllinen vuorokautinen työaika on ollut lyhyempi kuin 8 tuntia, lasketaan vuosilomapalkka ja lomakorvaus kuitenkin kertomalla vastaavasti keskituntiansio luvulla, joka saadaan, kun edellä olevat kertoimet kerrotaan viikon säännöllisten työtuntien lukumäärän ja luvun 40 osamäärällä.
3 §
Työssäolon veroinen aika
Vuosiloman pituutta määrättäessä työssäolon veroiseksi luetaan aika, joksi työntekijälle on annettu vapautusta työstä oman ammattiliittonsa liittokokoukseen tai liittovaltuuston taikka liittotoimikunnan tai näitä vastaavan hallintoelimen kokoukseen osallistumista varten. Samoin pidetään työssäolon veroisena myös aikaa, joksi vapautusta on annettu Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK r.y.:n edustajakokoukseen tai valtuuston kokoukseen osallistumista varten. Työntekijän tulee vapautusta pyytäessään esittää asianmukainen selvitys kokoukseen osallistumiseen tarvitsemastaan ajasta.
4 § Voimaantulo
Tällä sopimuksella kumotaan Suomen Työnantajain Keskusliiton ja Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry:n syyskuun 10. päivänä 1990 tekemä lomapalkkasopimus.
Tämä sopimus tulee voimaan 1. päivänä huhtikuuta 2005 siten, että sopimusta sovelletaan voimassaoloajalta ansaittuun vuosilomaan, lomapalkkaan ja lomakorvaukseen.
Sopimus voidaan irtisanoa päättymään vuosittain lomanmääräytymisvuoden päättyessä. Irtisanominen on tällöin toimitettava viimeistään syyskuun loppuun mennessä.
Tämä sopimus sitoo kaikkia niitä sopimuksen 1 §:ssä tarkoitettuja Elinkeinoelämän keskusliiton jäsenliittoja ja SAK:n jäsenliittoja, jotka eivät ennen toukokuun 1. päivää 2005 ole ilmoittaneet sopijapuolina oleville keskusliitoille jäävänsä sopimuksen ulkopuolelle.
Helsingissä 21. maaliskuuta 2005
Vakuudeksi Xxxxx Xxxxxxxx Xxxxx Xxxxxxx ELINKEINOELÄMÄN KESKUSLIITTO
Xxxx Xxxxxxxx Xxxxx Xxxxx
SUOMEN AMMATTILIITTOJEN KESKUSJÄRJESTÖ SAK ry.
Xxxxx Xxxxxxxxx Xxxxx Xxxx
1 LUKU
YLEISIÄ MÄÄRÄYKSIÄ
Lähtökohtia
Teollisuuden ja Työnantajain Keskusliitto (TT) ja Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK pyrkivät kumpikin itse ja omien jäsenjärjestöjensä keskuudessa sekä työpaikoilla edistämään neuvot- telusuhteita ja sopimustoimintaa sekä vaikuttamaan kolmikantavalmisteluun yhteiskunnallisessa pää- töksenteossa.
Sopijapuolet pyrkivät kehittämään näitä tavoitteita yhteistoiminnan eri muotoja hyväksikäyttäen sekä valvomaan osaltaan tehtyjä sopimuksia.
Perusoikeudet
Kansalaisten perusoikeuksiin kuuluva yhdistymisvapaus on loukkaamaton. Tämä koskee niin työn- antajia kuin työntekijöitä. Työntekijöillä on oikeus perustaa ja toimia ammattiyhdistysorganisaatiois- sa, eikä heitä saa tämän johdosta irtisanoa tai syrjiä työssään. Yritysten henkilöstöllä on oikeus valita edustajia edustamaan heitä yritysten sisällä käsiteltävissä asioissa. Edustajien valintaoikeus sekä hei- dän oikeutensa ja velvollisuutensa on määritelty laeissa ja tässä sekä muissa sopimuksissa. Yksittäi- sen työntekijän turvallisuus ja terveys, syrjimättömyys ja tasa-arvoinen kohtelu ovat lähtökohtana sopimusmääräyksille.
Työnjohto-oikeus
Työnantajalla on oikeus ottaa toimeen ja erottaa työntekijä ja määrätä työn johtamisesta.
Osapuolten neuvottelut ja lausuntojen pyytäminen
TT:n tai SAK:n esittäessä työmarkkinaneuvotteluja, tulee ne mahdollisuuksien mukaan aloittaa vii- vytyksettä. Järjestöt myötävaikuttavat alakohtaisten työehtosopimusten syntymiseen sääntöjensä mu- kaisessa järjestyksessä.
Jäsenjärjestöt voivat yhdessä pyytää TT:n ja SAK:n lausunnon sopimusten tulkinnasta.
Työehtosopimusosapuolten nimeämillä edustajilla on siitä työnantajan kanssa erikseen sovittaessa oikeus käydä tutustumassa olosuhteisiin edustamiensa jäsenten työpaikoilla.
Ennakkoilmoitus työtaisteluista
Ennen poliittiseen tai myötätuntotyötaisteluun ryhtymistä siitä ilmoitetaan valtakunnansovittelijalle sekä asianomaiselle työnantaja- tai työntekijäliitolle mahdollisuuksien mukaan vähintään neljä päi- vää aikaisemmin. Ilmoituksessa on mainittava aiotun työtaistelun syyt, alkamishetki ja laajuus.
Soveltamisala
Tätä sopimusta sovelletaan Teollisuuden ja Työnantajain Keskusliiton jäsenliittojen jäsenyrityksissä jäljempänä mainituin rajoituksin. Työpaikalla tarkoitetaan tässä sopimuksessa Teollisuuden ja Työn- antajain Keskusliiton jäsenyrityksen tuotantoyksikköä tai sitä vastaavaa toimintayksikköä.
Organisaatio-yms. muutokset
Työpaikan toiminnan olennaisesti supistuessa, laajentuessa taikka liikkeen luovutuksen, sulautumi- sen, yhtiöittämisen tai niihin verrattavan olennaisen organisaatiomuutoksen johdosta saatetaan yh- teistoimintaorganisaatio tämän sopimuksen periaatteiden mukaisesti vastaamaan työpaikan muuttu- nutta kokoa ja rakennetta.
Lakiviittaukset
Siltä osin kuin tässä sopimuksessa ei ole toisin sovittu, noudatetaan yhteistoiminnasta yrityksissä annettua lakia (725/78) sekä työsuojelun valvonnasta ja muutoksenhausta työsuojeluasiassa annettua lakia (131/73) ja työsuojelun valvonnasta annettua asetusta (954/73), jotka eivät ole tämän sopimuk- sen osia.
2 LUKU
YHTEISTOIMINTA TYÖPAIKALLA
Kehittämistoiminta
Työntekijöiden ja heidän edustajiensa tulee tämän sopimuksen periaatteiden mukaisesti voida osallis- tua työorganisaatioiden, teknologian, työolosuhteiden ja työtehtävien kehittämiseen ja muutoksen toteuttamiseen.
Kehittämistoiminnan ja siihen mahdollisesti sisältyvän uuden teknologian soveltamisen yhteydessä tulee toimia mielekkään, vaihtelevan ja kehittävän työn sisällön sekä tuottavuuden parantamiseksi. Näin luodaan työntekijälle mahdollisuus kehittyä työssään ja lisätä valmiuksiaan uusiin työtehtäviin.
Suoritettavat toimenpiteet eivät saa johtaa sellaiseen kokonaiskuormituksen lisääntymiseen, josta aiheutuu haittaa työntekijän terveydelle tai turvallisuudelle.
Työpaikalla seurataan yhteistoiminnassa sopivin aikavälein tuottavuutta, tuotantoa ja henkilöstöä koskevaa kehitystä. Tarvittavista seurantajärjestelmistä ja tunnusluvuista sovitaan paikallisesti.
Yhteistoiminnan toteuttaminen
Työnantajan ja työntekijöiden yhteistoiminta voi tapahtua pysyväisluonteisessa neuvottelukunnassa, kehittämishankkeiden toteuttamiseksi perustettavissa projektiryhmissä tai työnantajan ja henkilöstön välisissä neuvotteluissa. Kehittämiskohteen toteuttamista varten muodostettavassa projektiryhmässä ovat tasapuolisesti edustettuina yritys ja sen työntekijät. Työntekijät nimeävät omat edustajansa ensi sijassa kehitettävän kohteen työntekijöistä.
Ellei toisin sovita, yhteistoimintalain mukainen neuvottelukunta on perustettava yritykseen tai sen osaan silloin kun henkilöstön määrä on yli 200, mikäli kaikki henkilöstöryhmät sitä haluavat.
Kehittämistoiminnan toteuttamiseksi voidaan paikallisesti sopia sellaisen yhteistoimintaelimen pe- rustamisesta, joka käsittelee kehittämistoimintaan sisältyvät asiat. Se voi korvata erilliset yhteistoi- minta- ja työsuojelutoimikunnat sekä muut vastaavat toimikunnat. Sama yhteistoimintaelin voi vasta- ta myös yhteistoimintalain, työsuojelun valvontalain, työterveyshuoltolain (743/78) ja naisten ja miesten tasa-arvosta annetun lain (609/86) mukaisista toimista ja suunnitelmista paikallisesti sovitta- vassa laajuudessa.
Mikäli työnantaja käyttää yrityksen kehittämistoiminnassa hyväkseen ulkopuolisen konsultin tarjo- amia palveluita, vastaa työnantaja siitä, että konsulttiyrityksen toiminta on tämän sopimuksen mu- kaista.
On tärkeää, että kehittämistoimien suunnittelu ja käytännön toteuttaminen kytketään läheisesti yri- tyksen henkilöstöpolitiikkaan, erityisesti henkilöstön työhönottoon, tasa-arvon edistämiseen, sisäisiin siirtoihin, koulutukseen, tiedotukseen, työsuojeluun, työkyvyn ylläpitämiseen ja työpaikkaterveyden- huoltoon.
Tyky-toiminta
Työkykyä ylläpitävä toiminta työpaikoilla on linjajohdon, henkilöstöhallinnon, työterveyshuollon ja työsuojeluorganisaation yhteistyötä. Työkykyä ylläpitävän toiminnan periaatteet, joilla ylläpidetään työssä olevien henkilöiden työkykyä ja työssä selviytymistä, sisällytetään työsuojelun toimintaoh- jelmaan tai työterveyshuollon toimintasuunnitelmaan. Sovittaessa voidaan edellä mainitut periaatteet sisällyttää myös työpaikalla laadittavaan kehittämistoiminta- tai muuhun vastaavaan suunnitelmaan. Työsuojelupäällikön ja -valtuutetun tehtävänä on osallistua suunnitelman laatimiseen, toteuttamiseen ja seurantaan.
3 LUKU
YHTEISTOIMINTATEHTÄVÄT JA YHTEISTOIMINTAORGANISAATIOT
3.1
Luottamusmiehiä koskevat määräykset Valitseminen
Luottamusmiehellä tarkoitetaan tässä sopimuksessa, ellei sopimuksen tekstistä muuta ilmene, am- mattiosaston valitsemia pääluottamusmiestä ja työosaston tai sitä vastaavan yksikön luottamusmies- tä. Ammattiosastolla tarkoitetaan tässä sopimuksessa työehtosopimukseen osallisen ammattiliiton rekisteröityä alayhdistystä.
Luottamusmiehen tulee olla asianomaisen työpaikan työntekijä ja perehtynyt työpaikan olosuhteisiin sen työntekijänä. Mikäli työpaikkaa varten on valittu vain yksi luottamusmies, on hän tämän sopi- muksen tarkoittama pääluottamusmies. Paikallisesti voidaan sopia siitä, että työsuojeluvaltuutetun tehtäviä hoitaa pääluottamusmies tai päinvastoin.
Pääluottamusmiehen valitsemisen lisäksi ammattiosaston esityksestä sovitaan paikallisesti siitä, mille osastolle tai osastoa vastaavaan yksikköön valitaan luottamusmies. Tällöin tulee kiinnittää huomiota siihen, että sovitut toimialueet ovat tarkoituksenmukaisia ja kattavuudeltaan sellaisia, että ne edistä- vät neuvottelujärjestelmän mukaista asioiden käsittelyä. Arvioinnissa on otettava huomioon myös mm. kyseessä olevan osaston työntekijöiden lukumäärä ja luottamusmiehen mahdollisuudet myös vuorotyö huomioon ottaen tavata osaston työntekijät. Paikallisesti voidaan sopia siitä, että edellä mainittu luottamusmies hoitaa työsuojeluasiamiehen tehtäviä tai päinvastoin.
Ammattiosastolla on oikeus suorittaa luottamusmiehen vaali työpaikalla. Jos vaali suoritetaan työ- paikalla, on ammattiosaston kaikille jäsenille varattava tilaisuus osallistua vaaliin. Vaalin järjestämi- nen ja toimittaminen ei kuitenkaan saa häiritä työntekoa. Vaaliajoista ja vaalipaikoista on sovittava työnantajan kanssa viimeistään 14 vuorokautta ennen vaalin toimittamista. Työnantaja varaa ammat- tiosaston nimeämille henkilöille tilaisuuden vaalin toimittamiseen.
Tehtävät
Luottamusmiehen pääasiallisena tehtävänä on toimia ammattiosaston edustajana työehtosopimuksen soveltamista koskevissa asioissa.
Luottamusmies edustaa ammattiosastoa työlainsäädännön soveltamista koskevissa asioissa ja yleensä työnantajan ja työntekijän välisiin suhteisiin ja yrityksen kehittymiseen liittyvissä kysymyksissä.
Luottamusmiehen tehtävänä on myös osaltaan toimia yrityksen ja henkilöstön välisen neuvottelu- ja yhteistoiminnan ylläpitämiseksi ja kehittämiseksi.
Neuvottelujärjestys
Jos syntyy epäselvyyttä tai erimielisyyttä työntekijän palkasta tai työsuhteeseen liittyvien lakien tai sopimusten soveltamisesta, on luottamusmiehelle annettava kaikki tapauksen selvittämiseen vaikut- tavat tiedot.
Työsuhteeseensa liittyvä asia työntekijän tulee selvittää esimiehensä kanssa. Ellei työntekijä ole saa- nut edellä mainittua asiaa selvitetyksi suoraan esimiehensä kanssa, voi hän saattaa asian hoidettavak- si osaston tai vastaavan yksikön luottamusmiehen ja työnantajan edustajan välisissä neuvotteluissa. Ellei asiaa näin saada selvitetyksi, voi edellä mainittu luottamusmies siirtää sen pääluottamusmiehel- le.
Paikallisten osapuolten yhdessä pyytäessä on työehtosopimukseen sidotuilla liitoilla oikeus lähettää edustajansa paikalliseen erimielisyysneuvotteluun.
Ellei työpaikalla syntynyttä erimielisyyttä saada paikallisesti ratkaistuksi, noudatetaan työehtosopi- muksen mukaista neuvottelujärjestystä.
Jos erimielisyys koskee tämän sopimuksen tarkoittaman luottamusmiehen työsuhteen päättämistä, on paikalliset ja liittojen väliset neuvottelut lisäksi käynnistettävä ja käytävä viipymättä sen jälkeen, kun lakkauttamisen peruste on riitautettu.
3.2
Työsuojelua koskevat määräykset
Työnantaja nimeää työsuojeluyhteistoimintaa varten työsuojelupäällikön. Työntekijöiden oikeus va- lita työsuojeluvaltuutettu ja varavaltuutetut määräytyy työsuojelun valvonnasta ja muutoksenhausta työsuojeluasioissa annetun lain mukaisesti.
Tehtävät
Työsuojelupäällikön tehtävänä on muiden työsuojeluyhteistoiminnan piiriin kuuluvien tehtävien ohella järjestää, ylläpitää ja kehittää työsuojeluyhteistoimintaa. Työsuojeluvaltuutetun tehtävät mää- räytyvät työsuojelun valvonnasta annetun lain ja asetuksen mukaan. Lisäksi työsuojeluvaltuutettu suorittaa muut tehtävät, jotka hänelle muun lainsäädännön ja sopimusten perusteella kuuluvat. Jollei muista tehtävistä ole paikallisesti sovittu, työsuojeluasiamiehen tehtävänä on osallistua toimialuet- taan koskevien työsuojelun yhteistoiminta-asioiden käsittelyyn ja toteutukseen. Varavaltuutettu hoi- taa työsuojeluvaltuutetun ollessa estynyt tälle kuuluvat sellaiset tehtävät, joita ei voida siirtää työsuo- jeluvaltuutetun esteen päättymisen jälkeen hoidettavaksi.
Asiamies
Työsuojeluasiamiesten valinnasta, lukumäärästä, tehtävistä ja toimialueesta sovitaan paikallisesti samojen valintaperusteiden mukaisesti kuin mitä kohdan 3.1 kolmannessa kappaleessa on luotta- musmiehen valinnasta sovittu. Lisäksi on otettava huomioon työsuojeluriskit ja muut työoloihin vai- kuttavat tekijät. Työsuojeluasiamiehen valitsevat työpaikan työntekijät keskuudestaan.
Toimikunta
Muiden työsuojelua edistävien yhteistoimintaelinten valinnasta sekä tarkoituksenmukaisesta yhteis- toimintamuodosta sovitaan paikallisesti ottaen huomioon työpaikan laatu, laajuus ja työntekijöiden määrä ja tehtävien laatu sekä muut olosuhteet. Ellei muusta yhteistoimintamuodosta ole sovittu, työ- suojeluyhteistoimintaa varten perustetaan työsuojelutoimikunta.
Soveltamisalan rajoitus
Tämän sopimuksen työsuojelua koskevia määräyksiä sovelletaan silloin, kun työpaikassa työskente- lee säännöllisesti vähintään 20 työntekijää. Sen sijasta, mitä edellisessä virkkeessä on määrätty, on työsuojeluvaltuutettu valittava vastaavasti, kun työntekijöiden lukumäärä on vähintään 10.
3.3
Ilmoitukset
Valituista luottamusmiehistä, varamiehen toimimisesta pääluottamusmiehen sijaisena, työsuojeluval- tuutetun tai työsuojeluasiamiehen toimimisesta luottamusmiestehtävissä tai luottamusmiesten toimi- misesta työsuojelutehtävissä on ammattiosaston tai vastaavan ilmoitettava kirjallisesti työnantajalle. Varamiehen toimimisesta työsuojeluvaltuutetun sijaisena on työsuojeluvaltuutetun ilmoitettava työn- antajalle kirjallisesti. Työnantaja ilmoittaa luottamushenkilöille, ketkä käyvät yrityksen puolesta neuvotteluja heidän kanssaan.
4 LUKU
LUOTTAMUSMIESTEN JA TYÖSUOJELUVALTUUTETUN SEKÄ TYÖSUOJELUASIAMIEHEN ASEMAA KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET
4.1
Vapautus työstä ja ansionmenetyksen korvaaminen Vapautus
Tehtäviensä hoitamista varten pääluottamusmiehelle ja työsuojeluvaltuutetulle järjestetään tarvittaes- sa tilapäisesti, säännöllisesti toistuen tai kokonaan vapautus työstään. Muulle luottamusmiehelle kuin pääluottamusmiehelle, työsuojeluasiamiehelle sekä muille yrityksen ja henkilöstön väliseen tämän sopimuksen edellyttämään yhteistoimintaan osallistuville henkilöstön edustajille järjestetään tarvitta- essa tilapäisesti vapautus työstä.
Arvioitaessa vapautuksen tarvetta on huomiota kiinnitettävä muun muassa ao. henkilöstöryhmään kuuluvien työntekijöiden lukumäärään, tuotannon ja toiminnan luonteeseen sekä tehtävien määrään.
Mikäli pääluottamusmies tai työsuojeluvaltuutettu on vapautettu säännöllisesti toistuviksi määrä- ajoiksi työstään, tulee hänen hoitaa tehtäväänsä pääsääntöisesti sinä aikana. Välttämättömien asioi- den hoitamista varten tulee työnjohdon kuitenkin antaa vapautusta työstä muunakin työn kannalta
sopivana aikana. Työnantaja korvaa pääluottamusmiehen ja työsuojeluvaltuutetun ansionmenetyksen edellä mainituilta ajoilta.
Ellei työsuojeluvaltuutetun vapauttamiseksi työstä ole muuta sovittu, lasketaan työsuojeluvaltuutetun ajankäyttö 1.4.1986 voimaan tulleiden toimialakohtaisten kerrointen mukaan. Vapautus on kuitenkin aina vähintään neljä tuntia neljän perättäisen viikon aikana.
Mikäli luottamusmies- ja työsuojelutehtävät on yhdistetty samalle henkilölle, tämä otetaan lisäävänä tekijänä huomioon työstä vapautuksesta sovittaessa.
Ansionmenetyksen korvaaminen
Työnantaja korvaa sen ansion, jonka tässä sopimuksessa tarkoitettu henkilöstön edustaja menettää työaikana joko paikallisessa neuvottelussa työnantajien edustajien kanssa tai toimiessaan muuten työnantajan kanssa sovituissa tehtävissä.
Jos luottamusmies, työsuojeluvaltuutettu, työsuojeluasiamies tai työsuojelutoimikunnan tai muun työsuojelutoimikuntaa vastaavan yhteistoimintaelimen jäsen suorittaa työnantajan kanssa sovittuja tehtäviä säännöllisen työaikansa ulkopuolella, maksetaan näin menetetystä ajasta ylityökorvaus tai sovitaan hänen kanssaan muunlaisesta lisäkorvauksesta.
Ansionmenetyksen korvauksen laskennassa käytettävä keskituntiansio sovitaan alakohtaisesti, ellei ansionmenetyksen korvaamisesta muulla tavalla ole liittojen kesken sovittu.
4.2
Asema Työsuhde
Luottamusmies, työsuojeluvaltuutettu, työsuojeluasiamies ja muut henkilöstön edustajat ovat työsuh- teessaan työnantajaan samassa asemassa riippumatta siitä, hoitaako hän luottamustehtäviään oman työnsä ohella vai onko hänelle annettu osittain tai kokonaan vapautusta työnteosta. Hän on velvolli- nen noudattamaan yleisiä työehtoja, työaikoja ja työnjohdon määräyksiä sekä muita järjestysmäärä- yksiä.
Toimitilat
Työnantaja järjestää pääluottamusmiehelle ja työsuojeluvaltuutetulle tarkoituksenmukaisen paikan tehtävien edellyttämien tarvikkeiden säilyttämiseen. Työpaikan koon edellyttäessä erityistä toimiti- laa, työnantaja järjestää tarkoituksenmukaisen tilan, jossa voidaan käydä tehtävien hoitamista varten välttämättömät keskustelut. Tehtävien hoitamista varten pääluottamusmiehellä ja työsuojeluvaltuute- tulla on oikeus käyttää yrityksen tavanomaisia toimisto- yms. välineitä. Käytännön järjestelyistä so- vitaan paikallisesti.
Palkka- ja siirtosuoja
Luottamusmiehen tai työsuojeluvaltuutetun mahdollisuuksia kehittyä ja edetä ammatissaan ei saa heikentää ko. tehtävän takia. Häntä ei tätä tehtävää hoitaessaan tai sen tähden saa siirtää alempipalk- kaiseen työhön kuin missä hän oli ao. tehtävään valituksi tullessaan. Häntä ei saa myöskään siirtää vähempiarvoiseen työhön, jos työnantaja voi tarjota hänelle muuta hänen ammattitaitoaan vastaavaa työtä. Jos pääluottamusmieheksi tai työsuojeluvaltuutetuksi valitun henkilön varsinainen työ vaikeut-
taa luottamustehtävien hoitamista, on hänelle, ottaen huomioon työpaikan olosuhteet ja hänen am- mattitaitonsa, järjestettävä muuta työtä. Tällainen järjestely ei saa aiheuttaa hänen ansionsa alentu- mista. Pääluottamusmiehen ja työsuojeluvaltuutetun ansiokehityksen tulee vastata yrityksessä tapah- tuvaa ansiokehitystä.
Mikäli työsuojeluasiamies joudutaan tilapäisesti siirtämään työhön varsinaisen toimialueensa ulko- puolelle, on pyrittävä siihen, ettei siirtäminen kohtuuttomasti haittaa työsuojeluasiamiehen tehtävien hoitamista.
Ammattitaidon ylläpitäminen
Pääluottamusmiehen tai työsuojeluvaltuutetun luottamustehtävän päättymisen jälkeen tulee hänen ja työnantajan yhteisesti selvittää, edellyttääkö työntekijän ammattitaidon ylläpitäminen entiseen tai sitä vastaavaan työhön ammatillista koulutusta. Työnantaja järjestää selvityksen edellyttämää koulutusta. Koulutuksen sisältöä ratkaistaessa kiinnitetään huomiota työstä vapautukseen, toimikauden kestoon ja sinä aikana tapahtuneisiin työmenetelmien muutoksiin.
Liikkeen luovutus
(Muutos. Voimaan 1.6.2001)
Pääluottamusmiehen ja työsuojeluvaltuutetun asema jatkuu liikkeen luovutuksesta huolimatta sellai- senaan, jos luovutettu liike tai sen osa säilyttää itsenäisyytensä. Jos luovutettava liike tai sen osa me- nettää itsenäisyytensä, pääluottamusmiehellä ja työsuojeluvaltuutetulla on oikeus tämän sopimuksen kohdassa 4.3 sovittuun jälkisuojaan liikkeen luovutuksesta johtuneesta toimikauden päättymisestä lukien.
4.3
Työsuhdeturva
Taloudelliset ja tuotannolliset irtisanomisperusteet
Jos yrityksen työvoimaa irtisanotaan tai lomautetaan taloudellisista tai tuotannollisista syistä, ei pää- luottamusmiestä tai työsuojeluvaltuutettua saa irtisanoa tai lomauttaa ellei tuotantoyksikön toimintaa keskeytetä kokonaan. Mikäli pääluottamusmiehen tai työsuojeluvaltuutetun kanssa yhteisesti tode- taan, ettei hänelle voida tarjota hänen ammattiaan vastaavaa tai hänelle muutoin sopivaa työtä, voi- daan tästä säännöstä kuitenkin poiketa.
Yksilösuoja
(Muutos. Voimaan 1.6.2001)
Muu luottamusmies kuin pääluottamusmies voidaan irtisanoa tai lomauttaa työsopimuslain 7:10 §:n 2 momentin mukaisesti vain, kun työ kokonaan päättyy eikä työnantaja voi järjestää hänelle hänen ammattitaitoaan vastaavaa tai hänelle muutoin sopivaa työtä tai kouluttaa häntä muuhun työhön työ- sopimuslain 7:4 §:ssä tarkoitetulla tavalla.
Luottamusmiehestä tai työsuojeluvaltuutetusta johtuvasta syystä ei häntä saa irtisanoa ilman työso- pimuslain 7:10 §:n 1 momentin edellyttämää niiden työntekijöiden suostumusta, joita hän edustaa.
Luottamusmiehen tai työsuojeluvaltuutetun työsopimusta ei saa purkaa tai käsitellä purkautuneena vastoin työsopimuslain 8:1 – 3 §:n säännöksiä. Työsopimuksen purkaminen sillä perusteella, että hän
on rikkonut järjestysmääräyksiä, ei ole mahdollista, ellei hän ole samalla toistuvasti tai olennaisesti sekä varoituksesta huolimatta jättänyt työvelvoitteensa täyttämättä.
Ehdokassuoja
Edellä olevia työsuhdeturvaa koskevia määräyksiä on sovellettava myös pääluottamusmiesehdokkaa- seen, jonka ammattiosaston kokous on asettanut ja jonka asettamisesta ammattiosasto on kirjallisesti työnantajalle ilmoittanut, sekä työsuojeluvaltuutettuehdokkaaseen, jonka asettamisesta on kirjallisesti ilmoitettu työsuojelutoimikunnalle tai muulle sitä vastaavalle yhteistoimintaelimelle. Ehdokassuoja alkaa kuitenkin aikaisintaan kolme kuukautta ennen valittavana olevan pääluottamusmiehen tai työ- suojeluvaltuutetun toimikauden alkua ja päättyy muun kuin vaalissa valituksi tulleen osalta vaalitu- loksen tultua todetuksi.
Jälkisuoja
Työsuhdeturvaa koskevia määräyksiä on sovellettava myös pääluottamusmiehenä tai työsuojeluval- tuutettuna toimineeseen työntekijään kuusi kuukautta hänen ko. tehtävänsä päättymisen jälkeen.
Korvaukset
(Muutos. Voimaan 1.6.2001)
Jos luottamusmiehen tai työsuojeluvaltuutetun työsopimus on lakkautettu tämän sopimuksen vastai- sesti, työnantajan on suoritettava korvauksena hänelle vähintään 10 ja enintään 30 kuukauden palkka. Korvaus on määrättävä työsopimuslain 12:2 §:n 2 momentin perusteiden mukaan. Korvausta lisää- vänä tekijänä on otettava huomioon se, että tämän sopimuksen oikeuksia on loukattu. Milloin tuotan- toyksikössä tai vastaavassa toimintayksikössä säännöllisesti työskentelevien työntekijöiden ja toimi- henkilöiden määrä on 20 tai vähemmän, edellä mainittu korvaus on työsuojeluvaltuutetun osalta vä- hintään 4 kuukauden palkka ja enintään 12:2 §:n 1 momentin mukaan määräytyvä korvaus.
Xxxxxxx tämän sopimuksen mukaan perusteettomasta lomautuksesta määräytyy työsopimuslain 12:1.1 §:n mukaisesti.
4.4
Varamiehet
Tämän luvun määräyksiä sovelletaan varapääluottamusmieheen ja työsuojeluvaltuutetun varamie- heen sinä aikana, kun he tämän sopimuksen edellyttämän ilmoituksen mukaisesti toimivat sijaisina.
5 LUKU
TYÖNANTAJAN TIEDOTTAMISVELVOITTEET
Palkkatilasto- ja henkilöstötiedot
Ellei alakohtaisesti tai paikallisesti toisin sovita, on pääluottamusmiehellä oikeus tehtäviensä hoitoa varten saada TT:n neljännesvuositilastoa vastaavat tiedot toimialueensa työntekijöiden ansiotasosta ja rakenteesta välittömästi TT:n palkkatilaston valmistuttua edellyttäen, että yrityksestä kerättävistä palkkatiedoista on alan tilaston ryhmittelyt tehtävissä. Ansiotietoja, jotka koskevat kuutta henkilöä pienempiä työntekijäryhmiä, ei anneta.
Jos alalla tai työpaikalla ei ole edellä edellytetyn sisältöistä palkkatilastoa, on pääluottamusmiehelle annettavista palkkatiedoista sovittava erikseen.
Pääluottamusmiehellä on oikeus lisäksi saada kirjallisesti tieto toimialueensa työntekijöiden nimestä ja palkkaryhmästä tai vastaavasta sekä työsuhteen alkamisajasta, ellei alakohtaisesti tai paikallisesti toisin sovita. Tiedot annetaan kerran vuodessa silloin yritykseen työsuhteessa olevista työntekijöistä.
Pääluottamusmiehelle on oikeus perehtyä toimialueellaan yrityksessä kulloinkin voimassa oleviin työnhinnoittelujärjestelmiin ja eri palkkausmuodoissa käytettävien olosuhdelisien määräytymis- ja laskentasääntöihin. Pääluottamusmiehellä ja työsuojeluvaltuutetulla on oikeus saada tiedot toimialu- eellaan toimivista aliurakoitsijoista ja niiden palveluksessa työpaikalla olevasta työvoimasta.
Tiedot ulkopuolisesta työvoimasta
Työnantaja tiedottaa tuotanto- ja kunnossapitotöihin osallistuvasta ulkopuolisesta työvoimasta etukä- teen pääluottamusmiehelle. Jos tämä ei ole työn kiireellisyyden tai muun sen kaltaisen syyn takia mahdollista, voidaan tiedottaminen tehdä näissä poikkeustilanteissa myös jälkikäteen viivytyksettä. Edellä mainitut asiat tiedotetaan mikäli mahdollista myös työsuojeluvaltuutetulle.
Työaikakirjanpito
Pääluottamusmiehellä on oikeus perehtyä hätä- ja ylityöstä työaikalain (605/96) mukaisesti laadit- tuun luetteloon siten kuin siihen on työsuojeluvaltuutetulla lain mukaan oikeus.
Tietojen luottamuksellisuus
Pääluottamusmies saa edellä mainitut tiedot luottamuksellisina tehtäviensä hoitamista varten.
Säädökset
Työnantaja hankkii työsuojeluvaltuutetun, työsuojeluasiamiehen ja muiden työsuojelutoimintaelinten käyttöön näille kuuluvien tehtävien hoitamista varten tarpeelliset lait, asetukset ja muut työsuojelu- määräykset.
Yritystä koskevat tiedot
Työnantajan tulee esittää henkilöstölle tai sen edustajille:
Yrityksen tilinpäätöksen vahvistamisen jälkeen siihen perustuva selvitys yrityksen taloudellisesta tilasta.
Vähintään kaksi kertaa tilivuoden aikana sellainen yhtenäinen selvitys yrityksen taloudellisesta tilas- ta, josta käyvät ilmi yrityksen tuotannon, työllisyyden, kannattavuuden ja kustannusrakenteen kehi- tysnäkymät.
Vuosittain henkilöstösuunnitelma, joka sisältää arviot henkilöstön määrässä, laadussa ja asemassa odotettavissa olevista muutoksista.
Viipymättä olennaiset muutokset edellä mainituissa tiedoissa.
Niissä yrityksissä, joissa henkilöstömäärä on säännöllisesti vähintään 30, annetaan yhteistoimintalain 11 §:n 2 momentin tarkoittamat yrityksen tilinpäätöstiedot henkilöstön edustajille pyydettäessä kir- jallisena.
Tilinpäätöstietojen, yrityksen taloudellista tilaa koskevien selvitysten ja henkilöstösuunnitelmien esittämisen yhteydessä on tarkoituksenmukaista tiedottaa myös eri toimintayksikköjen toiminnalli- sesta tuloksesta, tuotannosta ja kehitysnäkymistä henkilöstölle tai sen edustajalle käyttäen apuna sitä selvittäviä tunnuslukuja.
Yrityksessä henkilöstöasioiden hoidossa noudatettavat yleiset periaatteet tai ohjeet sekä yrityksen toiminta- ja henkilöstöorganisaatio on saatettava työpaikalla henkilöstön tietoon.
Osapuolet suosittelevat, että edellä tarkoitettujen yrityksen taloutta koskevien tietojen yhteydessä selostetaan mahdollisuuksien mukaan myös toimialan yleisiä suhdanne- ja taloudellisia näkymiä.
Salassapitovelvollisuus
Milloin yrityksen työntekijät tai henkilöstön edustajat ovat tämän sopimuksen mukaisesti saaneet työnantajan liike- tai ammattisalaisuuksia koskevia tietoja, saadaan näitä tietoja käsitellä vain niiden työntekijöiden ja henkilöstön edustajien kesken, joita asia koskee, ellei työnantajan ja tiedonsaantiin oikeutettujen kesken muuta sovita. Ilmoittaessaan salassapitovelvollisuudesta työnantajan tulee yksi- löidä, mitkä tiedot salassapitovelvollisuus käsittää ja mikä on tietojen salassapitoaika. Ennen kuin työnantaja ilmoittaa kysymyksessä olevan liike- tai ammattisalaisuuden, salassapidon perusteet selvi- tetään asianomaiselle työntekijälle tai henkilöstön edustajalle.
6 LUKU
HENKILÖSTÖN KESKINÄINEN TIEDOTUSTOIMINTA JA KOKOUSTEN JÄRJESTÄMINEN
Työpaikalla sovellettavan työehtosopimuksen osapuolena olevan liiton rekisteröidyllä alayhdistyk- sellä ja sen työpaikalla olevalla osastolla tai työhuonekunnalla on oikeus järjestää työpaikalla tai muussa sovitussa tilassa kokouksia työmarkkina-asioissa tai työpaikan työsuhteita koskevista kysy- myksistä siten kuin keskusjärjestöjen kesken tai alakohtaisesti tai työpaikalla vakiintuneen käytännön mukaisesti on sovittu.
Edellisessä kappaleessa mainitulla henkilöstön yhteenliittymällä on oikeus työajan ulkopuolella, joko ennen työajan alkamista, ruokatauolla tai työajan päättymisen jälkeen jakaa jäsenilleen kokousilmoi- tuksiaan, työpaikan työsuhteisiin tai yleensä työmarkkinakysymyksiin liittyviä kirjallisia tiedonanto- ja, ruokalassa, pukusuojassa tai muussa työnantajan kanssa sovittavassa vastaavanlaisessa tilassa varsinaisen työpaikan, kuten tehdassalin tms. ulkopuolella. Tiedonannossa tulee olla merkittynä sen liikkeellepanija.
Mikäli työpaikalla ilmestyy henkilöstölle tarkoitettu tiedotuslehti, on edellä mainitulla henkilöstön yhteenliittymällä oikeus käyttää sitä edellä mainittujen kokousilmoitusten tai tiedonantojen julkaise- miseen tai julkaista ne työnantajan työntekijöiden käyttöön osoittamalla ilmoitustaululla. Ilmoitus- taulun sisällöstä ja hoidosta vastaa ilmoittaja.
7 LUKU KOULUTUS
7.1
Ammatillinen koulutus
Työnantajan antaessa työntekijälle ammatillista koulutusta tai lähettäessä työntekijän hänen ammat- tiinsa liittyviin koulutustilaisuuksiin, korvataan koulutuksen aiheuttamat suoranaiset kustannukset ja säännöllisen työajan ansionmenetys keskituntiansion mukaan laskettuna, ellei ao. työehtosopimuk- sessa ole toisin sovittu. Jos koulutus tapahtuu kokonaan työajan ulkopuolella, korvataan siitä johtuvat suoranaiset kustannukset. Se, että kysymyksessä on tämän pykälän mukainen koulutus, todetaan en- nen koulutustilaisuuteen ilmoittautumista.
Suoranaisilla kustannuksilla tarkoitetaan matkakustannuksia, kurssimaksuja, kustannuksia kurssioh- jelman mukaisesta opetusmateriaalista, internaattikurssien täysihoitomaksua ja muiden kuin inter- naattikurssien osalta ao. työehtosopimuksen mukaan määräytyviä matkakustannusten korvauksia.
Säännöllisen työajan ansionmenetys korvataan sekä kurssi- että matka-ajan osalta. Työajan ulkopuo- lella koulutukseen tai sen edellyttämiin matkoihin käytetystä ajasta ei korvausta suoriteta. Viikko- ja kuukausipalkkaisen henkilön palkkaa ei kurssin eikä sen vaatimien matkojen ajalta vähennetä.
7.2
Yhteinen koulutus
Työpaikan yhteistoimintaa edistävän koulutuksen järjestävät keskusjärjestöt tai niiden jäsenliitot yh- teisesti, keskusjärjestöjen tai niiden jäsenliittojen yhteistoimintaelimet tai työnantaja- ja työntekijä- puoli yhteisesti työpaikalla tai muussa paikassa.
Osapuolet toteavat, että yhteinen koulutus yleensä tapahtuu tarkoituksenmukaisimmalla tavalla työ- paikkakohtaisesti, jolloin paikalliset olosuhteet tulevat parhaiten huomioonotetuiksi.
Työsuojelun yhteistoiminnan peruskurssit ja työsuojeluyhteistyön kannalta tarpeelliset erikoiskurssit ovat tässä tarkoitettua yhteistä koulutusta. Peruskurssille voivat tämän sopimuksen edellytyksin osal- listua työsuojelutoimikunnan jäsen, työsuojeluvaltuutettu, varavaltuutettu ja työsuojeluasiamies sekä erikoiskurssille työsuojeluvaltuutettu.
Koulutukseen osallistuvalle suoritetaan korvaus kuten 7.1 kohdassa on määrätty. Koulutukseen osal- listumisesta sovitaan paikallisesti koulutuksen luonteesta riippuen kysymykseen tulevassa yhteis- työelimessä tai työnantajan ja luottamusmiehen kesken.
Yhteistä koulutusta koskevia määräyksiä sovelletaan myös osallistumisjärjestelmiä ja paikallista so- pimista koskevaan koulutukseen. Koulutukseen osallistumisesta voidaan sopia myös työnantajan ja asianomaisen henkilön kesken. Osapuolet suosittelevat, että niiden ja jäsenliittojen koulutuslaitokset sekä jäsenliitot ryhtyvät yhteistyössä toimenpiteisiin osallistumisjärjestelmiä ja paikallista sopimista koskevan koulutustarjonnan järjestämiseksi. Osapuolten koulutustyöryhmä seuraa em. koulutustar- jonnan toteutumista.
7.3
Ay-koulutus, työsuhteen säilyminen ja ilmoitusajat
SAK:n ja sen jäsenliittojen järjestämille kuukauden tai sitä lyhyemmän ajan kestäville kursseille an- netaan työntekijöille tilaisuus osallistua työsuhteen katkeamatta, milloin se aiheuttamatta tuntuvaa
haittaa tuotannolle tai yrityksen toiminnalle käy päinsä. Edellä mainittua haittaa arvioitaessa kiinnite- tään huomiota työpaikan kokoon. Kielteisessä tapauksessa ilmoitetaan pääluottamusmiehelle vii- meistään 10 päivää ennen kurssin alkua syy, jonka takia vapaan myöntäminen tuottaisi tuntuvaa hait- taa. Tällöin olisi suotavaa yhteisesti pyrkiä selvittämään muu mahdollinen ajankohta, jolloin kurssille osallistumiselle ei olisi estettä.
Ilmoitus aikomuksesta lähteä kurssille on tehtävä mahdollisimman varhain. Milloin kurssi kestää enintään yhden viikon, on ilmoitus annettava vähintään kolme viikkoa ennen kurssin alkua sekä mil- loin on kysymys pitemmästä kurssista, vähintään kuusi viikkoa ennen.
Ennen kuin henkilö osallistuu edellä tarkoitettuun koulutustilaisuuteen, on osallistumisen aiheutta- mista toimenpiteistä sovittava työnantajan kanssa sekä nimenomaisesti etukäteen todettava, onko kyseessä sellainen koulutustilaisuus, josta työnantaja suorittaa työntekijälle korvauksia tämän sopi- muksen mukaisesti. Samalla on todettava, mikä on näiden korvausten laajuus.
7.4
Korvaukset
Kurssilta, joka järjestetään SAK:n tai sen jäsenliiton koulutuslaitoksissa tai erityisestä syystä muualla ja jonka koulutustyöryhmä on hyväksynyt, työnantaja on velvollinen maksamaan luottamusmiehelle, varapääluottamusmiehelle, työsuojeluvaltuutetulle -varavaltuutetulle, työsuojelutoimikunnan jäsenel- le ja työsuojeluasiamiehelle heidän tehtäviensä edellyttämän koulutuksen osalta korvauksen ansion- menetyksestä, edellä mainituille luottamusmiehille enintään kuukauden ajalta ja työsuojeluluotta- mustehtävissä oleville enintään kahden viikon ajalta. Samoin maksetaan korvaus edellä mainituissa koulutuslaitoksissa järjestettyjen luottamusmiestoimintaan liittyvien koulutustilaisuuksien osalta ammattiosaston puheenjohtajalle enintään kuukauden ajalta, mikäli hän työskentelee yrityksessä, jossa on vähintään 100 asianomaisen alan työntekijää ja hänen johtamassaan ammattiosastossa on vähintään 50 jäsentä.
Lisäksi maksetaan edellisessä kappaleessa tarkoitetuista työntekijöistä kultakin sellaiselta kurssipäi- vältä, jolta ansionmenetyksen korvausta suoritetaan, kurssista sen järjestäjälle aiheutuvien ruokailu- kustannusten korvaukseksi keskusjärjestöjen välillä sovittu ateriakorvaus.
Edellä tässä kohdassa tarkoitettuja korvauksia työnantaja on velvollinen maksamaan samalle henki- lölle vain kerran samasta tai sisällöltään vastaavasta koulutustilaisuudesta.
7.5
Sosiaaliset edut
Osallistuminen sopimuksessa tarkoitettuun ay-koulutustilaisuuteen ei yhden kuukauden rajaan asti aiheuta vuosiloma-, eläke- tai muiden niihin verrattavien etuuksien vähenemistä.
8 LUKU
ULKOPUOLISEN TYÖVOIMAN KÄYTTÖ
8.1
Yleistä
Ulkopuolisen työvoiman käyttöä tapahtuu yritysten piirissä kahdessa muodossa. Se perustuu toisaalta kahden itsenäisen yrittäjän väliseen kauppa-, hankinta-, urakka-, vuokraus-, toimeksianto-,työnteko- jne. sopimukseen, jolloin tarvittavan työn tekee ulkopuolinen yrittäjä ilman, että toisella sopijapuo-
lella on mitään tekemistä työsuoritukseen nähden. Käytännössä tällaiseen sopimukseen perustuvaa toimintaa nimitetään yleensä alihankinnaksi tai aliurakoinniksi.
Toisaalta vieraan työvoiman käyttö perustuu ns. työvoiman vuokraukseen, jolloin työvoimaa hankki- vien liikkeiden toimittamat lainamiehet (vuokramies), tekevät työtä toiselle työnantajalle tämän joh- don ja valvonnan alaisena.
Edellä ensimmäisessä kappaleessa mainittuja tilanteita kutsutaan jäljempänä alihankinnaksi ja edellä toisessa kappaleessa mainittuja tilanteita kutsutaan jäljempänä vuokratyövoimaksi.
Alihankintaa tai työvoiman vuokrausta koskeviin sopimuksiin otetaan ehto, jossa alihankkija tai työ- voimaa vuokraava yritys sitoutuu noudattamaan alansa yleistä työehtosopimusta sekä työ- ja sosiaali- lainsäädäntöä.
8.2
Alihankinta
Xxx xxxxxxxxxxxx vuoksi yrityksen työvoimaa poikkeuksellisesti joudutaan vähentämään, on yrityk- sen pyrittävä sijoittamaan ko. työntekijät yrityksen muihin tehtäviin ja ellei se ole mahdollista, keho- tettava alihankkijaa, jos tämä tarvitsee työvoimaa, ottamaan vapautuneet alihankintatyöhön sopivat työntekijät työhönsä entisin palkkaeduin.
Työsopimukselle ei saa antaa sellaista muotoa, jonka mukaan kysymyksessä olisi itsenäisten yrittäji- en välinen urakkasopimus silloin kun kyseessä itse asiassa on työsopimus.
8.3
Vuokratyövoima
Yritysten on rajoitettava vuokratyövoiman käyttö vain työhuippujen tasaamiseen tai muutoin sellai- siin ajallisesti taikka laadullisesti rajoitettuihin tehtäviin, joita työn kiireellisyyden, rajoitetun kesto- ajan, ammattitaitovaatimusten, erikoisvälineiden tai muiden vastaavien syiden vuoksi ei voida teettää omilla työntekijöillä.
Työvoiman vuokraus on epätervettä, jos eri työvoimaa hankkivien yritysten toimittamat vuokratyön- tekijät työskentelevät yrityksen normaalissa työssä sen vakinaisten työntekijöiden rinnalla ja saman työnjohdon alaisen pidemmän ajan.
Vuokratyövoimaa käyttävien yritysten tulee pyydettäessä selvittää pääluottamusmiehelle tällaisten työntekijöiden työskentelyyn liittyvät kysymykset.
9 LUKU
SOPIMUKSEN SITOVUUS
Tämä sopimus tulee voimaan 1.10.1997 ja on voimassa toistaiseksi kuuden kuukauden irtisanomis- ajalla.
Keskusliittojen jäsenliitot voivat työehtosopimuksin sopia toisin tämän sopimuksen määräyksistä lukuun ottamatta luottamusmiehen ja työsuojeluvaltuutetun työsuhdeturvaa koskevia sopimusmäärä- yksiä. Toisin sovittaessa on siitä ilmoitettava keskusliitoille.
Helsingissä 4. kesäkuuta 1997
TEOLLISUUDEN JA TYÖNANTAJAIN KESKUSLIITTO
Xxxxxx Xxxxx Seppo Riski
SUOMEN AMMATTILIITTOJEN KESKUSJÄRJESTÖ SAK
Xxxxx Xxxxxxxxx Xxxxxx Xxxxxxx-Xxxxx
ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA
Aika | 4.6.1997 | ||
Paikka | TT | ||
Xxxxx | Xxxxx, Tapani | TT | puheenjohtaja |
Xxxxx, Xxxxx | XX | ||
Ihalainen, Xxxxx | XXX | ||
Xxxxxxx-Xxxxx, Xxxxxx | XXX | ||
Xxxxxxx, Xxxxx | XXX | ||
Xxxxxxx, Xxxxx | XX | sihteeri |
1 Sovittiin, että pöytäkirja tarkistetaan tässä kokouksessa ja että kaikki osanottajat allekirjoittavat sen.
2 Hyväksyttiin ja allekirjoitettiin TT-SAK yleissopimus.
Sopimuksella kumotaan allekirjoituspöytäkirjoineen, muine pöytäkirjoi- neen ja liitteineen seuraavat sopimukset:
• TT-SAK yleissopimus 15.5.1946.
• TT-SAK luottamusmiessopimus 15.1.1990.
• Sopimus yhteistoiminnan ja tiedotustoiminnan edistämisestä yrityksis- sä 8.5.1989
• TT-SAK ulkopuolisen työvoiman käyttöä koskevan sopimus 11.9.1969
• TT-SAK -STTK sopimus työsuojeluyhteistoiminnasta työpaikoilla 10.9.1990 liitteineen.
• TT-SAK koulutussopimus 15.11.1990.
• TT-SAK rationalisointisopimus 15.3.1986
3 Sopimus sitoo kaikkia niitä keskusliittoihin kuuluvia jäsenliittoja, jotka eivät viimeistään 15.9.1997 ole ilmoittaneet jäävänsä sopimuksen ulko- puolelle.
4 Merkittiin, että sopimus on neuvoteltu työryhmässä, jonka työskentelyyn ovat TT:stä osallistuneet Xxxxx Xxxxx ja Xxxxx Xxxxxxx sekä SAK:sta Xxxxx Xxxxxxx, Xxxxx Xxxxxxxxxx ja Xxxxxx Xxxxxxx-Xxxxx.
5 Merkittiin, että sopimus on lukemisen helpottamiseksi varustettu nume- roimattomilla sivuotsikoilla, jotka eivät ole sopimuksen osia.
6 Tämän sopimuksen koulutusasioiden toimeenpanoa varten on koulutus- työryhmä, johon kumpikin keskusjärjestö nimeää kolme edustajaa. Kou- lutustyöryhmä on lisäksi yleinen yhteistyöelin keskusjärjestöjen välisissä koulutusasioissa. Koulutustyöryhmälle tulee ennen tiettyä kurssia koske- vaa päätöstä antaa selvitys kurssin opetusohjelmasta ja ilmoittaa kurssin ajankohta, järjestämispaikka ja mahdolliset muut koulutustyöryhmän pyy- tämät tiedot. Hyväksymällään kurssilla koulutustyöryhmällä on myös mahdollisuus seurata opetusta. Päätöksiä tehdessään koulutustyöryhmän
tulee kiinnittää huomiota siihen, että myös viikkoa lyhyempiä kursseja hyväksytään korvausten piiriin. Keskusjärjestöt tiedottavat koulutustyö- ryhmän seuraavalle vuodelle hyväksymät kurssit ja ateriakorvauksen suu- ruuden viimeistään kaksi kuukautta ennen ensimmäisen kurssin alkua.
Koulutustyöryhmä voi hyväksyä 7.4 kohdassa tarkoitettuja kursseja kor- vausten piiriin enintään 38.000 kurssipäivää kalenterivuotta kohti.
7 TT ja SAK jatkavat perustamansa pysyvän rationalisointineuvottelukun- nan toimintaa. Neuvottelukunnan tehtävänä on muun muassa edistää tuot- tavuuden ja tuottavuuden seurantajärjestelmien kehittämistä sekä laatia tarvittavat tiedotus- ja koulutusohjelmat sekä kerätä ja jakaa alalta saatuja kokemuksia ja tietoutta. Neuvottelukunta on velvollinen ottamaan jom- man kumman keskusliiton pyynnöstä käsiteltäväkseen rationalisointia koskevia teknisiä kysymyksiä sekä antamaan niistä lausuntonsa. Kumpi- kin keskusliitto valitsee neuvottelukuntaan kuusi edustajaa ja asettaa neu- vottelukunnan käyttöön yhden sihteerin. Edustajat valitaan kolmeksi vuo- deksi kerrallaan. Neuvottelukunta valitsee keskuudestaan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan. Keskusliitot osallistuvat puoliksi neuvottelukun- nan toiminnan rahoittamiseen.
Liitot, jotka ovat yhtyneet tähän sopimukseen, asettavat, jolleivat toisin sovi, yhteisen toimikunnan, jonka tehtävänä on muun muassa edistää työnantajan ja työntekijöiden välistä paikallista yhteistyötä rationalisoin- tia koskevissa asioissa. Asianomaisen liiton pyynnöstä toimikunta ottaa käsiteltäväkseen rationalisointia koskevan kysymyksen sekä antaa siitä lausuntonsa. Toimikuntaan kuuluu kahdeksan jäsentä, elleivät liitot sovi muusta parillisesta jäsenluvusta. Kumpikin liitto valitsee puolet toimi- kunnan jäsenistä. Jäsenet valitaan kolmeksi vuodeksi kerrallaan. Toimi- kunta valitsee keskuudestaan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan sekä keskuudestaan tai ulkopuolelta sihteerin.
8 Osapuolet toteavat, että työpaikkaruokailun järjestäminen riippuu paikal- lisista järjestämisedellytyksistä. Näistä ja erilaisista laatu- ja tasovaati- muksista riippuen työpaikkaruokaloissa tarjottavien aterioiden hinta saat- taa vaihdella. Osapuolet suosittelevat kuitenkin, että työpaikkaruokailun tapahtuessa työnantajan omistamissa tai hallitsemissa tiloissa ruoan hin- taan sisällytetään enintään raaka-aine- ja työvoimakustannukset.
9 Liitteenä on Tilastokeskuksen toimialaluokitukseen (TOL, syyskuu 1972) perustuva laskentakaava työsuojeluvaltuutetun vapautuksen määrittelemi- seksi.
Vakuudeksi:
Tarkistettu:
Xxxxx Xxxxxxx Xxxxx Xxxxxxx
Kahri, Xxxxxx Xxxxx, Xxxxx
Xxxxxxxxx, Xxxxx Xxxxxxx-Xxxxx, Kirsti
TYÖSUOJELUVALTUUTETUN AJANKÄYTÖN LASKEMINEN
Kaava työsuojeluvaltuutetun edustamien työntekijöiden lukumäärä x toimialakohtainen kerroin = aika tunteinta/4 viikkoa
Toimialakohtai- nen kerroin 1.4.1986 lähtien | Toimialat | |
0.305 | 1 | Malmikaivos- ja kaivannaistoiminta; räjähteiden valmistus |
0.291 | 2 | Talonrakennustoiminta; kivenhakkuu ja hionta; xxxxxxx xxxxxxxx |
0.276 | 3 | Puutavaran ja rakennusmateriaalin valmistus |
0.261 | 4 | Muualla mainitsematon kivennäisteosten valmistus (esim. vuorivilla); me- |
0.246 | 5 | tallien valmistus; teurastamot Metallituotteiden valmistus; laivojen ja veneiden valmistus; kiskoilla kul- |
0.216 | 6 | kevien ajoneuvojen valmistus Puupakkausten ja puuteosten valmistus; lasin ja lasituotteiden valmistus; |
0.208 | 7 | massan ja paperin valmistus; maa- ja vesirakennustoiminta Virvoitusjuomien valmistus; koneiden valmistus; autojen ja lentokoneiden |
0.201 | 8 | sekä muu kulkuneuvojen valmistus; ei-metallisten kalusteiden valmistus; rakennuskeramiikan, sementin ja laastin valmistus Muovituotteiden valmistus; teollisuuskemikaalien valmistus; lannoitteiden |
0.193 | 9 | ja torjunta-aineiden valmistus; renkaiden valmistus; muu kemiallisten ja kumituotteiden valmistus; maalin, lakan, pesuvalmisteiden sekä kosmeettis- ten aineiden valmistus Posliinituotteiden ja saviastiain valmistus; lihanjalostus; öljyjen ja rasvojen |
0.186 | 10 | valmistus; myllytuotteiden valmistus; juomien (paitsi virvoitusjuomien) valmistus; polku- ja moottoripyörien valmistus; kalatuotteiden valmistus; sokerin valmistus; muun (kuin 1 kohdan) kaivannaisten talteenotto Maaöljyn jalostus; sähköteknisten teoll. ja kotitalouskoneiden valmistus; |
0.179 | 11 | nahan valmistus; tekoaineiden valmistus Kasvisten, hedelmien, leipomotuotteiden, suklaan ja makeisten sekä muu |
0.171 | 12 | elintarvikkeiden valmistus; rehujen valmistus; tieto- ja konttorikoneiden valmistus Köysien, sidenarujen ja verkkojen sekä muu tekstiilitavaran valmistus; |
0.164 | 13 | paperi- ja kartonkipakkausten ja muiden paperituotteiden valmistus; turkis- ten muokkaus; laukkujen ja nahkateosten valmistus Instrumenttien ym. hienomekaanisten tuotteiden valmistus; kultasepänteos- |
0.156 | 14 | ten, soitinten, urheiluvälineiden ym. valmistus; lääkevalmisteiden tuotanto; radioiden, televisioiden ja muiden tietoliikennevälineiden valmistus Veden puhdistus ja jakelu; mattojen valmistus; tekstiilien kehruu, kudonta |
0.150 | 15 | ja viimeistely, trikootuotteiden valmistus; tekstiiliompelu; kenkien valmis- tus; sähkön, kaasun, kaukolämmön tuotanto ja jakelu, tupakkatuotteiden valmistus Graafinen tuotanto; vaatteiden valmistus |
0.112 | 16 | Konttori- ja toimistotyöt |
160 tuntia tai yli oikeuttaa yhteen täysin vapaaseen työsuojeluvaltuutettuun
I YLEISET MÄÄRÄYKSET
1 §
Yleinen soveltamisala
Tämä sopimus koskee toistaiseksi voimassa olevan työsopimuksen irtisanomista työntekijästä johtu- vasta tai hänen henkilöönsä liittyvästä syystä, työntekijän irtisanoutumista sekä niitä menettelytapoja, joita noudatetaan irtisanottaessa tai lomautettaessa työntekijöitä taloudellisista tai tuotannollisista syistä. Sopimus ei koske
1. merimieslaissa (423/78),
2. ammatillisesta koulutuksesta annetussa laissa (630/98) tarkoitettuja työsuhteita.
Soveltamisohje Yleinen soveltamisala
Sopimus koskee pääsääntöisesti toistaiseksi voimassa olevan työsopimuksen irtisanomista työnteki- jästä johtuvasta syystä.
Sopimus ei 1 §:ssä nimenomaisesti mainittujen tapausten lisäksi koske myöskään:
1. Työsopimuksen purkamista työsopimuslain 8:1 §:n ja 8:3 §:n perusteella.
2. Työsopimuslain 1:3.2 §:n perusteella tehtyjä määräaikaisia työsopimuksia.
3. Työsopimuksen purkamista koeaikana työsopimuslain 1:4.4 §:n perusteella.
4. Työsopimuksen irtisanomista taloudellisista ja tuotannollisista syistä työsopimuslain 7:3 – 4 §:n perusteella.
5. Työsopimuslain 7:5 ja 7:7 - 8 §:ssä mainittuja tapauksia (liikkeen luovutus, saneeraus- menettely, työnantajan konkurssi ja kuolema).
Edellä tarkoitettuja sopimuksen ulkopuolelle jääviä tapauksia koskevat riidat käsitellään työsopimus- lain mukaisesti yleisissä tuomioistuimissa.
Tämän sopimuksen perusteella voidaan tutkia, onko työsopimuslain 7:3 - 4 §:n perusteella suoritettu irtisanominen johtunut tosiasiallisesti työntekijästä johtuvasta tai hänen henkilöönsä liittyvästä syystä ja olisiko työnantajalla ollut riittävät perusteet irtisanoa työntekijä sopimuksen 2 §:ssä mainituilla perusteilla sellaisessa tilanteessa, jossa työsopimus on purettu työsopimuslain 8:1.1 §:n perusteella.
Työsopimuksen purkamiseen koeaikana sovelletaan työsopimuslain 9:1 – 2 §:n ja 9:4 – 5 §:n menet- telytapasäännöksiä.
Sopimuksen I, III ja IV luvun menettelytapamääräyksiä noudatetaan kuitenkin myös irtisanottaessa tai lomautettaessa työntekijöitä taloudellisesta ja tuotannollisesta syystä.
2 §
Irtisanomisen perusteet
Työnantaja ei saa irtisanoa työntekijän työsopimusta ilman työsopimuslain 7:1 - 2 §:n mukaista asial- lista ja painavaa syytä.
Soveltamisohje
Määräys vastaa työsopimuslain 7:1 – 2 §:ää, joissa on määritelty työntekijän henkilöön liittyvät irti- sanomisperusteet.
Työsopimuslain 7:2.2 §:ssä on lueteltu erikseen syitä, joita ei ainakaan voida pitää asiallisena ja pai- navana irtisanomisperusteena.
Asiallisena ja painavana syynä pidetään sellaisia työntekijästä itsestään riippuvia syitä, kuten töiden laiminlyömistä, työnantajan työnjohto-oikeutensa rajoissa antamien määräysten rikkomista, perustee- tonta poissaoloa ja ilmeistä huolimattomuutta työssä.
Asiallinen ja painava syy –käsitteen sisältöä on edellä pyritty täsmentämään luettelemalla eräitä esi- merkkejä sellaisista tapauksista, joissa työsuhteen päättäminen irtisanomalla voi sopimuksen mukaan olla sallittua.
Irtisanomisperusteen asiallisuuden ja painavuuden arvioinnissa on työsopimuslain mukaan muun ohella merkitystä työsopimuksesta tai laista johtuvien velvollisuuksien laiminlyömisen tai rikkomi- sen vakavuudella.
Työntekijän henkilöön liittyvän irtisanomisperusteen asiallisuutta ja painavuutta arvioitaessa on otet- tava huomioon työnantajan ja työntekijän olosuhteet kokonaisuudessaan. Tämä tarkoittaa sitä, että irtisanomisperusteen riittävyyttä on arvioitava kaikkien tapauksessa ilmenevien seikkojen kokonais- harkinnalla.
Irtisanomisperusteena pidetään myös syitä, joiden johdosta työsopimuksen purkaminen työsopimus- lain mukaan on mahdollista.
Työsopimuksen irtisanomisperusteiden sisältöä on tarkemmin kuvattu hallituksen esityksen (HE 157/2000) perusteluissa.
3 § Irtisanomisajat
Työnantajan noudatettavat irtisanomisajat ovat seuraavat: Työsuhde jatkunut keskeytyksettä Irtisanomisaika
1. enintään vuoden 14 päivää
2. yli vuoden mutta enintään 4 vuotta 1 kuukausi
3. yli 4 vuotta mutta enintään 8 vuotta 2 kuukautta
4. yli 8 vuotta mutta enintään 12 vuotta 4 kuukautta
5. yli 12 vuotta 6 kuukautta
Työntekijän noudatettavat irtisanomisajat ovat seuraavat:
Työsuhde jatkunut keskeytyksettä Irtisanomisaika
1. enintään 5 vuotta 14 päivää
2. yli 5 vuotta 1 kuukausi
Soveltamisohje
Työsuhteen kestoajan määräytyminen
Laskettaessa työsuhteen kestoaikaa, jonka perusteella irtisanomisaika määräytyy, otetaan huomioon vain se aika, jonka työntekijä on ollut keskeytyksettä työnantajan palveluksessa samassa työsuhtees- sa. Esimerkiksi liikkeen luovutus, äitiys- ja vanhempainloma sekä hoitovapaa, asevelvollisuus tai opintovapaa eivät katkaise työsuhdetta.
Työsuhteen keskeytymättömyyden ohella on selvitettävä, mikä aika kerryttää irtisanomisaikoja pi- dentävää työsuhteen kestoaikaa. Asevelvollisten osalta tällaista aikaa on vain se aika, jonka työnteki- jä on yhtäjaksoisesti ollut työnantajan palveluksessa ennen asevelvollisuuslain (452/1950) mukaista asevelvollisuuden suorittamista ja sen jälkeinen aika edellyttäen, että työntekijä on em. lain nojalla palannut työhön. Työsuhteen kestoaikaan ei siis lueta varsinaista asevelvollisuusaikaa.
Määräajan laskeminen
Määräaikojen laskemisesta ei ole erityissäännöksiä työoikeudellisessa lainsäädännössä eikä määrä- yksiä työehtosopimuksissa. Säädettyjen määräaikain laskemisesta annetussa laissa (150/30) olevia määräaikojen laskemissääntöjä noudatetaan vakiintuneesti työsuhteeseen liittyviä määräaikoja, kuten irtisanomisaikaa ym. laskettaessa. Irtisanomissuojasopimukseen sisältyviä määräaikoja laskettaessa noudatetaan siten, ellei toisin ole sovittu, seuraavia sääntöjä.
1. Jos ajanmääräyksenä on jokin määrä päiviä nimetyn päivän jälkeen, ei määräaikaan lueta sitä päivää, jona toimenpide on suoritettu.
Esimerkki 1
Jos työnantaja lomauttaa työntekijän 14 päivän lomautusilmoitusaikaa noudattaen 1.3., on ensimmäi- nen lomautuspäivä 16.3.
2. Aika, joka on määrätty viikkoina, kuukausina tai vuosina nimetyn päivän jälkeen, päät- tyy sinä määräviikon tai -kuukauden päivänä, joka nimeltään tai järjestysnumeroltaan vastaa sanottua päivää. Jos vastaavaa päivää ei ole siinä kuussa, jona määräaika päät- tyisi, pidetään sen kuukauden viimeistä päivää määräajan loppupäivänä.
Esimerkki 2
Mikäli työnantaja irtisanoo työntekijän, jonka työsuhde on jatkunut keskeytyksettä yli 4 mutta enin- tään 8 vuotta ja jonka irtisanomisaika on siis 2 kuukautta 30.7., on työsuhteen viimeinen päivä 30.9.
Mikäli mainitun työntekijän irtisanominen tapahtuu 31.7., on työsuhteen viimeinen päivä 30.9., kos- ka syyskuussa ei ole järjestysnumeroltaan vastaavaa päivää, jona määräaika päättyisi.
Vaikka määräpäivä tai määräajan viimeinen päivä sattuu irtisanomisessa pyhäpäiväksi, itsenäisyys- päiväksi, vapunpäiväksi, joulu- tai juhannusaatoksi tahi arkilauantaiksi, on mainittu päivä tästä huo- limatta työsuhteen päättymispäivä.
Irtisanomisajan kuluminen ja määräaikainen työsopimus
Tapauksissa, joissa työntekijän työsopimus on irtisanottu taloudellisista ja tuotannollisista syistä ja joissa työtä on tarjolla vielä irtisanomisajan kulumisen jälkeen, voidaan työntekijän kanssa solmia jäljellä olevan työn teettämistä koskeva määräaikainen työsopimus.
4 §
Irtisanomisajan noudattamatta jättäminen
Työnantajan, joka on irtisanonut työsopimuksen noudattamatta irtisanomisaikaa, on maksettava työn- tekijälle korvauksena täysi palkka irtisanomisaikaa vastaavalta ajalta.
Työntekijä, joka ei ole noudattanut irtisanomisaikaa on velvollinen suorittamaan työnantajalle kerta- kaikkisena korvauksena irtisanomisajan palkkaa vastaavan määrän. Työnantaja saa pidättää tämän määrän työntekijälle maksettavasta lopputilistä, noudattaen mitä työsopimuslain 2:17 §:ssä on sää- detty työnantajan kuittausoikeuden rajoituksista.
Jos irtisanomisajan noudattaminen on laiminlyöty vain osittain, korvausvelvollisuus rajoittuu noudat- tamatta jääneen irtisanomisajan osan palkkaa vastaavaksi.
Soveltamisohje
Sopimuskohdan tarkoittamissa rikkomustapauksissa on kysymys toisen sopimuspuolen laiminlyön- nistä. Palkka lasketaan tällaisessa tapauksessa alakohtaisen työehtosopimuksen sairausajan palkka- määräysten mukaisesti.
Tässä yhteydessä ei ole puututtu sellaisiin tapauksiin, joissa työntekijä työsuhteen kestäessä joutuu olemaan vailla työtä. Tällöin noudatetaan alakohtaisia työehtosopimusmääräyksiä tai -käytäntöä.
5 §
Irtisanomisesta ilmoittaminen
Ilmoitus työsopimuksen irtisanomisesta on toimitettava työnantajalle tai tämän edustajalle taikka työntekijälle henkilökohtaisesti. Jollei tämä ole mahdollista, ilmoitus voidaan toimittaa kirjeitse tai sähköisesti. Tällaisen ilmoituksen katsotaan tulleen vastaanottajan tietoon viimeistään seitsemäntenä päivänä sen jälkeen, kun ilmoitus on lähetetty.
Työntekijän ollessa lain tai sopimuksen mukaisella vuosilomalla tai työajan tasaamiseksi annetulla vähintään kahden viikon pituisella vapaalla katsotaan kirjeitse ja sähköisesti lähetettyyn ilmoitukseen perustuva irtisanominen kuitenkin toimitetuksi aikaisintaan loman tai vapaa-ajan päättymistä seuraa- vana päivänä.
6 §
Irtisanomisen perusteen ilmoittaminen
Työnantajan on työntekijän pyynnöstä viivytyksettä ilmoitettava tälle kirjallisesti työsopimuksen päättymispäivämäärä sekä ne hänen tiedossaan olevat irtisanomisen syyt, joiden perusteella työsopi- mus on päätetty.
II IRTISANOMINEN TYÖNTEKIJÄSTÄ JOHTUVASTA SYYSTÄ
7 § Soveltamisala
Sen lisäksi mitä edellä on sanottu, noudatetaan työntekijästä johtuvasta syystä tapahtuvassa irtisano- misessa tämän luvun määräyksiä.
8 §
Irtisanomisen toimittaminen
Irtisanominen on toimitettava kohtuullisen ajan kuluessa siitä, kun irtisanomisen peruste on tullut työnantajan tietoon.
9 §
Työntekijän kuuleminen
Ennen irtisanomisen toimittamista työnantajan on varattava työntekijälle mahdollisuus tulla kuulluksi irtisanomisen syistä. Työntekijällä on oikeus häntä kuultaessa käyttää avustajaa.
Soveltamisohje
Sopimuksen 9 §:ssä tarkoitetaan avustajalla esimerkiksi työntekijän omaa luottamusmiestä tai työto- veria.
10 § Tuomioistuinkäsittely
Jollei työsopimuksen irtisanomista koskevassa riidassa ole päästy sovintoon, työnantaja- tai työnteki- jäliitto voi saattaa asian työtuomioistuimen käsiteltäväksi. Työtuomioistuimesta annetun lain (646/74) 15 §:n mukainen haastehakemus on toimitettava työtuomioistuimelle kahden vuoden kulu- essa siitä, kun työsuhde on päättynyt.
11 § Välimiesmenettely
Työsopimuksen irtisanomista koskeva erimielisyys voidaan työtuomioistuimesta annetun lain (646/74) 11 §:n mukaisessa järjestyksessä määrätä välimiesten ratkaistavaksi.
12 §
Xxxxxxx työsopimuksen perusteettomasta irtisanomisesta
Työnantaja, joka on tämän sopimuksen 2 §:ssä määriteltyjen irtisanomisperusteiden vastaisesti irtisa- nonut työntekijänsä, on velvollinen maksamaan työntekijälle korvausta työsopimuksen perusteetto- masta irtisanomisesta.
13 §
Korvauksen määrä
Korvauksena on suoritettava vähintään kolmen ja enintään 24 kuukauden palkka.
Korvauksen suuruutta määrättäessä otetaan huomioon työtä vaille jäämisen arvioitu kesto ja ansion menetys, työsuhteen kesto, työntekijän ikä ja hänen mahdollisuutensa saada ammattiaan tai koulutus- taan vastaavaa työtä, työnantajan menettely työsopimusta päätettäessä, työntekijän itsensä antama aihe työsopimuksen päättämiseen, työntekijän ja työnantajan olot yleensä sekä muut näihin rinnastet- tavat seikat.
Korvauksesta on vähennettävä työntekijälle maksettujen työttömyyspäivärahojen osuus työsopimus- lain 12:3 §:ssä säädetyllä tavalla.
Työnantajaa ei voida tuomita tässä pykälässä tarkoitettuun korvaukseen työsopimuslain 12:2 §:n mu- kaisen vahingonkorvauksen lisäksi eikä sen sijasta.
Soveltamisohje
Työttömyyspäivärahojen osuuden vähentäminen koskee korvausta siltä osin kuin se on korvausta työntekijälle ennen tuomion julistamista tai antamista menetetyistä työttömyydestä johtuvista palk- kaedusta. Vähennyksen määrä on pääsääntöisesti 75 prosenttia ansioon suhteutetusta työttömyyspäi- värahasta, 80 prosenttia peruspäivärahasta ja työmarkkinatuki kokonaisuudessaan. Korvauksesta voidaan tehdä edellä mainittua pienempi vähennys tai jättää vähennys kokonaan tekemättä, jos se on korvauksen määrä, työntekijän taloudelliset ja sosiaaliset olot sekä hänen kokemansa loukkaus huo- mioon ottaen kohtuullista.
Jos työnantajan korvausvelvollisuudesta työsopimuksen perusteetonta irtisanomista koskevassa asi- assa tehdään sopimus, myös sovitusta korvauksesta on tehtävä vähennys siten kuin edellisessä kappa- leessa on sovittu.
III LOMAUTUS
14 § Lomauttaminen
Työntekijän lomauttamisessa on noudatettava vähintään 14 päivän ilmoitusaikaa ja lomautus voi tapahtua määräajaksi tai toistaiseksi.
Työnantaja ja työntekijä saavat työsuhteen kestäessä sopia lomautusilmoitusajasta ja lomautuksen toteuttamistavasta silloin, kun on kysymys määräaikaisesta lomauttamisesta työsopimuslain 5:2.2 §:n mukaisissa tapauksissa.
Jos lomauttaminen on tapahtunut toistaiseksi, on työnantajan ilmoitettava työn alkamisesta vähintään viikkoa ennen, jollei toisin ole sovittu.
Lomauttaminen ei estä työntekijää ottamasta lomautusajaksi muuta työtä. Asuntoedun säilymisestä lomautusaikana säädetään työsopimuslain 13:5 §:ssä.
Soveltamisohje
Sopimus ei koske lomautusperusteita, vaan ne määräytyvät lain mukaisesti. Sopimuksella ei ole ra- jattu lomautuksen kestoaikaa.
15 § Ennakkoselvitys
Työnantajan on käytettävissään olevien tietojen perusteella esitettävä työntekijälle ennakkoselvitys lomautuksen perusteista sekä sen arvioidusta laajuudesta, toteuttamistavasta, alkamisajankohdasta ja kestosta. Jos lomautus kohdistuu useaan työntekijään, selvitys voidaan antaa luottamusmiehelle tai työntekijöille yhteisesti. Selvitys on esitettävä viipymättä lomautuksen tarpeen tultua työnantajan tietoon. Selvityksen antamisen jälkeen, ennen lomautusilmoitusta työnantajan on varattava työnteki- jöille tai luottamusmiehelle tilaisuus tulla kuulluksi annetusta selvityksestä.
Ennakkoselvitystä ei tarvitse esittää, jos työnantajan on muun kuin työsopimuslain, muun sopimuk- sen tai muun häntä sitovan määräyksen perusteella esitettävä vastaava selvitys tai neuvoteltava lo- mauttamisesta työntekijöiden tai luottamusmiehen kanssa.
16 § Lomautusilmoitus
Työnantajan on ilmoitettava lomautuksesta työntekijälle henkilökohtaisesti. Jos ilmoitusta ei voida toimittaa henkilökohtaisesti, sen saa toimittaa kirjeitse tai sähköisesti edellä 16 §:n 1 – 2 kappaleen mukaan määräytyvää ilmoitusaikaa noudattaen.
Ilmoituksessa on mainittava lomautuksen peruste, sen alkamisaika ja kesto tai arvioitu kesto.
Työnantajan on työntekijän pyynnöstä annettava lomautuksesta kirjallinen todistus, josta käyvät ilmi ainakin lomautuksen syy, alkamisaika sekä sen kesto tai arvioitu kesto.
Edellä 14 §:n 1 - 2 kappaleessa tarkoitettua ilmoitusvelvollisuutta ei kuitenkaan ole, jos työnantajalla ei ole koko lomautusaikaan kohdistuvaa velvollisuutta maksaa työntekijälle palkkaa muun työstä poissaolon vuoksi tai joissa työnteon este johtuu työsopimuslain 2:12.2 §:ssä tarkoitetuista tapauksis- ta.
Poikkeukset lomautusilmoituksen määräajoista
Työsopimuslain 2:12 §:n 2 momentin tarkoittamissa tapauksissa työnantajan palkanmaksuvelvolli- suus määräytyy lain mukaisesti. Tällöin työnantaja ei ole velvollinen antamaan erillistä lomautusil- moitusta palkanmaksun lakatessa.
Sopimukseen sisältyy lisäksi maininta lomautusilmoituksen tarpeettomuudesta tapauksissa, joissa hänellä "ei ole koko lomautusaikaan kohdistuvaa velvollisuutta maksaa työntekijälle palkkaa muun työstä poissaolon vuoksi". Työsopimuslakia koskevassa hallituksen esityksessä mainitaan esimerk-
keinä tällaisista poissaoloista perhevapaa, opintovapaa ja asevelvollisuuden suorittaminen. Toisaalta lomautusilmoituksen antamiselle myös näissä tapauksissa ei ole estettä. Jos työntekijä ilmoittaa lo- mautuksen kuluessa palaavansa työhön ennakoitua aikaisemmin jo ennen lomautuksen päättymistä, työnantajan on kuitenkin annettava hänelle lomautusilmoitus.
Työnantajan korvausvelvollisuus eräissä poikkeuksellisissa tilanteissa
Sopimuksen mukaan lomautus voi tapahtua joko toistaiseksi tai määräajaksi työsuhteen säilyessä muutoin voimassa.
Lomautuksen tapahduttua toistaiseksi sen kestolle ei ole asetettu enimmäisaikaa. Työntekijällä on lomautusaikana oikeus irtisanoa työsopimus sen kestosta riippumatta ilman irtisanomisaikaa. Jos lomautuksen päättymisaika on työntekijän tiedossa, tätä oikeutta ei ole lomautuksen päättymistä edeltävän seitsemän päivän aikana.
Jos työnantaja irtisanoo lomautetun työntekijän työsopimuksen päättymään lomautuksen aikana, työntekijällä on oikeus saada irtisanomisajan palkkansa. Työnantaja saa vähentää irtisanomisajan palkasta 14 päivän palkan, jos työntekijä on lomautettu lain tai sopimuksen mukaista yli 14 päivän lomautusilmoitusaikaa käyttäen. Korvaus maksetaan palkanmaksukausittain, ellei toisin sovita.
Jos työntekijä irtisanoo työsopimuksensa lomautuksen kestettyä yhdenjaksoisesti vähintään 200 päi- vää, hänellä on oikeus saada korvauksena irtisanomisajan palkkansa, kuten edellisessä kappaleessa on sovittu. Korvaus maksetaan työsopimuksen päättymistä seuraavana ensimmäisenä työnantajan normaalina palkanmaksupäivänä, ellei toisin sovita.
Tapauksissa, joissa työn vähyyden vuoksi irtisanottu työntekijä tällaisen syyn johdosta lomautetaan irtisanomisaikana, määräytyy työnantajan palkanmaksuvelvollisuus samojen periaatteiden mukaises- ti.
Erorahan saamisen edellytysten katsotaan näissä tapauksissa alkavan sinä päivänä, jona työsuhde päättyy.
Poikkeukselliset lomautustilanteet
1. Lomautuksen peruuttaminen
Mikäli työnantajalle lomautusilmoitusaikana ilmaantuu uutta työtä, voidaan lomautuksen peruutta- minen ilmoittaa ennen lomautuksen alkamista. Tällöin lomautusilmoituksen merkitys poistuu ja myöhemmin toimeenpantavien lomautusten on perustuttava uusiin lomautusilmoituksiin.
2. Lomautuksen siirtäminen
Lomautusilmoitusaikana ilmaantuva työ voi kuitenkin olla luonteeltaan tilapäistä. Tällöin lomautta- misen peruuttaminen kokonaan ei ole mahdollista vaan lomautuksen alkamisajankohtaa voidaan siir- tää myöhempään ajankohtaan. Lomautusta voidaan tällä perusteella siirtää vain kerran uutta lomau- tusilmoitusta antamatta ja enintään sillä määrällä, jonka lomautusilmoitusaikana ilmaantunut työ kes- tää.
Esimerkki:
Työnantajan annettua 2.4.2001 lomautusilmoituksen 17.4. alkavasta lomautuksesta hänelle ilmaantuu 10.4.2001 uutta työtä 7 päivän ajaksi.
Työnantaja voi uutta lomautusilmoitusta antamatta siirtää lomautuksen alkamisajankohtaa siten 7 päivällä eli 24.4.2001.
3. Lomautuksen keskeyttäminen
Työnantaja voi saada tilapäisen työn lomautuksen jo alettua. Lomauttamisen keskeyttämisen, mikäli lomautuksen on uutta ilmoitusta antamatta tarkoitus jatkua välittömästi työn tekemisen jälkeen, tulee perustua työnantajan ja työntekijän väliselle sopimukselle. Tällainen sopimus on syytä tehdä ennen työn alkamista. Samassa yhteydessä on syytä selvittää tilapäisen työn arvioitu kestoaika.
Edellä esitetty koskee vain työnantajan ja työntekijän välistä suhdetta eikä sillä ole otettu kantaa työt- tömyysturvaa koskevien lakien säännöksiin.
Xxxxxxxx ja lyhennetty työaika
Lomauttamismenettelyyn liittyvät määräykset koskevat sekä varsinaista lomautusta (työnteon kes- keyttäminen kokonaan) että ns. kollektiivista siirtymistä lyhennettyyn työaikaan. Näin ollen sopi- muksen määräyksiä ennakkoselvityksestä ja lomautusilmoitusajasta noudatetaan myös siirryttäessä lyhennettyyn työviikkoon, ellei toisin ole sovittu.
Useissa työehtosopimuksissa on määräyksiä työtuntijärjestelmän muuttamisesta. Näissä tapauksissa on kysymyksessä yleensä työaikajärjestelyt alalla tai yrityksessä noudatetun työajan puitteissa, eivät- kä nämä tapaukset ole rinnastettavissa lyhennettyyn työaikaan siirtymiseen.
Mikäli työehtosopimuksessa on määrätty lyhennettyyn työaikaan siirtymisessä noudatettavasta ilmoi- tusmenettelystä, syrjäyttää tällainen sopimusmääräys keskusjärjestöjen välisen sopimuksen määräyk- set.
Työn alkamisesta ilmoittaminen
Jos lomauttaminen on tapahtunut toistaiseksi, on työnantajan ilmoitettava lomautetulle työntekijälle työn alkamisesta vähintään seitsemän päivää aikaisemmin, jollei toisin ole sovittu. Työntekijällä on tällöin oikeus irtisanoa lomautuksen ajaksi toisen työnantajan kanssa tekemänsä työsopimus sen kes- tosta riippumatta viiden päivän irtisanomisaikaa noudattaen. Määräyksen mukaista ilmoitusta ei tar- vitse tehdä silloin kun työntekijä on lomautettu määräajaksi.
Muu työ lomautusaikana
Lomauttaminen ei sopimuksen mukaan estä työntekijää ottamasta lomautusajaksi muuta työtä.
Mikäli työntekijä on ottanut lomautusajaksi muuta työtä lomautusilmoituksen antamisen jälkeen mutta ennen kuin hänelle on ilmoitettu lomautuksen peruuttamisesta tai siirtämisestä, työntekijä ei ole velvollinen korvaamaan tästä työnantajalle mahdollisesti aiheutuvaa vahinkoa. Tällaisessa tapa- uksessa työntekijä on velvollinen palaamaan työhön niin pian kuin se on mahdollista.
Asunto lomautusaikana
Sopimuksen mukaan asuntoedun säilymisestä lomautusaikana noudatetaan työsopimuslain 13:5 §:n säännöksiä. Tämän säännöksen mukaan työntekijällä on oikeus käyttää hänelle palkkaetuna annettua asuinhuoneistoa sen ajan, jolloin työnteko on keskeytynyt hyväksyttävän syyn, kuten lomauttamisen, vuoksi. Työnantajalla on kuitenkin oikeus periä työntekijältä vastike huoneiston käytöstä aikaisintaan palkanmaksuvelvollisuuden päättymistä seuraavan toisen kalenterikuukauden alusta. Vastike saa olla neliömetriltä enintään määrä, joka on asumistukilain (408/1975) nojalla vahvistettu paikkakunnalla kohtuullisiksi enimmäisasumismenoiksi neliömetriä kohden. Vastikkeen perimisestä on ilmoitettava työntekijälle viimeistään kuukautta ennen maksuvelvollisuuden alkamista.
IV ERINÄISIÄ MÄÄRÄYKSIÄ
17 §
Työvoiman vähentämisjärjestys
Muusta kuin työntekijästä johtuvasta syystä tapahtuneen irtisanomisen ja lomauttamisen yhteydessä on mahdollisuuksien mukaan noudatettava sääntöä, jonka mukaan viimeksi irtisanotaan tai lomaute- taan yrityksen toiminnalle tärkeitä ammattityöntekijöitä ja saman työnantajan työssä osan työkyvys- tään menettäneitä sekä että tämän säännön lisäksi kiinnitetään huomiota myös työsuhteen kestoai- kaan ja työntekijän huoltovelvollisuuden määrään.
Työvoiman vähentämisjärjestystä koskevissa riidoissa noudatetaan 10 §:ssä sovittuja kanneaikoja.
Soveltamisohje
Määräyksellä ei ole kumottu vuonna 1997 tehdyn TT-SAK yleissopimuksen määräyksiä. Näin ollen mainitussa sopimuksessa ja työsopimuslain 7:9 §:ssä tarkoitettujen erityisryhmien irtisanomissuojaa koskevat määräykset ovat ensisijaisia tämän sopimuksen 17 §:n määräykseen nähden.
18 §
Irtisanomista tai lomautusta koskeva ilmoitus luottamusmiehelle ja työvoimaviranomaiselle
Jos kysymyksessä on taloudellisista tai tuotannollisista syistä tapahtuva työvoiman vähentäminen taikka lomauttaminen, ilmoitetaan siitä asianomaiselle luottamusmiehelle. Jos toimenpide kohdistuu vähintään kymmeneen työntekijään, on siitä ilmoitettava myös työvoimaviranomaiselle, paitsi jos työnantajalla on muun lain perusteella vastaava velvollisuus.
19 § Takaisinottaminen
Työnantajan on tarjottava työtä tuotannollisella ja taloudellisella perusteella tai saneerausmenettelyn yhteydessä irtisanomalleen, työvoimatoimistosta edelleen työtä hakevalle entiselle työntekijälleen, jos hän tarvitsee työntekijöitä 9 kuukauden kuluessa työsuhteen päättymisestä samoihin tai saman- kaltaisiin tehtäviin, joita irtisanottu työntekijä oli tehnyt.
Soveltamisohje
Työnantaja täyttää velvollisuutensa tiedustelemalla paikallisesta työvoimatoimistosta, onko irtisanot- tuja työntekijöitä hakemassa työtä sen välityksellä. Paikallisella työvoimatoimistolla tarkoitetaan sen
paikkakunnan työvoimatoimistoa, jonka alueella työtä on tarjolla. Työnantajan käännyttyä työvoima- toimiston puoleen, tekee toimisto tiedustelun perusteella työvoimatilauksen ja selvittää, onko sopi- muksen 19 §:ssä tarkoitettuja työntekijöitä työnhakijoina. Samassa yhteydessä on syytä selvittää, onko sellaisia työntekijöitä edelleen työttöminä työnhakijoina, jotka yli 200 päivää kestäneen lomau- tuksen jälkeen ovat TSL 5:7 §:n 3 momentin perusteella itse irtisanoneet työsuhteensa. Työnhakijat ilmoitetaan työnantajalle ja entisille työntekijöille annetaan tavanomaiseen tapaan työhönosoitukset.
20 § Seuraamusjärjestelmä
Sen lisäksi, mitä sopimuksen 13 §:n 4 kappaleessa on sovittu, työnantajaa ei voida tuomita sopimuk- sessa tarkoitettujen korvausten lisäksi myöskään työehtosopimuslain 7 §:n mukaan maksamaan hyvi- tyssakkoa siltä osin kuin kysymyksessä on työehtosopimukseen perustuvien mutta sinänsä samojen velvollisuuksien rikkominen, joista sopimuksen mukainen korvaus on määrätty.
Menettelytapamääräysten noudattamatta jättämisestä ei aiheudu työehtosopimuslain tarkoittamia hyvityssakkoseuraamuksia. Määräysten noudattamatta jättäminen otetaan huomioon työsopimuksen perusteettomasta irtisanomisesta tuomittavan korvauksen suuruutta määrättäessä.
Muutoin seuraamusjärjestelmän osalta noudatetaan aiemmin vallinnutta käytäntöä.
21 § Voimaantulomääräys
Tämä sopimus tulee voimaan 1.6.2001 ja on voimassa toistaiseksi kuuden kuukauden irtisanomis- ajalla.
Sopimus on neuvoteltu työryhmässä, jossa SAK:ta ovat edustaneet osastopäällikkö Xxxxxx Xxxxxxx- Xxxxx ja vastaava lakimies Xxxxx Xxxxxxx sekä TT:tä varatuomari Xxxxx Xxxxxxxxxx ja varatuomari Xxxx Xxxx.
Helsingissä 10. päivänä toukokuuta 2001 TEOLLISUUDEN JA TYÖNANTAJAIN KESKUSLIITTO
Xxxxxxxx Xxxxxx Seppo Riski Xxxxx Xxxxxxxx
SUOMEN AMMATTILIITTOJEN KESKUSJÄRJESTÖ SAK
Xxxxx Xxxxxxxxx Xxxxxx Xxxxxxx-Xxxxx
ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA Aika 10.5.2001
Paikka TT:n toimisto, Eteläranta 10
Läsnä | Xxxxxxxx Xxxxxx | TT |
Xxxxx Xxxxxxxx | TT | |
Seppo Riski | TT | |
Xxxxx Xxxxxxxxxx | TT | |
Xxxxx Xxxxxxxxx | SAK | |
Xxxxxx Xxxxxxx-Xxxxx | SAK | |
Xxxxx Xxxxxxx | SAK |
1 Sovittiin, että pöytäkirja tarkastetaan tässä kokouksessa ja että kaikki osanottajat allekirjoittavat sen.
2 Hyväksyttiin ja allekirjoitettiin TT-SAK irtisanomissuojasopimus ja to- dettiin, että se tulee voimaan 1.6.2001.
Todettiin, että allekirjoitetulla irtisanomissuojasopimuksella kumotaan TT:n ja SAK:n välillä 14.6.1991 allekirjoitettu irtisanomissuojaa ja lo- mautusta koskeva yleissopimus soveltamisohjeineen sekä sopimukseen ja sen soveltamisohjeisiin myöhemmin tehdyt muutokset.
3 Todettiin, että sopimus sitoo kaikkia niitä keskusliittoihin kuuluvia jäsen- liittoja, jotka eivät viimeistään 28.5.2001 ole ilmoittaneet jäävänsä sopi- muksen ulkopuolelle.
4 Merkittiin, että sopimus on neuvoteltu työryhmässä, jonka työskentelyyn ovat osallistuneet TT:stä Xxxxx Xxxxxxxxxx ja Xxxx Xxxx sekä SAK:sta Xxxxxx Xxxxxxx-Xxxxx ja Xxxxx Xxxxxxx.
Vakuudeksi | Xxxxx Xxxxxxxxxx | Xxxxx Xxxxxxx |
Tarkastettu | Xxxxx Xxxxxxxxx Xxxxxx Xxxxxxx-Xxxxx Xxxxx Xxxxxxxx | Xxxxxxxx Xxxxxx Xxxxx Xxxxx |
Metallityöväen Liitto ry
XX 000 (Xxxxxxxxxxxxxxx 0), 00000 XXXXXXXX
puhelin 000 00 0000, sähköposti: xxxxxxx.xxxxx@xxxxxxxxxxxxx.xx Kotisivu: xxx.xxxxxxxxxxxxx.xx
Kemianteollisuus ry
XX 0 (Xxxxxxxxxx 00), 00000 XXXXXXXX
puhelin (09) 172 841, fax (09) 630 225, sähköposti: xxxxxxx.xxxxxxxx@xxxxxxx.xx