VN/1500/2020-OM-1

27.1.2020 VN/1500/2020

VN/1500/2020-OM-1

Oikeusministeriön hallinnonalan tulostavoitteet vuosille 2020-2023

Oikeusministeriö vahvistaa valtion talousarviosta annetun asetuksen (1243/1992) 11 §:n mukaisesti oikeusministeriön hallinnonalan tulossopimusasiakirjojen mukaiset tavoitteet ja voimavarat vuosille 2020-2023:

- Oikeusministeriö (VN/14885/2019)

- Onnettomuustutkintakeskus (VN/4052/2020)

- YK:n yhteydessä toimiva Euroopan kriminaalipolitiikan instituutti HEUNI (VN/14247/2019)

- Lapsiasiavaltuutettu (VN/12272/2019)

- Tasa-arvovaltuutettu (VN/12272/2019)

- Tiedusteluvalvontavaltuutettu (VN/12272/2019)

- Tietosuojavaltuutettu (VN/12272/2019)

- Yhdenvertaisuusvaltuutettu (VN/12272/2019)

- Oikeusrekisterikeskus (VN/14785/2019)

- Yleiset tuomioistuimet (VN/1500/2020)

- Hallintotuomioistuimet (VN/1500/2020)

- Oikeusapu- ja edunvalvontapiirit sekä kuluttajariitalautakunta (VN/1500/2020)

- Ulosottolaitos ja konkurssiasiamiehen toimisto (VN/11342/2019)

- Syyttäjälaitos (VN/14910/2019)

- Rikosseuraamuslaitos (VN13489/2019)

Kansliapäällikkö Xxxxx Xxxxxxx

Osastopäällikkö Xxxxx Xxxxxxxx

Postiosoite Postadress Postal Address	Käyntiosoite Besöksadress Office	Puhelin Telefon Telephone	Faksi Fax Fax	s-posti, internet e-post, internet e-mail, internet
Oikeusministeriö	Eteläesplanadi 10	0295 16001	(00) 000 00000	xxxxxxxxxxxxxxxx@xx.xx
PL 25	00023 Helsinki	Internat. x000 000 00000	Internat. x000 0 000 00000	xxx.xxxxxxxxxxxxxxxx.xx
FI-00023 Helsinki	Finland
Finland

‌‌‌‌‌‌‌

19.12.2019 VN/14885/2019 VN/14885/2019-OM-1

Oikeusministeriön tulossopimus vuosille 2020-2023

Oikeusministeriö on sopinut vuosien 2020–2023 tulostavoitteet ja niiden toteuttamiseen osoitettavista resursseista on sovittu kansliapäällikön ja osastojen sekä esikunnan yksiköiden välisessä neuvottelussa.

Tulostavoitteiden toteutumisesta raportoidaan puolivuotisraportissa ja kirjanpitoyksikön toimintakertomuksessa.

Tulosneuvottelu käytiin 13.11.2019 oikeusministeriössä.

Postiosoite Postadress Postal Address	Käyntiosoite Besöksadress Office	Puhelin Telefon Telephone	Faksi Fax Fax	s-posti, internet e-post, internet e-mail, internet
Oikeusministeriö	Eteläesplanadi 10	0295 16001	(00) 000 00000	xxxxxxxxxxxxxxxx@xx.xx
PL 25	00023 Helsinki	Internat. x000 000 00000	Internat. x000 0 000 00000	xxx.xxxxxxxxxxxxxxxx.xx
FI-00023 Helsinki	Finland
Finland

19.12.2019 VN/14885/2019 VN/14885/2019-OM-1

SISÄLLYSLUETTELO

1. STRATEGINEN KEHYS 3

1.1 Visio, perustehtävä ja strategiset tavoitteet 3

1.2 Toimintaympäristön muutostekijät (ml. riskienhallinta) 4

2. TULOSTAVOITTEET VUOSILLE 2020–2023 6

2.1 Yhteiskunnallinen vaikuttavuus 6

2.2 Toiminnallinen tuloksellisuus 9

2.3 Henkilöstö 11

2.4 Talous 12

3. VUOSIEN 2020–2023 VOIMAVARAT 13

3.1 Henkilötyövuodet 13

3.2 Määrärahat 14

4. VOIMASSAOLO JA SEURANTA 14

5. ALLEKIRJOITUKSET 14

LIITTEET

Liite 1 Yhteiset tunnusluvut

Postiosoite Postadress Postal Address	Käyntiosoite Besöksadress Office	Puhelin Telefon Telephone	Faksi Fax Fax	s-posti, internet e-post, internet e-mail, internet
Oikeusministeriö	Eteläesplanadi 10	0295 16001	(00) 000 00000	xxxxxxxxxxxxxxxx@xx.xx
PL 25	00023 Helsinki	Internat. x000 000 00000	Internat. x000 0 000 00000	xxx.xxxxxxxxxxxxxxxx.xx
FI-00023 Helsinki	Finland
Finland

19.12.2019 VN/14885/2019 VN/14885/2019-OM-1

STRATEGINEN KEHYS ‌

Visio, perustehtävä ja strategiset tavoitteet ‌

Strategiset tavoitteet muodostuvat hallitusohjelman koko valtiokonsernille sekä oikeusministeriön hallinnonalalle asettamista tavoitteista.

Oikeusministeriön kannalta keskeisimmät hallitusohjelman tavoitteet:

Hallituksen toimintasuunnitelmaan sisältyviä toimenpiteitä, joissa OM:llä päävastuu:

• Laaditaan kolmas kansallinen perus- ja ihmisoikeustoimintaohjelma (HO 2019)

• Käynnistetään demokratiaohjelma vuoteen 2025 (HO 2019)

• Säädetään avoimuusrekisteri (HO 2019)

• Laaditaan laaja-alainen hyvien väestösuhteiden edistämisen toimintaohjelma (HO 2019)

• Uusitaan kansalliskielistrategia (HO 2019)

• Ylivelkaantumista estetään ja velkaneuvontaa tehostetaan (HO 2019)

• Positiivinen luottorekisteri otetaan käyttöön (HO 2019)

• Toteutetaan seksuaalirikoslainsäädännön kokonaisuudistus (HO 2019)

• Puututaan järjestelmälliseen häirintään, uhkailuun ja maalittamiseen (HO 2019)

• Toteutetaan naisiin kohdistuvan väkivallan torjuntaohjelma (HO 2019)

• Laaditaan paremman sääntelyn kokonaisvaltainen toimintaohjelma (HO 2019)

• Asetetaan valtioneuvoston yhteinen ihmiskaupan vastainen koordinaattori ja laaditaan ihmiskaupan vastainen toimintaohjelma (HO 2019)

Muita hallitusohjelmatavoitteita:

• Parannetaan ihmisoikeuksien raportointia ja puututaan tehokkaammin ihmisoikeusongelmiin (HO 2019)

• Uudistetaan maksukyvyttömyyttä koskeva lainsäädäntö (HO 2019)

• Vahvistetaan lainvalmistelun perus- ja ihmisoikeusosaamista sekä valtiosääntöoikeudellista ja muuta julkisoikeudellista asiantuntemusta (HO 2019)

• Oikeudellisen prosessin käsittelyajat lyhenevät (esitutkinta, syyttäminen ja tuomioistuinkäsittely lainvoimaiseen tuomioon) (HO 2019)

• Toteutetaan sovittelun ja vaihtoehtoisten konfliktinratkaisumenetelmien kehittämishanke (HO 2019)

• Toteutetaan rikosten ennaltaehkäisyn ja uusintarikollisuuden vähentämisen hanke (HO 2019)

• Keskitetään oikeudenkäynneissä näytön vastaanottaminen käräjäoikeuksiin niin, että todistelu taltioidaan hovioikeuskäsittelyä varten (HO 2019)

• Vankilaverkkoa kehitetään edelleen turvaten samalla nykyiset toimipisteet (HO 2019)

• Syyttäjän, tuomioistuinten tai ulosoton kohtaamat henkilöt ohjataan myös muiden tarvitsemiensa palveluiden piiriin (HO 2019)

Postiosoite Postadress Postal Address	Käyntiosoite Besöksadress Office	Puhelin Telefon Telephone	Faksi Fax Fax	s-posti, internet e-post, internet e-mail, internet
Oikeusministeriö	Eteläesplanadi 10	0295 16001	(00) 000 00000	xxxxxxxxxxxxxxxx@xx.xx
PL 25	00023 Helsinki	Internat. x000 000 00000	Internat. x000 0 000 00000	xxx.xxxxxxxxxxxxxxxx.xx
FI-00023 Helsinki	Finland
Finland

19.12.2019 VN/14885/2019 VN/14885/2019-OM-1

Alla olevassa taulukossa ovat oikeusministeriön visio, perustehtävä sekä tärkeimmät strategiset tavoitteet ulottuen vuoteen 2023.

Oikeusministeriön visio

Suomi on avoin ja aktiivinen yhteiskunta, johon jokainen voi tuntea kuuluvansa ja jossa voi luottaa oikeuksiensa toteutumiseen.

Perustehtävä

Oikeusministeriön perustehtävänä on huolehtia oikeusvaltion toimivuudesta.

Yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet

1. Osallistumisoikeudet ja vaikuttamismahdollisuudet toteutuvat yhdenvertaisesti

2. Ajanmukainen ja kannustava oikeusjärjestys edistää ja turvaa ihmisten, yritysten ja yhteisöjen toimintamahdollisuuksia

3. Laadukas lainvalmistelu turvaa edellytykset hyvinvoinnille ja kilpailukyvylle

4. Korkealaatuinen oikeusturva on kaikkien saatavilla

5. Rikosvastuu toteutuu oikeudenmukaisesti. Rikollisuus ja turvattomuuden tunne vähenevät

Toiminnallisen tuloksellisuuden tavoitteet

6. Digitaalisia ratkaisuja hyödynnetään vastuullisesti osana monipuolista palveluntarjontaa

7. Lainvalmistelun laatu turvataan osaamista ja toimintatapoja kehittämällä

8. Organisaatiorakenne ja toimitilaverkosto mahdollistavat tehokkaan toiminnan

9. Laaja-alaista verkostoyhteistyötä vahvistetaan valmistelussa ja päätöksenteossa

Henkilöstötavoitteet

10. Osallistava ja innostava johtaminen tukee tavoitteiden saavuttamista

11. Osaamisen kehittäminen on strategista ja tulevaisuuslähtöistä

12. Työyhteisö on oikeudenmukainen ja tukee työhyvinvointia Taloutta koskevat tavoitteet

13. Taloudellinen liikkumavara mahdollistaa suunnitelmallisen kehittämisen

14. Tuottavuus paranee toimintaa uudistamalla

Toimintaympäristön muutostekijät (ml. riskienhallinta)‌

Monissa kansainvälisissä vertailuissa olemme maailman turvallisin ja vakain maa, jossa on hyvä hallinto ja riippumaton oikeuslaitos. Vahvuuksiamme ovat luottamus demokratiaan ja yhteiskunnan instituutioihin. Toimintaympäristössä tapahtuvat muutokset edellyttävät meiltä kuitenkin aiempaa parempaa ennakointia ja varautumista.

Postiosoite Postadress Postal Address	Käyntiosoite Besöksadress Office	Puhelin Telefon Telephone	Faksi Fax Fax	s-posti, internet e-post, internet e-mail, internet
Oikeusministeriö	Eteläesplanadi 10	0295 16001	(00) 000 00000	xxxxxxxxxxxxxxxx@xx.xx
PL 25	00023 Helsinki	Internat. x000 000 00000	Internat. x000 0 000 00000	xxx.xxxxxxxxxxxxxxxx.xx
FI-00023 Helsinki	Finland
Finland

19.12.2019 VN/14885/2019 VN/14885/2019-OM-1

• Lähivuosina keskeisiä oikeusministeriön hallinnonalaan vaikuttavia toimintaympäristön muutostekijöitä ovat väestörakenteen kehitys, digitalisaatio, kansainvälistyminen ja ihmisten liikkuvuuden lisääntyminen.

• Euroopan unionin ja Suomen lähialueiden kehitykseen liittyy huolenaiheita, jotka edellyttävät kansainvälistä vaikuttamista vakaan oikeusvaltion ja turvallisuuskehityksen tukemiseksi.

• Rikollisuustilanne Suomessa on varsin vakaa. Myös kansalaisten turvallisuuden tunne on korkea. Huono-osaisuuden kasautuminen on kuitenkin edelleen ongelma, joka on yhteydessä myös rikoksen uhriksi joutumiseen ja rikosten tekemiseen.

• Viime vuosina erityisesti ylivelkaantumiseen liittyvät taloudenhallinnan vaikeudet ovat korostuneet. Kotitalouksien velkakanta käytettävissä oleviin tuloihin nähden on noussut, minkä lisäksi kotitalouksien epäsuora velkaantuminen on viime vuosina kasvanut niin sanottujen taloyhtiölainojen kautta. Myös maksuhäiriöisten henkilöiden määrä on kasvanut.

• Oikeusturvan toteutuminen on pääosin vähintään tyydyttävällä tasolla. Haasteita liittyy rikosprosessin kokonaiskestoon ja tuomioistuinten käsittelyaikojen pituuteen osassa rikoslajeista (mm. lapsiin kohdistuvat seksuaalirikokset, talousrikokset), esitutkinnan rajoittamispäätösten lisääntymiseen, syyteharkinnan kestoon, syyttämättäjättämispäätösten osuuden kasvuun sekä oikeudenkäyntikulujen voimakkaaseen nousuun. Lisäksi oikeusapupalvelujen saatavuus on liian hidasta ja osin liian suppeaa.

• Suomi on toistuvasti pärjännyt hyvin kansainvälisten järjestöjen julkaisemissa demokratiaa, ihmisoikeuksia, lehdistönvapautta, korruptoitumattomuutta ja hallinnon toimivuutta mittaavissa vertailuissa. Suomalaisen demokratian heikkoutena voidaan pitää yhteiskunnallisen osallistumisen eriarvoistumista sekä äänestysaktiivisuuden alenemista. Vakaata demokratiaa horjuttavat kansainvälisesti esille nousseet kyberuhat, disinformaation vaikutukset sekä mm. epädemokraattinen, vaaleihin kohdistuva häirintä sekä kansalaisyhteiskunnan tilan kaventuminen.

• Perus- ja ihmisoikeusongelmien tunnistamisessa, niihin puuttumisessa ja raportoinnissa sekä haavoittuvien väestöryhmien asemassa on yhä puutteita. Koettu eriarvioisuus, syrjintä ja rasismi heikentävät väestöryhmien välistä vuorovaikutusta ja vaikuttavat turvallisuuden tunteeseen.

• Sääntelyn kiivas tahti, lainsäädännön pirstaloituminen ja lainvalmisteluresurssien niukkuus muodostavat haasteen laadukkaalle lainvalmistelulle niin kansallisesti kuin EU- tasollakin.

Systemaattinen ennakointi ja tiedolla johtaminen tukevat toimintaympäristön muutostekijöihin liittyvää riskienhallintaa. Ennakoivien tietojen analysointi ja hyödyntäminen mahdollistavat varautumisen tunnistettujen epävarmuuksien hallitsemiseksi. Hallinnonalalla on käynnissä ja valmistumassa useita toiminnan kehittämis- ja digitalisaatiohankkeita, joiden tehokkaalla käyttöönotolla varmistetaan, että toiminnassa voidaan hyödyntää digitalisaation ja teknologisen kehityksen luomat mahdollisuudet.

Postiosoite Postadress Postal Address	Käyntiosoite Besöksadress Office	Puhelin Telefon Telephone	Faksi Fax Fax	s-posti, internet e-post, internet e-mail, internet
Oikeusministeriö	Eteläesplanadi 10	0295 16001	(00) 000 00000	xxxxxxxxxxxxxxxx@xx.xx
PL 25	00023 Helsinki	Internat. x000 000 00000	Internat. x000 0 000 00000	xxx.xxxxxxxxxxxxxxxx.xx
FI-00023 Helsinki	Finland
Finland

19.12.2019 VN/14885/2019 VN/14885/2019-OM-1

TULOSTAVOITTEET VUOSILLE 2020–2023

Yhteiskunnallinen vaikuttavuus ‌

Yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet vuosille 2020–2023 ovat:

Yhteiskunnallinen vaikuttavuus

1. Osallistumisoikeudet ja vaikuttamismahdollisuudet toteutuvat yhdenvertaisesti

2. Ajanmukainen ja kannustava oikeusjärjestys edistää ja turvaa ihmisten, yritysten ja yhteisöjen toimintamahdollisuuksia

3. Laadukas lainvalmistelu turvaa edellytykset hyvinvoinnille ja kilpailukyvylle

4. Korkealaatuinen oikeusturva on kaikkien saatavilla

5. Rikosvastuu toteutuu oikeudenmukaisesti. Rikollisuus ja turvattomuuden tunne vähenevät

Keskeiset vaikuttavuustavoitteita tukevat välitavoitteet ovat:

Tulostavoite 1: Osallistumisoikeudet ja vaikuttamismahdollisuudet toteutuvat yhdenvertaisesti

VUOSI	VÄLITAVOITTEET	MITTARI/ ARVIOINTIKRITEERI
2020- 2023	• Ihmisoikeuksien seurantamahdollisuuksia parannetaan päätöksenteon tueksi. (DJO)	Perus- ja ihmisoikeustoimintaohjelma on laadittu ja seurannan indikaattorit tunnistettu, jalkautettu ja hyödynnetty
2020- 2023	• Demokratia ja osallisuus vahvistuvat. Uusia osallistumismuotoja otetaan käyttöön, osallistumisoikeudet ja vaikutusmahdollisuudet tunnetaan.(DJO)	Demokratiaindikaattorit: kansalaisten tyytyväisyys osallistumisoikeuksiin
2020- 2023	• Julkisen hallinnon toiminta on aiempaa avoimempaa ja läpinäkyvämpää. (DJO)	Avoimuusrekisteri on perustettu, julkisuuslaki on ajantasaistettu, vaali- ja puoluerahoitus on läpinäkyvämpää
2020- 2023	• Yhdenvertaisuuslainsäädännön täytäntöönpano ja sitä tukeva politiikka edistävät yhdenvertaisten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien toteutumista. (DJO)	Eurobarometri; Syrjintä Suomessa – raportti; Sosiaalisen kehityksen in- deksi (mahdollisuudet-osio)
2020- 2023	• Kielellisten oikeuksien toteutumista vahvistetaan. (DJO)	Kielibarometri, Saamebarometri, Viittomakielibarometri

Postiosoite Postadress Postal Address	Käyntiosoite Besöksadress Office	Puhelin Telefon Telephone	Faksi Fax Fax	s-posti, internet e-post, internet e-mail, internet
Oikeusministeriö	Eteläesplanadi 10	0295 16001	(00) 000 00000	xxxxxxxxxxxxxxxx@xx.xx
PL 25	00023 Helsinki	Internat. x000 000 00000	Internat. x000 0 000 00000	xxx.xxxxxxxxxxxxxxxx.xx
FI-00023 Helsinki	Finland
Finland

19.12.2019 VN/14885/2019 VN/14885/2019-OM-1

Tulostavoite 2: Ajanmukainen ja kannustava oikeusjärjestys edistää ja turvaa ihmisten, yritysten ja yhteisöjen toimintamahdollisuuksia

VUOSI

VÄLITAVOITTEET

MITTARI/ ARVIOINTIKRITEERI

2020-

2023

• Ylivelkaantumista vähennetään. (YOO)

Kotitalouksien velkaantumisaste (vekojen määrä suhteessa käytettävissä oleviin tuloihin), maksuhäiriöistenhenkilöiden,

velkomustuomioiden määrä,

2021-

2022

• Kuluttajaluottojen hintasääntelyn tehokkuuden seuranta ja tarvittaessa sääntelyn tarkistami- nen seurannassa havaittujen puutteiden joh- dosta. (XXX)

Xxxxxxxxxxxxxxxx henkilöiden määrä, velkomustuomioiden määrä

2020-

2023

• EU-lainsäädännön täytäntöönpano tehdään määräajassa ja tulevaan EU-sääntelyyn vaikutetaan oikea-aikaisesti.

Viivästysten määrä, Suomen

äänestyskäyttäytyminen EU- neuvostossa

Tulostavoite 3: Laadukas lainvalmistelu turvaa edellytykset hyvinvoinnille ja kilpailukyvylle

VUOSI

VÄLITAVOITTEET

MITTARI/ ARVIOINTIKRITEERI

2020-

2023

• Lainvalmistelun ja vaikutusarviointien laatuparanee koko valtioneuvostossa.. (ESI)

Yli 50 % arviointineuvoston arvioi- mista hallituksen esityksistä täyttää vaikutusten arviointiohjeen vaatimuk- set tai vastaa pääosin vaikutusten arviointiohjetta

Lainvalmistelijoiden osaaminen EU- oikeudellisissa kysymyksissä vahvistuu.

Perusoikeuksiin ja valtiosääntöoikeuteen liittyvä neuvonta säädösvalmistelussa on tehostunut.

2020-

2023

• Henkilötietojen suojaa koskevan sääntelyn vastaavuus EU:n tietosuoja-asetuksen kanssa paranee. (DJO)

Neuvonanto valtioneuvostossa tieto- suojakysymyksissä.

Osallistuminen henkilötietojen suojaa sisältävien säädösten valmisteluun varmistamaan tietosuoja-asetuksen mukaisuus.

Lainvalmistelijoiden koulutus ja avus- taminen tietosuojasääntelyssä.

Postiosoite Postadress Postal Address	Käyntiosoite Besöksadress Office	Puhelin Telefon Telephone	Faksi Fax Fax	s-posti, internet e-post, internet e-mail, internet
Oikeusministeriö	Eteläesplanadi 10	0295 16001	(00) 000 00000	xxxxxxxxxxxxxxxx@xx.xx
PL 25	00023 Helsinki	Internat. x000 000 00000	Internat. x000 0 000 00000	xxx.xxxxxxxxxxxxxxxx.xx
FI-00023 Helsinki	Finland
Finland

19.12.2019 VN/14885/2019 VN/14885/2019-OM-1

Tulostavoite 4: Korkealaatuinen oikeusturva on kaikkien saatavilla

VUOSI

VÄLITAVOITTEET

MITTARI/ ARVIOINTIKRITEERI

2020-

2023

• Oikeudellisen prosessin käsittelyajat lyhenevät. (XXX, XXX)

Xxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxx (eriteltynä vaiheittain: esitutkinta,

syyteharkinta ja tuomioistuinkäsittely)

2023

• Parannetaan sovittelun saatavuutta ja

vaihtoehtoisten konfliktinratkaisumenetelmien käyttöä. (KRO)

Sovittelua koskevat tilastot

2020-

2021

• Turvapaikanhakijoiden oikeusturvaa vahviste- taan (ml. avustajien pätevyyden varmistaminen). (YOO)

Valitustuomioistuimiin toimitetut ha- kemukset laintulkinta- tai menettely- virheistä (suhteellinen määrä)

Tulostavoite 5: Rikosvastuu toteutuu oikeudenmukaisesti. Rikollisuus ja turvattomuuden tunne vähenevät

VUOSI

VÄLITAVOITTEET

MITTARI/ ARVIOINTIKRITEERI

2022

• Vahvistetaan seksuaalisen itsemääräämisoi- keuden toteutumista toteuttamalla seksuaaliri- koslainsäädännön kokonaisuudistus. (KRO)

Ilmoitusalttius kasvaa

2020-

2023

• Järjestelmällinen häirintä, uhkailu ja maalittaminen tulevat paremmin viranomaisten tietoon. (KRO)

Ilmoitusalttius ja syyksilukeminen kasvavat

2021-

2023

• Rikosten ennaltaehkäisyhankkeen kohteena olevat rikokset (väkivalta ja seksuaalirikokset,

nuorten tekemät rikokset) vähenevät hankkeen kohderyhmässä. (KRO)

Tutkimuksen perusteella todettavat vaikutukset

2021-

2023

• Kansalaisten ja viranomaisten tietoisuus

naisiin kohdistuvasta väkivallasta ja uhrien palveluihin ohjautuminen paranee. (KRO)

Ilmoitusalttius kasvaa, turvakoti- ja muiden palvelujen tilastot

2021-

2023

• Yhteiskunnassa tunnistetaan ihmiskauppa ja ihmiskaupan uhrit paremmin ja tämän myötä uhrien pääsy palveluihin paranee. (KRO)

Ilmoitusalttius kasvaa, palvelujen tilastot

Postiosoite Postadress Postal Address	Käyntiosoite Besöksadress Office	Puhelin Telefon Telephone	Faksi Fax Fax	s-posti, internet e-post, internet e-mail, internet
Oikeusministeriö	Eteläesplanadi 10	0295 16001	(00) 000 00000	xxxxxxxxxxxxxxxx@xx.xx
PL 25	00023 Helsinki	Internat. x000 000 00000	Internat. x000 0 000 00000	xxx.xxxxxxxxxxxxxxxx.xx
FI-00023 Helsinki	Finland
Finland

Toiminnallinen tuloksellisuus

19.12.2019 VN/14885/2019 VN/14885/2019-OM-1

Toiminnallisen tuloksellisuuden tavoitteet vuosille 2020 – 2023 ovat:

Toiminnallinen tuloksellisuus

6. Digitaalisia ratkaisuja hyödynnetään vastuullisesti osana monipuolista palveluntarjontaa

7. Lainvalmistelun laatu turvataan osaamista ja toimintatapoja kehittämällä

8. Organisaatiorakenne ja toimitilaverkosto mahdollistavat tehokkaan toiminnan

9. Laaja-alaista verkostoyhteistyötä vahvistetaan valmistelussa ja päätöksenteossa

Keskeiset tuloksellisuustavoitteita tukevat välitavoitteet ovat:

Tulostavoite 6: Digitaalisia ratkaisuja hyödynnetään vastuullisesti osana monipuolista palveluntarjontaa

VUOSI	VÄLITAVOITTEET	MITTARI/ ARVIOINTIKRITEERI
2020- 2022	• Oikeushallinnon tietovarantojen käytettävyyttä ja saavutettavuutta parannetaan sekä edistetään tietoon perustuvaa päätöksentekoa. (HOO)	Tietoalustahanke on toteutunut suunnitelman mukaisesti.
2020- 2023	• Toiminnan kehittämis- ja digitalisaatiohankkeiden eteneminen sekä digitaalisten toimintamallien käytettävyys ja osaamisen kehittyminen varmistetaan. (HOO)	Etenemisraportit, käytettävyyskyselyt, ICT- järjestelmien auditointitulokset, hallinnonalan digitalisaatiovalmiuksien arviointi.
2020- 2023	• Hallinnonalan tietohallintokokonaisuuden ohjausta ja hallinnonalan IT-palvelutuotantoa vahvistetaan. (HOO)	hankesalkun ohjausta on vahvistettu, tietojärjestelmien elinkaaret selvitetty, ORK:n edellytyksiä tukea hallinnonalan digitalisaatiota ja uudistumista vahvistettu
2023	• Kaikkien sektoreiden uusien teknologioiden hyödyntämismahdollisuudet on selvitetty ja laadittu etenemissuunnitelmat yhteistyössä ORK:n kanssa	Uusien teknologioiden käyttöönottoselvitys
2022	• Keskitetään oikeudenkäynneissä näytön vastaanottaminen käräjäoikeuksiin niin, että todistelu taltioidaan jatkokäsittelyä varten. (YOO)	Toteutui / ei toteutunut
2020- 2023	• Hallinnonalan digitaalisen turvallisuuden vahvistaminen	Arvioinnit ja riskienhallinnan palvelualustan käyttö

Postiosoite Postadress Postal Address	Käyntiosoite Besöksadress Office	Puhelin Telefon Telephone	Faksi Fax Fax	s-posti, internet e-post, internet e-mail, internet
Oikeusministeriö	Eteläesplanadi 10	0295 16001	(00) 000 00000	xxxxxxxxxxxxxxxx@xx.xx
PL 25	00023 Helsinki	Internat. x000 000 00000	Internat. x000 0 000 00000	xxx.xxxxxxxxxxxxxxxx.xx
FI-00023 Helsinki	Finland
Finland

19.12.2019 VN/14885/2019 VN/14885/2019-OM-1

Tulostavoite 7: Lainvalmistelun laatu turvataan osaamista ja toimintatapoja kehittämällä

VUOSI

VÄLITAVOITTEET

MITTARI/ ARVIOINTIKRITEERI

2021

• Nykyaikaistetaan lainvalmistelukoulutus ja kehitetään vaikutusarviointien osaamista poikkihallinnollisesti. (ESI)

Koulutettavien määrä, koulutuspalaute, lainvalmistelun vaikutusarviointienverkosto

perustettu ja toiminnassa

Tulostavoite 8: Organisaatiorakenne ja toimitilaverkosto mahdollistavat tehokkaan toiminnan

VUOSI	VÄLITAVOITTEET	MITTARI/ ARVIOINTIKRITEERI
2023	• Tutkintavangit mahtuvat nykyistä paremmin Etelä-Suomen rikosseuraamusalueen vankiloihin. (KRO)	Vantaan vankilan investointihanke
2021	• Erityisviranomaisten tuki- ja hallintopalvelujen uudelleen järjestäminen. (HOO)	Toteutettu/ei toteutettu
2020- 2022	• Ministeriön toimitilat uudistetaan mahdollistaen tehokkaan toiminnan. (HOO)	Tilatehokkuus, VMBaro työhyvinvointi
2020	• Oikeusaputoimistojen yleisen edunvalvonnan ulkopuolisten palveluntuottajien sisäisen valvonnan vahvistaminen. (ESI)	Laadullinen arviointi, auditointiraportin tulokset

Tulostavoite 9: Laaja-alaista verkostoyhteistyötä vahvistetaan valmistelussa ja päätöksenteossa

VUOSI

VÄLITAVOITTEET

MITTARI/ ARVIOINTIKRITEERI

2020-

2023

• Hallinnonalan tulosohjauksessa edistetään verkostomaista yhteistyötä sekä hallinnonalalla että poikkihallinnollisesti

Saatu palaute, itsearviointi

Postiosoite Postadress Postal Address	Käyntiosoite Besöksadress Office	Puhelin Telefon Telephone	Faksi Fax Fax	s-posti, internet e-post, internet e-mail, internet
Oikeusministeriö	Eteläesplanadi 10	0295 16001	(00) 000 00000	xxxxxxxxxxxxxxxx@xx.xx
PL 25	00023 Helsinki	Internat. x000 000 00000	Internat. x000 0 000 00000	xxx.xxxxxxxxxxxxxxxx.xx
FI-00023 Helsinki	Finland
Finland

Henkilöstö ‌

19.12.2019 VN/14885/2019 VN/14885/2019-OM-1

Henkilöstöön liittyvät tavoitteet vuosille 2020–2023 ovat:

Henkilöstö

10. Osallistava ja innostava johtaminen tukee tavoitteiden saavuttamista

11. Osaamisen kehittäminen on strategista ja tulevaisuuslähtöistä

12. Työyhteisö on oikeudenmukainen ja tukee työhyvinvointia

Keskeiset henkilöstötavoitteita tukevat välitavoitteet ovat:

Tulostavoite 10: Osallistava ja innostava johtaminen tukee tavoitteiden saavuttamista

VUOSI

VÄLITAVOITTEET

MITTARI/ ARVIOINTIKRITEERI

2020-

2023

• Johtaminen ja esimiestyö on tavoitteellista ja kehittyy jatkuvasti. (HOO)

VMBaro johtamisosio, johtamiskysely (360), työaikakohdennukset,

esimiestyön sitoumusten toteutumisen arviointi

2020-

2023

• Valmentavaa johtamista edistetään ministeriössä ja hallinnonalalla (HOO)

Johtamiskysely (360)

Tulostavoite 11: Osaamisen kehittäminen on strategista ja tulevaisuuslähtöistä

VUOSI	VÄLITAVOITTEET	MITTARI/ ARVIOINTIKRITEERI
2020- 2023	• Henkilöstön osaamisen kehittämistä (substanssiosaaminen ja yleiset taidot) tuetaan muun muassa edistämällä liikkuvuutta, työkokeiluja ja työkiertoja.	Henkilökierron rakenteiden ja tukimuotojen laadullinen arviointi, VMBaro
2021- 2022	• Osaamisen johtamista parannetaan hyödyntämällä uusia osaamisen johtamisen työvälineitä (Osaava) oikeusministeriössä ja hallinnonalalla. (HOO)	Osaavan VMBaro
2020- 2023	• Viestintäosaamista parannetaan oikeusministeriössä.	Osallistuminen yhteisiin viestintä- ja vuorovaikutuskoulutuksiin

Tulostavoite 12: Työyhteisö on oikeudenmukainen ja tukee työhyvinvointia

VUOSI

VÄLITAVOITTEET

MITTARI/ ARVIOINTIKRITEERI

2020-

2023

• Oikeusministeriön ja oikeusministeriön hallinnonalan työnantajakuvaa parannetaan. (HOO)

Suunnitelma työnantajakuvan parantamisesta tehty, suunnitelman toteuttaminen, VMBaro johtamisosio

2020-

2023

• Työaikajohtaminen kiinnittää huomiota työkuormiin ja rakenteelliseen ylityöhön

Saldokertymät

Postiosoite Postadress Postal Address	Käyntiosoite Besöksadress Office	Puhelin Telefon Telephone	Faksi Fax Fax	s-posti, internet e-post, internet e-mail, internet
Oikeusministeriö	Eteläesplanadi 10	0295 16001	(00) 000 00000	xxxxxxxxxxxxxxxx@xx.xx
PL 25	00023 Helsinki	Internat. x000 000 00000	Internat. x000 0 000 00000	xxx.xxxxxxxxxxxxxxxx.xx
FI-00023 Helsinki	Finland
Finland

Talous ‌

19.12.2019 VN/14885/2019 VN/14885/2019-OM-1

Talouteen liittyvät tavoitteet vuosille 2020–2023 ovat:

Talous

13. Taloudellinen liikkumavara mahdollistaa suunnitelmallisen kehittämisen

14. Tuottavuus paranee toimintaa uudistamalla

Keskeiset taloustavoitteita tukevat välitavoitteet ovat:

Tulostavoite 13: Taloudellinen liikkumavara mahdollistaa suunnitelmallisen kehittämisen

VUOSI

VÄLITAVOITTEET

MITTARI/ ARVIOINTIKRITEERI

2020-

2023

• Siirtyvien määrärahojen taso on vähintään 8% hallinnonalan kaikilla toimintamenomomenteilla vuoden 2023 lopussa perustellut väliaikaiset alitukset huomioon ottaen. (HOO)

Siirtyvien määrärahojen määrä tilinpäätöksessä

2020-

2023

• Henkilöstösuunnittelu on jatkuva prosessi koko ministeriössä. (HOO)

Henkilöstösuunnittelun prosessi on kuvattu

2020-

2023

• Tietoisuus EU-rahoitusmahdollisuuksista

lisääntyy ja EU-rahoitusta hyödynnetään laajemmin

EU-rahoituksen määrä

Tulostavoite 14: Tuottavuus paranee toimintaa uudistamalla

VUOSI

VÄLITAVOITTEET

MITTARI/ ARVIOINTIKRITEERI

2020-

2021

• Handi-toimintamallia hyödynnetään täysimääräisesti. (HOO)

Automaation piirissä olevien sopimuksiin ja tilauksiin perustuvien ostolaskujen osuus on oikeusministeriön kirjanpitoyksikössä vähintään 30% v. 2020 ja 50% v.

2021

2020-

2023

• Hyödynnetään tiedolla johtamista ja henkilöstön työpanoksen kohdentamistietoja hallinnonalan ohjauksen kehittämisessä. (HOO)

Laadullinen arviointi

2020-

2023

• Hiilijalanjäljen pienentäminen valtioneuvoston yhteisen laskentatavan mukaisesti 15 % vuoden 2023 loppuun mennessä (HOO)

Postiosoite Postadress Postal Address	Käyntiosoite Besöksadress Office	Puhelin Telefon Telephone	Faksi Fax Fax	s-posti, internet e-post, internet e-mail, internet
Oikeusministeriö	Eteläesplanadi 10	0295 16001	(00) 000 00000	xxxxxxxxxxxxxxxx@xx.xx
PL 25	00023 Helsinki	Internat. x000 000 00000	Internat. x000 0 000 00000	xxx.xxxxxxxxxxxxxxxx.xx
FI-00023 Helsinki	Finland
Finland

19.12.2019 VN/14885/2019 VN/14885/2019-OM-1

VUOSIEN 2020–2023 VOIMAVARAT ‌

Henkilötyövuodet ‌

	Toteuma 2018	Arvio 2019	Tavoite 2020	Tavoite 2021	Tavoite 2022	Tavoite 2023
Henkilötyövuodet	233,5	231,5	220,5	214	212	208

Yllä olevat oikeusministeriön toimintamenomomentilta 25.01.01 henkilötyövuodet sisältävät seuraavat hallitusohjelmarahoituksen mukaiset uudet tehtävät:

• vuodelle 2020, 2 htv

o Perustetaan vanhusasiavaltuutetun tehtävä ja toimisto (1htv)

o Naisiin kohdistuvan väkivallan raportointi (1 htv)

• vuosille 2020-2022, 4 htv

o Korruption vastainen toiminta (1 htv)

o Demokratiaohjelma (1 htv)

o Naisiin kohdistuvan väkivallan torjuntaohjelma (1 htv)

o Ylivelkaantuminen (1 htv)

• pysyvät tehtävät vuodesta 2020 alkaen, 9 htv

o Kansalliskielistrategia ja kielipoliittinen ohjelma (1 htv)

o Lainvalmistelun perus- ja ihmisoikeusosaamisen sekä valtiosääntöoikeudellisen ja muun julkisoikeudellisen asiantuntemuksen vahvistaminen (2 htv)

o Vaikutusarvioinnin vahvistaminen lainvalmistelussa (4 htv)

o Valtioneuvoston yhteinen ihmiskaupan vastainen koordinaattori (2 htv)

Lisäksi on käytettävissä kuusi henkilötyövuotta tuottavuusmäärärahamomentilla 25.01.21 ja vuosille 2020-2022 yksi henkilötyövuosi rikoksentorjuntahankkeiden arviointiin avustusmomentilla 25.01.50.

Henkilötyövuodet eivät sisällä oikeusministeriön toimintamenoista maksettavia oikeudenkäyntiavustajalautakunnan ja yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunnan tehtäviä.

Postiosoite Postadress Postal Address	Käyntiosoite Besöksadress Office	Puhelin Telefon Telephone	Faksi Fax Fax	s-posti, internet e-post, internet e-mail, internet
Oikeusministeriö	Eteläesplanadi 10	0295 16001	(00) 000 00000	xxxxxxxxxxxxxxxx@xx.xx
PL 25	00023 Helsinki	Internat. x000 000 00000	Internat. x000 0 000 00000	xxx.xxxxxxxxxxxxxxxx.xx
FI-00023 Helsinki	Finland
Finland

19.12.2019 VN/14885/2019 VN/14885/2019-OM-1

Määrärahat

Toteuma 2018

Arvio 2019

Tulossopimus 2020

Kehys 2021

Kehys 2022

Kehys 2023

Määrärahat (1000

€)

22 685

22 400

23 857

22 425

22 366

22 507

Taulukossa on huomioitu oikeusministeriön toimintamenomomentin 25.01.01 mukaiset määrärahat. Vuoden 2020 määrärahassa on huomioitu myös täydentävä talousarvioesitys. Vuosien 2021–2023 oikeusministeriön toimintamenomomentin 25.01.01. määrärahat ovat valtioneuvoston 7.10.2019 Julkisen talouden suunnitelman mukaiset. Eduskunta hyväksyy niitä koskevat talousarvioesitykset vuosittain.

VOIMASSAOLO JA SEURANTA ‌

Ministeriön osastot ja esikunnan yksiköt varmistavat sisäisessä tulosjohtamisprosessissaan tässä tulostavoiteasiakirjassa sovittujen tavoitteiden toteuttamisen osasto-, yksikkö- ja virkamieskohtaisesti.

Ministeriön toiminnalle asetettujen tavoitteiden toteutumista arvioidaan oikeusministeriön vuoden 2020 tilinpäätöksen toimintakertomuksessa. Alustava raportointi tapahtuu elokuussa 2020 laadittavassa puolivuosikatsauksessa, joka sisältää arvion näköpiirissä olevista toimintaympäristön muutoksista ja riskeistä sekä keinoista niiden hallitsemiseksi.

Osastot ja esikunnan yksiköt saattavat viipymättä ministeriön ylimmän johdon tietoon, jos tavoitteiden toteutumisessa ilmenee toiminnan kannalta merkittäviä ongelmia.

ALLEKIRJOITUKSET ‌

Xxxxx Xxxxxxx kansliapäällikkö
Xxxxx Xxxxxxxx	Xxxxxxx Xxxxxxx	Xxxxx Xxxxxxxxx	Xxxxx Xxxxxxxx
osastopäällikkö	osastopäällikkö	osastopäällikkö	osastopäällikkö

Postiosoite Postadress Postal Address	Käyntiosoite Besöksadress Office	Puhelin Telefon Telephone	Faksi Fax Fax	s-posti, internet e-post, internet e-mail, internet
Oikeusministeriö	Eteläesplanadi 10	0295 16001	(00) 000 00000	xxxxxxxxxxxxxxxx@xx.xx
PL 25	00023 Helsinki	Internat. x000 000 00000	Internat. x000 0 000 00000	xxx.xxxxxxxxxxxxxxxx.xx
FI-00023 Helsinki	Finland
Finland

Liite 1 Yhteiset seurantamittarit

19.12.2019 VN/14885/2019 VN/14885/2019-OM-1

Mittari	Toteuma 2017	Toteuma 2018	Arvio 2019	Tavoite 2020	Tavoite 2021	Tavoite 2022	Tavoite 2023
Henkilöstö
Tekemättömän työn kustannukset /htv	1918 €	1719 €	1700 €	1700 €	1700 €	1700 €	1700 €
Työtyytyväisyys VMBaro (Y) -luku	3,77	3,75	3,64	3,75	3,77	3,77	3,77
Johtajuusindeksi VMBaro (JO)	3,57	3,57	3,50	3,57	3,57	3,57	3,57
Työtyytyväisyys työyhteisön toimintakulttuuriin, VMBaro	4,05	4,02	3,98	4,02	4,05	4,05	4,05
Talous
Siirtyvän määrärahan osuus, %	29,5 %	17,5 %	9 %	8 %	8 %	8 %	8 %
Toimitilat
Toimitilatehokkuus m2/htv	21 %	20 %	20 %	22 %	19 %	19 %	19 %
Toimitila- kustannukset /htv	10 000 €	10 000 €	10 000 €	10 000 €	10 000 €	10 000 €	10 000 €

Postiosoite Postadress Postal Address	Käyntiosoite Besöksadress Office	Puhelin Telefon Telephone	Faksi Fax Fax	s-posti, internet e-post, internet e-mail, internet
Oikeusministeriö	Eteläesplanadi 10	0295 16001	(00) 000 00000	xxxxxxxxxxxxxxxx@xx.xx
PL 25	00023 Helsinki	Internat. x000 000 00000	Internat. x000 0 000 00000	xxx.xxxxxxxxxxxxxxxx.xx
FI-00023 Helsinki	Finland
Finland

TULOSSOPIMUSASIAKIRJA 25.11.2019

OIKEUSMINISTERIÖN JA HEUNIN TULOSSOPIMUS VUO- SILLE 2020–2023

Oikeusministeriö ja Euroopan kriminaalipolitiikan instituutti HEUNI ovat neuvotelleet ja sopineet vuosien 2020–2023 tulostavoitteet ja niiden toteuttamiseen osoitettavat resurssit.

Tulostavoitteiden toteutumisesta raportoidaan oikeusministeriölle HEUNI:n puolivuotisraportissa ja vuo- sikertomuksessa.

Tulosneuvottelu käytiin 25.11.2019 Helsingissä.

Käyntiosoite Eteläesplanadi 10 HELSINKI

Postiosoite PL 25

00023 VALTIONEUVOSTO

Puhelin 02951 6001

Faksi

09 1606 7730

Sähköpostiosoite xxxxxxxxxxxxxxxx@xx.xx

SISÄLLYSLUETTELO

1. STRATEGINEN KEHYS 3

1.1 Visio, perustehtävä ja strategiset tavoitteet 3

1.2 Toimintaympäristön muutostekijät (ml. riskienhallinta) 5

2. TULOSTAVOITTEET VUOSILLE 2020–2023 5

2.1 Yhteiskunnallinen vaikuttavuus 5

2.2 Henkilöstö 11

3. VUOSIEN 2020–2023 VOIMAVARAT 15

3.1 Henkilötyövuodet 15

3.2 Määrärahat 15

4. VOIMASSAOLO JA SEURANTA 16

5. ALLEKIRJOITUKSET 16

1. STRATEGINEN KEHYS‌

1.1 Visio, perustehtävä ja strategiset tavoitteet‌

HEUNI on itsenäinen tutkimus- ja kehittämisinstituutti oikeusministeriön hallinnonalalla. XXXXXx toimin- taa ohjaavat instituutin perustamislaki ja -asetus, joissa määritellään instituutin rakenne ja perustehtävät, joita ovat tiedonkeruu, tutkimuksen teko, tiedon levittäminen ja välittäminen sekä seminaarien, konfe- renssien ja kokousten järjestäminen. HEUNI toimii Yhdistyneiden kansakuntien yhteydessä, mikä tarkoit- taa sitä, että HEUNI seuraa YK:n kriminaalipoliittisen ohjelman prioriteetteja ja toimeenpanee näitä omassa toiminnassaan. Kriminaalipoliittisen ohjelman alaiset kansainväliset sopimukset (järjestäytynyt ri- kollisuus, ml. ihmiskauppa, sekä korruptio), vuosittain kokoontuva kriminaalipoliittinen toimikunta sekä viiden vuoden välein kokoontuva kriminaalipoliittinen maailmankongressi luovat pohjaa instituutin aihe- valinnoille. Lisäksi instituutin toiminnalle antaa suuntaviivoja vuosittain kokoontuva YK:n pääsihteerin ni- mittämä kansainvälinen neuvottelukunta. HEUNI:n uudessa strategiassa (2020-2023) määritellyt substan- tiiviset teemat – ihmiskauppa, korruptio, uhrien oikeudet ja sukupuoli rikosoikeusjärjestelmässä – ovat keskeisiä teemoja myös YK:n kriminaalipoliittisessa ohjelmassa. HEUNIn toiminta tukee YK:n kestävän ke- hityksen tavoitteita, etenkin tavoitteita 5 (sukupuolten tasa-arvo), 8 (ihmisarvoinen työ) ja 16 (rauha, oi- keudenmukaisuus ja hyvä hallinto).

HEUNI on vuonna 2019 laatinut toimintaa vuosina 2020-2023 ohjaavan strategian. Strategian lähtökohta oli valtiovarainministeriön suosittelema CAF-itsearviointi, jonka tekemiseen osallistui koko henkilökunta. Itsearvioinnin pohjalta laadittiin toiminnan kehittämistä koskevat tavoitteet. Lisäksi tehtiin toimintaympä- ristö- ja sidosryhmäanalyysi, jotka tukivat substantiivisten tavoitteiden asettelua.

XXXXXx tutkimus- ja kehittämistoiminta on luonteeltaan poikkihallinnollista. Suomessa tutkimamme ilmiöt liittyvät erityisesti oikeusministeriön, sisäministeriön ja sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonaloille. Li- säksi toimintamme koskettaa työ- ja elinkeinoministeriön, ulkoministeriön ja opetusministeriön xxxxxxxxx- xxxxx.

Viraston kannalta keskeisimmät hallitusohjelman tavoitteet ovat:

1. Oikeusturvan parantaminen

2. Perus- ja ihmisoikeuksien toteutuminen sekä ihmisiin kohdistuvien oikeudenloukkauksien torjuminen

3. Henkilökohtaiseen koskemattomuuteen sekä henkeen ja terveyteen kohdistuvien rikosten, erityisesti lapsiin kohdistuvien rikosten sekä lähisuhdeväkivallan vähentäminen.

4. Erityisen haavoittuvassa asemassa olevien uhrien auttamiseksi matalan kynnyksen ilmoitusmahdolli- suuksia parantaminen ja viranomaiskäytäntöjen vahvistaminen.

5. Ihmiskaupan uhrin aseman parantaminen ihmiskaupparikosprosessin etenemisestä riippumatta.

6. Perustetaan ryhmä ihmiskaupparikosten paljastamiseen ja tutkimiseen.

7. Harmaan talouden torjuntaohjelmaa jatkaminen

8. Ehkäistään ja torjutaan paperittomuutta laaja-alaisella viranomaisyhteistyöllä.

9. Selvitetään ulkomaalaislakiin tehtyjen lukuisten erillisten lakimuutosten ja soveltamiskäytäntöjen yh- teisvaikutukset oikeusturvaan.

HEUNIn toiminta tukee oikeusministeriön strategian tavoitteita koskien etenkin yhdenvertaisia osallistu- mis- ja vaikutusmahdollisuuksia, korkealaatuista oikeusturvaa sekä rikosvastuun oikeudenmukaista to- teutumista.

Visio: HEUNI tekee uraauurtavaa tutkimusta, jolla vaikutetaan kansalliseen, eurooppalaiseen ja Yhdistyneiden kansakuntien kriminaalipolitiikkaan

Perustehtävä: Tutkimuksen tekeminen; tiedonkeruu, tiedon välittäminen, julkaiseminen ja levittä- minen; sekä seminaarien, konferenssien ja kokousten järjestäminen.

Yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet

1. Erityisen haavoittuvassa asemassa olevien rikosten uhrien oikeusturva paranee ja he saa- vat parempia palveluita.

2. Rikosoikeusjärjestelmän ja muut keskeiset toimijat tunnistavat ja reagoivat paremmin ihmiskauppaan ja sen kaltaisiin rikoksiin (kuten pakkoavioliitot, lapsiin ja nuoriin kohdis- tuva hyväksikäyttö, työperäinen hyväksikäyttö).

3. Ymmärrys talousrikoksista ja yhteisörikoksista monipuolistuu ja ilmiöön puuttuminen pa- ranee.

4. Yritykset ja julkiset hankkijat tunnistavat ja ehkäisevät paremmin työperäistä hyväksi- käyttöä alihankintaketjuissaan.

5. XXXXXx rooli YK:n kriminaalipoliittisen ohjelman toimeenpanossa vahvistuu.

Toiminnallisen tuloksellisuuden tavoitteet

6. HEUNI:lla on selkeät ja tehokkaat hankehallinto- ja toimintaprosessit.

7. HEUNI:lla on yhteistyöverkostot luotettavien ja ammattitaitoisten kumppaneiden kanssa eri puolilla Eurooppaa ja Yhdistyneissä Kansakunnissa.

8. HEUNI viestii tehokkaasti ja aktiivisesti.

Henkilöstötavoitteet

9. Henkilöstöpolitiikassa noudetaan HEUNI:n strategiassa asetettuja arvoja.

10. Henkilöstöllä on erinomaiset tutkimusmetodologiset, projektihallinto- ja viestintätaidot.

11. HEUNI:Ile on rekrytoitu vakituinen viestintäasiantuntija

12. Tuemme nuoria asiantuntijoita stipendiaattiohjelman ja korkeakouluharjoittelun kautta.

Taloutta koskevat tavoitteet

13. HEUNI:lla on enemmän ulkopuolista rahoitusta ja laajempi rahoituspohja.

14. HEUNI:lla on systemaattisempi (hanke ja määräraha) budjetointi ja talousseuranta

1.2 Toimintaympäristön muutostekijät (ml. riskienhallinta)‌

Tulevina vuosin HEUNIn ulkoinen toimintaympäristö tulee todennäköisesti kohtaamaan useita muutoksia. Tietyt ns. megatrendit tulevat vaikuttamaan yhteiskuntaan niin positiivisesti kuin negatiivisesti, ja siten myös rikollisuuteen ja sen ilmentymiin ja vaikutuksiin.

Ilmastonmuutos vaikuttaa kaikkeen toimintaan, ja rikollisuuden näkökulmasta, tulee johtamaan kasvavaan siirtolaisuuteen, ja sitä myötä ihmissalakuljetukseen, ihmiskauppaan, ja haavoittuvassa asemassa olevien henkilöiden hyväksikäyttöön. Siirtolaisuuden myötä yhteiskunnallinen jännitteisyys ja vihapuhe voi lisään- tyä, mutta siirtolaisuudella on myös positiivisia vaikutuksia esimerkiksi huoltosuhteen kanssa kamppaile- ville maille. Oikeuden saralla tulemme todennäköisesti näkemään oikeuksien laajentamisen ympäristölle, ilmastolle ja eläimille.

Oikeusvaltioon ja demokratiaan kohdistuvat vaikutusyritykset saattavat toisaalta lisätä valtioiden sisäisä ja keskinäisiä konflikteja kasvavan nationalismin ja populismin myötä. Samalla universaalit ihmisoikeudet ja kansainvälisen oikeuden asema saattavat horjua, johtaen monenvälisen järjestelmän perusteiden kyseen- alaistamiseen ja esimerkiksi naisten ja vähemmistöjen oikeuksien heikentymiseen. Toisaalta absoluuttinen köyhyys vähenee, sukupuolten tasa-arvo vahvistuu, ja vähemmistöjen oikeudet tunnistetaan aiempaa pa- remmin. Samalla teknologinen kehitys tulee johtamaan lisääntyneeseen kansalaisosallistumiseen ja nuor- ten aiempaa aktiivisempaan osallistumiseen, joka voi johtaa toisaalta demokratian ja oikeusvaltion vahvis- tumiseen globaalisti.

Työn murros ja digitalisaatio sekä tekoälyn kehittyminen tulee vaikuttamaan sekä yhteiskuntiin että orga- nisaatioihin. Jatkuva oppiminen tulee olemaan perusedellytys työelämässä. Työelämän epävarmuus ja joustavuuden vaatimus vahvistuu, mikä saattaa vaikuttaa etenkin haavoittuvassa asemassa olevien työllis- tymiseen ja työnteon ehtoihin. Tekoälyn kehittyminen johtaa niin positiivisiin kuin negatiivisiin muutoksiin yhteiskunnassa ja työelämässä.

HEUNI on osana vuosien 2020-2023 strategiaa laatinut sisäisen riskienhallintasuunnitelman. HEUNI:n mää- räraha ei kata toiminnan perusmenoja, ml. henkilöstökuluja. Vajetta täydennetään ulkopuolisella hanke- rahoituksella. Hankerahoituksen saaminen on aina vaikeasti ennakoitavaa ja epävarmaa. HEUNI seuraa ak- tiivisesti hankerahoituskanavia, verkostoituu potentiaalisten hankekumppaneiden kanssa, sekä tekee han- kehakemuksia varmistaakseen riittävän ulkopuolisen rahoituksen määrän. HEUNI vastaa ulkoisten haastei- den tuomiin riskeihin seuraamalla aktiivisesti rikollisuuden ja kriminaalipolitiikan muutoksia ja trendejä, kehittämällä tutkimusta, jossa vastataan näihin haasteisiin, sekä ylläpitämällä ja kehittämällä henkilöstön osaamista.

2. TULOSTAVOITTEET VUOSILLE 2020–2023‌

2.1 Yhteiskunnallinen vaikuttavuus‌

Yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet vuosille 2020–2023 ovat:

1. Erityisen haavoittuvassa asemassa olevien rikosten uhrien oikeusturva paranee ja he saavat parempia palveluita.

2. Rikosoikeusjärjestelmän ja muut keskeiset toimijat tunnistavat ja reagoivat paremmin ihmis- kauppaan ja sen kaltaisiin rikoksiin (kuten pakkoavioliitot, lapsiin ja nuoriin kohdistuva hy- väksikäyttö, työperäinen hyväksikäyttö).

3. Ymmärrys talousrikoksista ja yhteisörikoksista monipuolistuu ja ilmiöön puuttuminen para- nee.

4. Yritykset ja julkiset hankkijat tunnistavat ja ehkäisevät paremmin työperäistä hyväksikäyttöä alihankintaketjuissaan.

5. XXXXXx rooli YK:n kriminaalipoliittisen ohjelman toimeenpanossa vahvistuu.

Keskeiset vaikuttavuustavoitteita tukevat välitavoitteet ovat:

Tulostavoite 1: Erityisen haavoittuvassa asemassa olevien rikosten uhrien oikeusturva paranee ja he saavat parempia palveluita.

VUOSI

VÄLITAVOITTEET

MITTARI/ ARVIOINTIKRITEERI

2020

1. Rikosoikeusjärjestelmän toimijat ja uh- ripalveluiden tuottajat tulevat tie- toiseksi erityisen haavoittuvassa ase- massa olevien väkivallan uhrien haas- teista päästä oikeusturvan ja palvelui- den piiriin.

1. Esitelmien, tapaamisten ja tilaisuuksien ja osallistujien määrä.

2. Lainsäädäntö- ja muutosprosesseihin osallistumisen määrä.

3. Julkaisujen ja kehitettyjen työkalujen määrä.

4. Mediaesiintymisten määrä.

5. Baseline-mittaukset (hankekohtaisesti silloin kun se kuuluu hankkeen tehtä- viin).

6. Tapauskuvaus muutoksesta (pitkällä ai- kavälillä).

2021-

2023

1. Rikosoikeusjärjestelmän toimijat ja uh- ripalveluiden tuottajat tunnistavat pa- remmin erityisen haavoittuvassa ase- massa olevia väkivallan uhreiksi joutu- neita henkilöitä ja ko. uhrien haasteita päästä oikeusturvan ja palveluiden pii- riin.

2. Rikosoikeusjärjestelmän ja toimijat ja uhripalveluiden tuottajat ottavat käyt- töön työkaluja, jotka edistävät erityi- sen haavoittuvassa asemassa olevia

1. Esitelmien, tapaamisten ja tilaisuuksien ja osallistujien määrä.

2. Lainsäädäntö- ja muutosprosesseihin osallistumisen määrä.

3. Julkaisujen ja kehitettyjen työkalujen määrä.

4. Mediaesiintymisten määrä.

5. Baseline-mittaukset (hankekohtaisesti silloin kun se kuuluu hankkeen tehtä- viin).

väkivallan uhrien mahdollisuuksia oi- keusturvan ja palveluiden piiriin.

3. Kansalliset ohjelmat, ohjeistukset ja lainsäädäntö huomioivat erityisen haavoittuvassa asemassa olevien uh- rien aseman ja oikeusturvan

6. Tapauskuvaus muutoksesta (pitkällä ai- kavälillä).

Tulostavoite 2: Rikosoikeusjärjestelmän toimijat ja muut keskeiset toimijat tunnistavat ja reagoivat pa- remmin ihmiskauppaan ja sen kaltaisiin rikoksiin (kuten pakkoavioliitot, lapsiin ja nuoriin kohdistuva hyväksikäyttö, työperäinen hyväksikäyttö).

VUOSI

VÄLITAVOITTEET

MITTARI/

ARVIOINTIKRITEERI

2020

1. Rikosoikeusjärjestelmän toimijat ja muut ammattilaiset tulevat tietoiseksi ihmiskaupan ja pakkoavioliiton yhteyk- sistä sekä lapsiin ja nuoriin kohdistu- vasta ihmiskaupasta.

1. Esitelmien, tapaamisten ja tilaisuuksien ja osallistujien määrä.

2. Lainsäädäntö- ja muutosprosesseihin osallistumisen määrä.

3. Julkaisujen ja kehitettyjen työkalujen määrä.

4. Mediaesiintymisten määrä.

5. Baseline-mittaukset (hankekohtaisesti silloin kun se kuuluu hankkeen tehtä- viin).

6. Tapauskuvaus muutoksesta (pitkällä ai- kavälillä).

2021-

2023

1. Rikosoikeusjärjestelmän toimijat ja uh- ripalveluiden tuottajat tunnistavat pa- remmin ihmiskaupan ja pakkoaviolii- ton yhteyksiä sekä lapsiin ja nuoriin kohdistuvaa ihmiskauppaa.

2. Rikosoikeusjärjestelmän ja toimijat ja uhripalveluiden tuottajat ottavat käyt- töön työkaluja, jotka edistävät ym- märrystä ihmiskaupan ja pakkoaviolii- ton yhteyksistä sekä lapsiin ja nuoriin kohdistuvasta ihmiskaupasta.

1. Esitelmien, tapaamisten ja tilaisuuksien ja osallistujien määrä.

2. Lainsäädäntö- ja muutosprosesseihin osallistumisen määrä.

3. Julkaisujen ja työkalujen määrä.

4. Mediaesiintymisten määrä.

5. Baseline-mittaukset (hankekohtaisesti silloin kun se kuuluu hankkeen tehtä- viin).

6. Tapauskuvaus muutoksesta pitkällä aika- välillä (katsoen menneisyyteen).

3. Kansalliset ohjelmat, ohjeistukset ja lainsäädäntö huomioivat ihmiskaupan ja pakkoavioliiton yhteydet sekä lap- siin ja nuoriin kohdistuvan ihmiskau- pan.

Tulostavoite 3: Talousrikoksiin ja yhteisörikoksiin puututaan useammin

VUOSI

VÄLITAVOITTEET

MITTARI/

ARVIOINTIKRITEERI

2020

1. Keskeiset viranomaiset, ml. esitut- kinta- ja työsuojeluviranomaiset tule- vat tietoiseksi Suomessa esiintyvän harmaan talouden muodoista ja niiden välisistä suhteista.

1. Esitelmien, tapaamisten ja tilaisuuksien ja osallistujien määrä.

2. Lainsäädäntö- ja muutosprosesseihin osallistumisen määrä.

3. Julkaisujen ja työkalujen määrä.

4. Mediaesiintymisten määrä.

5. Baseline-mittaukset (hankekohtaisesti silloin kun se kuuluu hankkeen tehtä- viin).

6. Tapauskuvaus muutoksesta (pitkällä ai- kavälillä).

2021-

2023

1. Keskeiset viranomaiset, ml. esitut- kinta- ja työsuojeluviranomaiset tun- nistavat paremmin Suomessa esiinty- vän harmaan talouden muodot ja nii- den väliset suhteet.

2. Keskeiset viranomaiset, ml. esitut- kinta- ja työsuojeluviranomaiset otta- vat käyttöön työkaluja Suomessa esiintyvän harmaan talouden muotoi- hin puuttumiseksi.

3. Kansalliset ohjelmat, ohjeistukset ja lainsäädäntö huomioivat Suomessa esiintyvän harmaan talouden muodot ja niiden väliset suhteet.

1. Esitelmien, tapaamisten ja tilaisuuksien ja osallistujien määrä.

2. Lainsäädäntö- ja muutosprosesseihin osallistumisen määrä.

3. Julkaisujen ja kehitettyjen työkalujen määrä.

4. Mediaesiintymisten määrä.

5. Baseline-mittaukset (hankekohtaisesti silloin kun se kuuluu hankkeen tehtä- viin).

6. Tapauskuvaus muutoksesta (pitkällä ai- kavälillä)

Tulostavoite 4: Yritykset ja julkiset hankkijat tunnistavat ja ehkäisevät paremmin työperäistä hyväksi- käyttöä alihankintaketjuissaan.

VUOSI

VÄLITAVOITTEET

MITTARI/ ARVIOINTIKRITEERI

2020

1. Yritykset ja julkiset hankkijat tulevat tietoiseksi työvoiman hyväksikäytön riskeistä alihankintaketjuissa.

1. Esitelmien, tapaamisten ja tilaisuuksien ja osallistujien määrä.

2. Lainsäädäntö- ja muutosprosesseihin osallistumisen määrä.

3. Julkaisujen ja kehitettyjen työkalujen määrä.

4. Mediaesiintymisten määrä.

5. Baseline-mittaukset (hankekohtaisesti silloin kun se kuuluu hankkeen tehtä- viin).

6. Tapauskuvaus muutoksesta (pitkällä ai- kavälillä ).

2021-

2023

1. Yritykset ja julkiset hankkijat tunnista- vat paremmin työvoiman hyväksikäy- tön riskit alihankintaketjuissa.

2. Yritykset ja julkiset hankkijat ottavat käyttöön työkaluja työvoiman hyväk- sikäytön ehkäisemiseksi alihankinta- ketjuissa.

3. Kansalliset ohjelmat, ohjeistukset ja lainsäädäntö huomioivat työvoiman hyväksikäytön ehkäisemisen alihankin- taketjuissa.

1. Esitelmien, tapaamisten ja tilaisuuksien ja osallistujien määrä.

2. Lainsäädäntö- ja muutosprosesseihin osallistumisen määrä.

3. Julkaisujen ja kehitettyjen työkalujen määrä.

4. Mediaesiintymisten määrä.

5. Baseline-mittaukset (hankekohtaisesti silloin kun se kuuluu hankkeen tehtä- viin).

6. Tapauskuvaus muutoksesta (pitkällä ai- kavälillä).

Tulostavoite 5: HEUNI:n rooli YK:n kriminaalipoliittisen ohjelman toimeenpanossa vahvistuu

VUOSI

VÄLITAVOITTEET

MITTARI/

ARVIOINTIKRITEERI

2020-

2023

1. Yhteistyö YK:n kriminaalipoliittisen verkoston kanssa tiivistyy.

2. Yhteistyö YK:n kanssa vahvistuu.

3. XXXXX:n esille tuomien aiheiden näky- vyys YK:n kriminaalipoliittisessa ohjel- massa vahvistuu.

1. Kongressi- ja komissio-osallistumiset, osallistuminen muihin YK-tilaisuuksiin, oheistapahtumien määrä, keskustelut, tapaamiset

2. Tapauskuvaus muutoksesta (pitkällä ai- kavälillä).

Toiminnallinen tuloksellisuus

Toiminnallisen tuloksellisuuden tavoitteet vuosille 2020 – 2023 ovat:

Toiminnallinen tuloksellisuus

1. HEUNI:lla on selkeät ja tehokkaat hankehallinto- ja toimintaprosessit

2. HEUNI:lla on yhteistyöverkostot luotettavien ja ammattitaitoisten kumppaneiden kanssa eri puolilla Eurooppaa.

3. HEUNI viestii tehokkaasti ja aktiivisesti.

Keskeiset tuloksellisuustavoitteita tukevat välitavoitteet ovat:

Tulostavoite 6: HEUNI:lla on selkeät ja tehokkaat hankehallinto- ja toimintaprosessit

VUOSI

VÄLITAVOITTEET

MITTARI/

ARVIOINTIKRITEERI

2020

1. On valittu ja otettu käyttöön hankehal- lintatyökalu.

2. Henkilöstö on koulutettu käyttämään hankehallintatyökalua (ks. myös henki- löstötavoitteet)

3. On luotu vuosikalenteri ja dokumen- toitu tärkeimmät prosessit

4. On oltu mukana XXXXX-xxxxxxxxxxxx

1. Hankehallintotyökalu käytössä

2. Prosessit kirjattu

3. Koulutusten määrä

2021-

2023

1. On otettu käyttöön HILDA ja käytetään tarkoituksenmukaisesti.

2. On tarkennettu tarvittaessa prosessien dokumentointia.

3. On tehty uudestaan CAF-itsearviointi jolla todennetaan, ovatko prosessit sel- keämpiä ja tehokkaampia.

1. HILDA:n ja hanketyökalun käyttöönot- toaste

2. Uusi CAF 2023

Tulostavoite 7: HEUNI:lla on yhteistyöverkostot luotettavien ja ammattitaitoisten kumppaneiden kanssa eri puolilla Eurooppaa.

VUOSI

VÄLITAVOITTEET

MITTARI/ ARVIOINTIKRITEERI

2020

1. On toteutettu sidosryhmäkartoitus.

2. On kehitetty yhteistyökriteerit ja stan- dardi sopimuspohjat.

3. On toteutettu YK:n instituuttiverkoston kartoitus, jolla luodaan pohjaa tulevien vuosien yhteistyölle.

1. Kartoitukset

2. Pohjat, kriteeristöt

2021-

2023

1. On luotu HEUNI asiantuntijapooli ja ehdot yhteistyölle ja kehitetty yhteistyötä.

2. On tiivistetty yhteistyötä YK:n ja PNI:n kanssa tehdyn kartoituksen tulosten poh- jalta.

3. On arvioitu osana CAF-itsearviointia yh- teistyöverkostojemme tarkoituksenmu- kaisuutta.

1. Kartoitukset

2. Pohjat, kriteeristöt

3. On tehty uusi sidosryhmäkysely, jonka tuloksia verrataan vuoden 2019 kyselyyn.

Tulostavoite 8: HEUNI viestii tehokkaasti ja aktiivisesti.

VUOSI

VÄLITAVOITTEET

MITTARI/

ARVIOINTIKRITEERI

2020

1. On kehitetty vaikuttamisviestintäsuunni- telma yhdessä vaikuttamisviestinnän asi- antuntijan kanssa.

2. On luotu HEUNI:lle uusi raikas visuaalinen ilme

3. On hankittu tehokkaaseen viestintään tarvittavat ohjelmistot

4. On luotu työnkuva vakituiselle viestintä- asiantuntijalle

1. Viestintäsuunnitelma

2. Visuaalinen ilme

3. Ohjelmistot, käyttöönotto ja koulutus

4. Työnkuva

2021-

2023

1. On toteutettu vaikuttamisviestintäsuun- nitelmaa.

2. On hankittu tehokkaaseen viestintään tarvittavat ohjelmistot

3. On sisällytetty viestintä kaikkeen HEUNI:n toimintaan, prosesseihin ja hankkeiden eri vaiheisiin. ml. että hankkeille tehdään omat viestintäsuunnitelmansa

1. Viestintäsuunnitelma

2. Visuaalinen ilme

3. Ohjelmistot, käyttöönotto ja koulutus

4. Työnkuva

5. Medianäkyvyys, Some-seuraajat, uu- tiskirje seuraajat

6. HEUNI:n tunnettuuden ja imagon kartoitus uuden sidosryhmäkyselyn avulla.

2.2 Henkilöstö‌

Henkilöstöön liittyvät tavoitteet vuosille 2020–2023 ovat:

Henkilöstö

1. Henkilöstöpolitiikassa noudetaan XXXXX:n strategiassa asetettuja arvoja

2. Henkilöstöllä on erinomaiset tutkimusmetodologiset, projektihallinto- ja viestintätaidot.

3. HEUNI:lle on vakituinen viestintäasiantuntija

4. Tuemme nuoria ammattilaisia stipendiaattiohjelman ja harjoittelun kautta.

Keskeiset henkilöstötavoitteita tukevat välitavoitteet ovat:

Tulostavoite 9: Henkilöstöpolitiikassa noudetaan HEUNI:n strategiassa asetettuja arvoja

VUOSI

VÄLITAVOITTEET

MITTARI/

ARVIOINTIKRITEERI

2020

1. Henkilöstön omiin vuosittaisin koulutus- ja työsuunnitelmiin on sisällytetty strate- gian toimeenpano

2. On järjestetty sisäisiä keskusteluja ja ta- pahtumia yhteisistä arvoista ja työnteon tavoista

1. Koulutus- ja työsuunnitelmat

2. Keskustelujen määrä ja tulokset

2021-

2023

1. On järjestetty sisäisiä keskusteluja ja ta- pahtumia yhteisistä arvoista ja työnteon tavoista

2. On kehitetty virkistystoimintaa

3. On selvitetty virkakierto ja muut vastaa- vat työvaihtomahdollisuudet

4. On toteutettu työhyvinvointikysely

5. On selvitetty mahdollisuuksia palkata ly- hytaikaisiin projektitehtäviin henkilöitä

1. Koulutus- ja työsuunnitelmat

2. Keskustelujen määrä ja tulokset

3. On arvioitu CAF:n kautta onko päästy tavoitteeseen

Tulostavoite 10: Henkilöstöllä on erinomaiset tutkimusmetodologiset, projektihallinto- ja viestintätaidot.

VUOSI

VÄLITAVOITTEET

MITTARI/

ARVIOINTIKRITEERI

2020

1. On toteutettu henkilöstölle koulutus- suunnitelman mukaista tutkimusmetodo- logista, projektihallinto ja viestintäkoulu- tusta

2. On osallistuttu erilaisiin seminaareihin, asiantuntijatilaisuuksiin jne., joissa voi op- pia metodeista, projektihallinnosta ja viestinnästä

3. On järjestetty ja aikataulutettu mahdolli- suuksia sisäiseen oppimiseen ml. lukupii- rit

4. On hankittu tutkimusdatan analysointiin tarvittavat ICT-ohjelmistot ja koulutettu henkilöstö käyttämään niitä

5. On osallistuttu hankkeisiin, joissa voidaan

kehittää ja testata uusia metodologioita

1. Koulutusten määrä, osallistuminen

2. Uusien menetelmien käyttöönotto

2021-

2023

1. On toteutettu henkilöstölle koulutus- suunnitelman mukaista tutkimusmetodo- logista, projektihallinto ja viestintäkoulu- tusta

2. On hankittu tutkimusdatan analysointiin tarvittavat ICT-ohjelmistot ja koulutettu henkilöstö käyttämään niitä

3. On osallistuttu hankkeisiin, joissa voidaan kehittää ja testata uusia metodologioita

1. Koulutusten määrä, osallistuminen

2. Henkilöstölle osaamiskartoitus (esim Osaavan kautta)

3. Uusien menetelmien käyttöönotto

Tulostavoite 11: HEUNI:lla on vakituinen viestintäasiantuntija

VUOSI

VÄLITAVOITTEET

MITTARI/

ARVIOINTIKRITEERI

2020

1. On määritelty työnkuva ja tarvittava rahoitus vakituisen viestintäasiantunti-

jan rekrytoimiseen

1. Työnkuva

2. Rahoitus vahvistettu budjetissa

2021-

2023

1. On rekrytoitu vakituinen viestintäasi- antuntija

2. On kehitetty asiantuntijan työnkuvaa ja osaamista sekä verkostoja

1. Työnkuva

2. verkostoitumistilaisuuksien määrä

Tulostavoite 12: Tuemme nuoria ammattilaisia stipendiaattiohjelman ja harjoittelun kautta.

VUOSI

VÄLITAVOITTEET

MITTARI/ ARVIOINTIKRITEERI

2020

1. On tehty vuosittainen harjoittelija- suunnitelma ja harjoittelijoiden työn- kuvat

2. On rekrytoitu 2-3 eri alan harjoitteli- jaa. On luotu yhteyksiä yliopistoihin, jotta saadaan eri alojen motivoituneita harjoittelijoita

3. On pyydetty harjoittelusta palautetta ja luotu harjoittelijoille verkostoja ja tuettu heitä urallaan

1. Suunnitelma, työnkuvat

2. Palauteraportit

2021-

2023

1. On tehty vuosittainen harjoittelija- suunnitelma ja työnkuvat

2. On rekrytoitu 2-3 eri alan harjoitteli- jaa. On luotu yhteyksiä yliopistoihin, jotta saadaan eri alojen motivoituneita harjoittelijoita

3. On pyydetty harjoittelusta palautetta ja luotu harjoittelijoille verkostoja ja tuettu heitä urallaan

4. On arvioitu stipendiaattiohjelma ja uu- delleen määritelty sille tavoitteet

5. On toteutettu uutta stipendiaattiohjel-

maa

1. Suunnitelma, työnkuvat

2. Palaute

Talous

Talouteen liittyvät tavoitteet vuosille 2020–2023 ovat:

Talous

1. HEUNI:lla on enemmän ulkopuolista rahoitusta ja laajempi rahoituspohja.

2. HEUNI:lla on systemaattisempi (hanke- ja määräraha)budjetointi ja talousseuranta

Keskeiset taloustavoitteita tukevat välitavoitteet ovat:

Tulostavoite 13: HEUNI:lla on enemmän ulkopuolista rahoitusta ja laajempi rahoituspohja

VUOSI

VÄLITAVOITTEET

MITTARI/

ARVIOINTIKRITEERI

2020

1. On systemoitu hankerahoituksen seuranta

2. On osallistuttu hankerahoitushakukoulutuk- siin

3. On verkostoiduttu rahoittajien ja potentiaa- listen hakukumppaneiden kanssa (ks. myös tulostavoite 6)

4. On vaikutettu rahoituspainotuksiin mahdolli- suuksien mukaan verkostoissa

1. Tehtyjen hakemusten määrä

2. Läpimenoprosentti

3. Saadun rahoituksen määrä

4. Osallistumisten määrä (kokoukset, verkostoituminen)

2021-

2023

1. On osallistuttu hankerahoitushakukoulutuk- siin

2. On verkostoiduttu rahoittajien ja potentiaa- listen hakukumppaneiden kanssa (ks. myös tulostavoite 6)

3. On vaikutettu rahoituspainotuksiin mahdolli- suuksien mukaan verkostoissa

4. On kartoitettu uusia rahoitusmekanismeja

1. Tehtyjen hakemusten määrä

2. Läpimenoprosentti

3. Osallistumisten määrä (kokoukset, verkostoituminen)

Tulostavoite 14: HEUNI:lla on systemaattisempi (hanke- ja määräraha)budjetointi ja talousseuranta

VUOSI

VÄLITAVOITTEET

MITTARI/

ARVIOINTIKRITEERI

2020

1. On otettu HANDI-käyttöön

2. On opeteltu käyttämään tehokkaammin ny- kyisiä taloushallinnon työkaluja ja kartoitettu uusia työkaluja

3. On kehitetty hankerahoituksen seurannan ja yleisen budjetin seurantaa

4. On osallistuttu (EU)-hankkeiden taloushallin- takoulutuksiin

1. Talousraporttien muutos

2. Koulutusten määrä

2021-

2023

1. On hankittu tarvittavat taloushallinnon työ- kalut/ohjelmistot

2. On kehitetty hankerahoituksen seurannan ja yleisen budjetin seurantaa

3. On osallistuttu (EU)-hankkeiden taloushallin- takoulutuksiin

4. On varmistettu taloushallinnon osaamisen pysyminen HEUNIssa ja osaamisen siirtymi- nen

1. Työkalut ja koulutus niiden käyt- töönottoon

2. Talousraporttien muutos

3. Koulutusten määrä

3. VUOSIEN 2020–2023 VOIMAVARAT‌

3.1 Henkilötyövuodet‌

Toteuma 2018

Arvio 2019

Tavoite 2020

Tavoite 2021

Tavoite 2022

Tavoite 2023

Henkilötyövuodet

8,1

8,5

7 htv ilman viestijää

Vuosien 2020-2023 8HTV:n lisäksi on suunniteltu palkattavan 2-3 korkeakouluharjoittelijaa vuosittain (palkkarahat sisällytetty budjettisuunnitelmaan).

Vuonna 2020 HEUNI:lla on 8htv vahvuus, ml. määräaikainen viestintäasiantuntija. HEUNI:n strategisena tavoitteena on viestintäasiantuntijan säilyttäminen henkilöstövahvuudessa myös sitä seuraavina vuosina. Tulevien vuosien tavoitteena on siten resurssien varmistaminen viestintäasiantuntijan säilyttämiseksi ja näin ollen henkilöstövahvuuden säilyttäminen 8htv:n suuruisena. Vuosien 2021-2024 budjetti on tähän dokumenttiin kuitenkin laadittu 7htv:n mukaisesti.

3.2 Määrärahat‌

HEUNI:n budjetista n. 30% on projektien kautta rahoitettua, ja siksi oheinen taulukko kuvastaa budjetti- rakennetta yksityiskohtaisemmin.

HEUNI budjetti	2020	2021	2022	2023	2024
Henkilöstökulut 7htv (v. 2020 8htv)	536 470,00	470 000,00	475 000,00	480 000,00	485 000,00
Muut kulut	135 650,00	141 592,50	146 539,43	133 490,82	135 446,73
YHTEENSÄ KULUT	672 120,00	611 592,50	621 539,43	613 490,82	620 446,73
Määräraha	525 000,00	530 000,00	535 000,00	545 000,00	555 000,00
Siirtomäärärahat (edelliseltä vuodelta)	125 000,00	116 380,00	120 787,50	86 248,08	87 257,26
Hanketulot (vuosille 2022-2024 ennuste)	138 500,00	86 000,00	47 000,00	59 500,00	58 500,00
Kokonaistulos	788 500,00	732 380,00	702 787,50	685 748,08	685 757,26
Erotus:	116 380,00	120 787,50	81 248,08	72 257,26	65 310,53

Taulukossa vuosien 2021–2023 määrärahat ovat valtioneuvoston x.x.2019 Julkisen talouden suunnitel- man mukaiset. Eduskunta hyväksyy niitä koskevat talousarvioesitykset vuosittain.

4. VOIMASSAOLO JA SEURANTA‌

Tulossopimus koskee vuosia 2020-2023. Tulossopimusasiakirja päivitetään vuosittain tulosneuvottelussa. Tulostavoitteiden toteutumista arvioidaan alustavasti puolivuosikatsauksessa ja tavoitteiden toteutumi- sesta raportoidaan tilinpäätöksen toimintakertomuksessa. Oikeusministeriö ohjeistaa raportointiaikatau- xxxxxx xxxxxxxx.

5. ALLEKIRJOITUKSET‌

Xxxxx Xxxxxxx Xxxxxxx Xxxxx

Kansliapäällikkö Xxxxxxx

Oikeusministeriö XXXXX

TULOSSOPIMUSASIAKIRJA 17.2.2020

OIKEUSMINISTERIÖN JA ONNETTOMUUSTUTKINTA- KESKUKSEN TULOSSOPIMUS VUOSILLE 2020–2023

Oikeusministeriö ja Onnettomuustutkintakeskus ovat neuvotelleet ja sopineet vuosien 2020– 2023 tulostavoitteet ja niiden toteuttamiseen osoitettavat resurssit.

Tulostavoitteiden toteutumisesta raportoidaan oikeusministeriölle Onnettomuustutkintakes- kuksen puolivuotisraportissa ja toimintakertomuksessa.

Tulosneuvottelu käytiin 16.12.2019 oikeusministeriössä.

Käyntiosoite Eteläesplanadi 10 HELSINKI

Postiosoite PL 25

00023 VALTIONEUVOSTO

Puhelin 02951 6001

Faksi

09 1606 7730

Sähköpostiosoite xxxxxxxxxxxxxxxx@xx.xx

SISÄLLYSLUETTELO

1. STRATEGINEN KEHYS 3

1.1 Visio, perustehtävä ja strategiset tavoitteet 3

1.2 Toimintaympäristön muutostekijät (ml. riskienhallinta) 3

2. TULOSTAVOITTEET VUOSILLE 2020–2023 6

2.1 Yhteiskunnallinen vaikuttavuus 6

2.2 Toiminnallinen tuloksellisuus 8

2.3 Henkilöstö 10

2.4 Talous 12

3. VUOSIEN 2020–2023 VOIMAVARAT 13

3.1 Henkilötyövuodet 13

3.2 Määrärahat 13

4. VOIMASSAOLO JA SEURANTA 14

5. ALLEKIRJOITUKSET 14

LIITTEET

Liite 1 Yhteiset tunnusluvut

1. STRATEGINEN KEHYS‌

1.1 Visio, perustehtävä ja strategiset tavoitteet‌

Strategiset tavoitteet muodostuvat hallitusohjelman koko valtiokonsernille sekä oikeusminis- teriön hallinnonalalle asettamista tavoitteista. Tavoitteisiin vaikuttavat myös oikeusministe- riön ja viraston omat strategiat. Lisäksi tavoitteiden asetannassa on otettu huomioon oikeus- ministeriön hallinnonalaan kuuluvien lainkäyttöelinten ja itsenäisten toimijoiden riippumatto- muus.

Alla olevassa taulukossa esitetään Viraston visio, perustehtävä sekä tärkeimmät strategiset tavoitteet ulottuen vuoteen 2023.

Visio

Onnettomuustutkintakeskus kuuluu eurooppalaisten tutkintaviranomaisten parhaimmis- toon.

Perustehtävä

Turvallisuustutkinnan tarkoituksena on onnettomuuksista oppimalla edistää sitä, että Suomessa on kaikilla turvallista elää ja toimia.

Yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet

1. Turvallisuustutkinnalla lisätään yleistä turvallisuutta, ehkäistään onnettomuuk- sia ja vaaratilanteita sekä torjutaan onnettomuuksista aiheutuvia vahinkoja.

2. Suositusseurannalla ja -viestinnällä tehostetaan turvallisuustutkinnan vaikutta- vuutta.

Toiminnallisen tuloksellisuuden tavoitteet

3. Tutkintaprosessi on tehokas ja mukautuva.

4. Kansainvälinen yhteistyö parantaa tutkinnan tuloksellisuutta.

5. Asiahallintajärjestelmän käyttöönotto.

Henkilöstötavoitteet

6. Osaamisen kehittäminen on strategista ja tulevaisuuslähtöistä.

7. Koulutetaan tutkijoiksi soveltuvia henkilöitä.

8. Asiantuntijajoukon hyvä hallinta.

Taloutta koskevat tavoitteet

9. Toiminta on kustannustehokasta ja taloudellinen liikkumavara mahdollistaa suunnitelmallisen kehittämisen.

1.2 Toimintaympäristön muutostekijät (ml. riskienhallinta)‌

Onnettomuustutkintakeskus on kansainvälisten vaatimusten mukaisesti itsenäinen ja riippu- maton tutkintaviranomainen, joka hoitaa turvallisuustutkinnan kustannustehokkaasti. Turvalli- suustutkinnalla tuetaan viranomaisia ja turvallisuuskriittisiä yrityksiä niiden toiminnan kehittä-

misessä. Ammattitaitoinen sekä aidosti riippumaton ja puolueeton vakavien onnettomuuk- sien tutkinta on perusoikeuksien toteutumisen ja korruption ehkäisyn kannalta tärkeä osa oi- keusvaltion koneistoa.

Turvallisuustutkintalain (525/2011) muutokset (187/2019) ovat tulleet voimaan 16.6.2019. Kansallinen lainsäädäntö on ajan tasalla ja sopusoinnussa kansainvälisten säädösten kanssa. Suomen kannalta on tärkeää vaikuttaa turvallisuustutkinnan kansainvälisten säädös- ten kehittämiseen niin, että tulevat muutokset tukevat suomalaista turvallisuustutkintaa mah- dollistaen kustannustehokkaan tutkinnan myös jatkossa.

Suomalainen yhteiskunta tarvitsee laajaa, monipuolista, luotettavaa ja riippumatonta tietoa tapahtuneista onnettomuuksista sekä turvallisuuden nykytilasta ja trendeistä. Nykyisin onnet- tomuuksia tutkivia sekä tietoja kerääviä ja julkaisevia tahoja on useilla eri hallinnonaloilla, jol- loin toiminta ja tuotettu aineisto ei ole yhteismitallista eikä kokonaiskuvaa synny. Toiminnot yhdistämällä saataisiin toimintaa tehostettua ja tuotoksia parannettua. Olisikin tarkoituksen- mukaista selvittää viraston tehtäväkokonaisuutta ja sen koordinointia.

Oikeusministeriössä valmistellaan sen yhteydessä olevien eräiden virastojen mahdollista uu- delleenorganisointia. Uudistuksessa tulee varmistaa, että Onnettomuustutkintakeskuksen it- senäisyys ja riippumattomuus säilytetään. Oleellisena osana Onnettomuustutkintakeskuksen säädösperustaisiin tehtäviin osana turvallisuustutkintaa kuuluvat viranomaisten toiminnan ja säädösten toimivuuden tarkastelu sisältäen myös ministeriöt ja niiden valmisteluvastuulla olevat säädökset. Tässä suhteessa Onnettomuustutkintakeskuksen toiminta on hyvin sa- mankaltaista kuin Valtiontalouden tarkastusviraston tuloksellisuustarkastustoiminta.

Turvallisuustutkinta kehittyy kansainvälisesti koko ajan. Onnettomuustutkintakeskuksen on jatkuvasti panostettava oman toimintansa kehittämiseen pysyäkseen kansainvälisen kärjen tuntumassa, mikä edellyttää nykyiseen nähden kehittämistoiminnan lisäpanostusta. Useissa valtioissa on havaittu, että turvallisuustutkinnan osaamista on tarkoituksenmukaista hyödyn- tää myös terveydenhuollon kehittämisessä. Englantiin on perustettu vuonna 2017 nimen- omaan terveydenhuollon onnettomuuksia tutkiva turvallisuustutkintavirasto. Vastaavasti Nor- jassa, Ruotsissa, Hollannissa, Yhdysvalloissa ja Australiassa aloitetaan terveydenhuollon onnettomuuksien tutkintaa. Suomessa kuolee vuosittain noin 1 000–2 000 henkilöä potilas- vahingoissa. Potilasvahingoista aiheutuu myös muita vakavia seurauksia. Myös Suomessa on otettu askeleita samaan suuntaan. Turvallisuustutkintalaki antaa jo nyt Onnettomuustut- kintakeskukselle toimivallan tutkia myös terveydenhuollon onnettomuuksia. Onnettomuustut- kintakeskus on tutkinut Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin tietojärjestelmien häiriöt 7.–8.11.2017. Terveydenhuollon onnettomuuksien tutkinta vaatii Onnettomuustutkintakes- kukselta uudenlaista osaamista.

Onnettomuustutkintakeskuksen riskiarvioinnissa on lakisääteistä toimintaa ja tulostavoittei- den saavuttamista uhkaavaksi tärkeimmäksi riskiksi tunnistettu ulkopuolisten asiantuntijoiden saatavuus. Riskin hallitsemiseksi kehitetään edelleen asiantuntijoiden elinkaaren hallintaa.

Turvallisuustutkintalain mukaan Onnettomuustutkintakeskus kouluttaa tutkijoiksi soveltuvia henkilöitä. Viraston koulutusjärjestelmää ollaan modernisoimassa. Turvallisuustutkintalain mukaan oikeusministeriö vahvistaa asiantuntijoiden palkkiot. Sitä on korotettu viimeksi elo- kuussa 2011.

Tiedonhallintalaki tulee voimaan 1.1.2020. Uuden tiedonhallintalain tarkoituksena on varmis- taa, että viranomaiset käsittelevät tietoaineistoja asiakaslähtöisesti, yhdenmukaisesti ja tieto- turvallisesti julkisuusperiaatetta noudattaen. Onnettomuustutkintakeskuksen diaari hoidetaan tällä hetkellä Excel-taulukossa. Onnettomuustutkintakeskuksen käyttöön tulee saada sähköi- nen asianhallintajärjestelmä.

Onnettomuustutkintakeskuksen toimintajärjestelmä sisältää työjärjestyksen, laatukäsikirjan ja toimintakäsikirjan. Onnettomuustutkintakeskuksen toimintajärjestelmässä on kuvattu parhaat käytännöt, joilla varmistetaan viraston toiminnan vaikuttavuus ja vaatimustenmukaisuus. Toi- mintajärjestelmää kehitetään jatkuvasti ja käytännön työssä toimitaan niiden mukaisesti. Ha- vaitut poikkeamat ja mahdollisesti epätarkoituksenmukaiset ohjeet nostetaan esille ja korja- taan viipymättä. Onnettomuustutkintakeskuksen laatupolitiikka ja sen noudattaminen ovat kaikkien Onnettomuustutkintakeskuksen työntekijöiden asia. Johtajan apuna Onnettomuus- tutkintakeskuksessa toimii laatupäällikön johdolla laaturyhmä.

Laatukäsikirjassa on kuvattu muun muassa noudatetut menettelyt auditointeihin, johdon kat- selmuksiin sekä aloite- ja palautejärjestelmään. Onnettomuustutkintakeskuksen sisäisiä au- ditointeja jatketaan auditointikaudella 2020–2022 yhteistyössä oikeusministeriön sisäisen xxx- xxxxxxxxx kanssa.

2. TULOSTAVOITTEET VUOSILLE 2020–2023

2.1 Yhteiskunnallinen vaikuttavuus‌

Yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet vuosille 2020–2023 ovat:

Yhteiskunnallinen vaikuttavuus

• Turvallisuustutkinnalla lisätään yleistä turvallisuutta, ehkäistään onnettomuuksia ja vaaratilanteita sekä torjutaan onnettomuuksista aiheutuvia vahinkoja.

• Suositusseurannalla ja -viestinnällä tehostetaan turvallisuustutkinnan vaikutta- vuutta.

Keskeiset vaikuttavuustavoitteita tukevat välitavoitteet ovat:

Tulostavoite 1: Turvallisuustutkinnalla lisätään yleistä turvallisuutta, ehkäistään onnetto- muuksia ja vaaratilanteita sekä torjutaan onnettomuuksista aiheutuvia vahinkoja.

VUOSI	VÄLITAVOITTEET	MITTARI/ ARVIOINTI- KRITEERI
2020	• turvallisuustutkinnan kohdentaminen yhteiskunnallisesti vaikuttavim- malla tavalla • selvitetään sujuvan tutkinnan etenemisen metodiset ja sisällölliset kehittämismahdollisuudet • selvitetään yhteistyössä STM:n kanssa mahdollisuus hyödyntää tur- vallisuustutkintaa terveydenhuollon turvallisuuden parantamiseksi
2021–	• määritetään metodiset ja sisällölliset muutokset tutkinnan sujuvoitta- miseksi • terveydenhuollon turvallisuustutkinnan kehittäminen	Toimintakäsi-
2023		kirjan muutta-
		minen
		Terveyden-
		huollon turval-
		lisuustutkinto-
		jen määrä

Tulostavoite 2: Suositusseurannalla ja -viestinnällä tehostetaan turvallisuustutkinnan vaikut- tavuutta..

VUOSI

VÄLITAVOITTEET

MITTARI/ ARVIOINTI- KRITEERI

2020

• selvitetään, mitkä ovat tärkeimmät toteutumattomat suositukset

• selvitetään, miten suositusviestinnällä pystytään parhaiten tukemaan suositusten toteutumista

Lista kymme- nestä tärkeim- mästä toteutu-

mattomasta suosituksesta

2021

• määritetään suositusviestinnän tehostetut menettelytavat

Toimintakäsi- kirjan muutta- minen

2022

• otetaan käyttöön suositusviestinnän tehostetut menettelytavat

2023

• vakiinnutetaan suositusviestinnän tehostetut menettelytavat

Xxxxxx moni vuoden 2020 kymmenestä tärkeimmästä suosituksesta

on toteutettu

2.2 Toiminnallinen tuloksellisuus‌

Toiminnallisen tuloksellisuuden tavoitteet vuosille 2020–2023 ovat:

Toiminnallinen tuloksellisuus

• Tutkintaprosessi on tehokas ja mukautuva

• Kansainvälinen yhteistyö parantaa tutkinnan tuloksellisuutta

• Asiahallintajärjestelmän käyttöönotto

Keskeiset tuloksellisuustavoitteita tukevat välitavoitteet ovat: Tulostavoite 3: Tutkintaprosessi on tehokas ja mukautuva.

VUOSI	VÄLITAVOITTEET	MITTARI/ ARVIOINTI- KRITEERI
2020	• selvitetään toimintajärjestelmän soveltamisen vaikeudet ja kehittä- mistarpeet
2021	• määritetään tutkintaprosessin muutokset	Muutokset toi- mintakäsikir- jaan
2022	• otetaan käyttöön tutkintaprosessin muutokset
2023	• vakiinnutetaan tutkintaprosessin muutokset	Sisäinen audi- tointi

Tulostavoite 4: Kansainvälinen yhteistyö parantaa tutkinnan tuloksellisuutta.

VUOSI	VÄLITAVOITTEET	MITTARI/ ARVIOINTI- KRITEERI
2020	• selvitetään miten kansainvälisen yhteistyön keinoin pystytään parhai- ten tukemaan turvallisuustutkinnan sujuvuutta ja vaikuttavuutta
2021	• määritetään kansainvälisen yhteistyön menettelytapojen muutokset	Muutokset toi- mintakäsikir- jaan
2022	• otetaan käyttöön kansainvälisen yhteistyön menettelytapojen muu- tokset
2023	• vakiinnutetaan kansainvälisen yhteistyön menettelytapojen muutok- set	Sisäinen audi- tointi

Tulostavoite 5: Asiahallintajärjestelmän käyttöönotto.

VUOSI

VÄLITAVOITTEET

MITTARI/

ARVIOINTI- KRITEERI

2020

• asianhallintajärjestelmän käyttöönoton valmistelu uuden tiedonhallin- talain vaatimusten täyttämiseksi

Tiedonhallinta- suunnitelma tehty

2021

• asianhallintajärjestelmän käyttöönotto

Asianhallinta- järjestelmä käytössä

2022–

2023

• vakiinnutetaan asianhallintajärjestelmän käyttö

2.3 Henkilöstö‌

Henkilöstöön liittyvät tavoitteet vuosille 2020–2023 ovat:

Henkilöstö

• Osaamisen kehittäminen on strategista ja tulevaisuuslähtöistä.

• Koulutetaan tutkijoiksi soveltuvia henkilöitä.

• Asiantuntijajoukon hyvä hallinta.

Keskeiset henkilöstötavoitteita tukevat välitavoitteet ovat:

Tulostavoite 6: Osaamisen kehittäminen on strategista ja tulevaisuuslähtöistä.

VUOSI	VÄLITAVOITTEET	MITTARI/ ARVIOINTI- KRITEERI
2020	• selvitetään koulutusjärjestelmän didaktiset kehittämismahdollisuudet huomioiden nykyaikaiset oppimisalustat ja -teknologia (aikuiskasva- tustieteen gradu)
2021	• määritetään
2022	• otetaan käyttöön	Koulutusjärjes- telmässä hyö- dynnetään e-oppimista
2023	• vakiinnutetaan

Tulostavoite 7: Koulutetaan tutkijoiksi soveltuvia henkilöitä.

VUOSI

VÄLITAVOITTEET

MITTARI/

ARVIOINTI- KRITEERI

2020

•

• Tutkintasäädökset (maaliskuu)

• Suuronnettomuuksien erityispiirteet (toukokuu)

• Asiantuntijapäivät (syyskuu)

• Tutkinnan metodiikka ja tutkintaprosessit (marraskuu)

Koulutussuun- nitelman nou- dattaminen.

2021

• Turvallisuustutkinnan perusteet (tammikuu)

• Tutkinnan ja tutkintaryhmän johtaminen (toukokuu)

• Asiantuntijapäivät (syyskuu)

• Kuuleminen (marraskuu)

Koulutussuun- nitelman nou- dattaminen.

2022

• Työturvallisuus, ensiapu ja alkusammutus (tammikuu)

• Ihminen ja organisaatio onnettomuuden aiheuttajana (toukokuu)

• Asiantuntijapäivät (syyskuu)

• Paikkatutkinta ja tekninen tutkinta (marraskuu)

Koulutussuun- nitelman nou- dattaminen.

2023

• Tutkinnan ja tutkintaryhmän johtaminen (tammikuu)

• Turvallisuusjohtamisjärjestelmät (toukokuu)

• Asiantuntijapäivät (syyskuu)

• Kansainvälinen tutkintatyö (marraskuu)

Koulutussuun- nitelman nou- dattaminen.

Tulostavoite 8: Asiantuntijajoukon hyvä hallinta.

VUOSI	VÄLITAVOITTEET	MITTARI/ ARVIOINTI- KRITEERI
2020	• selvitetään miten ammattitaitoisen asiantuntijajoukon riittävyys, moni- puolisuus ja käytettävyys varmistetaan
2021	• määritetään muutokset asiantuntijajoukon hyvään hallintaan	Muutokset toi- mintakäsikir- jaan
2022	• otetaan käyttöön muutokset asiantuntijajoukon hyvään hallintaan
2023	• vakiinnutetaan muutokset asiantuntijajoukon hyvään hallintaan

2.4 Talous‌

Talouteen liittyvät tavoitteet vuosille 2020–2023 ovat:

Talous

• Toiminta on kustannustehokasta ja taloudellinen liikkumavara mahdollistaa suun- nitelmallisen kehittämisen.

Keskeiset taloustavoitteita tukevat välitavoitteet ovat:

Tulostavoite 9: Toiminta on kustannustehokasta ja taloudellinen liikkumavara mahdollistaa suunnitelmallisen kehittämisen.

VUOSI

VÄLITAVOITTEET

MITTARI/ ARVIOINTI-

KRITEERI

2020-

2023

• kaikki tutkinnat valmistuvat tavoiteajassa (≤12 kk) ja tutkintojen kes- ton keskiarvo on alle 300 päivää.

Tutkintojen kesto

3. VUOSIEN 2020–2023 VOIMAVARAT‌

3.1 Henkilötyövuodet‌

	Toteuma 2018	Arvio 2019	Tavoite 2020	Tavoite 2021	Tavoite 2022	Tavoite 2023
Virka- ja työsuhteiset	16,1	16,3	16,7 1	16,3	16,3	16,3
Ulkopuoliset asian- tuntijat	7,2	4,3	6	6	6	6
Yhteensä	23,3	20,6	22,7	22,3	22,3	22,3

3.2 Määrärahat‌

	Toteuma 2018	Arvio 2019	Tulossopi- mus 2020	Kehys 2021	Kehys 2022	Kehys 2023
Toimintamäärärahat (1000 €)	1485	1520	1524 2	1510	1510	1510
Arviomäärärahat	818	570	740	740	740	740

Taulukossa vuosien 2021–2023 määrärahat ovat valtioneuvoston 7.10.2019 Julkisen talou- den suunnitelman mukaiset. Eduskunta hyväksyy niitä koskevat talousarvioesitykset vuosit- tain. Lisäksi Onnettomuustutkintakeskuksella on käytössään edelliseltä vuodelta siirtyvä määräraha, jonka arvioidaan vuonna 2020 olevan 130 000 euroa.

1 Sisältää tiedonhallintasuunnitelman tekemiseen tarvittavan erityisasiantuntemuksen.

2 Asiahallintajärjestelmän käyttöönottamiseksi joudutaan käyttämään edelliseltä vuodelta siir- tyvää määrärahaa.

4. VOIMASSAOLO JA SEURANTA‌

Tulostavoitteiden toteutumisesta ja voimavarojen käytöstä raportoidaan oikeusministeriölle Onnettomuustutkintakeskuksen vuoden 2020 puolivuotisraportissa viimeistään elokuussa 2020 erikseen annettavan ohjeistuksen mukaisesti ja toimintakertomuksessa vuodelta 2020 viimeistään 31.1.2021.

Onnettomuustutkintakeskuksen tulee viipymättä ilmoittaa oikeusministeriölle, mikäli tulosta- voitteiden toteutumisessa on merkittäviä ongelmia.

5. ALLEKIRJOITUKSET‌

Oikeusministeriö Onnettomuustutkintakeskus

Xxxxx Xxxxxxx Xxxx-Xxxxx Xxxxx

Kansliapäällikkö Xxxxxxx

Liite 1 Yhteiset seurantamittarit

Mittari	Toteuma 2017	Toteuma 2018	Arvio 2019	Tavoite 2020	Tavoite 2021	Tavoite 2022	Tavoite 2023
Henkilöstö
Tekemättömän työn kustannukset	30 675 €	16 037 €	30 000 €	20 000 €	20 000 €	20 000 €	20 000 €
Työtyytyväisyys VMBaro (Y) -luku	-	3,80	-	3,8	-	3,8	-
Johtajuusindeksi VMBaro (JO)	-	3,42	-	3,4	-	3,4	-
Työtyytyväisyys työyh- teisön toimintakulttuu- riin, VMBaro	-	3,86	-	3,9	-	3,9	-
Talous
€/tutkinta	40 230	65 890	56 000
Siirtyvän määrärahan osuus, %	7 %	8 %
Toimitilat
Toimitilatehokkuus m2/htv 3	25,4	23,1	26,1	23,7	24,1	24,1	24,1
Toimitila- kustannukset/htv	6 694 €	6 088 €	7 354 €	6 674 €	6 794 €	6 794 €	6 794 €

3 Toimitilatehokkuudessa on huomioitava, että henkilötyövuodet koostuvat virkamiesten te- kemän työn lisäksi noin 70 asiantuntijan työpanoksesta. Täten työtiloja on oltava tarjolla huo- mattavasti suuremmalle joukolle kuin mitä henkilötyövuodet antavat ymmärtää.

TULOSSOPIMUSASIAKIRJA 18.12.2019

OIKEUSMINISTERIÖN JA LAPSIASIAVALTUUTETUN TOI- MISTON TULOSSOPIMUS VUOSILLE 2020–2023

Oikeusministeriö ja lapsiasiavaltuutetun toimisto ovat neuvotelleet ja sopineet vuosien 2020– 2023 tulostavoitteet ja niiden toteuttamiseen osoitettavat resurssit. Sopimus päivitetään, mi- käli lapsiasiavaltuutettu vaihtuu ennen tätä.

Tulostavoitteiden toteutumisesta raportoidaan oikeusministeriölle lapsiasiavaltuutetun toimis- ton puolivuotisraportissa ja toimintakertomuksessa.

Tulosneuvottelu käytiin 5.11.2019 oikeusministeriössä.

Käyntiosoite Eteläesplanadi 10 HELSINKI

Postiosoite PL 25

00023 VALTIONEUVOSTO

Puhelin 02951 6001

Faksi

09 1606 7730

Sähköpostiosoite xxxxxxxxxxxxxxxx@xx.xx

SISÄLLYSLUETTELO

1. STRATEGINEN KEHYS 3

1.1 Visio, perustehtävä ja strategiset tavoitteet 3

1.2 Ihmisoikeusongelmien tunnistaminen ja raportointi lapsiasiavaltuutetun työssä 5

1.3 Toimintaympäristön muutostekijät ja painopisteet lapsiasiavaltuutetun työssä 6

2. TULOSTAVOITTEET VUOSILLE 2020–2023 10

2.1 Yhteiskunnallinen vaikuttavuus 10

2.2 Toiminnallinen tuloksellisuus 15

2.3 Henkilöstö 16

2.4 Talous 18

3. VOIMAVARAT 19

3.1 Henkilötyövuodet 19

3.2 Määrärahat 20

4. VOIMASSAOLO JA SEURANTA 22

5. ALLEKIRJOITUKSET 22

LIITTEET

Liite 1 Lapsiasiavaltuutetun strategia 2019–2024

Liite 2 Strategiakartta 2019–2024

Liite 3 Lapsiasiavaltuutetun toimintasuunnitelma vuodelle 2020 Liite 4 Lapsiasiavaltuutetun toimiston työsuojelun toimintaohjelma

Liite 5 Ohje epäasiallisen käyttäytymisen ja kohtelun sekä häirinnän ehkäisyyn, tunnistamiseen ja käsittelyyn lapsiasiavaltuutetun toimistossa

1. STRATEGINEN KEHYS‌

1.1 Visio, perustehtävä ja strategiset tavoitteet‌

Lapsiasiavaltuutetun visio vuosille 2020–2024 perustuu touko-syyskuun välisenä aikana laa- dittuun ja 1.10.2019 hyväksyttyyn viisivuotisstrategiaan ”Lapsen oikeuksien asialla”. Strategi- assa määriteltiin viraston visio, arvot ja hyveet sekä keskeiset toiminnan muodot.

Lapsiasiavaltuutetun visio on, että tulevaisuudessa lapsen oikeudet tunnetaan, niitä arvoste- taan ja kunnioitetaan nykyistäkin paremmin. Lapsiasiavaltuutetun työ on laadukasta, raken- tavaa ja vaikuttavaa. Lapsiasiavaltuutetun toimisto on henkisesti, fyysisesti, eettisesti ja sosi- aalisesti hyvä työyhteisö, jonka talous on ekologisesti, taloudellisesti ja eettisesti kestävää.

Lapsiasiavaltuutetun toimiston työ pohjautuu YK:n lapsen oikeuksien sopimukseen (SopS

59 ja 60/1991) sekä lakiin lapsiasiavaltuutetusta (1221/2004) ja valtioneuvoston asetuk- seen lapsiasiavaltuutetusta (274/2005). Lapsiasiavaltuutetusta annetun lain 1 §:n mukaan lapsiasiavaltuutettu on toiminnassaan itsenäinen ja riippumaton, mitä korostetaan myös halli- tuksen esityksessä laiksi lapsiasiavaltuutetusta (HE 163/2004). Niin ikään kansainvälisissä standardeissa ja suosituksissa korostetaan valtuutetun tyyppisten viranomaisten laajaa itse- näistä päätäntävaltaa. Oikeusministeriön hallinnonalalla toimivat valtuutetut pitävät perustel- tuna kehittää toimintansa tuloksellisuutta yhdessä oikeusministeriön kanssa kuvaamalla vuo- sittain toimintansa tavoitteet ja sopimalla resursseista oikeusministeriön kanssa.

Lapsiasiavaltuutetun tarkoituksena on varmistaa, että lasten asema ja oikeudet otetaan huo- mioon lainsäädännössä ja yhteiskunnallisessa päätöksenteossa (laki lapsiasiavaltuutetusta 1

§). Lapsiasiavaltuutetun tulee yhteistyössä muiden viranomaisten sekä toimialansa järjestö- jen ja vastaavien muiden toimijoiden kanssa edistää lapsen edun ja oikeuksien toteutumista (laki lapsiasiavaltuutetusta 2 §).

Lapsiasiavaltuutetun tulee pitää yhteyksiä lapsiin ja nuoriin ja välittää heiltä saamaansa tie- toa päätöksentekoon sekä välittää lapsia koskevaa tietoa lapsille, lasten parissa työskentele- ville, viranomaisille sekä muulle väestölle. Tulevalla strategiakaudella vahvistetaan lasten ja nuorten mielipiteiden selvittämistä ja niistä viestimistä toimiston työssä. Näin tavoitellaan ti- lannetta, jossa lasten ja nuorten tapaamiset ja heitä koskeva tiedonkeruu on suunnitelmal- lista ja sitä hyödynnetään toimiston tehtävässä. Lapsilta ja nuorilta saatua kokemustietoa painotetaan osana toimiston lausuntoja, julkaisuja, aloitteita, kannanottoja ja yhteiskunnal- lista keskustelua.

Strategian yhteydessä hahmotetaan tulevien vuosien painopistealueet, joiden puitteissa voi- daan suunnitella pitkän aikavälin toimintaa. Vuoden 2020 painopistealueena on maapallon tulevaisuus, ilmastonmuutos ja lasten oikeudet. Vuoden 2021 painopistealueeksi on suunni- teltu eriarvoisuutta, yhdenvertaisuutta ja lasten oikeuksia, vuoden 2022 turvallisuutta ja vuo- den 2023 painopistealueeksi hyvinvointia ja terveyttä. Pitkälle tulevaisuuteen tähtäävä paino- pistealueiden kartoittaminen tehostaa yhteistyötä eri tahojen kanssa. Esimerkiksi vuoden 2021 työn sisältöjen suunnittelu on jo aloitettu ja siitä on oltu yhteydessä kansalaisjärjestöi- hin sekä yhdenvertaisuusvaltuutetun toimistoon.

Strategian ja painopistealueiden hahmottamisen apuna on käytetty Sitran tulevaisuusbaro- metrin ja megatrendityön tuloksia, lapsistrategian perustana toimivaa Lapsen aika -raporttia, valtioneuvoston julkaisemaa ministeriöiden kansliapäälliköiden Mahdollisuudet Suomelle - raporttia, oikeusministeriön hallinnonalan toimintaympäristöanalyysia sekä lapsiasiavaltuute- tun toimistossa vuosien varrella tehtyjä havaintoja.

Alla olevassa taulukossa esitetään lapsiasiavaltuutetun visio, perustehtävä sekä tärkeimmät strategiset tavoitteet ulottuen vuoteen 2023.

Visio

Lapsen oikeudet tunnetaan, niitä arvostetaan ja kunnioitetaan Lapsiasiavaltuutetun työ on laadukasta, rakentavaa ja vaikuttavaa

Lapsiasiavaltuutetun toimisto on henkisesti, fyysisesti, eettisesti ja sosiaalisesti hyvä työ- yhteisö

Lapsiasiavaltuutetun talous on ekologisesti, taloudellisesti ja eettisesti kestävää

Perustehtävä

Tehtävässään lapsiasiavaltuutetun tulee arvioida lapsen edun ja oikeuksien toteutu- mista, seurata lainsäädäntöä ja yhteiskunnallista päätöksentekoa sekä arvioida niiden vaikutuksia lasten hyvinvointiin. Lapsiasiavaltuutetun tulee seurata lasten ja nuorten elin- olosuhteita; aloittein, neuvoin ja ohjein kehittää yhteiskunnallista päätöksentekoa lasta koskevissa asioissa ja edistää lapsen edun toteutumista yhteiskunnassa. Lapsiasiaval- tuutetun tulee pitää yhteyksiä lapsiin ja nuoriin ja välittää heiltä saamaansa tietoa pää- töksentekoon sekä välittää lapsia koskevaa tietoa lapsille, lasten parissa työskentele- ville, viranomaisille sekä muulle väestölle. Lapsiasiavaltuutetun tehtävänä on kehittää yhteistyömuotoja eri toimijoiden välille ja edistää eri tavoin Yhdistyneiden Kansakuntien yleiskokouksen hyväksymän lapsen oikeuksia koskevan yleissopimuksen (SopS 59– 60/1991) toteutumista.

Yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet

1. YK:n lapsen oikeuksien yleissopimuksen mukaiset oikeudet tunnetaan - myös lasten ja nuorten keskuudessa.

2. Lapsen ihmisoikeuksia arvostetaan ja kunnioitetaan kaikkialla.

3. Lapsen asema itsenäisenä oikeussubjektina on vahvistunut.

4. Lapsivaikutusten arviointi on vakiintunut osaksi säädösvalmistelua ja yhteiskun- nallista päätöksentekoa.

5. Lasten kokemuksia ja mielipiteitä arvostetaan ja hyödynnetään yhteiskunnan pää- töksenteon kaikilla tasoilla.

6. Lapset osataan kohdata eri yhteiskunnan osa-alueilla.

7. Lasten elinolot ja hyvinvointi ovat kehittyneet parempaan suuntaan.

Toiminnallisen tuloksellisuuden tavoitteet

1. Osallistutaan strategisesti merkittäviin komiteoihin, ohjausryhmiin ja työryhmiin.

2. Osallistutaan yhteiskunnalliseen keskusteluun asia ja tutkimustieto edellä.

3. Koulutetaan ja viestitään lapsen oikeuksista.

4. Osallistutaan tilaisuuksiin, jotka edistävät merkittävästi lapsen oikeuksien tunnet- tavuutta.

5. Välitetään tietoa lasten kokemuksista ja mielipiteistä.

Henkilöstötavoitteet

1. Henkilöstöllä on hyvä henkinen, fyysinen, eettinen ja sosiaalinen toimintakyky.

2. Osaamisen kehittäminen on jatkuvaa.

3. Työnjako on selkeä ja tarkoituksenmukainen.

4. Työyhteisö on turvallinen ja tukeva.

5. Osallisuus on vahvaa.

6. Johtaminen on innostavaa ja tukee työntekijöitä.

Taloutta koskevat tavoitteet

1. Toiminta on kustannustehokasta.

2. Talous tukee toiminnan tavoitteita ja vaikuttavuutta.

3. Talous on ekologisesti, taloudellisesti ja eettisesti kestävää.

1.1.1 Ihmisoikeusongelmien tunnistaminen ja raportointi lapsiasiavaltuute- tun työssä ‌

Lapsiasiavaltuutetun perustehtävänä on edistää lapsen oikeuksia ja niihin liittyvää osaamista valtionhallinnossa. Xxxxx Xxxxxxx hallitusohjelmassa todetaan, että hallituskaudella pyritään vahvistamaan erityisesti lainvalmistelijoiden osaamista ihmisoikeuskysymyksissä. Lapsen oikeuksien huomioiminen, lapsivaikutusten arviointi ja lapsibudjetoiminen edellyttävät jatku- vaa muistuttamista ja koulutusta, johon lapsiasiavaltuutettu tulevalla toimikaudella panostaa. Lapsiasiavaltuutetulla on lisäksi merkittävä asema haavoittuvassa asemassa olevien lasten ihmisoikeusongelmien tunnistamisessa ja näistä ongelmista raportoinnissa. Lapsiasiavaltuu- tetun toimisto tapaa säännöllisesti erilaisia lapsiryhmiä, joiden kuulemiseksi on kehitetty uu- sia menetelmiä. Kohtaamiset voidaan muodostaa myös haavoittuvassa asemassa olevat lapsiryhmät tunnistaen tai kartoittaa mahdollisia ongelmia hienovaraisesti kaikilta lapsiryh- miltä. Lasten kuulemisen ja siihen liittyvän osaamisen vahvistaminen on lapsiasiavaltuutetun toimiston tämänhetkinen ensisijainen tavoite. Lisäksi valtuutettu kohtaa jatkuvasti lasten kanssa työskenteleviä ammattilaisia, vanhempia ja sidosryhmiä, jotka tuovat valtuutetun tie- toon havaitsemiaan ilmiöitä. Yhteiskunnallisessa vaikuttamistyössään valtuutettu nostaa säännöllisesti esiin lapsia koskevia ihmisoikeusongelmia ja -loukkauksia.

Jotta ihmisoikeusongelmien tunnistaminen olisi aiempaakin tehokkaampaa, työvoiman lisää- minen lapsiasiavaltuutetun tällä hetkellä viisihenkiseen toimistoon on välttämätöntä. Tämä mahdollistaisi tiivistetyn yhteistyön yhdenvertaisuusvaltuutetun toimiston ja eri kansalaisjär- jestöjen kanssa. Haavoittuvia lapsiryhmiä, joita nyt on jo tunnistettu yhteisissä keskusteluissa edellä mainittujen tahojen kanssa, ovat vammaiset lapset, ilman oleskelulupaa maassa ole- vat lapset, maastapoistumismääräyksen saaneiden vanhempien lapset, yksin maahan tulleet alaikäiset turvapaikanhakijat sekä vähemmistöihin kuuluvat lapset. Toimiston sisäisessä työssä erityisryhmiksi ovat osoittautuneet lisäksi lastensuojelulaitoksiin ja sijaisperheisiin si- joitetut lapset ja pitkittyneissä huolto- ja tapaamisriitatilanteissa elävät lapset.

Lapsiasiavaltuutettu raportoi havaitsemistaan ihmisoikeusongelmista vuosittain valtioneuvos- tolle, neljän vuoden välein eduskunnalle ja viiden vuoden välein YK:n lapsen oikeuksien ko- mitealle.

Edellisten tehtävien vahvistamiseksi ja laadun varmistamiseksi lapsiasiavaltuutetun toimisto esittää yhden uuden ylitarkastajan viran perustamista. Jo tähän asti vastuu kansalaisyhtey- denotoista ja vuosittaisesta raportoinnista valtioneuvostolle on ollut ylitarkastajan tehtävä, mutta virkaa on jouduttu hoitamaan sijaisjärjestelyin. Uuden viran avulla olisi mahdollista vahvistaa tuntuvasti lapsiin liittyvien ihmisoikeusongelmien havainnointia ja niistä raportoin- tia, sekä edistää viranomais- ja kansalaisjärjestöyhteistyötä ongelmien korjaamiseksi.

1.1.2 Toimintaympäristön muutostekijät ja painopisteet lapsiasiavaltuute- tun työssä ‌

Lapsen oikeuksien asioissa on käynnissä useita yhtäaikaisia kansallisia kehittämishankkeita. Lapsiasiavaltuutetun toiminnan kannalta merkittävä kansallinen hanke, lapsistrategiatyö, on käynnistynyt vuonna 2019. Strategiatyö tähtää YK:n lapsen oikeuksien yleissopimuksen toi- meenpanon edistämiseen ja lapsiasiavaltuutettu pyrkii olemaan työssä vahvasti mukana. Li- säksi vuonna 2019 on käynnistetty YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen (LOS) kansallisen viestintästrategian uudistaminen yhdessä kansallisen LOS-viestintäverkoston kanssa. Lapsi- asiavaltuutettu on keskeisessä asemassa strategian laatimisessa ja pyrkii uuden viestintä- strategian kautta lisäämään myös oman vaikuttamistyön tehoa. Lisäksi eduskunnan alaisuu- dessa toimiva Itsenäisyyden juhlavuoden lastensäätiö (ITLA) edistää tietoon perustuvan lap- sitiedon levittäytymistä suomalaiseen yhteiskuntaan ja on siis merkittävä yhteistyökumppani. Oikeusministeriön hallinnonalalla yhteistyö yhdenvertaisuusvaltuutetun ja tasa-arvovaltuute- tun kanssa on edennyt lupaavasti. Kaikkien erillisvirastojen kannalta merkittävä reformi on virastojen tukipalveluita koskeva ns. oikeushallintovirastohanke, joka toteutuessaan vaikut- taa valtuutetun toiminnan hallinnon järjestelyihin.

YK:n lapsen oikeuksien yleissopimuksessa lapsiksi määritellään kaikki alle 18-vuotiaat ihmi- set. Vuonna 2018 Suomessa asui 1 058 091 lasta. Suomessa syntyvien lasten määrä on laskenut koko 2010-luvun ajan ja lasku on jyrkentynyt vuoden 2015 jälkeen. Kun vuonna 2009 syntyi 60 430 lasta, vuonna 2018 heitä syntyi vain 47 577. Suomalainen lapsi asuu ta- vallisesti perheessä ja Suomessa oli vuonna 2018 561 965 lapsiperhettä. Lapsiperheiden määrä on 2000-luvulla vähentynyt ja lapsiperheiden muodot ovat moninaistuneet: enää vain 63 prosenttia lapsista asuu ns. ydinperheissä.

Suomalaisessa yhteiskunnassa lasten hyvinvointiin on panostettu kansantalouden näkökul- masta paljon. Historian valossa lasten hyvinvoinnin kehitys onkin menestystarina. Yhdeksän lasta kymmenestä on tyytyväinen omaan elämäänsä, heillä on ystävyyssuhteita, vapaa-ajan harrastuksia ja keskusteluyhteys vanhempiinsa. Lasten varhaiskasvatukseen ja koulutuk- seen on panostettu paljon ja suomalaislasten osaaminen on ollut maailman huippua. Lasten tapaturma- ja sairauskuolleisuus on kansainvälisesti verraten erittäin alhaista. Myös kasva- tusasenteet ovat muuttuneet lasten kehitystä tukeviksi ja kannustaviksi ja kuritusväkivallan käyttö on vähentynyt. Myönteinen kehitys vaatii kuitenkin jatkuvaa työtä. Viime vuosina las- ten ja nuorten hyvinvoinnissa on ollut merkittävää eriytymistä niin terveyden, koulutuksen, koetun hyvinvoinnin kuin turvallisuuden saralla.

Tutkimuksissa lasten ja nuorten hyvinvoinnin keskeisiksi osa-alueiksi on nostettu ihmissuh- teet, oppiminen, turvallisuus, terveys ja osallisuus, jotka ovat myös tulevan kansallisen lapsi- strategian keskeisiä teema-alueita. Tulevaisuudessa sosiaalisen pääoman, osaamisen, ter-

veyden ja hyvinvoinnin merkitykset korostuvat entisestään. Nämä osa-alueet ovat tiiviisti kyt- köksissä toisiinsa ja niin hyvinvointi kuin pahoinvointi kumuloituvat tässä kompleksisessa ko- konaisuudessa.

Seuraavissa luvuissa kuvataan tiiviisti niitä haasteita ja mahdollisuuksia, joita lapsiasiaval- tuutetun strategiatyössä on arvioitu keskeisiksi tulevan viisivuotiskauden aikana. Näihin arvi- oihin perustuvat myös lapsiasiavaltuutetun tulevien vuosien työn painopistealueet.

Maapallon tulevaisuus, ilmastonmuutos ja lasten oikeudet

Lapsilla on oikeus henkiinjäämiseen ja kehitykseen sekä pilaantumattomaan ympäristöön. Ilman elinkelpoista ympäristöä ihmisyys menettää merkityksensä. Maapallon kantokyvyn ra- jat ovat puhuttaneet 1970-luvulta alkaen ja 2000-luvulla tietoisuus ilmastonmuutoksesta ja luonnonvarojen kriittisestä tilasta on lisääntynyt. Vuosien 2018 ja 2019 aikana julkaistut kolme IPCC-raporttia korostavat kiireellisten toimenpiteiden välttämättömyyttä. Maailmanpo- litiikassa ilmastonmuutoksen edellyttämät politiikkatoimet ovat kuitenkin olleet erimielisyyk- sien kohteena.

Samaan aikaan lasten ja nuorten kokema pelko ja epävarmuus ihmisen aiheuttaman ilmas- tonmuutoksen seurauksista on dramaattisesti lisääntynyt. Nuorisobarometrissa 2018 pelkoa ja epävarmuutta kokevien osuus oli kasvanut noin kolmanneksesta 65 prosenttiin. Nuorten ahdistus ja huoli ilmastonmuutoksesta on näkynyt avuntarpeen lisääntymisenä myös palve- lujärjestelmässä.

Ilmastonmuutos on herättänyt kysymyksiä yksittäisten ihmisten ja kansakuntien mahdolli- suuksista ratkaista asiaa. Suomi on sitoutunut etenemään kohti nettonollapäästöjä kaikilla sektoreilla ja toimialoilla, mutta politiikkatoimet antavat yhä odottaa itseään. Lapset ja nuoret ovat kokeneet turhautumista aikuisten kyvyttömyydestä tarttua asiaan, joka koskettaa ennen kaikkea heidän elinmahdollisuuksiaan. Talvella 2019 ruotsalainen nuori Xxxxx Xxxxxxxx aloitti #Fridaysforfuture -liikkeen, jonka koululakot levisivät kymmeniin maihin ja satoihin kou- luihin myös Suomessa. Kaikkialla tätä nuorten aktiivisuutta ei ole haluttu hyväksyä.

Lasten ja nuorten huoli ilmastonmuutoksesta on otettava vakavasti ja heidät on hyväksyttävä mukaan ilmastopolitiikan suunnitteluun ja vaikuttamiseen. Lapsiasiavaltuutettu kerää lapsilta ja nuorilta kokemustietoa ilmastonmuutoksen vaikutuksista omaan arkeen sekä ajatuksia vaikuttamisen kanavista. Aiheesta järjestetään pyöreän pöydän keskustelu eri alojen asian- tuntijoille. Selvitystyössä saadut tulokset raportoidaan erillisselvityksessä ja välitetään pää- töksentekijöille lukuisissa yhteyksissä. Lapsiasiavaltuutettu vaikuttaa ilmastopolitiikkaan muistuttamalla lapsivaikutusten arvioinnista elinkeinopolitiikan uudistamista, verotusratkai- suja ja investointeja koskevien ratkaisujen yhteydessä.

Lapsiasiavaltuutetun vuoden 2020 toiminnan tavoitteena on, että lasten ja nuorten huoli il- mastonmuutoksesta otetaan vakavasti ja heidät osallistetaan ilmastopoliittiseen päätöksen- tekoon.

Eriarvoisuus, yhdenvertaisuus ja lasten oikeudet

Lapsi ei voi valita perhettä, johon syntyy, eikä asuinpaikkaa, johon perhe on asettunut. YK:n lapsen oikeuksien yleissopimuksessa syrjimättömyys on keskeinen periaate. Lasta ei saa asettaa eriarvoiseen asemaan hänen perhetaustastansa perusteella. Lähtökohtien eriarvoi- suutta on pyritty tasoittamaan hyvinvointi- ja koulutuspolitiikalla, jotka etenkin viime vuosisa- dan loppupuoliskolla osoittivat voimansa.

Tällä vuosituhannella hyvinvointi- ja koulutuserot ovat jälleen syventyneet ja suomalaisten lasten mahdollisuuksien tasa-arvo on heikentynyt. Eriarvoisuutta esiintyy sosioekonomisten ryhmien, sukupuolten, valtaväestön ja vähemmistöjen ja maantieteellisten alueiden välillä. Vanhempien koulutustaso, terveys, tulot ja siviilisääty vaikuttavat lasten menestymiseen.

Globaali eriarvoisuus heijastuu Suomeen maailmanpoliittisena levottomuutena, maailmanta- louden ennakoimattomuutena ja väestön liikkuvuutena.

Eriarvoisuuden kasautuminen on laajasti vaikuttava ja moniulotteinen yhteiskunnallinen on- gelma, joka vähentää inhimillisiä voimavaroja, hidastaa talouskasvua ja horjuttaa yhteiskun- nan vakautta sekä yhteiskuntarauhaa. Samalla eriarvoisuus heikentää kansalaisten luotta- musta instituutioihin, hallituksiin ja demokratiaan. Lapsuudessa koetut eriarvoisuuden ja epä- luottamuksen kokemukset siirtyvät herkästi seuraavaan sukupolveen ja rapauttavat hyvin- vointiyhteiskunnan perustaa. Kansallisen lapsistrategian esivalmisteluissa eriarvoistumiske- hitys tulkittiin kehityskuluksi, joka jatkuu lineaarisesti, mikäli toimenpiteitä sen katkaise- miseksi ei tehdä.

Lapsuudenaikaista eriarvoisuutta torjutaan oikeudenmukaisella yhteiskuntapolitiikalla, joka takaa laadukkaan kasvatuksen ja koulutuksen, yhdenvertaiset palvelut ja turvaa riittävän toi- meentulon kaikille lapsille, nuorille ja lapsiperheille taustoista ja lähtökohdista riippumatta.

Panostaminen osaamiseen ja koulutukseen torjuu eriarvoisuutta tehokkaasti. Yhteiskunta, joka ottaa lapset mukaan osallistumiseen ja vaikuttamiseen, sitouttaa heidät yhteisen tulevai- suuden rakentamiseen. Yhdenvertaisessa yhteiskunnassa lapsen kokemusmaailmaa arvos- tetaan ja hyödynnetään yhteiskunnan päätöksenteon kaikilla tasoilla.

Lapsiasiavaltuutettu tiivistää yhteistyötä tasa-arvo- ja yhdenvertaisuusvaltuutetun sekä haa- voittuvassa asemassa olevia lapsia edustavien kansalaisjärjestöjen kanssa. Vaikuttamis- työssä lapsiasiavaltuutettu puuttuu etenkin eriarvoisuutta lisääviin ilmiöihin ja edesauttaa ai- heen huomioimista tulevissa reformeissa, kuten sote- ja sotu-uudistuksissa sekä sivistys- ja kulttuuritoiminnan kehittämisessä. Yhdenvertaisuuden edistäminen ei liity kuitenkaan vain politiikkatoimiin, vaan kaikessa lasten ja nuorten arjessa on huomioitava mekanismit, jotka voivat aiheuttaa syrjintää tai eriarvoisuuden lisääntymistä. Lapsiasiavaltuutettu pitää aihetta esillä kaikessa toiminnassaan tulevalla viisivuotiskaudella.

Lapsiasiavaltuutetun vuoden 2021 tavoitteena on, että lapsuuden eriarvoisuuskehitys on saatu pysähtymään ja mahdollisuuksien tasa-arvo toteutuu tätä hetkeä paremmin.

Turvallisuus

Lapsella on oikeus erityiseen suojeluun. Sopimusvaltioiden on huolehdittava useista kasvu- ympäristön turvallisuuteen vaikuttavista seikoista. Turvallisuus on moniulotteinen ilmiö, joka liittyy niin rakennettuun ympäristöön, yhteiskuntapoliittisiin rakenteisiin, ihmisten välisiin suh- teisiin kuin yksilön kokemusmaailmaan. Vaikka suomalainen yhteiskunta on muuttunut jatku- vasti turvallisemmaksi lapsille, altistuvat monet lapset edelleen väkivallalle ja tapaturmille, jotka olisivat ehkäistävissä. Etenkin perheväkivalta, liikenne ja vesistöt muodostavat lapsille merkittävän uhan.

Yhteiskunnan turvallisuus on tiiviisti kytköksissä sen harjoittamaan turvallisuus- ja yhteiskun- tapolitiikkaan. Lähes kaikki yhteiskunnan rakenteet kaavoituksesta erilaisiin organisaatioihin vaikuttavat siihen, miten turvallinen yhteiskunta on. Rakenteellista turvallisuutta lisätään pa- nostamalla asuinalueisiin ja infrastruktuuriin sekä luottamusta herättävän kansallisen ja kan-

sainvälisen turvallisuuspolitiikan avulla. Sosiaalista turvallisuutta lisätään huolehtimalla per- heiden toimeentulosta ja palveluista, ehkäisemällä parisuhteiden ristiriitoja ja väkivaltaa sekä ehkäisemällä rikollisuutta.

Koettu turvallisuus on kytköksissä läheisiin ihmissuhteisiin, elinympäristössä kohdattaviin il- miöihin ja arjen kokemuksiin. Turvallisuudentunne rakentuu jo lapsuudessa, mutta voi vah- vistua tai järkkyä koko elämän ajan. Koettua turvallisuutta voidaan vahvistaa luomalla yhteis- kuntaan sitä tukevat rakenteet. Viime vuosina yhteiskuntapolitiikassa ja tutkimuksessa ovat korostuneet lähiyhteisöjen tiiviyttä ja lähidemokratiaa edistävät toimenpiteet. On todettu, että kansalaisten osallistuminen yhteisön toimintaan ja yhdessä tekeminen ehkäisevät rikolli- suutta ja lisäävät turvallisuudentunnetta. Tällainen yhteisöllisyys voi tukea myös lasten tur- vallisuutta.

Turvallisuus ja sen edistäminen eivät kuitenkaan ole vain lähiyhteisöjen käsissä, vaan turval- lisuusuhat ovat yhä enenevissä määrin globaaleja. Maailmanpolitiikan epävakaus, ilmaston- muutos ja väestönkehitys luovat globaalia turvattomuutta ja epävakautta. Eurooppaan koh- distuu voimakasta muuttoliikettä ja maahamme tulee lapsia ja nuoria epävakaista olosuh- teista. Lisäksi lasten ja nuorten elinympäristö on laajentunut virtuaalimaailmaan, jonka uhkia ei pystytä hallitsemaan. Digitaalisen median kautta lapset voivat altistua sopimattomalle ma- teriaalille sekä kiusaamiselle samalla, kun digitaalisuus suo lapsille uusia mahdollisuuksia sosiaalisuuteen ja itseilmaisuun.

Lapsiasiavaltuutettu tiivistää yhteistyötä poliisin, kansallisen rikoksentorjuntaneuvoston ja si- säministeriön kanssa sekä edistää mm. Lanzaroten sopimuksen toimeenpanosuunnitelmaa yhdessä järjestötoimijoiden kanssa. Lisäksi valtuutettu osallistuu aktiivisesti sosiaaliturvan kokonaisuudistukseen ja muistuttaa työn ja perhe-elämän yhteensovittamisen kysymyksistä.

Hyvinvointi ja terveys

Maailman terveysjärjestön (WHO) Maailman terveysjärjestön perussäännössä terveyttä pi- detään täydellisen ruumiillisen, henkisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin tilana eikä ainoastaan sairauden puuttumisena. YK:n lapsen oikeuksien komitean 15. yleiskommentissa todetaan, että kaikki oikeudet (kansalais-, poliittiset, taloudelliset, sosiaaliset ja sivistykselliset oikeu- det), jotka mahdollistavat kaikkien lasten kehittää henkisiä ja ruumiillisia valmiuksiaan, persoonallisuuttaan ja lahjakkuuttaan mahdollisimman täysimääräisesti, ovat keskenään riip- puvaisia ja yhtä tärkeitä. Lisäksi lasten oikeus terveyteen ei ole tärkeä pelkästään itsessään, vaan tämän oikeuden toteutuminen on myös välttämätöntä kaikkien muiden yleissopimuksen mukaisten oikeuksien nauttimisen kannalta. Lasten terveyttä koskevan oikeuden toteutumi- nen riippuu myös monien muiden yleissopimuksessa määriteltyjen oikeuksien toteutumi- sesta.

Lasten ja nuorten somaattisen terveyden kohentuminen on ollut laajan kansanterveyspolitii- kan ansioista. Kattava rokotusohjelma sekä neuvolatoiminta ja kouluterveydenhuolto ovat vähentäneet useita aiemmin yleisiä vakavia tartuntatauteja. Terveydenhuollon järjestämi- sessä ja hoitoon pääsyssä on kuitenkin alueellista ja väestöryhmien välistä eriarvoisuutta.

Viime vuosina eriarvoisuutta on pyritty vähentämään laajan sosiaali- ja terveydenhuollon ko- konaisuudistuksen avulla, mutta tavoitetta ei ole saavutettu. Lapset ja nuoret ovat edelleen hyvin eriarvoisessa asemassa niin taustastaan kuin asuinpaikastaan riippuen.

Lasten ja nuorten sairauksista yleisimpiä ovat erilaiset hengitysteiden infektiot, ripulitaudit, ihoinfektiot ja rokkotaudit. Toinen merkittävä ryhmä ovat allergiat, joita sairastaa noin 10 pro-

senttia lapsista. Viime vuosina sisäilman aiheuttamat sairaudet ovat olleet esillä. Lisäksi las- ten tapaturmat ovat edelleen yleisiä, vaikka niiden määrää on saatu huomattavasti laskettua. Lapsilla esiintyy myös vakavia sairauksia kuten syöpää, neurologisia ja immunologisia sai- rauksia, joiden hoito voi vaatia perheeltä runsaasti sopeutumista.

Viime vuosina lasten ja nuorten terveyttä ovat uhanneet etenkin mielenterveyden ongelmat, neuropsykiatriset oireet, vähäinen liikkuminen sekä epäterveet ruokailutottumukset. Mielen- terveyden ongelmien yleistymisestä ei ole jaettua yhteisymmärrystä, mutta yleinen käsitys on, että ongelmat ovat tulleet näkyviksi ja niiden taso on muuttunut aiempaa vakavammaksi. Erilaisten neuropsykiatristen oireiden ja mielenterveyden ongelmien lääkinnällinen hoito on lisääntynyt. Mielenterveyden ongelmat säteilevät laajasti lasten hyvinvointiin ja näkyvät pal- velujärjestelmässä ruuhkina, sektorien välisen yhteistyön haasteina ja kasvavina kustannuk- sina.

Tämä painopistealue ja sen temaattiset sisällöt tarkentuvat vuosien 2020 – 2022 aikana.

2. TULOSTAVOITTEET VUOSILLE 2020–2023‌

2.1 Yhteiskunnallinen vaikuttavuus‌

Yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet vuosille 2020–2023 ovat:

Yhteiskunnallinen vaikuttavuus

• YK:n lapsen oikeuksien yleissopimuksen mukaiset oikeudet tunnetaan - myös lasten ja nuorten keskuudessa.

• Lapsen ihmisoikeuksia arvostetaan ja kunnioitetaan kaikkialla.

• Lapsivaikutusten arviointi on vakiintunut osaksi säädösvalmistelua ja yhteiskun- nallista päätöksentekoa.

• Lasten kokemuksia ja mielipiteitä arvostetaan ja hyödynnetään yhteiskunnan pää- töksenteon kaikilla tasoilla.

• Lapset osataan kohdata eri yhteiskunnan osa-alueilla.

• Lasten elinolot ja hyvinvointi ovat kehittyneet parempaan suuntaan.

Tulostavoite 1: YK:n lapsen oikeuksien yleissopimuksen mukaiset oikeudet tunnetaan – myös lasten ja nuorten keskuudessa

VUOSI

VÄLITAVOITTEET

MITTARI/ ARVIOINTI-

KRITEERI

2020

• Lapsen oikeuksien sopimuksen (LOS) kansallinen viestintästrategia valmistuu: tavoitteena kytkeminen kansalliseen lapsistrategiaan ja tietoisuuden lisääminen lasten oikeuksista heidän kanssaan työsken- televien ammattilaisten kautta

• LOS koulutusta järjestetään kansanedustajille

Viestintästrate- gian laatu ja toteutettavuus Koulutuksen laatu

2021

• LOS viestintästrategia: yhteistyö lapsistrategian kanssa jatkuu

Koulutuksen implementointi

• lapsen oikeuksien koulutus lisätään Poliisiammattikorkeakoulun ope- tussuunnitelmaan ja sosiaalityön koulutuksessa

• LOS koulutusta järjestetään kuntien viranomaisille alueellisesti AVI:n kanssa

Poliisiammatti- korkeakoulun OPS:n

Koulutuksen suosio ja saatu

palaute

2022

• lapsen oikeuksien koulutus lisätään opettajakoulutukseen

• LOS viestintästrategia: opetuksessa välitetään nykyistä enemmän tietoa lapsen oikeuksista

• LOS koulutusta järjestetään ministeriöille

Koulutuksen implementointi opettajakoulu- tuksen OPS:n (opetushalli- tus) Koulutuksen

suosio ja saatu palaute

2023

• lapsen oikeuksien koulutus lisätään sosiaalityön koulutukseen

• Ammattilaisten (poliisit, opettajat) tietoa lasten oikeuksista on lisään- tynyt

• Lasten ja nuorten tieto lapsen oikeuksista on lisääntynyt

• LOS koulutusta järjestetään kunnille alueellisesti AVI:n kanssa

Koulutuksen implementointi sosiaalityön koulutukseen (SosNet-ver- kosto) Koulutuksen

suosio ja saatu palalute

Tulostavoite 2: Lapsen ihmisoikeuksia arvostetaan ja kunnioitetaan kaikkialla

VUOSI	VÄLITAVOITTEET	MITTARI/ ARVIOINTI- KRITEERI
2020	• Lapsiasiavaltuutettu on aktiivinen toimija kansallisessa lapsistrategia- työssä	LOS huomi- ointi lapsistra- tegiatyössä
2021	• Kansallinen lapsistrategiatyö kytketään kansalliseen LOS viesintään ja lapsiasiavaltuutetun arviointi-, edistämis- ja seurantatehtävään	Kansallisen lapsistrategian ja viestinnän kytkeytyminen, lapsistrategia valtuutetun työssä
2022	• Kansallinen lapsistrategiatyö, jossa on vahva LOS-kytkentä, valmis- tuu	Kansallisen lapsistrategian laatu ja LOS- perustaisuus
2023	• Kansallinen lapsistrategiatyö edistää lapsen oikeuksien juurtumista tehokkaasti	Lapsen oi- keuksien tun- nettuus valti- onhallinnossa, kunnissa ja kansalaisyh- teiskunnassa

Tulostavoite 3: Lapsivaikutusten arviointi on vakiintunut osaksi säädösvalmistelua ja yhteis- kunnallista päätöksentekoa.

VUOSI	VÄLITAVOITTEET	MITTARI/ ARVIOINTI- KRITEERI
2020	• Lapsivaikutusten arviointi tunnetaan valtionhallinnossa ja kunnissa • Koulutusta annetaan kansanedustajille (kuntiin annettu jo 2019)	Lapsiasiaval- tuutetun lau- sunnot lainval- mistelutyössä, asiasta muis- tuttaminen
2021	• Lapsivaikutusten arviointia toteutetaan lainvalmistelutyössä valtiohal- linnon tasolla ja kunnissa • Edistetään rakenteiden luomista säännöllisen lapsivaikutusten arvi- oinnin mahdollistamiseksi (lapsistrategiatyö)	Lapsivaikutus- ten arviointien määrä ja laatu lainvalmistelu- työssä ja kun- nallisessa pää- töksenteossa
2022	• Lapsen oikeudet näkyvät paremmin valtionhallinnon ja kuntien pää- töksenteossa • Rakenteet lapsivaikutusten arvioinnin mahdollistamiseksi alkavat juurtua (lapsistrategiatyö)	Lapsen oi- keuksien näky- vyys kunnalli- sessa ja valti- onhallinnon päätöksente- ossa
2023	• Lapsivaikutusten arviointiin on luotu pysyvät rakenteet niin valtionhal- linnossa kuin kunnissa	Lapsivaikutus- ten arviointiin osoitetut re- surssit ministe- riöissä ja kun- nissa

Tulostavoite 4: Lasten kokemuksia ja mielipiteitä arvostetaan ja hyödynnetään yhteiskunnan päätöksenteon kaikilla tasoilla.

VUOSI

VÄLITAVOITTEET

MITTARI/ ARVIOINTI- KRITEERI

2020

• Asiantuntijaluokkatoiminta käynnistyy lapsiasiavaltuutetun toimin- nassa

• Lapsibarometrin toteuttaminen edistää pienten lasten kokemustiedon hyödyntämistä

• Lapsiasiavaltuutetun julkaisema antologia maapallon tulevaisuudesta ja lasten oikeuksista valmistuu

• Lasten ja nuorten näkemyksiä maapallon tulevaisuudesta arvoste- taan ja se saa näkyvyyttä

Asiantuntija- luokkien määrä ja maantieteelli- nen kattavuus Lapsibaromet- rin tulosten so- vellettavuus ja leviäminen

Antologian saama huomio

		Lasten ja nuor- ten näkemys- ten yleisyys toimiston työssä ja muussa vai- kuttamisessa
2021	• Asiantuntijaluokkatoiminta vakiintuu, Nuoret neuvonantajat -toiminta jatkuu • Lapsiasiavaltuutetun selvitys vammaisten lasten oikeuksista ja niiden toteutumisesta lasten näkökulmasta • Vammaisten lasten ja nuorten näkemyksiä arvostetaan ja hyödynne- tään	Asiantuntija- luokkatoimin- nan onnistumi- nen Nuoret neu- vonantajat -toi- minnan laatu Vammaisten lasten oikeuk- sia koskevan selvityksen tunnettuus
2022	• Lasten ja nuorten näkemykset yleistyvät lapsiasiavaltuutetun lausun- noissa kannanotoissa, esityksissä ja aloitteissa • Lasten ja nuorten näkemykset yleistyvät lapsivaikutusten arvioin- neissa valtuutetun vaikuttamistyön myötä • Lapsibarometrin toteuttaminen edistää pienten lasten kokemustiedon hyödyntämistä • Lapsiasiavaltuutetun selvitys turvallisuudesta lasten oikeuksien nä- kökulmasta valmistuu	Lasten ja nuor- ten näkemys- ten yleisyys eri päätöksente- koproses- seissa
2023	• Rakenteet lasten ja nuorten näkemysten kokoamiseksi ovat vakiintu- neet • Lapsiasiavaltuutetun selvitys hyvinvoinnista ja terveydestä lasten oi- keuksien näkökulmasta valmistuu	Lapsibarometri Nuoret neu- vonantajat Asiantuntija- luokat Yhteistyö eri tiedonkeruuta- hojen kanssa (OKM, NTS, THL)

Tulostavoite 3: Lapset osataan kohdata eri yhteiskunnan osa-alueilla.

VUOSI

VÄLITAVOITTEET

MITTARI/ ARVIOINTI-

KRITEERI

2020

• Lasten kohtaamisen taidon välittäminen otetaan osaksi em. element- tejä: kansallista lapsistrategiatyötä, LOS viestintästrategiaa ja kaik- kea lapsiasiavaltuutetun toimintaa

Lapsen koh- taamisen tai- don huomiointi eri toiminnan osa-alueilla

2021	• Lasten kohtaamisen taidon implementointi em. strategioihin ja toi- mintaan	Implementoin- nin onnistumi- nen
2022	• Lasten kohtaamisen taidon edistäminen osana lapsiasiavaltuutetun edistämää koulutusta lapsen oikeuksista (ks. tavoite 1, lapsisstrate- giaa, LOS viesintästrategiaa ja kaikkea lapsiasiavaltuutetun toimin- taa	Lapsen koh- taamisen tai- dot ovat olen- nainen osa lapsistrate- giaa, LOS kan- sallista viestin- tää ja lapsi- asiavaltuute- tun työtä
2023	• Koulutusrakenteet lasten kohtaamisen taidon toteuttamiselle ovat va- kiintuneet	Lapsen koh- taamisen taito osana koulu- tusta, strategi- oita ja toimin- taa

Tulostavoite 4: Lasten elinolot ja hyvinvointi ovat kehittyneet parempaan suuntaan.

VUOSI	VÄLITAVOITTEET	MITTARI/ ARVIOINTI- KRITEERI
2020	• Lasten elinolojen ja hyvinvoinnin edistäminen ovat olennainen osa lapsiasiavaltuutetun vaikuttamistyötä, kansallista lapsistrategiaa ja viestintästrategiaa • Seurantaindikaattorit otetaan kehittämisen kohteeksi	Elinolojen ja hyvinvoinnin teemojen nä- kyvyys strate- giatöissä
2021	• Kaikki em. työtavat hyödyntävät indikaattoritietoa	Strategiatyön sitoutuminen indikaattorei- hin
2022	• Lasten hyvinvoinnin ja elinolojen seurantaa jatketaan ja vakiinnute- taan	Seurantaindi- kaattoreiden vakiinnuttami- sen onnistumi- nen
2023	• Säännöllisesti seurattavat lasten elinolojen ja hyvinvoinnin indikaatto- rit on kansallisesti päätetty ja kaikkien hyödynnettävissä	Indikaattorei- den käytön yleisyys ja laatu

2.2 Toiminnallinen tuloksellisuus‌

Toiminnallisen tuloksellisuuden tavoitteet vuosille 2020 – 2023 ovat:

Toiminnallinen tuloksellisuus

• Lapsiasiavaltuutetun työ otetaan vakavasti ja sitä arvostetaan.

• Lapsiasiavaltuutetun toimivalta tunnetaan.

• Lapsiasiavaltuutettu on arvostettu ja rakentava yhteistyökumppani.

• Toiminta perustuu strategiaan ja vuosittaiseen toimintasuunnitelmaan.

• Valtuutetun lausunnot ja kannanotot ovat laadukkaita.

Tulostavoite 1: Lapsiasiavaltuutetun työ otetaan vakavasti ja sitä arvostetaan

VUOSI

VÄLITAVOITTEET

MITTARI/

ARVIOINTIKRI- TEERI

2020 -

2023

• Lapsiasiavaltuutettu on keskeinen toimija lapsistrategiavalmiste- lussa ja kansallisessa LOS viestintästrategiassa

• Lapsiasiavaltuutetulta pyydetään lausuntoja keskeisiin lainvalmis- teluhankkeisiin ja yhteiskunnallisiin ohjelmiin sekä selvityksiin

• Lapsiaisavaltuutetun koulutukselle on kysyntää

Osallistuminen kan- sallisiin edistämis- hankkeisiin Lausuntopyyntöjen määrä

Koulutuksen kysyntä

2022

• Lapsiasiavaltuutetun toiminnasta tehdään uusi mainekysely si- dosryhmille (toteutettu viimeksi vuonna 2019)

Mainekyselyn tulok- set ja vertailu vuo-

teen 2019

Tulostavoite 2: Lapsiasiavaltuutetun työ tunnetaan

VUOSI

VÄLITAVOITTEET

MITTARI/ ARVIOINTIKRI- TEERI

2021

• Lapsille ja nuorille toteutetaan mainekysely valtuutetun toimin- nasta

Mainekyselyn tulok- set

2022

• Lapsiasiavaltuutetun toiminnasta tehdään uusi mainekysely si- dosryhmille (viimeksi v. 2019)

Mainekyselyn tulok-

set ja vertailu vuo- teen 2019

Tulostavoite 3: Lapsiasiavaltuutettu on arvostettu ja rakentava yhteistyökumppani

VUOSI

VÄLITAVOITTEET

MITTARI/ ARVIOINTIKRI-

TEERI

2020 -

• Lapsiasiavaltuutettu on keskeinen toiminta lapsistrategiatyössä, LOS viestintäverkostotyössä ja koulutuksessa

• Lapsiasiavaltuutettu kutsutaan kansallisesti merkittäviin hankkei- siin

Jäsenyyksien määrä ja laatu

Tulostavoite 4: Toiminta perustuu strategiaan ja vuosittaiseen toimintasuunnitelmaan

VUOSI

VÄLITAVOITTEET

MITTARI/ ARVIOINTIKRI- TEERI

2020 -

• Vuosittain laaditaan toimintasuunnitelma yhdessä koko henkilös- tön kanssa

• Strategiaa tarkastellaan jokaisen toimintasuunnitelmavalmistelun yhteydessä

Kvartaaliseuranta

Tulostavoite 5: Valtuutetun lausunnot ja kannanotot ovat laadukkaita

VUOSI

VÄLITAVOITTEET

MITTARI/

ARVIOINTIKRI- TEERI

2020 -

• Seurataan ja hyödynnetään tutkimustietoa

• Lausunnoissa ja kannanotoissa hyödynnetään lapsilta ja nuorilta asiantuntijaluokkien, Nuoret neuvonantajat –toiminnan ja lapsiba- rometrin sekä tutkimusten pohjalta saatua kokemustietoa

• Sitoutetaan koko henkilöstöä lausuntojen ja kannanottojen laati- miseen

• Lausunnoissa ja kannanotoissa panostetaan hyvään viestintään

Tutkimustiedon ja lapsilta sekä nuorilta saatavan tiedon so- veltaminen lapsiasia- valtuutetun työssä Lausuntojen ja kan- nanottojen näkyvyys ja aikaansaadut muutokset

Keskeiset tuloksellisuustavoitteita tukevat toimintatavat vuosina 2020–2023 ovat: Seurataan, hyödynnetään ja välitetään tutkimus- ja asiantuntijatietoa.

Kerätään ja välitetään tietoa lasten kokemuksista ja mielipiteistä.

Kuullaan Nuoria neuvonantajia, toteutetaan Lapsibarometri ja asiantuntijaluokat. Järjestetään Pyöreän pöydän keskusteluja kriittisistä aiheista.

Laaditaan strategia ja toimintasuunnitelma yhdessä. Panostetaan viestintäosaamiseen toimistossa.

2.3 Henkilöstö‌

Henkilöstöön liittyvät tavoitteet vuosille 2020–2023 ovat:

Henkilöstö

• Henkilöstöllä on hyvä henkinen, fyysinen, eettinen ja sosiaalinen toimintakyky.

• Osaamisen kehittäminen on jatkuvaa.

• Työnjako on selkeä ja tarkoituksenmukainen.

• Työyhteisö on turvallinen ja tukeva.

• Osallisuus on vahvaa.

• Johtaminen on innostavaa ja tukee työntekijöitä.

Tulostavoite 1: Henkilöstöllä on hyvä henkinen, fyysinen, eettinen ja sosiaalinen toimintakyky

VUOSI	VÄLITAVOITTEET	MITTARI/ ARVIOINTIKRI- TEERI
2020 -	• Henkinen, fyysinen, eettinen ja sosiaalinen toimintakyky paranee tai säilyy hyvänä • Rekrytoinnit tehdään onnistuneesti
23		Kehityskeskustelut
		CAF- ja VmBaro-ky-
		selyt

Tulostavoite 2: Osaamisen kehittäminen on jatkuvaa

VUOSI	VÄLITAVOITTEET	MITTARI/ ARVIOINTIKRI- TEERI
2020 -	• Henkilöstö sitoutuu lisäkoulutuksiin • Jokainen työntekijä pitää lukuhetkiä ja jakaa arvokkaaksi tulkitse- maansa tietoa muille	Osallistuminen lisä-
23		koulutukseen
		Kalentereiden rau-
		hoittuminen

Tulostavoite 3: Työnjako on selkeä ja tarkoituksenmukainen

VUOSI

VÄLITAVOITTEET

MITTARI/ ARVIOINTIKRI- TEERI

2020 -

• Työnkuvat käydään vuosittain läpi paitsi kehityskeskusteluissa myös CAF-kyselyssä ja yhteisesti toimistossa

Työn tehokkuus ja työtyytyväisyys

Tulostavoite 4: Työyhteisö on turvallinen ja tukeva

VUOSI	VÄLITAVOITTEET	MITTARI/ ARVIOINTIKRI- TEERI
2020 -	• Työsuojelun toimintaohjelma pidetään ajantasaisena • Työsuojeluvaltuutettu jatkaa toimintaansa • Ohjeet epäasiallisesta käyttäytymisestä ja häirinnästä pidetään ajantasaisina • Kannustetaan avoimuuteen • Pyritään rakentavaan ilmaisuun
23		Työtyytyväisyys ja
		työn tehokkuus
		Sairauslomat
		Kehityskeskuste-
		luissa saatu palaute

Tulostavoite 5: Osallisuus on vahvaa

VUOSI

VÄLITAVOITTEET

MITTARI/ ARVIOINTIKRI- TEERI

2020 -

• Asioita tuodaan yhteiseen pöytään ja niitä pohditaan yhdessä

• Jokaisen työntekijän panosta arvostetaan

• Päätöksentekoon voi vaikuttaa

Avoimen keskuste- lun määrä ja laatu Työtyytyväisyys Aloitteet toimiston työtapojen muutta- miseksi

Tulostavoite 6: Johtaminen on innostavaa ja tukee työntekijöitä

VUOSI

VÄLITAVOITTEET

MITTARI/

ARVIOINTIKRI- TEERI

2020 -

• Johtaja on enemmän paikalla toimistossa

• Johtaja on kiinnostut kaikkien työstä ja haluaa jakaa sitä

• Johtaja kehittää omaa osaamistaan johtamistaidoissa

• Johtaja osaa edistää niin substanssiasioita kuin henkilöstön työ- kykyä

Toimistopäivien luku- määrä

Tyytyväisyys johta- jan toimintaan (vmbaro-kysely) Henkilöstön työssä- jaksaminen

Keskeiset henkilöstötavoitteita tukevat toimintatavat vuosina 2020–2023 ovat: Vahvistetaan yhteisöllisyyttä ja keskinäistä luottamusta.

Luodaan yhdessä virkistäytymisen ja yhteisöllisyyden vahvistamisen tapoja. Annetaan jokaisen vaikuttaa työnsä sisältöihin ja yhteisiin asioihin.

Edistetään joustavasti työn ja perhe-elämän yhteensovittamista.

Vahvistetaan osaamista jakamalla tietotaitoa sisäisesti ja ulkoisten yhteistyökumppaneiden kanssa.

Tuetaan jatkuvaa oppimista ja kannustetaan lisäkoulutukseen.

Seurataan henkilöstön hyvinvointia ja johdon onnistumista CAF- ja VMBaro-kyselyn avulla. Hyödynnetään työterveyshuollon palveluita.

Käytetään tarvittaessa työnohjausta.

2.4 Talous‌

Talouteen liittyvät tavoitteet vuosille 2020–2023 ovat:

Talous

• Toiminta on kustannustehokasta.

• Talous tukee toiminnan tavoitteita ja vaikuttavuutta.

• Talous on ekologisesti, taloudellisesti ja eettisesti kestävää.

Tulostavoite 1: Toiminta on kustannustehokasta

VUOSI

VÄLITAVOITTEET

MITTARI/ ARVIOINTIKRI- TEERI

2020 -

• Talousarvioita ja toteumaa seurataan kuukausitasolla

• Hankinnat kilpailutetaan ja vähäisetkin hankinnat vertaillaan

• Vältetään hukkaa niin matkustamisessa kuin tarjoiluissa

• Vähennetään matkustamisesta aiheutuvia kustannuksia

Talouden tasapaino, jatkuva seuranta

Tulostavoite 2: Talous tukee toiminnan tavoitteita ja vaikuttavuutta

VUOSI

VÄLITAVOITTEET

MITTARI/ ARVIOINTIKRI- TEERI

2020 -

• Rahoitusta kohdennetaan tarkoituksenmukaisella tavalla

• Tärkeimpien ydintoimintojen rahoitus turvataan

Ydintoimintojen saama rahoitus

Tulostavoite 3: Talous on ekologisesti, taloudellisesti ja eettisesti kestävää

VUOSI

VÄLITAVOITTEET

MITTARI/ ARVIOINTIKRI- TEERI

2020 -

• Matkustuksessa suositaan ympäristöystävällisiä kulkumuotoja

• Toimiston kulutusta tarkkaillaan kestävyyden näkökulmasta

• Hukkaruokaa vähennetään kokouksissa ja tilaisuuksissa pyytä- mällä sitoutuneita ilmoittautumisia

• Taloudenhoito on avointa ja rehellistä

Jatkuva arviointi

Keskeiset taloustavoitteita tukevat toimintatavat ovat: Taloutta seurataan jatkuvasti ja ennakoiden.

Taloudellinen liikkumavara kohdennetaan järkevästi. Hankinnassa noudatetaan hyviä käytäntöjä.

Vaalitaan ekologisesti kestäviä työtapoja.

3. VOIMAVARAT‌

3.1 Henkilötyövuodet‌

Lapsiasiavaltuutetun toimistossa työskentelee valtuutettu, ylitarkastaja, lakimies, erikoistut- kija ja hallinnollinen avustaja. Ylitarkastajan tehtävää on vuodesta 2018 alkaen tehty sijais- järjestelyin viranhaltijan pitkäaikaisen poissaolon vuoksi. Poissaolo jatkuu vuonna 2020. Yli- tarkastajan tehtävänä on em. ihmisoikeusongelmien tunnistaminen kansalaisyhteydenottojen ja sidosryhmätyön avulla, vuosittainen raportointi valtioneuvostolle sekä lapsiasianeuvottelu- kunnan sihteerin tehtävät. Lisäksi tavoitteena on, että hän hoitaa yhdessä erikoistutkijan kanssa lasten ja nuorten kuulemisia. Ylitarkastajan sijainen on irtisanoutunut 1.11.2019 al- kaen.

Poikkeuksellisesta tilanteesta johtuen lapsiasiavaltuutetun toimisto esittää, että mainittu virka jätettäisiin sijaisjärjestelyin täyttämättä ja sen rinnalle perustettaisiin uusi toistaiseksi voi- massa oleva ylitarkastajan virka (+ 1 hv).

Lapsiasiavaltuutetun toimiston lakisääteisiin tehtäviin liittyy paljon viestintää. Viestintäpalvelu on tähän asti ostettu ulkopuoliselta viestintätoimistolta, mutta käytäntö on osoittautunut, että toimistoon tarvittaisiin kokopäiväinen viestintäsuunnittelija. Vuonna 2020 palkataan määräai- kainen viestintäsuunnittelija hoitamaan verkkosivu-uudistusta saavutettavuusdirektiivin vuoksi. Tavoitteena kuitenkin on, että elokuusta 2020 alkaen voitaisiin avata haettavaksi uusi toistaiseksi voimassa oleva viestintäsuunnittelijan virka (+ 0,5 hv loppuvuodeksi 2020, + 1 hv vuodeksi 2021).

Vuonna 2022 eläkkeelle siirtymisen vuoksi tai mahdollisesti aikaisemmin vapautuva siihen asti tyhjänä ollut ylitarkastajan virka lakkautetaan, elleivät määrärahat osoita mahdollisuutta viran täyttämiseen.

	Toteuma 2018	Arvio 2019	Tavoite 2020	Tavoite 2021	Tavoite 2022	Tavoite 2023
Henkilötyövuodet	5	5	6 (1 htv tyhjänä)	6 (1 htv tyhjänä)	6	6

3.2 Määrärahat‌

Toteuma 2018

Arvio 2019

Tulossopi- mus 2020

Kehys 2021

Kehys 2022

Kehys 2023

Määrärahat (1000 €)

645701

510000

630000

Lisäksi valtuute- tulla on käytös- sään edel- liseltä vuodelta siirtyvä määrä-

raha,

630000

jonka arvi- oidaan vuonna 2020 ole- van 187000

euroa

Taulukossa vuosien 2021–2023 määrärahat ovat valtioneuvoston 7.10.2019. Julkisen talou- den suunnitelman mukaiset. Eduskunta hyväksyy niitä koskevat talousarvioesitykset vuosit- tain.

4. VOIMASSAOLO JA SEURANTA‌

Tulossopimus koskee vuosia 2020–2023. Tulossopimusasiakirja päivitetään vuosittain tulos- neuvottelussa tai jos valtuutettu vaihtuu sopimuskauden aikana.

Tulostavoitteiden toteutumista arvioidaan alustavasti puolivuosikatsauksessa ja tavoitteiden toteutumisesta raportoidaan tilinpäätöksen toimintakertomuksessa. Oikeusministeriö ohjeis- taa raportointiaikatauluista erikseen.

5. ALLEKIRJOITUKSET‌

18.12.2019

Xxxxx Xxxxxxx Xxxxx Xxxxxxxxxx

kansliapäällikkö lapsiasiavaltuutettu

TULOSSOPIMUSASIAKIRJA

xx.xx.2020

OIKEUSMINISTERIÖN JA TASA-ARVOVALTUUTETUN TULOSSOPIMUS VUOSILLE 2020–2023

Oikeusministeriö ja tasa-arvovaltuutettu ovat neuvotelleet ja sopineet vuosien 2020–2023 tulostavoitteet ja niiden toteuttamiseen osoitettavat resurssit.

Tasa-arvovaltuutettu on uudistamassa toimintastrategiaansa vuodenvaihteen 2019 – 2020 aikana. Siksi välitavoitteet on esitetty vain vuodelle 2020.

Tulostavoitteiden toteutumisesta raportoidaan oikeusministeriölle tasa-arvovaltuutetun puoli- vuotisraportissa ja toimintakertomuksessa.

Hallitusohjelmassa on varattu erityisvaltuutetuille ihmisoikeusongelmien raportointiin ja on- gelmiin puuttumiseen määräraha, joka on vuonna 2020 yhteensä 100.000 euroa ja nousisi

250.000 euroon vuonna 2023. Oikeusministeriön suunnitelman mukaan tasa- arvovaltuutetulle kohdennettaisiin yhtä henkilötyövuotta varten 60.000 euroa 1.4.2022 alkaen ja tämän jälkeen 80.000 euroa.

Tasa-arvon toteutuminen työelämässä on keskeistä sukupuolten välisen tasa-arvon toteutu- misen kannalta. Perustuslain mukaan julkisen vallan tulee edistää sukupuolten välistä tasa- arvoa työelämässä ja palkkauksessa. Nämä julkiseen valtaan kohdistuvat velvoitteet koske- vat julkista valtaa työnantajaroolissa, mutta velvoittavat sitä myös muulla tavoin edistämään näitä tavoitteita. Tasa-arvoa työelämässä ja palkkauksessa säännellään myös useissa kan- sainvälisissä ja alueellisissa ihmisoikeusinstrumenteissa, kuten ILOn työelämän tasa-arvoa ja samapalkkaisuutta koskevissa sopimuksissa (nro 100 ja 111) sekä Euroopan sosiaalises- sa peruskirjassa. Euroopan unionin lainsäädäntöön samapalkkaisuusperiaate on kirjattu jo vuonna 1957.

Työelämän tasa-arvokysymykset ovat olleet tasa-arvolain keskiössä sen säätämisestä läh- tien. Laissa on sekä työelämää koskevia syrjintäkieltoja että säännöksiä, jotka velvoittavat työnantajan aktiivisiin toimiin tasa-arvon edistämiseksi. Tasa-arvovaltuutetun valvontakäy- tännön perusteella erityisesti raskaus- ja perhevapaasyrjintä on merkittävä työelämän ihmis- oikeusongelma. Puolet tasa-arvovaltuutetulle tulevista työelämäsyrjintää koskevista syrjintä-

Käyntiosoite Eteläesplanadi 10 HELSINKI

Postiosoite PL 25

00023 VALTIONEUVOSTO

Puhelin 02951 6001

Faksi

09 1606 7730

Sähköpostiosoite xxxxxxxxxxxxxxxx@xx.xx

epäilyistä liittyy raskauteen ja perhevapaisiin. Toisen keskeisen tasa-arvokysymyksen eli samapalkkaisuuden edistämisen kannalta suuria odotuksia on asetettu tasa-arvolain tasa- arvosuunnittelua ja palkkakartoitusta koskeviin velvoitteisiin. Palkkakartoitusvelvollisuus säädettiin osaksi tasa-arvosuunnittelua vuonna 2005 ja tasa-arvosuunnittelua ja palkkakar- toitusta koskevia säännöksiä täsmennettiin vuoden 2015 alusta voimaan tulleilla lainmuutok- silla.

Tasa-arvolain tehokas toteutuminen edellyttää tehokasta lainvalvontaa. Tasa- arvosuunnittelu- ja palkkakartoitusvelvoitteiden osalta valvottavia työnantajatahoja on noin 8300. Tasa-arvovaltuutetulle ei kuitenkaan ole osoitettu henkilöresursseja suunnitteluvelvoit- teiden valvontaa varten.

Tasa-arvovaltuutettu esittää, että sille myönnettäisiin lisämääräraha erityisesti työelämän tasa-arvoon liittyvien ihmisoikeusongelmien raportointiin ja niihin puuttumiseen. Tämä re- surssien lisäys olisi merkityksellinen erityisesti yhteiskunnallisten vaikuttavuustavoitteiden 1

– 3 toteutumisen kannalta.

Tulosneuvottelu käytiin 15.11.2019 oikeusministeriössä.

SISÄLLYSLUETTELO

1. STRATEGINEN KEHYS 4

1.1 Visio, perustehtävä ja strategiset tavoitteet 4

1.2 Toimintaympäristön muutostekijät (ml. riskienhallinta) 5

2. TULOSTAVOITTEET VUOSILLE 2020–2023 9

2.1 Yhteiskunnallinen vaikuttavuus 9

2.2 Toiminnallinen tuloksellisuus 11

2.3 Henkilöstö 13

2.4 Talous 15

3. VUOSIEN 2020–2023 VOIMAVARAT 16

3.1 Henkilötyövuodet 16

3.2 Määrärahat 16

4. VOIMASSAOLO JA SEURANTA 17

5. ALLEKIRJOITUKSET 17

1. STRATEGINEN KEHYS‌

1.1 Visio, perustehtävä ja strategiset tavoitteet‌

Tasa-arvovaltuutettu on toiminnassaan itsenäinen ja riippumaton lainvalvontaviranomainen, joka sijaitsee oikeusministeriön hallinnonalalla. Tasa-arvovaltuutetun toiminta perustuu lakiin tasa-arvovaltuutetusta (1328/2014), jonka esitöissä korostetaan tasa-arvovaltuutetun roolia itsenäisenä viranomaisena ja itsenäisyyttä mm. henkilöstöä koskevan päätöksenteon osalta. Tasa-arvovaltuutettu toimii myös Euroopan unionin tasa-arvodirektiiveissä edellytettynä kan- sallisena tasa-arvoelimenä.

Tasa-arvovaltuutetusta annetun lain mukaan tasa-arvovaltuutetun tehtävänä on:

1) valvoa tasa-arvolain sekä ensisijaisesti syrjinnän kiellon ja syrjivän ilmoittelun kiellon nou- dattamista;

2) aloittein, neuvoin ja ohjein edistää tasa-arvolain tarkoituksen toteuttamista;

3) antaa tietoja tasa-arvolainsäädännöstä ja sen soveltamiskäytännöstä;

4) seurata tasa-arvon toteutumista yhteiskuntaelämän eri aloilla; sekä

5) ryhtyä toimenpiteisiin sovinnon aikaansaamiseksi tasa-arvolaissa tarkoitettua syrjintää koskevassa asiassa.

Tasa-arvovaltuutettu toteuttaa lakisääteisiä tehtäviään itsenäisesti toimivaltuuksiensa puit- teissa. Tasa-arvovaltuutettu pitää kuitenkin perusteltuna kehittää toimintansa tuloksellisuutta yhdessä oikeusministeriön kanssa niin, että valtuutettu käy vuosittain keskustelun toiminnas- taan ja sen tavoitteista tulossopimuksen yhteydessä. Valtuutettu sopii vuosittaisista resurs- seista oikeusministeriön kanssa tulossopimuksessa.

Alla olevassa taulukossa esitetään tasa-arvovaltuutetun visio, perustehtävä sekä tärkeimmät strategiset tavoitteet vuosille 2020 - 2023.

Visio

Sukupuolten tasa-arvoa kunnioitetaan osana perus- ja ihmisoikeuksia;

jokainen voi toteuttaa itseään sukupuolestaan, sukupuoli-identiteetistään ja sukupuolen ilmaisustaan riippumatta;

tasa-arvo toteutuu kaikilla elämänalueilla ja kaikissa elämänvaiheissa.

Perustehtävä

Tasa-arvovaltuutettu valvoo tasa-arvolain syrjintäkieltojen ja edistämisvelvoitteiden nou- dattamista ja edistää tasa-arvolain tarkoituksen toteutumista yhteiskunnassa.

Yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet

1. Sukupuolten tasa-arvo toteutuu osana perus- ja ihmisoikeuksien toteutumista

2. Tasa-arvolaissa turvatut oikeudet ja oikeusturva toteutuvat käytännössä

3. Sukupuolten tasa-arvoa edistetään aktiivisesti tasa-arvolaissa edellytetyllä ta- valla

4. Tasa-arvolain toteutumisen edellyttämä luotettava asiantuntemus on saatavilla

Toiminnallisen tuloksellisuuden tavoitteet

1. Seurataan kehitystä yhteiskuntaelämän eri alueilla ja arvioidaan valvontatyös- sä esiin tulleita syrjintäongelmia sukupuolten tasa-arvoon liittyvien perus- ja ihmisoikeusongelmien esiin nostamiseksi. Toimitaan yhteistyössä muiden ta- sa-arvo- sekä perus- ja ihmisoikeustoimijoiden kanssa kansallisesti ja kan- sainvälisesti.

2. Turvataan tasa-arvolakia koskevien neuvontapalveluiden hyvä saatavuus ja valvotaan syrjintäkieltojen noudattamista tarkoituksenmukaisella ja vaikutta- valla tavalla. Toimitaan tietoisuuden lisäämiseksi syrjintään liittyvistä oikeuk- sista ja velvollisuuksista.

3. Edistetään ja valvotaan tasa-arvosuunnittelua koskevien velvoitteiden toteu- tumista käytettävissä olevien resurssien puitteissa. Edistetään myös muiden tasa-arvolain edistämisvelvoitteiden toteutumista (mm. kiintiösäännöksen val- vonta).

4. Huolehditaan siitä, että eri asiakastahoilla (syrjinnän kohteeksi joutuneet, työnantajat, oppilaitokset, tavaroiden ja palveluiden tarjoajat, viranomaiset ym.) on käytettävissä tasa-arvolakia koskevaa luotettavaa asiantuntemusta.

5. Toteutetaan ne velvoitteet, joita tasa-arvovaltuutetun rooli itsenäisenä viran- omaisena ja työnantajana edellyttävät.

Henkilöstötavoitteet

1. Toimistolla on tehtävien edellyttämä tarkoituksenmukainen henkilöstörakenne.

2. Lähivuosien henkilöstömuutokset (mm. eläköitymiset) huomioidaan erityisesti osaamisen siirtämisessä ja kehittämisessä.

3. Esimiestyö tukee tuloksellista toimintaa ja toimiston kehittämistoimenpiteet ovat osallistavia.

4. Henkilöstön työhyvinvointiin liittyviä toimenpiteitä ja tavoitteita toteutetaan työ- paikkaselvityksen, työsuojelun toimintaohjelman ja yhdenvertaisuussuunnitel- man pohjalta. Seuranta toteutetaan vuosittain.

Taloutta koskevat tavoitteet

1. Toiminta ja talous ovat tasapainossa ja sovitettu yhteen toimiston toimintastra- tegian pohjalta.

2. Siirtyviä määrärahoja käytetään vastuullisesti ja tuloksellisesti.

3. Handi-järjestelmä otetaan käyttöön oikeusministeriön ohjeistusten mukaisesti.

1.2 Toimintaympäristön muutostekijät (ml. riskienhallinta)‌

1.2.1 Yhteiskunnallinen toimintaympäristö

Tasa-arvovaltuutettu antoi joulukuussa 2018 ensimmäisen kertomuksensa eduskunnalle (K 22/2018 vp.). Kertomuksessa nostettiin esiin mm. työelämää, oppilaitoksia ja sukupuolen moninaisuutta koskevia tasa-arvo-ongelmia tasa-arvovaltuutetun valvonta- ja edistämistyön pohjalta sekä käsiteltiin häirintää, vihapuhetta ja naisiin kohdistuvaa väkivaltaa. Tasa- arvovaltuutettu antoi näitä teemoja koskevia suosituksia. Suuri osa suosituksista on huomioi- tu pääministeri Xxxxx Xxxxxxx hallituksen ohjelmassa ”Osallistava ja osaava Suomi – sosiaali- sesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä yhteiskunta”. Hallitusohjelmassa sukupuolten tasa-arvo on huomioitu läpileikkaavana tavoitteena niin kotimaisessa politiikassa kuin ulko- ja EU-politiikassakin. Tasa-arvon edistämiseksi hallitus aikoo laatia laaja-alaisen tasa-arvo- ohjelman, samapalkkaisuusohjelman ja naisiin kohdistuvan väkivallan vastaisen toimintaoh- jelman. Translaki ja seksuaalirikoslainsäädäntö uudistetaan itsemääräämisoikeuden vahvis- tamiseksi. Järjestelmälliseen häirintään, uhkailuun ja maalittamiseen puututaan. Työelämäs- sä vahvistetaan palkka-avoimuutta ja ehkäistään rekrytointisyrjintää. Myös perhevapaat on tarkoitus uudistaa yhdessä työmarkkinaosapuolten kanssa.

Tasa-arvovaltuutetun työssä keskeinen elämänalue on työelämä. Työelämässä on eräitä hyvin tunnistettuja pitkäkestoisia tasa-arvo-ongelmia kuten naisten ja miesten välinen palk- kaero. Kesto-ongelmaksi on muodostunut myös syrjintä raskauden ja vanhemmuuden pe- rusteella, joka on jäänyt tasa-arvopolitiikassakin melko vähälle huomiolle. Näitä ongelmia pyritään ratkaisemaan myös hallitusohjelman toimenpiteillä.

Tasa-arvovaltuutetun tehtävänä on antaa työelämän tasa-arvosuunnittelua koskevia ohjeita ja neuvoja sekä valvoa velvoitteen noudattamista. Haasteena on valvonnan kohteiden suuri lukumäärä (8 000) verrattuna käytettävissä oleviin resursseihin. Resurssien ja valvontatyön määrän välillä on merkittävä kuilu. Tällä hetkellä suunnitelmien valvontaa toteutetaan lähinnä syrjintäepäilyjen yhteydessä. Tasa-arvovaltuutettu on vuosien 2016 – 2018 toteuttanut kun- ta- ja yksityissektoria koskevat kohdennetut tasa-arvosuunnitelmien valvontatoimet, joiden analyysi suosituksineen on mukana eduskunnalle annetussa kertomuksessa. Tasa- arvovaltuutetun havaintojen mukaan sekä suunnitelmien määrässä että laadussa on edel- leen kehitettävää; kohdennetut tasa-arvosuunnitelmien valvontatoimet ovat osoittaneet val- vontatyön merkityksen. Työnantajat, joilta on puuttunut tasa-arvosuunnitelma, laativat sen, ja vanhentuneet suunnitelmat päivitetään. Tasa-arvosuunnitelmien valvonta tarkoittaa käytän- nössä ennen kaikkea ohjeiden ja neuvojen antamista työnantajakohtaisesti tasa- arvosuunnittelun kehittämiseksi.

Koulumaailmassa ja oppilaitoskentässä sukupuolten tasa-arvon toteutumisen kannalta ongelmia ovat muun muassa laajamittainen seksuaalinen häirintä sekä stereotyyppiset käsi- tykset tyttönä/poikana olemisesta, joka johtaa sukupuolen perusteella tehtäviin aine- ja kou- lutusvalintoihin. Positiivista on, että opetussuunnitelman perusteet tukevat tasa-arvon edis- tämiseen tähtääviä toimia ja nyttemmin myös peruskouluissa (noin 2 500 koulua) tulee olla toteutettuna tasa-arvosuunnittelun mukaiset toimet. Tasa-arvotyön edistäminen koko oppilai- toskentässä edellyttää voimavaroja myös tasa-arvovaltuutetulle sekä viranomaisyhteistyötä.

Tasa-arvovaltuutettu toteutti syksyllä 2019 perusopetuksen järjestäjille yhteisen kyselyn yh- denvertaisuusvaltuutetun kanssa. Kyselyn tarkoituksena oli selvittää, miten perusopetuksen järjestäjät ovat ohjeistaneet oppilaitoksia toiminnallisten tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuun- nitelmien laadinnassa.

Poikien tyttöjä huonompi koulumenestys on monisyinen yhteiskunnallinen ongelma, joka li- sää poikien syrjäytymisriskiä. Myös ammatillisen koulutuksen reformin vaikutuksia syrjäyty- miseen ja koulutuksen keskeyttämiseen on syytä seurata.

Suomalaisessa yhteiskunnassa, joka on ollut varsin homogeeninen, monimuotoisuus ja monikulttuurisuus ovat lisääntyneet ja lisääntyvät edelleen. Toisaalta vihapuhe eri muodois- saan on lisääntynyt. Myös naisvihaa ilmentävä ja sukupuolivähemmistöihin kohdistunut vi- hapuhe on yleistä, mikä heikentää tasa-arvon toteutumista ja uhkaa sananvapautta. Tarvi- taan vastapuheen tuottamista vihapuheelle. Tasa-arvovaltuutettu on ollut mukana vihapu- heen vastaisessa viranomaisyhteistyössä kansallisesti ja Euroopan tasolla, mm. Against Ha- te –hankkeen kautta.

Yhteiskunnan monimuotoistuminen korostaa sitä, että sukupuolen lisäksi ihmistä määrittää moni muu seikka. Moniperusteiseen tai risteävään syrjintään puuttuminen ja sen ehkäisemi- nen saattaa olla vaarassa jäädä puutteellisesti huomioon otetuksi viranomaisten toiminnas- sa. Tämä luo paineita niin viranomaisyhteistyölle mm. tasa-arvovaltuutetun ja yhdenvertai- suusvaltuutetun välillä kuin moniperusteisen syrjinnän huomioimiselle tasa-arvovaltuutetun työssäkin.

Sukupuolivähemmistöjen asema ja ongelmat ovat olleet viime vuosina aiempaa enemmän esillä. Sukupuolen moninaisuus on tunnistettu poliittisesti ja lainsäädännössä aiempaa pa- remmin. Yleinen tietoisuus ja ymmärrys on kuitenkin vielä melko vähäistä. Tarvitaan toimia transihmisten syrjintäsuojan toteuttamiseksi ja syrjinnän ennaltaehkäisemiseksi. Transihmis- ten perus- ja ihmisoikeuksien kannalta ongelmallisen translain uudistaminen on kirjattu halli- tusohjelmaan.

Tasa-arvo miesten näkökulmasta ja ns. mieskysymykset ovat osa tasa-arvopoliittista keskus- telua ja keskustelua epätasa-arvosta suomalaisessa yhteiskunnassa. Keskeisiä teemoja ovat muun muassa lasten huoltajuus- ja tapaamisoikeuskysymykset erotilanteissa sekä miesten asevelvollisuus, terveyserot, sukupuoleen perustuvat erot eliniän odotteessa sekä poikien tyttöjä heikompi koulumenestys. Tasa-arvolain soveltamista koskevassa oikeus- ja valvontakäytännössä asiakkaina on aina ollut sekä naisia että miehiä. Mieskysymyksinä esiin nousseissa aiheissa on erotettava ne, joissa voi olla kysymys syrjinnästä ja ne, jotka koskevat miesten syrjäytymistä.

Yhteiskunnassa tunnistetaan syrjintäriitoja koskevan oikeusturvan saavutettavuuteen liitty- vän ongelmia. Voidakseen toimia tehtäviensä mukaisesti syrjintäsuojan edistämiseksi tasa- arvovaltuutetun tulee olla viranomaisena riittävän tunnettu. Tasa-arvovaltuutetun tulee myös kyetä tarjoamaan eri tahoille tasa-arvolakia koskevaa luotettavaa asiantuntemusta. Tämä edellyttää sellaisia resursseja, jotka mahdollistavat asiantuntemuksen ylläpidon.

Tasa-arvovaltuutetulle tulevien asiakasyhteydenottojen määrä on tasaantunut vuoden 2018 jälkeen. Kirjallisten ja puhelimitse tulleiden yhteydenottojen määrä asettunee vuoden 2017 tasolle.

1.2.2 Hallinnollinen toimintaympäristö

Tasa-arvovaltuutetun lakisääteisten tehtävien hoitamisessa asianhallintajärjestelmä on kes- keinen työväline. Edelleen jatkuva asianhallintajärjestelmän (HILDA) uudistushanke vaikut- taa myös tasa-arvovaltuutetun työhön, koska sen toteuttaminen vaatii runsaasti hallinnollisia ja asiantuntijaresursseja. Onkin tärkeää, että oikeusministeriö tukee järjestelmän valmistelua ja käyttöönottoa erillisvirastojen osalta myös jatkossa.

Oikeusministeriön käynnistämän oikeushallintovirastohankkeen valmistelu jatkuu. Myös sillä voi olla vaikutuksia tasa-arvovaltuutetun toimiston työhön ja sisäiseen työnjakoon. Xxxx- xxxxxx riippumatta erillisvirastojen toimitilakysymyksiä tarkastellaan oikeusministeriön johdol- la.

Vuoden 2020 aikana tullaan oikeusministeriön johdolla selvittämään hallitusohjelmassa mai- nitun naisiin kohdistuvan väkivallan raportoijan tehtäviä ja hallinnollista sijoittumista. Tälläkin voi olla vaikutuksia tasa-arvovaltuutetun tehtäviin ja resurssien käyttöön.

Tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistäminen yhteiskunnassa edellyttää monipuolista yh- teistyötä valtuutettujen kesken, erityisesti moniperusteisen syrjinnän ennaltaehkäisemiseksi. Yhteistyö myös muiden viranomaisten, kuten aluehallintovirastojen, ja kansalaisjärjestöjen kanssa on tästäkin näkökulmasta tärkeää.

1.2.3 Riskienhallinta

Tasa-arvovaltuutetun toimistossa on toteutettu työterveyshuollon työpaikkaselvitys sekä uu- distettu työterveyshuollon toimintaohjelma, työjärjestys ja yhdenvertaisuussuunnitelma. Syk- syn 2019 aikana toteutetaan myös VMBaro-kysely. Suunnitelmien ja ohjelmien toimenpiteitä seurataan yhdessä henkilöstön kanssa vuosittain. Sähköisen asianhallintajärjestelmän ja internet-sivujen uudistamisen yhteydessä kiinnitetään huomiota tietoturvariskeihin. Marras- kuussa 2019 on käynnistetty toimintastrategian uudistaminen; tämän jälkeen uudistetaan myös viestintästrategia.

Toimiston tehtävänkuvia pyritään jatkuvasti kehittämään haavoittuvuuden vähentämiseksi. Vuoden 2019 aikana on pyritty käyttämään ylimääräistä työvoimaa vuoden 2018 kasvanei- den juttumäärien purkamiseksi ja henkilöstön kuormituksen vähentämiseksi. Myös internet- sivujen uudistaminen edellyttää tilapäistä henkilöresurssien lisäystä.

Toimiston kriisiviestintäsuunnitelma on tärkeää uudistaa, koska erityisesti sosiaalisen medi- an ympäristössä saattaa nousta äkillisiä viestinnällisiä kriisitilanteita, jotka voivat vaikuttaa ainakin lyhyellä aikavälillä tasa-arvovaltuutetun toimiston toimintaedellytyksiin.

2. TULOSTAVOITTEET VUOSILLE 2020–2023

2.1 Yhteiskunnallinen vaikuttavuus‌

Yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet vuosille 2020–2023 ovat:

1. Sukupuolten tasa-arvo toteutuu osana perus- ja ihmisoikeuksien toteutumista.

2. Tasa-arvolaissa turvatut oikeudet ja oikeusturva toteutuvat käytännössä.

3. Sukupuolten tasa-arvoa edistetään aktiivisesti tasa-arvolaissa edellytetyllä taval- la.

4. Tasa-arvolain toteutumisen edellyttämä luotettava asiantuntemus on saatavilla.

Keskeiset vaikuttavuustavoitteita tukevat välitavoitteet ovat:

Tulostavoite 1: Sukupuolten tasa-arvo toteutuu osana perus- ja ihmisoikeuksien toteutu- mista.

VUOSI

VÄLITAVOITTEET

MITTARI/ ARVIOINTIKRITEERI

2020

Tasa-arvolain tuomat oikeudet ja velvolli- suudet tunnetaan yhteiskunnassa.

Tasa-arvovaltuutettu seuraa yhteiskunnal- lista tilannetta ja keskustelua, osallistuu siihen ja nostaa aktiivisesti esiin tasa- arvoon liittyviä teemoja.

Tasa-arvovaltuutetulle tulevien yhtey- denottojen määrä sekä Tasa- arvobarometrin ja muiden mittausten tulokset.

Vaikuttavuusmittarit (laaditaan vuoden 2020 aikana), mediaseuranta ja sosi- aalisen median seuranta.

Tulostavoite 2: Tasa-arvolaissa turvatut oikeudet ja oikeusturva toteutuvat käytännössä.

VUOSI

VÄLITAVOITTEET

MITTARI/ ARVIOINTIKRITEERI

2020

Noudatetaan toimistossa hyväksyttyjä menettelytapoja (liitteenä) asiakkaan oi- keusturvan ja syrjinnän vastaisen toimin- nan vaikuttavuuden toteuttamiseksi par- haalla mahdollisella tavalla.

Tasa-arvovaltuutettu tekee uuden oikeus- käytäntöselvityksen ja arvioi sen pohjalta toteutettavat toimenpiteet.

Seurataan toiminnan seuran- nan/tarkastelujen yhteydessä.

Oikeuskäytäntöselvitys on tehty ke- vään 2020 aikana.

Tulostavoite 3: Sukupuolten tasa-arvoa edistetään aktiivisesti tasa-arvolaissa edellytetyllä tavalla.

VUOSI

VÄLITAVOITTEET

MITTARI/ ARVIOINTIKRITEERI

2020

Edistämisvelvoitteita valvotaan resurssien puitteissa.

Toteutetaan työpaikka- ja oppilaitosvierai- luja mm. tasa-arvosuunnittelun edistä- miseksi

Työpaikkojen tasa-arvosuunnitelmien val- vontaa varten otetaan käyttöön sähköinen työkalu.

Työpaikoilta pyydetään tasa- arvosuunnitelmat syrjintäkieltojen val- vonnan yhteydessä.

Seurataan toiminnan seurannan yh- teydessä.

Työkalu on otettu käyttöön vuoden 2020 aikana.

Tulostavoite 4: Tasa-arvolain toteutumisen edellyttämä luotettava asiantuntemus on saatavil- la.

VUOSI

VÄLITAVOITTEET

MITTARI/ ARVIOINTIKRITEERI

2020

Jatketaan oikeudellisia ongelmia ja muita tasa-arvokysymyksiä käsittelevien esitteli- jäpalaverien käytäntöä.

Ks. tulostavoite 7.

Seurataan toiminnan seurannan yh- teydessä.

2.2 Toiminnallinen tuloksellisuus‌

Toiminnallisen tuloksellisuuden tavoitteet vuosille 2020 – 2023 ovat:

5. Seurataan kehitystä yhteiskuntaelämän eri alueilla ja arvioidaan valvontatyössä esiin tulleita syrjintäongelmia sukupuolten tasa-arvoon liittyvien perus- ja ihmisoi- keusongelmien esiin nostamiseksi. Toimitaan yhteistyössä muiden tasa-arvo- sekä perus- ja ihmisoikeustoimijoiden kanssa kansallisesti ja kansainvälisesti.

6. Turvataan tasa-arvolakia koskevien neuvontapalveluiden hyvä saatavuus ja valvo- taan syrjintäkieltojen noudattamista tarkoituksenmukaisella ja vaikuttavalla tavalla. Toimitaan tietoisuuden lisäämiseksi syrjintään liittyvistä oikeuksista ja velvollisuuk- sista.

7. Edistetään ja valvotaan tasa-arvosuunnittelua koskevien velvoitteiden toteutumista käytettävissä olevien resurssien puitteissa. Edistetään myös muiden tasa-arvolain edistämisvelvoitteiden toteutumista (mm. kiintiösäännöksen valvonta).

8. Huolehditaan siitä, että eri asiakastahoilla (syrjinnän kohteeksi joutuneet, työnanta- jat, oppilaitokset, tavaroiden ja palveluiden tarjoajat, viranomaiset ym.) on käytettä- vissä tasa-arvolakia koskevaa luotettavaa asiantuntemusta.

9. Toteutetaan ne velvoitteet, joita tasa-arvovaltuutetun rooli itsenäisenä viranomaise- na ja työnantajana edellyttävät.

Keskeiset tuloksellisuustavoitteita tukevat välitavoitteet ovat: Tulostavoite 5:

VUOSI

VÄLITAVOITTEET

MITTARI/

ARVIOINTIKRITEERI

2020

Uudistetaan tasa-arvovaltuutetun toimintastra- tegia ja viestintä-/vaikuttamisstrategia.

Osana strategiatyötä tehdään sidosryhmäana- lyysi.

Tasa-arvovaltuutettu osallistuu aktiivisesti Equinetin toimintaan relevanteiksi katsotuissa työryhmissä.

Strategiat on uudistettu kevään 2020 aikana.

Analyysi on tehty.

Equinetin työryhmiin osallistumi- nen.

Tulostavoite 6:

VUOSI

VÄLITAVOITTEET

MITTARI/ ARVIOINTIKRITEERI

2020

Kehitetään henkilöstön osaamista tavoitteelli- sesti ja suunnitelmallisesti mm. Osaava- työkalua hyödyntäen.

Tehdään henkilöstön osaamiskar- toitus ja määritellään strategisen osaamisen tavoitteet ja toimenpi- teet.

Uudistetaan tasa-arvovaltuutetun internetsivut asiakasnäkökulma huomioiden.

Uudet internetsivut on avattu syyskuun 2020 loppuun mennes- sä.

Tulostavoite 7:

VUOSI

VÄLITAVOITTEET

MITTARI/ ARVIOINTIKRITEERI

2020

Otetaan käyttöön sähköinen työkalu, jolla ke- rätään tietoa työpaikkojen tasa- arvosuunnitelmista.

Toteutetaan kuusi tasa-arvon edistämisvierai- lua työpaikoille.

Työkalu on otettu käyttöön vuo- den 2020 aikana.

Vierailut on toteutettu.

Tulostavoite 8:

VUOSI

VÄLITAVOITTEET

MITTARI/ ARVIOINTIKRITEERI

2020

Huolehditaan henkilöstön osaamisesta (ks. tulostavoite 7) sekä internetsivujen uudistami-

sesta (ks. tulostavoitteet 7 – 8).

Tulostavoite 9:

VUOSI

VÄLITAVOITTEET

MITTARI/ ARVIOINTIKRITEERI

2020

Ks. kohta 2.3, henkilöstö.

2.3 Henkilöstö‌

Henkilöstöön liittyvät tavoitteet vuosille 2020–2023 ovat:

10. Toimistolla on tehtävien edellyttämä tarkoituksenmukainen henkilöstörakenne.

11. Lähivuosien henkilöstömuutokset (mm. eläköitymiset) huomioidaan erityisesti osaamisen siirtämisessä ja kehittämisessä.

12. Esimiestyö tukee tuloksellista toimintaa ja toimiston kehittämistoimenpiteet ovat osallistavia.

13. Henkilöstön työhyvinvointiin liittyviä toimenpiteitä ja tavoitteita toteutetaan työpaik- kaselvityksen, työsuojelun toimintaohjelman ja yhdenvertaisuussuunnitelman poh- jalta. Seuranta toteutetaan vuosittain.

Keskeiset henkilöstötavoitteita tukevat välitavoitteet ovat:

Tulostavoite 10: Toimistolla on tehtävien edellyttämä tarkoituksenmukainen henkilöstöraken- ne.

VUOSI

VÄLITAVOITTEET

MITTARI/ ARVIOINTIKRITEERI

2020

Henkilöstön tehtävänkuvia arvioidaan osa- na toiminnan kehittämistä ja kehityskeskus-

telujen yhteydessä.

Henkilöstönäkökulma on mukana mm. toimintastrategian uudistami-

sessa.

Tulostavoite 11: Lähivuosien henkilöstömuutokset (mm. eläköitymiset) huomioidaan erityi- sesti osaamisen siirtämisessä ja kehittämisessä.

VUOSI

VÄLITAVOITTEET

MITTARI/ ARVIOINTIKRITEERI

2020

Toimintastrategian laatimisen jälkeen laadi- taan osaamiskartoitus ja osaamisen kehit- tämisen suunnitelma.

Toimiston sisäisiä esittelijäpalavereja, joita hyödynnetään sisäiseen koulutukseen, pi- detään vähintään kerran kuukaudessa.

Kartoitus ja suunnitelma on tehty.

Esittelijäpalaverit on pidetty suunni- telman mukaisesti.

Tulostavoite 12: Esimiestyö tukee tuloksellista toimintaa ja toimiston kehittämistoimenpiteet ovat osallistavia.

VUOSI

VÄLITAVOITTEET

MITTARI/ ARVIOINTIKRITEERI

2020

Esimiestyötä arvioidaan mm. vuosittain to- teutettavissa VMBaro- työtyytyväisyyskyselyissä ja määritellään

esimiestyön kehittämistarpeet.

Esimiestyön kehittämistarpeet on määritelty ja toteutettu/aikataulutettu.

Koko henkilöstö osallistuu toiminta- ja vies- tintästrategioiden laatimisprosessiin.

Henkilöstö on osallistunut ko. pro- sesseihin.

Tulostavoite 13: Henkilöstön työhyvinvointiin liittyviä toimenpiteitä ja tavoitteita toteutetaan työpaikkaselvityksen, työsuojelun toimintaohjelman ja yhdenvertaisuussuunnitelman pohjal- ta. Seuranta toteutetaan vuosittain.

VUOSI

VÄLITAVOITTEET

MITTARI/ ARVIOINTIKRITEERI

2020

Ko. ohjelmien toimenpiteistä päätetään vuosittain ja niiden seuranta tehdään yh- dessä henkilöstön kanssa toimintavuoden

lopussa.

Toimenpiteistä on päätetty ja niiden seuranta on toteutettu.

2.4 Talous‌

Talouteen liittyvät tavoitteet vuosille 2020–2023 ovat:

14. Toiminta ja talous ovat tasapainossa ja sovitettu yhteen toimiston toimintastrategian pohjalta.

15. Siirtyviä määrärahoja käytetään vastuullisesti ja tuloksellisesti.

16. Handi-järjestelmä otetaan käyttöön oikeusministeriön ohjeistusten mukaisesti.

Keskeiset taloustavoitteita tukevat välitavoitteet ovat:

Tulostavoite 14: Toiminta ja talous ovat tasapainossa ja sovitettu yhteen toimiston toiminta- strategian pohjalta.

VUOSI

VÄLITAVOITTEET

MITTARI/ ARVIOINTIKRITEERI

2020

Erityiset hankkeet ja projektit suunnitellaan ja budjetoidaan käytettävissä oleva määräraha huomioiden.

Toimiston sisäinen budjetti on tehty ennen toimintavuotta. Siir- tyvän määrärahan käyttö on suunniteltu siten, että sitä käy- tetään vastuullisesti ja pitkäjän-

teisesti.

Tulostavoite 15: Siirtyviä määrärahoja käytetään vastuullisesti ja tuloksellisesti.

VUOSI

VÄLITAVOITTEET

MITTARI/ ARVIOINTIKRITEERI

2020

Siirtyviä määrärahoja käytetään erityisesti palve- lutason parantamiseen (henkilöresurssit, digitali-

saatio).

Siirtyvän määrärahan käyttö on toteutunut sisäisen budjetoinnin

mukaisesti.

Tulostavoite 16: Handi-järjestelmä otetaan käyttöön oikeusministeriön ohjeistusten mukai- sesti.

VUOSI

VÄLITAVOITTEET

MITTARI/ ARVIOINTIKRITEERI

2020

Handi otetaan käyttöön.

Handi on otettu käyttöön.

Kommentoinut [MJ2]: JM arvio, joka perustuu 2019 toteuma-arvioon.

Kommentoinut [MJ1]: Onko tämä siis arvio toteumas- ta? XX arvio on tämä.

3. VUOSIEN 2020–2023 VOIMAVARAT‌

3.1 Henkilötyövuodet‌

	Toteuma 2018	Arvio 2019	Tavoite 2020	Tavoite 2021	Tavoite 2022	Tavoite 2023
Henkilötyövuodet	10,4	11,8	11	10	10	10

Tasa-arvovaltuutetun toimistossa on 10 virkaa. Vuoden 2020 aikana on tarkoitus käyttää lisäresursseja seuraavasti:

- ylimääräinen ylitarkastajan virkasuhde n. kuudeksi kuukaudeksi erityisesti internetsi- vujen uudistamiseen liittyvän lisääntyneen työmäärän vuoksi

- noin yhden htv:n verran lisäresurssia viestintään mm. internetsivujen uudistamisen vuoksi.

Em. 10 viran lisäksi tasa-arvovaltuutettu esittää julkisen talouden kehyksiin 2021 – 2024

160.000 euron lisäystä, joka mahdollistaisi kahden ylitarkastajan viran perustamisen erityi- sesti tasa-arvon edistämisvelvoitteiden valvontaan.

3.2 Määrärahat‌

	Toteuma 2018	Arvio 2019	Tulossopimus 2020	Kehys 2021	Kehys 2022	Kehys 2023
Määrärahat (1000 €)	942.937	1.015.000	970.000	970.000	970.000	970.000
Määrärahat (1000 €)	942.937	1.015.000

Lisäksi valtuutetulla on käytössään edelliseltä vuodelta siirtyvä määräraha, jonka arvioidaan olevan vuonna 2020 230.000 euroa. Taulukossa vuosien 2021–2023 määrärahat ovat val- tioneuvoston 7.10.2019 Julkisen talouden suunnitelman mukaiset. Eduskunta hyväksyy niitä koskevat talousarvioesitykset vuosittain.

Tasa-arvovaltuutettu esittää lisäksi julkisen talouden kehyksiin 2021 – 2024 160.000 euron lisäystä, joka mahdollistaisi kahden ylitarkastajan viran perustamisen erityisesti tasa-arvon edistämisvelvoitteiden valvontaan.

4. VOIMASSAOLO JA SEURANTA‌

Tulossopimus koskee vuosia 2020 – 2023. Tulossopimusasiakirja päivitetään vuosittain tu- losneuvottelussa tai jos valtuutettu vaihtuu sopimuskauden aikana.

5. ALLEKIRJOITUKSET‌

Liite 1 Yhteiset seurantamittarit

Mittari	Toteuma 2017	Toteuma 2018	Arvio 2019	Tavoite 2020	Tavoite 2021	Tavoite 2022	Tavoite 2023
Henkilöstö
Tekemättömän työn kustannukset
Työtyytyväisyys VMBaro (Y) -luku
Johtajuusindeksi VMBaro (JO)
Työtyytyväisyys työyh- teisön toimintakulttuu- riin, VMBaro
Talous
€/työmäärä, €/asiakas, asiaa/htv
Siirtyvän määrärahan osuus, %
Toimitilat
Toimitilatehokkuus
Toimitila- kustannukset/htv

TULOSSOPIMUSASIAKIRJA 1.11.2019

OIKEUSMINISTERIÖN JA TIETOSUOJAVALTUUTETUN TOIMISTON TULOSSOPIMUS VUOSILLE 2020–2023

Oikeusministeriö ja tietosuojavaltuutetun toimisto ovat neuvotelleet ja sopineet vuosien 2020–2023 tulostavoitteet ja niiden toteuttamiseen osoitettavat resurssit.

Tulostavoitteiden toteutumisesta raportoidaan oikeusministeriölle tietosuojavaltuutetun toi- miston puolivuotisraportissa ja toimintakertomuksessa.

Tulosneuvottelu käytiin 5.11.2019 oikeusministeriössä.

Käyntiosoite Eteläesplanadi 10 HELSINKI

Postiosoite PL 25

00023 VALTIONEUVOSTO

Puhelin 02951 6001

Faksi

09 1606 7730

Sähköpostiosoite xxxxxxxxxxxxxxxx@xx.xx

SISÄLLYSLUETTELO

1. STRATEGINEN KEHYS 3

1.1 Visio, perustehtävä ja strategiset tavoitteet 3

1.2 Toimintaympäristön muutostekijät (ml. riskienhallinta) 6

2. TULOSTAVOITTEET VUOSILLE 2020–2023 6

2.1 Yhteiskunnallinen vaikuttavuus 7

2.2 Toiminnallinen tuloksellisuus 10

2.3 Henkilöstö 12

2.4 Talous 13

3. VUOSIEN 2020–2023 VOIMAVARAT 15

3.1 Henkilötyövuodet 15

3.2 Määrärahat 15

4. VOIMASSAOLO JA SEURANTA 16

5. ALLEKIRJOITUKSET 16

1. STRATEGINEN KEHYS‌

1.1 Visio, perustehtävä ja strategiset tavoitteet‌

Viraston kannalta keskeisimmät hallitusohjelman tavoitteet ja viraston panokset tavoitteen saavuttamisessa:

3.2.1 Eurooppa-politiikka: Tavoitteet 1 ja 4

”Xxxxx, yhtenäinen ja toimintakykyinen EU, jolla on kyky ratkaista globaaleja haasteita” (HO 2019)

”Taloudellisesti kestävä EU – maailman kilpailukykyisin talousalue” (HO 2019)

• Edistää kansainvälisessä yhteistyössä eurooppalaisen tietosuojasääntelyn muodostamista kansainväliseksi malliksi.

• Huomioi ja osaltaan täytäntöön panee komission 1. kertomuksen huomiot tie- tosuoja-asetuksen arvioinnista ja uudelleentarkastelusta.

• Vaikuttaa aktiivisesti Euroopan tietosuojaneuvoston työhön EU:n digitalisaa- tio-, data- ja tekoälypolitiikan vastuulliseksi edistämiseksi tukemaan digitaa- listen sisämarkkinoiden kehittymistä tietosuojasääntelyn tavoitteiden mukai- sesti ja elinkeinoelämälle ennakoitavan toimintaympäristön luomiseksi.

• Osallistuu Brexitistä henkilötietojen käsittelylle nousevien kysymysten ratkai- suun Euroopan tietosuojaneuvostossa, sekä ohjaa ja tiedottaa suomalaisten tietojensiirron edellyttämistä ratkaisuista.

• Osallistuu EU:n yhteisten tietojärjestelmien tietosuojan säännölliseen valvon- taan.

3.3.1 Oikeusvaltion kehittäminen: Tavoite 1

”Toimiva demokratia sekä laadukas lainsäädäntö, joka edistää perus- ja ihmisoikeuksien to- teutumista” (HO 2019)

3.4 Elinvoimainen Suomi: Tavoite 3

”Suomi tunnetaan teknologisen kehityksen, innovatiivisten hankintojen ja kokeilukulttuurin edelläkävijänä” (HO 2019)

• Vaikuttaa julkisen sektorin datan avaamisen ja hyödynnettävyyden strategian ja toimenpidesuunnitelman laadintaan, tietosuojavaikutuksien ja mahdolliset lainsäädäntötarpeiden huomioimiseksi.

• Huolehtii tietosuojasääntelyn kattavasta täytäntöönpanosta ja nostaa esiin tarpeita kehittää henkilötietojen suojaa.

• Vaikuttaa tietosuojan toteutumiseen hallinnon uudistus- ja digitalisaatiohank- keissa kiinnittämällä huomioita hallinnon tietojärjestelmien yhteentoimivuu- den lisäämisen rinnalla tietojen käyttötarkoituksen mukaisuuteen ja käsittelyn läpinäkyvyyden lisäämiseen tehostamalla omien tietojen pääsyn mahdollista- vien palvelukanavien käyttöä.

• Pitää esillä tietosuojaosaamisen tarvetta, sekä tarvetta arvioida lainvalmiste- luhankkeiden tietosuojavaikutukset, sekä vaikutukset valvovien viranomais- ten toimintaan ja resursseihin lainvalmistelijoiden perus- ja ihmisoikeusosaa- misen johdonmukaisessa kehittämisessä sekä lainsäädännön arviointineu- voston roolia vahvistettaessa.

• Huolehtii Ahvenanmaan henkilötietojen käsittelyn valvonnasta selkiytetyn val- tionhallinnon ja maakunnan itsehallinnon välisen tehtävänjaon mukaisesti.

3.2.1 Eurooppa-politiikka: Tavoite 3 ”Sosiaalisesti kestävä ja tasa-arvoinen EU” (HO 2019)

3.3 Turvallinen oikeusvaltio Suomi: Tavoitteet 1-3

”Yhdenvertaisuus, tasa-arvo ja oikeuksien yhdenvertainen toteutuminen vahvis- tuvat” (HO 2019)

”Turvallisuuden tunne vahvistuu ja turvallisuusviranomaisten toimintakyky var- mistetaan” (HO 2019)

Demokratia, osallisuus ja luottamus yhteiskunnan instituutioihin vahvistuvat” (HO 2019)

3.4 Elinvoimainen Suomi: Tavoite 3 ”Suomi tunnetaan teknologisen kehityksen, innovatiivis- ten hankintojen ja kokeilukulttuurin edelläkävijänä” (HO 2019)

3.6 Oikeudenmukainen, yhdenvertainen ja mukaan ottava Suomi: Tavoitteet 2 ja 3

”Lapsi- ja perheystävällisyydken edistäminen” (HO 2019)

”Ikäystävällisyyden edistäminen” (HO 2019)

• Osallistuu perus- ja ihmisoikeuskasvatuksen ja -koulutuksen lisäämiseen ta- voitteena luoda tietosuojasta kansalaistaito.

• Osallistuu aktiivisesti tietosuoja-asiantuntijana tekoälyn ja automaattisen pää- töksenteon käyttöä koskeviin lainsäädäntö- ja kehittämishankkeisiin.

• Pitää lasten ja ikääntyneiden tietosuojakysymyksiä esillä eri tason yhteis- työssä sekä toiminnan ohjauksessa ja valvonnassa.

• Kiinnittää valvonnassa huomiota henkilötietojen käsittelystä informoinnissa käytettävään kielen selkeyteen julkisten palveluiden esteettömyyden paranta- miseksi ja kansalaisten yhdenvertaisuuden edistämiseksi.

• Kiinnittää valvonnassa huomioita turvallisuusviranomaisten ja oikeushallin- non kykyyn osoittaa henkilötietojen käsittelyn lainmukaisuus ja henkilötieto- jen käsittelyn läpinäkyvyys, mikä osaltaan tukee luottamusta viranomaisten toimintaan.

Alla olevassa taulukossa esitetään Viraston visio, perustehtävä sekä tärkeimmät strategiset tavoitteet ulottuen vuoteen 2023. Oikeusministeriön strategiasta virastolle johdetut tavoitteet on merkitty *-merkillä, erotukseksi viraston omista tavoitteista.

Visio

Tietosuojavaltuutetun toimiston visiona vuoteen 2023 on ”Tietosuoja on menestystekijä”.

Perustehtävä

Tietosuojavaltuutetun toimisto turvaa ihmisten oikeuksia ja vapauksia henkilötietojen kä- sittelyssä, pyrkii tukemaan rekisterinpitäjien toimintaa digitaalisilla sisämarkkinoilla, sekä valvoo henkilötietojen käsittelyn lainmukaisuutta ja ihmisten tietosuojaoikeuksien toteu- tumista tietosuoja-asetuksessa ja kansallisessa lainsäädössä säädetyllä tavalla.

Yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet

1. Ennustettavasti ja riittävän nopeasti toimiva tietosuojan valvontaviranomainen edistää ja turvaa ihmisten, yritysten ja yhteisöjen toimintamahdollisuuksia digi- talisoituvassa yhteiskunnassa.

2. Eurooppalainen yhteistyö toimii suomalaisen tietosuojan voimavarana.

3. Tietosuoja toteutuu hallinnon uudistus- ja digitalisaatiohankkeissa.

4. Tietosuoja ja siihen kohdistuvat vaikutukset huomioidaan kattavasti lainvalmis- teluhankkeissa.

5. Oikeusturva toteutuu käytännössä.*

Toiminnallisen tuloksellisuuden tavoitteet

6. Organisaatiorakenne ja toimintatavat mahdollistavat tehokkaan toiminnan.

7. Käsittelyketjut ja menettelyt määräytyvät asian laadun ja vaativuuden mukaan.

8. Sidosryhmäyhteistyö ja strategiset kumppanuudet lisäävät toiminnan vaikutta- vuutta.

9. Tietojärjestelmät ja muut työvälineet ovat tietoturvallisia, käyttäjäystävällisiä ja tukevat toimintaa.

Henkilöstötavoitteet

10. Työyhteisö on oikeudenmukainen ja tukee hyvinvointia.*

11. Resurssit riittävät tehtävien hoitamiseen.

Taloutta koskevat tavoitteet

12. Toiminnan strategisuus vahvistuu uudistuneen tulosohjausmallin myötä.

13. Taloudellinen liikkumavara mahdollistaa suunnitelmallisen kehittämisen.*

1.2 Toimintaympäristön muutostekijät (ml. riskienhallinta)‌

EU:n tietosuojauudistus on merkinnyt tietosuojavaltuutetun toimiston asiamäärien merkittä- vää kasvua. Käsiteltävistä asiaryhmistä ovat korostuneet erityisesti ilmoitukset tietoturvalouk- kauksista ja tietosuojavastaavista. Vireille tulevien asioiden määrän kasvu on hidastumassa, mutta se on edelleen korkeammalla tasolla kuin ratkaistujen asioiden määrä.

Toiminnan yleisiä muutostekijöitä tulevina vuosina ovat digitalisaation kasvu sekä globaa- lin ja eurooppalaisen toimintaympäristön vahvistuminen ja tietoisuuden lisääntymi- nen. Lisäksi toimintaympäristössä vaikuttaa tietosuojaviranomaisen toiminnan murros ja kasvu.

Digitalisaation kasvu johtaa tietosuojakysymysten merkityksen korostumiseen, henkilötieto- jen käsittelyn hajaantumiseen ja haavoittuvuuteen (esimerkiksi tietomurrot ja hyökkäykset).

Samalla myös teknologian kehitys (erityisesti kasvojen tunnistusteknologia ja geeniteknolo- gia), sekä tekoälyn laajentuva käyttö haastaa kansalaisten oikeuksien toteutumista. Perusoi- keuksien toteutuminen edellyttää rekisteröityjen oma-aloitteisuutta ja tietoa oikeuksistaan, mikä kasvattaa tietosuojaviranomaisen roolia neuvonta- ja ohjaustehtävissä erityisesti lasten ja ikääntyneiden osalta. Myös rekisterinpitäjien, henkilötietojen käsittelijöiden ja tietosuoja- vastaavien tarve tietosuojaviranomaisen palveluille säilyy korkeana. Yhteiskunnan digitali- saatio näkyy myös lainsäädäntömuutosehdotuksen kasvuna, mikä vaatii edelleen paljon tie- tosuojaviranomaisen työtä paremman sääntelyn aikaansaamiseksi. Myös eri hallinnonaloilla meneillään oleva erityislainsäädännön uudistus- ja läpikäyntityö tulee edelleen vaatimaan tietosuojaviranomaisten huomioita.

Globaalin ja eurooppalaisen toimintaympäristön vahvistuminen ja tietoisuuden lisään- tyminen merkitsevät talouden kytkentöjen kautta sitä, että tietosuojaan liittyviä kysymyksiä ei ole mahdollista ratkoa enää kansallisesti. Datajättien tulo uusille markkinoille lisää tarvetta eurooppalaiselle yhteistyölle. Tietosuoja on entistä vahvemmin kaikkia EU:n jäsenvaltioita sitova perusoikeus ja keskeinen tekijä kilpailukyvyn edistämisessä. Yhteisten digitaalisten sisämarkkinoiden kehityksen vahvistamisen lisäksi kyse on kansallisesta kilpailukyvystä – liiketoiminta tarvitsee ennustettavasti ja riittävän nopeasti toimivan valvontaviranomaisen.

Euroopan tietosuojaneuvoston antamien päätösten ja linjausten merkitys kasvaa, vaikka nii- den antaminen onkin osin viivästynyt. Suomen kansallisen näkökulman esille tuominen tieto- suojaviranomaisten yhteistyössä on entistä tärkeämpää kansalaisten oikeuksien sekä orga- nisaatioiden toiminnan ja kilpailukyvyn varmistamiseksi. Rajat ylittäviä vaikutuksia sisältäviä asioita ei käsitellä enää yksinomaan kansallisessa menettelyssä, vaan jäsenvaltioiden tieto- suojaviranomaisten muodostamassa kokoonpanossa. Samalla EU: iin kohdistuu sisäisiä ja ulkoisia haasteita, jotka koettelevat sen yhtenäisyyttä ja toimintakykyä myös henkilötietojen käsittelyssä.

Toimintaympäristössä on käynnissä tietosuojaviranomaisen roolin murros ja kasvu. Vi- ranomaisen roolin ja tehtävien painotuksia joudutaan arvioimaan uuden lainsäädännön ja jat- kuvasti muuttuvan toimintaympäristön valossa. Tietosuojaviranomaisen ydinprosesseiksi ovat muodostumassa kolme lohkoa: ennakkovalvonta, jälkivalvonta sekä vaikuttaminen ja yleinen ohjaus. Varteenotettavana vaihtoehtoisena näkymänä on tietosuojaviranomaisen

tehtävien laajentuminen uusille tehtäväalueille (esim. valmisteilla olevan sähköisen viestin- nän tietosuoja-asetuksen viranomaisvalvonta). Tehtäväkentässä tapahtuvia muutoksia tulee pohtia myös suhteessa viranomaisen resursointiin. Sisäisiä prosesseja on kehitettävä jatku- van kehittämisen periaatteiden mukaisesti, jotta toimintaympäristön haasteisiin kyetään vas- taamaan oikea-aikaisesti.

Meneillään on myös eduskunnan EU:n yleistä tietosuoja-asetusta täydentävän lainsäädän- nön käsittelyn yhteydessä tekemän ponnen (EV 108/2018 vp - HE 9/2018 vp) edellyttämällä tavalla oikeushallintovirasto -hankkeen selvitystyö, jossa selvitetään osaltaan myös tietosuo- jan valvontaviranomaisen organisaation kehittämistä virastomuotoiseksi tavalla, joka huomi- oisi EU:n tietosuoja-asetuksen vaatimukset valvontaviranomaisen itsenäisyydestä ja riippu- mattomuudesta.

2. TULOSTAVOITTEET VUOSILLE 2020–2023

2.1 Yhteiskunnallinen vaikuttavuus‌

Yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet vuosille 2020–2023 ovat:

Yhteiskunnallinen vaikuttavuus

• Ennustettavasti ja riittävän nopeasti toimiva tietosuojan valvontaviranomainen edistää ja turvaa ihmisten, yritysten ja yhteisöjen toimintamahdollisuuksia digitali- soituvassa yhteiskunnassa

• Eurooppalainen yhteistyö toimii suomalaisen tietosuojan voimavarana

• Tietosuoja toteutuu hallinnon uudistus- ja digitalisaatiohankkeissa.

• Tietosuoja ja siihen kohdistuvat vaikutukset huomioidaan kattavasti lainvalmiste- luhankkeissa.

• Oikeusturva toteutuu käytännössä.*

Keskeiset vaikuttavuustavoitteita tukevat välitavoitteet ovat:

Tulostavoite 1: Ennustettavasti ja riittävän nopeasti toimiva tietosuojan valvontaviranomainen edistää ja turvaa ihmisten, yritysten ja yhteisöjen toimintamahdollisuuksia digitalisoituvassa yhteiskunnassa

VUOSI

VÄLITAVOITTEET

MITTARI/ ARVIOINTI-

KRITEERI

2020

• Tuetaan organisaatioasiakkaiden valmiuksia noudattaa tietosuojalain- säädäntöä lisäämällä yleistä tietoisuutta ja osaamista erityisesti osoitus- velvollisuuden toteuttamisessa, läpinäkyvässä informoinnissa, tietosuoja- vaikutusten arvioinnissa ja Brexitin toteutuessa.

• Pidetään lasten ja ikääntyneiden tietosuojakysymyksiä esillä eri tason yhteistyössä sekä toiminnan ohjauksessa ja valvonnassa.

Euro baro- metri; Tiedotus ja ohjausmate- xxxxxxx määrä; Toteutetut val-

vontatoimet teemoittain;

	• Uudistetaan tietosuojavaltuutetun toimiston strategia ja määritetään toi- minnan painopistealueet vastaamaan muuttunutta toiminta- ja lainsää- däntöympäristöä. • Arvioidaan ja suunnitellaan komission tekemän tietosuoja-asetuksen 1. arvioinnin ja uudelleentarkastelun edellyttämät toimenpiteet. • Lisätään tiedottamista tehdyistä ratkaisuista ja linjanvedoista, sekä suun- nitelluista toimenpiteistä. • Lisätään näkyvyyttä vakiinnuttamalla tietosuojapäivästä vuosittainen kan- sallinen tapahtuma, sekä tehostamalla viestintää. • Otetaan viimeisetkin asetuksen mukaiset toimivaltuuden täysimääräisesti käyttöön. • Huolehditaan Ahvenanmaan henkilötietojen käsittelyn valvonnasta sel- kiytetyn valtionhallinnon ja maakunnan itsehallinnon välisen tehtävänjaon mukaisesti	Strategian val- mistuminen; Puhelinneu- vonnan määrä ja vastatut; Eri toimivaltuuk- sien käytön määrä.
2021	• Toimitaan uuden strategian mukaisesti.	Henkilöstöba- rometri
2022	•
2023	•

Tulostavoite 2: Eurooppalainen yhteistyö toimii suomalaisen tietosuojan voimavarana

VUOSI

VÄLITAVOITTEET

MITTARI/ ARVIOINTI-

KRITEERI

2020

• Edistetään kansainvälisessä yhteistyössä eurooppalaisen tietosuo- jasääntelyn muodostamista kansainväliseksi malliksi.

• Valmistellaan strategiset painopistealueet ja vaikutustavat Euroopan tie- tosuojaneuvostossa ja muussa kansainvälisessä yhteistyössä.

• Tehostetaan kansallista yhteistyötä EDPB:n kannanottojen valmistelua varten (esim. korkean riskin määrittely).

• Tuodaan kansallisesti käytettäväksi EDPB:ssä yhdessä luotuja työkaluja ja toimintamalleja.

• Osallistutaan EU:n yhteisten tietojärjestelmien tietosuojan säännölliseen valvontaan.

• Huomioidaan komission tietosuoja-asetuksen arvioinnista ja uudelleen- tarkastelusta tekemän 1. kertomuksen havainnot toiminnan kehittämi- sessä.

Luotu yhtenäi- nen menettely EDPB:n ala- työryhmätyös- kentelylle ja kannan muo- dostamiselle kansallisesti. Sidosryhmä seminaa- rien/konferens- sien määrä va-

lituista asiako- konaisuuksista

2021

• Vaikutetaan valittujen kansainvälisen toiminnan painopisteiden osalta ak- tiivisesti Euroopan tietosuojaneuvostossa ennakoitavan toimintaympäris- tön luomiseksi, sekä jalkautetaan kansallisesti yhdessä luotuja työkaluja ja toimintamalleja.

• Osallistutaan EU:n yhteisten tietojärjestelmien tietosuojan säännölliseen valvontaan.

Tietosuojaneu- voston alatyö- ryhmissä val- misteltavien asioiden rapor- tointivastuiden määrä; valvon-

tatoimenpitei- den määrä.

2022

• Osallistutaan EU:n yhteisten tietojärjestelmien tietosuojan säännölliseen valvontaan.

Tietosuojaneu- voston alatyö- ryhmissä val- misteltavien asioiden rapor- tointivastuiden

määrä; valvon- tatoimenpitei- den määrä.

2023

• Osallistutaan EU:n yhteisten tietojärjestelmien tietosuojan säännölliseen valvontaan.

Tietosuojaneu- voston alatyö- ryhmissä val- misteltavien asioiden rapor- tointivastuiden määrä; valvon-

tatoimenpitei- den määrä.

Tulostavoite 3: Tietosuoja toteutuu hallinnon uudistus- ja digitalisaatiohankkeissa

VUOSI	VÄLITAVOITTEET	MITTARI/ ARVIOINTI- KRITEERI
2020	• Pyritään vaikuttamaan siihen, että digitalisaation edistämisohjelma huo- mioi riittävän tietosuojaosaamisen tarpeen ja tietosuojavaikutusten arvi- oinnin välttämättömyyden ennen investointeja ja toimenpiteitä. • Osallistutaan aktiivisesti tietosuoja-asiantuntijana tekoälyn ja automaatti- sen päätöksenteon käyttöä koskeviin lainsäädäntöhankkeisiin ja pyritään vaikuttamaan kehittämishankkeisiin.	Vaikuttamisen näkyvyys valti- onhallinnon ohjelmien to- teutuksessa.
2021	• Seurataan, että digitalisaation edistämisohjelmaa toteutetaan tietosuojan vaikutusten arvioinnin mukaisin toimenpitein.	Edistämisoh- jelman toteut- tamisen seu- rantaraportit.
2022	• Seurataan, että digitalisaation edistämisohjelmaa toteutetaan tietosuojan vaikutusten arvioinnin mukaisin toimenpitein.	Edistämisoh- jelman toteut- tamisen seu- rantaraportit.
2023	• Seurataan, että digitalisaation edistämisohjelmaa toteutetaan tietosuojan vaikutusten arvioinnin mukaisin toimenpitein.	Edistämisoh- jelman toteut- tamisen seu- rantaraportit.

Tulostavoite 4: Tietosuoja ja siihen kohdistuvat vaikutukset huomioidaan kattavasti lainval- misteluhankkeissa

VUOSI	VÄLITAVOITTEET	MITTARI/ ARVIOINTI- KRITEERI
2020	• Vaikutetaan aktiivisesti lainvalmisteluun ja osallistutaan yhteiskunnalli- seen keskusteluun. • Paremman sääntelyn kokonaisvaltainen ohjelma huomioi lainvalmistelun tietosuojaosaamistarpeet ja tietosuojavaikutusten arvioinnin (ml. vaiku- tukset valvovien viranomaisten toimintaan ja resursseihin) tärkeyden. • Pyritään vaikuttamaan siihen, että eurooppalaisen tietosuojasääntelyn kansallinen täytäntöönpano säilyy yhdenmukaisena.	Lakilausunto- jen ja tiedottei- den määrä. Sisältyminen ohjelmadoku- mentaatioon.
2021	• Vaikutustenarviointiosaamis-verkostossa mukana tietosuojaosaaj(i)a	Verkoston osaamisprofiili.
2022	•
2023	•

Tulostavoite 5: Oikeusturva toteutuu käytännössä

VUOSI	VÄLITAVOITTEET	MITTARI/ ARVIOINTI- KRITEERI
2020	• Yli vuoden avoinna olleiden asioiden määrä käännetään laskuun.	Vuotta van- hempien asioi- den määrä.
2021	• Xxxxxx lain aikaiset asiat on käsitelty. • Yli vuoden avoinna olevien asioiden määrä laskee.	Vuotta van- hempien ja en- nen vuotta 2018 vireille tulleiden asioi- den määrä.
2022	• Yli vuoden avoinna olevat asiat ovat perusteltuja poikkeuksia.	Vuotta van- hempien asioi- den määrä.
2023	•

2.2 Toiminnallinen tuloksellisuus‌

Toiminnallisen tuloksellisuuden tavoitteet vuosille 2020 – 2023 ovat:

Toiminnallinen tuloksellisuus

• Organisaatiorakenne ja toimintatavat mahdollistavat tehokkaan toiminnan

• Käsittelyketjut ja menettelyt määräytyvät asian laadun ja vaativuuden mukaan

• Sidosryhmäyhteistyö ja strategiset kumppanuudet lisäävät toiminnan vaikutta- vuutta.

• Tietojärjestelmät ja muut työvälineet ovat tietoturvallisia, käyttäjäystävällisiä ja tu- kevat toimintaa.

Keskeiset tuloksellisuustavoitteita tukevat välitavoitteet ovat:

Tulostavoite 6: Organisaatiorakenne ja toimintatavat mahdollistavat tehokkaan toiminnan

VUOSI

VÄLITAVOITTEET

MITTARI/ ARVIOINTI- KRITEERI

2020

• Henkilöstön tehtävänkuvat ja virkanimikkeet ajantasaistetaan vastaa- maan uutta toimintaympäristöä.

• Uuden organisaatiomallin toimivuus arvioidaan ja korjataan tarvittaessa.

• Toimintaympäristön muutokset huomioidaan organisaation kehittämi- sessä.

• Toiminnan kehittämistyön tilanne arvioidaan ja luodaan uuden työjärjes- tyksen mukaiset kehittämis- ja prosessiryhmät.

• Asiantuntijalautakunnan työtä hyödynnetään tehokkaasti.

• Tiedonhallintalain täytäntöönpano suunnitellaan ja toteutus käynniste- tään.

Vireille tule- vien ja ratkais- tujen asioiden määrä; käsit- telyaika; rat- kaisun yksik- köhinta; uudet tehtävänkuvat; asiantuntija- lautakunnan

	• Toiminnallisiin tuloksellisuustavoitteisiin liittyvien mittareiden uudistustyö käynnistetään vuoden 2020 aikana.	antamien lau- suntojen määrä.
2021	• Otetaan uudistetut tulosmittarit käyttöön.	Mittareiden olemassa olo.
2022	•
2023	•

Tulostavoite 7: Käsittelyketjut ja menettelyt määräytyvät asian laadun ja vaativuuden mu- kaan

VUOSI	VÄLITAVOITTEET	MITTARI/ ARVIOINTI- KRITEERI
2020	• Tietoturvaloukkausten käsittely vakiinnutetaan tiiviiksi ja kustannustehok- kaaksi • Valvontaa suoritetaan erikseen vahvistettavan suunnitelman mukaisesti painopisteinä läpinäkyvä informointi ja siinä käytettävä kieli, sekä vaiku- tusten arviointien asianmukainen tekeminen • Henkilöstöä koulutetaan eri tutkintavaltuuksien käytön menettelytapoihin	Tietoturvalouk- kausten käsit- telyaika; val- vontasuunni- telma; koulu- tusten määrä.
2021	•
2022	•
2023	•

Tulostavoite 8: Sidosryhmäyhteistyö ja strategiset kumppanuudet lisäävät toiminnan vaikut- tavuutta.

VUOSI	VÄLITAVOITTEET	MITTARI/ ARVIOINTI- KRITEERI
2020	• Tuetaan tietosuojavastaavien verkostoitumista ja osaamisen kasvua te- hostamalla viestintää ja vakiinnuttamalla tietosuojapäivä vuosittaiseksi tapahtumaksi. • Yhteistyö erityisesti oikeusministeriön ja kilpailu- ja kuluttajaviranomais- ten, sekä muiden viranomaisten kanssa tukee toiminnan vaikuttavuutta ja ratkaisukäytännön yhdenmukaisuutta. • Perus- ja ihmisoikeusvalvojien yhteistyössä kehitetään alan kasvatusta ja koulutusta tavoitteena luoda tietosuojasta kansalaistaito. • Organisoidaan toimiston sidosryhmäyhteistyö uudelleen siten, että se tu- kee suomalaisten rekisterinpitäjien ja henkilötietojen käsittelijöiden kilpai- lukykyä. Toimenpiteen tueksi laaditaan sidosryhmätutkimus ja suunni- telma sidosryhmätyön organisoinnista. • Reagoidaan hallintovaliokunnan esittämiin huomioihin toimintakertomuk- sen esittelystä.	Koulutustilai- suuksien määrä; Euro- barometri.
2021	• Järjestetään tietosuojapäivä tukemaan tietosuojavastaavien verkostoitu- mista ja osaamista. • Vakiinnutetaan sidosryhmäyhteistyön uusi toimintamalli.	Koulutustilai- suuksien määrä; Euro- barometri.
2022	• Järjestetään tietosuojapäivä tukemaan tietosuojavastaavien verkostoitu- mista ja osaamista.	Koulutustilai- suuksien

Document Metadata

Table of Contents

VN/1500/2020-OM-1

Document Metadata