OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN JA LAUREA-AMMATTIKORKEAKOULUN VÄLINEN SOPIMUS KAUDELLE 2021-2024
OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN JA LAUREA-AMMATTIKORKEAKOULUN VÄLINEN SOPIMUS KAUDELLE 2021-2024
1. Kohti vuoden 2030 tavoitetilaa
Opetus- ja kulttuuriministeriö ja ammattikorkeakoulu ovat ammattikorkeakoululain (932/2014) 42 §:n 1 momentin nojalla sopineet ammattikorkeakoulun toiminnalle asetettavista tavoitteista. Sopimuksessa asetetut tavoitteet on johdettu hallitusohjelmasta, hallituksen toimintasuunnitelmasta, korkeakoulutuksen ja tutkimuksen visiosta 2030 sekä korkeakoulun strategiasta.
Korkeakoulut luovat edellytyksiä sivistyksen, kestävän kasvun ja hyvinvoinnin sekä Suomen kilpailukyvyn vahvistamiselle. Ne tuottavat yhteiskuntaa kehittävää uutta tietoa ja osaamista.
Globalisaatio ja rajat ylittävä kilpailu osaamisesta ja osaajista sekä tieteen ja teknologian kehitys yhdistettynä työn murrokseen aiheuttavat korkeakouluissa tarpeen arvioida ja suunnata toimintaa uudelleen. Toiminnan lähtökohtia ovat uusin käytettävissä oleva tieto, kestävä kehitys, kansainvälisyys ja globaali vastuu. Yhteiskunnan eheys ja vahva demokratia edellyttävät korkeakouluilta vastuullista vaikuttamista.
Korkeakoulut ovat aktiivisia globaaleissa edelläkävijäverkostoissa, jotka auttavat ratkaisemaan ihmiskunnan haasteita. Monialainen yhteistyö ja avoimet toimintatavat ovat tutkimuksen, koulutuksen ja innovaatiotoiminnan keskeisiä voimavaroja. Korkeakoulut osallistuvat aktiivisesti kansainvälisesti kilpailukykyisten osaamiskeskittymien ja innovaatioekosysteemien kehittämiseen.
Nostamalla osaamis- ja koulutustasoa vastataan työn muutokseen ja mahdollistetaan erikoistuminen korkeaa osaamista vaativiin tehtäviin. Korkeakoulut toimivat oppijakeskeisesti ja tukevat jatkuvaa oppimista elämän eri tilanteissa.
Korkeakoulut tekevät valtakunnallisesti yhteistyötä avointen, saavutettavien ja joustavien opiskelumahdollisuuksien rakentamiseksi. Toimintatapojen uudistaminen parantaa korkeakoulutuksen saavutettavuutta, yhdenvertaisuutta ja tasa- arvoa. Koulutussisällöt, oppimisympäristöt, opiskelijoiden ohjaus ja korkeakoulujen vahva vuorovaikutus työelämän kanssa tukevat työelämään sijoittumista.
Hyvinvoivat korkeakouluyhteisöt ovat Suomen voimavara ja kilpailutekijä. Korkeakouluja johdetaan hyvin, työhyvinvointiin panostetaan ja osaamisen kehittämisestä huolehditaan systemaattisesti. Korkeakoulut ovat Suomen parhaita työ- ja opiskelupaikkoja.
2. Korkeakoulun strategiset valinnat, profiili ja vahvuusalat
2.1 Strategiset tavoitteet, valinnat ja profiili
Laurea-ammattikorkeakoulu luo edellytyksiä sivistyksen, kestävän kasvun ja hyvinvoinnin sekä Suomen kilpailukyvyn vahvistamiselle tuottaen yhteiskuntaa kehittävää uutta tietoa ja osaamista. Tahtotilakseen korkeakoulu on määrittänyt olla vuonna 2030 työelämäosaamisen ja elinvoiman kansainvälinen kehittäjä Uudellamaalla, missä korkeakoulun alueellinen kampusverkosto sijaitsee. Korkeakoulun TKI-toiminnassa, koulutuksessa ja liiketoiminnassa toiminnan lähtökohtia ovat uusin käytettävissä oleva tieto, kestävä kehitys, kansainvälisyys ja globaali vastuu. Laurea tukee yhteiskunnan eheyttä ja vahvaa demokratiaa vastuullisella vaikuttamisella, jota korkeakouluyhteisön arvot avoimuus, vaikuttavuus ja vastuullisuus tukevat. Laurea huomioi kaikessa toiminnassaan taloudellisesti, sosiaalisesti ja ekologisesti kestävän kehityksen. Laurea luo uusia kestävän kehityksen ratkaisuja opetuksen ja T&K-toiminnan avulla. Ammattikorkeakoulu on hiilineutraali vuonna 2030.
Laurea kehittää kansainvälistä kumppanuusverkostoaan tavoitteena olla aktiivinen globaaleissa edelläkävijäverkostoissa erityisesti vahvuusaloillaan. Laurea osallistuu aktiivisesti kansainvälisesti kilpailukykyisten osaamiskeskittymien ja innovaatioekosysteemien kehittämiseen vahvuusaloillaan ja myös osana Haaga-Helian, Laurean ja Metropolian strategista 3AMK-liittoumaa, jonka yksi strateginen kehityskohde sopimuskaudelle 2021-2024 on liittouman ankkuroituminen globaaleihin ja metropolialueen kansainvälistyviin ekosysteemeihin. Näin Laurea osana liittoumaa kiinnittyy pääkaupunkiseudun innovaatioekosysteemeihin kuten Health Capital Helsinki ja Cleantech Garden Espoo.
Laurea toimii oppijakeskeisesti tarjoten tutkintoon johtavaa koulutusta joustavasti erilaisina toteutusmuotoina, mikä tukee myös jatkuvaa oppimista elämän eri tilanteissa.
Korkeakoulun profiili aluekehityspainotteisena korkeakouluna on olla työelämäosaamisen ja elinvoiman kansainvälinen kehittäjä Uudellamaalla. Laureaa profiloi korkeakoulun laajuinen kehittämispohjaisen oppimisen toimintamalli (Learning by Developing), minkä avulla koko korkeakouluyhteisö osallistuu tutkimukselliseen yhteiskehittämiseen ketterästi alueen toimijoiden kanssa. Laurea vahvistaa toiminnallaan erityisesti pk-yritysten kasvun ja viennin edellytyksiä, edistää uusien yritysten syntymistä ja vahvistaa julkisen sektorin palvelujen vaikuttavuutta.
Korkeakoulun toimintaa ohjaa seitsemän strategista teemaa korkeakoulun tahtotilan saavuttamiseksi:
1) Opiskelijakeskeinen korkeakoulu,
2) Työelämään integroitunut korkeakoulu,
3) Digitaalinen ammatillista oppimista uudistava korkeakoulu,
4) Soveltavalla tutkimuksella osaamista kehittävä korkeakoulu,
5) Aluetta kehittävä kansainvälinen korkeakoulu,
6) Kestävän kehityksen korkeakoulu ja
7) Yhteisöllinen korkeakoulu.
Saavuttaakseen profiilinsa mukaisen tahtotilansa - ollakseen työelämäosaamisen ja elinvoiman kansainvälinen kehittäjä Uudellamaalla - on Laurea tehnyt seuraavat strategiset valinnat:
1) Opiskelijoille annetun palvelulupauksen lunastaminen
Korkeakoulu on aidosti opiskelija- ja asiakaskeskeinen kaikessa toiminnassaan. Palvelulupauksen "Me Laureassa olemme juuri Sinua varten" mukaisesti korkeakoulu antaa opiskelijoilleen lupauksen hyvästä oppimisesta ja yhteistyökumppaneilleen lupauksen kumppanuudesta sekä yhdessä kehittämisestä. Tämä tarkoittaa, että opiskelija voi opiskella joustavasti ja saa henkilökohtaistettua ohjausta ja palautetta. Opintojen sujuvassa etenemisessä häntä tukevat laadukkaat opiskelijapalvelut. Opiskelija rakentaa tulevaisuuttansa yhdessä korkeakouluyhteisön ja työelämän kanssa.
2) Vaikuttavuuden rakentaminen opetuksen ja TKI-toiminnan integraatiolla - keräämällä pitkittäistä tutkimusdataa tutkintoon johtavassa koulutuksessa ja hyödyntämällä sitä TKI-toiminnassa
Korkeakoulun opetus- ja TKI-toiminta integroituvat ja tuottavat vaikuttavuutta yhteiskuntaan. Erityinen vahvuus luodaan uudella toimintatavalla, jossa tutkintoon johtavassa koulutuksessa kerätään systemaattisesti korkeakoulun kaikilla osaamisalueilla pitkittäistä tutkimusdataa, joka tuottaa uniikin ja avoimen tutkimusaineiston koko yhteiskunnan käyttöön.
3) Kehittämispohjaisen oppimisen (Learning by Developing - LbD) vahvistaminen pedagogisena toimintamallina ja sen laadukas soveltaminen myös digitaalisissa oppimisympäristöissä
Kaikki oppiminen Laureassa pohjautuu Learning by Developing -pedagogiseen toimintamalliin, jolloin oppimisessa on aina mukana työelämäkumppani ja/tai T&K-hanke. Myös verkkotutkinnot ja digitaaliset oppimisympäristöt profiloituvat sillä, että niissä sovelletaan kehittämispohjaisen oppimisen pedagogista toimintamallia.
4) Palvelumuotoilun ja yhteiskehittämisen menetelmien hyödyntäminen kaikessa toiminnassa
Korkeakoulun henkilöstö ja opiskelijat hallitsevat palvelumuotoiluajattelun ja osaavat soveltaa yhteiskehittämisen menetelmiä. Korkeakoulun erityinen vahvuus on asiakaskeskeinen ajattelu- ja toimintamalli.
5) Henkilöstön osaamisen systemaattinen kehittäminen osana laatujärjestelmää
Koko korkeakouluyhteisö kehittää aktiivisesti osaamistaan osallistumalla työelämäkumppanuus-verkostoihin, T&K - hanketoimintaan ja aluekehitystyöhön sekä liiketoimintaan. Laatujärjestelmää hyödynnetään henkilöstön osaamisen kehittämistarpeiden arvioimisessa ja henkilöstön osaamista johdetaan systemaattisesti. Esimiehille toteutetaan pitkää johtamiskoulutusta Laurea Certified Leader.
Johtamisen jatkuvassa kehittämisessä on sopimuskaudella 2021-2024 pääpaino säännöllisen palautteen (360 astetta) hyödyntämisessä johtamisen systemaattisessa ja pitkäjänteisessä kehittämisessä hyödyntäen tieteellisesti mallinnettua DeepLead -konseptia, jossa sisäisten valmentajien hyödyntäminen vahvistaa työhyvinvointia sekä jaettua johtamis- ja työskentelykulttuuria korkeakouluyhteisössä.
2.2 Vahvuusalat ja uudet, nousevat alat
Laurea-ammattikorkeakoulun määrittelemät vahvuusalat ovat kokonaisturvallisuus, sosiaali- ja terveysalaa uudistava osaaminen, palvelumuotoilu ja yhteiskehittäminen sekä eettinen osaaminen ja johtaminen. Korkeakoulun uudet nousevat alat syntyvät ketterästi Laurean vahvaa ennakointiosaamista hyödyntäen vahvuusalueiden rajapinnoille työelämästä ja tutkimuksesta nousevien tarpeiden mukaisesti.
Laurean erityinen vahvuus syntyy yksittäisten osaamisalueiden monimuotoisista yhdistelmistä, jotka vastaavat ketterästi toimintaympäristöstä nouseviin osaamis- ja kehittämishaasteisiin. Kaikkien Laurean osaamisalueiden ytimessä on vuorovaikutus ja ihmisen kohtaaminen. Yhteiskehittämisen laajalla soveltamisella korkeakoulu vahvistaa myös kumppaniverkostojensa osallisuutta monipuolisesti kehittämistyöhön.
Korkeakoulun osaamisalueiden kehittymistä tukevat monipuoliset kansainväliset osaamisverkostot, jotka tuovat lisäarvoa opiskelijoille ja kumppaniverkostoille, uudistavat osaamista sekä vahvistavat sisällöllisesti koulutuksia ja TKI-toimintaa.
3. Korkeakoulun strategiaa tukevat toimenpiteet ja tutkintotavoitteet
Korkeakoulut ja opetus- ja kulttuuriministeriö sitoutuvat korkeakoulutuksen ja tutkimuksen vision 2030 toimeenpanoon. Korkeakoulujen digivisio toteutetaan korkeakoulujen yhteisen tiekartan mukaisesti.
3.1 Korkeakoulun strategiaa tukevat toimenpiteet
Saavuttaakseen tahtotilansa olla vuonna 2030 työelämäosaamisen ja elinvoiman kansainvälinen kehittäjä Uudellamaalla, Laurea-ammattikorkeakoulu käynnistää seuraavat toimenpiteet tunnistamiinsa kriittisiin muutostarpeisiin:
Osaamisperusteisuuden, oppimisen laadun ja opintotehokkuuden vahvistaminen tutkintoon johtavassa koulutuksessa
Laurea nostaa sopimuskauden aikana tutkintoon johtavan koulutuksen aloituspaikkamäärät vastaamaan alueen työelämätarvetta ja koulutuksen kysyntää. Läpäisyasteen parantamiseksi ja valmistumisen nopeuttamiseksi kehitetään opiskelijaohjausta ja tätä tukevia digitaalisia työkaluja. Yhteistyötä toisen asteen oppilaitosten kanssa kehitetään nivelvaiheiden sujuvoittamiseksi. Koulutusten työelämäyhteistyötä ja kansainvälisiä verkostoja tiivistetään vahvistaen samalla korkeakoulun kehittämispohjaisen oppimisen mallia (Learning by Developing).
Seurantaindikaattorit:
Tavoiteajassa suoritettujen AMK-tutkintojen osuus tavoite 2024: 75% (2019: 64%, 2022: 70%)
Valtakunnallisen opiskelijapalautekyselyn (AVOP) vastausten keskiarvo on vähintään 5,4 (2019: 5,2, 2022: 5,3) Työllistymisessä Laurean tavoitteena on pysyä vähintään 3 %-yksikköä valtakunnan keskiarvon yläpuolella
Muun kuin tutkintoon johtavan koulutuksen lisääminen vastaamaan yhteiskunnan jatkuvan oppimisen haasteeseen
Vastaamaan yhteiskunnan jatkuvan oppimisen haasteeseen on rakennettava työelämän tarpeista nousevia moduulipohjaisia osaamiskokonaisuuksia, joihin työelämässä toimivien on helppo osallistua. Uudenlaista tarjontaa ja työelämään integroituneita toteutusmalleja kehitetään yhdessä työelämän kanssa. Avoimen ammattikorkeakoulun, erikoistumiskoulutusten sekä muiden erilliskoulutusten ja täydennyskoulutuksen tarjoomaa markkinoidaan aktiivisesti.
3AMK-yhteistyössä sopimuskaudella 2017-2020 tehtyä merkittävää yhteisten uusien osaamispolkujen kehitystyötä jatketaan, jolloin Haaga-Helian, Laurean ja Metropolia yhteinen strateginen kehityskohde on 3AMK:n yhteisten työelämälähtöisten osaamispolkujen laajentaminen ja syventäminen jatkuvan oppimisen tarpeisiin tekoälyä hyödyntämällä.
Seurantaindikaattorit:
Avoimessa ammattikorkeakouluopetuksessa suoritettujen opintopisteiden määrä 2024: 50 000 (2019: 23 312, 2022:
40 000
Korkeatasoisten avointen digitaalisten opintojen lisääminen ja saatavuuden laajentaminen
Digitaalisten opintojen lisäämiseksi ja saatavuuden laajentamiseksi Laurea kehittää digitaalisia tutkintoja ja tutkintojen osia hyödynnettäväksi avoimesti koko korkeakoulussa siten, että ne tukevat tehokkaasti sekä tutkintoon johtavan koulutuksen, että jatkuvan oppimisen tavoitteiden saavuttamista. Digitaalisen koulutuksen skaalautuvuus ja korkea laatu varmistetaan keskittämällä kriittistä osaamista korkeakoulurakenteessa.
Seurantaindikaattorit:
Tarjonnassa olevien avointen, CC-lisensoitujen ja digitaalisten opintojen määrä kasvaa sopimuskaudella: 2024: 120 opintojaksototeutusta (2019: 1, 2022: 100)
Strategisen alueellisen, kansallisen ja kansainvälisen kumppaniverkoston laajentaminen ja syventäminen
Korkeakoulu laajentaa ja syventää strategista kumppanuusverkostoa systemaattisesti tukemaan Laurean osaamisalueiden kehittymistä ja vaikuttavuuden vahvistamista. Opiskelijoiden työnantajaverkostojen ja laadullisen työllistymisen vahvistamiseksi solmitaan avainkumppanuudet, joita ylläpidetään tavoitteellisesti. Kumppaniverkostoa on aktivoitava systemaattisesti tutkimus- ja kehittämistoiminnan sekä liiketoiminnan vahvistamiseksi.
Laurea rakentaa TKI-hankkeisiinsa kilpailukykyiset konsortiot ja etsii sopivat rahoitusinstrumentit yhteisiin TKI- hankkeisiin tärkeimpien kumppaneidensa kanssa. Yhteistyö Laurean kansainvälisen TKI- kumppanuusverkoston kanssa hyödyttää Laurean suomalaisia kumppaneita ja parantaa entisestään Laurean aluekehitystoiminnan vaikuttavuutta ja laatua. Erityisesti opintoihin liittyvää kansainvälistä kumppaniverkostoa laajennetaan ja syvennetään.
Seurantaindikaattorit:
Laurean hankkimien avainkumppanien määrä 2024: 125 (2019: 5, 2022: 100) T&K-toiminnan vaikuttavuuden ja kilpaillun rahoituksen kasvattaminen
T&K-toiminnan vaikuttavuutta on lisättävä keskittymällä korkeakoulun osaamisalueisiin, systematisoimalla kumppaniverkoston, erityisesti yritysten ja toimialueen kuntien, osallistumista T&K-hanketoimintaan, hyödyntämällä ja levittämällä hanketoiminnan tuloksia pitkäjänteisesti sekä kasvattamalla ulkoisen kilpaillun rahoituksen määrää.
Seurantaindikaattorit:
T&K-toiminnan ulkopuolisen rahoituksen kaksinkertaistuminen tavoitekauden aikana; 2024: 9,0 M€ (2019: 4,5 M€, 2022:
7,1 M€)
Haaga-Helian, Laurean ja Metropolian (3AMK) strategisen liittouman yhteistyön syventäminen
3AMK-yhteistyötä Laurean ja Metropolian kanssa syvennetään ja toiminnallisuutta vahvistetaan laajentamalla työelämälähtöisiä osaamispolkuja jatkuvan oppimisen tarpeisiin tekoälyä hyödyntämällä. Tavoitteena on strategisen liittouman ankkuroituminen globaaleihin ja metropolialueen kansainvälistyviin ekosysteemeihin sekä korkeakoulupedagogisten työelämälähtöisten toimintamallien kehittäminen yhteiskunnallisen vaikuttavuuden ja vastuullisuuden lisäämiseksi YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden mukaisesti. Toteutetaan toiminnan ulkoinen arviointi. Kehitetään ja tuotteistetaan opiskelulähtöistä osaamispolkukonseptia.
Yhdessä metropolialueen ammattikorkeakoulujen, yliopistojen ja kaupunkien kanssa Laurea edistää kansainvälisyyttä ja tukee työperäistä korkeakoulutettujen maahanmuuttoa sekä kotoutumista suomalaiseen yhteiskuntaan.
Ammattikorkeakoulut (3AMK) yhdistävät osaamiset ja erikoistumisalueet tki-toiminnan yhteistyön ja vaikuttavuuden vahvistamiseksi.
Seurantaindikaattorit:
3AMK:lle myönnetty ulkoinen T&K-rahoitus (milj. euroa/vuosi) 2024: 9-10 (2019: 4,75, 2022: 7-8)
Yhteiset julkaisut (kpl/vuosi), 2024: 150 (2019: uusi mittari), 2022: 75)
Osaamispolkujen ja intensiiviopintojen opintokokonaisuuksien tarjonta tutkintokoulutuksen sekä jatkuvan oppimisen tarpeisiin, (kpl) 2024: 30, (2019: 16, 2022: 22)
3.2 Tutkintotavoitteet
Tavoitteena on, että korkeakoulutettujen määrä nousee vähintään 50 prosenttiin nuorista aikuisista vuoteen 2030 mennessä. Uuden työvoiman tarpeen näkökulmasta kasvu painottuu korkeakoulutettuihin. Vuonna 2030 suoritettaisiin ammattikorkeakoulututkintoja ja yliopistojen ylempiä korkeakoulututkintoja yhteensä noin 49 000. Koulutustason nostoon, hakijasuman purkamiseen sekä alojen ja alueiden osaajapulaan vastataan läpäisyä parantamalla ja lisäämällä korkeakoulutuksen aloituspaikkoja sekä suomen ja ruotsinkielisessä että vieraskielisessä koulutuksessa. Korkeakoulut ennakoivat työvoima- ja koulutustarpeita yhteistyössä eri sidosryhmiensä kanssa.
Korkeakoulut kasvattavat merkittävästi aidosti ensimmäistä opiskelupaikkaa hakevien osuutta opiskelemaan valittavista sopimuskauden loppuun mennessä. Korkeakoulut tehostavat siirto-opiskelijoiden valintaa vastaamaan kysyntään.
Korkeakoulut tiivistävät työ- ja elinkeinoelämäyhteistyötä ja parantavat opiskelijoiden työelämävalmiuksia kaikilla tutkintotasoilla. Korkeakoulut edistävät tohtoritutkinnon suorittaneiden liikkuvuutta ja sijoittumista myös muihin kuin korkeakoulujen tehtäviin. Korkeakoulut edistävät yhdessä eri toimijoiden kanssa ulkomaalaisten tutkijoiden, opiskelijoiden ja tutkinnon suorittaneiden integroitumista Suomeen ja suomalaisille työmarkkinoille.
Tavoitteet | Vuosina 2021 - 2024 keskimäärin |
Ammattikorkeakoulututkinnot | 1 790 |
Humanistiset alat, lääketieteet sekä terveys- ja hyvinvointialat | 900 |
Liiketalous, hallinto- ja oikeustieteet sekä palvelualat | 740 |
Luonnontieteet, tietojenkäsittely ja tietoliikenne, tekniikan alat sekä maatalous- ja metsätieteelliset alat | 150 |
Ammattikorkeakoulukohtaiset tavoitteet | |
Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot | 340 |
4. Rahoitus
Opetus- ja kulttuuriministeriö myöntää ammattikorkeakoululle perusrahoitusta ammattikorkeakoululaissa säädettyjen tehtävien toteuttamiseksi ammattikorkeakoululain (932/2014) 43§:n, ammattikorkeakouluista annetun valtioneuvoston asetuksen (1129/2014)12, 13 ja 14 §:n ja ammattikorkeakoulujen perusrahoituksen laskentakriteereistä annetun opetus- ja kulttuuriministeriön asetuksen (117/2019) perusteella yhteensä
48 513 000 euroa momentilta 29.40.55 seuraavasti:
a) Laskennallisin perustein määräytyvään perusrahoitukseen 43 501 000 euroa.
Strategiaperusteista rahoitusta kohdennetaan ammattikorkeakoululle yhteensä 2 720 000 euroa vuonna 2021,
2 647 000 euroa vuonna 2022, 2 647 000 euroa vuonna 2023 ja 2 647 000 euroa vuonna 2024.
- Rahoituksesta kohdennetaan ammattikorkeakoulun strategian mukaiseen toimintaan 1 700 000 euroa vuonna 2021, 1 600 000 euroa vuonna 2022, 1 600 000 euroa vuonna 2023 ja 1 600 000 euroa vuonna 2024 ottaen huomioon ammattikorkeakoulun strategia ja sopimuksessa kohdassa 3.1 nimetyt strategisen kehittämisen toimenpiteet. Strategiarahoituksesta kohdennetaan vuosittain 300 000 euroa 3AMK -yhteistyön kustannuksiin. Vastaava kohdennus tehdään Haaga-Helia ammattikorkeakoulun ja Metropolia Ammattikorkeakoulun strategiaperusteiseen rahoitukseen. Metropolia Ammattikorkeakoulu vastaa 3AMK -yhteistyön koordinoinnista, johon sille osoitetaan lisäksi 300 000 euron vuosittainen strategiarahoitus.
- Rahoituksesta kohdennetaan strategiaperusteisen rahoituksen ohjelmaosuuden (liite) mukaisesti:
a) Koulutus- ja osaamistason nostamiseen 599 000 euroa vuonna 2021, 626 000 euroa vuonna 2022,
626 000 euroa vuonna 2023 ja 626 000 euroa vuonna 2024. Lisäksi ammattikorkeakoululle osoitetaan helmikuussa
2021 erillisellä päätöksellä vuosien 2021-2022 lisäaloituspaikkojen osarahoituksena vuoden 2020 määrärahoista 1
435 800 euroa.
b) Korkeakoulujen kansainvälisyyden ja koulutusperäisen maahanmuuton ja integroitumisen edistämiseen 421 000 euroa vuonna 2021, 421 000 euroa vuonna 2022, 421 000 euroa vuonna 2023 ja
421 000 euroa vuonna 2024.
c) Korkeakoulujen digitaalisen palveluympäristön kehittämisen rahoitus (800 000 euroa/v vuosina 2021-2024) on ammattikorkeakoulujen osalta osoitettu koordinaatiosta vastaavalle Metropolia Ammattikorkeakoululle.
b) Ammattikorkeakoulun valtionrahoitukseen sisältyy laskennallisin perustein määräytyvään perusrahoituksen ulkopuolella vuonna 2021 lisäksi
- 2 292 000 euroa arvonlisäverolain (1501/1993) 39 §:ssä ja 40 §:ssä tarkoitettuihin koulutuspalveluihin sekä ammattikorkeakoulujen muuhun kuin liiketaloudelliseen toimintaan liittyviin hankintoihin ja toimitilavuokriin sisältyvien arvonlisäverojen osuus ammattikorkeakouluille aiheutuneista kustannuksista.
Myönnettyä rahoitusta ei käytetä elinkeinotoiminnan tukemiseen.
5. Seuranta
Ministeriö seuraa korkeakoulujen toimintaa, maksuvalmiutta ja vakavaraisuutta tilinpäätösten, tilastoseurannan ja ohjaukseen liittyvien korkeakouluvierailujen kautta.
Korkeakoulu raportoi toiminnastaan tilinpäätöksessä ja siihen kuuluvassa toimintakertomuksessa sekä vuosittain sovittavalla tavalla sopimuksen tavoitteiden ja korkeakoulun strategian toteuttamisen keskeisten toimenpiteiden toteutumisesta. Korkeakoulu myös perustelee mahdolliset poikkeamat sovittujen tavoitteiden toteutumisessa tai toimenpiteiden ajoituksessa. Rahoituksen käytöstä raportoidaan korkeakoulujen taloushallinnon koodiston mukaisesti. Korkeakoulu informoi ennakoivasti ministeriötä rakenteellisista uudistuksista, joilla on merkittäviä henkilöstövaikutuksia.
Ministeriö varmistaa sopimuskauden aikana, että korkeakoulu on käynnistänyt tai edennyt sopimuksen mukaisissa toimenpiteissä. Mahdollisissa ongelmatilanteissa ministeriö käy tarkentavan keskustelun korkeakoulun kanssa aiemmin päätetyn strategiarahoituksen tason tarkistamiseksi.
Allekirjoitukset
Tätä sopimusta on tehty kaksi saman sisältöistä kappaletta, yksi kummallekin osapuolelle.
Xxxx Xxxxxxxxxxxx Xxx Xxxxx
Ylijohtaja Hallituksen puheenjohtaja
Xxxxx Xxxxx Xxxxx Xxxxx
Opetusneuvos Rehtori
Liitteet
Liite 1 Valtioneuvoston korkeakoulu- ja tiedepoliittisia tavoitteita tukeva strategiaperusteinen rahoitusosuus 2021-2024 Liite 2 Korkeakoulujen kansainvälisyysohjelma 2021-2024, Laurea-ammattikorkeakoulu
Valtioneuvoston korkeakoulu- ja tiedepoliittisia tavoitteita tukeva strategiaperusteinen rahoitusosuus 2021-2024
Korkeakoulujen strategiaperusteisella ohjelmarahoituksella käynnistettävillä toimenpiteillä toteutetaan pääministeri Xxxxx Xxxxxxx hallituksen ohjelmaan kirjattuja korkeakoulutuksen ja tutkimuksen vision 2030 tavoitteita sekä tavoitteita, joiden mukaan Suomi kantaa globaalia vastuutaan sekä on kansainvälisesti houkutteleva paikka opiskella, tutkia ja investoida. Sopimuskaudella 2021-2024 valtioneuvoston korkeakoulu- ja tiedepoliittisia tavoitteita tukeva strategiaperusteisen rahoituksen osuus kohdennetaan a) koulutus- ja osaamistason nostamiseen,
b) korkeakoulujen digitaalisen palveluympäristön kehittämiseen sekä c) korkeakoulujen kansainvälisyyden ja koulutusperäisen maahanmuuton ja integroitumisen edistämiseen (TalentBoost).
Taulukko 1. Korkeakoulujen ohjelmarahoitus 2021-2024, varauma milj. euroa/v
Ammatti- korkeakoulut | Yliopistot | |
Koulutus- ja osaamistason nostaminen | 6 | 40 |
Korkeakoulujen kansainvälisyysohjelma | 6,2 | 40 |
Korkeakoulujen digitaalisen palveluympäristön kehittäminen (+ 20 milj. euron kertaluonteinen valtionavustushaku) | 0,8 | 3,6 |
Yhteensä | 13 | 83,6 |
Koulutus- ja osaamistason nosto- ohjelman koulutuslaajennukset vuosina 2021 ja 2022
Korkeakoulut jättivät esityksensä koulutuslaajennusten toteuttamiseen 8.5.2020 (OKM ohje 2.4.2020). Esityksiä oli mahdollista muuttaa vuoden 2020 lisäaloituspaikkojen kohdentamisen yhteydessä. Lisäksi erikseen pyydettiin lääketieteellisen tiedekunnan omaavia yliopistoja harkitsemaan uudelleen lisäyksiä myös tälle alalle. Ammattikorkeakoulujen esitysten euromäärä oli suurempi kuin ammattikorkeakoulujen lisäaloituspaikkoihin varattu määräraha.
2
Opetus- ja kulttuuriministeriö päätti 31.8.2020 korkeakoulujen vuosina 2021-2022 toteutettavista koulutusten laajennuksista tutkintonimikkeittäin, mutta seuranta tapahtuu koulutusalatasolla1 vuoden 2021 valtion rahoituspäätöksessä olevan liitteen mukaisesti (ks. korkeakoulukohtainen kooste taulukoissa 2 ja 3). Rahoituksen määräytymisperusteet määriteltiin OKM ohjeessa 2.4.2020. Ammattikorkeakoulujen osalta lisäaloituspaikat kohdentuvat ensisijaisesti terveys- ja hyvinvointialalle, tietojenkäsittelyyn ja tietoliikenteeseen sekä tekniikan alalle. Yliopistojen osalta lisäaloituspaikat kohdentuvat laajemmin eri aloille.
Aloituspaikkalisäykset toteutetaan I syklin valinnoissa valittaessa opiskelijoita suomen- ja ruotsinkielisiin korkeakouluopintoihin. Korkeakoulu päättää, millä valintatavalla paikat täytetään. Siirtohakujen perusteella valittuja opiskelijoita ei sisällytetä laskentaan.
Taulukko 2. Yliopistojen lisäaloituspaikat vuosina 2021-2022 ja näiden perusteella kohdennettava lisärahoitus vuosina 2021-2024 (edellyttää lisäyksen toteutumista suunnitellusti)
Lisäaloituspaikat 2021 yhteensä | Lisäaloituspaikat 2022 yhteensä | Rahoitus (euroa), 2021-2024 yhteensä | |
Aalto-yliopisto | 272 | 396 | 20 040 000 |
Helsingin yliopisto | 130 | 124 | 7 428 000 |
Itä-Suomen yliopisto | 272 | 272 | 16 008 000 |
Jyväskylän yliopisto | 268 | 131 | 11 970 000 |
Lapin yliopisto | 108 | 78 | 5 340 000 |
Lappeenrannan-Lahden teknillinen yliopisto | 100 | 100 | 6 000 000 |
Oulun yliopisto | 350 | 361 | 21 450 000 |
Svenska handelshögskolan | 38 | 38 | 2 280 000 |
Taideyliopisto | 14 | 14 | 840 000 |
Tampereen yliopisto | 225 | 240 | 13 830 000 |
Turun yliopisto | 320 | 320 | 19 320 000 |
Vaasan yliopisto | 22 | 22 | 1 320 000 |
Åbo Akademi | 41 | 0 | 1 170 000 |
Yhteensä | 2 160 | 2 071 |
1 Koulutusalla tarkoitetaan tässä yhteydessä korkeakoulujen ohjauksen alaa 1) kasvatusalat, 2) taiteet ja kulttuurialat, 3) humanistiset alat, 4) yhteiskunnalliset alat, 5) kauppa, hallinto ja oikeustieteet, 6) luonnontieteet, 7) tietojenkäsittely ja tietoliikenne, 8) tekniikan alat, 9) Maa- ja metsätalousalat, 10) lääketieteet, 11) terveys- ja hyvinvointialat, 12) Palvelualat
2 Lisäksi vuosien 2021-2024 aikana kohdennetaan sovittujen vuosierien mukaisesti Oulun yliopistolle psykologian koulutuksen laadukkaan käynnistämisen turvaamiseksi yhteensä 4,2 miljoonaa euroa ja Itä-Suomen yliopistolle vastaavasti logopedian koulutuksen käynnistämiseen 3 miljoonaa euroa.
3
Taulukko 3. Ammattikorkeakoulujen lisäaloituspaikat vuosina 2021-2022 ja näiden perusteella kohdennettava lisärahoitus vuosina 2021-2024 (edellyttää lisäyksen toteutumista suunnitellusti)
Lisäaloituspaikat 2021 yhteensä | Lisäaloituspaikat 2022 yhteensä | Rahoitus (euroa), 2021-2024 yhteensä | |
Centria-ammattikorkeakoulu | 25 | 20 | 975 000 |
Diakonia-ammattikorkeakoulu | 30 | 30 | 1 260 000 |
Haaga-Helia ammattikorkeakoulu | 30 | 30 | 1 260 000 |
Humanistinen ammattikorkeakoulu | 20 | 20 | 840 000 |
Hämeen ammattikorkeakoulu | 15 | 10 | 525 000 |
Jyväskylän ammattikorkeakoulu | 45 | 35 | 1 740 000 |
Kaakkois-Suomen Ammattikorkeakoulu | 70 | 30 | 2 100 000 |
Kajaanin ammattikorkeakoulu | 10 | 10 | 360 000 |
Karelia-ammattikorkeakoulu | 30 | 15 | 975 000 |
LAB-ammattikorkeakoulu | 50 | 45 | 2 160 000 |
Lapin ammattikorkeakoulu | 35 | 35 | 1 500 000 |
Laurea-ammattikorkeakoulu | 95 | 93 | 3 948 000 |
Metropolia Ammattikorkeakoulu | 115 | 82 | 4 257 000 |
Oulun ammattikorkeakoulu | 30 | 80 | 2 520 000 |
Satakunnan ammattikorkeakoulu | 43 | 48 | 1 986 000 |
Savonia-ammattikorkeakoulu | 20 | 25 | 1 005 000 |
Seinäjoen ammattikorkeakoulu | 30 | 15 | 945 000 |
Tampereen ammattikorkeakoulu | 90 | 35 | 2 625 000 |
Turun ammattikorkeakoulu | 85 | 80 | 3 705 000 |
Vaasan ammattikorkeakoulu | 40 | 0 | 900 000 |
Yrkeshögskolan Arcada | 20 | 15 | 840 000 |
Yrkeshögskolan Novia | 27 | 15 | 882 000 |
Yhteensä | 955 | 768 | 37 308 000 |
Vuosien 2021-2022 aloituspaikkalaajennusten rahoitustarve katetaan kokonaisuudessaan sopimuskaudella 2021-2024 riippumatta koulutuksen kestosta. Koulutus- ja osaamistason nostamisen ohjelmarahoitus maksetaan toteutuneen opiskelijamäärän lisäyksen perusteella neljässä osassa vuosina 2021-2024. Vuosina 2021 ja 2022 varmistetaan Opintopolusta, että laajennus on toteutunut suunnitellusti koulutusalatasolla. Tarvittaessa rahoituksen vuosieriä pienennetään vastaamaan toteutunutta korkeakoulujen alakohtaista laajennusta. Mikäli vuosina 2021-2022 on tehty muita opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittamia tutkintoon johtavan koulutuksen laajennuksia, ministeriö ei ota niitä huomioon lisäaloittajamäärän tarkastelussa.
Laskettaessa vuosien 2017-2019 vertailulukua, johon vuosien 2021- 2022 toteutunutta lisäystä verrataan, otetaan huomioon korkeakoulujen ilmoittamat erillisrahoituksella rahoitetut aloituspaikat. Vertailulukuihin ei myöskään lasketa siirto-opiskelijoita tai opiskeluoikeuksien palautuksia. Jotta vertailuluku varmasti saadaan yhteneväksi, pyydetään niistä vielä jatkossa kommentti korkeakouluilta.
4
Taulukko 4. Lisäaloituspaikkojen perusteella kohdennettavien määrärahojen laskenta
Vuosi 2021 | Tiedossa koulutuslaajennuksiin tarvittavan rahoituksen enimmäismäärä 2021-2022 suunniteltujen lisäaloituspaikkojen mukaan. Yliopistojen vuoden 2021 rahoitus on 1/4 rahoitustarpeesta. Tästä vähennetään vuoden 2020 lisätalousarvion määrärahoista 2021-2022 aloituspaikkoihin kohdennettava yliopistolain mukainen harkinnanvarainen rahoitus 8,96 milj. euroa. Ammattikorkeakouluille vuosien 2021-2022 lisäaloituspaikkojen rahoitus maksetaan etupainotteisesti. Vuoden 2020 lisätalousarvion määrärahoista kohdennetaan ammattikorkeakoulujen 2021-2022 aloituspaikkoihin 13,568 milj. euroa vuonna 2021. Lisäksi vuoden 2021 ohjelmarahoituksen 6 milj. euron varauma käytetään vuosien 2021-2022 lisäaloituspaikkojen rahoituksena vuonna 2021 (52 % suunnitellusta rahoitustarpeesta 25 % sijaan). |
Vuosi 2022 | Tarkistetaan toteutuneiden lisäpaikkojen määrä 2021 (hakuohjeen mukaisesti, tarkistuskierros syksyllä 2021). Rahoitustarve lasketaan uudelleen 2021 toteutuneiden ja 2022 suunniteltujen lisäpaikkojen mukaan. Tästä vähennetään aiemmin maksettu osuus. Vuoden 2022 rahoitus 1/3 jäljelle jäävästä kokonaisuudesta. |
Vuosi 2023 | Tarkistetaan toteutuneiden lisäpaikkojen määrä 2022 (hakuohjeen mukaisesti, tarkistuskierros syksyllä). Rahoitustarve lasketaan uudelleen 2021-2022 toteutuneiden lisäpaikkojen mukaan. Tästä vähennetään aiemmin maksettu osuus. Vuoden 2023 rahoitus 1/2 jäljelle jäävästä kokonaisuudesta. |
Vuosi 2024 | Vastaava euromäärä kuin vuonna 2023. |
Ammattikorkeakoulujen kohdalla ohjelmarahoitusvarauma tarvitaan kokonaisuudessaan jo päätettyihin aloituspaikkalisäyksiin. Yliopistojen koulutus- ja osaamistason ohjelmarahoitusvarauman kohdentamaton osuus - yhteensä 26,554 miljoonaa euroa vuosina 2021- 2024 - jätetään sopimuskauden loppupuolelle kohdennettavaksi mm. työvoimatarpeisiin vastaavan koulutuksen laajentamiseen. Yliopistoille voidaan tarjota mahdollisuus vielä tarkentaa vuoden 2022 esitystä tai vuodelle 2023 tehdään vielä lisälaajennus. On mahdollista, että myös ammattikorkeakouluille tulee liikkumatilaa vuosina 2022-2024, koska rahoitus määräytyy viime kädessä toteumien perusteella.
Ohjelmarahoitus sisällytetään vuotuisiin valtionrahoituspäätöksiin. Vuosien 2021-2022 aloituspaikkoihin kohdennettavasta vuoden 2020 lisätalousarvion harkinnanvaraisesta määrärahasta tehdään erillinen rahoituspäätös vuoden 2021 helmikuussa.
Korkeakoulujen digitaalisen palveluympäristön kehittäminen
Korkeakoulujen digitaalisen palveluympäristön kehittämisen lähtökohtana on Suomen yliopistojen rehtorineuvosto Unifi ry:n ja ammattikorkeakoulujen rehtorineuvoston Arene ry:n digivisio, joka toteuttaa korkeakoulutuksen ja tutkimuksen visiota.
Strategiaperusteisesta ohjelmarahoituksesta kohdennetaan yliopistosektorilla vuosittain 3,673 milj. euroa ja ammattikorkeakoulusektorilla 0,8 milj. euroa korkeakouluja yhteisesti hyödyttävän digitaalisen palveluympäristön kehittämiseen. Strategiaperusteinen rahoitus kohdennetaan koordinaatiokorkeakoulujen kautta digivision hanketoimiston käyttöön. Yliopistojen
5
koordinaatiokorkeakoulu on Aalto-yliopisto ja ammattikorkeakoulujen koordinaattorina toimii Metropolia-ammattikorkeakoulu.
Korkeakoulujen kansainvälisyysohjelma
Korkeakoulujen kansainvälisyyden ja koulutusperäisen maahanmuuton ja integroitumisen edistäminen (TalentBoost)
Strategiaperusteisen rahoituksen kansainvälisyysohjelmalla toimeenpannaan hallitusohjelman korkeakoulu- ja tiedepolitiikan kansainvälistymislinjauksia ja Talent Boost –ohjelmaa vahvistamalla Suomen korkean osaamisen brändiä ja houkuttelevuutta globaalisti sekä laatimalla toimintamallit kansainvälisten opiskelijoiden ja tutkijoiden Suomeen kiinnittymiselle.
Talent Boost –palvelulupaus rakentuu korkeakoulukohtaisista toimenpiteistä, joilla korkeakoulu vahvistaa kansainvälisten opiskelijoiden ja tutkijoiden suomalaiseen yhteiskuntaan integroitumista ja Suomen työmarkkinoille siirtymistä. Korkeakoulujen palvelulupauksen toteutukseen tarvitaan myös vahvaa alueellista yhteistyötä kaupunkien, julkisten toimijoiden ja alueen elinkeinoelämän kesken. Korkeakoulujen Talent Boost –palvelulupauksen rahoitusperusteena on kolme rahoitusluokkaa, jotka muodostuvat kv-opiskelijoiden kolmen vuoden keskimääräisistä tutkintomääristä (AMK: amk- tutkinnot, YO: BA, MA, PhD) kuvaten korkeakoulun kansainvälistä vetovoimaa ja kykyä ohjata ja palvella kv. opiskelijoita niin, että opinnot ovat edenneet tutkintoon saakka.
Talent Boost –toimiin sisältyy myös joidenkin korkeakoulujen erityisvastuulla olevia kansainvälisten osaajien ja opiskelijoiden integroitumista tukevia toimia, kuten toimiminen SIMHE-korkeakouluna (Supporting Immigrants in Higher Education in Finland, SIMHE) tai alueensa kv.osaajapalveluita koordinoivana TalentHubina. Useamman korkeakoulun yhteisenä toteutuksena kehitetään lisäksi koko korkeakoulukenttää palvelevia toimenpidekokonaisuuksia, kuten esimerkiksi S2- koulutustarjontaa tai muutamien koulutusalojen yhteisiä digitaalisia polkuopintokokonaisuuksia.
Osana Talent Boost –toimia kehitetään lisäksi kansallinen Suomi-stipendi parhaiden kansainvälisten maisteri- ja tohtorinkoulutettavien saamiseksi opiskelemaan suomalaisiin yliopistoihin. Yliopistojen maisterivaiheen opiskelijoille tarkoitetun Finland Scholarship –stipendin (60 % kokonaisuudesta) perusteella kohdennettavan rahoituksen jakoperusteena on kolme rahoitusluokkaa, jotka muodostuvat EU-/ETA-maiden ulkopuolelta tulevien maisteri- ja tohtorivaiheen kansainvälisten opiskelijoiden kolmen vuoden keskimääräisistä lukumääristä. Tohtorinkoulutettaville tarkoitetun Finland Fellowship- stipendin rahoitusperusteena on kaksi rahoitusluokkaa, jotka muodostuvat EU-
/ETA-maiden ulkopuolisten maisteri- ja tohtorivaiheen opiskelijoiden kolmen vuoden keskimääräisisitä lukumääristä.
6
Taulukko 5. Yliopistojen kansainvälisyysohjelman Talent Boost –osion kohdentuminen vuosina 2021—2024, euroa/v
TALENT BOOST -osio | |||||||||
Palvelulupaus (luokat I-III) | Yhteiset TB-toimet: Talent Hub | Yhteiset TB-toimet: SIMHE-toimintamallit | Yhteiset TB-toimet: Pätevöitymiskoul. lääkärit + hammasl. | Yhteiset TB-toimet: S2-tarjonta yo+amk | Yhteiset TB-toimet: Alakohtaiset yhteiset polkuopinnot | Suomi-stipendi: MA, luokat I-III | Suomi-stipendi: PhD, luokat I-II | YHTEENSÄ | |
AYO | 1 200 000 | 1 750 000 | 1 505 000 | 800 000 | 350 000 | 5 605 000 | |||
HY | 1 200 000 | 375 000 | 400 000 | 1 750 000 | 300 000 | 200 000 | 4 225 000 | ||
ISY | 000 000 | 000 000 | 400 000 | 800 000 | 350 000 | 2 800 000 | |||
JY | 000 000 | 000 000 | 375 000 | 300 000 | 200 000 | 2 125 000 | |||
LY | 500 000 | 450 000 | 200 000 | 200 000 | 1 350 000 | ||||
LTY | 800 000 | 300 000 | 200 000 | 1 300 000 | |||||
OY | 000 000 | 000 000 | 300 000 | 200 000 | 1 750 000 | ||||
SHH | 500 000 | 200 000 | 200 000 | 900 000 | |||||
TaiYO | 500 000 | 200 000 | 200 000 | 900 000 | |||||
TaY | 1 200 000 | 200 000 | 800 000 | 350 000 | 2 550 000 | ||||
TY | 800 000 | 375 000 | 200 000 | 300 000 | 200 000 | 1 875 000 | |||
VY | 500 000 | 450 000 | 375 000 | 200 000 | 200 000 | 1 725 000 | |||
ÅA | 500 000 | 200 000 | 200 000 | 900 000 | |||||
Yhteensä | 10 100 000 | 2 250 000 | 1 500 000 | 1 200 000 | 3 500 000 | 1 505 000 | 4 900 000 | 3 050 000 | 28 005 000 |
Taulukko 6. Ammattikorkeakoulujen kansainvälisyysohjelman Talent Boost –osion kohdentuminen vuosina 2021—2024, euroa/v
TALENT BOOST -osio | |||||||
Palvelulupaus (luokat I-III) | Yhteiset TB- toimet: Talent Hub | Yhteiset TB- toimet: SIMHE- toimintamallit | Yhteiset TB- toimet: Toiminnallisesti 2- kielinen tutkintopilotti, sairaanhoitaja | Yhteiset TB- toimet: Alakohtaiset polkuopinnot | Yhteiset TB- toimet: S2-tarjonta yo+amk | YHTEENSÄ | |
Hämeen amk | 150 000 | 150 000 | |||||
Karelia | 100 000 | 55 000 | 155 000 | ||||
Oulun seudun amk | 150 000 | 55 000 | 205 000 | ||||
Seinäjoen amk | 100 000 | 40 000 | 140 000 | ||||
Kajaanin amk | 100 000 | 155 000 | 255 000 | ||||
Jyväskylän amk | 180 000 | 180 000 | |||||
Satakunnan amk | 100 000 | 100 000 | |||||
Turun amk | 150 000 | 150 000 | |||||
Arcada | 150 000 | 55 000 | 205 000 | ||||
Centria | 150 000 | 40 000 | 190 000 | ||||
Savonia | 100 000 | 40 000 | 55 000 | 195 000 | |||
Diakonia-amk | 100 000 | 100 000 | |||||
Vaasan amk | 100 000 | 100 000 | |||||
Laurea | 150 000 | 100 000 | 250 000 | ||||
Tampereen amk | 150 000 | 55 000 | 140 000 | 345 000 | |||
Humanistinen amk | 100 000 | 100 000 | |||||
Haaga-Helia | 180 000 | 100 000 | 280 000 | ||||
Metropolia | 180 000 | 55 000 | 140 000 | 100 000 | 475 000 | ||
Yh Novia | 100 000 | 100 000 | |||||
Lapin amk | 150 000 | 150 000 | |||||
Kaakkois-Suomen amk | 180 000 | 180 000 | |||||
LAB-amk | 180 000 | 155 000 | 335 000 | ||||
Yhteensä | 3 000 000 | 120 000 | 330 000 | 280 000 | 310 000 | 300 000 | 4 340 000 |
7
Globaalipilotit
Globaaliohjelman tavoitteena ovat uudenlaiset toimenpiteet, jotka johtavat Suomen korkeakoulutus- ja osaamisbrändin ja kumppanuuksien vahvistumiseen globaalisti. Globaaliohjelma tukee myös korkeakoulujen omien, vahvasti kansainvälisyyttä ja laatua korostavien strategisten tavoitteiden toteutumista. Käynnistettävän globaaliohjelman tavoitteena on edistää valittuihin TFK-maihin ja – alueille kohdentuvien yhteisten, korkeakoulujen toimintaa kokoavien ison mittaluokan osaamiskokonaisuuksien tarjooman muodostamista, käynnistää yhteiskampanjoita opiskelija- ja tutkijarekrytointiin sekä tutkimus- ja TKI-yhteistyöhön.
Globaaliohjelman pilotteina käynnistyvät seuraavat kansainväliset kumppanuushankkeet ja verkostot, joiden tavoitteet ja osallistujakorkeakoulut on kuvattu tarkemmin kunkin pilotin koordinaatiokorkeakoulun kansainvälisyysohjelmaa koskevassa sopimusliitteessä:
Yliopistot
• Indian Institutes of Technology (IITs) –kumppanuus (Aalto yliopisto koordinoi)
• Oppimisen ja opettamisen globaali innovaatioverkosto
o Afrikka ja Kiina (Helsingin yliopisto koordinoi)
o Intia (Jyväskylän yliopisto koordinoi)
• Finland-Africa Platform for Innovation (SDG 9) (Turun yliopisto koordinoi)
• Finnish and Southern African Higher Education Institutions Network for Health and Well- being –verkosto (Tampereen yliopisto koordinoi)
• Finland-China Network in Food and Health Sciences –verkosto (Turun yliopisto koordinoi)
• Kestävän kehityksen ja vastuullisuuden alusta (Case Platform) (Aalto yliopisto koordinoi)
• USA-pilotti: Lippulaivateemat kärkinä Michiganin ja Mainen yhteistyöalustoille (Helsingin yliopisto ja Aalto-yliopisto koordinoivat)
Taulukko 7. Yliopistojen kansainvälisyysohjelman globaalipilotit –osion kohdentuminen vuosina 2021—2024, euroa/v
GLOBAALIPILOTIT | |||||||||
Intia-pilotti: IIT MoU (Aalto) 2M€ | Intia-pilotti: Oppiminen ja opettaminen (JY) 1M€ | Afrikka- ja Kiina- pilotit: Oppiminen ja opettaminen (HY) 3M€ | Afrikka-pilotti: Finland-Africa Platform for Innovation (TY) 1M€ | Afrikka-pilotti: Finnish and Southern African HEIs Network for Health and Well- being (TAU) 1M€ | Afrikka/Aasia: YO-AMK -alusta kestävän kehityksen ja vastuullisuude n teemojen edistämiselle (Aalto) 1M€ | Kiina-pilotti: Finland-China Network in Food and Health Sciences (TY) 1 M€ | USA-pilotti: Lippulaiva- tutkimusalat Michigan, Maine ja Piilaakso (HY, Aalto) 2M€ | Yliopisto yhteensä | |
AYO | 700 000 | 100 000 | 200 000 | 75 000 | 400 000 | 450 000 | 7 530 000 | ||
HY | 250 000 | 100 000 | 1 000 000 | 60 000 | 85 000 | 350 000 | 6 070 000 | ||
ISY | 100 000 | 200 000 | 75 000 | 75 000 | 60 000 | 85 000 | 100 000 | 3 495 000 | |
JY | 100 000 | 400 000 | 200 000 | 75 000 | 75 000 | 60 000 | 85 000 | 100 000 | 3 220 000 |
LY | 100 000 | 200 000 | 75 000 | 100 000 | 1 825 000 | ||||
LTY | 100 000 | 75 000 | 60 000 | 100 000 | 1 635 000 | ||||
OY | 250 000 | 100 000 | 200 000 | 75 000 | 75 000 | 60 000 | 85 000 | 200 000 | 2 795 000 |
SHH | 60 000 | 100 000 | 1 060 000 | ||||||
TaiYO | 200 000 | 75 000 | 75 000 | 60 000 | 1 310 000 | ||||
TaY | 100 000 | 100 000 | 200 000 | 400 000 | 60 000 | 85 000 | 100 000 | 3 595 000 | |
TY | 100 000 | 100 000 | 200 000 | 400 000 | 75 000 | 60 000 | 400 000 | 200 000 | 3 410 000 |
VY | 100 000 | 100 000 | 200 000 | 75 000 | 75 000 | 60 000 | 85 000 | 100 000 | 2 520 000 |
ÅA | 100 000 | 200 000 | 75 000 | 75 000 | 85 000 | 100 000 | 1 535 000 | ||
OKM | 0 | ||||||||
Yhteensä | 2 000 000 | 1 000 000 | 3 000 000 | 1 000 000 | 1 000 000 | 1 000 000 | 995 000 | 2 000 000 | 40 000 000 |
8
Ammattikorkeakoulut
• Ammattikorkeakoulujen Kiina-verkosto (koordinaattorit Haaga-Helia, Metropolia, Laurea)
• Osallistuminen kumppanina Oppimisen ja opettamisen globaalin innovaatioverkoston toimintaan
Tavoitteena on, että ammattikorkeakoulut osallistuvat kumppaneina em. yliopistojen koordinoimiin globaaliverkostoihin.
Taulukko 8. Ammattikorkeakoulujen kansainvälisyysohjelman globaalipilotit –osion kohdentuminen vuosina 2021—2024, euroa/v
Globaalitoimet -osio | ||||
Afrikka- ja Kiina-pilotit: Opettaminen ja oppiminen (400 000 €) | Kiina-pilotti: Yhteistyöverkosto, järjestelmäuudistukset (koord. 3AMK 0,4M€) (1,46 M€) | Tasaus (82 000 €) | Ammatti- korkeakoulu yhteensä | |
Hämeen amk | 50 000 | 62 000 | 4 000 | 116 000 |
Karelia | 30 000 | 62 000 | 3 000 | 95 000 |
Oulun seudun amk | 50 000 | 62 000 | 4 000 | 116 000 |
Seinäjoen amk | 62 000 | 3 000 | 65 000 | |
Kajaanin amk | 62 000 | 4 000 | 66 000 | |
Jyväskylän amk | 50 000 | 62 000 | 4 000 | 116 000 |
Satakunnan amk | 62 000 | 2 000 | 64 000 | |
Turun amk | 30 000 | 62 000 | 3 000 | 95 000 |
Arcada | 0 | 3 000 | 3 000 | |
Centria | 62 000 | 3 000 | 65 000 | |
Savonia | 62 000 | 3 000 | 65 000 | |
Diakonia-amk | 0 | 1 000 | 1 000 | |
Vaasan amk | 62 000 | 2 000 | 64 000 | |
Laurea | 30 000 | 135 000 | 6 000 | 171 000 |
Tampereen amk | 50 000 | 62 000 | 6 000 | 118 000 |
Humanistinen amk | 62 000 | 2 000 | 64 000 | |
Haaga-Helia | 50 000 | 136 000 | 6 000 | 192 000 |
Metropolia | 30 000 | 135 000 | 9 000 | 174 000 |
Yh Novia | 30 000 | 62 000 | 3 000 | 95 000 |
Lapin amk | 62 000 | 3 000 | 65 000 | |
Kaakkois-Suomen amk | 62 000 | 3 000 | 65 000 | |
LAB-amk | 62 000 | 5 000 | 67 000 | |
OKM | 0 | |||
Yhteensä | 400 000 | 1 460 000 | 82 000 | 1 942 000 |
Korkeakoulujen kansainvälisyysohjelma 2021-2024
Laurea-ammattikorkeakoulu TALENT BOOST –PALVELULUPAUS
Talent Boost –palvelulupaus rakentuu toimenpiteistä, joilla korkeakoulu vahvistaa kansainvälisten opiskelijoiden ja tutkijoiden suomalaiseen yhteiskuntaan integroitumista ja Suomen työmarkkinoille siirtymistä. Korkeakouluissa yksi Talent Boost –toiminnan muoto on SIMHE-toiminta (Supporting Immigrants in Higher Education in Finland, SIMHE). Palvelulupauksen toteutukseen tarvitaan myös vahvaa alueellista yhteistyötä kaupunkien, julkisten toimijoiden ja alueen elinkeinoelämän kesken. Talent Boost -palvelulupaus tukee strategiaperusteisen rahoituksen globaaliohjelmaosion toimenpiteitä.
Laurea-ammattikorkeakoulun palvelulupaus
Vahvistamme kansainvälisten opiskelijoiden yhteyksiä työelämään siten, että heidän edellytyksensä työllistyä Suomeen vahvistuvat.
• Lisäämme kansainvälisten opiskelijoiden työllistämistavoitteet osaksi yritys- ja työelämäyhteistyön kokonaisuuttamme mm. tarjoamalla elinkeinoelämälle tukea työyhteisön kansainvälisyysvalmiuksien vahvistamiseen ja kansainvälisten harjoittelijoiden palkkaamiseen sekä lisäämällä kansainvälisen opiskelijan harjoittelu- ja/tai lopputyöjakson osaksi erilaisia yritysyhteistyöpaketteja sekä mahdollistamme kansainvälisten opiskelijoiden ja työelämän toimijoiden kohtaamisia.
• Parannamme palveluita ja kehitämme erilaisia tukimuotoja, jotka edistävät kansainvälisten opiskelijoiden harjoittelu- ja työpaikan löytämistä.
• Otamme käyttöön SIMHE-korkeakouluissa kehitettyjä ohjauksen ja neuvonnan menettelyjä ja palveluita korkeasti koulutettujen ja tai korkeakouluihin hakeutuvien maahanmuuttajien tukemiseksi.
Korkeakouluryhmien vetovastuulla olevat toimet
Tarjoamme kansainvälisille opiskelijoille suomen/ruotsin koulutusta ja uudenlaisia kielen oppimisen muotoja
• Kehitämme ja tarjoamme yhteistyörakenteissa edistyneemmän tason S2-opintojen kursseja ja ulotamme kielitarjonnan myös oman korkeakoulun ulkopuolisille edistyneemmän tason S2-opetusta tarvitseville opiskelijoille. (HY, Aalto, HH, Laurea, Metropolia).
GLOBAALITOIMET
Laurea-ammattikorkeakoulu koordinoi ammattikorkeakoulujen Kiina-verkoston toimintaan yhdessä Haaga- Helia ammattikorkeakoulun ja Metropolia Ammattikorkeakoulun kanssa. Verkostoon osallistuvat seuraavat korkeakoulut:
• Seinäjoen ammattikorkeakoulu
• Savonia ammattikorkeakoulu
• Satakunnan ammattikorkeakoulu
• Vaasan ammattikorkeakoulu
• Lapin ammattikorkeakoulu
• LAB-ammattikorkeakoulu
• Tampereen ammattikorkeakoulu
• Turun ammattikorkeakoulu
• Hämeen ammattikorkeakoulu
• Jyväskylän ammattikorkeakoulu
• Karelia-ammattikorkeakoulu
• Centria ammattikorkeakoulu
• Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu
• Oulun ammattikorkeakoulu
• Kajaanin ammattikorkeakoulu
• Humanistinen ammattikorkeakoulu
• Yrkeshögskolan Novia
Lisäksi ammattikorkeakoulu osallistuu kumppanina Oppimisen ja opettamisen globaalin innovaatioverkoston toimintaan (Helsingin yliopisto ja Jyväskylän yliopisto koordinoivat).
Tavoitteena on, että ammattikorkeakoulu osallistuu yliopistovetoisten globaaliverkostojen toimintaan.