SUUNNITTELU- JA KONSULTTIALAN TOIMIHENKILÖIDEN TYÖEHTOSOPIMUS 1.12.2013–30.11.2016

SUUNNITTELU- JA KONSULTTIALAN TOIMIHENKILÖIDEN TYÖEHTOSOPIMUS 1.12.2013–30.11.2016

TEKNOLOGIATEOLLISUUS RY

SUUNNITTELU- JA KONSULTTITOIMISTOJEN LIITTO SKOL RY AMMATTILIITTO PRO RY

SUUNNITTELU- JA KONSULTTIALAN TOIMIHENKILÖIDEN TYÖEHTOSOPIMUS 1.12.2013–30.11.2016

SISÄLLYSLUETTELO

Työehtosopimuksen sisältö 3

Aakkosellinen hakemisto 4

1. Työehtosopimuksen allekirjoituspöytäkirja 10

2. Työehtosopimus 15

3. Toimihenkilöiden palkkausjärjestelmä 49

4. Suunnittelu- ja konsulttialan yhteistoimintasopimus 62

5. Irtisanomissuojasopimus SKOL-TU 74

6. ”Tutustu työelämään ja tienaa” -kesäharjoitteluohjelma 79

7. Sopimus työssä oppimisesta ja ammatilliseen koulutukseen

liittyvien harjoittelumahdollisuuksien edistämisestä 82

8. Työaikasopimus 84

TYÖEHTOSOPIMUKSEN SISÄLTÖ

1 § Sopimuksen ulottuvuus ja soveltamisala 15

2 § Liitesopimukset 15

3 § Työsuhde ja työsuhteesta johtuvat yleiset velvollisuudet 15

4 § Palkka 17

5 § Työsuhteen päättyminen 17

6 § Säännöllinen työaika 18

7 § Työajan lyhentäminen 20

8 § Keskimääräinen säännöllinen työaika 22

9 § Työvuoroluettelo ja työvuoroluettelon sekä työajan tasoittumisjärjestelmän muuttaminen 23

10 § Lisätyö 24

11 § Vapaapäivät 25

12 § Arkipyhäviikot 25

13 § Ylityö 25

14 § Osa-ajan palkka 29

15 § Varallaolo ja puhelinohjeet 31

16 § Hälytysluontoinen työ 32

17 § Sunnuntaityö 33

18 § Lepoajat ja viikkolepokorvaus 34

19 § Vuorotyö sekä ilta- ja yötyö 35

20 § Palkka sairauden tai vanhempainvapaan aikana sekä tapaturman jälkeen 36

21 § Lääkärintarkastukset 38

22 § Matkakorvaukset 40

23 § Suojavaatetus 43

24 § Rajanpintatyö 43

25 § Koulutustilaisuudet 43

26 § Vuosiloma 43

27 § Lyhyt tilapäinen poissaolo 45

28 § Luottamusmies ja työsuojeluvaltuutettu 46

29 § Kokoontumisoikeus 47

30 § Neuvottelujärjestys 47

31 § Paikallinen sopiminen 48

32 § Sopimuksen voimassaolo 49

AAKKOSELLINEN HAKEMISTO

Adoptio 37

Ammatillinen koulutus 67

Ammattiyhdistysjäsenmaksu 16

Arkipyhäviikot 25

Ateriakorvaus 42, 43, 69

AY-koulutus 68

Erimielisyyksien ratkaiseminen 47, 48, 57, 79

Erimielisyysmuistio 48

Hammassairaus 39

Harjoittelijat 52, 82

Henkilökohtainen palkanosa 53

Henkilön pätevyys 53

Hoitovapaa 37

Hälytysluontoinen työ 32, 33

Hälytysraha 32, 33

Iltatyö ja –lisä 35, 36

Irtisanominen 17, 18, 74-

Irtisanomisajat 17, 18 ,74-

Irtisanomissopimus 74

Isyysvapaa 37

Xxxxxxxxxxx 20, 25, 26, 33, 45

Järjestäytymisvapaus 16

Kertausharjoitukset 45

Keskimääräinen säännöllinen työaika 22

Koeaika 18

Kokoontumisoikeus 47

Koulutus 43, 50, 51, 55, 57, 65, 67-

Koulutustilaisuudet 43

Kunnallinen luottamustehtävä 45

Kuolemantapaukset 45

Laboratorio- ja röntgentutkimukset 38

Lapsen sairastuminen 45

Lepoajat 34

Lisätyö 24, 25, 27, 28, 29

Xxxxxxx työaika 19, 20

Lomaraha 20, 25, 26, 33, 44, 45

Lomanmääräytymisvuosi 18, 45

Lomautus 38, 78, 79

– lomautusilmoitusaika 78

–	lomautuksen keskeyttäminen	79
–	lomautuksen peruuttaminen	78
–	lomautuksen siirtäminen	78
Luokitus		55, 56

Luontoisedut 17, 26, 27, 36, 37, 55, 56

Luottamusmies 13, 46, 48, 62-

– ilmoitukset 62

– henkilö-, tilasto- ja työvoimatiedot 70

– luottamusmiehen irtisanomissuoja 60

– luottamusmiehen koulutus 65, 68

– luottamusmiehen toimitilat 65

– luottamusmiehen toimisto- ym. -välineet 65

– luottamusmiehen työsuhde ja ansiokehitys 65

– luottamusmieskorvaukset 46

– vapautuksen antaminen 64, 65

Lyhyt tilapäinen poissaolo 45

Lääkärintarkastukset 38

– hammassairaus 39

– korvaaminen 39

– laboratorio– ja röntgentutkimukset 38

– lakisääteiset tarkastukset 39

– lääkärintarkastukset sairaustapauksissa 38

– matkakorvaus ja päiväraha 39

– raskaus 39

– työajan tarpeettoman menetyksen välttäminen 38

Lääkärintodistus 36, 38

Matkakorvaukset 40

– ateriakorvaus 41, 43

– kilometrikorvaus 42

– lyhyt työkomennus 41

– majoituskustannusten korvaus 40

– matka-ajan korvaus 42, 68

– matkakustannukset 40

– matkan alkaminen ja päättyminen 40

– matkustamisvelvollisuus 40

– matkustavaan työhön palkatut tekniset toimihenkilöt 42

– matkustussääntö 42

– pitkä työkomennus 41

– päiväraha, kotimaa 40

– päiväraha, xxxxxxxx 00

– ruokavähennys 40

– työtuntien ja matka-ajan laskeminen 42

– työtuntijärjestelmän edellyttämä tuntimäärä ja

päiväpalkkatakuu 41

– yömatkaraha 40, 43

Muutokset toimihenkilön asemassa 17

Muutosturva 75

Neuvottelujärjestys 47, 79

– neuvottelujen aloittaminen 47

– neuvotteluvelvollisuus 47

– pöytäkirjan tai erimielisyysmuistion laatiminen 48

Nuoret toimihenkilöt 52

Oman auton käyttö 42

Opetuslisä 55

Osa-aikatyö 19, 24

Osa-ajan palkka 21, 29

– poissaolotunnin ja -päivän laskeminen 29

Paikallinen sopiminen 48

– joustovapaat 20, 25, 26, 33, 45

– päivittäinen lepoaika 35, 68

– liukuvan työajan enimmäiskertymä 19, 20

– lomapalkka 43

– lomaraha 44

– matkustussääntö 42

– työaika 18

– työajan lyhennysvapaat 20

– työkomennuksen päivärahat 41

– ylitöiden tarkastelujakso 29

Palkka ja palkkaus 17, 50-

Palvelusaika 53, 54

Palkkausjärjestelmä 12, 15, 50-

Palvelusvuosilisä 53

Perhevapaa 16, 37, 77

Perehdytys 16, 55

Poissaolotunnin ja -päivän laskeminen 29

Puhelinohjeet ja puhelinkorvaukset 31

Päiväraha 38, 39, 40, 41, 43, 57

Päivittäinen lepoaika 35, 68

Pätevyys 51, 53, 56

Pätevyysosa 51

Rajanpintatyö 43

Raskaus 39, 77

Ryhmähenkivakuutus 16

Röntgentutkimukset 38

Sairaus 26, 38

Sairausajan palkka 21, 36, 37, 39

– ilmoitusvelvollisuus 36

– korvausajanjaksot 36

– korvausperuste 36

– lääkärintodistuksen esittäminen 36

– sairausajan palkan epääminen 36

– työkyvyttömyyden toteaminen 36

– työkyvyttömyyden uusiintuminen 37

– vanhempainvapaa 37

– vähennykset 37, 38

– äitiys, isyys- ja vanhempainvapaa 37

Siirtäminen toisiin tehtäviin 17

Sijaisuudet ja sijaisuuskorvaus 27, 54

Soveltamisala (työehtosopimuksen) 15

Soveltamisala (palkkausjärjestelmän) 50

Sunnuntaityö 27, 29, 33, 35, 36

Synnytys 21, 37, 39

Säännöllinen työaika 18-

Säästövapaa 45

Tapaturma 16, 36, 38

Tasa-arvo 13, 62, 67, 70

Toimenkuvaus 55-

Toimen muutokset 17

Tulospalkkaus 17, 71

TVL-luokka 52, 55

TVL-palkka 52

Työaika 18-

– keskimääräinen säännöllinen työaika 22

– enimmäispituus 18

– säännöllinen työaika 18

– työajan muutos ja palkka 18

Työajan lyhentäminen 20

Työajan tasoittumisjärjestelmä 23, 24

Työajan tasoittumissuunnitelma 23

Työhyvinvointi 12

Työkomennus 41

Työllistymisohjelma 75, 76

Työsuhteen ehtojen muuttaminen 17

Työsuojeluvaltuutettu ja –asiamies 46, 62-

Työsuojeluvaltuutetun korvaukset 46

Työviikko ja työvuorokausi 19

Työvuoroluettelo 23, 26, 29, 34, 41

– ilmoitusvelvollisuus 23

– laatimisvelvollisuus 23

– neuvotteluvelvollisuus 23

– pysyvä muutos 23

– tilapäinen muutos 23

Ulkomaanpäivärahat 41

Ulkopuolinen työvoima 72

Vaativuusluokitus 50

– erimielisyydet vaativuusluokituksessa 57

Vaativuuden arviointi 50

Vanhempainvapaa 37

Varallaolo 31

Varaluottamusmies 62-

Vastuuvakuutus 16

Viikkolepo 34

Viikkolepokorvaus 29, 34

Viikoittainen ylityö 25-

Vuorokausilepo 35

Vuorokautinen ylityö 25-

Vuorotyö 19, 22, 26, 28, 35, 36

– vuorotyölisä iltavuorossa 35

– vuorotyölisä yövuorossa 35

– vuorotyölisä yli- ja sunnuntaityöstä 35

Vuosiloma 18, 19, 22, 43-

– kuukausipalkan jakaja 44

– lomaraha 44

– säästövapaa 45

Vähentämisjärjestys 77

Vähimmäispalkka 55, 57

Yhteiskunnalliset luottamustehtävät 45

Yhteistoimintasopimus 15, 62

– yleisiä määräyksiä 62

– yhteistoimintatehtävät ja yhteistoimintaorganisaatiot 63

– luottamusmiesten ja työsuojeluvaltuutetun sekä

työsuojeluasiamiehen asemaa koskevat määräykset 64-

– kehittämistoiminta 67

– koulutus 67

– ammatillinen koulutus 67

– yhteinen koulutus 68

– ay-koulutus 68

– tiedotustoiminta 70

Ylityö 25-

– mitä ylityöksi luetaan 25

– peruspalkan laskeminen 26

– vapaapäivänä tehdyn työn korvaaminen 25

– viikoittainen 25-

– vuorokautinen 25-

Yötyö ja –lisä 35

Äitiysvapaa 37-

SUUNNITTELU- JA KONSULTTIALAN TOIMIHENKILÖIDEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA

Aika Paikka Läsnä	28.11.2013 Teknologiateollisuus ry, Helsinki Teknologiateollisuus ry	Ammattiliitto Pro ry
	Xxxxx Xxxxxxx	Xxxxx Xxxxx
	Xxxxx Xxxxxx	Xxxxx Xxxxxx
	Xxxxxx Xxxxxxxxxx	Xxxx Xxxxxxx-Xxxxxxxx
	Xxxxx Xxxxxxxxx	Xxxx-Xxxxx Xxxxxxxx
		Xxxxx Xxxxxx
	SKOL ry
	Xxxxx Xxxxxxxx

1 § Työehtosopimuksen uusiminen

Allekirjoittaneet osapuolet sopivat uudesta työehtosopimuksesta, joka poikkeaa 30.11.2013 saakka voimassa olleesta alan sopimuksesta jäljempänä mainitulla tavalla. Uusi sopimuskausi alkaa 1.12.2013 ja päättyy 30.11.2016.

2 § Palkantarkistukset

Vuosi 2013

Palkantarkistusten toteutustapa, ajankohta ja suuruus

Neuvottelut palkkaratkaisusta ja sen perusteista

Palkkaratkaisusta neuvotellaan paikallisesti ottaen huomioon yrityksen

tai työpaikan talous-, tilauskanta- ja työllisyystilanne sekä kustannuskilpailukyky markkinoilla. Hyvissä ajoin ennen paikallisten neuvotteluiden aloittamista työn- antaja toimittaa luottamusmiehelle tarvittavat tiedot yrityksen tai työpaikan talous-, tilauskanta- ja työllisyystilanteesta sekä näiden ennakoitavasta kehittymisestä.

Neuvotteluiden pohjaksi on tarkoituksenmukaista toimittaa tietoa myös palkkarat- kaisua koskevan esityksen perusteista.

Paikallisten neuvottelujen tarkoituksena on löytää kunkin yrityksen tai työpaikan tilannetta ja tarpeita vastaava palkkaratkaisu. Tavoitteena on myös tukea palkan- muodostuksen kannustavuutta, oikeudenmukaista palkkarakennetta ja palkkapor- rastusta sekä tuottavuuden kehittymistä työpaikalla.

Paikallinen palkkaratkaisu

Paikallisessa palkkaratkaisussa sovittavia asioita ovat palkantarkistusten to- teutustapa, ajankohta ja suuruus. Sopimus tehdään luottamusmiehen kanssa 31.12.2013 mennessä, ellei käsittelyajan jatkamisesta sovita.

Luottamusmiehelle annettavat tiedot

Luottamusmiehellä on oikeus saada kohtuullisessa ajassa palkankorotusten jäl- keen selvitys paikallisesti sovitun palkkaratkaisun kohdentamisesta. Selvityksestä tulee käydä ilmi toimihenkilöiden lukumäärä, kuinka moni on saanut korotuksen paikallisen ratkaisun perusteella, keskimääräisen korotuksen suuruus sekä toimi- henkilöiden palkankorotusten kokonaismäärä.

Yleiskorotuksen toteutustapa, ellei paikallista palkkaratkaisua

Mikäli paikallista ratkaisua ei saavuteta, korotetaan kuukausipalkkoja luontois- etuineen 20 euron yleiskorotuksella viimeistään 1.4.2014 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta lukien.

Vuosi 2014

Palkantarkistusten toteutustapa, ajankohta ja suuruus

Neuvottelut palkkaratkaisusta ja sen perusteista

Palkkaratkaisusta neuvotellaan paikallisesti ottaen huomioon yrityksen tai työpaikan talous-, tilauskanta- ja työllisyystilanne sekä kustannuskilpailukyky markkinoilla. Hyvissä ajoin ennen paikallisten neuvotteluiden aloittamista työnan- taja toimittaa luottamusmiehelle tarvittavat tiedot yrityksen tai työpaikan talous-, tilauskanta- ja työllisyystilanteesta sekä näiden ennakoitavasta kehittymisestä.

Neuvotteluiden pohjaksi on tarkoituksenmukaista toimittaa tietoa myös palkkarat- kaisua koskevan esityksen perusteista.

Paikallisten neuvottelujen tarkoituksena on löytää kunkin yrityksen tai työpaikan tilannetta ja tarpeita vastaava palkkaratkaisu. Tavoitteena on myös tukea palkan- muodostuksen kannustavuutta, oikeudenmukaista palkkarakennetta ja palkkapor- rastusta sekä tuottavuuden kehittymistä työpaikalla.

Paikallinen palkkaratkaisu

Paikallisessa palkkaratkaisussa sovittavia asioita ovat palkantarkistusten to- teutustapa, ajankohta ja suuruus. Sopimus tehdään luottamusmiehen kanssa 30.11.2014 mennessä, ellei käsittelyajan jatkamisesta sovita.

Luottamusmiehelle annettavat tiedot

Luottamusmiehellä on oikeus saada kohtuullisessa ajassa palkankorotusten jäl- keen selvitys paikallisesti sovitun palkkaratkaisun kohdentamisesta. Selvityksestä tulee käydä ilmi toimihenkilöiden lukumäärä, kuinka moni on saanut korotuksen paikallisen ratkaisun perusteella, keskimääräisen korotuksen suuruus sekä toimi- henkilöiden palkankorotusten kokonaismäärä.

Yleiskorotuksen toteutustapa, ellei paikallista palkkaratkaisua

Mikäli paikallista ratkaisua ei saavuteta, korotetaan kuukausipalkkoja luontoisetui- neen 0,4 % yleiskorotuksella viimeistään 1.4.2015 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta lukien.

3 § Työhyvinvointi

Työhyvinvointitoiminta on jatkuvaa ja kokonaisvaltaista työn, työympäristön ja työyhteisön kehittämistä. Henkilöstön hyvinvointi luo edellytyksiä myös menesty- välle liiketoiminnalle. Työikäisen väestön väheneminen korostaa työurien pidentä- miseksi suunnattujen toimien tärkeyttä.

Osana työhyvinvoinnin edistämistä liitot suosittelevat Työhyvinvointikortin suorit- tamista.

Liitot antavat yhteistä ohjeistusta työntekijöiden ammatillista osaamista edistävän koulutuksen järjestämisestä ja koulutussuunnitelman laatimisesta työpaikoilla.

Ikääntyneiden työ- ja toimintakyvyn edistäminen työpaikalla

Ikääntyneiden työntekijöiden työkykyyn ja kuormitukseen kiinnitetään erityistä huomiota. Liitot suosittelevat, että alan yritykset ottavat käyttöön ikäohjelmia sekä yksilöllisten työurasuunnitelmien tekemistä esimerkiksi työkaarimallin käyttöönot- toa.

Työnantaja ja 58 vuotta täyttänyt toimihenkilö käyvät työnantajan selvityksen pohjalta keskustelun niistä toimenpiteistä, jotka tukevat toimihenkilön työssä jak- samista. Keskusjärjestöjen yhteisessä työkaarimalli -julkaisussa on esimerkkejä mahdollisista toimenpiteistä.

4 § Työryhmät

4.1 Palkkausjärjestelmän kehittäminen

Liitot asettavat työryhmän, jonka tehtävänä on selvittää ja arvioida alan palkkaus- järjestelmän tilanne ja mahdolliset kehittämistarpeet. Työryhmän tulee kiinnittää huomiota palkkauksen toimivuuteen, palkkatietämykseen ja sen kehittämiseen sekä tiedottamiseen palkitsemisesta yleensä.

4.2 Revisioryhmä

Liitot asettavat työryhmän, joka jatkuvan neuvottelun periaatteen mukaisesti käsittelee työehtosopimukseen liittyviä asioita yritysten kilpailukyvyn ja toimihenki- lötyön kehittämiseksi ja ryhtyy mahdollisesti tarvittaviin toimenpiteisiin. Työryhmä tarkastelee myös sopimusmääräysten kehittämistä ja selkeyttämistä.

5 § Luottamushenkilön asemaan liittyvät ongelmatilanteet

Luottamushenkilön ja työnantajan välille voi syntyä eri syistä ongelmia, jotka kärjistyessään voivat johtaa siihen, että työnantaja harkitsee luottamushenkilön työsuhteen päättämistä.

Kun liitot ovat saaneet edellä todetusta tiedon, niiden välille luodaan pikai- sesti neuvotteluyhteys sen selvittämiseksi, mitkä syyt, olosuhteet ja tosiseikat ovat aiheuttaneet ongelman. Tarpeellisia muita toimenpiteitä harkitessaan liitot

tiedostavat, että niillä on vastavuoroisesti tehostettu valvontavelvollisuus työeh- tosopimuksen ja sen sisältämän työrauhavelvoitteen noudattamisesta tällaisessa asiayhteydessä.

Liittojen tulee toimia asiassa ilman aiheetonta viivytystä. Liittojen tavoitteena on pyrkiä yhteiseen kannanottoon niistä edellytyksistä, joilla luottamushenkilön ja työnantajan keskinäinen, työsuhteen perustana oleva luottamus voitaisiin palaut- taa.

Liittojen tehtäviin kuuluu myös antaa paikallisille osapuolille muutoinkin neuvoja, koulutusta ja muuta opastusta luottamusmiesjärjestelmän toimivuuden takaami- seksi.

6 § Sukupuolivaikutusten arviointi

Sopijapuolet arvioivat tämän työehtosopimuksen sopimusmääräysten sukupuoli- vaikutukset sopimuskauden aikana.

Pöytäkirjamerkintä: Tätä tarkoitusta varten sopijaosapuolet asettavat yhteisen työryhmän, joka voi tarvittaessa kuulla asiantuntijoita. Sukupuolivaikutusten arvioinnissa tulee kiinnittää erityistä huomiota välillisesti syrjiviin määräyksiin sekä eriarvoisuuteen johtaviin tilanteisiin ja rakenteisiin.

7 § Tasa-arvo

Osapuolet pitävät tärkeänä sukupuolten välisen tasa-arvon edistämistä työpaikoil- la tasa-arvolain mukaisesti ja tämän tavoitteen saavuttamiseksi korostavat laissa mainittujen velvollisuuksien ja toimenpiteiden toteuttamisen merkitystä.

8 § Työehtosopimus uusitaan tämän pöytäkirjan mukaisesti

Sovittiin, että neuvottelutulos vahvistetaan työehtosopimuksen allekirjoitus pöytäkirjaksi allekirjoittamalle se viivytyksettä osapuolten järjestökäsittelyn jälkeen.

Helsingissä 28.11.2013 Vakuudeksi

Xxxxxx Xxxxxxxxxx

Tarkastettu TEKNOLOGIATEOLLISUUS RY

Xxxxx Xxxxxxx Xxxxx Xxxxxx

SUUNNITTELU- JA KONSULTTITOIMISTOJEN LIITTO SKOL RY

Xxxxx Xxxxxxxx

AMMATTILIITTO PRO RY

Xxxxx Xxxxx Xxxxx Xxxxxx

TYÖEHTOSOPIMUS

1 § Sopimuksen ulottuvuus ja soveltamisala

Tämän sopimuksen piiriin kuuluvat Teknologiateollisuus ry:n suunnittelu- ja kon- sulttitoimialan ja Suunnittelu- ja konsulttitoimistojen liitto SKOL ry:n jäsenyritysten palveluksessa olevat, toimihenkilötehtävissä toimivat henkilöt. Toimihenkilö- tehtävät edellyttävät yleensä perusasteen, keskiasteen tai alimman korkea-as- teen tasoista tiedollista ja taidollista valmiutta. Ammattitaito voidaan hankkia myös käytännön kokemuksen kautta. Sopimuksen soveltamisalalla ei kuitenkaan ole koulutuksellista ylärajaa. Tämä merkitsee sitä että esim. ammattikorkeakoulu- tms. koulutuksen saanut henkilö voi kuulua sopimuksen soveltamispiiriin, mikäli toimi sisältönsä puolesta kuuluu tämän sopimuksen soveltamisalaan.

Sopimuksen soveltamisalaan kuuluvat mm. suunnitteluun, muuhun tekniikkaan, talouteen ja hallintoon liittyvät sekä työnjohdolliset toimihenkilötehtävät. Toimi- henkilön kuuluminen tiettyyn henkilöstöryhmään määräytyy hänen pääasiallisten tehtäviensä mukaisesti.

Sopimus ei koske ylempien toimihenkilöiden tehtäviä. Ylemmän toimihenkilön toimi määräytyy ylempiä toimihenkilöitä koskevan työehtosopimuksen soveltamis- määräysten mukaisesti. Tätä sopimusta ei sovelleta myöskään työntekijä- tehtävissä oleviin henkilöihin.

Pöytäkirjamerkintä:

Sopimuksen soveltamisalaa koskeva muotoilu ei merkitse muutosta tämän työeh- tosopimuksen aikaisempaan soveltamisalaan.

2 § Liitesopimukset

Tämän työehtosopimuksen osana noudatetaan seuraavia liitteenä olevia sopi- muksia:

• Palkkausjärjestelmä 18.1.2001 (SKOL/TU)

• Suunnittelu- ja konsulttialan yhteistoimintasopimus 17.12.2002 (SKOL/TU)

• Irtisanomissuojasopimus 17.12.2002 (SKOL/TU)

• ”Tutustu työelämään ja tienaa” –kesäharjoitteluohjelma

• Sopimus työssä oppimisesta ja ammatilliseen koulutukseen liittyvien harjoit- telumahdollisuuksien lisäämisestä

• Työaikasopimus

3 § Työsuhde ja työsuhteesta johtuvat yleiset velvollisuudet

1. Työnjohto-oikeus

Työnantajalla on oikeus johtaa ja jakaa työtä sekä ottaa toimeen ja siitä erottaa toimihenkilö.

2. Järjestäytymisvapaus ja ammattiyhdistysjäsenmaksujen pidättäminen

Osapuolet toteavat järjestäytymis- ja yhdistysvapauden olevan puolin ja toisin loukkaamaton. Työnantaja pidättää, mikäli toimihenkilö on antanut siihen valtuu- tuksen, tähän työehtosopimukseen osallisen toimihenkilöjärjestön jäsenmaksut ja tilittää ne palkanmaksukausittain kyseisen järjestön nimeämälle pankkitilille. Pidättäminen suoritetaan siten kuin keskusjärjestöjen allekirjoittamassa sopimus- pöytäkirjassa on erikseen sovittu. Toimihenkilölle annetaan kalenterivuoden tai työsuhteen päätyttyä verotusta varten todistus pidätetystä summasta.

3. Vastuuvakuutus ja ryhmähenkivakuutus

Työnantaja ottaa esimiesasemassa oleville toimihenkilöille tarkoitetun ns. työn- antajan vastuuvakuutuksen, joka peittää työnantajan, hänen sijaisensa sekä vakuutuksenottajan palveluksessa johtavassa tai valvovassa asemassa olevan toimihenkilön, esim. työnjohtajan vastuun omalle työntekijälle tuotetusta henki- lö- ja omaisuusvahingosta siltä osin kuin vahinko ei kuulu korvattavaksi lain säätämässä tapaturmavakuutuksessa tai liikennevakuutuksessa. Korvausten enimmäismäärät ovat henkilövahingosta 126 140 euroa kuitenkin siten, että kor- vauksen enimmäismäärä on 50 456 euroa yhtä henkilöä kohti ja omaisuusvahin- gosta 25 228 euroa. Myös muut vakuutusehdot määräytyvät voimassa olevien työnantajan vastuuvakuutusta koskevien yleisten ja erityisten vakuutusehtojen mukaan.

Työnantaja toteuttaa kustannuksellaan toimihenkilöitä koskevan ryhmähenki- vakuutuksen siten kuin siitä on keskusjärjestöjen välillä sovittu.

4. Yleiset velvollisuudet

Toimihenkilön tulee asemansa edellyttämällä tavalla edistää ja valvoa työnantajan etuja.

Työnantajan tulee luottamuksella suhtautua toimihenkilöön ja mahdollisuuksien mukaan tukea toimihenkilöä myös tämän pyrkiessä kehittämään ammattitaitoaan. Työnantajan tulee tiedottaa toimihenkilölle hänen asemassaan tapahtuvista muutoksista mahdollisimman aikaisin ja tukea toimihenkilöä hänen toimiessaan työnantajan edustajana. Hänen alaisiaan koskevista ratkaisuista tulee tiedottaa viimeistään samanaikaisesti, kun näistä tiedotetaan alaisille.

Toimihenkilö tulee perehdyttää työhön ja siinä tapahtuviin muutoksiin. Uusi toimihenkilö tulee perehdyttää myös yritykseen ja sen toimintaperiaatteisiin sekä henkilöstöpolitiikkaan ja mahdollisiin järjestyssääntöihin. Uudelle toimihenkilölle selvitetään sovellettava työehtosopimus ja sen neuvottelujärjestelmä sekä toimi- henkilöiden edustajat.

Työsopimuslain 4 luvun tarkoittamalta perhevapaalta palaavalle toimihenkilölle on annettava vastaavasti perehdytys soveltuvin osin.

5. Työsuhteen ehtojen muuttaminen

Työsuhteen ehtoja voidaan muuttaa, jos molemmat osapuolet siitä sopivat. Jos asiasta ei voida sopia, voidaan muutos toteuttaa, mikäli sille on irtisanomiseen oikeuttava peruste ja noudatetaan irtisanomisaikaa. Menettely on siis sama kuin työsopimusta irtisanottaessa.

Toimihenkilö saatetaan siirtää toimihenkilöasemansa säilyttäen toiseen tehtävään. Jos se merkitsee huononnusta hänen etuihinsa, tulee tässäkin tapauksessa olla edellä mainittu peruste ja noudattaa 5 §:n mukaista irtisanomisaikaa.

4 § Palkka

Toimihenkilön palkka määräytyy tämän työehtosopimuksen liitteenä olevan palk- kausjärjestelmän mukaisesti hänen tehtäviensä vaativuuden, työsuorituksen ja muun henkilökohtaisen pätevyyden perusteella.

Kuukausipalkalla tarkoitetaan tätä sopimusta sovellettaessa toimihenkilön henkilökohtaista kokonaispalkkaa, eli rahapalkkaa luontoisetuineen ilman mah- dollisesti maksettavia erillisiä lisiä.

Luontoisetujen raha-arvona pidetään sopimusta sovellettaessa luontoisedun käy- pää arvoa, ks. liitteenä olevan palkkausjärjestelmää koskevan pöytäkirjan kohta 11.

Jos työnantaja ottaa käyttöön tässä työehtosopimuksessa mainittuja palkkaus- järjestelmiä täydentävinä palkkioina maksettavia lisiä ns. tulospalkkioita, työn- antajan tulee selvittää toimihenkilöille kirjallisesti palkkiojärjestelmän sisältö ennen sen käyttöönottoa. Palkkion perusteena on yleensä taloudellinen tulos tai tuottavuus- tai kehitystavoitteen saavuttaminen. Palkkio kertyy usein palkan- maksukautta pidemmissä jaksoissa.

5 § Työsuhteen päättyminen

1. Ellei muusta irtisanomisajasta ole irtisanomisen yhteydessä sovittu, työnanta- jan on irtisanoessaan työsopimuksen noudatettava

Irtisanomisaika	työsuhteen kesto
14 päivää	enintään 1 vuosi
1 kuukausi	1…4 vuotta
2 kuukautta	4…8 vuotta
4 kuukautta	8…12 vuotta
6 kuukautta	yli 12 vuotta

2. Ellei muusta irtisanomisajasta ole irtisanoutumisen yhteydessä sovittu, toimi- henkilön on irtisanoessaan työsopimuksen noudatettava

Irtisanomisaika	työsuhteen kesto
14 päivää	enintään 5 vuotta
1 kuukausi	yli 5 vuotta

3. Koeajaksi otettuun toimihenkilöön ei koeaikana sovelleta sopimuksen tämän pykälän irtisanomisaikoja.

4. Työnantaja tai toimihenkilö voi halutessaan sisällyttää lomakauden (2.5. - 30.9.) aikana irtisanomisaikaan edellisen lomanmääräytymisvuoden aikana ansaitun, vielä pitämättömän vuosiloman.

5. Toimihenkilö tai työnantaja voi halutessaan sisällyttää irtisanomisaikaan ansai- tut, vielä pitämättömät työajan lyhennysvapaat (ns. Pekkas-vapaat).

6 § Säännöllinen työaika

1. Säännöllisen työajan pituus

a. Säännöllinen työaika on enintään 7,5 tuntia päivässä ja 37,5 tuntia viikossa ellei paikallisesti toisin sovita.

b. Xxxxxx toimihenkilö työskentelee työpaikassa, jossa on jatkuvasti noudatettu 8 tunnin vuorokautista ja 40 tunnin viikoittaista työaikaa, on säännöllinen työaika enintään 8 tuntia päivässä ja 40 tuntia viikossa.

c. Paikallisesti voidaan työehtosopimuksen neuvottelujärjestyksen mukaisesti sopia siirtymisestä 37,5 tunnin työviikosta 40 tunnin työviikkoon. Sopimus on teh- tävä edellisen vuoden loppuun mennessä. Sopimus on vuosittain irtisanottavissa kahden kuukauden irtisanomisajalla siten, että sopimus loppuu kalenterivuoden päättyessä. Sopimus voidaan tehdä seuraavien A- tai B- mallin mukaisesti.

A- VAIHTOEHTO:

1. Siirryttäessä 40-tuntiseen työviikkoon toimihenkilön kuukausipalkkaa korote- taan 2,7 prosenttia. Toimihenkilön siirtyessä takaisin 37,5-tuntiseen työviikkoon, alennetaan hänen kuukausipalkkaansa 2,6 prosenttia.

2. 40-tuntiseen työaikamuotoon siirtymisen jälkeen noudatetaan 7 §:ää (Työ- ajan lyhentäminen)

B-VAIHTOEHTO:

1. Toimihenkilön tehtyä 170 säännöllistä 8 tunnin työpäivää hänelle annetaan

vapaata 100 tuntia.

2. Vapaan antamisessa noudatetaan 7 §:n työajan lyhentämisperiaatteita. B.1.-kohdassa tarkoitettuja päiviä laskettaessa sovelletaan, mitä 7 §:ssä on määrätty työssäoloon rinnastettavista päivistä.

3. Edellä B.1.-kohdassa mainitusta vapaasta, vähennetään 30 arkipäivää ylittävä vuosiloma ja kaikki muut vuotuista työaikaa muutoin lyhentävät vapaa- päivät paitsi kirkolliset juhlapyhät, juhannusaatto, itsenäisyyspäivä, jouluaatto, uudenvuodenpäivä, vapunpäivä sekä joulun ja pääsiäisen jälkeinen lauantai.

4. 37,5 tunnin työviikon piiriin kuuluvaa jaksoa ei saa jakaa kahta useampaan osaan, ellei toisin sovita.

5. Työvuoroluettelo laaditaan vuodeksi eteenpäin, ellei toisin sovita.

6. Mikäli toimihenkilö ei ole ehtinyt tehdä 170 säännöllistä 8 tunnin työpäivää työsuhteen päättymiseen mennessä tai 40-tuntinen työviikkojakso on muus- ta syystä katkennut ennen sanotun ansainnan täyttymistä, toimihenkilölle annetaan työvuoroluettelon mukaisesta 7,5 tuntia ylittävästä vuorokautisesta työajasta vastaava vapaa tai hänelle maksetaan siitä 50 prosentilla korotettu palkka. Tällöinkin otetaan huomioon mahdollinen edellä olevan kohdan B.1. mukainen suhteellinen vähennys.

d. Jos paikallisesti sovitaan muusta työajan pidennyksestä, sovitaan samalla työajan pidennyksen ja mahdollisen myöhemmän lyhennyksen vaikutuksesta työ- suhteen ehtoihin. Työaika ei kuitenkaan tällöin saa vuositasolla olla pidempi kuin edellä c-kohdassa tarkoitetussa työaikajärjestelyssä.

e. Kolmivuorotyössä noudatetaan teknologiateollisuuden toimihenkilöiden työehtosopimusta, ellei paikallisesti toisin sovita.

f. Alle neljän tunnin työvuoroja ei tule työpaikalla käyttää, elleivät työntekijän tar- peet tai muu perusteltu syy tätä edellytä.

2. Työviikko ja –vuorokausi

Työviikko alkaa maanantaina ja työvuorokausi asianomaisessa yrityksessä ylei- sesti noudatettavana ajankohtana ellei paikallisesti muuta sovita.

3. Xxxxxxx työaika ja osa-aikatyö

Erilaisten työaikajärjestelyjen käyttöönottoa suunniteltaessa on tarkoituksen- mukaista selvittää myös mahdollisuudet liukuvan työajan käyttöön ottamiseen. Liukuvan työajan käytöstä voidaan sopia työnantajan ja toimihenkilön kesken tai paikallisesti. Paikallisesti voidaan sopia liukuvan työajan enimmäiskertymästä

työaikalain 13 §:n 2 momentista poikkeavasti. Enimmäiskertymä voi olla kuitenkin enintään +/- 120 tuntia. Työtilanteen niin edellyttäessä työnantaja voi velvoit-

taa toimihenkilön pitämään kertyneitä plus-tunteja vapaana ja tarvittaessa myös kokonaisina päivinä ilmoittamalla siitä yhtä viikkoa aikaisemmin asianomaiselle toimihenkilölle ja vastaavasti toimihenkilö voi työtilanteen niin salliessa pitää

plus-tunteja kokonaisina päivinä ilmoittamalla siitä yhtä viikkoa aikaisemmin työn- antajalle. Tämä merkitsee olosuhteita, että työtä on normaalia työaikaa vähem- män tai lomautuksen sijasta käytetään ensisijaisesti plus-tunteja.

Xxxxxxxxxxxxx kanssa erikseen sovittaessa voidaan liukumasaldo muuttaa joustovapaaksi. Xxxxxxxxxxxx osalta menetellään muutoin vuosilomalain 27 §:n mukaisesti, mutta joustovapaan ajankohdasta on sovittava. Joustovapaan osalta ei makseta lomarahaa.

Erilaisten työaikajärjestelyjen käyttöönottoa suunniteltaessa tulee selvittää myös perhesyistä tapahtuvan osa-aikatyön käyttöön ottaminen. Perhesyiden edellyttä- mään osa-aikatyöhön voidaan siirtyä, mikäli siitä sovitaan paikallisesti.

7 § Työajan lyhentäminen

1. Tämän sopimuksen 6 §:n 1 b ja c -kohtien mukaisissa työaikamuodoissa lyhen- netään työaikaa seuraavasti. Lisäksi edellytetään, että toimihenkilöllä on enintään 30 arkipäivän pituinen vuosiloma ja vuotuista työaikaa muutoin lyhentävät ainoas- taan kirkolliset juhlapyhät, juhannusaatto, itsenäisyyspäivä, jouluaatto, uudenvuo- denpäivä ja vapunpäivä.

2. Vapaata ansaitaan kalenterivuoden alusta tehdyistä säännöllisistä työpäivistä seuraavasti:

Tehdyt työpäivät			ansaittu vapaa
vähintään	17	työpäivää	1	vapaapäivää
vähintään	34	työpäivää	2	vapaapäivää
vähintään	51	työpäivää	3	vapaapäivää
vähintään	68	työpäivää	4	vapaapäivää
vähintään	85	työpäivää	5	vapaapäivää
vähintään	102	työpäivää	6	vapaapäivää
vähintään	119	työpäivää	7	vapaapäivää
vähintään	136	työpäivää	8	vapaapäivää
vähintään	153	työpäivää	9	vapaapäivää
vähintään	170	työpäivää	10	vapaapäivää
vähintään	187	työpäivää	11	vapaapäivää

vähintään	204	työpäivää	12	vapaapäivää
vähintään	212	työpäivää	12,5	vapaapäivää

Tehdyiksi säännöllisiksi työpäiviksi lasketaan lisäksi se aika, jolloin työnantaja maksaa sairausajan tai synnytysloman palkkaa sekä työnantajan osittainkin kus- tantama koulutusaika, jos työnantaja maksaa tältä osin palkan. Työpäiviksi rinnas- tetaan myös sopimuksen 27 § (lyhyt tilapäinen poissaolo) tarkoittama vapaa-aika, jolta työnantaja maksaa palkan. Mainittuina aikoina siis vapaat sekä kuluvat että karttuvat. Työpäiviksi rinnastetaan myös tämän sopimuksen tarkoittamat vapaa- päivät.

Työajan lyhennyksen määrästä vähennetään muut kuin vuotuista työaikaa lyhen- tävät sopimukseen tai käyttöön perustuvat vuosilomajärjestelyt tai vuosittain säännöllisesti toistuvat vapaapäivät.

3. Vapaan antamisen ajankohta ilmoitetaan toimihenkilölle viimeistään 2 viik- koa ennen, ellei toimihenkilön kanssa vapaan pitämisestä muuta sovita. Vapaa pidetään työnantajan osoituksen mukaan 1, 2, 3 tai 4 työpäivää tai työvuoroa kerrallaan, ellei lyhyemmästä vapaasta sovita. Vapaata voidaan antaa, jos niin sovitaan, myös lyhentämällä määräaikaisesti päivittäistä työaikaa, työpäivää tai työvuoroa lyhyemmälläkin aikamäärällä.

Vapaa annetaan viimeistään sen kertymisvuotta seuraavan vuoden huhtikuun loppuun mennessä, ellei toimihenkilön kanssa toisin sovita. Xxxxxxxxxxxxx kanssa erikseen sovittaessa voidaan vapaa antaa muuna sovittavana ajankohtana tai maksamalla rahakorvaus.

Työajan lyhentämisen sijaan voidaan sopia paikallisesti luottamusmiehen kanssa kaikkien vapaapäivien tai osan niistä korvaamisesta rahalla.

4. Tämän §:n mukainen työajan lyhennys toteutetaan toimihenkilön ansiotasoa alentamatta.

Xxxxxx toimihenkilön työsuhde päättyy eikä kertynyttä vapaata hänelle ole siihen mennessä annettu, korvataan toimihenkilölle pitämättä jäänyt vapaa sopimuksen osa-ajan palkkamääräyksen laskentaohjetta noudattaen.

Mikäli toimihenkilölle työsuhteen päättyessä on annettu kertynyttä enemmän vapaata, työnantaja saa pidättää sitä vastaavan palkan lopputilin yhteydessä noudattaen sopimuksen osa-ajan palkan laskentaohjetta.

5. Vuosiloman pituutta määrättäessä pidetään työssäolopäivien veroisina myös niitä päiviä, joina toimihenkilö on ollut estynyt tekemästä työtä tämän §:n mukai- sen vapaan pitämisen vuoksi.

8 § Keskimääräinen säännöllinen työaika

1. Edellytykset

Keskimääräisen säännöllisen viikkotyöajan käyttöönottaminen edellyttää työajan tasoittumisjärjestelmän laatimista vähintään ajaksi, jonka kuluessa viikoittainen säännöllinen työaika tasoittuu kyseisessä työaikamuodossa sovittuun keski- määrään, enintään 40 tuntiin viikossa.

Työaika voidaan järjestää myös vuositasolla siten, että se keskimäärin on työ- ehtosopimuksessa määrätyn vuorokautisen ja viikoittaisen työajan pituinen. Tämä tarkoittaa, että jos esim. säännöllinen työaika on 7,5 tuntia päivässä ja 37,5 tuntia viikossa, vuosityöaika on 1890 tuntia vuosina 2014, 2015 ja 2016, vuosityöajasta vähennetään vuosilomaan sisältyvät säännöllisen työajan tunnit. Jos säännölli- nen työaika on 8 tuntia päivässä ja 40 tuntia viikossa vuosityöaika on 2016 tuntia vuosina 2014, 2015 ja 2016 vähennettynä vuosilomaan sisältyvillä säännöllisen työajan tunneilla ja 7 §:n mukaisten vapaapäivien vastaavalla työtuntimäärällä.

2. Työnjohto-oikeuteen perustuva säännöllisen työajan keskimääräistämi- nen

Edellyttäen, ettei säännöllinen vuorokautinen työaika ylitä 8 tuntia, säännöllinen viikoittainen työaika voidaan järjestää keskimääräiseksi seuraavasti:

• päivätyössä yrityksen toimintojen välttämättömästi sitä vaatiessa siten, että se enintään 6 viikon pituisena ajanjaksona tasoittuu säännölliseen viikko- työaikaan;

• keskeytyvässä kaksivuorotyössä siten, että se enintään 9 viikon pituisena ajanjaksona tasoittuu säännölliseen viikkotyöaikaan; sekä

• keskeytyvässä ja keskeytymättömässä kolmivuorotyössä sekä jatkuvassa vuorotyössä siten, että se enintään vuoden pituisena ajanjaksona tasoittuu säännölliseen viikkotyöaikaan.

Sekä vuoro- että päivätyössä tasoittumisjaksoon tulee sisältyä keskimäärin kaksi vapaapäivää viikkoa kohti.

3. Paikallisesti sopien

a. Keskimääräistä työaikaa käytettäessä voidaan paikallisesti sopia vuorokautisen ja viikoittaisen työajan enimmäisrajoista. Tällöin on laadittava etukäteen suunni- telma työajan tasaamisesta vähintään ajaksi, jonka kuluessa säännöllinen työaika tasoittuu sovittuun keskimäärään. Työajan tasaaminen voidaan toteuttaa enin- tään vuoden mittaisena ajanjaksona. Paikallisesti sovitaan työajan tasoittumisen periaatteista.

Jos työsuhde tässä työaikamuodossa päättyy kesken tasoittumisjakson, laske- taan työsuhteen päättyessä kuinka monta tuntia keskimääräinen työaika on

viikkoa kohti sopimukseen perustuvaa säännöllistä työaikaa pidempi ja tämän tuntimäärän ylittäviltä tunneilta maksetaan säännöllisen työajan palkkaa vastaava korvaus. Vastaavasti, jos keskimääräinen työaika on viikkoa kohti sopimukseen perustuvaa säännöllistä työaikaa lyhyempi, on työnantajalla oikeus vähentää vas- taava määrä toimihenkilön palkasta. Samoja periaatteita noudatetaan myös silloin kun palkanmaksu on keskeytynyt tasoittumisjakson aikana eikä työaika tasoitu tasoittumisjakson päättyessä.

Soveltamisohje:

Vajaatyöllisyystilanteessa käytetään ensisijaisesti työajan tasaamisvapaata ja tarvittaessa vasta sen jälkeen turvaudutaan lomauttamiseen.

b. Työajan tasoittumisjärjestelmä on laadittava vähintään kolmeksi viikoksi kerral- laan. Siinä on mainittava työn alkamis- ja päättymisaika. Suunnitelma työajan tasoittumisesta laaditaan vähintään tiedossa olevan työtilanteen pituiseksi ajaksi. Työajan tasoittuminen voi tapahtua myös antamalla viikkolevon lisäksi kokonaisia vapaapäiviä.

9 § Työvuoroluettelo ja työvuoroluettelon sekä työajan tasoittumisjärjestelmän muuttaminen

1. Työpaikalla on laadittava työvuoroluettelo, milloin se on työn laatuun nähden mahdollista. Työvuoroluettelosta tulee ilmetä päivittäisen säännöllisen työajan al- kamis- ja päättymisajankohta, ruokailutauon pituus ja ajankohta sekä viikoittaiset vapaapäivät elleivät ne jollain muulla perusteella jo ole toimihenkilöiden tiedossa.

Pöytäkirjamerkintä:

Tämä tarkoittaa, että jos esimerkiksi keskimääräistä työajan tasoittumis- järjestelmää käytettäessä siitä jo käyvät ilmi edellä tarkoitetut asiat, ei erillistä työvuoroluetteloa tarvita.

2. Työvuoroluetteloon, työajan tasoittumisjärjestelmään ja työajan tasoittumis- suunnitelmaan tulevista pysyvistä muutoksista on ilmoitettava asianomaisille toi- mihenkilöille ja luottamusmiehelle mahdollisimman ajoissa ja viimeistään viikkoa ennen muutoksen voimaantuloa. Jos muutos koskee useampia toimihenkilöitä tai muuten merkittävää osaa henkilökunnasta, muutoksesta tulee neuvotella luotta- musmiehen kanssa etukäteen.

3. Työvuoroluetteloon, työajan tasoittumisjärjestelmään ja työajan tasoittumis- suunnitelmaan tulevista tilapäisistä poikkeuksista ilmoitetaan asianomaisille toimihenkilöille mahdollisimman ajoissa ja viimeistään kolmantena muutoksen voimaantuloa edeltävänä päivänä, ellei kysymyksessä ole hätätyö. Jos muutos koskee osastoa tai vastaavaa toiminnallista kokonaisuutta, asiasta ilmoitetaan myös luottamusmiehelle.

4. Paikallisesti sopimalla voidaan poiketa edellä mainituista ilmoitusajoista.

5. Työvuoroluettelo on pyrittävä laatimaan myös osa-aikatyötä tai vaihtelevia ja tilapäisiä työvuoroja koskien.

10 § Lisätyö

1. Lisätyön käsite

Lisätyöllä tarkoitetaan työtä, jota työnantajan aloitteesta ja toimihenkilön suos- tumuksella tehdään yli sovitun työajan sen kuitenkaan ylittämättä 6 § 1.b. kohdan ja 8 §:n mukaisia säännöllisen työajan enimmäismääriä. Lisätyö voi siten, poissa- olotapauksia lukuun ottamatta, tulla kysymykseen vain niiden toimihenkilöiden osalta, joiden sovittu säännöllinen työaika on alle 40 tuntia viikossa.

2. Lisätyön muodot

Lisätyötä esiintyy seuraavissa muodoissa:

a. Päivittäisenä lisätyönä, tavallisesti vain 0,5 tuntia päivässä.

b. Vapaapäivänä

• tavallisesti enintään 2,5 tuntia, milloin lisätyötä ei lainkaan ole tehty viikon aikana tai

• aina 40 tuntiin saakka viikkoa kohti, milloin toimihenkilö on viikon aikana ollut poissa työstä

3. Sovellettaessa keskimääräistä viikkotyöaikaa, lisätyötä on se säännöllisen so- vitun viikkotyöajan lisäksi tehty työ, mikä koko jakson kuluessa keskimäärin alittaa 40 tuntia viikkoa kohti.

Xxxxxxx työajan tasoittumisjärjestelmän pohjana oleva ajanjakso on niin pitkä, ettei se mahdu samaan palkanmaksukauteen, voidaan lisätyö laskea viikoittain käyt- täen vertailuperusteena asianomaiselle viikolle työajan tasoittumisjärjestelmässä vahvistettua säännöllistä viikkotyöaikaa.

4. Lisätyöstä maksettava palkka

Lisätyöstä maksetaan tuntiluvun mukaan korottamaton palkka ellei lisätyön korvaamisesta vastaavalla vapaalla ole sovittu. Lisätyöstä maksettava perus- tuntipalkka lasketaan samalla tavalla kuin ylityökorvausta laskettaessa.

Toimihenkilölle jonka säännöllinen työaika on vähintään 7,5 tuntia päivässä ja 37,5 tuntia viikossa, maksetaan kuitenkin työtuntijärjestelmän mukaisen vuoro- kautisen tai viikoittaisen työajan ylittävästä lisätyöstä korvaus kuten vuorokauti- sesta tai viikoittaisesta ylityöstä on sovittu.

Lisätyö ei ole ylityötä.

5. Paikallisesti voidaan sopia lisätyökorvauksen vaihtaminen joustovapaaksi. Xxxxxxxxxxxx osalta menetellään muutoin vuosilomalain 27 §:n mukaisesti, mutta joustovapaan ajankohdasta on sovittava. Joustovapaan osalta ei makseta lomarahaa.

11 § Vapaapäivät

1. Viikkoa kohti annettava toinen vapaapäivä voi olla:

• kiinteä viikonpäivä, joka on lauantai, tai ellei se ole mahdollista, maanantai, taikka

• vaihtuva viikonpäivä, jos työtä tehdään vähintään kuutena päivänä viikossa.

2. Jos työssä noudatetaan keskimääräistä viikkotyöaikaa, vapaapäivät ajoitetaan siten, että jaksoon tulee niin monta vapaapäivää, että työaika jakson kuluessa tasoittuu säännölliseen viikkotyöaikaan.

Ellei vapaapäiviä voida ennakoida, tasoittumisvapaan antamisesta on ilmoitettava vähintään viikko etukäteen.

12 § Arkipyhäviikot

1. Arkipyhäviikolla on arkipyhän aaton säännöllinen työaika sama kuin muina arkipäivinä.

2. Vapaapäiviä ovat:

a. uudenvuodenpäivän viikon lauantai,

b. loppiaisviikon lauantai,

c. pääsiäislauantai,

x. xxxxxxxxxx jälkeinen lauantai,

e. vapunpäivän viikon lauantai,

f. helatorstaiviikon lauantai

g. juhannusaatto,

x. itsenäisyyspäiväviikon lauantai,

i. jouluaatto ja

x. xxxxxx jälkeinen lauantai.

Jos toiminnalliset syyt edellyttävät työskentelyä mainittuina vapaapäivinä, vapaa- päivän menettäminen korvataan säännöllisenä työaikana annettavilla vapaapäivil- lä tai korvaamalla rahana kuten viikkoylityö. Korvaamistapaa koskevat kysymyk- set tulisi selvittää etukäteen.

13 § Ylityö

1. Ylityöksi luetaan työ, jota tehdään laissa säädettyjen säännöllisen työajan enimmäismäärien lisäksi.

Keskimääräistä työaikaa käytettäessä ylityötä on työ, jota tehdään työajan tasoittumisjärjestelmän mukaisten säännöllisten työtuntien lisäksi, ei kuitenkaan siltä osin kuin työaika on keskimäärin lyhyempi kuin 8 tuntia vuorokaudessa ja 40 tuntia viikossa.

2. Vuorokautisesta ylityöstä maksetaan kahdelta ensimmäiseltä tunnilta 50 prosentilla sekä seuraavilta tunneilta 100 prosentilla korotettu palkka. Viikoittai- sesta ylityöstä maksetaan kahdeksalta ensimmäiseltä tunnilta 50 prosentilla sekä seuraavilta tunneilta 100 prosentilla korotettu palkka.

Lauantaipäivinä sekä pyhä- ja juhlapäivän aattona tehdystä vuorokautisesta ylityöstä maksetaan kaikilta tunneilta 100 prosentilla korotettu palkka. Pääsiäis- lauantaina, juhannusaattona ja jouluaattona tehdystä viikoittaisesta ylityöstä maksetaan kaikilta tunneilta 100 prosentilla korotettu palkka.

Ylityökorotus tai koko palkka ylityön ajalta voidaan maksaa kiinteänä kuukausi- korvauksena tai vaihtaa vastaavaan vapaaseen, jos siitä on sovittu asianomaisen toimihenkilön kanssa. Vapaa-aika on annettava ja otettava kuuden kuukauden kuluessa ylityön tekemisestä.

Paikallisesti voidaan sopia ylityökorotuksen tai koko ylityöpalkan vaihtaminen joustovapaaksi. Xxxxxxxxxxxx osalta menetellään muutoin vuosilomalain 27 §:n mukaisesti, mutta joustovapaan ajankohdasta on sovittava. Joustovapaan osalta ei makseta lomarahaa.

3. Milloin toimihenkilö sairauden, tapaturman, työnantajan määräyksestä suorite- tun matkan, taloudellisesta tai tuotannollisesta syystä tapahtuneen lomautuksen, 40-tuntisen viikkotyöajan vuotuiseksi lyhentämiseksi annetun vapaan pitämisen, taikka työnantajan järjestämään tai suunnittelu- ja konsulttialan yhteistoiminta- sopimuksen tarkoittamaan ammatilliseen tai yhteistoimintakoulutukseen osallis- tumisen vuoksi ei ole voinut tehdä säännöllistä viikkotyöaikaa vastaavaa tunti- määrää ja hän joutuu tulemaan työvuoroluettelon mukaisena vapaapäivänä työhön, korvataan vapaapäivänä tehty työ siten kuin viikoittaisesta ylityöstä on sovittu.

4. Jos toimihenkilö siirtyy kesken työviikon työaikamuodosta toiseen tai työvuo- rosta toiseen, katsotaan viikoittaiseksi ylityöksi työ, joka ylittämättä säännöllistä vuorokautista työaikaa ylittää 40 tuntia viikossa.

5. Laskettaessa ylityöstä maksettavaa korotettua palkkaa on peruspalkka lasket- tava siten, että kuukausipalkka luontoisetuineen jaetaan luvulla 160 silloin, kun säännöllinen työaika on 40 tuntia viikossa, ja luvulla 158 silloin, kun säännöllinen työaika on 37,5 tuntia viikossa. Säännöllisen työajan ollessa jokin muu, käytetään jakajana vastaavasti laskettua säännölliseen työhön tosiasiallisesti keskimäärin kuukaudessa käytettyä työtuntien lukumäärää. Kolmivuorotyön jakaja määräytyy teknologiateollisuuden toimihenkilöiden työehtosopimuksen mukaisesti.

Peruspalkkaa laskettaessa tulee kuukausipalkan lisäksi ottaa huomioon mahdol- listen luontoisetujen raha-arvo, provisiopalkka ja tuotantopalkkiot, sekä sijaisuus- korvaus, mutta ei sen sijaan vuorotyölisää, säännöllisestä sunnuntaityöstä maksettavaa korvausta eikä tilapäisluontoisia poikkeuksellisia korvauksia, kuten yli-, sunnuntai- ja lisätyökorvauksia.

Jos toimihenkilön suorittama työ jatkuu vuorokauden tai työvuorokauden vaihteen yli, katsotaan työ lisä- ja ylityökorvausta laskettaessa edellisen vuorokauden työk- si siihen asti, kunnes toimihenkilön säännöllinen työvuoro normaalisti alkaa. Näitä tunteja ei tällöin oteta huomioon jälkimmäisen vuorokauden säännöllistä työaikaa laskettaessa.

6. Toimihenkilön jäädessä säännöllisen työajan päätyttyä ylityöhön, jonka arvioi- daan kestävän vähintään kaksi tuntia, on pidettävä kohtuullisena, että hänelle varataan mahdollisuus pitää ruokailun kannalta välttämätön tauko tai tilaisuus ruokailla työn lomassa.

7. Eräiden arkipyhäviikkojen työaika 2014–2016

2014
1.	viikko	uudenvuodenpäivän viikko	4 pv
2.	viikko	loppiaisviikko	4 pv
16.	viikko	pääsiäistä edeltävä viikko	4 pv
17.	viikko	pääsiäisen jälkeinen viikko	4 pv
18.	viikko	vapunpäiväviikko	4 pv
22.	viikko	helatorstaiviikko	4 pv
25.	viikko	juhannusviikko	4 pv
49.	viikko	itsenäisyyspäiväviikko	5 pv
52.	viikko	jouluviikko	2 pv

2015
1.	viikko	uudenvuodenpäivän viikko	4 pv
2.	viikko	loppiaisviikko	4 pv
14.	viikko	pääsiäistä edeltävä viikko	4 pv
15.	viikko	pääsiäisen jälkeinen viikko	4 pv
18.	viikko	vapunpäiväviikko	4 pv
20.	viikko	helatorstaiviikko	4 pv
25.	viikko	juhannusviikko	4 pv
49.	viikko	itsenäisyyspäiväviikko	5 pv

52.	viikko	jouluviikko	3 pv
53.	viikko	uudenvuodenpäivän viikko	4 pv

2016
1.	viikko	loppiaisviikko	4 pv
12.	viikko	pääsiäistä edeltävä viikko	4 pv
13.	viikko	pääsiäisen jälkeinen viikko	4 pv
17.	viikko	vapunpäiväviikko	5 pv
18.	viikko	helatorstaiviikko	4 pv
25.	viikko	juhannusviikko	4 pv
49.	viikko	itsenäisyyspäiväviikko	4 pv
51.	viikko	jouluviikko	5 pv
52.	viikko	joulun jälkeinen viikko	4 pv

Toimihenkilölle, joka on tehnyt arkipyhäviikolla työtä enemmän kuin ko. arkipyhä- viikon työaika edellyttää, korvataan ylittävät tunnit kuten viikkoylityöstä on sovittu, mikäli sitä ei ole korvattava vuorokautisena ylityönä. Tämä ei kuitenkaan koske keskeytymätöntä vuorotyötä, jossa on toisenlainen työajan tasaamisjärjestelmä.

8. Alla olevassa esimerkissä selvitetään ylityön määräytyminen ja sen korvaami- nen. Vaikka uusi työaikalaki ei erittele vuorokautista ja viikkoylityötä, on esimerkis- sä käytetty näitä termejä selvyyden vuoksi.

Esimerkki:

ma	ti	ke	to	pe	la	su
7,5	7,5	8	7,5	12	10	8

ke: 0,5 tuntia lisätyötä, joka korvataan 50 %:lla korotettuna pe: 0,5 tuntia lisätyötä, joka korvataan 50 %:lla korotettuna.

pe: 2 tuntia vuorokautista ylityötä, joka korvataan 50 %:lla korotettuna ja 2 tuntia vuorokautista ylityötä, joka korvataan 100 %:lla korotettuna. Ylityökirjanpi toon merkitään 4 tuntia. Perjantaina lasketaan viikon tehdyt tunnit kahdek saan tuntiin asti viikkoylityön laskemista varten. Esimerkissä tunteja on kertynyt 38,5.

la: Viikkoylityötä syntyy vasta 40 tunnin jälkeen, joten lauantaina on ensin 1,5 tuntia lisätyötä, joka korvataan 50 %:lla korotettuna. Tämän jälkeen

on viikkoylityötä 6,5 tuntia (lasketaan 8:aan tuntiin asti, jolloin alkaa vuoro kautinen ylityö), joka korvataan 50 %:lla korotettuna. 2 viimeistä tuntia on

vuorokautista ylityötä, joka lauantaina korvataan 100 %:lla korotettuna.

su: Koska 8 ensimmäistä viikkoylityötuntia korvataan 50 %:lla korotettuna ja sen jälkeen kaikki ylityö 100 %:lla korotettuna, korvataan sunnuntaina ensiksi tehdyt 1,5 tuntia 50 %:lla korotettuna ja loput 6,5 tuntia 100 %:lla korotettuna. Lisäksi sunnuntailta maksetaan 8 tunnilta sunnuntaityökorotus 100 % ja viikkolepokorvaus 100 % ellei viikkolepoa anneta vapaana.

Lisätyön korvaamisesta ks. sopimuksen 10 §. Arkipyhäviikkojen työajan osalta ks. 12 §.

Aattopäivinä tehdyn ylityön osalta ks. pykälän 2. kohta.

9. Ylitöiden enimmäismäärän tarkastelujaksona käytetään sekä kalenterivuotta että neljää kuukautta, ellei paikallisesti muuta sovita.

14 § Osa-ajan palkka

Laskettaessa osa-ajalta maksettavan palkan suuruutta, saadaan tunnilta makset- tava palkka jakamalla kuukausipalkka asianomaiseen kuukauteen sisältyvien työ- vuoroluettelon mukaisten säännöllisten työtuntien lukumäärällä. Kuukausipalkan käsite on tässä sama kuin 13 §:ssä. Poissaolo voidaan myös korvata vastaavalla määrällä työtunteja.

Soveltamisohje

Osa-ajan palkka maksetaan esimerkiksi silloin, kun työsuhde alkaa tai päättyy muuna ajankohtana kuin palkanmaksukauden alussa tai lopussa taikka milloin toimihenkilö on ollut poissa työstä eikä työnantaja ole velvollinen maksamaan poissaoloajalta palkkaa.

Ellei poissaoloa korvata tekemällä vastaava määrä työtunteja, menetellään seu- raavasti:

poissaolopäivä/-tunti

• lasketaan kuukauteen sisältyneet työvuoroluettelon mukaiset säännölliset työpäivät/-tunnit

• kuukausipalkka jaetaan työpäivien/-tuntien lukumäärällä = poissaolopäi- vän/-tunnin palkka

• poissaolopäivän/-tunnin palkka vähennetään kuukausipalkasta = osa-ajan palkka

Poissaolopäivän tai -tunnin palkka vaihtelee joka kuukausi ao. kuukauteen sisäl- tyvien työpäivien tai työtuntien mukaan:

TYÖPÄIVÄT JA -TUNNIT sopimuskaudella 2014-2016

2014	työpäivä	tunnit 37,5h/vko	tunnit 40h/vko
tammikuu	21	157,5	168
helmikuu	20	150,0	160
maaliskuu	21	157,5	168
huhtikuu	20	150,0	160
toukokuu	20	150,0	160
kesäkuu	20	150,0	160
heinäkuu	23	172,5	184
elokuu	21	157,5	168
syyskuu	22	165,0	176
lokakuu	23	172,5	184
marraskuu	20	150,0	160
joulukuu*)	20	150,0	160
Yhteensä	251	1882,5	2008

*) joulukuu ei sisällä itsenäisyyspäivää = la

2015	työpäivä	tunnit 37,5h/vko	tunnit 40h/vko
tammikuu	20	150,0	160
helmikuu	20	150,0	160
maaliskuu	22	165,0	176
huhtikuu	20	150,0	160
toukokuu	19	142,5	152
kesäkuu	21	157,5	168
heinäkuu	23	172,5	184
elokuu	21	157,5	168
syyskuu	22	165,0	176
lokakuu	22	165,0	176
marraskuu	21	157,5	168
joulukuu*)	21	157,5	168
Yhteensä	252	1890	2016

*) joulukuu ei sisällä itsenäisyyspäivää = su

2016	työpäivä	tunnit 37,5h/vko	tunnit 40h/vko
tammikuu	19	142,5	152
helmikuu	21	157,5	168
maaliskuu	21	157,5	168
huhtikuu	21	157,5	168
toukokuu	21	157,5	168
kesäkuu	21	157,5	168
heinäkuu	21	157,5	168
elokuu	23	172,5	184
syyskuu	22	165,0	176
lokakuu	21	157,5	168
marraskuu	22	165,0	176
joulukuu*)	21	157,5	168
Yhteensä	254	1905	2032

*) joulukuu sisältää itsenäisyyspäivän

Tämän taulukon käyttämisen edellytyksenä on, että kysymyksessä on osa-ajan palkan laskeminen, että asianomainen toimihenkilö ei ole keskeytymättömässä 3-vuorotyössä ja että toinen vapaapäivä on lauantai.

Taulukkoa sovelletaan tarvittaessa myös tämän sopimuksen 8 §:n 3 a-kohdan 2. kappaleen tarkoittamissa tilanteissa, ellei paikallisesti toisin sovita.

15 § Varallaolo ja puhelinohjeet

1. Xxxxxxx erikseen sovitaan, että toimihenkilö on velvollinen olemaan vapaa-ai- kanaan tavoitettavissa siten, että hän on tarpeen vaatiessa kutsuttavissa työhön, tulee tämä korvata erillisenä vapaa-ajan käytölle aiheutuvien rajoitusten määrästä riippuvana lisänä, jonka suuruus on 10–30 % peruspalkasta tai ottaa huomioon toimihenkilön kokonaispalkkauksessa.

Xxxxxxx toimihenkilön toimeen kuuluu pysyvänä ja luonteenomaisena osana vel- vollisuus antaa vapaa-aikanaan, yrityksen toiminnan niin vaatiessa, puhelimitse erityisiä toimintaohjeita tai -määräyksiä, tulee tämä ottaa huomioon toimihenkilön kokonaispalkkauksessa tai erillisenä lisänä siten kuin paikallisesti sovitaan.

Paikallisesti voidaan sopia vapaamuotoisen varallaolon ja puhelinohjeiden kor- vaamisesta toisin.

2. Jos toimihenkilö sopimuksen mukaan on velvollinen oleskelemaan työhöntulo-

valmiudessa työmaa-alueella tai muualla määrätyssä paikassa, josta hänet tar- vittaessa voidaan sovitulla tavalla kutsua työhön, maksetaan hänelle siitä ajalta, jonka hän joutuu olemaan sidottuna työtä suorittamatta puoli palkkaa laskettuna säännöllisestä peruspalkasta. Varallaolokorvaus maksetaan kuitenkin vähintään neljältä varallaolotunnilta.

3. Jos varalla oleva toimihenkilö kutsutaan työhön, maksetaan työhön käytetyltä ajalta palkkaa tämän sopimuksen muiden määräysten mukaan. Työtunneilta ei

makseta varallaolokorvausta eikä hälytysluonteisesta työstä maksettavia korva- uksia.

Soveltamisohje

Varallaolosta on sovittava ao. toimihenkilön kanssa niin selvästi, ettei jälkeen- päin voi syntyä erimielisyyttä tarkoitetun sidonnaisuuden luonteesta ja kesto- ajasta.

4. Varallaoloaikaa ei lueta työaikaan kuuluvaksi eikä varallaolo muodostu koskaan ylityöksi eikä pyhä- tai viikkolepopäivänä tapahtuvasta varallaolosta makseta korotuksia, ei myöskään ilta- ja yötyölisiä kello 18 jälkeen tapahtuvasta varalla- olosta.

Varallaoloaikana tehtyyn työhön ei sovelleta työaikalain vuorokausilepoa koskevia säännöksiä.

16 § Hälytysluontoinen työ

1. Hälytysluontoisessa työssä työ tehdään hälytyskutsun perusteella ja toimi- henkilö joutuu tulemaan työhön säännöllisen työaikansa ulkopuolella hänen jo poistuttuaan työpaikalta.

2. Hälytysrahan suuruus määräytyy kutsun antamisajankohdan perusteella seu- raavasti:

• kahden tunnin peruspalkka, jos kutsu annetaan klo 16.00 mennessä päätty- vällä säännöllisellä työajalla tai työajan jälkeen ennen kello 21.00 ja

• kolmen tunnin peruspalkka, jos kutsu annetaan kello 21.00 ja 06.00 välisenä aikana.

3. Milloin kutsu hälytysluontoiseen työhön on annettu ja työ tehdään kello 21.00 ja 06.00 välisenä aikana, maksetaan siihen käytetyltä ajalta 100 %:lla korotettu peruspalkka, mihin sisältyvät mahdolliset ylityökorvaukset.

4. Lyhyemmästä kuin yhden tunnin pituisesta hälytysluontoisesta työstä makse- taan kuitenkin yhden tunnin palkka.

5. Hälytysluontoista työtä ei voida korvata lyhentämällä vastaavasti toimihenkilön säännöllistä työaikaa.

Soveltamisohje:

Kun toimihenkilö kutsutaan hälytysluontoisesti työhön, aiheutuu tästä hänelle ylimääräistä haittaa, joka korvataan hälytysrahalla. Milloin toimihenkilö kutsu- taan työhön sellaisena vuorokauden aikana, jona yleiset kulkuyhteydet puut- tuvat tai niin kiireellisesti, että ei ole mahdollista käyttää yleistä kulkuneuvoa, maksetaan toimihenkilölle matkakulujen korvaus selvitystä vastaan.

Säännöstä ei kuitenkaan sovelleta, jos hälytysluontoinen työ välittömästi liittyy seuraavan työvuorokauden työhön.

Hälytysrahan lisäksi saa toimihenkilö työstään normaalin palkan ja ylityökor- vauksen, jos työ on ylityötä. Erikseen on sovittu klo 21-06 välisenä aikana annetun kutsun perusteella tehdyn työn korvaamisesta. Mainittuna aikavälinä suoritetusta hälytysluontoisesta työstä maksetaan aina 100 %:lla korotettu peruspalkka, mihin sisältyvät mahdolliset ylityökorotukset.

6. Sopimuksen 15 §:n tarkoittamissa varallaolotapauksissa ei sovelleta hälytys- luontoista työtä koskevia määräyksiä.

7. Hälytysluontoiseen työhön ei sovelleta työaikalain vuorokausilepoa koskevia säännöksiä.

17 § Sunnuntaityö

1. Sunnuntaityöllä tarkoitetaan sunnuntaina, muuna kirkollisena juhlapäivänä, va- punpäivänä ja itsenäisyyspäivänä tehtyä työtä. Siitä maksetaan muun siltä ajalta tulevan palkan lisäksi sunnuntaityökorotuksena yksinkertainen peruspalkka.

2. Jos sunnuntaina tehty työ on lisä- tai ylityötä, maksetaan siitä korvaus asian- omaisten lisä- ja ylityötä koskevien säännösten mukaan sekä lisäksi edellä olevan kohdan 1. mukaisena sunnuntaityökorotuksena yksinkertainen peruspalkka.

3. Sunnuntaityökorotus tai koko palkka sunnuntaityön ajalta voidaan maksaa kiin- teänä kuukausikorvauksena tai vaihtaa vastaavaan vapaaseen, jos siitä sovitaan asianomaisen toimihenkilön kanssa. Vapaa-aika on annettava ja otettava kuuden kuukauden kuluessa ylityön tekemisestä.

Paikallisesti voidaan sopia sunnuntaityökorotuksen vaihtaminen joustovapaak- si. Xxxxxxxxxxxx osalta menetellään muutoin vuosilomalain 27 §:n mukaisesti, mutta joustovapaan ajankohdasta on sovittava. Joustovapaan osalta ei makseta lomarahaa.

18 § Lepoajat ja viikkolepokorvaus Viikkolepo

1. Toimihenkilöille on, mikäli mahdollista sunnuntain ajaksi annettava vähintään 35 tuntia käsittävä yhdenjaksoinen viikoittainen vapaa-aika. Kuitenkin voidaan mainitun pituinen viikkolepo antaa muunakin viikon aikana, jos työtä sen laadun vuoksi tehdään kaikkina viikon päivinä tahi jos toimihenkilöä tarvitaan tilapäisesti työhön sunnuntaina toimipaikassa tai yrityksessä suoritettavan työn säännöllisen kulun turvaamiseksi.

2. Keskeytymättömässä vuorotyössä saadaan kuitenkin viikoittainen vapaa-aika järjestää niin, että sitä 12 viikon aikana tulee keskimäärin vähintään 35 tuntia viikkoa kohden ja vähintään 24 tuntia kullakin kerralla.

3. Tämän pykälän viikkolepoa koskevista säännöksistä voidaan poiketa:

• xxxxxxx toimihenkilön säännöllinen työaika vuorokaudessa on enintään kolme tuntia,

• milloin toimihenkilöä tarvitaan hätätyössä,

• xxxxxxx työn tekninen laatu ei salli joidenkin toimihenkilöiden täydellistä työstä vapauttamista,

• xxxxxxx toimihenkilöä tarvitaan tilapäisesti työhön hänen viikkoleponsa aikana yrityksessä suoritettavan työn säännöllisen kulun ylläpitämiseksi.

Viikkolepokorvaus

1. Toimihenkilölle suoritetaan hänen tilapäisesti viikkoleponsa aikana tekemästä työstä korvaus lyhentämällä vastaavasti hänen säännöllistä työaikaansa vii- meistään seuraavan kalenterikuukauden aikana tai jos siitä etukäteen sovitaan, maksamalla viikkolepokorvaus jäljempänä olevan 5. kohdan mukaan kokonaisuu- dessaan rahana.

2. Viikkolepopäiväksi katsotaan, ellei muuta ole sovittu, sunnuntai päivätyössä ja keskeytyvässä vuorotyössä ja työvuoroluettelon mukainen viikon viimeinen vapaapäivä muussa työssä.

3. Viikkolevon aikana tehty tilapäinen työ on korvattava myös siinä tapauksessa, että toimihenkilö on ollut saman viikon aikana poissa työstä sairauden tai tapatur- man vuoksi.

4. Sillä viikolla, jona vastaava vapaa annetaan, on säännöllinen työaika työvuoro- luettelon mukainen viikkotyöaika vähennettynä annetun vapaan tuntimäärällä.

5. Jos toimihenkilö siihen suostuu, voidaan viikkolepokorvaus suorittaa kokonai- suudessaan rahana siten, että hänelle suoritetaan kuukausipalkan lisäksi työhön käytetyltä ajalta

• peruspalkka 100 %:lla korotettuna sekä

• tämän sopimuksen edellyttämät yli- ja sunnuntaityökorotukset, jos kyseessä samalla on yli- tai sunnuntaityö.

Korvaustavasta on sovittava samalla, kun sovitaan viikkolevon aikana tehtävästä työstä.

Päivittäinen lepoaika

1. Milloin työ on järjestetty säännöllisesti vaihtuviin kuutta tuntia pidempiin vuoroi- hin, niin myös työaikalain 7 §:ssä tarkoitetuissa töissä, on toimihenkilölle annetta- va vähintään puoli tuntia kestävä lepoaika tai tilaisuus aterioida työn aikana.

2. Kun työaika on päivätyössä kuutta tuntia pidempi, on toimihenkilölle annetta- va työn aikana ainakin yksi säännöllinen vähintään tunnin kestävä lepoaika. Se voidaan kuitenkin sen jälkeen, kun siitä on paikallisesti sovittu, lyhentää ½ tuntiin asti. Toimihenkilöllä on oikeus poistua lepoaikana esteettömästi työpaikalta. Tämä ei kuitenkaan koske sellaisia toimihenkilöitä, joiden työpaikalla olo on työn jatku- miselle välttämätöntä.

3. Työaikaan luetaan koko se aika, jonka toimihenkilö on sidottu työhönsä tai vel- vollinen olemaan työpaikalla, mutta ei sitä vastoin sellaista taukoa, jonka aikana hänellä on sekä oikeus että myös käytännössä mahdollisuus vapaasti poistua työpaikalta. Osapuolet suosittelevat, että toimihenkilöille varattaisiin mahdollisuus kerran päivässä työn suorittamisen kannalta sopivimpana ajankohtana työnsä lomassa nauttia kahvia tai virvokkeita siten, että tämä mahdollisimman vähän aiheuttaa haittaa työn kululle.

Vuorokausilepo

Vuorokausilepo määräytyy työaikalain 29 §:n mukaisesti ja on pääsääntöisesti 11 tuntia.

19 § Vuorotyö sekä ilta- ja yötyö

1. Vuorotyössä tulee työvuorojen säännöllisesti vaihtua ja enintään neljän viikon pituisin ajanjaksoin muuttua. Toimihenkilö voi kuitenkin milloin niin sovitaan, työskennellä jatkuvasti samassa vuorossa. Vuorotyöksi katsotaan myös työ, jossa vuorot vaihtuvat siten, että perättäiset vuorot menevät enintään tunnin päällekkäin tai niillä on enintään tunnin väli ja jossa vuorot muuttuvat etukäteen määrätyllä tavalla.

2. Vuorotyössä maksetaan vuorotyölisää, jonka suuruus tunnilta on iltavuorossa 13 % ja yövuorossa 24 % tuntipalkasta (ks. 13 §:n 5. kohta).

3. Vuorotyössä olevalle toimihenkilölle maksetaan ylityön ajalta sen vuoron

mukainen vuorotyölisä, jonka aikana ylityö tehdään. Xxxxxxx toimihenkilö kaksivuo- rotyössä jää iltavuoron jälkeen ylityöhön, maksetaan hänelle ylityöstä vuorotyölisä yövuoron mukaan.

4. Xxxxxxx työ ei ole vuorotyötä, ylityötä tai hätätyötä ja toimihenkilö joutuu teke- mään sitä kello 18-22, katsotaan tällainen työ iltatyöksi sekä kello 22-06 tehty työ yötyöksi. Tällaisesta työstä maksetaan samansuuruisen lisä, kuin mikä olisi ollut iltavuoro- tai yövuorolisä tuosta työstä, jos se olisi ollut vuorotyötä.

5. Milloin ilta- tai yötyössä oleva toimihenkilö jää työvuoronsa jälkeen ylityöhön, maksetaan säännöllisen työajan mukaan määräytyvä ilta- tai yötyölisä myös ylityön ajalta, enintään kello 06.00 saakka.

6. Vuorotyökorvaus voidaan maksaa myös erillisenä kiinteänä kuukausi- korvauksena. Tällöin tulee kuukausikorvauksen suuruus määrätä vähintään sopimuksessa mainittuja prosenttimääriä perusteena käyttäen.

7. Yli- ja sunnuntaityöstä mahdollisesti maksettava vuorotyölisä on suoritettava samalla tavalla korotettuna kuin muukin siltä ajalta maksettava palkka.

20 § Palkka sairauden tai vanhempainvapaan aikana sekä tapaturman jälkeen

1. Jos toimihenkilö on sairauden tai tapaturman vuoksi työkyvytön eikä hän ole tautia tai tapaturmaa aikaansaanut tahallisesti tai aiheuttanut rikollisella toimin- nallaan tahi kevytmielisellä elämällään taikka muulla törkeällä tuottamuksella, on hänellä oikeus työkyvyttömyyden vallitessa saada palkkansa luontoisetuineen sen suuruisena, kuin hän työssä ollessaan olisi säännöllisenä työaikana ansain- nut seuraavasti:

Mikäli työsuhde on jatkunut yhdenjaksoisesti enintään yhden kuukauden, makse- taan sairausajan palkkana 50 % palkasta työsopimuslain 2 luvun 11 §:n mukai- sesti.

Työsuhde jatkunut yhdenjaksoisesti	Palkka
1 kuukauden mutta alle 1 vuoden	4 viikolta
1 vuoden mutta alle 5 vuotta	5 viikolta
5 vuotta tai kauemmin	3 kuukaudelta

2. Toimihenkilö, joka sairauden takia on tullut työkyvyttömäksi, on velvollinen vii- pymättä ilmoittamaan työnantajalle siitä sekä milloin työkyvyttömyyden arvioidaan päättyvän.

3. Työnantajan sitä vaatiessa on toimihenkilön esitettävä yrityksen työterveys- lääkärin antama tai työnantajan hyväksymä muu lääkärintodistus sairaudestaan. Xxxxxxx työnantaja ei ole hyväksynyt toimihenkilön esittämää lääkärintodistusta ja

osoittaa toimihenkilön toisen nimetyn lääkärin tarkastettavaksi, on työnantajan korvattava tästä aiheutuva lääkärintodistuspalkkio.

Toimihenkilön sairastuessa samaan sairauteen 30 kalenteripäivän kuluessa työhön paluustaan, aika, jolta työnantaja on velvollinen suorittamaan sairausajan palkkaa, lasketaan siten kuin kysymyksessä olisi yksi sairastumisajanjakso. Sai- rausajan palkkaa maksetaan kuitenkin saman sairauden edellä tarkoitetuin tavoin uusiutuessa vähintään sairausvakuutuslain 8 luvun 7§ 2 momentin tarkoittamalta karenssiajalta.

Soveltamisohje:

Onko kysymyksessä sama vai eri sairaus, ratkaistaan epäselvässä tapaukses- sa sairausvakuutuslain tulkintoja noudattaen.

4. Jos toimihenkilö on hänen kanssaan työsopimusta tehtäessä tieten salannut työnantajalta sairautensa, ei työnantaja ole velvollinen suorittamaan palkkaa sairauden ajalta.

5. Xxxxxxxxxxxxxxx annetaan äitiys-, isyys- ja vanhempainvapaaksi se aika, johon hänelle sairausvakuutuslain mukaan tulevan äitiys-, isyys- ja vanhempainrahan katsotaan kohdistuvan. Äitiysvapaan ajalta maksetaan täysi palkka kolmelta kuu- kaudelta edellyttäen, että toimihenkilöllä muuten olisi oikeus saada vastaavalta ajalta palkkaa.

Palkanmaksun edellytyksenä kuitenkin on, että hänen työsuhteensa on yhtä- jaksoisesti jatkunut vähintään kuusi kuukautta ennen synnytystä. Xxxxxxx nais- puolinen toimihenkilö on adoptoinut alle kouluikäisen lapsen, annetaan hänelle samoin edellytyksin adoptioon välittömästi liittyvänä kolmen kuukauden pituinen äitiysvapaaseen rinnastettava palkallinen loma.

Sairausvakuutuslain mukaiseen 18 arkipäivän pituiseen isyysvapaaseen liittyen maksetaan toimihenkilölle säännöllisen työajan palkka luontoisetuineen yhdeltä kuuden (6) arkipäivän isyysvapaajaksolta. Isyysajan palkan maksussa noudate- taan samoja edellytyksiä ja muita säännöksiä kuin äitiysvapaan palkan maksami- sessa. Oikeus palkalliseen isyysvapaaseen on myös ottoisällä.

Osapuolet suosittelevat kokonaissuunnitelman tekemistä vanhempainvapaan ja hoitovapaan käyttämisestä keskusliittojen yhteisesti laatimalle lomakkeelle.

6. Työnantajan tulee tarjota perhevapaan jälkeen työhön palaavalle toimihenki- lölle hänen ennen perhevapaan alkamista hoitamiaan tehtäviä. Mikäli tämä ei ole mahdollista, tulee työnantajan tarjota muita samantasoisia tehtäviä tai ellei näitä ole, muuta työtä. Tässä kappaleessa tarkoitetulla toimihenkilöllä on oikeus työn- saantiin ennen perhevapaan ajaksi työsuhteeseen otettua sijaista.

7. Siltä ajalta, jolta työnantaja on maksanut toimihenkilölle edellä tässä pykäläs-

sä määrätyn palkan, työnantaja on oikeutettu nostamaan itselleen palautuksena toimihenkilölle lain tai sopimuksen perusteella tulevan päivärahan tai siihen verrattavan korvauksen taikka saamaan sen määrän takaisin toimihenkilöltä, ei kuitenkaan enempää kuin maksamansa määrän. Vähennysoikeus ei kuitenkaan koske toimihenkilön itsensä kokonaan tai osaksi kustantaman vapaaehtoisen vakuutuksen perusteella saamaa päivärahaa tai korvausta.

Jos päivärahaa tai siihen verrattavaa korvausta ei toimihenkilöstä itsestään johtuvista syistä makseta tai jos se maksetaan vähäisempänä kuin mihin hänellä lain mukaan olisi ollut oikeus, on työnantajalla oikeus vähentää palkasta se päi- värahan tai korvauksen osa, mikä toimihenkilön laiminlyönnin johdosta on jäänyt suorittamatta.

Soveltamisohje

Lomautustilanteessa tarkoitetaan kohtaa 5 sovellettaessa, että mikäli toimi- henkilö on ilmoittanut työnantajalle olevansa raskaana ei tämän ilmoituksen jälkeen annettava lomautusilmoitus vaikuta äitiysvapaan palkanmaksuvelvolli- suuteen, vaikka xxxxxxxx alkaisikin ennen äitiysvapaan alkamista. Vastaavasti, jos työnantaja on antanut lomautusilmoituksen ennen kuin on saanut tietää toimihenkilön olevan raskaana, ei äitiysvapaan palkkaa xxxxxxx xxxxxxxxxxx alkamisen jälkeen.

21 § Lääkärintarkastukset Palkanmaksun edellytykset

Toimihenkilöllä on oikeus käydä työaikanaan seuraavissa tarkastuksissa ja

tutkimuksissa tarpeetonta työajan menetystä välttäen vain jos vastaanottoaika ei ole kohtuullisen ajan kuluessa saatavissa työajan ulkopuolella, ellei kyseessä ole sairastumis- tai tapaturmatapaus, jossa on välttämätöntä päästä nopeasti lääkäritarkastukseen.

Toimihenkilön on esitettävä lääkärintarkastuksesta työnantajan hyväksymä selvitys sekä työnantajan pyytäessä selvitys siitä, kuinka kauan lääkärintarkastus odotus- ja kohtuulisine matka-aikoineen kesti.

Toimihenkilön on ilmoitettava lääkäriin menostaan etukäteen työnantajalle. Jos ilmoitusta ei ylivoimaisen esteen vuoksi voida tehdä, on ilmoitus tehtävä välittö- mästi sen jälkeen, kun se on mahdollista.

1. Sairaus

Sairauden tai tapaturman vuoksi välttämätön lääkärintarkastus ja siihen liittyvä laboratorio- tai röntgentutkimus tai syöpäsairauden edellyttämä hoito, johon ei ole saatu aikaa työajan ulkopuolelta.

Syöpäsairauden edellyttämän hoitotoimenpiteen aiheuttaman työkyvyttömyyden

ajalta noudatetaan sairausajan palkkamääräyksiä.

Erikoislääkärin tarkastus, joka on tarpeellinen hoidon määrittelemiseksi tai jossa annetaan määräykset apuvälineiden esimerkiksi silmälasien hankintaan.

2. Äkillinen hammassairaus

Äkillisen hammassairauden hoito, kun:

• hammassairaus ennen hoitoa aiheuttaa työkyvyttömyyden tai

• xxxxxxxxxxxxx vaatii hoitoa samana päivänä tai saman työvuoron aikana ja hammaslääkärin antama todistus osoittaa työkyvyttömyyden ja hoidon kiireellisyyden.

3. Raskaus

Toimihenkilön käynti synnytystä edeltävissä tutkimuksissa, joihin ei ole saatu aikaa työajan ulkopuolelta. Toimihenkilön on pyynnöstä esitettävä työnantajalle selvitys tutkimusten liittymisestä raskauteen sekä sen suorittamisen välttämättö- myydestä työaikana.

4. Lakisääteiset tarkastukset ja tutkimukset

a. Toimihenkilön käynti työhön liittyvissä lakisääteisissä ja työnantajan edellyttä- missä tarkastuksissa ja tutkimuksissa.

b.Työnantaja korvaa edellä mainittuihin tutkimuksiin lähetetylle toimihenkilöl- le matkustamiseen käytetyltä ajalta ansionmenetyksen säännöllisiä työtunteja

vastaavalta ajalta. Välttämättömät matkakustannukset ja päivärahat maksetaan tämän työehtosopimuksen 22 §:n mukaisesti.

c. Vapaa-aikana tapahtuvista tutkimuksista suoritetaan lisäksi korvaus, joka vastaa sairausvakuutuslain 11 luvun 7 §:n mukaisen sairauspäivärahan vähim- mäismäärää.

Soveltamisohje:

Uudessa tai uusiutuvassa sairaudessa on ansionmenetyksen korvattavuuden edellytyksenä, että lääkärintarkastuksessa todetaan toimihenkilön sairaus, vaikkei toimihenkilöä todettaisikaan työkyvyttömäksi.

Aikaisemmin todetun sairauden osalta ansionmenetyksen korvaus suoritetaan vain, jos sairaus olennaisesti pahenee, minkä vuoksi toimihenkilön on ollut tarpeen hakeutua lääkärintarkastukseen.

Näillä muutoksilla ei ole tarkoitus muuttaa aikaisempaa soveltamiskäytäntöä.

22 § Matkakorvaukset

1. Toimihenkilö on velvollinen suorittamaan työtehtävien edellyttämät matkat. Mat- ka on suoritettava tarkoituksenmukaisella tavalla siten, ettei matkaan kulu aikaa eikä siitä aiheudu kustannuksia enemmän kuin tehtävien hoitaminen välttämättö- mästi vaatii.

2. Matka katsotaan alkaneeksi, kun toimihenkilö lähtee matkalle työpaikalta tai milloin erikseen sovitaan kotoaan ennen säännöllisen työajan alkamista ja päätty- neeksi silloin, kun toimihenkilö palaa työpaikalleen, ellei hän säännöllisen työajan päätyttyä palaa suoraan kotiin, jolloin matka katsotaan tällöin päättyneeksi. Päivä- rahaan oikeuttavat vuorokaudet lasketaan matkan alkamisesta matkan päättymi- seen. Määräykset matka-ajan palkasta eivät vaikuta matkustamisvuorokausien laskemiseen.

3. Työnantaja korvaa kaikki tarpeelliset matkakustannukset, joihin luetaan matka- lippujen hinnat, matkatavarakustannukset sekä milloin matka tapahtuu yön aika- na, makuupaikkalippujen hinnat.

Matkasta aiheutuvien kustannusten korvaaminen sekä muut matkaan liittyvät yksityiskohdat tulee tarvittaessa yhteisesti selvittää ennen matkalle lähtöä.

4. Matkakustannusten korvaukset maksetaan verohallituksen kullekin vuodel- le vahvistamien verovapaiden matkakustannusten mukaan. Voimassa olevia korvauksia voi kysyä verohallituksesta (xxx.xxxx.xx -> vero-ohjeet), Teknologia-

teollisuudesta (xxx.xxxxxxxxxxxxxxxxxxxx.xx), SKOLista (xxx.xxxxxx.xx) tai Ammatti- liitto Pro:sta (xxx.xxxxxxxxx.xx).

Päivärahaa maksetaan kotimaassa suoritetuilta matkoilta seuraavasti.

a) Kokopäiväraha matkavuorokaudelta, joka kokonaan tai yli 10 tunnin osalta on käytetty matkaan, työntekoon tai oleskeluun matkapaikkakunnalla, sekä

b) Osapäiväraha vajaavuorokaudelta, joka käsittää yli 6 mutta enintään 10 tuntia,

c) Osapäiväraha, kun matkaan käytetty aika ylittää viimeisen täyden matka- vuorokauden vähintään 2 tunnilla ja kokopäiväraha, kun ylitys on yli 6 tuntia.

Jos toimihenkilö jonakin matkavuorokautena saa ilmaisen tai matkalipun hintaan sisältyneen ruoan, päivärahan enimmäismäärä on puolet edellä tässä kohdassa mainituista määristä. Ilmaisella ruoalla tarkoitetaan kokopäivärahan kysymyk- sessä ollen kahta ja osapäivärahan kysymyksessä ollen yhtä ilmaista ateriaa.

Xxxxxxx matkan aikana joudutaan majoittumaan, maksetaan majoittumiskorvaukset tositteen mukaisesti päivärahojen lisäksi valtion virkaehtosopimuksen mukaisiin enimmäismääriin saakka.

Xxxxxxx toimihenkilö ei esitä majoituslaskua maksetaan hänelle verohallituksen päätöksen mukainen yömatkaraha.

5. Xxxxxxx toimihenkilöllä ei ole tavallisuudesta poikkeavasti mahdollisuutta työn vuoksi aterioida työnantajan ruokalassa tahi asunnossaan ruokatauon aikana eikä kysymys ole työskentelystä yrityksen samalla paikkakunnalla tai muuten lähellä toisiaan sijaitsevassa yrityksen toimipaikassa, jossa ruokailumahdollisuus on normaalia ruokailumahdollisuutta vastaava, maksetaan toimihenkilölle vero- hallituksen päätöksen mukainen ateriakorvaus. Näissä tapauksissa ei makseta päivärahaa.

6. Työtehtävien edellyttämän ulkomaan matkan osalta maksetaan ulkomaan päivärahaa verohallituksen päätöksen mukaisesti. Milloin matkan aikana joudu- taan majoittumaan, maksetaan majoittumiskorvaukset tositteen mukaisesti päivä- rahojen lisäksi valtion virkaehtosopimuksen mukaisiin maakohtaisiin enimmäis- määriin saakka.

Jos palkansaaja jonakin matkavuorokautena on saanut ilmaisen tai matkalipun taikka hotellihuoneen hintaan sisältyneen ruoan, päiväraha maksetaan 50 pro- sentilla alennettuna. Ilmaisella ruoalla tarkoitetaan ulkomaanpäivärahan kysymyk- sessä ollen kahta ilmaista ateriaa.

Milloin ulkomaille suuntautuvaan matkaan käytetty aika ylittää viimeisen täyden matkavuorokauden yli 10 tunnilla, toimihenkilölle maksetaan tällaiselta vajaa- vuorokaudelta koko ulkomaan päiväraha ja milloin yli 2 tunnilla mutta enintään 10 tunnilla puolet ulkomaan päivärahasta.

Vajaavuorokaudelta maksettava päiväraha määräytyy sen ulkomaanpäivärahan mukaan, joka maksetaan viimeiseltä täydeltä matkavuorokaudelta.

Mikäli ulkomaille suuntautuvaan työmatkaan käytetty kokonaisaika jää alle 24 tunnin, mutta kestää kuitenkin vähintään 10 tuntia, maksetaan toimihenkilölle kysymyksessä olevan maan mukaan määräytyvä kokopäiväraha.

Mikäli valuuttakursseissa tapahtuu olennaisia muutoksia, devalvaation, reval- vaation tai muun valuuttajärjestelyn vuoksi, sovitaan liittojen kesken tästä mahdol- lisesti aiheutuvista muutoksista päivärahoihin ja hotellikorvauksiin.

7. Mikäli työn suorittaminen edellyttää vähintään 2 viikon yhtäjaksoista oleskelua samalla paikkakunnalla, kysymyksessä on lyhyt työkomennus. Mikäli työn suorit- taminen kestää vähintään 2 kuukautta, kysymyksessä on pitkä työkomennus.

Näissä tapauksissa voidaan paikallisesti sopia päivärahojen suuruudesta ottaen huomioon paikalliset olosuhteet ja ne toimenpiteet, joihin työnantaja mahdollisesti on ryhtynyt oleskelua silmällä pitäen.

8. Työvuoroluettelon edellyttämän tuntimäärän rajoissa luetaan matkustamis- vuorokauden aikana tehty työ säännölliseen työaikaan. Mahdollisesta lisä- ja ylityöstä maksetaan tämän sopimuksen edellyttämät lisä- ja ylityökorvaukset.

Mikäli työvuoroluettelon edellyttämää työtuntimäärää ei ole voitu tehdä saman vuorokauden kuluessa, ei toimihenkilön kuukausipalkkaa kuitenkaan tämän vuok- si vähennetä.

9. Xxxxxxx toimihenkilö matkustaa työnantajan määräyksestä työvuoroluettelon mu- kaisena vapaa-aikanaan, maksetaan matkustamiseen käytetyltä ajalta korvaukse- na peruspalkka kuitenkin enintään 8 tunnilta työpäivänä ja 16 tunnilta vapaapäi- vänä. Matka-aikaan luetaan täydet puolet tunnit. Matka-aikaa ei lueta työajaksi. Tämä etuus voidaan toteuttaa myös siten, että paikallisesti sovitaan erillisestä kiinteästä kuukausikorvauksesta.

Milloin työnantaja kustantaa toimihenkilölle makuupaikan, ei kello 21-07 väliseltä ajalta makseta korvausta matkustamiseen käytetyltä ajalta.

Laskettaessa säännöllisen viikkotyöajan täyttymistä viikkoylityön laskemisen perusteeksi otetaan huomioon myös matkustamiseen käytetyt tunnit työvuoro- luettelon mukaisen vuorokautisen säännöllisen työajan enimmäismäärään saakka sellaisina matkustamispäivinä, jolloin säännöllinen vuorokautinen työaika ei muu- ten täyty. Näitä tunteja ei kuitenkaan lueta varsinaisiksi työtunneiksi.

10. Xxxxxxx toimihenkilön normaalit työtehtävät edellyttävät toistuvaa matkusta- mista tai milloin toimihenkilö tehtäviensä luonteen vuoksi itse päättää matkojensa suorittamisesta ja työaikansa käytöstä, ei korvausta matkustamiseen käytetyltä ajalta makseta.

Edellä mainittujen päivärahojen ja ateriakorvauksen maksamisen asemesta voidaan tässä momentissa tarkoitetun toimihenkilön kanssa sopia kiinteästä kuukausipalkan yhteydessä maksettavasta erillisestä korvauksesta.

11. Jos oman auton käytöstä on sovittu, maksetaan tästä verohallituksen päätök- sen mukainen kilometrikorvaus.

Jos toimihenkilö työnantajan määräyksestä joutuu työmatkalla kuljettamaan muita henkilöitä, tai työtehtäviensä vuoksi kuljettamaan autossaan työvälineitä, mittalait- teita tai valmiita laitteita, joiden matka- tai kuljetuskustannukset olisi työnantajan korvattava, korotetaan kilometrikorvausta verohallituksen vahvistamalla määrällä henkilöä tai vastaavaa tavaramäärää kohden. Samoin kilometrikorvausta korote- taan verohallituksen vahvistamalla määrällä silloin, kun työtehtävien suorittaminen edellyttää perävaunun kuljettamista.

12. Työpaikkaa varten voidaan paikallisesti sopimalla vahvistaa matkustussääntö. Matkustussäännöllä voidaan poiketa tämän pykälän määräyksistä edellyttäen, että matkustamisen korvaaminen kokonaisuutena ottaen vastaa tämän pykälän mukaista tasoa.

Soveltamisohje

Eräissä tapauksissa saattaa syntyä vaikeuksia sovelletaanko osapäivä-

rahasääntöä vaiko ruokarahasääntöä:

Eräitä esimerkkejä:

• Toimihenkilö käy Jyväskylän toisella laidalla sijaitsevasta työpaikastaan lin- ja-autolla kaupungin keskustassa työasioissa. Paluumatkalla hän toimittaa vielä erään asian kaupungin virastossa. Lähtö tapahtui klo 09 ja toimi- henkilö on takaisin työssä klo 13 – ateriakorvaus (yksi ruokailu).

• Toimihenkilö lähtee Espooseen Helsingistä klo 11 ja palaa takaisin työhön klo 16 – ateriakorvaus (yksi ruokailu).

• Toimihenkilö lähtee Espooseen Helsingistä klo 11 ja palaa työhön/kotiin klo

18.30 – kaksi ateriakorvausta (kaksi ruokailua).

• Toimihenkilö lähtee lentoteitse Tampereelta Turkuun klo 08 ja palaa klo 15

–osapäiväraha (matka).

• Varkaus-Kuopio-Varkaus klo 07-19 – korvaus kokopäiväraha.

Yömatkarahaa ei makseta, jos työnantaja on järjestänyt vapaan majoituksen.

23 § Suojavaatetus

Työnantaja hankkii toimihenkilölle varasto-, laboratorio-, maasto- tai muussa vas- taavassa työssä välttämättömän suojavaatetuksen.

24 § Rajanpintatyö

Toimihenkilölle maksetaan työskentelystä Venäjän alueella Suomen rajan lähei- syydessä päivärahaa ja rajanylitysrahaa samoin edellytyksin ja sen suuruisena, kuin rakennusalan voimassaolevassa rajanpintasopimuksessa on sovittu.

25 § Koulutustilaisuudet

Koulutustilaisuuksiin osallistumisesta on määräykset yhteistoimintasopimuksen

5. kohdassa.

26 § Vuosiloma

1. Vuosiloma annetaan lain mukaan. Vuosiloman pituutta määrättäessä lue- taan työsuhteen jatkumisaikaan myös työsuhteen kestoaika saman työnantajan palveluksessa ennen työsuhteen keskeytymistä toimihenkilön ammattipätevyyttä hänen tehtävissään lisäävän opiskelun johdosta sekä myös se aika, minkä tässä tarkoitettu henkilö on opiskelunsa kestäessä sanotun työnantajan työssä, mikäli työsuhde jatkuu välittömästi opiskelun päätyttyä.

2. Vuosilomapalkka on maksettava ennen loman alkamista, ellei paikallisesti ole sovittu sen maksamisesta säännönmukaisina palkanmaksupäivinä. Vuosiloma- palkkana tai vuosilomakorvauksena maksettava päiväpalkka lasketaan

a) kuukausipalkan perusteella siten, että kuukausipalkka jaetaan luvulla 25

ja kerrotaan lomapäivien lukumäärällä. Kun käytännössä halutaan määritellä lomapalkka, joudutaan kuukausipalkka osoittamaan työssäoloajalta makset- tuun ja loma-aikaan kohdistuvaan palkkaan. Näiden tulee yhdessä aina vastata kuukausipalkkaa. Koska luvun 25 käyttäminen kuukausipalkan jakajana ei aina johda normaaliin kuukausipalkkaan, palkka on tällöin tasattava lomaa seuraavan palkanmaksun yhteydessä. Tämän vuoksi suositellaan vuosilomapalkan las- kemista osa-ajan palkanlaskentaa käyttäen.

b) toimihenkilölle, joka on suorittanut jatkuvasti tai säännöllisesti toistuvaa vuorotyötä, suoritetaan vuosiloman ajalta kuukausipalkan lisäksi vuorotyölisän perusteella laskettu keskimääräinen päiväpalkka siten, kuin vuosilomalain 11 §:n 3 momentissa säädetään. Edellä tarkoitettua keskimääräistä päiväpalkkaa lasket- taessa otetaan samalla huomioon myös muut jatkuvat tai säännöllisesti toistuvat sopimusperusteiset lisät sekä säännöllisesti toistuvat sunnuntaityökorotukset.

c) Milloin toimihenkilölle maksetaan ylityöstä, vuorotyöstä, aloittamis- tai lopetta- mistyöstä kiinteitä kuukausikorvauksia, on nämä palkan luonteiset erät maksetta- va myös vuosiloman aikana. Luontoisetujen käsittelyssä noudatetaan vuosiloma- lain 9 §:n säännöksiä.

3. Lomaraha

Toimihenkilölle maksetaan lomarahana 50 prosenttia hänen tässä sopimuksessa tarkoitetusta vuosilomapalkastaan (= rahapalkka). Lomarahan perusteena olevaa vuosilomapalkkaa laskettaessa kuukausipalkka jaetaan luvulla 25 ja kerrotaan lo- mapäivien lukumäärällä, ellei lomarahan laskemisesta vuosilomalain mukaisesta lomapalkasta paikallisesti toisin sovita.

Puolet lomarahasta maksetaan vuosilomapalkan maksamisen yhteydessä. Puolet maksetaan sen palkanmaksun yhteydessä, jolloin toimihenkilön palkka ensim- mäiseltä vuosiloman jälkeiseltä työpäivältä maksetaan, tai olisi maksettu, ellei toimihenkilö olisi estynyt palaamasta työhön.

Toimihenkilölle maksetaan työsuhteen päättyessä hänestä itsestään riippu- mattomasta syystä lomarahan suuruinen korvaus lomakorvauksesta laskettuna. Korvausta ei kuitenkaan makseta koeaikana päättyneessä työsuhteessa eikä myöskään, kun kyseessä on alle vuoden kestävä määräaikainen työsuhde.

Vanhuus- tai työkyvyttömyyseläkkeelle sekä varhennetulle vanhuus- tai yksi- lölliselle varhaiseläkkeelle siirtyvälle toimihenkilölle maksetaan lomaraha edellä mainittuna prosenttina siitä vuosilomapalkasta ja mahdollisesta vuosiloma- korvauksesta, johon toimihenkilö on oikeutettu.

Toimihenkilölle, joka suoritettuaan asevelvollisuuden vakinaisessa väessä, palaa palvelusajan päätyttyä työhön palvelukseen kutsutun asevelvollisen työ- ja virka- suhteen jatkumisesta annetun lain (570/61) edellyttämällä tavalla, on oikeus saada lomaraha edellä mainittuna prosenttina siitä vuosilomakorvauksesta, joka

toimihenkilölle maksettiin palvelukseen astuessaan.

Lomaraha voidaan paikallisesti sopia maksettavaksi joko yhtenä tai useampana eränä kuitenkin niin, että se on kokonaan maksettu viimeistään kyseiseen lomaan oikeuttavaa lomanmääräytymisvuotta seuraavan lomanmääräytymisvuoden loppuun mennessä. Vaihtoehtoisesti voidaan sopia lomarahan korvaamisesta vastaavalla vapaalla, joka on pidettävä edellä tarkoitetun lomanmääräytymis- vuoden loppuun mennessä. Mikäli toimihenkilön työsuhde päättyy ennen loma- rahan paikallisesti sovittua maksuajankohtaa, maksetaan lomaraha työsuhteen päättyessä, jos toimihenkilö muutoin on lomarahaan oikeutettu.

Paikallisesti voidaan sopia lomarahan ja työajan lyhentämisvapaiden vaihta- misesta joustovapaaseen. Joustovapaan osalta menetellään muutoin vuosi- lomalain 27 §:n mukaisesti, mutta joustovapaan ajankohdasta on sovittava. Joustovapaan osalta ei makseta lomarahaa.

4. Säästövapaa

Toimihenkilöllä on oikeus säästää vuosilomalain 27 §:n mukaisena säästö- vapaana pidettäväksi 18 päivää ylittävä loman osa lomanmääräytymisvuosittain ansaitsemistaan lomapäivistä (talvi- ja kesälomasta).

27 § Lyhyt tilapäinen poissaolo

1. Toimihenkilön perheen piirissä sattuvan äkillisen sairastapauksen tai läheisen omaisen kuoleman takia annettavaa lyhyttä tilapäistä poissaoloa ei vähennetä toi- mihenkilön palkasta tai vuosilomasta. Läheisellä omaisella tarkoitetaan puolisoa, omia ja puolison xxxxxxxxx, perheen lapsia sekä veljiä, sisaria ja isovanhempia.

2. Lyhyttä tilapäistä poissaoloa annetaan myös yhteiskunnallisten luottamus- tehtävien hoitamista varten.

Kunnallisena luottamusmiehenä toimivan toimihenkilön kuukausipalkkaa vähen- netään kunnallisten luottamuselinten kokouksista aiheutuvan säännöllisen työajan menetystä vastaavasti. Kuukausipalkan vähentäminen toimeenpannaan siten, että toimihenkilö yhdessä kunnan maksaman ansionmenetyksen korvauksen kanssa saa kuukausipalkkansa. Mahdollinen työnantajan osuus maksetaan sen jälkeen, kun toimihenkilö on toimittanut työnantajalle selvityksen kunnan maksa- masta ansionmenetyksestä.

Vastaava ansioiden yhteensovitus suoritetaan myös muiden yhteiskunnallisten luottamustehtävien osalta.

3. Lyhyen tilapäisen poissaolon pituus on määrättävä suhteessa edellä mainittui- hin tilanteisiin ja tarvittavaan matka-aikaan.

4. Osapuolet suosittelevat, että yritykset maksaisivat toimihenkilöille kertaushar-

joitusten ajalta niin suuren osan palkasta, että reserviläinen saa valtion maksa- man reserviläispalkan kanssa täydet palkkaedut.

5. STTK:n ja Pro:n edustajistoon ja hallituksiin kuuluville toimihenkilöille varataan mahdollisuus osallistua työaikana sellaisiin sanottujen elinten kokouksiin, joissa käsitellään työehtosopimusneuvotteluja koskevia asioita.

Soveltamisohje

Lyhyt tilapäinen poissaolo perhepiirissä sattuvissa sairaustapauksissa on tar- koitettu asianmukaisen hoidon järjestämistä varten. Työnantajan vaatiessa on toimihenkilöllä näyttövelvollisuus lyhyen tilapäisen poissaolon tarpeesta.

28 § Luottamusmies ja työsuojeluvaltuutettu

Asianomaisen työpaikan tähän sopimukseen sidottuihin järjestöihin kuuluvilla toimihenkilöillä on oikeus valita keskuudestaan luottamusmies ja varaluottamus- mies. Luottamusmies edustaa toimihenkilöitä ja häneen sovelletaan yhteis- toimintasopimuksen määräyksiä.

Luottamusmiestä koskevat määräykset ovat liitteenä olevassa osapuolten välises- sä yhteistoimintasopimuksessa.

Työnantaja maksaa luottamusmiehelle, ellei paikallisesti toisin sovita, erillisen kuukausikorvauksen, jonka suuruus on 1.4.2014 alkaen

Euroa/kk	toimihenkilöiden lukumäärä
61	5…9
122	10...50
170	51...100
218	101-

Milloin työpaikan toimihenkilöiden lukumäärä on alle 5 ja luottamusmies suorit- taa työnantajan kanssa sovittuja tehtäviä säännöllisen työaikansa ulkopuolella, maksetaan näin menetetystä ajasta ylityökorvaus tai sovitaan hänen kanssaan muunlaisesta lisäkorvauksesta.

Työnantaja maksaa työsuojeluvaltuutetulle, ellei paikallisesti toisin sovita, erillisen kuukausikorvauksen, jonka suuruus on 1.4.2014 alkaen 61 euroa. Korvaus mak- setaan, jos edustettavia on vähintään 20.

Korvauksen suuruus määräytyy sen tilanteen mukaan, joka vallitsee tammikuun

1. päivänä. Mikäli toimihenkilömäärässä tapahtuu merkittäviä muutoksia, tulevat vastaavat muutokset korvauksen osalta voimaan muutosta seuraavan kalenteri- kuukauden alusta lukien. Jos toimihenkilömäärässä muutoin tapahtuu muutoksia, tulevat vastaavat muutokset korvauksesta voimaan seuraavan kalenterivuoden alusta ellei toisin sovita.

29 § Kokoontumisoikeus

Tähän sopimukseen osallisen liiton rekisteröidyllä yhdistyksellä tai vastaavalla, jolla on jäseniä ao. työpaikalla, on kullakin työpaikalla mahdollisuus työajan ulko- puolella (ennen työajan alkamista, ruokatauolla tai välittömästi työajan päätyttyä sekä erikseen sovittaessa myös viikkolepoon kuuluvana aikana) järjestää kokouk- sia työpaikan työsuhteita koskevista kysymyksistä työnantajan palveluksessa oleville toimihenkilöille seuraavin edellytyksin:etta

a) Xxxxxxxxx pidosta työpaikalla tai muussa tämän sopimuksen tarkoittamassa paikassa on työnantajan kanssa sovittava mikäli mahdollista kolme päivää ennen aiottua kokousta.

b) Työnantaja osoittaa kokouspaikan, joka on joko työpaikalla tai työpaikan lähei- syydessä, työnantajan hallinnassa oleva, tarkoitukseen soveltuva paikka. Ellei tällaista ole, on kysymyksestä tarvittaessa neuvoteltava tarkoituksenmukaisen ratkaisun löytämiseksi.

c) Kokouksen järjestyksestä sekä kokoustilojen siisteydestä vastaavat kokousti- lojen varauksen tehnyt järjestö ja järjestäjät. Järjestön luottamushenkilöiden tulee olla kokouksessa saapuvilla.

d) Kokouksen järjestäjillä on oikeus kutsua kokoukseen työehtosopimuksen osa- puolena olevan liiton ja sen alayhdistyksen sekä asianomaisten keskusjärjestöjen edustajia.

30 § Neuvottelujärjestys

1. Sopijapuolten tulee asiallisesti neuvotella kaikista niiden toimialalla ilmaantu- vista kysymyksistä niiden ratkaisemiseksi yhteisymmärryksessä. Sopijapuolet myötävaikuttavat omalta osaltaan hyvien ja asiallisten neuvottelusuhteiden kehittämiseen työpaikoilla.

2. Jos tämän sopimuksen tulkinnasta tai soveltamisesta syntyy erimielisyyttä, jos- ta toimihenkilö ja työnantaja eivät ole voineet sopia keskenään ja josta paikalliset neuvottelut eivät johda yksimielisyyteen, on asia siirrettävä asianomaisten liittojen käsiteltäväksi.

3. Jos jostakin muusta kuin edellä tarkoitetusta syystä syntyy erimielisyyttä, josta toimihenkilö ja työnantaja eivät ole voineet sopia keskenään ja josta paikalliset neuvottelut eivät johda yksimielisyyteen, on asia siirrettävä asianomaisten liittojen käsiteltäväksi.

4. Jommankumman osapuolen esittäessä neuvotteluja edellä tarkoitetuissa tapauksissa on ne aloitettava ensitilassa ja viimeistään kahden viikon kuluessa esityksen tekemisestä.

5. Neuvotteluista on jommankumman osapuolen niin vaatiessa laadittava pöy- täkirja tai erimielisyysmuistio, joka kummankin osapuolen on allekirjoitettava. Asiakirjassa on lyhyesti mainittava erimielisyyttä koskeva asia sekä molempien osapuolten kanta. Pöytäkirja tai erimielisyysmuistio on laadittava viikon kuluessa neuvottelun päättymisestä.

6. Jos edellä 2 kohdan mainitut neuvottelut eivät johda tulokseen, voi jompikumpi osapuoli jättää asian työtuomioistuimen ratkaistavaksi. Edellä 2 ja 3 kohdissa tar- koitetut asiat voivat asianomaiset liitot, oltuaan asiasta yksimieliset, siirtää EK:n ja STTK:n välisiin neuvotteluihin.

7. Niin kauan kuin edellä 3 kohdassa mainitusta erimielisyydestä käydään neuvot- teluja, ei asian johdosta saa julistaa työnseisausta eikä ryhtyä muuhun toimenpi- teeseen vastapuolen painostamiseksi tai työn säännöllisen kulun estämiseksi.

8. Tähän sopimukseen sidottujen liittojen edustajilla on oikeus osallistua paikalli- seen neuvotteluun liittojen niin sovittua. Tällöin edellytetään, että neuvoteltavasta asiasta on jo aikaisemmin paikallisesti neuvoteltu. Ellei tällaisessa neuvottelussa päästä yksimielisyyteen, menetellään kuten 2, 3 ja 6 kohdissa.

31 § Paikallinen sopiminen

Useissa työehtosopimuksen määräyksissä mainittu paikallinen sopiminen on mahdollista työehtosopimuksen neuvottelujärjestyksen mukaisesti joko työn- antajan ja toimihenkilön kesken tai luottamusmiehen ja työnantajan kesken. Luottamusmiehen kanssa tehty sopimus sitoo niitä toimihenkilöitä, joita luotta- musmiehen on katsottava edustavan.

Sopimus voidaan solmia määräajaksi tai olemaan voimassa toistaiseksi. Toistaiseksi voimassa oleva sopimus voidaan irtisanoa kolmen kuukauden irtisanomisaikaa noudattaen, ellei irtisanomisajasta ole muuta sovittu.

Sopimus on solmittava kirjallisena, jos jompikumpi sopijapuoli sitä pyytää. Luotta- musmiehen kanssa tehty paikallinen sopimus tulee tehdä kirjallisesti, jos sopimus on voimassa yli kaksi viikkoa, elleivät molemmat osapuolet pidä sitä tarpeettoma- na.

Tässä tarkoitettu paikallinen sopimus on työehtosopimuksen osa. Sitä sovelletaan senkin jälkeen, kun työehtosopimuksen voimassaolo muutoin on lakannut. Tänä aikana ja kuukauden kuluessa uuden työehtosopimuksen voimaantulon jälkeen voidaan määräajaksi solmittu sopimus irtisanoa kolmen kuukauden irtisanomis- aikaa noudattaen.

Allekirjoittaneet liitot suosittelevat, että kun työehtosopimusmääräyksistä poike- taan paikallisesti sopimalla, noudatettaisiin yrityksessä, jossa on luottamusmies, seuraavia menettelytapoja:

• toimihenkilöitä kollektiivisesti koskevista asioista neuvotellaan ensisijaisesti luottamusmiehen kanssa

• luottamusmiehelle varataan mahdollisuus osallistua sopimista koskevaan neuvotteluun, jos jompikumpi osapuoli sitä pyytää

• sopimisesta tiedotetaan viivyttelemättä luottamusmiehelle, jos sopimus on tehty ilman hänen myötävaikutustaan.

32 § Sopimuksen voimassaolo

Tämä sopimus sitoo allekirjoittaneita järjestöjä, niitä työnantajia, toimihenkilöitä ja näiden yhdistyksiä, jotka kuuluvat tai sopimuksen voimassa ollessa ovat kuulu- neet edellä tarkoitettuihin liittoihin.

Kaikki työtaistelutoimenpiteet, jotka kohdistuvat tähän sopimukseen kokonaisuu- dessaan tai johonkin yksityiseen määräykseen, ovat kielletyt. Liitot ja niiden alayhdistykset ovat sitä paitsi velvolliset huolehtimaan siitä, etteivät myöskään niiden jäseninä olevat yhdistykset, työnantajat ja toimihenkilöt, joita sopimus koskee, ryhdy sellaisiin taistelutoimenpiteisiin eivätkä muutenkaan riko sopimus- ten määräyksiä.

Tämä sopimus on voimassa 1.12.2013–30.11.2016 ja sen jälkeen vuoden kerral- laan, ellei sitä viimeistään kahta kuukautta ennen sen päättymistä ole kummal- takaan puolelta kirjallisesti irtisanottu.

Helsingissä marraskuun 28. päivänä 2013 TEKNOLOGIATEOLLISUUS RY

SUUNNITTELU- JA KONSULTTITOIMISTOJEN LIITTO SKOL RY AMMATTILIITTO PRO RY

SKOL RY TU RY

PALKKAUSJÄRJESTELMÄ

1. Soveltamisala

Tätä palkkausjärjestelmää sovelletaan suunnittelu- ja konsulttialan toimihenkilö- tehtävissä toimiviin teknisiin ja konttoritoimihenkilöihin. Järjestelmää ei sovelleta ylempien toimihenkilöiden tehtävissä eikä työntekijätehtävissä toimiviin henkilöi- hin.

2. Palkkarakenne

Toimihenkilön palkka muodostuu toimen vaativuuteen perustuvasta tehtävä- kohtaisesta osuudesta ja pätevyyteen ja työsuoritukseen perustuvasta henkilö- kohtaisesta palkanosasta sekä mahdollisesta palvelusvuosilisästä.

3. Toimen vaativuus

Toimen vaativuus määritetään toimenkuvauksen tai muun riittävän selvityksen perusteella. Toimen vaativuutta arvioivia mittareita on neljä. Arvioinnin seurauk- sena toimi sijoittuu pisteiden perusteella johonkin yhdeksästä vaativuusluokasta, joista jokaisessa luokassa on kulloinkin voimassa olevassa työehtosopimuksessa sovittu vaativuusluokkapalkka (TVL - palkka).

Toimen vaativuutta määrättäessä arvioidaan ainoastaan ao. tointa ja siihen kuu- luvien tehtävien sisältöä, joten tointa hoitavan toimihenkilön ominaisuudet eivät vaikuta arviointiin.

4. Vaativuuden arviointimittarit

Toimen luonne

Toimen luonteella mitataan tehtävän hoitamisessa edellytettävän itsenäisen har- kinnan vaativuutta. Harkintatilanteissa tarvittavien tietojen laajuutta ja syvyyttä lisäävät sekä koulutus että tarvittava kokemus. Vaativuus on sitä suurempi

• mitä useammin harkintatilanteita esiintyy,

• mitä erilaisempia ne ovat,

• mitä lyhyempi on harkinta-aika,

• mitä suurpiirteisemmät ovat ohjeet,

• mitä ylimalkaisempaa ja hitaampaa on palaute.

Päätöksenteon/ratkaisujen vaikutukset

Päätöksenteon vaikutuksilla mitataan niiden merkittävyyttä ja laajuutta. Päätök- sentekoon rinnastetaan asiantuntijatehtäville ominainen neuvonta, suositus tai vastaava asiantuntija-auktoriteetin käyttöön perustuva vaikutus. Vaativuus on sitä suurempi

• mitä suuremmat ovat taloudelliset vaikutukset,

• mitä laajemmin ratkaisut vaikuttavat toimintaan ja laatuun,

• mitä merkittävämmät ovat ulkopuolisten normistojen tuomat vaatimukset ja vastuut.

Vaikutuksia tarkastellaan kokonaisuutena ja yhteisvaikutusta arvioidaan yrityksen toiminnan kannalta.

Vuorovaikutuksen vaativuus

Vaikuttamisella mitataan oman yrityksen henkilöstöön ja ulkopuolisiin henkilöihin vaikuttamisen vaativuutta. Vaikuttaminen on tyypillistä kommunikointia johtami- sen, suunnittelun, markkinoinnin, henkilöstö- ja taloushallinnon alueella sekä muihin yrityskuvaan liittyvissä yhteydenpidoissa. Vaativuus on sitä suurempi

• mitä suurempi on neuvonnan, opastamisen tai kouluttamisen velvoite,

• mitä syvällisempi ja laajempi on motivoinnin vaatimus,

• mitä monitahoisempi ja laajempi on kommunikointi- ja yhteysverkko, (asiak- kaat, muut organisaatiot, viranomaiset, alihankkijat, julkinen sana ja vastaa- vat sidosryhmät),

• mitä suurempaa asiantuntemusta yhteydenpito vaatii.

Johtaminen ja asema

Esimiestehtävään on rinnastettavissa erilaisten projektiluontoisten töiden vetämi- nen, jossa asiantuntija-auktoriteetin perusteella ohjataan erilaisia työ- /projekti- ryhmiä. Itsenäinen tehtäväaluevastuu saattaa esimiestehtävään rinnastettavasti korostaa vuorovaikutuksen vaativuutta.

Johtamis-/ohjaamistehtävissä vaikuttamisen osatekijöiden merkitys korostuu ja vaativuus riippuu tehtävän luonteesta.

Vaativuuden mittauksen lähtökohtana on toimen ja sen sisältämien tehtävien kuvaus, jonka sisällön perusteella toimelle haetaan jokaisen em. mittarin suhteen vaativuustaso ja ko. tason mukainen pistemäärä. Toimen vaativuuspisteet synty- vät kunkin mittarin antamien pisteiden summana ja johtavat johonkin yhdeksästä vaativuusluokasta seuraavasti:

Tehtävän vaativuuden mukaiset TVL - palkat ja 3 %:n pätevyysosalla (ks. kohta 7) korotetut palkat:

1.4.2014 alkaen:

TVL-luokka	pisteet	TVL-palkka, euroa/kk	TVL-palkka, euroa/kk + 3 %
1	265…284	1608	1 655
2	285…309	1 754	1 806
3	310…334	1 920	1 977
4	335…359	2 101	2 163
5	360…389	2 308	2 377
6	390…419	2 534	2 610
7	420…449	2 785	2 868
8	450…479	3 062	3 153
9	480…520	3 367	3 468

1.4.2015 alkaen:

TVL-luokka	pisteet	TVL-palkka, euroa/kk	TVL-palkka, euroa/kk + 3 %
1	265…284	1 614	1 662
2	285…309	1 761	1 813
3	310…334	1 927	1 984
4	335…359	2 109	2 172
5	360…389	2 317	2 386
6	390…419	2 545	2 620
7	420…449	2 796	2 880
8	450…479	3 074	3 166
9	480…520	3 381	3 482

Paikallisesti voidaan sopia väliluokkien käytöstä.

5. Nuoret toimihenkilöt (alle 18 v)

17 vuotta täyttäneen toimihenkilön ohjepalkka on 80 prosenttia tehtäväkohtaisen vaativuusluokan palkasta.

16 vuotta täyttäneen toimihenkilön ohjepalkka on 70 prosenttia tehtäväkohtaisen vaativuusluokan palkasta.

6. Harjoittelijat

Vaativuusluokituksen mukaisista palkoista voidaan poiketa sellaisten harjoitteli-

joina työskentelevien opiskelijoiden suhteen, joilla ei ole asianomaisen työn vaati- maa kokemusta ja tutkintovaatimuksiin sisältyy työharjoittelujakso tai –jaksoja.

7. Henkilökohtainen palkanosa (henkilön pätevyys)

Toimihenkilön henkilökohtainen palkanosa määräytyy toimihenkilön pätevyyden ja työsuorituksen perusteella. Pätevyys- ja suoritustekijöitä on esimiesten toi- mesta arvioitava työpaikoilla järjestelmällisesti käyttäen arvioinnissa työpaikan (yrityksen) toiminnan ja toimien kannalta merkityksellisiä tekijöitä. Liitot ovat laatineet mallijärjestelmiä, joista yritys voi valita käyttöönsä jonkun sellaisenaan tai työpaikan olosuhteisiin sovellettuna. Yritys voi käyttää myös muita arviointi- menetelmiä. Xxxxxxxxxxxxxxxx ja heidän edustajilleen selvitetään pätevyyden ja työsuorituksen arvioinneissa käytettävät perusteet.

Toimihenkilön pätevyyttä ja työsuoritusta arvioidaan aina suhteessa hänen sen hetkiseen tehtäväänsä. Mikäli tehtävä muuttuu, on henkilön pätevyys suhteessa uuteen tehtävään arvioitava uudelleen. Pätevyyttä vastaava osuus henkilö- kohtaisesta kokonaispalkasta voi siis tällaisessa tilanteessa muuttua.

Henkilökohtaisen palkanosan tulee olla vähintään 3 % hänen hoitamansa tehtä- vän vaativuuden mukaisesta palkasta.

Liitot suosittelevat, että henkilökohtaisen pätevyyden mukaan määräytyvien palkanosien summa on vähintään 5-10 %:n välillä tehtävän vaativuuteen perus- tuvien yritys- tai toimipaikkakohtaisten palkkojen summasta. Suositus koskee lähinnä tilannetta, että näihin toimihenkilöryhmiin kuuluvien toimihenkilöiden lukumäärä on vähintään neljä.

8. Palvelusvuosilisä

Palvelusaika

Palvelusajalla tarkoitetaan nykyisen työsuhteen yhtäjaksoista kestoaikaa. Myös nykyiseen työsuhteeseen välittömästi liittyvä työskentelyaika saman yrityksen määräysvallassa olevissa eri yrityksissä lasketaan palvelusvuosia kartuttavaksi ajaksi. Yrityksen omistajavaihdoksen yhteydessä ns. vanhoina työntekijöinä uu- den omistajan palvelukseen siirtyvien palvelusaikaan lasketaan myös työsuhteen yhtäjaksoinen kesto entisen omistajan palveluksessa. Palvelusaikalisää kerryttä- vät vuosilomalain 7 §:ssä mainitut työssäolopäivien veroiset päivät sekä työajan lyhennysvapaat.

Palvelusvuosilisä

Palvelusvuosilisän suuruus määräytyy sen mukaan, kuinka paljon palvelusaikaa on kertynyt edellisen kuukauden loppuun mennessä. Palvelusvuosilisän suuruus on yhtäjaksoisesta palvelusajasta riippuen seuraava:

1.4.2014
Vuodet	euroa/kk
10…19	29
20…25	46
yli 25	63

Palvelusvuosilisä lisätään määrävuosien (10 vuotta, 20 vuotta, 25 vuotta) täytty- mistä seuraavan kuukauden palkkaan.

Esimerkki: Henkilölle, joka on ollut 17.2.2014 palveluksessa 22 vuotta, maksetaan 1.4.2014 alkaen normaalin kuukausipalkan lisäksi 46 euron palvelusvuosilisä.

Palvelusvuosilisä on osa kuukausipalkkaa, joten sitä käsitellään palkkahallinnon eri tilanteissa, mm. vuosilomapalkkaa, osa-ajan palkkaa, vuorotyölisiä yli- ja sun- nuntaityökorotuksia laskettaessa kuten varsinaista kuukausipalkkaa.

9. Sijaisuudet

Toimeen olennaisesti liittyvät vuorottelutyyppiset sijaisuudet, esim. töiden järjes- telyjen tai sairaus-, vuosiloma ym. tilanteissa, tulee ottaa huomioon toimihenkilön tehtävän vaativuutta ja henkilökohtaista pätevyyttä arvioitaessa.

Muut sijaisuudet korvataan siten kuin työnantajan ja toimihenkilön välillä tai pai- kallisesti sovitaan.

Sijaisuuskorvaus

Ellei paikallisesti toisin sovita, maksetaan toimihenkilölle, joka tilapäisesti hoitaa oman toimen ohella sellaisia toisen henkilön tehtäviä, joita ei ole otettu huomioon hänen toimenkuvauksessaan/vaativuusluokituksessaan, sijaisuuskorvaus työ- määrän lisääntymisen suhteessa omasta toimesta tulevan palkan lisäksi. Samoin edellytyksin maksetaan korvausta toimihenkilölle sijaisuuden ajalta hänen hoita- essaan toisen sijaisena vaativampia tehtäviä.

Korvaus sekä muut työehtoihin liittyvät kysymykset tulee selvittää ennen sijaisuu- den alkamista. Mikäli sijaisuus kestää vähintään kaksi viikkoa (kymmenen työ- päivää), maksetaan sijaisuuskorvausta ensimmäisestä sijaisuuspäivästä alkaen. Sijaisuuskorvauksena maksetaan tämän pykälän ensimmäisen momentin mukai- sin perustein vähintään 10 prosenttia toimihenkilön henkilökohtaisesta palkasta.

Sijaisuuskorvausta ei makseta alle kaksi viikkoa (kymmenen työpäivää) kestä- vistä sijaisuuksista.

Opetuslisä

Työnopastus on suunnitelmallista koulutustoimintaa, jossa uusi toimihenkilö koulutetaan ennalta laaditun ja hyväksytyn suunnitelman mukaisesti tuntemaan työpaikka ja hänelle kuuluvat työtehtävät, sekä työssä että työympäristössä esiin- tyvät vaarat ja niiden torjunta.

Työnantajan erikseen nimeämälle toimihenkilölle, joka oman toimensa ohella perehdyttää ja opastaa uutta toimihenkilöä työympäristöön ja työtehtäviin, mak- setaan perehdytykseen ja työnopastukseen käytetyltä ajalta erillisenä lisänä 10

% hänen henkilökohtaisesta palkastaan, ellei perehdyttämistä ja työnopastamista ole otettu huomioon muutoin hänen palkkauksessaan.

10. Vähimmäispalkka

Toimihenkilön vähimmäispalkka saadaan lisäämällä henkilökohtainen palkan- osuus (3 %) toimihenkilön TVL – palkkaan ja siihen palvelusvuosilisä.

Verrattaessa maksettavaa palkkaa vähimmäispalkkaan, palkka on kuukausi- palkka lisättynä mahdollisilla luontoisetujen arvoilla.

11. Luontoisedut

Luontoisedun raha-arvona pidetään palkkausjärjestelmää sovellettaessa luontois- edun käypää arvoa. Silloin, kun käypää arvoa ei pystytä selvittämään, käytetään sen sijasta verotusarvoa.

Esimerkki luontoisedun laskemisesta (asuntoetu)

Palkka 2 300 euroa

Käyvän hintatason tai verohallituksen päätöksen mukainen raha-arvo 300 euroa Peritty vuokra 100 euroa Palkkatilastoon ilmoitetun asunto-

edun raha-arvo 200 euroa 200 euroa Palkkamääräysten soveltamisessa

käytettävä palkka 2 500 euroa

12. Palkkausjärjestelmän käyttöönotto

Vaativuuden arviointi suoritetaan työpaikalle perustettavassa arviointiryhmässä. Mikäli yksittäisen toimen luokittelu osoittautuu vaikeaksi, voidaan lopullinen toimenkuvaus ja luokitus toteuttaa myöhemmin, kuitenkin enintään kolmen kuukauden kuluttua muusta käyttöönotosta. Luokituksen aiheuttaessa muutok- sen käytännön palkkaan, se tulee kuitenkin voimaan samaan aikaan muiden palkankorotusten kanssa.

Työnantajan laatiman pätevyyden arviointijärjestelmän tai käyttämän arviointi-

menetelmän sisältö käsitellään ennen käyttöönottoa toimihenkilöiden tai heidän edustajiensa kanssa. Liittojen välisessä koulutusaineistossa on ohjeita ja esi- merkkejä pätevyydenarvioinnista.

13. Palkkausjärjestelmän ylläpito

Järjestelmän ylläpito edellyttää yrityksessä pelisääntöjen rakentamista vaati- vuuden arvioinnin tarkistamiseksi ja henkilökohtaisen pätevyyden arvioinnin jatkuvuuden turvaamiseksi.

Toimien vaativuudet tarkistetaan esimiesten toimesta säännöllisin väliajoin, vä- hintään kerran vuodessa ellei paikallisesti toisin sovita. Suositeltavaa on tehdä se yhdessä pätevyyden arvioinnin tarkistamisen kanssa. Lisäksi vaativuuden arvioin- ti tulee tehdä tehtävien pysyvän muutoksen yhteydessä ja toimen tai sen sisällön muuttuessa siinä määrin (pääasialliset tehtävät muuttuvat olennaisesti), että sillä on merkitystä vaativuusluokitukseen. Toimihenkilöiden edustajilla on oikeus tuoda esiin perusteltu näkemyksensä luokituksesta, järjestelmän toimivuudesta ja mah- dollisesti esiin tulleista ongelmista.

Uuden toimihenkilön vaativuusluokitus tehdään koeajan jälkeen kuitenkin viimeis- tään neljän kuukauden kuluttua työsuhteen alkamisesta ja pätevyyden arviointi viimeistään kuuden kuukauden kuluttua työsuhteen alkamisesta. Vaativuusluoki- tuksen jälkeen palkka on vähintään luokitustuloksen osoittama vaativuusluokka- palkka.

Henkilökohtaisten tekijöiden arviointi on suositeltavaa tehdä vähintään kerran vuodessa. Henkilökohtaisen palkanosuuden määritys tehdään myös toimihenkilön tehtävien pysyvän muutoksen yhteydessä. Ensimmäisen pätevyyden arvioinnin jälkeen henkilökohtaisen palkanosan tulee olla vähintään 3 % hänen hoitamansa tehtävän vaativuuden mukaisesta palkasta.

Jos toimihenkilö siirtyy toiseen tehtävään tai hänen tehtävänsä sisältö muuttuu siinä määrin oleellisesti, että tehtävän vaativuusluokka muuttuu, on toimen vaati- vuus arvioitava ensi tilassa uudelleen. Tällöin toimihenkilön henkilökohtaisen palkanosan ja pätevyysarviointiin perustuvan henkilökohtaisen osan keskinäinen suhde sekä näiden suhde luokkapalkkaan saattaa muuttua, koska pätevyys- ja suoritustekijöitä arvioidaan suhteessa kulloiseenkin toimeen.

Palkkarakenteen mukaisen vaativuudenluokituksen ja /tai henkilökohtaisen osuu- den uudelleenmääritysten yhteydessä tehdään määrityksiä vastaavat muutokset toimihenkilön tehtävä- ja henkilökohtaisiin palkanosuuksiin samoin kuin muutok- sista mahdollisesti aiheutuvat palkankorotukset seuraavan palkanmaksukauden alusta.

Tapauksissa, joissa toimihenkilön tehtävä- ja/tai henkilökohtainen palkanosuus muuttuvat aiempaa pienemmiksi, ei kuitenkaan hänen palkkaansa alenneta ilman

irtisanomisperusteeseen verrattavaa syytä ja käyttäen toimihenkilön henkilö- kohtaista irtisanomisaikaa, ellei toimihenkilön kanssa toisin sovita.

14. Toimihenkilölle annettavat tiedot

Toimihenkilöllä on oikeus saada tietää toimensa vaativuusryhmä ja muut palkan- muodostuksensa perusteet. Liitot suosittelevat, että pätevyyden arvioinnin tulokset kerrotaan toimihenkilöille säännöllisissä esimies – alaiskeskusteluissa tai muuten siten, että arvioinnin tulos edistää toimihenkilön kehittymistä työssään.

15. Yrityskohtaiset järjestelmät

Paikallisesti on mahdollista sopia myös muun palkkausjärjestelmän käytöstä. Tällöin palkka ei kuitenkaan saa alittaa tämän palkkausjärjestelmän mukaista vähimmäispalkkaa. Tässä tarkoitettu paikallinen sopimus on saatettava liittojen tiedoksi.

16. Vaativuusluokituksia koskevat erimielisyydet

Vaativuusluokituksia koskevat erimielisyydet käsitellään työehtosopimuksen neu- vottelujärjestelmän mukaisesti. Vaativuusluokituserimielisyyksiä ei voida saattaa työtuomioistuimen käsiteltäväksi.

17. Palkkausjärjestelmäkoulutus

Liitot järjestävät tarvittaessa koulutustilaisuuksia toimihenkilöiden ja työnanta- jien edustajille eri puolella Suomea erikseen sopimallaan tavalla. Tilaisuuksien kustannuksista vastaavat järjestöt osallistujien suhteessa. Toimihenkilöiden mat- ka- ja päivärahakustannukset korvataan yhteistoimintasopimuksen mukaisesti.

SUUNNITTELU- JA KONSULTTIALAN YHTEISTOIMINTASOPIMUS 1 YLEISIÄ MÄÄRÄYKSIÄ

Sopijapuolet pyrkivät kumpikin sekä keskuudessaan että työpaikoilla edistämään neuvottelusuhteita ja sopimustoimintaa. Sopijapuolet pyrkivät kehittämään näitä tavoitteita yhteistoiminnan eri muotoja hyväksi käyttäen sekä valvomaan osaltaan tehtyjä sopimuksia.

Kansalaisten perusoikeuksiin kuuluva yhdistymisvapaus on loukkaamaton. Tämä koskee niin työnantajia kuin toimihenkilöitä. Toimihenkilöillä on oikeus perustaa ja toimia ammattiyhdistys-organisaatioissa eikä heitä saa tämän johdosta irtisanoa tai syrjiä työssään. Yksittäisen toimihenkilön turvallisuus ja terveys, syrjimättö- myys ja tasa-arvoinen kohtelu ovat lähtökohtana sopimusmääräyksille.

Ennen poliittiseen tai myötätuntotyötaisteluun ryhtymistä siitä ilmoitetaan valta- kunnansovittelijalle sekä asianomaiselle työnantaja- tai toimihenkilöliitolle mikäli mahdollista vähintään neljä päivää aikaisemmin. Jos työtaistelusta päätetään myöhemmin, on siitä ilmoitettava heti kun se on käytännössä mahdollista. Ilmoi- tuksessa on mainittava aiotun työtaistelun syyt, alkamishetki ja laajuus.

Tätä sopimusta sovelletaan Suunnittelu- ja konsulttitoimistojen liitto SKOL ry:n jäsenyrityksissä jäljempänä mainituin rajoituksin. Työpaikalla tarkoitetaan tässä sopimuksessa Suunnittelu- ja konsulttitoimistojen liitto SKOL ry:n jäsenyritystä tai sitä vastaavaa alueellista toimintayksikköä.

Työpaikan toiminnan olennaisesti supistuessa, laajentuessa taikka liikkeen luovutuksen, sulautumisen, yhtiöittämisen tai niihin verrattavan olennaisen organisaatiomuutoksen johdosta saatetaan yhteistoiminta-organisaatio vastaa- maan työpaikan muuttunutta kokoa ja rakennetta.

Valituista luottamusmiehistä, varamiehestä, varamiehen toimimisesta luottamus- miehen sijaisena, työsuojeluvaltuutetun tai työsuojeluasiamiehen toimimisesta luottamusmiestehtävissä sekä luottamusmiehen toimimisesta työsuojelutehtä- vissä on Ammattiliitto Pron tai sen työpaikalla toimivan toimihenkilöyhdistyksen ilmoitettava kirjallisesti työnantajalle. Vastaavan ilmoituksen siitä, milloin vara- luottamusmies toimii luottamusmiehen sijaisena voi antaa myös luottamusmies. Varamiehen toimimisesta työsuojeluvaltuutetun sijaisena työsuojeluvaltuutettu ilmoittaa työnantajalle kirjallisesti. Työnantaja ilmoittaa kirjallisesti luottamus- miehelle, ketkä käyvät yrityksen puolesta neuvotteluja luottamusmiehen kanssa.

Sopijapuolet ovat yhtä mieltä siitä, että työnantajalla on työlainsäädännön ja so- pimusten mukaisesti oikeus ottaa toimeen ja erottaa toimihenkilö ja määrätä työn johtamisesta.

Siltä osin kuin tässä sopimuksessa ei ole toisin sovittu, noudatetaan yhteis-

toiminnasta yrityksissä sekä työsuojelun valvonnasta ja muutoksenhausta yösuojeluasioissa annettua lakia ja työsuojelun valvonnasta annettua asetusta, jotka eivät ole tämän sopimuksen osia.

2 YHTEISTOIMINTATEHTÄVÄT JA YHTEISTOIMINTAORGANISAATIOT

2.1 Luottamusmiehiä koskevat määräykset

Luottamusmiesjärjestelmän tehtävänä on työnantajan ja toimihenkilöiden välisten neuvottelu- ja yhteistoimintasuhteiden ylläpitäminen ja kehittäminen. Luottamus- mies toimii yhdistyksensä ja toimihenkilöiden edustajana työehtosopimuksen soveltamista, työrauhan turvaamista ja työlainsäädännön soveltamista koskevissa asioissa.

Asianomaisen työpaikan tähän sopimukseen sidottuihin järjestöihin kuuluvilla toimihenkilöillä on oikeus valita keskuudestaan luottamusmies ja varaluottamus- mies. Vaali voidaan järjestää työpaikalla. Tällöin on kaikilla edellä mainituilla toi- mihenkilöillä oltava mahdollisuus osallistua siihen. Työpaikalla voidaan sopia siitä, että luottamusmiehen tehtäviä hoitaa työsuojeluvaltuutettu tai päinvastoin.

Luottamusmiehen valitsemisen lisäksi toimihenkilöillä on oikeus valita osas- ton luottamusmies sen jälkeen, kun työnantajan kanssa on sovittu siitä, mihin

toiminnalliseen kokonaisuuteen valitaan osaston luottamusmies. Tällöin tulee kiin- nittää huomiota siihen, että sovittu toimialue on kooltaan tarkoituksenmukainen

ja kattavuudeltaan sellainen, että se edistää neuvottelujärjestelmän mukaista asioiden käsittelyä. Työpaikalla voidaan sopia siitä, että osaston luottamusmies hoitaa työsuojeluasiamiehen tehtäviä tai päinvastoin.

Pienissä työpaikoissa voidaan valita yhteinen luottamusmies toimihenkilöille ja ylemmille toimihenkilöille. Valinnasta keskustellaan paikallisesti työnantajan ja henkilöstön kesken. Yhteisen luottamusmiehen valintaa tulee kannattaa merkittä- vä osa kummastakin henkilöstöryhmästä. Mikäli jommallakummalla henkilöstöryh- mällä on jo luottamusmies, ei ole mahdollisuutta valita yhteistä luottamusmiestä, ellei järjestetä uutta vaalia.

Luottamusmies edustaa molempia henkilöstöryhmiä. Luottamusmieheen nouda- tetaan sen työehtosopimuksen luottamusmiesmääräyksiä, jonka soveltamisalaan luottamusmies itse kuuluu. Paikallisesti voidaan sopia oikeudesta osallistua toisen henkilöstöryhmän järjestämään luottamusmieskoulutukseen, ottaen huomioon, että tarkoitus on osallistua vain kerran samaan tai sisällöltään vastaavaan koulu- tukseen.

Paikallisilla osapuolilla on mahdollisuus perustellusta syystä irtisanoa työpaik- kakohtaisesti yhteinen luottamusmies ilmoittamalla siitä paikallisen sopimuksen sopijaosapuolille. Irtisanomisaika on 3 kuukautta.

Työsuhteeseensa liittyvä asia toimihenkilön tulee selvittää esimiehensä kanssa. Ellei asiaa saada näin selvitetyksi, voi hän saattaa asian hoidettavaksi luottamus- miehen ja työnantajan edustajan välisissä neuvotteluissa.

2.2 Työsuojeluyhteistoimintaa koskevat määräykset

Työsuojeluyhteistoimintaa koskevia määräyksiä sovelletaan työpaikassa, jossa säännöllisesti työskentelee yhteensä vähintään 20 toimihenkilöä. Työsuojelu- valtuutettu on kuitenkin valittava, kun toimihenkilöiden lukumäärä on yhteensä vähintään kymmenen.

Työsuojeluyhteistoiminnasta vastaavan työsuojelupäällikön ja tähän tarkoituk- seen valittujen valtuutettujen ja varavaltuutettujen lisäksi tähän sopimukseen tarkoitetuilla henkilöstöryhmillä paikallisesti niin sovittaessa on oikeus valita yksi tai useampia työsuojeluasiamiehiä mikäli yrityksen koko ja muut olosuhteet sitä edellyttävät.

Työsuojeluasiamiehen tehtävänä on muun muassa pitää yhteyttä toimialueensa työsuojeluasioista työsuojeluvaltuutettuun ja työsuojelupäällikköön sekä osallistua tarvittaessa työsuojelua koskevaan tarkastukseen. Työsuojeluasiamiesten toimi- kausi on sama kuin työsuojeluvaltuutettujen. Jos työsuojeluasiamies joudutaan tilapäisesti siirtämään työhön varsinaisen toimialueensa ulkopuolelle, on pyrittävä siihen, ettei siirtäminen kohtuuttomasti haittaa työsuojeluasiamiehen tehtävien hoitamista. Sen mukaan kuin työsuojeluasiamiehen tehtävät edellyttävät on hänellä oikeus sopia työnantajan kanssa vapautuksesta työstä näiden tehtävien hoitamista varten.

Osapuolet osallistuvat yhdessä työterveyshenkilöstön, linjajohdon ja henkilöstö- hallinnon kanssa työkykyä ylläpitävän toiminnan suunnitteluun, toteuttamiseen ja seurantaan. Tässä yhteydessä seurataan yrityksen palveluksessa olevien työssä selviytymistä ja laaditaan tarvittaessa ohjeet työkykyä ylläpitävää toimintaa tarvit- sevien ohjaamiseksi asiantuntijoiden hoitoon.

Työsuojelupäällikkö ja -valtuutettu osallistuvat työkykyä ylläpitävän toiminnan suunnitteluun työterveyshuollon toimintasuunnitelmaa laadittaessa. He osallis- tuvat myös suunnitelmien toteuttamiseen ja seurantaan.

3 LUOTTAMUSMIEHEN JA TYÖSUOJELUVALTUUTETUN SEKÄ TYÖSUOJE- LUASIAMIEHEN ASEMAA KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET

3.1 Vapautus työstä ja ansionmenetyksen korvaaminen

Tehtäviensä hoitamista varten luottamusmiehelle ja työsuojeluvaltuutetulle järjes- tetään tilapäisesti, säännöllisesti toistuen tai kokonaan vapautus työstään. Tällöin on kiinnitettävä huomiota muun muassa ao. henkilöstöryhmään kuuluvien toimi- henkilöiden lukumäärään, toiminnan luonteeseen ja tämän sopimuksen mukais-

ten tehtävien määrään.

Toimihenkilöitä edustava työsuojeluvaltuutettu on oikeutettu saamaan riittävästi vapautusta työstään tehtäviensä asianmukaista hoitamista varten työn kannalta sopivana aikana. Vapautuksen määrä ja järjestelyt selvitetään ja sovitaan paikal- lisesti.

Tässä sopimuksessa tarkoitetun henkilöstön edustajan kuukausipalkkaa ei vähennetä, jos hän työaikana neuvottelee työnantajan edustajien kanssa tai toimii muuten työnantajan kanssa sovituissa tehtävissä.

Luottamusmiehelle maksettavasta korvauksesta on määräys työehtosopimuksen 28 §:ssä.

3.2 Luottamusmiehen ja työsuojeluvaltuutetun asema ja oikeudet

Tarvittaessa työnantaja järjestää luottamusmiehelle ja työsuojeluvaltuutetulle tarkoituksenmukaisen paikan tehtävien edellyttämien tarvikkeiden säilyttämiseen. Työnantaja osoittaa mahdollisuuksien mukaan tarkoituksenmukaisen tilan, jossa voidaan käydä tehtävien hoitamista varten välttämättömät keskustelut. Työpaikan koon sitä edellyttäessä paikallisesti sovitaan, että luottamusmies voi tarvittaessa käyttää yrityksen tavanomaisia käytössä olevia toimisto-, yms. välineitä.

Luottamusmiehenä, osaston luottamusmiehenä tai työsuojeluvaltuutettuna toimi- vaa toimihenkilöä ei tätä tehtävää hoitaessaan tai sen tähden saa siirtää alem- pipalkkaiseen työhön kuin missä hän oli ao. tehtävään valituksi tullessaan. Jos työpaikan kaikkia henkilöstöryhmiä edustavaksi työsuojeluvaltuutetuksi valitun henkilön varsinainen työ vaikeuttaa luottamustehtävien hoitamista on hänel-

le, ottaen huomioon työpaikan olosuhteet ja hänen ammattitaitonsa, pyrittävä järjestämään muuta työtä. Tällainen järjestely ei saa aiheuttaa hänen ansionsa alentumista.

Luottamusmiehen ansiokehityksen tulee vastata yrityksen tai vähintään suunnittelu- ja konsulttialan toimihenkilöiden ansiokehitystä. Luottamusmiehen ansiokehitystä tarkastellaan toimikausittain heti EK:n tilaston valmistumisen jäl- keen ja mahdollinen jälkeenjääneisyys korjataan tarkastelun jälkeisestä ensim- mäisestä palkanmaksusta lähtien.

Lähtökohtana on luottamusmiehen ja työsuojeluvaltuutetun yhtäläiset mahdol- lisuudet kehittyä ammatissa kuin muilla toimihenkilöillä. Työnantajan ja luot- tamusmiehen/työsuojeluvaltuutetun on selvitettävä luottamustehtävän aikana, edellyttääkö hänen ammattitaitonsa ylläpitäminen sellaisen ammatillisen koulu- tuksen antamista, jota järjestetään myös muille toimihenkilöille. Vastaava selvitys on tehtävä luottamusmiehen ja työsuojeluvaltuutetun toimikauden jälkeen.

Luottamusmiehelle ja työsuojeluvaltuutetulle annetaan oikeus käyttää yrityksen tavanomaisia toimisto- yms. välineitä, kuten yrityksessä yleisesti käytössä olevat

atk-laitteet ja niihin liittyvät ohjelmat sekä internet-yhteys (sähköposti). Käytännön järjestelyistä sovitaan paikallisesti. Arvioinnissa voidaan ottaa huomioon mm. yri- tyksen ja yhteisön koko, pääluottamusmiehen tai työsuojeluvaltuutetun tehtävien laajuus ja edellyttämä tarve sekä ajankäytön määrä.

3.3 Työsuhdeturva

Jos yrityksen työvoimaa lomautetaan tai irtisanotaan taloudellisista tai tuotan- nollisista syistä, ei luottamusmiestä saa irtisanoa tai lomauttaa ellei tuotanto- yksikön toimintaa ao. henkilöstöryhmän osalta keskeytetä kokonaan. Xxxxxx luottamusmiehen kanssa yhteisesti todetaan, ettei hänelle voida tarjota hänen ammattiaan vastaavaa tai hänelle muutoin sopivaa työtä, voidaan tästä säännös- tä kuitenkin poiketa.

Osaston luottamusmiehen työsopimus voidaan työsopimuslain 7:10 §:n 2 mo- mentin mukaisesti irtisanoa vain, kun työ kokonaan päättyy eikä työnantaja voi järjestää hänelle hänen ammattitaitoaan vastaavaa tai hänelle muuten sopivaa työtä tai kouluttaa häntä muuhun työhön työsopimuslain 7:4 §:ssä tarkoitetulla tavalla.

Työsuojeluvaltuutetun työsuhdeturva määräytyy työsopimuslain 7:10 §:n mukai- sesti.

Luottamusmiehestä, osaston luottamusmiehestä johtuvasta syystä ei häntä saa irtisanoa ilman työsopimuslain 7:10 §:n 1 momentin edellyttämää niiden toimihen- kilöiden enemmistön suostumusta, joita hän edustaa.

Luottamusmiehen, osaston luottamusmiehen työsopimusta ei saa purkaa vastoin työsopimuslain 8:1-3 §:n säännöksiä.

Edellä olevia työsuhdeturvaa koskevia määräyksiä on sovellettava myös työpai- kalla asetettuun luottamusmiesehdokkaaseen, jonka asettamisesta on kirjallisesti työnantajalle ilmoitettu. Ehdokassuoja alkaa kuitenkin aikaisintaan kolme kuukaut- ta ennen valittavana olevan luottamusmiehen toimikauden alkua ja päättyy muun kuin vaalissa valituksi tulleen osalta vaalituloksen tultua todetuksi.

Työsuhdeturvaa koskevia määräyksiä on sovellettava myös luottamusmiehenä toimineeseen toimihenkilöön kuusi kuukautta hänen ko. tehtävänsä päättymisen jälkeen.

Jos luottamusmiehen tai osaston luottamusmiehen työsopimus on lakkautettu tämän sopimuksen vastaisesti, työnantajan on suoritettava korvauksena hänelle vähintään 10 ja enintään 30 kuukauden palkka. Korvaus on määrättävä työ- sopimuslain 12:2 §:n 2 momentin mukaan.

3.4 Varamiehet

Tämän luvun määräyksiä sovelletaan varaluottamusmieheen ja työsuojeluvaltuu- tetun varamieheen sinä aikana, kun he tämän sopimuksen edellyttämän ilmoituk- sen mukaisesti toimivat sijaisina.

Jos työnantaja irtisanoo luottamusmiehen varamiehen työsopimuksen tai lomaut- taa hänet silloin, kun hän ei toimi luottamusmiehen sijaisena taikka hänellä ei ole muutoinkaa luottamusmiehen asemaa, katsotaan irtisanomisen tai lomauttamisen johtuneen toimihenkilön luottamustehtävästä, ellei työnantaja voi osoittaa toimen- piteen johtuneen muusta seikasta.

4 KEHITTÄMISTOIMINTA

Yrityksen kilpailukyky ja henkilöstön hyvinvointi edellyttävät yrityksen toiminnan kehittämistä. Järjestöt myötävaikuttavat osaltaan yhteistoiminnan kehittämiseen ja henkilöstön voimavarojen hyödyntämiseen näissä kysymyksissä.

Kehittämistoimien tarkoituksena on johtaa tuottavuuden kasvuun, reaalipalkkojen kehittymiseen sekä mielekkäisiin ja kehittäviin työtehtäviin. Kehittämistoiminnan ja siihen mahdollisesti sisältyvän uuden teknologian soveltamisen yhteydessä

tulee toimia mielekkään, vaihtelevan ja kehittävän työn sisällön sekä tuottavuuden parantamiseksi. Näin luodaan toimihenkilölle mahdollisuus kehittyä työssään ja lisätä valmiuksiaan uusiin työtehtäviin.

Paikallisesti voidaan sopia sellaisen yhteistoimintaelimen perustamisesta, joka käsittelee muun muassa kehittämistoimintaan sisältyviä asioita. Yhteiselin voi korvata erilliset yhteistoiminta- ja työsuojelutoimikunnat sekä muut vastaavat toimikunnat. Sama yhteistoimintaelin voi vastata myös yhteistoimintalain, työ- suojeluvalvontalain, työterveyshuollon ja tasa-arvolain mukaisista toimista ja suunnitelmista paikallisesti sovittavassa laajuudessa.

5 KOULUTUS

Johdanto

Yrityksen menestyminen edellyttää toimihenkilöiden jatkuvaa kouluttautumista. Järjestöt pyrkivät omalta osaltaan edistämään yritysten ja toimihenkilöiden tarpei- siin sopivaa ammatillista koulutusta. Työpaikan yhteistoiminnan kehittämisessä on yhteisellä koulutuksella keskeinen merkitys.

5.1 Ammatillinen koulutus

Työnantajan antaessa toimihenkilölle ammatillista koulutusta tai lähettäessä toimi- henkilön hänen ammattiinsa liittyviin koulutustilaisuuksiin, korvataan koulutuksen aiheuttamat suoranaiset kustannukset eikä toimihenkilön palkkaa vähennetä ellei

toisin ole sovittu. Jos koulutus tapahtuu kokonaan työajan ulkopuolella, korvataan siitä johtuvat suoranaiset kustannukset. Suoranaisilla kustannuksilla tarkoitetaan kurssimaksuja, kurssiaineistosta aiheutuvia kustannuksia ja matkakustannuksia. Matkakustannusten korvaukset suoritetaan työehtosopimuksen 22 §:n mukaisesti lukuunottamatta matka-ajan korvausta ellei työnantajan ja toimihenkilön kesken toisin sovita.

Jos koulutustilaisuus järjestetään sellaiseen aikaan, että esim. yövuorossa oleva toimihenkilö joutuu tulemaan vapaa-aikanaan ao. tilaisuuteen on hänelle tältä ajalta maksettava peruspalkan mukainen korvaus taikka annettava muulloin vastaava vapaa-aika. Mikäli kurssille osallistuminen tapahtuu toimihenkilön sään- nöllisenä työaikana, ei hänen palkkaansa sen vuoksi vähennetä.

Milloin edellä tarkoitettuun koulutukseen osallistuminen tapahtuu toimihenkilön vapaapäivänä sopijapuolet toteavat, että koulutukseen osallistumisen korvaus- perusteista sovitaan tarvittaessa paikallisesti. Koulutustilaisuuksia järjestettäessä on huolehdittava siitä, että ao. toimihenkilöille tulee riittävän pitkä päivittäinen lepoaika.

5.2 Yhteinen koulutus

Työpaikan yhteistoimintaa edistävän koulutuksen voivat järjestää työmarkkina- osapuolet tai työnantaja- ja toimihenkilöpuoli yhteisesti työpaikalla tai muussa paikassa.

Työsuojelun yhteistoiminnan peruskurssit ja työsuojeluyhteistyön kannalta tar- peelliset erikoiskurssit ovat tässä tarkoitettua yhteistä koulutusta.

Yhteistä koulutusta koskevia määräyksiä sovelletaan myös osallistumisjärjes- telmiä ja paikallista sopimista koskevaan koulutukseen. Koulutukseen osallis- tumisesta voidaan sopia myös työnantajan ja asianomaisen henkilön kesken.

Koulutukseen osallistuvalle yhteistoimintaelimen jäsenelle ja sopimusten edel- lyttämälle toimihenkilöiden edustajalle suoritetaan korvaus kuten kohdassa 5.1 on määrätty. Koulutukseen osallistumisesta sovitaan paikallisesti koulutuksen luonteesta riippuen kysymykseen tulevassa yhteistyöelimessä tai työnantajan ja luottamusmiehen kesken.

5.3 AY-koulutus

5.3.1 Työsuhteen säilyminen ja ilmoitusajat

Toimihenkilökeskusjärjestö STTK:n ja sen jäsenliittojen järjestämille kuukauden tai sitä lyhyemmän ajan kestäville kursseille annetaan toimihenkilöille tilaisuus osallistua, ellei se aiheuta tuntuvaa haittaa yrityksen toiminnalle. Edellä mainittua haittaa arvioitaessa kiinnitetään huomiota työpaikan kokoon, toiminnan laatuun,

tehtävien hoitoon ja sijaisuusjärjestelyyn. Ilmoitus aikomuksesta lähteä kurssille on tehtävä mahdollisimman varhain. Kielteisessä tapauksessa ilmoitetaan luotta- musmiehelle viimeistään 10 päivää ennen kurssin alkua syy, jonka takia vapaan myöntäminen tuottaisi tuntuvaa haittaa. Tällöin olisi suotavaa yhteisesti pyrkiä selvittämään muu mahdollinen ajankohta, jolloin kurssille osallistumiselle ei olisi estettä.

Etukäteen on todettava, onko kyseessä sellainen koulutustilaisuus, josta työnan- taja suorittaa työntekijälle korvauksia tämän sopimuksen mukaisesti.

Kohdassa 5.3.2 mainituille henkilöstön edustajille varataan em. sopimuskohdan mukaisesti tilaisuus osallistua sellaiseen tämän sopimuksen tarkoittamaan koulutukseen, mikä on omiaan lisäämään näiden henkilöiden pätevyyttä tämän sopimuksen tarkoittamien tehtävien hoitamisessa.

5.3.2 Korvaukset

Kurssilta, joka järjestetään STTK:n tai sen jäsenliiton koulutuslaitoksissa tai erityisestä syystä muualla ja jonka koulutustyöryhmä on hyväksynyt, työnantaja maksaa luottamusmiehelle, osaston luottamusmiehelle, varaluottamusmiehelle, työsuojeluvaltuutetulle, varavaltuutetulle, työsuojelutoimikunnan jäsenelle ja työ suojeluasiamiehelle heidän tehtäviensä edellyttämän koulutuksen osalta kuukausipalkan, luottamusmiehelle ja osaston luottamusmiehelle enintään kuukauden ajalta, sekä edellä mainituille työsuojeluluottamustehtävissä oleville enintään kahden viikon ajalta.

Luottamusmiehelle ja osaston luottamusmiehelle korvataan vastaavasti heidän osallistuessaan STTK:n opistoissa järjestettävälle enintään kolmen kuukauden kurssille ansion menetys yhden kuukauden osalta. Samoin menetellään jäsen- yhdistyksen puheenjohtajan osalta edellyttäen, että hän työskentelee yrityksessä, jossa on vähintään 180 tämän sopimuksen piiriin kuuluvaa toimihenkilöä ja hänen johtamassaan jäsenyhdistyksessä on vähintään 50 jäsentä.

Lisäksi maksetaan 5.3.2 kohdassa tarkoitetuista työntekijöistä kultakin sellaisel- ta kurssipäivältä, jolta kuukausipalkkaa ei vähennetä, kurssista sen järjestäjälle aiheutuvien ruokailukustannusten korvaukseksi keskusjärjestöjen välillä sovittu ateriakorvaus.

Edellä tässä kohdassa tarkoitettuja korvauksia työnantaja on velvollinen maksa- maan samalle henkilölle vain kerran samasta tai sisällöltään vastaavasta koulutustilaisuudesta.

Osallistuminen 5.3 kohdan mukaiseen koulutukseen ei yhden kuukauden rajaan asti aiheuta vuosiloma-, eläke- tai muiden niihin verrattavien etuuksien vähene- mistä.

6 TIEDOTUSTOIMINTA

Työnantajan tulee esittää henkilöstölle tai sen edustajille:

• Yrityksen tilinpäätöksen vahvistamisen jälkeen siihen perustuva selvitys yrityksen taloudellisesta tilasta.

• Vähintään kaksi kertaa tilivuoden aikana yrityksen taloudellisesta tilasta selvitys, josta käyvät ilmi tilauskannan, työllisyyden, kannattavuuden ja kustannusrakenteen kehitysnäkymät.

• Vuosittain tasa-arvosuunnitelma, mikäli yrityksessä työskentelee säännölli- sesti vähintään 30 henkilöä.

• Vuosittain henkilöstösuunnitelma, joka sisältää arviot henkilöstömäärässä,- laadussa ja asemassa odotettavissa olevista muutoksista.

• Vuosittain yhteistoimintalain edellyttämät koulutustavoitteet, mikäli yritykses- sä työskentelee säännöllisesti vähintään 20 henkilöä

Henkilöstösuunnitelmassa ja koulutustavoitteissa tulee kiinnittää huomiota ikääntyvien toimihenkilöiden erityistarpeisiin samoin kuin keinoihin ja mahdolli- suuksiin, joilla toimihenkilöt voisivat tasapainottaa työtä ja perhe-elämää

Yrityksen tulee ilmoittaa viipymättä olennaiset muutokset kaikissa edellä maini- tuissa tiedoissa.

Niissä yrityksissä, joissa henkilöstömäärä on säännöllisesti vähintään 30, anne- taan yhteistoimintalain 10 §:n tarkoittamat yrityksen tilinpäätöstiedot henkilöstön edustajille pyydettäessä kirjallisena. Yrityksissä, jonka työsuhteessa olevien työntekijöiden määrä on säännöllisesti 20 - 29, työnantaja voi esittää selvityksen yrityksen taloudellisesta tilasta yrityksen koko henkilöstölle järjestettävässä yhtei- sessä tilaisuudessa.

Tämän sopimuksen tarkoittamalla henkilöstöryhmällä on oikeus järjestää työ- paikalla tai muussa sovitussa tilassa kokouksia työmarkkina-asioissa tai työ- paikan työsuhteita koskevista tai yhteistoimintalain mukaisista kysymyksistä. Henkilöstöryhmillä on myös oikeus jakaa jäsenilleen kokousilmoituksia, työpaikan työsuhteisiin tai työmarkkinakysymyksiin liittyviä tiedonantoja.

Henkilöstöryhmillä on oikeus tiedottaa työmarkkinakysymysten ohella myös yleisiin kysymyksiin liittyvistä asioista työpaikan ilmoitustaululla tai kyseessä oleva tieto voidaan lähettää sähköpostilla ja varata sille oma paikka järjestelmän arkis- tossa, jos asiasta on työnantajan kanssa sovittu.

Luottamusmiehelle annettavat henkilö- ja tilastotiedot

1. Yleinen tiedonvälitys

Työnantajan tulee yleensä huolehtia siitä, että luottamusmiehelle ilmoitetaan mahdollisimman aikaisessa vaiheessa asianomaisen työpaikan toimihenkilöitä

välittömästi tai välillisesti koskevista asioista.

2. Erimielisyystapaukset

Milloin syntyy epäselvyyttä tai erimielisyyttä toimihenkilön työsuhteeseen liittyvis- tä asioista, on luottamusmiehelle tai osastoluottamusmiehelle annettava kaikki valituksen alaisen tapauksen selvittämiseksi tarpeelliset tiedot.

3. Henkilö- ja palkkatilastotiedot

3.1 Henkilötiedot

Luottamusmiehellä on oikeus saada kirjallisesti seuraavat tiedot toimialueensa toimihenkilöistä:

1. Toimihenkilön suku- ja etunimet

2. Palvelukseen tuloaika

3. Organisatorinen osasto

4. Vaativuusluokka

5. Tilastonimike

Edellä mainitut tiedot annetaan kerran vuodessa. Uusista toimihenkilöistä xxxx- xxxx kohdissa 1-5 mainitut tiedot niin pian kuin mahdollista, kuitenkin viimeistään neljän kuukauden kuluttua työsuhteen alkamisesta.

3.2 Palkkatilastotiedot

Palkkatilastotietoina annetaan luottamusmiehelle kerran vuodessa kirjallisesti välittömästi sen jälkeen, kun työpaikkaa koskeva EK:lle vuosittain tehtävä tilasto on valmistunut, toimialueensa kaikista toimihenkilöistä toimipaikkakohtaisena keskiarvona sekä vaativuusluokittain ja sukupuolen mukaan jaoteltuna

a) kuukausipalkka

b) säännöllisen työajan kuukausiansio

Kuukausipalkka (a) sisältää peruskuukausipalkan. Säännöllisen työajan kuukausi- ansio (b) sisältää kuukausipalkan lisäksi luontoisetujen ennakonpidätysarvon keskimäärin kuukaudessa, säännölliseltä työajalta maksetut vuoro- ja sunnuntai- työlisät sekä tulospalkkiot keskimäärin kuukautta kohti.

Samalla ilmoitetaan myös toimihenkilöiden lukumäärät vaativuusluokittain. Luottamusmies ei ole oikeutettu saamaan keskimääräisiä kuukausiansiotietoja kolmea henkilöä pienemmistä ryhmistä.

4. Työvoimatiedot

Työvoiman kehitystä koskevina tietoina annetaan luottamusmiehelle neljännes- vuosittain organisatoristen osastojen puitteissa toimialueensa täysin työkykyisten toimihenkilöiden lukumäärät.

Luottamusmiehelle on annettava ilmoitus koeajaksi ja määräaikaiseen työ- suhteeseen otetusta toimihenkilöstä. Erikseen pyydettäessä on luottamusmiehelle ilmoitettava myös määräaikaisen työsopimuksen solmimisen peruste.

5. Palkkausjärjestelmä ym.

Luottamusmiehelle varataan mahdollisuus perehtyä toimialueellaan yrityksessä kulloinkin voimassa oleviin toimihenkilöstöä koskeviin palkanmääräytymis- ja palkanlaskentajärjestelmiin kuten eri palkkausmuotoihin ja niissä käytettäviin vuoro- ilta- ja yötyötyölisien määräytymis- ja laskentasääntöihin. Lisäksi luotta- musmiehellä on oikeus perehtyä toimialueensa toimihenkilöiden osalta hätä- ja ylityöstä sekä niistä maksetusta korotetusta palkasta työlainsäädännön mukaises- ti laadittuun luetteloon.

6. Ulkopuolinen työvoima

Työnantaja tiedottaa yrityksen toimihenkilötehtäviin osallistuvasta ulkopuolisesta työvoimasta etukäteen luottamusmiehelle sekä mikäli mahdollista myös työ- suojeluvaltuutetulle. Jos tiedottaminen ei ole työn kiireellisyyden tai muun sen kaltaisen syyn takia mahdollista, voidaan tiedottaminen tehdä näissä poikkeus- tilanteissa myös jälkikäteen viivytyksettä.

Osapuolet suosittelevat, että alihankintaa ja työvoiman vuokrausta koskeviin so- pimuksiin otetaan ehto, jossa alihankkija tai työvoimaa vuokraava yritys sitoutuu noudattamaan alansa yleistä työehtosopimusta sekä työ- ja sosiaalilainsäädän- töä.

Osapuolet suosittelevat, että vuokratyövoiman käyttö on pyrittävä rajoittamaan vain työhuippujen tasaamiseen tai muutoin sellaisiin tehtäviin, joita työn kiireel- lisyyden, rajoitetun kestoajan, ammattitaitovaatimusten, erikoisosaamisen tai muiden vastaavien syiden vuoksi ei voida tai ei ole tarkoituksenmukaista teettää omilla toimihenkilöillä.

7. Tietojen luottamuksellisuus

Luottamusmies saa edellä tarkoitetut tiedot luottamuksellisina tehtäviensä hoita- mista varten. Tietoja ei tule luovuttaa muiden yritysten luottamusmiehille eikä niitä saa muutoinkaan levittää.

7. VOIMAANTULO

Tämä sopimus on voimassa 1.2.2003 alkaen työehtosopimuksen osana.

Helsingissä 17.12.2002

SUUNNITTELU- JA KONSULTTITOIMISTOJEN LIITTO SKOL RY

Xxxx Xxxxxx Xxxxxx Xxxxx TOIMIHENKILÖUNIONI TU RY

Xxxxx Xxxxxxxx Xxxxx Xxxxxxxx

Suunnittelu- ja konsulttialan yhteistoimintasopimukseen ja irtisanomissuoja- sopimukseen sovitut muutokset on kirjattu suoraan ko. sopimusten teksteihin.

IRTISANOMISSUOJASOPIMUS I YLEISET MÄÄRÄYKSET

1 § Yleinen soveltamisala

Tämä sopimus koskee toistaiseksi voimassa olevan työsopimuksen irtisanomista toimihenkilöstä johtuvasta tai hänen henkilöönsä liittyvästä syystä sekä toimi- henkilön irtisanoutumista.

Tämä sopimus koskee lisäksi niitä menettelytapoja, joita noudatetaan irtisanot- taessa tai lomautettaessa toimihenkilöitä taloudellisista tai tuotannollisista syistä.

Sopimus ei koske ammatillisesta koulutuksesta annetussa laissa (630/98) tarkoi- tettuja työsuhteita eikä työsopimuslain 7:5 ja 7:7 – 8 §:ssä mainittuja tapauksia (liikkeen luovutus, saneerausmenettely, työnantajan konkurssi ja kuolema).

2 § Irtisanomisajat

Ellei muusta irtisanomisajasta ole irtisanomisen yhteydessä sovittu, työnantajan on irtisanoessaan työsopimuksen noudatettava työsuhteen jatkuttua keskey- tyksettä

• 14 päivän irtisanomisaikaa, jos työsuhde on jatkunut enintään vuoden

• kuukauden irtisanomisaikaa, jos työsuhde on jatkunut yli vuoden mutta enin- tään 4 vuotta

• kahden kuukauden irtisanomisaikaa, jos työsuhde on jatkunut yli 4 vuotta mutta enintään 8 vuotta

• neljän kuukauden irtisanomisaikaa, jos työsuhde on jatkunut yli 8 vuotta mutta enintään 12 vuotta ja

• kuuden kuukauden irtisanomisaikaa, jos työsuhde on jatkunut yli 12 vuotta.

Ellei muusta irtisanomisajasta ole irtisanomisen yhteydessä sovittu, toimihenkilön on irtisanoessaan työsopimuksensa noudatettava 14 päivän ja työsuhteen jatkut- tua keskeytyksettä yli 5 vuotta kuukauden pituista irtisanomisaikaa.

Toimihenkilö tai työnantaja voi halutessaan sisällyttää irtisanomisaikaan ansaitut, vielä pitämättömät työajan lyhennysvapaat (ns. Pekkas-vapaat).

3 § Irtisanomisajan noudattamatta jättäminen

Työnantajan, joka on irtisanonut työsopimuksen noudattamatta irtisanomisaikaa, on maksettava toimihenkilölle korvauksena täysi palkka irtisanomisaikaa vastaa- valta ajalta.

Toimihenkilö, joka ei ole noudattanut irtisanomisaikaa on velvollinen suorittamaan

työnantajalle kertakaikkisena korvauksena irtisanomisajan palkkaa vastaavan määrän. Työnantaja saa pidättää tämän määrän toimihenkilölle maksettavasta lopputilistä, noudattaen mitä työsopimuslain 2:17 §:ssä on säädetty työnantajan kuittausoikeuden rajoituksista.

Jos irtisanomisajan noudattaminen on laiminlyöty vain osittain, korvausvelvolli- suus rajoittuu noudattamatta jääneen irtisanomisajan osan palkkaa vastaavaksi.

II TYÖLLISTYMISEN JA MUUTOSTURVAN TOIMINTAMALLI

Työnantajan, työntekijöiden ja työvoimaviranomaisen välisen uuden toimintamallin tavoitteena on yhteistyön tehostaminen ja työntekijän mahdollisimman nopea työllistyminen.

Yhteistoiminta- ja irtisanomismenettely

Työnantaja esittää vähintään 10 työntekijää koskevien yhteistoimintaneuvottelujen alussa toimintasuunnitelman. Sen sisällöstä neuvotellaan henkilöstön edustajien kanssa. Suunnitelmassa selostetaan neuvottelujen menettelytavat ja muodot, suunniteltu aikataulu sekä suunnitellut toimintaperiaatteet irtisanomisaikana työnhaun, koulutuksen ja työhallinnon palvelujen käytön osalta. Suunnitelmassa otetaan huomioon olemassa olevat normit siitä, miten työvoiman vähentämisme- nettelyssä toimitaan. Jos yhteistoimintaneuvottelut koskevat alle 10 työntekijää, yhteistoimintamenettelyssä esitetään suunnitellut toimintaperiaatteet irtisanomis- aikana työnhaun, koulutuksen ja työhallinnon palvelujen käytön osalta.

Toimintasuunnitelman sisällöstä neuvottelemista ei estä rajoitus, jonka mukaan irtisanomisen vaihtoehtojen käsittely voi yhteistoimintaneuvotteluissa alkaa suurissa irtisanomisissa aikaisintaan seitsemän päivän kuluttua perusteiden ja vaikutusten käsittelystä.

Suunniteltua vähentämistä koskevan yhteistoimintamenettelyn yhteydessä käsi- tellään myös henkilöstösuunnitelmaan tarvittavat muutokset.

Työnantaja ja työvoimaviranomainen kartoittavat yhteistyössä tarvittavat julkiset työvoimapalvelut viivyttelemättä yhteistoimintamenettelyn tai pienten yritysten irtisanomismenettelyn alettua. Työvoimaviranomaisen kanssa pyritään sopimaan tarjottavien palvelujen laadusta ja niiden toimeenpanon aikataulusta sekä yhteis- työstä niiden toteutuksessa. Henkilöstön edustajat osallistuvat yhteistyöhön.

Työllistymisohjelma ja sen toteuttaminen irtisanomisaikana

Työnantajalla on tiedottamisvelvollisuus oikeudesta työllistymisohjelmaan ja koro- tettuun koulutustukeen.

Työnantaja ilmoittaa työvoimaviranomaiselle taloudellisin tai tuotannollisin perus- tein suoritetusta irtisanomisesta, jos irtisanotulla työntekijällä on työhistoriaa vä-

hintään kolme vuotta. Ilmoitusvelvollisuus koskee myös sellaisen määräaikaisen työsuhteen päättymistä, joka on muodostunut yhdestä tai useammasta keskey- tymättömänä tai vain lyhytaikaisin keskeytyksin yhteensä vähintään kolme vuotta samaan työnantajaan jatkuneesta määräaikaisesta työsopimuksesta. Työnantaja on velvollinen antamaan työvoimaviranomaiselle työntekijän suostumuksella hänen koulutustaan, työkokemustaan ja työtehtäviään koskevat tiedot heti irtisa- nomisten tapahduttua. Työnantaja osallistuu erikseen niin sovittaessa muutoinkin työllistymisohjelman laatimiseen.

Työntekijällä on mahdollisuus osallistua työllistymisohjelman laatimiseen. Työllis- tymisohjelmaa voidaan tarvittaessa täydentää myöhemmin.

Jos asiasta ei ole irtisanomisen tapahduttua muuta sovittu, työntekijällä on oikeus vapaaseen ilman ansionmenetystä osallistuakseen irtisanomisaikanaan työllis- tymisohjelman tekemiseen, oma-aloitteiseen tai viranomaisaloitteiseen työpaikan hakuun ja työhaastatteluun, uudelleensijoitusvalmennukseen, työssä oppimiseen ja harjoitteluun taikka työllistymisohjelmansa mukaiseen työvoimapoliittiseen kou- lutukseen. Vapaan pituus on työsuhteen kestosta riippuen seuraava:

1) enintään 5 päivää, jos työntekijän irtisanomisaika on enintään yksi kuukausi;

2) enintään 10 päivää, jos työntekijän irtisanomisaika on yli yksi kuukausi mutta enintään neljä kuukautta;

3) enintään 20 päivää, jos työntekijän irtisanomisaika on yli neljä kuukautta.

4) lisäksi työntekijällä on oikeus kouluttautumiseen enintään 30 lisäpäivän aikana, jos hänen irtisanomisaikansa on kuusi kuukautta. Tätä 30 päivää ei koske jäljem- pänä oleva rajoitus.

Edellytyksenä on lisäksi, ettei vapaasta aiheudu työnantajalle merkittävää haittaa.

Työntekijän on ilmoitettava vapaasta työnantajalle viivyttelemättä ja pyydettäessä esitettävä luotettava selvitys vapaan perusteesta.

Edellä sovitun lisäksi toimihenkilöllä on oikeus saada työllistymisvapaata enin- tään viisi työpäivää työllistymisohjelman mukaiseen työvoimapoliittiseen aikuis- koulutukseen, harjoitteluun ja työssä oppimiseen. Edellytyksenä on lisäksi, ettei vapaasta aiheudu työnantajalle merkittävää haittaa.

III IRTISANOMINEN TOIMIHENKILÖSTÄ JOHTUVASTA SYYSTÄ

4 § Irtisanomisen perusteet

Työnantaja ei saa irtisanoa työsopimusta ilman työsopimuslain 7:1 - 2 §:n mukais- ta asiallista ja painavaa syytä.

Pöytäkirjamerkintä

Tämän sopimuksen perusteella voidaan tutkia, onko työsopimuslain 7:3 – 4 §:n perusteella suoritettu irtisanominen johtunut tosiasiallisesti toimihenkilöstä

johtuvasta tai hänen henkilöönsä liittyvästä syystä ja olisiko työnantajalla ollut riittävät perusteet irtisanoa toimihenkilö sopimuksen tässä pykälässä mainituilla perusteilla sellaisessa tilanteessa, jossa työsopimus on purettu työsopimuslain 8:1.1 §:n perusteella.

5 § Toimihenkilön irtisanomissuoja raskauden ja perhevapaan aikana

Työnantaja ei saa irtisanoa työsopimusta toimihenkilön raskauden johdosta eikä sillä perusteella, että toimihenkilö käyttää oikeuttaan työsopimuslain 4 luvussa säädettyyn perhevapaaseen. Jos työnantaja irtisanoo raskaana tai perhevapaalla olevan toimihenkilön työsopimuksen, katsotaan irtisanomisen johtuvan raskau- desta tai perhevapaan käyttämisestä, ellei työnantaja voi osoittaa sen johtuneen muusta seikasta. Työnantajan pyynnöstä toimihenkilön on esitettävä selvitys raskaudestaan.

6 § Irtisanomisesta ilmoittaminen ja toimihenkilön kuuleminen

Toimihenkilön työsopimuksen irtisanomisessa noudatetaan työsopimuslain 9:1

§:n, 9:2 §:n 1 momentin ja 9:4 - 5 §:n säännöksiä.

7 § Korvaus työsopimuksen perusteettomasta irtisanomisesta

Työnantaja, joka on tämän sopimuksen 4 § tai 5 §:ssä määriteltyjen irtisanomis- perusteiden vastaisesti irtisanonut toimihenkilön, on velvollinen maksamaan toimihenkilölle korvausta perusteettomasta irtisanomisesta työsopimuslain 12:2

- 3 §:n mukaisesti.

Työnantajaa ei voida tuomita tässä pykälässä tarkoitettuun korvaukseen työ- sopimuslain 12:2 §:n mukaisen vahingonkorvauksen lisäksi eikä sen sijasta.

IV ERINÄISIÄ MÄÄRÄYKSIÄ

8 § Työvoiman vähentämisjärjestys

Taloudellisista tai tuotannollisista syistä tapahtuneen irtisanomisen tai lomautta- misen yhteydessä on mahdollisuuksien mukaan noudatettava sääntöä, jonka mukaan viimeksi irtisanotaan tai lomautetaan saman työnantajan työssä osan työkyvystään menettäneitä toimihenkilöitä ja yrityksen toiminnalle tärkeitä tai erikoistehtäviin tarvittavia toimihenkilöitä. Tällä tarkoitetaan sitä, että huomiota kiinnitetään toimihenkilöiden ammattitaitoon, monipuolisuuteen ja jäljelle jääviin tehtäviin. Tämän lisäksi otetaan huomioon työsuhteen kestoaika ja toimihenkilön huoltovelvollisuuden määrä.

9 § Taloudellisista tai tuotannollisista syistä tapahtuvaa irtisanomista koskevat menettelytavat

Toimihenkilön taloudellisista tai tuotannollisista syistä tapahtuvassa irtisanomi-

sessa noudatetaan työsopimuslain 9:3 - 5 §:n säännöksiä.

YT-lain mukainen kuuden viikon neuvotteluaika lasketaan neuvotteluesityksen tekemisestä.

10 § Irtisanotun toimihenkilön takaisin ottaminen

Työnantajan on tarjottava työtä taloudellisella tai tuotannollisella perusteella tai saneerausmenettelyn yhteydessä irtisanomalleen, työvoimatoimistosta edelleen työtä hakevalle entiselle toimihenkilölleen, jos hän tarvitsee toimihenkilöitä 9 kuu- kauden kuluessa työsuhteen päättymisestä samoihin tai samankaltaisiin tehtäviin, joita irtisanottu toimihenkilö oli tehnyt.

11 § Lomauttaminen

Lomautusta koskevat ilmoitusajat ovat seuraavat:

• 14 päivää, jos työsuhde on jatkunut vähemmän kuin vuoden ja

• yksi kuukausi, jos työsuhde on jatkunut vuoden tai sitä kauemmin.

Lomautusilmoitusajan palkkaa ei vähennetä irtisanomisajan palkasta.

Työnantaja ja luottamusmies tai ellei luottamusmiestä ole valittu, tämän työehto- sopimuksen soveltamispiirissä olevien toimihenkilöiden valitsema muu edustaja voivat paikallisesti sopia lomautusilmoitusajoista tästä määräyksestä poikkeavas- ti.

12 § Poikkeukselliset lomautustilanteet

1. Lomautuksen peruuttaminen

Mikäli työnantajalle lomautusilmoitusaikana ilmaantuu uutta työtä, voidaan lomau- tuksen peruuttaminen ilmoittaa ennen lomautuksen alkamista. Tällöin lomautu- silmoituksen merkitys poistuu ja myöhemmin toimeenpantavien lomautusten on perustuttava uusiin lomautusilmoituksiin.

2. Lomautuksen siirtäminen

Lomautusilmoitusaikana ilmaantuva työ voi kuitenkin olla luonteeltaan tilapäistä. Tällöin lomauttamisen peruuttaminen kokonaan ei ole mahdollista vaan lomau- tuksen alkamisajankohtaa voidaan siirtää myöhempään ajankohtaan. Lomautusta voidaan tällä perusteella siirtää vain kerran uutta lomautusilmoitusta antamatta ja enintään sillä määrällä, jonka lomautusilmoitusaikana ilmaantunut työ kestää.

Sopimalla on lomautuksen siirtäminen mahdollista lyhytaikaisista töistä johtuvana useammin kuin kerran, mutta enintään sillä määrällä, jonka lomautusilmoitus- tai lomautusaikana ilmaantuneet työt kestävät.

3. Lomautuksen keskeyttäminen

Työnantaja voi saada tilapäisen työn lomautuksen jo alettua. Lomauttamisen keskeyttämisen, mikäli lomautuksen on uutta ilmoitusta antamatta tarkoitus jatkua välittömästi työn tekemisen jälkeen, tulee perustua työnantajan ja toimihenkilön väliselle sopimukselle. Tällainen sopimus on syytä tehdä ennen työn alkamista. Samassa yhteydessä on syytä selvittää tilapäisen työn arvioitu kestoaika.

Edellä esitetty koskee vain työnantajan ja toimihenkilön välistä suhdetta eikä sillä ole otettu kantaa työttömyysturvaa koskevien lakien säännöksiin.

Pöytäkirjamerkintä

Xxxxxx toimihenkilö on ottanut lomautusajaksi muuta työtä lomautusilmoituksen antamisen jälkeen mutta ennen kuin hänelle on ilmoitettu lomautuksen peruut- tamisesta tai siirtämisestä, toimihenkilö ei ole velvollinen korvaamaan tästä työnantajalle mahdollisesti aiheutuvaa vahinkoa. Tällaisessa tapauksessa toimi- henkilö on velvollinen palaamaan työhön niin pian kuin se on mahdollista.

13 § Neuvottelujärjestys

Tätä sopimusta koskevista erimielisyyksistä neuvotellaan työehtosopimuksen neuvottelujärjestyksen mukaisesti.

14 § Tuomioistuinkäsittely

Jollei työsopimuksen irtisanomista tai lomautusta koskevassa riidassa ole päästy sovintoon, työnantaja- tai toimihenkilöliitto voi saattaa asian työtuomioistuimen käsiteltäväksi. Työtuomioistuimesta annetun lain (646/74) 15 §:n mukainen haas- tehakemus on toimitettava työtuomioistuimelle kahden vuoden kuluessa siitä, kun työsuhde on päättynyt.

15 § Seuraamusjärjestelmä

Sen lisäksi, mitä sopimuksen 7 §:n 2 kappaleessa on sovittu, työnantajaa ei voida tuomita sopimuksessa tarkoitettujen korvausten lisäksi myöskään työehto- sopimuslain 7 §:n mukaan maksamaan hyvityssakkoa siltä osin, kuin kysymyk- sessä on työehtosopimukseen perustuvien mutta sinänsä samojen velvolli- suuksien rikkominen, joista sopimuksen mukainen korvaus on määrätty.

Menettelytapamääräysten noudattamatta jättämisestä ei aiheudu työehto- sopimuslain tarkoittamia hyvityssakkoseuraamuksia. Määräysten noudattamatta jättäminen otetaan huomioon työsopimuksen perusteettomasta irtisanomisesta tuomittavan korvauksen suuruutta määrättäessä.

V VOIMAANTULO

16 § Voimaantulomääräys

Tämä sopimus on voimassa 1.2.2003 alkaen työehtosopimuksen osana. Espoossa 17.12.2002

SUUNNITTELU- JA KONSULTTITOIMISTOJEN LIITTO SKOL RY

Xxxx Xxxxxx Xxxxxx Xxxxx

TOIMIHENKILÖUNIONI TU RY

Xxxxx Xxxxxxxx Xxxxx Xxxxxxxx

Suunnittelu- ja konsulttialan yhteistoimintasopimukseen ja irtisanomissuoja- sopimukseen sovitut muutokset on kirjattu suoraan ko. sopimusten teksteihin.

SKOL RY PÖYTÄKIRJA

Ammattiliitto Pro ry

Allekirjoittaneet liitot haluavat omalta osaltaan tukea peruskoululaisten, kymppiluok- kalaisten, ammattistarttilaisten ja lukiolaisten mahdollisuuksia tutustua työelämään osana ”Tutustu työelämään ja tienaa” -kesäharjoitteluohjelmaa. Ohjelman tarkoituk- sena on tarjota koululaisille omakohtaista kokemusta suunnittelu- ja konsultointialan yritysten toiminnasta, niissä esiintyvistä eri työtehtävistä, henkilöstörakenteesta, yhteistyömuodoista ja alan tarjoamista mahdollisuuksista sekä antaa koululaisille mahdollisuuden tehdä heille sopivaa käytännön työtä.

Tämän vuoksi osapuolet ovat keskusjärjestöjen 14.11.2013 antaman suosituksen mukaisesti sopineet seuraavaa:

1. Jäljempänä olevat määräykset koskevat peruskoululaisia, kymppiluokkalaisia, ammattistarttilaisia ja lukiolaisia, joiden työsuhde perustuu ”Tutustu työelämään ja tienaa” -kesäharjoitteluohjelmaan.

1. Kaksi viikkoa tai kymmenen työpäivää kestävän kesäharjoitteluohjelman mukai- nen työsuhde voidaan sijoittaa 1.6. – 31.8. väliseen aikaan vuosina 2014–2016.

1. ”Tutustu työelämään ja tienaa” -kesäharjoitteluohjelman suorittamisesta makse- taan kertakaikkisena palkkana 335 euroa, joka sisältää tutustumisjaksolta kertyneen lomakorvauksen. Mikäli tutustumisjakso on kahta viikkoa pitempi, otetaan tämä huomioon vastaavasti palkassa.

1. Voimassa olevan työehtosopimuksen palkkoja, palkanmääräytymisperusteita ja muita rahanarvoisia etuja koskevia määräyksiä ei sovelleta niihin peruskoululaisiin, kymppiluokkalaisiin, ammattistarttilaisiin ja lukiolaisiin, joiden työsuhde perustuu tässä pöytäkirjassa tarkoitettuun kesäharjoitteluohjelmaan. Lukuun ottamatta sään- nöllisen työajan pituutta heihin ei myöskään sovelleta työehtosopimuksen työaikaa koskevia määräyksiä, mikäli ne vaikeuttaisivat kesätyöharjoitteluohjelman käytän- nön toteutusta.

5. ”Tutustu työelämään ja tienaa” kesäharjoitteluohjelman tavoitteena on se, että työpaikkakohtaisesti työllistetään mahdollisimman monta koululaista. Liitot ovat yhtä mieltä siitä, että harjoitteluohjelmaan perustuvat työsuhteet ovat luonteeltaan sellaisia, ettei kesäharjoitteluohjelman toteuttaminen yrityksessä ole ristiriidassa työsopimuslain ja voimassa olevien sopimusten työvoiman vähentämistä, lisätyön tarjoamisvelvollisuutta tai takaisinottoa koskevien määräysten kanssa. Liitot suosit- televat, että yritykset hyvissä ajoin ennen harjoitteluohjelman toteuttamista informoi- vat asiasta luottamusmiestä ja työsuojeluvaltuutettua.

Helsingissä 13 päivänä joulukuuta 2013 TEKNOLOGIATEOLLISUUS RY

SUUNNITTELU- JA KONSULTOINTITOIMISTOJEN LIITTO SKOL RY AMMATTILIITTO PRO RY

SKOL RY PÖYTÄKIRJA

TL RY STL RY

SOPIMUS TYÖSSÄ OPPIMISESTA JA AMMATILLISEEN KOULUTUKSEEN LIIT- TYVIEN HARJOITTELUMAHDOLLISUUKSIEN LISÄÄMISESTÄ

Osapuolet ovat yhtä mieltä siitä, että suunnittelu- ja konsulttialalla tulee kiinnittää huomiota alan työvoiman saatavuuteen tulevaisuudessakin. Tutkintouudistusten myötä opintoihin liittyy osana tutkintoa nykyisin pidempiä työharjoittelujaksoja työpaikoilla. Niiden avulla opiskelija tutustuu alan työtehtäviin ja työpaikkoihin ja yritys saa hyvän mahdollisuuden varmistaa ammattitaitoisen työvoiman saantinsa jatkossakin.

1. TYÖSSÄ OPPIMINEN

Osapuolet toteavat, että ammatilliseen peruskoulutukseen liittyy mahdollisuus toteuttaa työssä oppimisjaksoja työpaikalla käytännön työtehtävissä ilman työ- suhdetta, jolloin työssä oppimisesta sovitaan oppilaitoksen ja yrityksen välisellä sopimuksella. Tämän johdosta on sovittu seuraavaa:

Työssä oppiminen osana ammatillista peruskoulutusta järjestetään tällaisesta koulutuksesta annetun lain (1998/630) ja asetuksen (1998/811) mukaan siten, että tällainen opiskelija ei ole yrityksessä työsuhteessa. Mahdollista on myös, että tässä tarkoitetun työssä oppijan kanssa laaditaan työsopimus.

Työsuhteessa oleviin noudatetaan yllämainittujen sopijaosapuolten välistä suun- nittelu- ja konsulttialan toimihenkilöiden työehtosopimusta, mikäli he työskentele- vät em. sopimuksen soveltamisalan mukaisissa tehtävissä.

Työpaikalla järjestettävä koulutus voi perustua myös 15 vuotta täyttäneen opiske- lijan ja työnantajan välillä tehtyyn määräaikaiseen työsopimukseen (oppisopimuk- seen).

2. KOULUTUKSEEN LIITTYVÄ MUU HARJOITTELU

Harjoittelijalla tarkoitetaan henkilöitä, jotka opiskelevat ja ovat työssä lukukausien väliaikoina tai hankkivat koulutuksen aikana tutkinnon edellyttämää työkokemus- ta.

Osapuolet toteavat, ettei koulutuksen edellyttämän työssä oppimisen järjestämi- sellä, harjoittelulla tai työkokemuksen hankkimisella korvata yrityksen henkilöstöä. Niillä ei myöskään ole tarkoitus vaikuttaa yrityksen palveluksessa olevan henki- löstön työsuhteisiin. Nämä näkökohdat on tarpeellista todeta paikallisesti työn- antajan ja luottamusmiehen tai ellei sellaista ole, työnantajan ja toimihenkilöiden kesken joko ennen työssä oppimisjakson tai työharjoittelun järjestämistä taikka

yhteistoimintalain tarkoittaman koulutus- ja henkilöstösuunnitelman käsittelyn yhteydessä.

Osapuolet toteavat myös, että työsopimuslain ja voimassaolevien sopimusten työvoiman vähentämistä, lisätyön tarjoamisvelvollisuutta tai takaisinottoa koskevat määräykset eivät ole esteenä edellä mainittujen harjoittelupaikkojen tarjoamiselle, jos edellä mainittua paikallista menettelytapaa on noudatettu.

3. OIKEUKSIEN JA VELVOLLISUUKSIEN SIIRTYMINEN

TL ry:n ja STL ry:n sopimusoikeudet ja velvollisuudet siirtyvät 18.5.2001 perustet- tavalle Toimihenkilöunioni TU ry:lle.

4. SOPIMUKSEN VOIMASSAOLO

Tämä sopimus astuu voimaan 2 päivänä toukokuuta 2001 ja on voimassa toistaiseksi kuuden kuukauden irtisanomisajalla. Irtisanominen on toimitettava kirjallisesti ja irtisanominen astuu voimaan ilmoituksen saapumisesta toiselle osapuolelle.

5. PÖYTÄKIRJAN HYVÄKSYMINEN

Pöytäkirja katsotaan sopijapuolten allekirjoituksella tulleen heti hyväksytyksi. Espoossa toukokuun 2 päivänä 2001

SUUNNITTELU- JA KONSULTTITOIMISTOJEN LIITTO SKOL RY TEKNISTEN LIITTO TL RY

SUOMEN TEOLLISUUSTOIMIHENKILÖIDEN LIITTO STL RY

TYÖAIKASOPIMUS

PÄIVÄ- JA KAKSIVUOROTYÖN TYÖAJAN LYHENTÄMISTAPAA KOSKEVA PÖYTÄKIRJA

1 § Tällä pöytäkirjalla sovitaan päivä- ja kaksivuorotyön työajan lyhennyksen toteuttamisen paikallisesti sovittavasta vaihtoehdosta sen lisäksi, mitä lyhennysta- vasta on sovittu palkkasopimuksessa.

2 § Työaika voidaan järjestää myös siten, että se on vuonna 1994 keskimäärin 36,7 tuntia viikossa.

Mainittu keskimääräinen viikkotyöaika on saatu siten, että 1 §:n mukaiset työajan lyhennykset on otettu huomioon sitä laskettaessa. Tällöin myös arkipyhät sekä juhannus- ja jouluaatto tasaavat viikkotyöajan näihin määriin kalenterivuoden aikana.

3 § Työajan lyhentäminen toteutuu antamalla vapaata niin, että työaika enintään kalenterivuoden pituisena ajanjaksona tasoittuu keskimäärin 2 §:n mukaiseen määrään viikossa. Vuosilomapäiviä ei voida käyttää työajan tasaamiseen.

Vapaata pidetään työnantajan osoituksen mukaan vähintään työvuoro kerrallaan, ellei toimihenkilön kanssa toisin sovita vapaan pitämisestä tai sen korvaamisesta. Työtuntijärjestelmään merkitsemätön, pitämätön vapaa annetaan viimeistään seu- raavan vuoden kesäkuun loppuun mennessä. Mikäli vapaata tällöin on antamatta, korvataan se kuten viikkoylityö.

Mikäli jokaisen yksittäisen vapaan antamisajankohdasta ei päätetä erikseen, vaan usean tai kaikkien vapaiden antamisajankohdat vahvistetaan yhdellä kertaa, kut- sutaan tätä suunnitelmaa työtuntijärjestelmäksi. Työtuntijärjestelmää laatiessaan tulee työnantajan pyrkiä ottamaan huomioon toimihenkilöiden yksilölliset toivo- mukset vapaiden ajankohdista tuotannon tarpeiden sekä käynti- ja palveluaikojen sallimissa rajoissa.

Työtuntijärjestelmä on luonteeltaan kollektiivinen ja koskee sitä aikaa, jolloin käytettävänä työaikamuotona asianomaisessa työkohteessa, osastolla tai työpai- kalla yleensä on päivä- tai kaksivuorotyö. Siirryttäessä muuhun työaikamuotoon, esimerkiksi kolmivuorotyöhön, määräytyy työaika siirron jälkeen kyseistä työaika- muotoa koskevien määräysten mukaan.

Ellei edellä mainittua työtuntijärjestelmää ole etukäteen vahvistettu, vapaan an- tamisen ajankohta ilmoitetaan viimeistään viikkoa ennen, ellei paikallisesti ennen vapaan pitämistä muuta sovita. Samoin menetellään jos työtuntijärjestelmää muutetaan.

4 § Työajan lyhennys toteutetaan ansiotasoa alentamatta.

5 § Tämän sopimuksen perusteella annetut vapaapäivät, jotka muutoin olisivat olleet työpäiviä, luetaan työssäolopäivien veroisiksi päiviksi vuosilomaa ansait- taessa.

6 § Mikäli työtuntijärjestelmästä ei muuta johdu, työstä poissaolevan toimihenkilön katsotaan saaneen vapaata, vaikkei poissaoleville ole siitä erikseen ilmoitettu, kun koko yritys, sen työosasto tai työryhmä, johon toimihenkilö kuuluu, on tässä sopimuksessa tarkoitettua vapaata pitänyt.

7 § Työnantajan on ennen tämän sopimuksen tarkoittaman työaikajärjestelyn toimeenpanoa neuvoteltava toimihenkilöiden edustajien kanssa. Neuvotteluissa on otettava huomioon työpaikan toimihenkilötyön luonne, käynti- ja palveluaikojen turvaaminen, muiden henkilöstöryhmien työaikajärjestelyt sekä muut vastaavat seikat.

8 § Tätä sopimusta sovelletaan runkosopimuksen osana. Helsingissä 17. joulukuuta 1993

TEOLLISUUDEN JA TYÖNANTAJAIN KESKUSLIITTO

STTK:N TEOLLISTEN TOIMIALOJEN AMMATTIJÄRJESTÖ STTK-T

ERÄÄT ERIKOISTILANTEET

Työsuhteen alkaminen kesken vuotta:

vapaata vapaata

työsuhteen alku

Toimihenkilö pitää työsuhteensa alkamisen jälkeiselle ajalle sattuvat vapaat, mitkä esim. muille saman työryhmä toimihenkilöille ja työntekijöille on ilmoitettu. On mah- dollista kuitenkin laatia hänelle myös henkilökohtainen keskimääräinen viikkotyöaika jäljellä olevaa vuotta varten.

Työsuhteen päättyminen kesken vuotta:

työsuhde päättyy

Mikäli työsuhde päättyy kesken vuoden, maksetaan toimihenkilön työsuhdesaatavat normaaliin tapaan. Niitä pitämättömiä vapaita, jotka on merkitty työtuntijärjestelmään, ei tällöin huomioida. Työtuntijärjestelmään merkitsemättömät pitämättömät vapaat korvataan säännöllisen työajan palkkaa vastaavalla korvauksella.

Työaikamuodon tai osaston vaihtuminen:

Toimihenkilö voi esimerkiksi joutua siirtymään ennen päivätyötä koskevien työajan lyhennysvapaiden pitämistä keskeytyvään kolmivuorotyöhön niin, että aiotut vapaa-

päivät muuttuvatkin työpäiviksi

päivätyö

kolmivuorotyö

työaikamuodon vaihtumisajankohta

Vapaat eivät seuraa mukana työaikamuodon vaihtuessa. Vapaita saatetaan kuitenkin antaa esimerkiksi suunniteltua aikaisemmin tai mikäli 3.vuorotyö kestää vain lyhyeh- kön ajan, vapaita voidaan antaa sen jälkeen, kun toimihenkilö on siirtynyt takaisin päivätyöhön. Jos toimihenkilön työaikamuoto vaihtuu usein, huolehditaan siitä, että toimihenkilön suhteellinen työaika ei pitene.

MUISTIINPANOJA

MUISTIINPANOJA

MUISTIINPANOJA

TEKNOLOGIATEOLLISUUS RY

PL 10, (Eteläranta 10), 00131 HELSINKI

puh. (09) 19 231, fax (09) 624 462

xxx.xxxxxxxxxxxxxxxxxxxx.xx, xxxxxxx.xxxxxxxx@xxxxxxxxxxxxxxxxxxxx.xx

SUUNNITTELU- JA KONSULTTITOIMISTOJEN LIITTO SKOL RY

PL 10, (Eteläranta 10), 00131 HELSINKI

puh. 000 000 0000, fax 000 000 0000

xxx.xxxxxx.xx, xxxxxxx.xxxxxxxx@xxxxxxxxxxxxxxxxxxxx.xx

AMMATTILIITTO PRO RY

PL 183 (Selkämerenkuja 1 A), 00181 HELSINKI

puh. (09) 172 731, fax (00) 0000 0000

xxx.xxxxxxxxx.xx, xxxxxxx.xxxxxxxx@xxxxxxxxx.xx