Reittipohjaisen käyttöoikeussopimuksen yleiset ehdot, liikenteenharjoittaja to- teuttaa lippu- ja maksujärjestelmän
Reittipohjaisen käyttöoikeussopimuksen yleiset ehdot, liikenteenharjoittaja to- teuttaa lippu- ja maksujärjestelmän
Värit:
Sisällysluettelo
1. Käyttöoikeus
2. Julkisen palvelun velvoite
3. Lipputulot ja muut tulot
4. Liikenteen hoidosta maksettava käyttöoikeuskorvaus ja sen tarkistaminen
5. Matkalippujen hintarakenne, asiakashintojen tarkistaminen ja muutokset sekä liikenteenharjoittajalle maksettava lipputulokorvaus
6. Lippu- ja maksujärjestelmä
7. Liikennöinnissä käytettävä autokalusto
8. Liikenteen laatu
9. Liikenteen muutokset
10. Korvauksen vähentäminen ja sanktiot
11. Markkinointi ja tiedottaminen
12. Matkustustiedot ja tutkimukset
13. Valvonta, raportointi ja asiakaspalautteet
14. Vakuudet
15. Tarjousyhteenliittymä
16. Alihankinta
17. Liikenteenharjoittajan ja tilaajan vastuut sekä vastuun rajoittaminen
18. Sopimuksen purkaminen ja irtisanominen
Näitä yleisiä ehtoja noudatetaan tehtäessä reittipohjaisia linja-autoliikenteen käyttöoikeussopimuksia X ELY-keskuksen (jäljempänä tilaaja) ja liikenteenharjoittajan välillä. Käyttöoikeussopimukseen sovelletaan Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta (EY) N:o 1370/2007 (palvelusopimusasetus) ja joukkoliikenne- lakia (869/2009). Näitä yleisiä ehtoja noudatetaan reittipohjaisen käyttöoikeussopimuksen mukaisessa lii- kenteessä, jossa liikenteenharjoittaja tai tämän valtuuttama taho toteuttaa lippu- ja maksujärjestelmän.
1. Käyttöoikeus
Käyttöoikeudella tarkoitetaan oikeutta ja velvollisuutta julkisen liikenteen hoitamiseen kohdeluettelossa erikseen määritellyllä osalla julkisen liikenteen verkkoa. Liikenteenharjoittaja saa tästä korvauksena mat- kustuksesta kertyvät lipputulot ja muut mahdolliset myyntitulot sekä lisäksi käyttöoikeussopimuksen mu- kaisen korvauksen (käyttöoikeuskorvaus). Liikenteenharjoittaja vastaa liikenteen järjestämisestä sekä markkinoinnista.
2. Julkisen palvelun velvoite
Liikenteenharjoittaja sitoutuu liikennöimään käyttöoikeutensa mukaista liikennettä siten kuin käyttöoikeus- sopimuksessa ja sen liiteasiakirjoissa on todettu.
3. Lipputulot ja muut tulot
Käyttöoikeussopimuksen mukaisessa liikenteessä käytettävä lippu- ja maksujärjestelmä, matkalippujen hinnat ja myyntiehdot kuvataan tarkemmin kohdassa 6 ja liitteessä "Lippu- ja maksujärjestelmän kuvaus" alaliitteineen.
Liikenteenharjoittaja saa lipputulot, joita ovat käteistulot kertalipuista sekä käyttöoikeussopimusliikenteen matkustusta vastaavan osuuden kausi- ja sarjalippujen myynnistä.
Liikenteenharjoittaja saa kuljettaa rahtia ja pitää rahdin kuljettamisesta saatavat tulot. Liikenteenharjoittaja saa myös kaikki itse hankkimansa mainos- ja muut myyntitulot.
4. Liikenteen hoidosta maksettava käyttöoikeuskorvaus ja sen tarkistaminen
Tilaaja maksaa liikennöintivelvoitteen hoitamisesta liikenteenharjoittajalle käyttöoikeussopimuksen mu- kaista korvausta (käyttöoikeuskorvaus). Korvaus maksetaan täysimääräisesti vain sopimuksen mukaan hoi- detusta liikennöinnistä. Korvaus sisältää henkilöliikenteelle säädetyn arvonlisäveron. Arvonlisäveron muu- tos otetaan huomioon korvauksessa muutoksen voimaantulosta lukien.
Käyttöoikeuskorvaus maksetaan erikseen kultakin kuukaudelta jälkikäteen. Korvaus suoritetaan liikennöin- tiä seuraavan kuukauden 24. päivänä edellyttäen, että liikenteenharjoittaja on toimittanut kohdassa 12 mainitut matkustajalaskenta- ja tulotiedot ja lipputuoteraportin sekä kohdassa 10 mainitun mahdollisen yhteenvedon edellisen kuukauden ajamattomista lähdöistä tilaajalle kuun 10. päivään mennessä.
Viivästyskorko on korkolain mukainen. Mikäli korvauksen maksu viivästyy tilaajaa koskevan lakon, työsulun tai niihin verrattavan työtaistelutoimenpiteen johdosta, ei viivästyskorkoa makseta eikä mahdollisesti ai- heutuvia vahinkoja korvata.
Käyttöoikeuskorvaus on tässä käyttöoikeussopimuksessa sidottu Tilastokeskuksen laatimaan linja- autoliikenteen kustannusindeksin vakiovuoroliikenteen osaindeksiin seuraavasti:
Käyttöoikeussopimuksen mukaista arvonlisäverotonta korvausta muutetaan vakio- vuoroliikenteen kustannusindeksin muutosta vastaavasti kerran vuodessa. Korvauksen suu- ruus saadaan, kun perusindeksiä verrataan tarkistusindeksiin. Mikäli tarkistusindeksi on kor- keampi tai alempi kuin perusindeksi, korvausta korotetaan tai alennetaan vastaavasti.
Perusindeksinä on vuoden 2012 vuosi-indeksi. Tarkistusindeksi on tammikuussa julkaistava, aina edellistä vuotta kuvaava vuosi-indeksi. Tarkistettu arvonlisäveroton käyttöoikeuskorva- us saadaan, kun tarkistusindeksi jaetaan perusindeksillä ja tällä osamäärällä kerrotaan sopi- mukseen kirjattu korvaus.
Käyttöoikeuskorvauksen indeksitarkistus tehdään vuosi-indeksin julkaisua koskevan kuukauden mak- suerään, joka maksetaan liikenteenharjoittajalle tarkistuksen jälkeisessä kuussa. Yleensä vuosi-indeksi jul- kaistaan tammikuun puolivälissä, jolloin indeksitarkistus tehdään tammikuun maksuerään ja maksetaan helmikuussa.
5. Matkalippujen hintarakenne, asiakashintojen tarkistaminen ja muutokset sekä liikenteenharjoitta- jalle maksettava lipputulokorvaus
Käyttöoikeussopimuksen mukaisessa liikenteessä noudatetaan liitteen "Lippu- ja maksujärjestelmän kuva- us" mukaisia matkalippujen asiakashintoja. Liikenteenharjoittaja pitää myymänsä kertalipputulot. Lisäksi liikenteenharjoittaja saa siirtymäajan sopimusten ja niiden lisäasiakirjojen mukaisilla tuetuilla kausi- ja sarja- lipuilla (kuntakohtaiset matkaliput) tehdyistä nousuista lipputulokorvauksena asiakastulojen osuuden. Asia- kastulojen osuus muodostuu siten, että liikenteenharjoittajalle maksetaan ensin siirtymäajan sopimuksissa määritelty nousukorvaus (liite "Lippu- ja maksujärjestelmän kuvaus") ja liikenteenharjoittaja palauttaa en- nakkoon maksetuista korvauksista lippusubvention osuuden tilaajalle jälkikäteen. Tilaajan tulee pystyä tar- kistamaan käyttöoikeussopimuksen mukaisen lippusubvention suuruus ja määräytyminen kohdassa 12 määritellystä lipputuoteraportista. Liikenteenharjoittajan tai tämän valtuuttaman tahon tulee toimittaa lipputuoteraportti tilaajalle liikennöintiä seuraavan kuukauden 10. päivään mennessä. Lippusubvention palautus tapahtuu käytännössä vähentämällä lippusubvention osuus kohdan 4 mukaan liikenteenharjoitta- jalle maksettavasta käyttöoikeuskorvauksesta. Mikäli lippusubvention osuus on suurempi kuin käyttöoike- uskorvaus, maksaa liikenteenharjoittaja muodostuneen erotuksen tilaajalle liikennöintiä seuraavan kuu- kauden 24. päivään mennessä.
Kertalipuilta ei edellytetä vaihto-oikeutta. Liikenteenharjoittaja saa halutessaan sopia vaihto-oikeudesta muun liikenteen kanssa, jos vastaa vaihtomatkoista aiheutuvista kustannuksista itse.
Tilaaja ja kunta sopivat liitteen "Lippu- ja maksujärjestelmän kuvaus" mukaisten kuntakohtaisten matkalip- pujen kustannusten jakamisesta ja laskutusmenettelyistä keskenään keskinäisessä yhteistyösopimukses- saan.
Liikenteenharjoittaja tai tämän valtuuttama taho laskuttaa peruskoululaisten koulumatkalipuilla tehdyistä nousuista suoraan kuntaa liitteen "Lippu- ja maksujärjestelmän kuvaus" mukaisin sarjalipun asiakashinnoin.
2. asteen koulumatkatukeen oikeutettujen opiskelijoiden lipuilla tehdyistä nousuista liikenteenharjoittaja tai tämän valtuuttama taho voi noudattaa mahdollista voimassaolevaa sopimustaan KELAn kanssa.
Kerta- ja sarjalippujen asiakashinnat ja niiden mukaan määräytyvät liikenteenharjoittajan lipputulokorvauk- set tarkistetaan kerran vuodessa Tilastokeskuksen laatiman linja-autoliikenteen kustannusindeksin vakio- vuoroliikenteen vuosi-indeksin mukaan saman menettelyn mukaisesti kuin edellä kohdassa 4 on todettu käyttöoikeuskorvauksen indeksitarkastuksesta. Asiakashintojen indeksitarkistus tapahtuu kolmen desimaa- lin tarkkuudella ja näin saatavat asiakashinnat pyöristetään lähimpään 10 senttiin. Mikäli Tilastokeskuksen linja-autoliikenteen kustannusindeksin vakiovuoroliikenteen vuosi-indeksi julkaistaan tammikuun 18. päi- vään mennessä, vahvistaa tilaaja vuosittain helmikuun 1. päivään mennessä kerta- ja sarjalippujen asia- kashinnat ja niiden mukaiset liikenteenharjoittajalle kuuluvat lipputulokorvaukset kalenterivuodeksi kerral- laan. Vahvistetut asiakashinnat tulevat tällöin voimaan maaliskuun 1. päivänä ja huomioidaan maaliskuun maksuerässä, joka maksetaan huhtikuussa. Jos vuosi-indeksi julkaistaan myöhemmin kuin 18. tammikuuta, siirretään mainittuja määräaikoja yhtä monta arkipäivää kuin julkaisuajankohdan ja tammikuun 18. päivän väliin on jäänyt arkipäiviä.
Kuntakohtaisten matkalippujen asiakashinnat määritellään saman menettelyn mukaisesti kuin kunnan ja tilaajan välisessä siirtymäajan lippuyhteistyösopimuksessa on sovittu.
6. Lippu- ja maksujärjestelmä Yleistä
Lippu- ja maksujärjestelmän avulla myydään matkustajille lipputuotteita, leimataan matkakortteja ajoneu- voissa, siirretään matkustustietoja taustajärjestelmään sekä varmistetaan lipputulojen kohdentuminen oikeille tahoille. Lippu- ja maksujärjestelmän avulla joukkoliikenteen matkojen maksamisen on oltava mat- kustajille helppoa koko seudun alueella. Lisäksi järjestelmä tarjoaa viranomaiselle riittävästi helppokäyttöis- tä ja ajantasaista tietoa sähköisessä muodossa suunnittelun, päätöksenteon, kilpailuttamisen ja seurannan tueksi.
Tämän käyttöoikeussopimuksen mukaisen liikenteen lippu- ja maksujärjestelmä toteutetaan käyttämällä liikenteenharjoittajan tai tämän valtuuttaman tahon toimittamaa lippu- ja maksujärjestelmää.
Lippujärjestelmä
Lippujärjestelmä koostuu kilometritaksaan perustuvista maksuportaista, lipputuotteista, käyttäjäryhmistä ja lippujen hinnoista. Lipputuotteita ovat esimerkiksi kertalippu, sarjalippu ja koululaislippu. Lipputuotteet voivat olla joko haltija- tai henkilökohtaisia.
Tilaaja vahvistaa kilometritaksaan perustuvat maksuportaat, käytettävät lipputuotteet ja lipputuotteiden asiakashinnat. Nämä on esitetty tarkemmin liitteessä "Lippu- ja maksujärjestelmän kuvaus". Liitteessä on kuvattu myös lipputuotteiden yhteensopivuusvaatimukset muiden joukkoliikenteen toimivaltaisten viran- omaisten järjestämään liikenteeseen nähden.
Sopimusajalla ei oteta käyttöön uusia kuntakohtaisia lipputuotteita.
Liikenteenharjoittaja voi tarjouksessaan esittää otettavaksi käyttöön myös muita lipputuotteita. Tilaaja päättää niiden käyttöönotosta, jolloin käyttöoikeussopimuksen liitteeksi tulevaa liitettä "Lippu- ja maksujär- jestelmän kuvaus" päivitetään ko. lipputuotteiden osalta.
Liikenteenharjoittaja vastaa palvelupisteiden ja myyntipisteiden toiminnasta. Palvelu- ja myyntipisteiden määrä ja sijainti on kuvattu liitteessä "Lippu- ja maksujärjestelmän kuvaus". Palvelupisteessä perustetaan asiakkuuksia, myydään matkakortteja sekä selvitetään matkustajien ongelmatilanteita. Myyntipisteessä ladataan kausi- ja sarjalippuja sekä tehdään myyntitilityksiä.
Liikenteenharjoittajan tulee myydä lipputuotteita (kertalippumyynnit ja kausi- ja sarjalippujen) myös ajo- neuvoissa ja valvoa, että matkustajat käyttävät lippu- ja maksujärjestelmää ajoneuvoissa oikein.
Maksujärjestelmä
Maksujärjestelmä muodostuu lippujärjestelmän tarkoitusta ja tehtäviä toteuttavista tietoteknisistä ohjel- mista, sovelluksista ja laitteista. Maksujärjestelmän osat ovat taustajärjestelmä, palvelupistesovellus, myyn- tisovellus, matkakortit, matkakorttisovellus, ajoneuvojen rahastuslaitteet, varikkojärjestelmät sekä useat sisäiset ja ulkoiset tiedonsiirron rajapinnat.
Liikenteenharjoittajan vastuut, tehtävät ja oikeudet
Liikenteenharjoittaja vastaa lippu- ja maksujärjestelmäkokonaisuuden toteuttamisesta kaikkine osajärjes- telmineen ja niiden välisine rajapintoineen. Liikenteenharjoittaja vastaa maksujärjestelmän taustajärjestel- mästä, ajoneuvolaitteista, taustajärjestelmän ja liikenteenharjoittajien laitejärjestelmien välisten tiedonsiir- torajapintojen määrityksistä ja toteuttamisesta, matkakorteista, matkakorttisovelluksesta sekä palvelu- ja myyntipistesovelluksista sekä koko asiakaspalvelun toteuttamisesta.
Liikenteenharjoittaja tallentaa ja päivittää lippu- ja maksujärjestelmänsä mukaiseen taustajärjestelmään lippujärjestelmän maksuportaat ja vastaa tietojen oikeellisuudesta.
Liikenteenharjoittaja tallentaa ja päivittää lipputuotteet ja lippujen asiakashinnat lippu- ja maksujärjestel- mänsä mukaiseen taustajärjestelmään ja vastaa tietojen oikeellisuudesta.
Liikenteenharjoittaja vastaa kustannuksellaan ajoneuvojen rahastuslaitteista ja varikkojärjestelmästä sekä niiden huollosta ja toimivuudesta. Rahastuslaitteilta vaadittavat ominaisuudet mukaan lukien liitynnät varikkojärjestelmiin on esitetty liitteessä "Lippu- ja maksujärjestelmän kuvaus".
Kuljettajalla tulee olla erillinen kuljettajakortti, jolla rekisteröityy ajoneuvolaitteelle alkaessaan ajaa käyttö- oikeussopimuksen mukaista liikennettä. Liikenteenharjoittaja vastaa siitä, että kuljettajat rekisteröityvät vuorolle oikealla kuljettajakortilla. Erillisen kuljettajakortin avulla varmistetaan käyttöoikeussopimuksen mukaisen liikenteen erottelu muusta liikenteestä, jossa matkakortti kelpaa ja korvausten kohdentuminen sopimusten mukaisesti. Tilaajan tulee pystyä todentamaan oikean kuljettajakortin käyttö käyttöoikeusso- pimuksen mukaisessa liikenteessä jälkikäteen lippu- ja maksujärjestelmän tuottamien raporttien perusteel- la.
Liikenteenharjoittajalla on oltava riittävä määrä varalaitteita. Liikenteenharjoittaja korjaa ajoneuvojen ra- hastuslaitteiden ja varikkojärjestelmän virheet omalla kustannuksellaan. Liikenteenharjoittaja vastaa kus- tannuksellaan rahastuslaitteiden ja varikkojärjestelmän versiopäivityksistä.
Liikenteenharjoittaja vastaa lippu- ja maksujärjestelmän edellyttämästä linja-autonkuljettajien koulutukses- ta ja informoinnista.
Liikenteenharjoittaja hankkii ja vastaa koko sopimuskauden kustannuksellaan varikkojärjestelmän vaati- masta tiedonsiirtoyhteydestä sekä varikkojärjestelmän ja ajoneuvolaitteistojen välisestä tiedonsiirtoyhtey- destä. Liikenteenharjoittaja vastaa siitä, että lippujärjestelmän tiedot kuten maksuportaat, lipputuotteet ja lippujen asiakashinnat tallentuvat ja päivittyvät taustajärjestelmästä tai varikkojärjestelmästä ajoneuvojen rahastuslaitteisiin.
Käyttöoikeussopimuksen mukaisessa liikenteessä liikenteenharjoittaja tallentaa ja päivittää ilman korvausta liikenteen aikataulut ja reitit paitsi omaan lippu- ja maksujärjestelmäänsä myös tilaajan osoittamaan järjes- telmään sekä vastaa tietojen oikeellisuudesta. Tiedot tallennetaan tai toimitetaan sähköisen rajapinnan kautta pysäkkikohtaisesti, arvioitujen ohitusaikojen mukaan. Liikenteenharjoittaja saa halutessaan käyt- töönsä viranomaisten pysäkkitietorekisterien mukaiset pysäkkitiedot tai hän voi käyttää ja ylläpitää omia pysäkkitietojaan. Tällöin niihin on kuitenkin tallennettava viranomaisrekisterin mukainen pysäkkitunnus (ID).
Maaseudun reiteillä voi olla osuuksia, joilla merkittyjä pysäkkejä ei ole ja linja-auto on käyttänyt muita va- kiintuneita pysähtymispaikkoja. Liikenteenharjoittajan tulee tallentaa arvioidut aikataulutiedot viranomai- sen osoittamaan taustajärjestelmään myös näiltä epävirallisilta pysähtymispaikoilta siten, että pysäkkirekis- tereihin täydennetään tiedot myös käyttöoikeussopimusta koskevista vakiintuneista, maastoon merkitse- mättömistä pysähtymispaikoista hyvissä ajoin ennen aikataulutietojen tallentamista.
Liikenteenharjoittaja tallentaa aikataulu- ja reittitiedot omaan järjestelmäänsä hyvissä ajoin ennen liiken- teen alkamista tai muutosten voimaantuloa. Vastaavat tiedot tilaajan osoittamaan järjestelmään tulee lii- kenteenharjoittajan tallentaa tai toimittaa kuukautta ennen liikenteen aloittamista ja aikataulujen voi- maanastumista. Myös sopimuskauden aikana tehtävät muutokset on liikenteenharjoittajan tallennettava tai toimitettava tilaajan osoittamaan taustajärjestelmään kuukautta ennen muutosten voimaanastumista. Liikenteenharjoittaja voi toimittaa aikataulu- ja reittitiedot tilaajalle myös sähköisen rajapinnan kautta esi- merkiksi ns. Xxxxxxx.xxx xml-muodossa ( xxxx://xxxxxxxxx.xxxxx.xx/xxxxx/xx/xxxxxxx.xxx-xxx-xxxxxxxx- dump.php) tai muussa vastaavassa standardissa.
Liikenteenharjoittaja vastaa siitä, että ajoneuvon rahastuslaitteesta siirtyy liikenteenharjoittajan taustajär- jestelmään kerran vuorokaudessa seuraavat matkustajatiedot:
- nousijatiedot lähdöittäin
- nousijatiedot linjoittain
- nousijatiedot lipputuotteittain
- edellisten raporttien yhdistelmät
- tiedot vaihtavista matkustajista.
Rahastuslaitevaatimukset on kuvattu tarkemmin liitteessä "Lippu- ja maksujärjestelmän kuvaus". Tilaajan vastuut, tehtävät ja oikeudet
Tilaajalla on oikeus auditoida ja tarkastaa liikenteenharjoittajan ajoneuvojen rahastuslaitteet ja varikkojär- jestelmät. Tilaaja vastaa ensimmäisen auditoinnin kustannuksista. Jos liikenteenharjoittajan ajoneuvojen rahastuslaitteissa tai varikkojärjestelmissä ilmenee virheitä, on liikenteenharjoittaja velvollinen välittömästi korjaamaan virheet omalla kustannuksellaan sekä korvaamaan tilaajalle aiheutuneet vahingot ja kustan- nukset. Mahdollisen uuden auditoinnin kustannuksista vastaa liikenteenharjoittaja.
Tilaajalla on rajoittamaton ja pysyvä hyödyntämis-, käyttö- ja luovutusoikeus hallinnoimaansa järjestelmään tallennettuihin tietoihin, joita ovat mm. pysäkki-, reitti-, aikataulu- ja matkustajatiedot.
Tilaaja on velvollinen ilmoittamaan sopimuskauden aikana tapahtuvat tariffi- ja muut muutokset liiken- teenharjoittajalle vähintään kuusi (6) viikkoa ennen muutosten voimaanastumista.
7. Liikennöinnissä käytettävä autokalusto
Käyttöoikeussopimuksen mukaisessa liikenteessä käytettävien linja-autojen on oltava hyväkuntoisia ja siis- tejä sekä ominaisuuksiltaan vähintään tarjouspyynnön liitteessä ”Kalustovaatimukset” määritellyn mukai- sia.
Auton ikä lasketaan käyttöönottokuukaudesta lukien. Mikäli peruskorjatulle alustalle rakennetaan uusi kori ja asennetaan jälkiasennettava pakokaasujen puhdistusjärjestelmä, lasketaan ikä korjauskuukaudesta luki- en lisäämällä ikään 24 kuukautta. Koriltaan siten peruskorjatun, että korin lattiapinnat, seinä- ja kattover- hoilu sekä istuinpäällysteet on uusittu ja kori on ulkopuolelta uudelleen maalattu, auton ikä lasketaan korin peruskorjauskuukaudesta lukien lisäämällä siihen 60 kuukautta. Jos autoon asennetaan peruskorjauksen lisäksi jälkiasennettava pakokaasujen puhdistusjärjestelmä, auton ikä lasketaan muutoskuukaudesta lukien lisäämällä siihen 48 kuukautta. Auton tulee olla katsastusviranomaisen liitteen ”LINJA-AUTON TARKASTUS- PÖYTÄKIRJA” mukaisesti tarkastama ja jokaiselta sen tarkastuskohdalta hyväksymä. Jälkiasennettavan pa- kokaasujen puhdistusjärjestelmän asentamisen tulee ilmetä auton rekisteriotteesta muutoskatsastusmer- kintänä. Tarkastuspöytäkirjan sekä rekisteriotteen muutoskatsastusmerkinnän jäljennös on toimitettava tilaajalle kalustoluettelon mukana ennen liikenteen aloittamista. Alkuperäinen tarkastuspöytäkirja tai sen jäljennös on pidettävä aina linja-auton mukana. Uudelleen korittaminen tai korin peruskorjaus voi lyhentää auton laskennallista ikään vain yhden kerran.
Liikenteenharjoittaja on velvollinen asettamaan liikenteeseen tilapäisesti ylimääräisiä vara-autoja, jos mat- kustajamäärä sitä edellyttää ja jos vara-autot on järjestettävissä kohtuullisin kustannuksin. Tilaajalla ei ole velvollisuutta maksaa vara-autojen käytöstä erillistä korvausta. Jos tarvetta vara-autojen käyttöön ei enää voida pitää tilapäisenä, on asiasta neuvoteltava tilaajan kanssa. Jos riittävän kaluston hankkimisesta ei päästä sopimukseen, voi tilaaja purkaa sopimuksen.
Erityisestä syystä liikenteessä voidaan käyttää häiriöttömän liikennöinnin turvaamiseksi tilapäisesti myös sopimuksesta poikkeavaa autokalustoa. Tilaajalle tulee kuitenkin ilmoittaa viivytyksettä, jos tällaisia autoja käytetään pitempään kuin kahtena perättäisenä päivänä. Sopimuksesta poikkeavan kaluston käyttö voi kestää yhtäjaksoisesti enintään viisi arkipäivää.
Autot on huollettava niin, että niiden kaikki laitteet toimivat moitteettomasti. Autojen on oltava siistejä ja puhtaita. Autot on siivottava kerran vuorokaudessa. Vuoron päätepisteessä on otettava talteen löytötava- rat ja samalla huolehdittava auton siisteydestä. Kuljettajan on huolehdittava, että auton lämpötila ja ilman- vaihto ovat matkustajan kannalta asianmukaiset ja miellyttävät.
8. Liikenteen laatu
Joukkoliikenneluvalla liikennöivän liikenteenharjoittajan on valvottava joukkoliikennelain mukaisen laatulu- pauksensa toteutumista sekä noudatettava toiminnassaan Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta (181/2011) matkustajien oikeuksista linja-autoliikenteessä. Liikennöitäessä taksiliikenneluvalla tulee liiken- teenharjoittajan huomioida toiminnassaan taksiliikennelain (217/2007) 17 § taksipalvelujen laatuvaatimuk- sista.
Liikennöinnissä tulee ottaa huomioon työsuojeluun ja noudatettaviin työehtoihin liittyvät velvoitteet. Lii- kenteenharjoittaja on työnantajana velvollinen huolehtimaan myös rikostaustan selvittämismenettelystä (Laki lasten kanssa työskentelevien rikostaustan selvittämisestä 504/2002) sekä pyydettäessä toimittamaan tilaajalle asiasta selvitys.
Asiakaspalvelun tulee olla ystävällistä ja asiallista. Kuljettajan tulee osata palvella matkustajia suomen kie- lellä. Matkustajia tulee tarvittaessa neuvoa matkustamiseen liittyvissä asioissa kuten vaihtoyhteyksissä ja matkustajien saatavilla tulee olla paperisia aikatauluja hintatietoineen. Kuljettajan on välitettävä matkusta- jien antama palaute liikenteenharjoittajalle, joka välittää sen tilaajalle. Kuljettajan käytössä tulee olla puhe- lin.
Kuljettajan on ilmoitettava häiriötilanteesta (rikkoutunut auto, 15 minuutin ylittävä myöhästyminen, yllät- tävä lisäkaluston tarve) viivytyksettä liikenteenharjoittajalle, jonka on ryhdyttävä välittömiin toimenpiteisiin tilanteen korjaamiseksi. Kuljettajan on tiedotettava matkustajille häiriöstä ja aiheutuneen viivästyksen kes- tosta. Häiriötilanteessa kuljettajan on tarvittaessa opastettava matkustajia jatkoyhteyden valinnassa.
Lippu- ja maksujärjestelmän häiriötilanteet eivät saa estää varsinaisen joukkoliikennepalvelun tuottamista.
Liikennöitäessä on noudatettava aikatauluja täsmällisesti. Aikatauluissa ilmoitetaan arvioidut pysäkkiajat. Tilaaja voi seurata täsmällisyyttä pistokokein.
9. Liikenteen muutokset
Kohteen sopimuksen mukaiseen aikatauluun voidaan neuvotella tilaajan tai liikenteenharjoittajan aloittees- ta muutoksia, jos näillä ei ole vaikutusta ajokilometrien määrään. Myös sopimuksen mukaiseen vuotuiseen ajokilometrien määrään voidaan neuvotella vähäisiä muutoksia, mikäli olosuhteet tai liikenteen järjestämi- sen edellytykset ovat muuttuneet niin, että liikennettä ei ole tarkoituksenmukaista tai mahdollista hoitaa sovitulla tavalla. Olosuhteen muutos voi olla esimerkiksi runkoliikenteen muutos, jonka myötä liityntälii- kennettä on järjesteltävä uudelleen. Muutoksen kokonaisvaikutus saa olla enintään 10 % vuotuisesta lii- kennöintikorvauksesta. Liikennöinnissä tapahtuneen muutoksen vaikutus korvaukseen lasketaan käyttäen perusteena reittipohjaisessa käyttöoikeussopimuksessa sovittuja ajokilometrien hintoja. Muutos voi merki- tä maksettavan korvauksen lisäämistä tai vähentämistä. Vuotuiseen ajokilometrien määrään voidaan neu-
votella liikennöitsijän esityksestä myös 10 %:a suurempiakin lisäyksiä, mutta tällöin liikenteenharjoittaja vastaa 10 %:a ylittävistä lisäkustannuksista.
Muutoksia voi ehdottaa vähintään kolme (3) kuukautta ennen niiden toteuttamista huomioiden kohdassa 6 esitetty liikenteenharjoittajan velvoite muutosten tallentamisesta tilaajan taustajärjestelmään. Muutosesi- tyksiä saa tehdä enintään kolme kertaa vuodessa: muutosten ajoittuessa vuoden vaihteeseen tai kesä- ja talviaikataulukausien alkuun. Perustellusta syystä voi muutosesityksiä tehdä muulloinkin.
Muutoksia tehtäessä on otettava huomioon työehtosopimusten ja työsopimusten työaikaa koskevat mää- räykset.
Lisäksi tilaajalla on edellä mainitun lisäksi oikeus vähentää ostettavan liikenteen vuotuista ajokilometrimää- rää enintään 50 % vuodessa, jos valtion talousarviossa tarkoitukseen varatut määrärahat vähenevät merkit- tävästi tai käyttöoikeussopimuksen mukaisen liikenteen rahoitukseen osallistuva kunta vähentää rahoitus- taan sopimuksen kokonaisrahoituksen kannalta merkittävästi.
Tarjouksessa sitoudutaan liikenteen hoitamiseen tarjoushinnalla kohteen aikataulumerkintöjen ja liitteen "Lippu- ja maksujärjestelmän kuvaus" mukaisten asiakashintojen mukaisesti koko sopimusajan eikä korva- usta muuteta, jos ajopäivien lukumäärä vaihtelee eri vuosina. Korvausta ei muuteta myöskään silloin, jos kohteen kohdeluettelon mukainen kilometriarvio eroaa reitillä mitatusta tai todellisten ajopäivien mukai- sesta ajokilometrimäärästä, ellei kyse ole selkeästä virheestä. Myös tarjouspyynnön liitteessä ”Kohdeluette- lo” ilmoitetut matkustajamääriä ja lipputuloja koskevat tiedot ovat arvioita, eikä liikenteenharjoittajalla ole oikeutta lisäkorvaukseen, vaikka matkustajamäärät jäisivät sopimuskautena alle tarjouspyynnön liitteessä ”Kohdeluettelo” ilmoitettujen arvioitujen lukujen.
Jos matkustajamäärät vähenevät olennaisesti sopimuskauden aikana, eikä tämän voida katsoa olevan luon- teeltaan tilapäistä taikka johtuvan henkilöliikenteelle ominaisista kausivaihteluista, on liikenteenharjoitta- jan viivytyksettä ilmoitettava tilaajalle haluavansa neuvotella käyttöoikeussopimuksen muutoksista. Mat- kustajamäärien väheneminen todetaan kohdan 12 lipputuoteraporttien perusteella. Neuvotteluihin voi- daan ryhtyä tilaajan tai liikenteenharjoittajan aloitteesta vain silloin, kun sopimuskauden aikana vallinneissa olosuhteissa on tapahtunut merkittävästi matkustajamääriin vaikuttanut muutos kuten esimerkiksi koulun tai työpaikkakeskittymän lakkautus. Muut muutokset ja niistä aiheutuvat lipputulojen muutokset kuuluvat liikenteenharjoittajan yrittäjäriskiin, eivätkä ole peruste neuvottelujen käynnistämiseen.
10. Korvauksen vähentäminen ja sanktiot
Ajamatta jääneestä liikenteestä ei makseta korvausta. Korvaus maksetaan täysimääräisesti vain sopimuksen mukaan hoidetusta liikennöinnistä. Jos sopimuksen mukainen liikennöinti ei ole toteutunut, eikä tämä ole johtunut tilaajan vastuulla olevista syistä, alennetaan korvausta toteutumattomien lähtöjen määrän perus- teella. Jos laiminlyönti on toistuvaa eikä syynä ole ylivoimainen este, alennetaan korvausta toteutumatto- mien lähtöjen määrän osalta kaksinkertaisesti. Tämän lisäksi liikenteenharjoittaja vastaa ajamattomasta liikenteestä johtuvista vahingonkorvauksista ja korvaavien palveluiden järjestämisestä.
Lähtö katsotaan toteutumattomaksi, jos sitä ei ajeta ollenkaan, jos se myöhästyy vähintään viisitoista (15) minuuttia tai jos auto lähtee reitin lähtöpaikasta etuajassa tai myöhemmin kuin seuraava aikataulun mukai- nen lähtö. Tilaajalla ei ole oikeutta korvauksen vähentämiseen, jos vuoron ajaminen keskeytyy tai lähtö myöhästyy liikenteenharjoittajasta riippumattomasta syystä kuten esimerkiksi jatkoyhteyksiä turvattaessa, taikka jos sen keskeytyksestä tai lähdön myöhästymisestä huolimatta voidaan katsoa olennaisilta osin täyt- täneen alkuperäisen tarkoituksensa matkustajille annettuna palveluna.
Mikäli sopimuksesta poikkeavan kaluston käyttö on toistuvaa tai jos se kestää pitempään kuin viisi päivää, tilaajalla on oikeus pienentää kuukausittaista korvausta siinä suhteessa kuin liikennöintipalvelujen katso- taan huonontuneen, enintään kuitenkin 20 % maksamastaan kuukausittaisesta korvauksesta. Mikäli sopi- muksesta poikkeavan kaluston käyttö on usein toistuvaa tai se voidaan katsoa jatkuvaksi, tilaajalla on lisäksi oikeus purkaa sopimus.
Maksujärjestelmän virhetilanteet eivät saa vaikuttaa siihen, että varsinainen liikennöinti estyy. Maksujärjes- telmän virhetilanteita ovat esimerkiksi maksutapahtuman estyminen, virheellisen maksun periminen mat- kustajalta tai se, että tiedot eivät siirry taustajärjestelmän ja ajoneuvon rahastuslaitteen välillä sovitun mu- kaisesti.
Mikäli maksujärjestelmä ei toimi tai se toimii virheellisesti liikenteenharjoittajan vastuulla olevan seikan vuoksi, on liikenteenharjoittajan ilmoitettava asiasta heti tilaajalle, mikäli virheellä on vaikutusta tilaajan toimintaan. Liikenteenharjoittajan on korjattava virhe viipymättä. Liikenteenharjoittajan vastuulla olevia seikkoja ovat esimerkiksi vika yhdessä tai useammassa rahastuslaitteessa, väärän kuljettajakortin käyttämi- nen käyttöoikeussopimuksen mukaisessa liikenteessä, rahastuslaitteen toimiminen väärin taikka tapaukset, joissa käyttötapahtumat eivät tallennu oikein maksujärjestelmään, tiedot eivät siirry tilaajalle sovitun mu- kaisesti tai tiedot on tallennettu väärin maksujärjestelmään. Virhetilanne on myös se, että maksujärjestel- män täyteen toimintakuntoon saattaminen myöhästyy liikenteen aloittamisesta. Liikenteenharjoittaja ei ole oikeutettu saamaan lipputulokorvausta virhetilanteen aikana virheen alaisen liikenteen osalta. Tilan- teen pitkittyessä yli 24 tuntia, on tilaajalla oikeus pienentää myös käyttöoikeuskorvausta siinä suhteessa kuin matkustaja- ja liikennepalvelun katsotaan huonontuneen.
Ensisijaisesti liikenteenharjoittaja korvaa asiakkaalle aiheutuvat vahingot, jos vahinko on aiheutunut liiken- teenharjoittajasta. Mikäli liikenteenharjoittaja ja asiakas eivät pääse asiasta yksimielisyyteen, voi myös ti- laaja korvata asiakkaalle aiheutuneet vahingot ja vähentää ne liikenteenharjoittajan korvauksesta. Tällöin tilaajan on kuultava liikenteenharjoittajaa ennen korvauksen vähentämistä.
Kumpikaan osapuoli ei ole vastuussa eikä korvausvelvollinen toiselle osapuolelle seikasta, joka ei ole kum- mankaan osapuolen vastuulla. Tällainen on esimerkiksi tiedonsiirtoyhteyden pitkäaikainen katkos.
Liikenteenharjoittaja on velvollinen korvaamaan tilaajalle myös vahingon, joka aiheutuu siitä, että liiken- teenharjoittaja on muutoin laiminlyönyt liikenteen järjestämiseksi asetetut velvoitteensa tai muutoin rikko- nut sopimusta.
Liikenteenharjoittaja valvoo linjojensa liikennöintiä ja toimittaa tilaajalle yhteenvedon ajamattomista, kor- vaavalla kalustolla ja muilla kuin sopimusasiakirjoissa määritellyillä linja-autoilla liikennöidyistä lähdöistä liikennöintiä seuraavan kuukauden 10. päivään mennessä. Kirjallinen yhteenveto toimitetaan ainoastaan silloin kun liikennöinti on tapahtunut sopimuksesta poikkeavalla tavalla. Korvauksen vähentäminen voi pe- rustua myös muuta kautta kuin liikenteenharjoittajalta toimitettuun tietoon. Tällöin tilaajan tulee kuitenkin kuulla liikenteenharjoittajaa ennen korvauksen vähentämistä.
Tilaajalla on oikeus käyttää erääntynyttä korvausta sellaisten saataviensa kuittaamiseen liikenteenharjoitta- jalta, jotka ovat syntyneet reittipohjaisen käyttöoikeussopimuksen järjestämiseen liittyvästä sopimussuh- teesta. Tilaajan on viivytyksettä toimitettava liikenteenharjoittajalle erillinen selvitys täysimääräisestä kor- vauksesta tehdyistä vähennyksistä, pidätyksistä ja kuittauksista.
Jos korvauksen vähentämisen perusteet olisivat muutoin olemassa, mutta liikenteenharjoittajalle ei korva- usta kuitenkaan tarjouksen ja sopimuksen mukaan makseta, määritellään sanktio erikseen.
11. Markkinointi ja tiedottaminen
Tilaaja huolehtii toimialueensa julkisen liikenteen yleisestä, koko toimialuetta koskevasta tiedottamisesta ylläpitämällä valtakunnallista Matka.fi-internetpalvelua. Liikenteenharjoittaja tai hänen palvelusopimuksel- la valtuuttamansa taho vastaa lippu- ja maksujärjestelmää koskevasta tiedottamisesta. Liikenteenharjoitta- jan velvollisuutena on toimittaa tiedot käyttöoikeussopimuksen mukaisesta liikenteestä kohtien 6 ja 12 mukaisesti tilaajan osoittamaan järjestelmään/järjestelmiin.
Mikäli tilaaja kehittää palvelumuotoilua siten, että sillä on kustannusvaikutuksia myös liikenteenharjoittajal- le, neuvotellaan näiden kustannusten jakamisesta siten, että kummankin osapuolen kulut ja hyödyt tulevat huomioiduksi. Palvelumuotoilu voi tarkoittaa esimerkiksi yhtenäistä opastusta, informaatiota ja niiden il- mettä.
Liikenteenharjoittaja huolehtii käyttöoikeussopimuksensa mukaisen liikenteen markkinoinnista mukaan lukien aikataulujen painatus/tulostus ja jakelu sekä mainonta. Liikenteenharjoittajan tulee ilmoittaa yleisöl- le ajettavasta liikenteestä tehokkaasti, etenkin sen aloittamisesta ja muuttamisesta. Liikenteenharjoittaja huolehtii, että aikataulut ovat näkyvissä käyttöoikeussopimuksen reitillä olevilla linja-autoasemilla.
12. Matkustustiedot ja tutkimukset
Tilaajalla on oikeus tehdä kustannuksellaan linja-autoissa esimerkiksi liikenteen palvelutasoa, laatua, linjas- toa ja asiakastyytyväisyyttä koskevia sekä liikenteen suunnitteluun tarvittavia tutkimuksia ja tarkastuksia. Liikenteenharjoittajan henkilökunta avustaa tarvittaessa tutkimusten ja tarkastusten teossa. Tästä ei mak- seta erillistä korvausta. Tutkimuksia ja tarkastuksia tekevät tilaajaa edustavat henkilöt matkustavat veloi- tuksetta tilaajan tai liikenteenharjoittajan antamalla todistuksella.
Liikenteenharjoittaja on velvollinen toimittamaan sähköisessä muodossa kaikesta käyttöoikeussopimuksen mukaisesta liikenteestä tilaajalle seuraavat tiedot sitten kun tilaaja on kehittänyt tarkoitukseen tietojen keruujärjestelmän:
• pysäkkikohtaiset nousutiedot lipputuotteittain kunkin vuoron osalta (tietojen oltava sidottuja vi- ranomaisen antamaan pysäkki-ID:hen)
• vuorokohtaisesti keskikuorma- ja maksimikuormatiedot
• vuorokohtaiset lipputulot lipputuotteittain
• vuorokohtaiset rahtitulot
Tilaaja kehittää vuoden 2015 alkuun mennessä matkustustietojen keruujärjestelmän, jonka avulla liiken- teenharjoittaja tallentaa tiedot. Tilaajan tavoitteena on myös mahdollistaa tietojen toimittaminen suorina tiedonsiirtoyhteyksinä liikenteenharjoittajan laite- ja varikkojärjestelmistä. Ennen kuin järjestelmä otetaan käyttöön, on liikenteenharjoittaja velvollinen toimittamaan sähköisessä muodossa kaikesta käyttöoikeus- sopimuksen mukaisesta liikenteestä tilaajalle tiedot seuraavasti:
Liikenteenharjoittaja tai tämän valtuuttama taho toimittaa tilaajalle rahastuslaitteella rekis- teröidyistä tiedoista puolivuosittain sähköisessä muodossa yhteenvetotiedot alla luetellusti. Tiedot on toimitettava tammi-kesäkuulta 10.8. mennessä ja heinä-joulukuulta 10.1. mennes- sä. Tilaajalla on oikeus pidättää seuraavien käyttöoikeuskorvausten maksuja kunnes tiedot on toimitettu.
1) nousijatiedot ja maksimikuormat reiteittäin. Raportit eriteltyinä kesä- ja talviliikenteeseen sekä ma-pe -liikenteeseen, la-liikenteeseen ja su-liikenteeseen.
2) nousijatiedoista profiilit eriteltyinä vuoroittain siten, että nousupaikka on tunnistettavissa aikataulusta ja raportin kellonajasta. Raportit eriteltyinä kesä- ja talviliikenteeseen sekä ma- pe -liikenteeseen, la-liikenteeseen ja su-liikenteeseen.
3) reitin nousijatiedot lipputuotteittain (sis. kaikki lipputuotteet, myös esim. kertaliput, KE- LA- ja peruskoululaisten liput).
4) raportti, josta selviää, että käyttöoikeussopimuksen mukaisessa liikenteessä on käytetty ainoastaan kyseiseen liikenteeseen tarkoitettuja kuljettajakortteja
5) reitin vaihtomatkustajien määrä
6) tai vaihtoehtoisesti kohtien 1) – 5) tiedot vuoroittain, jos kyseessä ei ole kokonainen reitti.
Tilaajalla on oikeus pyytää em. raportteja myös muina ajankohtina erillisselvityksiä varten.
Lisäksi liikenteenharjoittajan tai tämän valtuuttaman tahon tulee toimittaa tilaajalle kuukausittain liiken- nöintiä seuraavan kuukauden 10. päivään mennessä lipputuoteraportti, joka sisältää käyttöoikeussopimuk- sen mukaisesta liikenteestä seuraavat tiedot:
• kuntakohtaisten lipputuotteiden käyttötiedot (leimaukset/nousut) kuntalaisuuden mukaan
• kuntakohtaisten lipputuotteiden subventioerittely (lippusubvention osuus eriteltynä liikenteenhar- joittajalle maksetusta nousukohtaisesta korvauksesta)
Lipputuoteraportissa ja puolivuosittaisissa yhteenvetotiedoissa tulee olla ainoastaan käyttöoikeussopimuk- sen mukaiset tiedot, ei tietoja esimerkiksi muusta liikenteestä, jossa tilaajan määrittelemät lipputuotteet kelpaavat. Tilaajan tulee pystyä tarkastamaan tämä raportin koodien tai tunnusten avulla.
Tilaajalla on rajoittamaton ja pysyvä matkustustietojen hyödyntämis-, käyttö- ja luovutusoikeus. Edellä mainitun lisäksi tietojen toimittamisessa tilaajalle noudatetaan joukkoliikennelain 57 pykälää ja muita asi- aan liittyviä säädöksiä.
13. Valvonta, raportointi ja asiakaspalautteet
Tilaajalla on oikeus valvoa reittien ja aikataulujen toteutumista sekä kalustoa, lippu- ja maksujärjestelmää ja laatua koskevien määräysten noudattamista.
Tilaajalla on oikeus tarkastaa käyttöoikeussopimusliikenteestä saatavia tuloja koskevia ja autojen käyttöön liittyviä asiakirjoja ja saada nähdäkseen niistä tietokannoissa olevia tietoja sekä ottaa niistä jäljennöksiä ja otteita. Tilaajalla on myös oikeus tutustua liikenteenharjoittajan autoihin, tiloihin, ajoneuvojen rahastuslait- teisiin sekä varikkojärjestelmiin. Kohdassa 6 on kuvattu tarkemmin tilaajan lippu- ja maksujärjestelmää koskevaa auditointioikeutta.
Asiakaspalautteiden vastaanottamisesta ja niihin vastaamisesta vastaa ensisijassa liikenteenharjoittaja. Tilaajalla on kuitenkin oikeus tehdä kohdan 12 mukaisesti asiakastyytyväisyyttä koskevia tutkimuksia. Mikäli tilaaja kehittää sopimuskauden aikana asiakaspalautejärjestelmän, edellytetään asiakaspalautteiden kir- jaamista siihen kuitenkin siten, että vastaaminen palautteisiin kuuluu edelleen ensisijassa liikenteenharjoit- tajalle. Liikenteenharjoittajan tulee vastata asiakaspalautteisiin viipymättä.
Liikenteenharjoittaja on velvollinen toimittamaan tilaajalle tilaajavastuulain (1233/2006) 5.5§:n mukaiset selvitykset 12 kuukauden välein tilaajan niin vaatiessa. Selvitykset eivät saa olla kolmea kuukautta vanhem- pia. Lisäksi liikenteenharjoittaja on velvollinen toimittamaan tiedot, joita lainsäädännön perusteella pyydetään.
14. Vakuudet
Liikenteenharjoittajan tulee asettaa sopimusvelvoitteidensa täyttämisen vakuudeksi tilaajan hyväksymä erillinen sopimuskohtainen vakuus, joka vastaa arvoltaan käyttöoikeuskorvausta kolmen (3) kuukauden ajalta. Vakuus asetetaan vain, jos vakuuden arvo edellä lasketusti on 5 000 euroa tai enemmän. Mikäli edel- lä mainitulla tavalla ei tule ollenkaan asettaa vakuutta, tilaaja pidättää kuitenkin itsellään oikeuden vaatia vakuuden asettamista ennen sopimuksen allekirjoittamista.
Tilaajalla on oikeus vaatia vakuutta myös silloin, jos liikenteenharjoittajan ja tilaajan välisten, samalla kilpai- luttamiskierroksella laadittujen sopimusten yhteenlaskettu korvaus koko sopimuskaudelta ylittää 100 000 euroa. Vakuus asetetaan tällöin koskemaan kaikkia yhden kilpailuttamiskierroksen sopimuksia.
Vakuuden tarkoituksena on korvata tilaajalle mahdollisesti aiheutuva vahinko, jos liikennettä ei aloiteta tai hoideta sopimuksen ja tarjouspyyntöasiakirjojen mukaisesti. Vakuus on annettava viimeistään 30 päivän kuluessa siitä, kun tilaaja on allekirjoittanut sopimuksen. Vakuudeksi hyväksytään tilaajan nimiin rahalaitok- seen tehty rahatalletus, raha- tai vakuutuslaitoksen antama omavelkainen takaus, panttaussitoumus tai muu tilaajan hyväksymä vakuus. Käyttöoikeus- tai lipputulokorvausta ei makseta ennen kuin vaadittu va- kuus on annettu. Vakuus palautetaan liikenteenharjoittajalle kolmen kuukauden kuluessa sopimuksen päät- tymisajankohdasta.
15. Tarjousyhteenliittymä
Liikenteenharjoittajat voivat voimassa olevan kilpailulainsäädännön puitteissa muodostaa tarjousyhteenliit- tymiä, jotka jättävät yhteisiä tarjouksia kilpailtavana olevasta liikenteestä.
Tarjousyhteenliittymä voidaan muodostaa esimerkiksi silloin, kun yksittäisen liikenteenharjoittajan resurssit, kuten linja-autojen määrä, eivät riitä käyttöoikeuden kohteena olevan liikenteen hoitamiseen (Kilpailulaki 948/2011).
Tarjousyhteenliittymään kuuluvat liikennöitsijät vastaavat yhteisvastuullisesti käyttöoikeussopimuksen mukaisista velvoitteista. Tarjousyhteenliittymää kohdellaan itsenäisenä oikeushenkilönä.
Tarjousyhteenliittymä nimeää liikenteestä vastaavan henkilön.
16. Alihankinta
Vastuu liikenteen hoidosta kuuluu aina käyttöoikeussopimuksen tehneelle liikenteenharjoittajalle. Alihank- kijat ja muutokset alihankkijoissa tulee tilaajan hyväksyä ennen muutosta tai alihankinnan aloitusta.
Alihankkijan kelpoisuus ratkaistaan samoilla perusteilla kuin varsinaisen liikenteenharjoittajan kelpoisuus.
Alihankinnan osuus käyttöoikeussopimuksen mukaisen liikenteen hoitamisesta on oltava alle puolet vuotui- sista julkisen liikenteen palveluista linjakilometreillä mitattuna.
Kaikki käyttöoikeussopimuksen velvoitteet, mukaan lukien näiden yleisten ehtojen mukaiset määräykset koskevat soveltuvin osin myös alihankkijan liikennöintiä, vaikka alihankkijan ja tilaajan välillä ei olekaan sopimussuhdetta. Tilanteessa, jossa alihankkija menettää kelpoisuutensa henkilöliikenteen harjoittamiseen, liikenteenharjoittaja on velvollinen välittömästi vaihtamaan alihankkijan tai huolehtimaan liikenteestä itse.
17. Liikenteenharjoittajan ja tilaajan vastuut sekä vastuun rajoittaminen
Liikenteenharjoittaja vastaa tilaajalle käyttöoikeussopimuksessa ja siihen liittyvissä asiakirjoissa asetettujen velvollisuuksiensa täyttämisestä ja annettavien tietojen oikeellisuudesta. Liikenteenharjoittaja vastaa työn- antajana liikennettä palvelevan henkilökuntansa töistä ja toimenpiteistä niin tilaajalle kuin myös ulkopuoli- sille. Liikenteenharjoittaja vastaa myös ulkopuolisille aiheuttamistaan vahingoista.
Tarjousyhteenliittymän osakkaat ovat yhteisvastuussa tilaajalle käyttöoikeussopimuksessa ja siihen liittyvis- sä asiakirjoissa asetettujen velvollisuuksien täyttämisestä. Yhteenliittymän osakkaat vastaavat yhteisesti myös tilaajalle aiheutuneista vahingoista.
Liikenteenharjoittaja ei kuitenkaan vastaa niistä vahingoista, jotka aiheutuvat tilaajalle siitä, ettei liikennet- tä voida hoitaa sodan, liikekannallepanon, poikkeuksellisten luonnonvoimien tai vaikutuksiltaan niihin ver- rattavan liikenteenharjoittajasta riippumattoman ylivoimaisen esteen johdosta taikka, jos liikennöinti estyy liikenteenharjoittajaa koskevan lakon, työsulun tai muun niihin verrattavan työtaistelutoimenpiteen joh- dosta.
Tilaaja vastaa sopimuksenmukaisten velvollisuuksiensa täyttämisestä. Tilaaja on velvollinen korvaamaan liikenteenharjoittajalle vahingot, jotka aiheutuvat siitä, että on rikkonut sopimusta. Tilaaja on velvollinen maksamaan liikenteenharjoittajalle kultakin käyttöoikeussopimuksen ja siihen liittyvien asiakirjojen mukai- sesti liikennöidyltä kuukaudelta sopimuksen mukaisen korvauksen.
Kohdassa 6 on kuvattu tarkemmin lippu- ja maksujärjestelmään liittyvät vastuut.
18. Sopimuksen purkaminen ja irtisanominen
Jos liikenteenharjoittaja oleellisesti rikkoo keskeisiä sopimuksen ehtoja, kuten laiminlyö toistuvasti liiken- nöintivelvoitteen, käyttää sopimuksen vastaista ajokalustoa tai laiminlyö lippu- ja maksujärjestelmää kos- kevat velvoitteensa, on tilaajalla oikeus purkaa sopimus, ellei liikenteenharjoittaja ole oikaissut menettely- ään sopimuksen mukaiseksi asetetun kohtuullisen, vähintään kahden (2) viikon määräajan kuluessa, saatu- aan tilaajalta tätä tarkoittavan kirjallisen huomautuksen, joka sisältää esitetyn rikkomuksen yksilöinnin.
Tilaajalla on oikeus purkaa sopimus, jos liikenteenharjoittaja joutuu sellaiseen taloudelliseen tilaan, ettei se pysty asianmukaisesti täyttämään sopimuksen mukaisia velvoitteita, ellei liikenteenharjoittaja tai sen oi- keudenomistaja tilaajan esittämän vaatimuksen jälkeen kohtuullisessa ajassa saata toimintaansa sopimuk- sen mukaiseksi ja aseta sopimukseen perustuvien velvoitteittensa täyttämisestä tilaajan hyväksymää lisäva- kuutta.
Tilaajalla on oikeus välittömästi purkaa sopimus, jos:
1) liikenteenharjoittaja ei ole, 30 päivän kuluessa tilaajan allekirjoituksesta, antanut edellä kohdassa 14 tarkoitettua tilaajan hyväksymää vakuutta,
2) liikenteestä vastaava henkilö on menettänyt kokonaan tai joltain osin hänelle asiaa koskevissa säädöksis- sä asetetut edellytykset, eikä hänen tilalleen ole asetettu ao. edellytykset täyttävää henkilöä,
3) liikenteenharjoittaja on tuomittu lainvoimaisella päätöksellä liikenteen harjoittamiseen liittyvästä lainvastaisesta teosta, jota ei ole pidettävä vähäisenä,
4) liikenteenharjoittaja on syyllistynyt ammattitoiminnassaan vakavaan virheeseen, jonka tilaaja voi näyttää toteen,
5) liikenteenharjoittajalle myönnetty joukkoliikennelupa tai taksilupa päättyy kesken sopimuskauden ja lupaa ei uusita taikka lupaan ei myönnetä liikennöitsijän liikenteen hoidon edellyttämää automäärän lisäys- tä tai
6) liikenteenharjoittaja on laiminlyönyt verojen ja lakisääteisten sosiaali- ja vakuutusmaksujen suorittamisen siten, ettei laiminlyöntiä ole pidettävä merkitykseltään vähäisenä.
Sopimuksen purkautuessa on sopimusta rikkonut sopijapuoli velvollinen korvaamaan vastapuolelleen näin aiheuttamansa välittömän vahingon. Jos sopimus on purkautunut liikenteenharjoittajasta johtuvasta syystä, voidaan liikennöinnistä maksettavaa korvausta käyttää vahingonkorvaussaatavan kuittaamiseen.
Liikenteenharjoittajalla on oikeus välittömästi purkaa sopimus, jos tilaaja laiminlyö maksuvelvollisuutensa tai muutoin olennaisesti rikkoo sopimusta eikä tilaaja korjaa laiminlyöntiään viivytyksettä saatuaan siitä liikenteenharjoittajalta kirjallisen huomautuksen.
Jos liikenteenharjoittaja ei hyväksy edellä kohdassa 9 tarkoitettua määrärahojen supistumiseen perustuvaa liikenteen muutosta, liikenteenharjoittajalla on oikeus välittömästi purkaa sopimus. Mikäli sopimus purkau- tuu tällä perusteella, ei kummallakaan sopijapuolella ole oikeutta vahingonkorvaukseen.
Ellei kohdissa 4 tai 9 tarkoitetuissa neuvotteluissa päästä yksimielisyyteen sopimussuhteen jatkamisen edel- lytyksistä kahdessa viikossa, kummallakin sopijapuolella on oikeus kirjallisesti ilmoittaa neuvotteluiden päättämisestä ja purkaa sopimus. Sopijapuolen tulee ryhtyä toimenpiteisiin sopimuksen purkamiseksi vii- meistään kolmen (3) kuukauden kuluessa neuvottelujen päättämisestä. Muussa tapauksessa purkamiseen oikeutetun sopijapuolen katsotaan menettäneen oikeutensa sopimuksen purkamiseen tällä perusteella. Sopimus purkautuu kuukauden kuluttua siitä, kun tätä koskeva kirjallinen purkuilmoitus on annettu tiedoksi toiselle sopijapuolelle.
Xxxxxxx purkuperuste rajoittuu vain tiettyyn sopimuksen tarkoittamaan kohteeseen, sopimus voidaan pur- kaa vain tämän kohteen osalta.
Jos sopimus purkautuu sellaisen olosuhdemuutoksen johdosta, jonka ei voida katsoa johtuvan sopijapuolis- ta, kummallakaan sopijapuolella ei ole oikeutta vahingonkorvaukseen.
Sopijapuolilla ei kuitenkaan ole oikeutta sopimuksen purkamiseen, jos sopimuksen noudattamatta jättämi- nen johtuu sodasta, liikekannallepanosta, poikkeuksellisista luonnonvoimista tai muusta vaikutuksiltaan niihin verrattavasta sopijapuolesta riippumattomasta ylivoimaisesta esteestä
Sopimuksen pätevyyttä, tulkintaa ja soveltamista koskevat erimielisyydet pyritään ensisijaisesti ratkaise- maan sopijapuolten välisin neuvotteluin. Mikäli tämä ei johda sopijapuolia tyydyttävään lopputulokseen, ratkaistaan erimielisyydet tilaajan toimipaikan käräjäoikeudessa.