Pro Gradu-tutkielma

LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO

School of Business and Management Laskentatoimen maisteriohjelma

Pro Gradu-tutkielma

IAS 17- VUOKRASOPIMUSSTANDARDIN MUUTOKSEN VAIKUTUKSET YRITYKSIEN KIRJANPITOON VUOKRALLE OTTAJIEN NÄKÖKULMASTA

Tekijä: Xxx Xxxxxxxx

Vuosi: 2017

1. tarkastaja: Professori Xxxx Xxxxx

2. tarkastaja: Professori Xxxx Xxxxxx

TIIVISTELMÄ

Tekijä: Xxx Xxxxxxxx

Tutkielman nimi: IAS 17-vuokrasopimusstandardin muutoksen vaikutukset

yrityksien kirjanpitoon vuokralle ottajien näkökulmasta

Tiedekunta: School of Business and Management

Pääaine: Laskentatoimi

Vuosi: 2017

Pro gradu -tutkielma: Lappeenrannan teknillinen yliopisto

98 sivua, 11 kuviota, 3 taulukkoa, 2 liitettä

Tarkastajat: Professori Xxxx Xxxxx Professori Xxxx Xxxxxx

Hakusanat: IFRS, IAS 17, IFRS 16, vuokrasopimukset, vuokralle ottajat, standardimuutos

Tässä tutkielmassa tarkastellaan IAS 17-vuokrasopimusstandardin muutosta yrityksien kirjanpitoon vuokralle ottajien näkökulmasta. Tutkielmassa tarkastel- laan standardimuutosta kommenttikirjevastausanalyysin sekä esimerkkilaskel- man avulla. Teoriaosuus käsittelee kansainvälisiä tilinpäätösstandardeja, IAS 17-standardia, IFRS 16 –standardia sekä nykyisen standardin ja standardiuu- distuksen eroja. Tutkimuksen empiirisessä osiossa tarkastellaan standardimuu- tosta vuokralle ottajayritysten näkökulmasta analysoiden kommenttikirjevasta- uksia sekä tarkastelemalla muutosta esimerkkilaskelman avulla yrityksen kir- janpidossa.

Tutkimus on laadullinen tutkimus, jonka tutkimusaineistona on käytetty Interna- tional Accounting Standards Boardin (IASB) toukokuussa 2013 julkaistun stan- dardiluonnoksen kommenttikirjevastauksia. Tutkimuksen toinen osio koostuu esimerkkilaskelmasta, jossa esitetään käytännössä vuokralle ottajayrityksen kirjanpidossa viimeisin standardiuudistus. Tutkimustulokset osoittavat, että standardimuutos tulee vaikuttamaan vuokralle ottajayritysten kirjanpitoon ja ti- linpäätösraportointiin. Standardimuutos koetaan vuokralle ottajayritysten näkö- kulmasta negatiivisena sekä esimerkkilaskelman perusteella kaikkien yli 12 kuukautta kestävien vuokrasopimusten kirjaaminen yritysten taseeseen kasvat- taa rahoitusvelkoja sekä oletettavasti muutos aiheuttaa yrityksille kustannuksia.

ABSTRACT

Author: Xxx Xxxxxxxx

Title: Impact of IAS 17 –lease standard changes on companies’ accounting in the lessees`

point of view

Faculty: School of Business and Management

Major: Accounting

Year: 2017

Master’s Thesis: Lappeenranta University of Technology 98 pages, 11 figures, 3 tables,

2 appendixes

Examiners: Xxxxxxxxx Xxxx Xxxxx Xxxxxxxxx Xxxx Xxxxxx

Keywords: IFRS, IAS 17, IFRS 16, leases, lessees, standard change

In this thesis we consider the change to IAS 17 -lease standard on companies accounting in the lessees’ point of view. Thesis considers standard change with analysing comment letter responses and showing the change in example calcu- lation. The thesis theoretical part deals with the international accounting stand- ards (IASB), IAS 17- standard, IFRS 16- standard and considers differences between existing and new standard. The empirical part of the study examines the standard change in the perspective of the lessees companies’ and analyses the comment letter responses as well as examines the standard change with example calculation in the lessee company’s accounting.

The study is a qualitative research method study. Empirical data of the study consists of comment letter responses published by International Accounting Standards Board with exposure draft in May 2013. The second part of the study consists of example calculation, which shows the latest standard change in practice for lessee’ companies accounting. The study results show that the standard change will have an affect on the lessee companies’ accounting and financial reporting. The standard change is considered negative in the lessee companies’ point of view. Based on the example calculation all the lease con- tracts which stand over 12 months and entered in balance sheet, will increase the financial liabilities. Presumably standard change will increase costs in the lessee companies’.

ALKUSANAT

Tämä hetki on erittäin mieleenpainuva ja olen odottanut tätä hetkeä koulun aloittamisesta saakka. Graduprosessi on kestänyt ajateltua kauemmin, mutta olen hyvin tyytyväinen, että prosessi venyi, koska aihealueeseen liittyen pieni odottaminen avasi monia uusia lähteitä. Valmistumisen ehdottomaksi takarajak- si olin asettanut valmistumisen kesään 2017 mennessä.

Xxxx saanut monilta ihmisiltä kommentteja tutkielman aiheeseen liittyen sekä muotoseikkoihin. Tarkastajat auttoivat pitämään punaisen langan käsissä lop- puun saakka etenkin empiirisen osion sisällön loppuun saattamisessa, suuri kiitos Teille avustanne. Graduprosessi oli opettavainen ja mielenkiintoinen ko- kemus, joka on edennyt aiheen päättämisestä valmiiseen pro graduun. Aihe- alue oli haastava, mutta hyvän ohjauksen ja päättäväisyyden avulla gradupro- sessi saatiin päätökseen. Tämän prosessin jälkeen voi hyvällä mielellä suunna- ta uusiin haasteisiin.

Savonlinnassa 29.3.2017 Xxx Xxxxxxxx

SISÄLLYSLUETTELO

1 JOHDANTO 9

1.1 Tutkimuksen tausta 9

1.2 Tutkimusongelma, tavoitteet ja rajaukset 11

1.3 Teoreettinen viitekehys 13

1.4 Tutkimusmenetelmä ja tutkimusaineisto 15

1.5 Tutkimuksen rakenne 16

2 KANSAINVÄLISET TILINPÄÄTÖSSTANDARDIT 18

2.1 Standardien säätäminen 20

2.2 Standardien muutosprosessit 22

3 IAS 17-VUOKRASOPIMUSSTANDARDI 26

3.1 Rahoitusleasingsopimus 28

3.2 Muut vuokrasopimukset 32

3.3 Standardin keskeiset käsitteet 34

3.4 IAS 17-leasingstandardin muutosprojekti 35

3.5 Aiemmat tutkimukset leasingsopimuksista ja niiden keskeisimmät tutkimustulokset 38

4 IFRS 16 –STANDARDIMUUTOS 44

4.1 Vuokrasopimukset ja niiden kirjaaminen kirjanpidossa 48

4.2 Nykyisen IAS 17-standardin ja IFRS 16-standardimuutoksen erot 55

5 EMPIIRINEN ANALYYSI IAS 17-STANDARDIMUUTOKSEN VAIKUTUKSISTA VUOKRALLE OTTAJAN NÄKÖKULMASTA YRITYSTEN KIRJANPITOON 58

5.1 Tutkimusmenetelmä 58

5.2 Tutkimusaineisto ja rajaus 60

5.3 IAS 17- standardimuutoksen vaikutus vuokralle ottajayritysten näkökulmasta 64

5.4 Standardimuutoksen vaikutukset vuokralle ottajayritysten kirjanpitoon 70

5.5 Keskeisimmät standardimuutoksen vaikutukset kirjanpidossa 73

5.6 Esimerkkilaskelma standardimuutoksen vaikutuksista 75

5.6.1 Esimerkkilaskelman alkutekijät ja kirjaukset kirjanpidossa 76

5.6.2 Esimerkkilaskelman tulokset 78

5.7 Keskeisimmät tutkimustulokset 83

6 YHTEENVETO JA JOHTOPÄÄTÖKSET 86

6.1 Johtopäätökset 88

6.2 Tutkimuksen arviointi ja ehdotukset jatkotutkimukselle 91

LÄHDELUETTELO 94

LIITTEET

Liite 1: IASB:n ja FASB:n leasingstandardiluonnoksen 5/2013 kommenttikirjeky- symykset

Liite 2: Esimerkkilaskelma IFRS 16-standardimuutoksesta

KUVIOLUETTELO

Kuvio 1. Teoreettinen viitekehys. 13

Kuvio 2. Standardin säätämiseen osallistuvat organisaatiot. 21

Kuvio 3. Standardin muutosprosessin vaiheet. 22

Kuvio 4. IAS 17-standardin vuokrasopimusten jaottelu. 26

Kuvio 5. Rahoitusleasingsopimuksen tunnusmerkkejä. 32

Kuvio 6. IAS 17-standardin muutosprojekti. 37

Kuvio 7. Sisältääkö sopimus vuokrasopimuksen. 46

Kuvio 8. Kommenttikirjeiden jakautuminen maanosittain. 63

Kuvio 9. Kommenttikirjeiden toimialojen jakautuminen 64

Kuvio 10. Esimerkkilaskelman standardiuudistuksen vaikutukset. 82

Kuvio 11. Keskeisimmät tutkimustulokset. 84

TAULUKKOLUETTELO

Taulukko 1. Kuvio 8. Yksinkertainen lähestymistapa vuokralle

ottajan kirjanpito. 54

Taulukko 2. Kuvio 9. Vuokralle ottajan liitetietovaatimukset. 55

Taulukko 3. Esimerkkilaskelman alkutekijät. 76

LYHENNELUETTELO

FASB Financial Accounting Standards Board (Yhdysvallat) IASB International Accounting Standards Board

IASC International Accounting Standards Committee IAS International Accounting Standards

IAS 8 Tilinpäätöksen laatimisperiaatteet, kirjanpidollisten arvioiden muutokset ja virheet

IAS 17 Vuokrasopimusstandardi IAS 38 Aineettomat hyödykkeet IAS 41 Maatalous

IFRIC International Financial Reporting Interpretation Committee IFRIC 12 Palvelutoimilupajärjestelyt

IFRS International Financial Reporting Standards, Kansainväliset tilinpäätösstandardit

IFRS 15 Myyntituotot asiakassopimuksista

IFRS 16 Vuokrasopimukset, 1.1.2019 voimaanastuva standardi

SIC Standing Interpretations Committee,

US GAAP US Generally Accepted Accounting Principles USD Yhdysvaltain dollari

1 JOHDANTO

Pro gradu – tutkielmassa keskitytään tutkimaan IAS 17- vuokrasopimusstan- dardin muutoksen vaikutuksia vuokralle ottajayritysten näkökulmasta: Miten muutos vaikuttaa yrityksen kirjanpitoon sekä tilinpäätösraportointiin. Tutkielman näkökulma rajataan koskemaan erityisesti vuokralle ottajan näkökulmaa, koska standardimuutoksella on eniten vaikutusta vuokralle ottajiin. Tutkimusaihe on mielenkiintoinen, koska vuokrasopimusstandardin muutos on mittakaavaltaan pieni, mutta vaikuttaa laajasti kansainvälisten tilinpäätösstandardien pohjalta laativien yritysten kirjanpitoon sekä mahdollisesti aiheuttaa yritykselle kustan- nuksia. Tutkittava aihe on ajankohtainen ja tarpeellinen, koska International Ac- counting Standards Board (IASB) on julkaissut uuden standardin tammikuussa 2016. Uusi vuokrasopimusstandardi astuu voimaan 1.1.2019 ja on nimeltään IFRS 16 eli International Financial Reporting Standards 16 (PWC 2016).

1.1 Tutkimuksen tausta

International Accounting Standards Board (IASB) on pitkään ajanut läpi IAS 17 - vuokrasopimusstandardin muutosprosessia, vuodesta 2006 saakka. Kansainvä- listen tilinpäätösstandardien (IFRS) mukainen tilinpäätös on tarkoitettu helpot- tamaan ja yhtenäistämään yritysten tilinpäätösinformaatiota sijoittajille. IFRS- standardien mukaisen tilinpäätöksen tarkoituksena on antaa sijoittajille saman- laiset tiedot jokaisesta listatusta pörssiyrityksestä, jotta sijoittaja voisi vertailla yritysten taloudellista informaatiota paremmin. (IFRS Foundation 2016e) Tämän ajatuksen perusteella IASB pyrki uudistamaan IAS 17-vuokrasopimusstandardia ja yhtenäistämään vuokrasopimusten määritelmää sekä kirjaamistapaa tasees- sa.

Kansainväliset tilinpäätösstandardit ovat käytössä maailmanlaajuisesti, joten standardien uudistaminen on tärkeää niiden toimivuuden kannalta sekä uudis- tamisella pystytään antamaan sijoittajille parempaa ja laajempaa taloudellista informaatiota yrityksestä. IAS 17-standardin päivityksellä pyritään yhtenäistä- mään vuokrasopimuksia, jolloin yritysten tulee ilmoittaa vuokravastuunsa ta- seessa samalla tavalla, jolloin oletetaan yrityksien vertailukelpoisuuden olevan helpompaa sijoittajien kannalta. Standardimuutosta valmisteltiin yhteistyöprojek-

xxxx Us Finance Accounting Standards Boardin (FASB) sekä IASB:n kanssa. Yhteisprojektin tarkoituksena oli antaa samanvertaiset ja tasoiset tilinpäätöstie- dot kaikille niitä käyttäville tahoille, kuten sijoittajat, sidosryhmät jne. (Deloitte 2016d.)

Nykyisen IAS 17- vuokrasopimusstandardin mukaan vuokrasopimukset jaotel- laan muihin vuokrasopimuksiin ja rahoitusleasingsopimuksiin (Halonen et al. 2013, 429). Nykyinen vuokrasopimusstandardia on arvosteltu siitä, että vuokra- sopimuksia on vaikea määrittää ja luokitella oikein, joka mahdollistaa yrityksien tunnuslukujen parantamisen sijoittajille houkuttelevimmiksi. IAS 17- standardi mahdollistaa sen, että muita vuokrasopimuksia ei tarvitse kirjata vuokralle otta- jien taseeseen kuten rahoitusleasingsopimukset kirjataan (KPMG 2014). Stan- dardimuutos vaikuttaa vuokralle ottajien näkökulmasta siihen, että heidän ta- seeseensa kirjattaisiin lisää varoja ja velkoja, joilla on vaikutusta yrityksien tun- nuslukuihin, joiden perusteella sijoittajat analysoivat yrityksien taloudellista ti- lannetta ja saavat tarvittavan informaation (PWC 2016).

IASB:n mukaan uusi vuokrasopimusstandardi IFRS 16 pitää sisällään vuokra- sopimuksen määritelmän sekä ohjeistuksen siitä, miten tunnistaa onko kysees- sä leasingsopimus vai ei. Uudessa standardissa suurimmat muutokset tilinpää- töksissä kohdistuvat yrityksiin, joilla on paljon vuokrasopimuksia ja ovat vuokral- le ottajan roolissa. Vuokralle antajien rooli uudessa standardissa ei juuri tule muuttumaan. (IFRS Foundation 2015d.) Suurin muutos standardissa tulee ole- maan yli 12 kuukautta kestävien vuokrasopimusten aktivointi vuokralle ottajien taseeseen sekä se, että jaottelu leasingsopimuksiin ja muihin vuokrasopimuk- siin poistuu.

Tutkimus on ajankohtainen, koska International Accounting Standards Board (IASB) on ilmoittanut, että standardimuutos astuu virallisesti voimaan 1.1.2019 (IFRS Foundation 2015). Tutkimus pystyy näin ollen kartoittamaan muutoksen vaikutuksia ja niiden mahdollisia seurauksia, ennen kuin yritysten tulee alkaa laatimaan tilinpäätöksiään uuden IFRS 16 -vuokrasopimukset standardin pohjal- ta. Tutkimus pyrkii tuomaan esille muutoksen vaikutukset, jotta yritykset voivat varautua muutokseen paremmin sekä mahdollisesti miettimään tarvittavia muu- toksia omassa kirjanpito- ja tilinpäätösprosessissaan. Tutkimuksen ajankohta

on relevantti, koska tutkimus pääsee ensimmäisten joukossa analysoimaan lo- pullista standardia ja sen mahdollisia vaikutuksia yrityksille.

1.2 Tutkimusongelma, tavoitteet ja rajaukset

Tutkimuksessa tutkimusongelmana on IAS 17-vuokrasopimusstandardin muu- toksen vaikutuksien kartoittaminen vuokralle ottajayrityksien näkökulmasta. Tut- kimuksen tavoitteena on selvittää miten standardimuutos vaikuttaa vuokralle ottajayrityksien kirjanpitoon ja tilinpäätösraportointiin. Tämä tutkimus eroaa ai- kaisemmista tutkimuksista sillä, että tutkimus toteutetaan viimeisimmän ja ajan- tasaisimman tiedon perusteella, joka standardimuutoksesta on julkaistu. Tutki- mus pyritään toteuttamaan perustuen lopulliseen standardimuutoksen julkai- suun, joka julkaistiin IASB:n toimesta tammikuussa 2016. Tutkimuksen tavoit- teeksi on asetettu standardimuutoksen ymmärtäminen vuokralle ottajayrityksien näkökulmasta sekä vastata mahdollisimman kattavasti asetettuihin tutkimusky- symyksiin. Tutkimuksen tutkimuskysymys koostuu pääkysymyksestä sekä sitä tukevista 2 alakysymyksestä.

Tutkimuksen päätutkimuskysymys:

- Miten IAS 17-vuokrasopimusstandardin muutos vaikuttaa vuokralle ottajayri- tyksien kirjanpitoon ja tilinpäätökseen?

Alakysymykset tutkimuksen päätutkimuskysymykselle:

- Miten standardimuutos vaikuttaa vuokralle ottajayrityksien kirjauskäytäntöjen valintaan?

- Kuinka vuokrasopimusstandardin muutos vaikuttaa vuokralle ottajayrityksien raportointiin tilinpäätöksessä?

Tutkimusongelma kiteytyy päätutkimuskysymyksessä ja tutkimus pyrkii ratkai- semaan ja vastaamaan päätutkimuskysymykseen eli miten standardinmuutos vaikuttaa vuokralle ottajayrityksien kirjanpitoon ja tilinpäätökseen. Ratkaisun saamiseksi päätutkimuskysymykseen on tutkimuksessa vastattava myös alatut-

kimuskysymyksiin, jotka tukevat päätutkimuskysymystä. Ensimmäinen alatutki- muskysymys pyrkii vastaamaan vuokralle ottajayritysten näkökulmasta standar- dimuutoksen vaikutuksiin kirjanpidon kannalta. Alatutkimuskysymys pyrkii kar- toittamaan mahdollisia standardimuutoksen vaikutuksia ja tuomaan ne esille vuokralle ottajien näkökulmasta, empiirisessä osiossa tähän alatutkimuskysy- mykseen vastataan kommenttikirjevastausanalyysin sekä esimerkkilaskelman avulla.

Toinen alatutkimuskysymys tukee päätutkimuskysymystä sekä ensimmäistä alatutkimuskysymystä ja täydentää sitä vastaamalla kuinka vuokrasopimusten käsittely muuttuu tilinpäätöksessä standardiuudistuksen myötä. Tällä alatutki- muskysymyksellä halutaan kartoittaa vuokralle ottajien näkökulmasta kuinka tilinpäätöksen käsittely mahdollisesti muuttuu uuden standardin myötä, jossa kaikki yli 12 kuukautta kestävät vuokrasopimukset tulee kirjata vuokralle ottajien taseeseen. Tämä edellä mainittu kohta standardiuudistuksessa on erittäin mer- kittävä, koska verrattuna voimassaolevaan standardiin, muutoskohta lisää yri- tyksien taseeseen varoja ja velkoja, jotka vaikuttavat yrityksien tunnusluihin ja näin ollen sijoittajien saamaan informaatioon yrityksestä. Alatutkimuskysymyk- sellä kartoitetaan standardimuutoksen mahdollisia vaikutuksia vuokralle otta- jayrityksien tilinpäätökseen ja -raportointiin. Tutkimusongelman kannalta on tär- keää pyrkiä vastaamaan tähän alatutkimuskysymykseen, koska IAS 17- standardimuutos on osa kansainvälisiä tilinpäätösstandardeja (IFRS), joiden mukaan yritykset laativat tilinpäätöksiään. Tutkimusongelman ratkaisemiseksi on tärkeää pyrkiä ymmärtämään yrityksien näkökulmasta standardimuutoksen vaikutukset yrityksien taloudelliseen raportointiin.

Työn tavoitteena on tarkastella muutosta ja sen vaikutuksia yrityksien kirjanpi- toon, tästä voidaan saada tutkimustuloksia muutosta käsittelevän Excel- taulukolla laaditun esimerkkilaskelman ja kommenttikirjeiden vastausten perus- teella. Tutkimuksen avulla voidaan hahmottaa tuleva muutos ja esimerkkilas- kelman avulla nähdä konkreettisesti muutoksen vaikutuksia kirjanpitoon. Tutki- mus on rajattu tarkastelemaan standardimuutosta vuokralle ottajayritysten nä- kökulmasta, koska uudessa standardissa IFRS 16 suurin muutos koskee vuok- ralle ottajia. Tutkimuksen rajaus on pyritty toteuttamaan siten, että rajauksesta saadaan yhtenäinen kokonaisuus, jolloin pystytään vastaamaan tutkimuskysy-

mykseen. Tutkimuksen rajauksena toimii vuokralle ottajan näkökulma. IAS 17- standardimuutos on ollut IASB ja FASB:n yhteinen projekti, mutta IASB julkisti yksin uuden standardiuudistuksen tammikuussa 2016, jolloin tutkimuksessa keskitytään tarkastelemaan vain IASB:n IFRS-standardien mukaista ohjeistusta. Tutkimuksen ulkopuolelle rajataan SIC 27, IFRIC 4, SIC 15 -tulkinnat sekä ta- kaisin- ja myyntivuokraussopimukset.

1.3 Teoreettinen viitekehys

Tutkimuksen teoreettinen viitekehys käy ilmi alla olevasta kuviosta 1. Teoreetti- nen viitekehys käsittelee nykyistä voimassaolevaa IAS 17- vuokrasopimusstandardia, sen teoriaa, vuokrasopimusten jaottelua: rahoitus- leasing- ja muihin vuokrasopimuksiin sekä standardin muutosprosessia. Teoria käsittelee yleisesti kansainvälisiä tilinpäätösstandardeja (IFRS) sekä standardi- en säätämistä ja muutosprosessia. Nykyisen IAS 17- standardin teoriaosuuden jälkeen käsitellään aiheesta tehtyjä aikaisempia tutkimuksia sekä niiden keskei- simpiä tutkimustuloksia, jolloin saadaan tälle tutkimukselle ja sen onnistumiselle vertailukohtia. Teorian viimeisessä pääluvussa käsitellään 1.1.2019 voimaanas- tuva standardi IFRS 16 sekä tuodaan esille muuttuvan että nykyisen standardin eroja.

Kuvio 1. Teoreettinen viitekehys.

Vuokralle ottajan näkökulmasta tehtyjä tieteellisiä tutkimuksia leasingsopimus- ten taseaktivointien vaikutuksista on tehty jo 1960- luvulta lähtien, (Nelson 1963). Tutkimukset ovat käsitelleet tunnusluvuilla mitattuna taseaktivointien vai- kutuksia yritysten taloudelliseen asemaan. Tärkeimpiä tutkimuksia leasingsopi- musten taseaktivointien vaikutuksista ovat: Xxxxxx (1963), Xxxxxx (1985), Xx- xxxx, Xxxx & Xxxxxx (1991;1997), Xxxxxxx, Xxxxxxx & Xxxxxxxx (1998), Xxxxxx & Xxxxxxxx (2003), Xxxxxxx, Xxxxx & Xxxxxxxxxx (2008) sekä Branswijck, Longue- ville & Xxxxxxxx (2011). Tutkimuksista kävi ilmi, että leasingsopimusten taseakti- vointien vaikutukset näkyvät selkeästi yrityksien tunnusluvuissa ja vaikuttavat niihin. Tutkimuksissa tutkittiin eri maanosissa olevia yrityksiä ja tutkimukset oli- vat hyvin samankaltaisia, mutta tutkimustulokset eivät olleet täysin yhteneväisiä. Tutkimuksissa havaittiin toimialakohtaisia eroja kuten eri maanosissa olevien tilinpäätöstietojen eroavaisuuksia. Tutkimukselle on perusteltu tutkimusaukko, koska IASB eli International Accounting Standards Board on julkaissut standar- diuudistuksen IFRS 16 tammikuussa 2016. Tutkimus muodostuu tällöin stan- dardiuudistuksen pohjalle ja luo näkökulmaa yrityksille tulevasta muutoksesta ja mahdollisista vaikutuksista sekä aiempien tutkimusten eriävät tutkimustulokset jättävät tutkimusaukon tälle tutkimukselle.

Tutkimus rajataan käsittelemään aihetta IASB:n ja kansainvälisten tilinpäätös- standardien näkökulmasta, vaikka IAS 17-vuokrasopimusstandardin muutoseh- dotus on IASB:n ja FASB:n yhteinen projekti. Tutkimus rajataan koskemaan vain tavallisia leasingvuokrasopimuksia, joiden osapuolina ovat vuokralle antaja ja vuokralle ottaja. Tutkimuksessa ei käsitellä IAS 17-vuokrasopimusstandardiin kuuluvia tulkintaohjeita eikä muita IAS tai IFRS -standardeja.

Kaikki listatut pörssiyhtiöt laativat kirjanpitonsa kansainvälisten tilinpäätösstan- dardien mukaisesti Euroopan unionissa, jolloin muutos vaikuttaa kaikkiin edellä mainittuihin yrityksiin, joilla on leasingsopimuksia. Kansainväliset tilinpäätös- standardit ovat maailmanlaajuisessa käytössä, joten standardimuutoksen vaiku- tukset eivät keskity pelkästään Euroopan unionin alueella toimiviin kansainväli- siin yrityksiin. IAS 17-vuokrasopimusstandardin muutoksella pyritään yhtenäis- tämään vuokrasopimuksia sekä parantamaan standardia. Nykyisen standardin mukaan vuokravastuut eli irtisanomisajalta maksettava vuokran määrä kirjataan taseeseen, tällä pyritään esittämään tunnusluvut sijoittajien kannalta suo-

tuisammalla tavalla. Standardimuutoksella pyritään siihen, että vuokravastuut esitetään kaikkien vuokralle ottajayrityksien tilinpäätösinformaatiossa samalla tavalla.

1.4 Tutkimusmenetelmä ja tutkimusaineisto

Tutkimusmenetelmäksi Pro Gradu-tutkielmaan on valittu laadullinen empiirisen materiaalin analyysi. Laadullinen empiirisen materiaalin analyysi eli sisällönana- lyysi sopii gradun tutkimusmenetelmäksi, koska sen avulla voidaan tehokkaasti tarkastella kommenttikirjeitä. Empiirisen tutkimuksen aineisto kerätään 5/2013 vuoden julkaistuista kommenttikirjeistä, jotka käsittelevät tutkimuksen aihealu- etta. Tutkimusaineiston avulla pyritään vastaamaan kattavasti tutkimusongel- maan sekä tutkimuskysymyksiin. Tutkimusaineiston analyysin sekä uusimman standardiuudistuksen pohjalta laaditaan Excel-taulukolla esimerkkilaskelma, jonka avulla pyritään tuomaan muutos esille yrityksien kirjanpidossa. Esimerkki- laskelmalla pyritään esittämään pelkistettynä muutos vuokralle ottajayritysten kirjanpidossa.

Kommenttikirjeitä IASB on julkaissut kaksi kertaa vuosina 2010 ja 2013. Kom- menttikirjeiden tarkoituksena on saada kommentteja taloushallinnon ammattilai- silta ja organisaatioilta vireillä olevasta standardimuutoksesta. Xxxxxxxxx (2008,17–18) mukaan laadullisen tutkimuksen tutkimusaineisto on usein teksti- muodossa ja kerätty tutkimusta varten sekä aineiston keruu, käsittely ja johto- päätösten teko ovat tiukasti sidoksissa toisiinsa. Sisällönanalyysin avulla pyri- tään analysoimaan dokumentteja systemaattisesti ja tiivistetysti (Xxxxx & Xxxx- xxxxx, 2011, 103). Käsitekartan avulla voidaan hahmottaa tutkimusaineiston ko- konaisuus ja sen epäolennaiset seikat (Metsämuuronen J. 2001, 54). Käsitekar- tan avulla voidaan käsitellä tutkimuksessa käytettävää empiiristä aineistoa: kommenttikirjeitä yhtenäisenä aineistona ja nähdä aineistojen yhteensopivuus kokonaisuuden kannalta sekä poistaa aineistojen epäolennaiset seikat. Tutki- musaineisto voidaan jakaa teemoittain, jolloin aineistosta on helpompi poimia tutkimusongelman kannalta relevanttia tietoa (Eskola & Suoranta 1998, 179). Tutkimusaineiston analysoinnissa tullaan käyttämään käsitekarttaa sekä aineis- toa pyritään jakamaan teemoihin pää- ja alatutkimuskysymysten avulla, jolloin voidaan löytää helpommin tutkimuksen kannalta yhtenäinen aineisto.

1.5 Tutkimuksen rakenne

Pro gradu-tutkielman sisältö koostuu 6 pääluvusta. Tutkimuksen ensimmäinen pääluku: Xxxxxxxx, ilmaisee lukijalle tutkimuksen aihealueen ja johdattelee luki- jaa tutkimusongelman ja päätutkimuskysymyksen pariin. Xxxxxxxx herättää luki- jan mielenkiinnon ja antaa lukijalle tarvittavaa taustapohjaa tutkimusongelman ymmärtämiseksi. Ensimmäisessä pääluvussa käsitellään tutkimuksen tausta, selvitetään tutkimuksen tutkimusongelma ja rajaukset sekä esitetään tutkimuk- selle asetettu tavoite ja sen rakenne.

Toisessa, kolmannessa ja neljännessä pääluvussa käsitellään tutkimuksen kir- jallisuutta, nämä luvut muodostavat tutkimuksen kirjallisuuskatsauksen. Toises- sa pääluvussa käsitellään yleisesti kansainvälisiä tilinpäätösstandardeja sekä lukijalle tuodaan esille yleisellä tasolla standardien säätäminen ja niiden muu- tosprosessi. Kirjallisuuskatsauksen kolmannessa pääluvussa käsitellään voi- massaoleva IAS 17-standardi ja siihen liittyvät keskeisimmät käsitteet sekä ny- kyisen standardin sisällään pitämät erilaiset vuokrasopimusmuodot. Kolmas pääluku esittelee myös standardin muutosprojektia sekä luvun lopussa käsitel- lään aiheesta tehtyjä aikaisempia tutkimuksia sekä niiden tutkimustuloksia. Nel- jännessä pääluvussa käsitellään IFRS 16- standardimuutos pääpiirteittäin sekä tuodaan esille IAS 17-standardin ja IFRS 16-standardimuutoksen erot.

Viidennen pääluvun tarkoituksena on esitellä tutkimuksen empiiristä osuutta. Ensimmäisenä pääluvussa esitellään tutkimuksessa käytettävä tutkimusmene- telmä, rajaus ja tutkimusaineisto. Empiirisen osuuden tarkoituksena on vastata tutkimusongelmaan ja päätutkimuskysymykseen. Tämän jälkeen on vuorossa käsitellä keskeisimmät standardimuutoksen vaikutukset kirjanpitoon ja tilinpää- tösraportointiin kommenttikirjevastausanalyysin avulla sekä tuoda analyysissä esille vuokralle ottajayritysten mielipiteitä standardiluonnosehdotuksesta 5/2013, jonka jälkeen kootaan analyysistä saadut keskeisimmät tutkimustulok- set. Kommenttikirjevastausanalyysin jälkeen käsitellään standardimuutosta Ex- cel-taulukolla laaditun esimerkkilaskelman avulla, jolla pyritään esittämään jul- kaistun standardiuudistuksen pohjalta muutos yrityksien kirjanpidossa.

Kuudennen ja viimeisen pääluvun tarkoituksena on koota lukijalle yhteenvetona tutkimus ja sen aikaansaamat tutkimustulokset. Luvussa käsitellään tutkimustu- loksien pohjalta tehdyt johtopäätökset sekä arvioidaan tutkimuksen onnistumis- ta, reliabiliteettia ja validiteettia. Luvun lopuksi ehdotetaan tutkimukselle mah- dollisia jatkotutkimuskohteita.

2 KANSAINVÄLISET TILINPÄÄTÖSSTANDARDIT

Kappale alkaa käsittelemällä kansainvälisistä tilinpäätösstandardeja, kuka stan- dardien asettamista ohjaa ja millaisia tarkoituksia standardeilla on. Kappale etenee standardien säätämiseen, jossa syvennytään niiden säätämisprosessiin. Viimeisenä kappaleena käsitellään standardien muutosprosessia.

Kansainväliset tilinpäätösstandardit eli International Accounting Standards (IFRS) ovat maailmanlaajuisesti käytössä ja Euroopan Unionin alueella olleet pakollisia tilinpäätöksen laatimisessa vuodesta 2005 lähtien listatuille pörssiyh- tiöille. International Accounting Standards Committee (IASC) on ohjannut kan- sainvälisten tilinpäätösstandardien laadintaa ja standardeja vuodesta 1973 läh- tien. Vuonna 2001 organisaatiouudistuksen myötä International Accounting Standards Committeen nimi muuttui International Accounting Boardiksi (IASB). (Haaramo et al. 2009, 26–28;Ball 2006, 6;Xxxxxxx et al. 2016)

IASB toimii IFRS-säätiön alaisuudessa ja on riippumaton standardien asettaja. International Accounting Standards Board (IASB) on vastuussa kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS) julkaisuista ja kehityksestä. International Accoun- ting Standards Board (IASB) on itsenäinen standardien asettajaorganisaatio. IASB:n kokoukset ovat julkisia, tällä IASB pyrkii avoimuuteen ja läpinäkyvyyteen julkaisuissaan ja konsultoivissa dokumenteissa, kuten kommenttikirjeissä ja standardiluonnosesityksissä. IASB työskentelee läheisesti sijoittajien kanssa ympäri maailmaa. IASB:n kuuluu tällä hetkellä 14 jäsentä, jotka vastaavat IFRS- standardien kehityksestä, valmistelusta ja julkaisemisesta. (IFRS Foundation 2016a.)

Kansainväliset tilinpäätösstandardit muodostuvat standardeista ja niiden tulkin- noista. Standardien tarkoituksena on säädellä juuri kyseistä standardia koske- van liiketapahtuman arvostamista, kirjaamista sekä vaatimuksia, jotka koskevat esitettäviä tietoja. Koska IFRS-standardien lähtökohtana on sijoittajan näkökul- ma, standardien mukaisessa taseessa tase-eriä arvostetaan käypiin arvoihin sekä pyritään antamaan laajempaa informaatiota eri liiketoiminta-aloista. Stan- dardit pyrkivät tällä tavoin antamaan sijoittajalle kattavammat tiedot yrityksen toiminnasta ja siihen liittyvistä riskeistä sekä tulonmuodostuksesta, jolloin sijoit-

tajalla on käytössään entistä yhdenmukaisempia tietoja yrityksistä. Standardien mukaiset liitetiedot ovat laajat ja antavat yksityiskohtaisempia tietoja yhtiön ta- seesta ja tuloksen muodostumisesta. (Pörssisäätiö 2005)

Lähtökohtana kansainvälisissä tilinpäätösstandardeissa on sijoittajan näkökul- ma. IFRS-standardit parantavat tilinpäätösten vertailukelpoisuutta ja läpinäky- vyyttä. Kansainvälisten tilinpäätösstandardien perustana on tilinpäätöksen laa- timisperiaatteiden yhtenäistäminen, jonka avulla pyritään palvelemaan sijoittajia paremmin. Yhtenäistämisen ansiosta sijoittajilla on saatavillaan laadukkaampaa talousinformaatiota yrityksestä sekä tilinpäätökset ovat vertailukelpoisempia kansainvälisesti. (Xxxxxxx et al.2009, 31;54, Pörssisäätiö 2005)

Kansainväliset tilinpäätösstandardit (IFRS) säätelevät yrityksien tilinpäätöksiä. IFRS-standardien mukainen tilinpäätös pitää sisällään taseen, laajan tuloslas- kelman, rahavirtalaskelman sekä oman pääoman muutoksia kuvaavan laskel- man. Tilinpäätöksen liitteenä on esitettävä liitetiedot, jotka sisältävät yhteenve- don ja informaation tilinpäätöksen laatimisperiaatteista sekä muusta tiedosta. Liitetiedot tulee esittää niin pitkältä ajalta kuin mahdollista sekä järjestelmällisel- lä tavalla. IFRS-standardien mukaan laadittu tilinpäätös korostaa yrityksen ta- loudellista asemaa eli määrittää taseen varoja ja velkoja. Tilinpäätöksessä ta- seen kuvaaminen korostuu enemmän kuin tuloslaskelman kuvaaminen. (Halo- nen et al. 2013, 2, Yritystutkimusneuvottelukunta ry 2006)

IFRS-standardien mukainen tilinpäätös pitää sisällään kaksi perustekijää: talou- dellisen aseman määrittämisen ja tuloksen kuvaamisen. Taloudellisen aseman määrittämisellä tarkoitetaan taseen varoja, velkoja ja omaa pääomaa, tulosta kuvataan tuotoilla ja kuluilla. Standardien mukaisesti tuotetun informaation on käytävä selkeästi ilmi tilinpäätöksestä. Edellisen tilikauden vertailutiedot nume- raalisesta informaatiosta esitetään tilinpäätöksessä. (Haaramo et al. 2009, 87;93)

IFRS-normisto on säännöstö, jonka tarkoituksena on säännellä laajaa tilinpää- tösinformaatiota. Normisto koostuu kolmesta osasta, joita ovat: tulkintaohjeet (IFRIC/SIC), kansainväliset tilinpäätösstandardit (IFRS/IAS) sekä tilinpäätöksen yleiset perusteet, viitekehys (Framework), jotka käsittelevät tilinpäätöksen laa-

timista ja esittämistä. Normistoon kuuluvien tilinpäätöksen yleisten perusteiden tarkoituksena on määritellä tilinpäätösinformaation tavoitteet, laadulliset ominai- suudet sekä tilinpäätöksen laatimista koskevat perustekijät. Normistoon kuuluu 41 IAS-standardia, 16 IFRS-standardia, 33 SIC-tulkintaohjetta, teoreettinen vii- tekehys sekä 19 IFRIC-tulkintaohjetta. Johdon vastuuta tilinpäätösinformaatios- ta ja sen tuottamisesta korostetaan IFRS-normistossa. (Haaramo et al. 2009, 30;84, Deloitte 2016a.;Xxxxxxx et al. 2016)

Listattujen pörssiyhtiöiden tulee laatia tilinpäätöksensä IFRS-standardien mu- kaan Euroopan Unionin alueella, mutta myös listaamattomat yritykset voivat halutessaan laatia tilinpäätöksensä IFRS-standardien mukaisesti. Listaamat- tomalta yritykseltä vaaditaan IFRS-standardien mukaista tilinpäätöstä tehtäessä hyväksytty tilintarkastaja. Listaamattoman yrityksen päätyessä laatimaan tilin- päätöksensä IFRS-standardien mukaisesti sen on pysyttävä päätöksessään, jos sille ei ilmaannu erittäin painavaa syytä vaihtaa järjestelmää. Listautuneiden osuuskuntien tulee laatia IFRS-standardien mukainen tilinpäätös, jos niiden joukkovelkakirjoilla käydään julkista kauppaa, esimerkkinä osuuspankit, jotka toimivat konsernirakenteessa. (Haaramo et al. 2009, 54; Halonen et al. 2013, XXI)

2.1 Standardien säätäminen

International Accounting Standards Board (IASB) toimii IFRS-säätiön alaisuu- dessa ja on itsenäinen standardien asettajaorganisaatio. IASB:n 14 jäsentä koostuvat asiantuntijoista, joilla on kokomusta standardien asettamisesta, kir- janpidosta sekä taloudellisista raportoinneista. IASB:n alaisuudessa toimii muita ryhmiä kuten IFRS Interpretations Committee, tekninen henkilökunta sekä neu- voa-antavat organisaatiot, jotka auttavat IASB:ta standardien asettamisessa, kuten kuviosta 2 käy ilmi. IASB on vastuussa standardien kehittämisestä sekä julkaisemisesta. IASB:n vastuulla on hyväksyä IFRS Interpretations Committeen tulkinnat IFRS-standardeista. (IFRS Foundation 2016b.;Xxxxxxx et al. 2016)

IASB

IFRS-standardit

IFRS Interpreta- tions Committee

Tekninen

henkilöstö

Neuvoa-antavat organisaatiot

Kuvio 2. Standardin säätämiseen osallistuvat organisaatiot. (IFRS Foundation 2016b.)

IFRS Interpretations Committeen tarkoituksena on toimia tulkitsevana organi- saationa IASB:lle. IFRS Interpretations Committee tuottaa virallista ohjeistusta kirjanpidollisista aiheista, jotka liittyvät voimassaoleviin IFRS-standardeihin. Tekninen henkilöstö työskentelee läheisesti IASB:n kanssa ja valmistelee suosi- tuksia sekä dokumenttiluonnoksia IASB:n käsiteltäväksi. IASB:n alaisuuteen kuuluvat neuvoa-antavat organisaatiot tuottavat IASB:lle tärkeää tietoa heidän työstään sekä antavat palautetta ja tekevät yhteistyötä IASB:n projektien paris- sa. (IFRS Foundation 2016a.;Xxxxxxx et al. 2016)

IASB:n kokoukset ovat julkisia yleisölle. Kokouksissa käsitellään teknistä ohjel- maa, jonka tuottamisesta vastaavat IASB:n henkilöstö sekä neuvoa-antavat organisaatiot kuten IFRS Advisory Council ja tehtävätiimit. Tekninen ohjelma pitää sisällään kommenttikirjeitä sekä standardiluonnoksia. Kokouksissa anne- tut päätökset ovat alustavia siihen saakka, kunnes IASB on äänestänyt konsul- toivasta dokumentista tai IFRS-standardista. IFRS-standardin standardiluon- noksen hyväksyminen vaatii äänestyksessä 9 ääntä, kuten myös IFRS- standardi sekä sen tulkintaohje. (IFRS Foundation 2016b.)

2.2 Standardien muutosprosessit

Kansainvälisiä tilinpäätösstandardeja (IFRS) kehitettäessä ne käyvät läpi kan- sainvälisen kommenttikierroksen, jossa kommentteja muutoksesta antavat asi- antuntijat sekä organisaatiot. Muutosprosessi käy läpi kuusi vaihetta kuten kuvi- osta 3 voidaan huomata. Ensimmäiseksi asetetaan muutosaihe/muutosaiheiden esityslista, tämän jälkeen on vuorossa projektin suunnittelu, jonka jälkeen kehi- tetään ja julkaistaan keskusteluasiakirja, josta pyydetään kommentteja. Keskus- teluasiakirjan jälkeen julkaistaan luonnos standardin muutosehdotuksesta, josta pyydetään myös kommentteja yleisöltä. Luonnoksien ja kommenttikirjeiden jäl- keen on vuorossa uuden standardin kehittäminen ja julkaisu. (IFRS Foundation 2016d;Foley 2016)

Kuvio 3. Standardin muutosprosessin vaiheet. (IFRS Foundation 2016d;Foley 2016)

Standardien muutosprosessin alkuvaiheessa IASB kartoittaa kysyntää korkea- laatuiselle informaatiolle sekä selvittää muutosaiheen tarvetta sijoittajien näkö- kulmasta. Muutosaiheen tulee tuottaa korkealaatuista informaatiota, josta on arvoa ja hyötyä tilinpäätöksien valmistelijoille. Ennen muutosaiheen/esityslistan rakentamista IASB kartoittaa seuraavanlaisia asioita muutosaiheeseen liittyen: onkos muutosaiheeseen saatavilla tämänhetkistä opastusta, informaation mer- kitys käyttäjille ja tuotettavan informaation luotettavuus, kehitettävän standardin laatu, kasvava lähentyminen standardien kesken sekä lähteiden rajallisuus. (IFRS Foundation 2016d;Foley 2016)

Tulevaisuuden muutosaiheita / esityslistaa miettiessään IASB luottaa henkilös- töönsä, joita on pyydetty selventämään ja nostamaan esille aiheita, jotka tulisi- vat olla IASB:n tietoisuudessa. Muutosaiheet ja uudet asiat voivat nousta IASB:n tietoisuuteen myös viitekehyksen vaihtuessa. Muutosaiheita ja potenti- aalisia uusia projekteja käsitellään julkisissa IASB:n kokouksissa. Ennen muu- tosaiheen julkistamista projektiksi, IASB konsultoi aiheesta useaa eri tahoa ku- ten esimerkiksi muita standardien asettajaelimiä sekä IFRS- neuvonantajaval- tuustoa. (IFRS Foundation 2016d;Foley 2016)

Suunniteltaessa muutosaiheiden / esityslistan aktiivisien aiheiden projekteja IASB miettii käsitteleekö se aihetta itsenäisenä projektina vai yhdessä toisen standardien asettajaelimen kanssa. Aiheen kiinnostavuuden ja asian luonteen perusteella voidaan perustaa konsultoiva ryhmä ennen projektin aloittamista. Projektijohtajan vastuulla on luoda projektisuunnitelma, johdon valvonnassa. Projektin työryhmään voidaan myös tarvittaessa sisällyttää henkilöstä muista kirjanpidon standardien asettajaelimistä. (IFRS Foundation 2016d;Foley 2016)

Projektin käynnistämisen jälkeen standardien muutosprosessissa on vuorossa kommenttikirje, jota ei ole pakko laatia. IASB yleensä julkaisee kommenttikir- jeen, jossa se esittelee aiheen ja kommentoi aihetta alustavasti. Kommenttikirje pitää yleensä sisällään seuraavat asiat: kutsu kommentoida aihetta, kattava kat- saus aiheesta, alustavat näkemykset aiheen kirjoittajilta / IASB:ltä sekä mahdol- lisia lähestymistapoja aiheelle. Kommenttikirjeen voi laatia joku muu standardi- en asettajataho, mutta sen julkaisee IASB. Kommenttikirjeen aihetta koskevat samanlaiset aihealueet keskustellaan IASB:n kokouksissa ja kommenttikirjettä

lähellä olevan aiheen julkaiseminen vaatii IASB:n kokouksen äänestyksessä puolet äänistä. Jos kommenttikirjeen on laatinut muu taho kuin IASB, tarkastaa IASB kirjeen perusajatukset ennen julkisten kommenttien pyytämistä. Komment- tikirjeen aihe rakentuu IASB:n henkilöstön perusanalyyseistä ja tutkimuksista sekä IFRS- neuvonantajaneuvoston ja standardien asettajien suosituksista ja ehdotuksista sekä kutsuttujen osapuolien esityksistä. Kommenttikirjeen keskus- telu käydään julkisissa kokouksissa. (IFRS Foundation 2016d;Foley 2016)

Standardiluonnoksen kehittämisessä ja valmistelemisessa, julkaiseminen on pakollista. Standardiluonnos on IASB:n tärkein työkalu antaa neuvoa ja konsul- toida yleisöä. Standardiluonnoksen tarkoituksena on antaa aiheesta yksityis- kohtaisempi esitys. Standardiluonnoksen kehittäminen aloitetaan kokoamalla henkilöstön tutkimuksista ja ehdotuksista perusasiat, koskien muutosaihetta, tarkastelemalla kommenttikirjeiden antamia kommentteja sekä käymällä läpi ehdotuksia, jotka on saatu IFRS-neuvonantajaneuvostolta, konsultoivalta ryh- mältä, kirjanpidon standardien asettajilta sekä ehdotukset, jotka ovat nousseet esille yleisön koulutuskerroilla. IASB antaa 120 päivää aikaa kommentoida standardiluonnosta, jos asialla on kiire on kommenttiaika lyhyempi. Valmiista standardiluonnoksesta IASB tekee äänestyksen, jonka jälkeen luonnos julkais- taan yleisön kommentteja varten. (IFRS Foundation 2016d;Foley 2016)

Valmiin uuden standardin kehitys ja julkaiseminen tapahtuu IASB:n kokouksien kautta, joissa IASB käsittelee yleisöltä saatuja kommentteja julkaistusta stan- dardiluonnoksesta. IASB käsittelee standardiluonnoksesta saatuja kommentte- ja, joiden perusteella se tekee päätöksen haluaako se muuttaa standardiluon- nosehdotustaan. Jos IASB päätyy muuttamaan ehdotuksiaan luonnoksesta, se pyytää yleisöltä uuden kommenttikierroksen ja julkaisee uudistetun standardi- luonnoksen. (IFRS Foundation 2016d;Foley 2016)

Viimeisenä vaiheena muutosprosessissa on antaa käytännönohjeita valmiin standardin julkaisemisen jälkeen. Uuden standardin julkaisemisen jälkeen IASB pitää säännöllisiä kokouksia muiden osapuolien kanssa, kuten esimerkiksi mui- den standardiasettajatoimijoiden kanssa. Kokouksien avulla pyritään ymmärtä- mään aiheita, joita ei osattu odottaa standardia suunniteltaessa, esimerkiksi liittyen käytännön toteutukseen sekä ehdotuksien potentiaalisiin vaikutuksiin.

Jonkin ajan kuluttua standardin julkaisemisesta ja voimassaolosta IASB voi har- kita erilaisia tutkimuksia, koskien standardia. Tutkimukset voivat käsitellä IFRS- standardin käyttöönottoa ja siihen liittyvää palautetta, standardin uudistustarpei- ta, jos taloudellisessa raportointiympäristössä on tapahtunut muutoksia sekä standardinlaatua, josta kommentteja antavat IFRS neuvonantajaelin sekä stan- dardinasettajaelimet. Tutkimuksien perusteella voi ilmetä aiheita, jotka lisätään IASB:n työsuunnitelmaan. (IFRS Foundation 2016d;Foley 2016)

3 IAS 17-VUOKRASOPIMUSSTANDARDI

Kappaleessa esitellään IAS 17-standardi kokonaisuudessaan, etenemällä stan- dardin esittelystä aiempien tutkimusten keskeisimpiin tutkimustuloksiin. IAS 17- standardin esittelyn jälkeen siirrytään käsittelemään standardin muutosprojektia. Kappaleen viimeinen osio keskittyy esittelemään standardista tehtyjä aikaisem- pia tutkimuksia ja niiden keskeisimpiä tutkimustuloksia.

IAS 17-vuokrasopimusstandardin alle katsotaan kuuluvan kaikki sellaiset vuok- rasopimukset, jotka täyttävät standardin mukaisen vuokrasopimuksen määri- telmän. Vuokrasopimukset voidaan standardin mukaan jaotella kahteen luok- kaan sisältönsä perusteella: rahoitusleasingsopimuksiin ja muihin vuokrasopi- muksiin, kuten alla olevasta kuviosta 4 nähtävissä. Rahoitusleasingsopimuksis- sa tuotot ja riskit siirtyvät vuokralta antajalta vuokralle ottajalle ja muissa vuok- rasopimuksissa tuotot ja riskit jäävät vuokralle antajalle. Yritykselle muodostuu sitovampi vastuu rahoitusleasingsopimuksissa kuin muissa vuokrasopimuksis- sa. (Halonen et al. 2013, 429; Xxxxxxx et al. 2009, 234, 232; International Ac- counting Standards 2004,892;Xxxxxxx et al. 2016)

Vuokrasopimuksien jaottelun perusteena on se, miten sitä käsitellään kirjanpi- dossa ja tilinpäätöksessä. Vuokrasopimuksien luokittelun avulla ratkaistaan se, siirtyvätkö omistamiselle ominaiset riskit ja hyödyt vuokralle ottajalla vuokraso- pimuksen yhteydessä. Luokittelun avulla voidaan mahdollistaa yrityksistä saa- tavan tilinpäätösinformaation sekä tunnuslukujen vertailukelpoisuus. (Halonen et al. 2013, 429; Xxxxxxx et al. 2009, 234; Acker, 2011, 27)

Kuvio 4. IAS 17-standardin vuokrasopimusten jaottelu. (Halonen et al. 2013, 429)

IAS 17-vuokrasopimusstandardi koskee vuokrasopimuksia, joissa omai- suuserän käyttöoikeus siirtyy vuokralle ottajalle. Vuokran antajalta voidaan edel- lyttää vuokrauskohteena olevan omaisuuserän toimintaan tai huoltoon liittyviä palveluita, vaikka käyttöoikeus on siirtynyt vuokralle ottajalle. Vuokrasopimuk- sen vuokrauskohteena voi olla minkälainen omaisuuserä, kuten rakennus, maa- alue, kone tai laite. IAS 17-vuokrasopimusstandardin vaikutuspiiriin ulkopuolelle jäävät sellaiset sopimukset, joissa omaisuuserän käyttöoikeus ei siirry osapuol- ten välillä. (Halonen et al. 2013, 429:Haaramo et al. 2016)

Vuokrasopimukset standardia ei sovelleta kaikkiin vuokrasopimuksiin. Standar- din ulkopuolelle jäävät palvelusopimukset, joissa sopimusosapuolten välillä omaisuuserän käyttöoikeus ei siirry, esimerkiksi siivoussopimus, jossa palvelun tarjoajan käyttämät koneet eivät siirry palvelun ostajalle. Standardin ulkopuolelle jääviä sopimuksia ovat myös uusiutumattomien luonnonvarojen käyttöä ja etsin- tää koskevat sopimukset, kuten esimerkiksi mineraalit, öljyt ja maakaasu. Stan- dardia ei sovelleta lisenssisopimuksiin, kuten tekijänoikeuksien, patenttien, kä- sikirjoitusten, elokuvien, näytelmien ja videonauhoitteiden sopimuksiin. Sijoitus- kiinteistöihin (IAS 40) ja biologisiin hyödykkeisiin (IAS 41) liittyvät vuokrasopi- mukset rajataan standardin ulkopuolelle. (Haaramo et al. 2009, 233; Halonen et al. 2013, 429; Yritystutkimusneuvottelukunta ry. 2006; Deloitte 2016b.; Interna- tional Accounting Standards 2004,892;Xxxxxxx et al. 2016)

Standardin säännökset ovat luonteeltaan pakottavia, tällä pyritään varmista- maan se, että erilaisten yhteisöjen tilinpäätösinformaatiot ovat keskenään ver- tailukelpoisia sekä se, että vuokralle ottaja ja vuokralle antaja käsittelisivät sa- man vuokrasopimuksen omissa tilinpäätöksissään johdonmukaisesti. Vuokra- sopimusjärjestelyillä pyritään parantamaan yrityksen tunnuslukuja, jolloin järjes- telyillä jätetään omaisuus- ja velkaeriä taseen ulkopuolelle. Se miten vuokraso- pimukset kirjataan vaikuttavat erityisesti sijoitetun pääoman tuottoon, omavarai- suusasteeseen ja gearing-tunnuslukuun. Sijoitetun pääoman tuotto sekä gea- ring-arvo paranevat, kun vuokralle ottajan taseeseen ei tarvitse kirjata omai- suuseriä. (Halonen et al. 2013, 434)

Yrityksen on luokiteltava kaikki vuokrasopimuksensa niin että, jokainen vuokra- sopimus luokitellaan joko rahoitusleasingsopimuksiin tai muihin vuokrasopimuk- siin. Sopimuksen syntymisajankohta määrittää sopimusten luokittelun. Jos so- pimuksen ehtoja muutetaan sopimuskauden aikana muulla tavalla kuin uudis- tamalla sopimusta, joudutaan kyseinen sopimus luokittelemaan mahdollisesti uudelleen ikään kuin ehdot olisivat olleet alusta lähtien voimassa. Olosuhteiden tai arvioiden muutokset sopimuksessa eivät aiheuta sopimuksen uudelleen- luokittelua. (Halonen et al. 2013, 434)

Vuokrasopimus voidaan katsoa alkavan sopimuksen tekopäivästä tai tätä ai- emmasta ajankohdasta, kun sopimuksen keskeisiä ehtoja on aloitettu sovelta- maan. Standardin mukaan vuokrasopimuksen syntymisajankohta ja vuokra-ajan alkamisajankohta erotetaan toisistaan. Kun vuokrasopimuksen syntymisajan- kohtana on melko varmaa, että vuokralle ottaja käyttää jatkokautta hyväkseen, tällöin mahdollinen jatkokausi katsotaan vuokra-ajaksi, joka voi tapahtua lisä- maksusta tai ilman sitä. (Halonen et al. 2013, 434)

Deloitten (2016b.) mukaan vuokrasopimukset, jotka koskevat maa-alueita ja rakennuksia jaotellaan samalla tavalla kuin muita omaisuuseriä koskevat sopi- mukset sekä ne käsitellään erikseen eli toinen sopimus voi olla rahoitusleasing- sopimus ja toinen kuulua muihin vuokrasopimuksiin. Vuokrasopimukset, jotka koskevat maa-alueita saatetaan luokitella rahoitusleasingsopimuksiksi, vaikka omaisuuserän omistusoikeus ei siirtyisi vuokralle ottajalle vuokra-ajan loppuun mennessä. Tällaisessa järjestelyssä vuokralle ottajalle siirtyvät edut ja riskit olennaiselta osin omaisuuserästä sekä vuokrauskohteena olevan omaisuuserän jäännösarvon nykyarvon katsotaan olevan mitätön. (Halonen et al. 2013, 438- 439:International Accounting Standards 2004, 891)

3.1 Rahoitusleasingsopimus

IAS 17-standardin mukaan vuokrasopimukset jaotellaan rahoitusleasing- ja muihin vuokrasopimuksiin. Vuokrasopimus katsotaan kuuluvaksi rahoitus- leasingsopimukseen, kun vuokrauskohteen taloudelliset riskit ja edut siirtyvät olennaiselta osalta omaisuuserän käyttäjälle. Vuokrasopimuksen taloudellisella riskeillä tarkoitetaan esimerkiksi tappioita, joita voi syntyä omaisuuserän vanhe-

nemisesta ja edut taas ovat tuottoa, jotka syntyvät omaisuuserän kulujen vä- hentämisen jälkeen. (Halonen et al. 2013, 435; Deloitte 2016b.; Acca 2015; Xxxxxxxx & Xxxxxxxx 2010,8; International Accounting Standards 2004,895;Haaramo et al. 2016)

Rahoitusleasingsopimukselle yleisiä tunnusmerkkejä ovat se, että vuokra-ajan loppuun mennessä omaisuuserän omistusoikeus siirtyy vuokralle ottajalle, vuokralle ottaja voi purkaa sopimuksen ja korvata sopimuksen purkamisesta aiheutuneet tappiot vuokralle antajalle, se on pitkäaikainen vuokrasopimus sekä vähimmäisvuokrien nykyarvo muodostaa olennaisen osan omaisuuserän käy- västä arvosta sopimuksen syntyessä. Rahoitusleasingsopimuksen sisältö on avainasemassa sen jaottelussa, juridinen muoto voi olla toissijainen tekijä. Ra- hoitusleasingsopimuksella hankittu omaisuuserä kirjataan vuokralle ottajan ta- seeseen, kirjattavan summan on vastattava omaisuuserän käypää arvoa. (Ha- lonen et al. 2013, 435, 439; Xxxxxxx X. 2003, 55; Deloitte 2016b.; International

Accounting Standards 2004,898)

Jotta sopimus olisi rahoitusleasingsopimus, tulee sen täyttää tietyt tunnusmer- kit. Jos tunnusmerkit täyttyvät sopimuksessa yksin tai yhdessä, voidaan olettaa sopimuksen olevan rahoitusleasingsopimus. Rahoitusleasingsopimuksen yleisiä tunnusmerkkejä ovat esimerkiksi se, että vuokralle ottajalla on oikeus ostaa omaisuuserä edullisemmin kuin omaisuuserän käypä arvo vuokra-ajan päätyt- tyä. Sopimuksen mukaan vuokra-ajan loppuun mennessä omaisuuserän omis- tusoikeus siirtyy vuokralle ottajalle. (Halonen et al. 2013, 436; Xxxxxxx et al. 2009, 235-236)

Rahoitusleasingsopimuksen tunnusmerkkejä ovat myös se, että vaikka omai- suuserän omistusoikeus ei siirtyisi, niin vuokra-aika kattaa valtaosan omai- suuserän taloudellisesta kokonaisvaikutusajasta. Sopimuksen syntymisajankoh- tana oleva vähittäisvuokrien nykyarvon tulee muodostaa olennainen osa vuok- ratun omaisuuserän käyvästä arvosta. Tunnusmerkkeinä voidaan pitää sitä, että vuokralle ottaja pystyy käyttämään omaisuuserää ilman merkittävien muutosten tekemistä sekä sitä, että vuokralle ottajalla on oikeus purkaa sopimus, tällöin vuokralle ottajan tulee korvata vuokralle antajalle purkamisesta aiheutuneet tappiot. Yleisiin tunnusmerkkeihin kuuluvat myös se, että vuokralle ottajalle kuu-

luvat jäännösarvon käyvän arvon vaihtelusta syntyvät tappiot ja voitot. Tunnus- merkkien ominaispiirteenä voidaan pitää sitä, että vuokralle ottaja voi jatkaa sopimusta markkinavuokraa alemmalla vuokralla lisäkaudeksi. (Halonen et al. 2013, 436; Deloitte 2016b.)

IAS 17-vuokrasopimusstandardissa ei ole tarkkaa määritelmää siitä kuinka suuri vähimmäisvuokrien nykyarvon tulee olla verrattuna vuokratun omaisuuserän nykyarvoon ollakseen olennainen tai kuinka suuren osuuden omaisuuserän ta- loudellisesta kokonaisvaikutusajasta vuokrasopimuksen on katettava. IAS 17- standardi painottaa kiinnittämään huomiota sopimuksen sisältöön kokonaisuu- dessaan. Standardin mukaan on oltava erityisen varovainen arvioitaessa talou- dellista kokonaisvaikutusaikaa, erityisesti vanhentuvien teknisten laitteiden osal- ta. (Halonen et al. 2013, 436)

Rahoitusleasingsopimusta kirjattaessa vuokralle ottajan kirjanpitoon ja tilinpää- tökseen kirjataan sopimuksella hankittu omaisuuserä vuokraajan taseeseen vuokratuksi hyödykkeeksi luonteensa mukaiseen ryhmään sekä vuokranmak- suvelvoite samansuuruiseksi velaksi sopimuksen alkamisajankohtana. Tasee- seen kirjatun velan on vastattava vähimmäisvuokrien nykyarvoa tai vuokrakoh- teen käypää arvoa, riippuen siitä kumpi arvoista on alempi. Velka vastaa vuok- ralle ottajan vuokravelvoitetta, joka hänen on omaisuuserästä maksettava, sisäl- täen maksuihin liittyvän takuun sekä jonka suorittamiseen vuokraaja on sitoutu- nut. Vähimmäisvuokrien nykyarvo saadaan diskonttaamalla vuokraerät sopi- muksen syntymisajankohtana. Vuokrasopimuksen sisäinen korkokanta toimii diskonttauskorkona, jos korkokantaa ei tiedetä käytetään korkoa, jolla hankin- nan tekemiseen samaksi ajaksi vuokralle ottaja saisi lisäluottoa, hankinnan kohde toimisi tällöin lisäluoton vakuutena. (Halonen et al. 2013, 439; Xxxxxxx et al. 2009, 238)

Vuokralle otetun tasearvon lisäykseksi aktivoidaan ne menot, jotka liittyvät välit- tömästi rahoitusleasingsopimukseen. Näistä menoista hyvänä esimerkkinä neuvottelut ja erilaiset järjestelyt, jotka liittyvät sopimukseen tai sen tekemiseen. Edellä mainitusta aktivoinnista johtuen vuokrasopimuksen alkamisajankohtana aktiivaerän arvo ei välttämättä ole sama kuin velkaerän arvo. Vuokrasopimusve- lat tulee esittää myös pitkä- ja lyhytaikaisiin osuuksiin, jos yritys esittää muut

velat taseessaan jaoteltuina edellä mainitulla tavalla. Vuokrakohteesta, joka on merkitty taseessa varoiksi, kirjataan poistot samalla tavalla kuin omassa omis- tuksessa olevasta omaisuuserästä. Vuokrakohteen taloudellisen vaikutusajan eli vuokrakauden sekä tulevaisuuden tuottojen pohjalta laaditaan poistosuunni- telma. Poistoaika on vuokrakohteen todellinen vaikutusaika, jos on tiedossa, että vuokrakohde siirtyy vuokralle ottajalle vuokrakauden jälkeen. Vuokrakoh- teen poistot tehdään yleensä tasapoistoina, jos ei voida jollain muulla menetel- mällä paremmin kuvata hyödyn kertymistä yhteisölle. (Halonen et al. 2013, 440, 442)

Rahoitusleasingsopimuksella vuokratuista omaisuuseristä tehdään poistot sa- malla tavalla kuin omaisuuseristä, jotka ovat yrityksen omassa omistuksessa. Vuokrakohteen poistot ovat suurempia kuin vastaavalla omaisuuserällä, joka on yrityksen omassa omistuksessa, koska vuokrakohteen taloudellinen vaikutusai- ka on todennäköisesti lyhyempi kuin omassa omistuksessa olevan vastaavan omistuserän. Vuokrakohteen poistojen suuruuteen voi vaikuttaa tilanne, jossa vuokralle ottaja mahdollisesti saa omistusoikeuden vuokra-ajan päättymisen jälkeen. Tällaisessa tilanteessa omaisuuserän taloudellinen vaikutusaika vastaa omaisuuserän odotettua käyttöaikaa. Jos vuokralle ottajalle ei ole varmaa siir- tyykö vuokrauskohde vuokra-ajan päättymisen jälkeen vuokraajalle, tulee vuok- rakohteesta tehtävät poistot olla tehty vuokra-ajan kuluessa. (Halonen et al. 2013, 442)

Halonen et al. (2013, 440) mukaan leasingvuokra koostuu kahdesta osasta, velan lyhennysosuudesta sekä korosta. Termiä rahoitusmeno käytetään korosta IAS 17-standardissa. Leasingvuokrien yhteissumman ja nykyarvon erotuksesta saadaan rahoitusmeno. Rahoitusmenon osuus leasingvuokrasta on selvitettävä, jotta pystytään tekemään kirjaukset menon osalta oikein. Rahoitusmeno jakso- tetaan kuluiksi niin, että taseessa jäljellä olevan velan korkoprosentti on koko vuokrakauden sama, tällöin käytetään efektiivisen koron menetelmää. Annui- teettimenetelmä vastaa efektiivisen koron menetelmää, mutta annuiteettimene- telmää sovellettaessa korkomeno lasketaan jakson alussa olevan saldon perus- teella. IAS 17-standardi ei määrittele, onko laskelmissa käytettävä velkasaldo tilikauden alun vai lopun mukainen. Välitilinpäätöksessä rahoitusmenot on myös pystyttävä selvittämään. (Halonen et al. 2013, 440) Kuvioon 5 on koottu muu-

xxxxx Xxxxxxx et al. (2013, 435-436) mainitsemia tärkeitä rahoitusleasingsopi- muksen tunnusmerkkejä.

Kuvio 5. Rahoitusleasingsopimuksen tunnusmerkkejä. (Halonen et al. 2013, 435-436)

3.2 Muut vuokrasopimukset

Vuokrasopimus kuuluu muihin vuokrasopimuksiin, jos se ei täytä rahoitus- leasingsopimukselle ominaisia määritelmiä. Muut vuokrasopimukset jaottelun mukaan vuokralle ottajalla on rajoitetun ajan oikeus käyttää omaisuuserää, mut- ta omistamiseen liittyvät olennaiset riskit ja edut eivät siirry vuokralle ottajalle. Muissa vuokrasopimuksissa toisin kuin rahoitusleasingsopimuksissa vuokralle antaja vastaa sopimukseen liittyvistä tuotoista ja riskeistä. Muissa vuokrasopi- muksissa vuokrat kirjataan kuluiksi vuokra-ajalle tasasuuruisina erinä. (Halonen et al. 2013, 434, 443; Xxxxxxx et al. 2009, 234)

IAS 17-vuokrasopimusstandardin mukaan maa-alueita koskevat vuokrasopi- mukset luokitellaan yleensä muiksi vuokrasopimuksiksi. Tämä siitä syystä, että maa-alueilla on yleensä pitkä ja rajoittamaton taloudellinen vaikutusaika. Kun oletuksena ei ole, että omistusoikeus siirtyy vuokra-ajan loppuun mennessä vuokraajalle, tällöin maa-alueista suoritettu maksu katsotaan etukäteen makse- tuksi vuokraksi. Edellä mainittu maksu kirjataan kuluksi vuokrakauden aikana, kun yhteisölle syntyy siitä hyötyä. Vähimmäisvuokrat jaotellaan rakennusten ja

maa-alueiden välille vuokraoikeuksien käypien arvojen suhteessa. (Xxxxxxx et al. 2010, 383)

Vuokrasopimukseen voi sisältyä palveluelementti tai omaisuuserä, jotka on voi- tu antaa vuokralle osana palvelun myyntiä. Tällaisessa tilanteessa on arvioitava kuinka suuren osuuden palvelu muodostaa kokonaisuudesta. Jos sopimukses- sa palvelun osuus on olennainen osa, tällöin vuokratun omaisuuserän osuutta voidaan käsitellä muuna vuokrasopimuksena. Sopimuksen luokitteluun vaikut- tavia tekijöitä eivät ole huoltopalvelut tai muut samantyyppiset palvelut. (Xxxxxxx et al. 2010, 384)

Vuokrasopimuksen vuokrat kirjataan kuluiksi tuloslaskelmaan vuokra-ajalle ta- sasuuruisina erinä muun vuokrasopimuksen mukaan. Vuokralle ottaja kirjaa vuokrien jaksotuksen taseeseensa vuokrakulujen tasapainottamiseksi. Edellä mainittu kirjaus tapahtuu silloin, jos mikään muu systemaattinen peruste ei ku- vaa paremmin hyödyn kertymistä vuokralle ottajalle, vaikka maksujen määräy- tyminen ei tulisi tällä perusteella. Asiasta hyvänä esimerkkinä toimii se, että jos vuokrakauden aikana vuokramaksut nousevat, kulujen nousemisesta huolimatta kulut on kirjattava tasasuuruisina erinä vuokra-ajalle. Vuokrakulujen nousemi- sesta huolimatta kulut on kirjattava edellä mainitulla tavalla, koska vuokrakoh- teesta saatava hyöty kertyy tasaisesti koko vuokrakauden ajan vuokralle ottajal- le. (Xxxxxxx et al. 2010, 388)

Muu vuokrasopimus voi olla takaisinvuokraustapahtuma, jolloin tapauksia voi olla yhteensä 3 erilaista lajia. Kaikkein tärkeimmäksi asiaksi nousee se, että vastaako myyntihinta kohteen käypää arvoa vai ei. Seuraavaksi esitetään esi- merkit 3 erilaisesta takaisinvuokraustapahtumasta, Esimerkki 1: kiinteistön kir- janpitoarvo on 1,1 miljoonaa euroa ja käypä arvo on 1,2 miljoonaa euroa, myyntihinta on sama kuin kohteen käypä arvo, jolloin myynnissä saatu kirjanpi- dollinen voitto tuloutetaan heti eli kirjanpidollinen voitto kirjataan tulosvaikuttei- sesti. Esimerkkitapauksessa 2 myyntihinta on pienempi kuin kohteen käypä ar- vo, jolloin tappio kirjataan heti, poikkeuksena jos sopimuksen mukaiset vuokrat ovat markkinatasoa alhaisemmat, jolloin ne kompensoivat tappion. Esimerkkita- paus 3: myyntihinta on suurempi kuin kohteen käypä arvo, jolloin myyntihinnan

ja käyvän arvon välinen erotus merkitään taseeseen velaksi ja kirjataan käyttö- ajan kuluessa tulosvaikutteisesti. (Xxxxxxx et al. 2010, 391 ; Deloitte 2016b.)

3.3 Standardin keskeiset käsitteet

IAS 17-vuokrasopimusstandardin keskeinen käsite on määritellä vuokrasopi- mus. Standardin mukaan vuokrasopimuksena pidetään sopimusta, joka määrit- telee vuokralle ottajalle oikeuden käyttää omaisuuserää sekä velvoittaa vuokral- le ottajaa suorittamaan maksua omaisuuserän käytöstä, maksu voi olla kerta- luontoinen tai toistuva. Vuokrasopimuksen määritelmään huomioidaan myös sellaiset sopimukset, joissa sovittujen ehtojen täyttyessä vuokralle ottaja saa omaisuuserän hallintaansa. (Halonen et al., 2013, 433;Deloitte 2016d.)

Vuokra-aika on vuokrasopimusstandardin mukaan määritelty koskemaan ajan- jaksoa, jolle vuokralle ottaja on sopinut vuokraavansa omaisuuserän ilman pur- kuoikeutta, mutta sisältäen mahdollisen jatkokauden. Vuokrasopimuksien kan- nalta on tärkeää määrittää omaisuuserän käypä arvo sekä vuokrasopimuksen sisäinen korko, jolla tarkoitetaan diskonttauskorkoa. Vähimmäisvuokrat määrit- televät sopimuksessa vuokralle ottajalle vuokranmaksuerät, jotka kohdistuvat vuokra-ajalle sekä mahdollisen osto-option. (Halonen et al., 2013, 433; Interna- tional Accounting Standards 2004,893)

Standardi IAS 17 määrittelee vuokrasopimuksen syntymisajankohdan ja vuok- ra-ajan alkamisajankohdan erikseen. Standardissa vuokrasopimuksen alka- misajankohta katsotaan olevan se ajankohta, jolloin sopimus luokitellaan, mo- lemmat osapuolet ovat sitoutuneet noudattamaan vuokrasopimuksen ehtoja sekä rahoitusleasingsopimuksessa kun omaisuus- ja velkaerien määrät on määritelty. Vuokra-ajan ajankohta on määritelty alkamaan, kun vuokralle ottajal- la on oikeus käyttää vuokrattua hyödykettä ja kun vuokrasopimus on merkitty kirjanpitoon. (Haaramo et al. 2009, 237)

Vähimmäisvuokrat sisältävät maksettavat maksut vuokra-ajalta, jotka vuokralle ottajan tulee suorittaa. Vähimmäisvuokriin katsotaan vuokralle ottajan näkökul- masta kuuluvan: vuokranmaksuerät, jotka kohdistuvat vuokra-ajalle, ta- kuusumma sekä osto-optio. Vähittäisvuokriin ei katsota kuuluviksi muuttuvat

vuokrat, hyödykkeeseen liittyvät menot ja verot, jotka vuokralle antaja maksaa, palveluista johtuvat menot sekä verot, jotka vuokralle ottaja maksaa. Muuttuvan vuokran mukaan tehdyssä vuokrasopimuksessa vuokra määräytyy muun kuin ajan kulumisen perusteella, esimerkiksi hintaindeksiin sidottu vuokra tai vuokra määräytyy prosenttiosuutena käyttömäärästä. (Haaramo et al. 2009, 238; Halo- nen et al. 2013, 433; International Accounting Standards 2004,893)

Vuokrasopimus voi sisältää maininnan sisäisestä korosta, jolla tarkoitetaan dis- konttauskorkoa. Sisäisen koron avulla on tarkoitus selvittää vähimmäisvuokrien ja takaamattoman jäännösarvon summasta nykyarvo, jonka tulisi vastata vuok- rasopimuksen syntymisajankohtana olevaa vuokrakohteen käypää arvoa, johon on lisätty vuokralle antajalle aiheutuneita välittömiä menoja syntymisajankohta- na. Vuokrakohteen käyvällä arvolla tarkoitetaan rahamäärää, jolla vuokrattu omaisuuserä voitaisiin vaihtaa tai velka suorittaa. (Halonen et al. 2013, 433)

3.4 IAS 17-leasingstandardin muutosprojekti

Muutosprojektin tarkoituksena IASB:n näkökulmasta on korvata nykyinen IAS 17-vuokrasopimusstandardi sekä vähentää samalla IFRS- ja US GAAP:n- sään- telyiden välisiä eroja ja yhdenmukaistaa luokittelua. Muutosprojekti aloitettiin yhteisprojektina FASB:n ja IASB:n välillä. IAS 17-standardista on annettu kaksi standardiluonnosta. Standardin ensimmäinen luonnos julkaistiin vuonna 2010. Ensimmäinen standardiluonnos hylättiin, jonka jälkeen aloitettiin laatimaan uutta luonnosta. Vuonna 2013 IASB ja FASB julkaisivat uuden yhteisen standardi- luonnoksen IAS 17-standardista. (KPMG 2014;Deloitte 2016d.)

Tärkeimpiä syitä IAS 17-standardin muutokselle olivat kaksi nykyisen standar- din heikkoutta. Ensimmäisenä heikkoutena nähdään se, että vuokralle ottaja voi jättää kirjaamatta taseeseensa muilla vuokrasopimuksilla vuokrattuja omai- suuseriä, jolloin huomattava osa vuokralle ottajan käytössä olevista liiketoimin- nan varoista jää esittämättä varoina. Vuokralle ottajan taseessa ei näy velkana muilla vuokrasopimuksilla vuokrattuihin omaisuuseriin liittyviä vuokranmaksu- velvoitteita. Taseesta puuttuvien sopimusten informaation puute aiheuttaa sen, että sijoittajilla ja analyytikoilla ei ole käytössään kokonaiskuvaa yrityksien ta- loudellisesta tilanteesta, jolloin he eivät voi kunnolla vertailla yrityksiä. Toisena

heikkoutena nykyisessä standardissa nähdään vuokrasopimusten luokittelukri- teerien soveltaminen. Vuokrasopimusten luokittelukriteerit eivät ole olleet kaikil- ta osin riittävän yhdenmukaisia, jolloin yhdenmukaisuuden puuttuminen on IASB:n mukaan mahdollistanut vuokrasopimusten järjestelyn yritysten halua- maan lopputulokseen pääsemiseksi. (KPMG 2014; IFRS Foundation 2016c.)

Deloitten (2016c.) mukaan IAS 17-standardin muutosprojekti astui voimaan hei- näkuussa 2006, jolloin se lisättiin IASB:n tehtävälistalle. Alla olevasta kuviosta 6 voidaan nähdä IAS 17-vuokrasopimusstandardin muutosprojekti kokonaisuu- dessaan. Maaliskuussa 2009 IASB julkaisi keskustelupaperin standardista, jon- ka jälkeen elokuussa vuonna 2010 se julkaisi ensimmäisen kommenttikirjeen standardiluonnoksesta. IASB ja FASB vetivät kommenttikirjeen standardiluon- noksesta takaisin heinäkuussa 2011, luonnos päätettiin hylätä ja laatia uusi standardiluonnos. Toinen kommenttikirje standardiluonnoksesta julkaistiin maa- liskuussa 2013, joka jäi viimeiseksi standardiluonnokseksi. Standardiluonnok- sen pohjalta IASB julkaisi tammikuussa 2016 virallisen uuden IAS 17- vuokrasopimusstandardin, joka kantaa nimeä IFRS 16 Leases. Tammikuussa 2016 julkaistu standardi astuu voimaan 1.1.2019, jolloin yritysten tulee alkaa soveltamaan sitä kirjanpidossaan ja tilinpäätöksessään. (Deloitte 2016c.;Deloitte 2016e.; KPMG 2014)

Kuvio 6. IAS 17-standardin muutosprojekti. (Deloitte 2016c;Deloitte 2016e.)

Vuonna 2009 kun IASB julkaisi keskustelupaperin standardista se piti asiaan liittyen kolme yleisön konsultointia sekä satoja kokouksia. XXXX kävi laajoja keskusteluja vuokralle ottajien, vuokralle antajien, standardien asettajaorgani- saatioiden sekä kirjanpitoyritysten kanssa ympäri maailmaa. Tämän seuraukse- na IASB ja FASB perustivat yhteisen työryhmän vuokrasopimusstandardin ke- hittämiseen. IASB sai merkittävän määrän palautetta koskien keskustelupaperia sekä kahta kommenttikirjettä. Palautteen perusteella IASB huomasi, että moni palautetta antanut taho tuki vuokrasopimusstandardin standardiluonnoksen pääideaa muutoksesta. Palautteen perusteella IASB:lle nousi esille myös erilai- sia muita epäkohtia liittyen standardiluonnokseen, jotka sen tuli selvittää ennen virallista standardia, näistä muutamana esimerkkinä: varojen ja velkojen tunnis- taminen, vuokralle ottajan kirjanpitomalli sekä IFRS:n ja US GAAP:n sääntelyi- den lähentyminen. IASB vastaa kommenttikirjeiden esille nostamiin epäkohtiin virallisessa standardimuutoksessa. (IFRS Foundation 2016c.)

3.5 Aiemmat tutkimukset leasingsopimuksista ja niiden keskeisimmät tutkimustulokset

Tässä kappaleessa käsitellään leasingsopimuksista julkaistuja tutkimuksia, jot- ka on tehty vuokralle ottajan näkökulmasta, jolloin tutkimusten aihealue tukee Pro gradu- tutkielman näkökulmaa. Julkaistuista tutkimuksista käydään läpi pääkohtia sekä keskeisimmät tutkimustulokset. Tutkimukset käsittelevät pää- sääntöisesti taseaktivoinnin vaikutuksia tilinpäätökseen ja tunnuslukuihin, jotka lasketaan tilinpäätöstietojen pohjalta vuokralle ottajayritysten näkökulmasta. Aikaisin tutkimus aihealueesta löytyy vuodelta 1963 Xxxxxxxx tekemänä. Lea- singsopimuksista tehtyjä tutkimuksia ovat: Xxxxxx (1963), Xxxxxx (1985), Xx- xxxx, Xxxx & Xxxxxx (1991;1997), Xxxxxxx, Edwards & Goodacre (1998), Xxxxxx & Xxxxxxxx (2003), Xxxxxxx et al. (2008) sekä Branswijck, Longueville & Evera- ert (2011) , nämä edellä mainitut tutkimukset ovat tärkeimpiä aihealueen julkai- suja. Leasingsopimuksia koskevia tutkimuksia, jotka käsittelevät vuokralle otta- jayrityksien näkökulmaa on tehty useita.

Tutkimuksessaan Xxxxxx (1963, 52) tutki yhdysvaltalaisia yrityksiä sekä pitkäai- kaisten vuokrasopimusten vaikutuksia yrityksien kirjanpitoon ja niiden tunnuslu- kuihin. Tutkimuksessa tutkittiin 11 yhdysvaltalaisyritystä vuokralle ottajan näkö- kulmasta. Xxxxxx (1963, 52) valitsi yritysten vertailukohdiksi tärkeimmät tunnus- luvut, yhteensä 15, joiden avulla analysoitiin yritysten tunnuslukuja. Tutkimuk- sessa ei kerrota yritysten nimiä tai toimialoja. Tutkimuksessa ei jaotella leasing- sopimuksia rahoitusleasingsopimuksiin eikä muihin vuokrasopimuksiin. (Xxxxxx 1963) Xxxxxx (1985) tutkii tutkimuksessaan miten taseen ulkopuolelle jäävät leasingsopimukset vaikuttavat tilinpäätökseen. Tutkimuksessaan Ashton (1985, 233) laajensi Xxxxxxxx (1963) aikaisempaa tutkimusta, käyttäen tutkimusotok- sena 23 englantilaista yritystä. Tutkimuksen tavoitteena on SSAP 21 standardin vaikutusten tarkastelu, rahoitusleasingsopimukset kirjataan vuokralle ottajan taseeseen. Taseaktivoinnin vaikutuksien analysoimiseksi käytettiin 6 tunnuslu- kua. (Ashton 1985, 233-234)

Tutkimustulosten perusteella Xxxxxx (1963) toteaa, että yritykset, jotka käyttivät paljon leasingrahoitusta kokevat voimakkaimmin taseaktivoinnin vaikutukset, kuin yritykset, joiden leasingrahoitusosuus on hyvin pieni. (Xxxxxx 1963, 57)

Tutkimustulokset osoittavat, että yritys A, joka käyttää leasingsopimuksia eni- ten, putosi paremmuusjärjestysvertailussa 12 kertaa, pysyi samalla tasolla 2 kertaa ja paransi tulostaan vain kerran 15 tunnusluvulla analysoituna. Yritys K, joka käyttää leasingsopimuksia vähiten, paransi paremmuusjärjestysvertailussa tulostaan 10 kertaa, pysyi muuttumattomana 4 kertaa sekä putosi vain kerran. (Xxxxxx 1963, 56-57) Xxxxxx (1985) analysoi yrityksiä 6 tunnusluvun avulla, josta hän havaitsi, että gearing-tunnusluku oli ainut, jossa havaittiin selkeä muu- tos, leasingsopimukset vaikuttavat taseen tunnuslukuihin. Muissa taloudellisissa mittareissa ei tutkimuksen mukaan havaittu suuria muutoksia ja leasingsopi- musten vaikutukset olivat vähäiset. (Ashton 1985, 236)

Xxxxxx et al. (1991) tutkimuksessaan tutkivat pitkäaikaisten leasingsopimusten vaikutusta vuokralle ottajayritysten taseissa. Tutkimuksessa tutkitaan yhdysval- talaisia yrityksiä, jotka raportoivat tilinpäätöksensä US GAAP-säännöstön mu- kaisesti. Säännöstön mukaisesti yritykset kirjasivat leasingsopimuksensa vuok- rakuluina tuloslaskelmaan, koska säännöstön mukaan leasingsopimuksia ei tarvinnut kirjata vuokralle ottajayritysten taseeseen. Tutkimuksessa esitellään yritysesimerkkien avulla tutkijoiden kehittämä tase-erien arviointimenetelmä leasingsopimuksista, esimerkeissä lähtötilanteena on hypoteesi, että leasingso- pimukset sisältyvät taseeseen sopimusten alkamisajankohdasta lähtien. (Xxxxxx et al. 1991, 51) Tutkimuksen tutkimusaineistona toimii 14 yritystä eri toimialoilta, joista tutkijat muodostavat 7 yritysparia (Xxxxxx et al. 1991, 61). Xxxxxx et al. (1997) tutkimuksessaan tutkivat leasingsopimuksia ja niiden vaikutuksia tulos- laskelman näkökulmasta ja jatkavat aikaisempaa tutkimustaan vuodelta 1991 (Xxxxxx et al. 1997, 14). Tutkimuskohteena käytetään edellisen tutkimuksen ta- voin yhdysvaltalaisia yrityksiä. Tutkijat testaavat kehittämäänsä mallia tuloslas- kelman näkökulmasta tilinpäätöstiedoilla yrityksestä Southwest Airlines sekä tarkastelevat leasingsopimusten vaikutuksia vuosina 1994 ja 1995 K-Mart yri- tyksen tunnuslukuihin. Tutkimuksessa tutkijat vertailevat 2 ruokakauppaketjuyri- tyksen tunnuslukujen kehitystä ennen ja jälkeen taseaktivoinnin, yrityksinä toi- mivat Weis Market ja National Convenience Store. (Xxxxxx et al. 1997, 26-30) Tutkimuksessa käytettävät taloudelliset tunnuslukumittarit ovat oman pääoman tuottoprosentti, liiketulos, kokonaispääoman tuottoprosentti sekä liikevoitto (Im- hoff et al. 1997, 27-28).

Xxxxxx et al. (1991) tutkimuksen tutkittavat yritysparit muodostettiin varoiltaan samansuuruisista yrityksistä, mutta poikkeuksena toisella yrityksellä oli leasing- sopimusvastuita toista yritystä paljon enemmän. Tutkittaville 7 yritysparille an- nettiin 6 oletusarvoa, joiden mukaan tutkijat mittasivat leasingsopimusten vaiku- tuksia kokonaispääoman tuottoasteeseen (ROA) sekä velkaantumisasteeseen (Debt to equity ratio). Tutkimustulokset osoittivat, että käyttöleasingsopimukset voivat vaikuttaa tärkeisiin taseen tunnuslukuihin. Yritysten, joilla oli paljon lea- singvastuita, kokonaispääoman tuottoasteen (ROA) arvo laski 34 prosenttia, kuin taas yritysten, joilla oli vähemmän leasingvastuita, niiden kokonaispää- omantuottoaste laski vain 10 prosenttia. Keskimääräistä velkaantumisasteen (Debt to equity ratio) kasvua tapahtui enemmän leasingvastuita omaavilla yri- tyksillä 191 prosenttia ja yrityksillä, joilla on vähemmän vuokravastuita vain 47 prosenttia. (Xxxxxx et al. 1991, 60-63) Xxxxxx et al. (1997) käsitteli tutkimukses- saan leasingsopimusten vaikutuksia tuloslaskelman näkökulmasta yritysesi- merkkien avulla. Tutkimustulokset osoittavat, että vertailuajanjaksolla vuodesta 1994 vuoteen 1995 K- Mart yrityksen liikevoitto laski 38 prosenttia, kokonais- pääoman tuottoaste oli 35 prosenttia ja oman pääoman tuottoaste (ROE) laski 39 prosenttia kyseisenä ajankohtana, nämä arvot oli tutkimuksen mukaan mitat- tu ilman leasingsopimusten taseaktivointien vaikutuksia. Kun taseaktivointien vaikutukset huomioitiin tutkimuksessa, kokonaispääoman tuottoaste laski 6 pro- senttia, liikevoitto 12 prosenttia ja oman pääoman tuottoaste tunnusluku kasvoi 9 prosenttia edellä mainitulla vertailuajanjaksolla. Tutkimustulosten perusteella leasingsopimusten taseaktivoinneilla on huomattava vaikutus kannattavuutta kuvaaviin tunnuslukuihin.(Xxxxxx et al. 1997, 29-31) Xxxxxx et al. (1997) tutki- mustulokset osoittavat, että jos tarkastellaan vain taseaktivoinnin vaikutuksia taseen osalta ja jätetään taseaktivoinnin vaikutukset tuloslaskelman osalta huomioimatta, oman pääoman tuottoasteen tunnusluku vääristyy. Tästä johtuen oman pääoman tuottoaste tulee aina kehittymään, kun tasetta muokataan, kes- kimääräinen omapääoma pienenee. (Xxxxxx et al. 1997, 26)

Tutkimuksessaan Beattie, Xxxxxxx ja Goodacre (1998, 233) tutkivat käyttö- leasingsopimusten taseaktivoinnin vaikutuksia vuokralle ottajayritysten näkö- kulmasta, keskittyen yritysten tunnuslukuihin. Xxxxxxx et al.(1998) jatkavat tutki- muksessaan Xxxxxx et al. (1991;1997) sekä Xxxxxx (1985) tutkimuksia englanti- laisten yritysten näkökulmasta. Tutkimus perustuu Xxxxxx xx.xx vuonna 1991

kehittämälle käyttöleasingsopimusten taseaktivointimallille, jota Xxxxxxx et. al (1998) ovat muokanneet paremmin englantilaiselle tutkimusotokselle sopivaksi. (Xxxxxxx et al. 1998, 233-236) Tutkimusotoksena on 232 sattumanvaraisesti va- littua englantilaista yritystä, yritykset ovat usealta eri toimialalta (Beattie et al. 1998, 248-249). Tutkijat tutkivat tutkimusotosta 9 eri tunnusluvun avulla, joista 6 tunnuslukua olivat samoja kuin Xxxxxxxxxx (1985) ja 2 tunnuslukua samoja kuin Xxxxxx et al. (1991) tutkimuksessa sekä gearing-tunnusluku. Tutkimuksessa tutkijat määrittelevät taseaktivoinnin muuttujat yrityskohtaisesti, verrattuna Im- hoff et al. (1991) tutkimukseen, jossa käytettiin samoja arvoja koko tutkimus- otokselle. Taseaktivoinnin yrityskohtaiset muuttujat tutkimuksessa ovat vuokra- aika, efektiivinen verokanta sekä varojen määrä taseessa. (Xxxxxxx et el. 1998, 241-243)

Beattie et al. (1998) tutkimuksen tutkimustuloksista korostuivat suurimmat vai- kutukset palvelutoimialalla toimivien yritysten tunnusluvuissa. Tutkimuksen mu- kaan palvelutoimialalla toimivat yritykset hyödyntävät liiketoiminnassaan enemmän käyttöleasingrahoitusta, kuin muilla toimialoilla toimivat yritykset. Tut- kimustulokset osoittivat gearing-tunnusluvun kokonaismuutoksen suurimpana tuloksena, gearing-tunnusluvun eli nettovelkaantumisasteen kasvu oli 260 pro- senttia. (Xxxxxxx xx.xx. 1998, 243-249)

Vuoden 2003 tutkimuksessaan Xxxxxx ja Bradbury tutkivat vuokralleottajan nä- kökulmasta uusi-seelantilaisia pörssiyrityksiä ja käyttöleasingsopimusten ta- seaktivointien vaikutuksia yritysten taseeseen ja tuloslaskelmaan. Uusi- Seelantilaisten pörssiyritysten tilinpäätöksen liitetietovaatimukset vastaavat IAS 17- tilinpäätösstandardia, jolloin tutkimus on laajasti vertailukelpoinen maihin, jotka raportoivat tilinpäätöstietonsa IFRS-standardien mukaisesti. Tutkimus- otoksena tutkimuksessa toimivat 38 uusi-seelantilaista pörssiyritystä, jotka oli- vat listattuna Uuden-Seelannin pörssiin joulukuussa 1995.(Bennet & Bradbury, 2003, 101-103) Tutkimuksessa käytetään kahta tutkimusmenetelmää, ensim- mäinen menetelmä on käyttöleasingsopimusten taseaktivointien vaikutusten yksinkertainen mallintamismenetelmä. Toisena menetelmänä käytetään Xxxxxx et al. (1991;1997) kehittämää käyttöleasingsopimusten taseaktivointimallia. (Xxxxxx & Bradbury, 2003, 105) Tutkimuksessa nostetaan esille tutkijoiden ha- vaitsema lyhyempi vuokra-ajan mediaani, 5 vuotta Uudessa-Seelannissa, kuin

muissa aiemmissa tutkimuksissa, jotka ovat käsitelleet yhdysvaltalaisia yrityk- siä, joissa vuokra-aikana on ollut 20 vuotta (Bennet & Bradbury, 2003, 107). Bennet & Bradburyn (2003) tutkimuksen tulokset osoittivat, että analyytikoiden paljon käyttämät vakioidut mallinnusmenetelmät, johtavat arvioinneissa vuokra- omaisuuden ja vuokravelkojen korkeisiin tuloksiin. Tutkimustulokset tunnuslu- vuilla mitattuina käyttöleasingsopimuksen taseaktivoinnin jälkeen osoittivat, että velkaantuneisuusaste 0,469 kasvoi 0,519, maksuvalmius eli current ratio laski 2,11 tulokseen 1,81 ja vuokravelat kasvoivat keskimäärin 22,9 prosenttia. (Ben- net & Bradbury, 2003, 110-112)

Fülbier, Xxxxx ja Xxxxxxxxxx (2008) tutkivat käyttöleasingsopimusten taseaktivoin- tien vaikutuksia saksalaisten pörssiyritysten tilinpäätösten perusteella. Tutki- muksen otoksena tutkitaan 90 saksalaisen pörssiyrityksen tilinpäätöstietoja vuosilta 2003 ja 2004. Tutkimuksessa tarkastellaan vuokralle ottajayritysten nä- kökulmasta käyttöleasingsopimusten taseaktivointien vaikutuksia useilla eri tun- nusluvuilla mitattuna. Tutkimusmenetelmänä tutkijat käyttävät Xxxxxx et al. (1991;1997) kehittämää taseaktivointimallia sekä Standards & Poor’s:n (2002) CreditStats-mallia. (Xxxxxxx et al. 2008, 122-124)

Fülbier et al. (2008) tutkimuksen tutkimustulokset osoittavat taseaktivointien vaikutusten kohdistuvan kannattavuutta mittaaviin tunnuslukuihin sekä tase- muutoksiin. Tutkimustulokset osoittavat omavaraisuusasteen laskeneen 4,9 prosenttia ja velkaantumisasteen kasvavan 8 prosenttia. (Xxxxxxx et al. 2008, 133-134, 141) Tutkimuksessa käytetyillä tutkimusmenetelmillä Xxxxxx et al. (1991;1997) ja Standards & Poor’s:n (2002) ei havaittu tutkimustulosten perus- teella olevan suurta eroavaisuutta. Toimialakohtaisessa vertailussa voimak- kaimmin taseaktivoinnin vaikutukset kohdistuivat muodin ja jälleenmyynnin toi- mialoihin. (Xxxxxxx et al. 2008, 138)

Branswijck, Longueville ja Xxxxxxxx (2011) tutkivat tutkimuksessaan IASB:n vuonna 2010 julkaisemaa standardiluonnosta IAS 17 ja siinä esitettyjen muu- tosehdotusten vaikutuksia listattuihin yrityksiin, jotka toimivat Hollannissa ja Belgiassa. Tutkimuksessa tutkittiin 35 belgialaista yritystä ja 31 hollantilaista yritystä, jotka käyttivät rahoitus- ja käyttöleasingsopimuksia. Tutkimuksessa

hyödynnetään Xxxxxx et al. (1991) tutkimusta sekä analysoidaan tutkimustulok- sia. (Branswijck et al. 2011, 281-282)

Branswijck et al. (2011, 284) tutkimustulokset osoittavat yhdenmukaisuutta Im- hoff et al. (1991) sekä Bennet & Bradbury(2003) tulosten kanssa. Tulokset osoittavat, että keskimääräinen velkaantumisaste (Debt to equity ratio) nousi, current ratio eli maksuvalmius laski 1.44 tulokseen 1.39 ja ROA:n eli kokonais- pääoman tuottoaste pysyi samana taseaktivointien jälkeen. Branswijck et al. (2011) tutkimustulokset osoittavat, että toimialoina ruoka- ja juomateollisuus ja valmistusteollisuus kokevat suurimmat vaikutukset leasingstandardiluonnoksen 2010 muutosehdotuksista tunnuslukuvertailun perusteella. (Branswijck et al. 2011, 285)

4 IFRS 16 –STANDARDIMUUTOS

Kappaleessa esitellään 1.1.2019 voimaanastuva uusi vuokrasopimusstandardi kokonaisuudessaan. Tämän jälkeen käydään läpi IAS 17- standardin ja uuden IFRS 16- standardin eroja.

Uusi vuokrasopimusstandardi IFRS 16 julkaistiin tammikuussa 2016 IASB:n toimesta. Standardin suunnittelu aloitettiin yhdessä FASB:n kanssa, mutta lop- putuloksena IFRS- ja US GAAP-tilinpäätöskäytäntöihin sisältyvien standardien välille jäi poikkeavuuksia. IFRS 16-standardi määrittelee vuokrasopimukset vuokralle ottajan ja vuokralle antajan näkökulmasta. Uusi IFRS 16-standardi astuu voimaan 1.1.2019. Suurimman uudistuksen standardi tuo vuokralle otta- jan näkökulmaan ja vuokrasopimusten määrittelyyn. Uudessa standardissa vuokrasopimusten luokittelu poistuu ja jäljelle jää yksi vuokrasopimus. Uudella standardilla on vaikutusta taseeseen sekä taseen pohjalta laskettaviin tunnuslu- kuihin, esimerkiksi omaan pääomaan, keskimääräiseen velkaantumisasteen, maksuvalmiuteen sekä velkoihin (Xxxxxx & Wise 2016, 21). Uudistuksella on vaikutusta tuloslaskelmaan, sillä uuden määritelmän myötä kirjataan vuokra- ajan alussa enemmän kuluja, kuin IAS 17-standardin mukaisesti. IFRS 16 vaa- tii sekä vuokralle ottajalta että vuokralle antajalta huomattavasti enemmän ja laadultaan parempia liitetietoja. Fuller & Cramp (2016, 30) arvioivat, että yrityk- sillä, joilla on nykyisen standardin mukaan paljon muita vuokrasopimuksia, ku- ten vuokrasopimuksia kiinteistöistä, laitteista sekä kuljetusvälineistä esim. autot, tulevat kokemaan suurimman vaikutuksen IFRS 16-standardiuudistuksesta, kuten lentoyhtiöt, hotelliketjut ja jälleenmyyjät. (PWC 2016; KPMG 2016;EY 2016;Deloitte 2016d;Deloitte 2016f;IFRS Foundation 2016e.; Xxxxxx & Xxxxx 2016,30-31; Xxxxxxx et al. 2016)

IFRS 16-standardia sovelletaan kaikkiin vuokrasopimuksiin, paitsi vuokrasopi- muksiin, jotka koskevat vuokralle ottajan hallussa olevia IAS 41 soveltamisalaan kuuluvia biologisia hyödykkeitä. Vuokrasopimuksiin, jotka koskevat mineraalien, öljyn, maakaasun ja vastaavanlaisten uusiutumattomien luonnonvarojen käyt- töön ja etsintään ei sovelleta IFRS 16-standardia. IFRIC 12 mukaisiin palvelu- toimijärjestelyihin, IFRS 15 myyntituotot asiakassopimuksista, esimerkiksi li- senssit sekä IAS 38 Aineettomat hyödykkeet kuuluvat lisenssisopimukset, jotka

perustuvat vuokralle ottajan oikeuteen, esimerkiksi videotallenteet, elokuvat, näytelmät, patentit, tekijänoikeudet ja käsikirjoitukset jäävät IFRS 16-standardin ulkopuolelle sekä henkistä omaisuutta koskevat lisenssit, jotka vuokralle antaja on myöntänyt. (PWC 2016; KPMG 2016;EY 2016;Deloitte 2016f.; EY 2013;Xxxxxxx et al. 2016)

IFRS 16-standardin mukaan vuokrasopimus määritellään sopimukseksi, joka tuottaa oikeuden käyttää omaisuuserää vastiketta vastaan tiettynä ajanjaksona. Sopimuksesta selvitetään onko sopimus vuokrasopimus vai sisältääkö se vuok- rasopimuksen kuten alla olevasta kuviosta 7 voidaan havaita, esimerkiksi sopi- mus voi sisältää sekä vuokrasopimuksen että palvelun. Tässä tapauksessa voi- daan erottaa palvelun osuus ja vuokrasopimus tai käsitellä koko sopimus vuok- rasopimuksena. Sopimus sisältää vuokrasopimuksen IFRS 16 mukaan, jos ky- seessä on yksilöity omaisuuserä sekä sopimus tuottaa määräysvallan yksilöidyn omaisuuserän käytöstä vastiketta vastaan tietyksi ajanjaksoksi. Sopimuksen tuottama määräysvalta antaa omaisuuserän käytöstä johtuvan taloudellisen hyödyn sekä antaa oikeuden ohjata omaisuuserän käyttöä. Yksilöity omai- suuserä voidaan määrittää sopimuksessa, esimerkiksi tietty sarjanumero, tun- niste tai sopimuksessa ei mainita omaisuuserää, mutta sopimus voidaan toteut- taa vain käyttämällä tiettyä omaisuuserää. Yksilöity omaisuuserä voi olla, esi- merkiksi rakennuksen yksi kerros, fyysisesti erotettavissa oleva osuus suurem- masta omaisuuserästä. (PWC 2016; KPMG 2016;EY 2016;Deloitte 2016f;IFRS Foundation 2016e.;Xxxxxx & Xxxx 2016, 21;Xxxxxxx et al. 2016)

Kuvio 7. Sisältääkö sopimus vuokrasopimuksen. (KPMG 2016;Deloitte 2016f.;Xxxxxxx et al. 2016)

Standardin uusi käsite: ”ennalta määrätty”, koskee sopimuksia joissa tehdään päätöksiä ennen vuokrasopimuksen syntymisajankohtaa. Keskeisenä asiana tässä käsitteessä on määritelmä kummalla sopimusosapuolella on oikeus ohja- ta yksilöidyn omaisuuserän käyttöä, millä tavoin ja mihin tarkoitukseen vuokra- aikana. Käsitteen myötä on tarkoin harkittava onko omaisuuserän käyttötarkoi- tus määrätty ennalta ja miten se vaikuttaa. Vuokrasopimuksen määritelmällä on entistä suurempi merkitys IFRS 16-standardissa. Määritelmä vuokrasopimuk- sesta perustuu siihen, kummalla sopimuksen osapuolista on sopimuksen koh- teena olevan omaisuuserän käyttöä koskeva määräysvalta omaisuuserän käyt- töaikana. Uudessa standardissa ei enää riitä, että asiakkaalla on oikeus saada omaisuuserän käytöstä johtuvasta hyödystä, esimerkiksi taloudellinen hyöty, olennainen osa niin sanottu ”hyötyelementti”, vaan asiakkaan täytyy lisäksi pys- tyä kontrolloimaan ja päättämään omaisuuserän käyttöä, niin sanottu ”valtaele- mentti”. (PWC 2016; IFRS Foundation 2016e.;Xxxxxxx et al. 2016)

PWC:n (2016) mukaan, jos standardin sopimus koostuu useasta vuokrasopi- muskomponentista tulee jokainen komponentti yksilöidä vuokrasopimuksen määritelmän mukaisesti ja käsitellä ne erillisinä kirjanpidossa. Jos vuokralle ot- taja pystyy hyötymään omaisuuserän käytöstä, sellaisenaan tai yhdessä mui- den resurssien kanssa sekä, jos sopimuksen kohteena oleva omaisuuserä ei ole riippuvainen ja voimakkaasti yhteydessä muista sopimuksen kohteena ole- vista omaisuuseristä, katsotaan omaisuuserän käyttöoikeuden olevan erillinen vuokrasopimuskomponentti. IFRS 16- standardi on vuokrasopimuskomponent- tien erittelyssä yhteydessä IFRS 15-standardiin, joka antaa ohjeistuksen siitä onko tuote tai palvelu erotettavissa. Vuokralle ottajalla on oikeus jättää erotta- matta vuokrasopimuskomponentit ja muut komponentit ja käsitellä sopimusta yhtenä vuokrasopimuskomponenttina, tämä valinta tehdään omaisuuseräluokit- tain, koska sopimuksessa olevien muiden komponenttien erottamatta jättämi- nen kasvattaa vuokralle ottajan vuokrasopimusvelkaa. Saman vastapuolen kanssa tehdyt sopimukset, jotka on tehty samanaikaisesti tai lähes samanaikai- sesti on yhdistettävä ennen sen arvioimista, sisältyykö niihin vuokrasopimus ja käsiteltävä yhtenä sopimuksena kirjanpidossa: jos sopimuksista neuvotellaan kokonaisuutena, omaisuuserät muodostavat yhden vuokrasopimuskomponentin tai jonkun sopimuksen vastike riippuu toisen sopimuksen hinnasta / tuloksesta. (PWC 2016;Deloitte 2016f.;Xxxxxxx et al. 2016)

Vuokra-aika määritellään ajanjaksoksi, jona vuokrasopimus ei ole peruutettavis- sa sekä se sisältää jatko- tai päättämisoption mukaisella ajanjaksolla, jos voi- daan pitää kohtuullisen varmana, että vuokralle ottaja ei käytä päättämisoptiota tai käyttää jatko-option. Sopimuksen alkamisajankohdaksi määritellään päivä, jolloin vuokralle ottaja saa kohdeomaisuuserän käytettäväkseen vuokralle anta- jalta. IFRS 16-standardissa määrätään, että kaikki tosiseikat ja olosuhteet on otettava huomioon, jos ne antavat vuokralle ottajalle taloudellisen kannustimen option käyttöön, esimerkiksi vuokrauskohteeseen tehdyt parannukset, vuokra markkinahintaa alhaisempi / korkeampi, kulut, jotka liittyvät vuokrasopimuksen päättämiseen, jäännösarvotakuu, jolloin optioon yhdistyvät yksi tai useampi ominaisuus sekä vuokralle ottajan toimintojen kannalta omaisuuserän tärkeys. Vuokra-aikaa uudelleen arvioidaan IASB:n mukaan vain, jos on viitteitä siitä,

että uudelleenarviointi johtaisi erilaiseen lopputulokseen. (PWC 2016;Deloitte 2016f.)

4.1 Vuokrasopimukset ja niiden kirjaaminen kirjanpidossa

IFRS 16 sisältää kaksi kirjaamista ja arvostamista koskevaa helpotusta, joista molemmat koskevat vuokralle ottajia ja ovat valinnaisia. Nämä kaksi edellä mainittua ovat lyhytaikaiset sopimukset ja sopimukset, joiden omaisuuserä on arvoltaan vähäinen, enintään 5000 USD (Yhdysvaltain dollaria). Jos vuokralle ottaja käyttää vain yhtä helpotusta on sen kirjanpitokäsittely samantapainen kuin nykyisen IAS 17-standardin muiden vuokrasopimusten käsittely. KPMG:n (2016) mukaan helpotusten tarkoituksena on selkeyttää ja keventää standardin käytännön soveltamista, kuitenkin niin ettei vuokralle ottajien taseeseen merki- tyistä vuokrasopimusten keskeisistä periaatteista tingitä liikaa. (PWC 2016 ; KPMG 2016;Deloitte 2016d.; IFRS Foundation 2016e.;Xxxxxxx et al. 2016)

IFRS 16-standardin mukaan lyhytaikaisilla sopimuksilla tarkoitetaan vuokraso- pimuksia, joiden vuokrakausi on enintään 12 kuukautta. Kyseisten lyhytaikais- ten vuokrasopimusten kohdalla vuokralle ottaja saa valita vuokrasopimuskoh- taisesti käyttääkö helpotusta hyväkseen, jolloin lyhytaikaisia vuokrasopimuksia ei merkitä taseeseen. Jatko- tai päättämisoption mukainen ajanjakso voi sisäl- tyä vuokra-aikaan, jos on kohtuullisen varmaa, että vuokralle ottaja käyttää op- tion. Lyhytaikaiseksi sopimukseksi ei mielletä sopimusta, johon sisältyy osto- optio. Jos vuokralle ottaja valitsee lyhytaikaiset sopimukset helpotuksen, valinta koskee kohteena olevien omaisuuserien luokkaa sekä myöhemmin mahdolli- sesti tapahtuvat sopimusmuutokset / vuokra-ajan muutokset johtavat uuden vuokrasopimuksen syntymiseen. Arvoltaan vähäiset omaisuuserät helpotukses- sa IASB pitää arvoltaan vähäisinä omaisuuseriä, jotka ovat enintään 5000 USD, esimerkiksi IT-laitteet ja toimistokalusteet. Kyseinen helpotus voidaan tehdä vuokrasopimuskohtaisesti, jolloin ei huomioida ovatko arvoltaan vähäiset omai- suuserät yhteen laskettuina olennaisia. Jos omaisuuserän käypä arvo sopimuk- sen alkamisajankohtana on enintään 5000 USD, ei vuokralle ottajan tarvitse merkitä tällaisia sopimuksia taseeseen. Vuokralle ottaja voi käyttää helpotusta, vaikka arvoltaan vähäisiä omaisuuseriä koskevien vuokrasopimusten yhteisarvo olisi olennainen. (PWC 2016; KPMG 2016;Deloitte 2016d.;Deloitte 2016f.; IFRS

Foundation 2016e.; Xxxxxx & Xxxxxxxxx 2016,148; Xxxxxx & Xxxxx 2016,31;Xxxxxxx et al. 2016)

Vuokralle ottajan kirjanpidossa IFRS 16-standardin mukaisesti ei enää erotella rahoitusleasingsopimuksia ja operatiivisia vuokrasopimuksia. Vuokralle ottajan on kirjattava taseeseensa lähes kaikista vuokrasopimuksista käyttöomaisuuserä ja vastaava vuokrasopimusvelka, tämä perustuu ajatukseen, jonka mukaan vuokrasopimuksen kohteena olevan omaisuuserän käyttöoikeus hankitaan osamaksulla. Yrityksillä, joilla on ollut merkittävästi aiemman standardin IAS 17 mukaisiksi luokiteltuja operatiivisia eli muita vuokrasopimuksia, tulee uuden lä- hestymistavan seurauksena taseeseen merkittävien rahoitusvelkojen huomatta- va lisääntyminen. Vuokrasopimusvelka arvostetaan vuokra-aikana maksettavi- en vuokrien nykyarvoon, joita ei ole vielä maksettu sekä kirjataan vuokra-ajan alkamisajankohtana. Käyttöomaisuuserä kirjataan myös vuokra-ajan alka- misajankohtana sekä arvostetaan hankintamenoon, joka pitää sisällään vuokra- sopimusvelan alkuperäisen määrän, vuokralle ottajan vuokrasopimuksen alku- vaiheen välittömät menot, suoritetut maksut vuokralle antajalle vuokra-ajan al- kamispäivään mennessä, joista mahdolliset kannustimet vähennetty sekä en- nallistamismenot, jotka ovat alkuperäisen arvion mukaiset. (PWC 2016; KPMG 2016; IFRS Foundation 2016e.)

Haaramo et al. (2016) mukaan IFRS 16 -standardissa vuokrat koostuvat seu- raavanlaisista osioista:

- indeksistä tai hinnasta riippuvat muuttuvat vuokrat

- kiinteät maksut, jotka on vähennetty saatavilla

- toteutushinta osto-optiolle

- sanktiot, jotka syntyvät sopimuksen päättämisestä

- jäännösarvotakuiden perusteella maksettavat määrät, jotka vuokralle ot- tajan odotetaan maksavan

Standardissa erotetaan kolme ehdollista maksua, jotka riippuvat todennäköi- syydestä, että maksu todellisuudessa toteutuu ja seuraavista muuttujista: muut- tuvat vuokrat, jotka perustuvat indeksiin tai hintaan, muuhun muuttujaan perus- tuvat muuttuvat vuokrat sekä tosiasialliset kiinteät maksut. Muuttuvat vuokrat, jotka ovat sidottuina hintaan tai indeksiin ovat osa vuokrasopimusvelkaa, vuok- ralle ottajan näkökulmasta suoritettavat maksut eivät ole vältettävissä. Muuttu-

vat vuokrat, jotka perustuvat muihin muuttujiin kuin indeksiin tai hintaan, eivät sisälly vuokrasopimusvelkaan. Tosiasialliset kiinteät maksut eli vuokrat sisällyte- tään vuokrasopimusvelkaan, jos sopimuksiin liittyy muodollisesti muuttuva osuus, mutta jotka ovat tosiasiallisesti kiinteitä, esimerkiksi maksu on suoritetta- va, jos omaisuuserä on toimintakykyinen, tällöin vuokrissa ei ole aitoa vaihtelua. (PWC 2016)

Standardissa diskonttauskorkona vuokralle ottaja käyttää vuokrasopimuksen sisäistä korkoa. Tällä tarkoitetaan korkoa, jonka käytöstä vuokrien ja takaamat- toman jäännösarvon nykyarvo vastaa vuokrasopimuksen sisältämää omai- suuserän käypää arvoa ja vuokralle antajalle alkuvaiheessa syntyneiden välit- tömien menojen yhteismäärää. Sisäisen koron määrittämisellä voi olla merkittä- vä vaikutus tilinpäätökseen ja sen määrittäminen on keskeinen harkintaan pe- rustuva ratkaisu. Jos sisäinen korko ei ole helposti määriteltävissä, voidaan käyttää lisäluoton korkoa, joka määritellään koroksi, jota vuokralle ottaja tulisi maksamaan lainatessaan varat vastaavanlaiseksi ajaksi käyttöomaisuuserän hankintaa varten. Standardissa ennaltamismenoina vuokralle ottajan näkökul- masta tarkoitetaan, että vuokralle ottaja on velvollinen palauttamaan vuokratun omaisuuserän sijaintipaikan alkuperäiseen tilaan sekä palauttamaan omai- suuserän tietyssä kunnossa. IFRS 16-standardi määrittelee alkuvaiheen välit- töminä menoina, menot joita ei olisi syntynyt ilman vuokrasopimusta, nämä me- not otetaan huomioon määritettäessä omaisuuserän alkuperäistä arvoa. (PWC 2016; KPMG 2016;Deloitte 2016f.)

Vuokralle ottajan kirjanpidossa vuokrasopimusvelka arvostetaan myöhemmillä kausilla menetelmällä, jota kutsutaan efektiiviseksi koroksi. Efektiivisen koron menetelmästä sekä käyttöomaisuuserästä tehtävien tasapoistojen vuoksi vuok- rasopimusvelan ja käyttöomaisuuserän kirjanpitoarvot eivät enää vastaa toisi- aan myöhemmillä kausilla. Tämä johtuu niin sanotusta etupainotteisuus vaiku- tuksesta, jossa käyttöomaisuuserästä tehtävät tasa-poistot ja vuokrasopimusve- lan efektiivisen koron menetelmä aiheuttavat vuokra-aikana alenevan kokonais- vuokrakulun, jolloin omaisuuserän kirjanpitoarvo on pienempi kuin velan kirjan- pitoarvo. Standardissa on määriteltynä milloin velka on arvioitava uudelleen, koska todelliset vuokrat voivat poiketa huomattavasti alkuperäisestä vuokraso- pimusvelasta. Uudelleen arviointi tapahtuu vain, jos rahavirtojen muutos kohdis-

tuu sopimuskohtiin, jotka ovat olleet sopimuksessa sen syntymisajankohdasta saakka sekä kun muuttuviksi kirjatut vuokrat muuttuvatkin tosiasiallisesti kiin- teiksi sopimuksen alkamisajankohdan jälkeen. (PWC 2016; KPMG 2016)

PWC:n (2016) mukaan vuokrasopimuksen sopimuspuolet voivat neuvotella voimassaolevan vuokrasopimuksen uudelleen tai tehdä siihen muutoksia. IFRS 16:ssa sopimusmuutos määritellään vuokrasopimuksen laajuuden tai sopimuk- sen perusteella maksettavan vastikkeen muutokseksi, jos muutos ei ole ollut osa alkuperäisiä sopimusehtoja. Sopimuksen muutos vaikuttaa siihen miten kirjanpitokäsittely vuokrasopimuksen muutoksen osalta tapahtuu. Standardissa annettaan kolme erilaista versiota muutoksesta, näitä ovat: muutoksen seura- uksena sopimuksen laajuus vähentyy, lisääntyy tai vastike kasvaa / muuttuu. Vuokrasopimuksen laajuus vähentyy tilanteissa, jossa sopimusta muutetaan lyhentämällä vuokra-aikaa tai lopettamalla yhden tai useamman omaisuuserän käyttöoikeus. Edellä mainitusta muutoksesta johtuen, vuokralle ottajan tulee arvostaa muutoksen voimaantulopäivänä vuokrasopimusvelka uudelleen käyt- täen oikaistua diskonttauskorkoa. Oikaistulla diskonttauskorolla tarkoitetaan jäljellä olevalta vuokra-ajalta olevaa vuokrasopimuksen sisäistä korkoa. Dis- konttauskoron lisäksi käyttöomaisuuserän kirjanpitoarvoa pienennetään määräl- lä, joka kuvaa sopimuksen osan tai koko sopimuksen päättämistä. Kun muutok- sena on vuokrasopimuksen laajuuden lisääntyminen sekä sopimuksen mukai- sen vastikkeen lisäys on verrannollinen laajuuden lisäyksen erillishintaan, tul- laan muutos käsittelemään erillisenä vuokrasopimuksena. Jos sopimusosapuo- let lisäävät sopimukseen yhden tai useamman omaisuuserän käyttöoikeuden laajuus lisääntyy, jos sopimusosapuolet laajentavat vain olemassa olevaa käyt- töoikeutta se ei standardin mukaan ole laajuuden lisääntymistä. Kun vuokraso- pimusvelan vastike ei laajuuden kasvaessa kasva, arvostaa vuokralle ottaja vuokrasopimusvelan uudelleen. (PWC 2016)

IFRS 16-standardissa on vielä lisäksi kaksi vaihtoehtoista arvostusmallia, jotka voivat vaikuttaa käyttöomaisuuserien arvostukseen, ensimmäisessä arvostus- mallissa käyttöomaisuuserä täytyy myöhemmin arvostaa IAS 40:n mukaista käyvän arvon mallia käyttäen, jos vuokralle ottaja on valinnut aikaisemmin IAS 40:n käyvän arvon mallin sekä omaisuuserä täyttää sijoituskiinteistön määritel- män. Toisen arvostusmallin mukaan käyttöomaisuuserä saadaan myöhemmin

arvostaa IAS 16:n mukaiseen uudelleenarvostukseen perustuvaan arvoon, jos omaisuuserä liittyy aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden luokkaan sekä vuokralle ottaja soveltaa arvostusmallia kaikkiin omaisuuseriinsä, jotka kuuluvat kyseiseen luokkaan. (PWC 2016)

Taseessa vuokralle ottaja voi esittää käyttöomaisuuserän samalla rivillä sopi- muksen omaisuuserän kanssa tai omana eränään. Vuokrasopimusvelka kuten käyttöomaisuuserä voidaan esittää omana eränään tai yhdessä rahoitusvelko- jen kanssa. Jos vuokralle ottaja päätyy esittämään vuokrasopimusvelan ja käyt- töomaisuuden yhdessä muiden velkojen ja omaisuuserien kanssa, on liitetie- doista käytävä ilmi erien kirjanpitoarvo ja mihin tase-erään ne sisältyvät. IFRS 16-standardissa vuokralle ottaja esittää laajassa tuloslaskelmassa käyttöomai- suuserää koskevat poistot samassa erässä tai samoissa erissä kuin muut sa- mankaltaiset kulut. Korkokulut, jotka koskevat vuokrasopimusvelkaa esitetään rahoituskuluissa, liitetiedostoista on kuitenkin käytävä ilmi korkojen määrä. Ra- havirtalaskelmassa maksetut vuokrat luokitellaan samalla tavalla kuin maksut, jotka liittyvät rahoitusvelkoihin. Näitä edellä mainittuja luokitteluja ovat (PWC 2016; KPMG 2016) :

- Rahoituksen rahavirrassa esitetään vuokrasopimusvelan pää- omaa koskeva osa vuokrasta

- Rahoituksen tai liiketoiminnan rahavirroissa esitetään korkoa kos- keva osa

- Liiketoiminnan rahavirroissa esitetään muuttuvat vuokrat, joita ei huomioida vuokrasopimusvelkaa määritettäessä sekä vuokrat, jotka maksetaan lyhytaikaisista tai arvoltaan vähäisiä omaisuuseriä kos- kevista sopimuksista

Siirtyminen IFRS 16-standardiin tapahtuu 1.1.2019 tai sen jälkeen alkavilla tili- kausilla. Standardia voidaan soveltaa aikaisemmin, mutta se vaatii IFRS 15- standardin käyttöönoton. Yrityksien näkökulmasta siirtyminen tarkoittaa sitä, että niiden ei tarvitse arvioida olemassa olevia vuokrasopimuksia uudelleen, vaan yritykset voivat soveltaa uutta standardia soveltamisen aloittamisajankoh- tana tai myöhemmin laadittuihin sopimuksiin. Soveltaminen koskettaa sopimuk- sia, jotka aikaisemmin luokiteltiin vuokrasopimuksiksi sekä vuokrasopimuksia,

joita IAS 17:n / IFRIC 4 :n mukaan ei katsottu sisältävän vuokrasopimusta. IFRS 16-standardin oletetaan vaikuttavan vuokralle ottajan tilinpäätökseen mahdolli- sesti merkittävästi, jolloin standardissa ei edellytetä IAS 8:n mukaista täysin ta- kautuvaa soveltamista vaan standardi sallii niin sanotun yksinkertaisen lähes- tymistavan. Jos yritys päätyy käyttämään täysin takautuvaa soveltamista, on se valinnaista. Takautuva soveltaminen antaa paremman vertailukelpoisuuden ai- kaisempiin kausiin, mutta soveltaminen vaatii yritykseltä huomattavia panostuk- sia, koska yrityksen tulee käsitellä kaikki voimassaolevat vuokrasopimukset uu- den standardin mukaisesti niiden alkamisajankohdasta standardiin siirtymähet- kellä. Yksinkertaisella lähestymistavalla tarkoitetaan vuokralle ottajan kirjanpi- dossa sitä, että vertailutietoja ei oikaista. Standardin käyttöönotosta tullut vaiku- tus kirjataan soveltamisen aloittamisajankohtana kertyneiden voittovarojen al- kusaldon oikaisuksi eli siirtymähetken omaan pääomaan, varoihin ja velkoihin, taulukko 1 . Sopimuksiin, joiden vuokra-aika on alle 12 kuukautta soveltamisen aloittamisajankohdasta ei vuokralle ottajan tarvitse soveltaa uutta laskentamal- lia. (PWC 2016; KPMG 2016;EY 2016;Deloitte 2016f.; IFRS Foundation 2016e.; Xxxxxx & Xxxxxxxxx 2016,148)

Taulukko 1. Yksinkertainen lähestymistapa: vuokralle ottajan kirjanpito. (PWC 2016)

PWC:n (2016) mukaan IFRS 16-standardi sisältää aikaisempaa laajempia vaa- timuksia tilinpäätöksessä esitettävistä tiedoista. Tällä pyritään takaamaan se, että käyttäjät saisivat tietoa, jonka perusteella he pystyvät arvioimaan makset- tavien vuokrien ajoitusta ja määrää sekä niihin liittyviä epävarmuuksia. IFRS 16- standardin mukaiset liitetietovaatimukset vuokralle ottajalle voidaan nähdä alla olevasta taulukko 2. Standardi lisää liitetietovaatimuksia tilinpäätökseen sekä vuokralle ottajalle ja vuokralle antajalle. Standardiuudistuksessa kiinnitetään huomioita olennaisuuden käsitteen soveltamiseen sekä myös yritysten tulee soveltaa olennaisuuden tasoa tilanteeseen sopivana ja harkita liitetietojen yksi- tyiskohtaisempaa tasoa tilinpäätöksessä. IFRS 16 antaa soveltamisohjeita

vuokralle ottajille tilanteista, joissa tarvitaan täydentävää määrällistä ja laadullis- ta informaatiota yrityksiltä standardin vaatimusten lisäksi. (PWC 2016; KPMG 2016;Xxxxxxx et al. 2016)

Taulukko 2. Vuokralle ottajan liitetietovaatimukset. (PWC 2016)

4.2 Nykyisen IAS 17-standardin ja IFRS 16-standardimuutoksen erot

IAS 17-vuokrasopimusstandardin mukaan vuokrasopimukset jaotellaan rahoi- tusleasingsopimuksiin ja muihin vuokrasopimuksiin. IFRS 16-standardissa jaot- telu poistuu ja kaikki vuokrasopimukset merkitään taseeseen. Ainoina poikkeus- tapauksina ovat alle 12 kuukautta kestävät sopimukset, niin sanotut lyhytaikai- set sopimukset, jotka koskevat arvoltaan vähäisiä kohteita. Jos vuokralle ottajal- la on IAS 17-standardin mukaisesti paljon muiksi vuokrasopimuksiksi luokiteltu- ja sopimuksia, voi uuden IFRS 16-standardin määritelmän myötä olla niillä so- pimuksilla suuri vaikutus tilinpäätökseen. IFRS Foundationin (2016e.) mukaan

IFRS 16:ta oletetaan helpottavan sijoittajien ja analyytikoiden yritysten tilinpää- töstietojen vertailtavuutta, parantavan yritysten vertailtavuutta vuokralle otta- jayritysten sekä vuokralle antajayritysten osalta sekä luovan laajemman toimin- takentän ja läpinäkyvämpää informaatiota leasingsopimuksista kaikille sidos- kumppaneille kuin IAS 17-standardi. (PWC 2016;CBRE 2016; IFRS Foundation 2016e.; Xxxxxx & Xxxxx 2016,31)

Vuokrasopimuksen määritelmässä on eroja IAS 17 ja IFRS 16- standardien vä- lillä. IAS 17- standardi antaa yksityiskohtaisempaa ohjeistusta ja IFRS 16- stan- dardi määrittelee vuokrasopimuksen oikeutena käyttää omaisuuserää, jolloin omaisuuserä on yksilöity ja vuokralle ottajalla on oikeus määrätä omaisuuserän käyttöä. Vuokrasopimuksen määritelmästä poistuu vuokrasopimuksien jako, joka on IAS 17-standardissa. IAS 17- standardissa ei ole erillistä ohjeistusta sopimuksien osien erottamisesta, uudessa IFRS 16- standardissa tunnistetaan ja erotellaan erillinen komponentti, jos siitä saatava hyöty on erillistä vuokralle ottajalle ja eikä ole riippuvainen muista komponenteista. Standardeissa tulee eroavaisuuksia myös sopimusten yhdistämisen suhteen. IFRS 16 antaa ohjeis- tuksen sopimusten yhdistämisestä tiettyjen kriteerien täyttyessä, IAS 17- stan- dardissa tällaista ohjeistusta ei ole ollut. IFRS 16 painottaa IAS 17 standardia enemmän sitä, kuinka leasingsopimus eroaa palvelusta. (PWC 2016;CBRE 2016; IFRS Foundation 2016e.; Innervision Management Limited 2016)

IAS 17 ei antanut helpotuksia vuokralle ottajille, IFRS 16 sisältää kaksi helpo- tusta, lyhytaikaiset vuokrasopimukset sekä arvoltaan vähäiset omaisuuserät. Suurin muutos tapahtui vuokralle ottajan kirjanpidossa, vuokrasopimusten jaot- telussa, jota tehdään IAS 17-standardissa, mutta joka poistuu IFRS 16- standardista, jossa taseeseen kirjataan käyttöomaisuuserä ja vuokrasopimus- velka lähes kaikista vuokrasopimuksista, kun taas IAS 17 mukaan rahoitus- leasingsopimukset kirjataan taseeseen. Muuttuvien vuokrien osalta IAS 17 mu- kaan ne eivät ole osa vuokrasopimusvelkaa, kun taas IFRS 16 mukaan muuttu- vat vuokrat ovat osa vuokrasopimusvelkaa, jos ne riippuvat hinnasta/indeksistä. (PWC 2016;CBRE 2016; IFRS Foundation 2016e.)

Tuloslaskelman osalta IFRS 16:ta on yhtenäinen lähestymistapa poistoihin, vuokrasopimusvelkaan ja muuttuviin vuokriin, jotka eivät sisälly vuokrasopimus-

velkaan. IAS 17- standardissa tuloslaskelma on eriytetty omiin alueisiin, kuten operatiivinen vuokrasopimus, rahoitusleasingsopimus ja vuokravelka. Rahavir- talaskelman osalta IAS 17-standardissa operatiivinen vuokrasopimus eli muut vuokrasopimukset ovat liiketoiminnan rahavirtaa ja rahoitusleasingsopimus kir- jataan kuten IFRS 16:ta. IFRS 16-standardissa rahavirtalaskelma koostuu pää- oman osuudesta vuokrasta eli rahoituksen rahavirta sekä koron osuudesta vuokrasta eli liiketoiminnan tai rahoituksen rahavirta. Vuokralle antajan kirjanpi- dossa ei tapahdu suuria muutoksia IAS 17 standardiin verrattuna. Muutamia muutoksia ovat esimerkiksi edelleenvuokraus, jossa IFRS 16:ta luokittelu tapah- tuu käyttöomaisuuserän perusteella, kun taas IAS 17-standardissa luokittelun tapahtuu vuokratun omaisuuserän perusteella, IAS 17- standardi ei anna ni- menomaista ohjeistusta luokittelulle ja IFRS 16 antaa tarkat ohjeistukset. (PWC 2016)

5 EMPIIRINEN ANALYYSI IAS 17-STANDARDIMUUTOKSEN VAIKUTUKSISTA VUOKRALLE OTTAJAN NÄKÖKULMASTA YRITYSTEN KIRJANPITOON

Pro gradu-tutkielman viides pääluku käsittelee tutkimuksen empiiristä osiota. Empiirinen osio on toteutetaan tutkimalla ja analysoimalla International Accoun- ting Standards Boardin (IASB) ja Financial Standards Boardin (FASB) standar- diluonnoksesta toukokuussa 2013 julkaistuja kommenttikirjeitä. Toukokuussa 2013 julkaistut kommenttikirjeet ovat tutkimusaineiston valmiiksi olemassa ole- vaa aineistoa ja muodostavat tutkimuksen kokonaisaineiston. Kommenttikirjeitä 5/2013 leasingstandardiluonnoksesta lähetettiin IASB:lle ja FASB:lle yhteensä 641. Tutkimusaineiston analyysiä tuetaan esittämällä standardimuutos Excel- taulukon avulla laaditulla esimerkkilaskelmalla, joka esittää muutoksen vuokralle ottajayrityksen kirjanpidossa. Tutkimuskysymyksiin vastataan tutkimusaineiston analyysissä että esimerkkilaskelmassa. Alatutkimuskysymyksiin pyritään vas- taamaan järjestyksessään empiirisessä osiossa. Toiseen alatutkimuskysymyk- seen pyritään vastaamaan kommenttikirjeanalyysissä sekä standardimuutoksen perusteella tehdyllä esimerkkilaskelmalla, jolla pyritään havainnollistamaan standardimuutos käytännössä vuokralle ottajayrityksen näkökulmasta.

5.1 Tutkimusmenetelmä

Tutkimusaineisto koostuu leasingstandardiluonnoksen 5/2013 julkaistuista 641 kommenttikirjeestä. Tutkimusaineistoon perehdyttiin rajaamalla 641 kommentti- kirjeestä tutkimuksen kannalta tutkimusaineistoksi soveltuvat kommenttikirjeet. Kommenttikirjeiden soveltuvuuden luokittelu tutkimusaineistoon tapahtui avaa- malla jokainen kommenttikirje kokonaistutkimusaineistosta ja luokittelemalla soveltuvaksi tai ei soveltuvaksi tutkimuksen otokseen. Aineistosta luotiin käsite- kartta, jonka avulla kommenttikirjeitä luokiteltiin. Aineiston valinnassa ratkaise- vana tekijänä oli kummalle IASB:lle vai FASB:lle kommenttikirjevastaus oli suunnattu. Kaikki kommenttikirjeet, jotka oli suunnattu IASB:lle otettiin mukaan aineiston rajaamisen seuraavalle kierrokselle. Tässä vaiheessa aineistosta kar- sittiin pois kaikki rajauksen ulkopuolella olevat yritykset ja yhteisöt kuten pankit, konsultointiyritykset jne. Viimeiselle rajauskierrokselle mukaan päässeet kom- menttikirjeet luettiin kertaalleen läpi ja katsottiin oliko kirjeissä vastattu kaikkiin

12 kysymykseen ja ennen kaikkea oliko kommenttikirjeissä vastattu tämän tut- kimuksen kannalta tärkeimpiin kommenttikirjekysymyksiin. Lopulliseen tutki- musaineistoon otettiin mukaan myös sellaisia kommenttikirjeitä, joissa ei oltu vastattu kaikkiin IASB:n esittämiin kysymyksiin, mutta oli kattavasti ilmaistu vuokralle ottajan mielipiteitä tutkimukselle tärkeisiin aihealueisiin. Tutkimusai- neiston luokittelun avulla päädyttiin 70 kommenttikirjeen tutkimusaineistoon. Tutkimusaineiston otoskokoon 70 päädyttiin tarkastelemalla kommenttikirjeitä tutkimukseen valitun näkökulman perusteella sekä huomioiden tutkimuksen tut- kimusongelma sekä tavoitteet.

Tutkimusaineisto jaettiin teemoittain, jolloin tutkimusaineistolle syntyi 4 päätee- maa, joiden avulla pyritään vastaamaan pää- ja alatutkimuskysymyksiin sekä luomaan pohjaa Excel-taulukon esimerkkilaskelmalle. Tutkimusaineiston teemat muodostuivat standardimuutoksen vaikutuksista vuokralle ottajien kirjanpitoon, uuden standardin käyttöönoton kustannukset vuokralle ottajayritysten näkökul- masta, vuokralle ottajien suhtautuminen kaikkien yli 12 kuukautta kestävien xxx- singsopimusten kirjaamisesta taseeseen sekä standardiluonnoksessa ehdotettu kaksoisluokittelumalli. Tutkimusaineiston jako teemoihin perustuu alatutkimus- kysymyksiin. Tutkittavan aineiston analyysissä teemat jaoteltiin vielä alaluokkiin, joita syntyi 2, tällä pyritään parantamaan tutkimusaineiston analyysin laatua ja tarkkuutta. Ensimmäisen teeman alaluokka koostui IASB:n kysymyksestä 4 ” leasingsopimuksen määritelmä” ja ” leasingsopimusten kirjaaminen taseeseen, jotka kestävät yli 12 kuukautta”.

Toisen alaluokan muodosti IASB:n kommenttikirjeen kysymys 8 ” tilinpäätöstie- dot” ja ” leasingstandardiluonnoksen riittävä ohjeistus” sekä ”standardiluonnok- sen kustannukset käyttöönotosta”. Vastaukset molempiin IASB:n kysymyksiin 4 ja 8 luokiteltiin vastaan, puolesta ja ei vastausta. IASB:n kysymys 8 ja ”leasing- standardiluonnoksen riittävä ohjeistus” sekä ”standardiluonnoksen kustannukset käyttöönotosta” pyrkivät kattamaan vuokralle ottajan näkökulmaa ja kartoitta- maan määrällisesti niitä vuokralle ottajia, jotka ovat tyytymättömiä standardi- luonnoksen ohjeistukseen. Tämän alateeman avulla saatiin vuokralle ottajayri- tysten mielipiteitä standardimuutoksesta, jolloin esimerkkilaskelman avulla voi- daan vertailla käytäntöä ja vuokralle ottajayritysten mielipiteitä. Teeman ala- luokittelulla pyrittiin kartoittamaan vuokralle ottajayritysten näkemyksiä leasing-

standardiluonnoksen muutoksen kustannuksista, jotka kohdistuvat vuokralle ottajiin.

Tutkimusaineiston analyysissä hyödynnettiin kommenttikirjeiden avoimia vasta- uksia tuomaan tutkimuksen tuloksiin enemmän syvyyttä ja nostamaan vuokralle ottajayritysten mielipiteitä paremmin esille. Kommenttikirjeiden avoimia vasta- uksia hyödynnettiin tutkimusaineiston analyysissä suorina lainauksina sekä lai- nauksina, jotka tutkija ”omin sanoin” on kirjoittanut auki, koska kommenttikirje- vastaukset olivat englanniksi. Kommenttikirje 5/2013 sisältää 12 kysymystä, joihin IASB on pyytänyt julkisesti kommentteja. Näistä 12 kysymyksestä 9 ky- symystä käsittelee IAS 17-standardiluonnosta ja 3 kysymystä ainoastaan FASB:n standardiluonnosta leasingsopimuksista. Tutkimusaineiston analyysis- sä 70 kommenttikirjevastauksessa huomioitiin kysymykset 1,2,4,5 ja 8, jotka olivat IASB:n esittämiä, muita IASB:n kysymyksiä ei huomioitu analyysissä. FASB:n esittämät kysymykset jäivät tutkimusaineiston analyysin ulkopuolelle. Kommenttikirjeen 12 kysymystä ovat nähtävissä tämän tutkimuksen liitteessä 1.

Tutkimusaineiston analyysin sekä viimeisimmän standardimuutoksen perusteel- la voitiin tehdä alustava esimerkkilaskelma standardista Excel-taulukolla. Esi- merkkilaskelman avulla voitiin analysoida standardimuutoksen vaikutuksia vuokralle ottajayritysten näkökulmasta. Laskelman avulla voitiin nähdä standar- dimuutos käytännössä ja millaisia vaikutuksia sillä voisi olla yrityksien kirjanpi- toon. Esimerkkilaskelma perustuu standardiluonnoksen 5/2013 kommenttikirjei- den analyysiin sekä IASB:n julkaisemaan standardimuutokseen IFRS 16, jonka on määrä astua voimaan 1.1.2019. Esimerkkilaskelma on nähtävissä tämän tutkimuksen liitteessä 2. Tutkimusaineiston analyysin apuna käytettiin Excel- ja Word-ohjelmia.

5.2 Tutkimusaineisto ja rajaus

Tutkimuksen tutkimusaineisto muodostuu IASB:n ja FASB:n keräämästä lea- singstandardiluonnoksen 5/2013 kommenttikirjevastauksista, joita on yhteensä 641. Tutkimusaineistossa käytettävät kommenttikirjeet ovat luettavissa ja näh- tävissä FASB:n verkkosivuilla (FASB 2017). Kommenttikirjeet kerättiin IASB:n ja FASB:n yhteistyönä, kommenttikirjeitä pyydettiin asiantuntijoilta, eri yhteisöiltä,

yksityisiltä henkilöiltä sekä organisaatioilta. Kommenttikirjeitä on pyydettiin laa- jalta sidosryhmältä, koska standardiluonnoksen muutos käsittelee laajalti edellä mainittua sidosryhmää sekä erityisesti sijoittajia. Laajalla sidosryhmällä pyrittiin saamaan sidosryhmien näkökulman kattava kokonaisuus. Tutkimusaineistosta tuli teemojen, tutkimusongelman, tavoitteiden ja rajausten avulla kattava 70 kommenttikirjeen otos. Tähän tutkimukseen tutkimuksen kokonaisainesto 641 kommenttikirjettä olisivat olleet liian suuri aineisto sekä kokonaisainesto sisälsi sellaisia kommenttikirjeitä, jotka eivät olisi olleet tutkimusongelman kannalta olennaisia, jolloin päädyttiin pienempään otokseen kokonaisaineiston sisältä. Kokonaisaineiston kommenttikirjeissä oli vastattu joko IASB:lle tai FASB:lle tai molemmille toimijoille, joten FASB:a käsittelevät kommenttikirjeet jätettiin tämän tutkimuksen ulkopuolelle.

Tutkimuksen kokonaisaineistosta 641 kommenttikirjeestä rajattiin ulkopuolelle kaikki ne kommenttikirjeet, jotka oli suunnattu FASB:lle tai koskivat US GAAP- tilinpäätöskäytäntöjä. Kommenttikirjeet olivat IASB:n ja FASB:n yhteisprojekti, jolloin vastauksia on osoitettu yhteisesti molemmille organisaatioille tai vain toi- selle organisaatiolle. Tutkimusaineiston tutkimisessa keskityttiin tutkimaan IASB:lle suunnattuja kommenttikirjeitä, jotka käsittelivät IAS 17- leasingstandardimuutosta. Tässä tutkimuksessa tarkastellaan IFRS- standardien mukaista IAS 17- vuokrasopimusstandardin muutosta. Tämän het- kisen tiedon perusteella IASB:n ja FASB:n yhteinen leasingstandardimuutospro- jekti tulee toteutumaan vain IASB:n ja IFRS-standardien osalta. Tutkimusaineis- ton rajaus toteutettiin harkinnanvaraisella otannalla, jolloin mahdollistettiin tut- kimuksella paras mahdollinen tutkimusaineisto, joka pyrkii vastamaan asetettui- hin tutkimuskysymykseen, tavoitteisiin ja näkökulmaan.

Tutkimusaineistoon valittiin yrityksiä, jotka harjoittavat liiketoimintaa, koska kommenttikirjevastausten joukossa oli myös yhteisöjä ja muita toimijoita, jotka eivät harjoittaneet liiketoimintaa. Tutkimusaineiston ulkopuolelle rajattiin kom- menttikirjeistä yksityisten henkilöiden, oppilaitosten, yliopistojen, yhdistysten ja liittojen vastaukset. Tämän rajauksen jälkeen tutkimusaineiston ulkopuolelle rajattiin sellaiset yritykset, joiden toimintaa IAS 17-standardimuutoksella on vä- häiset vaikutukset, kyseisiä yrityksiä olivat pankit, kirjanpitäjät, vakuutusyhtiöt, tilintarkastajat, konsultointiyritykset sekä kiinteistösijoitusyhtiöt. Tutkimuksen

kokonaisaineistosta valittiin vuokralle ottajayritysten kommenttikirjeitä, jolloin kommenttikirjeet tukevat paremmin tutkimusongelmaa sekä näkökulmaa. Ai- neistosta rajatut vuokralle ottajayritysten kommenttikirjeiden perusteella pystyt- tiin saamaan tutkimukseen vuokralle ottajien mielipiteitä vuokrasopimusstan- dardin muutoksesta ja saamaan vuokralle ottajien näkökulmasta tietoa muutok- sen vaikutuksista ja mahdollisista kustannuksista. Kommenttikirjeet, jotka on laadittu vuokralle ottajan näkökulmasta, pohjustavat esimerkkilaskelmaa ja aut- tavat tulkitsemaan standardimuutoksen vaikutuksia kirjanpidossa.

Tutkimuksen aineiston kommenttikirjeet eroavat ulkonäöllisesti ja pituudeltaan toisistaan. Kommenttikirjeet ovat vastauspituuksiltaan 1 sivusta aina yli 10 sivun kommenttikirjeisiin. Keskimääräinen kommenttikirjeiden vastauspituus on noin 5-9 sivua. Kommenttikirjeiden vastaukset ovat hyvin vaihtelevia, osassa kirjeistä vastaukset annetaan suoraan kysyttyihin kysymyksiin (12 kappaletta) ja osassa vastaajat kirjoittavat vain omat mielipiteensä tai vastaavat osaan kysymyksistä ja jättävät muihin vastaamatta sekä esittävät lisäksi omat mielipiteensä standar- diuudistuksesta. Tutkimusaineiston otos jakautuu maantieteellisesti seuraavasti: Euroopasta 41, Afrikasta 1, Pohjois- ja Etelä Amerikasta 13, Aasiasta 11 sekä Australiasta ja Uudesta Seelannista 4. Kuviosta 8 voidaan havaita kommenttikir- jeiden jakautuminen maanosittain. Eniten Euroopasta kirjeitä tuli Englannista ja Saksasta, Pohjois- ja Etelä- Amerikasta Kanadasta ja Aasiasta Kiinasta. Eniten IASB:n kysymyksiin vastanneita yrityksiä oli Euroopasta 59 prosenttia, toiseksi eniten Pohjois- ja Etelä-Amerikasta 19 prosenttia ja kolmanneksi eniten Aasias- ta 16 prosenttia.

Kuvio 8. Kommenttikirjeiden jakautuminen maanosittain.

Tutkimusaineiston otos kommenttikirjeistä jakautuu toimialoittain varsin laajasti, otoksessa oli yhteensä 36 eri toimialan yritystä. Toimialoista muodostettiin tut- kimuksessa 7 toimialan ryhmät sekä yksittäiset toimialat muodostettiin ryhmäksi ”muut”, joihin kommenttikirjeisiin vastanneet yritykset jaoteltiin. Toimialaryhmät muodostettiin, jos kommenttikirjeisiin vastanneista yrityksiä oli toimialalta vähin- tään 4 tai enemmän, alle 4 vastaajaa sisältävät toimialat koottiin ryhmään ”muut”. Vastaajien toimialat käytiin läpi tutkimalla kyseinen yritys kommenttikir- jeen perusteella ja tutkimalla yrityksen tiedot ja tietojen perusteella selvitettiin yrityksen toimiala. Toimialan selvittämisen perusteella yritykset jaoteltiin toimi- aloittain. Kuten kuviosta 9 näkyy, eniten toimialoista vastauksia kommenttikirjei- siin antoivat ”muut” ryhmä, joka sisältää alle 4 vastaajaa toimialakohtaisesti vas- tanneita yrityksiä. Toimialana ”muut” ryhmä oli isoin 31 prosenttia vastaajista, toiseksi suurimpana oli vähittäismyynti 17 prosenttia ja kolmanneksi suurimpana ryhmänä olivat lentoyhtiöt ja televiestintä 12 prosenttia. Muut ryhmään vastan- neita yrityksiä oli yhteensä 33, kuin taas ruokakaupat kuuluvaan toimialaan vas- tasi vain 6 yritystä.

Kuvio 9. Kommenttikirjeiden toimialojen jakautuminen

5.3 IAS 17- standardimuutoksen vaikutus vuokralle ottajayritysten näkökulmasta

Standardiuudistus IAS 17-vuokrasopimusstandardista sisältää vuokrasopimus- ten luokittelun poistumisen ja kaikki vuokrasopimukset, jotka kestävät yli 12 kuukautta kirjataan taseeseen. IASB päätavoitteena on ollut poistaa vuokraso- pimusten luokittelu. Uudessa IFRS 16-standardissa luokittelu poistuu ja kaikki yli 12 kuukautta kestävät vuokrasopimukset kirjataan taseeseen, tällä muutok- sella on suuri vaikutus yritysten kirjanpitoon ja tilinpäätösraportointiin. Leasing- sopimuksia koskevissa aiemmissa tutkimuksissa kuten Xxxxxx, Xxxx & Xxxxxx (1991;1997), Xxxxxxx, Xxxxxxx & Goodacre (1998), Xxxxxx & Xxxxxxxx (2003), Xxxxxxx, Xxxxx & Xxxxxxxxxx (2008) sekä Branswijck, Longueville ja Xxxxxxxx (2011) ovat osoittaneet tutkimuksissaan taseaktivointien vaikutukset yrityksien tunnuslukuihin, erityisesti niihin, jotka mittaavat velkaantuneisuusastetta. Edellä mainitut tutkimukset osoittivat, että suurin vaikutus leasingsopimusten taseakti- voinneilla on toimialakohtaisesti palvelujen, vähittäismyynnin, valmistusteolli- suuden ja muodin toimialoihin.

Tutkimusaineistosta analysoitiin kommenttikirjevastauksista vuokralle ottajayri- tysten mielipiteitä ja vastauksia yli 12 kuukautta kestävien vuokrasopimusten kirjaamisesta taseeseen. Kommenttikirjevastaukset jaoteltiin vastausten perus- teella 3 luokkaan, puolesta, vastaan, ei vastausta. Vastausten perusteella voi- daan todeta, että vuokralle ottajayritykset kokevat ehdotetun muutoksen nega- tiiviseksi. Osassa kommenttikirjeiden vastauksista yritykset eivät antaneet sel- keää vastausta koskien yli 12 kuukautta kestävien vuokrasopimusten taseakti- vointeja, yhteensä 22 yritystä eli 31 prosenttia vastaajista ei antanut vastausta, 50 prosenttia oli taseaktivointia vastaan ja 19 prosenttia oli taseaktivointien puo- lesta.

19 prosenttia vastaajista eli 13 yritystä olivat yli 12 kuukauden kestävien vuok- rasopimusten taseaktivointien puolesta, heidän kommenttinsa IASB:n kysymyk- seen olivat vain toteamuksia, että he ovat samaa mieltä IASB:n kanssa vuokra- sopimusten taseaktivoinneista. Osa vastaajista jakoi IASB:n kanssa saman mie- lipiteen, että yli 12 kuukauden kestävät vuokrasopimusten taseaktivoinnit, voivat auttaa saavuttamaan sijoittajille ja sidosryhmille paremman ja laajemman tilin- päätösinformaation. On yleistä, että toisilla toimialoilla käytetään enemmän lea- singrahoitusta kuin toisilla ja toisilla toimialoilla leasingrahoitus voi olla toimin- nan ydinalue, joten on ihan luontaista, että tällaiset toimialat vastustavat muu- tosta enemmän kuin muut toimialat, joilla vaikutus ei ole niin suuri.

Kommenttikirjeisiin vastanneista yrityksistä 50 prosenttia olivat muutosta vas- taan, erityisesti vähittäismyynnin toimialalla. Tämä voidaan tutkimustuloksista tulkita todennäköisesti johtuvan siitä, kuten aikaisemmissa tieteellisissä tutki- muksissa on todettu, Xxxxxxx et al. (2008), että leasingsopimusten taseaktivoin- neilla on suuri vaikutus juuri vähittäismyynnin toimialalla tunnusluvuilla mitattu- na. Yli 12 kuukautta kestävien vuokrasopimusten taseaktivointien vaikutuksen kohdistuminen juuri vähittäismyynnin toimialaan, voidaan osaksi selittää sillä, että aina yrityksen ei ole liiketoiminnallisesti järkevää ostaa liiketiloja vaan vuok- rata ne, jolloin yrityksien kirjanpidossa saattaa esiintyä suuri määrä leasingso- pimuksia, jolloin uudistus vaikuttaa huomattavan paljon kyseisten yritysten tun- nuslukuihin.

Kommenttikirjeisiin vastauksellaan vastustaneiden yrityksien kommenteista voi- daan kiteyttää monta yhtäläisyyttä, vähittäismyynnin toimialalla toimivat yritykset vastustavat yli 12 kuukautta kestävien vuokrasopimusten taseaktivointia siksi, että yrityksillä on paljon leasingsopimuksia ja niiden on liiketoiminnastaan johtu- en solmittava leasingsopimuksia. Vastauksissa myös ehdotettiin alle 12 kuu- kautta kestävien vuokrasopimusten poikkeuskäytännön laajentamista, peruste- luna tälle oli useammassa vastauksessa, että näin pystytään saamaan vain merkittävämmät sopimukset standardiluonnoksen tarkastelun kohteeksi. Kom- menttikirjevastauksista voitiin havaita yleistä huolestuneisuutta vastaajayritysten kesken standardiluonnoksen vaikuttamisesta yritysten tunnuslukuihin, esimer- kiksi velkaantuneisuusasteeseen sekä omavaraisuusasteeseen. Aikaisemmat tieteelliset tutkimukset Xxxxxxx et al. (1998), Xxxxxx & Xxxxxxxx (2003), Xxxxxxx et al. (2008) sekä Branswijck et al. (2011) ovat saaneet tutkimuksissaan saman- laisia tutkimustuloksia velkaantuneisuusasteesta ja omavaraisuusasteesta, kuin joita kommenttikirjeiden vastaajayritykset kommenteissaan nostavat esille. Edellä mainituissa tutkimuksissa muutos tapahtui yrityksen tunnusluvuissa, jot- ka mittaavat velkaantuneisuusastetta ja omavaraisuusastetta, velkaantuneisuu- saste kasvoi ja omavaraisuusaste laski.

Saksalainen televiestinnän toimialalla toimiva yritys ilmaisee huolensa erilaisia taloudellisia transaktioita kohtaan, jotka voidaan kirjata monella eri tavalla sekä suhtautuu negatiivisesti standardiluonnosehdotusta kohtaan koskien yli 12 kuu- kautta kestävien vuokrasopimusten määritelmää. Yrityksen mielestä:

” Tämä ei koske vain vuokrasopimuksen määritelmää, mutta myös ehdotettua uutta leasingsopimusten jaottelun perustaa. Tuloksena ja kontrastina alkuperäi- selle syylle leasingstandardiprojektiin, me uskomme, että ehdotus vähentää vertailukelpoisuutta ja luo uusia mahdollisuuksia järjestellä transaktioita.”

Yritys ehdottaa IASB:ta harkitsemaan uudelleen IAS 17-standardin standardi- luonnosehdotusta perusasioiden osalta kuten vuokrasopimusten määritelmän osalta, joka koskee myös yli 12 kuukautta kestävien vuokrasopimusten määri- telmää. Xxxxxx esittää myöskin kommenttikirjevastauksessaan IASB:ta luopu- maan standardiluonnosehdotuksessa esitetyistä laajemmista tilinpäätöksen liite- tietovaatimuksista.

Sveitsiläinen sähkönjakelun- ja tuotannon toimialan yritys on samaa mieltä standardiehdotusluonnoksen kanssa yli 12 kuukautta kestävien vuokrasopimus- ten kirjaamisesta. Yritys kokee, että:

” lyhytaikaiset alle 12 kuukautta kestävät leasingsopimukset tulisi liittää yhteen kaikkien yli 12 kuukautta kestävien leasingsopimusten kanssa. ”

Yritys perustelee tätä sillä, että alle 12 kuukautta kestävät leasingsopimukset antaisivat vapauden olla käyttämättä jatko-optiota, jos määritelmässä ei ole pa- kottavaa taloudellista syytä vuokralle ottajien tätä optiota käyttää. Yritys esittää, että leasingsopimukset, jotka eivät täytä IAS 17-standardin rahoitusleasingso- pimuksen määritelmää, eivätkä omaa osto-optiota, voitaisiin määritellä alle 12 kuukautta kestäviin leasingsopimuksiin. Yritys kokee, että selkeyttämällä alle 12 kuukautta kestävien leasingsopimusten määritelmää vältytään lisäkustannuksil- ta ja selkeytetään tilinpäätöstä.

Saksalainen autoteollisuuden toimialalla toimiva yritys suhtautuu negatiivisesti IASB:n esittämään yli 12 kuukautta kestäviin vuokrasopimus- ehdotukseen. Yri- tys on huolissaan:

” Koskien arviota leasingsopimusten määritelmästä, meillä on vahva huoli xxx- singsopimusten esittämisestä kirjanpidossa, joiden sopimusten kesto on epä- selvä, (esimerkiksi parkkipaikka) sekä molempien sopimusosapuolten mahdolli- suudesta päättää sopimus lyhyelle ajalle (esimerkiksi 3 kuukautta). Leasingso- pimuksen määritelmässä, mahdollisuuteen laajentaa tai lopettaa leasingsopi- mus pitää kiinnittää huomiota, jos sopimukseen liittyy taloudellinen bonus käyt- tää optiota. Meidän mielestämme hallinnolliset ja taloudelliset kustannukset kasvavat huomattavasti ja tämä antaa mahdollisuuden järjestellä tilinpäätöstä,” Yritys kokee, että leasingsopimuksen määritelmän epäselvyydestä johtuen tilin- päätöksen vertailukelpoisuus vähentyy ja väärinkäytökset voivat lisääntyä.

Tutkimusaineiston analyysissä tarkasteltiin 5/2013 kommenttikirjevastaajien suhtautumista IASB:n esittämään kysymykseen 4:”leasingsopimusten luokitte- lu”, jossa leasingsopimusten luokittelumallissa sopimukset jaettaisiin 2 eri luok- kaan A ja B, tämä tapahtuisi vuokralle ottajan toimesta, mutta leasingsopimuk- set kirjattaisiin taseeseen. Luokittelun perusteena on, että jos leasingsopimuk- sen kohteena ei ole kiinteistö kuuluu se luokkaan A ja leasingsopimus kuuluu luokkaan B, jos se ei täytä luokan A ehtoja. Tämän kysymyksen analyysissä

huomioitiin vain kommenttikirjeiden vastaukset, jotka oli annettu IASB:n kysy- mykseen 4. Vastaukset jaoteltiin puolesta, vastaan ja ei vastausta. Analyysissä voitiin havaita, että kyseisen luokittelumallin vastustajia on yli puolet kysymyk- seen vastaajista, 34 yritystä eli noin 68 prosenttia. Vastustajien kommenttien punainen lanka koostui siitä, että luokittelumalli on liian monimutkainen käytän- nössä, luokittelun termistö antaa liian paljon mahdollisuuksia erilaisille tulkinnoil- le.

Suurin kannatus kysymykseen oli toimialakohtaisesti vähittäismyynnin toimialal- la, jolla leasingsopimusten luokittelu helpottaisi sopimusten esittämistä yritysten kirjanpidossa, koska kyseisessä mallissa kiinteistöt on huomioitu erikseen. Ky- symykseen vastanneista 50 yrityksestä kysymyksen puolella oli noin 24 pro- senttia vastaajista eli 12 yritystä. Kysymykseen vastanneista 4 yrityksen vasta- uksesta ei saatu selkeää kuvaa yrityksen kannasta. Kielteisesti suhtautuvat kommenttikirjeiden vastaajayritykset ja tutkimustulos tukevat 1.1.2016 julkistet- tua uutta IFRS 16 -vuokrasopimusstandardia, jossa vuokrasopimuksia ei luoki- tella. IASB on uudessa standardiuudistuksessa todennut vuokrasopimusten luokittelun vain yhteen luokkaan tuovan selkeyttä sijoittajien näkökulmasta. Tä- mä tutkimustulos negatiivisesti suhtautuvista vuokralle ottajayritysten näkökan- nasta tukee IASB:n julkistettua uutta standardimuutosta, johon kommenttikirjei- den 5/2013 vastauksilla on ollut suuri vaikutus.

Eräs suomalainen vähittäismyynnin toimialalla toimiva kommenttikirjevastaa- jayritys ilmaisee negatiivisen kantansa standardiluonnosehdotuksessa olevaa kysymystä 4 ”leasingsopimusten luokittelu” kohtaan. Vastaajayrityksen mielestä nykyisen IAS 17- standardin käytäntö vuokrasopimusten luokittelusta on paljon toimivampi kuin standardiluonnosehdotuksessa oleva tyyppi A ja tyyppi B luokit- telu.

”Nykyisen standardin vuokrasopimusten jaottelua tulisi parantaa.”

kertoo suomalainen vähittäismyynnin toimialalla oleva kommenttikirjevastaa- xxxxxxxx. Tyyppi B luokittelun mukaan tehtävät vuokrasopimusten luokittelut voi- vat suomalaisen vastaajayrityksen mukaan aiheuttaa vääristymää rahoitusve- loissa. Yhdysvaltalainen yritys , joka toimii ruokakaupan toimialalla ja jolla on toimintaa ympäri Eurooppaa, kommentoi vuokrasopimusten jaotteluun myöntei- sesti, koska yrityksen sanoin:

”20 vuoden kiinteistöleasingsopimus on hyvin erilainen kuin 3 vuoden kopiointi- leasingsopimus”,

yritys kokee, että nykyinen vuokrasopimusten jaottelu on ollut toimiva ja stan- dardiluonnosehdotuksessa esitetty tyyppi A ja tyyppi B luokittelu olisi toimiva juuri erilaisten leasingsopimusten takia.

Uusi-Seelantilainen lentoyhtiöiden toimialalla toimiva yritys ilmaisee olevansa samaa mieltä standardiehdotuksen kanssa yli 12 kuukautta kestävien vuokra- sopimusten kirjaamisesta taseeseen, poikkeuksena alle 12 kuukautta kestävät vuokrasopimukset. Yritys suhtautuu negatiivisesti vuokrasopimusten luokittelua kohtaan :

”Kun muut kirjanpitostandardit erottavat huomattavia eroja leasingsopimusten perustana olevista sopimuksista, on epäsopivaa, että standardiluonnosehdotus jättää huomioimatta tällaisia eroja ja kohtelee lentokoneiden leasingsopimuksia identtisinä, varsinkin suhteessa ulkomaalaisen valuutan liikkeisiin.”

Yrityksen mielestä standardiluonnosehdotuksessa ei ole riittävästi huomioitu vuokralle ottajan näkökulmasta leasingsopimuksissa sisältyvää ulkomaalaista valuuttaa ja leasingsopimuksia yhtenäistetään liikaa tyyppi A:n luokittelussa. Leasingsopimuksien mittaamisen, varallisuuden esittämisen ja rahavirtalaskel- man tulisi vastaajayrityksen mielestä erota muista leasingsopimuksista, kuiten- kin yritys esittää huolensa standardiluonnosehdotuksessa esitettyä luokittelua kohtaan.

Luxemburgilainen ”muut” toimialaryhmään kuuluva yritys suhtautuu negatiivi- sesti standardiluonnosehdotuksessa olevaa leasingsopimusten luokittelua koh- taan. Yrityksen mielestä luokittelu aiheuttaa:

”Me uskomme, että nämä ehdotukset ovat harhaanjohtavia sekä epäjohdonmu- kaisia, meidän toimialallamme sekä tämän takia epäonnistuvat toteuttamaan IASB:n päämäärää.” Yritys mainitsee myös, että:

” Kokonaispääoman tuottoaste sekä velkojen esittäminen taseessa ovat har- haanjohtavia. Standardiluonnosehdotus esittää, että kokonaispääoman tuotto- asteen varat ja niihin liitettävät leasingsopimusten velat luokittelu tyyppi B:n mu- kaan vuokralle ottajan näkökulmasta, arvostetaan nykyarvon mukaan, myös tulevaisuudessa tapahtuvat leasingmaksut. Tämä ehdotus on harhaanjohtava,

koska se harhaanjohtavasti esittää leasingsopimusten kaupallisen arvon ja täs- tä johtuen potentiaalisen riskin, jonka vuoksi kokonaisuus suojaton.”

Sekä:

” Päämäärä, jonka IASB esittää ei ole toteutunut taloudellisen informaation osal- ta, taseesta tulee väärinjohtava sijoittajille ja sidosryhmille.”

Yrityksen mielestä tyyppi B:n luokittelu ei toimi vuokralle ottajan näkökulmasta tarkasteltuna eikä näin ollen täytä IASB:n sille esittämiä tavoitteita.

5.4 Standardimuutoksen vaikutukset vuokralle ottajayritysten kirjanpitoon

Tutkimusaineiston analyysissä keskityttiin tutkimaan IASB:n esittämää kysy- mystä 8:”tilinpäätöksessä esitettävät tiedot”. Tämä siksi, että kyseinen kysymys on olennainen vuokralle ottajayritysten näkökulman tarkastelun kannalta, jotta saadaan kokonaiskuva kuinka kommenttikirjevastaajayritykset kokevat mahdol- lisen muutoksen tuoman vaikutuksen kirjanpidossaan. IASB:n kysymyksellä viitataan yritysten esittämiin laajoihin liitetietoihin, joiden perusteella pyritään antamaan sijoittajille ja sidosryhmille parempi informaatio yrityksen taloudelli- sesta tilanteesta ja siihen vaikuttavista tekijöistä sekä täsmentämään tilinpää- töksessä annettua tietoa. Kommenttikirjevastaukset jaoteltiin puolesta, vastaan ja ei vastausta kategorioihin.

Analyysin perusteella kysymykseen vastanneista 49 yrityksestä 32 yritystä eli 65 prosenttia vastustaa kyseistä ehdotusta liitetietovaatimuksista, vain noin 16 prosenttia eli 8 yritystä 49 vastaajasta oli liitetietovaatimuksien laajentamisen puolesta. Selkeää vastaustaan kysymykseen ei antanut 9 yritystä. IASB haluaa laajentaa ja kasvattaa liitetietovaatimuksia yrityksien tilinpäätöksissä, vaikka leasingstandardiluonnoksen 5/2013 mukaan yli 12 kuukautta kestävät vuokra- sopimukset kirjattaisiin yrityksien taseeseen, eikä vuokrasopimusten luokittelua olisi. Vuokralle ottajayritysten punaiseksi langaksi kysymykseen 8 vastauksista voidaan kiteyttää se, että yritykset kokevat, että ehdotetut liitetietovaatimukset ovat käytännössä vaikeita ja raskaita toteuttaa sekä itse ehdotettu vuokrasopi- musstandardin muutos toisi itsessään paljon uutta informaatiota tilinpäätöksen liitetietoihin. Kommenttikirjevastauksista nousi esille yrityksien huoli kustannus- ten kasvusta, koska laajemmat liitetietovaatimukset vaatisivat lisää työtunteja sekä mahdollisesti yrityksille uudenlaisia tietoteknisiä ohjelmistoja.

Vähittäismyynnin toimialalla toimiva kommenttikirjevastaajayritys vastaa IASB:n kysymykseen 8 ”tilinpäätöksessä esitettävät tiedot” seuraavasti:

” Meidän mielestämme nykyinen standardi antaa tarvittavat liitetiedot.” Yritys perustelee vastaustaan sillä, että nykyisen standardin vaatimuksia ei tulisi laa- jentaa, koska rahoitusvelat sekä varat ovat selkeästi ilmaistuna taseessa. Xxx- xxxxxx mielestä taseessa esitettäviä rahoitusvelkoja ja siihen liittyviä tase-eriä ei tarvitsisi enää eritellä erikseen liitetiedoissa, koska sijoittaja pystyy saamaan tarvittavat tiedot taseesta. Suomalainen vähittäismyynnin toimialalla toimiva yri- tys on samoilla linjoilla kuin edellä mainittukin saman toimialan yritys. Xxxxxx- xxxxxxxx kokee, että standardiluonnosehdotus muuttaa liikaa standardia ja aihe- uttaa informaation puutoksia taloudellisessa informaatiossa sijoittajille ja sidos- ryhmille. Yritys kertoo:

” muutos ei toisi uutta hyötyä taloudellisen informaation käyttäjille”,

sekä yrityksen mielestä standardiluonnosehdotuksessa ehdotettu standardi- muutos aiheuttaisi sekaannusta ja hämmennystä tilinpäätöstietoja käyttäville sidosryhmille. Yritys ilmaisee huolensa standardimuutoksesta aiheutuvia kus- tannusten kasvua kohtaan:

”uuden standardin vaatimukset raportoinnista, synnyttävät paljon ymmärrettäviä raportteja. Raporttien tekeminen tuottaa paljon epätarpeellista työtä ja aiheutta- vat väärinymmärryksiä sekä vääriä päätöksiä.”.

Yrityksen mielestä ehdotetulle muutokselle ei ole liiketoiminnassa tilaa. Yhdys- valtainen yritys, joka toimii ruokakaupan toimialalla ilmaisee huolensa kustan- nusten kasvusta standardiluonnosehdotuksesta. Yrityksen mukaan muutos vai- kuttaa yleisesti kirjanpito- ja tilinpäätösprosesseihin sekä tietokoneohjelmistoi- hin. Muutos luo uusia kustannuksia, koska yrityksen tulee laatia kansainvälinen toimintamalli kaikille tytäryhtiöilleen, henkilöstö- ja lakitoimiston kustannukset kasvavat sekä yrityksen tulee kehittää uusi tapa kommunikoida muutoksesta osakkeenomistajien kesken.

Saksalainen televiestinnän toimialalla toimiva yritys on kustannusten kasvusta huolimatta IASB:n kanssa samaa mieltä liitetietovaatimusten laajentamisesta. Yritys perustelee mielipidettään:

” Käyttäjät usein mukautuvat tilinpäätöksessä esitettäviin liitetietoihin vuokralle ottajayrityksen muista vuokrasopimuksista. Tämä tapahtuu myös yrityksen ana-

lyytikoiden ja hinnoitteluagenttien osalta. Kunnioittaen leasingsopimuksia, me uskomme, että sijoittajat, analyytikot, luotonantajat ja muut tilinpäätöstietoja käyttävät tahot ovat kiinnostuneita määrästä, jaksotuksesta ja leasingsopimus- ten tulevaisuuden kassavirtojen epävarmuudesta. Me tuemme tätä ideaa ja puollamme, että tilinpäätöstietoja käyttäville tahoille tuotetaan oikeanlaista in- formaatiota kassavirroista.”

Yritys esittää kuitenkin huolensa muutoksesta aiheutuvien kustannusten kas- vusta. Yritys arvioi muutoksesta aiheutuvien kustannusten kasvun keskittyvän IT-ohjelmistoihin sekä tilinpäätösprosessiin ja lisäävän huomattavasti yrityksen menoja.

Kommenttikirjevastauksia analysoitaessa nousi monesta kommenttikirjeestä esille yrityksien huoli kustannusten kasvusta standardimuutoksesta. Yli puolet vastaajista ilmaisivat huolensa standardimuutoksesta aiheutuvista kustannuk- sista. Osa vastaajista ei ottanut ollenkaan vastauksessaan kantaa asiaa koh- taan. Xxxxxxxxxxxx kasvua kohtaan mielipiteensä ilmaisseita yrityksiä oli noin 65 prosenttia. Vuokralle ottajayritysten kannalta standardimuutoksen käyttöön- otosta aiheutuvat kulut nousisivat korkeammiksi kuin siitä saatavat hyödyt tilin- päätösinformaatiosta. Vahvimmin standardimuutoksen hyödyt ja kustannukset ovat nostaneet esille kommenttikirjevastauksissaan vähittäismyynnin- ja ruoka- kaupan toimialat, joiden toimialoilla on paljon leasingsopimuksia, jolloin kyseiset toimialat joutuvat uudistamaan tilinpäätösinformaation tuotantoaan, tästä johtu- en kustannukset eivät kohdistu vain alkuvaiheeseen vaan koko tilinpäätösinfor- maation tuotantoprosessiin.

Analyysin perusteella voidaan päätellä, että kommenttikirjeisiin vastanneet vuokralle ottajayritykset kokevat standardimuutoksen vaikuttavan kirjanpitoonsa ja tilinpäätökseensä. Kommenttikirjeisiin vastanneet yritykset olivat pääsääntöi- sesti IASB:n kysymystä 8:”tilinpäätöksessä esitettävät tiedot” vastaan. Yritykset eivät kokeneet liitetietovaatimusten laajentamisesta olevan suurta hyötyä tilin- päätösinformaatiota hyödyntäville sidosryhmille ja erityisesti sijoittajille. Suurin osa kommenttikirjevastaajista, jotka olivat uudistusta vastaan, perustelivat vas- taustaan sillä, että standardimuutosehdotus itsessään laajentaa tilinpäätösin- formaatiota, jolloin myös liitetietovaatimuksia ei ole tarvetta myöskin laajentaa. Vuokralle ottajayritykset kokivat liitetietovaatimusten laajentamisen olevan ras-

kaita ja käytännössä työläitä toteuttaa, laajentaminen vaatisi paljon lisätyötunte- ja ja mahdollisesti uusia tietokoneohjelmistoja. Tällöin yritysten kustannukset kasvaisivat, eikä kustannusten kasvu oletettavasti kohdistuisi vain tilinpäätösin- formaation tuottamisen aloittamisajankohtaan vaan yritysten tulisi uudistaa koko tilinpäätösinformaation tuotantoprosessiaan, jolloin kustannuksia syntyisi joka vaiheesta. Todennäköisesti kustannusten kasvu olisi suurinta informaation aloit- tamisajankohtana, mutta lisätyötunnit ja ohjelmiston uusiminen ja henkilöstön koulutus kasvattaisivat kustannuksia myös muihin tilinpäätösinformaation tuo- tannon vaiheisiin. Suurimmat huolensa kustannusten kasvusta esittivät vähit- täismyynnin- ja ruokakaupan toimialat, joilla on paljon leasingsopimuksia ja voi- daan olettaa, että heidän toimialallaan kustannusten kasvu olisi varmaa, kun standardimuutos astuu voimaan. Kommenttikirjevastausten perusteella voidaan päätellä, että vuokralle ottajayritykset eivät koe liitetietovaatimusten laajentami- sesta olevan suurta hyötyä tilinpäätösinformaation tulkitsijoiden kannalta, mutta samalla kustannukset yrityksillä kasvaisivat tuotettavasta informaatiosta.

5.5 Keskeisimmät standardimuutoksen vaikutukset kirjanpidossa

Vuokralle ottajan näkökulmasta tarkasteltuna 1.1.2016 julkaistu standardimuu- tos IFRS 16 tuo suuria muutoksia vuokralle ottajien kirjanpitoon ja tilinpäätös- käytäntöihin verrattuna nykyiseen IAS 17-vuokrasopimusstandardiin. Suurin eroavaisuus IAS 17- standardin ja standardimuutoksen välillä ovat yli 12 kuu- kautta kestävien vuokrasopimusten kirjaaminen vuokralle ottajien taseeseen käyttöomaisuuseränä ja velkana sekä vuokrasopimusten luokittelun poistumi- nen. Tuloslaskelman osalta vuokralle ottajan näkökulmasta standardimuutos ei tuo radikaaleja muutoksia, vuokrasopimusten kulukirjaukset kirjataan samalla tavalla kuin nykyisessä IAS 17-standardissa, erikseen poisto- ja rahoituskului- hin.

Suurin ero julkaistun standardimuutoksen ja IAS 17 voimassaolevan standardin välillä on muiden vuokrasopimusten luokittelu. Julkaistussa standardimuutok- sessa jaottelu poistuu ja kaikki vuokrasopimukset kirjataan vuokralle ottajan taseeseen, kuten IASB:n standardiluonnoksessa 5/2013 ehdotettiin. Poikkeuk- sena standardimuutoksessa ovat 12 kuukautta tai alle sen olevat vuokrasopi- mukset, joihin voidaan soveltaa poikkeuskäytäntöä ja kirjata sopimukset samal-

la tavalla kuin nykyinen käytäntö eli vuokrasopimus kirjattaisiin tuloslaskelmaan yksittäisenä vuokrakuluna sekä arvoltaan vähäiset omaisuuserät, esim. IT- laitteet, joita ei tarvitse kirjata taseeseen. Julkaistu standardimuutos IFRS 16 on linjassa IASB:n ja FASB:n kommenttikirjekysymysten ja 5/2013 julkaistun stan- dardiluonnoksen kanssa.

Leasingsopimusten määritelmään ja tunnistamiseen tulee muutoksia standar- dimuutoksessa, jolloin vuokralle ottajan näkökulmasta se oletettavasti lisää työ- tunteja kirjanpitoon ja tilinpäätöksen laatimisprosessiin. Standardimuutoksessa vuokralle ottajan on aiempaa tarkemmin tunnistettava leasingsopimus. Stan- dardimuutoksen mukaan kyseessä on leasingsopimus, jos vuokralle ottaja voi kontrolloida omaisuuserän käyttöä tietyn ajanjakson ajan ja saada omai- suuserän taloudellisen hyödyn itselleen. Vuokralle ottajan tulee myös standar- dimuutoksessa erottaa vuokra- ja palvelukomponentit toisistaan. Kirjanpidon kannalta standardimuutos määrittelee muuttuvat vuokrat osaksi vuokrasopi- musvelkaa, jos muuttuvat vuokrat riippuvat indeksistä/ hinnasta, nykyisessä standardissa muuttuvia vuokria ei lueta osaksi vuokrasopimusvelkaa. Rahavir- talaskelman osalta IFRS 16-standardiuudistuksen mukaan se koostuu rahoituk- sen rahavirrasta sekä koron osuudesta, kuin nykyisessä käytännössä muut vuokrasopimukset liiketoiminnan rahavirtaa eli vastaavat IFRS 16 koron osuut- ta. Kommenttikirjeanalyysissä vuokralle ottajayritykset ilmaisivat mielipiteitään leasingsopimusten tarkemman määrittelyn puolesta.

Kirjanpidon kannalta keskeisin muutos on kaikkien yli 12 kuukautta kestävien vuokrasopimusten kirjaaminen taseeseen sekä vuokrasopimusten jaottelun poistuminen. Nämä kaksi edellä mainittua muutosta tuovat vuokralle ottajayri- tyksille todennäköisesti paljon lisää työtunteja sekä kustannuksia, koska oletet- tavasti muutoksia varten yritysten tulee sopeuttaa kirjanpito- ja tilinpäätösohjel- mistojaan vastaamaan uudistusta sekä kouluttaa henkilöstöään muutoksesta. Kustannusten kasvua ennakoivat myös 5/2013 kommenttikirjeisiin vastanneet vuokralle ottajayritykset. Oletettavaa on IFRS 16 standardimuutoksesta, että eniten kustannusten kasvua ja muutoksia kirjanpitoonsa sekä tilinpäätösproses- siinsa kokevat ne vuokralle ottajayritykset, joilla on paljon leasingsopimuksia.

Kuten standardiluonnoksesta 5/2013 käy ilmi IASB:n ehdottama laajempi tilin- päätösinformaatio on toteutettu julkaistussa IFRS 16 standardissa. Kommentti- kirjevastaajat analyysin perusteella suhtautuivat negatiivisesti tilinpäätösinfor- maation vaatimusten laajentamista kohtaan. IFRS 16 standardissa annetaan ohjeistus ja vaatimuksia aikaisempaa laajempaan tilinpäätöksestä tuotettavaan informaatioon. IASB:n tarkoituksena on todennäköisesti pyrkiä tuottamaan standardin vaatimuksilla sijoittajille ja sidosryhmille aiempaa laadukkaampaa ja olennaisempaa informaatiota yrityksen taloudellisesta tilanteesta. IFRS 16 standardin ohjeistuksesta tilinpäätösinformaation tuottamisessa nousee tärke- äksi asiaksi olennaisuuden käsite, eli yrityksen tulee harkita mikä on olennaista informaatiota sijoittajille ja sidosryhmille ja esittää mahdollisesti näitä tietoja tar- kemmin tilinpäätösinformaatiossaan.

5.6 Esimerkkilaskelma standardimuutoksen vaikutuksista

Esimerkkilaskelma standardimuutoksen vaikutuksista yrityksien kirjanpidossa ja kirjauskäytännöissä on tehty Excel-taulukolla. Excel-taulukossa käytetyt nume- rot eivät vastaa minkään toimivan yrityksen kirjanpidollisia lukuja. Luvut ovat suuntaa antavia ja realistisia lukuja. Esimerkkilaskelma on tehty vuokralle otta- jayritysten näkökulmasta, jolloin siinä ei käsitellä vuokralle antajan kirjanpitoa. Esimerkkilaskelma perustuu IFRS 16 standardiuudistukseen, jolloin se on suun- taa antava esimerkkilaskelma tulevasta muutoksesta. Laskelmassa pyritään tuomaan esille standardiuudistus kirjanpidossa sekä osoittamaan pelkistettyjen lukujen avulla muutoksen vaikutusta taseeseen ja tuloslaskelmaan. Esimerkki- laskelmassa kuvataan pelkistetysti yritys X:n kirjanpitoa ja kirjauksia. Laskel- massa on esitetty vain vuokrasopimuksiin liittyvät kirjaukset. Oletuksena las- kelmassa on se, että yritys X:n nykyisessä kirjanpidossa ja taseessa on puolet vähemmän leasingsopimuksia ja nyt uuden IFRS 16 standardin myötä aiemmin muihin vuokrasopimuksiin kirjatut vuokrasopimukset otetaan huomioon ja xxx- singsopimusten vuokravastuiden määrä kasvaa huomattavasti.

Xxxxxxxxx avulla pyritään näyttämään mitä muutoksia kirjanpitoon vuokralle ottajan näkökulmasta muutos tuo ja onko kommenttikirjeissä 5/2013 esitetyt vastaajayritysten kriittiset kommentit silloisesta standardiluonnoksesta linjassa esimerkkilaskelman esimerkin kanssa. IFRS 16 standardimuutos ei eroa suu-

resti 5/2013 IASB:n ja FASB:n esittämästä standardiluonnoksesta, jonka kom- menttikirjevastaukset ovat tutkimuksen tutkimusaineistoa. Esimerkkilaskelman kannalta suurin merkittävä muutos on kaikkien yli 12 kuukautta kestävien vuok- rasopimusten kirjaaminen taseeseen.

5.6.1 Esimerkkilaskelman alkutekijät ja kirjaukset kirjanpidossa

Esimerkkilaskelma aloitetaan määrittelemällä laskelmalle alkutekijät eli luvut, joita käytetään esimerkkilaskelmassa muutoksen havainnollistamiseen kirjanpi- dossa. Esimerkkilaskelma on tutkimuksen liitteenä 2. Esimerkkilaskelmassa käytettävien kuvitteellisen yrityksen leasingsopimusten vuokrattavien omai- suuserien vuokravastuut vuotta kohden ovat yhteensä 8 000 000 euroa. Vuok- ra-aika kohteilla on 4 vuotta ja vuokranmaksu tapahtuu vuosittain. Diskonttokor- ko vuokravastuilla on 4 prosenttia. Vuokravastuut ovat 4 vuodelta yhteensä 32 000 000. Vuokravastuiden vuokranmaksut tapahtuvat 31.12.2017, 31.12.2018, 31.12.2019 ja viimeinen maksu 31.12.2020. Vuokravastuiden yhteenlaskettu diskontattu nykyarvo 1.1.2017 on 29 039 162 euroa. Esimerkkilaskelman alku- tekijät voi nähdä alla olevasta taulukosta 3.

Taulukko 3. Esimerkkilaskelman alkutekijät.

Esimerkkilaskelman alkutekijöihin on taulukon 3 mukaan laskettu myös jokaisel- le 4 vuodelle vuokravastuiden diskontatut määrät eli nykyarvot jokaisen vuoden alussa. Laskelman alkutekijöiden vuokravastuut 8 000 000 euroa kuvaavat määräaikaisia vuokrasopimuksia, joiden vuokra-ajaksi on määritelty 4 vuotta. Tällaiset määräaikaiset vuokrasopimukset ovat yleensä sopimuksia liiketiloista tai kiinteistöistä, jolloin sopimuksissa voidaan olettaa olevan jatko-optio/osto- optio, mutta tässä esimerkkilaskelmassa ei huomioida mahdollisia osto-/jatko- optioita.

Liitteenä 2 nähdään esimerkkilaskelman ensimmäisen vuoden kirjaukset eli vuodelta 2017. Poisto 12 kuukaudelta on 7 259 790 euroa eli vuokravastuiden diskontattu yhteisarvo jaettuna 4 vuodella, tämä on kirjattuna käyttöomaisuu- teen. Vuokran maksu eli vuokravastuut ovat 31.12.2017, 8 000 000 euroa, joka laskelman alkutekijöissä kerrottiin maksettavan kerran vuodessa. Korko on 1 161 566 euroa ja lyhennys 6 838 434 euroa, jolloin ensimmäisen vuoden eli

vuoden 2017 kulut ovat yhteensä 8 421 357 euroa. Edellä mainittu kuluvaikutus kohdistuu tuloslaskelmaan, vaikka vuokravastuiden määrä on 8 000 000 euroa. Suurempi kuluvaikutus johtuu diskonttauksesta, mutta kuluvaikutus tasoittuu vuoteen 4 mennessä. Diskonttauksesta johtuen ensimmäisen vuoden kuluvai- kutus on suurempi kuin maksetut vuokrat, mutta kuluvaikutus pienenee vuosi vuodelta. Vuokravastuiden kirjaukset tehtiin tileille: käyttöomaisuus, velat, pois- tot, kassa ja korkokulut. Poistot kirjattiin poistot tilille ja ne vähensivät käyttö- omaisuutta. Korot kirjattiin korkokulut tilille ja lyhennykset velkoihin. Vuokravas- tuut maksettiin kokonaissummana 8 000 000 euroa kassasta. Vuokravastuiden kirjausten jälkeen määriteltiin tuloslaskelma ja tase. Tuloslaskelmaan kirjattiin poistot ja korot, jonka jälkeen saatiin tilikauden tulos. Taseeseen kirjattiin käyt- töomaisuus, kassa, tilikauden tulos ja velat.

Vuotena 2018 eli toisena kirjausvuotena 12 kuukauden poisto pysyy samana eli vuokravastuista tehdään tasapoistot. Vuokran maksu 31.12.2018 pysyy samana 8 000 000 euroa, joka maksetaan kassasta. Vuokravastuiden korko on 888 029

euroa ja lyhennys 7 111 971 euroa. Toisen vuoden kulut ovat yhteensä 8 147 820 euroa. Kirjaukset tehdään samalla tavalla kuin ensimmäisenä vuotena.

Poikkeuksena taseeseen vastattavaa puolelle tehtävä kirjaus kertyneet voittova- rat, joita on kertynyt toisena vuonna 8 421 357 euroa.

Vuonna 2019 poisto vuokravastuista pysyy samana ja se kirjataan poistot tilille. Vuokran maksu tapahtuu 31.12.2019, 8 000 000 euroa. Vuokravastuiden korko

on 603 550 euroa ja lyhennys 7 396 450 euroa. Kolmannen vuoden kulut ovat yhteensä 7 863 341 euroa. Vuokran maksu tapahtuu kassasta, josta kolmante- na vuotena on maksettu vuokraa yhteensä 24 000 000 euroa. Käyttöomaisuu- den arvo poistojen jälkeen kolmantena vuonna on 7 259 790 euroa. Kertyneet voittovarat ovat lisääntyneet toisesta vuodesta 16 569 176 euroon. Tuloslas- kelman tilikauden tulos vuonna 2019 on 7 863 341 euroa.

Esimerkkilaskelman viimeisenä vuonna 2020 viimeisen vuokravastuun maksu- päivä on 31.12.2020, jolloin maksetaan 8 000 000 euroa. Vuokravastuun korko

on 307 692 euroa ja lyhennys 7 692 308 euroa. Viimeisenä vuonna käyttöomai- suudesta on tehty kaikki 12 kuukauden tasapoistot ja velkoja ei enää ole kysei- sistä vuokravastuista. Kassasta on maksettu koko vuokravastuiden kokonais- määrä 32 000 000 euroa. Tuloslaskelmaan on kirjattu poistot ja korot, jolloin tilikauden tulokseksi saadaan 7 567 483 euroa. Tase täsmää 31.12.2020 eli

molemmat puolet ovat samansuuruisia 32 000 000 euroa. Käyttöomaisuudesta ei enää tehdä kirjauksia, koska poistot on jo tehty.

5.6.2 Esimerkkilaskelman tulokset

Esimerkkilaskelmasta standardimuutoksen vaikutuksista voidaan päätellä se, että standardimuutos IFRS 16 tuo suuria muutoksia vuokralle ottajayrityksen kirjanpitoon sekä sen kautta myös tilinpäätökseen ja tilinpäätösinformaatioon. Esimerkkilaskelma avulla, joka on tämän tutkimuksen liitteenä 2 voidaan päätel- lä, että vuokravastuiden diskonttauskorolla on suuri merkitys vuokravastuita kirjattaessa. Vuokravastuut tulee laskea diskonttauskorolla koko vuokra-ajalle eli arvostaa nykyarvoon. Diskonttauskorosta johtuen kuten taulukosta 3 näh- dään, että kulukirjaus on alussa suurempi kuin maksettavan vuokran määrä, mutta vuoteen 4 mennessä kulukirjaus on tasoittunut.

Esimerkkilaskelman oletuksena oli, että yrityksen taseessa ei aiemmin ollut pal- jon vuokrasopimuksia. IFRS 16 standardiuudistuksen myötä yritys joutuu kir- jaamaan kaikki vuokrasopimukset taseeseensa, jolloin vuokravastuut kasvoivat huomattavasti. Tämä muutos aiheuttaa yritykselle sen, että kuten liitteenä 2 olevasta esimerkkilaskelmasta voidaan nähdä käyttöomaisuus sekä velat kas- vavat, jolloin vuokralle ottajayrityksen taseessa tapahtuu huomattavia muutok- sia ja rahoitusvelan määrä lisääntyy. Kuten esimerkkilaskelmassa on tehty vuokravastuut esitetään yhtenä summana kirjanpidossa eli käyttöomaisuus ja vuokrasopimusvelka, tällöin vuokralle ottajayritys joutuu erittelemään erät liite- tiedoissa tarkemmin, eli mihin tase-erään vuokravastuut sisältyvät sekä mitkä ovat erien kirjanpitoarvot. Sama koskee korkokuluja, esimerkkilaskelmassa kor- kokulut on esitetty yhtenä summana, jolloin vuokralle ottajayrityksen on esitettä- vä tarkempi erittely korkojen määrästä liitetiedoissa.

Esimerkkilaskelman perusteella voidaan todeta, että vuokralle ottajayritysten tulee muuttaa nykyiseen standardiin ja käytäntöön verrattuna kirjanpito- ja tilin- päätöskäytäntöjään. Yli 12 kuukautta kestävien vuokrasopimusten kirjaaminen taseeseen vaikuttaa vuokralle ottajayritysten taseeseen esimerkkilaskelman perusteella. Todennäköisesti vuokralle ottajayritykset joutuvat perustamaan kir- janpitoonsa uusia tilejä tuloslaskelmaan sekä taseeseen. Yrityksen tulee miettiä tarkoin miten vuokrasopimukset kirjataan kirjanpidossa eli tekeekö yritys kirjan- pidossa jo vuokrasopimusten erittelyn vai kirjaako yritys vuokravastuut yhtenä kokonaisuutena, jolloin yrityksen tulee avata vuokrasopimusten kirjauksia ja eriä tarkemmin liitetiedoissa. Yritysten muuttaessa kirjanpitokäytäntöjään lisää se myös työntekijöiden työtunteja, jolloin yritykselle tulee lisää kustannuksia. Uusi- en tilien perustaminen ei välttämättä ole riittävä toimi yrityksillä vaan todennä- köistä on, että yritykset muokkaavat kirjanpitoaan ja tilinpäätösprosessiaan, jol- loin uusia tietokoneohjelmia on työmäärän helpottamiseksi ostettava tai ole- massa olevia järjestelmiä kehitettävä vastaamaan muutoksen vaatimia käytän- töjä, jolloin yritysten kustannukset kasvavat.

Esimerkkilaskelman perusteella voidaan todeta, että tuloslaskelman osalta standardiuudistus ei tuo merkittäviä muutoksia. Poistot ja korot kirjataan tulos- laskelmaan samalla tavalla kuin nykyisen IAS 17-standardin käytännössä. Tu- loslaskelmassa standardimuutoksen myötä kirjataan vuokrakauden alussa

enemmän kuluja kuin nykyisessä käytännössä, tämän voi havaita myös esi- merkkilaskelman ensimmäisestä tilikaudesta. Vuokrasopimusten luokittelun poistuminen lisää taseessa huomattavasti käyttöomaisuuseriä sekä velkoja, jolloin tilinpäätösinformaation lukijan esimerkiksi sijoittajan tai sidosryhmän jä- senen on helpompi hahmottaa yrityksen kokonaistilannetta sekä laajemmat ti- linpäätösinformaation vaatimukset auttavat sijoittajaa tulkitsemaan paremmin yrityksen taloudellista tilannetta. Standardiuudistuksen myötä vuokralle ottajayri- tysten tilinpäätösinformaation on tuotettava vuokrasopimuksista entistä tarkem- paa tietoa sekä eriteltävä tarkasti esimerkiksi vuokrasopimusvelka.

Esimerkkilaskelma tukee aikaisempia tutkimuksia Xxxxxx et al. (1991,1997), Xxxxxxx et al. (1998), Bennet & Bradbury (2003), Xxxxxxx et al. (2008) sekä Branswijck et al. (2011) siitä, että vuokralle ottajayritysten tunnusluvuissa tapah- tuu muutoksia, koska laskelman perusteella taseessa tapahtuu muutoksia, eri- tyisesti vuokrasopimusveloissa eli rahoitusvelka taseessa lisääntyy, jolloin vai- kutus näkyy myös yrityksen tärkeimmissä tunnusluvuissa eli maksuvalmiudessa sekä velkaantuneisuusasteessa. Tässä laskelmassa ei ole esitetty tunnusluku- ja, koska laskelma on tehty vain pelkistetysti eikä kaikkia tarvittavia kirjanpi- toeriä ole laskelmassa esitetty. Tutkimuksen tutkimusaineistona käytettyjen 5/2013 kommenttikirjevastausten kanssa esimerkkilaskelma tukee kommentti- kirjevastauksista tehtyä analyysiä. Kommenttikirjevastaajayritykset ilmaisivat huolensa kustannusten kasvua sekä liitetietovaatimusten laajentamista koh- taan.

Laskelman perusteella voidaan todeta, että yritysten tulee sopeuttaa ja uudistaa kirjanpitoaan muutosta varten, jolloin kustannukset kasvavat. Kustannusten kasvu tapahtuu todennäköisesti eniten sellaisilla yrityksillä, joilla on ollut nykyi- sen IAS 17- standardin mukaan paljon muita vuokrasopimuksia kirjanpidos- saan. Vuokralle ottajayritysten tulee käydä läpi nykyisen IAS 17- standardin mukaiset muut vuokrasopimukset, koska IFRS 16-standardiuudistuksen mukai- sesti palvelu- ja vuokrasopimuskomponentit on erotettava toisistaan sekä vuok- rasopimukset yleisesti on käytävä läpi, koska IFRS 16- standardin vuokrasopi- muksen määritelmä tarkentuu, jolloin vuokralle ottajalla on oltava taloudellinen hyöty, mutta myös valta käyttää omaisuuserää, tämä läpikäyminen kasvattaa työtunteja ja kustannuksia muutokseen kohdistuen. Vuokralle ottajayritys voi

jättää erottelematta vuokrasopimuskomponentit ja käsitellä vuokrasopimuksen kokonaisuudessaan, tällä toiminnalla vuokralle ottajayritys kasvattaa vuokraso- pimusvelkaansa, näin on myös toimittu esimerkkilaskelmassa.

Aiemmassa taulukko 2 on esitelty IFRS 16-standardiuudistuksen tuomat vaati- mukset liitetiedoista. Esimerkkilaskelmassa esitettyjen kirjausten perusteella, eli käyttöomaisuus ja vuokrasopimusvelat esitetty yhtenä summana ilman erittelyä, tulee tilinpäätöksen liitetiedoissa esittää kyseisistä eristä erittelyt. Kommenttikir- jevastausanalyysistä kävi ilmi vastaajayritysten vastauksista, että vuokralle otta- jayritysten mielestä nykyisen IAS 17-standardi antaa jo riittävän tilinpäätösin- formaation, jolloin lisävaatimukset yritysten mielestä eivät tuota sijoittajia ja si- dosryhmiä kohtaan hyödyllisempää informaatiota. IFRS 16-standardiuudistus kuitenkin laajentaa tilinpäätösinformaatiovaatimuksia, jolloin esimerkkilaskel- massa käytetty käyttöomaisuuden ja vuokravelkojen kokonaismäärä on eriteltä- vä tarkemmin liitetiedoissa. Kuten myös alle 12 kuukautta kestävät vuokrasopi- mukset, jotka ovat IFRS 16- standardissa poikkeuksia.

Laskelman perusteella voidaan todeta se, että 8 000 000 euron vuokravastuut vuodessa kasvattivat rahoitusvelkoja, kun oletusarvona oli, että yrityksellä ei ollut aikaisemmin paljon vuokrasopimuksia sekä nämä vuokravastuut olivat ai- kaisemmin kirjattuina muiksi vuokrasopimuksiksi, jotka eivät näkyneet yrityksen taseessa. Eli yhteensä 4 kirjausvuotena vuokravastuut kasvattivat yrityksen ta- seessa rahoitusvelkoja 32 000 000 euroa. Tällä edellä mainitulla summalla on suora yhteys yrityksen tunnuslukuihin, joita sijoittajat, sidosryhmät ja yrityksen hallitus seuraavat.

Kuvio 10. Esimerkkilaskelman standardiuudistuksen vaikutukset.

Kuviossa 10 on kerätty yhteenvetona esimerkkilaskelmasta johdettuja standar- dimuutoksen mahdollisia vaikutuksia yrityksen kirjanpitoon ja tilinpäätösproses- siin. Esimerkkilaskelmasta nähtiin, että vuokrasopimukset, jotka aikaisemmin olleet muita vuokrasopimuksia IAS 17- standardin mukaisesti, nostavat uuden IFRS 16-standardin mukaan yrityksen taseessa rahoitusvelan määrää, jolla on suora vaikutus yrityksen tunnuslukuihin, joita ei ole esimerkkilaskelmassa esitet- ty. Esimerkkilaskelman avulla havaitut muutokset, tukevat aikaisempia tieteelli- siä tutkimuksia aiheesta sekä kommenttikirjevastaustenanalyysiä, joissa vastaa- jat ennakoivat muutosten takia kustannusten sekä työmäärän kasvavan. Esi- merkkilaskelmasta voidaan päätellä, että yritysten tulee todennäköisesti muut- taa kirjanpito- ja tilinpäätöskäytäntöjään ja uudistaa prosessia. Tämä lisää kus- tannuksia, koska työmäärä tulee lisääntymään, ohjelmistoja tulee päivittää standardiuudistusta vastaaviksi sekä henkilöstöä kouluttaa standardiuudistuk- sesta. Muutos koskettaa erityisesti vuokralle ottajayrityksiä, joiden näkökulmas- ta tämä tutkimus ja esimerkkilaskelma on laadittu. Yrityksillä on aikaa sopeutua standardiuudistukseen ja kartoittaa vaihtoehtojaan, koska IFRS 16-standardi astuu voimaan 1.1.2019, mutta on sovellettavissa jo aikaisemmilla tilikausilla, jos yritys soveltaa myös IFRS 15-standardia.

Esimerkkilaskelma osoitti muutokset vuokralle ottajayrityksen käyttöomaisuu- dessa ja vuokravelassa. Diskonttauskorolla on suuri merkitys uudessa standar-

dissa, koska vuokravastuiden alkuajan kulut ovat suuremmat kuin nykyisessä käytännössä. Tuloslaskelman osalta standardimuutos ja esimerkkilaskelma ei- vät tuo suuria muutoksia nykyiseen käytäntöön verrattuna. Taseessa kuten esimerkkilaskelmasta liitteenä 2 voidaan havaita, tapahtuu suurimmat muutok- set. Taseessa vuokravelat kasvavat, jolloin rahoitusvelat samalla kasvavat ja vaikuttavat yrityksen tunnuslukuihin. Esimerkkilaskelmassa käyttöomaisuus ja vuokravastuut on kirjattu yhtenä kokonaisuutena kirjanpitoon, tällöin yritys jou- tuu tilinpäätösinformaation liitetiedoissa tekemään tarkemmat erittelyt kyseisistä eristä ja selittämään erien sisällöt. Esimerkkilaskelma tukee 5/2013 kommentti- kirjevastaustenanalyysiä sekä aikaisempia tieteellisiä tutkimuksia, jotka on tehty kyseisestä aiheesta.

5.7 Keskeisimmät tutkimustulokset

Tutkimuksessa analysoitiin IASB:n ja FASB:n standardiluonnoksen 5/2013 kommenttikirjevastauksia sekä standardimuutoksesta IFRS 16 tehtiin esimerkki- laskelma muutoksen vaikutuksista. Esimerkkilaskelma ja kommenttikirjeanalyysi tukivat toisiaan ja esimerkkilaskelman avulla pystyttiin havainnollistamaan muu- tosta käytännössä eli miten se vaikuttaa vuokralle ottajayrityksen kirjanpitoon. Esimerkkilaskelma ja kommenttikirjeanalyysi tehtiin vuokralle ottajien näkökul- masta, koska IFRS 16-standardimuutos vaikuttaa eniten vuokralle ottajiin ja eri- tyisesti vuokralle ottajien taseisiin. Kommenttikirjevastausten analyysin tulokset tukevat aikaisempia tieteellisiä tutkimuksia ja niiden tutkimustuloksia, kuten Im- hoff et al. (1991,1997), Xxxxxxx et al. (1998), Xxxxxx & Xxxxxxxx (2003), Xxxxxxx et al. (2008) sekä Branswijck et al. (2011), joissa todettiin leasingsopimusten taseaktivointien vaikuttavan vuokralle ottajayritysten taseisiin ja tunnuslukuihin, erityisesti velkaantuneisuusasteeseen. Kommenttikirjeanalyysistä saadut tulok- set tukivat myös esimerkkilaskelmasta saatuja tuloksia ja johtopäätöksiä. Tut- kimuksen empiirisen osion avulla pystyttiin vastaamaan tutkimukselle asetettui- hin tutkimuskysymykseen ja alatutkimuskysymyksiin.

Tutkimuksen kannalta keskeisimmäksi tutkimustulokseksi nousi kommenttikirje- analyysistä vuokralle ottajayritysten kommentit ja mielipiteet standardimuutok- sesta johtuvien kustannusten kasvusta ja hyödystä. Esimerkkilaskelman avulla standardimuutoksen vaikutuksista voitiin näyttää käytännössä, kuinka muutos

tulee vaikuttamaan ja miten se kirjauskäytännössä ja kirjanpidossa tapahtuu. Esimerkkilaskelma tuki kommenttikirjevastauksista saatuja tutkimustuloksia sii- tä, että vuokralle ottajayritysten kustannukset tulevat kasvamaan, koska muutos vaatii todennäköisesti uudistettuja kirjanpito- ja tilinpäätösprosesseja, uutta oh- jelmistoa ja henkilöstön koulutusta muutosta varten. Kommenttikirjevastausten analyysissa kommenttikirjevastaajayritykset olivat osoittaneet suurta huolta kus- tannusten ja hyödyn suhteeseen. Esimerkkilaskelman avulla voidaan päätellä, että kustannukset kasvavat ja tilinpäätösinformaation laajentamisesta saatava hyöty todennäköisesti pienentyy. Tämä siitä syystä, että vuokralle ottajayritysten näkökulmasta tarkasteltuna standardimuutoksen myötä myös vaadittava tilin- päätösinformaatio laajenee ja yritysten on tehtävä liitetietoihin tarkemmat eritte- lyt esimerkiksi korkokuluista ja vuokraveloista.

Kuvio 11. Keskeisimmät tutkimustulokset.

Kuvioon 11 on koottu tutkimuksen keskeisimpiä tutkimustuloksia kommenttikir- jevastausanalyysistä sekä esimerkkilaskelmasta. Kommenttikirjeanalyysin ja esimerkkilaskelman tulokset tukevat toisiaan, koska esimerkkilaskelman avulla voitiin näyttää käytännössä kommenttikirjevastauksista saatuja tuloksia, kuten esimerkiksi antaa lisäperusteita kustannusten kasvulle. Yli 12 kuukautta kestä- vien vuokrasopimusten kohdalla enemmistö kommenttikirjeisiin vastanneista vuokralle ottajayrityksistä oli standardiluonnosehdotusta vastaan. Tämä johtui

enimmäkseen siitä, että osalla yrityksiä on huomattava määrä muita vuokraso- pimuksia kirjanpidossaan, jolloin näiden yritysten kustannukset kasvaisivat, kun uudistus toteutuisi, kuten nyt IFRS 16-standardissa se on toteutunut, eli kaikki yli 12 kuukautta kestävät vuokrasopimukset tulee kirjata taseeseen.

Yhtäläisyyksiä voidaan tämän tutkimuksen tutkimustuloksien kanssa nähdä Fülbier et al. (2008) sekä Branswijck et al. (2011) tutkimusten kanssa, suora- naista yhdenmukaisuutta ei ole, koska tässä tutkimuksessa tehdyssä esimerkki- laskelmassa ei esitetty yrityksen tunnuslukuja, vain standardimuutos kirjanpidon kannalta ja Fülbier el al. (2008) sekä Branswijck et al. (2011) tutkivat tunnuslu- vuilla mitattuna leasingmuutosta. Esimerkkilaskelmasta voidaan päätellä, että rahoitusvelan kasvu taseessa vaikuttaa tunnuslukuihin. Kommenttikirjevastauk- sista tehty analyysi tukee Fülbier et al. (2008) sekä Branswijck et al. (2011) saamia tutkimustuloksia, joissa vähittäismyynnin toimialalla koetaan suurimmat vaikutukset standardimuutoksesta. Kommenttikirjevastausten analyysistä voi- daan todeta sama tutkimustulos, koska vähittäismyynnin toimialalla esitettiin paljon standardiluonnosta vastaan olevia ehdotuksia. Sekä kommenttikirjevas- tausten analyysistä voidaan todeta, että vähittäismyynnin toimialalla oltiin hyvin huolestuneita kustannusten kasvusta standardimuutoksen yhteydessä, joka sopii Fülbier et al. (2008) tutkimustuloksiin sekä esimerkkilaskelmasta johdettui- hin tuloksiin.

6 YHTEENVETO JA JOHTOPÄÄTÖKSET

Pro gradu-tutkielman viimeinen kappale käsittelee työtä kokonaisuudessaan ja tekee tutkimuksen tuloksista yhteenvedon. Kappaleessa tarkastellaan tutkimuk- sen tuloksia ja arvioidaan tehtyä tutkimusta sekä esitetään johtopäätöksiä tut- kimuksesta. Kappaleen lopussa annetaan ehdotuksia jatkotutkimuksille.

Pro gradu-työn ensimmäinen osio käsittelee työn johdantoa ja johdattelee luki- jan aiheeseen. Työn päätutkimuskysymys on:

”Miten IAS 17-vuokrasopimusstandardin muutos vaikuttaa vuokralle ottajayri- tyksien kirjanpitoon ja tilinpäätökseen?”

Tähän kysymykseen on tutkimuksessa pyritty vastaamaan laajasti teoriaosuu- den sekä empiirisen osion avulla. Päätutkimuskysymykselle asetetut alatutki- muskysymykset täydentävät päätutkimuskysymystä. Alatutkimuskysymysten avulla saatiin tutkimukselle laajempaa näkökulmaa. Pro gradu-tutkielma käsitte- lee IAS 17-standardin muutosta vuokralle ottajayritysten näkökulmasta, tämä näkökulma valittiin, koska standardimuutoksella on suurimmat vaikutukset vuok- ralle ottajiin. Tutkimuksen tavoitteena oli nähdä standardimuutoksen vaikutukset vuokralle ottajayritysten näkökulmasta, eli miten muutos vaikuttaa yritysten kir- janpitoon ja tilinpäätökseen sekä minkälaisia mielipiteitä vuokralle ottajayrityksil- lä on standardimuutosta kohtaan. Standardimuutos tuo suuren muutoksen ver- rattuna nykyiseen IAS 17-vuokrasopimusstandardiin, koska standardimuutok- sessa IFRS 16 vuokrasopimusten jaottelu poistuu ja kaikki vuokrasopimukset kirjataan taseeseen.

Pro gradu-tutkielman teoriaosuus koostuu 3 kappaleesta. Ensimmäisessä kap- paleessa käsiteltiin kansainvälisiä tilinpäätösstandardeja sekä niiden säätämistä ja muutosprosessia. Teoriaosuuden toinen kappale käsitteli IAS 17- vuokraso- pimusstandardia eli nykyistä vuokrasopimusstandardia. Kappaleessa käsiteltiin nykyisen standardin määritelmä sekä rahoitusleasingsopimus ja muut vuokra- sopimukset. Nykyisen käytössä olevan vuokrasopimusstandardin mukaan vuok- rasopimukset jaotellaan kahteen eri ryhmään, jaottelun perusteella vuokrasopi- mukset kirjataan yrityksien taseeseen tai liitetietoihin. Kappaleen viimeisenä osiona käsiteltiin aikaisemmat tieteelliset tutkimukset aiheesta. Teoriaosuuden kolmannessa kappaleessa käytiin läpi uusi standardi IFRS 16, joka astuu voi-

maan 1.1.2019. Kappaleessa käytiin läpi kokonaisuudessaan IFRS 16- stan- dardi ja kappaleen lopussa vertailtiin IFRS 16 ja IAS 17-standardien eroja. IFRS 16- standardimuutoksen tärkeimpiä muutoksia verrattuna nykyiseen standardiin on vuokrasopimuksen luokittelun poistuminen sekä kaikkien yli 12 kuukautta kestävien vuokrasopimusten kirjaaminen taseeseen. Tutkielman empiirinen osio jatkoi suoraan teoriaosion asiasisältöä johdonmukaisesti tarkastelemalla stan- dardimuutosta.

Empiirinen osio tuo esille vuokralle ottajayritysten mielipiteitä ja kommenttikirje- vastauksia sekä esittää standardimuutoksen käytännössä esimerkkilaskelman avulla. Empiirisessä osiossa aihetta käsiteltiin aluksi IASB:n ja FASB:n 5/2013 kommenttikirjevastauksia analysoiden. Analyysin perusteella selvitettiin vuokral- le ottajayritysten näkökulma standardiluonnoksesta. Tutkimusaineisto koostui 5/2013 standardiluonnoksen kommenttikirjevastauksista, joiden joukosta valikoi- tiin tutkimukselle sopivin tutkimusotos 70 kommenttikirjettä. Tutkimusotoksen kommenttikirjevastauksista käytiin läpi tiettyjen kysymysten vastayksia, jotka olivat IASB:n esittämiä sekä koskivat tutkittavaa aihetta, analyysi toteutettiin käsitekartan ja teemoittelun avulla. Kohdistettuna tiettyihin kysymyksiin kom- menttikirjeissä vastusten avulla voitiin mitata vuokralle ottajayritysten mielipiteitä kyseistä muutosta kohtaan, puolesta, vastaan ja ei vastausta. Analyysin perus- teella pystyttiin hahmottamaan vuokralle ottajayritysten näkökulmaa ja mielipi- dettä standardiluonnoksesta 5/2013. Analyysin perusteella voidaan todeta, että suurin osa vastaajista vastasi kysymyksiin vastaan, eli suuri joukko vastaajista suhtautui standardiluonnokseen negatiivisesti sekä kommenteissaan ilmaisivat huolensa kustannusten kasvusta ja liitetietovaatimusten laajentamista kohtaan.

Standardiluonnoksen 5/2013 kommenttikirjevastausanalyysin jälkeen empiiri- sessä osiossa havainnollistettiin tuleva standardimuutos käytännössä, eli miten muutos tulisi vaikuttamaan yritysten kirjanpitoon. Esimerkkilaskelma laadittiin Excel-ohjelmalla ja käytettiin esimerkkinä kuvitteellista yritystä. Esimerkkilas- kelman alkutekijät eli luvut pyrittiin pitämään realistisina, jotta muutoksen vaiku- tukset tulisivat kirjanpidossa selkeästi esille. Esimerkkilaskelmassa huomioitiin vain vuokrasopimuksia koskevat luvut, jolloin kirjaukset tehtiin vain tileille, joille vuokrasopimukset ja niistä aiheutuvat kuluvaikutukset kirjataan. Esimerkkilas- kelma sisälsi myös pelkistetyt tuloslaskelman ja taseen. Tuloslaskelma ja tase

eivät sisältäneet muita kuin esimerkkilaskelmassa käytettäviä tilejä. Esimerkki- laskelma ja standardiluonnoksen 5/2013 kommenttikirjevastausanalyysi tukevat toisiaan ja esimerkkilaskelman avulla voitiin näyttää muutoksen vaikutuksia käy- tännössä ja vertailla kommenttikirjevastauksia. Esimerkkilaskelman tulosten perusteella voidaan tukea kommenttikirjevastauksista tehtyä analyysiä. Kom- menttikirjeissä ilmaistut vuokralle ottajayritysten näkemykset standardiluonnok- sesta ja esimerkkilaskelmassa esitetty standardimuutos tukevat toisiaan, esi- merkkilaskelma osoitti kommenttikirjevastauksista saatujen mielipiteiden pitävän paikkaansa ja huoli standardimuutoksesta on todellinen. Analyysissä keskei- seksi asiaksi nousi vastaajayritysten huoli kustannusten kasvusta ja yli 12 kuu- kautta kestävien vuokrasopimusten kirjaamisesta taseeseen. Esimerkkilaskel- masta voitiin päätellä, että vuokralle ottajayritysten kustannukset tulevat kasva- maan standardimuutoksesta johtuen sekä muutos todennäköisesti vaikuttaa yritysten tunnuslukuihin, koska taseessa tapahtuu muutoksia, esimerkiksi velat kasvavat. Esimerkkilaskelmassa käytetty tapa kirjata vuokravastuut yhtenä erä- nä kirjanpitoon osoitti sen, että standardimuutoksen myötä liitetietovaatimukset kasvavat, jolloin yritys joutuu esittämään tarkemmat erittelyt liitetiedoissaan, kirjaamalla vuokravastuut samalla tavalla kuin esimerkkilaskelmassa.

6.1 Johtopäätökset

Teoria sekä empiirisen -osuuden pohjalta saatujen tulosten perusteella voidaan todeta, että standardimuutos vaikuttaa suuresti vuokralle ottajayritysten kirjanpi- toon sekä tilinpäätökseen. Teoriaosuudessa on esitetty uusi IFRS 16-standardi , jonka vaikutuksia nähdään tutkimuksen tuloksissa esimerkkilaskelmassa. Vaik- ka tutkimuksen tutkimusaineisto ei ole juuri kohdistettu viimeisimpään standar- diin, standardiluonnos 5/2013 vastaa tutkimusosioiltaan uutta standardia. Vuok- ralle ottajayritysten näkökulmasta tarkasteltuna standardimuutos kasvattaisi yritysten kustannuksia standardin käyttöönotosta sekä standardin hallinnoimi- sesta, koska yritysten tulisi uudistaa kirjanpito- ja tilinpäätösprosessiaan.

Standardimuutos vaikuttaa vuokralle ottajayritysten tunnuslukuihin ja tilinpäätös- raportointiin. Tunnuslukuihin muutos vaikuttaa, koska uudessa standardissa kaikki vuokrasopimukset, jotka ovat yli 12 kuukautta kestäviä kirjataan vuokralle ottajien taseeseen, jolloin taseessa olevat velat kasvavat. Standardimuutos vai-

kuttaa erityisesti tunnusluvuissa velkaantuneisuusasteeseen, omaan pääomaan ja maksuvalmiuteen. Tähän samaan päätelmään ovat päässeet aiemmat tutki- mukset leasingsopimusten taseaktivoinneista, kuten Fülbier et al. (2008) sekä Branswicjk et al. (2011). Xxxxxxx et al. (2008) sekä Branswicjk et al. (2011) tut- kimuksessaan osoittivat, että taseaktivointien vaikutukset kohdistuvat kannatta- vuutta mittaaviin tunnuslukuihin, kuten velkaantuneisuusasteeseen sekä mak- suvalmiuteen. Molemmissa edellä mainituissa tutkimuksissa, taseaktivointien vaikutukset olivat toimialamittarilla mitattuna suurimpia vähittäismyynnin- ja valmistusteollisuuden toimialoilla (Branswicjk et al. 2011,285;Xxxxxxx et al. 2008,138)

Kommenttikirjevastausten analyysin perusteella vuokralle ottajayritykset suhtau- tuvat suurimmaksi osaksi kielteisesti muutokseen. Kielteiseen suhtautumiseen vaikuttavat suuresti kustannusten kasvu sekä muutoksesta saatavan hyödyn määrä. Kommenttikirjevastauksia antaneet yritykset ovat ilmaisseet vastauksis- saan kustannusten kasvun olevan suurempi kuin muutoksesta koettavan hyö- dyn, esimerkiksi liitetietovaatimusten laajentamisesta. Kommenttikirjevastaajat kokevat, että nykyinen standardi antaa riittävät tiedot liitetiedoissa, eikä tarvetta laajempaan liitetietovaatimukseen ole. Tästä huolimatta uusi IFRS 16-standardi vaatii vuokralle ottajayrityksiä antamaan tarkemmat ja laajemmat liitetiedot sekä tekemään erittelyjä esimerkiksi vuokrasopimusveloista ja koroista liitetiedoissa, jotta informaatio olisi laajempaa sijoittajia ja sidosryhmiä ajatellen.

Kommenttikirjevastausanalyysin sekä esimerkkilaskelman perusteella voidaan todeta, että vuokralle ottajayritysten kustannukset tulevat kasvamaan standar- dimuutoksen myötä. Kustannusten kasvuun vaikuttavat uudet kirjauskäytännöt, mahdolliset ohjelmistojen uusimiset vastaamaan standardimuutosta, olettavasti henkilöstön työmäärät lisääntyvät ainakin muutoksen alkuvaiheessa sekä yritys- ten tulee uudistaa kirjanpito- ja tilinpäätösprosessiaan kuten myös laatia laa- jempia liitetietoja. Kustannusten kasvua tulee tapahtumaan eniten sellaisilla yri- tyksillä, esimerkiksi vähittäismyynnin toimialalla, joilla tämänhetkisen standardin mukaan on paljon muita vuokrasopimuksia, esimerkiksi liiketilojen vuokria jne. Vuokrasopimusten kirjaaminen standardimuutoksen myötä taseeseen tarkoittaa myös velkojen kasvua, jolloin vaikutus näkyy tunnusluvuissa. Kustannusten kasvua voivat aiheuttaa vuokrasopimusten uudelleen läpikäyminen, koska IFRS

16-standardi määrittelee vuokrasopimuksen tarkemmin kuin nykyinen käytäntö, jolloin yritys voi joutua käymään kaikki vuokrasopimuksensa läpi, jotta oikean- lainen kirjaaminen on mahdollista.

Esimerkkilaskelman perusteella voidaan todeta, että diskonttauskorolla on suuri vaikutus vuokravastuisiin sekä sen kautta yrityksen kirjanpitoon. Diskonttausko- rolla vuokravastuut ovat suuremmat ensimmäisenä kirjausvuotena, mutta tasoit- tuvat vuosi vuodelta. Tämä asia tulee sijoittajien ja sidosryhmien ymmärtää ti- linpäätöstietoja luettaessa, koska muuten sijoittajat ja sidosryhmät voivat tulkita tilinpäätösinformaatiota väärin, jolloin yritysten vertailukelpoisuus toisiaan koh- taan heikkenee ja juuri standardiuudistuksella pyritään tuomaan sijoittajille ja sidosryhmille laajempaa ja yhdenvertaisempaa tietoa yrityksistä. Esimerkkilas- kelmasta voidaan päätellä, että vuokralle ottajayritysten tulee tilinpäätösinfor- maatiossaan selvittää sijoittajille ja sidosryhmille uutta standardia vuokravastui- den osalta, jotta sijoittajat osaisivat tulkita yrityksen tunnuslukuja sekä tilinpää- töstietoja oikein.

IFRS 16-standardi sekä esimerkkilaskelma osoittavat kuinka suuri muutos koe- taan vuokrasopimuksissa sekä samalla vuokralle ottajayritysten taseessa. Tä- mä muutos tapahtuu vain IFRS-standardien mukaisesti tilinpäätöksensä laativi- en yritysten kirjanpidossa, vaikkakin IAS 17-standardin muutosprojekti alkoi IASB:n ja FASB:n yhteisprojektina. FASB ei kuitenkaan noudata samaa IFRS 16-standardia vaan jättäytyi standardiuudistuksen ulkopuolelle, jolloin standardi ei ole yhtenäinen maailmanlaajuisesti. (EY 2016) Tämä asettaa haasteita sijoit- tajille, sidosryhmille ja yrityksille, koska tilinpäätöstiedot eivät ole täysin vertailu- kelpoisia keskenään, mihin IASB tällä uudistuksella pyrki. Vaikka standardimuu- tos tuo paljon hyvää tilinpäätöksiin ja luo tilinpäätösinformaatiosta paljon nykyis- tä laajempaa ja läpinäkyvämpää aiheuttaa se silti edelleen informaationpuutetta yritysten välille, eivätkä kansainvälisesti toimivien yritysten tilinpäätösinformaa- tiot ole toisiinsa vertailukelpoisia.

Esimerkkilaskelman sekä kommenttikirjevastausanalyysin perusteella voidaan päätellä, että standardimuutos aiheuttaa muutoksia vuokralle ottajayritysten ti- linpäätösraportoinnissa. Yritysten tulee muutoksen myötä muuttaa kirjanpitoaan ja kirjanpitokäytäntöjään vastaamaan standardiuudistusta, jolloin myös yritysten

tilinpäätösraportointi kokee muutoksen. Tilinpäätösraportointia ohjaavat uudes- sa standardissa IFRS 16 määritellyt liitetietovaatimukset sekä erinäiset tase- erittelyt. Tilinpäätösraportoinnissa tulee ottaa huomioon olennaisuuden käsite, joka on nostettu standardiuudistuksessa keskeiseksi käsitteeksi. Tilinpäätösra- portoinnissa tullaan standardiuudistuksen myötä kiinnittämään entistä enem- män huomiota rahoitusvelkoihin ja taseen eriin.

Kommenttikirjevastausanalyysistä voidaan todeta, että standardiuudistuksessa tuleva vuokrasopimusten jaottelun poistuminen aiheuttaa monelle yritykselle uudistustarpeita, esimerkiksi kommenttikirjevastausanalyysissä vähittäismyyn- nin toimialalla toimivat yritykset suhtautuivat hyvin negatiivisesti jaottelun pois- tumiseen. Tähän syynä oli se, että kyseisen toimialan yrityksillä on nykyisen IAS 17- standardin mukaisesti paljon muita vuokrasopimuksia, jolloin yrityksen kus- tannukset muutoksesta kasvavat. Vähittäismyynnin toimialalla on yleisempää vuokrata liiketiloja kuin ostaa niitä.

Yleinen johtopäätös tutkimuksen kommenttikirjeanalyysistä sekä esimerkkilas- kelmasta oli negatiivinen suhtautuminen standardimuutokseen sekä esimerkki- laskelman perusteella johdettu päätelmä, että vuokralle ottajayritysten kustan- nukset tulevat muutoksen myötä kasvamaan, koska yritykset joutuvat muutta- maan kirjanpitoaan ja tilinpäätösprosessiaan vastamaan muutosta. Kustannus- ten kasvua aiheuttavat myös liitetietovaatimusten laajentuminen, jonka vuokral- le ottajayritykset kokivat tarpeettomana. Kaiken kaikkiaan standardiuudistus IFRS 16 tuo yhdenmukaisuutta yrityksien kirjanpitoon ja tilinpäätösraportointiin ja antaa sijoittajille ja sidosryhmille vertailukelpoisemmat tiedot yrityksistä.

6.2 Tutkimuksen arviointi ja ehdotukset jatkotutkimukselle

Pro gradu-tutkielman tutkimus kohdistui IAS 17-vuokrasopimusstandardin muu- toksen vaikutuksiin yrityksien kirjanpidossa vuokralle ottajien näkökulmasta, uusi vuokrasopimusstandardi IFRS 16 astuu voimaan 1.1.2019 (KPMG 2016). Tutkielmassa tehtyä tutkimusta voidaan arvioida reliabiliteetin ja validiteetin avulla. Tutkimusta voidaan pitää luotettavana eli reliaabelina, koska tutkimustu- lokset osittain vastaavat aikaisempien tieteellisten tutkimuksien tuloksia sekä tutkimustuloksista löydettiin samankaltaisuutta aiempiin tutkimuksiin. Heikkilän

(2008, 185) mukaan luotettavuuden edellytys tutkimuksessa on se, että tutki- mus on tieteellisen tutkimuksen kriteerien mukaan tehty.

Kykyä tuottaa ei –sattumanvaraisia tuloksia tarkoitetaan reliabiliteetilla eli luotet- tavuudella. Mittaustulosten ollessa samat, on mittaus reliaabeli, jolloin ulkoisen reliabiliteetin avulla mittaukset ovat toistettavissa muissa tutkimuksissa. Tutki- muksen tulee olla toistettavissa samanlaisin tuloksin. (Xxxxxxxx, 2008, 30;187) Pro gradu tutkimus oli erilainen lähestymistapa tutkia tutkimusongelmaa sekä löysi erilaisia tuloksia ja näkökulmia tarkastella standardimuutosta. Tutkimus löysi samanlaisia tuloksia kuin aiemmat tieteelliset tutkimukset aiheesta, mutta vuokralle ottajayritysten mielipiteiden ja esimerkkilaskelman avulla toi standar- dimuutosta enemmän esille käytännön kautta. Samankaltaisia tutkimustuloksia aiempiin tutkimuksiin oli havaittavissa, mutta tutkimus toi esimerkkilaskelman avulla uudenlaisia näkökulmia standardimuutoksen vaikutuksista, näitä tuloksia tukivat kommenttikirjevastausanalyysi, jonka avulla nostettiin esille vuokralle ottajayritysten mielipiteitä, joita aikaisemmissa tutkimuksissa ei oltu niin suuresti tutkittu. Tutkimuksen luotettavuutta heikentävänä tekijänä nähdään tutkijan oma arvio kommenttikirjevastausten analyysissä, jossa tutkijan omaa arviota joudut- tiin soveltamaan kommenttikirjevastausten luokittelussa, teemoittelussa ja tul- kinnassa. Tämä siitä syystä, että vuokralle ottajayritykset pystyivät vastaamaan omin sanoin IASB:n esittämiin kysymyksiin, koska kysymykset olivat avoimia ja englanniksi sekä osa yrityksistä jätti vastamaatta kaikkiin tutkimuksessa tutkitta- viin IASB:n kysymyksiin. Tutkimuksen luotettavuutta heikentävänä tekijänä nähdään osaksi esimerkkilaskelman suppeus, laajemmalla esimerkkilaskelmalla olisi pystytty saamaan laajempaa tietoa standardimuutoksesta käytännön kan- nalta ja esittämään mahdollisesti muutoksia tunnusluvuissa.

Xxxxxxxxx (2008, 186) mukaan tutkimuksen validiteetilla kuvataan kuinka on mi- tattu juuri sitä mitä on haluttu mitata. Validiteetilla tarkoitetaan tutkimuksessa pätevyyttä, jolloin validiteetti liittyy sovellusalueen käsitteisiin ja teoriaan, tutki- mukselle on asetettu täsmälliset tavoitteet. Sisäisellä validiteetilla tarkoitetaan sitä, kuinka teoriaosiossa käytetyt käsitteet ja tutkimustulokset vastaavat toisi- aan. (Xxxxxxxx, 2008, 29;186) Tutkimuksessa on mitattu juuri sitä mitä haluttiin- kin mitata, teemoittelun ja luokittelun avulla pystyttiin vastamaan tutkimukselle asetettuihin tutkimuskysymyksiin. Tutkimusaineiston sekä esimerkkilaskelman

rajaus vain vuokrasopimusten kirjauskäytäntöihin kasvattavat tutkimuksen vali- diutta. Tutkimuksen aineisto sekä esimerkkilaskelmassa käytettävät luvut, on rajattu huomioiden tutkimuksen tavoitteet sekä vuokralle ottajan näkökulma, tämän rajauksen avulla mahdollistettiin tutkimuksen kohdentaminen vuokralle ottajayritysten näkökulmasta tarkasteltuna.

Pro gradu-tutkielmassa tehtyyn tutkimukseen jatkotutkimuksena olisi mielenkiin- toista tutkia, kuinka vuokralle ottajayritykset aikovat valmistautua standardimuu- tokseen. Tutkimus rajattaisiin koskemaan edelleen vuokralle ottajayritysten nä- kökulmaa ja tarkasteltaisiin muutamaa yritystä esimerkiksi vähittäismyynnin toimialalta, kuinka yritykset ovat valmistautuneet standardimuutokseen, eli millä keinoilla, kuten palkkaamalla lisää työvoimaa, uusimalla ohjelmistoja, koulutta- malla henkilökuntaa vai miten. Tähän tutkimukseen voitaisiin lisätä myös kus- tannukset, jolloin pystyttäisiin mittaamaan standardimuutoksesta saatavaa hyö- tyä ja yrityksille tulevien kustannusten suhdetta toisiinsa. Olisi mielenkiintoista tutkia kuinka paljon standardimuutos aiheuttaa vuokralle ottajayrityksille kustan- nuksia, koska tämän tutkimuksen kommenttikirjevastausanalyysin perusteella, yritykset kokevat kustannusten kasvavan huomattavasti.

Toinen aihe tämän tutkimuksen jatkotutkimukselle olisi mitata sijoittajien ja si- dosryhmien saamaa hyötyä standardimuutoksesta esimerkiksi juuri samantyyp- pisten kysymysten ja kommenttikirjevastausten avulla kuin tämän tutkimuksen tutkimusaineistona on käytetty ja verrata vastauksia vuokralle ottajayrityksistä kerättyyn samaan kyselyyn. Olisi mielenkiintoista vertailla kuinka sidosryhmät ja sijoittajat kokevat hyötyvänsä standardimuutoksesta ja kuinka vuokralle otta- jayritykset kokevat standardimuutoksen eli kuinka yritykset kokevat tuottavansa hyötyä tai laadukkaampaa informaatiota sijoittajille ja sidosryhmille ja onko tuo- tettu tieto yritysten mielestä parempaa ja hyödyllisempää kuin nykyisen IAS 17- standardin tuottama informaatio. Tutkimuksessa voitaisiin tehdä vastakkainaset- telu vuokralle ottajayritysten sekä sijoittajien ja sidosryhmien välillä.

Pro gradu-tutkielmassa on käsitelty rajatusti IAS 17-vuokrasopimusstandardin muutosta sekä siihen liittyvää käytäntöä. Voidaan olettaa, että tutkielman raja- uksista huolimatta vuokralle ottajayritykset voivat hyödyntää tätä tutkielmaa osana standardimuutokseen valmistautumista.

LÄHDELUETTELO

Acca (2015) Lease-operating or finance? [verkkodokumentti]. [viitattu 9.2.2017]. Saatavilla xxxx://xxx.xxxxxxxxxx.xxx/xx/xx/xxxxxxx/xxxx-xxxxxxx- resources/fundamentals-exams-study- resources/f7/technical-articles/lease.html

Xxxxx, X. (2011) A New lease statement increased complexity. Accountancy SA, Sep 2011, 27-29.

Xxxxxxx, R., Halonen, J., Xxxxxxxx-Xxxxxxx, X., Xxxxxxxxx, O., Xxxxxxxx, M., Nurmo, P., Penttilä-Räty, X., Xxxxxxxx, R., Xxxxxxx, P., Xxxxxxx, M., Tolva- nen, M., Xxxxxxx, T., Xxxxxxxxxx, X. & Xxxxxxx, X. (2010) IFRS- käytännön kä- sikirja. Helsinki, Edita.

Xxxxxx, X. X. (1985) Accounting for finance leases; a field test. Accounting and Business Research 15, 59, 233–238.

Xxxx, X. (2006) International Financial Reporting Standards (IFRS): pros and cons for investors. Accounting and Business Research 36, Special Issue, 5-27.

Xxxxxxx, V., Goodacre, A. & Xxxxxxx, X. (1998) The impact of constructive ope- rating lease capitalization on key accounting ratios. Accounting and Business Research 28, 4, 233–254.

Xxxxxxx, X. X. & Xxxxxxxx, M. E. (2003) Capitalizing Non-cancellable Operating Leases. Journal of International Financial Management and Accounting 14, 2, 101– 114.

Branswijck, D., Longueville S. & Xxxxxxxx, X. (2011) The financial impact of the proposed amendments to IAS 17:Evidence from Belgium and The Netherlands. Accounting and Management Information Systems 10, 2, 275-294.

CBRE (2016) NEWS- Muutoksia vuokrasopimusten kirjanpitokäsittelyyn. [verk- kodokumentti]. [viitattu 14.11.2016]. Saatavilla xxxx://xxx.xxxx.xx/xx_xx/xxxx_xxxxxx/xxxx_xxxxxx?x_xxx00000

Deloitte a. (2016) Standards [verkkodokumentti]. [viitattu 17.4.2016]. Saatavilla xxxx://xxx.xxxxxxx.xxx/xx/xxxxxxxxx

Deloitte b. (2016) IAS 17-leases [verkkodokumentti]. [viitattu 24.4.2016]. Saata- villa xxxx://xxx.xxxxxxx.xxx/xx/xxxxxxxxx/xxx/xxx00

Deloitte c. (2016) Leases (IFRS 16) [verkkodokumentti]. [viitattu 24.4.2016]. Saatavilla xxxx://xxx.xxxxxxx.xxx/xx/xxxxxxxx/xxxxx/xxxxxx

Deloitte d. (2016) IASB issues new leasing standard [verkkodokumentti]. [viitat- tu 14.11.2016]. Saatavilla xxxx://xxx.xxxxxxx.xxx/xx/xxxx/0000/00/xxxx-00

Deloitte e. (2016) IFRS 16-leases [verkkodokumentti]. [viitattu 14.11.2016]. Saatavilla xxxx://xxx.xxxxxxx.xxx/xx/xxxxxxxxx/xxxx/xxxx-00

Deloitte f. (2016) Xxxxxx, a guide to IFRS 16 [verkkodokumentti]. [viitattu 14.11.2016]. Saatavilla xxxxx://xxx0.xxxxxxxx.xxx/xxxxxxx/xxx/Xxxxxxxx/xx/Xxxxxxxxx/xxxxx/xxx-xxxxx- IFRS-16-guide.pdf

Xxxxxx, X. & Xxxxxxxx, X. (1998) Johdatus laadulliseen tutkimukseen. Tampere, Vastapaino.

EY (2013) How the lease accounting proposal might affect your company [verk- kodokumentti].[xxxxxxxx0.2.2017].Saatavilla xxxx://xxx.xx.xxx/Xxxxxxxxxxx/xxXXXxxxxx/Xxx_xxx_xxxxx_xxxxxxxxxx_xxxxxx al_might_affect_your_company/%24FILE/EY-Applying-Leases-August-2013.pdf

EY (2016) Leases, A summary of IFRS 16 and its effects [verkkodokumentti]. [viitattu 14.11.2016]. Saatavilla xxxx://xxx.xx.xxx/Xxxxxxxxxxx/xxXXXxxxxx/xx- leases-a-summary-of-ifrs-16-and-its-effects-may-2016/%24FILE/ey-leases-a- summary-of-ifrs-16-and-its-effects-may-2016.pdf

FASB (2017) Online comment letters [verkkodokumentti]. [viitattu 8.2.2017]. Saatavilla xxxx://xxx.xxxx.xxx/xxx/XXXX/XxxxxxxXxxxxx_X/XxxxxxxXxxxxxXxxx&xxxx000 8220137090&project_id=2013-270&page_number=1

Xxxxx, X. (2016) The Standard Setting Process of International Financial Re- porting Standards by the International Accounting Standards Board (IASB) [verkkodokumentti]. [viitattu 14.11.2016]. Saatavilla xxxx://xxx.xxxxxxxxxx.xx/xxxx/xxxxxxx-xxxxxx/Xxxxxxxx/Xxxxx-Xxxxxxx/X0- Corporate-Reporting/the-standard-of-setting-process-of-internation-financial- reporting-standards-by-the-international-accounting-standards- board.pdf?sfvrsn=0

Fuller C.&Crump R. (2016) There may be trouble ahead. Financial Director, 3, 30-33.

Xxxxxxx, R. U. , Xxxxx, J. L. , Xxxxxxxxxx, M. H. (2008) Impact of Lease Capitaliza- tion on Financial Ratios of Listed German Companies, Lease Capitalization 4, 122-144

Grossman A. & Grossman S. (2010) Capitalizing lease payments, CPA Journal, May 1,6-11.

Haaramo V., Räty P. (2009) Kansainvälinen tilinpäätöskäytäntö- IFRS- raportointi. Helsinki, WSOY.

Haaramo, V., Xxxxxxxx, S. & Xxxxx, X. (2016) IFRS-Raportointi. Helsinki, Talen- tum Media. E-kirja.

Halonen, X., Xxxxxxxx-Xxxxxxx, X., Xxxxxxxxx, N., Xxxxxx, P., Nurmo, P., Xxxx- xxxxx, R. L., Xxxxxxx, P., Xxxxxxx, M., Xxxxxxxx, M., Xxxxxxx, T., Xxxxxxxxxx, X., Xxxxxxx, M. & Xxxxxxxxx, X. (2013) IFRS käytännön käsikirja. 3. p. Helsinki, Edita Publishing.

Xxxxxxxx X. (2008) Tilastollinen tutkimus. Helsinki, Edita.

Xxxxxx, X., Xxxx X. & Xxxxxx, X. (1991) Operating leases: Impact of Constructive Capitalization. Accounting Horizons 5, 1, 51–63.

Xxxxxx, X. Xxxx, X. Xxxxxx, X. (1997) Operating Leases: Income Effects of Construc- tive Capitalization. Accounting Horizons 11, 2, 12–32.

IFRS Foundation (2015) Leases project update [verkkodokumentti]. [viitattu 26.11.2015]. Saatavilla xxxx://xxx.xxxx.xxx/Xxxxxxx-Xxxxxxxx/XXXX- Projects/Leases/Documents/Definition-of-a-Lease-Oct-2015-FINAL.pdf

IFRS Foundation a. (2016) About us [verkkodokumentti]. [viitattu 8.4.2016]. Saatavilla xxxx://xxx.xxxx.xxx/Xxxxx-xx/XXXX/Xxxxx/Xxxx.xxxx

IFRS Foundation b. (2016) IASB [verkkodokumentti]. [viitattu 9.4.2016]. Saata- villa xxxx://xxx.xxxx.xxx/Xxxxx-xx/XXXX/Xxxxxxx/Xxxxx/XXXX-xxxxxxxx.xxxx

IFRS Foundation c. (2016) IFRS 16 Leases [verkkodokumentti]. [viitattu 26.4.2016]. Saatavilla xxxx://xxx.xxxx.xxx/Xxxxxx/XxxxxxxXxxxxx/Xxxxxxxxx/0000/Xxxxxxx-XXXX-00- Leases.pdf

IFRS Foundation d. (2016) How we develop IFRS [verkkodokumentti]. [viitattu 8.3.2016]. Saatavilla xxxx://xxx.xxxx.xxx/Xxx-xx-xxxxxxx- standards/Pages/How-we-develop-standards.aspx

IFRS Foundation e. (2016) IFRS 16 Leases verkkodokumentti]. [viitattu 5.2.2017]. Saatavilla xxxx://xxx.xxxx.xxx/Xxxxxxx-Xxxxxxxx/XXXX- Projects/Leases/Documents/IFRS_16_project-summary.pdf

Xxxxxx, X., Xxxx X. & Xxxxxx, X. (1991) Operating leases: Impact of Constructive Capitalization. Accounting Horizons 5, 1, 51–63.

Xxxxxx, X. Xxxx, X. Xxxxxx, X. (1997) Operating Leases: Income Effects of Construc- tive Capitalization. Accounting Horizons 11, 2, 12–32.

Innervision Management Limited (2016) The difference between IAS 17 and IFRS 16: How lease accounting is changing. [verkkodokumentti]. [viitattu 5.3.2017]. Saatavilla xxxx://xxxx.xxxxxxxxxxx.xx.xx/xxxx/xxx-xxxxxxxxxx-xxxxxxx- ias-17-and-ifrs-16-how-lease-accounting-is-changing

International Accounting Standards. IAS. (2004) IAS 17:Leases. 887-914.

Xxxxxx X.& Wise H. (2016) IASB releases long waited leasing standard. Ac- countancy SA, 2, 21-23.

KHT-Media (2013) IFRS-standardit 2013. Helsinki, KHT-Media.

KPMG (2014) IFRS view, Uusia tuulia IFRS-rintamalla [verkkodokumentti]. [vii- tattu 24.4.2016]. Saatavilla xxxxx://xxx.xxxx.xxx/XX/xx/Xxxxxxxxxxxxx/Xxxxxxx-xx- julkaisuja/IFRS-julkaisut/Documents/IFRS-View-2014.pdf

KPMG (2016) IFRS view- Tyyntä myrskyn edellä-valmistaudu muutoksiin ajois- sa [verkkodokumentti].[viitattu 15.10.2016] Saatavilla xxxxx://xxxxxx.xxxx.xxx/xxxxxxx/xxx/xxxx/xxx/0000/00/XXXX-Xxxx-0000- Secured.pdf

Metsämuuronen J.(2001) Laadullisen tutkimuksen perusteet-Metodologia sarja

4. Viro.

Xxxxxx, X. X. (1963) Capitalising leases – the effect on financial ratios. Journal of Accountancy 116, 49-58.

PWC (2016) In depth- Ajankohtaista taloudellisessa raportoinnissa [verkkodo- kumentti]. [viitattu 7.8.2016]. Saatavilla xxxx://xxx.xxx.xx/xx/xxxx- julkaisut/tiedostot/in-depth-ifrs-16-vuokrasopimuksissa-022016.pdf

Pörssisäätiö (2005) Miten tilinpäätös muuttuu? Opas IFRS-standardien vaiku- tuksista [verkkodokumentti]. [viitattu 8.4.2016]. Saatavilla xxxx://xxx.xxxxxxxxxxxx.xx/xx-xxxxxxx/xxxxxxx/0000/00/0000-XXXX- opas_suomi.pdf

Xxxxxxx, X. (2003) IAS ja kansainvälinen tilinpäätös. Helsinki, Talentum.

Xxxxx X. & Sarajärvi A. (2011) Laadullinen tutkimus ja sisällönanalyysi. Helsinki, Tammi.

Yritystutkimusneuvottelukunta ry. (2006) IFRS-tilinpäätöksen keskeiset periaat- teet [verkkodokumentti]. [viitattu 8.4.2016]. Saatavilla xxxx://xxxxxxxxxxxxxxxx.xx/xx-xxxxxxx/xxxxxxx/0000/00/xxxxxxxxXXXX00000000.xxx

Xxxxxx X. & Xxxxxxxxx X. (2016) Impact of New Standard “IFRS 16 Leases” on Statement of Financial Position and Key Ratios: A Case Study on an Airline Company in Turkey. Business and Economics Research Journal, 7, 4, 143-157.

LIITTEET

Liite 1

Questions for respondents

The boards invite individuals and organisations to comment on the proposals in this revised Exposure Draft and, in particular, on the questions below. Respon- dents need not comment on all of the questions. Comments are requested from those who agree and those who disagree with the proposals. Comments are most helpful if they identify and clearly explain the issue or question to which they relate. Those who disagree with a proposal are asked to describe their suggested alternative(s), supported by specific reasoning and examples, if pos- sible.

Respondents should submit one comment letter to either the IASB or the FASB. The boards will jointly consider all comment letters received.

Scope

Question 1: identifying a lease

This revised Exposure Draft defines a lease as “a contract that conveys the right to use an asset (the underlying asset) for a period of time in exchange for considera- tion”. An entity would determine whether a contract contains a lease by assessing whether:

(a) fulfilment of the contract depends on the use of an identified asset; and

(b) the contract conveys the right to control the use of the identified asset for a period of time in exchange for consideration. A contract conveys the right to control the use of an asset if the customer has the ability to direct the use and receive the benefits from use of the identified asset.

Do you agree with the definition of a lease and the proposed requirements in pa- ragraphs 6–19 for how an entity would determine whether a contract con- tains a

lease? Why or why not? If not, how would you define a lease? Please supply specific fact patterns, if any, to which you think the proposed definition of a lea- se is difficult to apply or leads to a conclusion that does not reflect the economics of the transac- tion.

The accounting model

This revised Exposure Draft would require an entity to recognise assets and liabili- ties arising from a lease.

When assessing how to account for a lease, a lessee and a lessor would classi- fy a lease on the basis of whether a lessee is expected to consume more than an insig- nificant portion of the economic benefits embedded in the underlying asset.