Työ- ja elinkeinoministeriön ja Innovaatiorahoituskeskus Business Finlandin välinen tulossopimus vuosille 2024–2027
VN/12202/2023
Työ- ja elinkeinoministeriön ja Innovaatiorahoituskeskus Business Finlandin välinen tulossopimus vuosille 2024–2027
VN/12202/2023
Sisällys
1 Strategiset linjaukset 3
2 Yhteiskunnallinen vaikuttavuus 4
3 Tulostavoitteet 5
4 Voimavarojen hallinta 10
5 Voimassaolo, seuranta ja allekirjoitukset 11
6 Liitteet .........................................................................................................................................................
Liite 1: Johdon katsaus 122
Liite 2: Toiminnan seurantaa tukevat mittarit 177
Liite 3: Riskienhallintamalli ja keskeisimmät riskit 19
Liite 4: Toimeenpanosuunnitelma 2024–2027 20
Liite 5: Tulossopimuksen mittareiden kuvaukset 26
Liite 6: Business Finland Venture Capital Oy 322
1 Strategiset linjaukset
Innovaatiorahoituskeskus Business Finland ja Business Finland Oy muodostavat yhteisellä strategialla johdetta- van toiminnallisen Business Finland -kokonaisuuden. Innovaatiorahoituskeskus Business Finland vastaa Busi- ness Finland Oy:n ja Business Finland Venture Capital Oy:n omistajaohjauksesta.
Business Finlandin strategia on laadittu vuosille 2021–2025. Business Finlandin toiminta-ajatus on luoda vaurautta ja hyvinvointia Suomelle kiihdyttämällä asiakkaiden kestävää kasvua globaalisti. Visiona on, että Suomi näyttää tien tulevaisuuteen ja Business Finland luo maailmanluokan menestystarinoita. Business Finland seuraa toimintaympäristön muutoksia ja epävarmuuksia säännöllisesti ja systemaattisesti ja tarvittaessa päivittää strategiaa. Strategia päivitetään vuosien 2024-2025 aikana ottaen huomioon toimintaympäristön muutokset, hallitusohjelman ja työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan tavoitteet sekä julkisen talouden menokehys.
Nykyiselläänkin Business Finlandin strategia tukee pääministeri Xxxxxxx Xxxxx hallituksen ”Vahva ja välittävä Suomi” -ohjelman1 työllisyys- ja talouspoliittisia tavoitteita työllisyysasteen kasvattamisesta, julkisen talouden vahvistamisesta sekä tutkimus- ja kehittämispanostusten (T&K) kasvattamisesta. Business Finlandin strategiset tavoitteet linkittyvät hallitusohjelmaa toteuttaviin työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) hallinnonalan yhteiskunnallisiin vaikuttavuustavoitteisiin. Business Finlandin tulossopimuksessa on otettu huomioon hallitusohjelman, työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan, valtion talousarvion sekä tutkimus- ja kehittämistoiminnan rahoituslain (1092/2022) keskeiset tavoitteet Business Finlandin lakisääteiselle toiminnalle2.Hallitusohjelman keskeisiksi tavoitteiksi TEM:n näkökulmasta on asetettu 100 000 uutta työllistä, julkisen talouden tasapainotus kuudella miljardilla eurolla sekä T&K-menojen nosto neljään prosenttiin bruttokansantuotteesta vuoteen 2030 mennessä. TEM-konsernin päätavoitteena on kestävän kasvun edellytysten luominen elinkeinoelämälle viennin, arvonlisän ja sitä kautta työllisyyden ja hyvinvoinnin luomiseksi Suomeen. Tuottavuuden kasvu on talouskasvun lähtökohta. Hallitusohjelmasta johdettuja TEM-konsernin ja sen osana erityisesti innovaatiot ja yritysrahoitus –osaston toimialan yhteiskunnallisia vaikuttavuuden tavoitteita ovat:
1. Elinkeinoelämä uudistuu ja kasvaa - Luomme edellytykset elinkeinoelämän uudistumiselle ja kasvulle, erityisesti
- Nostetaan T&K-panostus 4 %:iin BKT:sta vuoteen 2030 mennessä
- Lisätään ulkomaisia investointeja ja vahvistetaan teollisuuden toimintaedellytyksiä
- Edistetään vientiä ja turvataan yritysrahoitus
- Vahvistetaan alueiden ja kaupunkien elinvoimaa
- Luodaan mineraaleilla uutta liiketoimintaa
2. Työllisyysaste nousee - Nostetaan työllisyyttä 100 000:lla henkilöllä vuoteen 2027 mennessä, erityisesti
- Edistetään yrittäjyyttä
3. Ilmastotavoitteiden saavuttaminen edistyy - Puhtaan energian Suomi, erityisesti
- Edistetään teollisuuden puhdasta siirtymää ja investointeja
- Lisätään fossiilivapaan energian ja ydinvoiman osuutta energiatuotannossa/-lähteenä
- Edistetään hiilensidontaa
4. Työvoiman saatavuus paranee - Parannetaan työvoiman saatavuutta ja estetään väärinkäytökset, erityisesti
- Suomessa jo olevien työttömien työnhakijoiden työllistymisen edistämisen lisäksi työvoimaa täydennetään ensisijaisesti EU- ja ETA-alueelta. EU:n ulkopuolisen työperäisen maahanmuuton painopisteenä ovat korkeakoulutetut henkilöt ja työntekijät sellaisilla aloilla, jotka voidaan aidosti todentaa työvoimapula-aloiksi.
Tavoitteiden toteuttamisessa onnistuminen edellyttää koko TEM-konsernin toimenpiteitä, tiivistä yhteistyötä ja toimenpiteiden vaikuttavuuden arviointia. Työ-, elinkeino- ja innovaatiopolitiikka eivät ole irrallaan toisistaan, vaan onnistunut työpolitiikka edellyttää tehokasta elinkeino- ja innovaatiopolitiikkaa ja päinvastoin.
Kasvun aikaansaamiseksi ja toiminnan vaikuttavuuden varmistamiseksi:
- T&K–rahoituksen vipuvaikutusta lisätään kohdentamalla rahoitusta yrityksille, jotka ovat kyvykkäimpiä TKI-toimintaan, riskinottoon, investointeihin aineettomaan omaisuuteen ja TKI-toiminnan hyödyntämiseen liiketoiminnassa. Rahoituksella kannustetaan tiivistä yhteistyötä muiden yritysten ja tutkimusorganisaatioiden kanssa tukien kasvavien ekosysteemien kehittymistä. Radikaalien
1 Pääministeri Xxxxxxx Xxxxx hallituksen ohjelma 20.6.2023 xxxxx://xxxxxxxxxxxxxx.xx/xxxxxxxxxxx/xxxxxxxxxxxxxxx#/
2 Laki Innovaatiorahoituskeskus Business Finlandista ja Business Finland -nimisestä osakeyhtiöstä (1146/2017) ja valtioneuvoston asetus Innovaatiorahoituskeskus Business Finlandista ja Business Finland -nimisestä osakeyhtiöstä (1147/2017)
innovaatioiden kehittämistä ja tiedon leviämistä tukeva politiikka edistävät tuottavuutta parhaiten. Konsernin kaikki toimijat edistävät omissa rooleissaan T&K-toiminnan tulosten ja osaamisen jalostumista innovaatioiksi ja uudeksi liiketoiminnaksi. (tavoite 1)
- Digitalisaation ja tekoälyn hyödyntämisessä Suomi luo kasvun edellytyksiä, ja niiden hyödyntäminen erityisesti palvelusektorilla on painopisteenä. (tavoite 1)
- Yritysasiakkuuksien painopiste on kasvuyrityksissä ja erityisesti kansainvälistymällä kasvua hakevissa yrityksissä liikevaihdon lisäämiseksi. Tavoitteena on lisätä vientiä tuplaamalla keskisuurten yritysten (ns. Mittelstand) määrä vuoteen 2030 mennessä. Lisäksi luodaan edellytyksiä maailman parhaan startup- ja kasvuyritysekosysteemin kehittymiselle. (tavoite 1) EU-rahoitusta tulee hyödyntää aktiivisesti. (tavoite 1 ja 3)
- Energiamurros ja puhtaat teknologiat tarjoavat Suomelle mahdollisuuksia luoda myös nykyistä korkeamman lisäarvon vientiä. (tavoite 3)
- Ministeriö valmistelee teollisuuspoliittisen strategian, datatalouden kasvuohjelman ja investointinyrkkimallin (tavoite 1). Teollisuuspoliittinen strategia kokoaa yhteen Suomen teollisuuden uudistumisen ja kasvun politiikkatoimia sekä tukee yritysten kestävää kasvua ja elinkeinorakenteen uudistumista. Strategialla vastataan erityisesti globaalin kilpailutilanteen, geopolitiikan ja valtiovetoisen teollisuuspolitiikan tuomiin muutoksiin yritysten toimintaympäristössä. Datatalouden kasvuohjelmassa korostetaan kvanttiteknologiaa, nopeita langattomia verkkoja, terveysdatan hyödyntämistä, kyberturvallisuutta ja tekoälyä. Myös mineraalistrategialla toteutetaan tavoitetta 1. Teollisuuspoliittinen strategia ja investointinyrkkimalli toteuttavat myös tavoitetta 3. Ministeriö valmistelee yhdessä opetus- ja kulttuuriministeriön, tutkimus- ja innovaationeuvoston sekä sidosryhmien kanssa T&K-rahoituslain mukaisen monivuotisen T&K-rahoituksen suunnitelman vuosille 2024-2030 (tavoite 1). Lisäksi edistetään investointeja muun muassa luvitusta sujuvoittamalla.
- Team Finland -ydintoimijat TEM:n hallinnonalalla tarjoavat saumattoman asiakkuusyhteistyön kautta ja kumppaniensa kanssa kansainvälistymällä kasvua hakeville pienille ja keskisuurille yrityksille niiden tarpeisiin sopivaa rahoitusta, neuvontapalveluja, kontakteja ja verkostoja sekä tekevät tiivistä yhteistyötä ulkoministeriön hallinnonalan kanssa vuodelle 2024 asetettavien yhteisten strategisten tavoitteiden saavuttamiseksi. (Finnvera Oyj, Innovaatiorahoituskeskus Business Finland, ELY-keskukset). (tavoite 1)
- Ministeriön hallinnonalan toimijat toimeenpanevat edellä todettuja hallitusohjelman keskeisiä tavoitteita ja muita hallitusohjelman sisältämiä toimenpiteitä sekä TEM:n vaikuttavuustavoitteita ja niitä toteuttavia toimintaohjelmia ja asiakkuustavoitteita.
Business Finlandin tulossopimus vuosille 2024–2027 on laadittu poikkeuksellisen epävakaassa taloudellisessa ja maailmanpoliittisessa tilanteessa. Suomen talousnäkymiä varjostavat inflaatio ja rahapolitiikan merkittävä kiristy- minen, mutta Etlan ennusteen3 mukaan Suomen talous kuitenkin kasvaa vuonna 2024 edellisestä vuodesta 0,8
%. Suomen työllisyysaste on historiallisen korkea, ja osaajapula haittaa yritysten kasvua lähes kaikilla aloilla. Maailmantaloudessa kasvu on poikkeuksellisen vaisua. Globaalia toimintaympäristöä leimaa geopoliittisen jän- nitteen lisääntyminen ja blokkiutuminen. Suomen tärkeimmillä vientimarkkinoilla talouskasvun arvioidaan olevan vuonna 2024 hidasta. Etlan ennusteen mukaan vienti kääntyy kuitenkin ripeään kasvuun vuonna 2024. Tilasto- keskuksen4 mukaan yritysten T&K-menot kasvoivat 4,7 % vuonna 2022. T&K-menojen BKT-osuus säilyi ennal- laan 3 %:ssa vuonna 2022. Suomen ja maailmantalouden epävarmuus heijastuu yrityksiin ja investointeihin. Bu- siness Finlandin toiminta osaltaan tukee ja vahvistaa Suomen talouden uudistumista ja kasvua. Toimintaympä- ristöä kuvataan tarkemmin tulossopimuksen liitteessä 1.
2 Yhteiskunnallinen vaikuttavuus
Business Finland toimeenpanee laaja-alaisesti työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan yhteiskunnallisia vaikut- tavuustavoitteita. Business Finlandin keskeiset keinot vaikuttavuuden aikaansaamiseksi ovat riskiä jakava rahoi- tus, ohjelmallinen toiminta ja ekosysteemikehityksen asiantuntijatuki, viennin ja kansainvälistymisen edistäminen sekä investointien, osaajien ja matkailijoiden hankkiminen Suomeen. Vaikuttavuuden aikaansaamisessa ja tavoit- teiden saavuttamisessa hyödynnettäviä keinoja kuvataan tarkemmin sopimuksen liitteenä olevassa toimeenpa- nosuunnitelmassa (liite 4).
Kaikki Business Finlandin toimintamuodot tähtäävät hyvinvoinnin ja vaurauden lisäämiseen Suomessa taloudel- lisen kasvun, kestävän kehityksen ja kilpailukyvyn paranemisen kautta. Toiminnallaan Business Finland auttaa asiakkaitaan kehittymään globaalisti menestyviksi yrityksiksi, uusien kestävien ratkaisujen ja toimintojen kehittä- jiksi ja rohkeiksi liiketoimintojen uudistajiksi. Business Finlandin strategiset tavoitteet linkittyvät suoraan työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan vaikuttavuustavoitteisiin.
3 Etla, suhdanne. Syksy 2023.
4 Tilastokeskus: Tutkimus- ja kehittämistoiminta 2022. Katsaus 27.10.2023.
Perustehtäviensä perusteella Business Finlandilla on erityisen suuri rooli työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan Elinkeinoelämä uudistuu ja kasvaa - Luomme edellytykset elinkeinoelämän uudistumiselle ja kasvulle -vaikutta- vuustavoitteen (tavoite 1) saavuttamisessa. Tähän liittyvät Business Finlandin strategiset tavoitteet talouden kas- vun vauhdittamisesta ja kilpailukyvyn kehittämisestä sekä näiden toimeenpano erityisesti vienninedistämisen, in- novaatiorahoituksen, ohjelmallisen toiminnan ja ekosysteemikehityksen sekä ulkomaisten investointien ja matkai- lijoiden Suomeen hankkimisen keinoin.
Hallinnonalan vaikuttavuustavoitteeseen Työllisyysaste nousee - Nostetaan työllisyyttä 100 000:lla henkilöllä vuo- teen 2027 mennessä (tavoite 2) Business Finland vaikuttaa lähinnä välillisten mekanismien kautta: Business Fin- landin tavoittelema talouden kasvu tukee erityisesti pysyvien, korkean jalostusarvon työpaikkojen syntyä; yhtenä kestävän kehityksen osa-alueena Business Finland edistää yhdenvertaisen työelämän kehittämistä, ja vahvalla panostuksella yritysten menestysedellytysten parantamiseen Business Finland edistää yrittäjyyttä Suomessa.
Business Finlandin tavoitteissa ja toiminnassa työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan Ilmastotavoitteiden saa- vuttaminen edistyy - Puhtaan energian Suomi -vaikuttavuustavoite (tavoite 3) näkyy laajasti. Kestävän kehityksen edistäminen on yksi Business Finlandin kolmesta strategisesta tavoitteesta, ja sen toimeenpanossa ohjelmallisen toiminnan painopistevalinnat ovat erityisen tärkeässä roolissa. Asiakkaiden kannustaminen uusien kestävien rat- kaisujen ja toimintojen kehittäjiksi sekä uusien, hiilikädenjälkeä kasvattavien ratkaisujen synnyttäminen ohjaavat osaltaan Business Finlandin asiantuntijatyötä läpileikkaavasti kaikissa toimintamuodoissa, esimerkiksi vien- ninedistämisessä ja rahoitustoiminnassa sekä matkailijoiden ja investointien houkuttelussa Suomeen.
Business Finlandilla on rooli työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan Työvoiman saatavuus paranee - Paranne- taan työvoiman saatavuutta ja estetään väärinkäytökset -vaikuttavuustavoitteen (tavoite 4) saavuttamisessa. Suo- messa jo olevien työttömien työnhakijoiden työllistymisen edistämisen lisäksi työvoimaa täydennetään ensisijai- sesti EU- ja ETA-alueelta. EU:n ulkopuolisen työperäisen maahanmuuton painopisteenä ovat korkeakoulutetut henkilöt ja työntekijät sellaisilla aloilla, jotka voidaan aidosti todentaa työvoimapula-aloiksi. Tätä vaikuttavuusta- voitetta Business Finland toimeenpanee Work in Finland -toiminnolla ja sen tiiviillä linkittämisellä niin ohjelmalli- seen toimintaan, ekosysteemikehittämiseen, rahoitustoimintaan, viennin ja kansainvälistymisen edistämiseen kuin ulkomaisten investointien ja matkailijoiden Suomeen houkutteluun. Business Finlandin omassa strategiassa aihe sisältyy osaksi kilpailukyvyn kehittämisen strategista tavoitetta.
3 Tulostavoitteet
3.1 VAIKUTTAVUUS
Tavoite 1: ELINKEINOELÄMÄ UUDISTUU JA KASVAA - LUOMME EDELLYTYKSET ELINKEINOELÄ- MÄN UUDISTUMISELLE JA KASVULLE
Business Finland tukee talouden kasvua edistämällä asiakkaidensa kehittymistä globaalisti erittäin menestyviksi yrityksiksi (TAE)
Business Finland vaikuttaa toiminnallaan siihen, että Suomeen kehittyy paljon kilpailukykyisiä ja kasvuhakuisia yrityk- siä kumppaniverkostoineen. Erityisesti Business Finland tukee pk- ja midcap-yritysten mukaan lukien ns. mittelstand- yritysten kasvua ja kansainvälistymistä siten, että yritysten uudet tuotteet ja palvelut pääsevät kansainvälisille markki- noille ja globaaleihin kehityshaasteisiin vastaavat läpimurrot kasvattavat arvonlisää, vientituloja ja palkkakertymää. Toiminnassa otetaan huomioon kasvuun ja kansainvälistymiseen liittyvät epävarmuudet sekä usein pitkäksi muodos- tuva aikajänne tutkimus- ja kehittämisvaiheen ja markkinoille pääsyn ja vientitoiminnan välillä. Business Finland edistää osaltaan maailman parhaan startup- ja kasvuyritysekosysteemin kehittymistä.
Team Finland –verkostossa Business Finlandilla on kansallinen koordinaatiovastuu palvelukokonaisuudesta kansain- välistymällä kasvua tavoitteleville yrityksille. Business Finland ylläpitää ja kehittää yhteistyötä Finnveran, ELY-keskus- ten, TE-toimistojen sekä ulkoministeriön ja sen edustustoverkoston kanssa Team Finland -palvelupolun selkeyttä- miseksi ja asiakaslähtöisyyden kehittämiseksi. Tätä työtä syvennetään myös julkisten ja yksityisten alueellisesti tai kansallisesti toimivien palvelutarjoajien kanssa. Team Finland –toiminnan kehittämisessä huomioidaan selvitystyö Team Finland –toiminnan johtamisen uudistamisesta ja sen pohjalta tehtävät linjaukset.
Business Finland vahvistaa kilpailukykyä kannustamalla asiakkaitaan liiketoiminnan rohkeiksi uu- distajiksi (TAE)
Business Finland edistää asiakkaidensa ja Suomen talouden kestävää ja rohkeaa uudistumista sekä sitä kautta tuot- tavuuden kasvua. Business Finland tukee erityisesti asiakkaidensa kansainvälistymiseen liittyvien kyvykkyyksien ja
investointien lisäämistä, arvoa tuottavien verkostojen ja kumppanuuksien muodostumista sekä merkittäviä investoin- teja innovaatioihin, puhtaaseen ja digitaaliseen siirtymään5 ja uusiin liiketoimintamalleihin. T&K-rahoituksellaan Business Finland kannustaa ja vivuttaa yksityistä sektoria kasvattamaan T&K-panostuksia T&K- rahoituslain tavoitteen (4 % BKT:sta v. 2030 mennessä) mukaisesti. Business Finland suuntaa yrityksille kohdennet- tavaa T&K-rahoitusta aiempaa vahvemmin yrityksille, jotka ovat kyvykkäimpiä TKI-toimintaan, riskinottoon, investoin- teihin aineettomaan omaisuuteen ja TKI-toiminnan hyödyntämiseen liiketoiminnassa. T&K-rahoituksella tuetaan yritys- ten radikaalimpaa uudistumista sekä tätä kautta elinkeinoelämän ja kansantalouden tuottavuuden kasvua. Toiminnal- laan Business Finland tukee valmisteilla olevia hallitusohjelman mukaisia teollisuuspoliittista strategiaa ja datatalouden toimenpidekokonaisuutta sekä monivuotisen T&K-rahoitussuunnitelman linjauksia ja uudistuvan tutkimus- ja innovaa- tioneuvoston (TIN) tekemiä kansallisia T&K-toiminnan painotusvalintoja. Asiakkaidensa verkostoitumista edistäessään Business Finland painottaa erityisesti yritysten ja tutkimusorganisaatioiden välistä pitkäjänteistä yhteistyötä sekä suo- malaisten toimijoiden pääsyä kansainvälisiin arvoverkostoihin. Business Finland edistää toiminnallaan hallitusohjelman tavoitetta siitä, että Suomen saanto EU:n T&K-ohjelmista kaksinkertaistuu hallituskauden aikana. Business Finland vaikuttaa osaltaan siihen, että Business Finlandin TKI-rahoitus muodostaa yhdessä T&K-verokannustimien ja ELY- keskusten rahoituksen kanssa kansallisesti toimivan ja vaikuttavan kokonaisuuden pk-yritysten kannustamiseen roh- keampaan riskinottoon ja uudistumiseen. Geopoliittinen tilanne huomioon ottaen Business Finland edistää osaltaan kriittisten ja kaksikäyttöteknologioiden kehittämistä ja tähän liittyvää kansainvälistä yhteistyötä. | |||||||
Toteuma 2022 | Tavoite 2023 | Tavoite 2024 | Alustava tavoite 2025 | Alustava tavoite 2026 | Alustava tavoite 2027 | ||
Mittari (1): Business Fin- landin asiakkaiden viennin kasvuprosentin ja OECD- maiden viennin keskimää- räisen kasvuprosentin ero- tus (%-yksikköä) | 1 | > 1 | > 1 | > 1,1 | > 1,1 | > 1,1 | TAE |
Mittari (2): Rahoitettujen hankkeiden synnyttämä vuosittainen vienti/Busi- ness Finlandin TKI-rahoi- tus (vientikerroin; pk- ja midcap-yritykset) | 41 | > 20 | > 20 | > 20 | > 20 | > 20 | TAE |
Mittari (3): Kansainvälisty- mispalveluja käyttäneiden pk- ja midcap-yritysten viennin kasvu (3 v. muu- tos) – Team Finland, % (arvio) | 24,4 | - | 20 | 20 | 21 | 21 | |
Mittari (4): Business Fin- landin yritysasiakkaiden yhteenlaskettujen T&K-pa- nostusten kasvu (%) | 16,7 | > 5 | > 7 | > 7 | > 7 | > 7 | TAE |
Mittari (5): Projekteihin osallistuneiden kumppa- nien lukumäärä ekosystee- meissä, joissa tavoitteena miljardiluokan uusi liiketoi- minta (lkm) | - | ≥ 140 | ≥ 150 | ≥ 150 | ≥ 160 | ≥ 160 | TAE |
Mittari (6): Business Fin- landin EU-neuvontapalve- lujen laajuus – fokusasiak- kaille annettu EU-neuvonta (%) | 18,2 | ≥ 20 | ≥ 20 | ≥ 20 | ≥ 20 | ≥ 20 | |
Mittari (7): Rekisteröidyt ul- komaiset yöpymiset, 1 000 vrk6 | 5 000 | ≥ 6 000 | ≥ 7 100 | ≥ 7 300 | ≥ 7 400 | ≥ 7400 | |
Mittari (8): Ulkomaisten in- vestointien työllistävyys (työpaikkojen lukumäärä, arvio) | 735 | ≥ 500 | ≥ 600 | ≥ 700 | ≥ 750 | ≥ 750 | |
5 Erityisesti digikyvykkyyksien kehittäminen
6 Visit Finlandin toimenpiteillä on vain osittainen vaikutus.
Tavoite 2: TYÖLLISYYSASTE NOUSEE - NOSTETAAN TYÖLLISYYTTÄ 100 000:LLA HENKILÖLLÄ VUOTEEN 2027 MENNESSÄ Business Finland vaikuttaa työllisyysasteen nousuun välillisten mekanismien kautta. Business Finlandin tavoittelema talouden kasvu tukee työllisyyttä ja yrittäjyyttä Suomessa. Tavoite 3: ILMASTOTAVOITTEIDEN SAAVUTTAMINEN EDISTYY – PUHTAAN ENERGIAN SUOMI Business Finland edistää kestävää kehitystä auttamalla asiakkaitaan kestävien ratkaisujen ja toi- minnan kehittämisessä (TAE) Business Finland painottaa kestävyyttä edellytyksenä taloudelliselle kasvulle ja kilpailukyvylle pitkällä aikavälillä. Ta- loudellisen, ekologisen ja sosiaalisen kestävyyden näkökulmat kattava kestävä kehitys huomioidaan Business Finlan- din kaikissa ydinprosesseissa. Business Finland edistää oman ja asiakkaidensa ilmasto-, ympäristö- ja yhteiskunta- vastuutietoisuuden lisäämistä ja auttaa asiakkaitaan kehittämään ratkaisuja globaalisti kestävän kehityksen tavoittei- den mukaisesti. Erityisesti Business Finland panostaa rahoitustaan ja muita toimenpiteitään haitallisten ilmastovaiku- tusten minimoimiseen, puhdasta siirtymää tukeviin ja globaalia hiilijalanjälkeä aidosti pienentäviin, hiilikädenjälkeä ai- dosti kasvattaviin ratkaisuihin sekä elinkaariajatteluun perustuviin ratkaisuihin ja älykkäisiin liiketoimintamalleihin. | |||||||
Toteuma 2022 | Tavoite 2023 | Tavoite 2024 | Alustava tavoite 2025 | Alustava tavoite 2026 | Alustava tavoite 2027 | ||
Mittari (9): Niiden palvelu- tapahtumien osuus, jotka liittyvät kestävän kehityk- sen edistämiseen (%) | 30,2 | > 50 | > 55 | > 55 | > 55 | > 55 | TAE |
Mittari (10): Kestävän kehi- tyksen ESG-kriteerien mu- kaisten hankkeiden osuus (%) ja ilmasto- ja vähähiili- syystavoitteiden mukaisten hankkeiden osuus (%) kai- kista rahoitetuista projek- teista | - | - | 60 40 | 65 45 | 65 50 | 65 50 | |
Tavoite 4: TYÖVOIMAN SAATAVUUS PARANEE - PARANNETAAN TYÖVOIMAN SAATAVUUTTA JA ESTETÄÄN VÄÄRINKÄYTÖKSET Business Finland vahvistaa kilpailukykyä edistämällä osaajien työperäistä maahanmuuttoa Business Finland auttaa erityisesti rohkeasti liiketoimintaansa uudistavia ja kasvattavia yrityksiä löytämään onnistumi- sen edellyttämät kansainväliset osaajat. Business Finland houkuttelee Suomeen yritys- ja innovaatioekosysteemejä hyödyttäviä startup-yrittäjiä ja vastaa startup-yrittäjien oleskelulupalausuntojen antamisesta. Business Finland tarjoaa myös palveluja yritysten ja TKI-toimijoiden kyvykkyyteen vastaanottaa kansainvälisiä työntekijöitä sekä hyödyntää kan- sainvälistä osaamista yritysten ja TKI-toiminnan kasvussa ja kansainvälistymisessä. Business Finlandin Work in Fin- land -toiminto tekee tiivistä yhteistyötä muiden kansainvälisen rekrytoinnin toimijoiden kanssa ja on mukana hallituksen Talent Boost -ohjelmassa. | |||||||
Toteuma 2022 | Tavoite 2023 | Tavoite 2024 | Alustava tavoite 2025 | Alustava tavoite 2026 | Alustava tavoite 2027 | ||
Mittari (11): Work in Fin- land -toiminnossa palveltu- jen organisaatioasiakkai- den määrä | - | - | 150 | 170 | 180 | 190 | |
Business Finland toimeenpanee osaltaan edelleen Suomen kestävän kasvun ohjelmaa varmistaen ohjelman toi- meenpanon tuloksellisuuden ja lainmukaisuuden RRF-toimeenpanon edellyttämillä tukiviranomaisen vastuilla.
Business Finland toteuttaa vaikuttavuuden erillisselvityksiä vuosittain strategisiin tavoitteisiinsa kohdistettuna si- ten, että jokainen tavoite tulee arvioitua ensisijaisesti riippumattomilla ulkoisilla erillisselvityksillä vähintään ker- taalleen vuosina 2024–2027.
3.2 TOIMINNALLINEN TEHOKKUUS
3.2.1 TOIMINNAN TUOTTAVUUS
Tavoite 5: Business Finland toimii kustannustehokkaasti
Toteuma 2022 | Tavoite 2023 | Tavoite 2024 | Alustava tavoite 2025 | Alustava tavoite 2026 | Alustava tavoite 2027 | ||
Mittari (12): Business Fin- landin asiakkaiden luku- määrä/yhteenlasketut toi- mintamenot (asiakasta/ milj. euroa) | 61 | > 67 | > 68 | > 69 | > 69 | > 69 | TAE |
Mittari (13): Rahoitustyön kokonaiskustannus/ myönnetty rahoitus, % | 2,3 2,97 | 2,8–3,0 | 2,8–3,0 | 2,8–3,0 | 2,8–3,0 | 2,8–3,0 |
Tavoite 6: Digitalisaation edistäminen
Digitaalisen turvallisuuden osa-alueet toteutuvat Business Finlandin tuottamissa digitaalisissa palveluissa koko niiden elinkaaren ajan | |
2024 | Eri digiturvan osa-alueita tukevia havainnointi- ja kontrollikyvykkyyksiä kehitetään edelleen mahdollis- taen turvalliset palvelut. Häiriöiden käsittelyn ja toipumisen harjoittelu on säännöllistä. - Asiakastietojen turvallisuus ja henkilöstön turvallinen työympäristö on varmistettu. - Luodaan organisaatiokulttuuria, joka korostaa tietoturvallisuuden ja tietosuojan merkitystä kaikille työntekijöille ulkomaat huomioiden. Lisätään johdon tietoisuutta. - Pilveen kehitettävät uudet järjestelmät on toteutettu tietoturvalinjausten mukaisesti. - Kyberturvallisuuden kypsyysarvioinnin suositusten ja toiminnan jatkuvuusvaatimusten toimenpiteet on suunniteltu. |
2025 | Arvioidaan toimintatapoja ISO27001-standardin vaatimusten pohjalta. Jatketaan organisaatiokulttuurin kehittämistä, joka korostaa tietoturvallisuuden ja tietosuojan merkitystä kaikille työntekijöille ulkomaat huomioiden. - Tekoälyn hyödyntämistä laajasti turvallisuuden varmistamisessa on selvitetty. |
2026 | Lisätään yhteistyötä muiden organisaatioiden, viranomaisten ja yhteisöjen kanssa kyberuhkien torju- miseksi ja tietoturvan parantamiseksi. |
2027 | |
Business Finland kehittää digitaalisia palveluita, kanavia ja kyvykkyyksiä varmistaakseen merkityksellisen ja arvoa tuot- tavan asiakaskokemuksen8 | |
2024 | Business Finlandin digitaalisten palveluiden tiekartta on laadittu. |
2025 | Business Finland toteuttaa digitaalisten palveluiden tiekarttaa suunnitellusti. |
2026 | Business Finland toteuttaa digitaalisten palveluiden tiekarttaa suunnitellusti. |
2027 | Business Finland toteuttaa digitaalisten palveluiden tiekarttaa suunnitellusti. |
Business Finland parantaa digitalisoinnin keinoin rahoituksen palvelutuotannon laatua, tehokkuutta ja skaalautuvuutta9 | |
2024 | Rahoitusprosessin liiketoiminta-arkkitehtuuri on päivitetty ja kuvattu. |
2025 | Rahoitusprosessin vaatimukset järjestelmäsuunnittelulle ja kilpailutukselle ovat valmiit. |
2026 | Rahoitusjärjestelmän ensimmäiset uudet osat ovat käyttöönotossa. |
2027 | Rahoitusjärjestelmän uudistus on toteutettu. |
Toteuma 2022 | Tavoite | Tavoite 2024 | Alustava tavoite 2025 | Alustava tavoite 2026 | Alustava tavoite 2027 |
7 Rahoitustyön kokonaiskustannus/myönnetty rahoitus, %, ilman häiriö- ja RRF-rahoitusta.
8 Liittyy työ- ja elinkeinoministeriön tavoitteeseen: Viraston tuottamien digitaalisten palveluiden käyttäjätyytyväisyys on hyvällä tasolla ja kehittyy edelleen. Käyttäjätyytyväisyyttä arvioidaan sekä asiakkaiden että henkilöstön näkökulmasta.
9 Liittyy työ- ja elinkeinoministeriön tavoitteeseen: Viraston toimintatapoja ja prosesseja sujuvoitetaan. Digitalisaation mahdollisuudet hyödynnetään. Vaikutusta mitataan.
202310 | |||||||
Mittari (14): Business Finlandin digitaalisten palveluiden turvallisuus | 3,35 | - | ≥ 3,4 | ≥ 3,5 | ≥ 3,5 | ≥ 3,5 | |
Mittari (15): Käyttäjätyy- tyväisyys Business Fin- landin digitaalisiin pal- veluihin | 3,80 | - | ≥ 3,8 | ≥ 3,9 | ≥ 3,9 | ≥ 3,9 | |
Mittari (16): Business Finlandin digitaalisten asiakasprosessien su- juvuus ja digitaalisten mahdollisuuksien hyö- dyntäminen | 2,90 | - | ≥ 2,9 | ≥ 3,0 | ≥ 3,0 | ≥ 3,0 |
Tavoite 7: Tietojohtamisen kehittäminen
Business Finlandilla on tarpeen mukaiset sisäiset ja ulkoiset tietolähteet kaikkien sen tehtävien hoitamiseen11 | |
2024 | Ulkoisista ja sisäisistä tietolähteistä tarvittavan datan saatavuuden ja laatutason nykytilanne on kar- toitettu ja kehityssuunnitelma tehty ja suunnitelman toteutus aloitettu. |
2025 | Tiedon saatavuus ja laatutaso on varmistettu suunnitelman mukaisesti. Tietolähteiden datan laatuun ja määrittelyihin liittyvät käsittelysäännöt ja standardit ovat olemassa. |
2026 | Kansainvälisen benchmark-tiedon lähteet mm. viennin ja innovaatiotoiminnan osalta on kartoitettu. |
2027 | Viennin ja innovaatiotoiminnan tilannekuvan (Suomi/benchmark) vaatima tieto on ajan tasalla ja tuo- tannossa. |
Business Finlandin tiedolla johtaminen on järjestelmällistä ja perustuu tietojohtamisen tietostrategiaan12 | |
2024 | Tietojohtamisen visio ja linjaukset sekä tiedolla johtamiseen tarvittavat rakenteet ja roolit ovat ole- massa ja ajantasaiset. |
2025 | Business Finlandilla on tietostrategian mukaiset toimintamallit tietojohtamisen tueksi. |
2026 | Tietostrategian mukainen tietopolitiikka, tiedon hyödyntäminen ja tietojohtaminen on jalkautettu pal- velualuetasolle (roolit). |
2027 | AI on käytössä asiakkuuksien hoidossa ja rahoitusprosessissa. |
Business Finlandin tietojohtamisen kyvykkyydet ovat vahvistuneet verrattuna vuoteen 202313 | |
2024 | Business Finlandin tietojohtamisen osaamiskapeikot ja tarvittavat lisäresurssit on tunnistettu. BF:n organisoituminen tiedon ympärille on suunniteltu, ja suunnitelman toteutus on aloitettu. |
2025 | Business Finlandin henkilöstön tiedonlukutaitoa (data literacy) ja tiedon ymmärrystä on lisätty koulu- tuksella ja omakohtaisen tietolähteiden käytön kautta. BF:lla on tietojohtamista tukeva organisaatio ja roolitus. |
2026 | Business Finlandin palvelualueilla on kattavasti omaa kyvykkyyttä tarvittavan tiedon analysointiin (self-service, champions). |
2027 | Henkilöstön kyvykkyyttä on kehitetty ennakoivan analytiikan käyttämiseen toiminnan tukena. |
3.2.2 TUOTOKSET JA LAADUNHALLINTA
Tavoite 8: Palveluiden laatu säilyy korkeana ja tuottaa asiakkaille lisäarvoa
Toteuma 2022 | Tavoite 2023 | Tavoite 2024 | Alustava tavoite 2025 | Alustava tavoite 2026 | Alustava tavoite 2027 | ||
Mittari (17): Business Fin- landin asiakkaiden suosit- teluhalukkuus (-100–100) | +67 | > +62 | > +62 | > +62 | > +62 | > +62 | TAE |
Lisäksi Business Finland varmistaa lakisääteisen toiminnallisen yhdenvertaisuussuunnittelun toteutuksen ja edel- leen kehittämisen.
10 Vuoden 2023 mittareiden toteumatietoja ei ole käytettävissä.
11 Liittyy työ- ja elinkeinoministeriön tavoitteeseen: Tiedonhallinnan osa-alue: kattava ja laadukas tiedonhallinta.
12 Liittyy työ- ja elinkeinoministeriön tavoitteeseen: Tiedolla johtamisen osa-alue: systemaattinen tiedolla johtaminen.
13 Liittyy työ- ja elinkeinoministeriön tavoitteeseen: Osaamisen/kyvykkyyden kehittämisen osa-alue.
4 Voimavarojen hallinta
Tavoite 9: Henkilöstön työhyvinvointi ja johtaminen paranee
Business Finland toimii myös aktiivisesti valtion yhteisten HR-tavoitteiden saavuttamiseksi ja monipaikkaisen työn edistämiseksi. Business Finland huomioi hallituksen tasa-arvo-ohjelman tavoitteet päivittäessään tasa- arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmansa.
Toteuma 2022 | Tavoite 2023 | Tavoite 2024 | Alustava tavoite 2025 | Alustava tavoite 2026 | Alustava tavoite 2027 | ||
Mittari (18): Kokonaistyö- tyytyväisyys (asteikko 1–5) | 3,7 | ≥ 3,7 | ≥ 3,5 | ≥ 3,7 | ≥ 3,9 | ≥ 4,0 | TAE |
Mittari (19): Työhyvinvointi (asteikko 1–5) | - | - | ≥ 3,0 | ≥ 3,1 | ≥ 3,2 | ≥ 3,3 | |
Mittari (20): Johtamisin- deksi (asteikko 1–5) | 4,1 | ≥ 3,7 | ≥ 3,7 | ≥ 3,9 | ≥ 4,0 | ≥ 4,0 |
Business Finlandin henkilötyövuodet14 | ||
2022 toteuma | 2023 arvio | 2024 arvio |
685 | 695 | 695 |
TOIMINNAN RAHOITUS Viraston toimintamenomomentti 32.01.05 (1000 euroa) | 2022 TP | 2023 Arvio | 2024 TA | 2025 Kehys | 2026 Kehys | 2027 Kehys |
Siirtynyt edelliseltä vuodelta | 40 396 | 43 075 | 38 966 | 25 820 | 14 076 | 11 905 |
TA ja LTA:t / kehys | 112 466 | 104 498 | 99 326 | 100 453 | 100 186 | 99 919 |
Käytettävissä oleva rahoitus | 152 862 | 147 573 | 138 292 | 126 273 | 114 262 | 111 824 |
Menot | 110 028 | 110 225 | 112 673 | 112 397 | 102 557 | 101 493 |
Tulot | 241 | 1 618 | 200 | 200 | 200 | 200 |
Nettomenot | 109 787 | 108 606 | 112 473 | 112 197 | 102 357 | 101 293 |
Siirtyy seuraavalle vuodelle | 43 075 | 38 966 | 25 820 | 14 076 | 11 905 | 10 531 |
TOIMINNAN RAHOITUS Kaikki viraston käytettävissä olevat momentit (1000 euroa) | 2022 TP | 2023 Arvio | 2024 TA | 2025 Kehys | 2026 Kehys | 2027 Kehys |
Viraston pääasiallinen toimintamenomomentti 32.01.05 netto | 112 466 | 104 498 | 99 326 | 100 453 | 100 186 | 99 919 |
Viraston valtuus 32.20.40. | 571 518 | 490 482 | 469 796 | 466 794 | 464 476 | 464 511 |
Viraston momentti 32.20.40. (määräraha) | 416 305 | 489 288 | 543 673 | 477 922 | 448 151 | 443 485 |
Viraston valtuus 32.20.83 | 146 823 | 146 823 | 156 823 | 156 823 | 156 823 | 156 823 |
Viraston momentti 32.20.83 (määräraha) | 187 550 | 197 160 | 143 680 | 146 180 | 147 730 | 148 630 |
TULOJEN JA MENOJEN ERITELY (1000 euroa) | 2022 TP | 2023 Arvio | 2024 TA | 2025 Kehys | 2026 Kehys | 2027 Kehys |
Henkilöstökulut | 12 075 | 15 854 | 19 191 | 19 575 | 19 966 | 20 366 |
Toimitilavuokrakulut | 744 | 524 | 753 | 776 | 724 | 746 |
Palvelujen ostokulut | 96 888 | 93 547 | 92 441 | 88 762 | 81 592 | 80 112 |
14 Luvut sisältävät Innovaatiorahoitus Business Finlandin, Business Finland Oy:n sekä Business Finland Venture Capital Oy:n.
TULOJEN JA MENOJEN ERITELY (1000 euroa) | 2022 TP | 2023 Arvio | 2024 TA | 2025 Kehys | 2026 Kehys | 2027 Kehys |
Muut kulut | 320 | 300 | 288 | 285 | 275 | 270 |
Investointimenot | 3 000 | |||||
Bruttomenot | 110 028 | 110 225 | 112 673 | 112 397 | 102 557 | 101 493 |
Maksullisen toiminnan tuotot | ||||||
Muut tuotot | 241 | 1 618 | 200 | 200 | 200 | 200 |
Bruttotulot | 241 | 1 618 | 200 | 200 | 200 | 200 |
Nettokäyttö/-käyttöarvo | 109 787 | 108 606 | 112 473 | 112 197 | 102 357 | 101 293 |
Siirtynyt/siirtyy (arvio) | 40 396 | 43 075 | 38 966 | 25 820 | 14 076 | 11 905 |
TP/TA/TAE | 112 466 | 104 498 | 99 326 | 100 453 | 100 186 | 99 919 |
Käytettävissä yhteensä | 152 862 | 147 573 | 138 292 | 126 273 | 114 262 | 111 824 |
Siirtyy seuraavalle vuodelle (arvio) | 43 075 | 38 966 | 25 820 | 14 076 | 11 905 | 10 531 |
5 Voimassaolo, seuranta ja allekirjoitukset
Tulossopimuksessa tavoitteet asetetaan neljälle vuodelle. Tavoitteet asetetaan sitovasti seuraavalle vuodelle ja kolmen seuraavan vuoden tavoitteet asetetaan alustavina. Tulossopimus päivitetään rullaavasti vuosittain.
Raportointi tulostavoitteiden toteumista tehdään kaksi kertaa vuodessa. Raportoinnissa sovelletaan työ- ja elin- keinoministeriön hallinnonalan kolmiportaista asteikkoa eli liikennevalomallia. Tulostavoitteiden koko vuoden to- teutumisesta raportoidaan tilinpäätöksessä ja siihen sisältyvässä toimintakertomuksessa. Tilinpäätöstietojen osalta tiedot toimitetaan ministeriölle viimeistään viikon kuluttua tilinpäätöksen hyväksymisestä ja puolivuotistie- tojen osalta 31.8. mennessä. Tulossopimuksen toteutumista arvioidaan ministeriön antamassa tilinpäätöskannan- otossa toimintavuotta seuraavan vuoden kesäkuussa. Virasto ilmoittaa tulosohjaajalle välittömästi, mikäli tulosta- voitteiden saavuttamisessa on merkittäviä poikkeamia tai toimintaympäristössä tapahtuu merkittäviä muutoksia.
Tulossopimus ja tilinpäätöstiedot julkaistaan Valtiokonttorin määräyksen15 mukaisesti. Sopimuksen allekirjoitus sähköisesti.
Xxxxx Xxxxxxxxx Xxxxx Xxxxxxxx
osastopäällikkö johtokunnan puheenjohtaja
työ- ja elinkeinoministeriö Innovaatiorahoituskeskus Business Finland
Xxxxx Xxxxxxxx-Xxxxxxx Xxxx Xxxxxx
neuvotteleva virkamies pääjohtaja
työ- ja elinkeinoministeriö Innovaatiorahoituskeskus Business Finland
6 Liitteet
Liite 1 Johdon katsaus
Liite 2 Toiminnan seurantaa tukevat mittarit Liite 3 Riskienhallintamalli ja keskeisimmät riskit Liite 4 Toimeenpanosuunnitelma 2024–2027 Liite 5 Tulossopimuksen mittareiden kuvaukset Liite 6 Business Finland Venture Capital Oy
15 xxxxx://xxx.xxxxxxxxxxxxxx.xx/xxxxxxxxxx-xx-xxxxxx/xxxxxxxxxxxx-xx-xxxxxxxxx-xxxxxxxxxxxx-xxxxxxxxxxxxx-xxxxxxxxxxxxxx-xx-xxxxx- lussa/#suunnittelun-ja-seurannan-asiakirjojen-julkaiseminen
Liite 1 Johdon katsaus
Geopoliittiset jännitteet ja vaimea talouskasvu tekevät toimintaympäristöstä haastavan
Globaalia toimintaympäristöä leimaa geopoliittisten jännitteiden lisääntyminen ja blokkiutuminen. Yhdysvaltojen ja Kiinan välit ovat kireät, ja Kiina tukee välillisesti Venäjää sen aloittamassa sodassa Ukrainassa. BRICS-maat puolestaan laajentavat yhteisöään ja hakevat vastinparia läntiselle yhteisölle.
Kiinan talouskasvun merkittävä hidastuminen merkitsee uusien arvioiden mukaan sitä, ettei se ohita lähivuosina Yhdysvaltoja maailman suurimpana taloutena. Myös teknologisesti Yhdysvallat näyttäisi pysyvän Kiinan edellä, ja esimerkiksi tekoälyn kehityksessä Yhdysvallat on Kiinaa vahvempi. EU on joutunut arvioimaan uudelleen omaa suhdettaan Kiinaan, ja samalla EU pyrkii vahvistamaan strategista autonomiaansa ja vähentämään erilaisia kriit- tisiä riippuvuuksiaan Kiinaan. Maailmantalouden kasvu on poikkeuksellisen hidasta voimakkaan inflaation ja kor- kean korkotason vuoksi. Jos geopoliittiset jännitteet edelleen lisääntyvät, talousennusteita joudutaan korjaamaan alaspäin.
IMF ennakoi inflaation hidastuvan globaalisti viime vuoden 8,7 prosentista 6,8 prosenttiin kuluvana vuonna ja 5,2 prosenttiin vuonna 2024. Maailmantalouden ennustetaan kasvavan kuluvana ja ensi vuonna kumpanakin 3 %16. Kehittyville markkinoille IMF ennustaa 4,0 % kasvua tälle vuodelle ja 4,1 % kasvua vuodelle 2024. Talouskasvu jää kuitenkin vaimeaksi kehittyneillä markkinoilla (1,5 % vuonna 2023 ja 1,4 % vuonna 2024). IMF arvioi Yhdys- valtojen talouden kasvavan kuluvana vuonna 1,8 % (1,0 % vuonna 2024). Kiinan talouskasvuksi ennakoidaan 5,2
% kuluvana vuonna (4,5 % vuonna 2024). Euroalueen kasvu on hidasta (0,9 % kuluvana vuonna, 1,5 % vuonna 2024).
Suomen talous kasvoi Tilastokeskuksen mukaan 1,6 % vuonna 2022. Etlan ennusteen mukaan Suomen talous supistuu kuluvana vuonna 0,3 % ja kasvaa 0,8 % vuonna 202417. Kasvua hidastavat inflaatio ja rahapolitiikan kiristyminen Suomessa ja vientimarkkinoilla. Suomen kokonaisviennin määrä kasvoi 3,5 % vuonna 2022. Etlan ennusteen mukaan vienti supistuu 0,3 % kuluvana vuonna, mutta kääntyy ripeään 7,1 % kasvuun vuonna 2024. Sekä tavaravienti (-0,2 %) että palveluvienti (-0,6 %) supistuvat tänä vuonna vuotta aiemmasta. Ensi vuonna tavaravienti kasvaa ennusteen mukaan 3,9 % ja palveluvienti peräti 14,2 %.
Vuoden 2021 voimakkaan elpymisen jälkeen suorat ulkomaiset sijoitukset laskivat UNCTAD:in mukaan globaalisti 12 % vuonna 2022. Sijoitusten supistuminen johtui useasta yhtäaikaisesti kriisistä: Ukrainan sodasta, korkeista hinnoista ja koroista sekä kasvavasta julkisesta velasta. Invest in Finlandin seurannan mukaan uusia ulkomaisia investointeja tuli Suomeen vuonna 2022 yhteensä 300 kappaletta. Investoinneista 89 oli greenfield-investointeja ja 211 yrityskauppoja. Puhtaaseen siirtymään liittyviä Suomeen kohdistuvia investointisuunnitelmia on poikkeuk- sellisen paljon. Oletettavasti vain osa niistä toteutuu, mutta toteutuvilla investoinneilla on tulevaisuuden kasvuun merkittävä positiivinen vaikutus.
Tilastokeskus arvioi vuoden 2022 t&k-menoiksi 7,9 mrd euroa. T&k-menot kasvoivat 5,9 % edellisvuodesta (re- aalikasvu 0,6 %)18. Yritysten t&k-menot nousivat 4,7 %. Kasvu oli voimakkainta yli 500 henkilön yrityksillä (12,4
%). Pk-yritysten t&k-menot sen sijaan laskivat 11,4 %. T&k-menojen BKT-osuus laski 2,93 prosenttiin (2,98 % vuonna 2021). Laki valtion tutkimus- ja kehittämistoiminnan rahoituksesta vuosina 2024–2030 tuli voimaan vuo- den 2023 alussa. Sen mukaan t&k-toimintaan valtion talousarvioissa tarkoitettujen valtuuksien ja määrärahojen yhteismäärä nousee vuoteen 2030 mennessä siten, että kokonaismäärä vastaa 1,2 % bruttokansantuotteesta. Hallituksen vuoden 2024 talousarvioehdotuksen mukaan valtion t&k-rahoitus kasvaa 280 milj. eurolla vuoden 2023 tasosta. T&k-menojen BKT-osuuden tulisi yltää 4 % vuonna 2030.
Muutoksia Funding Services -palvelualueella
Funding Services –palvelualue vastaa rahoituskeskuksen rahoituspalveluiden tuottamisesta, ohjauksesta ja val- vonnasta. Palvelualueella on kokonaisvastuu innovaatiorahoituskeskus Business Finlandin rahoitustoiminnan toi- mivuudesta, yhdenmukaisuudesta ja kehittämisestä sekä projektiseurannan menettelyistä, maksatuksista ja asi- akkaiden taloudellisen tilan arvioinnista ja yritysjärjestelyistä. Palvelualueen tehtäviin kuuluvat myös rahoi- tusinstrumenttien ylläpito ja kehittäminen sekä rahoituskeskuksen rahoitusprosessin ylläpito ja kehittäminen sekä rahoituskeskuksen rahoitustoiminnan riskienhallinta. Vuoden 2023 aikana palvelualue organisoitiin uudelleen. Keskeiset muutokset aiempaan nähden ovat:
16 IMF World Economic Outlook, June 2023.
17 Etla, suhdanne. Syksy 2023.
18 Tilastokeskus: Tutkimus- ja kehittämistoiminta 2021.
• Funding Services –palvelualue vastaa hankkeiden käsittelyn lisäksi jatkossa myös rahoitusta hakevien tahojen hankkeiden sparrauksesta sen jälkeen, kun asiakas on esittänyt alustavan projektisuunnitelman.
• Uudet de minimis -rahoituspäätökset siirtyvät kokonaisuudessaan rahoituskeskukseen.
• Julkisen hallintotehtävän luonteiset edustustehtävät kansainvälisissä organisaatioissa ja komiteoissa siirtyvät rahoituskeskukseen.
• Start-yksikkö vastaa maahanmuuttajien startup-lupalausuntojen laatimisesta.
Rahoituksen kysyntä kohdistui vuonna 2023 aiempaa pienempiin hankkeisiin
Uusimpien arviointien mukaan rahoituksemme lisää yritysten tki-työntekijöiden määrää sekä yritysten kyvykkyyk- siä pitkällä aikavälillä. Lisäksi Business Finlandin rahoitus vivuttaa tehokkaasti yksityisiä tki-investointeja. Busi- ness Finlandilla on hyvä osumatarkkuus innovaatiopotentiaalin tunnistamisessa: julkinen tki-rahoitus on ollut mu- kana yli 70 prosentissa Suomessa kehitetyistä merkittävistä innovaatioista. Rahoituksen saaminen on myös li- sännyt yritysten todennäköisyyttä tuoda markkinoille merkittäviä innovaatioita.
Toimintaympäristön haasteet näkyvät myös Business Finlandin rahoitustoiminnassa. Venäjän aloittama hyök- käyssota Ukrainaan vaikuttaa maailmantalouteen monella tavalla, ja tämä epävarmuus heijastuu myös suomalai- siin yrityksiin. Rahoituskysyntä on suuntautunut nyt aiempaa pienempiin hankkeisiin, mikä näkyy mm. siten, että kesän 2023 aikana ja sen jälkeen de minimis-rahoituksen kysyntä on kasvanut huomattavasti.
Tki-rahoituksen osalta vuoden 2023 ensimmäisellä puoliskolla on edetty vaihtelevasti. Rahoitettujen päättyneiden hankkeiden vientipotentiaali on ollut hyvä. Rahoitusta on vuoden 2023 aikana haettu enemmän kuin esimerkiksi edellisenä vuonna. Tki-yritysten osuus rahoitusta saaneista on pudonnut. Arvio tki-rahoituksen aikaansaamista työpaikoista on lähes arvioidulla tasolla.
Innovaatiorahoitushakemusten käsittelyajat ovat edelleen pitkät. Asiakastyötä tekevien osuus Business Finlandin henkilömäärästä on pysynyt suunnilleen viime vuoden tasolla. Käsittelyaikoihin vaikuttaa niin käsittelijöiden määrä kuin hankkeiden laatu. Varsinkin hankkeiden laadun kohottaminen on ollut yhteinen keskusteluaihe Business Fin- landissa. Myös RRF-hankkeiden valmistelu ja erityisesti niiden seuranta työllistävät rahoitusasiantuntijoita.
Vuonna 2023 käynnistyneet missiot ja ohjelmat
Business Finlandin missiot nopeuttavat systeemistä muutosta ja auttavat ratkaisemaan suuria globaaleja haas- teita. Missioidemme avulla pyrimme luomaan arvoa yhteiskunnalle laajasti ja etsimään merkittäviä tulevaisuuden markkinamahdollisuuksia suomalaisille yrityksille. Business Finland käynnisti vuonna 2023 kolme uutta missiota: Circular Transition for Zero Waste, Immersive Digital Experiences ja Healthcare Reimagined 2035.
Osana Business Finlandin missioihin liittyviä toimenpiteitä käynnistyi vuoden 2023 aikana myös kolme uutta oh- jelmaa:
• Data Economy -ohjelman tavoitteena on kannustaa suomalaisia yrityksiä kehittämään datan hyödyntä- miseen ja jakamiseen perustuvaa kansainvälistä liiketoimintaa. Data Economy -ohjelma toteuttaa osal- taan Digital Native Finland -mission tavoitetta tehdä Suomesta globaalisti houkutteleva dataan perustuva liiketoimintaympäristö ja tarjota kasvumahdollisuuksia suomalaisille yrityksille.
• Decarbonized Cities -ohjelman tavoitteena on kasvattaa Suomen pitkäaikaista kilpailukykyä ja lisätä vien- tiä kannustamalla yrityksiä kehittämään yhdessä ulkomaisten toimijoiden kanssa kansainvälisesti menes- tyviä ratkaisuja mm. valikoitujen kumppanuuskaupunkien hiilineutraalisuushaasteisiin. Ohjelma lisää ja vahvistaa monialaista tarjontaa ja osaamista kaupunkien hiilidioksidipäästöjen vähentämiseen ja ener- giasiirtymän tarpeisiin nyt ja tulevaisuudessa. Suomalaiset kaupungit voivat toimia kokeilu- ja referens- sialustoina, ja ulkomaisten kaupunkien kanssa luodaan pitkäaikaisia suhteita niin innovaatioissa kuin lii- ketoiminnassakin.
• Hydrogen & Batteries -ohjelma edistää vety- ja akkuteollisuuden tuotannollisten arvoketjujen sekä tekno- logioiden, ratkaisujen ja palvelujen syntymistä, kehittymistä ja kansainvälistä kasvua. Ohjelma tavoittelee merkittäviä kaupallisia tuloksia sekä vety- että akkuteollisuudelta vahvasti synergioita hyödyntäen. Suo- meen syntyvien investointihankkeiden tuloksena syntyy merkittävää liiketoiminta, joka luo hyvinvointia,
uusia työpaikkoja sekä verotuloja. Boston Consulting Groupin selvityksen (Finland’s Moonshots for Green Growth) mukaan ns. vihreän viennin potentiaali Suomelle on 85–100 miljardia euroa vuoteen 2035 men- nessä. Vety- ja akkuteollisuus on tässä kokonaisuudessa merkittävässä roolissa. Hydrogen & Batteries - toteuttaa osaltaan Business Finlandin Zero Carbon Future -mission tavoitetta vaikuttaa laajasti globaaliin murrokseen hiilipäästöjen vähentämisessä ja näin kasvattaa Suomen hiilikädenjälkeä kansainvälisesti.
Vienti alkaa Suomesta – Asiakkaat erittäin tyytyväisiä Business Finlandin vienninedistämispalveluihin
Vuosien 2022 ja 2023 aikana Business Finland virtaviivaisti kansainvälisen kasvun asiakaspolkua. Vuoden 2022 aikana vienninedistämispalvelumalli uudistui. Yrityksille selvemmät palvelukokonaisuudet liitettiin osaksi BF:n in- ternet-sivuja selkeyttäen mahdollisia palveluja asiakastarvelähtöisesti. Samaan aikaan luotiin vientikampanjamalli (Export Booster) ryhmäpalveluna tavoitteena saada yritysryhmiä aktivoitumaan parhaisiin markkinamahdollisuuk- siin. Uudistus toi myös selvemmän palvelupolun niin asiakasvastaavilta kuin Suomen organisaation vientineuvo- jilta suoraan maailmalla oleviin asiantuntijoihin ja vuoropuhelun eri toimialojen asiantuntijoiden kesken. Uudet toimintatavat implementoitiin syksyn 2022 ja kevään 2023 aikana. Selvänä osoituksena palvelumallin toimivuu- desta mainittakoon palvelumäärien kasvaminen (vienninedistämispalvelumäärien kasvu 30 % ja välitetyt kontak- tien kasvu maailmalla 25 % ajanjaksolla 1–6/2023 verrattuna samaan aikaan vuonna 2022) ja asiakastyytyväi- syyden edelleen vahvistuminen erinomaiselle tasolle 4.6 (asteikolla 1–5).
Vuonna 2022 lanseeratut vientikampanjat (Export Boosters) ovat tuoneet satoja miljoonia lisäliikevaihtoa suoma- laisille vientiyrityksille. Samoin jo muutaman vuoden toiminnassa olleet International Business Innovation -ekosys- teemiset vientiprojektit tuottivat lisäliikevaihtoa suomalaisille yrityksille yli kolmella miljardilla eurolla viimeisen nel- jän vuoden aikana. Nämä molemmat osoittavat globaalin johtamisen ja toimivan TF-yhteistyön merkitystä. TF-työ erityisesti on ollut tärkeää IBI-hankkeissa niin ulkoministeriön kuin Xxxxxxxxx kanssa.
Suomen tärkeillä vientimarkkinoilla Saksassa ja Ruotsissa talous supistuu kuluvana vuonna, mikä vaikuttaa Suo- men viennin menestykseen. Saksaa on totuttu pitämään Euroopan talouskasvun veturina, mutta Saksan talous supistuu kuluvana vuonna ja ensi vuonnakin kasvu on vaatimatonta. Saksan vaikeudet liittyvät mm. epäonnistu- neeseen energiapolitiikkaan. Palveluviennissä erityisesti matkailuviennin kehitys on ollut heikkoa, kun matkailu Venäjältä ja osin myös Aasiasta Suomeen on vähentynyt. IT-sektorin palveluvienti on kehittynyt kuluvana vuonna ennakoitua heikommin.
Matkailualan elpyminen on yhä kesken
Matkailualan elpyminen Suomessa on yhä käynnissä, ja palautuminen kansainvälisten yöpymisten osalta on hi- taampaa kuin muissa Pohjoismaissa tai Euroopassa keskimäärin johtuen geopoliittisesta tilanteesta (Venäjä ja Aasia matkailijoiden lähtömaana ovat olleet merkittävässä osassa).
UNWTO:n mukaan kv. matkailu elpyi vuonna 2022 odotettua vahvemmin pandemian jälkeen. Euroopassa ja Lähi- idässä kv. matkailu saattaakin tänä vuonna palata pandemiaa edeltäneelle tasolle. Matkailun näkymiä varjostavat kuitenkin voimakkaasti kohonnut inflaatio ja geopoliittisten jännitteen kasvu.
Ulkomaisten yöpymisten määrä Suomessa romahti vuosina 2020–2021 covid-19-pandemian vuoksi. Vuonna 2019 ulkomaisia yöpymisiä kirjattiin 7,056 miljoonaa. Vuonna 2022 luku oli enää 4,974 miljoonaa. Vaikka emme ole vielä päässeet vuoden 2019 huippulukuihin, elpymistä on tapahtunut. Tammi-heinäkuussa 2023 ulkomaisten matkailijoiden yöpymisiä tilastoitiin 3,251 miljoonaa, mikä oli neljännes enemmän kuin vuotta aiemmin.
Matkailun edistämisen kokonaisrahoituksesta vuonna 2023 noin kolmasosa (30 %) kohdentuu RRF-rahoituksen myötä toimialan kilpailukyvyn vahvistamiseen (matkailuyritysten digitalisaation, tiedolla johtamisen ja kestävien liiketoimintamallien kehittämiseen). Matkailuteollisuuden elpymisen kannalta elintärkeisiin markkinointi- ja myyn- ninedistämistoimintoihin resursseja on voitu allokoida hiukan suurempaa osuutta kokonaisrahoituksesta kuin edellisvuonna.
Resursseja tarvitaan jatkossa Suomen kansainväliseen markkinointiin ja myyntiin matkailukohteena sekä tunnet- tuuden kasvattamiseen, jotta ennätyksellisen alas romahtanut markkinaosuus Pohjoismaihin suuntautuvassa kansainvälisessä matkailussa (11 %) saadaan nostettua vähintään 15 %:n tasolle. Suomen matkailuelinkeinolle on elintärkeää, että matkailunedistämiseen allokoitu vuotuinen rahoitustaso (perusbudjetti + lisärahoitukset) säilyy ja kasvaa.
Toimintaympäristöanalyysi - pitkän aikavälin näkymät
Maailman talousfoorumin viimeaikaiset tulevaisuuskatsaukset piirtävät seuraavan vuosikymmenen näkymiin jo seuraavaa suurta shokkia, systeemi- ja monikriisiä (polycrisis), tai monihäiriötilaa.19 Sille ominaista on vaikutusten mahdollinen kertautuminen ja suuri epävarmuus. Oheiseen Business Finlandin toimintaympäristön muutoksiin liittyvään tilannekuvaan on koottu keskeisimpiä vahvistuneita ilmiöitä ja epävarmuuksia seuraavan kymmenen vuoden perspektiivillä.
Pitkän aikavälin epävarmuuksiin kuuluvat geopolitiikan pirstaloituminen, ekologisen romahduksen näkymät, kiih- tyvät ilmastonmuutokseen liittyvät haittailmiöt, resurssien saatavuuteen liittyvät haasteet toimitusketjulle ja talou- delle sekä monimutkaisten teknologioiden harppauksenomainen eteneminen. Päätöksiä joudutaan tekemään ti- lanteessa, jossa teknologia kehittyy samalla kuin sen soveltaminen yleistyy yhä erilaisimpiin käyttökohteisiin. Yh- teiskunnallista vakautta ja ihmisten sekä henkistä että fyysistä hyvinvointia haastaa geopoliittisen turvallisuusti- lanteen lisäksi työelämän murrokset ja mahdollisuuksien polarisoituminen. Hyvinvointi jakautuu epätasaisesti.
Liikkuva geopolitiikka: Sodanjälkeinen geopoliittinen arkkitehtuuri on entistä suuremmassa myllerryksessä. Vastakkainasettelu globaalin etelän ja länsimaiden välillä on entisestään kiihtynyt erityisesti Venäjän-Ukrainan sodan aikana. Yhdysvaltain ja Kiinan kauppasota on laajentunut myös teknologiasodaksi. Protektionismin ja sa- manmielisten kansojen yhteistyön odotetaan entisestään lisääntyvän.
Geopoliittinen epävakaus vaikuttaa monin tavoin kauppasuhteisiin ja taloudellisten liittoutumien uudelleen- järjestäytymiseen. Poliittisella vakaudella ja kestävänä talouden periaatteilla on enemmän painoarvoa yritysten strategioissa. Yritykset varautuvat tuleviin poliittisiin ja taloudellisiin shokkeihin lyhentämällä toimitusketjujaan, hajauttamalla toimitusverkostoaan, muuttamalla valmistusta lähemmäksi sekä myös liikkumalla arvoketjussa ylös ja alaspäin.
Resurssien ja komponenttien saatavuus vaikeutui jo pandemian aikana, eikä toimitusketjujen ennustettavuus ole palautunut pandemiaa edeltäneelle tasolle. Erityisesti sirupula on noussut päivän lehtien otsikoihin, mutta kysymys on syvällisemmästä muutoksesta. Materiaalipula johtaa toisaalta uusien, kestävämpien materiaalien ke- hittämiseen (bioengineering) ja toisaalta olemassa olevien materiaalien yhä tehokkaampaan käyttöön, mikä tukee kiertotalouden vakiintumista.
Erityisesti puhtaaseen siirtymään liittyvistä teknologioista on tullut strateginen kilpailukenttä, jossa Yhdysval- lat ja EU tähtäävät strategiseen autonomiaan, mutta Kiinan strategiset investoinnit puhtaaseen teknologiaan ylit- tävät moninkertaisesti länsimaiset panostukset. BF:n skenaarioissa vuonna 2019 pohdittu kohtalonkysymys on
19 xxxxx://xxx.xxxxxxx.xxx/xxxxxxx/xxxxxx-xxxxx-xxxxxx-0000
edelleen ajankohtainen: kuka johtaa ilmastotoimia?20 Geopolitiikasta on tullut mitä suurimmassa määrin ilmasto- politiikkaan vaikuttava tekijä.
Puhtaaseen siirtymään tarvittavissa raaka-aineissa EU, Suomi mukaan lukien, on erityisen riippuvainen kolman- sista maista.21 Sama koskee komponenttien saatavuutta. Erityisesti sirupula vaikuttaa kauppasuhteisiin ja talou- dellisten liittoutumien uudelleenjärjestäytymiseen. Syksyllä voimaan tuleva hiilirajamekanismi tulee vaikuttamaan myös suomalaisten yritysten kilpailukykyyn kansainvälisillä markkinoilla.
Heikkenevä elinympäristömme haastaa talousjärjestelmän
Talousjärjestelmämme kestävyyttä koettelee elinympäristömme heikentyvä tila ja yhä lisääntyvät ilmastonmuu- toksen haittailmiöt. Monin paikoin ilmastonmuutoksen hillitsemisen lisäksi panokset sopeutumistoimiin lisäänty- vät. Siinä missä hidas talouskasvu ja lisääntyvä elinkustannuskriisi haastavat globaalisti julkisen vallan keskitty- mistä pitkäjänteisiin ilmastoinvestointeihin, yritysten ESG-investoinnit ovat sääntelyn mukana huomattavasti li- sääntyneet, ja yritykset ottavat paikoin jopa johtavaa roolia ilmastotoimissa. Yritykset pyrkivät hiilijalanjäljen mini- moimisen lisäksi lisäämään hiilikädenjälkeään. Edelläkävijäyritykset saavat tästä kilpailuetua. Regeneratiivinen talousajattelu, ”vihreät joutsenet”, vahvistuu. Näemme viimein todellisia yrityksiä muotoilla talousajattelua suun- taan, missä talouskasvu ei ole sidottu resurssien liikakäyttöön.
Teknologinen murros
Seuraava vuosikymmen tulee olemaan usean murroksellisen teknologian vakiintumisen aikaa. Teollisuusrobo- tiikka ja autonomiset järjestelmät, tekoälyn kehittymisen siivittämä yhä tehokkaampi yhteistyö robotin ja ih- misten välillä voi olla seuraavan työn tuottavuusloikan taustalla. Tekoälyn arvioidaan lisäävän maailmantalouden tuottavuutta moninkertaisesti. Erityisesti tuottavuutta arvioidaan lisäävän generatiivisen tekoälyn upottaminen ohjelmistoihin, joita käytetään asiakastoiminnassa, markkinoinnissa ja myynnissä, ohjelmistosuunnittelussa ja tuotekehityksessä. Eniten huomiota julkisessa keskustelussa on kuitenkin saanut luovien työvaiheiden ja -töiden tuottaminen generatiivisen tekoälyn avulla, kuten erilaisten sisältöjen tuottaminen ja julkaisu (käsikirjoitukset, mu- siikki, videot, ylipäänsä visuaalinen sisältö). Kysymyksiä sisällön omistajuudesta ja etiikasta ylipäänsä on tällä hetkellä enemmän kuin vastauksia. Joka tapauksessa generatiivinen tekoäly on yksi niistä monimutkaisista tek- nologioista, joissa sääntöjä luodaan samalla kuin käyttökohteet laajentuvat vauhdilla. Joka tapauksessa tekoälyn rooli työelämän murroksessa on havainnollistunut jo työpaikoilla. Takavuosien kysymykset siitä, mitkä työn- ja toimenkuvat tulevat muuttumaan tai poistumaan, ovat konkretisoituneet.
Tekoälyn hyödyntäminen vauhdittaa myös uusien materiaalien kehitystä. Biotekniikka yhdistettynä tekoälyyn ja datan hyödyntämiseen voi tuottaa uusia materiaaleja räätälöidysti tiettyihin käyttötarkoituksiin aikaisempaa no- peammin. Kemistit voivat tuottaa uusia yhdisteitä halutuilla ominaisuuksilla. Testausta ja kokeita voidaan suorittaa tehokkaammin ja nopeammin suuremmilla laskentatehoilla. Datan, tekoälyn ja suurempien laskentatehojen ansi- osta synteettinen biologia voi tuottaa seuraavan kymmenen vuoden aikana läpimurtoja terveydenhoidon, valmis- tavan teollisuuden, teollisten prosessien ja esimerkiksi ympäristön puhdistamisen tarpeisiin.
Kiristynyt kansallinen turvallisuustilanne vaikuttaa myös innovaatio- ja teknologiayhteistyöhön. Kaksikäyttötek- nologioista on tullut kauppa- ja teollisuuspolitiikan tärkeitä kysymyksiä ja investointikohteita. Puolustusteknolo- giset innovaatiot ovat hyödyttäneet pitkällä tähtäimellä myös siviilisovelluksia, ja toisinpäin. Toisaalta lisääntyneet puolustusmenot voivat riskeerata puhtaaseen siirtymään tarvittavat investoinnit, puhumattakaan sosiaaliseen hy- vinvointiin, terveyteen ja koulutukseen liittyvistä investointitarpeista.
20 xxxxx://xxx.xxxxxxxxxxxxxxx.xx/000x00/xxxxxxxxxxxx/xxxxxxx-xxxxxxxxx/xxxxx-xx/xxxxxxxxx/xx_xxxxxxxxxx_xxxxx.xxx
21 Future Watch: Overcoming material related challenges 2023; Future Watch: Supply chains on the move 2023. xxxxx://xxxxxxxxx.xx- xxxxxxxxxxxxx.xx/x/XxxXXXxxXxxX
Liite 2 Toiminnan seurantaa tukevat mittarit
1. Vaikuttavuus
TAVOITE 1: ELINKEINOELÄMÄ UUDISTUU JA KASVAA - LUOMME EDELLYTYKSET ELINKEI- NOELÄMÄN UUDISTUMISELLE JA KASVULLE
2022 Toteuma | 2023 Arvio | 2024 Arvio | 2025 Arvio | 2026 Arvio | 2027 Arvio | |
1. Pk-asiakasyritysten (sis. midcap) viennin kasvu, milj. euroa ja % | 1150 milj. e 11 % | 500 milj. e 8 % | 500 milj. e 8 % | |||
2. Kasvua ja kansainvälistymistä hakevien Business Finland -asiakkaiden jalostusarvon kasvu, % | +17,1 | 5 | 5 | |||
3. Tiivistä kansainvälistä yhteistyötä sisältävien hank- keiden osuus kaikista rahoitetuista hankkeista, % | 11 | 14 | 14 | |||
4. Uusien t&k&i-yritysten osuus kaikista t&k&i-rahoi- tusta saaneista yritysasiakkaista, % | 29 | 35 | 35 | |||
5. Kasvua ja kansainvälistymistä hakevien Business Finland -asiakkaiden lukumäärän kasvu, %, ja poisluettuna t&k&i –rahoitusasiakkaat, % | -5 -2,8 | 3 10 | 3 10 | |||
6. Business Finlandin rahoitusasiakkaiden lukumäärä, kpl | 3718 | 2 800 | 2300 | |||
7. Business Finlandin rahoitus startup-yrityksille, milj. euroa | 190 | 115 | 100 | |||
8. Business Finlandin kansainvälistymispalveluita käyt- täneiden pk-yritysasiakkaiden määrä, kpl | 2100 | 2 200 | 2 200 | |||
9. Pk-yritysten (ei sis. midcap) osuus t&k&i-rahoituk- sesta, % | 54 | 60 | 60 | |||
10. Yritysten arvio tutkimustulosten ja osaamisten kau- pallisen hyödyntämisen todennäköisyydestä, % | 85 | 75 | 75 | |||
11. Uusien asiakkaiden määrä Horizon Europe -ohjel- massa, lkm | - | 15 | 20 | |||
12. Horizon Europe -ohjelmasta Suomeen tuleva rahoi- tus (milj. euroa) | 400 | 300 | 400 | |||
13. Rahoitetut ekosysteemialoitteet, joissa tavoitteena yli 1 mrd. euron kokonaisuus, kpl | 10 | 5 | 3 | |||
14. Business Finlandin rahoitus digitalisaatiota edistä- vään t&k&i-toimintaan, milj. euroa | 000 | 000 | 000 | |||
15. Ulkomaisten investointien määrä, milj. euroa (josta ns. greenfield-investoinnit, milj. euroa) | 203 | 300 | 400 (200) | |||
16. Suomen markkinaosuus ulkomaisten matkailijoiden yöpymisistä suhteessa muihin Pohjoismaihin, % | 13 | 11 | 11 | |||
17. Kansainväliset matkailutulot (matkailutase), milj. e22 | 2120 | ≥ 2500 | ≥ 3000 |
TAVOITE 2: TYÖLLISYYSASTE NOUSEE - NOSTETAAN TYÖLLISYYTTÄ 100 000:LLA HENKI- LÖLLÄ VUOTEEN 2027 MENNESSÄ
2022 Toteuma | 2023 Arvio | 2024 Arvio | 2025 Arvio | 2026 Arvio | 2027 Arvio | |
18. T&k&i –rahoituksen aikaansaamat työpaikat, lkm (arvio työpaikoista hankkeen tavoitevuonna) | 32 610 | 30 000 | 24 000 | |||
19. Johtaminen ja työn muutos: työorganisaatioiden ke- hittämishankkeiden lukumäärä ja rahoitus | 7 0,95 M€ | 20 0,5 M€ | 20 0,5 M€ |
22 Ulkomaisesta matkailusta saatavat vientiin rinnastettavat tulot (ilman kuljetustuloja)
TAVOITE 3: ILMASTOTAVOITTEIDEN SAAVUTTAMINEN EDISTYY - PUHTAAN ENERGIAN SUOMI
2022 Toteuma | 2023 Arvio | 2024 Arvio | 2025 Arvio | 2026 Arvio | 2027 Arvio | |
20. Business Finlandin rahoitus vähähiilisyyttä ja kierto- taloutta edistäviin ratkaisuihin, milj. euroa | 392 | 300 | 330 | |||
21. Business Finlandin rahoitus puhtaan energian t&k&i-toimintaan, milj. euroa | 102 | 60 | 55 | |||
22. Innovatiiviset julkiset hankinnat: lukumäärä ja rahoi- tus | 3 0,75 M€ | 5 2M€ | 5 2M€ |
TAVOITE 4: TYÖVOIMAN SAATAVUUS PARANEE - PARANNETAAN TYÖVOIMAN SAATAVUUTTA JA ESTETÄÄN VÄÄRINKÄYTÖKSET
2022 Toteuma | 2023 Arvio | 2024 Arvio | 2025 Arvio | 2026 Arvio | 2027 Arvio | |
23. Work in Finland -toiminnon fokusmaista (vuonna 2024 Intia, Vietnam, Brasilia) saapuneille erityisasian- tuntijoille ja kasvuyrittäjille myönnetyt oleskeluluvat, kpl | 1600 | 1200 | 1300 | |||
24. Suomen houkuttelevuus kansainvälisille osaajille suhteessa kilpailijamaihin: sijoittuminen Nation Brands Index -vertailussa – indeksi ja sijoittuminen | 65 ja 14 | 66 ja 13 |
2. Toiminnallinen tehokkuus
2022 Toteuma | 2023 Arvio | 2024 Arvio | 2025 Arvio | 2026 Arvio | 2027 Arvio | |
25. Toiminnallisen yhdenvertaisuussuunnittelun paran- tuminen oikeusministeriön arviointiasteikolla (asteikko 1–3) | - | - | 1 | 2 | ||
26. Toimitilatehokkuus (m2/henkilötyövuosi) | 11,6 | 8,0 | 6,4 | 5,1 | 5,1 | 5,1 |
27. Tilakustannukset (euroa/henkilötyövuosi) | 0000 | 0000 | 0000 | 4500 | 4500 | 4500 |
3. Tuotokset ja laadunhallinta
2022 Toteuma | 2023 Arvio | 2024 Arvio | 2025 Arvio | 2026 Arvio | 2027 Arvio | |
28. Uuden t&k&i-rahoitushakemuksen käsittelyaika pk- yrityksille (vrk) | 43 | ≤ 70 | ≤ 65 | ≤ 65 | ≤ 65 | ≤ 65 |
29. Business Finland pk-yritysasiakkaiden suositteluha- lukkuus (asteikko -100 - +100) | +76 | >+60 | >+62 | >+62 | >+62 | >+62 |
30. Sidosryhmätyytyväisyys Business Finlandin Visit Finland -toimintoon (asteikko 1–5) | 4,5 | 4,0 | 4,0 | 4,0 | 4,0 | 4,0 |
31. Sidosryhmätyytyväisyys Business Finlandin Work in Finland –toimintoihin (asteikko 1–5) | 4,6 | 3,7 | 3,8 | 3,9 | 3,9 | 3,9 |
32. Business Finland -asiakkaan kokemus Team Fin- land –palveluiden tiedonsaannista (asteikko 1–5) | 3,5 | 3,9 | 4,0 | 4,0 | 4,0 | 4,0 |
4. Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen
2022 Toteuma | 2023 Arvio | 2024 Arvio | 2025 Arvio | 2026 Arvio | 2027 Arvio | |
33. Business Finlandin henkilöstön liikkuvuus, % | 5,6 | 4 | 4 | 4 | 4 | 4 |
34. Osaamisen kehittämiseen käytetyt oppimispäivät (Learning Day), lkm | - | 3,5 | 4 | 4 | 4 | 4 |
Liite 3 Riskienhallintamalli ja keskeisimmät riskit
Innovaatiorahoituskeskus Business Finlandin johtokunnan hyväksymät riskienhallinnan linjaukset ohjaavat Business Finlandin ris- kienhallintaa. Linjaukset perustuvat valtiovarainministeriön riskienhallintapolitiikkaan, COSO-ERM-viitekehykseen ja ISO 31000 -stan- dardiin. Riskienhallinta on integroitu toimintaprosesseihin, jolloin riskien tunnistaminen ja hallintakeinojen suunnittelu tehdään kunkin toiminnon yhteydessä. Riskienhallinta kattaa kaikki toiminnot: sekä oman sisäisen toiminnan että toiminnan, josta Business Finland vastaa lainsäädännön, sopimusten tai muiden velvoitteiden nojalla. Riskienhallintatoimenpiteet keskitetään merkittävimpiin riskeihin. Riskienhallinnan toteuttamista varmistaa ja tukee erillinen prosessi. Riskejä voidaan tunnistaa mm. erillisellä työpajatyöskentelyllä, riskikatselmoinneilla tai avoimen palautekanavan tiedoilla. Tunnistettuja riskihavaintoja yhdistetään ja täsmennetään laaja-alaisem- miksi organisaatiotason riskikuvauksiksi. Toimintaympäristöriskejä kartoitetaan vuosittain osana strategiaprosessia.
Esimiehet vastaavat omien vastuidensa osalta toimintaan ja sen suunnitteluun liittyvästä riskienhallinnasta. Johtoryhmän jäsenet raportoivat palvelualueiden riskeistä osana vuosisuunnittelua ja puolivuosiraportointia strategisten tavoitteiden mukaisesti. Pääjohtaja vastaa johtoryhmän tukemana riskienhallinnan järjestämisestä sekä sen toimivuuden ja tehokkuuden valvonnasta. Johtokunnan tar- kastusvaliokunta avustaa johtoa sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan toiminnan kehittämisessä ja suunnittelussa. Johtokunta vah- vistaa Business Finland -kokonaisuuden riskienhallinnan linjaukset sekä arvioi riskienhallinnan toimivuuden, asianmukaisuuden ja riittävyyden. Business Finland -osakeyhtiön hallitus käsittelee ja hyväksyy merkittävät yhtiön toimintaan liittyvät riskienhallinnan lin- jaukset ja päätökset rahoituskeskuksen linjausten mukaisesti.
Riskien tarkastelu kuuluu operatiiviseen päätöksentekoon kaikilla organisaatiotasoilla. Erillinen, määrämuotoinen riskien tarkastelu liittyy mm. rahoituspäätösten valmisteluun, hankintoihin, kansainväliseen yhteistyöhön ja kehittämisprojekteihin. Strategisissa valin- noissaan ja rahoitus- ja muiden resurssien kohdistamisessa Business Finland on valmis hyväksymään markkinaehtoisia toimijoita suurempia riskejä, kun kansantaloudellisten ja yhteiskunnallisten tuottomahdollisuuksien arvioidaan olevan riittävän suuret. Tällaisten riskien ottaminen ja innovaatiotoiminnan riskien jakaminen Suomen kansantaloudessa liittyy Business Finlandin olemassaolon pe- rustaan. Business Finlandissa riskinoton tulee tukea strategisten ja operatiivisten tavoitteiden toteutumista, eivätkä riskit saa vaaran- taa Business Finlandin toimintaa. Riskienhallinnan menettelytavat suhteutetaan toiminnan laajuuteen ja vastuisiin nähden.
Business Finlandin tulostavoitteita ja toimintaa uhkaavat keskeisimmät riskit
Yhteiskunnallinen vaikuttavuus: | Hallintatoimia: |
Business Finlandin rooli sekä innovaa- tiorahoituksen ja kv. kasvun tuen syner- gia kyseenalaistetaan. | Business Finlandin toiminnan hyödyistä viestiminen päättäjille ja suurelle yleisölle. Business Finlandin hallitusohjelmatavoitteet. Business Finlandin roolin selkeyttäminen. Sidosryhmäyh- teistyö. |
Luottamus Business Finlandin toimin- taan ja sen vaikuttavuuteen kyseen- alaistuvat. | Vaikuttavuusviestintä. Asiakaspalautteen seuranta ja hallinta sekä konkreettiset toimet sen pohjalta. Kriisiviestintä. Ulkopuoliset auditoinnit. Selkeät prosessit ja kontrollit -kehityshanke. Know Your Customer -prosessi ja -tiimi. |
Business Finland ei pysty käyttämään kasvavaa T&K-valtuutta vaikuttavasti. | Viestintä ja markkinointi. Toimenpiteet rahoituksen kysynnän aktivoimiseksi. Markkinan seu- ranta, palveluiden osuvuuden analyysi ja kehittäminen. Yhteistyön tiivistäminen, roolien ja vas- tuiden selkeytys TF-toimijoiden kesken. Yhteistyöstrategia. |
Business Finland ei kykene olemaan riittävän resilientti muuttuvassa toimin- taympäristössä. | Yritysten viestien kuuntelu ja ratkaisujen löytäminen esim. viennin lisäämiseen. Tavoitteenase- tannassa huomioidaan muuttuva tilanne ja sovitaan painopistealueet. Ajoitetaan toimet kohde- markkinoilla oikein. Strategian vuosihuolto ja toimenpiteet sen pohjalta. RRF-rahoitus, inno- vaatiorahoitus. |
Toiminnallinen tehokkuus: | Hallintatoimia: |
Luottamuksellista tietoa päätyy vääriin käsiin, mikä vahingoittaa Business Fin- landin mainetta. | Koulutus, tietoturvapolitiikka, tietoturva-auditoinnit, IT-muutoshankkeiden uhka-analyysit, kul- kuoikeuksien ja käyttöoikeuksien hallinta, VPN-yhteydet, salasanat, Mobile Protection, tietotur- vapäivitykset, haavoittuvuuksien paikkaus, viestintä, tietoturvavalvomo. |
Ulkomaan verkostossa ei pystytä tur- vaamaan operatiivisen toiminnan hyvää hallintoa. | Prosessien kuvaaminen, vastuut ja valvonta sekä ohjeistus. Vakuutusturvan ja matkustuskäy- täntöjen uudistaminen. Roolien selkeytys. |
Business Finlandin strategia ei konkreti- soidu operatiivisessa toiminnassa. | Muutoksen jalkautus ja kehitysasioiden priorisointi strategisten painopistealueiden kehittämi- sen kautta. Project Management Office. Muutosohjausryhmä. Teemastrategiatyö. Asiakasra- japinnan palautteiden systemaattinen testaaminen. Business Finlandin yhteiset kestävän kehi- tyksen periaatteet. |
Toiminnan digitalisointi ja tietojärjestel- mät eivät tue Business Finlandin asia- kastyön tekemistä. | CRM:n käytön (tiedon laadun ja määrän) seuranta sekä kehitystoimien priorisointi. Digital Ser- vices Steering Forum –ohjausryhmä digitaalisen kehittämisen ja tiedolla johtamisen ohjauk- seen. Digilinjaukset Business Finlandin päätoiminnoille. Asiakaspolun ja toiminnan digitalisoin- nin kehittäminen. Digitransformaatio-ohjelman käynnistys. |
Voimavarojen hallinta ja kehittämi- nen: | Hallintatoimia: |
Business Finlandin resurssit ja osaami- nen eivät ole tasapainossa tavoitteiden ja toimintaympäristön edellyttämien muutosten kanssa. | Johtamisen kehittäminen. Resurssien painopisteet, päälinjaukset ja rekrytointipäätökset johto- ryhmässä. Palvelualuekohtainen Talent-strategia. Työntekijöiden kehityskeskustelut. Learning Day-käytäntö, Campus-oppimisalusta. |
Henkilöstön hyvinvointi ja tyytyväisyys vaarantuvat työkuormien ja toimintaa koskevien muutosten vuoksi. | Hyvinvointivalmennukset, lyhytterapiapalvelut. Lomien ja saldojen tehoseuranta. Prosessien kehittäminen, vastuiden määrittely, digitalisoinnin lisääminen. Varhaisen välittämisen malli ja valmennukset. Muutosvalmennukset henkilöstölle. |
Liite 4: Toimeenpanosuunnitelma 2024–2027
1. Business Finlandin tärkeimmät tulostavoitteita tukevat toimenpiteet
1.1. Tulostavoitteita tukevia keskeisiä toimenpiteitä v. 2024–2027, erityisesti vuonna 2024
Business Finland edistää elinkeinojen kehittymistä teknologian, innovaatioiden ja kasvurahoituksen keinoin. Suo- meen kehittyy paljon kestävän kehityksen huomioivia, kilpailukykyisiä ja kasvuhakuisia yrityksiä kumppaniverkos- toineen. Tämä uudistaa elinkeinoja, kasvattaa jalostusarvoa ja tuottavuutta, lisää vientiä ja yritysten kansainvälis- tymistä, parantaa työelämän laatua sekä luo näin työllisyyttä ja hyvinvointia. Tulokset saavutetaan asiakkaiden tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnalla sekä kansainvälisen liiketoiminnan kehittämisellä, joihin Business Finland kannustaa rahoituksellaan, ohjelmatoiminnalla sekä kansainvälistymis- ja muilla neuvontapalveluilla hyö- dyntäen myös kansainvälisiä kumppanuuksia. Tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnassa asiakkaita ovat yrityk- set sekä tutkimus- ja julkiset organisaatiot.
1.2.1. Customers and Networks (Asiakas- ja verkostopalvelut) -palvelualue
Innovaatioympäristö, kasvuyritykset ja ekosysteemit:
- Rakentaa houkuttelevaa innovaatioympäristöä ja edistää eri toimialojen uudistumista.
- Sparraa yrityksiä korkeamman tavoitetason TKI-toimintaan ja lisäämään yksityisiä panostuksia TKI-toimin- taan.
- Vastaa Business Finlandin asiakkuuksista ja edistää uusien vientiyritysten määrän kasvua sekä tukee osal- taan keskisuurten yritysten (”midcap”) määrän tuplaantumista.
- Nopeuttaa uusien startup-yritysten syntymistä ja edistää maailman parhaan startup- ja kasvuyritysekosystee- min kehittymistä.
- Vastaa Business Finlandin ekosysteemiportfoliosta ja edistää veturiekosysteemien ja muiden kansainvälisesti kilpailukykyisten ekosysteemien rakentumista, kasvua ja kehittymistä sekä kansainvälisiä kumppanuuksia ja kansainvälisten osaajien määrää ekosysteemeissä.
- Tukee osaamisellaan valtion ja yliopistokaupunkien ekosysteemisopimusten toteutusta globaalisti kilpailuky- kyisten ekosysteemien vahvistamiseksi
- Tukee yhdessä Suomen Akatemian kanssa mahdollisilla yhteisillä ohjelmallisilla toimenpiteillä tutkimuksen laatua ja vaikuttavuutta, yritysten ja tutkimusorganisaatioiden pitkäjänteisiä tki-yhteistyötä sekä kestävää kas- vua ja elinkeinoelämän uudistumista.
- Edistää tutkimusorganisaatioiden ja yritysten yhteistyötä sekä tutkimustiedon hyödyntämistä uusien kasvuai- hioiden synnyttämiseksi.
- Kehittää mekanismin, joka edistää ammattikorkeakoulujen yritysyhteistyössä tehtävää soveltavaa tutkimusta ja parantaa mahdollisuuksia rahoituksen kanavoitumiselle tähän.
Missiot ja BF-ohjelmat:
- Integroi missiot, ohjelmat sekä EU- ja kansainvälisen innovaatiotoiminnan lähemmäksi asiakastyötä.
- Ohjaa Business Finlandin temaattisia aktiviteetteja missiotoiminnan kautta.
- Ohjaa ja toimeenpanee Business Finlandin ohjelma- ja kampanjaportfoliota, prosesseja ja palveluita.
- Valmistelee yhteistä ohjelmatoimintaa Suomen Akatemian kanssa.
- Edistää teollisuuden puhdasta siirtymää, digitaalista siirtymää, siruteknologiaa, energiamurrosta, vetytaloutta ja akkustrategiaa, kiertotaloutta, datataloutta, kvantti- ja 6G-teknologiaa, puolijohdealaa sekä terveyden ja hyvinvoinnin alaa ja ruokavientiä missiolähtöisten käynnissä olevien sekä uusien valmisteltavien ohjelmien ja kampanjoiden kautta. Tukee datatalouden toimenpidekokonaisuutta ja mineraalistrategiaa.
- Tukee muilta osin teollisuuspoliittisen strategian mukaisia kansallisia valintoja ja kansallisia kasvuohjelmia peruspalveluidensa kautta
- Tukee avaruuden liiketoimintamahdollisuuksia ja pääsyä kansainvälisiin arvoverkostoihin, tiedottaa avautu- vista eurooppalaisista ja kansainvälisistä mahdollisuuksista sekä edistää kansallisten toimijoiden verkostoitu- mista.
- Tukee osaltaan poikkihallinnollisen luovien alojen kasvustrategian toimeenpanoa Business Finlandin palve- luiden, esim. TKI-rahoituksen avulla.
- Vaikuttaa toiminnallaan Suomen ilmastotavoitteiden toteutumiseen ja energiajärjestelmien kehittymiseen.
Team Finland ja asiakkaiden palveluneuvonta:
- Tekee yhteistyötä alueellisten ja Team Finland -verkoston toimijoiden kanssa.
- Neuvoo asiakkaita Business Finlandin ja TF-sidosryhmien palveluiden käyttöön.
- Tuo Team Finland -verkoston palvelukokonaisuudet asiakkaille mahdollisimman näkyviksi ja selkeiksi.
- Kiinnittää huomiota erityisesti TF-strategian käytäntöön viemiseen sekä vahvempaan yhteiseen suunnitteluun valituilla vientimarkkinoilla.
- Vauhdittaa kasvuhakuisten, työllistävien ja vientiin tähtäävien yritysten määrän kasvua TF-verkostossa.
- Uudistaa TF-verkoston toimintaa ja johtamista yhteistyössä Team Finland ydintoimijoiden ja elinkeinoelämän kanssa Team Finland -palvelupolun selkeyttämiseksi ja asiakaslähtöisyyden kehittämiseksi.
- Koordinoi TF–verkostossa kansallisesti palvelukokonaisuutta kv. kasvua tavoitteleville yrityksille.
Eurooppalaiset verkostot ja kansainväliset innovaatioyhteisöt:
- Kannustaa suomalaisia toimijoita hyödyntämään eurooppalaisia verkostoja ja edistää osaltaan EU-rahoituk- sen kanavoitumisen kasvua Suomeen
- Vahvistaa kansainvälistä verkostomaista yhteistyötä kannustamalla suomalaisia yrityksiä ja tutkimusorgani- saatioita osallistumaan eurooppalaisiin rahoitusohjelmiin.
- Koordinoi kansallisella tasolla Horizon Europe -ohjelmaa.
- Edistää Suomen teollisuuden pääsyä European Defence Fundin (EDF) avaamiin markkinamahdollisuuksiin.
- Edistää tiede- ja teknologiasopimusten käytännön toimeenpanoa ja multilateraalista innovaatioyhteistyötä.
- Toimii aktiivisesti edistääkseen kansainvälisiä yhteistyömahdollisuuksia Suomen strategisten yhteistyökump- panien kuten Yhdysvaltojen kanssa.
1.2.2. Global Growth Services (Kansainvälisen kasvun palvelut) -palvelualue
Business Finlandin kansainvälistymispalvelut:
- Kehittää ja sujuvoittaa Business Finlandin kansainvälisen verkoston ja Suomen toimintojen välistä yhteistyötä.
- Toimii kansainvälisten palveluiden neuvonnan toimintamallin mukaisesti ja ohjaa asiakkaat mahdollisimman oikea-aikaisesti ja sujuvasti kv. kasvun palveluihin.
- Jatkaa digitaalisten ja helposti saavutettavien palveluiden kehitystä ja päivitettyjen vienninedistämispalvelui- den tuomista entistä paremmin suomalaisten yritysten tietoisuuteen.
- Edistää Suomen teollisuuden pääsyä NATO-jäsenyyden avaamiin markkinamahdollisuuksiin.
- Kehittää yhdessä elinkenoelämän, ulkoministeriön ja Xxxxxxxxxx kanssa toimia Ukrainan jälleenrakennuksen markkinamahdollisuuksien löytämiseksi, yritysten mukaan aktivoimiseksi ja vienninedistämispalvelujen anta- miseksi.
- Ryhtyy poliittisen johdon tekemien päätösten mukaisiin toimenpiteisiin liittyen loppuvuonna 2023 tehtyyn sel- vitykseen Business Finlandin ulkomaantoimintojen siirrosta osaksi edustustoverkkoa.
Team Finland ja yhteistyö TF-toimijoiden kanssa:
- Vastaa vienninedistämisen koordinoinnista kansallisella tasolla. Edustaa Suomea kansainvälisellä tasolla vienninedistämisjärjestöissä ja toimii ulkomailla ulkoministeriön edustustojen kanssa yhteistyömallin mukai- sesti.
- Suunnittelee ulkomaan verkoston Team Finland -yhteistoimintaa ulkoministeriön ja muiden Team Finland - kumppaneiden kanssa maakohtaisesti.
- Painottaa toimenpiteitä, joilla synnytetään Suomeen yritysten (ns. mittelstand) vientiä.
- Kehittää Berliiniin perustetun elvytysrahaston ydintiimin yhteistoimintaa Team Finland -verkoston kanssa.
- Välittää EU:n elpymis- ja palautumistukirahoituksesta sekä muiden eurooppalaisten maiden elpymisrahoituk- sista nousevia markkinamahdollisuuksia suomalaisille yrityksille EK:n ja UM:n kanssa.
- Kehittää projektirahoitusta (IFI:t ja yksityinen rahoitus) sekä kehittyvien markkinoiden innovaatiorahoitusalus- taa (Developing Markets Platform) yhdessä ulkoministeriön kanssa.
- Edistää yhteistyössä Elinkeinoelämän keskusliiton, ulkoministeriön ja kuuden suurimman kaupungin kanssa kaupallista yhteistyötä Puolustusvoimien HX-hävittäjähankkeen voittaneen Lockheed Martinin kanssa.
- Kehittää strategisesti ulkomaantoimintojen resursointia ja yhteistoimintaa Business Finlandin, ulkoministeriön, opetus- ja kulttuuriministeriön, maa- ja metsätalousministeriön sekä työ- ja elinkeinoministeriön kesken, sel- kiyttäen rooleja entisestään.
1.2.3. Finland Promotion Services -palvelualue
Kaupallinen maakuvatyö:
- Ylläpitää ja kehittää Suomen houkuttelevuutta, positiivista kaupallista maakuvaa ja matkailumielikuvaa.
- Toteuttaa maakuvatyötä yhteistyössä muiden toimijoiden ja erityisesti ulkoministeriön kanssa.
Matkailun edistäminen:
- Edistää Suomeen suuntautuvaa ulkomaista matkailua.
- Toimeenpanee osaltaan Suomen matkailustrategian 2022–2028 linjauksia.
- Tukee matkailun kasvun edellytysten vahvistamista mm. matkailualan digitalisaation kehitystä.
- Vahvistaa matkailupalvelujen vientiä ja kysyntää yhdessä matkailualojen ja muiden toimijoiden kanssa.
- Tukee matkailuyritysten ja -kohteiden tuotekehitystä, tuotteistamista ja kansainvälistymistä.
- Ohjaa matkailuelinkeinon siirtymää kohti kestäviä ja vähähiilisiä toimintatapoja.
- Tuottaa ja analysoi tietoa sekä edistää datan hyödyntämistä matkailuelinkeinon tarpeisiin.
Ulkomaiset investoinnit:
- Edistää ulkomaisia investointeja Suomeen painopisteinä erityisesti osaamisintensiiviset alat, korkean lisäar- von tuotanto sekä tutkimus-, kehittämis- ja innovaatioinvestoinnit.
- Tukee puhdasta siirtymää puhtaan teknologian, biotalouden ja kiertotalouden investoinneilla sekä vahvistaa digitalisaatiota monipuolisesti eri ICT-sektoreiden investoinneilla.
- Tekee yhteistyötä seudullisten kehitys- ja elinkeinoyhtiöiden kanssa.
- Osallistuu työ- ja elinkeinoministeriön koordinoimaan, hallitusohjelman mukaiseen investointien edistämiseen ja sen osana mm. tukee investointinyrkin toimintaa.
- Tuottaa työ- ja elinkeinoministeriölle sekä muille yrityskauppaverkoston ulkomaalaisten yritysostojen seuran- nasta annetun lain (172/2012) mukaisesta seurantayhteistyöstä vastaaville viranomaisille säännöllisesti lis- tauksen toteutuneista ulkomaalaisista yritysostoista. Tuottaa työ- ja elinkeinoministeriölle ulkomaalaisten si- joitusten seurantaa koskevaa kansallista vuosiraporttia varten tarvittavia tietoja ja Euroopan komissiolle toi- mitettavia tietoja EU:n ulkomaisia suoria investointeja koskevan seuranta-asetuksen (EU 2019/452) vuosiker- tomusta varten.
Osaajien houkuttelu Suomeen:
- Houkuttelee Suomeen kansainvälisiä osaajia ja kasvuyrittäjiä TKI-toiminnan kärki- ja kasvualoilla.
- Houkuttelee osaltaan erityisosaajien työperusteista maahanmuuttoa.
- Edistää Suomen uramahdollisuuksien ja startup-ekosysteemin tunnettuutta viestinnän ja markkinoinnin kei- noin osallistumalla teknologia-alan tapahtumiin sekä kumppaniyhteistyöllä kohdemaissa.
- Tukee yritysten valmiuksia rekrytoida kansainvälisiä osaajia viestinnän, rahoituksen jamentoroinnin keinoin sekä yhdistämällä yrityksiä luotettaviin kansainvälisen rekrytoinnin kumppaneihin.
- Edistää pitovoimaa Workinfinland.com-sivuston ja sen työpaikkalistauksen avulla, yhdistämällä Suomessa olevia kansainvälisiä osaajia kasvuekosysteemien yrityksiin sekä tukemalla kansainvälisten startup-yrittäjien verkostoitumista.
- Suuntaa Work in Finlandin ulkomaantoimintoja Intiaan, Vietnamiin, Brasiliaan, EU/ETA-alueelle sekä joiltakin osin Turkkiin. Filippiinien osalta toiminta määrittyy työ- ja elinkeinoministeriön koordinoiman kohdemaamallin linjausten jälkeen. Kohderyhmänä ovat erityisesti erityisasiantuntijat ja startup-yrittäjät, erityisesti teknologia- alalla. Turkin toimenpiteet kohdentuvat erityisesti eettisen työvoiman maahanmuuton edistämiseen sekä star- tup-lupahakijoiden laadun parantamiseen. Muiden osaajakohderyhmien houkuttelussa Business Finland toi- mii yhteistyössä ja tukee Talent Boost -verkoston toimijoita.
- Koordinoi operatiivista poikkihallinnollista Talent Boost -työtä kansallisesti.
- Kehittää ja toimeenpanee Work in Finland -kokonaisuutta yhteistyössä KEHA-keskuksen kanssa
- Markkinoi ja seuraa Talent-rahoituksen käyttöä.
- Tukee ja kannustaa yrityksiä rekrytoimaan kansainvälisiä osaajia.
- Ylläpitää ja kehittää kansallista osaajien houkuttelun ja työvoiman maahanmuuton verkkoalustaa www.wor- xxxxxxxxxx.xx.
- Kehittää Business Finlandin Work in Finland -toiminnan vaikuttavuuden seurantaa
AV-tuotantotuki:
- Markkinoi Suomea kansainvälisille AV-tuotannoille.
Tapahtumajärjestelyt:
- Edistää suurtapahtumia sekä promootioalustoja (fyysisiä ja virtuaalisia).
- Vastaa Osakan maailmannäyttelyyn 2025 osallistumisen valmistelusta.
1.2.4. Funding Services (Rahoituspalvelut)
- Vastaa Business Finlandin rahoituspalveluista ja toimeenpanee siihen liittyviä tehtäviä.
- Varmistaa BF-lain muutosten edellyttämän organisaatiomuutoksen ja toimintatapojen käytäntöön viemisen.
- Kannustaa rahoituksella organisaatioita tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaan sekä yhteisiin ohjelmiin.
- Tukee rahoituksella uusien miljardiluokan ekosysteemien syntymistä Suomeen.
- Antaa kasvuyrityksille ja pk-yrityksille sopivia rahoitusmahdollisuuksia.
- AV-tuotantotuki:
- Edistää AV-tuotannon systeemistä kehittämistä palveluviennin toimialana.
- Tukee audiovisuaalisen tuotannon tekemistä Suomessa.
TKI-rahoitus:
- Sparraa yrityksiä korkeamman tavoitetason TKI-hankkeisiin ja lisäämään yksityisiä panostuksia TKI-toimin- taan. Suuntaa yrityksille kohdennettavan T&K-rahoituksen yrityksille, jotka ovat kyvykkäimpiä TKI-toimintaan, riskinottoon, investointeihin aineettomaan omaisuuteen ja TKI-toiminnan hyödyntämiseen liiketoiminnassa.
- Suuntaa rahoitusta hallitusohjelman painopistealueille ja ottaa TKI-rahoituksen kohdentamisessa huomioon hallituksen tavoitteen kasvattaa T&K-menot neljään prosenttiin BKT:sta ja yksityisen sektoriin T&K-menojen vivutuksen.
- Edistää osaltaan T&K-rahoituslain ja -rahoitussuunnitelman tavoitteiden ja suositusten toimeenpanoa.
- Painottaa rahoitusta tutkimus-yritys-yhteistyöhön.
Kestävän kasvun ohjelma ja RRF:
- Toimeenpanee Suomen kestävän kasvun ohjelmaa.
- Varmistaa ohjelman toimeenpanossa sisäisen valvonnan, seurannan ja raportoinnin toimivuuden EU:n RRF- asetus (2021/241) huomioiden.
- Varmistaa ohjelman toimeenpanon tuloksellisuuden ja lainmukaisuuden RRF-toimeenpanoa edellyttämillä tu- kiviranomaisen vastuilla, joista säädetään laissa EU:n elpymis- ja palautumistukivälineen hallinnoinnista, val- vonnasta ja tarkastuksesta (537/2022).
1.2.5. Experience, marketing & communications (Palvelutarjooman hallinta, markkinointi ja viestintä)
Palvelutarjooman hallinta:
- Kehittää palvelutarjoamaa ja sen hallintamallia kokonaisvaltaisesti ja asiakastarvelähtöisesti.
- Jatkokehittää asiakkaan helppokäyttöistä digitaalista itsepalvelua.
- Kerää asiakaspalautetta systemaattisesti ja hyödyntää sitä päätöksenteossa ja palvelukehityksessä.
- Ylläpitää ja parantaa asiakasdatan laatua niin Business Finland- kuin Team Finland -tasoisesti.
Markkinointi ja viestintä:
- Rakentaa Business Finlandin mainetta ja tunnettuutta. Suunnittelee ja toteuttaa viestintää ja markkinointia, joka edistää Business Finlandin tavoitteita ja painopisteitä yhdessä Business Finlandin palvelualueiden kanssa.
- Edistää viestinnällä työyhteisön vuorovaikutusta ja sisäisen kulttuurin kehittymistä BF:n arvojen mukaisesti.
- Hyödyntää analytiikkaa ja dataa niin, että asiakasviestintä tavoittaa oikeat kohderyhmät tehokkaasti ja että asiakkaille on tarjolla kiinnostavaa, omia tarpeita vastaavaa sisältöä asiakkaalle sopivaan aikaan.
- Vastaa Team Finland -viestinnän koordinaatiosta ja suunnittelusta yhteistyössä TF-verkoston kanssa.
1.2.6. Group functions (yhteiset palvelut)
Strategia ja ohjaus:
- Kokoaa Business Finlandin tiedot ja näkemykset tukemaan hallitusohjelman mukaisen teollisuuspoliittisen strategian laatimista ja uudistuvan tutkimus- ja innovaationeuvoston toiminnan käynnistämistä.
- Käynnistää Business Finlandin strategian päivityksen huomioiden mm. hallitusohjelman ja työ- ja elinkeino- ministeriön ohjauskehikon mukaiset tavoitteet ja painopisteet.
- Tukee tietojohtamisen pilot-hankkeilla vienninedistämisen ja missiotoiminnan strategisen johtamisen kehittä- mistä sekä Business Finland -lakimuutoksen pohjalta uudistettujen toimintatapojen käyttöönottoa.
- Käynnistää hallitusohjelman mukaisen tuottavuusohjelman valmistelun ja toimeenpanon ministeriöltä saata- van ohjeistuksen mukaisesti.
- Uudistaa Business Finland johtamisjärjestelmän vastaamaan hallitusohjelman perusteella toteutetun selvityk- sen ja päätösten lopputulemaa Business Finlandin ulkomaantoimintojen mahdollisesta siirrosta osaksi edus- tustoverkkoa.
- Tukee osaltaan Business Finland Venture Capital Oy:n yhdistämistä Tesi-konserniin.
- Osallistuu asiantuntijana tutkimus- ja innovaationeuvoston (TIN) toimintaan.
Digitaalisuus, tietojohtaminen, toimitilat, hankinnat:
- Edistää digitaalisuutta ja kehittää tietojohtamista. (ks. kohta 2.5)
- Huomioi digitalisaation edistämisessä Suomen kansallisen digikompassin yhteiset tavoitteet.
- Lisää pilviympäristön digiturvallisuutta esim. osallistumalla Taisto-harjoituksiin ja kouluttamalla henkilöstöä.
- Toteuttaa valtion toimitilastrategiaa soveltuvin osin kaikissa toimitilaratkaisuissaan ja on maakunnissa tiiviisti mukana Senaatti-kiinteistöjen toteuttamissa valtion yhteisissä työympäristöhankkeissa (VYTY).
- Sitoutuu kansallisen hankintastrategian23 tavoitteiden edistämiseen hankintatoimensa osalta edistämällä han- kintojen strategista johtamista ja hankintataitoja sekä noudattamalla toiminnassaan julkisten hankintojen kä- sikirjaa 202324.
Työhyvinvoinnin ja johtamisen parantaminen:
- Toimii aktiivisesti valtion yhteisten HR-tavoitteiden saavuttamiseksi ja monipaikkaisen työn edistämiseksi.
- Suunnittelee työyhteisötaitojen valmennusohjelmaa.
Yhdenvertaisuuden edistäminen:
- Edistää tasa-arvoa, yhdenvertaisuutta, syrjimättömyyttä ja työelämän monimuotoisuutta.
- Päivittää ja jalkauttaa tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelman.
- Kehittää vuoden 2024 aikana henkilöstöpoliittisen tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden seurantamenetelmän.
23 Valtiovarainministeriö (2020), Kansallinen julkisten hankintojen strategia 2020, xxxxx://xxxxxxxxx.xxxxxxxxxxxxxx.xx/xxx- dle/10024/162418
24 Valtiovarainministeriö (2023), Julkisten hankintojen käsikirja 2023, xxxxx://xxxxxxxxx.xxxxxxxxxxxxxx.xx/xxxxxx/00000/000000
2. Business Finlandin keskeisimmät toiminnan ja palveluiden kehittämistoimet
Business Finland on määritellyt toiminnalleen viisi strategista painopistealuetta, jotka ovat strategian onnistumi- sen kannalta tunnistettuja, merkittäviä kehittämiskokonaisuuksia. Strategiset painopistealueet ovat:
2.1. Proaktiivinen ja arvoa lisäävä kumppani asiakkaillemme
Business Finland keskittyy erityisesti asiakkaisiin, joille Business Finland tarjoaa eniten arvoa, ja jotka osoittavat eniten potentiaalia Business Finlandin strategisten tavoitteiden kannalta. Business Finland syventää ymmärrystä asiakkaiden tarpeista ja toiveista. Business Finland tavoittelee ajankohtaisia ja tulevia markkinamahdollisuuksia ja kääntää ne asiakkaiden liiketoimintamahdollisuuksiksi.
Painopistealueena tämä osa-alue on edelleen tärkeä, mutta pääpaino on toimeenpanossa, eikä erillisiä kehittä- mistoimia ei ole vuonna 2024.
2.2. Vahva ja proaktiivinen toimija yhteiskunnassa
Business Finland hakee toiminnalleen entistä suurempaa vaikuttavuutta olemalla vahvempi ja proaktiivisempi toimija yhteiskunnassa. Tämä tarkoittaa selkeämmän ajatusjohtajuuden ottamista valituilla alueilla, yksityisen ja julkisen sektorin toimijoiden yhteen saattamista valittujen missioiden ympärille sekä valittujen arvoa lisäävien ver- kostojen ja ekosysteemien orkestrointia sekä kansallisella että kansainvälisellä tasolla. Business Finland:
- Käynnistää uudet missiot sekä missiokonseptin.
- Käynnistää uudet ohjelmat missioiden tavoitteiden tukemiseksi.
- Kehittää strategisia kansainvälisiä kumppanuuksia ja verkostoja.
- Luo toimintamallin ekosysteemien rakentamiseen ja ekosysteemipalveluille.
2.3. Kestävän liiketoiminnan muutosagentti
Business Finland keskittyy lisäämään asiakkaidensa ympäristö- ja yhteiskuntavastuutietoisuutta sekä tukemaan asiakkaitaan positiivisia kehitysvaikutuksia synnyttävien ja siten YK:n kestävän kehityksen tavoitteita tukevien ratkaisujen kehittämiseen. Business Finland näyttää esimerkkiä varmistamalla vastuullisuuden myös omassa toi- minnassaan. Business Finland:
- Implementoi Business Finlandin palveluiden kestävän kehityksen näkökulmia.
- Viestii kestävän kehityksen teemoista.
- Jatkaa osaamisen kehittämistä.
- Edistää kestävän kehityksen kokonaisuuksia Business Finlandin missioiden avulla.
- Jatkaa kestävän kehityksen tavoitteita tukevaa yhteistyötä ulkoministeriön kanssa, esim. Developing Markets platform.
2.4. Paras työpaikka huippuasiantuntijoille
Business Finland tavoittelee ajatusjohtajuutta ja pitää huolta korkeatasoisesta asiantuntemuksesta erityisesti va- lituilla strategisesti merkittävillä alueilla, tarjoaa asiantuntijoille nopeutettuja mahdollisuuksia oppimiseen ja osaa- misen kehittämiseen, kehittää toimintatapoja osaajien houkuttelemiseksi sekä rakentaa luottamusta ja arvopoh- jaista kulttuuria. Business Finland:
- Edistää kyvykkyyttä levittää uusia ideoita.
- Edistää tasa-arvoa, yhdenvertaisuutta, syrjimättömyyttä ja työelämän monimuotoisuutta.
- Kehittää työyhteisötaitoja ja -vuorovaikuttamista.
- Vahvistaa yhtenäistä ja valmentavaa organisaatiokulttuuria.
- Varmistaa johtamisperiaatteiden päivittäisessä työssä.
2.5. Toimintatavoilta ketterä ja laadukas organisaatio
Business Finland selkeyttää ja fokusoi toimintaansa saavuttaakseen lisää ketteryyttä ja varmistaakseen laaduk- kaan tekemisen. Samalla varmistetaan, että yhteistyö Business Finlandin sisällä toimii saumattomasti palvelualu- eiden sekä rahoituskeskuksen ja osakeyhtiön välillä. Resurssit allokoidaan oikeissa määrissä eniten arvoa asiak- kaille ja yhteiskunnalle tuottaviin toimintoihin. Business Finland:
- Keskittyy digitalisaatiota mahdollistavien osa-alueiden vahvistamiseen.
- Parantaa tietojohtamista. Laatii datan laatuun ja määrittelyihin liittyvät käsittelysäännöt ja standardit.
- Kehittää Business Finlandin kokonaisarkkitehtuuria.
- Laatii yhtenäisiä toimintatapoja ohjelmistokehityksen johtamiseksi ja seuraamiseksi.
- Identifioi ohjelmistokehityksen osaamiskapeikkoja.
- Valmistelee digiosaamisen kehittämisen suunnitelman ja parantaa henkilökunnan yleistä digiosaamista.
- Etenee digitalisaatiossa vaiheittain liiketoimintavetoisten pilottihankkeiden kautta.
- Parantaa digitalisoinnin keinoin rahoituksen palvelutuotannon laatua, tehokkuutta ja joustavuutta.
- Päivittää ja kuvaa rahoitusprosessin liiketoiminta-arkkitehtuuria, valmistelee rahoitusprosessin vaatimuk- set järjestelmäsuunnittelulle, suunnittelee järjestelmäuudistuksen vaiheistuksen.
- Edistää yhdessä muiden Team Finland -toimijoiden kanssa digitaalisuutta Team Finland -palveluissa.
- Kehittää asiakaskokemusta ja sen jatkuvaa mittaamista.
- Kehittää asiakaskanavia ja tehostaa asiakasaktivointia (verkkosivut ja D365).
- Jatkokehittää asiakkaan digitaalista itsepalvelua ja profiilia (MyBusinessFinland ja BF ID).
- Analysoi palveluportfoliota strategisesti ja määrittelee kehitystoimenpiteitä.
- Kehittää digitaalisia palveluitaan asiakas- ja organisaation palaute, regulaatio ja strategia huomioiden.
- Lisää automatisoitua datapohjaisuutta eri työvaiheissa ja helpottaa BF-asiantuntijoiden työtä.
- Kehittää digitaalisia palveluita ja mittaa niiden vaikuttavuutta.
- Huomioi työ- ja elinkeinoministeriön digikypsyyden arvioinnissa nousseita kehittämistarpeita.
- Tarjoaa osaltaan asiantuntemusta työ- ja elinkeinoministeriön tietojohtamiselle erityisesti elinkeino- ja innovaatiopolitiikan toimenpiteiden kohdentumisen ja vaikutusten seurannassa.
Liite 5: Tulossopimuksen mittareiden kuvaukset
Mittari (1) (TAE): Business Finlandin asiakkaiden viennin kasvuprosentin ja OECD-maiden viennin keski- määräisen kasvuprosentin erotus (%-yksikköä). BF-asiakkaiden viennin kasvu (%-yksikköä) verrattuna OECD-maiden viennin kasvuun. Ensin lasketaan BF:n kuluvan ja kahden edellisen vuoden asiakkaiden toteutu- neen viennin kasvuprosentti edellisestä kuluvaan vuoteen. Mukana ovat mahdollisimman kattavasti koko BF:n toimintakentästä kaikenkokoiset BF-asiakasyritykset. Mittarin arvo on ko. kasvuprosentin ja OECD-maiden yh- teenlasketun viennin kasvuprosentin (OECD total) välinen erotus vastaavalla kaudella. Mittarin arvo on siis 0, jos BF-asiakkaiden vienti kehittyy täsmälleen samaa tahtia kuin OECD-maissa keskimäärin ja positiivinen, jos kasvu on suurempi kuin OECD-maiden yhteenlasketun kokonaisviennin kasvu.
Mittari (2) (TAE): Rahoitettujen hankkeiden synnyttämä vuosittainen vienti/Business Finlandin tki-rahoi- tus (vientikerroin; pk- ja midcap-yritykset). Rahoitetun hankkeen loppuraportissa asiakkaan antama vientien- nuste korjattuna Business Finlandin asiantuntija-arviolla / hankkeen Business Finlandilta saama rahoitus. Hank- keet järjestetään ko. luvun perusteella laskevaan järjestykseen. Mittari sisältää pk- ja midcap-yritykset.
Mittari (3): Kansainvälistymispalveluja käyttäneiden pk- ja midcap-yritysten viennin kasvu (3 v. muutos)
– Team Finland, % (arvio). Laskenta muutoin samalla periaatteella kuin seurantamittarissa 1, mutta kasvu las- ketaan 3 vuoden aikajaksolla ja mittarin arvo on suhteellinen kasvu prosentteina. Mittari on käytössä myös muilla Team Finland –toimijoilla.
Mittari (4) (TAE): Business Finlandin yritysasiakkaiden yhteenlaskettujen T&K-panostusten kasvu (%). Business Finlandin asiakkaana mittausvuonna olleiden yritysten ja muiden TK-toimintaa tekevien organisaatioi- den yritystunnukset yhdistetään Tilastokeskuksen vuosittain tekemän t&k-tilaston tietoihin. Tämä tilasto kuvaa tutkimukseen sekä tuote- ja prosessikehittämiseen käytettyjä resursseja. Tiedonkeruun peruselementti on pa- neeli, jota seurataan vuosittain. Paneeliin sisällytetään yritykset, jotka ovat ilmoittaneet t&k-toimintaa edellisen vuoden kyselyssä, Sitran asiakasyritykset ja Business Finlandilta tuotekehitysrahoitusta saaneet yritykset. Muista perusjoukon yrityksistä tietoja kerätään otoksella. Mittarin arvo on kulloinkin käytettävissä olevien tuoreimpien em. tietojen pohjalta laskettu t&k-menojen nimellisvuosimuutos prosentteina. Tavoitearvo on kytketty Business Fin- landin resurssikehykseen, eli jos esim. toteutunut resursointi on 80 % tavoitteiden mukaisista resursseista niin mittarin tavoitetaso on 80 % sopimukseen kirjatusta tavoitearvosta.
Mittari (5) (TAE): Projekteihin osallistuneiden kumppanien lukumäärä ekosysteemeissä, joissa tavoit- teena miljardiluokan uusi liiketoiminta (lkm). Kumppaniyritysten ja muiden kumppaniorganisaatioiden luku- määrä Business Finlandin rahoitusta saaneissa ekosysteemihankkeissa, joissa tavoitteena on yli 1 mrd. euron uusi liikevaihto v. 2025.
Mittari (6): Business Finlandin EU-neuvontapalvelujen laajuus - fokusasiakkaille annettu EU-neuvonta (%). Mittausvuonna EU-neuvontapalveluja käyttäneiden Business Finlandin fokusasiakkaiden osuus kaikista fo- kusasiakkaista. Tiedot saadaan CRM-merkinnöistä. Neuvonta kohdistuu erityisesti ekosysteemikokonaisuuksiin sisältäen veturi- ja kasvumoottorihankkeet. Fokusasiakkaat muodostavat Business Finlandin keskeisen asiakas- ryhmän, joka on tiiviin asiakkuudenhallinnan piirissä.
Mittari (7): Rekisteröidyt ulkomaiset yöpymiset, 1000 vrk. Tilastokeskus julkistaa kuukausittain tiedon. Rekis- teröidyt ulkomaiset yöpymiset kuvaavat ulkomailla vakituisesti asuvien henkilöiden yöpymisiä majoitusliikkeissä, joissa on vähintään 20 vuodepaikkaa tai sähköpistokkeella varustettua matkailuvaunupaikkaa. Luvuissa ei ole mukana yksityisten henkilöiden luona tai pienemmissä majoitusliikkeissä yöpyvien määrää.
Mittari (8): Ulkomaisten investointien työllistävyys (työpaikkojen lukumäärä, arvio). Asiakkuudenhallintajär- jestelmään rekisteröidään vuoden aikana toteutuneet investoinnit, joissa Business Finlandin lnvest in Finland - toiminto on ollut aktiivisesti mukana ja joiden osalta selvitetään sijoittajan suunnittelussa käyttämä syntyvien tai lisääntyvien työpaikkojen määrä (edellyttää työnantajarekisteröitymistä). Luku ei ota huomioon myöhempinä vuo- sina mahdollisesti tapahtuvaa työpaikkojen määrän muutosta.
Mittari (9) (TAE): Niiden palvelutapahtumien osuus, jotka liittyvät kestävän kehityksen edistämiseen (%). CRM:aan lisätään kaikkiin asiakaspalvelutapahtumiin luokittelutieto siitä, liittyykö tapahtuma kestävän kehityksen tavoitteisiin. Tämä vaatii merkintöjen tekijöiltä selkeän kannanoton kyllä/ei. Kyllä-merkintä edellyttää sitä, että asi- akkaan kanssa on asiasta keskusteltu tai todettu selkeä myönteinen kytkös kestävän kehityksen tavoitteiden to- teutumiseen. Mittarin arvo on em. tavalla määriteltyjen kestävään kehitykseen liittyvien palvelutapahtumien %- osuus kaikista palvelutapahtumista. Asiakaspalvelutapahtumiin lasketaan mukaan CRM:aan kirjattava asiakas- vuorovaikutus (esim. asiakastapaamiset, palvelutuotanto, markkinamahdollisuudet), joka vaihtelee hieman eri
palvelualueilla. Kestävän kehityksen tulkinta on laaja ja sisältää esimerkiksi hiilipäästöjen vähentämisen, kierto- talous- ja elinkaariajattelun sekä kestävään energiantuotantoon, palvelutuotantoon ja terveyteen liittyvät päämää- rät.
Mittari (10): Kestävän kehityksen ESG-kriteerien mukaisten hankkeiden osuus (%) ja ilmasto- ja vähähii- lisyystavoitteiden mukaisten hankkeiden osuus (%) kaikista rahoitetuista projekteista. 1) Kestävän kehi- tyksen ESG (Environmental, Social, Governance) -kriteerien mukaisten projektien osuus sekä 2) ilmasto- ja vä- hähiilisyystavoitteiden mukaisten projektien osuus kaikista hyväksytyn rahoituspäätöksen saaneista projekteista tarkasteluvuoden aikana. Laskennassa käytetään projekteille myönnetyn rahoituksen määrää, eli mittari kuvaa kuinka suuri osuus Business Finlandin rahoituksesta kohdistuu kestävään kehitykseen sekä ilmasto- ja vähähiili- syystavoitteiden edistämiseen. Ilmasto- ja vähähiilisyystavoitteiden mukaiset projektit sisältyvät myös ESG-kri- teerien mukaisten projektien osuuteen. Tietolähteenä käytetään projektien kestävän kehityksen luokitustietoja, jotka perustuvat rahoitushakemuksissa annettuihin tietoihin.
Mittari (11): Work in Finland -toiminnossa palveltujen organisaatioasiakkaiden määrä. Mittausvuonna Bu- siness Finlandin Work in Finland -toiminnossa palveltujen organisaatioiden lukumäärä. Annetut neuvontapalvelut dokumentoidaan asiakaskohtaisesti Business Finlandin CRM-järjestelmään ja Talent-rahoitusasiakkuudet rahoi- tusjärjestelmään. Jos sama asiakas käyttää useita Work in Finland -palveluita, tämä lasketaan asiakuudeksi vain kerran. Mittari kuvaa siten Work in Finland-toiminnon asiakasrajapinnan laajuutta ja monipuolisuutta.
Mittari (12) (TAE): Business Finlandin asiakkaiden lukumäärä / yhteenlasketut toimintamenot (asiakasta / milj. euroa). Business Finlandin asiakkaana mittausvuonna olleiden organisaatioiden kokonaislukumäärän suhde toimintamenoihin. Asiakkaiden lukumäärä lasketaan CRM:n ja rahoitustietokannan perusteella ja mukaan otetaan kaikki ne organisaatiot, jotka ovat käyttäneet jotakin Business Finlandin palvelua mittausvuonna. Asiak- kaiden lukumäärässä ei ole mukana asiakkaita, joiden ainoa asiointimuoto on koronaviruspandemiaan liittyvä poikkeustilannerahoitus, sillä koronarahoitus on Business Finlandin normaalista toiminnasta poikkeava erillisteh- tävä.
Mittari (13): Rahoitustyön kokonaiskustannus/ myönnetty rahoitus, %.
Mittarissa verrataan Innovaatiorahoituskeskus Business Finlandin rahoitustyön kokonaiskustannuksia ja myön- nettyä rahoitusta. Rahoitustyön kustannukset on laskettu työajankohdennuksiin perustuen toimintolaskennalla. Myönnetty rahoitus sisältää innovaatio- ja elinkeinorahoituksen.
Mittari (14): Business Finlandin digitaalisten palveluiden turvallisuus. Työ- ja elinkeinoministeriön teettämän dTEM-arvioinnin tulos osa-alueesta Kyberturvallisuus ja tietosuoja.
Mittari (15): Käyttäjätyytyväisyys Business Finlandin digitaalisiin palveluihin. Työ- ja elinkeinoministeriön teettämän dTEM-arvioinnin tulos osa-alueesta Asiakaslähtöisyys. Osa-aluetta arvioidaan sekä asiakkaiden että henkilöstön näkökulmasta.
Mittari (16): Business Finlandin digitaalisten asiakasprosessien sujuvuus ja digitaalisten mahdollisuuk- sien hyödyntäminen. Työ- ja elinkeinoministeriön teettämän dTEM-arvioinnin tulos osa-alueesta Palvelut ja pro- sessit.
Mittari (17): (TAE): Business Finland asiakkaiden suositteluhalukkuus (NPS, asteikko -100 - +100). Vastaajat antavat suositteluhalukkuudestaan arvion asteikolla 0–10 kysymykseen ”Xxxxxx todennäköisesti suo- sittelisit Business Finlandin palveluita muille yrityksille / organisaatioille?”. Parhaan arvosanan (9–10) antaneiden prosenttiosuudesta vähennetään arvostelijoiden (arvosana 0–6) prosenttiluku. Neutraalin arvosanan (7–8) anta- neet jätetään huomiotta.
Mittari (18): (TAE): Kokonaistyötyytyväisyys (asteikko 1–5). Mittarin toteuma lasketaan henkilöstölle tehdystä kyselystä.
Mittari (19): Työhyvinvointi (asteikko 1–5). Mittarin toteuma lasketaan henkilöstölle tehdystä kyselystä.
Mittari (20): Johtamisindeksi (asteikko 1–5). Toteuma kertoo henkilöstön tyytyväisyydestä lähiesihenkilötyö- hön. Mittarin toteuma saadaan henkilöstölle tehdystä kyselystä.
Seurantamittareiden kuvaukset
Seurantamittari (1): Pk-asiakasyritysten (sis. midcap) viennin kasvu, milj. euroa ja %. Business Finlandin kuluvan ja kahden edellisen vuoden asiakkaiden toteutuneen viennin kasvu edellisestä vuodesta kuluvaan vuo- teen. Xxxxxx t&k&i-rahoituksen, kv. neuvonnan (ml. Global Network –asiakkuudet), BF-ohjelmien ja outbound- delegaatioiden asiakkaat. Mukana ei ole elinkeinorahoituksen asiakkaita eikä asiakkaita, joilla ei ole vientitietoja. Tästä joukosta valitaan tarkasteluun mukaan pk-yritysasiakkaat sisältäen midcap-yritykset. Yritysten vientitieto saadaan verottajan tai Suomen Asiakastiedon tietokannoista. Tältä joukolta lasketaan absoluuttinen kasvu sum- mana (euroa) sekä summan kasvu (%).
Seurantamittari (2): Kasvua ja kansainvälistymistä hakevien Business Finland -asiakkaiden jalostusarvon kasvu, %. Laskentaan otetaan mukaan t&k&i-rahoituksen, kv. neuvonnan (ml. Global Network –asiakkuudet), BF-ohjelmien ja outbound-delegaatioiden asiakkaat. Vertailuvuodet 2021–2022 tai 2022–2023 riippuen jalostus- arvotietojen saatavuudesta. Mittarin arvo lasketaan vertailuvuosien em. perusteilla valittujen asiakasjoukkojen jalostusarvojen suhdelukuna ja muutetaan prosenteiksi. Yritysten jalostusarvotieto saadaan Suomen Asiakastie- don tietokannoista.
Seurantamittari (3): Tiivistä kansainvälistä yhteistyötä sisältävien hankkeiden osuus kaikista rahoitetuista hankkeista (myönnetty rahoitus), %. Laskentaan otetaan mukaan projektit, joissa täyttyy vähintään yksi seu- raavista tiiviin kansainvälisen yhteistyön kriteereistä: yhteishanke (esim. Eureka- ja Eureka-klusteriprojektit, joissa osallistujia Suomen lisäksi muista maista), osaamisen liikkuvuus Suomeen tai Suomesta (projektien aikana ta- pahtuu merkittävästi henkilövaihtoa projektiosapuolten kesken Suomeen tai Suomesta), osaamisen/oikeuksien osto ulkomailta (projektissa siirretään merkittävästi osaamista tai teollisoikeuksia Suomeen). Mittarin arvo on Bu- siness Finlandin näille projekteille myöntämän rahoituksen suhde prosentteina koko Business Finlandin myöntä- mään rahoitukseen tarkasteluvuonna.
Seurantamittari (4): Uusien t&k&i-yritysten osuus kaikista t&k&i-rahoitusta saaneista yritysasiakkaista,
%. Uusien asiakkaiden osuus kaikista hyväksytyn rahoituspäätöksen saaneista t&k&i-rahoitusasiakkaista tarkas- teluvuoden aikana. Laskennassa käytetään asiakkaiden lukumääriä. Uusi asiakas = Business Finland on myön- tänyt asiakkaalle ensimmäistä kertaa rahoituksen, jossa instrumenttina t&k&i-rahoitus, eli Business Finland / Te- kes -rahoitushistoriasta ei löydy ko. asiakkaalle aiempia hyväksyttyjä t&k&i -rahoituspäätöksiä.
Seurantamittari (5): Kasvua ja kansainvälistymistä hakevien Business Finland -asiakkaiden lukumäärän kasvu, %, ja poisluettuna t&k&i –rahoitusasiakkaat, %. Laskentaan otetaan mukaan seuraavat asiakasryhmät: t&k&i-rahoituksen, kv. neuvonnan (ml. Global Network –asiakkuudet), BF-ohjelmien ja outbound-delegaatioiden asiakkaat. Lisäksi tarkastellaan erikseen muun kuin t&k&i-rahoituksen asiakasmäärän muutosta (= kv. neuvonta, BF-ohjelmat ja outbound-delegaatiot). Vertailu tehdään tarkasteluvuoden ja sitä edeltävän vuoden välillä. Mittarin arvo on asiakasmäärien muutos prosentteina. Mittarissa käytettäviin asiakkuustietoihin liittyy tulkinnanvaraisuutta mm. CRM:n käyttötapojen ja BF:n palveluiden jatkuvan kehittymisen ja muuttumisen takia.
Seurantamittari (6): Business Finlandin rahoitusasiakkaiden lukumäärä. Tarkasteluvuonna Business Finlan- din rahoitusta saaneiden asiakkaiden lukumäärä. Laskentaan otetaan mukaan kaikki sellaiset asiakkaat, joille on tehty tarkasteluvuonna myönteinen rahoituspäätös. Kaikki Business Finlandin tarjoamat rahoitusmuodot otetaan laskennassa mukaan (innovaatio- ja elinkeinorahoitus).
Seurantamittari (7): Business Finlandin rahoitus startup-yrityksille, milj. euroa. Business Finlandin koko- naisrahoitus hankkeisiin, joissa rahoituksensaaja on päätöshetkellä alle 6 vuoden ikäinen.
Seurantamittari (8): Business Finlandin kansainvälistymispalveluita käyttäneiden pk-yritysasiakkaiden määrä, kpl. Business Finlandin kansainvälistymisneuvonnan ja kansainvälistymistä suoraan tukevien rahoitus- palveluiden (esim. Exhibition Explorer ja Market Explorer) pk-yritysasiakkaiden määrä tarkasteluvuonna (useam- paa palvelua käyttänyt yritys lasketaan asiakkaaksi vain kerran). Mittarissa käytettäviin asiakkuustietoihin liittyy tulkinnanvaraisuutta mm. CRM:n käyttötapojen ja BF:n palveluiden jatkuvan kehittymisen ja muuttumisen takia.
Seurantamittari (9): Pk-yritysten (ei sis. midcap) osuus t&k&i-rahoituksesta, %. Pk-yrityksille (ei sis. midcap) myönnetty x&x&x-rahoitus / kaikille yrityksille myönnetty t&k&i-rahoitus.
Seurantamittari (10): Yritysten arvio tutkimustulosten ja osaamisten kaupallisen hyödyntämisen toden- näköisyydestä, %. Mittarin tulokset saadaan julkisen tutkimuksen projekteja rahoittaneille yrityksille tehdyn ky- selyn tuloksena. Otanta päättyneistä hankkeista.
Seurantamittari (11): Uusien asiakkaiden määrä Horizon Europe -ohjelmassa, lkm. Uusien suomalaisten organisaatioiden lukumäärä Horizon Europe-hauissa, joiden hakutulokset ovat käytettävissä tarkasteluvuoden aikana. Laskentaan otetaan mukaan sellaiset suomalaiset hakijat, jotka ovat olleet mukana evaluointivaiheeseen päässeessä Horizon Europe-hakemuksessa, joka täyttää tai ylittää ko. haun kynnysarvot. Uusiksi hakijoiksi las- ketaan sellaiset hakijat, jotka ovat ensimmäistä kertaa mukana kynnysarvot ylittävässä Horizon Europe -ohjelman hakemuksessa. Mukana olo voi tarkoittaa sekä osallistumista laajempaan konsortiohakemukseen tai myös yksin ohjelmaan osallistumista. Tiedot perustuvat Euroopan komissiolta saataviin tilastoihin.
Seurantamittari (12): Horizon Europe -ohjelmasta Suomeen tuleva rahoitus, milj. euroa. Horizon Europe - ohjelmasta vuositasolla Suomeen tuleva rahoitus. Tietojen saatavuudessa on noin vuoden viive, joten kattavat tiedot ovat saatavilla tulossopimusvuotta edeltävältä vuodelta. Tiedot perustuvat Euroopan komissiolta saataviin tilastoihin.
Seurantamittari (13): Rahoitetut ekosysteemialoitteet, joissa tavoitteena yli 1 mrd. euron kokonaisuus, kpl. Business Finlandin rahoitusta saaneet uudet ekosysteemihankkeet (lukumäärä), joissa tavoitteena on yli 1 mrd. euron uusi liikevaihto v. 2025. Kaikki rahoitusta saaneet ekosysteemialoitteet eivät välttämättä etene alku- vaiheen orkestrointi- tai käynnistystukirahoitusta pidemmälle. Tässä mittarissa laskentaan otetaan ne ekosystee- mit, jotka täyttävät ekosysteemirahoituksen kriteerit ja joille on myönnetty rahoitusta ekosysteemin laajamittaiseen kehittämiseen, eli myös muuta kuin orkestrointirahoitusta tai käynnistystukea. Myönnetty rahoitus voi olla pää- omalainamuotoista ns. kasvumoottorirahoitusta tai t&k&i-rahoitusta
Seurantamittari (14): Business Finlandin rahoitus digitalisaatiota edistävään t&k&i-toimintaan, milj. eu- roa. Business Finlandin kokonaisrahoitus hankkeisiin, joiden rahoitusinstrumenttina on tutkimus ja kehitys ja si- sältökohdistumisena digitalisaatio.
Seurantamittari (15): Ulkomaisten investointien määrä, milj. euroa (josta ns. greenfield-investoinnit, milj. euroa). Asiakkuudenhallintajärjestelmään rekisteröidään vuoden aikana euromäärät niistä toteutuneista inves- toinneista, joissa Business Finlandin lnvest in Finland -toiminto on ollut aktiivisesti mukana. lnvestoinnit käsitellään Business Finland johtoryhmässä ennen niiden hyväksymistä osaksi tunnuslukua.
Seurantamittari (16): Suomen markkinaosuus ulkomaisten matkailijoiden yöpymisistä suhteessa muihin Pohjoismaihin, %. Mittarissa tarkastellaan yöpymisten kehitystä Pohjoismaissa ja sitä, miten Suomen markkina- osuus on kehittynyt muihin Pohjoismaihin verrattuna eri lähtömarkkinoilla ja sesongeittain. Tiedot perustuvat Ti- lastokeskuksen ja muiden maiden vastaavien organisaatioiden tietoihin.
Seurantamittari (17): Kansainväliset matkailutulot (matkailutase), milj. euroa. Tilastokeskuksen keräämiin kansainvälisiin matkailutuloihin lasketaan vuoden aikana käyneiden matkailijoiden hankkimat tavarat ja palvelut kohdemaassa – myös, jos ne on hankittu ennen tai jälkeen matkan. Tuloihin ei oteta huomioon kansainvälisiä kuljetuksia.
Seurantamittari (18): T&k&i –rahoituksen aikaansaamat työpaikat, lkm (arvio työpaikoista hankkeen ta- voitevuonna). Tarkasteluvuonna rahoitettujen BF:n yritysasiakkaiden t&k&i –projektien aikaansaamat työpaikat projektien tavoitevuonna. Tavoitevuosi tarkoittaa ajankohtaa, jolloin projektille asetetut tavoitteet on saavutettu ja tulokset ovat markkinoilla. Se voi vaihdella projektin luonteesta ja kehittämisen aikajänteestä riippuen tyypillisesti 2–10 v. projektin alkamisesta lukien. Mittarin lähtötietona käytetään rahoituksen saajien ja Business Finlandin projektien hakemusvaiheessa yhdessä tekemiä arvioita syntyvien työpaikkojen määrästä.
Seurantamittari (19): Johtaminen ja työn muutos: työorganisaatioiden kehittämishankkeiden lukumäärä ja rahoitus. Mittarin arvojen laskentaan otetaan mukaan ne tarkasteluvuonna rahoitetut t&k&i-projektit, joiden sisällöstä vähintään 20 % kohdistuu työorganisaatioiden kehittämiseen. Tästä saadaan lukumäärätieto. Samoista projekteista lasketaan Business Finlandin tähän aihepiiriin kohdistuvan rahoituksen määrä perustuen siihen, kuinka suuri osuus projektin sisällöstä kohdistuu työorganisaatioiden kehittämiseen (20, 40, 60, 80 tai 100 %). Kohdistumisen määrä arvioidaan projektin rahoitusesityksen valmistelun yhteydessä ja kirjataan tällöin projektin luokitustietoihin.
Seurantamittari (20): Business Finlandin rahoitus vähähiilisyyttä ja kiertotaloutta edistäviin ratkaisuihin, milj. euroa. Business Finlandin kokonaisrahoitus hankkeisiin, joissa on energia- ja/tai ympäristöluokitus. Mukana ei ole Business Finlandin maksamia kansainvälisiä jäsenmaksuja.
Seurantamittari (21): Business Finlandin rahoitus puhtaan energian t&k&i –toimintaan, milj. euroa. Busi- ness Finlandin rahoitus projekteille, jotka kohdistuvat seuraaviin aihepiireihin: aurinkosähkö, aurinkolämpö, bio- energia, tuulivoima, vesivoima, energiajärjestelmätutkimus, energian varastointi, vety, CO2 talteenotto sekä säh- kön siirto ja jakelu. Tietolähteenä käytetään projektien rahoitus- ja energialuokitustietoja tarkasteluvuonna.
Seurantamittari (22): lnnovatiiviset julkiset hankinnat: lukumäärä ja rahoitus. Mittarin arvojen laskentaan otetaan mukaan ne tarkasteluvuonna rahoitetut projektit, jotka kohdistuvat innovatiivisten julkisten hankintojen valmisteluun. Tällaisia ovat hankkeet, joissa käytettävä rahoituspalvelu on "lnnovatiiviset julkiset hankinnat". Mit- tarin arvot ovat tällaisten projektien lukumäärä ja projektien yhteenlaskettu Business Finlandin rahoitus.
Seurantamittari (23): Work in Finland -toiminnon fokusmaista saapuneille erityisasiantuntijoille ja kasvu- yrittäjille myönnetyt oleskeluluvat, kpl. Work in Finland -toiminnon fokusmaiden (vuonna 2024 Intia, Vietnam, Brasilia) kansalaisille myönnettyjen erityisasiantuntijan (ml. EU:n sininen kortti) ja kasvuyrittäjän ensimmäisten ja jatko-oleskelupien lukumäärä mittausvuonna. Tiedot saadaan Maahanmuuttoviraston tilastopalvelusta.
Seurantamittari (24): Suomen houkuttelevuus kansainvälisille osaajille suhteessa kilpailijamaihin: sijoit- tuminen Nation Brands Index -vertailussa – indeksi ja sijoittuminen. Indeksi (Score) asteikolla 0-100 ja si- joittuminen (Rank) Anholt-Ipsos Nation Brands Index-vertailussa (Immigration and Investment-dimensio) vuosit- tain.
Seurantamittarit (25): Toiminnallisen yhdenvertaisuussuunnittelun parantuminen oikeusministeriön arvi- ointiasteikolla (asteikko 1–3). Xxxxxxxx toteuma on itsearvioinnista, jossa arvioidaan Business Finlandin yhden- vertaissuunnittelun edistyneisyyttä oikeusministeriön arviointiasteikkoa ja sen tasoja 1–3 soveltaen. Arvioinnissa huomioidaan yhdenvertaisuussuunnittelun kehittäminen, yhdenvertaisuuteen liittyvän osaamisen ja tietoisuuden lisääminen sekä henkilöstön monimuotoisuuden lisääminen.
Seurantamittarit (26): Toimitilatehokkuus (m2/henkilötyövuosi). Mittari kattaa Business Finlandin kotimaan toimipisteet siltä osin kuin toimipisteiden neliömäärät ovat saatavissa tai arvioitavissa. Toimipisteissä, joissa vuok- rasopimukset ovat työpisteperusteisia, tilatehokkuus on laskennallisesti huomioitu vuokrattujen työpisteiden kautta (5 m2/työpiste). Mittari ei kata tällä hetkellä Senaatin VYTY-kohteita, joissa vuokra pohjautuu käyttäjien htv-suhteisiin (eikä neliöihin tai työpisteiden määrään). Vuoden 2023 luvusta puuttuu neljä (Joensuu, Lahti, Lap- peenranta ja Vaasa) ja vuoden 2024 luvusta viisi (edellä mainittujen lisäksi Pori). V. 2022 toteumatietoja täsmen- netään vielä raportointivaiheessa. (Tutkihallintoa.fi-sivustolla Business Finlandin tiedoissa on vain Rahoituskes- kuksen tiedot.)
Seurantamittarit (27): Tilakustannukset (euroa/henkilötyövuosi). Mittari kattaa kaikki Business Finlandin ko- timaan ja ulkomaan toimipisteet. Vuosien 2022 ja 2023 luvut perustuvat toteumatiedoilla päivitettyyn budjettiarvi- oon. V. 2022 toteumatietoja täsmennetään vielä raportointivaiheessa.
Seurantamittari (28): Uuden t&k&i -rahoitushakemuksen käsittelyaika pk-yrityksille, vrk. Pk-yritysten (mik- royritykset, pienet ja keskisuuret yritykset) uusien t&k&i-rahoitushakemusten käsittelyajan mediaani. Mukana ei kv. yhteishankkeita.
Seurantamittari (29): Business Finlandin pk-yritysasiakkaiden suositteluhalukkuus (asteikko -100 - +100). Business Finlandin rahoitusta saaneiden pk- ja midcap-yritysasiakkaiden suositteluhalukkuus. Vastaajat antavat suositteluhalukkuudestaan arvion asteikolla 0–10 kysymykseen ”Xxxxxx todennäköisesti suosittelisit Business Finlandin palveluita muille yrityksille / organisaatioille?”. Parhaan arvosanan (9–10) antaneiden prosenttiosuu- desta vähennetään arvostelijoiden (arvosana 0–6) prosenttiluku. Neutraalin arvosanan (7–8) antaneet jätetään huomiotta.
Seurantamittari (30): Sidosryhmätyytyväisyys Business Finlandin Visit Finland -toimintoon (asteikko 1– 5). Sidosryhmillä tarkoitetaan kotimaista elinkeinoa, joka osallistuu Visit Finlandin päätapahtumiin ulkomailla tai kotimaassa (IMEX, ITB Berlin, ITB Aasia, China Roadshow, WTM, IBTM sekä VF:n kevätseminaari, valtakunnal- liset What's Up – tilaisuudet). Näiden tapahtumien jälkeen lähetetään kyselyt osallistuneille yrityksille ja kyselyiden tuloksista lasketaan mittarin arvo.
Seurantamittari (31): Sidosryhmätyytyväisyys Business Finlandin Work in Finland -toimintoihin (asteikko 1–5). Pääsidosryhmänä ovat yritykset, joiden kansainvälisten osaajien rekrytoinnissa Business Finland auttaa suoraan tai välillisesti. Lisäksi sidosryhmiä ovat alueiden kaupungit ja muut Talent Hub –toimijat sekä organisaa- tiot, joiden kanssa palveluita tuotetaan. Business Finlandin asiakastyytyväisyystutkimuksen ja sidosryhmätutki- muksen osana kysytään tyytyväisyys ja vastauksista lasketaan mittarin arvo.
Seurantamittari (32): Business Finland -asiakkaan kokemus Team Finland –palveluiden tiedonsaannista (asteikko 1–5). Business Finlandin asiakkaiden antama palaute Team Finland -tiedonsaantiin liittyvään kysymyk- seen ”Kun mietit asiointiasi Business Finlandissa, miten arvioisit seuraavia asioita?”. Arvioitavat väittämät as- teikolla 1–5: 1) ”Asiointisi yhteydessä saamasi tieto muista Team Finland -verkoston palveluista?” 2) ”Team Fin- land -verkoston palveluiden tuottama liiketoimintahyöty?”. Seurantamittarin toteuma on väittämän 1) keskiarvo rahoituksen kolmen asiakastyytyväisyyskyselyn, kansainvälistymispalveluitten asiakastyytyväisyyskyselyn ja ker- ran vuoteen toteutettavan Fokus-asiakkaiden asiakkuustason asiakastyytyväisyyskyselyn tuloksista. Mittarin muotoilu ja laskentatapa on kehitetty yhteistyössä muiden Team Finland -ydintoimijoiden kanssa.
Seurantamittari (33): Business Finlandin henkilöstön liikkuvuus, %. Vuoden toteuma lasketaan Business Finlandin (virasto ja osakeyhtiö) henkilöstön sisäisestä liikkuvuudesta Business Finlandissa ja henkilökierrosta. Laskennassa summataan henkilömäärät, joihin liittyy tarkastelujaksolle tehdyt Business Finlandin sisäiset rekry- toinnit (rekrytoinnit, joissa valituksi tulee Business Finlandin työntekijä), määräaikaiset ja lyhytaikaiset siirrot Bu- siness Finlandin sisällä sekä Business Finlandin työntekijöiden henkilökierrot kumppaneiden kanssa. Saatu hen- kilömäärä jaetaan Business Finlandin koko henkilömäärällä vuoden lopussa. Henkilömäärässä ei ole mukana harjoittelijoita eikä ulkopuolisena palveluna ostettuja työntekijöitä.
Seurantamittari (34): Osaamisen kehittämiseen käytetyt oppimispäivät (Learning Day), lkm. Toteuma saa- daan Sympa-järjestelmästä, jonne Business Finlandin työntekijät kirjaavat pitämänsä oppimispäivät.
Liite 6: Business Finland Venture Capital Oy
Business Finland Venture Capital Oy on Suomen valtion kokonaan omistama yhtiö, jonka omistajaohjauksesta vastaa lnnovaatiorahoituskeskus Business Finland. Yhtiön tehtävänä on edistää yritysten alkuvaiheen liiketoimin- taa tekemällä sijoituksia pääomarahastoihin yhdessä yksityisten sijoittajien kanssa. Yhtiö oli syyskuuhun 2023 mennessä sijoittanut 17 rahastoon 121 miljoonaa euroa, ja nämä rahastot ovat keränneet pääomia yhteensä lähes 300 miljoonaa euroa. Rahastot ovat tehneet sijoituksia noin 360 yritykseen.
Business Finland Venture Capital Oy voi EU:n valtiotukisääntöjen ja kansallisen lainsäädännön puitteissa ottaa rahastosijoituksissaan suurempaa riskiä tai tyytyä pienempään tuottoon kuin yksityiset sijoittajat. Yhtiön tavoit- teena on tehdä 1–3 rahastosijoitusta vuosittain. Toiminnan tarkoituksena on alkaviin yrityksiin keskittyvän pää- omasijoitusmarkkinan kehittäminen Suomessa. Xxxxxxxxx kehitetään yhdessä yksityisten sijoittajien ja muiden sidosryhmien kanssa. Pääomasijoitusten avulla nuoret yritykset pystyvät toteuttamaan kehitys- ja kasvusuunni- telmiaan.
Pääministeri Xxxxxxx Xxxxx hallituksen ohjelman mukaan Business Finland Venture Capital Oy (yhdessä Ilmasto- rahasto Oy:n ja Oppiva Invest Oy:n kanssa) yhdistetään osaksi Suomen Teollisuussijoitus Oy:tä. Omistusjärjes- telyn on tarkoitus tulla voimaan vuonna 2025. Tämän perusteella tässä tulossopimuksessa Business Finland Venture Capital Oy:n tulosmittarit on annettu vain vuodelle 2024.
Tulosmittarit | 2022 Toteuma | 2023 Tavoite | 2024 Tavoite | 2025 Alustava tavoite | 2026 Alustava tavoite | 2027 Alustava tavoite |
Vuoden aikana tehtyjen uusien rahastositoumusten lukumäärä, kpl (TAE) | 1 | 1–3 | 1–3 | |||
Business Finland Venture Capi- tal Oy:n rahastosijoituskohteiden vuosittainen pääomanlisäys, milj. euroa (TAE) 25 | 17 | 100 | 60 |
Toimeenpanosuunnitelma 2024
- Tuodaan markkinoille 1–3 uutta alkavan vaiheen pääomarahastoa vuosittain korostaen rahastotiimien valintaa ja tehdään sijoituksia nykyisten kohderahastojen hallinnointiyhtiöiden uusiin rahastoihin.
- Aktiivisella ja laadukkaalla sijoitusprosessilla edistetään kestävää alkavan vaiheen pääomasijoitusmark- kinaa. Kasvatetaan pääomarahasto-osaamista Suomessa valmentamalla potentiaalisia rahastojen hal- linnointitiimejä.
- Tavoitteena on, että siemenvaiheen venture capital -sijoitusten määrä Suomessa on 50–70 miljoonaa euroa vuonna 2024 (sisältäen kaikki ko. sijoitukset Suomessa; toteuma 2021 43 milj. euroa).
- Aktivoidaan kokeneita yrittäjiä ja bisnesenkeleitä mukaan rahastosijoitustoimintaan ja samalla myös mo- nipuolistetaan varhaisen vaiheen rahastojen sijoittajakuntaa, ja erityisesti saadaan institutionaalisia si- joittajia mukaan.
25 Pääomanlisäykseen lasketaan uusien rahastosijoituskohteiden pääomat vuoden lopulla sekä vuoden aikana tapahtuneet pääoman korotukset aiemmissa rahastosijoituskohteissa. Pääomanlisäykseen lasketaan mukaan Business Finland Venture Capital Oy:n ja rahas- tosijoituskohteiden muiden sijoittajien sijoitukset.
SIGNATURES ALLEKIRJOITUKSET UNDERSKRIFTER SIGNATURER UNDERSKRIFTER
This documents contains 32 pages before this page Tämä asiakirja sisältää 32 sivua ennen tätä sivua Detta dokument innehåller 32 sidor före denna sida Dokumentet inneholder 32 sider før denne siden Dette dokument indeholder 32 sider før denne side
authority to sign | asemavaltuutus | ställningsfullmakt | autoritet til å signere | myndighed til at underskrive |
representative | nimenkirjoitusoikeus | firmateckningsrätt | representant | repræsentant |
custodial | huoltaja/edunvalvoja | förvaltare | foresatte/verge | frihedsberøvende |