Sosiaali- ja terveysministeriön ja Säteilyturvakeskuksen tulossopimus vuosille 2016–2019; tulostavoitteet 2016

Sosiaali- ja terveysministeriön ja Säteilyturvakeskuksen tulossopimus vuosille 2016–2019; tulostavoitteet 2016

SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ

Helsinki 2016

Sisällys

1. HALLISTUSOHJELMAN TOIMEENPANO JA VALTIOKONSERNIN YHTEISET TAVOITTEET 3

2. HALLINNONALAN YHTEISKUNNALLISET VAIKUTTAVUUSTAVOITTEET 4

3. TOIMINNALLINEN TULOKSELLISUUS 6

3.2 Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen 9

3.3 Toiminnallinen tehokkuus 9

4. RAHOITUS 11

5. TULOSTAVOITTEIDEN TOTEUTUMISEN SEURANTA 11

LIITE 1: Erittely henkilöstöstä 13

LIITE 2: Erittely määrärahoista 13

Xxxxxxxxxxxxxx 0, Xxxxxxxx

PL 33, 00023 VALTIONEUVOSTO

xxx.xxx.xx

Puhelin 0295 16001

Telekopio (00) 0000 000

e-mail: xxxxxxxx@xxx.xx xxxxxxx.xxxxxxxx@xxx.xx

1. HALLISTUSOHJELMAN TOIMEENPANO JA VALTIOKONSERNIN YHTEISET TAVOITTEET‌

Sosiaali- ja terveysministeriö ja Säteilyturvakeskus (STUK) sopivat tässä tulossopimuksessa vuosille 2016 - 2019 sekä vuodelle 2016 asetettavista tulostavoitteista ja resursseista. Xxxxxxxxxxx tai ministereiden toimeksiannoista tai muista tulossopimukseen sisältymättömistä tehtävistä sovitaan erikseen STM:n ja laitoksen johdon tasolla.

STUK:in toiminta-ajatus on ihmisten, yhteiskunnan, ympäristön ja tulevien sukupolvien suojelu säteilyn haitallisilta vaikutuksilta. STUK:in visiona on ”yhdessä korkeatasoista säteily- ja ydinturvallisuutta”.

• STUK on toiminnassaan riippumaton, jämäkkä ja ennakoiva.

• Säteily- ja ydinturvallisuus on korkealla tasolla. Luotettavaan tietoon ja asiantuntemukseen perustuen STUK varmistaa ja parantaa säteily- ja ydinturvallisuutta ensisijaisesti Suomessa, lähialueilla ja Euroopassa.

• Hyvä johtaminen ja esimiestyö, joustava organisoituminen, toimiva yhteistyö ja keskinäinen arvostus sekä suunnitelmallinen osaamisen kehittäminen varmistavat tuloksellisuuden ja työhyvinvoinnin.

STM:n ohjaus perustuu hallitusohjelmaan, julkisen talouden suunnitelmaan ja siihen sisältyvän valtiontalouden kehyspäätöksen sekä valtioneuvoston toimintasuunnitelmaan strategisen hallitusohjelman toimeenpanemiseksi sekä STUK:lle lainsäädännössä annettuihin tehtäviin. STM on laatinut näiden pohjalta nelivuotisen hallinnonalan hallitusohjelman toimeenpanosuunnitelman, joka on tulossopimusten perustana.

Hallitusohjelman viisi strategista tavoitetta ovat kestävä kasvu ja julkinen talous, työllisyys ja kilpailukyky, osaaminen ja koulutus, hyvinvointi ja terveys, biotalous ja puhtaat ratkaisut sekä digitalisaatio, kokeilut ja normien purkaminen sekä rakennepoliittiset uudistukset.

Hallitusohjelman strategisille tavoitteille on määritelty kärkihankkeet, joilla tavoitteiden saavuttaminen varmistetaan. Kärkihankkeille on määritelty kuva lähtötilanteesta, toimenpiteet, panostukset, aikataulut ja vastuut sekä onnistumisen mittarit ja tietotarpeet. STM:n koordinointivastuulla on strateginen painopistealue Hyvinvointi ja terveys ja sen viisi kärkihanketta.

STM:n hallinnonalan toiminnan suunnittelu ja seuranta jäsennetään hallitusohjelman ja hallituksen toimintasuunnitelman linjausten mukaisesti. STM:n hallinnonalan hallitusohjelman toimeenpanosuunnitelmassa STUK:ia koskevat erityisesti hallituksen terveyden edistämisen kärkihanke 2 (rakennusterveys) sekä sosiaali- ja terveydenhuollon sekä aluehallinnon uudistus.

Hallitusohjelman strategisten tavoitteiden toimeenpanemiseksi STUK osallistuu sisäisen turvallisuuden selonteon valmisteluun resurssiensa ja osaamisensa puitteissa.

STUK osallistuu lainsäädäntöhankkeisiin, kuten säteilylain kokonaisuudistukseen.

Säteilyturvakeskus ottaa huomioon toiminnan ja talouden suunnittelussa säästöjen ja mahdollisten sopeuttamistoimien vaikutukset.

STUK tukee ministeriötä tehtäväalueensa EU- ja kansainvälisissä sekä kansallisissa tehtävissä mukaan lukien EU- ja kansallinen säädösvalmistelu.

STUK toteuttaa tutkimus- ja kehittämishankkeita sosiaali- ja terveysalan yhteenliittymän yhteistyössä (SOTERKO). STUK tekee yhdessä SOTERKO toimijoiden kanssa konkreettisen ehdotuksen yhteistyön syventämiseksi.

STUK osallistuu konserniviestinnän linjausten valmisteluun ja yhteisiksi sovittuihin viestinnän

hankkeisiin, sopimuskaudelle ajoittuviin sidosryhmäbarometreihin sekä kärkihankkeiden ja sote- uudistuksen viestintään sisältövastuidensa puitteissa.

Strategisissa hankkeissa toteutetaan sukupuolivaikutusten arviointi.

2. HALLINNONALAN YHTEISKUNNALLISET VAIKUTTAVUUSTAVOITTEET‌

Säteilyturvakeskuksen yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet perustuvat hallitusohjelmassa määriteltyihin yhteisiin yhteiskunnallisiin vaikuttavuustavoitteisiin ja sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan yhteisiin vaikuttavuustavoitteisiin. STUK:in toiminnalliset tavoitteet tukevat seuraavasti toimintasuunnitelmaa strategisen hallitusohjelman kärkihankkeiden ja reformien toimeenpanemiseksi:

Hallitusohjelman strategisten tavoitteiden mukaiset kärkihankkeet / reformit	seurantaindikaat tori
Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus; mm. tarkastustoiminnan varmistaminen uudistuksen myötä	täydentyy
Rakennusterveysohjelma; radoniin liittyvä BSS-direktiivin mukainen toimintaohjelman valmisteltu	täydentyy
Muiden hallinnonalojen strategisten tavoitteiden hankkeet
Aluehallintouudistus. STUK:lla rooli ajatellen ydinvoima- ja muita säteilyonnettomuuksia.	täydentyy
Hallituskauden strategisen kivijalkahankkeen sisäisen turvallisuuden selonteko. STUK:lla rooli ajatellen ydinvoima- ja muita säteilyonnettomuuksia.	täydentyy

STUK osallistuu muiden ministeriöiden vastuulla olevista kärkihankkeista myös digitalisaatio kärkihankkeeseen. Myös niissä käytetään valtioneuvoston hyväksymiä seurantaindikaattoreita.

STUK:in huolehtii toiminnallaan, että luonnon ja ihmisen itsensä aiheuttama säteilyaltistus aiheuttaa arkiympäristössä ja työpaikoilla mahdollisimman vähän terveyshaittoja.

STUK tuottaa tietoa lainsäätäjälle, kansalaisille ja muille toimijoille optimointiperiaatteeseen perustuvista keinoista luonnonsäteilyn haittojen vähentämiseksi.

STUK varmistaa säteily- ja ydinturvallisuusvalvonnan sekä valmiustoiminnan ja siihen liittyvien tutkimus- ja kehittämishankkeiden että riskiviestinnän jatkuvalla kehittämisellä arkiympäristön säteilyturvallisuutta.

STUK:in toiminta liittyy myös työ- ja elinkeinoministeriön (ydinenergian käyttö), sisäministeriön (ympäristön säteilyvalvonta, onnettomuusvalmius- ja turvajärjestelyt), ulkoasiainministeriön (kansainväliset sopimukset kuten ydinsulkusopimuksen valvonta) ja valtiovarainministeriön (tullin säteilyvalvonta) hallinnonalalle. STUK toimii yhteistyössä myös työsuojeluviranomaisten kanssa. STUK:in toiminnassa otetaan huomioon näiden tahojen tavoitteet.

Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalalla STUK:in säteilyvalvonta jakaantuu väestö-, työ- ja potilasannosten seurantaan ja niiden optimointiin.

STUK osallistuu osaltaan myös yhteiskunnan turvallisuusstrategian toimeenpanoon.

STUK:in seurantamittareilla tarkastellaan säteily- ja ydinturvallisuuden tilaa Suomessa. STUK:in omat seurantamittarit:

Vaikuttavuustavoite	Yleisindikaattori	Tavoitteen lähtötaso 2014	Tavoitetila 2019
1. Säteilytoiminnassa ja ydinenergian käytössä noudatetaan voimassa olevia säädöksiä ja määräyksiä	Säädösten ja määräysten vastainen toiminta	5	0
2. Suomalaisilla ydinlaitoksilla ei satu onnettomuutta tai vakavaa turvallisuuteen vaikuttavaa tapahtumaa	Turvallisuuteen vaikuttava vakava tapahtuma	0	0
3. Ydinvoimalaitosten riskejä hallitaan siten, että laitosten onnettomuusriski pitkällä aikavälillä pienenee	Laskettu vuotuinen vakavan reaktorionnettomuuden todennäköisyys	2,5∙10-5 Loviisa 1 ja 2 1,4∙10-5 Olkiluoto 1 ja 2	< 2,5∙10-5 Loviisa 1 ja 2 < 1,4∙10-5 Olkiluoto 1 ja 2 < 1,0∙10-5 Olkiluoto 3
4. Radioaktiivisten aineiden normaalikäytön aikaiset päästöt ydinlaitoksista ja kaivoksista ympäristöön ovat erittäin pieniä	Suurin laskettu vuotuinen säteilyannos ympäristön asukkaalle (lukuun ottamatta ulkoilman radonia)	< 0,001mSv	< 0,001mSv
5. Ydinjätteiden käsittely, varastointi ja loppusijoitus suunnitellaan ja toteutetaan siten, että jätteiden määrä pysyy mahdollisimman pienenä	Loppusijoitettujen huoltojätteiden määrän kasvu 5 vuoden keskiarvona	< 100 m3 Loviisa 1 ja 2 < 200 m3 Olkiluoto 1 ja 2	< 100 m3 Loviisa 1 ja 2 < 200 m3 Olkiluoto 1 ja 2
			< 100 m3 Olkiluoto 3
6. Ydinsulkuvalvontaan liittyvä toiminta tapahtuu kansainvälisten sopimusten mukaisesti	Kansainvälisiin sopimuksiin perustuva huomautus	0	0
7. Säteilyn käytössä ei satu onnettomuutta tai vakavaa turvallisuuteen vaikuttavaa tapahtumaa	Turvallisuuteen vaikuttava vakava tapahtuma Ionisoimattoman säteilyn käytössä tapahtuma, joka aiheuttaa merkittävän vaaran tai henkilövahinkoja	0 3	0 0
8. Jokaisen säteilytyöntekijän säteilyannos on suunnitellussa altistustilanteessa henkilökohtaisen annosrajan alapuolella	Työntekijän vuotuisen annosrajan ylitys - vuotuinen efektiivinen annos ei ylitä 20 mSv, - käsien, jalkojen ja ihon annos ei ylitä 500 mSv ja - silmäannos ei ylitä 150 mSv	0 0 0	0 0 0
9. Säteilyn lääketieteellisessä käytössä potilasaltistus on oikeutettu ja optimoitu	Röntgen ja isotooppitutkimuksissa potilasannoksen kansallisen vertailutason perusteeton ylitys	10	6
	Röntgentoiminnassa havaittu säteilyturvallisuuteen vaikuttava vakava puute (edellyttää välitöntä	tarkastetuista käyttöpaikoista alle 15 prosentissa vakavia puutteita	tarkastetuista käyttöpaikoista alle 5 prosentissa vakavia puutteita

	korjausta tai toiminnan keskeytystä)	mitatun annoksen poikkeama enintään ± 5 %	mitatun annoksen poikkeama enintään ± 5 %
	Sädehoitolaitteiden vertailumittauksissa tulokset ovat hyväksyntärajojen sisäpuolella
10. Markkinoilla olevat säteilyä tuottavat kuluttajatuotteet ovat turvallisia ja vaatimustenmukaisia	Markkinoilta poistettu vaarallinen kuluttajalaite	49	25
11. Kaikista Suomessa olevista säteilylähteistä huolehditaan asianmukaisesti	Suomessa olevat säteilylähteet ovat ilmoitettu STUKin rekisteriin	ilmoitettujen osuus 99,9 %	ilmoitettujen osuus 99,9 %
		0	0
	Ilmoittamaton HASS -lähde
12. Ydinlaitoksiin, ydinmateriaaleihin ja säteilyn käyttöön kohdistuva vahingoittava laiton toiminta on tehokkaasti estetty	Vahingoittava laiton tapahtuma	0	0
13. Ydinmateriaalien ja muiden radioaktiivisten aineiden luvaton maahantuonti, maastavienti ja kuljetus on estetty tehokkaasti	Luvaton maahantuonti, maastavienti ja kuljetus	0	0
14. Talousvesi ei ylitä STM - asetuksessa esitettyjä radioaktiivisuuden viitearvoja	Viitearvojen ylitys	20 (arvio)	< 10
15. Avaruussäteilystä lentohenkilöstölle aiheutuva annos ei ylitä asetettua raja-arvoa	Lentohenkilöstöön kuuluvan henkilön vuotuisen säteilyannoksen 6 mSv ylitys	0	0
16. Väestön radonaltistuminen pienenee	STUKin mittaamien asuntojen mediaaniradonpitoisuus	126 Bq/m3	< 100 Bq/m3
17. Suomalaisten keskimääräinen efektiivinen säteilyannos pienenee	Keskimääräinen efektiivinen säteilyannos	3,2 mSv (nykyinen laskutapa) 6,7 mSv (uusi laskutapa)	< 3,2 mSv < 6,7 mSv
18. Varautuminen erilaisiin säteilyvaaratilanteisiin ja niiden pitkäkestoiseen hoitoon on riittävä	Laajojen yhteisharjoitusten tuloksena toistuvasti havaittu merkittävä toimintaa haittaava puute	5	≤ 2

3. TOIMINNALLINEN TULOKSELLISUUS‌

Toiminnallinen tuloksellisuus jakautuu tuotokseen ja laadunhallintaan, jonka yhteydessä tarkastellaan myös palvelukykyä, ja toiminnallista tehokkuutta. Lisäksi luku sisältää henkisten voimavarojen hallintaa ja kehittymistä koskevat hallinnonalan yhteiset tavoitteet. Tavoitteet esitetään sekä vuodelle 2016 että hallituskaudelle.

Tutkimuksessa STUK on suunnitelmien mukaan verkottunut mm. yliopistoihin ja yliopistollisiin keskussairaaloihin osana KOTUMO-tiekartan toimeenpanoa ja STUK toimeenpanee myös uuden

hallituskauden aikana uutta tutkimusstrategiaansa. STUK osallistuu valtioneuvoston ja Akatemian päätöksentekoa tukevien hankerahojen hakuihin.

STUK seuraa aluehallinnon uudistuksen etenemistä, koska sillä on merkitystä ydinvoimalaitosten valmiusharjoitusten järjestämiselle.

Sopeutustoimet suunniteltava siten, että hallitusohjelman toimeenpanoon ja asiantuntija- ja viranomaistehtäviin liittyvien asioiden hoito ei vaarannu.

3.1 Tuotokset ja laadunhallinta

	Tavoite 2016	Tavoite 2019
Suoritteet ja julkishyödykkeet
STUK:in valvonta, tutkimustoiminta ja asiantuntijatehtävät	Lainsäädännön jatkovalmistelussa STUK antaa asiantuntija-apua säteilylain kokonaisuudistuksessa seuraavan aikataulun mukaisesti HE-pykälät ja perustelut 15.4. VN ja STM-asetukset ja STUK määräykset 1.1.2017	Säteilylain kokonaisuudistus saatettu loppuun jo 2018 ja toimeenpanon ohjeistus vaalikauden lopussa Korkeatasoinen osaaminen on varmistettu suunnitelmallisella osaamisen johtamisella STUK turvannut osaltaan (luvitus ja valvonta) säteilyä käyttävien diagnostisten ja hoidollisten palveluiden riittävän alueellisen saatavuuden Tehokas valvonta, onnettomuusvalmius sekä vaikuttaminen - turvallisuusmerkityksen kannalta olennaisiin toimijoihin ja kohteisiin - on jatkuvasti turvattu Turvallisuusmerkitykseen perustuva joustava organisoituminen ja tuloksellisuuden ja hyvinvoinnin turvaaminen on varmistettu hyvällä johtamisella. Vahva vaikuttaminen suurten hankkeiden ydinturvallisuuteen Terveydenhuollon, teollisuuden säteilyturvallisuusvalvonta sekä ydinlaitosten ja kaivosten
	STUK huomioi osaltaan SOTE-lainsäädännön muutokset niin, että uudelleen organisoidun palvelutuotannon säteilyä käyttävien hoidollisten ja diagnostisten palveluiden luvitus valvonta on voimavaroihin nähden mahdollista
	STUK osallistuu aktiivisesti ympäristöterveyden häiriötilanteisiin varautumisen ja toiminnan kehittämiseen kuten sisäministeriön johtamaan eri toimijoiden laaja-alaiseen säteilyvaaratilanteeseen liittyvän roolien selkiyttämiseen tähtäävän työn edistäminen.
	STUK edistää uuden yhtiön perustamista ja toiminnan käynnistymistä siten, että yhtiön toiminnan perusedellytykset saadaan viivyttelemättä kuntoon.
	STUK työstää Fennovoiman rakentamislupahakemuk- sesta annettavaa turvallisuusarviota erikseen sovitun aikataulun mukaisesti.
	STUK huomioi laatiessaan viranomaismääräyksiä valvontansa tueksi hallitusohjelman normien purkutalkoot ja hallinnon taakan vähentämisen näkökulman
	STUK edistää kansallisen säteilyturvallisuustutkimuk- sen ohjelmaa sekä STUK:in ja yliopistojen yhteistyötä. Säteilyn lääketieteellisen käytön optimointia koskeva hanke ja sekä matalaenergiatalojen radonturvallisuutta ja ICT –laitteiden säteilyturvallisuutta koskeva hanke

	Tavoite 2016	Tavoite 2019
Suoritteet ja julkishyödykkeet
	käynnistetään erikseen sovittavalla tavalla.	ympäristövalvonta on järjestetty niiden turvallisuusmerkityksen mukaisesti Säteilyyn liittyvä tutkimustoiminta on turvattu valtakunnallisesti. Tehokas viestintävalmius jatkuvasti turvattu.

	2013	2014	Tavoite 2016
Suoritteiden määrä
Ydinlaitosten valvonta – saapuneet/käsitellyt asiakirjat – tarkastuspäivät (Huom. tarkastuspäivissä ei ole otettu huomioon mahdollisten uusien ydinvoimalaitosten laitteiden valmistukseen liittyviä tarkastuksia)	3 135 3 343	3 045 3 203	3 200 3 500
Säteilyn käytön valvonnan saapuneet/käsitellyt asiakirjat - turvallisuuslupiin liittyvät päätökset - hammasröntgenlaitteiden valvontasuoritteet Annosrekisteri - rekisteriin kirjatut annokset (kirjaustapa muuttui vuonna 2014) Säteilytoiminnan valvonta - tarkastukset	963 1 001 145 000 530	1 125 400 74 000 757	1 590 1 000 70 000 600
Radiokemialliset ja gammaspektrometriset laboratorioanalyysit • valvonta • palvelu			2 000 2 000
Ilman radonmittaukset - valvonta ja palvelut			10 000
Palvelukyky
Ydinlaitosten valvontaa koskevien asiakirjojen käsittelyaika, pv Säteilyn käytön valvontaa koskevien asiakirjojen käsittelyaika, pv	123 16	93 24,8	60 30

Digitalisaatio	Indikaattorit tai muu seuranta	Tavoite 2016	Tavoite 2019
Julkisia palveluja ja hallinnon prosesseja digitalisoidaan	Sähköisten palveluiden lkm ja avattujen tietokantojen lkm	Virasto tekee oman digitalisaatio suunnitelman ja käynnistää toimeenpanon.	Julkiset palvelut ja hallinnon prosessit digitalisoitu

Digitalisaation toteuttaminen STM:n kärkihankkeissa		Merkittävissä hankkeissa KA- menetelmä ja hankesalkku ovat käytössä. Virasto toimii KA vuosikellon ja hallintamallin mukaisesti noudattaen yhteistä arkkitehtuuria.	Digitalisaatio on toteutettu kaikissa kärkihankkeissa KA-menetelmällä.
Terveyden ja hyvinvoinnin seurannan ja tilastoinnin digitalisointi, toimipaikkatiedot ja tiedolla johtaminen		THL käynnistää nykytilakartoituksen, tavoitetilan määrityksen ja hankesuunnitelman mukaiset toimeenpanot. Virasto osallistuu.	Terveyden ja hyvinvoinnin seuranta ja tilastointi on digitalisoitu, toimialan toimipaikkatiedot uudistettu ja tiedolla johtamisen prosessit ja tietopalvelut valmiit.
Lupa- ja valvontatoiminnan digitalisointi	Sähköistettyjen palveluiden lkm	Virasto osallistuu nykytilan kartoitukseen, valvonnan arkkitehtuurin suunnitteluun ja sähköisen asioinnin kehittämiseen.	Terveyden ja hyvinvoinnin lupa- ja valvontatoiminta on digitalisoitu.

3.2 Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen‌

Sosiaali- ja terveysministeriö on asettanut koko hallinnonalalle yhteiset henkisten voimavarojen hallintaa ja kehittämistä koskevat tulostavoitteet. Ne ovat:

	Tavoite 2016 ja 2016 - 2019
1. Työtyytyväisyysbarometrin kokonaisindeksi	Vähintään 3,5 (70)
2. sairauspoissaolojen määrä (pv/htv)	Enintään 7,5 pv/htv
3. eläkkeelle siirtymisen keski-ikä1 (vuotta)	Vähintään 64,8 v
4. työkyvyttömyyseläkkeelle jäävien osuus (% henkilöstöstä)	Enintään 0,3 %

3.3 Toiminnallinen tehokkuus‌

Sosiaali- ja terveysministeriö on asettanut seuraavat koko hallinnonalalle yhteiset tavoitteet:

• hallinnonalan yhteiset ICT-hankkeet sekä

• hankintatoimen ja toimitilojen käytön tehostaminen.

Tulossopimuksessa otetaan huomioon tutkimuslaitosuudistuksen toimeenpano ja säästövelvoitteet. Tutkimuslaitosuudistus, TKI -määrärahojen leikkaukset ja talousarvion säästöt kohdistuvat tutkimuslaitosten ja ministeriön määrärahoihin. Leikkauksista ja säästöistä ja niiden kohdentumisesta sekä niistä toimenpiteistä, joihin STUK on niiden johdosta ryhtynyt, raportoidaan laitoksen toimintakertomuksessa. Sopeutumistoimet STUK:in tulee tehdä vaarantamatta lakisääteisiä ja muita keskeisiä tehtäviä.

1 Sisältää kaikki eläkkeet, myös työkyvyttömyyseläkkeet.

	Tavoite 2016	Tavoite 2019
Hallinnonalan yhteiset ICT hankkeet	Virasto tekee oman ICT- linjausten toimeenpanosuunnitelman. Toimeenpanot yhteishankkeissa on käynnistetty ja yhteinen hallintamalli käytössä. Korotetun tietoturvan projekti etenee ja virasto tuottaa kyber-turvallisuuden tilannekuvaa.	Hallinnonalan tietohallinnon 2017 linjaukset sekä JulkICT- strategia on toimeenpantu. HA:n ja Valtorin yhteiset ICT-palvelut käytössä. Korotettu tietoturvataso saavutettu 2017, ja virasto tuottaa kyberturvallisuuden tilannekuvaa.
Virastolla on valtion hankintatoimen kehittämishankkeen (HANKO) mallin mukainen ohje viraston hankintatoimen ohjauksesta ja organisoinnista. Se sisältää erityisesti hankintojen suunnittelun ja valmistelun osana toiminnan ja talouden suunnittelua.	Virasto on laatinut ohjeen viraston hankintatoimen ohjauksesta ja organisoinnista ja se on otettu käyttöön.	Ohjeen käyttö on vakiintunut ja hankintojen suunnittelua hyödynnetään täysimääräisesti osana toiminnan ja talouden suunnittelua.
Valtion toimitilastrategian mukainen tilatehokkuus saavutetaan vuoteen 2019 mennessä.	On laadittu suunnitelmat siitä, miten ja missä aikataulussa valtion toimitilastrategian mukaiseen tilatehokkuuteen päästään.	Toimitilatehokkuudessa on toimistotilojen osalta päästy 18 neliöön/henkilö

Kannattavuus	Tavoite 2016	Tavoite 2019
Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuus:
tuotot 1000 €		41 400	34 390
kustannukset 1000 €		41 400	33 860
Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuus, %		100 %	101,6%
Yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuus:
rahoitus muilta ministeriöitä/virastoilta 1 000 €		100	20
kustannukset 1 000 €		200	40
rahoitus EU:ta 1 000 €		400	100
kustannukset 1 000 €		800	200
EU-puiteohjelmarahoitus ja muu laadullisesti kilpailtu EU-rahoitus		400	100
Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR)-rahoitus ja Euroopan sosiaalirahaston (ESR)-rahoitus
muu EU-Rahoitus
muu ulkopuolinen rahoitus yhteensä 1 000 €		100	seurataan
kustannukset 1 000 €		200	seurataan
rahoitus Suomen Akatemialta		20	seurataan
rahoitus Tekesiltä		70	seurataan
kotimaiset yritykset			seurataan
kotimaiset yksityiset rahastot ja säätiöt		10	seurataan
kunnat ja kuntainliitot			seurataan
yhteisrahoitteisen toiminnan muut tulot			seurataan
ulkomaiset rahastot ja säätiöt			seurataan
ulkomaiset yritykset			seurataan
muu ulkomainen rahoitus			seurataan
yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuus, 50 %

4. RAHOITUS‌

Tulostavoitteet on asetettu siten, että ne on mahdollista saavuttaa viraston käytettävissä olevalla rahoituksella. Virastolle on vuoden 2016 talousarviossa myönnetty 13,303 miljoonaa euroa.

Toimintamenot	2014 toteuma	2015 arvio	2016 suunnitelma
Menot (1 000 euroa)	40 831	55 229	55 803
Toimintamenomomentille nettoutettavat tulot	29 764	35 963*	42 000
Nettomenot	11 067	19 266	13 803
Talousarvio/kehys	16 352	14 441	13 303
Siirtomäärärahakannan muutos	5 285	-4 825	-500

*) tuloarviota pienennetty TAE 2015:een verrattuna. Fennovoiman hankkeen aloitus viivästynyt ja Saudi- Arabian projektin tulot arvioitua pienemmät.

5. TULOSTAVOITTEIDEN TOTEUTUMISEN SEURANTA‌

Pitkän aikavälin tavoitteiden toteutumisen laajempi arviointi

Tulossopimuskauden kokonaisarviointi käynnistetään loppukaudesta. Ministeriö sopii erikseen laitoksen kanssa arviointimenettelystä.

Lyhyen aikavälin tavoitteiden toteutumisen arviointi

Tulossopimuksen budjettivuoden tavoitteiden toteutumisesta raportoidaan tilinpäätöksessä ja siihen kuuluvassa toimintakertomuksessa. Tulossopimuksen toteutumista arvioidaan ministeriön antamassa tilinpäätöskannanotossa toimintavuotta seuraavan vuoden kesäkuussa, muussa tulosarvioinnissa sekä osapuolten kesken niin sopiessa myös sopimuskauden aikana.

Laitoksen tulee Valtiokonttorin määräyksessä mainitussa määräajassa julkaista tavoite- ja toteumatietonsa Netra-tulostietojärjestelmässä. Tulossopimus ja muut suunnittelun ja seurannan asiakirjat tulee viedä omalle asiakirjasivulle internettiin.

Tulossopimuksen ja siinä asetettujen tulostavoitteiden arvioinnissa käytetään asteikkoa 1-5:

1. Tulostavoitetta ei ole edistetty toimintavuonna (heikko)

2. Tulostavoite on osittain toteutunut (välttävä)

3. Tulostavoite on toteutunut lähes tulossopimuksessa suunnitellun mukaisesti (tyydyttävä)

4. Tulostavoite on saavutettu tavoitteen mukaisesti (hyvä)

5. Tulostavoite on saavutettu ja ylitetty huomattavasti (erinomainen).

Tavoitetason saavuttaminen oikeuttaa arvosanaan "hyvä" (4). Arvosana viisi (5) edellyttää tavoitteen merkittävää ylitystä, joka tukee ministeriön strategiaa ja ylityksestä on erityistä hyötyä ministeriön strategian toteutuksessa.

Numeerisesti ilmaistuissa tavoitteissa käytetään ministeriön ja laitoksen kanssa yhteisesti sovittua vaihteluväliä kullekin arvosanalle.

Säteilyturvakeskus laatii kunkin vuoden syyskuun 15. päivän mennessä määrärahan riittävyyttä

koskevan raportin yhteydessä tiiviin arvion tulossopimuksen toteutumisesta. Raportin tulee sisältää analyysi niistä toimintavuoden tavoitteista, joiden toteutuksessa on ongelmia, viivästyksiä tai muita seuraavan vuoden tulossopimuksen laatimiseen vaikuttavia tekijöitä. Ministeriö ohjeistaa raportointia erikseen.

Muu raportointi

Säteilyturvakeskuksen resurssien riittävyyttä toimintavuonna seurataan toukokuussa ja syyskuussa määrärahojen riittävyyttä koskevien raporttien avulla. Raportti hallinnonalan vaikuttavuus- ja tuloksellisuusohjelmassa 2013 - 2015 määriteltyjen tavoitteiden toteutuksesta laaditaan ministeriölle puolivuosiraportoinnin yhteydessä.

Tätä sopimusta on laadittu kaksi yhtäpitävää kappaletta, yksi kummallekin sopijapuolelle. Helsingissä 29.päivänä tammikuuta 2016

ALLEKIRJOITUKSET

Sosiaali- ja terveysministeriö Säteilyturvakeskus

Xxxx Xxxxxx Xxxxxxx Xxxxxxxx

Perhe- ja peruspalveluministeri Pääjohtaja

Xxxxx Xxxxxxxxxxx Xxxxx Xxxxxxx

Kansliapäällikkö Xxxxxxx

LIITE 1: Erittely henkilöstöstä‌

Henkilötyövuosierittely	2013 toteuma	2014 toteuma	2015 arvio	2016 tavoite
Henkilötyövuodet yhteensä, josta	355	345	365*	384
- maksullinen toiminta	236	242	270*	297
- yhteisrahoitteinen toiminta	26	9	12*	12

*) htv-arviota pienennetty TAE 2015:een verrattuna. Fennovoiman hankkeen aloitus viivästynyt sekä yhteisrahoitteisen tutkimustoiminta vähentynyt

LIITE 2: Erittely määrärahoista‌

Toimintamenot (1 000 €)	2013 toteuma	2014 toteuma	2015 arvio	2016 suunnitelm a	2017 JTS	2018 JTS	2019 JTS
Menot
palkkaukset	25 499	25 769	34 539	35 000	32 600	33 100	31 600
vuokrat	2 994	2 991	3 300	2 900	2 900	2 900	2 900
muut kulutusmenot	9 409	10 678	13 290	13 903	11 477	11 814	10 452
investoinnit	2 064	1 393	4 100	4 000	2 500	2 300	2 300
YHTEENSÄ	39 966	40 831	55 229	55 803	49 477	50 114	47 252
Toimintamenomome ntille nettoutettavat tulot
maksullinen toiminta	25 841	28 539	* 35 063	41 400	36 360	37 200	34 390
EU-tulot	0	0	0	0	0	0	0
tulot Suomen Akatemialta	0	0	0	0	0	0	0
yhteisrahoitteinen toiminta	1250	1 225	900	600	160	110	140
YHTEENSÄ	27 091	29 764	35 963	42 000	36 520	37 310	34 530
Nettomenot	12 875	11 067	19 266	13 803	12 957	12 804	12 722
Xxxxxxxxxxx/kehys	13 842	16 352	14 441	13 303	12 957	12 804	12 722
Siirtomäärärahakann an muutos	-967	5 285	-4 825	-500	0	0
Siirtomäärärahakehit ys
siirtynyt edelliseltä vuodelta	3 073	4 040	9 325	4 500	4 000	4 000	4 000
siirtynyt/siirtyvä seuraavalle vuodelle	4 040	9 325	4 500	4 000	4 000	4 000	4 000

kehyspäätös 28.9.2015

*) tuloarviota pienennetty TAE 2015:een verrattuna. Fennovoiman hankkeen aloitus viivästynyt ja Saudi- Arabian projektin tulot arvioitua pienemmät.