KOTKAN - HAMINAN SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN PERUSSOPIMUS Sisällys
KOTKAN - HAMINAN SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN PERUSSOPIMUS
Sisällys
5 § Yhtymäkokousedustajien lukumäärä 2
9 § Kokousten koollekutsuminen 3
10 § Yhtymäkokouksen tehtävät 3
12 § Yhtymähallituksen kokoonpano ja äänimäärä 4
13 § Yhtymähallituksen tehtävät 4
14 § Kuntayhtymän nimenkirjoittaminen 5
20 § Jäsenkuntien osuudet varoista ja vastuut veloista ja velvoitteista 6
21 § Talousarvio ja taloussuunnitelma 6
22 § Talouden ja toiminnan seurantajärjestelmä sekä raportointi jäsenkunnille 6
23 § Tilinpäätös, sen allekirjoittaminen ja hyväksyminen 6
24 § Kuntayhtymän tiedonantovelvollisuus 7
VII KUNTAYHTYMÄN TOIMINNAN JA INVESTOINTIEN RAHOITTAMINEN 7
26 § Tilikauden yli- ja alijäämäkäsitely 7
28 § Investointien pääomarahoitus 7
30 § Rahastojen perustaminen 8
31 § Suoritteiden hinnoittelu ja laskutus 8
VIII HALLINNON JA TALOUDEN TARKASTAMINEN 9
36 § Uuden jäsenkunnan ottaminen 9
38 § Kuntayhtymän purkaminen ja loppuselvitys 10
39 § Perussopimuksen muuttaminen 10
40 § Sopimuksesta aiheutuvien erimielisyyksien ratkaiseminen 10
41 § Sopimuksen voimaantulo 10
I YLEISET MÄÄRÄYKSET
1 § Nimi ja kotipaikka
Kuntayhtymän nimi on Kotkan - Haminan seudun koulutuskuntayhtymä ja sen kotipaikka on Kotkan kaupunki. Kuntayhtymä on kaksikielinen.
2 § Jäsenkunnat
Kuntayhtymän jäsenkunnat ovat Hamina, Kotka, Miehikkälä, Pyhtää ja Virolahti.
3 § Kuntayhtymän tehtävät
Kuntayhtymällä on jäsenkuntiensa puolesta kuntalain 8 §:n tarkoittama järjestämisvastuu ammatillisesta koulutuksesta.
Sen lisäksi kuntayhtymä järjestää työpajatoimintaa sekä etsivää nuorisotyötä Kotkan- Haminan seudun alueella. Kuntayhtymä järjestää myös ammatillista aikuiskoulutusta ja oppisopimuskoulutusta sekä tuottaa toimialaansa kuuluvaa tai sitä tukevaa maksullista palvelutoimintaa.
Kuntayhtymän tehtävät yleissivistävän koulutuksen osalta määräytyvät erikseen tehtävien sopimusten perusteella. Kuntayhtymä voi järjestää omistajakuntiensa puolesta lukiokoulutusta sekä vapaan sivistystyön palveluita, mikäli omistajakunta päättää luopua lukiokoulutuksen ja/tai vapaan sivistystyön järjestämisestä.
Kuntayhtymä voi olla osakkaana osakeyhtiöissä tai jäsenenä muissa sellaisissa yhteisöissä, joiden toiminnalla edistetään kuntayhtymän tehtäväalaa.
II YHTYMÄKOKOUS
4 § Ylin päättävä toimielin
Kuntayhtymän ylin päättävä toimielin on yhtymäkokous.
5 § Yhtymäkokousedustajien lukumäärä
Jäsenkunnat käyttävät päätösvaltaansa yhtymäkokouksessa. Yhtymäkokouksessa on viisitoista (15) jäsenkuntien valitsemaa edustajaa. Jäsenkunnan kunnanhallitus
tai jäsenkunnan valtuuston päättämä kunnan muu toimielin valitsee yhtymäkokousedustajan kuhunkin yhtymäkokoukseen erikseen seuraavasti:
Hamina | 6 edustajaa | 6 varaedustajaa |
Kotka | 6 edustajaa | 6 varaedustajaa |
Miehikkälä | 1 edustaja | 1 varaedustaja |
Pyhtää | 1 edustaja | 1 varaedustaja |
Virolahti | 1 edustaja | 1 varaedustaja |
Yhtymäkokouksessa yhdelläkään jäsenkunnista ei ole enemmistöä edustajista.
6 § Äänivalta
Haminalla ja Kotkalla on molemmilla kuusi (6) ääntä ja Miehikkälällä, Pyhtäällä sekä Virolahdella on kullakin yksi (1) ääni yhtymäkokouksessa.
Jäsenkunnan äänivalta yhtymäkokouksessa määräytyy kokouksessa läsnäolevien edustajien kesken tasan.
7 § Päätösvaltaisuus
Yhtymäkokous on päätösvaltainen, kun vähintään puolet yhtymäkokousedustajista on paikalla.
8 § Kokoukset
Yhtymäkokous on pidettävä säännönmukaisesti kaksi kertaa vuodessa, kevätkokous toukokuun loppuun mennessä ja syyskokous joulukuun loppuun mennessä.
Lisäksi voidaan pitää ylimääräisiä yhtymäkokouksia.
9 § Kokousten koollekutsuminen
Yhtymäkokouksen kutsuu koolle kuntayhtymän hallitus. Kokouskutsu on lähetettävä vähintään 21 päivää ennen kokousta jäsenkuntien kunnanhallituksille.
Ylimääräinen yhtymäkokous on kutsuttava koolle yhtymäkokoukselle kuuluvan asian käsittelyä varten, mikäli jäsenkunnan kunnanhallitus sitä vaatii.
10 § Yhtymäkokouksen tehtävät
Yhtymäkokouksen tehtäviin kuuluu sen lisäksi mitä tässä perussopimuksessa toisaalla ja hallintosäännössä määrätään:
1. xxxxxx yhtymäkokouksen puheenjohtaja ja kaksi varapuheenjohtajaa;
2. asettaa kuntayhtymän tavoitteet ja hyväksyä talousarvio ja taloussuunnitelma;
3. valita yhtymähallituksen jäsenet ja heidän varajäsenensä sekä määrätä yksi jäsenistä puheenjohtajaksi ja kaksi varapuheenjohtajiksi;
4. päättää kuntayhtymän rakenteesta, asettaa tarvittavat lauta- ja johtokunnat ja muut kuntayhtymän toimielimet sekä päättää kuntayhtymän liikelaitosten ja tytäryhtiöiden perustamisesta;
5. asettaa kuntayhtymän liikelaitoksille palvelutavoitteet sekä taloudelliset ja toiminnalliset tavoitteet;
6. päättää kuntayhtymän toiminnan oleellisesta laajentumisesta ja toiminnan muuttamisesta;
7. vahvistaa kuntayhtymän tilinpäätös ja päättää tilikauden tuloksen käsittelystä;
8. päättää vastuuvapauden myöntämisestä tilivelvollisille;
9. valita tarkastuslautakunnan jäsenet ja varajäsenet ja määrätä yksi jäsenistä puheenjohtajaksi ja yksi varapuheenjohtajaksi;
10. valita tilintarkastaja (JHTT) ja varatilintarkastaja (JHTT) tai tilintarkastusyhteisö (JHTT -yhteisö);
11. hyväksyä hallintosääntö;
12. Päättää luottamushenkilöiden taloudellisten etuuksien perusteista
Yhtymäkokouksessa käsiteltävät asiat valmistelee kuntayhtymän yhtymähallitus. Yhtymähallitus myös panee täytäntöön yhtymäkokouksen päättämät asiat.
11 § Kokousmenettely
Menettelystä yhtymäkokouksessa määrätään kuntayhtymän hallintosäännössä.
III YHTYMÄHALLITUS
12 § Yhtymähallituksen kokoonpano ja äänimäärä
Kuntayhtymässä on hallitus, johon kuuluu kymmenen (10) yhtymäkokouksen kahdeksi vuodeksi kerrallaan valitsemaa jäsentä sekä heidän varajäsenensä.
Hallituksen jäsenistä neljä (4) edustaa Kotkan kaupunkia, neljä (4) Haminan kaupunkia ja kaksi (2) vuorotellen Miehikkälää, Pyhtäätä ja Virolahtea.
Kullakin jäsenellä on kokouksessa yksi (1) ääni.
Hallituksen kokouksessa esittelijänä toimii kuntayhtymän johtaja ellei hallintosäännössä ole muuta määrätty.
13 § Yhtymähallituksen tehtävät
Yhtymähallitus johtaa kuntayhtymää ja sen hallintoa sekä vastaa yhtymäkokouksen päätösten valmistelusta ja täytäntöönpanosta.
Yhtymähallitus valvoo kuntayhtymän etua sekä edustaa kuntayhtymää ja käyttää sen puhevaltaa.
Yhtymähallituksen tehtävistä, päätösvallasta ja koollekutsumisesta määrätään tarkemmin hallintosäännössä.
14 § Kuntayhtymän nimenkirjoittaminen
Kuntayhtymän nimen kirjoittamisesta määrätään hallintosäännössä.
15 § Kuntayhtymän johtaja
Kuntayhtymällä on johtaja, joka johtaa yhtymähallituksen alaisena kuntayhtymän hallintoa, taloutta ja muuta toimintaa. Kuntayhtymän johtajana toimii johtavana rehtorina.
Kuntayhtymän johtajan tehtävistä määrätään tarkemmin hallintosäännössä.
IV MUUT TOIMIELIMET
16 § Muut toimielimet
Kuntayhtymällä voi olla yhtymäkokouksen päättämiä toimielimiä, joiden kokoonpanosta, päätösvallasta ja koollekutsumisesta määrätään hallintosäännössä.
V OMISTAJAOHJAUS
17 § Omistajaohjaus
Kuntayhtymän johdolla ja jäsenkunnilla on neuvottelumenettely, jossa sovitaan kuntayhtymän talouden ja toiminnan pitkän aikavälin suunnittelua ja tavoitteita koskevista periaatteista ottaen huomioon palvelujen järjestäminen ja tuottaminen, palvelutavoitteet, omistajapolitiikka, henkilöstöpolitiikka sekä palvelujen käyttäjien osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuudet.
18 § Konserniohje
Kuntayhtymässä on konserniohje, jonka yhtymäkokous hyväksyy. Kuntayhtymän on pyydettävä jäsenkunnilta lausunnot konserniohjeesta ja konserniohjeen muutoksista ennen sen hyväksymistä.
VI KUNTAYHTYMÄN TALOUS
19 § Peruspääoma
Kuntayhtymän peruspääoma muodostuu jäsenkuntien kuntayhtymälle luovuttamien
rakennusten kirjanpitoarvoista ja muista sijoitusosuuksista.
Kuntayhtymän peruspääoman määrän vahvistaa yhtymäkokous. Kuntayhtymän taseen liitteessä peruspääoma ilmoitetaan jäsenkuntien osuuksina.
Uuden jäsenkunnan peruspääomasijoituksen määrästä ja suoritusajasta sekä peruspääoman korottamisella siirrolla muusta omasta pääomasta päättää yhtymäkokous.
Peruspääomalle ei makseta korkoa.
20 § Jäsenkuntien osuudet varoista ja vastuut veloista ja velvoitteista
Jäsenkuntien osuudet kuntayhtymän varoihin ja vastuut veloista ja velvoitteista määräytyvät peruspääomaosuuksien suhteessa. Kuntayhtymässä pidetään luetteloa jäsenkuntien peruspääomaosuuksista.
21 § Talousarvio ja taloussuunnitelma
Yhtymähallitus laatii esityksen talousarvioksi ja taloussuunnitelmaksi. Taloussuunnitelmaa valmisteltaessa jäsenkunnille on varattava riittävän ajoissa tilaisuus esitysten tekemiseen kuntayhtymän toiminnan kehittämiseksi ja sopeuttamiseksi jäsenkuntien toiminnallisiin tavoitteisiin ja taloudellisiin mahdollisuuksiin.
Seuraavan vuoden alustava talousarvio ja -suunnitelma on toimitettava jäsenkunnille elokuun loppuun mennessä ja hyväksytty talousarvio ja -suunnitelma joulukuun loppuun mennessä.
Yhtymäkokous hyväksyy seuraavan kalenterivuoden talousarvion ja taloussuunnitelman edellisen vuoden joulukuun loppuun mennessä.
Muutokset talousarvioon on hyväksyttävä talousarviovuoden aikana.
22 § Talouden ja toiminnan seurantajärjestelmä sekä raportointi jäsenkunnille
Kuntayhtymällä on talouden ja toiminnan ajantasainen seurantajärjestelmä, jolla todennetaan asetettujen tavoitteiden saavuttaminen tai niistä poikkeaminen.
Yhtymähallitus raportoi jäsenkunnille toiminnan ja talouden toteutumisesta vuoden ensimmäisen kuuden kuukauden kauden jälkeen sekä tilinpäätöksen yhteydessä.
23 § Tilinpäätös, sen allekirjoittaminen ja hyväksyminen
Ennakkotiedot tilinpäätöksestä on annettava jäsenkunnille helmikuun loppuun mennessä.
Tilikauden tilinpäätös on annettava tilintarkastajien tarkastettavaksi ja jäsenkunnille viimeistään seuraavan vuoden maaliskuun loppuun mennessä.
Tilinpäätöksen allekirjoittavat yhtymähallituksen jäsenet ja kuntayhtymän johtaja.
Hyväksyessään tilinpäätöksen yhtymäkokous päättää samalla tilikauden tuloksen käsittelystä ja tarvittavista talouden tasapainottamistoimenpiteistä.
24 § Kuntayhtymän tiedonantovelvollisuus
Kuntayhtymän on annettava jäsenkuntien kunnanhallitukselle kuntakonsernin taloudellisen aseman arvioimiseen ja sen toiminnan tuloksen laskemiseen tarvittavat tiedot pyydettäessä.
VII KUNTAYHTYMÄN TOIMINNAN JA INVESTOINTIEN RAHOITTAMINEN
25 § Toiminnan rahoitus
Kuntayhtymän on rahoitettava toimintansa ja investointinsa rahoituslainsäädännön mukaisella rahoituksella, valtionosuuksilla, valtionavustuksilla, EU- ja muulla projektirahoituksella, opetus- ja muiden palvelujen myynnistä saatavilla sekä muilla tuloilla.
Käyttötalous- ja tuloslaskelmaosan menot on sopeutettava valtionrahoituksen ja kuntayhtymän omien tulojen tasolle kolmen vuoden taloussuunnittelujaksolla. Tuloslaskelman tilikauden tulos siirretään kuntayhtymän omaan pääomaan.
26 § Tilikauden yli- ja alijäämäkäsittely
Tilinpäätöstä käsiteltäessä yhtymäkokous voi päättää tilikauden ylijäämän tai sen osan palauttamisesta tai vastaavasti tilikauden alijäämän kattamisesta jäsenkuntaosuuksien mukaisessa suhteessa.
27 § Alijäämän kattaminen
Mikäli käyttötalouden sopeutustoimista huolimatta kuntayhtymä ei ole pystynyt kattamaan kuntayhtymän taseeseen kertynyttä alijäämää kuntalain 110 §:n
3 momentin säätämässä määräajassa, eivätkä jäsenkunnat ole hyväksyneet alijäämän kattamista koskevaa selvityshenkilön tekemää ehdotusta kuntalain 119 §:n 2 momentin mukaisesti, maksavat jäsenkunnat yhtymäkokouksen päätöksen mukaisesti osuudet toiminnasta aiheutuvasta alijäämästä.
28 § Investointien pääomarahoitus
Kuntayhtymä voi hankkia pääomarahoitusta investointimenoon valtionosuutena ja - avustuksena, jäsenkunnan suostumuksella peruspääoman korotuksena, lainana jäsenkunnalta tai rahoituslaitokselta tai käyttää muita rahoitusinstrumentteja yhtymähallituksen hyväksymän rahoitus- ja korkoriskipolitiikan mukaisesti.
Perustamishankkeiden arvioidut kustannukset jaetaan valtionosuuden määräämiseksi jäsenkuntien osuuksiksi viimeisen tilinpäätöksen peruspääoman jaon suhteessa. Jäsenkunnan osuus valtionosuudesta on näin lasketun kunnan perustamishankkeen kustannusosuuden ja kunnan valtionosuusprosentin mukainen.
Perustamishankkeeseen saatu valtionosuus ei vaikuta peruspääoman määrään. Peruspääoman jakautumista jäsenkuntien kesken muutetaan perustamishankkeen kuntakohtaisesti laskettujen valtionosuuksien suhteessa.
Uudisrakennusinvestointeihin on saatava jäsenkuntien suostumus.
Jäsenkuntien niin erikseen sopiessa voidaan investointeja rahoittaa jäsen kuntien erillisellä rahoituksella.
29 § Suunnitelmapoistot
Suunnitelman mukaisten poistojen laskentaperusteet hyväksyy yhtymäkokous.
30 § Rahastojen perustaminen
Yhtymäkokous päättää kuntayhtymän rahastojen perustamisesta ja säännöistä.
31 § Suoritteiden hinnoittelu ja laskutus
Suoritteiden hinnoittelu perustuu omakustannushintaan, joka sisältää toiminnan välittömät kustannukset, hallinnon yleiskustannukset ja pääomakustannukset.
Mikäli riittävän oman pääoman turvaaminen tai korvausinvestointeihin varautuminen edellyttävät jälleenhankintahintaisten poistojen käyttöä palvelusuoritteiden hinnoittelussa, voidaan se toteuttaa yhtymäkokouksen päätöksellä.
Jäsenkuntia laskutetaan yhdenmukaisin perustein.
Koulutus ja muu palvelutoiminta, johon ei saada valtionosuutta, voidaan hinnoitella eri perustein.
32 § Viivästyskorko
Jäsenkunnan maksusuorituksen viivästyessä kuntayhtymä perii korkolain mukaisen viivästyskoron.
33 § Muut määräykset
Muita ohjeita ja määräyksiä kuntayhtymän taloudesta ja hallinnosta annetaan hallintosäännöllä.
IV HALLINNON JA TALOUDEN TARKASTAMINEN
34 § Tarkastuslautakunta
Kuntayhtymässä on tarkastuslautakunta, jonka tehtävistä säädetään kuntalaissa. Tarkastuslautakunnan kokoonpanosta, toimivallasta ja koollekutsumisesta määrätään tarkemmin kuntayhtymän hallintosäännössä.
Hallinnon ja talouden tarkastamisessa noudatetaan mitä siitä on säädetty kuntalaissa sekä määrätty kuntayhtymän hallintosäännössä.
Yhtymäkokous valitsee tarkastuslautakunnan puheenjohtajan, varapuheenjohtajan ja kolme (3) jäsentä sekä xxxxxxxx henkilökohtaisen varajäsenen.
35 § Sisäinen tarkastus
Kuntayhtymällä on sisäisen tarkastuksen toiminto. Sisäisen tarkastuksen toiminnasta määrätään tarkemmin hallintosäännössä.
V MUUT MÄÄRÄYKSET
36 § Uuden jäsenkunnan ottaminen
Kunnan, joka haluaa tulla kuntayhtymän jäseneksi pitää tehdä siitä kirjallinen ilmoitus kuntayhtymän hallitukselle. Kunta voidaan hyväksyä kuntayhtymän jäsenkunnaksi jäsenkuntien yhtäpitävillä päätöksillä.
Kunta voi lunastaa peruspääomaosuuksia jäsenkunnilta kuntien sopimalla tavalla tai sijoittaa kuntayhtymään sovittavan peruspääomasijoituksen.
Uuden jäsenkunnan oikeudet ja velvollisuudet alkavat edellä tarkoitettua jäsenkuntien päätöstä seuraavan kalenterivuoden alusta.
37 § Jäsenkunnan eroaminen
Mikäli jäsenkunta eroaa kuntayhtymästä, sille suoritetaan kunnan osuus
tai osa nettovarallisuudesta siten kuin yhtymäkokous päättää. Mikäli jäsenkunnan osuus kuntayhtymän nettovarallisuudesta on jäsenkunnan peruspääomaosuutta pienempi, suoritetaan jäsenkunnalle sen osuus nettovarallisuudesta tai yhtymäkokouksen päättämä osa siitä.
Mikäli muut kunnat eivät lunasta eroavan jäsenkunnan pääomaosuutta, alennetaan peruspääomaa.
Korvaus kunnan osuudesta suoritetaan tasasuuruisina erinä yhtymäkokouksen päättämän aikataulun kuluessa eroamisen voimaantulosta alkaen.
Jäsenyys päättyy yhtymäkokouksen päätöstä seuraavan kalenterivuoden lopussa, ellei yhtymäkokous toisin päätä.
38 § Kuntayhtymän purkaminen ja loppuselvitys
Kuntayhtymän purkamisesta päättävät jäsenkuntien valtuustot. Jäsenkuntien valtuustot päättävät kuntayhtymän purkamisen yksityiskohtia koskevasta sopimuksesta. Kuntayhtymä on purettava, jos sen tehtävät on siirretty toisen kuntayhtymän tai kuntien muutoin hoidettavaksi.
Kuntayhtymän purkautuessa yhtymähallituksen on huolehdittava loppuselvityksestä, elleivät jäsenkunnat sovi muusta järjestelystä. Kuntayhtymän varat, joita ei tarvita loppuselvityksen kustannusten ja velkojen suorittamiseen eikä sitoumusten täyttämiseen, jaetaan jäsenkunnille peruspääomaosuuksien suhteessa. Jos kustannusten ja
velkojen suorittamiseen sekä sitoumusten täyttämiseen tarvittava määrä on varoja suurempi, jäsenkunnat ovat velvolliset suorittamaan erotuksen edellä mainittujen osuuksien suhteessa.
Jäsenkuntien valtuustot hyväksyvät loppuselvityksen. Viimeinen tilinpäätös ja vastuuvapaus käsitellään jäsenkuntien valtuustoissa.
Omaisuuden fyysisessä luovutuksessa etusijalle asetetaan se jäsenkunta, jonka alueella oppilaitos sijaitsee.
39 § Perussopimuksen muuttaminen
Perussopimusta voidaan muuttaa, jos vähintään kaksi kolmannesta jäsenkunnista sitä kannattaa ja niiden asukasluku on vähintään puolet kaikkien jäsenkuntien yhteenlasketusta asukasluvusta.
40 § Sopimuksesta aiheutuvien erimielisyyksien ratkaiseminen
Yhteistoimintasopimuksesta aiheutuvat erimielisyydet ratkaistaan hallintoriita-asioina Itä-Suomen hallinto-oikeudessa.
41 § Sopimuksen voimaantulo
Tämä sopimus tulee voimaan sen jälkeen, kun asianomaiset kunnan- ja kaupunginvaltuustot ovat sen hyväksyneet ja päätökset ovat saavuttaneet lainvoiman. Ennen tämän perussopimuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.
Tämä sopimus on laadittu kuutena (6) samansanaisena kappaleena, joista yksi annetaan kullekin sopimuspuolelle ja yksi kuntayhtymän hallitukselle.
Perussopimuksen muutokset:
- Kuntalain 410/2015 edellyttämät tekniset päivitykset ja lisäykset pykäliin 4, 9, 10, 12, 13,
14, 15, 16, 17, 18, 20, 21, 22, 24, 25, 26, 27, 28, 34, 35, 37, 38, 39, 40. Samalla on
päivitetty pykälien numerointi.
- Lisäksi tehty lisäys pykälään 3 § kuntayhtymän tehtävistä.
Hyväksytty Kotkan - Haminan seudun koulutuskuntayhtymän yhtymähallituksessa 23.3.2017.
Yhtymähallituksen 23.3.2017 päätöksen mukaisesti muutokset on hyväksytty jäsenkunnissa: Kotkan Kaupunki 5.6.2017
Haminan Kaupunki 30.5.2017
Pyhtään Kunta 12.6.2017
Miehikkälän Kunta 29.5.2017 Virolahden Kunta . .2017