TYÖEHTOSOPIMUS

Sopijaosapuolet ovat päässet 1.12.2023 neuvottelutulokseen Raskone Oy:n työehtosopimuksen uusimisesta ja uusitaan sanottu sopimus sopimuskaudelle 2024–2028 seuraavasti:

1. Sopimuskausi

Sopimus tulee voimaan 18.12.2023 ja on voimassa 29.2.2028 saakka, mikäli sopimusosapuolet pääsevät 15.2.2027 mennessä yhteisymmärrykseen neljän- nen sopimusvuoden palkkaratkaisusta ja työryhmistä. Mikäli ajanjakson 1.2.2027–29 2.2028 palkantarkistusten tasosta ja mallista ei päästä 15.2.2027

mennessä sopimukseen, työehtosopimus päättyy ilman irtisanomista 28.2.2027.

Sopimus jatkuu 29.2.2028 jälkeen vuoden kerrallaan, ellei sitä irtisanota jom- maltakummalta puolelta viimeistään 6 viikkoa ennen sopimuskauden päätty- mistä.

2. Palkantarkistukset vuosina 2024, 2025 ja 2026 Vuosi 2024 (12 kk)

Palkkataulukoita (TES:n liite 1 Palkkausjärjestelmä kohta A. Palkkataulukko) ja työehtosopimuksen euromääräisiä lisiä ja henkilöstöedustajien palkkiota koro- tetaan 1.1.2024 tai lähimmän palkanmaksuajankohdasta lukien 3,6 %:lla pois lukien yövuorolisää ja työnopastajalisää.

Palkkiojärjestelmä

Palkkiojärjestelmä muutetaan kokonaisuudessaan liitteen 1 mukaiseksi (TES:n liite 1 kohta E. Mekaanikon työmyyntiin perustuva palkanosa).

Toimistotyöntekijöiden palkankorotukset

Raskoneen toimistontyöntekijöiden palkkoja korotetaan 2,6 % suuruisella yleis- korotuksella ja 1,0 % yrityskohtaisella erällä, jonka jakotavasta päättää työan- taja kuultuaan toimihenkilöiden luottamusmiestä.

Vuosi 2025

Työntekijöiden ja toimihenkilöiden taulukkopalkkoja korotetaan 1.2.2025 alkaen seuraavasti:

Yleiskorotus toteutetaan Autoalan kaupan ja korjaamotoiminnan työehtosopimuksen yleiskorotuksen ja mahdollisten paikallisten erien suurui- sella määrällä. Yleiskorotuksen yhteydessä palkkoja korotetaan kuten 1.1.2024 palkankorotuksen yhteydessä, kuitenkin työnopastajalisää korotetaan kuten muita euromääräisiä lisiä. Yövuorolisää ei koroteta.

Mahdolliset kertaerät huomioidaan verrokkialan suuruisena, ellei muusta sovita.

Mikäli verrokkialan kertaerä maksetaan sopimuskauden pidennyksen johdosta, ei sitä huomioida Raskone Oy:n talokohtaisessa työehtosopimuksessa.

Palkkiojärjestelmä kustannuksiin lisätään vastaava kustannusvaikutus yhtiössä sovitulla tavalla. Muutokset tuodaan osaksi työehtosopimusta (TES:n liite 1 kohta E. Mekaanikon työmyyntiin perustuva palkanosa). Mikäli palkkiojärjestel- mästä ei päästä yhtiössä sopimukseen, niin palkkiojärjestelmän euromääriin tehdään kustannusvaikutukseltaan samansuuruinen korotus ottaen huomioon hinnankorotusten vaikutus palkkiorajoihin.

Toimistotyöntekijöiden palkkoja ja palkan osia korotetaan samansuuruisella yleiskorotuksella, kun muiden työntekijöiden ja toimihenkilöiden.

Vuosi 2026

Työntekijöiden ja toimihenkilöiden taulukkopalkkoja korotetaan 1.2.2026 alkaen seuraavasti:

Yleiskorotus toteutetaan Autoalan kaupan ja korjaamotoiminnan työehtosopi- muksen yleiskorotuksen ja mahdollisten paikallisten erien suuruisella määrällä.

Yleiskorotuksen yhteydessä palkkoja korotetaan kuten 1.1.2024 palkankorotuk- sen yhteydessä, kuitenkin työnopastajalisää korotetaan kuten muita euromää- räisiä lisiä. Yövuorolisää ei koroteta.

Mahdolliset kertaerät huomioidaan verrokkialan suuruisena, ellei muusta sovita.

Mikäli verrokkialan kertaerä maksetaan sopimuskauden pidennyksen johdosta, ei sitä huomioida Raskone Oy:n talokohtaisessa työehtosopimuksessa.

Mikäli palkkiojärjestelmästä ei päästä yhtiössä sopimukseen, niin palkkiojärjes- telmän euromääriin tehdään kustannusvaikutukseltaan samansuuruinen koro- tus ottaen huomioon hinnankorotusten vaikutus palkkiorajoihin.

Toimistotyöntekijöiden palkkoja ja palkan osia korotetaan samansuuruisella yleiskorotuksella, kun muiden työntekijöiden ja toimihenkilöiden.

3. Tekstimuutokset

3.1 Perhevapaat

Siirtymämääräys: Uusia perhevapaamääräyksiä noudatetaan raskausvapaissa ja vanhempainvapaissa, jotka alkavat työehtosopimuksen voimaantulopäivänä tai sen jälkeen ja joihin noudatetaan 1.8.2022 voimaan tulleita sairausvakuutus- lain perhevapaita koskevia säännöksiä.

Mikäli työntekijän raskausvapaa tai vanhempainvapaa alkoi ennen työehtoso- pimuksen voimaantuloa tai vapaaseen sovelletaan 31.7.2022 voimassa olleita sairausvakuutuslain perhevapaita koskevia säännöksiä, noudatetaan myös 1.1.2024 päättyneen työehtosopimuksen perhevapaamääräyksiä.

Muutetaan pykälät 16 § ja 17 § seuraavanlaisiksi

LAPSEN SYNTYMÄÄN JA HOITOON LIITTYVÄT POISSAOLOT

16 § Oikeus raskaus-, erityisraskaus- ja vanhempainvapaaseen sekä hoitova- paaseen

Työntekijällä on oikeus erityisraskaus-, raskaus ja vanhempainvapaaseen sekä hoitovapaaseen, tilapäiseen hoitovapaaseen ja osittaiseen hoitovapaaseen, si- ten kuin siitä säädetään työsopimuslaissa.

17 § Raskausvapaan, vanhempainvapaan ja adoptiovanhemman vanhempain- vapaan palkallisuus

Synnyttävälle vanhemmalle maksetaan raskausvapaan alusta lukien edellä 10

§:ssä määritellyllä tavalla laskettu palkka 40 arkipäivältä ja raskausvapaata vä- littömästi seuraavalta vanhempainvapaalta 16 arkipäivältä edellyttäen, että hä- nellä muuten olisi oikeus saada vastaavalta ajalta palkkaa.

Ei-synnyttäneelle, sairausvakuutuslain 9 luvun 5 § (14.1.2022/28) 1 ja 2 mo- mentissa tarkoitetulle vanhemmalle maksetaan edellä 10 §:ssä määritellyllä ta- valla laskettu palkka vanhempainvapaan alusta lukien ajalta, johon sisältyy 16 arkipäivää edellyttäen, että hänellä muuten olisi oikeus saada vastaavalta ajalta palkkaa.

Jos työntekijä on adoptoinut alle kouluikäisen lapsen, sovelletaan adoptioon

välittömästi liittyvänä tämän pykälän mukaisia määräyksiä palkan maksami- sesta synnyttävän ja ei-synnyttävän vanhemman vapaan ajalta, mikäli työnte- kijä on oikeutettu saamaan sairausvakuutuslain 9 luvun 5 § (14.1.2022/28) 3 momentin mukaista adoptiovanhemmalle maksettavaa vanhempainrahaa.

Xxxxxx saamisen edellytyksenä kuitenkin on, että hän on ollut yrityksen palveluksessa välittömästi ennen raskaus- tai vanhempainvapaan alkamista vähintään kuusi kuukautta.

3.2. Lomaraha

44 § Lomaraha Poistetaan teksti:

Palvelussuhteen päättyessä maksetaan lomaraha kaikkia niitä lomapäiviä vastaavalta osalta, jotka työntekijä on ansainnut palvelussuhteen päättymis- hetkeen mennessä ja joilta hän ei ole saanut lomarahaa.

Lisätään seuraava teksti:

Xxxxxxxxx ei makseta mahdollisen lomakorvauksen yhteydessä, mikäli työ- suhde päättyy työntekijästä itsestään johtuvasta syystä.

Henkilön eläköitymistä tai pysyvästi työkyvyn heikentymisen vuoksi irtisano- mista ei pidetä henkilöstä itsestään johtuvana syynä.

3.3. Joustojärjestelmä

5 § Työaikamääräykset 20. Joustojärjestelmä eli ns. joustopankki Lisätään sana ”toimihenkilöitä” alla olevaan tekstiin.

Mekaanikkoja ja toimihenkilöitä koskevasta joustopankin käytöstä on sovittu

liitteessä 2. Lisätään liite

3.4. Luottamusmiehet

Kohtaan 45 § Luottamusmiehet lisätään teksti

Mikäli luottamusmies on yli 7 päivää estynyt hoitamasta työtehtäviään poissa- olon takia ml. vuosiloma, niin siltä ajalta maksetaan luottamusmieskorvaus va- raluottamusmiehelle. Mikäli varaluottamusmiestä ei ole valittu, niin palkkiota ei makseta ja yhtiön pääluottamusmies hoitaa ko. tehtävää.

3.5. Työtapaturmasta johtuvan sairausajan palkka

48 § Työtapaturmasta johtuvan sairausajan palkka Täsmennetään kohtaan kyse olevan 90 kalenteripäivästä:

Työtapaturmasta johtuvan sairausloman ajalta maksetaan täysi palkka 90 ka- lenteripäivän jaksolta, jos työtapaturma on sattunut työskenneltäessä Rasko- neen lukuun.

Työtapaturman aiheuttamasta poissaolosta on muuten voimassa, mitä koh- dassa SAIRAUSPOISSAOLOT on määrätty.

3.6 Vaativuusluokkien, HEKO-taulukoiden ja HEKO-pisteytyksen muutos

Muutetaan työehtosopimuksen Liitteen 1 Palkkausjärjestelmä seuraavat kohdat tämän neuvottelupöytäkirjan liitteen 1 mukaiseksi:

A. Palkkataulukko

B. Vaativuusluokat ja niiden määrittely

C. HEKO-taulukko

D. Heko-pisteytys

E. Mekaanikon työmyyntiin perustuva palkanosa

3.7. Kutsuntatilaisuuden palkallisuus

Lisätään kohtaan 22 § Maanpuolustus ja kriisivalmennus teksti:

Työpäivälle sattuvat puolustusvoimien järjestämät kutsuntatilaisuudet ovat pal- kallisia vapaapäiviä.

3.8. Ay-koulutus

Kohta 7.2.1 Korvaukset Ay-koulutuksen osalta

Ateriakorvaus on 1.1.2024 alkaen 32 € (ollut 50 € 31.12.2023 saakka) Muutetaan alla olevan teksti seuraavanlaiseksi

Lisäksi maksetaan edellisessä kappaleessa tarkoitetuista työntekijöistä kultakin sellaiselta kurssipäivältä, jolta ansionmenetyksen korvausta suoritetaan, kurs- sista sen järjestäjälle aiheutuvien ruokailukustannusten korvaukseksi ateriakor- vaus, jonka suuruus kaksipäiväisen ja sitä pidemmän kurssin osalta on 32 € 50

€ opetusohjelman mukaista kurssipäivää kohden. Yhden päivän mittaisesta koulutustilaisuudesta ateriakorvausta maksetaan puolet ateriakorvauksen koko määrästä. Edellä tässä kohdassa tarkoitettuja korvauksia työnantaja on velvol- linen maksamaan samalle henkilölle vain kerran samasta tai sisällöltään vas- taavasta koulutustilaisuudesta

3.9. Työryhmät

Sopijaosapuolet perustavat työtyhmän pohtimaan mahdollista korjaamojen työnjohtajien palkkiomallia. Palkkiomalli tähtää korjaamojen tehokkuuden, työ- hyvinvoinnin ja ympäristöarvojen huomioimiseen sekä myyntikatteen nousemi- seen. Työryhmän tulee tehdä esitys viimeistään 31.12.2024 mennessä.

Etäyhteyksin 18.12.2023

PALVELUALOJEN TYÖNANTAJAT PALTA RY

Xxxxxx Xxxxx Minna Ääri

JULKISTEN JA HYVINVOINTIALOJEN LIITTO JHL RY

Xxxxx Xxxxxxx Xxxxx Xxxxxxxx

YLEISET TYÖEHTOSOPIMUSMÄÄRÄYKSET

SOVELTAMISALA

1 § Soveltamisala ‌

Tätä työehtosopimusta noudatetaan Palvelualojen työnantajat Palta ry:n jäsenyrityk- senä olevan Raskone Oy:n työsopimussuhteessa oleviin (jäljempänä työntekijä) hen- kilöihin.

Tämän työehtosopimuksen määräyksiä sovelletaan Raskone Oy:n palveluksessa yk- sityisoikeudellisessa työsuhteessa oleviin työntekijöihin pois lukien päälliköt ja johto.

TYÖSUHDETTA KOSKEVAT YLEISET MÄÄRÄYKSET

2 § Työsuhteen alkaminen ‌

Työsopimus tehdään kirjallisena työsopimuslain määräysten mukaisesti.

Työsopimusta tehtäessä voidaan sopia kulloinkin voimassa olevan työsopimuslain mukaisesta koeajasta, jonka kuluessa työsopimus voidaan molemmin puolin purkaa ilman irtisanomisaikaa.

Työntekijän työsuhteen katsotaan alkavan sinä päivänä, jolloin työnantaja työntekijän työhön ottaessaan ilmoittaa työn alkavan ja työntekijä sopimuksen mukaisesti ryhtyy työhön.

Työntekijän työhön ottamisesta on annettava tieto asianomaiselle luottamusmiehelle.

3 § Työnantajan ja työntekijän yleiset velvollisuudet ‌

Työnantajalla on oikeus ottaa ja erottaa työntekijä, suunnitella ja järjestää työt sekä johtaa ja valvoa työn suorittamista. Työnantaja ei saa asettaa työntekijöitä perusteet- tomasti toisiin nähden eriarvoiseen asemaan.

Työntekijä sitoutuu olemaan sivullisille ilmaisematta, mitä hän työnantajaltaan tai työssään muutoin on salassa pidettävänä saanut tietoonsa. Tämä salassapitovelvol- lisuus on voimassa työsuhteen päätyttyäkin kuitenkin enintään kolmen vuoden ajan.

LOMAUTTAMINEN JA TYÖSUHTEEN PÄÄTTYMINEN

4 § Lomauttaminen ja työsuhteen päättyminen ‌

Työntekijän irtisanomisessa ja lomauttamisessa noudatetaan PALTA:n EPA-sektorin irtisanomissuojasopimusta ja yleissopimusta.

Muusta kuin työntekijästä johtuvasta syystä tapahtuneen irtisanomisen ja lomautta- misen yhteydessä on mahdollisuuksien mukaan noudatettava sääntöä, jonka mukaan viimeksi irtisanotaan tai lomautetaan yrityksen toiminnalle tärkeitä

ammattityöntekijöitä, vammaisia ja saman työnantajan työssä osan työkyvystään me- nettäneitä sekä että tämän säännön lisäksi kiinnitetään huomiota myös työsuhteen kestoaikaan ja työntekijän huoltovelvollisuuden määrään.

TYÖAIKA

5 § Työaikamääräykset ‌

1. Soveltamisala

Näitä määräyksiä sovelletaan tämän sopimuksen piirissä olevien työntekijöiden työaikoihin.

Tämän sopimuksen työaikamääräyksiin liittyviä korvauksia ja lisiä koskevia määräyksiä ei sovelleta niihin työntekijöihin, joita asemansa perusteella on pi- dettävä itsenäisessä johtavassa asemassa olevina taikka, jotka muutoin työs- kentelevät sellaisissa olosuhteissa, ettei voida katsoa työnantajan asiaksi val- voa siihen käytetyn ajan järjestelyä.

Työaikalain säännöksiä noudatetaan siltä osin kuin näissä määräyksissä ei ole toisin sovittu.

2. Säännöllinen työaika

Säännöllinen työaika on 7 tuntia 39 minuuttia päivässä, sekä viikossa on 38 tuntia 15 minuuttia.

3. Työvuorokauden ja työviikon alkaminen

Työviikko alkaa maanantaina.

Työvuorokausi alkaa klo 07.00 ja toimihenkilöillä 06.00.

4. Säännöllisen työajan järjestelyt Keskimääräinen säännöllinen työaika:

Viikoittainen säännöllinen työaika voidaan järjestää siten, että se on keskimää- rin 38 tuntia 15 minuuttia viikossa enintään 26 viikon pituisena ajanjaksona edellyttäen, että työtä varten on ennakolta laadittu työtuntijärjestelmä vähintään ajaksi, jonka kuluessa viikoittainen säännöllinen työaika tasoittuu sanottuun keskimäärään.

Työajan tilapäinen pidentäminen:

Vuorokautinen säännöllinen työaika voidaan pidentää 10 tuntiin,

1) jos työaika jonakin toisena saman tai sitä seuraavan viikon etukäteen määrättynä päivänä on vastaavasti lyhyempi; tai

2) jos viikoittainen säännöllinen työaika enintään kolmen viikon pituisena ajanjaksona tasoittuu keskimäärin 38 tuntiin 15 minuuttiin viikossa.

Säännöllisen työajan sijoittaminen

Työaika päivätyössä sijoitetaan 7 - 17 välille, ellei työnantaja ole tuotannon tek- nisten ja / tai taloudellisten syiden sitä perustellusti vaatiessa vahvistanut lain ja tämän työehtosopimuksen rajoissa muuta työaikaa. Vuorotyössä työaika sijoi- tetaan työnantajan määräämien työvuorojen mukaan.

5. Liukuva työaika

Liukuvassa työajassa säännöllistä vuorokautista työaikaa lyhentää tai pidentää xxxxxxx-aika, joka saa olla enintään neljä tuntia. Viikoittainen säännöllinen työ- aika saa olla keskimäärin enintään 40 tuntia neljän kuukauden seurantajakson aikana, joka voidaan ylittää tai alittaa liukumarajojen puitteissa. Seurantajakson päättyessä ylitysten kertymä saa olla enintään 60 tuntia ja alitusten määrä enin- tään 20 tuntia. Liukuvan työajan käyttöönotto edellyttää sopimusta työnantajan ja työntekijän välillä.

Säännöllisen työajan tulee tasoittua työehtosopimuksen mukaisen säännöllisen työajan pituiseksi enintään kalenterivuoden aikana.

6. Työajaksi luettava aika

Työajaksi lasketaan työhön käytetty aika sekä aika, jonka työntekijä on velvolli- nen olemaan työpaikalla työnantajan käytettävissä.

Päivittäisiä lepoaikoja ei lueta työajaksi, jos työntekijä saa näinä aikoina esteet- tömästi poistua työpaikalta.

Matkaan käytettyä aikaa ei lueta työajaksi, ellei sitä samalla ole pidettävä työ- suorituksena.

7. Viikkolepo ja päivittäiset lepoajat Päivittäinen lepoaika:

Työntekijälle on varattava tunnin kestävä päivittäinen lepoaika, jos vuorokauti- nen työaika on yli kuusi tuntia. Tämä lepoaika voidaan tarvittaessa lyhentää 30 minuutiksi.

Yöaikana voidaan ruokailu järjestää tapahtuvaksi työn lomassa.

Jos työntekijällä on oikeus ja tosiasiallinen mahdollisuus esteettömästi poistua työpaikalta, ei lepoaikaa lasketa työajaksi.

Vuorokausilepo:

Vuorokausilevon osalta noudatetaan Työaikalain määräyksiä.

Viikkolepo ja siitä poikkeaminen:

Viikkolevon ja siitä poikkeamisesta osalta noudatetaan Työaikalain määräyksiä.

Toinen viikoittainen vapaapäivä:

Pääsääntönä pidetään sitä, että työntekijöillä on viikon aikana kaksi perättäistä vapaapäivää ja vapaapäivät mahdollisimman tasaisesti jokaista viikkoa kohden. Jos toiseksi vapaapäiväksi määrätään kiinteä viikonpäivä, tulee sen, mikäli mahdollista, olla lauantai.

8. Arkipyhäviikkojen työaikajärjestelyt

Seuraavat arkipyhät eivät lyhennä työaikaa:

− juhannuspäivä ja

− pyhäinpäivä sekä

lauantaiksi tai sunnuntaiksi sattuvat

− uudenvuodenpäivä,

− xxxxxxxxxx,

− vapunpäivä,

− itsenäisyyspäivä,

− joulupäivä ja

− tapaninpäivä.

Seuraavat arkipyhät lyhentävät työaikaa:

− pitkäperjantai,

− toinen pääsiäispäivä,

− juhannusaatto,

− helatorstai sekä

muuksi päiväksi kuin lauantaiksi tai sunnuntaiksi sattuvat

− xxxxxxxxxx,

− jouluaatto,

− joulupäivä,

− tapaninpäivä,

− uudenvuodenpäivä,

− vapunpäivä ja

− itsenäisyyspäivä.

Edellä mainitut arkipyhät lyhentävät kukin kyseisen viikon tai työjakson työaikaa 7 tunnilla 39 minuutilla 2 kohdan mukaisesta tuntimäärästä.

Työaika näillä viikoilla ja työjaksoissa on pyrittävä lyhentämään edellä mainitulla tavalla.

Jos työaikaa ei ole voitu lyhentää, maksetaan kyseisillä viikoilla tai työjaksoilla lisä- ja ylityökorvausta.

Pääluottamusmiehen tai korjaamokohtaisen luottamusmiehen kanssa voidaan sopia myös työajanlyhennyksestä.

9. Perustuntipalkka

Perustuntipalkka on 1/163 kuukausipalkkaisen työntekijän kuukausipalkasta, mukaan lukien kuukausittain säännönmukaisesti toistuvat kiinteät lisät.

Tuntipalkkaisen työntekijän perustuntipalkkana pidetään hänen yksinkertaista tuntipalkkaansa.

10. Ylityökorvaus

Työaikalain 5 §:n mukaisessa työssä maksetaan

1) vuorokautisen säännöllisen työajan ylittäviltä kahdelta ensimmäiseltä työ- tunnilta 50 prosentilla ja seuraavilta työtunneilta 100 prosentilla korotettu perustuntipalkka; ja

2) viikoittaisen säännöllisen työajan ylittäviltä kahdeksalta ensimmäiseltä työtunnilta ylityökorvauksena 50 prosentilla ja viikon seuraavilta työtun- neilta, riippumatta siitä, ovatko ne vuorokautista vai viikoittaista ylityötä, 100 prosentilla korotettu perustuntipalkka.

Vuorokautisen säännöllisen työajan ylittäviä työtunteja ei oteta mukaan lasket- taessa 2 kohdassa tarkoitettua viikkoylityökorvausta.

11. Ylityökorvaus arkipyhäviikkojen työaikajärjestelyissä

Viikolla, johon sisältyy muuksi päiväksi kuin lauantaiksi tai sunnuntaiksi sattuva uudenvuodenpäivä, vapunpäivä tai itsenäisyyspäivä, maksetaan ylityökorvauk- sena työaikalain mukaisessa työssä viikoittaisen säännöllisen työajan 30 tuntia 15 minuuttia ylittäviltä 16 ensimmäiseltä työtunnilta 50 prosentilla korotettu pe- rustuntipalkka. Viikon seuraavilta työtunneilta maksetaan 100 prosentilla koro- tettu perustuntipalkka riippumatta siitä, ylittävätkö ne säännöllisen vuorokauti- sen työajan vai eivät.

12. Lisätyökorvaus arkipyhäviikolla

Viikolla, johon sisältyy yksi 8 kohdan 2 momentissa tarkoitettu päivä, maksetaan lisätyökorvauksena perustuntipalkka jokaiselta tunnilta, joka ylittää työaikalain 6 §:n mukaisessa työssä 30 tuntia 15 minuuttia.

Milloin viikko sisältää useampia 1 momentissa mainittuja päiviä, lisätyökorvauk- sen perusteena olevaa tuntimäärää alennetaan työaikalain 6 §:n mukaisessa töissä 8 tuntia kutakin tällaista päivää kohti.

Lisätyökorvausta maksetaan tämän pykälän 2 kohdan mukaiseen viikoittaiseen ylityörajaan saakka, joka on 38 tuntia 15 minuuttia, ellei edellä 12 kohdassa olevasta muuta johdu.

Lisätyökorvausta ei makseta niiltä työtunneilta, joilta maksetaan ylityökor- vausta.

13. Iltatyölisä

Iltatyölisää maksetaan iltavuoroksi nimetyiltä työvuoroilta klo 18:00 - 22:00 vä- liseltä ajalta.

14. Yötyölisä

Yövuorolisää maksetaan yövuoroksi nimetyiltä työvuoroilta klo 22:00-06:00 vä- liseltä ajalta.

15. Sunnuntaityökorvaus

Sunnuntaina tai muuna kirkollisena juhlapäivänä sekä itsenäisyys- ja vapunpäi- vänä kello 00.00–24.00 välisenä aikana tehdystä työstä maksetaan sunnuntai- työkorvauksena tunnilta 9 §:n mukaista perustuntipalkkaa vastaava korvaus.

Sunnuntaityökorvaus maksetaan myös sanottuja päiviä edeltävänä päivänä kello 18.00–24.00 välisenä aikana tehdystä työstä.

16. Lauantaityökorvaus

Lauantaityön osalta maksetaan kello 00.00-18.00 lauantailisää.

17. Aattopäivänlisä

Pääsiäislauantaina sekä juhannus- tai jouluaattona klo 00.00–18.00 välisenä aikana tehdystä työstä maksetaan aattopäivälisänä tunnilta tämän pykälän 9 kohdan mukaista perustuntipalkkaa vastaava lisä.

18. Varallaolo

Varallaolokorvaus maksetaan korotettuna seuraavilta arkipyhiltä 72,50 eurolla korotettuna: itsenäisyyspäivä, jouluaatto, joulupäivä, uudenvuodenpäivä, vap- pupäivä ja juhannuspäivä.

Muu varallaolo tarkoittaa sitä, että työntekijä sitoutuu olemaan tavoitettavissa ja lähtövalmiudessa puolen tunnin varoitusajalla. Tavoitettavuus järjestetään esi- merkiksi työnantajan kustantamalla matkapuhelimella tai muulla vastaavalla hä- lytysjärjestelmällä. Mekaanikolle ja toimihenkilölle maksetaan varallaolosta 9

§:n kohdan 6. vuorotyökorvaukset ja muut euromääräiset lisät.

Korjaamokohtaisesti sovitaan varallaolojärjestelmän tarpeellisuudesta ja käyt- töönotosta. Tätä valmiusaikaa ei lueta työajaksi.

Jos työntekijä viikkovarallaolon yhteydessä yllättäen estyy, esimerkiksi sairau- den vuoksi, hoitamasta varallaoloa, vähennetään hänen viikkokorvauksestaan seitsemäsosa jokaiselta pois jäävältä päivältä.

Työntekijät voivat keskenään vaihtaa varallaolopäiviä sovittuaan siitä esimie- hen kanssa. Tällöin varallaolokorvaus jaetaan tehtyjen päivien suhteessa tai työntekijät sopivat vaihdettujen päivien takaisin tekemisestä keskenään.

Toimihenkilöiden osalta kestoltaan yli 15 minuuttia kestävä avun organisoimi- nen asiakkaalle (työnantajan pyynnöstä tehtynä) on työtä, joka korvataan työ- ehtosopimuksen määräysten mukaisesti ylityönä. Kuitenkin klo 23.00 – 06.00 välisenä aikana tulleista soitoista aiheutuva työ korvataan 100 %:lla korotet- tuna. Puhelut ja toimenpiteet kirjataan. Paikallisesti sovitaan työajan ulkopuoli- sen kännykkäpäivystyksen järjestämisestä.

19. Korvaus hälytystyöstä

Työntekijälle maksetaan hälytysluonteiseen työhön lähdöstä korvauksena 1,5 tunnin palkka. Hälytysluonteisen työn päätyttyä peseytymiskorvauksena mak- setaan yhden tunnin palkka, ellei työntekijä välittömästi jatka varsinaista työ- tään.

Hälytysluonteisesta työstä maksetaan normaalin ylityön mukaisesti.

Soveltamisohje:

Jos asentaja on ehtinyt jo lähteä matkalle tai on juuri saapunut kor- jaamolle, eikä ole vielä ehtinyt pukea suojavaatteita ja hälytys to- detaan sen jälkeen aiheettomaksi, maksetaan tällaisissa tapauk- sissa 1,5h:n palkkaa vastaava korvaus ja matkakustannukset. Niissä tapauksissa, joissa asentaja on jo ehtinyt pukea suojavaat- teet, maksetaan hälytyskorvaus TES:sen mukaisesti.

20. Joustojärjestelmä eli ns. joustopankki

Mekaanikkoja ja toimihenkilöitä koskevasta joustopankin käytöstä on sovittu liit- teessä 2.

PALKKA JA PALKANMAKSU

6 § Oikeus palkkaukseen ‌

Työntekijän oikeus sopimusten mukaiseen palkkaukseen alkaa siitä päivästä, jona hän ryhtyy tehtävää hoitamaan. Oikeus palkkaukseen päättyy työsuhteen päättyessä.

Työntekijälle ei makseta palkkausta sen kalenterikuukauden jälkeiseltä ajalta, jonka alusta hänelle maksetaan työntekijäin eläkelain tai jonkin muun eläkelain mukainen työkyvyttömyyseläke.

7 § Palkanmaksu ‌

Kuukausipalkkaiselle työntekijälle palkka maksetaan kerran kuukaudessa kuukauden viimeisenä päivänä jälkikäteen.

Palkkiot, lisät ja korvaukset, jotka on sidottu määrättyihin laskentakausiin, maksetaan viimeistään laskentakauden päättymistä seuraavan kalenterikuukauden loppuun mennessä.

Palkka maksetaan työntekijän ilmoittamaan rahalaitokseen.

Työsuhteen päättyessä loppupalkka maksetaan työsuhteen päättymiskuukautta seu- raavan kuukauden palkanmaksupäivänä.

8 § Osa-ajan palkka ja palkaton poissaolo ‌

Laskettaessa kuukausipalkkaisen työntekijän osa-ajan palkkaa tai vähennettäessä palkkaa palkattoman poissaolon ajalta, lasketaan työpäivän ja työtunnin palkka jaka- malla kuukausipalkka kyseisessä kuukaudessa olevien työpäivien tai työtuntien luku- määrällä. Työosuudelle kohdistuva palkka lasketaan näin saadun tunti- tai päiväpal- kan perusteella. Kuukausipalkkaan lasketaan tässä yhteydessä kuuluvaksi palkan kiinteä osuus, palkkio sekä mahdollinen markkinaraha.

9 § Palkkausjärjestelmä ‌

1. Soveltamisala

Palkkausjärjestelmää sovelletaan kaikkiin Raskoneen palveluksessa oleviin koko- ja osa-aikaisiin työsuhteessa oleviin työntekijöihin pois lukien päälliköt ja johto.

2. Palkkataulukko, vaativuusluokat, HEKO-pisteytys, HEKO-määrittelyt, työ- myyntiin perustuva palkanosa ja markkinaraha

Palkkataulukko

Vaativuusluokat ja niiden määrittely;

i. Henkilökohtaisen palkanosuuden (HEKO) pisteytystaulukko;

ii. Henkilökohtaisen palkanosuuden (HEKO) määritystaulukot;

iii. Mekaanikoiden työmyyntiin perustuva palkanosuus; ja

iv. Markkinaraha ovat liitteessä 1.

3. Palkkausjärjestelmän rakenne

Mekaanikot

Mekaanikoiden palkka muodostuu lähtökohtaisesti neljästä (4) osasta:

1) Työn vaativuuteen perustuva palkanosa

2) Henkilökohtainen palkanosuus (heko)

3) Markkinaraha

a) työnantaja voi omalla päätöksellään nostaa, laskea tai poistaa markkinarahan

b) tes-korotukset/yleiskorotukset eivät lähtökohtaisesti korota markki- narahaa, ellei yhdessä toisin sovita

4) Palkkiotyömyyntiin perustuva osuus

Mekaanikon palkka voi myös muodostua pelkästään kohdista työn vaativuuteen perustuva palkanosasta (kohta 1), henkilökohtaisesta palkanosuudesta (kohta 2) ja markkinarahasta (kohta 3), mikäli Xxxxxxx ja mekaanikko nimenomaisesti niin sopivat.

Toimihenkilöt

Toimihenkilöiden palkka muodostuu kolmesta (3) osasta:

1) Työn vaativuuteen perustuva palkanosa

2) Henkilökohtainen palkanosuus (heko)

3) Markkinaraha

a) työnantaja voi omalla päätöksellään nostaa, laskea tai poistaa markkinarahan

b) tes-korotukset/yleiskorotukset eivät lähtökohtaisesti korota markki- narahaa, ellei yhdessä toisin sovita

4. Erimielisyyksien selvittäminen

Mikäli palkkausjärjestelmän soveltamisesta syntyneestä erimielisyydestä ei päästä korjaamolla korjaamopäällikön ja luottamusmiehen osalta yhteisymmär- rykseen, siirtyy asia ratkaistavaksi Raskoneen johdon ja pääluottamusmiehen välisiin neuvotteluihin.

Mikäli erimielisyys koskee tämän sopimuksen tulkintaa ja soveltamista eikä siitä ole päästy edellä mainituissa menettelyissä yksimielisyyteen, voidaan asia saattaa osapuolten välisen työehtosopimuksen neuvottelujärjestyksen mukai- seen neuvotteluun.

5. Ammattitutkinnot

Autoalan ammattitutkinnon tai erikoisammattitutkinnon suorittaneelle työnteki- jälle maksetaan tutkinnon suorittamisen jälkeen seuraavan palkanmaksukau- den alusta kertaluontoinen Raskoneen stipendi 350,00 euroa.

6. Vuorotyökorvaukset ja muut euromääräiset lisät

Varsinaisessa vuorotyössä maksetaan ilta- ja yövuoron tunneilta erityistä vuo- rotyölisää euroina seuraavasti:

Euromääräiset lisät
	1.1.2024
Iltavuorolisä, mek	1,37
Iltavuorolisä, th	1,96
Yövuorolisä	4,00
Lauantailisä	1,96
Varallaolokorvaus/vko mek	226,27
Varallaolokorvaus/pvä mek	37,66
Varallaolokorvaus/vko th	135,77
Varallaolokorvaus/pvä th	20,66
Ulkotyölisä, mek	0,70
Työnopastajalisä/pvä mek.	20,54

Työstä, joka ei ole vuoro-, yli- eikä hätätyötä, mutta tehdään normaalipituisena työpäivänä työpaikalla käytännössä olevasta säännöllisen työajan sijoittelusta poiketen (ilta- ja yötyö), maksetaan korotusta seuraavasti:

− klo 18.00 - 22.00 välisenä aikana tehdystä työstä iltavuoron lisää vastaava korvaus

− klo 22.00 - 06.00 välisenä aikana tehdystä työstä yövuoron lisää vastaava korvaus

Soveltamisohje:

Sairasloman, vuosiloman, kurssin tms. ajanjakson osalta ei ole pe- rusteita maksaa yllä mainittuja lisiä, koska niiden maksamisen pe- rusteena on työskentely kyseisessä vuorossa tai olosuhteessa. Sen sijaan vuosilomalta maksetaan mahdollista vuosilomalisää.

SAIRAUSPOISSAOLOT

10 § Oikeus sairauslomaan ‌

Työntekijällä on oikeus saada sairauslomaa, jos hän on todistetusta sairaudesta, viasta tai vammasta, työtapaturmasta tai ammattitaudista johtuvan työkyvyttömyyden vuoksi estynyt hoitamasta työtään ja työkyvyttömyydestä esitetään työnantajan hy- väksymä selvitys.

10 a § Korvaava työ ‌

Korvaava työ on käytössä kulloinkin yrityksessä sovelletulla tavalla.

11 § Palkka sairausloman ajalta ‌

Työntekijälle maksetaan sairausloman ajalta täysi palkka työsuhteen yhdenjaksoisen kestoajan perusteella seuraavasti:

Työsuhteen yhdenjaksoinen kestoaika	Palkallisen ajanjakson pituus
‒ 1 kuukausi mutta alle 3 vuotta	28 kalenteripäivää
‒ 3 vuotta mutta alle 5 vuotta	35 kalenteripäivää
‒ 5 vuotta mutta alle 10 vuotta	42 kalenteripäivää
‒ 10 vuotta tai kauemmin	56 kalenteripäivää

Jos työkyvyttömyys alkaa ennen kuin työsuhde on kestänyt yhden kuukauden, mak- setaan työntekijälle 50 % täydestä sairausajanpalkasta sairastumispäivää seuran- neen yhdeksännen arkipäivän loppuun. Palkkaa maksetaan kuitenkin enintään siihen saakka, kun hänen oikeutensa sairasvakuutuslain mukaiseen päivärahaan alkaa.

Sairausajan palkkaa maksetaan toisen sellaisen sairauspäivän alusta, joka työssä oltaessa olisi ollut työntekijän työpäivä. Ensimmäinen poissaolopäivä on karenssi- päivä. Sairauden aiheuttaman työkyvyttömyyden jatkuessa sairastumispäivän jäl- keen vähintään kuusi (6) arkipäivää, maksaa työnantaja palkan myös karenssipäi- vältä.

Työntekijälle, jonka työsuhde on ennen sairauden alkua jatkunut yhdenjaksoisesti vä- hintään kuusi (6) kuukautta, sairausajan palkka maksetaan ensimmäisen sellaisen sairauspäivän alusta lukien, joka työssä oltaessa olisi ollut työntekijän työpäivä.

Palkka maksetaan myös karenssipäivältä, jos työkyvyttömyyden on aiheuttanut työ- tapaturma.

Jos työkyvyttömyys saman sairauden vuoksi alkaa uudelleen 30 päivän kuluessa vii- meisestä sairausajan päivästä, ei työntekijällä ole oikeutta uuteen 1 momentin mukai- seen sairausajanpalkan ajanjaksoon, vaan sairausajan palkka suoritetaan yhteensä enintään 1 momentissa mainitulta ajanjaksolta. Saman sairauden näin uusiutuessa sairausajan palkan maksaminen aloitetaan kuitenkin ilman karenssipäivää, jos kor- vausjakso ei ole tullut täyteen. Määrittely sen suhteen, onko kyseessä sama vai eri sairaus, tapahtuu Kelan tekemän ratkaisun perusteella.

Soveltamisohje 1:

Sairasloman alle jäävältä, kyseiselle henkilölle merkitystä lauantai- vuorosta maksetaan palkka ja oikeus lauantaityötä vastaavaan va- paapäivään säilyy.

Alle 10 vuoden ikäisen lapsen äkillisen sairauden johdosta on toi- sella vanhemmista oikeus palkalliseen hoitovapaaseen, joka on 3 päivää. Jos lääkärintodistukset ovat useamman lapsen sairastuttua peräkkäisiä, on hoitovapaa lapsikohtainen.

12 § Sairausajan palkan perusteet ‌

Sairausajalta 11 §:n mukaan maksettava täysi palkka määräytyy 8 §:ssä mainittujen perusteiden mukaisesti.

Tunti- ja urakkapalkkaisen työntekijän palkka säännöllisen työajan työtunneilta mää- räytyy edellisen päättyneen palkanmaksukauden keskituntiansion mukaisesti.

13 § Sairauspoissaolosta ilmoittaminen ‌

Työntekijä, joka sairauden vuoksi on tullut työkyvyttömäksi, on velvollinen viipymättä ilmoittamaan työnantajalle työkyvyttömyydestä ja sen arvioidusta päättymisajankoh- dasta.

Työkyvyttömyys todetaan työnantajan hyväksymällä selvityksellä. Tällaisena käyte- tään lääkärintodistusta tai muuta työnantajan hyväksymää luotettavaa selvitystä. Taannehtiva lääkärintodistus hyväksytään vain, jos lääkäri on kirjoittanut todistukseen hyväksyttävät perusteet taannehtivuudelle.

14 § Xxxxxxxxx sairausajan palkkaan oikeuttavia poissaoloja‌

Mitä edellä 10 - 13 §:ssä on todettu, sovelletaan myös, milloin työntekijän ei voida 10

§:ssä tarkoitetusta syystä sallia hoitaa hänen työsuhteeseensa kuuluvia tehtäviä taikka milloin työntekijä on tartuntatautilain (583/86) 16 §:n mukaisesti määrätty ole- maan poissa ansiotyöstä tai sanotun lain 17 §:n nojalla eristetty.

PERHEVAPAISIIN LIITTYVÄT POISSAOLOT

15 § Xxxxxx perhevapaisiin ‌

Työntekijällä on oikeus erityisraskaus-, raskaus ja vanhempainvapaaseen sekä hoi- tovapaaseen, tilapäiseen hoitovapaaseen ja osittaiseen hoitovapaaseen, siten kuin siitä säädetään työsopimuslaissa.

16 § Raskausvapaan, vanhempainvapaan ja adoptiovanhemman vanhempainvapaan palkallisuus ‌

Synnyttävälle vanhemmalle maksetaan raskausvapaan alusta lukien edellä 10 §:ssä määritellyllä tavalla laskettu palkka 40 arkipäivältä sisältäen lauantait ja

xxxxxxxxxxxxxx välittömästi seuraavalta vanhempainvapaalta 16 arkipäivältä sisäl- täen lauantait edellyttäen, että hänellä muuten olisi oikeus saada vastaavalta ajalta palkkaa.

Ei-synnyttäneelle, sairausvakuutuslain 9 luvun 5 § (14.1.2022/28) 1 ja 2 momentissa tarkoitetulle vanhemmalle maksetaan edellä 10 §:ssä määritellyllä tavalla laskettu palkka vanhempainvapaan alusta lukien ajalta, johon sisältyy 16 arkipäivää sisältäen lauantait edellyttäen, että hänellä muuten olisi oikeus saada vastaavalta ajalta palk- kaa.

Jos työntekijä on adoptoinut alle kouluikäisen lapsen, sovelletaan adoptioon välittö- mästi liittyvänä tämän pykälän mukaisia määräyksiä palkan maksamisesta synnyttä- vän ja ei-synnyttävän vanhemman vapaan ajalta, mikäli työntekijä on oikeutettu saa- maan sairausvakuutuslain 9 luvun 5 § (14.1.2022/28) 3 momentin mukaista adoptio- vanhemmalle maksettavaa vanhempainrahaa.

Xxxxxx saamisen edellytyksenä kuitenkin on, että hän on ollut yrityksen palveluksessa välittömästi ennen raskaus- tai vanhempainvapaan alkamista vähintään kuusi kuukautta.

17 § Tilapäisen hoitovapaan palkallisuus ‌

Työntekijälle maksetaan alle 10-vuotiaan tai vammaisen lapsensa tai muun hänen kodissaan pysyvästi asuvan alle 10-vuotiaan tai vammaisen lapsen äkillisesti sairas- tuessa tilapäisen hoitovapaan ajalta, kuitenkin enintään kolmelta työpäivältä, kohdan 11 § mukainen palkka.

Palkan maksamisen edellytyksenä tässä pykälässä tarkoitetun poissaolon ajalta on, että poissaolo on sairastuneen hoidon järjestämiseksi tai hoitamiseksi välttämätön. Palkallisuuden edellytyksenä on lisäksi, että molemmat vanhemmat ovat ansiotyössä tai kysymyksessä on yksinhuoltaja ja että lapsen sairaudesta esitetään vastaava sel- vitys kuin työntekijän omasta sairaudesta vaaditaan.

Yksinhuoltajaksi katsotaan myös henkilö, joka pysyvästi asuu erillään aviopuolisos- taan sekä henkilö, jonka aviopuoliso on asevelvollisuuden suorittamisen tai reservin harjoitusten, sairauden, matkan, työskentelystä tai opiskelusta johtuvan toisella paik- kakunnalla asumisen tai muun sellaisen pakottavan syyn vuoksi estynyt osallistu- masta lapsen hoitoon.

SAIRAUTEEN SEKÄ PERHEVAPAISIIN LIITTYVÄT ERITYISMÄÄRÄYKSET

18 § Päivärahan siirtyminen työnantajalle ‌

Työntekijän oikeus sairausvakuutuslain mukaiseen päivä-, äitiys-, isyysrahaan tai adoptiovanhemman vanhempain- tai isyysrahaan siirtyy sairaus-, äitiys-, isyysloman tai adoptiovanhemman vanhempainvapaan ajalta työnantajalle siltä osin kuin päivä-, äitiys-, isyysrahan tai adoptiovanhemman vanhempain- tai isyysrahan määrä ei ylitä hänen samalta ajalta saamaansa palkan määrää.

Työntekijä, jolle maksetaan tämän sopimuksen mukaisesti palkkaa sairaus-, äitiys-, isyysloman tai adoptiovanhemman vanhempainvapaan ajalta, on velvollinen

noudattamaan niitä määräyksiä ja ohjeita, joita annetaan sairausvakuutuslain mu- kaan työnantajalle suoritettavan päivä-, äitiys-, isyysrahan tai adoptiovanhemman vanhempainrahan tai isyysrahan hakemista varten.

Jos työntekijä laiminlyö edellisessä momentissa tarkoitettujen määräysten ja ohjeiden noudattamisen, voidaan hänelle maksaa sairaus-, äitiys-, isyysloman tai adoptiovan- hemman vanhempainvapaan ajalta palkkaa vähennettynä sairausvakuutuslain mu- kaisen päivä-, äitiys-, isyysrahan tai adoptiovanhemman vanhempainrahan tai isyys- rahan määrällä.

19 § Työntekijän vilpillisyys ‌

Jos työntekijä on vilpillisesti tai törkeästä tuottamuksesta ilmoittanut väärin tai salan- nut jonkin seikan, joka voi vaikuttaa näiden sopimusmääräysten (10–23 §) mukaisen etuuden saamiseen tai suuruuteen, tai jos hän itse tai toisen avulla on tarkoitukselli- sesti aiheuttanut sairauden, vian tai vamman taikka estänyt sen parantumisen taikka hänen törkeä huolimattomuutensa on olennaisesti myötävaikuttanut sairauden synty- miseen, voidaan hänelle tämän sopimuksen mukaan kuuluva etuus evätä tai alentaa.

Jos työntekijä on hänen kanssaan työsopimusta tehtäessä tieten salannut työnanta- jalta sairautensa, ei työnantaja ole velvollinen suorittamaan palkkaa sairauden ajalta.

ERÄÄT MUUT POISSAOLOT

20 § Opinnot ‌

Opintovapaalain (273/79) nojalla myönnetystä työstä vapautuksesta on voimassa, mitä siitä on säädetty tai sovittu.

21 § Merkkipäivät ja lähiomaisiin liittyvät poissaolot ‌

Työpäiväksi sattuvat 50- ja 60- vuotispäivät, oma avioliittoon vihkimispäivä, lähiomai- sen hautajaispäivä, perheenjäsenen kuolemantapauksen johdosta enintään yksi päivä ja muun perheenjäsenen kuin alle 10 vuotiaan tai vammaisen lapsen sairastu- mispäivä, mikäli poissaolo on sairastuneen hoidon järjestämiseksi tai hoitamiseksi välttämätön, ovat palkallisia vapaapäiviä, siten kuin jäljempänä on sovittu.

Työntekijälle myönnetään työpäiväksi sattunut edellä 1 momentissa tarkoitettu merkki- ja muu päivä palkalliseksi vapaapäiväksi, milloin se työntekijän tehtävien luonne huomioon ottaen on mahdollista. Poissaolopäivältä maksetaan kohdan 33 mu- kainen palkka.

Lähiomaisella tarkoitetaan edellä työntekijän aviopuolisoa ja lapsia sekä hänen avio- puolisonsa lapsia, työntekijän vanhempia ja hänen aviopuolisonsa vanhempia sekä työntekijän veljiä ja sisaria.

Perheenjäsenellä tarkoitetaan samassa taloudessa eläviä työntekijän aviopuolisoa ja lapsia sekä hänen aviopuolisonsa lapsia. Lapseksi katsotaan myös ottolapsi ja kas- vattilapsi.

Aviopuolisoon verrattavana pidetään työntekijän kanssa samassa taloudessa asuvaa avopuolisoa, jonka kanssa työntekijällä on yhteisesti huollettavia lapsia. Aviopuoli- soon rinnastetaan rekisteröidyn parisuhteen toinen osapuoli.

22 § Maanpuolustus ja kriisivalmennus ‌

Työntekijälle, joka osallistuu reservin kertausharjoituksiin, maanpuolustuskurssille tai pelastuslain (379/2011) 10 luvun 67 §:n nojalla väestönsuojelukoulutukseen, makse- taan tämän sopimuksen kohdan 33 mukainen palkka vähennettynä reserviläispalkalla tai sitä vastaavalla korvauksella.

Mikäli reservin kertausharjoituksiin kutsutulle ei makseta asevelvollisuuslain (1438/2007) 11 luvun 102 §:n nojalla reserviläispalkkaa, ei hänelle makseta myös- kään edellä tarkoitettua palkkaa.

Edellä sanotun estämättä työntekijä on kuitenkin oikeutettu saamaan vuosilomansa ajalta maksettavan palkan vähentämättömänä.

Työpäivälle sattuvat puolustusvoimien järjestämät kutsuntatilaisuudet ovat palkallista aikaa.

23 § AY kokoukset ‌

Työntekijälle voidaan, milloin se yrityksen toiminnan kannalta on mahdollista, myön- tää palkallinen vapautus työstä kokouspäivien ajaksi hänen osallistuessaan Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry:n ja Julkisten ja Hyvinvointialojen liitto JHL ry:n ylimpien päättävien elinten kokouksiin, jollaisiksi katsotaan edustajakokous, valtuusto ja hallitus tai niitä vastaavat elimet. Maksettava palkka määräytyy kohdan 33 mukai- sesti.

POISSAOLOIHIN LIITTYVIÄ ERINÄISIÄ MÄÄRÄYKSIÄ

24 § Poissaoloajan palkattomuus ‌

Työntekijälle ei makseta palkkaa tämän sopimuksen perusteella muulta työstävapau- tusajalta eikä muulta poissaoloajalta.

25 § Este hakea työstä vapautusta ‌

Työntekijälle, joka on poissa työstä jostakin edellä mainitusta syystä, mutta on estynyt hakemasta työstä vapautusta, maksetaan tältä ajalta palkka niiden perusteiden mu- kaan, joiden mukaisesti hänellä tämän sopimuksen nojalla olisi oikeus palkan saami- seen, mikäli hänelle samasta syystä olisi myönnetty työstä vapautus. Asianomaisen tulee välittömästi esteen poistuttua ilmoittaa poissaolon syy työnantajalle.

KUSTANNUSTEN KORVAUS

26 § Matkakustannusten korvaaminen ‌

Työntekijä on velvollinen suorittamaan työtehtävien edellyttämät matkat.

Matkakustannusten korvaamisen osalta noudatetaan verohallinnon kulloinkin anta- mia määräyksiä.

27 § Muuttokustannusten korvaaminen ‌

Muuttokustannusten korvaamisen osalta noudatetaan tämän sopimuksen liitteenä olevia erillisiä määräyksiä.

VUOSILOMA JA LOMARAHA

28 § Vuosiloma ‌

Työntekijöiden vuosiloma määräytyy vuosilomalain sekä tässä sopimuksessa sovitun mukaisesti.

29 § Lomapäivän määritelmä ‌

Lomapäivä on arkipäivä. Arkipäiväksi ei tätä sopimusta sovellettaessa lueta arkilau- antaita, sunnuntaita, kirkollisia juhlapäiviä, jouluaattoa, juhannusaattoa, itsenäisyys- päivää eikä vapunpäivää.

30 § Vuosiloman pituus ‌

Työntekijä saa vuosilomaa vuosilomalain 5 §:n 1 ja 3 momenttien mukaisesti joko taulukon A (alle 1 vuosi) tai taulukon B (vähintään 1 vuosi) mukaan.

Taulukko A

Kun työntekijän työsuhde on lomanmääräytymisvuoden loppuun mennessä jatkunut yhdenjaksoisesti alle vuoden, vuosilomaa ansaitaan kultakin täydeltä lomanmääräy- tymiskuukaudelta seuraavan taulukon mukaan.

Täysiä lomanmää- räytymiskuukausia	1	2	3	4	5	6	7	8	9	10	11	12
Vuosilomapäivät	2	4	5	7	9	10	12	14	15	17	19	20

Taulukko B

Kun työntekijän työsuhde on lomanmääräytymisvuoden loppuun mennessä jatkunut yhdenjaksoisesti vähintään yhden vuoden, vuosilomaa ansaitaan kultakin täydeltä lo- manmääräytymiskuukaudelta seuraavan taulukon mukaan.

Täysiä lomanmää- räytymiskuukausia	1	2	3	4	5	6	7	8	9	10	11	12
Vuosilomapäivät	3	5	7	9	11	13	15	17	19	21	23	25

Lomakausi on toukokuun 2. päivästä syyskuun viimeiseen päivään.

Loma-aikana ei noudateta työvuorolistaa vaan siirrytään normaaliin työaikaan.

Soveltamisohje:

Henkilön vuosiloman aikana ei noudateta työvuorolistaa, vaan siir- rytään normaaliin työaikaan. Tämä tarkoittaa sitä, että työntekijällä ei ole oikeutta työvuorolistan mukaisesti mahdollisesti loman alle jäävää lauantaityötä vastaavaan vapaapäivään ennen tai jälkeen vuosiloman.

Esim.1 Lomaa edeltävällä viikolla henkilölle on merkitty viikkova- paa ja lauantaityöpäivä. Tässä tapauksessa lomaa edeltävällä vii- kolla ei pidetä viikkovapaata eikä työskennellä lauantaina.

Esim.2 Henkilölle on merkitty lauantaityöpäivä vuosilomaa edeltä- välle viikolle ja sitä vastaava vapaapäivä on merkitty vuosiloma- ajalle. Tässä tapauksessa ei työskennellä lauantaina, eikä oikeutta viikkovapaaseen ole.

31 § Loma-ajan palkka ja lomaraha ‌

Vuosiloman ajalta maksetaan työntekijälle hänen sopimuksen mukainen palkkansa säännöllisenä palkanmaksupäivänä.

Milloin työntekijälle maksetaan esimerkiksi ylityöstä, vuorotyöstä, aloittamis- ja lopet- tamistyöstä tai varallaolosta kiinteitä kuukausikorvauksia, on nämä palkanluonteiset erät maksettava myös vuosiloman aikana.

Lomarahan laskennassa käytetään palkanlaskennassa automaattisesti lomanmää- räytymisvuodelle kohdistuvia palkkakausia siten, että ensimmäinen mukaan tuleva kausi on 1.3.-31.3. ja viimeinen mukaan tuleva kausi on 1.2-28.2. Näin laskennassa on aina mukana 12 kuukautta. Edellä määritellyltä ajalta maksetut säännöllisen työ- ajan palkat jaetaan luvulla 250, jolloin saadaan päiväpalkka. Mikäli lomaan oikeuttavia kuukausia on vähemmän kuin 12, on jakaja lomaan oikeuttavien kuukausien määrä x 21 ja jaettavan on vastaavalta ajalta maksetut säännöllisen työajan palkat. Esimer- kiksi, jos näitä kuukausia on 11 muodostuu jakajaksi 231 (11x21). Näin saadusta päi- väpalkasta maksetaan 50 % kutakin lomapäivää kohden lomarahana.

Korvauskäytäntö, jos vuosilomalta kutsutaan töihin:

Käsitellään TES kohdan 19 mukaan (korvaus hälytystyöstä) kah- teen päivään asti ja menetetyt lomapäivät korvataan täysinä loma- päivinä ja pidetään sovittuna ajankohtana. Pidemmät jaksot sovi- taan tapauskohtaisesti.

32 § Vuosiloma-ajan lisät ‌

Vuosilomalisä

Vuosilomalisänä maksetaan vuosilomapäivää kohden (1/250) lomanmääräytymis- vuoden aikana maksetuista palkkio-osista, varallaolokorvauksista, ulkotyölisistä ja vuorolisistä, jotka ovat iltatyö-, yötyö-, lauantaityö- ja sunnuntaityökorvaus. Toimihen- kilöiden osalta vuosilomalisään ei lasketa palkkio-osaa. Mikäli lomaan oikeuttavia kuukausia on vähemmän kuin 12, on jakajana lomaan oikeuttavien kuukausien määrä x 21 ja jaettavana vastaavalta ajalta maksetut säännöllisen työvuoron mukaiset lisä- palkat.

Vuosilomalisää ei makseta lomakorvauksista eikä silloin kun lomapalkka maksetaan ns. prosenttikorvauksen muodossa.

Vuosilomalisä maksetaan elokuun palkanmaksun yhteydessä.

33 § Työssäolon veroinen aika ‌

Vuosilomalain 7 §:ssä säädetyn lisäksi työssäolon veroisena aikana pidetään vuosi- lomaa määrättäessä seuraavia päiviä:

1. Työpäivät, joina työntekijä on työsuhteen kestäessä ollut poissa työstä sairau- den tai tapaturman vuoksi myönnetyn palkallisen sairausloman aikana.

2. Työpäivät, joina työntekijä on työsuhteen kestäessä ollut poissa työstä koulu- tussopimuksissa tarkoitettuun palkalliseen ammattiyhdistyskoulutukseen myön- netyn opintovapaan aikana, kuitenkin enintään 30 päivää koulutustilaisuutta kohti.

3. Työpäivät, joina työntekijä on työsuhteen kestäessä ollut poissa työstä 50- ja 60- vuotispäivän, oman avioliittoon vihkimispäivän, lähiomaisen hautajaispäivän taikka perheenjäsenen äkillisen sairastumisen tai kuolemantapauksen johdosta.

4. Työpäivät, joiksi työntekijälle on annettu vapautusta työstä hänen osallistues- saan Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry:n ja Julkisten ja Hyvinvoin- tialojen liitto JHL ry:n ylimpien päättävien elinten kokouksiin, jollaisiksi katsotaan edustajakokous, valtuusto ja hallitus tai niitä vastaavat elimet.

5. Työpäivät, joina työntekijä on työsuhteen kestäessä ollut poissa työstä kuntou- tuksen vuoksi myönnetyllä palkattomalla vapaalla ja joilta päiviltä hänelle on myönnetty kuntoutusrahaa tai toimeentuloturvaa.

34 § Lomakausi ja vuosiloman antamisajankohta ‌

Sen lisäksi mitä vuosilomalain 20 §:ssä on säädetty, noudatetaan vuosiloman anta- misessa mitä tässä pykälässä on sovittu.

Vuosiloma annetaan pääsääntöisesti työnantajan määräämänä aikana lomakautena. Xxxxx määrättäessä on pyrittävä ottamaan huomioon työntekijän ehdotus loman ajankohdasta. Lomakausi on toukokuun 2 päivän ja syyskuun 30 päivän välinen aika, mainitut päivät mukaan lukien.

Se osa ansaitusta lomasta, joka ylittää 20 lomapäivää annetaan työnantajan määrää- mänä aikana lomakauden jälkeen ennen seuraavan vuoden lomakauden alkua.

35 § Vuosiloman jakamisesta ja ajankohdasta sopiminen ‌

Sen lisäksi mitä vuosilomalain 21 §:ssä on säädetty, noudatetaan vuosiloman anta- misessa mitä tässä pykälässä on sovittu.

Työnantaja ja työntekijä saavat sopia, että työntekijä pitää 10 lomapäivää ylittävän loman osan yhdessä tai useammassa jaksossa.

Työnantaja ja työntekijä saavat sopia vuosiloman sijoittamisesta ajanjaksolle, joka al- kaa sen kalenterivuoden alusta, jolle lomakausi sijoittuu, ja joka päättyy seuraavana vuonna ennen lomakauden alkua. Lisäksi saadaan sopia 10 lomapäivää ylittävän lo- manosan pitämisestä viimeistään vuoden kuluessa lomakauden päättymisestä.

Työnantaja ja työntekijä saavat vuosilomalain 21 §:n 4 momentin mukaisesti sopia, että vuosilomasta 5 arkipäivän osuus pidetään lyhennettynä työaikana.

Jos työntekijän työsuhde päättyy ennen kuin työntekijällä on vuosilomalain 20 §:n mukaan oikeus pitää vuosilomaa, työnantaja ja työntekijä saavat sopia työsuhteen päättymiseen mennessä ansaittavan vuosiloman pitämisestä työsuhteen kestäessä.

36 § Kuukausipalkkaisten työntekijöiden vuosilomapalkka ja lomakorvaus sekä vuosilomalisä ‌

Kuukausipalkkaisella työntekijällä on oikeus saada sovittu palkkansa loman ajalta.

Kuukausipalkkaisen työntekijän vuosilomakorvaus on pitämättä jäänyttä vuosiloma- päivää kohti 1/21 kuukausipalkasta. Vuosilomapalkan määräytyessä tämän pykälän 4 momentin perusteella, on vuosilomakorvaus vuosilomapäivää kohti tällöin vuosilo- mapalkan määrä jaettuna lomanmääräytymisvuoden aikana ansaittujen lomapäivien lukumäärällä.

Vuosilomalaissa säädetyn lisäksi otetaan vuosilomapalkka ja lomakorvausta lasket- taessa huomioon kutakin lomapäivää kohden 1/250 lomanmääräytymisvuoden ai- kana maksetuista tai maksettavaksi erääntyneistä sellaisista sopimukseen perustu- vista lisäpalkoista, jotka maksetaan tuotannon määrän, työsuorituksen, erityisten työ- olosuhteiden tai niihin rinnastettavien seikkojen perusteella työstä, jota työntekijä suo- rittaa jatkuvasti tai joka etukäteen vahvistetun järjestelmän mukaan toistuu säännölli- sesti sekä iltatyö-, yötyö- ja vuorotyölisistä, aattopäivänlisistä, lauantaityö- ja sunnun- taityökorvauksista sekä varallaolokorvauksista.

Mikäli työntekijän työaika ja vastaavasti palkkaus on muuttunut lomanmääräytymis- vuoden aikana vuosilomalain 10 §:n 4 momentin 1. lauseen tarkoittamalla tavalla, lasketaan lomapalkka vuosilomalain 12 §:n mukaan. Poiketen kuitenkin siitä, mitä vuosilomalain 12 §:ssä on säädetty, on vuosilomapalkka 30 §:n taulukossa A tarkoi- tetuissa tapauksissa 9 prosenttia, 30 §:n taulukossa B tarkoitetuissa tapauksissa 11,5 prosenttia ja niissä tapauksissa, kun asianomaisella on yrityskohtaisen työehtosopi- muksen mukaisesti oikeus 30 arkipäivän lomaan täyttä lomanmääräytymisvuotta koh- den, 13 prosenttia lomanmääräytymisvuoden aikana työssäolon ajalta maksetusta tai

maksettavaksi erääntyneestä palkasta lukuun ottamatta hätätyöstä ja lain tai sopi- muksen mukaisesta ylityöstä maksettavaa korotusta. Vuosilomalisää koskevaa tä- män pykälän 3 momenttia ei sovelleta näissä tapauksissa.

Mikäli työntekijän työaika ja vastaavasti palkkaus on muuttunut vasta lomanmääräy- tymisvuoden päättymisen jälkeen ennen vuosiloman tai sen osan alkamista, loma- palkka lasketaan lomanmääräytymisvuoden aikaisen työajan perusteella määräyty- vän kuukausipalkan mukaan.

37 § Tunti- ja urakkapalkkaisen työntekijän vuosilomapalkka ja lomakorvaus sekä lomaraha ‌

Tunti- ja urakkapalkkaisen työntekijän, joka sopimuksensa mukaan työskentelee vä- hintään 14 päivänä kuukaudessa, vuosilomapalkan ja lomakorvauksen laskentape- rusteena on keskituntiansio, joka saadaan siten, että lomanmääräytymisvuonna työs- säolon ajalta työntekijälle maksettu tai maksettavaksi erääntynyt palkka, hätätyöstä ja lain tai sopimuksen mukaisesta ylityöstä peruspalkan lisäksi maksettavaa korotusta lukuun ottamatta, jaetaan vastaavien työtuntien lukumäärällä.

Vuosilomapalkka ja lomakorvaus sekä lomaraha saadaan alla olevia taulukoita A, B ja C käytettäessä kertomalla 1 momentissa tarkoitettu keskituntiansio lomaan oikeut- tavien kuukausien lukumäärän perusteella lasketuilla asianomaisilla kertoimilla.

Taulukko A

Käytetään, milloin asianomaisella on oikeus tämän työehtosopimuksen 30 §:n 1 mo- mentin ensimmäisessä virkkeessä tarkoitetun taulukon A mukaiseen lomaan loman- määräytymiskuukautta kohden.

Lomaan oikeuttavien kuukausien lukumäärä	Lomapäivien lukumäärä	Loma- palkka- kerroin	Lomaraha- kerroin
1	2	16,00	8,00
2	4	31,00	15,50
3	5	44,50	22,25
4	7	57,60	28,80
5	9	72,00	36,00
6	10	86,40	43,20
7	12	101,60	50,80
8	14	116,00	58,00
9	15	131,20	65,60
10	17	146,40	73,20
11	19	162,40	81,20
12	20	192,80	96,40

Taulukko B

Käytetään, milloin asianomaisella on oikeus tämän työehtosopimuksen 30 §:n 1 mo- mentin ensimmäisessä virkkeessä tarkoitetun taulukon B mukaiseen lomaan loman- määräytymiskuukautta kohden.

Lomaan oikeuttavien kuukausien lukumäärä	Lomapäivien lukumäärä	Loma- palkka- kerroin	Lomara- hakerroin
1	3	23,41	11,71
2	5	37,98	18,99
3	7	58,45	29,23
4	9	71,28	35,64
5	11	93,11	46,56
6	13	107,95	53,98
7	15	130,16	65,08
8	17	145,31	72,66
9	19	167,90	83,95
10	21	183,37	91,69
11	23	206,34	103,17
12	25	222,11	111,06

Osa-aikatyötä tekevän tunti- ja urakkapalkkaisen työntekijän vuosilomapalkka ja lomakorvaus sekä lomaraha

Mikäli lomanmääräytymisvuoden aikana säännöllinen vuorokautinen työaika on ollut lyhyempi kuin vastaavaa täyttä työaikaa tehtäessä, lasketaan vuosilomapalkka ja lo- makorvaus sekä lomaraha kuitenkin kertomalla vastaavasti keskituntiansio luvulla, joka saadaan kun edellä tässä pykälässä taulukoissa a-c olevat lomaoikeutta vastaa- vat kertoimet kerrotaan viikon säännöllisten työtuntien lukumäärän ja luvun 38 tuntia 15 minuuttia osamäärällä.

38 § Prosenttiperusteinen vuosilomapalkka ja vuosilomalain mukaisen vapaan ajalta maksettava lomakorvaus ‌

Tunti- ja urakkapalkkaisen työntekijän, joka sopimuksensa mukaan työskentelee alle 14 päivänä kuukaudessa, vuosilomapalkka määräytyy vuosilomalain 12 §:n mukai- sesti.

Työntekijälle, jolla on oikeus vuosilomalain 8 §:n mukaiseen vapaaseen, maksetaan vapaan ajalta lomakorvaus vuosilomalain 16 ja 19 §:n mukaisesti.

39 § Vuosilomalain mukaisen vapaan ajalta maksettava lomakorvaus ‌

Työntekijälle, jolla on oikeus vuosilomalain 8 §:n mukaiseen vapaaseen, maksetaan vapaan ajalta lomakorvaus vuosilomalain 16 ja 19 §:n mukaisesti.

40 § Lomapalkan maksaminen ‌

Vuosilomalain 15 §:stä poiketen vuosilomapalkkaa ei makseta etukäteen, vaan lomaa tai sen osaa vastaava lomapalkka maksetaan varsinaisen palkanmaksun yhteydessä.

41 § Vuosiloman säästäminen ‌

Sen estämättä mitä vuosiloman ajankohdasta on sovittu tai säädetty, työnantaja ja työntekijä voivat sopia, että työntekijä säästää osan vuosittaisista lomapäivistään pi- dettäväksi seuraavalla lomakaudella tai sen jälkeen säästövapaana.

Säästää voidaan joko osittain tai kokonaan työntekijän vuosilomasta 15 päivää ylit- tävä osa.

Vuosiloman säästämisestä ja säästettävien lomapäivien pitoajankohdasta on tehtävä suunnitelma viimeistään silloin, kun työnantaja varaa työntekijälle tilaisuuden esittää mielipiteensä loman ajankohdasta.

Säästövapaa annetaan työnantajan ja työntekijän tarkemmin sopimina ajankohtina viimeistään viiden vuoden kuluessa sen lomavuoden päättymisestä, jonka vuosilo- masta säästövapaa oli säästetty.

Säästövapaan antamisesta ja siirtämisestä on vastaavasti voimassa, mitä vuosilo- man antamisesta ja siirtämisestä on säädetty tai sovittu. Säästövapaan ajalta mak- settavasta palkkauksesta on voimassa, mitä vuosilomapalkasta on säädetty tai sovittu. Palvelussuhteen päättyessä pitämättä jääneestä säästövapaasta on makset- tava korvaus sen mukaan, mitä vuosilomakorvauksesta on säädetty tai sovittu.

Palvelussuhteen muuttuessa osa-aikaiseksi työntekijällä on oikeus saada korvaus pi- tämättä jääneestä säästövapaasta. Korvaus määräytyy samoin kuin vuosilomakor- vaus.

42 § Lomaoikeuden ja vuosiloman siirtämistä koskevat määräykset ‌

Mikäli työntekijä siirtyy Palvelualojen työnantajat PALTA ry:n jäsenyrityksestä muun yrityksen palvelukseen eikä hänelle ole suostumuksensa mukaisesti suoritettu loma- korvausta siirtymistä edeltäneeltä palvelusajalta, saadaan, mikäli asianomainen sitä pyytää ja asianomaiset työnantajat siihen suostuvat, saamatta jäänyt loma tai loman osa siirtää siirtymisajankohdan jälkeen pidettäväksi.

Siirrettyyn lomaan tai loman osaan nähden noudatetaan sen palvelussuhteen perus- teella määräytyviä säännöksiä ja määräyksiä, jossa asianomainen on loman tai sen osan alkaessa.

Jos työntekijä on erityisäitiys-, äitiys-, isyys- tai vanhempainvapaalla vuosilomansa tai sen osan alkaessa, taikka tällöin tiedetään hänen saavan vuosilomansa aikana edellä tarkoitetun vapaan, on vuosiloma, jos asianomainen sitä pyytää, siirrettävä myöhäi- sempään ajankohtaan.

43 § Lomaraha ‌

Lomarahaan sovelletaan jäljempänä olevia määräyksiä, jollei yrityskohtaisesti ole toi- sin sovittu:

Lomarahan määräytyminen

Työntekijälle, lukuun ottamatta 8 momentissa tarkoitettuja tapauksia, maksetaan lo- maraha niiltä lomapäiviltä, jotka hän on ansainnut edellisenä lomanmääräytymis- vuonna.

Kuukausipalkkaisen työntekijän lomaraha määräytyy sen tehtävän mukaan, jossa työntekijä on kesäkuun viimeisenä päivänä. Jos työntekijä on työstä vapaana kesä- kuussa, määräytyy lomaraha sen tehtävän palkan mukaan, joka hänelle olisi mak- settu, jos hän olisi ollut työssä. Jäljempänä 6 ja 7 momentissa tarkoitetuissa tapauk- sissa lomaraha määräytyy vastaavasti ero tai siirtymähetken tehtävän palkan mu- kaan.

Kuukausipalkkaisen työntekijän lomaraha lomapäivää kohti on 50 % päiväpalkasta, joka saadaan, kun työntekijän kesäkuun kuukausipalkka jaetaan luvulla 21 ja saatuun osamäärään lisätään edellä 33 §:ssä tarkoitettujen lisäpalkkojen kahdessadasviides- kymmenesosa.

Jos työntekijä on osasairausvapaalla siinä kuussa, joka määrittää lomarahan suuruu- den, käytetään lomarahan laskentaperusteena sen tehtävän mukaista palkkaa, jonka työntekijä saisi, jos olisi työssä kokoaikaisen työsopimuksensa perusteella.

Tunti- ja urakkapalkkaisen työntekijän, joka sopimuksensa mukaan työskentelee vä- hintään 14 päivänä kuukaudessa, lomarahasta on määräykset tämän sopimuksen 38

§:ssä.

Lomaraha maksetaan työntekijälle toukokuussa normaalina palkanmaksupäivänä. Jäljempänä 6 ja 7 momentissa tarkoitetuissa tapauksissa lomaraha maksetaan siirty- misajankohdan tai palvelussuhteen päättymisajankohdan palkanmaksun yhteydessä.

Xxxxxxxxx ei makseta mahdollisen lomakorvauksen yhteydessä, mikäli työsuhde päättyy työntekijästä itsestään johtuvasta syystä. Henkilön eläköitymistä tai pysyvästi työkyvyn heikentymisen vuoksi irtisanomista ei pidetä henkilöstä itsestään johtuvana syynä.

Työntekijälle, joka lähtee suorittamaan asevelvollisuuttaan/siviilipalvelusta tai siirtyy suomalaisen valvontajoukon tahi pohjoismaisen instituutin palvelukseen taikka palve- lukseen Yhdistyneissä Kansakunnissa, sen erityisjärjestöissä tai muussa sellaisessa hallitusten välisessä kansainvälisessä järjestössä tai yhteistyöelimessä, johon Suomi on virallisesti liittynyt tai sellaisessa kansainvälisessä kehitysyhteistyötehtävässä, jossa Suomi on mukana, maksetaan lomaraha kaikkia niitä lomapäiviä vastaavalta osalta, jotka hän on ansainnut siirtymähetkeen mennessä ja joilta hän ei ole saanut lomarahaa.

Lomarahaa ei makseta työntekijälle, jolle ei kerry ainoatakaan täyttä lomanmääräyty- miskuukautta.

Xxxxxxxxx vaihtaminen vapaaksi

Mikäli työnantaja ja työntekijä siitä sopivat, voi työntekijä vaihtaa lomarahan tai osan siitä palkalliseksi vapautukseksi työstä siten, että kahden lomapäivän lomaraha vas- taa yhtä palkallista vapaapäivää.

44 § Luottamusmiehen ja työsuojeluvaltuutetun irtisanominen ja lomauttaminen ‌

Luottamusmiehen ja työsuojeluvaltuutetun irtisanomisesta ja lomauttamisesta on voi- massa PALTAN EPA-sektorin irtisanomissuojasopimuksen ja kulloinkin voimassa olevien lait.

45 § Luottamusmiehet ‌

Liitolla on oikeus nimetä yksi luottamusmies pääluottamusmieheksi ja yksi luottamus- mies varapääluottamusmieheksi.

Raskoneen palveluksessa olevien Xxxxxxxxx ja Hyvinvointialojen liitto JHL ry:n jäsenet voivat valita keskuudestaan korjaamokohtaisen luottamusmiehen ja hänelle varamie- hen. Ei kuitenkaan Kirkkonummen korjaamolle, jota hoitaa Vantaan korjaamon luot- tamusmies tai sellaisen puuttuessa kulloinkin pääluottamusmiehen toimea hoitava henkilö.

Raskoneen palveluksessa olevien Xxxxxxxxx ja Hyvinvointialojen liitto JHL ry:n jäsenet voivat valita keskuudestaan yhden luottamusmiehen toimihenkilöille ja hänelle vara- miehen. Luottamusmies ja varamies valitaan joko korjaamojen toimihenkilöiden tai pääkonttorin työntekijöiden joukosta.

Luottamusmieheen ja pääluottamusmieheen sekä näiden varamiehiin sovelletaan keskustason sopimuksen määräyksiä. Pääluottamusmiehen ajankäytöstä tehtävien hoitamiseen sovitaan erikseen.

Luottamusmiehille annetaan tietoja oman toimialueensa henkilöstön lukumääristä, palkkarakenteista ja niiden kehittymisestä.

Mikäli luottamusmies on yli 7 päivää estynyt hoitamasta työtehtäviään poissaolon ta- kia ml. vuosiloma, niin siltä ajalta maksetaan luottamusmieskorvaus varaluottamus- miehelle. Mikäli varaluottamusmiestä ei ole valittu, niin palkkiota ei makseta ja yhtiön pääluottamusmies hoitaa ko. tehtävää.

Luottamusmiesten ja työsuojeluvaltuutettujen palkkiot: Taulukko 1.1.2024 alkaen:

	Palkkio €/kk
Edustettavien työntekijöiden lukumäärä	Pääluottamusmies	Luottamus- mies	Työsuojelu- valtuutettu
3 - 30	153 (153,22)	98 (98,27)	74 (73,97)
31 – 100	165 (164,85)	114 (114,13)	87 (86,65)
101 - 200	247 (247,27)	175 (175,42)	132 (132,09)

201 - 400	279 (279,97)	199 (198,66)	148 (147,94)
401 tai enemmän	326 (325,47)	246 (246,22)	171 (171,19)

Mikäli yrityksissä tällä hetkellä maksettavat palkkiot ovat vähintään tämän taulukon suuruisia, nykyiset palkkiot säilyvät ennallaan.

46 § Työpaikkakokoukset ‌

Paikallisella ammattiosastolla on mahdollisuus työajan ulkopuolella järjestää kokouk- sia työpaikan työsuhteita koskevista asioista työnantajan hallitsemissa tiloissa edel- lyttäen, että työnantajan hallinnassa on tarkoitukseen sopivat tilat, joissa kokoukset voidaan pitää yrityksen toimintaa kohtuuttomasti häiritsemättä ja kokouksen pitämi- sestä on työnantajan kanssa sovittu.

47 § Työturvallisuus ja työsuojelu ‌

Työnantajan on työturvallisuuslain ja muun työsuojelulainsäädännön edellyttämin ta- voin otettava huomioon kaikki, mikä kohtuudella on tarpeellista, että työntekijä ei jou- tuisi työssä alttiiksi tapaturmille tai saisi haittaa terveydelle.

Työntekijän on samoin noudatettava lainsäädännön asettamia velvollisuuksiaan ta- paturmien ja terveyshaittojen estämiseksi.

Työnantaja järjestää työntekijöille riittävät henkilökohtaiset suojavälineet, esimerkiksi suojahaalarit, turvajalkineet, työkäsineet, silmäsuojaimet sekä muut työtehtävien ris- kien mukaisesti tarpeelliset suojaimet. Työntekijällä on velvollisuus käyttää työnanta- jan järjestämiä suojavälineitä.

Soveltamisohje:

Raskone hankkii työntekijän käyttöön suojalasit henkilökohtaisilla vahvuuksilla. Tämän edellytyksenä on, että työntekijällä on jo käy- tössään optikon tai silmälääkärin määräämät silmälasit henkilökoh- taiseen käyttöön. Suojalasien hankinta on tarkemmin määritelty Raskoneen TYHY- toimintasuunnitelmassa.

48 § Työtapaturmasta johtuvan sairausajan palkka ‌

Työtapaturmasta johtuvan sairausloman ajalta maksetaan täysi palkka 90 kalenteri- päivän jaksolta, jos työtapaturma on sattunut työskenneltäessä Raskoneen lukuun.

Työtapaturman aiheuttamasta poissaolosta on muuten voimassa, mitä kohdassa SAI- RAUSPOISSAOLOT on määrätty.

49 § Työhyvinvointia ylläpitävä toiminta ja työterveyshuolto ‌

Raskoneessa toteutetaan työhyvinvointia ylläpitävää toimintaa ja järjestetään henki- löstölle työterveyshuolto.

50 § Paikallinen sopiminen ‌

Paikallisesti voidaan sopia työehtosopimuksesta poiketen seuraavista asioista

• työvuorojärjestely

• varallaolon käyttöönotto ja järjestelyt

Sopijapuolina ovat korjaamopäällikkö ja korjaamon luottamusmies. Sopiminen teh- dään aina kirjallisesti. Ennen allekirjoitusta sopimusteksti lähetetään pääluottamus- miehelle ja Raskoneen henkilöstöosastolle hyväksyttäväksi. Allekirjoituksen jälkeen sopimus on voimassa molemminpuolisella kolmen kuukauden irtisanomisajalla.

51 § Asiamiehet ‌

Tämän työehtosopimuksen allekirjoittaneen järjestön asiamiehellä on oikeus tämän sopimuksen soveltamista koskevissa asioissa käydä työajalla työpaikoilla sovittuaan käynnistä asianomaisen yksikön päällikölle.

52 § Jäsenmaksujen periminen ‌

Työnantaja pidättää työntekijän palkasta Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry:n jäsenmaksut palkanmaksukausittain edellyttäen, että työntekijä on antanut siihen val- tuutuksen ja tilittää ne liiton osoittamalle pankkitilille.

53 § Ryhmähenkivakuutus ‌

Työnantaja toteuttaa kustannuksellaan tämän sopimuksen soveltamisalaan kuuluvia työntekijöitä koskevan ryhmähenkivakuutuksen, siten kuin siitä on keskusjärjestöjen välillä sovittu.

54 § Erimielisyyksien ratkaiseminen ‌

Työntekijän tulee palkkaansa tai työehtojaan koskevissa kysymyksissä kääntyä ensin esimiehensä puoleen.

Tämän työehtosopimuksen soveltamista koskevat erimielisyydet pyritään viivytyk- settä ratkaisemaan korjaamopäällikön ja asianomaisen luottamusmiehen välillä.

Jos neuvotteluissa ei päästä yksimielisyyteen, on asiasta laadittava pöytäkirja, jonka neuvottelijat allekirjoittavat ja jossa lyhyesti mainitaan erimielisyyksien aiheena olevat kysymykset ja molempien osapuolten kanta. Sen jälkeen voidaan asia saattaa asian- omaisen yrityksen ja pääluottamusmiehen ratkaistavaksi.

Ellei edellä mainituissa neuvotteluissa päästä yksimielisyyteen, asia voidaan saattaa tähän työehtosopimukseen osallisten liittojen ratkaistavaksi. Neuvottelut asian ratkai- semiseksi on aloitettava viipymättä ja viimeistään kahden viikon kuluttua esityksen tekemisestä.

Siinä tapauksessa, etteivät liitot ole voineet sopia syntyneistä erimielisyyksistä, voi- daan asia saattaa työtuomioistuimen ratkaistavaksi.

Niin kauan kuin edellä todetusta erimielisyydestä käydään neuvotteluja, ei asian joh- dosta saa julistaa työnseisausta eikä ryhtyä muuhun toimenpiteeseen vastapuolen painostamiseksi tai työn säännöllisen kulun estämiseksi. Neuvottelut katsotaan päät- tyneiksi, kun asia on yhteisesti ratkaistu tai neuvottelut on yhteisesti sovittu päätty- neiksi tai jokin sopijaosapuoli ilmoittaa neuvottelut osaltaan päättyneiksi.

Jollei työsuhteesta johtuvassa taloudellista etuutta koskevassa asiassa ole pantu kannetta vireille tai vaatimusta esitetty kolmen vuoden kuluessa sen kalenterivuoden päättymisestä, jonka aikana suorituksen olisi pitänyt tapahtua tai maksu on suoritettu, on oikeus etuuteen menetetty. Oikeus etuuteen on lisäksi menetetty, jollei neuvotte- luja ole edellä tämän pykälän 4 momentissa tarkoitetuin tavoin vaadittu edellä maini- tussa kolmen vuoden määräajassa.

55 § Työrauhalauseke ‌

Työehtosopimuksen voimassaoloaikana ei saa ryhtyä lakkoon, sulkuun eikä muuhun niihin verrattavaan toimenpiteeseen, joka kohdistuu sopimuksen tai sen liitteiden määräyksiä vastaan tai tarkoittaa sopimuksen tai sen liitteiden muuttamista.

56 § Varaumalauseke ‌

Tämän työehtosopimuksen määräykset ovat tulleet voimaan 1.1.2024. Sopijaosapuo- let ovat sopineet jatkavansa työehtosopimuksen kehittämistä ja ovat yksimielisiä siitä, että jos vanhoista korjaamoalan työntekijöiden työehtosopimuksesta, korjaamoalan2 toimihenkilöiden työehtosopimuksesta, Raskoneen Oy:n yrityskohtaisesta työntekijöi- den tai toimihenkilöiden työehtosopimuksesta, ja matkakustannusten korvaamisesta sovituista liitteistä tai jostain muusta Raskone Oy:ssä voimassa olleen työehtosopi- muksen osasta tai liitteestä, mitä edellä ei ole mainittu, on jäänyt siirtämättä tähän uuteen sopimukseen asioita, jotka vaikuttavat työntekijän työsuhteen-, sosiaalisiin- tai muihin sellaisiin ehtoihin, joiden katsotaan heikentävän tai parantavan työntekijän asemaa, noudatetaan siltä osin vanhojen sopimusten määräyksiä, kunnes yhteisesti on sovittu uuden työehtosopimuksen kehittämistyön niiltä osin päättyneen.

SOPIMUKSEN VOIMASSAOLO

57 § Sopimuksen voimassaolo ‌

Uusi sopimuskausi on voimassa 29.2.2028 saakka, mikäli sopimusosapuolet pääse- vät 15.2.2027 mennessä yhteisymmärrykseen neljännen sopimusvuoden palkkarat- kaisusta ja työryhmistä. Mikäli ajanjakson 1.2.2027–29.2.2028 palkantarkistusten ta- sosta ja mallista ei päästä 15.2.2027 mennessä sopimukseen, työehtosopimus päät- tyy ilman irtisanomista 28.2.2027.

Sopimus jatkuu 29.2.2028 jälkeen vuoden kerrallaan, ellei sitä irtisanota jommalta- kummalta puolelta viimeistään 6 viikkoa ennen sopimuskauden päättymistä.

LIITE 1: PALKKAUSJÄRJESTELMÄ

A. PALKKATAULUKKO

Taulukkoa sovelletaan kaikkiin henkilöstöryhmiin lukuun ottamatta pääkonttorin toimihen- kilöitä.

xxxx	harjoittelija	perustaso	vaativa	erityisvaativa
1 (peruspalkka)	1 801,82	2 019,16	2 230,51	2 441,85
1,05		2 120,12	2 342,03	2 563,94
1,10		2 221,08	2 453,56	2 686,04
1,15		2 322,04	2 565,08	2 808,13
1,20		2 423,00	2 676,61	2 930,22
1,25		2 523,96	2 788,14	3 052,32
1,30		2 624,91	2 899,66	3 174,41
1,35		2 725,87	3 011,19	3 296,50
1,40		2 826,83	3 122,71	3 418,59

Alle 18-vuotiaat työntekijöiden (ml. harjoittelijat ja opiskelijat) palkka on työsuhteen alussa 9,80 euroa tunnissa tai 1.605 euroa kuukaudessa.

B. VAATIVUUSLUOKAT JA NIIDEN MÄÄRITTELY

Työntekijän vaativuusluokka määräytyy niiden töiden perusteella, joita työntekijä pääosin työssään tekee.

Palkkataulukon mukainen peruspalkka määräytyy vaativuusluokan perusteella. Mekaanikoiden vaativuusluokat

Harjoittelija

perustaso

vaativa taso

erityisvaativa taso

Rekrykoulutus oppisopimus kesätyö

huoltotyöt alustatyöt

yksittäisten komponenttien vaihto katsastustarkastukset

perus mittaaminen yksinkertaisten kaavioiden luku testereiden käyttö

vian etsintä voimansiirtotyöt moottorityöt polttoainejärjestelmän työt sähkövikojen korjaus hydrauliikkatyöt

hitsaus

diagnostiikkatyöt

vaativat diagnostiikkatyöt hydrauliikkajärjestelmien korjaus sähköjärjestelmien korjaus väylätekniikan korjaustyöt vaativien sähkövikojen korjaus rungon ja ohjaamon oikaisu vaihteiston kunnostus

Harjoittelija-vaativuusluokassa on tutkintoa suorittava työntekijä, esimerkiksi oppisopimus- koulutettava. Harjoittelijan vaativuusluokassa voi lisäksi toimia jo työsuhteessa oleva am- mattiin vastavalmistunut työntekijä 4 kk ajan työsuhteen alusta tai uutena työntekijänä pal- kattu 4 kk ajan työsuhteen alkamisesta.

Toimihenkilöiden vaativuusluokat

Toimihenkilöiden eri tehtävien vaativuusluokittelutaulukko. Vastuualueen ja tehtäväkuvan laajuus määrittelee, kuuluuko esimerkiksi huoltoesihenkilö, työnjohto vaativan vai erityis- vaativan luokkaan.

Harjoittelija	Perustaso	Vaativa taso	Erityisvaativa taso
Harjoittelijat/ke- sätyöntekijät	Työnjohtohar- joittelija	Huoltoesihenkilö, työnjohto	Huoltoesihenkilö, työnjohto
	Huoltoesihen- kilö, varaosat	Varaosapäällikkö	Varaosapäällikkö
	Varastohenkilö	Huoltoesihenkilö, va- raosat

C. HEKO-TAULUKKO JA HEKO-PISTEYTYS

Heko-pisteet ja sitä kautta henkilökohtainen palkanosuus voi nousta tai laskea työntekijän suoriutumisen perusteella.

Mahdollinen henkilökohtaisen palkanosuuden muutos tapahtuu seuraavan kuukauden alusta alkaen, kun työntekijälle on käyty läpi heko-pisteiden muutos ja sen perusteet.

Selite	Suorituk- sessa on puutteita ja vaatii kehittä- mistä / suoritus on selke- ästi alle yhtiön keskiar- von	Suoritus alittaa ta- voiteta- son/on alle yh- tiön kes- kiarvon ja edellyttää kehittä- mistä.	Suoritus on hy- vää/yh- tiön kes- kiarvon mu- kaista/ta- voiteta- son mu- kaista	Suoritus ylittää ta- voiteta- son ja on yli yhtiön keskiar- von.	Suoritus on ensi- luok- kaista/koko verkoston parhaim- mistoa.
Mekaanikko
Työn laatu	1p	2p	3p	4p	5p
Työmyynti	1p	2p	3p	4p	5p
Työturvallisuus ja työyh- teisön hyvinvointi	1p	2p	3p	4p	5p
Huoltoesihenkilö, työn- johto
Asiakaspalvelu/yhtey- denpito	1p	2p	3p	4p	5p

Esihenkilötaidot, työtur- vallisuus ja prosessin lä- pimeno	1p	2p	3p	4p	5p
Asiakashankinta/myynti	1p	2p	3p	4p	5p
Huoltoesihenkilö, vara- osat
Asiakaspalvelu/yhtey- denpito	1p	2p	3p	4p	5p
Varaston hallinta sekä ammattitaito ja osaami- nen	1p	2p	3p	4p	5p
Prosessi ja läpimeno	1p	2p	3p	4p	5p

Hekoa määriteltäessä arvioidaan seuraavia asioita:

Mekaanikko:

Arvioitava osa-alue	Arvioitavat asiat
Työn laatu	Työnteon yleinen laatu, viestintä ja kommunikointi työnjohdon kanssa (työn muutokset ja aikataulu- muutokset), lisäkorjausten havainnointi ja niistä il- moittaminen, tekstirivien laatu ja kattavuus sovi- tun korjaamoprosessin ja toimintaohjeiden nou- dattaminen, pientarvikkeiden myynti, korjausoh- jeiden itsenäinen etsiminen
Työmyynti	Kokonaistyömyynti määrä vuoden aikana
Työturvallisuus ja työyhteisön hyvinvointi	Yleinen asenne, suojavarusteiden käyttö ja turval- listen työtapojen noudattaminen, siisteyden ylei- nen ylläpito ja omien jälkien ja korjauspaikan sii- voaminen, vaikutus työilmapiiriin, työkavereiden kohtelu

Huoltoesihenkilö, työnjohto:

Arvioitava osa-alue

Arvioitavat asiat

Asiakaspalvelu/yhteydenpito

Asiakkaiden huomiointi ja tervehdintä, asiakkai- den tiedottaminen aktiivisesti työn etenemisestä, muutoksista ja mahdollisista lisäkorjaustarpeista, valmiiden töiden läpikäynti asiakkaiden kanssa, puhelinvastaus%, työpisteen siisteys

Esihenkilötaidot, prosessien läpimeno ja työturvalli- suus

Sovitun korjaamoprosessin ja toimintaohjeiden noudattaminen, työturvallisuusohjeiden noudatta- minen ja laiminlyönteihin puuttuminen, yleinen työturvallisuuden edistäminen, kalenterin hallinta ja töiden aktiivinen järjestely (ns. välitöiden otta- minen), sisäinen kommunikointi varaosaennakoin- nin mahdollistaminen, vaikutus työilmapiiriin, työ- kavereiden kohtelu, mekaanikkojen ja kollegoiden tukeminen ja hallin tilanteen aktiviinen seuraami- nen

Asiakashankinta ja myynti

Laskutuksen ajantasaisuus, laskutustehokkuus ja muut tunnusluvut, asiakasvastuut ja niistä suoriu- tuminen, katsastussoittojen tekeminen ja muu asiakashankinta, lisätöiden tarjoaminen asiakas- palvelutilanteissa, tarjouslaskelmien tekeminen, valmiiden töiden läpikäyminen mekaanikoiden kanssa

Huoltoesihenkilö, varaosat:

Arvioitava osa-alue	Arvioitavat asiat
Asiakaspalvelu/yhteydenpito	Asiakkaiden huomiointi ja tervehdintä, työnjohdon tai asiakkaiden aktiivinen tiedottaminen varaosien saatavuudesta ja toimitusaikamuutoksista, kom- munikointi toimittajien kanssa, varaosien toimitus- aikojen seuraaminen, eri vaihtoehtojen aktiivinen etsiminen toimitusaikojen nopeuttamiseksi, val- miiden töiden läpikäynti sen varmistamiseksi, että kaikki käytetyt osat on myyty työlle
Varastonhallinta, ammattitaito ja osaaminen	Varaston siisteyden ja tuotteiden tunnistettavuu- den ylläpito, käyttämättä jääneiden osien palau- tus, inventointiin osallistuminen, ennakointihyllyn ylläpito, varaosaohjelmien käyttäminen, kyky osal- listua sekä kevyen että raskaan varaosamyyntiin
Prosessit, työyhteisön hyvinvointi ja työturvallisuus	Sovittujen prosessien ja toimintamallien noudatta- minen, ennakoinnin varmistaminen aktiivisesti ja ennakointikeräilyyn osallistuminen, vaikutus työil- mapiiriin ja työkavereiden kohtelu, työturvalli- suusohjeiden noudattaminen ja laiminlyönteihin puuttuminen, yleinen työturvallisuuden edistämi- nen

D. HEKO-TAULUKKO JA HEKO-PISTEYTYS

Pistemäärä	heko %
hekoa ei määri- telty	0 %
3	5 %
4-5	10 %
6-7	15 %
8-9	20 %
10-11	25 %
12-13	30 %
14	35 %
15	40 %

E. MEKAANIKON TYÖMYYNTIIN PERUSTUVA PALKANOSA

Palkkioiden laskennassa palkkiomyyntiin lasketaan muu työmyynti lukuun ottamatta si- säisiä töitä.

Osapuolet muuttavat taulukon työmyynnin eurorajoja ja/tai palkkioeuroja Raskoneen asiakashintojen muuttuessa.

Taulukko 1.1.2024 alkaen

Työmyynti €/kk minimi	Työmyynti €/kk mak- simi	Palkkio (€)
11 000	12 599,99	50
12 600	14 199,99	200
14 200	15 699,99	350
15 700	17 299,99	500
17 300		650

17 300 euroa ylittäviltä osin 4,0 % Soveltamisohje:

Mekaanikon palkkiomyyntiin laskettava työmyynti on kuukauden aikana 18.800 euroa. Koska mekaanikon palkkiotyömyynti ylittää 17.300 euroa 1.500 eurolla, on mekaanikon työmyynnistä kertyvä palkanosa: 650 euroa + (0,04 * 1.500 euroa) = 710 euroa.

F. MARKKINARAHA

Työntekijälle voidaan maksaa markkinarahaa. Työnantaja voi omalla päätöksellään nos- taa, laskea tai poistaa markkinarahan työntekijältä.

Soveltamisohje:

Mekaanikko:

Mekaanikon työtehtävät koostuvat pääosin ”vaativan tason” mukai- sista työtehtävistä. Mekaanikon peruspalkka on tällöin 2.153 euroa.

HEKO-arvioinnissa työntekijä saa 10 pistettä, jolloin mekaanikon HEKO on 15 %. Mekaanikon palkkataulukon mukainen palkka on tällöin 2.476 euroa.

Mekaanikolla maksetaan lisäksi markkinarahaa 100 euroa.

Mekaanikon kuukausipalkka on tällöin yhteensä 2.476 euroa +100 euroa = 2.576 euroa. Tämän lisäksi mekaanikolla on mahdollisuus saada työmyyntiin perustuvaa palkanosaa tämän liitteen kohdan E mukaisesti, mikäli mekaanikko on työmyyntiin perustuvan palkan- osan piirissä.

Toimihenkilö:

Toimihenkilön työtehtävät koostuvat pääosin ”erityisvaativan” mu- kaisista työtehtävistä. Toimihenkilön peruspalkka on tällöin 2.357 euroa. HEKO-arvioinnissa työntekijä saa 14 pistettä, jolloin toimi- henkilön XXXX on 25 %. Toimihenkilön palkkataulukon mukainen palkka on tällöin 2.949 euroa.

Toimihenkilölle maksetaan lisäksi markkinarahaa 350 euroa.

Toimihenkilön kuukausipalkka on tällöin yhteensä 2.949 euroa + 350 euroa = 3.299 euroa.

LIITE 2: JOUSTOPANKKISOPIMUS

1. Joustopankin tavoitteena on mm. ohjata työssäoloaika ensisijaisesti korjaamon kuormituksen mukaisesti ja parantaa asiakaspalvelua, sekä huomioida työnte- kijän yksilölliset tarpeet. Lisäksi joustopankin tavoitteena edistää työntekijöiden työn ja vapaa-ajan mahdollisimman joustavaa yhteensovittamista.

2. Sopimus on Raskone Oy:n ja JHL:n välinen. Sopimus on voimassa toistaiseksi kuuden (6) kuukauden irtisanomisajalla.

3. Tehdyt joustotunnit viedään joustopankkiin tunti tunnista -periaatteella.

4. Joustotyön tekeminen on vapaaehtoista ja samoin joustovapaan pitäminen. Työntekijän tulee ilmoittaa esimiehelle vähintään kahta viikkoa ennen suunnit- telemansa joustovapaan pitämisajankohta. Joustovapaata voidaan pitää ker- ralla maksimissaan 3 työpäivää, ellei paikallisesti toisin sovita.

5. Joustotyön tekeminen pitää sopia työntekijän ja esimiehen kanssa tapauskoh- taisesti.

6. Joustotyösaldo voi olla enintään +40 tuntia ja vähintään -20 tuntia. Mikäli jous- topankin saldot ei ole edellä mainittujen rajojen sisällä tilikauden päätyttyä, mak- setaan/peritään saldot nolliin seuraavan/seuraavien palkanmaksun yhteydessä.

7. Joustopankin toteutumista seurataan sopimusosapuolten välillä.

LIITE 3: ULKOTYÖLISÄÄ KOSKEVAT MÄÄRITTELYT

Ulkotyölisää maksetaan työskenneltäessä ulkona tai ulkotyöolosuhteissa (mm. läm- mittämättömissä tiloissa työskentely) 1.11. - 30 .4. väliseltä ajalta.

• ei koske ajoneuvojen hakua halliin

• jarrusovitus kylmässä hallissa tai ulkona on ulkotyötä

• työskentely lämpimissä lossien ja lauttojen ruumassa ei ole ulkotyötä

• jos lähdetään huoltoautolla työkohteeseen, ulkotyö alkaa siitä, kun työskentely alkaa ulkona, ei koske siirtymistä huoltoautolla työkohteeseen

LIITE 4: SOPIMUSMÄÄRÄYKSET MUUTTOKUSTANNUSTEN KORVAAMISESTA

Soveltamisala

1 §

Nämä sopimusmääräykset koskevat kotimaassa tapahtuneista muutoista suoritetta- vaa korvausta.

Muuttokustannukset korvataan työntekijälle, joka yrityksen tai sen osan siirtämisen taikka uudelleen järjestelyn johdosta joutuu muuttamaan toiselle paikkakunnalle.

Yleistä

2 §

Muuttokustannuksina korvataan:

1) työntekijän ja hänen perheenjäsentensä matkustamiskustannukset muuttomat- kalta matkakustannusten korvaamisesta tehdyn sopimuksen mukaisesti,

2) tavanomaisen koti-irtaimiston kuljetuksesta aiheutuneet välttämättömät, koh- tuulliset ja kuljetukseen välittömästi liittyvät kustannukset,

3) muuttoraha korvauksena muista tarpeellisista muutosta aiheutuneista kustan- nuksista,

4) työntekijälle voidaan suorittaa myös muuta tarpeellista muuttoon liittyvää kor- vausta työnantajan harkinnan mukaan.

Muuttoraha

3 §

Muuttoraha suoritetaan korvauksena muutosta aiheutuneista tarpeellisista kustan- nuksista.

Muuttorahan suuruus määräytyy muuttavien henkilöiden lukumäärän mukaan seu- raavasti:

Muuttavien henkilöiden lukumäärän ollessa yksi suoritetaan muuttorahaa 1513,69 eu- roa, sen ollessa kaksi 1850,07 euroa ja sen ollessa kolme tai enemmän 2186,44 eu- roa.

Jos siirto kohdistuu kumpaankin aviopuolisoon samanaikaisesti, suoritetaan muutto- raha vain toiselle. Jos siirtymisajankohtien välinen aika kuitenkin on vähintään kuusi kuukautta, suoritetaan lisäksi toiselle aviopuolisolle 50 % muuttorahasta.

Erityissäännöksiä

4 §

Jos työnantaja järjestää maksuttoman henkilöiden tai muuttotavaran kuljetuksen, on sitä käytettävä, mikäli se muuttotapaan, matkan pituuteen tai muuttoon käytettävään aikaan nähden täyttää yleiset kohtuulliset vaatimukset.

5 §

Lasku näissä sopimusmääräyksissä tarkoitetusta korvauksesta on, jollei pätevää es- tettä ole, annettava työnantajalle viimeistään kahden kuukauden kuluttua muutosta tai matkan suorittamisesta.

Laskuun on liitettävä kuitit ja muu luotettava selvitys aiheutuneista kustannuksista.

LIITE 5: SOPIMUS MATKAKUSTANNUSTEN KORVAAMISESTA

1 § Soveltamisala ja korvausten toissijaisuus

Tätä sopimusta sovelletaan työntekijöiden kotimaassa ja ulkomailla tekemien matko- jen matkakustannusten korvaamiseen, jollei yrityskohtaisesti ole toisin sovittu.

Työntekijälle, jolla on oikeus saada tehtävän suorittamisesta matkakustannusten kor- vauksia tehtävän suorittamista pyytäneeltä toimeksiantajalta, suoriteta matkakustan- nusten korvauksia matkamääräyksen antaneen yrityksen varoista vain siltä osin kuin toimeksiantajan maksamat korvaukset ovat näiden määräysten mukaisia korvauksia pienemmät.

2 § Matkakustannukset

Matkakustannuksina pidetään niitä ylimääräisiä menoja, joita asianomaisella on ollut matkan johdosta.

Työntekijälle maksetaan matkasta näiden sopimusmääräysten mukaisesti matkakus- tannusten korvauksena matkustamiskustannusten korvausta, päivärahaa, ateriakor- vausta, majoittumis- tai hotellikorvausta ja yömatkarahaa sekä oppikurssien ajalta kurssipäivärahaa. Lisäksi maksetaan eräitä erilliskorvauksia.

3 § Matkan käsite

Matkakustannusten korvaukseen oikeuttavaksi matkaksi katsotaan sellainen matka, jonka työntekijä esimiehen määräyksestä tekee työtehtävien hoitamista varten työ- paikan ulkopuolelle.

Tässä sopimuksessa tarkoitettuna matkana ei pidetä matkaa asianomaisen asun- nolta tai sitä vastaavalta paikalta (jäljempänä asunto) työpaikalle ja takaisin.

Työpaikalla tarkoitetaan asianomaisen kiinteää toimipaikkaa, jossa hän työskentelee, tai mikäli hänellä ei työn luonteen vuoksi ole kiinteää toimipaikkaa, sitä vastaavaa paikkaa.

4 § Matkavuorokausi sekä matkan alkaminen ja päättyminen

Matkavuorokausi on matkan alkamisesta tai edellisen matkavuorokauden päättymi- sestä alkava 24 tuntia kestävä ajanjakso. Se alkaa henkilön lähtemisestä työpaikas- taan tai asunnostaan ja päättyy hänen palaamiseensa työpaikkaansa tai asuntoonsa.

Matkan ei kuitenkaan ole katsottava vielä päättyneen, kun asianomainen palaa työ- paikalleen ainoastaan työvälineiden luovuttamista tai vaihtamista, uusien työmää- räysten saamista tai muuta niihin verrattavaa, lyhytaikaista työtehtävien hoitamista varten edellyttäen, että hän tämän jälkeen välittömästi jatkaa matkaansa.

5 § Matkan tekotapa

Matka on tehtävä niin lyhyessä ajassa ja vähin kokonaiskustannuksin kuin huomioon ottaen matkan ja asianomaisen hoidettavaksi määrättyjen tehtävien tarkoituksenmu- kaisen ja turvallisen suorittamisen on mahdollista. Matkan kokonaiskustannuksia ar- vioitaessa on otettava huomioon paitsi matkustamiskustannusten korvaus, päiväraha, majoittumis- tai hotellikorvaus, työntekijän mahdollinen matkaajan palkka ja muut matkakustannusten korvaukset, myös kulkuneuvon käyttämisellä mahdollisesti saa- vutettu ajan säästö.

Matkasta ei suoriteta korvausta enempää kuin mitä olisi ollut maksettava, jos matka olisi tehty 1 momentissa tarkoitetulla edullisimmalla tavalla.

6 § Korvaus oman kulkuneuvon käyttämisestä

Työntekijän omalla tai hallitsemallaan kulkuneuvolla tekemästä matkasta suorite- taan matkustamiskustannusten korvausta seuraavasti:

Autolla:

Kunkin 1.1. alkavan vuoden mittaisen ajokilometrien laskentakauden 5 000 ensim- mäiseltä kilometriltä 1.1. – 31.12.2024 väliseltä ajalta 57 senttiä kilometriltä ja seuraa- vilta kilometreiltä 50 senttiä kilometriltä.

Edellä mainitut kilometrikorvaukset suoritetaan korotettuina seuraavissa tapauksissa:

1) 10 senttiä silloin kun tehtävien suorittaminen edellyttää perävaunun kuljet- tamista autoon kiinnitettynä ja 15 senttiä silloin, kun tehtävien suorittaminen edellyttää asuntovaunun kuljettamista autoon kiinnitettynä sekä 29 senttiä silloin, kun tehtävien suorittaminen edellyttää taukotuvan tai vastaavan kul- jettamista autoon kiinnitettynä, ja

2) 4 senttiä silloin, kun

a) asianomainen joutuu kuljettamaan autossaan koneita tai lait- teita, joiden paino ylittää 80 kiloa tai joiden koko on suuri,

b) asianomainen on tehtävien vuoksi joutunut autossaan kuljetta- maan koiraa, tai

3) 12 senttiä silloin, kun tehtävien hoito edellyttää liikkumista autolla metsäau- totiellä tai muulta liikenteeltä suljetulla tierakennustyömaalla, kyseisten kilomet- rien osalta, sekä

4) 4 senttiä henkilöltä silloin, kun asianomainen kuljettaa muita henkilöitä, joiden kuljetus on hänen työnantajansa asiana.

1.1.–31.12.2024

Moottoripyörällä:

44 senttiä/5000 ensimmäistä km ja 40 senttiä/seuraavat km:t

Moottoriveneellä:

alle 50 hv/ 100 senttiä/km ja yli 50 hv/145 senttiä/km

Moottorikelkalla:

138 senttiä/km

Mönkijällä:

130 senttiä/km

Mopolla:

23 senttiä/km

Muulla tavalla:

14 senttiä/km

Ajokilometrien laskentakausi vaihtuu kalenterivuoden vaihtuessa.

Xxxxxxx ulkomaanmatkalla oleva on matkan tarkoituksesta tai erityisistä syistä johtuen oikeutettu käyttämään matkalla omaa autoa, suoritetaan korvaus tämän pykälän mukaisesti.

Jos työntekijä, jolla on verohallituksen luontoisetujen laskentaperusteita koske- vassa päätöksessä tarkoitettu auton käyttöetu, käyttää tällaista autoa työmat- kan suorittamiseen ja maksaa itse tästä matkasta aiheutuvat polttoainekulut, hänelle korvattavien polttoainekulujen enimmäismäärä on 13 senttiä kilomet- riltä.

7 § Muut matkustamiskustannusten korvaukset

Asianomaiselle maksetaan korvaus matkalipusta sekä hänen suorittamistaan paikka ja makuupaikkalipuista, välttämättömistä työvälineiden kuljettamisesta aiheutuneista rahtimaksuista sekä muista niihin verrattavista välttämättömistä varsinaiseen matkus- tamiseen kuuluvista maksuista.

Taksin sekä tilaus tai vuokra-ajoneuvon käytöstä aiheutuva kustannus voidaan kor- vata, jos sen käyttö on perusteltua ottaen huomioon 5 §:n edellytykset.

Lentokentällä, rautatieasemalta ja hotellimajoituksen yhteydessä perittävä auton sei- sontapaikkamaksu korvataan tositteen mukaisesti, kuitenkin enintään kolmelta päi- vältä kutakin matkaa kohti.

8 § Eräät erilliskorvaukset

Työmatkasta aiheutuvina kuluina korvataan edellä mainittujen lisäksi tositteiden mu- kaisesti seuraavat kulut:

1) lentokenttävero,

2) ulkomaanmatkoilla passi ja viisumimaksut sekä välttämättömät lääke- ja roko- tusmaksut,

3) ulkomaanmatkoilla matkatavaravakuutuksen vakuutusmaksu enintään

1600 euroa vakuutusmäärästä sekä enintään 31 päivää kestävää matkaa varten otetun kertamatkustajavakuutuksen vakuutusmaksu siltä osin kuin se oikeuttaa matkasairaudesta, tapaturmasta tai matkan peruuntumisesta tai keskeytymi- sestä aiheutuviin kulukorvauksiin, tai koko vuoden ajaksi otetun matkustajava- kuutuksen enintään 50 euron vakuutusmaksu,

4) välttämättömät matkan järjestelyihin ja työasioihin liittyvät puhelin ja telekopioku- lut asiallisin perusteluin,

5) hotellimajoituksen yhteydessä perittävä tallelokerovuokra sekä

6) muut pakolliset edellisiin verrattavat maksut.

9 § Päivärahan edellytyksenä olevan matkan pituus

Päivärahaa voidaan maksaa, kun matka ulottuu yli 15 kilometrin etäisyydelle työnte- kijän asunnosta tai työpaikasta, mitattuna yleisesti käytettyä kulkutietä sen mukaan, tapahtuuko lähtö asunnosta vai työpaikasta ja paluu vastaavasti asuntoon vai työ- paikkaan.

10 § Osapäivärahan ja kokopäivärahan tuntirajat

Osapäiväraha maksetaan, kun matka on kestänyt yli 6 tuntia.

Kokopäiväraha maksetaan, kun matka on kestänyt yli 10 tuntia.

Kun matka on kestänyt enemmän kuin yhden matkavuorokauden ajan ja matkaan käytetty aika ylittää viimeisen matkavuorokauden yli kahdella tunnilla, se oikeuttaa uuteen osapäivärahaan, ja yli kuudella tunnilla, se oikeuttaa uuteen kokopäivärahaan.

11 § Päivärahojen suuruus

Päiväraha maksetaan

1) osapäivärahana 1.1.–31.12.2024 väliseltä ajalta 24 euroa jokaiselta päivära- haan oikeuttavalta matkavuorokaudelta, josta matkaan on käytetty 10 §:n 1 mo- mentissa mainitut vähimmäisajat, ja

2) kokopäivärahana 1.1.–31.12.2024 väliseltä ajalta 51 euroa jokaiselta päivära- haa oikeuttavalta matkavuorokaudelta, josta matkaan on käytetty 10 §:n 2 mo- mentissa mainittu vähimmäisaika.

12 § Päiväraha ulkomaanmatkoilla

Työntekijällä on oikeus sitä maata tai aluetta varten sovittuun päivärahaan, missä matkavuorokausi päättyy. Jos matkavuorokausi päättyy laivalla tai lentokoneessa, määräytyy päiväraha sen maan tai alueen mukaan, josta laiva tai lentokone on vii- meksi lähtenyt tai jonne se Suomesta lähdettäessä ensiksi saapuu.

Mikäli matkaan käytetty kokonaisaika jää alle 24 tunnin, suoritetaan päiväraha koti- maan matkojen säännösten ja euromäärien mukaisesti. Jos matka on kuitenkin kes- tänyt yli 15 tuntia ja siitä ajasta on työtehtävien hoidon tai muun pätevän syyn vuoksi oleskeltu yli viisi tuntia ulkomaan alueella, on asianomaisella oikeus kyseistä maata tai aluetta varten sovittuun päivärahaan.

Jos matkaan käytetty aika ylittää viimeisen ulkomailla päättyneen täyden matkavuo- rokauden yli kahdella tunnilla, on asianomaisella oikeus kyseisen matkavuorokauden ajalta päivärahaan, jonka suuruus on 35 % viimeisen ulkomailla päättyneen täyden matkavuorokauden mukaisesta päivärahasta, ja jos yli kymmenellä tunnilla, hänellä on oikeus kyseisen matkavuorokauden ajalta päivärahaan, jonka suuruus on 65 % viimeisen ulkomailla päättyneen täyden matkavuorokauden mukaisesta päivära- hasta. Edellä tarkoitetun (65 %:n mukaisesti korvatun) täyden matkavuorokauden päätyttyä kotimaassa määräytyvät sen jälkeen alkavilta matkavuorokausilta päivära- hat kotimaan korvausten mukaisesti.

Laivaseminaareista sekä kokous ja koulutusristeilyistä suoritetaan päiväraha koti- maan matkojen säännösten ja euromäärien mukaisesti.

Päivärahan määrät matkavuorokaudelta kutakin maata tai aluetta varten 1.1.– 31.12.2024 välisenä aikana ovat tämän sopimuksen liitteenä.

13 § Maksuttomien aterioiden vaikutus päivärahoihin

Xxxxxxx työntekijä on jonakin matkavuorokautena saanut tai hänellä olisi ollut xxxxxx- xxxxxx saada maksuton tai matkalipun tahi hotellihuoneen hintaan sisältynyt ateria tai ateriat, maksetaan päiväraha tai osapäiväraha kyseiseltä matkavuorokaudelta 50

%:lla alennettuna.

Kotimaan kokopäivärahan ja ulkomaan päivärahan alentamisen edellytyksenä on se, että asianomainen on syönyt tai hänellä olisi ollut mahdollisuus syödä kaksi ateriaa. Osapäivärahan alentamisen edellytyksenä on vastaavasti yhden aterian saaminen.

14 § Ateriakorvaus

Milloin kotimaassa tehdystä matkasta ei tule suoritettavaksi päivärahaa, mutta työn- tekijä on aterioinut omalla kustannuksellaan tavanomaisen ruokailupaikkansa ulko- puolella vähintään 10 kilometrin etäisyydellä työpaikastaan tahi asunnostaan ja matka on kestänyt yli 4 tuntia, maksetaan hänelle ateriakorvausta yksi neljäsosa 11 §:n 1 momentin 2 kohdassa tarkoitetun kokopäivärahan määrästä.

15 § Majoittumis- ja hotellikorvaus

Majoittumiskorvaus maksetaan päivärahan lisäksi matkalaskuun liitettävän majoitus- liikkeen antaman tai muun luotettavan tositteen mukaisesti. Xxxxxxx majoittumismak- suun sisältyy aterioita, suoritetaan korvaus vain huoneen hinnan osalta.

Ulkomaanmatkoilla hotellikorvaus käsittää huoneen perushinnan, mahdolliset verot ja maakohtaisen käytännön mukaisesti kiinteästi perittävät palvelusrahat.

Milloin työnantaja järjestää majoituksen, sitä on käytettävä, mikäli se täyttää kohtuul- liset vaatimukset. Mikäli työntekijä ei käytä työnantajan tarjoamaa majoitusta, kor- vausta maksetaan vain se määrä, minkä työnantaja olisi perinyt majoituksesta järjes- tämässään majoituspaikassa.

Majoittumiskorvauksen saaminen edellyttää, että asianomainen on ollut majoittumis- paikkakunnalla klo 21.00–07.00 välisenä aikana vähintään neljä tuntia tai on ollut mat- kalla tahi työtehtäviä hoitamassa muualla kuin kotipaikkakunnallaan sanottuna aikana tämän ajan ja hänen on sen vuoksi ollut pakko majoittua.

Milloin paikallisista olosuhteista johtuvat erityiset syyt sitä edellyttävät, voidaan ulko- mailla edellä mainituista kellonajoista riippumatta maksaa korvaus hotellihuoneen käytöstä myös muuna aikana.

16 § Yömatkaraha

Yömatkarahaa maksetaan sellaiselta päivärahaan oikeuttavalta matkavuorokaudelta, josta matkaan on käytetty yli kymmenen tuntia ja josta ajasta vähintään neljä tuntia on ollut kello 21.00–7.00 välisenä aikana ja jonka aikana asianomaisella olisi ollut oikeus majoittua työnantajan kustannuksella, mutta hän ei ole tehnyt niin.

Yömatkarahan suuruus on 16 euroa vuorokaudelta.

Yömatkarahaa ei makseta, jos asianomaiselle suoritetaan majoittumis- tai hotellikor- vausta tai hän saa eri korvauksen junan makuupaikasta tai laivan hyttipaikasta taikka matka tapahtuu työnantajan käytettävänä olevalla laivalla tai junassa, jossa matkus- tajalla on tilaisuus asua tahi milloin asianomaisella ei muutoin ole työnantajan järjes- tämän maksuttoman majoituksen johdosta yöpymiskustannuksia.

17 § Oppikurssilaisille suoritettavat korvaukset

Oppikurssilaiselle, jolla tarkoitetaan työpaikan ulkopuolella pidettäville työnantajan järjestämille tahi sen muutoin osoittamille oppikursseille määrättyä työntekijää, suori- tetaan matkakustannusten korvausta matkoista kursseille ja takaisin 6,7 ja 9–13 sekä 15 §:n mukaisesti.

Enintään 21 vuorokautta kestävältä oppikurssilta (lyhyt oppikurssi) suoritetaan kurs- siajalta päivärahaa tai ateriakorvausta sekä majoittumis- tai hotellikorvausta tai yö- matkarahaa 9–16 §:n mukaisesti.

Yli 21 päivää kestävältä yhdenjaksoiselta oppikurssilta (pitkä oppikurssi) suoritetaan kurssin alusta lukien samoin edellytyksin kuin mitä 9 ja 10 §:ssä on päivärahan

saamisen osalta ja 14 §:ssä ateriakorvauksen saamisen osalta sanottu, kurssipäivä- rahaa seuraavasti:

1) 1–21 päivien ajalta kurssipäiväraha on koko tai osapäivärahan tai ateriakorvauk- sen suuruinen, ja

2) sitä seuraavilta päiviltä, mutta kuitenkin enintään vuoden kestävältä kurssiajalta suoritetaan kurssipäivärahaa, jonka suuruus on 75 % kokotai osapäivärahan tai ateriakorvauksen määrästä.

Milloin oppikursseille osallistuvalle on järjestetty mahdollisuus maksuttomaan ruokai- luun, vähennetään kurssipäivärahasta 50 %. Jos työnantaja on järjestänyt myös mak- suttoman, kohtuulliset vaatimukset täyttävän majoituksen, vähennetään kurssipäivä- rahasta lisäksi 25 %. Kasarmi, leiri tai muissa vastaavissa olosuhteissa järjestetystä maksuttomasta majoituksesta ei sanottua 25 %:n vähennystä kuitenkaan suoriteta.

Niiltä päiviltä, joilta oppikurssilainen on oikeutettu kurssipäivärahaan ja työnantaja on järjestänyt kohtuulliset vaatimukset täyttävän majoituksen, ei suoriteta majoittumis- korvausta eikä yömatkarahaa.

Kun kurssit jakautuvat osiin ja niiden välinen aika ylittää 12 vuorokautta, pidetään osia eri kursseina.

Ulkomailla pidettävän oppikurssin ajalta maksettavia päivärahoja alennetaan edellä mainittuja periaatteita noudattaen, ellei asianomaisen suostumuksella ole määrätty maksettavaksi alempia päivärahoja.

18 § Työntekijöiden matkaajan palkka

Matkapäiviltä maksetaan palkka siltä matkaan käytetyltä ajalta, jolta työntekijä mat- kan takia muuten on estynyt saamasta palkkaa kuitenkin enintään niin pitkältä ajalta, että hän saa säännöllistä päivittäistä työaikaansa vastaavan palkan. Matkaaikaa ei lueta työaikaan.

Sunnuntai ja pyhäpäivänä sekä muuna työntekijän työtuntijärjestelmän edellyttämänä vapaapäivänä suoritetusta matkasta maksetaan matkaajan palkka asianomaisen säännöllistä työaikaa vastaavasti enintään kahdeksalta tunnilta yksinkertaisen tunti- palkan mukaan.

Xxxxxxx työntekijä tehtäviensä luonteen vuoksi itse päättää matkojensa suorittamisesta ja työaikansa käytöstä, ei korvausta matkustamiseen käytetyltä ajalta makseta.

19 § Ennakko

Työnantaja voi maksaa ennakkoa tarvittaessa.

Työmatkasta aiheutuvien kustannusten maksamista varten käytetään työnantajan maksuaikakorttia. Ennakkoa matkustamiskustannuksista tai majoittumis- ja hotellikor- vauksista on oikeus saada vain, mikäli työntekijän käyttöön ei ole luovutettu työnan- tajan maksuaikakorttia tai kohdemaassa ei voi maksaa maksukortilla.

Alle 24 tuntia kestävältä työmatkalta voidaan ennakko jättää päivärahan osalta suo- rittamatta.

Ennakko maksetaan työntekijän pankkitilille.

20 § Matkalasku ja tositteet

Matkan kustannuksista on haettava korvausta matkalaskulla, joka on toimitettava työnantajalle kahden kuukauden kuluessa matkan päättymisestä uhalla, että oikeus korvaukseen ja mahdollisesti maksettuun ennakkoon muutoin menetetään.

Erityisestä syystä voi työnantaja määrätä, että korvausta on haettava edellä mainittua lyhyemmänkin kohtuullisen ajan kuluessa.

Työnantaja voi tarvittaessa maksaa korvauksen, vaikka korvausta ei ole haettu mää- räajassa. Matkalaskuun on liitettävä tositteet syntyneistä kustannuksista silloin, kun tosite niistä on ollut saatavilla.

LIITE 6: YLEISSOPIMUS YHTEISTOIMINNASTA TYÖPAIKOILLA, LUOTTAMUS- MIESTEN JA TYÖSUOJELUVALTUUTETTUJEN SEKÄ – ASIAMIESTEN ASEMASTA, TIEDOTTAMISESTA, KOULUTUKSESTA JA ULKOPUOLISEN TYÖVOIMAN KÄYTÖSTÄ

SISÄLLYS

YLEISSOPIMUS YHTEISTOIMINNASTA TYÖPAIKOILLA, LUOTTAMUSMIESTEN JA TYÖSUOJELUVALTUUTETTUJEN SEKÄ – ASIAMIESTEN ASEMASTA, TIEDOTTAMI- SESTA, KOULUTUKSESTA JA ULKOPUOLISEN TYÖVOIMAN KÄYTÖSTÄ 54

1 YLEISIÄ MÄÄRÄYKSIÄ 54

Soveltamisala 54

Soveltamisalan rajoitus 54

Osapuolten oikeus tutustua työpaikkoihin 54

Ennakkoilmoitus työtaisteluista 55

Organisaatio yms. muutokset 55

Lakiviittaukset 55

2 YHTEISTOIMINTA TYÖPAIKALLA 55

Kehittämistoiminta 55

Yhteistoiminnan toteuttaminen 55

Tyky-toiminta 56

3 YHTEISTOIMINTATEHTÄVÄT JA YHTEISTOIMINTAORGANISAATIOT 56

3.1 Luottamusmiehiä koskevat määräykset 56

Yrityksen luottamusmiesjärjestelmä 56

Luottamusmies 56

Valitseminen 57

Tehtävät 57

Luottamusmiehen tehtävät erimielisyyksiä ratkaistaessa 57

3.2 Työsuojelua koskevat määräykset 57

Työsuojelupäällikkö ja työsuojeluvaltuutettu 58

Työsuojeluasiamies 58

Työsuojelutoimikunta 58

3.3 Ilmoitukset 58

4 LUOTTAMUSMIESTEN JA TYÖSUOJELUVALTUUTETUN SEKÄ TYÖSUOJELUASIAMIEHEN ASEMAA KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET 59

4.1 Vapautus työstä ja ansionmenetyksen korvaaminen 59

Vapautus 59

Ansionmenetyksen korvaaminen 59

4.2 Asema 60

Työsuhde 60

Toimitilat 60

Palkka ja siirtosuoja 60

Ammattitaidon ylläpitäminen 60

Liikkeen luovutus 60

4.3 Työsuhdeturva 61

Taloudelliset ja tuotannolliset irtisanomisperusteet 61

5 TYÖNANTAJAN TIEDOTTAMISVELVOITTEET 62

Palkkatilasto ja henkilöstötiedot 62

Tiedot ulkopuolisesta työvoimasta 62

Työaikakirjanpito 63

Tietojen luottamuksellisuus 63

Säädökset 63

Yritystä koskevat tiedot 63

Salassapitovelvollisuus 63

6 HENKILÖSTÖN KESKINÄINEN TIEDOTUSTOIMINTA JA KOKOUSTEN JÄRJESTÄMINEN 63

7 KOULUTUS 64

7.1 Työnantajan antama tai hankkima ammatillinen tai muu koulutus ja yhteinen koulutus 64

7.1.1 Korvaukset työnantajan antaman tai hankkiman ammatillisen tai muun koulutuksen ja yhteisen koulutuksen osalta 64

7.2 Ay-koulutus ja ilmoitusajat 65

7.2.1 Korvaukset Ay-koulutuksen osalta 65

7.2.2 Ay-koulutuksen vaikutus sosiaalisiin etuihin 66

8 SUOSITUS JA KANNANOTTO TYÖPAIKALLA TAPAHTUVAN OPPIMISEN EDISTÄMISEKSI 66

9 ULKOPUOLISEN TYÖVOIMAN KÄYTTÖ 66

9.1 Yleistä 66

9.2 Alihankinta 66

9.3 Vuokratyövoima 67

Vuokratyön käyttö 67

Soveltamisohje 67

Tiedonsaanti 67

10 SOPIMUKSEN SITOVUUS 67

IRTISANOMISSUOJASOPIMUS 68

I YLEISET MÄÄRÄYKSET 68

1 § Yleinen soveltamisala 68

2 § Irtisanomisen perusteet 69

3 § Irtisanomisajat (koskee myös virkasuhteisia henkilöitä) 70

4 § Irtisanomisajan noudattamatta jättäminen 71

5 § Irtisanomisesta ilmoittaminen 72

6 § Irtisanomisen perusteen ilmoittaminen 72

II IRTISANOMINEN TYÖNTEKIJÄSTÄ JOHTUVASTA SYYSTÄ 72

7 § Soveltamisala 72

8 § Irtisanomisen toimittaminen 72

9 § Työntekijän kuuleminen 72

10 § Tuomioistuinkäsittely 72

11 § Välimiesmenettely 73

12 § Korvaus työsopimuksen perusteettomasta irtisanomisesta 73

13 § Korvauksen määrä 73

III LOMAUTUS 74

14 § Lomauttaminen 74

15 § Ennakkoselvitys 74

16 § Lomautusilmoitus 74

IV ERINÄISIÄ MÄÄRÄYKSIÄ 77

17 § Työvoiman vähentämisjärjestys 77

18 § Irtisanomista tai lomautusta koskeva ilmoitus luottamusmiehelle ja työvoimaviranomaiselle 78

19 § Takaisinottaminen (muuttunut 2018) 78

20 § Seuraamusjärjestelmä 78

21 § Voimaantulomääräys 79

YLEISSOPIMUS YHTEISTOIMINNASTA TYÖPAIKOILLA, LUOTTAMUSMIESTEN JA TYÖSUOJELUVALTUUTETTUJEN SEKÄ – ASIAMIESTEN ASEMASTA, TIEDOTTAMI- SESTA, KOULUTUKSESTA JA ULKOPUOLISEN TYÖVOIMAN KÄYTÖSTÄ ‌

1 YLEISIÄ MÄÄRÄYKSIÄ Soveltamisala ‌‌

Tätä sopimusta sovelletaan PALTA ry:n sekä JHL ry:n välisen Raskone Oy:n työeh- tosopimuksen lisänä.

Tässä sopimuksessa työntekijällä tarkoitetaan työsopimussuhteista työntekijää tai toi- mihenkilöä ellei erikseen ole toisin mainittu.

Työpaikalla tarkoitetaan tässä sopimuksessa PALTA ry:n jäsenyrityksen toimintayk- sikköä tai jäsenyrityksen määrittelemää muuta yksikköä.

Soveltamisalan rajoitus

Tämän sopimuksen työsuojelua ja yhteistoimintaa koskevia määräyksiä sovelletaan silloin, kun yrityksessä työskentelee säännöllisesti yhteensä vähintään 20 työntekijää. Työsuojeluvaltuutettu on kuitenkin valittava, kun työntekijöiden lukumäärä on yh- teensä vähintään 10.

Tämän sopimuskohdan soveltamisalarajoitus ei koske luottamusmiestoimintaa kos- kevia määräyksiä.

Perusoikeudet

Kansalaisten perusoikeuksiin kuuluva yhdistymisvapaus on loukkaamaton. Tämä koskee niin työnantajia kuin työntekijöitä. Työntekijöillä on oikeus perustaa ja toimia ammattiyhdistysorganisaatioissa, eikä heitä saa tämän johdosta irtisanoa tai syrjiä työssään. Yritysten henkilöstöllä on oikeus valita edustajia edustamaan heitä yritysten sisällä käsiteltävissä asioissa. Edustajien valintaoikeus sekä heidän oikeutensa ja vel- vollisuutensa on määritelty laeissa ja tässä sekä muissa sopimuksissa. Yksittäisen työntekijän turvallisuus ja terveys, syrjimättömyys ja tasa-arvoinen kohtelu ovat läh- tökohtana sopimusmääräyksille.

Työnjohto-oikeus

Työnantajalla on työlainsäädännön ja sopimusten mukaisesti oikeus ottaa toimeen ja erottaa työntekijä ja määrätä työn johtamisesta.

Osapuolten oikeus tutustua työpaikkoihin

Työehtosopimusosapuolten nimeämillä edustajilla on siitä työnantajan kanssa xxxx- seen sovittaessa oikeus käydä tutustumassa olosuhteisiin edustamiensa jäsenten työpaikoilla.

Ennakkoilmoitus työtaisteluista

Ennen poliittiseen tai myötätuntotyötaisteluun ryhtymistä siitä ilmoitetaan valtakun- nansovittelijalle sekä asianomaiselle työnantaja tai työntekijäliitolle mahdollisuuksien mukaan vähintään neljä päivää aikaisemmin. Ilmoituksessa on mainittava aiotun työ- taistelun syyt, alkamishetki ja laajuus.

Organisaatio yms. muutokset

Työpaikan toiminnan olennaisesti supistuessa, laajentuessa taikka liikkeen luovutuk- sen, sulautumisen, yhtiöittämisen tai niihin verrattavan olennaisen organisaatiomuu- toksen johdosta saatetaan yhteistoimintaorganisaatio tämän sopimuksen periaattei- den mukaisesti vastaamaan työpaikan muuttunutta kokoa ja rakennetta.

Lakiviittaukset

Siltä osin kuin tässä sopimuksessa ei ole toisin sovittu, noudatetaan yhteistoimin- nasta yrityksissä annettua lakia sekä työsuojelun valvonnasta ja työpaikan työsuoje- luyhteistoiminnasta annettua lakia, jotka eivät ole tämän sopimuksen osia.

2 YHTEISTOIMINTA TYÖPAIKALLA Kehittämistoiminta ‌‌

Työpaikalla seurataan yhteistoiminnassa sopivin aikavälein tuottavuutta, tuotantoa ja henkilöstöä koskevaa kehitystä. Tarvittavista seurantajärjestelmistä ja tunnusluvuista sovitaan paikallisesti.

Työntekijöiden ja heidän edustajiensa tulee tämän sopimuksen periaatteiden mukai- sesti voida osallistua työorganisaatioiden, teknologian, työolosuhteiden ja työtehtä- vien kehittämiseen ja muutoksen toteuttamiseen.

Kehittämistoiminnan ja siihen mahdollisesti sisältyvän uuden teknologian soveltami- sen yhteydessä tulee toimia mielekkään, vaihtelevan ja kehittävän työn sisällön sekä tuottavuuden parantamiseksi. Näin luodaan työntekijälle mahdollisuus kehittyä työs- sään ja lisätä valmiuksiaan uusiin työtehtäviin.

Suoritettavat toimenpiteet eivät saa johtaa sellaiseen kokonaiskuormituksen lisäänty- miseen, josta aiheutuu haittaa työntekijän terveydelle tai turvallisuudelle.

Yhteistoiminnan toteuttaminen

Työnantajan ja työntekijöiden yhteistoiminta voi tapahtua pysyväisluonteisessa neu- vottelukunnassa, kehittämishankkeiden toteuttamiseksi perustettavissa projektiryh- missä tai työnantajan ja henkilöstön välisissä neuvotteluissa.

Ellei toisin sovita, yhteistoimintalain mukainen neuvottelukunta on perustettava yrityk- seen tai sen osaan silloin kun henkilöstön määrä on yli 200, mikäli kaikki henkilöstö- ryhmät sitä haluavat.

Yhteistoiminnassa on pyrittävä osapuolten väliseen yhteisymmärrykseen. Kehittämis- kohteen toteuttamista varten muodostettavassa projektiryhmässä ovat tasapuolisesti edustettuina yritys ja sen työntekijät.

Paikallisesti voidaan sopia sellaisen yhteistoimintaelimen perustamisesta, joka käsit- telee muun muassa kehittämistoimintaan sisältyviä asioita. Yhteiselin voi korvata eril- liset yhteistoiminta ja työsuojelutoimikunnat sekä muut vastaavat toimikunnat. Sama yhteistoimintaelin voi vastata myös yhteistoimintalain, työsuojeluvalvontalain, työter- veyshuollon ja tasa-arvolain mukaisista toimista ja suunnitelmista paikallisesti sovit- tavassa laajuudessa.

Mikäli työnantaja käyttää yrityksen kehittämistoiminnassa hyväkseen ulkopuolisen konsultin tarjoamia palveluita, vastaa työnantaja siitä, että konsulttiyrityksen toiminta on tämän sopimuksen mukaista.

Tyky-toiminta

Työkykyä ylläpitävä toiminta työpaikoilla on linjajohdon, henkilöstöhallinnon, työter- veyshuollon ja työsuojeluorganisaation yhteistyötä. Työkykyä ylläpitävän toiminnan suunnittelun, toteuttamisen ja seurannan yhteydessä seurataan yrityksen palveluk- sessa olevien työssä selviytymistä ja laaditaan tarvittaessa ohjeet työkykyä ylläpitä- vää toimintaa tarvitsevien ohjaamiseksi asiantuntijoiden hoitoon.

Työsuojelupäällikkö ja valtuutettu osallistuvat työkykyä ylläpitävän toiminnan suunnit- teluun työterveyshuollon toimintasuunnitelmaa laadittaessa. He osallistuvat myös suunnitelman toteuttamiseen ja seurantaan.

3 YHTEISTOIMINTATEHTÄVÄT JA YHTEISTOIMINTAORGANISAATIOT ‌

3.1 Luottamusmiehiä koskevat määräykset Yrityksen luottamusmiesjärjestelmä ‌‌

Luottamusmiesjärjestelmän tarkoituksena on työnantajan ja työntekijöiden välisten neuvottelu ja yhteistoimintasuhteiden ylläpitäminen ja kehittäminen.

Luottamusmiesten lukumäärästä, sijoituksesta ja muista valintaan liittyvistä yksityis- kohdista sovitaan yrityksen ja asianomaisen sopimusosapuolen rekisteröityjen alayh- distysten välillä. Tällöin tulee kiinnittää huomiota siihen, että sovittu toimialue on kool- taan tarkoituksenmukainen ja kattavuudeltaan sellainen, että se edistää neuvottelu- järjestelmän mukaista asioiden käsittelyä. Arvioinnissa on otettava huomioon myös mm. yrityksen koko, henkilökunnan ja alayhdistysten jäsenten lukumäärä sekä yrityk- sessä suoritettavien tehtävien laatu ja laajuus.

Työpaikalla voidaan sopia siitä, että luottamusmies hoitaa työsuojeluvaltuutetun tai työsuojeluasiamiehen tehtäviä tai päinvastoin.

Luottamusmies

Luottamusmiehellä tarkoitetaan tässä sopimuksessa, ellei sopimuksen tekstistä muuta ilmene, pääluottamusmiestä, alueluottamusmiestä tai luottamusmiestä, jonka

asianomainen sopimusosapuolen rekisteröity alayhdistys tai sopimusosapuoli on va- linnut edustajakseen hoitamaan tässä sopimuksessa tarkoitettuja tehtäviä.

Mikäli yrityksen henkilöstöryhmää varten on valittu vain yksi luottamusmies, on hän tässä sopimuksessa tarkoitettu pääluottamusmies.

Luottamusmiehen tulee olla asianomaisen yrityksen työntekijä ja perehtynyt toimialu- eensa olosuhteisiin.

Valitseminen

Luottamusmiehen valitsemista varten voidaan työpaikalla suorittaa vaali. Jos vaali suoritetaan työpaikalla, on asianomaisen työpaikan työntekijöille varattava tilaisuus osallistua vaaliin. Vaalin järjestäminen ja toimittaminen ei kuitenkaan saa häiritä työn- tekoa. Vaaliajoista ja vaalipaikoista on sovittava työnantajan kanssa viimeistään 14 vuorokautta ennen vaalin toimittamista. Työnantaja varaa nimetyille henkilöille tilai- suuden vaalin toimittamiseen.

Tehtävät

Luottamusmies toimii yhdistyksen ja työntekijöiden edustajana työehtosopimuksen soveltamista, työrauhan turvaamista ja työlainsäädännön soveltamista koskevissa asioissa ja yleensä työnantajan ja työntekijän välisiin suhteisiin liittyvissä kysymyk- sissä.

Luottamusmiehen tehtävät erimielisyyksiä ratkaistaessa

Työntekijän tulee selvittää työsuhteeseensa liittyvä asia esimiehensä kanssa. Ellei työntekijä ole saanut edellä mainittua asiaa selvitetyksi suoraan esimiehensä kanssa, hän voi saattaa asian hoidettavaksi luottamusmiehen ja työnantajan edustajan väli- sissä neuvotteluissa.

Jos syntyy epäselvyyttä tai erimielisyyttä työntekijän palkasta tai työsuhteeseen liitty- vien lakien tai sopimusten soveltamisesta, on luottamusmiehelle annettava kaikki ta- pauksen selvittämiseen vaikuttavat tiedot.

Ellei työpaikalla syntynyttä erimielisyyttä saada paikallisesti ratkaistuksi, noudatetaan työehtosopimuksen mukaista neuvottelujärjestystä.

3.2 Työsuojelua koskevat määräykset ‌

Työnantaja nimeää työsuojeluyhteistoimintaa varten työsuojelupäällikön. Työntekijöi- den oikeus valita työsuojeluvaltuutettu ja varavaltuutetut määräytyy työsuojelun val- vonnasta ja työpaikan työsuojeluyhteistoiminnasta annetun lain mukaisesti.

Työsuojelupäällikkö ja työsuojeluvaltuutettu

Työsuojelupäällikön tehtävät määräytyvät työsuojelun valvonnasta ja työpaikan työ- suojeluyhteistoiminnasta annetun lain mukaisesti. Lisäksi työsuojelupäällikön tehtä- vänä on muiden työsuojeluyhteistoiminnan piiriin kuuluvien tehtävien ohella järjestää, ylläpitää ja kehittää työsuojeluyhteistoimintaa.

Työsuojeluvaltuutetun tehtävät määräytyvät työsuojelun valvonnasta ja työpaikan työ- suojeluyhteistoiminnasta annetun lain mukaan. Työsuojeluvaravaltuutettu hoitaa työ- suojeluvaltuutetun ollessa estynyt tälle kuuluvat sellaiset tehtävät, joita ei voida siirtää työsuojeluvaltuutetun esteen päättymisen jälkeen hoidettavaksi.

Työsuojeluasiamies

Työsuojeluasiamiesten valinnasta, lukumäärästä, tehtävistä ja toimialueesta sovitaan paikallisesti samojen valintaperusteiden mukaisesti kuin mitä kohdan 3.1 neljännessä kappaleessa on luottamusmiehen valinnasta sovittu. Lisäksi on otettava huomioon työsuojeluriskit ja muut työoloihin vaikuttavat tekijät. Työsuojeluasiamiehen valitsevat työpaikan työntekijät keskuudestaan.

Jollei muista tehtävistä ole paikallisesti sovittu, työsuojeluasiamiehen tehtävänä on osallistua toimialuettaan koskevien työsuojelun yhteistoiminta-asioiden käsittelyyn ja toteutukseen.

Työsuojelutoimikunta

Muiden työsuojelua edistävien yhteistoimintaelinten valinnasta sekä tarkoituksenmu- kaisesta yhteistoimintamuodosta sovitaan paikallisesti ottaen huomioon työpaikan laatu, laajuus ja työntekijöiden määrä ja tehtävien laatu sekä muut olosuhteet.

Ellei muusta yhteistoimintamuodosta ole sovittu, työsuojeluyhteistoimintaa varten pe- rustetaan työsuojelutoimikunta.

3.3 Ilmoitukset ‌

Työpaikalla toimivan sopimusosapuolen rekisteröidyn alayhdistyksen tai vastaavan on ilmoitettava kirjallisesti työnantajalle valituista luottamusmiehistä, varamiehen toi- mimisesta luottamusmiehen sijaisena, työsuojeluvaltuutetun tai työsuojeluasiamie- hen toimimisesta luottamusmiestehtävissä tai luottamusmiesten toimimisesta työsuo- jelutehtävissä. Vastaavan ilmoituksen siitä, milloin varaluottamusmies toimii luotta- musmiehen sijaisena, voi antaa myös luottamusmies. Varamiehen toimimisesta työ- suojeluvaltuutetun sijaisena on työsuojeluvaltuutetun ilmoitettava työnantajalle kirjal- lisesti. Työnantaja ilmoittaa luottamushenkilöille, ketkä käyvät yrityksen puolesta neu- votteluja heidän kanssaan.

4 LUOTTAMUSMIESTEN JA TYÖSUOJELUVALTUUTETUN SEKÄ TYÖSUOJELUASIAMIEHEN ASEMAA KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET ‌

4.1 Vapautus työstä ja ansionmenetyksen korvaaminen Vapautus ‌‌

Tehtäviensä hoitamista varten pääluottamusmiehellä ja työsuojeluvaltuutetulla on oi- keus saada tilapäisesti, säännöllisesti toistuen tai kokonaan vapautus työstään. Muulla luottamusmiehellä kuin pääluottamusmiehellä, työsuojeluasiamiehellä sekä muilla yrityksen ja henkilöstön väliseen tämän sopimuksen edellyttämään yhteistoi- mintaan osallistuvilla henkilöstön edustajilla on oikeus saada tilapäisesti vapautus työstä.

Luottamusmiesten ja työsuojeluvaltuutetun sekä työsuojeluasiamiehen ajankäytöstä on keskusteltava henkilön tullessa valituksi tehtävään.

Järjestettäessä edellä tarkoitettua vapautusta tulee ottaa huomioon muun muassa ao. henkilöstöryhmään kuuluvien työntekijöiden lukumäärä, tuotannon ja toiminnan luonne sekä tehtävien määrä.

Mikäli pääluottamusmies tai työsuojeluvaltuutettu on vapautettu säännöllisesti toistu- viksi määräajoiksi työstään, tulee hänen hoitaa tehtäväänsä pääsääntöisesti sinä ai- kana. Välttämättömien asioiden hoitamista varten tulee työnjohdon kuitenkin antaa vapautusta työstä muunakin työn kannalta sopivana aikana.

Mikäli luottamusmies ja työsuojelutehtävät on yhdistetty samalle henkilölle, tämä ote- taan lisäävänä tekijänä huomioon työstä vapautuksesta sovittaessa.

Ansionmenetyksen korvaaminen

Työnantaja korvaa sen ansion, jonka tässä sopimuksessa tarkoitettu henkilöstön edustaja menettää työaikana joko paikallisessa neuvottelussa työnantajien edustajien kanssa tai toimiessaan muuten työnantajan kanssa sovituissa tehtävissä.

Jos luottamusmies, työsuojeluvaltuutettu, työsuojeluasiamies tai työsuojelutoimikun- nan tai muun työsuojelutoimikuntaa vastaavan yhteistoimintaelimen jäsen suorittaa työnantajan kanssa sovittuja tehtäviä säännöllisen työaikansa ulkopuolella, makse- taan näin menetetystä ajasta ylityökorvaus tai sovitaan hänen kanssaan muunlai- sesta lisäkorvauksesta.

Tässä sopimuksessa tarkoitetun henkilöstön edustajan ansionmenetyksen korvaus toteutetaan siten, että kuukausipalkkainen työntekijä saa sen ansion, jonka hän olisi saanut työssä ollessaan. Tuntipalkkaisen työntekijän osalta laskennassa käytettävä keskituntiansio määräytyy edellisen päättyneen tilikauden keskituntiansion mukai- sesti, ellei yrityskohtaisesti ole sovittu ansionmenetyksen korvaamisesta muulla ta- valla.

Mikäli henkilöstön edustaja hänen tehtäviensä laajuuteen nähden kokonaan vapau- tetaan varsinaisista palvelussuhteeseen kuuluvista tehtävistään, korvataan ansion- menetys edellisessä kappaleessa todetun mukaisesti taikka palkkaus todetaan kus- sakin tapauksessa erikseen.

4.2 Asema ‌

Työsuhde

Luottamusmies, työsuojeluvaltuutettu, työsuojeluasiamies ja muu henkilöstön edus- taja on työsuhteessaan työnantajaan samassa asemassa riippumatta siitä, hoitaako hän luottamustehtäväänsä oman työnsä ohella vai onko hänelle annettu osittain tai kokonaan vapautusta työnteosta. Hän on velvollinen noudattamaan yleisiä työehtoja, työaikoja ja työnjohdon määräyksiä sekä muita järjestysmääräyksiä.

Toimitilat

Työnantaja järjestää luottamusmiehelle ja työsuojeluvaltuutetulle tarkoituksenmukai- sen paikan tehtävien edellyttämien tarvikkeiden säilyttämiseen. Työnantaja osoittaa mahdollisuuksien mukaan tarkoituksenmukaisen tilan, jossa voidaan käydä tehtävien hoitamista varten välttämättömät keskustelut. Tehtävien hoitamista varten luottamus- miehellä ja työsuojeluvaltuutetulla on oikeus käyttää yrityksen tavanomaisia toimisto yms. välineitä. Käytännön järjestelyistä sovitaan paikallisesti.

Palkka ja siirtosuoja

Luottamusmiehen tai työsuojeluvaltuutetun mahdollisuuksia kehittyä ja edetä amma- tissaan ei saa heikentää ko. tehtävän takia. Häntä ei tätä tehtävää hoitaessaan tai sen tähden saa siirtää alempipalkkaiseen työhön kuin missä hän oli ao. tehtävään valituksi tullessaan.

Jos pääluottamusmieheksi tai työsuojeluvaltuutetuksi valitun henkilön varsinainen työ vaikeuttaa luottamustehtävien hoitamista, on hänelle, ottaen huomioon työpaikan olo- suhteet ja hänen ammattitaitonsa, järjestettävä muuta työtä. Tällainen järjestely ei saa aiheuttaa hänen ansionsa alentumista.

Pääluottamusmiehen ja työsuojeluvaltuutetun ansiokehityksen tulee vastata yrityk- sessä tapahtuvaa ansiokehitystä.

Mikäli työsuojeluasiamies joudutaan tilapäisesti siirtämään työhön varsinaisen toimi- alueensa ulkopuolelle, on pyrittävä siihen, ettei siirtäminen kohtuuttomasti haittaa työ- suojeluasiamiehen tehtävien hoitamista.

Ammattitaidon ylläpitäminen

Pääluottamusmiehen tai työsuojeluvaltuutetun luottamustehtävän päättymisen jäl- keen tulee hänen ja työnantajan yhteisesti selvittää, edellyttääkö työntekijän ammat- titaidon ylläpitäminen entiseen tai sitä vastaavaan työhön ammatillista koulutusta. Työnantaja järjestää selvityksen edellyttämää koulutusta.

Liikkeen luovutus

Pääluottamusmiehen ja työsuojeluvaltuutetun asema jatkuu liikkeen luovutuksesta huolimatta sellaisenaan, jos luovutettu liike tai sen osa säilyttää itsenäisyytensä. Jos luovutettava liike tai sen osa menettää itsenäisyytensä, pääluottamusmiehellä ja työ- suojeluvaltuutetulla on oikeus tämän sopimuksen kohdassa 4.3 sovittuun jälkisuojaan liikkeen luovutuksesta johtuneesta toimikauden päättymisestä lukien.

4.3 Työsuhdeturva ‌‌

Taloudelliset ja tuotannolliset irtisanomisperusteet

Jos yrityksen työvoimaa irtisanotaan tai lomautetaan taloudellisista tai tuotannollisista syistä, ei pääluottamusmiestä tai työsuojeluvaltuutettua saa irtisanoa tai lomauttaa ellei tuotantoyksikön toimintaa keskeytetä kokonaan. Mikäli pääluottamusmiehen tai työsuojeluvaltuutetun kanssa yhteisesti todetaan, ettei hänelle voida tarjota hänen ammattiaan vastaavaa tai hänelle muutoin sopivaa työtä, voidaan tästä säännöstä kuitenkin poiketa

Muu luottamusmies kuin pääluottamusmies voidaan irtisanoa tai lomauttaa työsopi- muslain 7:10 §:n 2 momentin mukaisesti vain, kun työ kokonaan päättyy eikä työnan- taja voi järjestää hänelle hänen ammattitaitoaan vastaavaa tai hänelle muutoin sopi- vaa työtä tai kouluttaa häntä muuhun työhön työsopimuslain 7:4 §:ssä tarkoitetulla tavalla.

Yksilösuoja

Luottamusmiehestä tai työsuojeluvaltuutetusta johtuvasta syystä ei häntä saa irtisa- noa ilman työsopimuslain 7:10 §:n 1 momentin edellyttämää niiden työntekijöiden enemmistön suostumusta, joita hän edustaa.

Luottamusmiehen tai työsuojeluvaltuutetun työsopimusta ei saa purkaa tai käsitellä purkautuneena vastoin työsopimuslain 8:1 – 3 §:n säännöksiä. Työsopimuksen pur- kaminen sillä perusteella, että hän on rikkonut järjestysmääräyksiä, ei ole mahdollista, ellei hän ole samalla toistuvasti tai olennaisesti sekä varoituksesta huolimatta jättänyt työvelvoitteensa täyttämättä.

Luottamusmiehen tai työsuojeluvaltuutetun työsopimuksen purkuperusteita arvioita- essa häntä ei saa asettaa huonompaan asemaan muihin työntekijöihin nähden.

Ehdokassuoja

Edellä olevia työsuhdeturvaa koskevia määräyksiä on sovellettava myös pääluotta- musmiesehdokkaaseen, jonka ammattiosaston kokous on asettanut ja jonka asetta- misesta ammattiosasto on kirjallisesti työnantajalle ilmoittanut, sekä työsuojeluvaltuu- tettuehdokkaaseen, jonka asettamisesta on kirjallisesti ilmoitettu työsuojelutoimikun- nalle tai muulle sitä vastaavalle yhteistoimintaelimelle. Ehdokassuoja alkaa kuitenkin aikaisintaan kolme kuukautta ennen valittavana olevan pääluottamusmiehen tai työ- suojeluvaltuutetun toimikauden alkua ja päättyy muun kuin vaalissa valituksi tulleen osalta vaalituloksen tultua todetuksi.

Jälkisuoja

Työsuhdeturvaa koskevia määräyksiä on sovellettava myös pääluottamusmiehenä tai työsuojeluvaltuutettuna toimineeseen työntekijään kuusi kuukautta hänen ko. tehtä- vänsä päättymisen jälkeen.

Korvaukset

Jos luottamusmiehen tai työsuojeluvaltuutetun työsopimus on lakkautettu tämän so- pimuksen vastaisesti, työnantajan on suoritettava korvauksena hänelle vähintään 10 ja enintään 30 kuukauden palkka. Korvaus on määrättävä työsopimuslain 12:2 §:n 2 momentin perusteiden mukaan. Korvausta lisäävänä tekijänä on otettava huomioon se, että tämän sopimuksen oikeuksia on loukattu. Milloin tuotantoyksikössä tai vas- taavassa toimintayksikössä säännöllisesti työskentelevien työntekijöiden ja toimihen- kilöiden määrä on 20 tai vähemmän, edellä mainittu korvaus on työsuojeluvaltuutetun osalta vähintään 4 kuukauden palkka ja enintään työsopimuslain 12:2 §:n 1 momentin mukaan määräytyvä korvaus.

Xxxxxxx tämän sopimuksen mukaan perusteettomasta lomautuksesta määräytyy työ- sopimuslain 12:1.1 §:n mukaisesti.

4.4 Varamiehet ‌

Tämän luvun määräyksiä sovelletaan varapääluottamusmieheen ja varaluottamus- mieheen sekä työsuojeluvaravaltuutettuun sinä aikana, kun he tämän sopimuksen edellyttämän ilmoituksen mukaisesti toimivat sijaisina.

5 TYÖNANTAJAN TIEDOTTAMISVELVOITTEET Palkkatilasto ja henkilöstötiedot ‌‌

Kerran vuodessa EK:n toimihenkilötilaston valmistuttua annetaan pääluottamusmie- helle palkkatilastotietoina kirjallisesti ne palkkaerittelyt, jotka tilastosta tehdään. Luot- tamusmies ei ole oikeutettu saamaan keskimääräisiä kuukausiansiotietoja kuutta henkilöä pienemmistä ryhmistä.

Tämän sopimuksen mukaisesti luottamusmiehen tehtäviin kuuluvissa erimielisyysta- pauksissa annetaan hänelle kaikki valituksen alaisen tapauksen selvittämiseksi tar- peelliset tiedot. Luottamusmiehellä on oikeus saada kerran vuodessa tiedot toimialu- eensa työntekijöiden suku ja etunimistä, työsuhteen alkamisajasta sekä yrityksen toi- mintayksiköstä tai sitä vastaavasta. Pyydettäessä on luottamusmiehelle annettava tieto uusista työntekijöistä.

Luottamusmiehelle varataan mahdollisuus perehtyä toimialueellaan yrityksessä kul- loinkin voimassa oleviin palkanmääräytymis ja palkanlaskentajärjestelmiin.

Tiedot ulkopuolisesta työvoimasta

Työnantajan tulee tiedottaa suunnitellusta ulkopuolisen työvoiman käyttöä koske- vasta sopimuksesta niille luottamusmiehille, joiden edustaman henkilöstöryhmän työ- tehtäviä asia koskee. Asiasta ilmoitettaessa on selvitettävä tällaisen työvoiman suun- niteltu määrä, työtehtävät ja sopimuksen kestoaika. Luottamusmiehelle varataan mahdollisuus antaa asiasta lausunto, ellei olosuhteista tai muista seikoista muuta johdu.

Luottamusmiehellä on oikeus saada tiedot hänen toimialueellaan toimivasta ulkopuo- lisesta työvoimasta ja yrityksen tiloissa toimivista alihankkijoista.

Työaikakirjanpito

Luottamusmiehellä on oikeus perehtyä toimialueensa työntekijöiden osalta hätä ja yli- työstä sekä niistä maksetusta korotetusta palkasta työaikalain mukaisesti laadittuun luetteloon.

Tietojen luottamuksellisuus

Luottamusmies saa edellä tarkoitetut tiedot luottamuksellisina tehtäviensä hoitamista varten. Tietoja ei tule luovuttaa muiden yritysten luottamushenkilöille eikä niitä saa muutoinkaan levittää.

Säädökset

Työnantaja hankkii työsuojeluvaltuutetun, työsuojeluasiamiehen ja muiden työsuoje- lutoimintaelinten käyttöön näille kuuluvien tehtävien hoitamista varten tarpeelliset lait, asetukset ja muut työsuojelumääräykset.

Yritystä koskevat tiedot

Työnantajan tulee esittää henkilöstölle tai sen edustajille yhteistoiminnasta yrityksissä annetussa laissa tarkoitetut tiedot.

Niissä yrityksissä, joissa henkilöstömäärä on säännöllisesti vähintään 30, annetaan yhteistoimintalain 10 §:n 1 momentin tarkoittamat yrityksen tilinpäätöstiedot henkilös- tön edustajille pyydettäessä kirjallisena.

Salassapitovelvollisuus

Milloin yrityksen työntekijät tai henkilöstön edustajat ovat tämän sopimuksen mukai- sesti saaneet työnantajan liike tai ammattisalaisuuksia koskevia tietoja, saadaan näitä tietoja käsitellä vain niiden työntekijöiden ja henkilöstön edustajien kesken, joita asia koskee, ellei työnantajan ja tiedonsaantiin oikeutettujen kesken muuta sovita. Ilmoit- taessaan salassapitovelvollisuudesta työnantajan tulee yksilöidä, mitkä tiedot salas- sapitovelvollisuus käsittää ja mikä on tietojen salassapitoaika. Ennen kuin työnantaja ilmoittaa kysymyksessä olevan liike tai ammattisalaisuuden, salassapidon perusteet selvitetään asianomaiselle työntekijälle tai henkilöstön edustajalle.

6 HENKILÖSTÖN KESKINÄINEN TIEDOTUSTOIMINTA JA KOKOUSTEN JÄRJESTÄMINEN ‌

Työpaikalla sovellettavan työehtosopimuksen osapuolena olevan tämän sopimuksen osapuolen rekisteröidyllä alayhdistyksellä on oikeus järjestää työpaikalla tai muussa sovitussa tilassa kokouksia työmarkkinaasioissa tai työpaikan työsuhteita koskevista kysymyksistä siten kuin alakohtaisesti tai työpaikalla vakiintuneen käytännön mukai- sesti on sovittu.

Tämän sopimuksen tarkoittamalla henkilöstöryhmällä on myös oikeus jakaa jäsenil- leen kokousilmoituksia, työpaikan työsuhteisiin tai työmarkkinakysymyksiin liittyviä tiedotteita. Tiedotteessa tulee olla merkittynä sen liikkeellepanija.

Mikäli työpaikalla ilmestyy henkilöstölle tarkoitettu tiedotuslehti, on edellä mainitulla henkilöstön yhteenliittymällä oikeus käyttää sitä edellä mainittujen kokousilmoitusten tai tiedotteiden julkaisemiseen tai julkaista ne työnantajan työntekijöiden käyttöön osoittamalla ilmoitustaululla. Kokousilmoitusten tai tiedotteiden julkaisemiseen voi- daan käyttää myös sähköpostia. Sähköpostiviestin ja ilmoitustaulun sisällöstä ja hoi- dosta vastaa ilmoittaja.

7 KOULUTUS ‌

7.1 Työnantajan antama tai hankkima ammatillinen tai muu koulutus ja yhteinen koulutus ‌

Työnantajan antamalla tai hankkimalla ammatillisella koulutuksella tarkoitetaan sel- laista koulutusta, jota työnantaja antaa työntekijälle tai sellaista työntekijän ammattiin liittyvää koulutusta, johon työnantaja lähettää työntekijän. Myös muu koulutus kuin edellä tarkoitettu ammatillinen koulutus voi olla tässä momentissa tarkoitettua koulu- tusta, jota työnantaja antaa tai johon työnantaja lähettää työntekijän.

Yhteisellä koulutuksella tarkoitetaan työpaikan yhteistoimintaa edistävää koulutusta, jonka järjestävät työnantaja ja työntekijäpuoli yhteisesti työpaikalla tai muussa pai- kassa.

Työsuojelun yhteistoiminnan peruskurssit ja työsuojeluyhteistyön kannalta tarpeelli- set erikoiskurssit ovat tässä tarkoitettua yhteistä koulutusta. Koulutukseen osallistu- misesta sovitaan paikallisesti koulutuksen luonteesta riippuen kysymykseen tule- vassa yhteistyöelimessä tai työnantajan ja luottamusmiehen kesken.

Yhteistä koulutusta koskevia määräyksiä sovelletaan myös osallistumisjärjestelmiä ja paikallista sopimista koskevaan koulutukseen. Koulutukseen osallistumisesta voi- daan sopia myös työnantajan ja asianomaisen henkilön kesken.

Ennen koulutustilaisuuteen ilmoittautumista todetaan, että kysymyksessä on tämän kohdan mukainen työnantajan antama tai hankkima koulutus.

7.1.1 Korvaukset työnantajan antaman tai hankkiman ammatillisen tai muun koulutuksen ja yhteisen koulutuksen osalta ‌

Edellä kohdassa 7.1. tarkoitetun koulutuksen osalta työntekijälle korvataan koulutuk- sen aiheuttamat suoranaiset kustannukset sekä säännöllisen työajan ansionmenetys siten kuin asianomaisessa työehtosopimuksessa on sovittu poissaoloajan palkan määräytymisestä. Jos koulutus tapahtuu kokonaan työajan ulkopuolella, korvataan siitä johtuvat suoranaiset kustannukset.

Suoranaisilla kustannuksilla tarkoitetaan kurssimaksuja ja kustannuksia kurssiohjel- man mukaisesta opetusmateriaalista. Suoranaisilla kustannuksilla tarkoitetaan myös matkustamiskustannuksia sekä kurssin ajalta suoritettavia majoittumiskustannusten ja ruokailukustannusten korvauksia. Kurssin ajalta maksetaan päivärahaa siten kuin matkakustannusten korvaamisesta on sovittu.

Säännöllisen työajan ansionmenetys korvataan sekä kurssi että matkaajan osalta. Työajan ulkopuolella koulutukseen tai sen edellyttämiin matkoihin käytetystä ajasta ei korvausta suoriteta.

7.2 Ay-koulutus ja ilmoitusajat ‌

Työntekijöille annetaan tilaisuus osallistua kuukauden tai sitä lyhyemmän ajan kestä- ville kursseille, milloin se käy päinsä aiheuttamatta tuntuvaa haittaa tuotannolle tai yrityksen toiminnalle. Edellä mainittua haittaa arvioitaessa kiinnitetään huomiota työ- paikan kokoon. Kielteisessä tapauksessa ilmoitetaan pääluottamusmiehelle viimeis- tään 10 päivää ennen kurssin alkua syy, jonka takia vapaan myöntäminen tuottaisi tuntuvaa haittaa. Tällöin olisi suotavaa yhteisesti pyrkiä selvittämään muu mahdolli- nen ajankohta, jolloin kurssille osallistumiselle ei olisi estettä.

Ilmoitus aikomuksesta lähteä kurssille on tehtävä mahdollisimman varhain. Milloin kurssi kestää enintään yhden viikon, on ilmoitus annettava vähintään kolme viikkoa ennen kurssin alkua sekä milloin on kysymys pitemmästä kurssista, vähintään kuusi viikkoa ennen.

Ennen kuin henkilö osallistuu edellä tarkoitettuun koulutustilaisuuteen, on osallistumi- sen aiheuttamista toimenpiteistä sovittava työnantajan kanssa sekä nimenomaisesti etukäteen todettava, onko kyseessä sellainen koulutustilaisuus, josta työnantaja suo- rittaa työntekijälle korvauksia tämän sopimuksen mukaisesti. Samalla on todettava, mikä on näiden korvausten laajuus.

7.2.1 Korvaukset Ay-koulutuksen osalta ‌

Järjestöjen sopimalle työnantajan tuen piiriin kuuluvalle kurssille osallistuvalle alueluottamusmiehelle, pääluottamusmiehelle ja luottamusmiehelle, ja heidän vara- miehilleen, työsuojeluvaltuutetulle, erityisvaltuutetulle ja heidän varamiehilleen, työ- suojeluasiamiehelle, työsuojelutoimikunnan, ja keskustoimikunnan jäsenille ja yhteis- toimintaelinten jäsenille heidän tehtäviensä edellyttämän koulutuksen osalta työnan- taja maksaa korvauksen ansionmenetyksestä, edellä mainituille luottamusmiehille enintään kuukauden ajalta ja työsuojeluluottamustehtävissä oleville enintään kahden viikon ajalta. Samoin maksetaan korvaus edellä tarkoitettujen luottamusmiestoimin- taan liittyvien koulutustilaisuuksien osalta ammattiosaston puheenjohtajalle enintään kuukauden ajalta.

Lisäksi maksetaan edellisessä kappaleessa tarkoitetuista työntekijöistä kultakin sel- laiselta kurssipäivältä, jolta ansionmenetyksen korvausta suoritetaan, kurssista sen järjestäjälle aiheutuvien ruokailukustannusten korvaukseksi ateriakorvaus, jonka suu- ruus kaksipäiväisen ja sitä pidemmän kurssin osalta on 32 € opetusohjelman mu- kaista kurssipäivää kohden. Yhden päivän mittaisesta koulutustilaisuudesta ateriakor- vausta maksetaan puolet ateriakorvauksen koko määrästä

Edellä tässä kohdassa tarkoitettuja korvauksia työnantaja on velvollinen maksamaan samalle henkilölle vain kerran samasta tai sisällöltään vastaavasta koulutustilaisuu- desta.

7.2.2 Ay-koulutuksen vaikutus sosiaalisiin etuihin ‌

Osallistuminen sopimuksessa tarkoitettuun ay-koulutustilaisuuteen ei yhden kuukau- den rajaan asti aiheuta vuosiloma, eläke tai muiden niihin verrattavien etuuksien vä- henemistä.

8 SUOSITUS JA KANNANOTTO TYÖPAIKALLA TAPAHTUVAN OPPIMISEN EDISTÄMISEKSI ‌

Järjestöt toteavat, ettei koulutuksen edellyttämän työpaikalla tapahtuvan oppimisen järjestämisellä, harjoittelulla tai työkokemuksen hankkimisella korvata yrityksen hen- kilöstöä. Niillä ei myöskään ole tarkoitus vaikuttaa yrityksen palveluksessa olevan henkilöstön työsuhteisiin. Nämä on tarpeellista paikallisesti yhteisesti todeta, joko en- nen työssäoppimisjaksojen tai työharjoittelun järjestämistä taikka yhteistoimintalain tarkoittaman koulutus ja henkilöstösuunnitelman käsittelyn yhteydessä.

Järjestöt katsovat, että työsopimuslain ja voimassaolevien sopimusten työvoiman vä- hentämistä, lisätyön tarjoamisvelvollisuutta tai takaisinottoa koskevat määräykset ei- vät ole esteenä edellä mainittujen työpaikalla tapahtuvien oppimis- ja harjoittelupaik- kojen tarjoamiselle, sikäli kun edellisessä kappaleessa olevaa menettelytapaa on noudatettu.

9 ULKOPUOLISEN TYÖVOIMAN KÄYTTÖ ‌

9.1 Yleistä ‌

Ulkopuolisen työvoiman käyttöä tapahtuu yritysten piirissä kahdessa muodossa. Se perustuu toisaalta kahden itsenäisen yrittäjän väliseen kauppa, hankinta, urakka, vuokraus, toimeksianto, työnteko jne. sopimukseen, jolloin tarvittavan työn tekee ul- kopuolinen yrittäjä ilman, että toisella sopijapuolella on mitään tekemistä työsuorituk- seen nähden. Käytännössä tällaiseen sopimukseen perustuvaa toimintaa nimitetään yleensä alihankinnaksi tai aliurakoinniksi.

Toisaalta vieraan työvoiman käyttö perustuu ns. työvoiman vuokraukseen, jolloin työ- voimaa hankkivien liikkeiden toimittamat lainamiehet (vuokramies), tekevät työtä toi- selle työnantajalle tämän johdon ja valvonnan alaisena.

Edellä ensimmäisessä kappaleessa mainittuja tilanteita kutsutaan jäljempänä alihan- kinnaksi ja edellä toisessa kappaleessa mainittuja tilanteita kutsutaan jäljempänä vuokratyövoimaksi.

9.2 Alihankinta ‌

Xxx xxxxxxxxxxxx vuoksi yrityksen työvoimaa poikkeuksellisesti joudutaan vähentä- mään, on yrityksen pyrittävä sijoittamaan ko. työntekijät yrityksen muihin tehtäviin, ja ellei se ole mahdollista, kehotettava alihankkijaa, jos tämä tarvitsee työvoimaa, otta- maan vapautuneet alihankintatyöhön sopivat työntekijät työhönsä entisin palkka- eduin.

9.3 Vuokratyövoima ‌

Vuokratyön käyttö

Yritys teettää päätoimialansa normaalit työt pääasiassa omilla työntekijöillään. Mikäli vuokratyövoimaa käytetään esim. tuotantohuippujen tasaamisen, työn kiireellisyyden, työn rajoitetun kestoajan, ammattitaitovaatimusten, erikoisvälineiden tai muun vas- taavan syyn vuoksi, on työpaikalla huolehdittava vuokratyöntekijöiden suojelusta ja vuokratyön asianmukaisista puitteista.

Soveltamisohje

Mikäli työntekijän vuokrannut yritys ei ole sidottu mihinkään työehtosopimukseen, on vuokratun työntekijän työsuhteessa sovellettava vähintään käyttäjäyritystä sitovan työehtosopimuksen määräyksiä.

Käyttäjäyrityksen on tarjottava vuokratyöntekijöille mahdollisuus käyttää muita kuin työsuhde-etuihin kuuluvia palveluita ja järjestelyitä, joita se tarjoaa omille työntekijöil- leen (esimerkiksi ruokalapalvelut ja kuljetusjärjestelyt), jollei erilainen kohtelu ole pe- rusteltua objektiivisista syistä.

Tiedonsaanti

Vuokratyöntekijöiden vähimmäissuojan turvaamiseksi vuokratyövoimaa käyttävien yritysten tulee pyydettäessä antaa pääluottamusmiehelle tieto vuokratyöntekijään so- vellettavasta työehtosopimuksesta ja vuokratyöntekijän työaikamuodosta. Jos sovel- lettavana on pääluottamusmiehen edustama työehtosopimus, annetaan pyynnöstä tieto myös vuokratyöntekijöiden tehtäväryhmän mukaisesta palkkaryhmästä.

10 SOPIMUKSEN SITOVUUS ‌

Tämä sopimus tulee voimaan 1. tammikuuta 2012 ja on voimassa toistaiseksi kuuden kuukauden irtisanomisajalla.

Tämän sopimuksen soveltamispiiriin kuuluvat PALTA ry:n jäsenyritykset voivat työ- ehtosopimuksin sopia toisin tämän sopimuksen määräyksistä lukuun ottamatta luot- tamusmiehen ja työsuojeluvaltuutetun työsuhdeturvaa koskevia sopimusmääräyksiä. Toisin sovittaessa on siitä ilmoitettava tämän sopimuksen osapuolille.

Helsingissä 11 päivänä marraskuuta 2011

LIITE 7: IRTISANOMISSUOJASOPIMUS IRTISANOMISSUOJASOPIMUS ‌

I YLEISET MÄÄRÄYKSET ‌

1 § Yleinen soveltamisala

Tätä sopimusta sovelletaan PALTA ry:n sekä JHL ry:n välisen Raskone Oy:n työeh- tosopimuksen lisänä.

Tässä sopimuksessa työntekijällä tarkoitetaan työsopimussuhteista työntekijää tai toi- mihenkilöä.

Tämä sopimus koskee toistaiseksi voimassa olevan työsopimuksen irtisanomista työntekijästä johtuvasta tai hänen henkilöönsä liittyvästä syystä, työntekijän irtisanou- tumista sekä niitä menettelytapoja, joita noudatetaan irtisanottaessa tai lomautetta- essa työntekijöitä taloudellisista tai tuotannollisista syistä. Sopimus ei koske ammatil- lisesta koulutuksesta annetussa laissa (630/98) tarkoitettuja työsuhteita.

Soveltamisohje Yleinen soveltamisala

Sopimus koskee pääsääntöisesti toistaiseksi voimassa olevan työsopimuksen irtisa- nomista työntekijästä johtuvasta syystä.

Sopimuksen 1 § merkitsee, että virkasuhteisiin henkilöihin sovelletaan virkamieslain määräyksiä kuitenkin siten, että irtisanomisajat määräytyvät tämän sopimuksen 3 §:n mukaisesti.

Sopimus ei 1 §:ssä nimenomaisesti mainittujen tapausten lisäksi koske myöskään: Työsopimuksen purkamista työsopimuslain 8:1 §:n ja 8:3 §:n perusteella.

Työsopimuslain 1:3.2 §:n perusteella tehtyjä määräaikaisia työsopimuksia.

Työsopimuksen purkamista koeaikana työsopimuslain 1:4.4 §:n perusteella.

Työsopimuksen irtisanomista taloudellisista ja tuotannollisista syistä työsopimuslain 7:3 – 4 §:n perusteella.

Työsopimuslain 7:5 ja 7:7 8 §:ssä mainittuja tapauksia (liikkeen luovutus, saneeraus- menettely, työnantajan konkurssi ja kuolema).

Edellä tarkoitettuja sopimuksen ulkopuolelle jääviä tapauksia koskevat riidat käsitel- lään työsopimuslain mukaisesti yleisissä tuomioistuimissa.

Tämän sopimuksen perusteella voidaan tutkia, onko työsopimuslain 7:3 4 §:n perus- teella suoritettu irtisanominen johtunut tosiasiallisesti työntekijästä johtuvasta tai hä- nen henkilöönsä liittyvästä syystä ja olisiko työnantajalla ollut riittävät perusteet irtisa- noa työntekijä sopimuksen 2 §:ssä mainituilla perusteilla sellaisessa tilanteessa, jossa työsopimus on purettu työsopimuslain 8:1.1 §:n perusteella.

Työsopimuksen purkamiseen koeaikana sovelletaan työsopimuslain 9:1 – 2 §:n ja 9:4

– 5 §:n menettelytapasäännöksiä.

Sopimuksen I, III ja IV luvun menettelytapamääräyksiä noudatetaan kuitenkin myös irtisanottaessa tai lomautettaessa työntekijöitä taloudellisesta ja tuotannollisesta syystä.

2 § Irtisanomisen perusteet

Työnantaja ei saa irtisanoa työntekijän työsopimusta ilman työsopimuslain 7:1 2 §:n mukaista asiallista ja painavaa syytä.

Soveltamisohje

Määräys vastaa työsopimuslain 7:1 – 2 §:ää, joissa on määritelty työntekijän henki- löön liittyvät irtisanomisperusteet.

Työsopimuslain 7:2.2 §:ssä on lueteltu erikseen syitä, joita ei ainakaan voida pitää asiallisena ja painavana irtisanomisperusteena.

Asiallisena ja painavana syynä pidetään sellaisia työntekijästä itsestään riippuvia syitä, kuten töiden laiminlyömistä, työnantajan työnjohto-oikeutensa rajoissa anta- mien määräysten rikkomista, perusteetonta poissaoloa ja ilmeistä huolimattomuutta työssä.

Asiallinen ja painava syy –käsitteen sisältöä on edellä pyritty täsmentämään luettele- malla eräitä esimerkkejä sellaisista tapauksista, joissa työsuhteen päättäminen irtisa- nomalla voi sopimuksen mukaan olla sallittua.

Irtisanomisperusteen asiallisuuden ja painavuuden arvioinnissa on työsopimuslain mukaan muun ohella merkitystä työsopimuksesta tai laista johtuvien velvollisuuksien laiminlyömisen tai rikkomisen vakavuudella.

Työntekijän henkilöön liittyvän irtisanomisperusteen asiallisuutta ja painavuutta arvi- oitaessa on otettava huomioon työnantajan ja työntekijän olosuhteet kokonaisuudes- saan. Tämä tarkoittaa sitä, että irtisanomisperusteen riittävyyttä on arvioitava kaikkien tapauksessa ilmenevien seikkojen kokonaisharkinnalla.

Irtisanomisperusteena pidetään myös syitä, joiden johdosta työsopimuksen purkami- nen työsopimuslain mukaan on mahdollista.

Työsopimuksen irtisanomisperusteiden sisältöä on tarkemmin kuvattu hallituksen esi- tyksen (HE 157/2000) perusteluissa.

3 § Irtisanomisajat (koskee myös virkasuhteisia henkilöitä)

Työnantajan noudatettavat irtisanomisajat ovat seuraavat:

Työsuhde jatkunut keskeytyksettä Irtisanomisaika

1. enintään vuoden 14 päivää

2. yli vuoden mutta enintään 4 vuotta 1 kuukausi

3. yli 4 vuotta mutta enintään 8 vuotta 2 kuukautta

4. yli 8 vuotta mutta enintään 12 vuotta 4 kuukautta

5. yli 12 vuotta 6 kuukautta

Työntekijän noudatettavat irtisanomisajat ovat seuraavat:

Työsuhde jatkunut keskeytyksettä Irtisanomisaika

1. enintään 5 vuotta 14 päivää

2. yli 5 vuotta 1 kuukausi

Soveltamisohje

Työsuhteen kestoajan määräytyminen

Laskettaessa työsuhteen kestoaikaa, jonka perusteella irtisanomisaika määräytyy, otetaan huomioon vain se aika, jonka työntekijä on ollut keskeytyksettä työnantajan palveluksessa samassa työsuhteessa. Esimerkiksiliikkeen luovutus, äitiys ja vanhem- painloma sekä hoitovapaa, asevelvollisuus tai opintovapaa ei katkaise työsuhdetta.

Työsuhteen keskeytymättömyyden ohella on selvitettävä, mikä aika kerryttää irtisa- nomisaikoja pidentävää työsuhteen kestoaikaa. Asevelvollisten osalta tällaista aikaa on vain se aika, jonka työntekijä on yhtäjaksoisesti ollut työnantajan palveluksessa ennen asevelvollisuuslain (452/1950) mukaista asevelvollisuuden suorittamista ja sen jälkeinen aika edellyttäen, että työntekijä on em. lain nojalla palannut työhön. Työsuh- teen kestoaikaan ei siis lueta varsinaista asevelvollisuusaikaa.

Määräajan laskeminen

Määräaikojen laskemisesta ei ole erityissäännöksiä työoikeudellisessa lainsäädän- nössä eikä määräyksiä työehtosopimuksissa. Säädettyjen määräaikain laskemisesta annetussa laissa (1438/2007) olevia määräaikojen laskemissääntöjä noudatetaan va- kiintuneesti työsuhteeseen liittyviä määräaikoja, kuten irtisanomisaikaa ym. lasketta- essa. Irtisanomissuojasopimukseen sisältyviä määräaikoja laskettaessa noudatetaan siten, ellei toisin ole sovittu, seuraavia sääntöjä.

1. Jos ajanmääräyksenä on jokin määrä päiviä nimetyn päivän jälkeen, ei määrä- aikaan lueta sitä päivää, jona toimenpide on suoritettu.

Esimerkki 1

Jos työnantaja lomauttaa työntekijän 14 päivän lomautusilmoitusaikaa noudat- taen 1.3., on ensimmäinen lomautuspäivä 16.3.

2. Aika, joka on määrätty viikkoina, kuukausina tai vuosina nimetyn päivän jälkeen, päättyy sinä määräviikon tai kuukauden päivänä, joka nimeltään tai järjestysnu- meroltaan vastaa sanottua päivää. Jos vastaavaa päivää ei ole siinä kuussa, jona määräaika päättyisi, pidetään sen kuukauden viimeistä päivää määräajan loppupäivänä.

Esimerkki 2

Mikäli työnantaja irtisanoo työntekijän, jonka työsuhde on jatkunut keskeytyk- settä yli 4 mutta enintään 8 vuotta ja jonka irtisanomisaika on siis 2 kuukautta 30.7., on työsuhteen viimeinen päivä 30.9. Mikäli mainitun työntekijän irtisano- minen tapahtuu 31.7., on työsuhteen viimeinen päivä 30.9., koska syyskuussa ei ole järjestysnumeroltaan vastaavaa päivää, jona määräaika päättyisi.

Vaikka määräpäivä tai määräajan viimeinen päivä sattuu irtisanomisessa pyhä- päiväksi, itsenäisyyspäiväksi, vapunpäiväksi, joulu tai juhannusaatoksi tahi arki- lauantaiksi, on mainittu päivä tästä huolimatta työsuhteen päättymispäivä.

Irtisanomisajan kuluminen ja määräaikainen työsopimus

Tapauksissa, joissa työntekijän työsopimus on irtisanottu taloudellisista ja tuotannol- lisista syistä ja joissa työtä on tarjolla vielä irtisanomisajan kulumisen jälkeen, voidaan työntekijän kanssa solmia jäljellä olevan työn teettämistä koskeva määräaikainen työ- sopimus.

4 § Irtisanomisajan noudattamatta jättäminen

Työnantajan, joka on irtisanonut työsopimuksen noudattamatta irtisanomisaikaa, on maksettava työntekijälle korvauksena täysi palkka irtisanomisaikaa vastaavalta ajalta.

Työntekijä, joka ei ole noudattanut irtisanomisaikaa on velvollinen suorittamaan työn- antajalle kertakaikkisena korvauksena irtisanomisajan palkkaa vastaavan määrän. Työnantaja saa pidättää tämän määrän työntekijälle maksettavasta lopputilistä, nou- dattaen mitä työsopimuslain 2:17 §:ssä on säädetty työnantajan kuittausoikeuden ra- joituksista.

Jos irtisanomisajan noudattaminen on laiminlyöty vain osittain, korvausvelvollisuus rajoittuu noudattamatta jääneen irtisanomisajan osan palkkaa vastaavaksi.

Soveltamisohje

Sopimuskohdan tarkoittamissa rikkomustapauksissa on kysymys toisen sopimuspuo- len laiminlyönnistä. Palkka lasketaan tällaisessa tapauksessa alakohtaisen työehto- sopimuksen sairausajan palkkamääräysten mukaisesti.

Tässä yhteydessä ei ole puututtu sellaisiin tapauksiin, joissa työntekijä työsuhteen kestäessä joutuu olemaan vailla työtä. Tällöin noudatetaan alakohtaisia työehtosopi- musmääräyksiä tai käytäntöä.

5 § Irtisanomisesta ilmoittaminen

Ilmoitus työsopimuksen irtisanomisesta on toimitettava työnantajalle tai tämän edus- tajalle taikka työntekijälle henkilökohtaisesti. Jollei tämä ole mahdollista, ilmoitus voi- daan toimittaa kirjeitse tai sähköisesti. Tällaisen ilmoituksen katsotaan tulleen vas- taanottajan tietoon viimeistään seitsemäntenä päivänä sen jälkeen, kun ilmoitus on lähetetty.

Työntekijän ollessa lain tai sopimuksen mukaisella vuosilomalla tai työajan tasaa- miseksi annetulla vähintään kahden viikon pituisella vapaalla katsotaan kirjeitse ja sähköisesti lähetettyyn ilmoitukseen perustuva irtisanominen kuitenkin toimitetuksi ai- kaisintaan loman tai vapaa-ajan päättymistä seuraavana päivänä.

6 § Irtisanomisen perusteen ilmoittaminen

Työnantajan on työntekijän pyynnöstä viivytyksettä ilmoitettava tälle kirjallisesti työ- sopimuksen päättymispäivämäärä sekä ne hänen tiedossaan olevat irtisanomisen syyt, joiden perusteella työsopimus on päätetty.

II IRTISANOMINEN TYÖNTEKIJÄSTÄ JOHTUVASTA SYYSTÄ ‌

7 § Soveltamisala

Sen lisäksi mitä edellä on sanottu, noudatetaan työntekijästä johtuvasta syystä tapah- tuvassa irtisanomisessa tämän luvun määräyksiä.

8 § Irtisanomisen toimittaminen

Irtisanominen on toimitettava kohtuullisen ajan kuluessa siitä, kun irtisanomisen pe- ruste on tullut työnantajan tietoon.

9 § Työntekijän kuuleminen

Ennen irtisanomisen toimittamista työnantajan on varattava työntekijälle mahdollisuus tulla kuulluksi irtisanomisen syistä. Työntekijällä on oikeus häntä kuultaessa käyttää avustajaa.

Soveltamisohje

Sopimuksen 9 §:ssä tarkoitetaan avustajalla esimerkiksi työntekijän omaa luottamus- miestä tai työtoveria.

10 § Tuomioistuinkäsittely

Jollei työsopimuksen irtisanomista koskevassa riidassa ole päästy sovintoon, työnan- taja tai työntekijäliitto voi saattaa asian työtuomioistuimen käsiteltäväksi.

Työtuomioistuimesta annetun lain (646/74) 15 §:n mukainen haastehakemus on toi- mitettava työtuomioistuimelle kahden vuoden kuluessa siitä, kun työsuhde on päätty- nyt.

11 § Välimiesmenettely

Työsopimuksen irtisanomista koskeva erimielisyys voidaan työtuomioistuimesta an- netun lain (646/74) 11 §:n mukaisessa järjestyksessä määrätä välimiesten ratkaista- vaksi.

12 § Korvaus työsopimuksen perusteettomasta irtisanomisesta

Työnantaja, joka on tämän sopimuksen 2 §:ssä määriteltyjen irtisanomisperusteiden vastaisesti irtisanonut työntekijänsä, on velvollinen maksamaan työntekijälle kor- vausta työsopimuksen perusteettomasta irtisanomisesta.

13 § Korvauksen määrä

Korvauksena on suoritettava vähintään kolmen ja enintään 24 kuukauden palkka.

Korvauksen suuruutta määrättäessä otetaan huomioon työtä vaille jäämisen arvioitu kesto ja ansion menetys, työsuhteen kesto, työntekijän ikä ja hänen mahdollisuutensa saada ammattiaan tai koulutustaan vastaavaa työtä, työnantajan menettely työsopi- musta päätettäessä, työntekijän itsensä antama aihe työsopimuksen päättämiseen, työntekijän ja työnantajan olot yleensä sekä muut näihin rinnastettavat seikat.

Korvauksesta on vähennettävä työntekijälle maksettujen työttömyyspäivärahojen osuus työsopimuslain 12:3 §:ssä säädetyllä tavalla.

Työnantajaa ei voida tuomita tässä pykälässä tarkoitettuun korvaukseen työsopimus- lain 12:2 §:n mukaisen vahingonkorvauksen lisäksi eikä sen sijasta.

Soveltamisohje

Työttömyyspäivärahojen osuuden vähentäminen koskee korvausta siltä osin kuin se on korvausta työntekijälle ennen tuomion julistamista tai antamista menetetyistä työt- tömyydestä johtuvista palkkaedusta. Vähennyksen määrä on pääsääntöisesti 75 pro- senttia ansioon suhteutetusta työttömyyspäivärahasta, 80 prosenttia peruspäivära- hasta ja työmarkkinatuki kokonaisuudessaan. Korvauksesta voidaan tehdä edellä mainittua pienempi vähennys tai jättää vähennys kokonaan tekemättä, jos se on kor- vauksen määrä, työntekijän taloudelliset ja sosiaaliset olot sekä hänen kokemansa loukkaus huomioon ottaen kohtuullista.

Jos työnantajan korvausvelvollisuudesta työsopimuksen perusteetonta irtisanomista koskevassa asiassa tehdään sopimus, myös sovitusta korvauksesta on tehtävä vä- hennys siten kuin edellisessä kappaleessa on sovittu.

III LOMAUTUS ‌

14 § Lomauttaminen

Työntekijän lomauttamisessa on noudatettava vähintään 14 päivän ilmoitusaikaa ja lomautus voi tapahtua määräajaksi tai toistaiseksi.

Työnantaja ja työntekijä saavat työsuhteen kestäessä sopia lomautusilmoitusajasta ja lomautuksen toteuttamistavasta silloin, kun on kysymys määräaikaisesta lomautta- misesta työsopimuslain 5:2.2 §:n mukaisissa tapauksissa.

Jos lomauttaminen on tapahtunut toistaiseksi, on työnantajan ilmoitettava työn alka- misesta vähintään viikkoa ennen, jollei toisin ole sovittu.

Lomauttaminen ei estä työntekijää ottamasta lomautusajaksi muuta työtä. Asun- toedun säilymisestä lomautusaikana säädetään työsopimuslain 13:5 §:ssä.

Soveltamisohje

Sopimus ei koske lomautusperusteita, vaan ne määräytyvät lain mukaisesti. Sopimuksella ei ole rajattu lomautuksen kestoaikaa.

15 § Ennakkoselvitys

Työnantajan on käytettävissään olevien tietojen perusteella esitettävä työntekijälle ennakkoselvitys lomautuksen perusteista sekä sen arvioidusta laajuudesta, toteutta- mistavasta, alkamisajankohdasta ja kestosta. Jos lomautus kohdistuu useaan työn- tekijään, selvitys voidaan antaa luottamusmiehelle tai työntekijöille yhteisesti. Selvitys on esitettävä viipymättä lomautuksen tarpeen tultua työnantajan tietoon. Selvityksen antamisen jälkeen, ennen lomautusilmoitusta työnantajan on varattava työntekijöille tai luottamusmiehelle tilaisuus tulla kuulluksi annetusta selvityksestä.

Ennakkoselvitystä ei tarvitse esittää, jos työnantajan on muun kuin työsopimuslain, muun sopimuksen tai muun häntä sitovan määräyksen perusteella esitettävä vas- taava selvitys tai neuvoteltava lomauttamisesta työntekijöiden tai luottamusmiehen kanssa.

16 § Lomautusilmoitus

Työnantajan on ilmoitettava lomautuksesta työntekijälle henkilökohtaisesti. Jos ilmoi- tusta ei voida toimittaa henkilökohtaisesti, sen saa toimittaa kirjeitse tai sähköisesti edellä 14 §:n 1 – 2 kappaleen mukaan määräytyvää ilmoitusaikaa noudattaen.

Ilmoituksessa on mainittava lomautuksen peruste, sen alkamisaika ja kesto tai arvi- oitu kesto.

Työnantajan on työntekijän pyynnöstä annettava lomautuksesta kirjallinen todistus, josta käyvät ilmi ainakin lomautuksen syy, alkamisaika sekä sen kesto tai arvioitu kesto.

Edellä 14 §:n 1 2 kappaleessa tarkoitettua ilmoitusvelvollisuutta ei kuitenkaan ole, jos työnantajalla ei ole koko lomautusaikaan kohdistuvaa velvollisuutta maksaa

työntekijälle palkkaa muun työstä poissaolon vuoksi tai joissa työnteon este johtuu työsopimuslain 2:12.2 §:ssä tarkoitetuista tapauksista.

Poikkeukset lomautusilmoituksen määräajoista

Työsopimuslain 2:12 §:n 2 momentin tarkoittamissa tapauksissa työnantajan palkan- maksuvelvollisuus määräytyy lain mukaisesti. Tällöin työnantaja ei ole velvollinen an- tamaan erillistä lomautusilmoitusta palkanmaksun lakatessa.

Sopimukseen sisältyy lisäksi maininta lomautusilmoituksen tarpeettomuudesta ta- pauksissa, joissa hänellä "ei ole koko lomautusaikaan kohdistuvaa velvollisuutta mak- saa työntekijälle palkkaa muun työstä poissaolon vuoksi". Työsopimuslakia koske- vassa hallituksen esityksessä mainitaan esimerkkeinä tällaisista poissaoloista perhe- vapaa, opintovapaa ja asevelvollisuuden suorittaminen. Toisaalta lomautusilmoituk- sen antamiselle myös näissä tapauksissa ei ole estettä. Jos työntekijä ilmoittaa lo- mautuksen kuluessa palaavansa työhön ennakoitua aikaisemmin jo ennen lomautuk- sen päättymistä, työnantajan on kuitenkin annettava hänelle lomautusilmoitus.

Työnantajan korvausvelvollisuus eräissä poikkeuksellisissa tilanteissa

Sopimuksen mukaan lomautus voi tapahtua joko toistaiseksi tai määräajaksi työsuh- teen säilyessä muutoin voimassa.

Lomautuksen tapahduttua toistaiseksi sen kestolle ei ole asetettu enimmäisaikaa. Työntekijällä on lomautusaikana oikeus irtisanoa työsopimus sen kestosta riippu- matta ilman irtisanomisaikaa. Jos lomautuksen päättymisaika on työntekijän tiedossa, tätä oikeutta ei ole lomautuksen päättymistä edeltävän seitsemän päivän aikana.

Jos työnantaja irtisanoo lomautetun työntekijän työsopimuksen päättymään lomau- tuksen aikana, työntekijällä on oikeus saada irtisanomisajan palkkansa. Työnantaja saa vähentää irtisanomisajan palkasta 14 päivän palkan, jos työntekijä on lomautettu lain tai sopimuksen mukaista yli 14 päivän lomautusilmoitusaikaa käyttäen. Korvaus maksetaan palkanmaksukausittain, ellei toisin sovita.

Jos työntekijä irtisanoo työsopimuksensa lomautuksen kestettyä yhdenjaksoisesti vä- hintään 200 päivää, hänellä on oikeus saada korvauksena irtisanomisajan palkkansa, kuten edellisessä kappaleessa on sovittu. Korvaus maksetaan työsopimuksen päät- tymistä seuraavana ensimmäisenä työnantajan normaalina palkanmaksupäivänä, ellei toisin sovita.

Tapauksissa, joissa työn vähyyden vuoksi irtisanottu työntekijä tällaisen syyn joh- dosta lomautetaan irtisanomisaikana, määräytyy työnantajan palkanmaksuvelvolli- suus samojen periaatteiden mukaisesti.

Erorahan saamisen edellytysten katsotaan näissä tapauksissa alkavan sinä päivänä, jona työsuhde päättyy.

Poikkeukselliset lomautustilanteet

1. Lomautuksen peruuttaminen

Mikäli työnantajalle lomautusilmoitusaikana ilmaantuu uutta työtä, voidaan lo- mautuksen peruuttaminen ilmoittaa ennen lomautuksen alkamista. Tällöin lo- mautusilmoituksen merkitys poistuu ja myöhemmin toimeenpantavien lomau- tusten on perustuttava uusiin lomautusilmoituksiin.

2. Lomautuksen siirtäminen

Lomautusilmoitusaikana ilmaantuva työ voi kuitenkin olla luonteeltaan tila- päistä. Tällöin lomauttamisen peruuttaminen kokonaan ei ole mahdollista vaan lomautuksen alkamisajankohtaa voidaan siirtää myöhempään ajankohtaan. Lo- mautusta voidaan tällä perusteella siirtää vain kerran uutta lomautusilmoitusta antamatta ja enintään sillä määrällä, jonka lomautusilmoitusaikana ilmaantunut työ kestää.

Esimerkki:

Työnantajan annettua 2.4.2011 lomautusilmoituksen 17.4. alkavasta lomautuk- sesta hänelle ilmaantuu 10.4.2011 uutta työtä 7 päivän ajaksi.

Työnantaja voi uutta lomautusilmoitusta antamatta siirtää lomautuksen alkamis- ajankohtaa siten 7 päivällä eli 24.4.2011.

3. Lomautuksen keskeyttäminen

Työnantaja voi saada tilapäisen työn lomautuksen jo alettua. Lomauttamisen keskeyttämisen, mikäli lomautuksen on uutta ilmoitusta antamatta tarkoitus jat- kua välittömästi työn tekemisen jälkeen, tulee perustua työnantajan ja työnteki- jän väliselle sopimukselle. Tällainen sopimus on syytä tehdä ennen työn alka- mista. Samassa yhteydessä on syytä selvittää tilapäisen työn arvioitu kesto- aika.

Edellä esitetty koskee vain työnantajan ja työntekijän välistä suhdetta eikä sillä ole otettu kantaa työttömyysturvaa koskevien lakien säännöksiin.

Xxxxxxxx ja lyhennetty työaika

Lomauttamismenettelyyn liittyvät määräykset koskevat sekä varsinaista lomautusta (työnteon keskeyttäminen kokonaan) että ns. kollektiivista siirtymistä lyhennettyyn työaikaan. Näin ollen sopimuksen määräyksiä ennakkoselvityksestä ja lomautusilmoi- tusajasta noudatetaan myös siirryttäessä lyhennettyyn työviikkoon, ellei toisin ole sovittu.

Useissa työehtosopimuksissa on määräyksiä työtuntijärjestelmän muuttamisesta. Näissä tapauksissa on kysymyksessä yleensä työaikajärjestelyt alalla tai yrityksessä noudatetun työajan puitteissa, eivätkä nämä tapaukset ole rinnastettavissa lyhennet- tyyn työaikaan siirtymiseen.

Mikäli työehtosopimuksessa on määrätty lyhennettyyn työaikaan siirtymisessä nou- datettavasta ilmoitusmenettelystä, syrjäyttää tällainen sopimusmääräys keskusjärjes- töjen välisen sopimuksen määräykset.

Työn alkamisesta ilmoittaminen

Jos lomauttaminen on tapahtunut toistaiseksi, on työnantajan ilmoitettava lomaute- tulle työntekijälle työn alkamisesta vähintään seitsemän päivää aikaisemmin, jollei toi- sin ole sovittu. Työntekijällä on tällöin oikeus irtisanoa lomautuksen ajaksi toisen työn- antajan kanssa tekemänsä työsopimus sen kestosta riippumatta viiden päivän irtisa- nomisaikaa noudattaen. Määräyksen mukaista ilmoitusta ei tarvitse tehdä silloin kun työntekijä on lomautettu määräajaksi.

Muu työ lomautusaikana

Lomauttaminen ei sopimuksen mukaan estä työntekijää ottamasta lomautusajaksi muuta työtä.

Mikäli työntekijä on ottanut lomautusajaksi muuta työtä lomautusilmoituksen antami- sen jälkeen mutta ennen kuin hänelle on ilmoitettu lomautuksen peruuttamisesta tai siirtämisestä, työntekijä ei ole velvollinen korvaamaan tästä työnantajalle mahdolli- sesti aiheutuvaa vahinkoa. Tällaisessa tapauksessa työntekijä on velvollinen palaa- maan työhön niin pian kuin se on mahdollista.

Asunto lomautusaikana

Sopimuksen mukaan asuntoedun säilymisestä lomautusaikana noudatetaan työsopi- muslain 13:5 §:n säännöksiä. Tämän säännöksen mukaan työntekijällä on oikeus käyttää hänelle palkkaetuna annettua asuinhuoneistoa sen ajan, jolloin työnteko on keskeytynyt hyväksyttävän syyn, kuten lomauttamisen, vuoksi. Työnantajalla on kui- tenkin oikeus periä työntekijältä vastike huoneiston käytöstä aikaisintaan palkanmak- suvelvollisuuden päättymistä seuraavan toisen kalenterikuukauden alusta. Vastike saa olla neliömetriltä enintään määrä, joka on asumistukilain (408/1975) nojalla vah- vistettu paikkakunnalla kohtuullisiksi enimmäisasumismenoiksi neliömetriä kohden. Vastikkeen perimisestä on ilmoitettava työntekijälle viimeistään kuukautta ennen maksuvelvollisuuden alkamista.

IV ERINÄISIÄ MÄÄRÄYKSIÄ ‌

17 § Työvoiman vähentämisjärjestys

Työvoiman vähentämisjärjestyksestä voidaan sopia yrityskohtaisesti samanaikaisesti yt-neuvottelujen kanssa.

Sovittaessa irtisanomisjärjestyksestä on kiinnitettävä huomiota mm. tässä momen- tissa todettuihin seikkoihin. Muusta kuin työntekijästä johtuvasta syystä tapahtuneen irtisanomisen ja lomauttamisen yhteydessä on mahdollisuuksien mukaan noudatet- tava sääntöä, jonka mukaan viimeksi irtisanotaan tai lomautetaan yrityksen toimin- nalle tärkeitä työntekijöitä ja saman työnantajan työssä osan työkyvystään

menettäneitä sekä että tämän säännön lisäksi kiinnitetään huomiota myös työsuhteen kestoaikaan ja työntekijän huoltovelvollisuuden määrään.

Tässä tarkoitettu yrityskohtainen sopimus ei ole tämän työehtosopimuksen osa. Yri- tyskohtaisen sopimuksen tulkintaa ja noudattamista koskevissa riidoissa noudatetaan 2 vuoden kanneaikaa työsuhteen päättymisestä lukien.

Soveltamisohje

Määräyksellä ei ole kumottu 11.11.2011 tehdyn PALTA ry:n sekä JHL ry:n, Pardia ry:n ja YTN ry:n yleissopimuksen määräyksiä. Näin ollen mainitussa sopimuksessa ja työsopimuslain 7:9 §:ssä tarkoitettujen erityisryhmien irtisanomissuojaa koskevat määräykset ovat ensisijaisia tämän sopimuksen 17 §:n määräykseen nähden.

18 § Irtisanomista tai lomautusta koskeva ilmoitus luottamusmiehelle ja työvoimaviranomaiselle

Jos kysymyksessä on taloudellisista tai tuotannollisista syistä tapahtuva työvoiman vähentäminen taikka lomauttaminen, ilmoitetaan siitä asianomaiselle luottamusmie- helle. Jos toimenpide kohdistuu vähintään kymmeneen työntekijään, on siitä ilmoitet- tava myös työvoimaviranomaiselle, paitsi jos työnantajalla on muun lain perusteella vastaava velvollisuus.

19 § Takaisinottaminen (muuttunut 2018)

Työnantajan on tarjottava työtä tuotannollisella ja taloudellisella perusteella tai sanee- rausmenettelyn yhteydessä irtisanomalleen, työvoimatoimistosta edelleen työtä ha- kevalle entiselle työntekijälleen, jos työnantaja tarvitsee työntekijöitä työsopimuslain takaisinottovelvollisuuden aikana työsuhteen päättymisen jälkeen samoihin tai sa- mankaltaisiin tehtäviin, joita irtisanottu työntekijä oli tehnyt. Työnantajan työsopimus- lain mukaisen takaisinottovelvollisuuden pituus määräytyy kulloinkin voimassa olevan työsopimuslain mukaan.

Soveltamisohje

Työnantaja täyttää velvollisuutensa tiedustelemalla paikallisesta työvoimatoimistosta, onko irtisanottuja työntekijöitä hakemassa työtä sen välityksellä. Paikallisella työvoi- matoimistolla tarkoitetaan sen paikkakunnan työvoimatoimistoa, jonka alueella työtä on tarjolla. Työnantajan käännyttyä työvoimatoimiston puoleen, tekee toimisto tiedus- telun perusteella työvoimatilauksen ja selvittää, onko sopimuksen 19 §:ssä tarkoitet- tuja työntekijöitä työnhakijoina. Samassa yhteydessä on syytä selvittää, onko sellaisia työntekijöitä edelleen työttöminä työnhakijoina, jotka yli 200 päivää kestäneen lomau- tuksen jälkeen ovat TSL 5:7 §:n 3 momentin perusteella itse irtisanoneet työsuh- teensa. Työnhakijat ilmoitetaan työnantajalle ja entisille työntekijöille annetaan tavan- omaiseen tapaan työhön osoitukset.

20 § Seuraamusjärjestelmä

Sen lisäksi, mitä sopimuksen 13 §:n 4 kappaleessa on sovittu, työnantajaa ei voida tuomita sopimuksessa tarkoitettujen korvausten lisäksi myöskään työehtosopimuslain

7 §:n mukaan maksamaan hyvityssakkoa siltä osin kuin kysymyksessä on työehtoso- pimukseen perustuvien mutta sinänsä samojen velvollisuuksien rikkominen, joista so- pimuksen mukainen korvaus on määrätty.

Menettelytapamääräysten noudattamatta jättämisestä ei aiheudu työehtosopimuslain tarkoittamia hyvityssakkoseuraamuksia. Määräysten noudattamatta jättäminen ote- taan huomioon työsopimuksen perusteettomasta irtisanomisesta tuomittavan kor- vauksen suuruutta määrättäessä.

Muutoin seuraamusjärjestelmän osalta noudatetaan aiemmin vallinnutta käytäntöä.

21 § Voimaantulomääräys

Tämä sopimus tulee voimaan 1.1.2012 ja on voimassa toistaiseksi kuuden kuukau- den irtisanomisajalla.

Helsingissä 11. päivänä marraskuuta 2011

Palvelualojen työnantajat PALTA ry

Eteläranta 10, 6. krs

PL 62, 00131 Helsinki

Vaihde 020 595 5000 xxx.xxxxx.xx

Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry

Sörnäisten rantatie 23

PL 101, 00531 HELSINKI

Puhelin: 010 77031 www.jhl.fi

JÄLKIPAINOS KIELLETÄÄN.

Document Metadata

Table of Contents

TYÖEHTOSOPIMUS

Document Metadata