Mikko Koivuluoma Alipäällystökurssi 45 SOPIMUSHENKILÖSTÖN UINTIVALMENNUSKOULUTUS Mikko Koivuluoma
Xxxxx Xxxxxxxxxx |
Alipäällystökurssi 45 |
SOPIMUSHENKILÖSTÖN UINTIVALMENNUSKOULUTUS |
Xxxxx Xxxxxxxxxx |
Koulutusohjelma | ||
Alipäällystön koulutusohjelma | ||
Tekijä | ||
Xxxxx Xxxxxxxxxx | ||
Työn nimi | ||
Sopimushenkilöstön uintivalmennuskoulutus | ||
Työn laji | Päiväys | Sivumäärä |
Kehittämishanke | 9.3.2020 | 24+2 |
Työn valvoja | Yrityksen yhdyshenkilö | |
vanhempi opettaja Xxxx Xxxxxxxx | ||
Yritys | ||
Etelä-Pohjanmaan pelastuslaitos | ||
Tiivistelmä | ||
Tämän kehittämishankkeen aiheena oli tuottaa uintivalmennussuunnitelma parantamaan pintapelastuskurssille pyrkivien sopimuspalokuntalaisten uimataitoa. Suunnitelmassa keskitytään ainoastaan krooliuinnin tekniikkaan, koska muuten koulutus laajenisi liian suureksi. Tavoitteena on saavutta 200 m/5 min uinnin taso. Kehittämishankkeessa on pohdittu uintivalmennussuunnitelman tarpeellisuutta selvittämällä Etelä-Pohjanmaan pelastuslaitoksen pintapelastuskoultuksen ja uintivalmennuskoulutuksen nykytilaa ja niiden keskenäisiä vaikutuksia jo aikaisempina vuosina. Taustatietoina olen selvittänyt myös pintapelastusvalmiuden määritelmiä, palvelutasopäätöksen asettamia vaatimuksia, sopimuspalokunta- laisten kulutusjärjestelmää ja lain asettamia vaatimuksia koulutukselle. Krooliuinnin tekniikka on pilkottu osiin ja jaksotettu kurssin neljälle eri harjoituspäivälle. Kehittämiskankkeessa tuotettiin koulutuspäivien viitteellinen ohjelma, joka täytyy aina tarkentaa koulutettavien lähtötason mukaan. | ||
Avainsanat | ||
uintivalmennus, pintapelastus, krooliuinnin tekniikka | ||
Luottamuksellisuus | ||
julkinen | ||
SISÄLTÖ
Sopimuspalokuntalisen koulutusjärjestelmä 6
Sopimuspalokuntalaisten koulutus lain mukaan 6
3 ETELÄ-POHJANMAAN PELASUSLAITOKSEN PINTAPELASTUSVALMIUS 8
Pintapelastusvalmius nykyhetkellä 8
4 UINTIVALMENNUKSELLA TUKEA PINTAPELASTUSKOULUTUKSEEN 10
Uintivalmennuksen tarpeellisuus 10
Pintapelastajan vaatimukset 11
Pintapelastuskurssin suorittaneet 12
Tämä kehittämishanke on laadittu osana alipäällystötutkintoa. Aihe valikoitui osin oman mielenkiinnon mukaan ja myös koulutusmateriaalin tarpeellisuus ohjasi valintaani. Olen järjestänyt Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö SPEK:n Pohjanmaan alaisuudessa pinta- pelastuskoulutuksia Etelä-Pohjanmaan pelastuslaitoksen alueella usean vuoden ajan. Kouluttajana olen huomannut, että kurssilaisten uimataito on heikentynyt vuosien mit- taan. Sopimuspalokuntalisten heikko uimataito on alkanut verottaa kurssille hakijoiden määrää jo siinä määrin, että kursseja on jouduttu perumaan.
Nostin uintivalmennuskoulutuksen järjestämisen esiin ensimmäisen kerran vuonna 2010. Uintivalmennus saatiin koulutusohjelmaan ensimmäisen kerran vuonna 2012. Xxxxxxxxxx sai erittäin hyvän vastaanoton ja on ollut toivottu kurssi tämän jälkeenkin.
Uintivalmennuskoulutus ei kuulu valtakunnalliseen sopimushenkilöstön koulutusohjel- maan, joten siihen ei ole tarjolla valmista koulutusmateriaalia. Tämän kehittämishank- keen tarkoitus on luoda sellainen koulutusmateriaali ja kurssirunko, joka tähtää sopimus- palokuntalaisten uimataidon parantamiseen sille tasolle, että hän kykenee läpäisemään pintapelastuskurssille pääsyn edellytyksenä olevan uintitestin.
Uintivalmennuksessa keskitytään ainoastaan krooliuinnin perusteisiin ja sen parantami- seen, koska pintapelastuskurssin testiuinti uidaan vapaauintia. Useaan uintityyliin keskit- tyminen vaatisi huomattavasti pidemmän kurssin, ja se ei palvelisi enää tarkoitusta.
Sopimuspalokuntalisen koulutusjärjestelmä
Sopimuspalokuntalasten koulutusjärjestelmä on uudistusvaiheessa. Vastuu sopimuspalo- kuntalaisten koulutusjärjestelmästä on siirtynyt Pelastusopistolle 1.1.2019. Suomen pe- lastusalan keskusjärjestön (SPEK) ja Pelastusopisto ovat sopineet siirtymävaiheen kou- lutuksen järjestämisestä vuosille 2019 – 2022. Pintapelastuskoulutus saa uuden opetus- suunnitelman ja koulutusmateriaalin viimeisten joukossa, joten siihen saakka koulutetaan Suomen Pelastusalan keskusjärjestön koulutussuunnitelman ja materiaalin pohjalta. Kou- lutusjärjestelmän yhtenä osana on pintapelastuskurssi
Sopimuspalokuntalaisten koulutus lain mukaan
Pelastuslaissa määritellään seuraavaa sopimuspalokuntalaisten koulutuksesta.
Pelastuslain 56 §:n mukaan pelastuslaitoksen tulee huolehtia siitä, että sen sivutoimisella henkilöstöllä sekä sopimuspalokunnan ja muun sopimuksen tehneen yhteisön henkilös- töllä on 57 §:n 2 momentissa säädetty koulutus (Pelastuslaki 29.4.2011/379).
Pelastuslain 57 §:ssä todetaan, että pelastustoimintaan osallistuvalta sivutoimiselta sekä sopimuspalokuntaan ja muuhun sopimuksen tehneeseen yhteisöön kuuluvalta henkilöltä vaaditaan Pelastusopiston opetussuunnitelman mukainen koulutus (Pelastuslaki 29.4.2011/379).
Valtioneuvoston pelastustoimesta antaman asetuksen (407/2011) 7 §:ssä todetaan seuraa- vaa: Pelastustoimintaan osallistuvan sivutoimisen henkilöstön ja sopimuspalokunnan henkilöstön kelpoisuus Pelastuslain 57 §:n 2 momentissa tarkoitetulta sivutoimiselta hen- kilöltä ja sopimuspalokuntaan kuuluvalta henkilöltä vaaditaan, että: 1) sammutus- ja pe- lastustyöhön osallistuva on suorittanut vähintään Pelastusopiston vahvistaman opetus- suunnitelman mukaisen sammutustyökurssin; 2) sammutus- ja pelastustyöhön osallistuva päällystö ja alipäällystö on suorittanut vähintään Pelastusopiston vahvistaman opetus- suunnitelman mukaisen yksikönjohtajakurssin tai pelastusalan ammatillisen tutkinnon; (Valtioneuvoston asetus pelastustoimesta 5.5.2011/407).
Vielä tällä hetkellä pintapelastuskurssit pidetään Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön (SPEK) materiaalilla. Kurssi koostuu noin 8 itseopiskelutunnista, 3 lähiopetustunnista, kahdesta paloasemalla tapahtuvasta omatoimisesta harjoitustunnista sekä 15:stä lähiope- tuksena pidetystä harjoitustunnista.
Kurssilla käydään läpi pintapelastuksen perusteet ja opetellaan perusmenetelmät lähinnä rannalta tapahtuvaan pelastustoimintaan. Tarvittaessa jokainen pelastuslaitos voi muo- kata koulutusaiheita omien tarpeidensa mukaiseksi. Kurssilaisille järjestetään uintitesti, joka on karsiva. Uimataidon tulee olla 200 m/5 min. (Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö koulutusaineisto.)
3 ETELÄ-POHJANMAAN PELASUSLAITOKSEN PINTAPELASTUSVAL- MIUS
Etelä-Pohjanmaan pelastuslaitoksen palvelutasopäätöksessä pintapelastus määritellään jokaisen yksikkölähdön aseman tehtäväksi. Tavoitteena on kehittää pintapelastustoimin- taa mahdollisimman hyvin koko aluetta palvelevaksi niin, että alueella on käytettävissä riittävät henkilöstöresurssit sekä tarvittavat varusteet ja kalusto. Lisäksi pelastuslaitok- sella on laadittuna sisävesien pelastussuunnitelma. (Etelä-Pohjanmaan pelastuslaitos pal- velutasopäätös). Sisävesien pelastussuunnitelmassa todetaan myös, että jokaisella alueen asemapaikalla on oltava henkilöstön koulutuksen ja varusteiden puolesta valmius pinta- pelastustehtävien hoitamiseen. (Etelä-Pohjanmaan pelastuslaitos sisävesien pelastus- suunnitelma).
Pintapelastusvalmius nykyhetkellä
Pintapelastusvalmiudella tarkoitetaan esimiehen, kuljettajan ja työparin muodostamaa minimissään 1+3-vahvuista pelastusyksikköä. Etelä-Pohjanmaan pelastuslaitoksen alu- eella on yli 800 sopimuspalokuntalaista, jotka toimivat 29:llä eri asemalla. Osalla näistä asemista ei ole lainkaan päätoimista henkilöstöä. Näin ollen sopimuspalokuntalaiset muo- dostavat aseman koko valmiuden. Palvelutasopäätöksen mukaan pintapelastusvalmius pyritään järjestämään pelastuslaitoksen kaikilla asemilla. (Etelä-pohjanmaan Pelastuslai- tos palvelutasopäätös.)
Tein sähköpostikyselyn jokaisen paloaseman asemavastaaville, kuinka moni sopimuspa- lokuntalainen on pintapelastuskelpoinen tällä hetkellä. Ihan kaikilta asemilta en vastauk- sia saanut useista kyselyistä huolimatta, mutta xxxxxx on kuitenkin riittävä. Muodostin kyselyn tuloksista taulukon, joista näkee, että pintapelastusvalmiuden tasossa on suuria eroja eri asemien välillä. Etelä- Pohjanmaan pelastuslaitoksen alueella sopimuspalokun- talaisten puolella on 113 pintapelastuskelpoista henkilöä (kuva 1).
Kuva 1. Sopimuspalokuntien pintapelastajat 2020
4 UINTIVALMENNUKSELLA TUKEA PINTAPELASTUSKOULUTUKSEEN
Uintivalmennuksen tarpeellisuus
Etelä-Pohjanmaan Pelastuslaitoksen alueella sopimuspalokuntalaisten koulutuksen jär- jestää Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön SPEK Pohjanmaa. Pelastuslaitos ostaa SPEK Pohjanmaalta koulutettava päiviä vuosittain sovitun määrän. Pintapelastuskurssien hakijamäärät ovat vähentyneet vuosi vuodelta, vaikka koulutukselle on jatkuvasti ilmei- nen tarve. Olen kouluttanut vuodesta 2002 alkaen alueen pintapelastajia. Järjestimme aina kootusti uintitestit kurssilaisille, ja vajaan 10 vuoden kouluttamisen jälkeen kurssilaisia alkoi karsiutua aikaisempia vuosia enemmän uintitesteissä. Teimme tästä päätelmän, että uimataitoa täytyy kehittää jollain tapaa. Mietimme, olisiko mahdollista aloittaa uintival- mennus osana sopimuspalokuntalaisten koulutusta. Uintivalmennus nähtiin tarpeelliseksi niin pelastuslaitoksen kuin myös SPEK Pohjanmaan puolelta. Pintapelastus on pelastus- toimen lakisääteinen tehtävä ja sen suorittaminen vaatii vähintäänkin hyvää uimataitoa. Tilanne on todella ikävä, jos pelastajasta tulee pelastettava.
Pintapelastuksen avulla valtakunnan tasolla pelastetaan vuosittain useita henkilöitä. Il- man tarkkoja tilastojakin, huomattavasti useampi pelastustyötä tekevä on pelastanut vuo- sien mittaan ihmisen tai eläimen niin vedestä pintapelastustehtävällä kuin savusukellus- tehtävällä palavasta talosta.
Kuva 2. hukkumistilastot 2010- 2019 (uimaopetus ja Hengenpelastusliitto)
Tilastosta käy ilmi, että hukkuneiden määrä valtakunnassa on vakiintunut vuoden 2015 jälkeen alle 100 henkilöön (kuva 2).
Nykyisessä pelastussukellusohjeessa ei ole enää mitään fyysisen testin vaatimuksia pin- tapelastajalle, mikä on mielestäni suuri puute työturvallisuuden kannalta ajateltuna. Pe- lastussukellusohjeessa todetaan ainoastaan, että pintapelastukseen osallistuvan henkilön on täytettävä ohjeen koulutukseen ja harjoitteluun liittyvät osat. Pintapelastuksen harjoi- tuksia tulee olla vähintään kaksi vuosittain, ja toinen tulee järjestää talviolosuhteissa. Harjoituksissa keskitytään muun muassa. pintapelastustekniikkaan, liikkumiseen, pelas- tautumiseen, perusvälineiden käyttöharjoitteluun sekä virtaavan veden ja pimeyden eri- tyispiirteisiin. (Sisäministeriö Pelastussukellusohje, 5 ja 10 -11.) Pelkästään tällaisten har- joitusten turvallinen suorittaminen vaatisi mielestäni vähintäänkin FireFitin mukaisen so- veltuvuuden savusukellusta edellyttäviin perustehtäviin. (Ohje pelastushenkilöstön toi- mintakyvyn arvioinnista ja kehittämisestä, 12.)
Suomen Uimaopetus- ja Hengenpelastusliiton määritelmän mukaan henkilö on uimatai- toinen, kun hän pudottuaan syvään veteen ja noustuaan pinnalle kykenee uimaan yhtäjak-
soisesti 200 metriä, josta vähintään 50 metriä on uitava selällään. Pelastussukellusoh- jeessa ei määritellä pintapelastajalle mitään fyysisiä vaatimuksia. Tätä voidaan pohtia, onko se täysin oikein.
Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön pintapelastuskurssin koulutussuunnitelman mu- kaan Pintapelastuskurssin oppilaaksi voidaan hyväksyä perehdyttämisen ja sammutustyö- kurssin hyväksyttävästi suorittaneet sekä fyysiset perusvaatimukset täyttävä oppilas. Fyy- siset perusvaatimukset ovat, että oppilas on uimataitoinen 200 m /5 min ja terve.
Pintapelastuskurssin suorittaneet
Kuvassa 3 näkyy miten, pintapelastuskurssin suorittaneiden määrä on noussut jokaisen järjestetyn uintivalmennuskurssin jälkeen. Mutta välittömästi, kun uintivalmennuskurssia ei ole järjestetty, pintapelastuskurssille ei ole riittävästi hakijoita ja kursseja on jäänyt pitämättä heikon osallistujamäärän vuoksi. Esimerkkinä vuosi 2014 pintapelastuskurssia yritettiin saada kasaan keväällä ja syksyllä, mutta hakijamäärät jäivät alle kurssin mini- mivahvuuden. Järjestimme marras - joulukuussa uintivalmennuskurssin ja heti keväällä pintapelastuskurssin. Nyt kun uintivalmennusta ei ole järjestetty lainkaan, ei ole myös- kään saatu pintapelastuskurssia järjestettyä. Tästä voidaan päätellä, että vuosittain järjes- tettävällä uintivalmennuksella saataisiin pintapelastuskurssin hakijamäärät jälleen nouse- maan ja sopimuspalokuntiin lisää pintapelastajia. Kuvassa 3 on esitetty vuosien 2011- 2019 pintapelastuskurssien ja uintivalmennuskurssien suorittaneita.
Taulukko 3. Kurssin suorittaneet
Kuva 3. Kurssin suorittaneet
Uintivalmennuskoulutuksen tavoitteena on tukea pelastuslaitoksen pintapelastajien kou- lutustarvetta ja kehittää uintivalmennuskurssille osallistuvien oppilaiden krooliuinti sille tasolle, että he kykenevät suorittamaan pintapelastuskurssille vaadittavan uintitestin (200m / 5min) krooliuinnilla. Lisäksi koulutus antaa hyvät perusteet jatkaa uintiharras- tusta omatoimisesti.
Koulutuksen tarkoitus on saada sopimushenkilöstön uimataito sille tasolle, että henkilö kykenee suorittamaan pintapelastuskurssin uintitestin hyväksytysti. Tämän vuoksi kou- lutus painottuu ainoastaan krooliuintiin ja sen tekniikkaan. Keskittymällä ainoastaan yh- teen uintityyliin saadaan tarkoituksenmukaisin tulos ajatellen kohderyhmää ja sitä, mitä koulutuksella tavoitellaan. Koulutuksen aikana pilkotaan krooliuinnin opettelu osiin ja keskitytään aina jokaiseen osa-alueeseen erikseen, lopuksi kaikista opituista osa-alueista muodostuu yhtenäinen kokonanisuus eli krooliuintitekniikka.
Kurssinjohtajan tulee laittaa kurssi hakuun hyvissä ajoin ennen kurssin alkua. Xxxxxxxxx on hankittava pätevät kouluttajat. On varattava uimahalli sekä saunatilat sekä miehille että naisille. On suoritettava uimahallin valvojan uintitesti, jos uimahallin omatoiminen käyttö sitä edellyttää. On varattava luentotila sekä kurssin aloitukseen että päätökseen. Valitaan oppilaat kurssille hakuajan umpeuduttua ja tilataan kurssitodistukset ajoissa.
Uintivalmennuskoulutuksen pituus on 14 tuntia. Allaskoulutus järjestetään neljässä osassa, ja jokainen harjoituskerta kestää 3 tuntia. Kurssisuunnitelmassa kaksi tuntia on varattu kurssin avaukseen ja päätökseen. Koulutuksen sisältöä on avattu tarkemmin liit- teessä 1.
Ensimmäiseksi lähdetään rakentamaan hyvää uintiasentoa. Uintiasennon tulee olla virta- viivainen, katseen kohti pohjaa ja jalat mahdollisimman lähellä pintaa. Vartalon asennon ongelmia ovat monesti pään asento liian ylhäällä, kasvot vedessä mutta katse eteenpäin, jalkojen roikkuminen liian syvällä, vartaloa ei kierry tai vartalo kiemurtelee kun käärme vedessä. (Xxxxxxxx ja Läärä 2007 s.116)
Hyvällä potkulla ylläpidetään virtaviivaista uintiasentoa sekä tuotetaan työntövoimaa uintiin. On hyvä muistaa, että krooliuinnissa kuitenkin noin 90 % eteenpäin vievästä voi- masta tulee käsivedosta. Potkun tulee lähteä lantiosta asti ja nilkan pysyä mahdollisim- man ojennettuna. Koukussa oleva nilkka vie kaiken tehon hyvästäkin potkusta. Kun potku lähtee lantiosta, alaspäin mentäessä polvi vähän myötäilee potkua ja antaa samalla pot- kuun terävän lopun. Palautus ylös tapahtuu suoralla jalalla. Yleisiä ongelmia potkussa on koukistunut nilkka, polven liiallinen koukistaminen, ”polskiminen”, tai vastaavasti se ettei polvi myötäile potkua lainkaan, kun jalka on ihan suorana. Liian voimakas potku rauhallisessa uinnissa väsyttää uimarin tai vartalo taipuu liikaa lantiosta. (Xxxxxxxx ja Läärä 2007 s.116- 118)
Käsiliike vie krooliuintia eteenpäin lähes kokonaan. Kuten edellä mainitsin, noin 90 % eteenpäin vievästä voimasta tulee käsivedosta. Käsiliikkeessä tärkeää on oikea-aikainen voimankäyttö ja niin sanotusti otteen saaminen vedestä. Väärin tehtynä käsiveto pilaa koko krooliuinnin tekniikan. Käsiveto jaetaan viiteen eri vaiheeseen: veteentulo, otteen- haku, sisään pyyhkäisy eli veto, ylös pyyhkäisy eli työntö ja palautus. (Xxxxxxxx ja Läärä 2007 s.118- 120)
Käsiliikkeen ensimmäinen vaihe on veteentulo, se on myös koko käsivedon kriittisin vaihe. Jos kättä lyödään veteen ja tämän jälkeen kättä painetaan voimakkaasti alaspäin, pakottaa se vartaloa nousemaan pystyyn, mikä taas lisää potkimisen tarvetta. Tämän ket- jureaktion johdosta käsivedon seuraavan vaiheen suorittaminen järkevästi on mahdo- tonta, joten lähdetään nyt rakentamaan hyvää veteen menoa. Käden tulisi sujahtaa veteen sormenpäät edellä hieman kyljellään hartialinjan tasolla. Koko käden tultua veteen tulee sen liukua hetken lähellä veden pintaa, ennen kun haetaan otetta vedestä, koska samaan aikaan toinen käsi tekee käsivedon tehokkainta liikettä eli ylös pyyhkäisyä. (Xxxxxxxx ja Läärä 2007 s.118- 120)
Ylös pyyhkäisyn loputtua liukuva käsi koukistuu hieman ranteesta niin, että se alkaa va- joamaan sormenpäät edellä ja hakee niin sanotusti otetta vedestä. Tämän jälkeen kyynär- varsi hieman koukistuu ja päästään korkean kyynärpään asentoon, mikä on tärkeä, koska tällöin saadaan mahdollisimman suurella pinta-alalla ote vedestä. Otteenhaulla pyritään saamaan kämmen ja kyynärvarsi sellaiseen asentoon, että voima saadaan suuntautumaan taaksepäin, eikä alaspäin. (Xxxxxxxx ja Läärä 2007 s.118- 120)
Sisäänpyyhkäisy eli vetovaiheella on tarkoitus saada aikaan eteenpäin vievää työntövoi- maa. Vedon tulee suuntautua hartialinjasta vartalon keskilinjaa kohti, kyynärkulma pie- nenee hieman tuotaessa kättä vartalon alle. Tässä uimarin on helppo itse kontrolloida kä- den asentoa ja liikesuuntaa, koska käsi tulee suoraan silmien eteen. Käden liikenopeuden tuleekin kasvaa huomattavasti sisäänpyyhkäisyvaiheessa. Liikenopeus on suoraan ver- rannollinen synnytettyyn työntövoimaan. Tästä vaiheesta siirrytäänkin sitten saumatto- masti ylöspyyhkäisyyn. (Xxxxxxxx ja Läärä 2007 s.118- 120)
Ylöspyyhkäisy eli työntö on käsiliikkeen tehokkain vaihe, koska tällöin käden nopeus on suurimmillaan ja kämmen sekä kyynärvarsi ovat parhaimmassa asennossa taaksepäin teh- tävää työtä varten. Liike jatkuu suoraan sisäänpyhkäisystä kämmenen liikkeellä vartalon alta taaksepäin reiden vierelle. Lopputyönnön muistisääntönä minulla on ”laita puukko tuppeen”. Tällöin käsi tulee ojennettua ihan loppuun asti ja saan työnnöstä kaiken tehon irti. Jos vedon alussa käyttää liikaa voimaa, menettää helposti tämän liikkeen lopun te- hokkaimman vaiheen. Käsi nousee vedestä kyynärpää edellä käsi hieman koulussa. Tästä alkaa palautusvaihe. (Xxxxxxxx ja Läärä 2007 s.118- 120)
Käsiliikkeen viimeinen vaihe on palautus. Palautus tapahtuu käytännössä ylöspyyh- käisystä aikaan saadulla voimalla rennosti vedenpinnan yläpuolella, jolloin ei synny ve- destä vastusta. Vartalo kiertyy hieman auki palauttavalle puolelle. Kyynärpää on korke- alla, kämmenselkä edellä käsi ojentuu eteenpäin ja uusi kierros alkaa taas veteen menosta. (Xxxxxxxx ja Läärä 2007 s.120)
Hengityksessä tärkeää on oikea-aikaisuus eri vaiheiden kanssa sekä rytmi. Sisäänhengitys tapahtuu, kun kämmen nousee veden pinnan yläpuolelle palautuksen alkaessa. Hengitys on tapahtunut ennen, kuin palautuva käsi ohittaa kasvot. Pää ei käytännössä paljonkaan käänny vaan vartalon kierto antaa tilaa hengitykselle. Hyvänä nyrkkisääntönä voidaan pitää kierrossa sitä, että toinen silmä on koko ajan vedenpinnan alapuolella ja suussa voi olla hengittäessä vähän vettä. Sisäänhengityksen jälkeen kasvot kääntyy veteen ja ulos- puhallus tapahtuu voimakkaasti veteen. Hengitystä voidaan rytmittää eri käsivetojen tah- tiin esimerkiksi kaksi-, kolme- tai neljätahtihengitys. Kaksi- ja nelitahtihengityksessä hengitys tapahtuu aina samalta puolelta, kun taas kolmetahtihengityksessä hengityspuoli vaihtuu. Harvempi hengitystahti voi helpottaa, jos ulospuhalluksen kanssa on ongelmia, ettei ehdi puhaltaa keuhkoja kunnolla tyhjäksi kaksitahtihengityksessä. (Xxxxxxxx ja Läärä 2007 s.122) (kuva 4.)
Kuva 4. Krooliuinnin tekniikka piirroskuvina (Uinti- ja hengenpelastuskoulutus Puolus- tusvoimien Koulutuksen Kehittämiskeskus 1999, s.11)
Tavoitteeni oli koota yhteen krooliuinnin tekniikkaharjoittelun perusteet sopimushenki- löstön uintivalmennuskoulutusta varten. Uintivalmennuskoulutuksen päätavoite on saada sopimuspalokuntalaisten uimataito sellaiselle tasolle, että he kykenevät suoriutumaan pintapelastuskurssin uintitestistä. Tätä kehittämishanketta hyödyntäen kykenen jatkossa järjestämään uintivalmennuskoulutuksen ilman erillistä suunnittelua jokaiselle kurssille.
Kehittämishanke lähti liikkeelle materiaalin kasaamisella, ja taustatietojen selvittämi- sellä. Järjestin Etelä-Pohjanmaan pelastuslaitoksen alueella kyselyn kaikille paloaselille pintapelastajien määristä, ja lisäksi vertailin onko uintivalmennuskoulutuksen pitämisellä ollut vaikutusta pintapelastuskurssin hakijamääriin. Näistä selvityksistä voi nähdä selke- ästi, miten hakijoiden määrä oli lisääntynyt aina, kun uintivalmennuskurssi on pidetty.
Koronavirusepidemia vaikutti myös tähän kehittämishankkeeseen. Alkuperäinen suunni- telma oli järjestää yksi uintivalmennuskoulutus, kehittämishankkeen aikana. Jouduin kui- tenkin perumaan koulutuksen uimahallien sulkeuduttua, ja koronaepidemian aiheutta- mien rajoituksien vuoksi.
Kehittämishankkeessa saavutettiin kuitenkin ne keskeiset tavoitteet, mitä oli tarkoituskin. Uintivalmennuskoulutuksen järjestäminen on jatkossa helpompaa valmiiden suunnitel- mien pohjalta ja koulutussuunnitteluun on nyt selkeät perusteet. Uintivalmennus on syytä olla jatkossakin sopimuspalokuntalisten koulutusohjelmassa tukemassa pintapelastus- kurssille pyrkivien sopimuspalokuntalaisten uimataitoa.
Etelä-Pohjanmaan Pelastuslaitos palvelutasopäätös.
Etelä-Pohjanmaan Pelastuslaitos sisävesien pelastussuunnitelma. Etelä-Pohjanmaan Pelastuslaitos vesipelastustehtävien riskianalyysi.
Xxxxxxxx, X. ja Läärä, X. 2007. Uimaopetuksen käsikirja. WSOY Jyväskylä. Xxxxxxxx, X. 1998. Liikeoppi uinti. Jyväskylän yliopisto luentomateriaali Jyväskylä.
Keskinen, I.1998. Uinti ja muu vesiliikunta. Jyväskylän yliopisto luentomateriaali Jyväs- kylä.
Ohje pelastushenkilöstön toimintakyvyn arvioinnista ja kehittämisestä 5/2016. Sisämi- nisteriö.
Pelastuslaki 29.4.2011/379.
Pelastussukellusohje. Sisäministeriön julkaisuja 48/2007. Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö koulutusaineisto.
Suomen Uimaopetus- ja Hengenpelastusliitto ry.
Uinti- ja hengenpelastuskoulutus 1999. Puolustusvoimien Koulutuksen Kehittämiskes- kus. Ykkös-Offset Oy. Vaasa.
Valtioneuvoston asetus pelastustoimesta 5.5.2011/407.
1. harjoituskerta
Ryhmän tason arviointi 10 min omaa uintia
Hengitysharjoituksia altaassa Koko kurssi
• Harjoitellaan hengitystä suun kautta sisään, nenän kautta ulos
• Puhalletaan keuhkot tyhjäksi asti veteen
• Jos veden suuhun meneminen aiheuttaa hankaluuksia käytetään alli- gaattorihengitys harjoitusta
Kelluntaharjoituksia altaassa Pareittain
• Kokeillaan erilaisia tapoja kellua (esim. mahallaan, selällään, raajat le- vällään, keuhkot täynnä ja tyhjänä ym.)
• Tehdään huomioita mikä toimii, mikä ei toimi?
• Lähdetään hakemaan hyvä uintiasento:
• Hyvä uintiasento on virtaviivainen, katse kohti pohjaa, jalat mahdolli- simman lähellä pintaa
Potkuharjoituksia altaassa Kaikki
• Potkuja kädet kaiteella, yhdistetään hyvä uintiasento ja sivulta hengi- tys tähän harjoitukseen
• Hengitys tapahtuu sivulta ja koko vartalo kiertyy ei pelkästään pää.
Potkuharjoituksia altaassa Kaikki
• Jokaisella lauta mitä pidetään käsissä ja uidaan pelkällä jalkapotkulla
• Kun jalkapotku alkaa näyttämään hyvältä otetaan sivulta hengitys tä- hän mukaan.
Liukuharjoituksia altaassa Jako 3 ryhmään
• Testaillaan erilaisia liukuasentoja (I, X, A, Y) pinnalla, pohjassa väli- vedessä.
• Havainnollistamalla haetaan se paras liukuasento
• Hyvä liukuasento on virtaviivainen, eli pää käsien välissä liuku tapah- tuu keskitason yläpuolella ja pää rikkoo ensimmäisenä veden pinnan.
Potkuharjoituksia altaassa Kaikki
• Jatketaan vielä potkuharjoituksia laudan kanssa ja ilman lautaa,
• Otetaan hyvä liuku tähän mukaan sekä sivulta hengitys
• Opastetaan sculling-liike liittyen 2. kerran käsivetoharjoituksiin
• Sculling on osa uintivetoa: kämmen ja kyynärvarsi ottavat otteen ve- destä ja isommat lihakset vetävät vartalon eteenpäin. Vartalo ja raajat suorina kuin liukuasennossa, vain kämmenten pieni sculling-liike vie sinua eteenpäin. Älä koukista kyynärniveliä, äläkä potki.
Omaa uintia kaikki
• Otetaan oikea uinti asento sekä oikeaoppinen potku uintiin mukaan
• Uidaan (4-6 vetoparia hengittämättä)
• Otetaan sivulta hengitys uintiin mukaan
• Annetaan henkilökohtaista opastusta tarpeen mukaan.
2. harjoituskerta
Edellisen kerran kertaus 30 min
• Alkuverryttely
• Nimmari 🡪 Potkut 🡪 Uinti
Xxx lähdetään kellunnasta liikkeelle ensin jaloilla potkien ja sen jälkeen käsiveto mukaan kun on päästy liikkeelle
• 4 x 50 potkuharjoituksia laudan kanssa
• 8 x 25 m krooliuinti alkuun hyvä liuku
keskity hyvään uintiasentoon ja potkuun
Käsiveto kokonaisuudessaan 30 min + 30 min Veteen tulo ja otteen haku
• Harjoitellaan käden veteen tuloa edessä pään vieressä. Käsi menee ve- teen sormet edellä, ei käsivarsi tai kyynärpää. Hyvä konsti hahmottaa korkea kyynärpää ja oikea asento on kuvitella että käsi ylittää ns. tyn- nyrin. Näytä kuivalla esimerkiksi starttipallin päällä niin että olet itse vaaka-asennossa.
• Laudalla yhdellä kädellä käsiveto harjoitusta
• Käden tulisi sujahtaa veteen sormenpäät edellä hieman kyljellään har- tialinjan tasolla. Koko käden tultua veteen tulee sen liukua hetken lä- hellä veden pintaa, ennen kun haetaan otetta vedestä.
• Otteenhaulla pyritään saamaan kämmen ja kyynärvarsi sellaiseen asen- toon, että voima saadaan suuntautumaan taaksepäin, eikä alaspäin
• Muista xxx´uttaa kättä ennen otteen hakua
• Sculling liikkeellä harjoitellaan otetta vedestä
Sisäänpyyhkäisy eli veto
• Veto suuntautuu hartialinjasta vartalon keskilinjaa kohti
• kyynärkulma pienenee hieman tuotaessa kättä vartalon alle
• Korkea kyynärpää asento on tärkeä, koska tällöin saadaan mahdolli- simman suurella pinta-alalla ote vedestä
• vartalo kiertää niin veto menee kyljen alla
• Tehdään pareittain ja parista toinen katsoo veden alla onko korkea kyynärpää
• Käytetään apuna pulleria, että keskitytään käsivetoon, eikä potkuihin
• Laudalla yhdellä kädellä käsiveto harjoitusta
Ylöspyyhkäisy eli työntö
• Käsiliikkeen tehokkain vaihe, koska tällöin käden nopeus on suurim- millaan.
• Kämmen sekä kyynärvarsi ovat parhaimmassa asennossa taaksepäin tehtävää työtä varten.
• Liike jatkuu suoraan sisäänpyhkäisystä, kämmenen liikkeellä vartalon alta taaksepäin reiden vierelle.
• Käsi nousee vedestä kyynärpää edellä käsi hieman koulussa. Tästä al- kaa palautus vaihe
• Laudalla yhdellä kädellä käsiveto harjoitusta
Palautus
• Palautus tapahtuu rennosti
• läheltä vartaloa korkealla kyynärpäällä
• Vartalo kiertyy hieman auki palauttavalle puolelle. Kyynärpää on kor- kealla, kämmenselkä edellä käsi ojentuu eteenpäin
• Kainalokosketusuintia
• Sormenpäät hipomalla veden pintaa harjoitus
Käsiveto kokonaisuudessaan
• Yhdistetään käsivedon kaikki vaiheet yhtenäiseksi suoritukseksi
• Otetaan hengitys osaksi käsivetoa
• Hengitys joka 2. ja joka 3. käsivedolla
• Henkilökohtaista ohjausta
Käännös
• Kuperkeikka harjoittelua vedessä
• Matalassa päässä kuperkeikka + ponnistus selälleen
• Syvässä päässä ylös alas ponnistus + kierto
• Lopullinen käännös
3. harjoituskerta Alkuverryttely 10-15 min Edellisen kerran kertaus:
• Käsivetoharjoitteita
• yhdellä kädellä xxxxxx kanssa
• pullareilla, korkea kyynärpää
• kainalokosketus uintia
• hengitys harjoitus
• käännöksiä
Jako kolmeen ryhmään
• Rata 1: Kellunnasta uintiin / laudalta lähtöjä (asento harjoituksia)
• Rata 2: Räpylöillä uintia (hengitys)
• Rata 3: Potkuja laudan kanssa / selällään (potku)
• Rata 4: Henkilökohtaista ohjausta
• Vauhtikestävyys harjoitus 10 x 50 m reipasta 1-2 min palautuksella riip- puen tasosta
• Loppuveryttely 5-10min omaan rauhalliseen tahtiin
4. harjoituskerta
• Alkulämmittelyä 10min
• Testataan 200m uintiaika jokaiselle.
• Tekniikan kertausta
• asento, potku, käsiveto, hengitys, käännös
• kevyitä drillejä
• pohjapomppuja hengitysharjoitteena
• 6 potkua / käsivetopari rytmitys harjoitusta
• hengitys joka 3. käsiveto ja ilman ottaminen vuorotellen molemmilta puolilta
Uintisarjat
• 8x25 (12,5 m täysiä) 1min palautus
• 8x25 täysiä 1 min palautus
• 4x50 täysiä 2 min palautus Loppuveryttely kevyesti