YLEISET MÄÄRÄYKSET

VAKUUTUSKASSA EBBAN SÄÄNNÖT 1.1.2023

YLEISET MÄÄRÄYKSET

1 § Vakuutuskassan nimi on Sairauskassa Ebba, ruotsiksi Sjukkassa Ebba.

Kassan kotipaikka on Pietarsaari.

2 § Kassan tarkoituksena on näissä säännöissä määriteltyjen etuuksien myöntäminen.

Kassan toimintaan sovelletaan näiden sääntöjen ohella lakia eläkesäätiöistä ja eläkekassoista (946/2021) ja vakuutuskassalakia.

Kassan toimintaa valvoo Finanssivalvonta.

3 § Kassassa on oltava vähintään 100 vakuutettua.

TOIMINTAPIIRI JA VAKUUTUSSUHDE

4 § Kassan toimintapiirin muodostavat;

1. Pietarsaaren kaupungin työsuhteessa olevat henkilöt.

2. Pietarsaaren kaupungin työntekijät, jotka siirtyvät 1.1.2023 Pohjanmaan hyvinvointialueen palvelukseen.

3. Optima kuntayhtymän työsuhteessa olevat henkilöt.

4. Palvelukoti Rauhalan kannatusyhdistys r.y. Dementiakoti Xxxx & Xxxxxxx,

Hötorgcenter, Ahlbäckhemmet, Mariahemmet ja Folkhälsan Botnia Ab:n Vårdhemmet Xxxxxx och Xxxxx ja Serviceboende Betsy nimisiin työnantajiin työsuhteessa olevat henkilöt.

5. Työterveys Työplus/Pietarsaari

6. Pietarsaaren Energialaitoksen entiset työntekijät, jotka ovat siirtyneet Ab Herrfors Oy/Ab Herrfors Nät- Verkko oy:n palvelukseen sekä uudet työntekijät, joiden toimipiste on Xxxxxxx 0, Xxxxxxxxxxx.

7. Pietarsaaren kaupungin työntekijät, jotka ovat siirtyneet Eskoon sosiaalipalvelujen kuntayhtymän palvelukseen.

8. Pietarsaaren kaupungilta Alerte Ab Oy:lle siirretyt ja uudet työntekijät.

9. Pietarsaaren kaupungin työntekijät, jotka ovat siirtyneet Mico Botnia Oy Ab:n palvelukseen, ja uudet työntekijät, joiden toimipiste on Pietarsaari.

10. Pietarsaaren kaupungin työntekijät, jotka ovat siirtyneet 2M-IT Oy Ab:n palvelukseen, ja uudet työntekijät, joiden toimipiste on Pietarsaari.

11. Pietarsaaren kaupungin työntekijät, jotka siirtyvät 1.1.2023 Pohjanmaan hyvinvointialueen palvelukseen.

12. Tämän sairauskassan palveluksessa olevat henkilöt.

13. Edellä kohdissa 1–13 tarkoitetuista työsuhteista eläkkeelle siirtyneet henkilöt.

Edellä 1–13 kohdassa mainittuja yhtiöitä ja muita kutsutaan näissä säännöissä työnantajaksi. Toimintapiiriin kuulumisenedellytyksenä on, että henkilö saa työnantajalta tai sairauskassalta pääasiallisen toimeentulonsa.

Kassan jäsenyys on vapaaehtoinen.

Kassan vakuutetuksi on oikeutettu liittymään kassan toimintapiiriin kuuluva henkilö. Vakuutussuhdetta on haettava 6 kuukauden kuluessa työsuhteen alkamisesta.

Xxxxxx hallitus päättää vakuutussuhteen hyväksymisestä. Vakuutussuhde alkaa hallituksen päätöksestä seuraavan kalenteri kuukauden alusta.

Työnantajan ja sairauskassan palveluksesta eläkkeelle jäävät vakuutetut, voivat halutessaan jatkaa vakuutussuhdetta eläkeläisvakuutettuina.

Eläkkeelle siirtyvän henkilön on ilmoitettava vakuutussuhteen jatkamisesta kassalle, kuuden kuukauden kuluessa siitä kun asianomainen on saanut tiedon eläkepäätöksestä.

Vakuutussuhteen alkaessa vakuutetulle lähetetään kassan säännöt.

Vakuutettuja tiedotetaan sääntömääräyksistä ja muutoksista Vakuutuskassan verkkosivuilla.

KASSASTA EROAMINEN

5 § Vakuutettu eroaa kassasta lakatessaan kuulumasta sen toimintapiiriin tai tehtyään kassalle eroamista koskevan kirjallisen ilmoituksen. Lisäksi jäsen katsotaan eronneeksi, mikäli hän on laiminlyönyt vakuutusmaksujen suorittamisen 6 kuukauden ajalta.

Vakuutettu, joka työsuhteen päätyttyä on eronnut kassasta, ei ole oikeutettu liittymään uudelleen kassan vakuutetuksi. Myöskään eläkkeellä oleva kassasta eronnut vakuutettu ei voi liittyä uudelleen.

6 § Vakuutetulla, joka eroaa kassasta, ei ole osuutta kassan varoihin.

VAKUUTUSMAKSUT

7 § Vakuutetun vakuutusmaksu on 1,6 % vakuutetun työnantajalta saamasta ennakkoperintälain (118/1996) alaisesta palkasta kuitenkin vähintään 35 € ja enintään 75 € kuukaudessa. Eläkeläisen vakuutusmaksu on 35 € ja palkattomalla lomalla olevan vakuutusmaksu on 35 € kuukaudessa. Jos vakuutussuhde alkaa tai päättyy kesken kuukauden, peritään suhteellinen osuus koko kuukauden maksusta. Poikkeuksena tuntipalkkalaiset, joilla palkanlasku on useammin kuin kerran kuussa, sekä muut, joilla palkanmaksu on epäsäännöllistä, heillä vakuutusmaksu vähimmäis- ja enimmäisjäsenmaksun tarkasteluajanjaksona voidaan pitää kalenterivuotta.

8 § Työnantaja pidättää vakuutusmaksun vakuutetun palkasta palkanmaksun yhteydessä. Vakuutusmaksun tilitys kassaan tehdään ainakin kerran kuukaudessa. Eläkeläiset ja ne vakuutetut, joiden työnantaja ei voi pidättää vakuutusmaksua palkasta, maksavat vakuutusmaksun neljännesvuosittain pankkisiirrolla.

Vakuutusmaksun viivästymiseen sovelletaan korkolakia (633/1982)

9 § Xxxxxx hallitus voi kassan taloudellisen tilanteen vaatiessa alentaa tai korottaa 7 §:ssä

mainittua vakuutusmaksua enintään 25 %. Kuutta (6) kuukautta pidemmän ajan voimassa olevat vakuutusmaksun muutokset vaativat sääntöjen muuttamisen.

ETUUDET

10 § Kassa korvaa tarpeellisesta hoidosta johtuvia kustannuksia vakuutetulle, jonka sairauden tai raskauden ja synnytyksen vuoksi on hakeuduttava lääkärin tai muun asianmukaisen ammattikoulutuksen saaneen henkilön hoitoon. Näissä säännöissä tarkoitetuksi lääkäriksi katsotaan myös hammaslääkäri. Korvauksesta tehdään ennen sen maksamista 13 §:ssä

mainittu vähennys. Sairauden hoitona ei kuitenkaan korvata keinohedelmöitystä, kotihoitoa/kotisairaanhoitoa eikä siihen liittyviä muita kustannuksia.

Kustannuksia korvataan työsuhteessa olevalle vakuutetulle:

1 a) Xxxxxx hyväksymä lääkärinpalkkio 85 €, johon sisältyy toimenpiteet, kun hoito on myös sairausvakuutuslain mukaan korvattava.

b) avosairaanhoidon lääkärinpalvelusta terveyskeskuksessa peritty muusta kuin hammashoidosta johtuva maksu, sairaalan poliklinikkamaksu sekä päiväkirurgiasta peritty maksu enintään sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun asetuksen (912/1992) enimmäismääriin saakka.

2 a) sairaalan, terveyskeskuksen ja kuntoutuslaitoksen hoitopäivämaksu, kuitenkin enintään keskussairaalan alimman maksuluokan mukaiseen määrään saakka, ja enintään 60 vuorokautta kalenterivuodessa, sekä

b) keskussairaalan erityismaksuluokan maksu ja yksityisen sairaanhoitolaitoksen maksu

joko kokonaan tai osittain, mikäli hallitus yksittäistapauksessa katsoo kohtuulliseksi suostua siihen, ja ellei hoitoa muuten korvata kohtien 1–8 perusteella.

3 a) lääkärin määräämät lääkkeet, kliiniset ravintovalmisteet ja niitä vastaavat tuotteet ja perusvoiteet, kun korvausta on saatu myös sairasvakuutuslain nojalla.

Lääkkeiden alkuomavastuuta ei korvata.

b) lääkärin määräämät puhdistusaineet ja sidetarvikkeet.

4 a) lääkärin määräämät laboratoriotutkimukset ja patologian alaan kuuluvat tutkimukset näytteidenottoineen enintään 200 €/kalenterivuosi.

b) lääkärin määräämät radiologiset tutkimukset enintään 200 euroa/kalenterivuosi.

c) lääkärin määräämä fysioterapia ja fysioterapeuttinen tutkimus 150 € /kalenterivuosi tai lääkärin määräämä hieronta naprapatia – ja kiropraktiikkahoito

d) lääkärin määräämä sytostaatti- ja keinomunuaishoito sekä valohoito, kun korvausta on saatu myös sairausvakuutuslain nojalla

e) lääkärin määräämä kuntoutuspsykoterapia enintään 200 € kalenterivuodessa.

5 a) lääkärin tai muun sairausvakuutuslaissa tarkoitetun asianmukaisesti koulutetun henkilön käynnistä potilaan luona johtuvat matkakustannukset

b) kassan vakuutetulle lääkärin määräämää sairauden hoitoa varten välttämättömästä

matkasta aiheutuneet kustannukset, jotka ovat kassan hallituksen antamien yleisohjeiden mukaiset, halvinta matkustustapaa käyttäen, ellei muuta matkustustapaa voida pitää tarpeellisena sairauden laadun tai liikenneolojen vuoksi

c) kassan hallituksen antamien yleisohjeiden mukaiset tarpeelliset majoittumiskustannukset, mikäli kassan vakuutettu on korvauskelpoinen matkan aikana

joutunut yöpymään majoituspaikassa, jonka tutkimus- tai hoitolaitos on järjestänyt potilailleen

6 a) lääkärin määräämien sidosten, laitteiden, ja apuvälineiden

(esim., jalkatuet, kuulolaitteet, kainalosauvat ja proteesit) enintään 100 euroa/vuosi, kuitenkin ainoastaan, jos vakuutetulla ei ole oikeutta saada niitä ilmaiseksi

b) lääkärin määräämien laitteiden ja mittareiden hankintakulut joko kokonaan tai osittain, jos hallitus katsoo yksittäistapauksissa kohtuulliseksi siihen suostua

7 lääkärin tai optikon määräämien silmälasien hinta sille, joka on kuulunut kassaan vähintään 2 vuotta enintään 205 euroon asti korvauskertaa kohden.

Korvauksen edellytyksenä on, että linssit on optisesti hiottu näköä korjaa-

viksi. Korvaus voidaan maksaa uudelleen, jos silmälasit on hankittu sen jälkeen, kun edellisen kerran maksetusta korvauksesta on kulunut 3 vuotta, sekä

8 hammaslääkärin hoitopalkkio tai –maksu kassaan vähintään vuoden keskeytyksettä kuuluneelle vakuutetulle. Hoitotyöksi katsotaan myös hampaiden

tutkimus, oikominen, proteettiset toimenpiteet, suuhygienistin hoito ja hammastekninen työ. Lisäetuutena maksettava korvaussumma on enintään 200 euroa hoitokuluista kunakin kalenterivuonna.

Eläkeläisille korvataan edellä mainituista etuuksista 70 %, lukuun ottamatta

kohdissa 4 b, 4 c 7 ja 8 mainittuja korvauksia, jotka maksetaan täysimääräisinä. Kohdassa 2 a tarkoitettua sairaalahoitoa korvataan eläkeläisvakuutetulle kaikista sairauksista

yhteensä enintään 60 päivältä, jolloin enimmäisaikaa laskettaessa otetaan huomioon myös ennen eläkkeelle siirtymistä korvatut hoitopäivät.

11 § Näiden sääntöjen mukaan korvattavat tutkimuksen suorittajan tai hoidon antajan on oltava lääkäri tai muu asianmukaisen ammattikoulutuksen saanut henkilö, joka on merkitty Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto (Valvira) ylläpitämään ammattihenkilöiden keskusrekisteriin. taikka tutkimus on tapahtunut sairausvakuutuslain 3 luvun 3 §:n 1 momentissa tarkoitetussa terveydenhuollon toimintayksikössä.

Tarpeellisena hoitona ja tutkimuksena pidetään lääketieteellisesti yleisesti hyväksytyn, hyvän hoitokäytännön mukaista sairaanhoitoa. Lääkärin määräys on hankittava ennen korvaukseen oikeuttavaa tapahtumaa. Määräyksen perusteella on oikeus korvaukseen yhden vuoden ajan määräyksen antamisesta. Yhdellä määräyksellä korvataan enintään 15 hoitokertaa, jotka on otettava kahdentoista (12) kuukauden kuluessa ensimmäisestä hoitokerrasta lukien. Lääkkeitä kliinisiä ravintovalmisteita ja perusvoiteita korvataan kerrallaan enintään kolmen kuukauden hoitoaikaa vastaava määrä.

Ulkomailla annettu hoito korvataan enintään siihen määrään asti, jonka hoito olisi maksanut Suomessa. Matkakuluja ulkomailla ei korvata.

Huhtikuussa pidettävän kassankokouksen päätöksellä voidaan edellä 10 §:n kohdissa 7 ja 8 mainittuja enimmäismääriä tarkistaa seuraavan vuoden alusta lukien kassankokousvuoden kus- tunnusten nousua vastaaviksi.

12 § Vakuutetun kuoltua maksetaan hautausavustuksena 340 euroa. Hautausavustuksen määrää voidaan tarkistaa marraskuun kassankokouksen päätöksellä seuraavan vuoden alusta lukien kassan- kokousvuoden raha arvon muutosta vastaavaksi.

Hautausavustus maksetaan puolisolle, jos vakuutetun oli kuollessaan avioliitossa, ja muutoin vakuutetun lapsille tai ellei näitä ole, vakuutetun vanhemmille tai ellei kumpikaan näistä xxx xxxxxx, kuolinpesälle.

Jos on syytä otaksua, että avustukseen oikeutettu ei huolehdi hautauksesta, hallitus voi määrätä, että avustuksesta maksetaan ensin enintään todelliset hautauskulut sille, joka on huolehtinut

hautauksesta. Edellä 2 momentissa olevaa määräystä avioliitosta ja puolisosta sovelletaan myös rekisteröidystä parisuhteesta annetussa laissa (950/2001) tarkoitettuun rekisteröityyn parisuhteeseen ja parisuhteen osapuoleen.

13 § Edellä 10 §:ssä tarkoitetut etuudet maksetaan kassasta vain siltä osin kuin ne ylittävät sairaus- vakuutuslain tai jonkin muun lain nojalla maksettavat vastaavanlaiset korvaukset, joihin vakuutetulla on oikeus.

14 § Kassan vastuu alkaa 10 §:n kohtien 3 a,4 c ja 6 a osalta vakuutussuhteen kestettyä yhtäjaksoisesti neljä (4) kuukautta, muiden 10 §:n kohtien ja 12 §:n osalta vakuutussuhteen kestettyä yhden (1) vuoden ellei kohdassa toisin mainita, ja päättyy vakuutussuhteen päättyessä. Jos korvaukseen oikeuttava sairaus on alkanut työsuhteen kestäessä ja työkyvyttömyys jatkuu vakuutussuhteen päättyessä, lakkaa sairaalahoidon, kustannusten korvaaminen kuitenkin vasta 10 §:ssä mainitun enimmäiskorvausajan päätyttyä.

ETUUKSIA KOSKEVAT RAJOITUKSET

15 § Jos vakuutettu on vakuutustapahtuman sattumisen jälkeen antanut kassalle vilpillisesti vääriä tai puutteellisia tietoja, jolla on merkitystä etuuden saamiseen tai suuruuteen, voidaan hänelle kuu- luvan etuus evätä, tai vähentää sitä sen mukaan kuin olosuhteet huomioon ottaen on kohtuullista. Korvausta sairaanhoidosta tai synnytyksestä johtuvista kustannuksista ei suoriteta siltä ajalta minkä jäsen on poissa työstään työnseisauksen tai työn puutteesta johtuvan lomautuksen vuoksi.

16 § Kassa on etuuksiin nähden vastuusta vapaa sellaista jäsentä tai muuta edunsaajaa kohtaan, jo ka on aiheuttanut vakuutustapahtuman tahallisesti.

Jos vakuutettu tai edunsaaja on aiheuttanut vakuutustapahtuman törkeästä huolimattomuudesta voidaan kyseiselle henkilölle kuuluva etuus evätä, tai sen määrää vähentää tai keskeyttää jo myönnetyn etuuden maksaminen sen mukaan kuin olosuhteet huomioon ottaen on kohtuullista. 2 mom:n säädöstä sovelletaan myös, jossa jäsen on tahallisesti estänyt parantumistaan tai on ilman hyväksyttävää syytä kieltäytynyt kassan osoittaman lääkärin määräämästä tutkimuksesta tai hoidosta vakavaa terveydellistä vahingonvaaraa aiheuttavaa toimenpidettä lukuun ottamatta.

17 § Hallituksella on oikeus määrätä antamissaan yleisohjeissa ketä lääkäriä tai ketä 11 §:ssä tarkoi- tettua asianmukaisen ammattikoulutuksen saanutta henkilöä tai mitä sairaanhoito- tai tutkimus- laitosta tai apteekkia on käytettävä, kun on kysymys näiden sääntöjen perusteella korvattavasta hoidosta.

Kassan vakuutettu on velvollinen käymään kassan hallituksen määräyksestä ja kassan kustannuksella korvausasian selvittämistä varten tutkittavana hallituksen määräämällä lääkärillä tai sairaanhoito- tai tutkimuslaitoksessa.

Jos vakuutettu ei noudata kassan hallituksen 1 tai 2 mom:n nojalla antamaa määräystä, voidaan korvaus evätä joko kokonaan tai osittain.

ETUUKSIEN HAKEMINEN JA SUORITTAMINEN

18 § Näissä säännöissä tarkoitettuja etuuksia on haettava kirjallisesti. Hakemukseen liitetään tarvittavat selvitykset. Xxxxxxxxx, raskauden ja synnytyksen aiheuttamista kustannuksista maksettavia

korvauksia on haettava kuuden kuukauden kuluessa siitä, kun maksu, josta korvausta haetaan, on suoritettu.

Hautausavustusta on haettava vuoden kuluessa siitä, kun oikeus avustukseen on syntynyt. Myöhästymisestä huolimatta etuus voidaan kuitenkin myöntää joko kokonaan tai osittain, jos kyseinen etuuden epäämistä hakijalta pidetään kohtuuttomana.

Etuushakemuksen on käsiteltävä kiireellisinä. Etuuden viivästymiseen sovelletaan vakuutuslain 6 luku 8 §:n säännöksiä.

19 § Näiden sääntöjen 10 §:n mukainen korvaus voidaan 13 §:n estämättä maksaa täysimääräisenä jos viimeksi mainitussa pykälässä tarkoitetun muun korvauksen saaminen viivästyy kassan vakuutetusta riippumattomasta syystä, ja mikäli vakuutettu sitoutuu maksamaan lain nojalla saamastaan korvausmäärästä takaisin kassalle sen maksamaa korvausta vastaan osan.

20 § Jos kassan vakuutettu tai muu edunsaaja on saanut näiden sääntöjen mukaista etuutta enemmän kuin mihin hänellä olisi ollut oikeus, on aiheettomasti maksettu etuus perittävä takaisin.

Aiheettomasti maksettu etuus voidaan jättää osittain tai kokonaan takaisin perimättä, jos sitä pi- detään kohtuullisena, ja jos etuuden maksamisen ei ole katsottava johtuneen vakuutetun tai edunsaajan tai hänen edustajansa vilpillisestä menettelystä, tai jos takaisin perittävä summa on vähäinen.

Aiheettomasti maksetun etuuden saa periä takaisin myös kuittaamalla se vastaisuudessa maksettavista etuuksista.

MUUTOKSENHAKU ETUUSPÄÄTÖKSEEN

21 § Kassan lisäetuuspäätökseen tyytymätön voi pyytää asiassa ratkaisusuosistusta Vakuutus ja rahoitusneuvonnasta. Ratkaisusuositusta koskeva pyyntö on toimitettava omaan kassaan tai Vakuutus- ja rahoitusneuvontaan 30 päivän kuluessa siitä, kun vakuutettu on saanut tiedon päätöksestä. Vakuutetun katsotaan saaneen tiedon päätöksestä seitsemäntenä päivänä pää- teokseen postituspäivästä. Lisäetuuspäätökseen tyytymätön voi saattaa asian myös tuomioistuimen ratkaistavaksi. Kanne on nostettava kolmen vuoden kuluessa siitä, kun etuuspäätökseen tyytymätön sai kirjallisesti tiedon kassan päätöksestä ja kolmen vuoden määräajasta.

Tuomioistuin on kassan kotipaikan yleinen alioikeus eli Pohjanmaan käräjäoikeus. Kanne voidaan tutkia myös siinä käräjäoikeudessa, jonka tuomiopiirissä vaatimuksen esittäjällä on kotipaikka tai vakituinen asuinpaikka.

OMAN PÄÄOMAN RAHASTOT

22 § Kassalla on vararahasto ja käyttörahasto. Vararahastoa on kartutettava vuosittain vähintään 20 prosentilla tilinpäätöksen osoittamasta ylijäämästä sen jälkeen, kun siitä on vähennetty taseen osoittama edellisten tilikauden alijäämä.

Kun vararahasto on vähintään yhtä suuri kuin tilikauden ja kahden edellisen tilikauden vakuutus- maksutulon keskimäärä, ei siirto vararahastoon ole enää pakollinen.

Vararahastoa saa kassankokouksen päätöksen mukaan pienentää ainoastaan vahvistetun taseen osoittaman alijäämän peittämiseksi.

Finanssivalvonta voi 0.xxx estämättä antaa kassalle luvan pienentää vararahaston määrää erityisistä syistä, yleensä ei kuitenkaan täyden vararahaston määrä pienemmäksi.

23 § Käyttörahastoon on siirrettävä se osa ylijäämästä, jota ei ole siirretty vararahastoon.

Käyttörahastoa saa käyttää:

1) tilinpäätöksen osoittaman alijäämän ensisijaiseen peittämiseen

2) hallituksen harkinnan mukaan 10 ja 12 §:ssä tarkoitettujen etuuksien lisäämiseen hallituksen enintään vuodeksi kerrallaan vahvistaman suunnitelman mukaan sekä

3) hallituksen harkinnan mukaan ylimääräisen avustuksen myöntämiseen lähinnä jäsenen kuntoutusta koskevissa asioissa.

Jos käyttörahasto on muodostunut niin suureksi, että sen varat ovat enemmän kuin 30 % täyden vararahaston määrästä, on kassan ryhdyttävä toimenpiteisiin joko näiden sääntöjen mukaisten etuuksien lisäämiseksi tai maksujen alentamiseksi.

VASTUUVELKA

24 § Kassan vastuuvelka muodostuu korvausvastuusta, joka vastaa sattuneiden vakuutustapahtumien johdosta maksettavia, tilikauden päättyessä maksamatta olevien etuuksien korvausmääriä.

Korvausvastuu lasketaan tilinpäätökseen Finanssivalvonnan määräysten mukaista laskuperustetta noudattaen.

TILINPÄÄTÖS

25 § Kassan tilikausi on kalenterivuosi.

Kultakin tilikaudelta on laadittava sosiaali- ja terveysministeriön asetuksen sekä taseen liitetietoineen ja toimintakertomuksen ja Finanssivalvonnan antamien

määräysten mukainen tilinpäätös, joka käsittää tuloslaskelman, taseen

liitetietoineen ja toimintakertomus. Tilinpäätös ja siihen kuuluvat asiakirjat on toimitettava tilintarkastajien tarkastettavaksi vähintään kuukautta ennen varsinaista kassankokousta.

26 § Jos käyttörahasto ei riitä kassan alijäämän peittämiseen, käytetään siihen vararahastoa. Kassassa ei ole vakuutuskassalain 4 luvun 12 §:ssä tarkoitettua lisämaksuvelvollisuutta.

TILINTARKASTUS

27 § Kassalla on yksi kalenterivuodeksi kerrallaan valittua tilintarkastaja. Tilintarkastajaksi voidaan valita luonnollinen henkilö tai hyväksytty tilintarkastusyhteisö.

Tilintarkastajaksi valitulle luonnolliselle henkilölle on valittava varatilintarkastaja. Tilintarkastajaksi valitulle tilintarkastus yhteisölle ei valita varatilintarkastajaa.

Tilintarkastajan ja tämän varatilintarkastajan on oltava tilintarkastuslaissa (1141/2015) tarkoitettu tilintarkastaja.

KASSANKOKOUS

28 § Ylin päättämisvalta kassan asioista on kassankokouksella, johon kaikilla kassan vakuutetuilla on oikeus osallistua ja käyttää puhevaltaa.

Kassankokous pidetään Pietarsaaressa.

Hallitukseen erikseen päättäessä kokoukseen saa osallistua myös tietoliikenneyhteyden tai muu teknisen apuvälineen avulla.

29 § Kassankokouksessa jokaisella vakuutetulla on yksi ääni. Vakuutettu käyttää oikeuttaan kassankokouksessa henkilökohtaisesti tai asiamiehen välityksellä.

Asiamiehellä on oikeus edustaa enintään yhtä vakuutettua. Vakuutetun asiamiehen tulee esittää päivätty ja yksilöity valtakirja.

Kassankokouksessa saa käyttää avustajaa. Valtakirjat kassankokoukseen on toimitettava kassaan viikkoa ennen kassankokousta.

30 § Kassa pitää vuosittain yhden varsinaisen kansankokouksen ja se pidetään huhtikuussa.

Huhtikuussa pidettävässä varsinaisessa kassankokouksessa:

1) esitetään tilinpäätös ja tilintarkastuskertomus

2) päätetään tuloslaskelman ja taseen vahvistamisesta

3) päätetään vastuuvapauden myöntämisestä hallituksen jäsenille ja kassanjohtajalle

4) päätetään ylijäämän käytöstä tai alijäämän peittämisestä

5) päätetään muista toimenpiteistä, joihin edellisvuoden toiminta ja tilinpäätös voivat antaa aiheen, sekä

6) määrätään hallituksen puheenjohtajan ja muiden jäsenten sekä tilintarkastajien palkkiot

7) valitaan jäsenet ja varajäsenet erovuoroisten hallituksen jäsenten ja varajäsenten tilalle

8) valitaan tilintarkastajat ja varatilintarkastajat

9) esitellään hallituksen selonteko kassan tilanteesta, sekä

10) käsitellään mahdolliset muut kokouskutsussa mainitut asiat.

31 § Ylimääräinen kassankokous pidetään, kun hallitus katsoo olevan aihetta siihen.

Ylimääräinen kassankokous on pidettävä myös, jos kassankokouksessa vähintään kymmenesosaa äänioikeutettujen yhteenlasketusta äänimäärästä edustavat äänioikeutetut. Finanssivalvonta tai kassan tilintarkastaja sitä kirjallisesti vaativat ilmoittamansa asian käsittelyä varten.

32 § Kutsu kassankokoukseen on toimitettava aikaisintaan neljä viikkoa ja viimeistään viikkoa ennen kokousta. Jos kassankokouksessa käsiteltävän asian päätöksenteko siirretään jatko kokoukseen, on siitä lähetettävä erillinen kutsu, jos kokous pidetään myöhemmin kuin neljän viikon kuluttua.

Kokouskutsu ja muut kassan tiedoksiannot saatetaan tiedoksi ilmoituksella, joka on julkaistava vähintään yhdessä kassankokouksen päättämässä jäsenten keskuuteen leviävässä sanoma- tai muussa lehdessä. Kokouskutsu ja muut tiedoksiannot on lisäksi kiinnitettävä työnantajan ilmoitustaululle.

34 § Kassankokouksen kokouskutsussa on mainittava kokouksessa käsiteltävät asiat.

Jos kassankokouksessa käsitellään tilinpäätöstä, on tilinpäätösasiakirjat tai niiden jäljennökset pidettävä äänioikeutettujen nähtävinä vähintään viikon ajan ennen kokousta kassan toimistossa.

Asiakirjojen on oltava nähtävillä myös kassankokouksessa.

Vastaavasti on meneteltävä, jos kassankokouksessa käsitellään sääntöjen muuttamista koskevaa asiaa. Nähtävillä olosta on ilmoitettava kokouskutsussa.

Jos kassankokouksessa käsitellään kassan sääntöjen muuttamista, on muutoksen pääasiallinen sisältö mainittava kokouskutsussa.

35 § Kassankokouksessa johtaa puhetta kokouksen tähän tehtävään valitsema henkilö

Kassankokouksen päätökseksi tulee se mielipide, jota yli puolet annetuista äänistä on kannattanut tai äänten mennessä tasan, johon puheenjohtaja yhtyy, jos laista tai näistä säännöistä ei muuta johdu. Vaaleissa tulee valita se, joka saa eniten ääniä. Vaalin ratkaisee arpa, jos äänet menevät tasan.

Sääntömuutosta koskeva päätös on pätevä vain, jos sitä on kannattanut vähintään kaksi kolmasosaa kokouksessa olleiden äänioikeutettujen äänimäärästä. Sama vaatimus koskee kassan asettamista selvitys- tilaan ja sen purkamista muissa kuin lain edellyttämissä tapauksissa, sekä kassan sulautumista koskevan sopimuksen hyväksymistä.

36 § Jos lain säädöksiä tai näiden sääntöjen määräyksiä kokouskutsusta tai asiakirjojen nähtävänä olosta

ei ole jossain asiassa noudatettu, ei päätöstä saa tehdä ilman niiden suostumusta, jota laiminlyönti koskee. Jos asia lain tai näiden sääntöjen mukaan on käsiteltävä kokouksessa, kassankokous saa tehdä asiasta päätöksen vaikkei asiaa ole mainittu kokouskutsussa. Kassankokous voi samoin aina päättää ylimääräisen kassankokouksen koolle kutsumisesta määrättyä asiaa käsittelemään. Vakuutetuilla on oikeus saada haluamansa asia kassankokouksen käsiteltäväksi, jos hän vaatii sitä kirjallisesti kassan hallitukselta niin hyvissä ajoin, että asia voidaan sisällyttää kokouskutsuun.

37 § Kassankokouksessa pidetään pöytäkirjaa, johon on merkittävä läsnä olevat äänioikeutetut ja heidän ääni- määränsä, kokouksessa tehdyt päätökset sekä milloin päätöksestä on äänestetty, äänestysten tulos.

Puheenjohtajan ja vähintään yhden kokouksessa valitun äänioikeutetun on tarkastettava ja allekirjoitettava pöytäkirja. Pöytäkirjat on numeroitava juoksevasti ja säilytettäväluotettavalla tavalla. Pöytäkirja on pidettävä jäsenten nähtävänä viimeistään kahden viikon kuluttua kokouksesta

kassan toimistossa. Vakuutetuilla on oikeus saada jäljennös pöytäkirjasta ja sen liitteistä.

HALLITUS

38 § Kassan hallitukseen kuuluu kuusi (6) varsinaista jäsentä, joista kullakin on oltava henkilökohtainen varajäsen. Kassankokous valitsee hallituksen.

Hallituksen jäsenen toimikausi on kolme (3) kalenterivuotta ja hallituksesta eroaa joka vuosi kaksi (2) varsi- naista jäsentä. Hallituksen jäsen on oltava kassan vakuutettu.

39 § Hallitus edustaa kassaa ja huolehtii kassan hallinnosta ja kassan toiminnan asianmukaisesta järjestämisestä Hallituksen tehtäviin kuluu erityisesti:

1) valita ja erottaa toimitusjohtajan ja kassan toimihenkilöt sekä määrätä toimenhoitonsa ehdoista.

2) antaa toimitusjohtajalle ohjeet ja määräykset kassan juoksevan hallinnon ja muun toiminnan hoitamisesta.

3) huolehtia siitä, että kassan kirjanpito ja varainhoidon valvonta on asianmukaisesti järjestetty

4) päättää kassan varojen sijoittamisesta ja 44 §:ssä mainittujen lainojen ottamisesta

5) päättää etuuksien myöntämisestä, ellei hallitus ole antanut ratkaisuoikeutta toimitusjohtajalle tai kassan toimihenkilölle

6) kutsua koolle kassankokous ja valmistella kokouksessa käsiteltävät asiat sekä tehdä toimintakertomuksessa kokoukselle tilinpäätöksen yli- tai alijäämää koskeva toimenpide-ehdotus, sekä

antaa oikeus kassan nimen kirjoittamiseen.

40 § Hallitus valitsee vuosittain keskuudestaan puhejohtajan ja varapuheenjohtajan. Hallitus kokoontuu puheenjohtajan, tai tämän ollessa estynyt, varapuheenjohtajan kutsusta. Puheenjohtajan on kutsuttava hallitus koolle, jos hallituksen jäsen sitä vaatii. Hallitus on päätösvaltainen, kun puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja ja vähintään kolme (3) muuta jäsentä on läsnä.

Hallituksen päätökseksi tulee se mielipide, jota on kannattanut yli puolet läsnä olevista, tai äänten mennessä tasan, puheenjohtajan kannattama mielipide.

Hallituksen jäsen ja kassanjohtaja ei saa osallistua sellaisen asian käsittelyyn, joka koskee hänen ja vakuutuskassan välistä suhdetta tai muutoin hänen yksityistä etuaan.

41 § Hallituksen kokouksesta on laadittava pöytäkirja sekä Hallituksen jäsenillä ja toimitusjohtajalla on oikeus saada eriävä mielipiteensä merkityksi pöytäkirjaan.

Pöytäkirja on numeroitava juoksevasti ja säilytettävä luotettavalla tavalla. Pöytäkirjan on merkittävä:

1) kokouksen päivämäärä, ja sen alkamis- ja päättymisaika sekä kokouspaikka

2) kokouksessa saapuvilla olleet hallituksen jäsenet sekä muut henkilöt

3) kokouksessa käsitellään asiat, siinä tehdyt päätökset ja suoritetut äänestykset sekä eriävät mielipiteet sekä

4) esteellisyydet ja muut tarpeellisiksi katsotut seikat.

TOIMITUSJOHTAJA

42 § Toimitusjohtajan tehtävänä on hoitaa kassan juoksevaa

hallintoa hallituksen antamien ohjeiden ja määräysten mukaisesti.

Toimitusjohtajana on huolehdittava, että kassan kirjanpito on lain mukainen ja varainhoito luotettavalla tavalla järjestetty. Toimitusjohtajalla on oikeus edustaa kassaa sellaisessa asiassa joka eläkesäätiö ja eläkekassalain 4 luvun 13 §:n mukaan kuuluu hänen tehtäviinsä.

43 § Kassan nimen kirjoittavat hallituksen jäsen ja toimitusjohtaja tai hallituksen valtuuttama kassan toimihenkilö, aina kaksi yhdessä.

VAROJEN SIJOITTAMINEN JA LAINANOTTO

44 § Kassan on sijoitettava varansa tuottavasti ja turvaavasti sekä kassan maksuvalmius varmistaen.

Xxxxxx varoja ei saa käyttää sen toiminalle vieraiseen tarkoitukseen.

Kassan on sopeutettava toimintansa sellaiseksi, että toiminta on mahdollista ilman lainanottoa. Kassa saa kuitenkin ottaa tilapäisesti lyhytaikaisia lainoja maksuvalmiuden ylläpitämiseksi.

Kassa ei saa antaa takausta.

TYÖNANTAJAN VELVOLLISUUKSIEN MUUTTAMINEN

45 § Jos työnantaja haluaa muuttaa näissä säännöissä olevia työnantajaa koskevia velvoitteita, on siitä ilmoitettava kirjallisesti kassalle vähintään kuusi kuukautta ennen muutoksen voimaantuloa.

Jos työnantajan antama vakuutuskassalain 2 luvun 3 §:ssä tarkoitettu pakollista vakuutussuhdetta koskeva suostumus peruutetaan, on se voimassa vielä kuusi kuukautta sen jälkeen, kun ilmoitus peruuttamisesta on saapunut kassalle.

Saatuaan 1 tai 2 momentissa tarkoitetun ilmoituksen, kassan on viipymättä ryhdyttävä toimenpiteisiin tarvittavien sääntömuutosten toteuttamiseksi.

SULAUTUMINEN JA JAKAUTUMINEN

46 § Kassa ei voi sulautua tai jakautua vakuutuskassalain 7 luvussa säädetyllä tavalla.

VAKUUTUSKANNAN LUOVUTTAMINEN SEKÄ VAPAAEHTOINEN SELVITYSTILA JA KASSAN PURKAMINEN

47 § Kassan vakuutuskannan luovuttamisen sekä vapaaehtoisen selvitystilan ja kassan purkamisen ja niiden edellyttämien toimenpiteiden osalta on toimittava siten kuin vakuutuskassalain 8 luvussa säädetään.

LAKISÄÄTEINEN SELVITYSTILA JA PURKAMINEN

48 § Kassa on asetettava selvitystilaan ja purettava

1) jos kassan vakuutettujen määrä ei kahden viimeksi kuluneen kalenterivuoden päättyessä ole täyttänyt

näiden sääntöjen mainittua vähimmäismäärää, ja ellei pidetä todennäköisenä, että vakuutettujen lähinnä seuraavan neljän kuukauden aikana tulee nousemaan tähän määrään

2) jos kassan tilinpäätös osoittaa alijäämää, ja jos alijäämää ei ole katettu kahden seuraavan tilikauden aikana, sekä

3) jos kassa ei täytä vastuuvelan laskentaperusteita tai vastuuvelan kattamista ja katteen eri- yttämistä koskevia vaatimuksia.

4) jos säännöissä niin määrätään

5) jos Finanssivalvonta on määrännyt kassan purettavaksi

49 § Kassan purkautuessa jäljellä jäävät varat on jaettava niiden kesken, jotka olivat kassan vakuutettuja selvitystilan alkaessa. Varat jaetaan heidän selvitystilan alkamista välittömästi edeltäviltä

60 kuukaudelta suorittamiensa jäsenmaksujen osoittamassa suhteessa. Jos jaettava määrä on vähäinen, voi kassankokous päättää kahden kolmasosan enemmistöllä, että varat käytetään yleis- hyödylliseen tarkoitukseen.