SATAKUNTALIITON SÄÄNNÖT
SATAKUNTALIITON SÄÄNNÖT
SATAKUNTALIITON SÄÄNNÖT
Sisällysluettelo
III Talous sekä hallinnon ja talouden tarkastus 8
I OSA: Hallinnon ja toiminnan järjestäminen 11
Toimivalta henkilöstöasioissa 15
Tiedonhallinnan ja asiakirjahallinnon järjestäminen 20
Sisäinen valvonta ja riskienhallinta 28
Maakuntavaltuuston toiminta 29
Maakuntavaltuuston kokoukset 30
Enemmistövaali ja suhteellinen vaali 36
Valtuutetun aloite- ja kyselyoikeus 38
III OSA: Päätöksenteko- ja hallintomenettely 39
Toimielinten ja viranhaltijoiden toimivalta 46
Luottamushenkilöiden palkkiosääntö 50
SISÄISEN VALVONNAN JA TARKASTUKSEN OHJEET 54
1 Sisäisen valvonnan perusteet 54
SATAKUNTALIITON HANKEHALLINNOINNIN OHJEET 66
Viranhaltijoiden toimivaltuudet ja tehtävät 67
SATAKUNNAN MAAKUNNAN YHTEISTYÖRYHMÄN TYÖJÄRJESTYS OHJELMAKAUSI 2021-2027 69
III luku Yhteistyöryhmän tehtävät 73
IV luku Sihteeristö ja maaseutujaosto 75
1 § Kuntayhtymän nimi ja kotipaikka
Kuntayhtymän nimi on Satakuntaliitto-kuntayhtymä. Nimestä voidaan käyttää myös muotoa Satakuntaliitto. Kotipaikka on Porin kaupunki.
2 § Jäsenkunnat
Kuntayhtymän jäsenkunnat ovat Eura, Eurajoki, Harjavalta, Huittinen, Jämijärvi,
Kankaanpää, Karvia, Kokemäki, Merikarvia, Nakkila, Pomarkku, Pori, Rauma, Siikainen, Säkylä ja Ulvila.
3 § Toiminta-ajatus ja tehtävät
Satakuntaliitto toimii Satakunnan maakunnan, sen kuntien ja asukkaiden eduksi kehittämis-, edunvalvonta-, tutkimus- ja suunnitteluorganisaationa.
Satakuntaliiton tehtävänä on
- edistää maakunnan henkistä ja aineellista vaurastumista sekä hyvän ympäristön turvaamista sekä valvoa maakunnan etua,
- vahvistaa maakunnan sisäistä sekä kuntien ja kuntayhtymien välistä yhteistyötä sekä toimia maakunnallisena yhteistyöelimenä maakunnan kehittämisasioissa,
- hoitaa alueiden kehittämisestä annetun lain mukaiset aluekehitysviranomaisen tehtävät ts. huolehtia toimialueellaan yleisestä aluepoliittisesta suunnittelusta, aluekehittämisohjelmien valmistelusta ja niiden toteutumisen seurannasta sekä aluehallintoviranomaisille kuuluvien aluekehitystoimenpiteiden yhteensovittamisesta,
- avustaa ja palvella kuntia niiden tutkimus-, suunnittelu- ja kehittämistoiminnassa,
- huolehtia alueellaan maakuntakaavan laatimisesta ja muista maakuntakaavoitukseen liittyvistä tehtävistä ja edistää maakuntakaavan toteuttamista sekä
- huolehtia lainsäädäntöön perustuvista muista tehtävistä sekä jäsenkuntien yhdessä sille osoittamista tehtävistä.
Kuntayhtymä voi sopimuksin ottaa täyttä korvausta vastaan suorittaakseen kuntayhtymän toimialaan liittyvän toimeksiannon muiltakin kuin jäsenkunnilta.
Edustajainkokous
4 § Edustus edustajainkokouksessa
Jäsenkunnat valitsevat edustajat edustajainkokoukseen kunnan edellisen vuoden alun asukasluvun mukaan siten, että kullakin jäsenkunnalla on yksi edustaja jokaista alkavaa neljää tuhatta asukasta kohti, kuitenkin enintään viidennes rajoittamattomasta kokonaisedustajamäärästä. Rajoitusta ei so- velleta kesken valtuustokauden tapahtuvissa kuntajaon muutoksissa, ellei muutoksen yhteydessä jär- jestetä ylimääräisiä kunnallisvaaleja.
Kullekin edustajalle valitaan henkilökohtainen varaedustaja. Kullakin edustajalla on edustajainkokouksessa yksi ääni.
Edustajan ja varaedustajan on oltava jäsenkuntien valtuutettuja.
5 § Edustajainkokous
Edustajainkokous pidetään kuntavaalivuoden syyskuun loppuun mennessä. Maakuntahallitus päättää edustajainkokouksen ajasta ja paikasta.
Kutsu edustajainkokoukseen on toimitettava kirjallisesti jäsenkunnille vähintään kolme kuukautta ennen kokousta.
Jäsenkuntien on kirjallisesti ilmoitettava valitsemiensa kokousedustajien nimet maakuntahallitukselle viimeistään 14 päivää ennen edustajainkokousta.
Edustajainkokouksen esityslista on lähetettävä kokousedustajille viimeistään seitsemän päivää en- nen edustajainkokousta.
6 § Edustajainkokouksen järjestäytyminen
Maakuntahallituksen puheenjohtaja avaa kokouksen, minkä jälkeen edustajainkokous valitsee itselleen puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan. Lisäksi edustajainkokous valitsee itselleen sihteerin ja kaksi pöytäkirjan tarkastajaa.
7 § Edustajainkokouksen päätösvaltaisuus
Kuntien edustajainkokous on päätösvaltainen, kun enemmän kuin puolet kaksi kolmasosaa edusta- jista on saapuvilla.
8 § Edustajainkokouksen päätöksenteko
Edustajainkokouksen päätöksenteossa noudatetaan soveltuvin osin Satakuntaliiton hallintosäännön määräyksiä.
9 § Edustajainkokouksen tehtävät
Edustajainkokous:
1) valitsee jäsenkuntia edustavat maakuntavaltuuston jäsenet ja heille henkilökohtaiset varajäsenet, ellei tässä perussopimuksessa ole muuta määrätty sekä
2) käsittelee maakuntahallituksen antaman kertomuksen edellisen edustajainkokouksen jälkeen tapahtuneesta kuntayhtymän toiminnasta.
Yhtymävaltuusto
10 § Yhtymävaltuuston nimi
Yhtymävaltuustosta käytetään nimitystä Satakunnan maakuntavaltuusto, lyhennettynä maakuntavaltuusto.
11 § Maakuntavaltuuston jäsenten valinta
Maakuntavaltuustoon valitaan jäsenet kunnan edellisen vuoden alun asukasluvun mukaan siten, että kullakin jäsenkunnalla on yksi edustaja jokaista alkavaa neljää tuhatta asukasta kohti, kuitenkin enin- tään viidennes rajoittamattomasta kokonaisjäsenmäärästä.
Kullekin valtuuston jäsenelle valitaan henkilökohtainen varajäsen.
Maakuntavaltuuston jäsenet ja varajäsenet valitaan jäsenkuntien valtuustojen toimikautta vastaavaksi ajaksi.
Maakuntavaltuuston jäsenten ja varajäsenten tulee olla jäsenkuntien valtuutettuja, ja valtuustossa edustettuina olevien ryhmien ääniosuuksien tulee valittaessa vastata jäsenkuntien valtuustoissa edustettuina olevien eri ryhmien kunnallisvaaleissa saamaa ääniosuutta maakunnan alueella vaalilaissa säädetyn suhteellisuusperiaatteen mukaisesti.
Mikäli valtuuston jäsen tai varajäsen menettää vaalikelpoisuutensa kesken toimikauden tai muusta syystä eroaa valtuuston jäsenyydestä kesken toimikauden, päättää jäsenen edustama kunta eron myöntämisestä ja uuden jäsenen tai varajäsenen valitsemisesta jäljellä olevaksi toimikaudeksi.
Kunnan valitseman jäsenen tai varajäsenen on mahdollisuuksien mukaan edustettava samaa poliittista ryhmää kuin se, jonka tilalle hänet valitaan.
Mikäli valtuustokauden aikana kuntayhtymään hyväksytään jäseneksi uusia kuntia, uudet jäsenkunnat valitsevat jäljellä olevaksi valtuuston toimikaudeksi omat edustajansa yhtymävaltuustoon tämän perussopimuksen mukaisesti.
Kuntajaon muutokset otetaan huomioon valtuuston kokoonpanossa siten, että valtuustoon valittavien edustajien lukumäärä lasketaan perussopimusta vastaavalla tavalla muutosta seuraavan valtuustokauden alusta lukien, ellei muutoksen yhteydessä järjestetä ylimääräisiä kunnallisvaaleja.
12 § Jäsenten äänivalta
Kullakin valtuuston jäsenellä on yksi ääni. Mikäli jäsen on estynyt tai poissa, siirtyy hänen äänivaltansa henkilökohtaiselle varajäsenelle.
13 § Päätösvaltaisuus
Maakuntavaltuusto on päätösvaltainen, kun enemmän kuin kaksi kolmasosaa jäsenistä on saapuvilla. Maakuntavaltuuston kokouskäytännöistä määrätään Satakuntaliiton hallintosäännössä.
14 § Maakuntavaltuuston kokoukset
Maakuntavaltuusto kokoontuu tarpeen mukaan, kuitenkin vähintään kahteen kokoukseen vuodessa, kevät- ja syyskokoukseen.
15 § Maakuntavaltuuston tehtävät
Jäsenkunnat käyttävät maakuntavaltuuston kokouksissa ylintä päätösvaltaa Satakuntaliiton asioissa.
Maakuntavaltuuston kevätkokouksessa maakuntavaltuusto
1. valitsee maakuntavaltuustolle puheenjohtajan ja hallintosäännössä määrätyn määrän vara- puheenjohtajia
2. käsittelee hallituksen kertomuksen kuntayhtymän toiminnasta edellisenä vuonna sekä tilintarkastuskertomuksen ja siinä tehtyjen mahdollisten muistutusten johdosta annetut selitykset ja lausunnot
3. päättää tilinpäätöksen hyväksymisestä ja vastuuvapaudesta tilivelvollisille sekä niistä toimenpiteistä, joihin tarkastuslautakunnan arviointikertomus, tilintarkastuskertomus ja siinä tehdyt muistutukset antavat aihetta
4. valitsee hallituksen jäsenet, näiden henkilökohtaiset varajäsenet sekä puheenjohtajan ja päättämänsä määrän varapuheenjohtajia
5. asettaa tarkastuslautakunnan toimikauttaan vastaavien vuosien hallinnon ja talouden tarkastuksen järjestämistä varten sekä valitsee tarkastuslautakunnan esityksen perusteella yhden tai useamman tilintarkastajan sekä varatilintarkastajat
6. käsittelee muut maakuntavaltuuston päätettävät asiat.
Maakuntavaltuuston syyskokouksessa maakuntavaltuusto
1. hyväksyy seuraavaksi kalenterivuodeksi talousarvion
2. hyväksyy kolmea tai useampaa vuotta koskevan taloussuunnitelman
3. päättää jäsenkuntien seuraavan kalenterivuoden maksuosuuksista sekä maksuajoista
4. käsittelee muut maakuntavaltuuston päätettävät asiat.
Maakuntavaltuusto hyväksyy hallintosäännön ja tarpeelliset johtosäännöt. Maakuntavaltuusto valitsee liiton johtajan, josta käytetään nimitystä maakuntajohtaja. Hallitus
16 § Kokoonpano ja nimi
Hallitukseen valitaan maakuntavaltuuston toimikautta vastaavaksi ajaksi 13 jäsentä ja jokaiselle henkilökohtainen varajäsen.
Hallituksesta käytetään nimitystä maakuntahallitus.
Hallitusta valittaessa pyritään sen lisäksi, mitä kuntalaissa on säädetty, ottamaan huomioon alueellinen edustavuus ja jäsenkuntien erilaisuus.
17 § Hallituksen tehtävät
Hallitus valvoo yhtymän etua, edustaa yhtymää ja tekee sen puolesta sopimukset.
Hallituksen tehtävistä ja kokoontumisesta annetaan tarkemmat määräykset hallintosäännössä.
18 § Nimenkirjoitusoikeus
Hallintosäännössä määrätään, kenellä on oikeus allekirjoittaa asiakirjat kuntayhtymän puolesta.
Tarkastuslautakunta
19 § Määräykset tarkastuslautakunnasta
Tarkastuslautakuntaa koskevat määräykset ovat tarkastussäännössä.
Maakuntien yhteistoiminnan aluejako, tehtävät ja päätöksenteko
20 § Toimielimet ja päätöksenteko
Alueiden kehittämislain mukaisen yhteistoiminnan piiriin kuuluvien asioiden käsittelyyn liittyvät päätökset tehdään maakunnan liittojen yhtäpitävillä päätöksillä.
Päätökset maakuntaohjelmiin sisältyvistä yhteistoiminnan piiriin kuuluvista asioista tehdään maakuntavaltuustojen yhtäpitävillä päätöksillä.
Päätökset maakuntaohjelmien toteuttamissuunnitelmiin tai muihin alueiden kehittämiseen merkittävästi vaikuttaviin suunnitelmiin sisältyvistä yhteistoiminnan piiriin kuuluvista asioista tehdään maakuntahallitusten yhtäpitävillä päätöksillä.
III Talous sekä hallinnon ja talouden tarkastus
21 § Peruspääoma
Peruspääoma muodostuu jäsenkuntien pääomasijoituksista. Peruspääomaa voidaan korottaa myös siirrolla oman pääoman muusta erästä. Peruspääoma jakaantuu jäsenkuntaosuuksiin.
Peruspääoman korottamisesta ja alentamisesta päättää maakuntavaltuusto.
Uuden jäsenkuntaosuuden tai jäsenkuntaosuuden lisäyksen edellyttämän pääomasijoituksen määrästä ja suoritusajasta päättää maakuntavaltuusto.
22 § Jäsenkuntien osuudet ja vastuu
Jäsenkunnan osuus kuntayhtymän varoihin sekä vastuu veloista ja velvoitteista määräytyvät niiden maksuosuuksien suhteen mukaan, mitkä jäsenkunnille on 26 §:n 1 momentin nojalla viimeksi päättyneeltä varainhoitovuodelta määrätty. Kuntayhtymässä on pidettävä rekisteriä jäsenkuntaosuuk- sista.
23 § Talousarvio ja -suunnitelma
Taloussuunnitelmaa valmisteltaessa jäsenkunnille on varattava tilaisuus esityksen tekemiseen kuntayhtymän toiminnan kehittämiseksi.
Seuraavan kalenterivuoden talousarvio- ja suunnitelmaehdotus on toimitettava jäsenkunnille 31.10. mennessä ja hyväksytty talousarvio- ja suunnitelma 30.11. mennessä.
Muutokset talousarvioon on hyväksyttävä talousarviovuoden aikana.
24 § Suunnitelmapoistot
Suunnitelman mukaisten poistojen laskentaperusteet hyväksyy maakuntavaltuusto.
25 § Jäsenkuntien maksuosuudet
Se määrä, joka talousarvion mukaan muiden tulojen lisäksi tarvitaan menojen suorittamiseen, kootaan varainhoitovuoden maksuosuuksina.
Jäsenkuntien maksuosuudet määräytyvät edellisenä kalenterivuotena toimitetussa kunnallis- ja yhteisöverotuksessa jäsenkunnissa määrättyjen kunnallis- ja yhteisöveron määrien suhteessa.
Maksuosuus suoritetaan varainhoitovuoden aikana valtuuston päättämissä erissä ja päättäminä aikoina
26 § Investoinnit ja pitkäaikaisen vieraan pääoman rahoitus
Kuntayhtymä voi hankkia pääomarahoitusta investointimenoon valtionosuutena, jäsenkunnan rahoitusosuutena tai oman pääoman ehtoisena sijoituksena tai lainana jäsenkunnalta tai rahoituslaitokselta.
Jäsenkunnan rahoitusosuuden, oman pääoman ehtoisen sijoituksen tai jäsenkuntalainan ehdoista päättävät jäsenkunnat hankekohtaisesti.
Perustamishankkeen arvioitu kustannus jaetaan valtionosuuden määräämiseksi jäsenkuntaosuuk- siksi viimeisen tilinpäätöksen peruspääoman jäsenkuntaosuuksien suhteessa, ellei muusta jakoperusteesta ole sovittu hankekohtaisesti.
Jäsenkunnalta perittävä maksuosuus investoinnin rahoittamiseen otetun lainan lyhennykseen merkitään peruspääoman jäsenkuntaosuuden lisäykseksi. Jäsenkuntaosuuden lisäyksen merkitsemi- sestä sijoituspääomarahastoon päättävät jäsenkuntien valtuustot yhtäpitävin päätöksin.
27 § Rahastojen perustaminen
Sijoituspääomarahaston perustamisesta ja sen säännöstä päättävät jäsenkuntien valtuustot yhtäpitävin päätöksin. Muun rahaston perustamisesta ja sen säännöstä päättää yhtymävaltuusto.
28 § Viivästyskorko
Jäsenkunnan maksuerän tai muun maksun viivästyessä kuntayhtymä perii korkolain mukaisen viivästyskoron.
29 § Tilinpäätöksen allekirjoittaminen ja hyväksyminen Tilinpäätöksen allekirjoittavat maakuntahallituksen jäsenet ja esittelijä. 30 § Kuntayhtymästä eroavien ja toimintaa jatkavien kuntien asema
Mikäli jäsenkunta eroaa kuntayhtymästä, sille suoritetaan maakuntavaltuuston päätöksellä sen jäsenkuntaosuus tai osa siitä. Mikäli muut kunnat eivät lunasta eroavan jäsenkunnan jäsenkuntaosuutta, alennetaan peruspääomaa. Korvaus peruspääomaosuudesta suoritetaan tasasuuruisina erinä kolmen vuoden aikana eron voimaantulosta lukien.
31§ Hallinnon ja talouden tarkastaminen
Hallinnon ja talouden tarkastamisesta noudatetaan, mitä siitä on säädetty kuntalaissa ja määrätty Satakuntaliiton tarkastussäännössä.
Tarkastuslautakuntaan valitaan puheenjohtaja, varapuheenjohtaja ja kolme muuta jäsentä sekä jokaiselle jäsenelle henkilökohtainen varajäsen.
32 § Kuntayhtymän purkaminen ja loppuselvitys
Kuntayhtymän purkamisesta päättävät jäsenkuntien valtuustot. Kuntayhtymän purkautuessa
maakuntahallituksen on huolehdittava loppuselvityksestä, elleivät jäsenkunnat sovi muusta järjestelystä.
Kuntayhtymän varat, joita ei tarvita loppuselvityksen kustannusten ja velkojen suorittamiseen eikä sitoumusten täyttämiseen, jaetaan jäsenkunnille niiden maksuosuuksien suhteen mukaan, mitkä jäsenkunnille on 26 §:n 1 momentin nojalla viimeksi päättyneeltä varainhoitovuodelta määrätty. Jos kustannusten ja velkojen suorittamiseen sekä sitoumusten täyttämiseen tarvittava määrä on varoja suurempi, jäsenkunnat ovat velvolliset suorittamaan erotuksen edellä mainittujen osuuksien suhteessa.
33 § Uuden jäsenkunnan ottaminen
Milloin kunta liitetään valtioneuvoston päätöksellä kuntayhtymän alueeseen, saa kunta jäsenyyden ilman eri hakemusta päätöksessä mainitusta ajankohdasta lukien. Muussa tapauksessa esitys jäsenyydestä tehdään kuntayhtymälle ja jäseneksi hyväksyminen tapahtuu perussopimuksen hyväksymismenettelyn mukaisesti.
34 § Kuntayhtymästä eroaminen tai kuntaliitos
Jäsenkunnan, joka haluaa erota kuntayhtymästä, on ilmoitettava siitä kuntayhtymälle. Jäsenyys päättyy ilmoitusta seuraavan kalenterivuoden lopussa.
Mikäli kunta valtioneuvoston päätöksellä poistetaan kuntayhtymän alueesta tai kunta liitetään toiseen jäsenkuntaan, saa kuntayhtymän alueesta poistuva kunta tai toiseen jäsenkuntaan yhdistyvä kunta eron ilman eri hakemusta päätöksessä mainitusta ajankohdasta lukien.
35 § Voimaantulo ja soveltaminen
Perussopimus tullut voimaan 1.7.2000 Tarkistettu maakuntavaltuustossa 28.4.2017 § 9
Tarkistettu maakuntavaltuustossa 11.12.2020 § 21
Tarkistettu maakuntavaltuustossa 10.12.2021 § 27
Hallintosääntö hyväksytty maakuntavaltuustossa 28.4.2017 Päivitetty maakuntavaltuustossa 11.12.2020 § 20
Päivitetty maakuntavaltuustossa 10.12.2021 § 28, 29
Päivitetty maakuntavaltuustossa 13.5.2022 § 10, 11
I OSA: Hallinnon ja toiminnan järjestäminen
I LUKU
Maakunnan johtaminen
1 §
Hallintosäännön soveltaminen
Satakuntaliiton hallinnon ja toiminnan järjestämisessä sekä päätöksenteko- ja kokousmenettelyssä noudatetaan tämän hallintosäännön määräyksiä, ellei laissa ole toisin säädetty.
Hallintosäännön ohella kuntayhtymän toimintaa ohjataan seuraavilla asiakir- joilla:
- jäsenkuntien hyväksymä perussopimus
- maakunnan yhteistyöryhmän työjärjestys
2 § Johtamisjärjestelmä
Kuntayhtymää johdetaan Satakuntaliiton toimintastrategian ja talous- ja toimin- tasuunnitelman mukaisesti.
Maakuntavaltuusto vastaa kuntayhtymän toiminnasta ja taloudesta sekä käyttää kuntayhtymän päätösvaltaa. Maakuntavaltuusto siirtää toimivaltaansa hallinto- säännön määräyksillä.
Maakuntahallitus vastaa valtuuston päätösten valmistelusta, täytäntöönpanosta ja laillisuuden valvonnasta. Maakuntahallitus johtaa kuntayhtymän toimintaa, hallintoa ja taloutta. Maakuntahallitus vastaa kuntayhtymän toiminnan yhteenso- vittamisesta, henkilöstöpolitiikasta ja huolehtii kuntayhtymän sisäisestä valvon- nasta ja riskienhallinnan järjestämisestä.
Maakuntajohtaja johtaa maakuntahallituksen alaisena kuntayhtymän hallintoa, taloudenhoitoa ja muuta toimintaa. Maakuntajohtaja vastaa asioiden valmiste- lusta maakuntahallituksen käsiteltäväksi.
Maakuntajohtajalla on apunaan toimialajohtajista koostuva johtoryhmä.
3 §
Esittely maakuntahallituksessa
Maakuntahallituksen esittelijänä toimii maakuntajohtaja. Maakuntajohtajan ol- lessa poissa tai esteellinen, esittelijänä toimii hänen sijaisekseen määrätty.
4 §
Maakuntahallituksen puheenjohtajan tehtävät
Maakuntahallituksen puheenjohtajan tehtäviin kuuluu:
1. johtaa maakuntahallituksen tehtävien toteuttamisen edellyttämää poliittista yhteistyötä käymällä asioiden käsittelyn edellyttämiä keskusteluja poliittisten ryhmien kanssa sekä pitämällä sopivin tavoin yhteyttä maakunnan asukkaisiin ja muihin sidosryhmiin;
2. vastata maakuntajohtajan johtajasopimuksen valmistelusta ja huolehtia maa- kuntahallituksen ja -valtuuston kytkemisestä valmisteluprosessiin tarkoituksen- mukaisella tavalla; sekä
3. vastata siitä, että maakuntajohtajan kanssa käydään vuosittain tavoite- ja ar- viointikeskustelut.
5 §
Kuntayhtymän viestintä
Maakuntahallitus johtaa kuntayhtymän viestintää ja tiedottamista. Maakuntahal- litus hyväksyy tiedotusohjeet viestinnän ja tiedottamisen periaatteista sekä ni- meää viestinnästä ja tiedottamisesta vastaavat viran- ja toimenhaltijat.
Toimielimet luovat omalla toimialallaan edellytyksiä läpinäkyvälle toiminnalle asi- oiden valmistelussa ja päätöksenteossa.
Maakuntahallitus, toimikunnat, maakuntajohtaja sekä toimialojen johtavat viran- haltijat huolehtivat, että maakunnan asukkaat ja palvelujen käyttäjät saavat riit- tävästi tietoja valmisteltavina olevista yleisesti merkittävistä asioista ja voivat osallistua ja vaikuttaa näiden asioiden valmisteluun. Viestinnässä käytetään sel- keää ja ymmärrettävää kieltä ja otetaan huomioon maakunnan eri asukasryh- mien tarpeet.
II LUKU
Toimielinorganisaatio
6 §
Kuntayhtymän toimielimet
Kuntayhtymällä on maakuntavaltuusto, maakuntahallitus ja tarkastuslautakunta.
Maakunnassa on alueen kehittämiseen vaikuttavien toimenpiteiden ja rakenne- rahasto-ohjelman toimeenpanon yhteensovittamista varten maakunnan yhteis- työryhmä. Maakuntahallitus asettaa yhteistyöryhmän aluekehityslainsäädän- nössä säädettyjen tahojen edustajista. Yhteistyöryhmän tehtävät määritellään tarkemmin kulloinkin voimassa olevassa laissa alueiden kehittämisestä. Yhteis- työryhmää koskevista tarkemmista määräyksistä säädetään yhteistyöryhmän työjärjestyksessä, jonka hyväksyy maakuntahallitus.
7 §
Toimielinten koko ja toimikausi
Maakuntavaltuuston ja -hallituksen koko ja toimikausi määräytyvät kuntayhty- män perussopimuksen mukaisesti. Jäsenkunnat nimeävät valtuuston jäsenet perussopimuksessa sovitulla tavalla.
Tarkastuslautakunnassa on puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja sekä kolme muuta jäsentä. Jokaisella jäsenellä on henkilökohtainen varajäsen. Lautakun- nan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan tulee olla valtuutettuja.
III LUKU
Henkilöstöorganisaatio
8 §
Henkilöstö- ja toimialaorganisaatio
Virasto on jaettu hallinnollisesti seuraaviin toimialoihin:
1. Aluekehityksen toimiala, jonka johtajana toimii aluekehitysjohtaja.
2. Alueiden käytön toimiala, jonka johtajana toimii alueiden käytön johtaja.
3. Hallintopalvelujen toimiala, jonka johtajana toimii hallintojohtaja.
Maakuntahallitus päättää tulosalueiden tehtävistä ja tehtävien hoidon järjestämi- sestä siltä osin kuin niistä ei ole lainsäädännössä tai tässä hallintosäännössä määrätty.
9 § Maakuntajohtaja
Maakuntajohtaja vastaa maakuntahallituksen toimialan toiminnasta sekä johtaa ja kehittää toimintaa maakuntahallituksen alaisuudessa.
Maakuntajohtaja on toimialajohtajien esimies.
10 § Toimialajohtajat
Toimialajohtaja on toimialansa henkilöstön esimies ja vastaa toimialan toimin- nallisten tavoitteiden ja ydinprosessien toteuttamisesta maakuntajohtajan ja maakuntahallituksen alaisuudessa.
IV LUKU
Toimivalta henkilöstöasioissa
11 §
Maakuntahallituksen yleistoimivalta
Mikäli toimivallasta henkilöstöasioissa ei ole säädetty laissa eikä hallintosään- nössä, toimivalta on maakuntahallituksella.
12 § Henkilöstövalinnat
Maakuntavaltuusto valitsee maakuntajohtajan.
Maakuntahallitus päättää aluekehitysjohtajan, hallintojohtajan ja alueiden käy- tönjohtajan ja muun virkasuhteisen henkilöstön valinnasta.
Maakuntahallitus nimittää maakuntajohtajan sijaisen. Maakuntajohtaja päättää muista sijaisjärjestelyistä.
Muun kuin yllä mainitun henkilöstön ottamisesta vakituiseen tai määräaikaiseen työsuhteeseen päättää maakuntajohtaja sen toimialajohtajan esittelystä, jonka toimialalle tehtävä sijoittuu. Mikäli työsuhde sijoittuu maakuntajohtajan työtiimiin, valinta tehdään hallintojohtajan esittelystä.
Maakuntajohtaja päättää henkilöstön virka- ja työehtosopimusten soveltami- sesta.
13 §
Virkamääräysten ja työsopimusten allekirjoittaminen sekä työantajan edustaminen
Virkamääräykset ja työsopimukset allekirjoittavat maakuntajohtaja ja hallintojoh- taja, jotka toimivat työnantajan edustajina.
14 §
Viran perustaminen ja lakkauttaminen sekä virkanimikkeen muuttaminen
Maakuntahallitus päättää viran ja toimen perustamisesta, lakkauttamisesta ja virkanimikkeen muuttamisesta.
15 §
Päätösvalta virka- tai työsuhteeseen liittyvissä yksityiskohdissa
Maakuntajohtajan virkasuhteeseen liittyvistä yksityiskohdista päättää maakun- tahallitus.
Maakuntajohtaja sijoittaa viranhaltijat ja työntekijät toimialoille ja omaa työtään tukevaan työtiimiin sekä vahvistaa välittömille alaisilleen viranhaltijoille ja työn- tekijöille toimenkuvan, jota tarkistetaan tarvittaessa
Toimialojen johtajat vahvistavat alaisilleen viranhaltijoille ja työntekijöille toimen- kuvan, jota tarkistetaan tarvittaessa.
Koeajan määräämisestä tai siitä sopimisesta ja koeajan pituudesta päättää se, joka ottaa palvelussuhteeseen.
16 §
Virkasuhteen muuttaminen työsuhteeksi
Maakuntahallitus päättää viran muuttamisesta työsuhteeksi.
17 § Kelpoisuusvaatimukset
Maakuntajohtajan tehtävään vaaditaan tehtävään soveltuva ylempi korkeakou- lututkinto, hyvä käytännön kokemus maakuntaliiton toimialaan kuuluvissa tehtä- vissä ja käytännössä osoitettu johtamistaito.
Toimialajohtajilta vaaditaan tehtävään soveltuva ylempi korkeakoulututkinto ja käytännön kokemus toimialaan kuuluvissa tehtävissä.
Muuhun virka- tai työsuhteeseen ottava viranomainen päättää virka- tai työsuh- teen kelpoisuusvaatimuksista päättäessään sen perustamisesta tai haettavaksi julistamisesta.
18 §
Haettavaksi julistaminen
Viran tai toimen julistaa haettavaksi se, jonka tehtävänä on valita viranhaltija tai työntekijä avoinna olevaan virkaan tai toimeen. Maakuntajohtajan viran julistaa haettavaksi maakuntahallitus.
19 §
Palvelussuhteeseen ottaminen
Virkasuhteeseen voidaan ottaa henkilö vain julkisella menettelyllä. Kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain perusteiden täyttyessä voidaan virkasuhteeseen ot- taa henkilö myös ilman hakumenettelyä.
Työsopimussuhteisten osalta noudatetaan soveltuvin osin, mitä virkasuhteisten osalta on säädetty.
20 §
Virkaan ottaminen virkaan valitun irtisanouduttua ennen virantoimituksen alkamista
Jos haettavana olleeseen virkaan tai virkasuhteeseen valittu irtisanoutuu ennen virantoimituksen alkamista eikä varalle ole valittu toista henkilöä, voidaan viran- haltija valita niiden virkaa tai virkasuhdetta hakeneiden joukosta, jotka ilmoittavat hakemuksensa edelleen olevan voimassa.
21 §
Harkinnanvaraiset virka- ja työvapaat
Maakuntahallitus päättää maakuntajohtajan enintään vuoden kestävästä virka- tai työvapaasta sekä sen keskeyttämisestä ja peruuttamisesta.
Maakuntajohtaja päättää muun henkilöstön virka- ja työvapaista ja niiden kes- keyttämisestä ja peruuttamisesta hallintojohtajan esittelystä. Hallintojohtajan xx- xxxxx poissa tai esteellinen, esittelijänä toimii hänen sijaisensa.
Toimialajohtaja myöntää alaiselleen viranhaltijalle ja työntekijälle harkinnanva- raisen virkavapauden ja työloman enintään 30 kalenteripäiväksi kerrallaan, mi- käli harkittavaksi ei tule virkavapauden tai työloman ajalta maksettavan palkan määrä.
22 §
Muut kuin harkinnanvaraiset virkavapaat
Maakuntahallituksen puheenjohtaja päättää maakuntajohtajan sellaisesta virka- vapaudesta tai työlomasta, johon viranhaltijalla on lainsäädännön tai virka- ja työehtosopimuksen nojalla ehdoton oikeus.
Maakuntajohtaja päättää toimialajohtajien sellaisesta virkavapaudesta tai työlo- masta, johon viranhaltijalla on lainsäädännön tai virka- ja työehtosopimuksen nojalla ehdoton oikeus.
Toimialajohtaja päättää alaistensa sellaisesta virkavapaudesta tai työlomasta, johon viranhaltijalla tai työntekijällä on lainsäädännön tai virka- ja työehtosopi- muksen nojalla ehdoton oikeus.
23 § Vuosilomat
Maakuntahallituksen puheenjohtaja myöntää maakuntajohtajalle vuosiloman, mikä annetaan tiedoksi maakuntahallitukselle.
Maakuntajohtaja myöntää toimialajohtajien vuosilomat. Toimialajohtajat myöntävät toimialansa henkilöstön vuosilomat.
24 §
Viranhaltijan siirtäminen toiseen virkasuhteeseen
Viranhaltijan siirtämisestä toiseen virkasuhteeseen päättää maakuntahallitus.
25 § Sivutoimet
Sivutoimilupahakemuksen ratkaisee ja sivutoimiluvan peruuttamisesta sekä si- vutoimen vastaanottamisen ja pitämisen kieltämisestä päättää maakuntajohtaja. Sivutoimi-ilmoituksen hyväksymisestä ja kieltämisestä päättää toimialajohtaja vi- ranhaltijapäätöksellä.
26 §
Viranhaltijan työ- ja toimintakyvyn selvittäminen
Maakuntahallituksen puheenjohtaja päättää kunnallisen viranhaltijalain nojalla terveydentilaa koskevien tietojen pyytämisestä maakuntajohtajalta sekä maa- kuntajohtajan määräämisestä terveydentilaa koskeviin tarkastuksiin ja tutkimuk- siin.
Maakuntajohtaja päättää hallintojohtajan esittelystä terveydentilaa koskevien tietojen pyytämisestä kunnallisen viranhaltijalain nojalla sekä määräämisestä terveydentilaa koskeviin tarkastuksiin ja tutkimuksiin. Hallintojohtajan ollessa es- teellinen esittelijänä toimii hänen sijaisensa.
27 §
Virantoimituksesta pidättäminen
Maakuntavaltuusto päättää maakuntajohtajan virantoimituksesta pidättämi- sestä. Väliaikaisesta virantoimituksesta pidättämisestä ennen päättävän toimie- limen kokousta päättää maakuntavaltuuston puheenjohtaja.
Muun viranhaltijan virantoimituksesta pidättämisestä päättää maakuntahallitus
28 §
Virka- tai työsuhteen muuttaminen osa-aikaiseksi
Virka- tai työsuhteen muuttamisesta osa-aikaiseksi päättää palvelussuhteeseen ottanut viranomainen.
29 § Lomauttaminen
Maakuntahallitus päättää henkilöstön lomauttamisen periaatteista.
Viranhaltijan tai työntekijän lomauttamisesta päättää palvelussuhteeseen otta- nut viranomainen.
30 §
Palvelussuhteen päättyminen
Palvelussuhteen purkamisesta ja irtisanomisesta päättää palvelussuhteeseen ottava viranomainen.
Viranhaltijan ilmoitus virkasuhteen irtisanomisesta ja työntekijän ilmoitus työsuh- teen irtisanomisesta saatetaan palvelussuhteeseen ottamisesta päättäneen vi- ranomaisen tietoon.
31 §
Menetettyjen ansioiden korvaaminen ja palkan takaisinperiminen
Viranhaltijalle kunnallisen viranhaltijalain nojalla maksettavista korvauksista päättää virkaan ottanut viranomainen.
Aiheettomasti maksetun palkan tai muun virkasuhteesta johtuvan taloudellisen etuuden takaisinperinnästä päättää virkaan ottanut viranomainen.
32 § Henkilökohtaiset lisät
Maakuntajohtaja päättää henkilöstölle myönnettävästä henkilökohtaisesta pal- kanlisästä hallintojohtajan esittelystä. Hallintojohtajan ollessa esteellinen esitte- lijänä toimii hänen sijaisensa.
Hallintojohtaja myöntää henkilöstön vuosisidonnaiset, virkaehtosopimusten mu- kaiset lisät
33 §
Virka- ja työehtosopimuksen toimeenpano
Maakuntajohtaja päättää hallintojohtajan esittelystä sellaisista virka- ja työehto- sopimuksessa määrätyistä asioista, joissa kuntayhtymälle on jätetty määräysten soveltamiseen harkintavaltaa.
34 § Matkamääräykset
Virka- ja virantoimitusmatkoihin sovelletaan virka- ja työehtosopimuksen lisäksi maakuntahallituksen hyväksymää Satakuntaliiton toimintatapaohjetta.
Toimialajohtajat antavat matkamääräykset alaisilleen viranhaltijoille ja työnteki- jöille.
35 §
Ylityö, lisätyö ja varallaolo
Kukin esimies määrää tarvittaessa alaisensa henkilöstön lisä-, yli-, lauantai- tai sunnuntaityöhön sekä varallaoloon.
V LUKU
Tiedonhallinnan ja asiakirjahallinnon järjestäminen
Tiedonhallinnalla tarkoitetaan viranomaisen tehtävien hoidossa tai sen muussa toiminnassa syntyviin tarpeisiin perustuvia toimia ja tietoturvallisuustoimenpiteitä viranomaimen tietoaineistojen, niiden käsit- telyvaiheiden ja tietoaineistoihin sisältyvien tietojen hallinnoimiseksi riippumatta tietoaineistojen tallen- tamistavasta ja muista käsittelytavoista.
Asiakirjahallinto ohjaa, valvoo ja kehittää asiakirjatietojen tuottamista, käsittelyä, säilyttämistä, hävittä- mistä ja arkistointia sekä pitää hakumenetelmien avulla asiakirjatiedot helposti saatavilla.
36 §
Maakuntahallituksen asiakirjahallinnon tehtävät
Maakuntahallitus vastaa siitä, että tiedonhallintalain mukaiset vastuut, käytännöt ja valvonta on määritelty.
Tiedonhallinnan toteuttamiseen liittyvien tehtävien vastuut ovat:
1. vastuu tiedonhallintalain mukaisten kuvausten koostamisesta ja ylläpidosta
2. vastuu tiedonhallintalaissa säädetystä tietoaineistojen sähköiseen muotoon muuttamisesta ja saatavuudesta,
3. vastuu tietoturvallisuusjärjestelyistä, tietojärjestelmien toiminnasta ja yhteen- toimivuudesta sekä tietovarantojen yhteentoimivuudesta
4. vastuu asianhallinnan ja palvelujen tiedonhallinnan järjestämisestä sekä tie- toaineistojen säilyttämisen järjestämisestä.
Maakuntahallitus vastaa siitä, että asiakirjahallinnon ohjeistus, käytännöt, vas- tuut ja valvonta on määritelty eri tehtävissä sekä
5. vastaa hyvän tiedonhallintatavan ja hyvän henkilötietojen käsittelyn toteutta- misesta;
6. määrää viraston asiakirjahallintoa johtavan viranhaltijan;
7. antaa tarkemmat määräykset asiakirjahallinnon hoitamisesta ja asiakirjahal- linnon johtavan viranhaltijan, toimialojen sekä toimialojen asiakirjahallinnosta vastaavien henkilöiden tehtävistä;
8. päättää tiedonohjaussuunnitelman (TOS, eAMS, AMS) yleisistä periaatteista (sisältö, laadinnan vastuut, vahvistaminen käyttöön, valvonta ja seuranta); sekä
9. nimeää arkistonmuodostajat ja rekisterinpitäjät, mikäli hallintosäännössä ei ole määrätty rekisterinpitäjää.
37 §
Asiakirjahallintoa johtavan viranhaltijan tehtävät
Asiakirjahallintoa johtava viranhaltija johtaa maakuntahallituksen alaisena asia- kirjahallintoa ja vastaa pysyvästi säilytettävistä asiakirjatiedoista sekä:
1. vastaa maakuntahallituksen asiakirjahallinnon viranomaistehtävien valmis- telusta ja täytäntöönpanosta;
2. ohjaa ja kehittää asiakirjahallintoa osana viraston tiedonhallintaa;
3. hyväksyy tiedonkäsittelyn, säilytyksen ja arkistoinnin ohjeistuksen;
4. vastaa keskusarkistosta ja pysyvästi säilytettävistä asiakirjatiedoista;
5. laatii asiakirjahallinnon ohjeen ja valvoo, että tehtävät hoidetaan annettujen ohjeiden mukaisesti; sekä
6. huolehtii asiakirjahallintoon liittyvästä koulutuksesta ja neuvonnasta.
VI LUKU
Talous ja valvonta
38 §
Talousarvio ja taloussuunnitelma sekä sitovuustaso
Maakuntahallitus hyväksyy suunnittelukehykset ja talousarvion laadintaohjeet.
Maakuntavaltuusto hyväksyy talousarviossa sitovat toiminnan ja talouden tavoit- teet sekä niiden edellyttämät määrärahat ja tuloarviot.
Talousarviosta päättäessään maakuntavaltuusto määrittelee, mitkä ovat sen si- tovina hyväksymät toiminnan tavoitteet. Maavaltuusto antaa talousarvion nou- dattamista koskevat määräykset, miten talousarvio ja sen perustelut sitovat vi- raston viranomaisia.
39 §
Talousarvion täytäntöönpano ja toiminnan ja talouden seuranta
Maakuntavaltuuston hyväksymä talousarvio toimii käyttösuunnitelmana. Maa- kuntahallitus vastaa talousarvion ja taloussuunnitelman toteutumisesta.
Maakuntajohtaja ja hallintojohtaja vastaavat talousarvion määrärahojen käy- töstä. Toimialajohtajat vastaavat oman toimialansa tehtävien toteuttamisesta.
Toiminnan ja talouden toteutumisesta raportoidaan maakuntahallitukselle sen päättämällä tavalla.
40 §
Talousarvion muutokset
Talousarvioon tehtävät muutokset on esiteltävä maakuntavaltuustolle siten, että maakuntavaltuusto ehtii käsitellä muutosehdotukset talousarviovuoden aikana. Talousarviovuoden jälkeen talousarvion muutoksia voidaan käsitellä vain poik- keustapauksissa. Tilinpäätöksen allekirjoittamisen jälkeen maakuntavaltuustolle ei voi enää tehdä talousarvion muutosehdotusta.
Määrärahan muutosesityksessä on selvitettävä myös muutoksen vaikutus toi- minnan tavoitteisiin ja tuloarvioihin. Vastaavasti toiminnan tavoitteiden tai tuloar- vion muutosesityksessä on selvitettävä muutoksen vaikutukset määrärahoihin.
41 §
Omaisuuden luovuttaminen ja vuokraaminen
Kuntayhtymän omaisuuden luovuttamisesta ja vuokraamisesta päättää maakun- tahallitus maakuntavaltuuston hyväksymien periaatteiden mukaisesti.
42 §
Omaisuuden myyminen
Maakuntahallitus päättää käyttöomaisuuden myymisestä. Hallintojohtaja päät- tää kuntayhtymän tarpeettomaksi käyneen irtaimen omaisuuden myymisestä.
43 §
Poistosuunnitelman hyväksyminen
Maakuntavaltuusto hyväksyy suunnitelmapoistojen perusteet.
Maakuntahallitus hyväksyy hyödyke- tai hyödykeryhmäkohtaiset poistosuunni- telmat.
Maakuntahallitus vahvistaa poistolaskennan pohjaksi pienhankintarajan.
44 §
Rahatoimen hoitaminen
Kuntayhtymän rahatoimen tehtäviä ovat maksuvalmiuden ylläpitäminen, maksu- liikenteen hoito, lainarahoitus ja rahavarojen sijoittaminen.
Maakuntavaltuusto päättää kuntayhtymän kokonaisvarallisuuden hoidon ja sijoi- tustoiminnan perusteista. Maakuntavaltuusto päättää lainan ottamisen ja lainan antamisen periaatteista. Talousarvion hyväksymisen yhteydessä maakuntaval- tuusto päättää antolainojen ja vieraan pääoman muutoksista.
Maakuntahallitus päättää lainan ottamisesta ja lainan antamisesta noudattaen maakuntavaltuuston hyväksymiä periaatteita. Maakuntahallitus voi siirtää lainan ottamiseen ja lainan antamiseen liittyvää toimivaltaansa alaiselleen viranomai- selle.
Kuntayhtymän varojen lyhytaikaisesta sijoittamisesta kuntayhtymän edun mu- kaisesti päättää maakuntajohtaja hallintojohtajan esittelystä.
Muutoin kuntayhtymän rahatoimesta vastaa maakuntahallitus. Rahatoimen käytännön hoitamisesta vastaa hallintojohtaja.
45 §
Maksuista päättäminen
Maakuntavaltuusto päättää kuntayhtymän palveluista ja muista suoritteista pe- rittävien maksujen yleisistä periaatteista.
Maakuntahallitus päättää tarkemmin maksujen perusteista ja euromääristä. Maakuntahallitus voi siirtää maksuista päättämiseen liittyvää toimivaltaansa alai- selleen viranomaiselle.
46 §
Asiakirjojen antamisesta perittävät maksut
Pöytäkirjanotteesta, kopiosta tai muusta tulosteesta peritään sivukohtainen maksu.
Jos tiedon esille hakeminen vaatii erityistoimenpiteitä, tiedonhausta peritään kiinteä perusmaksu, joka porrastetaan haun vaativuuden mukaan. Kopiosta ja tulosteesta peritään tällöin kiinteän perusmaksun lisäksi sivukohtainen maksu.
Maakuntahallitus päättää tarkemmin asiakirjojen antamisesta perittävien mak- sujen perusteista ja euromääristä.
47 § Hankinnat
Maakuntahallitus päättää kuntayhtymän hankinnoista. Maakuntahallitus voi de- legoida hankintoihin liittyvää päätösvaltaa alaiselleen viranhaltijalle.
48 §
Tilien käyttöoikeus ja maksumääräys
Pankkitilien käyttöoikeus on maakuntajohtajalla, hallintojohtajalla ja maakunta- johtajan sijaisella sekä maakuntahallituksen nimeämillä henkilöillä.
Kuntayhtymän laskujen hyväksymisestä päättää maakuntahallitus valtuustokau- sittain ja tarpeen mukaan.
Maksuunpanomääräyksen hyväksyy hallintojohtaja tai hänen sijaisensa.
VII LUKU
Ulkoinen valvonta
49 §
Ulkoinen ja sisäinen valvonta
Kuntayhtymän hallinnon ja talouden valvonta järjestetään siten, että ulkoinen ja sisäinen valvonta yhdessä muodostavat kattavan valvontajärjestelmän.
Ulkoinen valvonta järjestetään toimivasta johdosta riippumattomaksi. Ulkoisesta valvonnasta vastaavat tarkastuslautakunta ja tilintarkastaja. Tarkastuslautakun- nan kokoonpanosta on säädetty hallintosäännön 7§:ssä.
Sisäinen valvonta on osa johtamista. Maakuntahallitus vastaa sisäisen valvon- nan järjestämisestä.
50 §
Tarkastuslautakunnan kokoukset
Tilintarkastajalla on läsnäolo- ja puheoikeus lautakunnan kokouksissa. Tilintar- kastajalla ja lautakunnan määräämillä luottamushenkilöillä ja viranhaltijoilla on läsnäolovelvollisuus lautakunnan kokouksessa lautakunnan niin päättäessä.
Maakuntahallitus ei voi määrätä edustajaansa tarkastuslautakunnan kokouksiin.
Tarkastuslautakunnan päätökset tehdään puheenjohtajan esittelystä. Kokous- menettelyssä noudatetaan muutoin XII luvun määräyksiä.
51 §
Tarkastuslautakunnan tehtävät ja raportointi
Sen lisäksi, mitä kuntalaissa säädetään, tarkastuslautakunnan on
1. seurattava tilintarkastajan tarkastussuunnitelman toteutumista sekä muu- toinkin seurattava tilintarkastajan tehtävien suorittamista ja tehtävä tarpeen mukaan esityksiä tilintarkastuksen kehittämiseksi;
2. huolehdittava, että tilintarkastusta varten on tarpeelliset voimavarat, jotka mahdollistavat tilintarkastuksen suorittamisen julkishallinnon hyvän tilitar- kastustavan edellyttämässä laajuudessa; sekä
3. tehtävä aloitteita ja esityksiä tarkastuslautakunnan, tilintarkastajan ja sisäi- sen tarkastuksen tehtävien yhteensovittamisesta mahdollisimman tarkoituk- senmukaisella tavalla.
Arvioinnin tulokset raportoidaan vuosittain maakuntavaltuustolle annettavassa arviointikertomuksessa. Ennen arviointikertomuksen valmistumista tarkastus- lautakunta voi antaa maakuntavaltuustolle tarpeelliseksi katsomiaan selvityksiä. Tarkastuslautakunta voi raportoida tilikauden aikana maakuntavaltuustolle myös muista merkittävistä havainnoista.
52 §
Sidonnaisuusilmoituksiin liittyvät tehtävät
Tarkastuslautakunta valvoo kuntalaissa tarkoitettujen sidonnaisuuksien ilmoitta- misvelvollisuuden noudattamista ja huolehtii sidonnaisuusrekisterin julkisten tie- tojen julkaisemisesta kuntayhtymän verkkosivuilla.
Tarkastuslautakunta on sidonnaisuusrekisterin rekisterinpitäjä.
Tarkastuslautakunnan on saatettava sidonnaisuusilmoitukset maakuntavaltuus- tolle tiedoksi kerran vuodessa.
53 §
Tilintarkastusyhteisön valinta
Maakuntavaltuusto valitsee hallinnon ja talouden tarkastamista varten tilintar- kastusyhteisön. Yhteisön on määrättävä vastuunalaiseksi tilintarkastajaksi JHT- tilintarkastaja. Tilintarkastaja toimii tehtävässään virkavastuulla.
Jos tilintarkastajia valitaan useampi kuin yksi, tilintarkastajat vastaavat tilintar- kastuksesta yhteisvastuullisesti.
Tilintarkastusyhteisö valitaan enintään kuuden tilikauden hallinnon ja talouden tarkastamista varten.”
54 §
Tilintarkastajan tehtävät
Tilintarkastajan tehtävistä säädetään kuntalaissa.
Tilintarkastaja voi ottaa tarkastuslautakunnalta toimeksiantoja lautakunnan käsi- teltävien asioiden valmisteluun ja täytäntöönpanoon liittyvien tehtävien suoritta- misesta, mikäli ne eivät ole ristiriidassa julkishallinnon hyvän tilintarkastustavan kanssa.
55 §
Tilintarkastuskertomus ja muu raportointi
Tilintarkastuskertomus tulee laatia ja käsitellä siten kuin kuntalaki määrää.
Tilintarkastaja ilmoittaa havaitsemistaan olennaisista epäkohdista viipymättä maakuntahallitukselle annettavassa tilintarkastuspöytäkirjassa. Tilintarkastus- pöytäkirja annetaan tiedoksi tarkastuslautakunnalle.
Tilintarkastaja raportoi tarkastussuunnitelman toteutumisesta ja tarkastusha- vainnoistaan tarkastuslautakunnan määräämällä tavalla.
56 §
Tarkastuslautakunnan valmistelu maakuntavaltuustolle
Tarkastuslautakunta antaa maakuntavaltuustolle arvionsa kuntayhtymän toimin- nallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumisesta ennen tilintarkastuskerto- muksen valtuustokäsittelyä. Xxxxxxxxxx esittää arvionsa myös tilintarkastusker- tomuksessa tehdyistä muistutuksista sekä asianomaisten niistä antamista seli- tyksistä ja maakuntahallituksen lausunnosta.
Tarkastuslautakunta esittää maakuntavaltuustolle ehdotuksen toimenpiteistä, joihin sen valmistelu ja tilintarkastuskertomus antavat aihetta.
VIII LUKU
Sisäinen valvonta ja riskienhallinta
57 §
Maakuntahallituksen sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan tehtävät
Maakuntahallitus vastaa kokonaisvaltaisen sisäisen valvonnan ja riskienhallin- nan järjestämisestä sekä
1. hyväksyy sisäistä valvontaa ja riskienhallintaa koskevat ohjeet ja menettely- tavat;
2. valvoo, että sisäinen valvonta ja riskienhallinta toimeenpannaan ohjeistuk- sen mukaisesti ja tuloksellisesti; sekä
3. antaa toimintakertomuksessa tiedot sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämisestä ja keskeisistä johtopäätöksistä sekä selvityksen merkittävim- mistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä.
58 §
Viranhaltijoiden ja esimiesten sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan tehtävät
Maakuntajohtaja sekä toimialajohtajat vastaavat sisäisen valvonnan ja riskien- hallinnan toimeenpanosta ja tuloksellisuudesta vastuualueellaan, ohjeistavat alaisiaan sekä raportoivat maakuntahallituksen antamien ohjeiden mukaisesti.
Toimialajohtajat vastaavat vastuualueensa riskien tunnistamisesta, arvioinnista, riskienhallinnan toimenpiteiden toteutuksesta ja toimivuudesta sekä raportoivat maakuntahallituksen antamien ohjeiden mukaisesti.
59 §
Sisäisen tarkastuksen tehtävät
Sisäinen tarkastus arvioi objektiivisesti ja riippumattomasti sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämistä ja tuloksellisuutta, raportoi arvioinnin tuloksista sekä esittää toimenpide-ehdotuksia järjestelmän kehittämiseksi. Sisäinen tar- kastus raportoi maakuntahallitukselle sekä maakuntajohtajalle.
Sisäisen tarkastuksen toiminnon tarkoitus, tehtävät ja vastuut määritellään maa- kuntahallituksen hyväksymässä sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan oh- jeessa.
II OSA: Valtuusto
IX LUKU
Maakuntavaltuuston toiminta
60 §
Maakuntavaltuuston toiminnan järjestelyt
Maakuntavaltuuston toimikauden ensimmäisen kokouksen kutsuu koolle maa- kuntahallituksen puheenjohtaja. Xxxxxxxxx avaa iältään vanhin läsnä oleva val- tuutettu, joka johtaa puhetta, kunnes maakuntavaltuuston puheenjohtaja ja va- rapuheenjohtajat on valittu.
Maakuntavaltuusto valitsee keskuudestaan puheenjohtajan ja tarpeellisen mää- rän varapuheenjohtajia toimikaudekseen, jollei maakuntavaltuusto ole päättänyt, että puheenjohtajiston toimikausi on maakuntavaltuuston toimikautta lyhyempi. Puheenjohtaja ja varapuheenjohtajat valitaan samassa vaalitoimituksessa. Vaa- lipäätös voi olla yksimielinen, jolloin vaalia ei tarvitse toimittaa.
Maakuntavaltuuston toiminnan sisäistä järjestelyä koskevien asioiden valmiste- lua johtaa maakuntavaltuuston puheenjohtaja, jollei maakuntavaltuusto toisin päätä.
Maakuntavaltuuston kokousten pöytäkirjanpitäjänä toimii ja sen muista sihtee- rintehtävistä vastaa maakuntavaltuuston määräämä viranhaltija.
61 §
Valtuustoryhmän muodostaminen ja valtuustoryhmän nimi
Valtuutetut voivat muodostaa valtuustoryhmiä valtuustotyöskentelyä varten.
Valtuustoryhmän muodostamisesta, nimestä ja puheenjohtajasta on annettava maakuntavaltuuston puheenjohtajalle kirjallinen ilmoitus. Kaikkien ryhmään liit- tyvien valtuutettujen on allekirjoitettava ilmoitus.
Valtuustoryhmänä pidetään myös yhtä valtuutettua, jos hän on tehnyt 2 momen- tissa tarkoitetun ilmoituksen.
Maakuntavaltuusto hyväksyy valtuustoryhmien nimet. Nimi ei saa olla sopima- ton. Puolueen valtuustoryhmästä eronneiden valtuutettujen muodostaman uu- den valtuustoryhmän nimestä ei saa aiheutua sekaantumisvaaraa puolueen val- tuustoryhmän nimen kanssa.
62 §
Muutokset valtuustoryhmän kokoonpanossa
Valtuutetun on ilmoitettava kirjallisesti maakuntavaltuuston puheenjohtajalle val- tuustoryhmään liittymisestä ja siitä eroamisesta. Liittymisilmoituksessa on oltava asianomaisen ryhmän kirjallinen hyväksyminen.
Jos valtuutettu eroaa valtuustoryhmästä, valtuustoryhmän on ilmoitettava tästä kirjallisesti maakuntavaltuuston puheenjohtajalle.
X LUKU
Maakuntavaltuuston kokoukset
63 §
Maakuntavaltuuston varsinainen kokous ja sähköinen kokous
Maakuntavaltuusto voi käsitellä asian varsinaisessa kokouksessaan, jossa ko- kouksen osallistujat ovat läsnä kokouspaikalla. Varsinaisessa kokouksessa voi- daan käyttää sähköistä asiahallinta- tai äänestysjärjestelmää.
Vaihtoehtoisesti kokous voidaan pitää sähköisessä toimintaympäristössä, johon osallistutaan sähköisen yhteyden avulla (sähköinen kokous). Yleisölle on järjes- tettävä mahdollisuus seurata sähköistä kokousta internetin kautta sekä kokous- kutsussa mainitussa tilassa.
Suljettuun sähköiseen kokoukseen voi osallistua vain sellaisesta paikasta, jossa salassa pidettävät tiedot ja kokouksessa käydyt keskustelut eivät ole ulkopuoli- sen kuultavissa tai nähtävissä.
Maakuntahallitus tai sen nimeämä viranhaltija vastaa siitä, että sähköisiin ko- kouksiin tarvittavat tekniset laitteet, järjestelmät ja tietoliikenneyhteydet ovat ajantasaisia ja tietoturvallisia lakien edellyttämällä tavalla.
64 § Kokouskutsu
Kokouskutsun antaa maakuntavaltuuston puheenjohtaja tai puheenjohtajan xx- xxxxx estyneenä varapuheenjohtaja. Kokouskutsussa on ilmoitettava kokouksen aika ja paikka sekä käsiteltävät asiat.
Kokouskutsussa on mainittava, jos kyseessä on sähköinen kokous ja ilmoitet- tava verkko-osoite sekä tila, jossa yleisö voi seurata kokousta. Kokouskutsussa on mainittava jos osa kokousasioista käsitellään suljetussa kokouksessa.
Kokouskutsu on lähetettävä vähintään 14 päivää ennen maakuntavaltuuston ko- kousta kullekin valtuutetulle sekä niille, joilla on kokouksessa läsnäolo-oikeus tai
-velvollisuus. Samassa ajassa on kokouksesta tiedotettava kuntayhtymän verk- kosivuilla.
65 § Esityslista
Esityslista, joka sisältää selostuksen käsiteltävistä asioista ja ehdotukset maa- kuntavaltuuston päätöksiksi, on mahdollisuuksien mukaan lähetettävä kokous- kutsun yhteydessä, kuitenkin viimeistään 7 päivää ennen kokousta. Jos esitys- listalla, liitteissä tai oheismateriaaleissa on salassa pidettäviä tietoja, asiakirjaan tehdään merkintä salassapidosta.
66 §
Sähköinen kokouskutsu
Kokouskutsu, esityslista, liitteet ja oheismateriaali voidaan lähettää sähköisesti. Tällöin maakuntahallituksen nimeämä viranhaltija vastaa siitä, että tarvittavat tekniset laitteet, järjestelmät ja tietoliikenneyhteydet ovat käytettävissä.
67 §
Esityslistan ja liitteiden julkaiseminen kuntayhtymän verkkosivuilla
Esityslista julkaistaan kuntayhtymän verkkosivuilla. Ennen julkaisemista esitys- listalta poistetaan salassa pidettävät tiedot sekä henkilötiedot, joihin ei liity tie- dottamisintressiä. Erityisestä syystä verkossa julkaistavalta esityslistalta voi- daan poistaa yksittäinen kokousasia. Esityslistan liitteitä julkaistaan kuntayhty- män verkkosivuilla harkinnan mukaan.
68 § Jatkokokous
Jos kaikkia kokouskutsussa mainittuja asioita ei saada kokouksessa käsiteltyä, käsittelemättä jääneet asiat voidaan siirtää jatkokokoukseen, johon ei tarvitse antaa eri kutsua. Kokouksesta poissa olleille lähetetään sähköinen viesti jatko- kokouksen ajasta ja paikasta.
69 §
Varavaltuutetun kutsuminen
Valtuutetun, joka ei pääse kokoukseen tai on esteellinen käsittelemään esitys- listalla olevaa asiaa, on viipymättä ilmoitettava esteestä tai esteellisyydestä maakuntavaltuuston puheenjohtajalle tai sihteerille.
Saatuaan valtuutetulta tai muuten luotettavasti tiedon esteestä tai esteellisyy- destä puheenjohtajan tai sihteerin on kutsuttava valtuutetun sijaan perussopi- muksen 13 §:ssä tarkoitettu henkilökohtainen varajäsen.
70 §
Läsnäolo kokouksessa
Maakuntahallituksen puheenjohtajan ja maakuntajohtajan on oltava läsnä maa- kuntavaltuuston kokouksessa. Heidän poissaolonsa ei estä asioiden käsittelyä. Maakuntahallituksen jäsenillä on läsnäolo-oikeus.
Edellä mainituilla henkilöillä on oikeus ottaa osaa keskusteluun, mutta ei pää- töksen tekemiseen, elleivät he ole samalla valtuutettuja.
Maakuntavaltuusto päättää muiden henkilöiden puheoikeudesta.
71 §
Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus
Läsnä olevat valtuutetut ja varavaltuutetut todetaan sähköisesti tai nimenhuu- dolla, joka toimitetaan jäsenkunnittain aakkosjärjestyksessä.
Todettuaan läsnä olevat valtuutetut puheenjohtaja toteaa esteen ilmoittaneet valtuutetut ja läsnä olevat varavaltuutetut sekä onko kokous laillisesti koolle kut- suttu ja päätösvaltainen.
Xxxxxxxxxxx jälkeen saapuvan valtuutetun on ilmoittauduttava välittömästi pu- heenjohtajalle. Poistumisesta kesken kokouksen on ilmoitettava puheenjohta- jalle.
Kun varavaltuutettu osallistuu kokoukseen ja varsinainen valtuutettu saapuu kesken kokouksen, tulee valtuutettu välittömästi varavaltuutetun tilalle.
Puheenjohtaja voi kokouksen kestäessä tai kokoustauon päätyttyä tarvittaessa todeta uudelleen läsnäolijat.
Mikäli puheenjohtaja toteaa maakuntavaltuuston menettäneen päätösvaltaisuu- den, hänen on keskeytettävä tai lopetettava kokous.
72 §
Kokouksen johtaminen ja tilapäinen puheenjohtaja
Puheenjohtaja johtaa kokousta kuntalain säätämällä tavalla.
Puheenjohtaja voi tarvittaessa maakuntavaltuuston suostumuksella luovuttaa puheenjohdon kokouksessa varapuheenjohtajalle ja osallistua sinä aikana ko- koukseen jäsenenä.
Jos sekä puheenjohtaja että varapuheenjohtajat ovat poissa tai esteellisiä jos- sakin asiassa, valitaan kokousta tai asian käsittelyä varten tilapäinen puheen- johtaja.
73 § Esteellisyys
Ennen asian käsittelyn aloittamista esteellisen henkilön on ilmoitettava esteelli- syydestään ja esteellisyyden aiheuttamasta perusteesta sekä vetäydyttävä asian käsittelystä ja poistuttava paikaltaan. Jos asia käsitellään suljetussa ko- kouksessa, esteellisen henkilön on poistuttava kokouksesta.
Puheenjohtajan on tarvittaessa saatettava kokoukseen osallistuvan esteellisyys maakuntavaltuuston ratkaistavaksi. Asianomaisen henkilön tulee tarvittaessa antaa selvitys seikoista, joilla voi olla merkitystä hänen esteellisyytensä arvioin- nissa. Annettuaan pyydetyn selvityksen asianomaisen henkilön on poistuttava paikaltaan.
Henkilö, jonka esteellisyyden maakuntavaltuusto ratkaisee, saa osallistua es- teellisyyttään koskevan asian käsittelyyn vain hallintolaissa tarkoitetussa poik- keustilanteessa.
Esteellisyyttä koskeva ratkaisu on perusteltava pöytäkirjaan.
74 §
Asioiden käsittelyjärjestys
Asiat käsitellään esityslistan mukaisessa järjestyksessä, ellei maakuntaval- tuusto toisin päätä.
Maakuntahallituksen ehdotus on käsittelyn pohjana (pohjaehdotus). Jos asian on valmistellut tarkastuslautakunta tai tilapäinen valiokunta, tarkastuslautakun- nan tai tilapäisen lautakunnan ehdotus on pohjaehdotus.
Jos maakuntahallitus, tarkastuslautakunta tai tilapäinen valiokunta on muuttanut esityslistalla olevaa ehdotustaan ennen kuin maakuntavaltuusto on tehnyt pää- töksen asiasta, muutettu ehdotus on pohjaehdotus. Jos ehdotus on peruutettu ennen kuin maakuntavaltuusto on tehnyt päätöksen asiassa, asia on poistettava esityslistalta.
75 § Puheenvuorot
Kun asia on esitelty, siitä on varattava tilaisuus keskustella.
Puheenvuoro on pyydettävä selvästi havaittavalla tavalla tai toimittamalla pu- heenjohtajalle kirjallinen puheenvuoropyyntö.
Puheenvuorot annetaan pyydetyssä järjestyksessä. Tästä järjestyksestä poike- ten puheenjohtaja voi antaa:
1. asian käsittelyn alussa ryhmäpuheenvuoron kunkin valtuustoryhmän edus- tajalle ryhmien suuruuden mukaisessa järjestyksessä;
2. puheenvuoron maakuntahallituksen puheenjohtajalle, maakuntajohtajalle sekä tarkastuslautakunnan ja tilapäisen valiokunnan puheenjohtajalle, kun käsitellään kyseisen toimielimen valmistelemaa asiaa; sekä
3. repliikki- ja kannatuspuheenvuoron.
Asian käsittelyjärjestystä koskeva työjärjestyspuheenvuoro on annettava ennen muita.
Kokouksen kulun turvaamiseksi puheenjohtajalla on oikeus yksittäisessä asi- assa rajoittaa valtuutettujen puheenvuorojen pituutta siten, että ryhmäpuheen- vuoro voi kestää 10 minuuttia ja muu puheenvuoro 5 minuuttia.
Kokouspaikalla puheenvuoro on pidettävä omalta paikalta tai puhujakorok- keelta.
76 § Pöydällepano
Jos keskustelun kuluessa tehdään kannatettu ehdotus asian pöydällepanosta, palauttamisesta valmisteltavaksi tai jokin muu ehdotus, jonka hyväksyminen keskeyttäisi asian käsittelyn, seuraavien puhujien on puheenjohtajan kehotuk- sesta rajoitettava puheenvuoronsa koskemaan vain tätä ehdotusta. Jos ehdotus hyväksytään yksimielisesti tai äänestämällä, puheenjohtaja keskeyttää asian kä- sittelyn. Jos ehdotus hylätään, asian käsittely jatkuu.
Asia, jota käsitellään ensimmäisen kerran maakuntavaltuustossa eikä esityslis- taa ole toimitettu kokouskutsun yhteydessä, pannaan pöydälle seuraavaan ko- koukseen, jos vähintään neljäsosa läsnä olevista valtuutetuista pyytää asian
pöydällepanoa. Muissa tilanteissa asian pöydällepanosta päätetään enemmis- töpäätöksellä.
77 §
Ehdotukset ja keskustelun päättäminen
Ehdotus on annettava kirjallisena, jos puheenjohtaja niin vaatii.
Kun kaikki puheenvuorot on käytetty, puheenjohtaja päättää keskustelun. Pu- heenjohtaja selostaa keskustelun kuluessa tehdyt ehdotukset ja onko ehdotusta kannatettu.
78 §
Xxxxx äänestystä syntyvän päätöksen toteaminen
Jos keskustelun aikana ei ole tehty kannatettuja ehdotuksia, puheenjohtaja to- teaa pohjaehdotuksen valtuuston päätökseksi.
Jos puheenjohtaja toteaa valtuuston yksimielisesti kannattavan kokouksessa tehtyä ehdotusta, puheenjohtaja toteaa ehdotuksen valtuuston päätökseksi.
79 §
Äänestykseen otettavat ehdotukset
Äänestykseen otetaan pohjaehdotus ja kannatetut ehdotukset. Ehdotusta, joka on tehty vaihtoehtoisena tai menee käsiteltävän asian ulkopuolelle, ei kuiten- kaan oteta äänestykseen. Pohjaehdotus ja ryhmäpuheenvuorossa tehty ehdo- tus otetaan kuitenkin äänestettäväksi, vaikka niitä ei olisi kannatettu.
Jos ehdotuksen tekijä ei ole paikalla äänestyksen alkaessa, hänen tekemänsä ehdotus katsotaan rauenneeksi eikä sitä oteta äänestykseen.
80 §
Äänestystapa ja äänestysjärjestys
Äänestys toimitetaan äänestyskoneella, nimenhuudolla tai valtuuston päättä- mällä muulla tavalla. Äänestys toimitetaan avoimesti.
Jos äänestykseen otettavia ehdotuksia on enemmän kuin kaksi, puheenjohtaja esittää valtuuston hyväksyttäväksi äänestysjärjestyksen. Äänestysjärjestys määräytyy seuraavien periaatteiden mukaan:
1. Ensin otetaan äänestykseen kaksi eniten pohjaehdotuksesta poikkeavaa eh- dotusta. Voittanut ehdotus asetetaan jäljellä olevista ehdotuksista eniten pohjaehdotuksesta poikkeavaa ehdotusta vastaan. Näin jatketaan, kunnes saadaan lopullinen vastaehdotus pohjaehdotukselle. Kuitenkin jos äänestyk- seen on otettava pohjaehdotuksen kokonaan hylkäämistä tarkoittava ehdo- tus, se on asetettava viimeisenä äänestettäväksi muista ehdotuksista voitta- nutta vastaan.
2. Jos asia koskee määrärahan myöntämistä, otetaan ensin äänestykseen määrältään suurimman ehdotuksen hyväksyminen tai hylkääminen ja näin jatketaan ehdotusten suuruuden mukaisessa järjestyksessä, kunnes jokin ehdotus hyväksytään, minkä jälkeen pienemmistä ehdotuksista ei enää ää- nestetä.
3. Jos ehdotuksen hyväksyminen tai hylkääminen on riippumaton muista ehdo- tuksista, sen hyväksymisestä tai hylkäämisestä on äänestettävä erikseen.
Jos päätöksen tekemiseen vaaditaan lain mukaan määräenemmistön kannatus tai yksimielisyys, puheenjohtajan on ilmoitettava siitä ennen äänestyksen toimit- tamista ja otettava se huomioon äänestyksen tuloksen todetessaan.
Puheenjohtaja toteaa äänestyksen tuloksena syntyvän päätöksen.
81 §
Toimenpidealoite (ponsi)
Tehtyään käsiteltävänä olevassa asiassa päätöksen valtuusto voi hyväksyä kä- siteltyyn asiaan liittyvän toimenpidealoitteen. Toimenpidealoite osoitetaan maa- kuntahallitukselle. Se ei saa olla ristiriidassa valtuuston päätöksen kanssa eikä saa muuttaa tai laajentaa päätöstä.
82 §
Pöytäkirjan laatiminen ja tarkastaminen
Maakuntavaltuuston pöytäkirjasta noudatetaan soveltuvin osin, mitä pöytäkir- jasta tässä hallintosäännössä toisaalla määrätään.
Maakuntavaltuusto valitsee jokaisessa kokouksessa kaksi valtuutettua tarkasta- maan kokouksesta laaditun pöytäkirjan siltä osin kuin pöytäkirjaa ei tarkasteta kokouksessa.
83 §
Päätösten tiedoksianto
Maakuntavaltuuston pöytäkirja siihen liitettyine valitusosoituksineen pidetään tarkastamisen jälkeen nähtävänä kuntayhtymän verkkosivuilla siten kuin kunta- laissa säädetään.
XI LUKU
Enemmistövaali ja suhteellinen vaali
84 §
Vaaleja koskevat yleiset määräykset
Varajäsenet valitaan samassa vaalissa kuin varsinaiset jäsenet. Jos varajäsenet ovat henkilökohtaisia, varsinaisen ja henkilökohtaisen varajäsenen muodosta- mat ehdokasparit on hyväksyttävä ennen vaalia.
Enemmistövaali toimitetaan suljetuin lipuin, jos yksikin sitä vaatii. Suhteellinen vaali toimitetaan aina suljetuin lipuin. Suljetussa lippuäänestyksessä äänestäjän on taitettava äänestyslippu siten, ettei sen sisältö ole näkyvissä.
Äänestyslipussa ei saa olla asiattomia merkintöjä. Äänestysliput annetaan val- tuuston puheenjohtajalle puheenjohtajan määräämässä järjestyksessä.
Äänestysliput sekä arvonnassa käytetyt liput on säilytettävä vaalipäätöksen lain- voimaisuuteen saakka. Jos vaali on toimitettu suljetuin lipuin, liput on säilytettävä suljetussa kuoressa.
85 § Enemmistövaali
86 §
Enemmistövaalissa äänen voi antaa kenelle tahansa vaalikelpoiselle ehdok- kaalle tai ehdokasparille. Jos valittavia on enemmän kuin yksi, toimielimen jäse- nellä on käytettävissään yhtä monta ääntä kuin on valittavia henkilöitä tai xxxx- xxxxxxxxx.
Yhdelle ehdokkaalle tai ehdokasparille voi antaa vain yhden äänen. Kaikkia ää- niä ei ole pakko käyttää.
Kun enemmistövaali toimitetaan suljetuin lipuin, kokouksen pöytäkirjantarkasta- jat toimivat samalla ääntenlaskijoina ja avustavat muutenkin vaalitoimituksessa, jollei valtuusto toisin päätä.
Maakuntavaltuuston vaalilautakunta
Maakuntavaltuusto valitsee toimikaudekseen suhteellisten vaalien toimittamista varten vaalilautakunnan. Lautakunnassa on viisi (5) jäsentä ja kullakin henkilö- kohtainen varajäsen.
Maakuntavaltuusto valitsee jäseniksi valituista lautakunnan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan.
Lautakunnan sihteerinä toimii valtuuston pöytäkirjanpitäjä, jollei valtuusto toisin päätä.
87 §
Ehdokaslistojen laatiminen
Ehdokaslistassa saa olla enintään niin monen ehdokkaan tai ehdokasparin nimi kuin vaalissa on valittavia jäseniä ja varajäseniä.
88 §
Ehdokaslistan otsikossa on mainittava, missä vaalissa sitä käytetään. Vähintään kahden valtuutetun on allekirjoitettava ehdokaslista. Ensimmäinen allekirjoittaja toimii listan asiamiehenä, antaa listan maakuntavaltuuston puheenjohtajalle ja on oikeutettu tekemään siihen 87 §:ssä tarkoitetut oikaisut.
Ehdokaslistojen jättäminen ja vaalitoimituksen nimenhuuto
89 §
Maakuntavaltuusto määrää ajankohdan, milloin ehdokaslistat on viimeistään an- nettava maakuntavaltuuston puheenjohtajalle sekä milloin vaalitoimituksen ni- menhuuto aloitetaan.
Ehdokaslistojen tarkastus ja oikaiseminen
Kun ehdokaslistojen antamisen määräaika on päättynyt, maakuntavaltuuston puheenjohtaja antaa ehdokaslistat vaalilautakunnalle, joka tarkastaa, ovatko ne asianmukaisesti laaditut. Jos listassa todetaan virheitä, annetaan asiamiehelle tilaisuus korjata virheet vaalilautakunnan asettamassa määräajassa.
Jos sama henkilö on ehdokaslistan korjaamisen jälkeenkin ehdokkaana useam- malla listalla, vaalilautakunnan on, mikäli mahdollista, tiedusteltava ehdokkaalta, mille listalle hänen nimensä jätetään.
90 §
Ehdokaslistojen yhdistelmä
Ehdokaslistojen oikaisuja varten varatun määräajan päätyttyä vaalilautakunta laatii hyväksytyistä ehdokaslistoista yhdistelmän, johon jokaiselle ehdokaslis- talle merkitään järjestysnumero.
Ennen vaalitoimituksen nimenhuudon alkamista ehdokaslistojen yhdistelmä an- netaan valtuutetuille tiedoksi ja luetaan ääneen maakuntavaltuustolle.
91 §
Suhteellisen vaalin toimittaminen
Äänestyslippuun merkitään sen ehdokaslistan numero, jolle ääni annetaan. Val- tuutetut antavat nimenhuudon määräämässä järjestyksessä maakuntavaltuus- ton puheenjohtajalle äänestyslippunsa.
92 §
Suhteellisen vaalin tuloksen toteaminen
Maakuntavaltuuston puheenjohtaja antaa äänestysliput vaalilautakunnalle, joka tutkii niiden pätevyyden sekä laskee ja ilmoittaa vaalin tuloksen noudattaen so- veltuvin osin, mitä kuntavaaleista säädetään.
Vaalilautakunta antaa vaalin tuloksesta kirjallisen ilmoituksen maakuntavaltuus- ton puheenjohtajalle, joka toteaa vaalin tuloksen maakuntavaltuustolle.
XII LUKU
Valtuutetun aloite- ja kyselyoikeus
93 §
Valtuutettujen aloitteet
Kokouskutsussa mainittujen asioiden käsittelyn jälkeen valtuustoryhmällä ja val- tuutetulla on oikeus tehdä kirjallisia aloitteita kuntayhtymän toimintaa ja hallintoa koskevissa asioissa. Aloite annetaan puheenjohtajalle.
Aloite on sitä enempää käsittelemättä lähetettävä maakuntahallituksen valmis- teltavaksi. Maakuntavaltuusto voi päättää, että aloitteessa tarkoitetun asian val- mistelusta käydään lähetekeskustelu.
Maakuntahallituksen on vuosittain maakuntavaltuuston ensimmäisessä kokouk- sessa esitettävä maakuntavaltuustolle luettelo valtuutettujen tekemistä ja maa- kuntahallitukselle lähetetyistä aloitteista, joita maakuntavaltuusto ei edellisen vuoden loppuun mennessä ole lopullisesti käsitellyt. Samalla on ilmoitettava, mi- hin toimenpiteisiin niiden johdosta on ryhdytty. Maakuntavaltuusto voi todeta, mitkä aloitteista on käsitelty loppuun.
94 §
Maakuntahallitukselle osoitettava kysymys
Vähintään neljäsosa valtuutetuista voi tehdä maakuntahallitukselle kirjallisen ky- symyksen kuntayhtymän toiminnasta ja hallinnosta. Maakuntahallituksen on vastattava kysymykseen seuraavassa maakuntavaltuuston kokouksessa.
Jos kysymystä käsiteltäessä tehdään kannatettu ehdotus tilapäisen valiokunnan asettamisesta selvittämään kysymyksessä tarkoitettua asiaa, maakuntavaltuus- ton on päätettävä, asetetaanko tilapäinen valiokunta. Muuta päätöstä ei asiassa saa tehdä.
95 § Kyselytunti
Valtuutetulla on oikeus esittää maakuntahallitukselle kyselytunnilla vastattavaksi lyhyitä enintään kahden minuutin pituisia kysymyksiä kuntayhtymän hallintoa ja taloutta koskevista asioista.
Kyselytunti järjestetään ennen maakuntavaltuuston kokousta, jollei maakunta- valtuusto toisin päätä. Kyselytunti on julkinen.
Maakuntavaltuuston puheenjohtaja toimii puheenjohtajana kyselytunnilla. Maa- kuntahallituksen puheenjohtaja tai hänen määräämänsä vastaa kysymyksiin. Kysymyksiin vastataan saapumisjärjestyksessä, ellei puheenjohtaja toisin päätä. Xxxxxxxxxx saatuaan kysymyksen esittäjällä on oikeus tehdä kaksi asi- aan liittyvää lyhyttä lisäkysymystä. Kysymysten johdosta ei käydä keskustelua.
Kysymys on toimitettava kirjallisena viimeistään kolmekymmentä päivää ennen maakuntavaltuuston kokousta. Myöhemmin toimitetut kysymykset sekä kysy- mykset, joihin ei kyselytunnilla ehditä vastata, siirtyvät seuraavaan kyselytuntiin.
III OSA: Päätöksenteko- ja hallintomenettely
XIII LUKU
Kokousmenettely
96 §
Määräysten soveltaminen
Tämän luvun määräyksiä noudatetaan maakuntavaltuustoa ja edustajainko- kousta lukuun ottamatta kuntayhtymän toimielinten kokouksissa. Luvun mää- räyksiä noudatetaan toissijaisina hallintosäännön muihin lukuihin nähden, jollei erikseen ole toisin määrätty.
97 §
Toimielimen päätöksentekotavat
Toimielin voi käsitellä asian varsinaisessa kokouksessaan, jossa kokouksen osallistujat ovat läsnä kokouspaikalla. Varsinaisessa kokouksessa voidaan käyt- tää sähköistä asiahallinta- tai äänestysjärjestelmää.
Vaihtoehtoisesti kokous voidaan pitää sähköisessä toimintaympäristössä, johon osallistutaan sähköisen yhteyden avulla (sähköinen kokous).
Toimielin voi myös tehdä päätöksiä suljetussa sähköisessä päätöksentekome- nettelyssä ennen kokousta (sähköinen päätöksentekomenettely).
Maakuntahallitus tai sen nimeämä viranhaltija vastaa, että sähköisiin kokouksiin ja sähköiseen päätöksentekomenettelyyn tarvittavat tekniset laitteet, järjestel- mät ja tietoliikenneyhteydet ovat ajantasaisia ja tietoturvallisia lakien edellyttä- mällä tavalla.
98 §
Sähköinen kokous
Xxxxxxxxx voi pitää kokouksen sähköisesti.
Suljettuun sähköiseen kokoukseen voi osallistua vain sellaisesta paikasta, jossa salassa pidettävät tiedot ja kokouksessa käydyt keskustelut eivät ole ulkopuoli- sen kuultavissa tai nähtävissä.
99 §
Sähköinen päätöksentekomenettely
Xxxxxxxxx voi päättää asioita sähköisessä päätöksentekomenettelyssä kuntalain mukaisesti. Päätöksentekomenettelyä voidaan käyttää kaikkiin toimielimen pää- tösvaltaan kuuluviin asioihin.
100 §
Kokousaika ja -paikka
Xxxxxxxxx päättää kokoustensa ajan ja paikan.
Xxxxxx pidetään myös, milloin puheenjohtaja katsoo kokouksen tarpeelliseksi tai enemmistö toimielimen jäsenistä tekee puheenjohtajalle esityksen kokouk- sen pitämisestä ilmoittamansa asian käsittelyä varten. Tällöin puheenjohtaja määrää kokousajan.
Puheenjohtaja voi perustellusta syystä peruuttaa kokouksen.
101 §
Kokouskutsu
Kokouskutsun antaa puheenjohtaja tai hänen estyneenä ollessaan varapuheen- johtaja. Kokouskutsussa on ilmoitettava kokouksen aika ja paikka sekä käsitel- tävät asiat. Kokouskutsussa on mainittava, mitä toimielimen päätöksentekota- paa noudatetaan kunkin asian kohdalla. Jos asia käsitellään sähköisessä pää- töksentekomenettelyssä, tulee kutsussa ilmaista, mihin mennessä asia on käsi- teltävä sähköisesti.
Esityslista, joka sisältää selostuksen käsiteltävistä asioista ja ehdotukset toimie- limen päätöksiksi, lähetetään kokouskutsun yhteydessä, jolleivät erityiset syyt ole esteenä. Jos esityslistalla, liitteissä tai oheismateriaalissa on salassa pidet- täviä tietoja, asiakirjaan tehdään merkintä salassapidosta.
Kokouskutsu ja esityslista on lähetettävä vähintään viittä päivää ennen ko- kousta, elleivät erityiset syyt ole esteenä. Kokouskutsu ja esityslista lähetetään sähköpostitse jäsenille, varajäsenille ja muille, joilla on läsnäolo-oikeus tai -vel- vollisuus. Maakuntahallituksen kokouskutsut lähetetään tiedoksi myös maakun- tahallituksen varajäsenille ja jäsenkunnille.
102 §
Sähköinen kokouskutsu
Kokouskutsu, esityslista, liitteet ja oheismateriaali voidaan lähettää tai toimittaa saataville sähköisesti. Tällöin maakuntahallitus tai sen nimeämä viranhaltija vas- taa siitä, että tähän tarvittavat tekniset laitteet, järjestelmät ja tietoliikenneyhtey- det ovat käytettävissä.
103 §
Esityslistan ja liitteiden julkaiseminen kuntayhtymän verkkosivuilla
Esityslista julkaistaan kuntayhtymän verkkosivuilla. Ennen julkaisemista esitys- listalta poistetaan salassa pidettävät tiedot sekä henkilötiedot, joihin ei liity tie- dottamisintressiä. Verkossa julkaistavalta esityslistalta voidaan poistaa yksittäi- siä kokousasioita, joihin ei liity erityistä tiedottamisintressiä tai mikäli erityisestä syystä asian valmistelua ei julkisteta ennen päätöksentekoa. Esityslistan liitteitä julkaistaan verkossa harkinnan mukaan ottaen huomioon maakunnan asukkai- den tiedonsaanti-intressit.
104 §
Jatkokokous
Jos kaikkia kokouskutsussa mainittuja asioita ei saada kokouksessa käsiteltyä, käsittelemättä jääneet asiat voidaan siirtää jatkokokoukseen, johon ei tarvitse antaa eri kutsua. Kokouksesta poissa olleille lähetetään sähköinen viesti jatko- kokouksen ajasta ja paikasta sekä jatkokokouksen päätöksentekotavasta.
105 §
Varajäsenen kutsuminen
Toimielimen jäsenen on kutsuttava varajäsen sijaansa, mikäli hän ei pääse ko- koukseen. Kun jäsen on esteellinen jossakin kokousasiassa tai esteen vuoksi ei voi osallistua jonkin asian käsittelyyn, hän voi kutsua varajäsenen yksittäisen asian käsittelyyn.
Myös puheenjohtaja tai toimielimen sihteeri voivat toimittaa kutsun varajäse- nelle.
106 §
Läsnäolo kokouksessa
Toimielimen jäsenten ja esittelijän lisäksi toimielimen kokouksessa on läsnäolo- ja puheoikeus:
– maakuntavaltuuston puheenjohtajalla ja varapuheenjohtajilla maakuntahalli- tuksen kokouksessa kuntalain mukaisesti; sekä
– maakuntahallituksen puheenjohtajalla ja maakuntajohtajalla muiden toimielin- ten kokouksessa, ei kuitenkaan tarkastuslautakunnan eikä maakuntavaltuuston tilapäisen valiokunnan kokouksessa eikä vaalilaissa säädettyjen vaalitoimielin- ten kokouksissa.
Xxxxxxxxx päättää muiden henkilöiden läsnäolo- ja puheoikeudesta.
Xxxxxxxxx voi päättää asiantuntijan kuulemisesta yksittäisessä asiassa. Asian- tuntija voi olla läsnä kokouksessa asiasta käytävän keskustelun päättymiseen asti.
107 §
Maakuntahallituksen edustaja muissa toimielimissä
Maakuntahallitus voi 2 momentista ilmenevin rajoituksin määrätä muihin toimie- limiin edustajansa, jolla on läsnäolo- ja puheoikeus toimielimen kokouksessa. Edustajaksi voidaan määrätä myös maakuntahallituksen varajäsen tai maakun- tajohtaja.
Maakuntahallitus ei voi määrätä edustajaansa tarkastuslautakuntaan, maakun- tavaltuuston tilapäiseen valiokuntaan eikä vaalilaissa säädettyihin vaalitoimieli- miin.
108 §
Kokouksen julkisuus
Kokouksen julkisuudesta säädetään kuntalaissa.
Xxx toimielin päättää pitää julkisen sähköisen kokouksen, yleisölle on järjestet- tävä mahdollisuus seurata kokousta internetin kautta sekä kokouskutsussa mai- nitussa tilassa.
109 §
Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus
Avattuaan kokouksen puheenjohtaja toteaa läsnä olevat sekä onko kokous lail- lisesti koolle kutsuttu ja päätösvaltainen.
110 §
Tilapäinen puheenjohtaja
Jos sekä puheenjohtaja että varapuheenjohtaja ovat poissa tai esteellisiä jossa- kin asiassa, valitaan kokousta tai asian käsittelyä varten tilapäinen puheenjoh- taja.
111 §
Kokouksen johtaminen ja puheenvuorot
Puheenjohtajan tehtävistä kokouksen johtamisessa ja toimielimen jäsenen pu- heenvuoroista säädetään kuntalaissa.
Asiat käsitellään esityslistan mukaisessa järjestyksessä, jollei toimielin toisin päätä.
112 §
Kokouskutsussa mainitsemattoman asian käsittely
Xxxxxxxxx voi esittelijän ehdotuksesta tai jäsenen ehdotuksesta, jota on kanna- tettu, ottaa enemmistöpäätöksellä käsiteltäväksi asian, jota ei ole mainittu ko- kouskutsussa.
Jos esittelijän ehdotus on asian palauttaminen valmisteltavaksi, toimielin voi rat- kaista asian päätöksellään vain perustellusta syystä.
113 §
Esittelijät
Maakuntahallituksen esittelystä määrätään tämän hallintosäännön 3 §:ssä.
Esittelijän ollessa poissa tai esteellinen toimii esittelijänä hänen sijaisekseen määrätty.
114 §
Esittely
Asiat päätetään toimielimen kokouksessa viranhaltijan esittelystä. Vaalilaissa säädetyissä vaalitoimielimissä asiat päätetään kuitenkin puheenjohtajan selos- tuksen pohjalta.
Esittelijä vastaa esittelemiensä kokousasioiden asianmukaisesta valmistelusta ja on velvollinen tekemään toimielimelle päätösehdotuksen.
Esittelijän ehdotus on käsittelyn pohjana (pohjaehdotus). Jos esittelijä on kes- kustelun aikana muuttanut esityslistalla olevaa ehdotustaan, muutettu ehdotus on pohjaehdotus.
Jos esittelijä ehdottaa asian poistamista esityslistalta, asia poistetaan, jollei toi- mielin toisin päätä.
Xxxxxxxxx voi erityisestä syystä päättää, että asia käsitellään puheenjohtajan se- lostuksen pohjalta ilman viranhaltijan esittelyä. Xxxxxxxxx voi tällöin päättää, että puheenjohtajan ehdotus on käsittelyn pohjana eikä vaadi kannatusta.
115 §
Esteellisyys
Ennen asian käsittelyn aloittamista esteellisen henkilön on ilmoitettava esteelli- syydestään ja esteellisyyden aiheuttamasta perusteesta sekä vetäydyttävä asian käsittelystä ja poistuttava kokouksesta.
Puheenjohtajan on tarvittaessa saatettava kokoukseen osallistuvan esteellisyys toimielimen ratkaistavaksi. Asianomaisen henkilön tulee tarvittaessa antaa sel- vitystä seikoista, joilla voi olla merkitystä hänen esteellisyytensä arvioinnissa. Annettuaan pyydetyn selvityksen asianomaisen henkilön on poistuttava kokouk- sesta.
Henkilö, jonka esteellisyyden toimielin ratkaisee, saa osallistua esteellisyyttään koskevan asian käsittelyyn vain hallintolaissa tarkoitetussa poikkeustilanteessa.
Esteellisyyttä koskeva ratkaisu on perusteltava pöytäkirjaan.
116 §
Pöydällepano ja asian palauttaminen valmisteltavaksi
Jos keskustelun kuluessa tehdään kannatettu ehdotus asian pöydällepanosta, palauttamisesta valmisteltavaksi tai jokin muu ehdotus, jonka hyväksyminen keskeyttäisi asian käsittelyn, seuraavien puhujien on puheenjohtajan kehotuk- sesta rajoitettava puheenvuoronsa koskemaan vain tätä ehdotusta. Jos ehdotus hyväksytään yksimielisesti tai äänestämällä, puheenjohtaja keskeyttää asian kä- sittelyn. Jos ehdotus hylätään, asian käsittely jatkuu.
117 §
Ehdotukset ja keskustelun päättäminen
Ehdotus on annettava kirjallisena, jos puheenjohtaja niin vaatii.
Kun kaikki puheenvuorot on käytetty, puheenjohtaja päättää keskustelun. Pu- heenjohtaja selostaa keskustelun kuluessa tehdyt ehdotukset ja onko ehdotusta kannatettu.
118 §
Xxxxx äänestystä syntyvän päätöksen toteaminen
Jos keskustelun aikana ei ole tehty kannatettuja ehdotuksia, puheenjohtaja to- teaa pohjaehdotuksen toimielimen päätökseksi.
Jos puheenjohtaja toteaa toimielimen yksimielisesti kannattavan kokouksessa tehtyä ehdotusta, puheenjohtaja toteaa ehdotuksen toimielimen päätökseksi.
119 §
Äänestykseen otettavat ehdotukset
Äänestykseen otetaan pohjaehdotus ja kannatetut ehdotukset. Ehdotusta, joka on tehty vaihtoehtoisena tai menee käsiteltävän asian ulkopuolelle, ei kuiten- kaan oteta äänestykseen.
Jos ehdotuksen tekijä ei ole paikalla äänestyksen alkaessa, hänen tekemänsä ehdotus katsotaan rauenneeksi eikä sitä oteta äänestykseen.
120 §
Äänestys ja vaali
Äänestykseen ja vaaliin sovelletaan tässä luvussa määrätyn lisäksi muilta osin, mitä toisaalla määrätään äänestys- ja vaalimenettelystä maakuntavaltuustossa.
121 §
Pöytäkirjan laatiminen ja tarkastaminen
Pöytäkirjan pitämisestä ja sisällöstä vastaa pöytäkirjanpitäjä toimielimen pu- heenjohtajan johdolla. Jos puheenjohtaja ja pöytäkirjanpitäjä ovat eri mieltä ko- kouksen kulusta, pöytäkirja laaditaan puheenjohtajan näkemyksen mukaan.
Pöytäkirjan allekirjoittaa puheenjohtaja ja varmentaa pöytäkirjanpitäjä.
Pöytäkirjan tarkastaa kaksi kullakin kerralla sitä varten valittua toimielimen jä- sentä, jollei toimielin ole muuta päättänyt.
Pöytäkirja voidaan allekirjoittaa ja tarkastaa sähköisesti. Sähköisessä päätök- sentekomenettelyssä tehtyjä päätöksiä koskeva pöytäkirja tai sen osa voidaan tarkastaa erikseen ennen kokousta.
Toimielimen pöytäkirjaan merkitään ainakin: Järjestäytymistietoina
• toimielimen nimi
• merkintä käytetyistä päätöksentekotavoista (varsinainen kokous, sähköinen kokous, yksilöidään päätökset, jotka on tehty sähköisessä päätöksenteko- menettelyssä)
• kokouksen alkamis- ja päättymisaika sekä kokouksen keskeytykset
• kokouspaikka
• läsnä ja poissa olleet ja missä ominaisuudessa kukin on ollut läsnä
• kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus
Asian käsittelytietoina
• asiaotsikko
• selostus asiasta
• esittelijän päätösehdotus
• esteellisyys ja perustelut
• tehdyt ehdotukset ja onko niitä kannatettu
• äänestykset: äänestystapa, äänestysjärjestys, äänestysesitys sekä äänes- tyksen tulos siten, että kunkin jäsenen kannanotto ilmenee pöytäkirjasta
• vaalit: vaalitapa ja vaalin tulos
• asiassa tehty päätös
• eriävä mielipide
Muuna tietoina
• salassapitomerkinnät
• puheenjohtajan allekirjoitus
• pöytäkirjanpitäjän varmennus
• merkintä pöytäkirjan tarkastuksesta
• merkintä nähtävänä pitämisestä yleisessä tietoverkossa, mikäli pöytäkirja on ollut yleisesti nähtävänä
Pöytäkirjaan liitetään päätöksiä koskevat oikaisuvaatimusohjeet ja valitusosoi- tukset sekä muutoksenhakukiellot.
Toimielimen pöytäkirjan sisältöä koskevia määräyksiä noudatetaan soveltuvin osin viranhaltijan ja luottamushenkilön tekemissä päätöksissä.
Maakuntahallitus antaa tarvittaessa tarkempia ohjeita pöytäkirjan laatimisesta.
122 §
Päätösten tiedoksianto
Maakuntahallituksen ja lautakunnan pöytäkirja siihen liitettyine oikaisu-vaati- musohjeineen tai valitusosoituksineen pidetään tarkastamisen jälkeen nähtä- vänä kuntayhtymän verkkosivuilla siten kuin kuntalaissa tarkemmin säädetään.
Muun viranomaisen pöytäkirja annetaan vastaavalla tavalla tiedoksi, jos asian- omainen viranomainen katsoo sen tarpeelliseksi.
Maakuntahallitus antaa ohjeet salassapito- ja tietosuojavelvoitteiden huomioon ottamisesta annettaessa päätöksiä tiedoksi yleisessä tietoverkossa. Lautakunta voi antaa tarkentavaa ohjeistusta omalla toimialallaan.
XIV LUKU
Toimielinten ja viranhaltijoiden toimivalta
123 §
Maakuntahallitus
Maakuntahallitus johtaa kuntayhtymän toimintaa ja vastaa kuntalaissa sille sää- detyistä tehtävistä sekä:
1. antaa selityksen maakuntavaltuuston päätöksestä tehdyn valituksen joh- dosta;
2. nimeää kuntayhtymän edustajat niiden yhteisöjen tai laitosten päätöksen- teko- ja hallintoelimiin, joissa kuntayhtymä on osallisena, sekä sellaisiin toi- mielimiin, joissa käytetään kuntayhtymän äänivaltaa;
3. hyväksyy vuosittaisen maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelman ja suun- nitelmaan tarvittavat muutokset. Lisäksi se hyväksyy osaltaan lakisääteiset yhteistyösopimukset;
4. antaa kuntayhtymän nimissä lausunnot valtion viranomaisten merkittävistä suunnitelmista ja toimenpiteistä ja niiden rahoituksesta sekä tekee esitykset kaikista niistä asioista, joilla on olennaista merkitystä maakunnan kehittämi- sen tai kuntayhtymän toiminnan kannalta. Maakuntahallitus voi siirtää lau- suntoja antamista tai esitysten tekemistä koskevaa päätösvaltaa maakunta- johtajalle tai muulle sen nimeämälle viranhaltijalle;
5. asettaa rakennerahasto-ohjelmien toimeenpanoa ja alueen kehittämiseen vaikuttavien toimenpiteiden yhteensovittamista varten lainsäädännössä tar- koitetun maakunnan yhteistyöryhmän ja nimeää sille puheenjohtajan ja kolme varapuheenjohtajaa. Yhteistyöryhmässä olevien osapuolten edustajat ja varaedustajat sekä varapuheenjohtajat nimetään osapuolten ehdotuk- sesta; sekä
6. päättää maakuntakaavan laadinnan vireillepanosta, laadinnan yhteydessä saatuihin lausuntoihin, huomautuksiin ja muistutuksiin annettavista vasti- neista sekä alueiden käyttöä koskevista lausunnoista. Maakuntahallitus päättää rakennuslain tarkoittamia yleiskaavoja tai niitä vastaavia suunnitel- mia koskevista lausunnoista ja muista lausunnoista, joilla on olennaista mer- kitystä maakunnallisiin ja seudullisiin tavoitteisiin tai suunnittelunäkökohtiin nähden. Maakuntahallitus voi siirtää päätösvaltaa lausuntojen antamisesta mainituissa asioissa maakuntajohtajalle tai muulle viranhaltijalle.
124 §
Maakuntajohtaja
Maakuntajohtaja päättää seuraavista asioista:
Maakuntajohtaja nimeää kuntayhtymän edustajat sellaisiin toimielimiin, joissa käytetään kuntayhtymän äänivaltaa.
Maakuntajohtaja päättää kuntayhtymän edustustilaisuuksien järjestämisistä.
Maakuntajohtaja voi asettaa työryhmiä. Maakuntajohtaja asettaa Satakuntaliiton toteuttamien hankkeiden ohjausryhmät.
Maakuntajohtaja myöntää maakuntavaakunan käyttöluvan.
125 §
Muut viranhaltijat
Hallintojohtaja
1. päättää kuntayhtymälle osoitetun arvopostin ja muiden arvolähetysten kuit- taajat sekä vastaanottajat;
2. päättää kuntayhtymän omaisuuden vakuuttamisesta vahinkojen varalle sekä henkilöstön vakuuttamisesta tai vakuutusta vastaavan turvan järjestämi- sestä; sekä
3. päättää kuntayhtymän tarpeettomaksi käyneen irtaimen omaisuuden myy- misestä.
4. johtaa Satakuntaliiton asiakirjahallintoa Alueiden käytön johtaja
1. päättää alueiden käytön toimialaa koskevista sellaisista lausunnoista, joissa
voidaan antaa seutukaavan tai maakuntakaavan perusteella selkeän myön- teinen tai kielteinen lausunto.
2. nimeää toimialaa koskeviin yhteistyöryhmiin ja -elimiin kuntayhtymän edus- tajat
Aluekehitysjohtaja
1. päättää aluekehitysmäärärahojen valvonnasta, maakuntahallituksen myön- tämien aluekehitysmäärärahojen EU:n ja kansallisten osuuksien määräämi- sestä ja muista aluekehitysmäärärahoihin liittyvistä asioista, jotka eivät vai- kuta edunsaajille myönnettyjen aluekehitysmäärärahojen (avustusten) mää- rään ja muut maakuntahallituksen hyväksymien hankehallinnoinnin ohjeiden mukaiset tehtävät.
2. nimeää toimialaa koskeviin yhteistyöryhmiin ja -elimiin kuntayhtymän edus- tajat
Aluekehitysjohtaja tekee aluekehitysmäärärahojen myöntämistä ja aluekehitys- määrärahojen hylkäämistä koskevat päätöksensä maakuntahallituksen erikseen nimeämän viranhaltijan esittelystä.
126 §
Toimivallan edelleen siirtäminen
Toimielin voi siirtää sille tässä luvussa määrättyä toimivaltaa edelleen alaiselleen viranomaiselle. Se, jolle toimivaltaa on edelleen siirretty, ei voi enää siirtää toi- mivaltaa edelleen.
127 §
Xxxxxxxxxx päättää asiakirjan antamisesta
Maakuntavaltuuston asiakirjoja koskevat tietopyynnöt ratkaisee hallintojoh- taja.
Xxxxxxxxx voi päättämässään laajuudessa siirtää asiakirjan antamista koskevaa viranomaisen ratkaisuvaltaansa alaiselleen viranhaltijalle.
128 §
Asiakirjojen allekirjoittaminen ja puhevalta
Maakuntahallituksen puheenjohtajalla ja maakuntajohtajalla on oikeus käyttää puhevaltaa maakuntahallituksen puolesta.
Maakuntavaltuuston ja maakuntahallituksen toimituskirjan ja kirjelmän allekirjoit- taa maakuntahallituksen puheenjohtaja tai maakuntajohtaja ja varmentaa hallin- tojohtaja tai toimialajohtaja.
Maakuntavaltuuston ja maakuntahallituksen päätökseen perustuvat sopimukset ja sitoumukset allekirjoittaa maakuntajohtaja tai hänen estyneenä ollessaan hä- nen sijaisekseen määrätty ja varmentaa toimialajohtaja tai hallintojohtaja. Erityi- sestä syystä maakuntahallitus voi delegoida toimivallan asiassa muullekin viran- haltijalle.
Toimielimen puheenjohtaja tai pöytäkirjanpitäjä voi allekirjoittaa toimielimen pää- tökseen perustuvan asiakirjan, xxxxx toimielin ole päättänyt toisin.
Xxxx toimielimen toimituskirjan ja kirjelmän allekirjoittaa puheenjohtaja ja var- mentaa toimielimen sihteeri.
Toimielimen pöytäkirjanotteen allekirjoittaa pöytäkirjanpitäjä tai muu toimielimen määräämä henkilö.
Toimielimen asiakirjoista annettavat otteet ja jäljennökset todistaa oikeaksi hal- lintojohtaja tai toimielimen arkistosta vastaava henkilö.
Viranhaltijan päätöksistä annettavat otteet ja jäljennökset todistaa oikeaksi hal- lintojohtaja tai arkistosta vastaava henkilö.
Valmistelua koskevat asiakirjat allekirjoittaa asian valmistelija.
Kuntayhtymän hallinnoimien projektien osalta sopimuksien ja sitoumuksien alle- kirjoitusoikeus on sillä toimialajohtajalla, jonka toimialalla projektin hallinnointi on määrätty.
Euroopan komission ohjelmiin liittyvien sopimusten ja sitoumusten sekä toi- meenpanopäätösten osalta allekirjoitusoikeus on ohjelman toimeenpanosta vas- taavalla viranhaltijalla.
129 §
Todisteellisen tiedoksiannon vastaanottaminen
Todisteellisen tiedoksiannon voi kuntayhtymän puolesta vastaanottaa maakun- tajohtaja, maakuntajohtajan varahenkilö sekä hallintojohtaja tai hänen varahen- kilönsä.
130 §
Maakuntahallituksen otto-oikeus
Asian ottamisesta maakuntahallituksen käsiteltäväksi voi päättää maakuntahal- litus, maakuntahallituksen puheenjohtaja tai maakuntajohtaja.
131 §
Ottokelpoisen päätöksen ilmoittaminen
Maakuntahallituksen alaisen viranomaisen, maakuntahallituksen jaoston sekä lautakunnan alaisen viranomaisen ja lautakunnan jaoston on ilmoitettava maa- kuntahallitukselle tekemistään ottokelpoisista päätöksistä lukuun ottamatta sel- laisia asioita tai asiaryhmiä, joista maakuntahallitus on päättänyt, ettei se käytä otto-oikeuttaan.
Maakuntahallituksen alaisen viranomaisen on saatettava pöytäkirja tai päätös edellisessä pykälässä mainittujen tahojen tietoon seitsemän päivän kuluessa pöytäkirjan tarkastamisesta tai päätöksen allekirjoittamisesta.
Päätös asian siirtämisestä maakuntahallituksen käsiteltäväksi on tehtävä kunta- laissa oikaisuvaatimuksen jättämiselle säädetyn ajan kuluessa.
Ne viranhaltijan päätökset, joita ei ole otettu maakuntahallituksen ratkaistavaksi, tuodaan maakuntahallitukselle tiedoksi.
XV LUKU
Luottamushenkilöiden palkkiosääntö
132 §
Soveltamisala
Satakuntaliiton luottamushenkilöille suoritetaan palkkiota luottamustoimen hoi- tamisesta ja korvausta ansionmenetyksestä sekä kustannuksista, joita luotta- mustoimen vuoksi aiheutuu sijaisen palkkaamisesta, lastenhoidon järjestämi- sestä tai muusta vastaavasta syystä, ja matkakustannusten korvausta ja päivä- rahaa tämän palkkiosäännön mukaan.
133 §
Kokouspalkkiot
Satakuntaliiton toimielinten kokouksista suoritetaan seuraavat palkkiot:
1. Maakuntavaltuusto, maakuntahallitus ja tarkastuslautakunta 130 euroa
2. Muut toimielimet 100 euroa
Puheenjohtajalle tai kokouksessa puheenjohtajana toimivalle varapuheenjohta- jalle suoritetaan kokouspalkkio, joka vastaa asianomaisen toimielimen jäsenen 1 momentissa mainittua kokouspalkkiota korotettuna 50 %:lla.
Maakuntavaltuuston puheenjohtajalle ja varapuheenjohtajalle, joka osallistuu maakuntahallituksen kokoukseen, samoin kuin maakuntahallituksen puheenjoh- tajalle, varapuheenjohtajalle ja jäsenelle, joka osallistuu maakuntavaltuuston ko- koukseen tai muiden hallintoelinten kokouksiin maakuntahallituksen määrää- mänä edustajana, suoritetaan kokouspalkkio samojen perusteiden mukaan kuin asianomaisen hallintoelimen jäsenille.
Valtuustokaudella 2021–2025 suljetusta sähköisestä päätöksentekomenette- lystä maksetaan menettelyyn osallistuneille luottamushenkilöille 50 % normaa- lista kokouspalkkiosta eli 1) maakuntahallitus ja tarkastuslautakunta 65 euroa,
2) muut toimielimet 50 euroa.
134 §
Samana päivänä pidetyt kokoukset
Yli kolme tuntia kestävältä kokoukselta suoritetaan 131 §:n 1 momentissa mai- nitun kokouspalkkion lisäksi 50 % sanotun kokouspalkkion määrästä jokaista kolmen tunnin jälkeen alkavaa tuntia kohden, ei kuitenkaan enää kokouksen kestettyä yli kuusi tuntia.
Jos sama toimielin pitää samana kalenterivuorokautena useamman kuin yhden kokouksen katsotaan ne kokouspalkkiota laskettaessa yhdeksi kokoukseksi, ellei kokousten välinen aika ole yli neljä tuntia.
135 §
Vuosipalkkiot
Maakuntavaltuuston puheenjohtajalle suoritetaan 133 §:ssä määrättyjen ko- kouspalkkioiden lisäksi vuosipalkkiota 1 500 euroa ja maakuntahallituksen pu- heenjohtajalle 3 500 euroa.
Mikäli puheenjohtaja on estynyt hoitamasta tehtäviään, lakkaa hänen oikeu- tensa vuosipalkkioon, kun este on jatkunut yhdenjaksoisesti kuukauden. Tästä alkaen maksetaan varapuheenjohtajalle kutakin kalenterivuorokautta kohden vuosipalkkion 365:s osa siihen saakka, kunnes puheenjohtaja palaa hoitamaan tehtäviään.
136 §
Ns. toimituspalkkio
Kun maakuntavaltuusto, maakuntahallitus tai muu hallintoelin on valinnut luotta- mushenkilön sellaiseen edustajainkokoukseen, toimikuntaan tai muuhun vas- taavanlaiseen luottamustehtävään, josta ei makseta muuta palkkiota, suorite- taan tälle tehtävän valinneen hallintoelimen jäsenen kokouspalkkiota vastaava palkkio (ns. toimituspalkkio).
137 §
Tilintarkastajat
Tilintarkastajille suoritetaan palkkio laskun perusteella.
138 §
Ansionmenetyksen korvaus
Luottamushenkilöille suoritetaan korvausta säännöllisen työajan ansionmene- tyksestä ja luottamustoimen vuoksi aiheutuvista 1 §:ssä tarkoitetuista kustan- nuksista kultakin alkavalta tunnilta, ei kuitenkaan enemmältä kuin kahdeksalta tunnilta kalenterivuorokaudessa, enintään 25,00 euroa/h.
Saadakseen korvausta työansiomenetyksestä luottamushenkilön tulee esittää työnantajan todistus siitä. Todistuksesta on myös käytävä ilmi, että luottamus- toimen hoitamiseen käytetty aika olisi ollut hänen työaikaansa ja että hänelle ei makseta siltä ajalta palkkaa. Ansionmenetyksen korvaaminen edellyttää, että to- dellista ansionmenetystä on syntynyt ja että se voi olla enintään tosiasiallista menetystä vastaava. Luottamushenkilöiden palkkiosääntö sisältää enimmäis- määrän ansionmenetyksen korvaukselle. Oman ilmoituksen perusteella makset- tavan ansionmenetyskorvauksen edellytyksenä on, että luottamushenkilö ei saa samalta ajalta palkka- tai muuta ansiotuloa.
Luottamushenkilön, joka tekee ansio- tai muuta työtä olematta työsuhteessa taikka virka- tai muussa julkisoikeudellisessa toimisuhteessa, tulee esittää kirjal- lisesti riittävä selvitys ansionmenetyksestään.
Edellä 2 ja 3 momentissa tarkoitettua todistusta tai selvitystä ei vaadita, jos kor- vattava määrä on enintään 15,00 euroa/h. Luottamushenkilön tulee tällöin kui- tenkin antaa kirjallinen vakuutus ansionmenetyksen ja luottamustoimen vuoksi aiheutuneiden kustannusten määrästä.
Saadakseen korvaustaan kustannuksista, joita luottamustoimen vuoksi aiheutuu sijaisen palkkaamisesta, lastenhoidon järjestämisestä tai muusta vastaavasta syystä, luottamushenkilön tulee esittää kirjallisesti riittävä selvitys tällaisista kus- tannuksistaan.
Ansionmenetyksen korvauksella korvataan luottamustoimen hoitamisen vuoksi menetettyä tai vähentynyttä ansiota, eikä se ole korvausta menetetystä työ- ajasta. Jos tehtävät voidaan säännöllisen työajan ansioiden vähenemättä suo- rittaa muulloin tai luottamustehtävää on hoidettu, esim. vuosiloman tai vapaa- päivän aikana, ei ansionmenetyksen korvausta makseta, koska korvattavaa an- sionmenetystä ei ole aiheutunut.
Korvaus voi kohdistua vain siihen säännöllisen työajan ansiotuloon, josta luotta- mushenkilö saa pääasiallisen toimeentulonsa. Ansionmenetyksen on tullut koh- distua säännölliseen työaikaan. Näin ollen ylitöistä tai muista lisäpalkkioista ei korvausta makseta.
139 §
Ansionmenetysten ja kustannusten korvaaminen
Ansionmenetysten ja kustannusten korvaamista koskeva esitys on mikäli mah- dollista tehtävä kolmen kuukauden kuluessa tai viimeistään kuuden kuukauden kuluessa sille taholle Satakuntaliiton virastossa, jolle voimassaolevien määräys- ten mukaan korvauksen hyväksyminen kuuluu.
140 §
Palkkioiden maksamisaika
Tässä säännössä mainitut palkkiot maksetaan neljännesvuosittain.
141 §
Matkakustannusten korvaus
Luottamushenkilöiden kokousmatkoista ja muista luottamustoimen hoitamiseksi tehdyistä matkoista suoritetaan matkakustannusten korvausta, päivärahaa, ate- riakorvausta, majoittumiskorvausta, yömatkarahaa, kurssipäivärahaa ja kor- vausta ulkomaille tehdystä virkamatkasta soveltuvin osin kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimusten määräysten mukaisesti.
Jos luottamushenkilö tilapäisesti työskentelee, opiskelee, lomailee tai muutoin oleskelee muualla kuin kotipaikkakunnalla, korvataan hänelle matkat vain vaki- naisesta asunnosta luottamustoimen hoitopaikkaan.
Mikäli Satakuntaliiton tai muun järjestäjän toimesta kokous- tai muuhun tilaisuu- teen on järjestetty yhteiskuljetus, korvataan matkat vain kokoontumis- tai nouto- paikalle.
Edellä 1 momentissa tarkoitettuja säännöksiä ei sovelleta valtion, kuntien, jär- jestöjen tai muiden tahojen nimeämiin neuvottelu- ja toimikuntien sekä työryh- mien jäseniin.
XVI LUKU
142 §
Aloiteoikeus
Maakunnan asukkaalla sekä maakunnassa toimivalla yhteisöllä ja säätiöllä on oikeus tehdä aloitteita kuntayhtymän toimintaa koskevissa asioissa. Palvelun käyttäjällä on oikeus tehdä aloitteita palveluaan koskevassa asiassa.
Aloite tulee tehdä kirjallisesti tai sähköisellä asiakirjalla. Aloitteesta tulee käydä ilmi, mitä asia koskee sekä aloitteen tekijän nimi, kotikunta ja yhteystiedot.
143 §
Aloitteen käsittely
Aloitteen käsittelee se kuntayhtymän viranomainen, jolla on toimivalta tehdä päätöksiä aloitteen tarkoittamassa asiassa. Jos toimivaltainen viranomainen on toimielin, aloitteista ja aloitteiden perusteella suoritetuista toimenpiteistä on an- nettava toimielimelle tieto jäljempänä määrätyllä tavalla.
Maakuntahallituksen on vuosittain kesäkuun loppuun mennessä esitettävä maa- kuntavaltuustolle luettelo sen toimivaltaan kuuluvista aloitteista ja niiden perus- teella suoritetuista toimenpiteistä. Maakuntavaltuusto voi samalla päättää, mitkä aloitteista on loppuun käsitelty.
Muun toimielimen kuin maakuntavaltuuston toimivaltaan kuuluvista aloitteista on annettava tieto toimielimelle niiden päättämällä tavalla. Toimielin voi samalla päättää, mitkä aloitteista ovat loppuun käsiteltyjä.
Jos aloitteen tekijöinä on vähintään kaksi prosenttia kuntayhtymään kuuluvan jäsenkunnan asukkaista, aloite on kuuden kuukauden kuluessa vireille tulosta otettava toimivaltaisen viranomaisen käsiteltäväksi.
144 §
Aloitteen tekijälle annettavat tiedot
Aloitteen tekijälle on ilmoitettava kuukauden kuluessa aloitteen saapumisesta, missä viranomaisessa aloite käsitellään, arvioitu käsittelyaika sekä keneltä saa lisätietoja aloitteen käsittelystä.
Sen jälkeen kun aloite on käsitelty loppuun, aloitteen tekijälle on ilmoitettava, onko aloite johtanut toimenpiteisiin.
SISÄISEN VALVONNAN JA TARKASTUKSEN OHJEET
Hyväksytty maakuntahallituksessa 25.10.1999
Tarkistettu maakuntahallituksessa 19.11.2001
Tarkistettu maakuntahallituksessa 25.8 2003
Tarkistettu maakuntahallituksessa 14.6.2010
1 Sisäisen valvonnan perusteet
Satakuntaliiton toiminnot on järjestettävä ja johtamistehtävät hoidettava niin, että organisaation kaikilla tasoilla ja kaikissa toiminnoissa on riittävä sisäinen valvonta. Ulkoinen valvonta on toimivasta johdosta riippumatonta ja siitä vastaavat ammattitilintarkastaja ja tarkastuslautakunta.
Sisäinen valvonta on johtamisen apuväline kohtuullisen varmuuden hankkimiseksi tavoitteiden saavut- tamisesta. Johdon on varmistettava, että oikeanlainen sisäisen valvonnan rakenne luodaan ja että se pidetään tehokkaana tarkastamalla sitä ja pitämällä se ajan tasalla.
Sisäisen valvonnan rakenne määritellään organisaation sisäiseksi suunnitelmaksi sisältäen johdon suhtautumistavan, menetelmät, menettelytavat ja muut toimenpiteet, jotka antavat kohtuullisen var- muuden siitä, että seuraavat yleiset tavoitteet saavutetaan:
- varmistetaan toiminnan tuloksellisuus ja jatkuvuus;
- edistetään organisaation tehtävien mukaisesti toimintojen säännönmukaisuutta, taloudellisuutta, tuottavuutta ja vaikuttavuutta sekä tuotteiden ja palveluiden laatua;
- vältytään resurssien menetyksiltä, jotka aiheutuvat tuhlauksesta, väärinkäytöksistä, huonosta hoidosta, virheistä ja petoksista sekä muista epäsäännönmukaisuuksista;
- pystytään tunnistamaan ja ennaltaehkäisemään virheitä sekä hallitsemaan riskejä;
- noudatetaan lakeja, säännöksiä ja johdon ohjeita sekä
- kehitetään ja ylläpidetään luotettavia tietoja taloudesta ja hallinnosta ja esitetään ne rehellisesti määräaikaisissa raporteissa.
1.1 Sisäisen valvonnan järjestäminen
Sisäisen valvonnan järjestämisvastuu on maakuntahallituksella. Toteuttamis- ja valvontavastuu on maakuntajohtajalla sekä linjojen vastuuhenkilöillä alaisensa toiminnan osalta.
Maakuntahallitus on antanut nämä yleiset ohjeet sisäisen valvonnan järjestämisestä.
1.2 Yleiset velvollisuudet
Jokainen liiton palveluksessa oleva on velvollinen noudattamaan omaa toimintaansa koskevia säädök- siä, määräyksiä ja päätöksiä sekä toimimaan niin, että hänelle, hänen linjalleen ja vastuualueelleen asetetut tavoitteet voidaan saavuttaa.
Johdon velvollisuus on tiedottaa organisaatiolle sisäisestä valvonnasta, koska jo sillä on ennaltaehkäi- sevä vaikutus.
Liitossa tulee kaikkien saatavilla olla kansio, johon tallennetaan sisäisen valvonnan ohjeistus ja val- vonnasta kertyneet raportit.
1.3 Sisäisen valvonnan osa-alueet
Sisäinen valvonta jakaantuu:
- sisäiseen tarkkailuun,
- luottamusmiesten suorittamaan seurantaan ja
- sisäiseen tarkastukseen.
Sisäinen tarkkailu on jatkuvaa toimintaa liittyen työvaiheiden, erillisten toimenpiteiden ja varojen käytön valvontaan. Sisäisellä tarkkailulla varmistetaan, että tehtävät hoidetaan oikeaan aikaan, aiotulla ja hy- väksytyllä tavalla ja tehtävään osoitettujen voimavarojen puitteissa. Sisäinen tarkkailu on jokaisen esi- miehen tehtävä ja velvollisuus ja esimiestyötä, joka tapahtuu
- tavanomaisen toiminnan yhteydessä tapahtuvana seurantana
- systemaattisena arviointitietojen hankkimisena
- tuloskeskusteluina.
Seuranta on ennen muuta luottamushenkilöille kuuluva osa sisäistä valvontaa. Seurannan tehtävänä on raportointivelvoitteen asettaminen ja raportoinnin toteutuksen valvonta. Olennaista on tehtyjen pää- tösten ja raporteissa kuvattujen tulosten vertailu.
Sisäinen tarkastus on sisäisen valvonnan näkyvä osa. Se on aktiivista, systemaattista ja julkista toi- mintaa. Sisäinen tarkastus on valvonnan erityistoimenpide ja se tehdään maakuntajohtajan alaisuu- dessa. Se on tarkastustarkoituksessa tehtyä valvontaa ja tarkastuksen kohde tietää suorituksensa ole- van arvioinnin kohteena. Sisäisen tarkastuksen kohteena ovat toimintalinjaukset, toimintaperiaatteet ja tavoitteiden toteutuminen. Sisäisen tarkastuksen raportointi on analysoivaa ja toteavaa. Se voi sisältää suosituksia todettujen heikkouksien ja puutteiden korjaamiseksi.
Satakuntaliitossa sisäiseen tarkastukseen kuuluu:
1. Kassan tarkastus vähintään kolme kertaa vuodessa siitä ennalta ilmoittamatta
2. Tositeaineiston oikeellisuuden tarkastus ja vertailu kirjanpitoon pistokokein
3. Liiton tulojen ja saatavien perinnän seuranta ja tarkastus
4. Muut maakuntajohtajan antamat tarkastustehtävät.
Sisäisen tarkastuksen toimenpiteet suorittaa hallintojohtaja.
Suunnittelu- ja seurantajärjestelmä on johdon käytössä oleva sisäisen valvonnan väline, jonka avulla hankitaan kohtuullinen varmuus tavoitteiden saavuttamisesta. Suunnittelu varmistaa, että tavoitteet tu- levat asetetuksi - seuranta varmistaa, että toiminta on tavoitteiden mukaista sekä oikean informaation tuottamista ja hyväksikäyttöä.
2.1 Strateginen suunnittelu
Satakuntaliitolla on maakuntavaltuuston hyväksymä toiminta-ajatus, jossa ilmaistaan millaiseksi ja mi- ten Satakuntaliittoa pitkällä tähtäimellä kehitetään.
Suunnittelun pohjaksi tehdään tarvittavia analyysejä esim. SWOT –analyysi, sidosryhmäanalyysi tai palvelu- ja talousanalyysi. Toiminta-ajatuksen sekä analyysien pohjalta kehitetään pitkän aikavälin ta- voitteet ja määritellään painopistealueet.
Talousarvio ja -suunnitelma tarkistetaan vuosittain. Talousarvio ja -suunnitelma sisältää linjojen ja vas- tuualueiden toimintasuunnitelmat, taloussuunnitelman sekä talousarvion.
2.2 Suunnitteluprosessi
Maakuntahallitus ohjaa ja valvoo suunnitteluprosessia. Maakuntahallitus antaa talousarvion ja talous- suunnitelman laatimisohjeet sekä raamin, jossa annetaan toiminnoille taloudelliset resurssit. Talousarvioraamin lähtökohtana on arvio tuloperusteista ja taserakenteen tarkastelu.
Maakuntahallitus määrittelee aikataulun ja käsittelyvaiheet. Valmisteluprosessiin osallistuu koko orga- nisaatio.
2.3 Talousarvio ja -suunnitelma
Maakuntavaltuusto päättää talousarvioasetelmasta, jolla määritellään käyttötalouden tulosaluetasot ja investointien hanke/hankeryhmätasot, joille valtuusto antaa talousarviossa määrärahat, tuloarviot ja sitovat tavoitteet.
Jokaiselle tulosalueelle ja hankkeelle/hankeryhmälle talousarviossa nimetään tilivelvollinen toimielin.
Talousarviossa ja -suunnitelmassa hyväksytään liiton toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet. Tavoittei- den tulee tukea liiton toiminta-ajatusta ja ohjata toimintaa liiton hyväksymää tavoitetilaa kohti. Tavoit- teet tulee asettaa niin, että maakuntavaltuusto voi niiden avulla ohjata toiminnan kehittämissuuntaa. Tavoitteiden tulee olla mahdollisuuksien mukaan täsmällisesti muotoiltuja, aikaan sidottuja, mitattavia tai muutoin todennettavissa olevia.
Jokaiselle tavoitteelle nimetään vastuullinen viranhaltija tai työntekijä.
2.4 Talousarvion täytäntöönpano
Valtuusto päättää talousarvion sitovuudesta ja maakuntahallitus käyttösuunnitelman sitovuudesta.
Ensiarvoisen tärkeää on tiedottaminen ja koko organisaation sitouttaminen toimimaan hyväksyttyjen suunnitelmien mukaisesti.
3.1 Toimintakertomus ja osavuosiraportit
Toiminnan ja talouden toteutumisesta annetaan puolivuotisraportti maakuntahallitukselle elokuun ko- kouksessa.
Toimintakertomus on osa liiton tilinpäätöstä, jossa maakuntahallitus antaa valtuustolle selvityksen sen tilikaudelle asettamien toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumisesta.
Tavoitteiden toteuttamisen seuranta ja poikkeamiin reagointi hyvissä ajoin kuuluu linjojen päälliköille ja tavoitteesta vastuulliselle viranhaltijalle tai työntekijälle. Raportteja kehitetään antamaan riittävästi oi- keaa, ajan tasalla olevaa ja selkeää tietoa päätöksenteon valmisteluun ja tulosten seurantaan.
Tavoitteiden toteutumista seurataan myös tuloskeskusteluissa, maakuntapoliittisessa johtoryhmässä ja tutkijoiden ja suunnittelijoiden kokouksissa.
3.2 Kirjanpito
Kirjanpitojärjestelmän tulee tuottaa luotettavaa, oikea-aikaista ja riittävää tietoa päätöksenteon valmis- teluun ja tulosten seurantaan.
Kirjanpitäjä vastaa siitä, että liiton kirjanpito ja sisäinen laskenta hoidetaan hyvää kirjanpitotapaa nou- dattaen ja kirjanpito on ajan tasalla. Tarvittavat täsmäykset ja raportoinnit suoritetaan kuukausittain.
Hyvä kirjanpitotapa
Hyvä kirjanpito perustuu seuraaviin lähtökohtiin:
- kirjanpidon meno-tulo -teoria,
- kirjanpitolaki ja asetus,
- kuntalaki,
- kirjanpitolautakunnan kuntajaoston yleisohjeet ja suositukset,
- Kuntaliiton suositukset ja
- EU:n direktiivit maakunnan liittoa (kuntaa) koskevin osin.
Kirjaamisen laajuus
Asiakasvaroista, jos ne on erotettu liiton varoista ja veloista, on pidettävä erillistä sisäisen valvonnan kannalta riittävää kirjanpitoa. Taseen ulkopuolella käsitellään myös valuuttatermini-sopimukset, swap
–sopimukset ja vastuut, mikäli ne eivät ylitä tavanomaiseksi katsottua liikeriskiä.
Tilipuitteet
Tilipuitteisto muodostuu tuloslaskelma- ja tasetileistä sekä investointierittelytileistä. Tilipuitteiden pe- rustana on talousarvio ja käyttösuunnitelma.
Kirjaussuunnitelma
Peruskirjana kirjanpidossa käytetään päiväkirjaa, johon viennit kirjataan aikajärjestyksessä viivytyk- settä päiväkohtaisesti ja pääkirjaa, jossa tiedot näkyvät tileittäin asiajärjestyksessä.
Kirjanpidosta on oltava ajan tasalla oleva menetelmäkuvaus, josta ilmenee kirjanpito-ohjelmien välinen integrointi.
Kirjanpidon tositteet on säilytettävä kirjausjärjestyksessä siten, että tositteiden ja kirjausten välinen yh- teys voidaan vaikeuksitta todeta.
Kirjanpitolautakunnan kuntajaosto on antanut suosituksen kuntien ulkoisen kirjanpidon tilikarttamalliksi. Tilikartta huomioi tuloslaskelma- ja tasekaavojen edellyttämät ryhmittelyt ja taloustilaston luokitukset. Niitä yksilöidymmät tilinimikkeet ja tilinumerointi ovat ohjeellisia, joista voidaan poiketa edellyttäen, että tiedontarpeet ja kirjanpidon tietojärjestelmä sitä edellyttävät. Muutoksista päättää kirjanpitäjä.
Kirjaamisperusteet
Tulot ja menot jaksotetaan suoriteperusteen mukaisesti. Myös talousarvion määrärahat esitetään suo- riteperusteisesti.
Tosite
Tositteiden merkinnät on tehtävä selvästi ja pysyvästi eikä niitä saa poistaa tai tehdä epäselvästi. Vir- heellinen merkintä on korjattava yläpuolelle tehtävällä selvällä korjausmerkinnällä. Korjauslakan käyttö on kielletty. Virheellinen kirjaus on korjattava oikaisukirjauksella, joka tehdään tositteeseen perustu- vana.
Varastokirjanpito
Tilinpäätöksessä varastot arvostetaan joko hankinta- tai valmistusarvoonsa tai alempaan todennäköi- seen luovutushintaan.
Leasing-sopimukset
Rahoitussopimuksella hankitun käyttöomaisuuden, joka lunastetaan kokonaan liitolle, määräraha va- rataan kokonaiskustannuksena ja kirjaus suoritetaan taseeseen merkittyä velkaa vähentäen toteutu- neiden kustannusten mukaisesti.
Investoinnit
Mikäli investointimenon arvioidaan kohdistuvan useammalle vuodelle, hyväksyy maakuntavaltuusto in- vestoinnin hankintamenoa koskevan kokonaiskustannusarvion.
Talousarvion laadinnan yhteydessä valtuusto hyväksyy investointivarausta koskevan suunnitelman. Se tehdään määriteltyyn investointihankkeeseen ja puretaan viimeistään sinä vuonna, kun hankeen viimeinen erä on merkitty taloussuunnitelmaan.
Käyttöomaisuuden aktivointiraja on 8.400 euroa ja käyttöikä vähintään kolme vuotta.
Avustukset
Milloin liitto on myöntänyt talousarviovaroistaan yleishyödylliselle yhdistykselle tai yhteisölle avustusta, tämän on toimitettava varainhoitovuoden päättyessä raportti avustuksen käytöstä, mikäli avustus on yli 1.700 euroa.
Tilinpäätöksen laadintaa koskevat ohjeet
Talousarvion seuranta ja liikelaitosten kirjanpidollinen eriyttäminen edellyttävät, että tilikauden aikana kirjataan myös sisäisiä liiketapahtumia. Liiton ulkoisessa tilinpäätöksessä sisäiset erät on eliminoitava.
Talousarvion laadinnan yhteydessä sisäisiä eriä ei oteta määrärahaksi. Tuloslaskelmasta laaditaan kaksi toteutumisvertailua, joista toisessa sisäiset erät on eliminoitu.
Rahoituslaskelmaa ei johdeta kahdenkertaisin viennein tuloslaskelman ja taseen tapaan, vaan se laa- ditaan erillislaskelmana.
Kirjanpitoaineiston säilyttäminen
Kirjanpidon tositteet on säilytettävä kirjausjärjestyksessä siten, että tositteiden ja kirjausten välinen yh- teys voidaan vaikeuksitta todeta.
3.3 Kustannuslaskenta
Kustannuslaskennan tavoitteena on edistää kustannustietoisuutta organisaation kaikilla tasoilla. Li- säksi kustannuslaskennan on tuotettava tietoa toimivalle johdolle ja päätöksenteolle siitä, mihin käy- tettävissä olevat resurssit on järkevintä uhrata, jotta voidaan saavuttaa tavoitteiden mukaiset tulokset.
Kirjanpito seuraa talouden resurssien jakoa ja käyttöä rahoitusvaikutteisesti. Tämä informaatio ei ole riittävä palveluiden hinnan määrittelemiseksi. Hinta muodostuu välittömien kassamenojen lisäksi muilta tulosalueilta ja -yksiköiltä hankittujen palveluiden kustannuksista.
Omakustannushinnan muodostuminen:
1. Palvelun, tuotteen yms. välittömät kustannukset
2. Kiinteistökustannukset; sisäiset vuokrat, johon sisältyy myöskin suunnitelman mukaiset poistot pääomavuokrana,
3. Muut sisäiset ja kustannuslaskennalliset erät esim. menonsiirrot (tukipalvelut, työllistä- minen yms.), alv-palautus ja laskennallinen korko. Laskennallinen korko tulisi ottaa mukaan ainakin silloin kuin palveluita myydään ulkopuolelle. Laskennallinen korko on korvausta käyttöomaisuuteen sitoutuneen pääoman käytöstä.
Vyörytyserien jakoperusteista sovitaan erikseen.
Johtamisjärjestelmä on organisaation sisäisen valvonnan suunnitelma, joka sisältää johdon suhtautu- mistavan, keskeiset johdon ohjeet, joilla edistetään tuloksellisuutta, keskitytään oleellisimpaan ja var- mistetaan tietojen oikeellisuus sekä mahdollistetaan osallistuminen ja sitoutuminen.
4.1 Organisaatiorakenne
Organisaatiorakenne on esitetty maakuntavaltuuston hyväksymässä hallintosäännössä. Organisaa- tiorakenteen tulee vastata liiton toimintaa, joten sitä on tarpeen mukaan tarkistettava. Tehokkuuden, laadun tarkkailun ja sisäisen valvonnan kannalta on mahdollisimman vähäportainen organisaatiora- kenne paras.
4.2 Vastuun ja valtuuksien jako
Tavoitteena on selkeät ja toiminnan kannalta tarkoituksenmukaiset valta- ja vastuusuhteet. Toimintaa ohjaavat säännöt ja ohjeet tulee pitää ajan tasalla.
Valtuuston hyväksymässä hallintosäännössä on määritelty toimielinten ja viranhaltijoiden ratkaisu- ja päätösvalta.
Hallintosäännön lisäksi toimintaa ja sisäistä valvontaa ohjataan ja varmistetaan vahvistetuilla sään- nöillä ja ohjeilla, talousarviolla ja –suunnitelmalla, maakuntahallituksen ja esimiesten antamilla ohjeilla ja määräyksillä.
Ohjeet valvonnan toteuttamisesta ja merkittävät valvontatoimenpiteet dokumentoidaan.
Vain henkilöt, joilla on toimivalta, saavat myöntää valtuudet liiketoimiin ja merkittäviin tapahtumiin. Nämä on toteutettava myönnetyn toimivallan puitteissa. Kaikki liiketoimet ja merkittävät tapahtumat on dokumentoitava ja dokumentoinnin on oltava helposti saatavilla tarkastusta varten.
Maakuntahallituksen, maakuntajohtajan ja muiden viranhaltijoiden toimintavaltuuksia koskevat päätök- set (esim. taloudelliset hankintavaltuudet, laskujen vastaanottajat ja hyväksyjät yms.) kerätään sisäisen valvonnan kansioon.
Tilivelvolliset vastaavat, että toiminnassa noudatetaan hyväksyttyä talousarviota ja käyttösuunnitelmaa ja että asetetut tavoitteet saavutetaan.
Maakuntahallitus valitsee toimikaudekseen laskujen hyväksyjät ja maakuntajohtaja laskujen vastaan- ottajat.
Liiton tilien ja luottokorttien käyttöoikeudesta päättää maakuntahallitus. Liiton päätilien käyttöoikeus on ainoastaan maakuntajohtajalla ja hallintojohtajalla.
Viestinnän toimivuuteen tulee kiinnittää huomiota, koska asetettujen tavoitteiden täsmällinen toteutu- minen sekä selkeä vastuun ja toimintavaltuuksien tiedostaminen vaativat oikeaa tietoa. Erilaiset yh- teistoimintamuodot; johtoryhmätyö, tuloskeskustelut yms. ovat spontaanin ja jatkuvan työrutiineihin si- sältyvän kanssakäymisen lisäksi tärkeä osa henkilöjohtamista.
Tuloskeskusteluissa käydään läpi yksittäisten henkilöiden vastuut ja valtuudet oman työnsä osalta.
4.3 Hallintokulttuuri
Julkisuusperiaate
Julkisuusperiaatetta voidaan pitää tietynlaisena välillisenä valvontakeinona. Julkisuusperiaate näkyy kunnallishallinnossa mm. valtuuston kokousten julkisuutena, osallistumis- ja vaikutusmahdollisuuksien säännöksinä, aloiteoikeutena, tiedottamisvelvollisuutena, mahdollisuutena kansanäänestykseen, asia- kirjojen julkisuutena, päätösten nähtävillä pitovelvollisuutena.
Julkisuus liittyy hallintoprosessin kaikkiin vaiheisiin asian vireille tulosta, päätöksen valmisteluun, asian esittelyyn, varsinaiseen päätöksentekoon, toimeenpanoon ja toimeenpanon valvontaan. Viranhaltija- päätökset pidetään nähtävillä siltä osin kuin ne ovat julkisia.
Toimielimet tekevät puolivuosittain päätökset pöytäkirjojen nähtävillä olo ajoista. Toimielinten päätökset ovat nähtävillä Satakuntaliiton toimistolla ja liiton kotisivuilla.
Kunnallisen päätöksenteon ja valmistelun julkisuusperiaate edellyttää aktiivista ja avointa tiedotta- mista. Maakuntahallitus on hyväksynyt tiedotusohjeet, joissa on määritelty tiedotuksesta vastaavat.
Päätöksentekoprosessi
Huolellinen valmistelu on päätöksenteon perusta. Hyvin valmisteltu esitys on lyhyt, mutta kuitenkin niin kattava, että siitä pystyy ulkopuolinenkin vaivatta muodostamaan oman kantansa. Erityisesti viranhal- tijapäätöksissä valmisteluun tulee kiinnittää huomiota.
Asian käsittelyssä esittelijän ja valmistelijan vastuu on selkeästi rajattava. Asian esittelijä vastaa esi- tyksestään.
Toimikuntien ja viranhaltijoiden päätösten valvontajärjestelmän tulee olla aukoton. Päätökset, myös viranhaltijapäätökset, on asianmukaisesti pidettävä nähtävillä, annettava tiedoksi ja pantava täytän- töön. Niihin on myös lisättävä oikaisuvaatimusohjeet tai valitusosoitus. Täytäntöönpanot tulee doku- mentoida mahdollista tarkistamista varten. Maakuntahallitus valtuuston osalta sekä maakuntajohtaja vastaavat päätösten valvontajärjestelmän toteutumisesta.
Toimivaltaisen viranhaltijan on pidettävä päätöksistään numeroitua päätöspöytäkirjaa. Viranhaltijapää- tösten osalta tulee valvonnassa kiinnittää huomiota ainakin seuraaviin asioihin:
- päätös on tehty toimivallan puitteissa ja se on riittävästi perusteltu,
- se on annettu tiedoksi asianomaisille,
- päätös on ollut lainmukaisesti nähtävillä,
- mahdolliset esteellisyydet päätöksentekoon on otettu huomioon,
- päätökset on annettu oikaisuvaatimusajan kuluessa tiedoksi toimielimelle, jolle otto- oikeus kuuluu.
Otto-oikeuden turvaamiseksi tulee maakuntahallituksen puheenjohtajan tarkistaa päätöspöytäkirjat riit- tävän usein. Maakuntahallitus voi antaa asiasta tarvittaessa tarkempia ohjeita.
Esteellisyydet asioiden valmistelussa ja päätöksenteossa tulee ottaa huomioon. Esteettömyydestä huolehtiminen tulee ulottaa hallinnon kaikille tasoille. Ensisijainen vastuu esteellisyyden ilmoittamisesta on asianomaisella itsellään.
Toimielinten tulee toimikausittain kartoittaa jäsentensä ja esittelijöiden esteellisyydet.
Hyvä taloudenhoito on systemaattista toimintaa, joka
- sopeuttaa käytettävissä olevat resurssit olemassa oleviin tarpeisiin,
- tuottaa johtamiseen tarvittavat tiedot oikein ja oikea-aikaisena,
- antaa talouden tilasta luotettavan kuvan.
Liiton taloudenhoidosta vastaavat ensisijaisesti tilivelvolliset.
Tilivelvollisten tulee osaltaan valvoa, että toiminnassa noudatetaan hyväksyttyä talousarviota ja käyt- tösuunnitelmaa.
5.1 Tositteiden merkintä
Vastaanottajan on tarkistettava, että tositteen tarkoittama tavara, työsuoritus tai muu palvelus on saatu. Vastaanottajan on varustettava tosite tai siihen liittyvä selvitys päivämäärällä ja nimikirjoituksellaan. Tarvittaessa vastaanottajan on täydennettävä tositetta. Tavaran tai palveluksen käyttötarkoitus on mer- kittävä tositteeseen, jos se muutoin jäisi epäselväksi. Vastaanottaja ei saa olla sellainen henkilö, joka on tavaran myynyt tai henkilö, jolle hankinnasta saattaisi olla henkilökohtaista hyötyä tai vahinkoa.
Hyväksyjän on tarkistettava, että tosite on muodollisesti ja asiallisesti oikea, tositteessa on vastaanot- tomerkintä ja oikea tilimerkintä, maksunsaajan nimi ja osoite, toimitusajankohta, kohde, määrä, yksik- köhinnat ja alennukset ja että menon suorittamiseen on käytettävissä määräraha ja tarvittaessa asian- mukainen päätös.
Hyväksyjän on huolehdittava, ettei käytettävissä olevaa määrärahaa ylitetä. Hyväksyjän on huolehdit- tava, että laskut ja muut maksutositteet tulevat viivytyksettä hyväksytyiksi ja toimitetaan maksettavaksi niin, etteivät maksut viivästy. Viivästyskoroista vastaa laskujen hyväksyjä ja hänen tulee merkitä vas- taanottomerkintä viivästyskorkolaskuihin.
Hyväksyjä ja vastaanottaja eivät voi olla sama henkilö. Omia tai alainen esimiehensä laskuja ei voi hyväksyä.
Liiton sisäisestä oikaisu- ja korjaustositteesta tulee ilmetä korjauksen tai oikaisun peruste. Tositteen hyväksyy alkuperäisen tositteen hyväksyjä. Muistiotositteet allekirjoittaa kirjanpitäjä ja hyväksyy hallin- tojohtaja.
5.2 Maksujen suoritus ja tulojen vastaanottaminen
Laskujen maksatus hoidetaan keskitetysti. Laskujen kirjaaminen ostoreskontraan hoidetaan keskite- tysti, mutta se voidaan myöskin hajauttaa, mikäli se katsotaan tarkoituksenmukaiseksi.
Laskut maksetaan pääsääntöisesti eräpäivänä tai sitä seuraavana pankkipäivänä, mikäli eräpäivä sat- tuu viikonloppuun tai arkipyhään. Mikäli käteisalennukset ovat tuntuvia, lasku voidaan maksaa eräpäi- vää aikaisemmin.
Konekielistä maksuvälitystä käytettäessä maksu on todennettava maksutapahtumaluettelolla. Luette- loon on merkittävä ainakin maksupäivä, velkojan nimitieto, velkojan laskulle antama yksilötunnus ja laskun loppusumma, joiden avulla laskun maksaminen voidaan todentaa. Maksutapahtumaluettelo on täsmättävä pankin antamaan tiliotteeseen. Maksutapahtumaluettelon allekirjoittaa henkilö, jolle maa- kuntahallitus on antanut tilinkäyttöoikeuden. Pankki- ja postisiirtotiliä käytettäessä tositteeseen on lii- tettävä rahalaitoksen antama päivätty kuittaus.
Maksuaineiston käsittelystä on oltava ajan tasalla oleva menetelmäkuvaus. Liitolle tulevat rahasuoritukset on ohjattava liiton pankkitileille.
5.3 Materiaalihallinto
Hankinnoissa on periaatteena taloudellisuus ja tarkoituksenmukaisuus sekä tarpeettoman varastoinnin välttäminen. Hankinnoissa ja varastoinnissa voidaan soveltuvin osin harjoittaa yhteistoimintaa muiden kuntayhtymien ja kuntien kanssa.
Tavaran ja palvelujen hankinnassa on noudatettava lakia julkisista hankinnoista ja niitä täydentäviä muita ohjeita ja määräyksiä.
Liiton varastot on inventoitava vähintään kerran vuodessa kuitenkin aina kun varastosta vastaava hen- kilö vaihtuu.
Materiaalia varastoon vastaanotettaessa on tarkistettava, että se on lähetysilmoituksen mukainen. Ma- teriaalin varastoon vastaanottaa ja kuittaa saaduksi sekä merkitsee kirjanpitoon henkilö, jonka tehtäviin varastonhoito kuuluu.
5.4 Omaisuuden luettelointi
Kiinteästä ja irtaimesta omaisuudesta, arvopapereista, saamisista ja muusta omaisuudesta sekä sopi- muksista ja sitoumuksista, vakuutusasiakirjoista, vakuuksista ja talousarviolainoista on pidettävä luet- teloa tai atk-rekisteriä.
Käyttöomaisuuskirjanpidon aktivointiraja on 8.400 euroa. Käyttöomaisuuskirjanpito-ohjelmalla pide- tään yllä myöskin sellaisen irtaimiston luetteloa, josta ei tehdä poistoja. Tähän irtaimisto-luetteloon merkitään esineet tai esineryhmät, jotka ovat arvoltaan vähintään 350 euroa ja joiden käyttöaika on vähintään kolme vuotta. Irtaimistoluetteloon voidaan ottaa arvoltaan vähäisem-piäkin esineitä, mikäli se on tarkoituksenmukaista. Esineisiin tehdään liiton omistusmerkintä siltä osin kuin se on tarkoituk- senmukaista ja se voidaan tehdä esineen arvoa alentamatta ja kohtuullisin kustannuksin.
Irtaimistoluettelosta on poistettava esineet, joilla ei enää ole käyttö- tai vaihtoarvoa. Poistosta päättää hallintojohtaja. Poistetun mutta käyttökelpoisen irtaimiston myynnistä päättää hallintojohtaja.
5.5 Maksuvalmiussuunnittelu
Kassanhallinnan päätavoitteena on ohjata rahavirtoja ja vähentää rahavirtoihin sitoutunutta pääomaa maksuvalmiussuunnittelulla ja kassaennusteilla, lähtevän ja tulevan rahavirran hallinnalla, sijoittamalla kassaylijämä tuottavasti, kattamalla kassa-alijäämä tarkoituksenmukaisesti ja edullisesti, huolehtimalla pankkisuhteista sekä hallitsemalla rahatoimen riskit.
Maksuvalmiussuunnittelulla ennakoidaan kassaperusteisten menojen ja tulojen kehitys enintään vuo- den pituiselta ajanjaksona. Tavoitteena on yli- ja alijäämätilanteiden kartoittaminen sekä riittävän kas- savarannon määrittäminen, jolloin ylijäämä voidaan sijoittaa tuottavammin ja alijäämätilanteet enna- koida ajoissa.
Hallintojohtaja vastaa maksuvalmiudesta ja sen seurannasta.
5.6 Sijoituspolitiikka
Periaatteena on maksuvalmiuden turvaaminen, sijoitusriskien hallinta ja sijoitukselle saatava kohtuul- linen tuotto.
Liitto ei voi ryhtyä keinottelunomaiseen sijoitustoimintaan. Sijoitettavissa olevat varat on kuitenkin sijoi- tettava tuottavasti. Riskiltään pieniä lyhytaikaisia sijoitusvaihtoehtoja ovat esim. määräaikaistalletukset, pankkien sijoitustodistukset ja kuntatodistukset. Lisäksi Kuntarahoituksen ja pankkien korkorahastojen (varat on sijoitettu valtion tai pankkien velkasitoumuksiin) riskiä voidaan pitää pienenä.
Hallintojohtaja päättää liiton kassavarojen tilapäisestä sijoittamisesta.
5.7 Lainanoton periaatteet
Periaatteena rahoitusmarkkinoilla on rahoituskustannusten minimointi, korko- ja valuuttariskien hal- linta, lainan nostoajankohdan suunnittelu ja liiton imagon ylläpitäminen rahoituksensa hyvin huolehti- vana laina-asiakkaana.
Lainarahoitusta käytetään vain investointien rahoittamiseen. Investoinneilla tarkoitetaan käyttöomai- suuden hankintaa, perusparannuksista aiheutuvia menoja ja muita pitkävaikutteisia menoja.
Lainat otetaan tarjousten perusteella. Korkotukilainojen saantimahdollisuus on aina kartoitettava ensin. Ennen lainatarjousten lähettämistä on selvitettävä kokonaisrahoitustarpeen lisäksi lainan nostoajan- kohta, rahoituksen kohdeinvestoinnit, edellytettävä laina-aika, halutut rahoitusinstrumentit ja tavoitelta- vat korko- ja lyhennysehdot. Lainatarjouspyynnössä voidaan määritellä esimerkiksi lainamäärän lisäksi
lainan valuutta, viitekorko, korkojakso, lyhennysohjelma ja lainatyyppi. Lainatarjousten vertailussa ote- taan huomioon rahoituskustannukset sekä korko- ja valuuttariskit.
Lainasalkussa tulee olla tarkoituksenmukaisessa suhteessa sekä vaihtuva- että kiinteäkorkoisia lai- noja. Lainojen lyhennysten tulee jakaantua tasaisesti. Valuuttalainojen (muiden kuin euromää-räisten) osuus voi olla korkeintaan 20 % lainamäärästä. Aktiivinen lainasalkun hoito edellyttää rahamarkkinati- lanteiden seurantaa ja niiden perusteella tehtäviä oikea-aikaisia ratkaisuja.
Riskien hallinta sisältää riskien kartoituksen, analysoinnin ja toiminnan suunnittelun, joka pitää sisällään ainakin seuraavat asiat:
- toimintaketjut ja vaaralliset työyhdistelmät,
- henkilöstöriskien hallinta,
- omaisuusriskien hallinta,
- tietoturvallisuusriskien hallinta ja
- ympäristöriskien hallinta.
6.1 Toimintaketjut ja vaaralliset työyhdistelmät
Toimintaketjujen tarkastelussa otetaan huomioon vaaralliset työyhdistelmät, toiminnan joustavuus ja jatkuvuuden turvaaminen. Niiltä osin kuin taloudellisista ja tehokkuussyitä vaarallisia työyhdistelmiä ei voida välttää, riskit tiedostetaan ja tarkkailua tehostetaan.
---
Toimintaketjujen osalta noudatetaan seuraavia järjestelyjä:
- työketjujen tarkastelulla pyritään toiminnat vastuuttamaan siten, ettei mitään tehtäviä jäisi tietämättä tai väärinkäsitysten takia tekemättä,
- linjojen johtajat huolehtivat riittävästä sisäisestä tiedonkulusta,
- sijaisuusjärjestelyjen tavoitteena on, että jokaisen tehtävän osalta vähintään kaksi henki- löä hallitsee sen ja he voivat tarvittaessa hoitaa toistensa töitä ainakin välttämättömien asioiden osalta,
- palkkalistat hyväksyy hallintojohtaja,
- palkka-ajoryhmät on suojattu salasanoilla; palkanlaskentaan ja palkka-ajoihin on käyttö- oikeudet vain kirjanpitäjällä
6.2 Henkilöstöriskien hallinta
Henkilöstön rekrytoinnissa ja palkkauksesta päättämisessä noudatetaan maakuntahallituksen, hallin- tosäännön ja virkasäännön ohjeita. Myös liiton henkilöstöpoliittisessa tarkastelussa käsitellään edellä mainittuja asioita.
Henkilöstöä koskevia asioita valmistellaan yhteistyössä henkilöstön kanssa. Lisäksi kehitetään edel- leen yhteistoimintamuotoja ja sisäistä tiedottamista.
Henkilöstön koulutuksen ohjauksella varmistetaan, että koko organisaatio pystyy vastaamaan jatku- vien ja nopeiden muutosten tuomiin haasteisiin.
Mahdollisiin henkilöstöriskeihin tulee varautua myös luomalla kattava varahenkilöjärjestelmä. Vastuu järjestelmän luomisesta on linjojen johtajilla.
6.3 Omaisuusriskien hallinta
Liiton omaisuuden riskit kartoitetaan ja niiden hallinnassa noudetaan esim. seuraavia toimen- piteitä:
- tarkistetaan vuosittain liiton vakuutusturva,
- kilpailutetaan vakuutusyhtiöt keskimäärin kerran valtuustokaudessa,
- selvitetään teknisten valvonta- ja turvalaitteiden käytön mahdollisuudet,
- todetaan tietoisesti otettavat riskit, joita ei kannata esim. vakuuttaa.
6.4 Tietoturvallisuusriskien hallinta
Tietoturvallisuusriskien hallinta on muodostunut yhä tärkeämmäksi, koska riippuvuus atk-järjestelmien katkottomasta ja virheettömästä toiminnasta kasvaa, yleiset tietosuojavaatimukset ovat tiukentuneet ja taloudellisten riskien mahdollisuudet ovat lisääntyneet.
Tietoturvallisuusriskien minimoimista on esim:
- päivitetty virustentorjuntaohjelma,
- varmuuskopiointi; palvelimella olevien tiedostojen kopiointi joka päivä, lisäksi on viikko-, kuukausi- ja vuosikopiot,
- ohjeet työasemilla olevien tiedostojen kopioinnista,
- verkon ja palvelimen huoltosopimukset sekä ohjelmien ylläpitosopimukset ja käytön tuki,
- atk-ryhmän sekä kirjalliset että suulliset ohjeet ja neuvot,
- rajatut käyttöoikeudet; pääkäyttäjä, peruskäyttäjä, käyttäjä ja lukuoikeus,
- käyttöoikeuksien antaminen; vain pääkäyttäjällä ja hänen sijaisellaan on oikeus antaa ohjelmien käyttöoikeuksia hallintopäällikön päätöksen mukaisesti joko toistaiseksi tai määräajaksi,
- sähkökatkoksiin varautuminen ups-laitteella,
- asiattomien pääsyn estäminen palvelinkonehuoneeseen.
6. 5 Ympäristöriskien hallinta
Kaikessa toiminnassa ja päätöksenteossa otetaan huomioon kestävän kehityksen vaatimukset ja ym- päristöriskien välttäminen.
SATAKUNTALIITON HANKEHALLINNOINNIN OHJEET
Voimassa 1.9.2021 alkaen
Hyväksytty maakuntahallituksessa 23.8.2021
Hankehallinnoinnin tehtävä
Satakuntaliitto toimii välittävänä toimielimenä EU-rakennerahastovarojen myöntämisessä ja voi lisäksi myöntää avustuksia valtion talousarviossa varatuista ja maakunnan liitoille myönnetyistä kehittämisra- hoista. Tehtävä perustuu lakiin alueiden kehittämisestä ja Euroopan unionin alue- ja rakennepolitiikan toimeenpanosta. Tämän lisäksi toimintaa ohjaavat Laki alueiden kehittämisen ja Euroopan unionin alue- ja rakennepolitiikan hankkeiden rahoittamisesta sekä Valtionavustuslaki Lainsäädännön ja kan- sallisten ohjeiden mukaan välittävän toimielimen on eriytettävä hankehallinnoinnit tehtävät
- tuen myöntämiseen liittyviin hallinnollisiin tehtäviin,
- tuen maksamiseen liittyviin hallinnollisiin tehtäviin,
- paikan päällä tarkastuskäynneillä tehtävään valvontaan,
- takaisinperintätehtäviin ja muihin jatkotoimenpiteisiin sekä
- varainkäytön todentamiseen liittyviin tehtäviin
Aluekehitysjohtaja ja hänen alaisuudessaan toimiva henkilökunta vastaa Euroopan rakennerahasto- hankkeiden ja kansallisen tukien myöntämiseen liittyvistä tehtävistä.
Hallintojohtaja ja hänen alaisuudessaan toimiva henkilökunta vastaa Euroopan rakennerahastohank- keiden kansallisen tuen maksamiseen ja paikan päällä tapahtuvaan tarkastukseen liittyvistä tehtävistä.
Myönnettyjen EU-tukien takaisinperinnästä ja muista jälkitoimista vastaa Pohjois-Pohjanmaan liitto eril- lisen sopimuksen perusteella.
Maakuntajohtaja ja hänen alaisuudessaan toimiva henkilökunta vastaa varainkäytön todentamiseen liittyvistä tehtävistä.
Kansallisen rahoituksen osalta myönnettyjen tukien takaisinperinnästä vastaa maakuntahallitus maa- kuntajohtajan esittelystä.
Satakuntaliiton hankeryhmässä käsitellään kaikki päätöksentekoa varten valmistellut hankkeet. Sata- kuntaliiton hankeryhmä on maakuntajohtajan asettama. Ennen päätöstä kaikki EU-hankkeet käsitel- lään maakunnan yhteistyöryhmän sihteeristössä ja maakunnan yhteistyöryhmässä työjärjestyksen mu- kaisesti.
Viranhaltijoiden toimivaltuudet ja tehtävät
Maakuntajohtaja:
• Vastaa hankehallinnoinnin sisäisen valvonnan ja tarkastuksen toimeenpanosta.
• Todentaa EU-hankkeiden varainkäytön EURA 2021 järjestelmässä.
• Asettaa Satakuntaliiton hankeryhmän
Aluekehitysjohtaja:
• Päättää Euroopan Unionin alue- ja rakennepoliittisten rahastojen hankkeiden ja kansallisen tu- kien myöntämisestä.
• Päättää aluekehitysmäärärahojen valvonnasta ja muista aluekehitysmäärärahoihin liittyvistä asioista.
• Päättää kehittämishankkeiden valmistelijoista ja yhdyshenkilöistä.
• Päättää kehittämishankkeiden ohjausryhmien asettamisesta sekä muista hankkeiden toteutta- miseen liittyvistä ehdoista.
• Huolehtii kehittämishankkeiden hallinnointiin liittyvän säännöstön seuraamisesta ja noudatta- misesta.
Hallintojohtaja:
• Päättää kansallisten ja Euroopan Unionin alue- ja rakennepoliittisten hankkeiden kehitysmää- rärahojen maksamisesta.
• Vastaa tarvittaessa kehittämishankkeiden kirjanpidon tarkastamisesta.
• Vastaa paikan päällä tapahtuvan tarkastuksen suunnitelmasta.
• Vastaa Satakuntaliiton kirjapidon ja kansallisista aluekehittämishankkeista tehtyjen maksatus- ten täsmäytyksestä yhdessä aluekehitysjohtajan kanssa.
• Huolehtii kehittämishankkeiden hallinnointiin liittyvän säännöstön seuraamisesta ja noudatta- misesta.
Valmistelijoiden tehtävänä on:
• Toimia kansallisten kehittämishankkeiden, Euroopan aluekehitysrahastohankkeiden (EAKR) sekä oikeudenmukaisen siirtymän rahaston (JTF) hankevalmistelijoina (hakuprosessi, arviointi ja pisteytys) ja hankkeiden valmistelijoina EURA –järjestelmässä.
• Valmistella Euroopan aluekehitysrahastohankkeiden (EAKR) sekä oikeudenmukaisen siirty- män rahaston (JTF) hankepäätökset EURA –järjestelmässä.
• Toimia hankeryhmän päätöksen mukaisesti kansallisen aluekehitysrahoituksen ja Euroopan aluekehitysrahastohankkeiden sekä oikeudenmukaisen siirtymän rahaston (JTF) yhteyshenki- lönä.
• Osallistua tarvittaessa hankkeiden ohjausryhmien kokouksiin.
• Varmistaa hankesuunnitelmassa esitettyjen kustannusten ja rahoituserien oikeellisuus ja kan- sallisen rahoituksen osalta myös tukikelpoisuus.
• Varmistaa, että kehittämishankkeet toteutetaan rahoituspäätöksen ehtojen mukaisesti.
• Tarkastaa ja varmentaa, että kehittämishankkeiden maksatushakemusten toteutuneet kustan- nukset ovat rahoituspäätöksen ehtojen mukaisia sekä huolehtia hankkeita koskevista indikaat- torikyselyistä ja muista selvityksistä.
• Huolehtia kehittämishankkeiden hallinnointiin liittyvän säännöstön seuraamisesta ja noudatta- misesta.
• Huolehtia kansallisten aluekehitysmäärärahojen sitoumus- ja maksatustietojen oikeellisuu- desta.
Maksatustarkastajan tehtävänä on:
• Tarkastaa EU-hankkeiden ja kansallisten hankkeiden maksatushakemukset ja varmistaa han- kesuunnitelmassa esitettyjen kustannusten ja rahoituserien oikeellisuus ja tukikelpoisuus rahoi- tuksen osalta
• Valmistella maksatuspäätökset rahoituksen osalta.
• Toteuttaa hankkeiden paikan päällä tarkistukset suunnitelman mukaisesti.
• Valmistella kansallisten tukien osalta Satakuntaliiton kirjapidon ja hankerekisterien täsmäytys yhdessä rahoitusasiantuntijan kanssa.
SATAKUNNAN MAAKUNNAN YHTEISTYÖRYHMÄN TYÖ- JÄRJESTYS OHJELMAKAUSI 2021-2027
Hyväksytty maakunnan yhteistyöryhmän kokouksessa 15.12.2021 Vahvistettu maakuntahallituksen kokouksessa 20.12.2021
Voimaantulo 23.12.2021
1 §
Maakunnan yhteistyöryhmä ja sen toimikausi
Satakunnan maakunnan yhteistyöryhmä (MYR) on alueen kehittämiseen vaikuttavien suunnitelmien, ohjelmien ja sopimusten valmistelun ja toimeenpanon yhteensovittamista varten perustettu toimielin. Yhteistyöryhmä toimii yleisasetuksen 8 artiklassa tarkoitettuna kump- panuuselimenä Euroopan unionin alue- ja rakennepolitiikan ohjelman osalta.
Satakuntaliiton maakuntahallitus asettaa maakunnan yhteistyöryhmän, nimittää sen puheenjohtajan ja vahvistaa sen työjärjestyksen. Yhteistyöryhmän toiminta kestää koko ohjelmakauden. Kun- nallisten luottamushenkilöiden osalta yhteistyöryhmän jäsenet asetetaan valtuustokausittain.
2 § Työjärjestyksen Soveltaminen
Työjärjestys on laadittu alueiden kehittämisestä ja Euroopan unionin alue- ja rakennepolitiikan toimeenpanosta annetun lain (756/2021) sekä alueiden kehittämisen ja Euroopan unionin alue- ja rakennepolitiikan hankkeiden rahoittamisesta annetun lain (757/2021) sekä mainittuja lakeja koskevien valtioneuvoston antamien asetusten mukaisesti.
Työjärjestyksessä määrätään asian valmistelusta, esittelystä ja päätöksenteosta yhteistyöryhmässä, jaostojen perustamisesta, kokoonpanosta ja niiden tarkemmista tehtävistä.
Muutoin työjärjestyksestä on soveltuvin osin voimassa, mitä kuntalaissa säädetään johtosään- nöstä, päätöksenteosta ja hallintomenettelystä. Viimeksi mainitussa on voimassa, mitä kuntalaissa säädetään. Muilta osin yhteistyöryhmän hallintomenettelyyn sovelletaan hallintolakia.
3 §
Luvun määräysten soveltaminen
Tämän luvun määräyksiä noudatetaan yhteistyöryhmässä ja sen maaseutujaostossa.
Tässä luvussa käytettäessä termiä yhteistyöryhmä tarkoitetaan sekä yhteistyöryhmää että sen maaseutujaostoa, jollei kyseisessä pykälässä toisin säädetä.
4 § Kokousaika ja paikka
Yhteistyöryhmä pitää kokouksensa päättämänään aikana ja päättämässään paikassa.
Xxxxxx pidetään myös, milloin puheenjohtaja katsoo kokouksen tarpeelliseksi tai enemmistö yhteistyöryhmän jäsenistä tekee puheenjohtajalle esityksen sen pitämisestä.
Vaihtoehtoisesti kokous voidaan pitää sähköisessä toimintaympäristössä, johon osallistutaan sähköisen yhteyden avulla (sähköinen kokous).
Xxxxxxxxx voi myös tehdä päätöksiä suljetussa sähköisessä päätöksentekomenettelyssä ennen kokousta (sähköinen päätöksentekomenettely).
Maakunnan yhteistyöryhmä tai sen nimeämä viranhaltija vastaa, että sähköisiin kokouksiin ja sähköiseen päätöksentekomenettelyyn tarvittavat tekniset laitteet, järjestelmät ja tietoliiken- neyhteydet ovat ajantasaisia ja tietoturvallisia lakien edellyttämällä tavalla.
5 § Sähköinen kokous
Xxxxxxxxx voi pitää kokouksen sähköisesti.
Suljettuun sähköiseen kokoukseen voi osallistua vain sellaisesta paikasta, jossa salassa pidettävät tiedot ja kokouksessa käydyt keskustelut eivät ole ulkopuolisen kuultavissa tai nähtävissä.
6 §
Sähköinen päätöksentekomenettely
Xxxxxxxxx voi päättää asioita sähköisessä päätöksentekomenettelyssä kuntalain mukaisesti. Päätöksentekomenettelyä voidaan käyttää kaikkiin toimielimen päätösvaltaan kuuluviin asioihin.
7 §
Kokouksen koollekutsuminen
Kokouskutsun antaa puheenjohtaja tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtaja.
Kokouskutsussa on ilmoitettava kokouksen aika ja paikka sekä käsiteltävät asiat (asialista). Kokouskutsu lähetetään jäsenille vähintään seitsemää (7) päivää ennen kokousta. Kokouksen esityslista lähetetään jäsenille kuitenkin vähintään neljää (4) päivää ennen kokousta.
8 § Päätösvaltaisuus
Yhteistyöryhmä on päätösvaltainen, kun enemmän kuin puolet jäsenistä on läsnä.
9 § Varajäsenen kutsuminen
Yhteistyöryhmän jäsenen, joka on estynyt saapumasta kokoukseen, on kutsuttava varajäsen sijaansa. Milloin jäsen on esteellinen käsittelemään jotakin asiaa kokouksessa tai esteen vuoksi ei voi osallistua jonkin asian käsittelyyn, hän voi kutsua varajäsenen kokoukseen sitä asiaa käsittelemään.
10 § Kokouksen pitäminen
Avattuaan kokouksen puheenjohtaja toteaa läsnäolijat sekä kokouksen laillisuuden ja päätös- valtaisuuden. Asiat käsitellään esityslistan mukaisessa järjestyksessä, jollei toisin päätetä.
Yhteistyöryhmä voi päättää ottaa käsiteltäväksi sellaisenkin asian, jota ei ole mainittu kokous- kutsussa.
11 §
Läsnäolo yhteistyöryhmän kokouksissa ja jäsenten asema
Maakuntajohtaja voi osallistua yhteistyöryhmän kokouksiin ja myös muuhun yhteistyöryhmän toimintaan.
Yhteistyöryhmän kokouksissa on jäsenten lisäksi läsnäolo- ja puheoikeus sihteeristön jäsenillä ja yhteistyöryhmän tai pääsihteerin kutsumilla asiantuntijoilla. Maaseutujaoston läsnäolo- ja puhe- oikeudesta päättää jaosto itse.
Maakunnan yhteistyöryhmän ja sen asettaman jaoston jäseneen sovelletaan rikosoikeudellista virkavastuuta koskevia säännöksiä.
12 § Esittely
Asiat päätetään yhteistyöryhmän kokouksessa esittelystä.
Esittelijän ehdotus on käsittelyn pohjana (pohjaehdotus). Jos esittelijä on muuttanut esityslistalla olevaa ehdotustaan ennen kuin yhteistyöryhmä on tehnyt päätöksen asiasta, pohjaehdotus on muutettu ehdotus. Jos ehdotus on peruutettu, asia on poistettava esityslistalta, jollei yhteistyöryhmä toisin päätä.
Yhteistyöryhmän esittelijänä toimii pääsihteeri. Yhteistyöryhmän käsittelyyn tuotavat hankkeet esittelee ohjelmakehyksestä rahoituksen myöntämispäätöksen valmistelevan organisaation edus- taja.
Esittelijästä jaostoissa säädetään maaseutujaoston osalta jäljempänä erikseen.
13 § Valmistelu
Yhteistyöryhmässä käsiteltävät asiat valmistelee yhteistyöryhmän sihteeristö. Mikäli sihteeristö ei ole ollut yksimielinen asian valmistelussa, on tämä saatettava yhteistyöryhmän tietoon asiaa esiteltäessä.
Maaseutujaostossa käsiteltävien asioiden valmistelusta säädetään jäljempänä erikseen.
14 § Esteellisyyden toteaminen
Esteellisyyden ilmoittaminen, arviointi ja ratkaisu kuuluvat ensisijaisesti yhteistyöryhmän jäsenelle tai muulle läsnäoloon oikeutetulle henkilölle itselleen. Yhteistyöryhmän puheenjohtajan on tarvittaessa saatettava jäsenen tai muun läsnäoloon oikeutetun henkilön esteellisyys yhteistyö- ryhmän ratkaistavaksi.
15 §
Päätöksenteko ja hallintomenettely
Maakunnan yhteistyöryhmän ja sen sihteeristön päätöksentekoon ja hallintomenettelyyn sovelle- taan, mitä kuntalain 50, 54, 55 sekä 57–62 §:ssä säädetään kuntien yhteistoiminnasta. Muilta osin yhteistyöryhmän ja sen sihteeristön hallintomenettelyyn sovelletaan, mitä hallintolaissa (434/2003) säädetään.
Yhteistyöryhmän on pyrittävä päätöksenteossa yksimielisyyteen. Jos päätöstä ei voida tehdä yksimielisesti, päätökseksi tulee ehdotus, jota kaksi kolmannesta äänestäneistä on kannattanut.
Maakunnan yhteistyöryhmä antaa välittävälle toimielimelle lausunnon alueellisesta hankkeesta, joka on alueen kehittämisen kannalta tai kokonaiskustannusarvioltaan merkittävä ja jolle haetaan tukea Euroopan unionin alue- ja rakennepolitiikan ohjelmasta. Maakunnan yhteistyöryhmä ei kuitenkaan anna lausuntoa valtionavustuksesta yritystoiminnan kehittämiseksi vuosina 2021–2028 annetun lain mukaisesta yrityksen kehittämisavustusta koskevasta tukihakemuksesta.
Välittävä toimielin ei voi myöntää maakunnan kehittämisen kannalta merkittävälle tai kokonais- kustannusarvioltaan suurelle alueelliselle hankkeelle Euroopan unionin alue- ja rakennepolitiikan ohjelman tukea, jos yhteistyöryhmä ei ole puoltanut hanketta. Välittävä toimielin voi poiketa yh- teistyöryhmän rahoittamista koskevasta puoltavasta lausunnosta, jos tuen myöntäminen olisi vas- toin Euroopan unionin tai kansallista lainsäädäntöä taikka jos hanke ei olisi ohjelman mukainen. Ennen maakunnan yhteistyöryhmän lausunnosta poikkeavan päätöksen tekemistä välittävän toimielimen on annettava yhteistyöryhmälle tieto asiasta ja perusteltava ratkaisunsa
Päätöksenteko voidaan hoitaa myös kirjallista menettelyä käyttäen.
16 § Eriävä mielipide
Päätöksentekoon osallistuneella, jos hän on tehnyt vastaehdotuksen tai äänestänyt päätöstä vastaan, sekä asian esittelijällä, jos päätös poikkeaa päätösehdotuksesta, on oikeus ilmoittaa päätöksestä eriävä mielipide. Ilmoitus on tehtävä heti kun päätös on tehty. Ennen pöytäkirjan tarkastamista esitetyt kirjalliset perustelut liitetään pöytäkirjaan.
17 §
Pöytäkirjan laatiminen, tarkastaminen ja nähtävänä pitäminen
Pöytäkirjan kirjoittaa puheenjohtajan johdolla pöytäkirjanpitäjä, joka toimii myös kokouksen sihteerinä. Pöytäkirjan allekirjoittaa puheenjohtaja ja varmentaa pöytäkirjanpitäjä. Pöytäkirjan tarkastaa kaksi pöytäkirjantarkastajaa.
Pöytäkirja voidaan allekirjoittaa ja tarkastaa sähköisesti.
Pöytäkirja pidetään yleisesti nähtävänä yhteistyöryhmän päättämänä aikana ja paikassa, jos yhteistyöryhmä erikseen niin päättää.
Yhteistyöryhmän pöytäkirjaan merkitään:
1) järjestäytymistietoina:
toimielimen nimi;
kokouksen alkamis- ja päättymisaika sekä kokouspaikka;
läsnä ja poissa olleet ja missä ominaisuudessa kukin on ollut läsnä; sekä kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus.
2) asian käsittelytietoina:
asiaotsikko selostus asiasta; päätösehdotus; esteellisyys;
tehdyt ja kannatetut ehdotukset;
äänestykset: äänestystapa, äänestysjärjestys sekä äänestyksen tulos; vaalit: vaalitapa ja vaalin tulos;
päätöksen toteaminen; sekä eriävä mielipide.
3) laillisuustietoina:
puheenjohtajan allekirjoitus; pöytäkirjanpitäjän varmennus; merkintä pöytäkirjan tarkastuksesta.
Maaseutujaoston pöytäkirjan pitämisestä säädetään erikseen maaseutujaoston työjärjestyksessä.
III luku Yhteistyöryhmän tehtävät
18 § Yhteistyöryhmän tehtävät
Satakunnan maakunnan yhteistyöryhmän tehtävänä on aktiivisesti edistää Satakunnan maakunta- suunnitelman sekä kulloisenkin maakuntaohjelman toteutumista ja nostaa esille uusia ideoita maakunnan hyvinvoinnin edistämiseksi. Yhteistyöryhmä voi asettaa strategioiden toteutta- mista edistäviä työryhmiä tai nimetä vastuutahoja.
Yhteistyöryhmä linjaa ja ottaa kantaa aluekehityksen kannalta ajankohtaisiin asioihin ja edesauttaa laajojen merkittävien hankkeiden toteuttamista sekä niiden rahoittamista.
Alueiden kehittämisestä ja Euroopan unionin alue- ja rakennepolitiikan toimeenpanosta (756/2021) annetun lain mukaisesti maakunnan yhteistyöryhmän tehtävänä on:
1) käsitellä maakunnassa valmisteltavia suunnittelu-, ohjaus- ja sopimusasiakirjoja niiden valmisteluvaiheessa;
2) hyväksyä Euroopan unionin alue- ja rakennepolitiikan ohjelman 29 §:n 3 momentissa tarkoitettu alueellinen rahoitussuunnitelma ja siihen sisältyvät rahoituksen painopisteet;
3) edesauttaa laajojen, aluekehittämisen kannalta merkittävien hankekokonaisuuksien valmistelua ja edistää niiden toteuttamista;
4) antaa 21 §:n 3 momentin mukainen sitova lausunto hankehakemuksesta, jolle haetaan tukea Euroopan unionin alue- ja rakennepolitiikan ohjelmasta ja joka on maakunnan kehittämisen kannalta merkittävä tai kustannusarvioltaan suuri. Satakunnan maakunnan yhteistyöryhmä kä- sittelee alue- ja rakennepolitiikan -ohjelman ’Uudistuva ja osaava Suomi’:
- hankehakemukset, joiden kustannusarvioissa EU:n ja valtion tuen yhteenlaskettu osuus on yli 500 000 (pois lukien kaupunkiekosysteemisopimuksen mukaiset rahoitushakemukset),
- strategisesti uudentyyppiset tai muuten aluekehityksen kannalta merkittävät hankkeet, jotka rahoittava viranomainen, pääsihteeri tai puheenjohtajat päättävät tuoda yhteistyöryh- män käsiteltäväksi;
5) laatia ehdotus hallintoviranomaiselle Euroopan unionin alue- ja rakennepolitiikan ohjel- masta rahoitettavien hankkeiden tarkentaviksi alueellisiksi valintaperusteiksi;
6) raportoida Euroopan unionin alue- ja rakennepolitiikan ohjelman toteutumi- sesta hallintoviranomaiselle ja tarvittaessa esittää sille ohjelmaa koskevia muu- tostarpeita;
7) tiedottaa Euroopan unionin alue- ja rakennepolitiikan ohjelman toimeenpanosta.
Maakunnan yhteistyöryhmän työjärjestyksessä voidaan määrätä, että yhteistyöryhmä hoitaa myös muita 1 momentissa tarkoitettuihin tehtäviin liittyviä sekä kansallisiin että Euroopan unio- nin alue- ja rakennepolitiikan ohjelman toimeenpanoon liittyviä tehtäviä.
IV luku Sihteeristö ja maaseutujaosto
19 §
Maakunnan yhteistyöryhmän sihteeristö
Asetuksen alueiden kehittämisestä ja Euroopan unionin alue- ja rakennepolitiikan toimeenpa- nosta (797/2021) mukaan Maakunnan yhteistyöryhmän valmistelu-, esittely- ja täytäntöönpa- notehtäviä hoitaa sihteeristö, joka koostuu alueen maakunnan liiton ja elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen sekä tukea myöntävien viranomaisten edustajista. Maakunnan yhteistyö- ryhmä nimittää sihteeristön jäseniksi ja näiden henkilökohtaisiksi varajäseniksi maakunnan yhteistyöryhmässä edustettuina olevien, ohjelmia rahoittavien viranomaisten palveluksessa ole- via henkilöitä siten, että viranomaisten edustus tulee kattavasti huomioon otetuksi. Lisäksi sihtee- ristöön kutsutaan Keski-Suomen ELY –keskuksen (RR-ELY) edustaja.
Pääsihteerinä (sihteeristön puheenjohtajana) toimii Satakuntaliiton aluekehitysjohtaja ja sihtee- rinä Satakuntaliiton rahoitusasiantuntija.
Maakuntajohtaja osallistuu tarpeen mukaan sihteeristön kokouksiin.
20 § Sihteeristön tehtävät
Asetuksen 797/2021 mukaan sihteeristön tehtävänä on seurata ja sovittaa yhteen valmisteluvaiheessa maakunnan alueella rahoitettaviksi ehdotettuja hankkeita, joita voidaan rahoittaa kansallisen alueiden kehittämisen varoista sekä Euroopan unionin alue- ja rakennepolitiikan rahastojen, maaseuturahaston ja meri-, kalatalous- ja vesiviljelyrahaston va- roista, ja raportoida niistä yhteistyöryhmälle.
Sihteeristö:
• käsittelee rahoittajaviranomaisille saapuneet alue- ja rakennepolitiikan ohjelman (pl. yritystukihakemukset ja kaupunkiekosysteemisopimuksen mukaiset rahoitushakemuk- set) sekä maakunnan yhteistyöryhmän käsittelyyn vietävät rahoitusesitykset ja saa muut tarvittavat yhteenvetotiedot maakunnan yhteistyöryhmäkäsittelyä varten;
• käsittelee muut Satakuntaa koskevat kansalliset ja EU-osarahoitteiset hankehakemukset ja yhteenvedot, jotka rahoittaja tuo yhteistyöryhmän käsittelyyn;
• valmistelee vuosittaisen alueellisen rahoitussuunnitelman ja siihen sisältyvät rahoituk- sen painopisteet yhteistyöryhmän päätettäväksi;
• valmistelee tärkeitä aluekehitykseen liittyviä asioita maakunnan yhteistyöryh- män käsittelyyn;
• hoitaa muut yhteistyöryhmän sihteeristölle antamat tehtävät sekä huolehtii yhteis- työ- ryhmän päätösten toimeenpanosta
21 § Maaseutujaosto
Alueiden kehittämisestä ja Euroopan unionin alue- ja rakennepolitiikan toimeenpanosta annetun lain (756/2021) mukaan yhteistyöryhmä voi asettaa jaostoja ja kutsua asiantuntijoita. Yhteistyö- ryhmän ja sen asettaman jaoston jäseneen sovelletaan rikosoikeudellista virkavastuuta koskevia säännöksiä heidän hoitaessa tässä pykälässä tarkoitettuja tehtäviä. Vahingonkorvausvas- tuusta säädetään vahingonkorvauslaissa.
Maaseutujaoston kokoonpanosta ja tehtävistä säädetään tarkemmin maaseutujaos- ton työjärjestyksessä.
Jaoston puheenjohtajana ja sihteerinä toimii elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen edus- taja. Jaosto valitsee itselleen varapuheenjohtajan. Jaosto kokoontuu puheenjohtajan kutsusta.
Maaseutujaostossa ovat edustettuina mm. seuraavat tahot: Satakunnan ELY–keskus, Sa- takuntaliitto, alueen ympäristöjärjestöjen, tuottajien, yrittäjien ja paikallisten toimintaryhmien sekä tarvittaessa muiden etujärjestöjen edustajat sekä ne, joiden myötävaikutuksella on olennainen edellytys maaseutuohjelman toteutumiselle.
Maaseutujaosto asetetaan maakunnan yhteistyöryhmän toimikautta vastaavaksi ajaksi.
22 §
Yhteistyöryhmän jäsenten ja asiantuntijoiden palkkiot ja korvaukset
Satakuntaliiton ja sen jäsenkuntien sekä työmarkkina- ja elinkeinojärjestöjen edustajille mak- settavista palkkioista, ansionmenetyskorvauksista, matkakustannuksista ja muista tehtävän hoitamisesta aiheutuneista kustannuksista ja niiden korvaamisesta määrätään Satakuntalii- ton luottamushenkilöiden palkkiosäännössä.
Myös maakunnan yhteistyöryhmän maaseutujaostoon sovelletaan edellä 1. momen- tissa määrättyjä säädöksiä.
Valtion viranomaisten ja muiden valtionhallintoon kuuluvien organisaatioiden edustajille maksettavista palkkioista ja korvauksista vastaa se taho, jota jäsen edustaa. Sama kos- kee asiantuntijoita.
23 § Muutoksenhaku
Maakunnan yhteistyöryhmän päätöksestä haetaan muutosta valittamalla hallinto-oikeuteen siten kuin muutoksenhausta kuntayhtymän päätöksestä kuntalaissa säädetään.
Yhteistyöryhmän hankkeesta annettua lausuntoa koskevaan päätökseen ei voida hakea erikseen muutosta valittamalla.
1. Tarkoitus
Hankintaohjeen tarkoituksena on kuvata ne menettelytavat, joiden mukaan satakuntaliitossa teh- dään tavaroiden ja palvelujen hankintoja. sääntöä noudatetaan erityisesti hankintalain (laki julki- sista hankinnoista) ulkopuolelle jäävissä hankinnoissa.
2. Määritelmät
Hankinnalla tarkoitetaan tavaroiden ja palvelujen ostamista, vuokraamista tai siihen rinnastettavaa toimintaa tai urakalla teettämistä.
3. Laki julkisista hankinnoista
Laki julkisista hankinnoista (1397/2016) eli hankintalaki perustuu EU:n hankintadirektiiveihin. Lain tavoitteena on tavaroiden ja palveluiden vapaa liikkuvuus sekä toimivat sisämarkkinat, joiden saa- vuttamiseksi hankinnat tulee toteuttaa markkinoita hyödyntäen tasapuolisesti ja syrjimättömästi.
3.1.Kynnysarvot
Hankintalakia sovelletaan vain kynnysarvon ylittävissä hankinnoissa. Kansalliset ja EU-komission kynnysarvot ovat ohjeen liitteenä.
4. Hankintalajit
4.1. Yhteishankinnat
Satakuntaliitto käyttää yhteishankintoihin kuntahankintojen puitesopimuksia soveltu- vin osin. Yhteishankinnalla hankittavat tuotteet ja palvelut kilpailutetaan sopimuskau- deksi kerrallaan yhteisesti koko hankintarenkaan alueella.
Yhteishankintapäätöksellä määriteltyjä hankintoja ei enää erikseen tarvitse kilpailut- taa. Hankintapäätökset tehdään soveltuvin osin hankintaohjeen kohdan 5. mukaisesti.
4.2. Erillishankinnat
Erillishankintoja ovat kaikki ne hankinnat, jotka eivät ole yhteishankintoja. Erillishan- kinnat tulee kilpailuttaa tarpeellisessa laajuudessa.
4.3. Palvelujen hankinta
Palvelujen hankinta-arvo määräaikaisissa sopimuksissa määritellään koko sopimus- kauden kokonaishinnan mukaan mahdollinen jäännösarvo mukaan lukien. Tois- taiseksi voimassa olevien sopimusten hankinta-arvo määritellään 48 kk:n kokonais- hinnan mukaan.
5. Hankintavaltuudet
Erillishankinnoista kansalliseen kynnysarvoon saakka päättää hallintojohtaja. Hän voi siirtää han- kintavaltuutta Satakuntaliiton muille viranhaltijoille.
Satakuntaliiton itse toteuttamien hankkeiden ja teknisen tuen osalta hankintapäätökset tekee maa- kuntajohtaja.
Kansallisen kynnysarvon ylittävistä erillishankinnoista päätöksen tekee maakuntahallitus.
6. Menettelytavat hankintoja tehtäessä
Hankinnat on suoritettava taloudellisesti ja tarkoituksenmukaisesti. Hankinnoissa on käytettävä hy- väksi olemassa olevat kilpailumahdollisuudet. Tarjouksista tulee hyväksyä se, joka on kokonaista- loudellisesti edullisin tai hinnaltaan halvin sen mukaan kuin tarjouspyynnössä on mainittu.
Hankinnoissa on noudatettava hankinnan suuruudesta riippumatta avoimuuden, tasapuolisuuden ja syrjimättömyyden periaatteita tarjoajia kohtaan hankintalain hengen mukaisesti.
Yli 4.000 € (ALV 0%) hankinnat tulee kilpailuttaa kirjallisesti ja niistä tulee tehdä viranhaltijan han- kintapäätös. Hintatarjoukset dokumentoidaan hankintapäätökseen. Päätökseen on liitettävä asian- mukaiset muutoksenhakuohjeet. Kirjalliset tarjouspyynnöt tulee pyytää vähintään kolmelta toimitta- jalta. Päätökset viedään tiedoksi maakuntahallitukselle.
Alle 4.000 € (ALV 0%) hankinnoissa on huomioitava kokonaistaloudellisuuden periaate ja hankin- nat tehdään hintavertailun kautta. Hankinnan perusteluiksi riittää esim. puhelin- tai sähköposti- tiedustelu ja hankinta-päätökseksi hyväksymismerkintä laskussa. Hintavertailut säilytetään hankin- tavuotta seuraavan kalenterivuoden ajan.
Hankinnoissa on otettava huomioon kestävän kehityksen periaatteet. Hankinnoissa suositaan ym- päristöä huomioivia ja kierrätettävistä materiaaleista valmistettuja tuotteita.
Kiertäviltä myyntiedustajilta ei tehdä hankintoja.
Liiton alennus- ja tukkukortteja ei saa käyttää henkilökohtaisten ostojen tekemiseen