AVAINTES
Avaintyönantajat AVAINTA ry:n työehtosopimus
2020–2022
AVAINTES
2020–2022
Avaintyönantajat AVAINTA ry:n työehtosopimus
Avaintyönantajat AVAINTA ry HELSINKI 2020
1. painos
Painetun julkaisun ISBN 978-952-293-739-1 Verkkojulkaisun ISBN 978-952-293-740-7 Otavan Kirjapaino Oy
Keuruu 2020
4041 0037
Painotuote
Avaintyönantajat AVAINTA ry Toinen linja 14
00530 HELSINKI
Sisällys
Avaintyönantajat AVAINTA ry:n työehtosopimus 2020–2022
ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA 10
1 § Sopimuksen voimassaoloaika ja sopimuksen mahdollinen
3 § Paikallinen järjestelyerä 11
4 § Matkakustannusten korvaukset 12
5 § Tuntipalkkaisten palkantarkistukset sopimuskaudella 12
6 § Työehtosopimusmuutokset 12
7 § Jatkuva neuvottelumenettely 13
9 § Tarkistettujen palkkojen maksaminen 14
1 § AVAINTES:n soveltamisala 15
2 § Työehtosopimuksen soveltamisalaa koskevat rajoitukset 15
4 § Työnantajan yleiset oikeudet 16
6 § Työntekijän tehtävät ja velvollisuudet 17
8 § Työehtosopimuksen voimassaolo 18
11 § Palkkaryhmittely, työllistymistyö ja vähimmäispalkka 19
12 § Päiväpalkka ja tuntipalkka 19
A Työntekijän peruspalkka 20
14 § Pätevyyden puuttuminen 27
15 § Osa-aikatyöntekijän palkka 27
17 § Työkyvyn alentumisen vaikutus palkkaukseen 28
B Kokemuslisä ja muut palkanlisät 29
20 § Määräaikainen palkanlisä 31
C Tulospalkkio 32
22 § Tulospalkkio 32
D Erinäiset määräykset 33
26 § Kuittausoikeus, työnantajan saatava 34
A Kaikissa työaikamuodoissa sovellettavat yhteiset määräykset 35
27 § Työaikalain soveltaminen 35
A1 Työaika ja sen sijoittaminen 36
28 § Työaika 36
A2 Lepoajat 39
30 § Viikoittainen ja vuorokautinen vapaa-aika 39
31 § Päivittäinen lepoaika 41
A3 Työaika-asiakirjat 42
32 § Työajan tasoittuminen työaikajaksossa 42
33 § Työvuoroluettelo 43
A4 Epämukavan työajan korvaukset 44
34 § Sunnuntaityö-, lauantaityö- ja aattokorvaus 44
35 § Ilta- ja yötyön korvaaminen 45
A5 Hätätyö, hälytysluonteinen työ ja varallaolo 47
37 § Hätätyö 47
A6 Työaikakorvausten suorittaminen 49
40 § Työaikakorvausten yleiset suorittamisedellytykset 49
41 § Raha- ja vapaa-aikakorvausten laskeminen ja suorittaminen 50
42 § Työaikakorvausten suorittaminen ja työaikapankki 51
A7 Säännöllisestä työajasta sopiminen 52
43 § Poikkeavat työaikajärjestelyt 52
A8 Säännölliset työajat 53
44 § Työajan määräytyminen 53
45 § Työaikamuodot 53
B Työaikamuotojen yksityiskohtaiset määräykset 56
48 § Yleistyöajan soveltaminen 56
50 § Yleistyöaika, lisätyön määritelmä ja korvaaminen 59
51 § Yleistyöaika, lisä- ja ylityö, ei poissaoloa 60
52 § Yleistyöaika, lisä- ja ylityö, ennalta tiedossa oleva poissaolo 62
53 § Yleistyöaika, lisä- ja ylityö, yllättävä poissaolo 65
54 § Yleistyöaika, ylityön korvaaminen 67
B2 Toimistotyöaika 68
55 § Toimistotyöajan soveltaminen 68
56 § Toimistotyöaika 68
57 § Toimistotyöaika, lisätyön määritelmä ja korvaaminen 70
58 § Toimistotyöaika, lisä- ja ylityö, ei poissaoloa 70
59 § Toimistotyöaika, lisä- ja ylityö, ennalta tiedossa oleva poissaolo 72
60 § Toimistotyöaika, lisä- ja ylityö, yllättävä poissaolo 74
61 § Toimistotyöaika, ylityön korvaaminen 76
B3 Jaksotyöaika 77
62 § Jaksotyöajan soveltaminen 77
63 § Jaksotyö, täysi työaikajakso, täysi työaika 77
64 § Jaksotyöaika, keskeytynyt jakso 78
65 § Jaksotyöaika, ennalta tiedossa oleva keskeytys 79
66 § Jaksotyöaika, ennalta tiedossa oleva keskeytys arkipyhäjaksolla 80
67 § Jaksotyöaika, yllättävä keskeytys 80
68 § Jaksotyöaika, yllättävä keskeytys arkipyhäjaksolla 81
69 § Jaksotyöaika, lisätyökorvaus 82
70 § Jaksotyöaika, ylityökorvaus 82
71 § Jaksotyöaika, lyhyet työsuhteet 83
LUKU 4 VUOSILOMA 84
A Yleiset määräykset 84
72 § Vuosilomaluvun soveltamisala ja oikeus vuosilomaan 84
73 § Vuosiloman peruskäsitteet 86
74 § Täysi lomanmääräytymiskuukausi 86
75 § Työssäoloajan veroinen aika 87
B Vuosiloman pituus 88
76 § Vuosiloman pituuden määräytyminen 88
C Vuosilomapäivien kuluminen 95
77 § Vuosilomapäivien kuluminen 95
D Vuosiloman ajankohta ja jakaminen 97
78 § Vuosiloman ajankohta 97
79 § Vuosiloman ajankohdan ilmoittaminen 99
E Vuosiloman säästäminen ja siirtäminen 100
80 § Vuosiloman säästäminen 100
81 § Vuosiloman siirto työkyvyttömyyden johdosta 101
F Vuosilomapalkka työsuhteen jatkuessa 102
G Lomakorvaus työsuhteen jatkuessa 105
83 § Lomakorvaus työsuhteen jatkuessa 105
H Lomakorvaus työsuhteen päättyessä 107
84 § Lomakorvaus työsuhteen päättyessä 107
I Oikeus vapaaseen ja lomakorvaukseen 109
85 § Vapaan ansainta 109
J Lomaraha 110
86 § Lomaraha 110
K Maksamisajankohdat 112
87 § Vuosilomapalkan, lomarahan ja lomakorvauksen maksaminen 112
LUKU 5 TYÖLOMA 113
A Sairaus- ja tapaturmalomat 113
88 § Työ-/sairausloma 113
89 § Sairausloma-ajan palkka 114
90 § Rikoksella aiheutettu henkilövahinko 116
91 § Työtapaturma ja ammattitauti 117
92 § Poistettu 118
B Perhevapaat 118
93 § Äitiysvapaa 118
94 § Äitiys- ja isyysraha sekä sairauspäiväraha 119
95 § Erityisäitiys-, isyys- ja vanhempainvapaa 119
96 § Hoitovapaa 120
97 § Osittainen hoitovapaa 121
98 § Tilapäinen hoitovapaa 121
99 § Xxxxxxxxx perhesyistä 124
C Muut työlomat 124
100 § Opintovapaalaissa tarkoitettu työloma 124
101 § Täydennyskoulutus 125
102 § Palkalliset työlomat 125
103 § Palkattomat työlomat 126
LUKU 6 HENKILÖSTÖN EDUSTAJAT 128
104 § Henkilöstön edustajat, yleistä 128
105 § Luottamusmies 128
106 § Luottamusmies, oikeus valita 129
107 § Luottamusmiehen valitseminen 129
108 § Luottamusmiehen oikeudet ja velvollisuudet 129
109 § Luottamusmies ja pääluottamusmies, tehtävät 130
110 § Luottamusmiehen tietojensaantioikeus ja -antovelvollisuus 130
111 § Luottamusmiehen asema 131
112 § Luottamusmiehen ajankäyttö 131
113 § Luottamusmiehen toimitilat, työvälineet 132
114 § Luottamusmiehen ansionmenetyskorvaus 132
115 § Luottamusmiehen ja työsuojeluvaltuutetun korvaus 132
116 § Luottamusmiehen ja työsuojelunvaltuutetun koulutus 133
117 § Luottamusmiehen ja työsuojeluvaltuutetun koulutuksen
hyväksyminen 134
LUKU 7 LOMAUTTAMINEN JA TYÖSUHTEEN PÄÄTTYMINEN 135
118 § Työntekijän lomauttaminen 135
119 § Työsopimuksen päättyminen 135
LUKU 8 NEUVOTTELUMENETTELY 137
A Työehtosopimuksen tulkintaa tai soveltamista koskevien
erimielisyyksien ratkaisu 137
120 § Välitön neuvonpito 137
121 § Paikallisneuvottelut 137
122 § Keskusneuvottelut 138
123 § Neuvottelujen päättäminen ja pöytäkirja 138
124 § Kanneoikeuden vanhentuminen 139
125 § Kanteen vireillepano työtuomioistuimessa 139
B Paikallinen sopiminen 139
126 § Paikallinen sopiminen 139
LIITE 1 Kuukausipalkkaisten työntekijöiden palkkaryhmittely 141
1 § Palkkaryhmittelyn soveltaminen 141
2 § Vähimmäispalkka 142
3 § Työllistymistyö 143
Johto-, esimies- ja asiantuntijatehtävät 144
Toimisto- ja asiakaspalveluhenkilökunta 145
Hoitohenkilöstö 146
Sosiaali- ja terveysyksiköiden ja päivähoidon johtotehtävät 147
Sosiaalityöntekijät 148
Päivähoidon erityistyöntekijät 148
Sosiaalipalvelujen ja päivähoidon vaativat ammattitehtävät 148
Sosiaalipalvelujen muut ammattitehtävät 149
Sosiaali- ja terveydenhuoltoalan sekä päivähoidon peruspalvelutehtävät 149
Ravitsemispalveluhenkilökunta 150
Siivoustoimi 151
Teknisen alan tehtävät 152
Tekstiilihuolto 153
LIITE 2 Matkakustannusten korvaukset 1.1.2020 154
A Yleiset määräykset 154
1 § Yleistä 154
2 § Työmatka 154
3 § Kokonaiskustannukset 154
B Matkustamiskustannusten korvaus 155
4 § Varsinaiset matkustamiskustannukset 155
5 § Matkustamiskustannusten korvausperusteet 155
6 § Matkustamiskustannusten korvaukset 156
C Päiväraha 157
7 § Päivärahan maksamisedellytykset 157
8 § Matkavuorokausi 157
9 § Osa- ja kokopäivärahan tuntirajat 157
10 § Päivärahan suuruus 158
11 § Alennettu päiväraha 158
D Muut korvaukset 158
12 § Ateriakorvaus 158
13 § Majoittumiskorvauksen edellytykset 159
14 § Poistettu 159
15 § Yömatkaraha 159
16 § Oppikurssilaisille maksettavat korvaukset 160
E Ulkomaille tehtyjen työmatkojen kustannusten korvaukset 162
17 § Yleistä 162
18 § Ulkomaan päivärahan ja hotellikorvauksen määrä 162
19 § Päiväraha 162
20 § Alennettu päiväraha ja hotellikorvaus 163
21 § Erinäisten kulujen korvaaminen 163
F Erinäisiä määräyksiä 164
22 § Matkaennakko 164
23 § Matkalasku 164
24 § Matkalaskun esittäminen ja korvausten maksaminen 164
LIITE 3 Keskeytymätön kolmivuorotyö 165
1 § Soveltamisala ja säännöllinen työaika 165
2 § Vuosityöaika 165
3 § Työvuorokauden ja työviikon alkaminen 165
4 § 5-vuorojärjestelmä 166
5 § Työajan veroiset poissaolot 167
6 § Muussa työaikamuodossa työskentelyn vaikutus vuosityöaikaan 167
7 § Arkipyhäviikkojen työaikajärjestelyt 168
8 § Aattokorvaus 168
9 § Yli- ja lisätyön määritelmä ja korvaaminen 168
10 § Työvuoroluettelo 170
11 § Tuntipalkan sekä raha- ja vapaa-aikakorvausten laskeminen ja
niiden suorittamisajankohta 170
12 § Vuosiloma 171
13 § AVAINTES:n työaikaluvun määräysten soveltaminen 171
Liite 4 Osaamisen kehittämisen edistämiseksi sekä tuottavuuden parantamiseksi tehtävä lisätyö 172
Liite 5 Työaikapankki AVAINTES:n soveltamisalalla 173
1 § Työaikakorvausten säästäminen työaikapankkiin 173
2 § Työaikapankin periaatteet ja työaikapankkisopimuksen tekeminen 174
3 § Työaikapankin osatekijät 174
4 § Kertyneen vapaan pitäminen 175
5 § Vapaan ajalta maksettava palkka 175
6 § Sairastuminen vapaan aikana 176
7 § Työaikakirjanpito 176
8 § Sopimuksen irtisanominen 176
9 § Verotus ja työttömyysturva 176
LAKILIITE
Laki yhteistoiminnasta yrityksissä 30.3.2007/334 178
Työsopimuslaki 26.1.2001/55 195
Työaikalaki 2019 226
Avaintyönantajat Avainta ry:n työehtosopimuksen 2020–2022 allekirjoituspöytäkirja
1 § Sopimuksen voimassaoloaika ja sopimuksen mahdollinen irtisanominen
Tämä työehtosopimus on voimassa 1.4.2020–28.2.2022.
Sopimuksen voimassaolo jatkuu 28.2.2022 jälkeen vuoden kerrallaan, jollei sitä kirjallisesti irtisanota viimeistään kuusi viikkoa ennen sopimuskauden päättymistä.
Irtisanomisesta huolimatta tämän sopimuksen määräykset ovat voimassa, kun- nes yhteisesti todetaan neuvottelujen uudesta sopimuksesta päättyneen tai joku sopijaosapuoli kirjallisesti ilmoittaa katsovansa neuvottelut päättyneiksi.
2 § Yleiskorotukset
1 mom. Yleiskorotus 1.8.2020 alkaen
Työntekijän peruspalkkaa tai siihen rinnastettavaa kuukausipalkkaa korotetaan 1.8.2020 alkaen yleiskorotuksella. Korotuksen suuruus on 26 €, kuitenkin vähintään 1,22 prosenttia.
2 mom. Yleiskorotus 1.4.2021 alkaen
Työntekijän peruspalkkaa tai siihen rinnastettavaa kuukausipalkkaa korotetaan 1.4.2021 alkaen yleiskorotuksella. Korotuksen suuruus on 1,0 prosenttia.
3 mom. Palkkaryhmittelyn vähimmäisperuspalkat
Palkkaryhmittelyliitteen (Liite 1) vähimmäisperuspalkkoja korotetaan yleiskorotuksia 1.8.2020 ja 1.4.2021 vastaavasti.
4 mom. Vähimmäispalkka
AVAINTES:n Liitteen 1 2 § 1 momentin mukainen vähimmäis-
peruspalkka on 1.8.2020 alkaen 1628,93 € ja 1.4.2021 alkaen
1645,22 €.
Allekirjoituspöytäkirja
1 mom. Paikallinen järjestelyerä 1.4.2021 alkaen
Paikallinen järjestelyerä on 0,8 prosenttia jäsenyhteisön tämän työehtosopimuksen piiriin kuuluvien työntekijöiden peruspalkkojen palkkasummasta.
2 mom. Paikallisen järjestelyerän kohdentaminen
Paikallista järjestelyerää kohdennettaessa ensisijaisia tavoitteita ovat paikallisten palkkausjärjestelmien edelleen kehittäminen sekä paikal- listen palkkausepäkohtien korjaaminen. Paikallinen järjestelyerä käytetään työntekijöiden henkilökohtaisten peruspalkkojen korottamiseen.
3 mom. Paikallisen järjestelyerän laskeminen
Paikallisen järjestelyerän suuruus lasketaan tämän sopimuksen piiriin kuuluvien työntekijöiden peruspalkkojen palkkasummasta mahdollisimman tavanomaiselta kuukaudelta.
4 mom. Paikallisen järjestelyerän täytäntöönpano ja neuvottelumenettely
Työnantajan edustajat ja henkilöstön edustajat neuvottelevat paikalli- sen järjestelyerän käyttämisestä. Neuvotteluissa on tarkoitus antaa henkilöstölle tosiasiallinen vaikutusmahdollisuus ja pyrkiä mahdolli- suuksien mukaan yksimielisyyteen kuulemalla tasavertaisesti neu- votteluosapuolia. Neuvottelut tulee käydä jäljempänä kuvatulla taval- la 31.1.2021 mennessä. Neuvottelut tulee aloittaa riittävän ajoissa, jotta tosiasiallinen ja aito neuvottelu järjestelyerän kohdentumisen periaatteista voidaan käydä.
Osapuolet neuvottelevat paikallisen järjestelyerän käytöstä tarkoi- tuksiin, jotka on mainittu tämän allekirjoituspöytäkirjan 3 § 2 momen- tissa.
Ennen järjestelyerän jakamista työnantaja ja henkilöstön edustajat neuvottelevat järjestelyerän kohdentamisen perusteista ja menettely- tavoista sekä niiden vaikutuksesta palkkaukseen. Neuvotteluissa pyritään yksimielisyyteen. Työnantaja antaa henkilöstön edustajille neuvottelua varten tarvittavat tiedot. Neuvotteluista pidetään pöytä- kirjaa osapuolten sopimalla tavalla. Pöytäkirjaan kirjataan osapuolten näkemykset perusteluineen ja yksimielinen tai erimielinen neuvottelutulos.
Luottamusmies edustaa henkilöstöä niissä jäsenyhteisössä, joissa luottamusmies on valittu. Niissä jäsenyhteisöissä, joissa ei ole luotta- musmiestä, järjestelyerän kohdentamisen perusteista neuvotellaan henkilöstön valitseman edustajan ja muissa, lähinnä pienissä jäsen- yhteisöissä, suoraan henkilöstön kanssa.
Työnantaja antaa kohdentamisen jälkeen selvityksen luottamus- miehelle/työntekijöiden valitsemalle edustajalle/henkilöstölle päättä- miensä toimenpiteiden perusteista ja niihin liittyneiden palkkaratkai- sujen kustannusten jakautumisesta. Selvitys sisältää tiedon järjeste- lyerän jaettavasta palkkasummasta, saajien lukumäärästä ja keski- määräisestä peruspalkan korotuksesta. Tiedot annetaan siten, ettei yhden henkilön palkkatietoja voida yksilöidä.
Jos neuvottelutulos on pöytäkirjan mukaan yksimielinen, työnantaja ei toimita erillistä selvitystä.
Mikäli neuvottelutulos on erimielinen, työnantajan on annettava henkilöstön edustajille yllä tarkoitettu selvitys 31.1.2021 mennessä. Jos selvitystä ei anneta tai neuvottelua ei ole käyty mainittuun päi- vään mennessä, järjestelyerä jaetaan yleiskorotuksena.
4 § Matkakustannusten korvaukset
Matkakustannusten korvausmääriä tarkistetaan sopimuskauden aikana sen lisäksi mitä liitteessä 2 on erikseen määrätty, noudattaen soveltuvin osin Vero- hallinnon em. korvausten tarkistuksia koskevia päätöksiä.
5 § Tuntipalkkaisten palkantarkistukset sopimuskaudella
Tuntipalkkaisten palkantarkistukset ja työsuhteen ehdot määräytyvät kunnallisen tuntipalkkaisia koskevan työehtosopimuksen mukaisesti.
6 § Työehtosopimusmuutokset
1. AVAINTES:n työaikalukua koskevat sopimusmuutokset ovat liitteenä. Pääosin muutokset liittyvät 1.1.2020 voimaantulleesta työaikalaista johtuviin muutok- siin. Osa työajan laskentaan liittyvistä esimerkeistä siirretään erilliseen sähköiseen ohjeeseen.
Ns. kiky -työajan pidennykset ovat voimassa 16.8.2020 saakka, jonka jälkeen säännöllisen työajan pituus palautetaan kilpailukykysopimusta edeltävään aikaan.
Työajan lyhentämisestä johtuen työnantaja voi tarjota työntekijälle kalenteri- vuosittain lisätyötä 6 tuntia ja osoittaa 6 tuntia osaamisen kehittämiseen liittyvää lisätyötä. Ao. sopimusmääräykset tulevat voimaan 1.9.2020. Ajalla 1.9.–31.12.2020 työnantaja voi tarjota edellä mainittua lisätyötä 3 tuntia ja lisäksi ja osoittaa osaamisen kehittämiseen lisätyötä 3 tuntia.
Allekirjoituspöytäkirja
2. Osa-aikaisella työsuojeluvaltuutetulla on oikeus täysimääräiseen työsuojelu- valtuutetun palkkioon. Selventävä kirjaus.
3. Luottamusmiehen ja työsuojeluvaltuutetun korvauksia korotetaan 3,04 pro- sentilla 1.8.2020.
4. Vuosilomia koskevaa lukua on päivitetty ns. lisäpäivien osalta.
5. Matkakustannusten korvauksia koskeviin edellytyksiin on tehty muutos, jonka mukaan työmatkaksi katsotaan matka, joka on tehty työnantajan määräyk- sestä.
6. Henkilöstön edustajia koskevaan lukuun on tehty lisäys, jonka mukaan luotta- musmiehellä on jälkisuoja. Alle viiden edustettavan luottamusmiehen ajan- käyttöä on täsmennetty. Luottamusmiehen toimintaedellytysten parantamisek- si työnantaja hankkii tälle työehtosopimuskirjan.
7 § Jatkuva neuvottelumenettely
Sopijaosapuolet noudattavat sopimuskauden aikana jatkuvan neuvottelu- menettelyn periaatteita osapuolten esille ottamissa työehtosopimusasioissa.
8 § Työryhmät
Asetetaan seuraavat työryhmät:
1. Työhyvinvointityöryhmä
Työryhmä selvittää mahdollisuuksia edistää työhyvinvointia ja työntekijöiden työkyvyn ylläpitämistä työurien pidentämiseksi. Erityisenä teemana on ergo- nomisen työvuorosuunnittelun kehittäminen.
Työryhmä toimii 1.9.2020–31.12.2021. Ryhmä esittelee työnsä tuloksia pää- neuvotteluryhmälle sen asettaman aikataulun puitteissa.
2. Palkkaustyöryhmä
Selvittää palkkausjärjestelmän ja palkkaryhmittelyn toimivuutta sekä arvioi palkkausmääräysten kehittämistarpeita. Työryhmä voi laatia sopimusmuutos- ehdotuksia niistä asioista, joista osapuolet ovat yksimielisiä.
Työryhmä aloittaa toimintansa 1.9.2020 ja saattaa työnsä loppuun kolme kuu- kautta ennen sopimuskauden päättymistä.
3. Paikallista sopimista sekä työnantajan ja työtekijöiden yhteistoimintaa edistävä työryhmä
Työryhmä selvittää ja edistää paikallisen sopimisen hyviä käytäntöjä vahvista- malla henkilöstön edustajien ja työnantajan yhteistoimintaa.
Työryhmä toimii 1.1.2021–31.12.2021 välisenä aikana.
9 § Tarkistettujen palkkojen maksaminen
Tarkistetut palkat, palkkiot ja lisät maksetaan ensimmäisen kerran viimeistään kahden kuukauden kuluessa sekä taannehtivat korotusmäärät viimeistään kol- men kuukauden kuluessa tarkistuksen voimaantulosta. Niissä suurissa työnanta- jissa, joissa laskentateknisistä syistä ei palkkioiden ja lisien osalta voida noudat- taa edellä mainittuja ajankohtia, maksetaan asianomaiset ensimmäiset tarkistu- serät viimeistään kolmen kuukauden kuluessa sekä taannehtivat korotusmäärät viimeistään neljän kuukauden kuluessa voimaantulosta.
Helsingissä päivänä toukokuuta 2020 AVAINTYÖNANTAJAT AVAINTA RY
JULKISALAN KOULUTETTUJEN NEUVOTTELUJÄRJESTÖ JUKO RY
JULKIS- JA YKSITYISALOJEN TOIMIHENKILÖLIITTO JYTY RY JULKISTEN JA HYVINVOINTIALOJEN LIITTO JHL RY OPETUSALAN AMMATTIJÄRJESTÖ OAJ RY
TEKNIIKKA JA TERVEYS KTN
Luku 1 Yleinen osa
Yleinen osa
1 § AVAINTES:n soveltamisala
1 mom. Työehtosopimuksen soveltamisala
Tätä työehtosopimusta sovelletaan Avaintyönantajat AVAINTA ry:n jäsenyhteisöjen palveluksessa oleviin työntekijöihin, jollei tässä työ- ehtosopimuksessa ole toisin määrätty.
2 mom. Liitteiden soveltamisala
Tämän työehtosopimuksen liitteiden soveltamisala käy ilmi ao. liitteistä.
2 § Työehtosopimuksen soveltamisalaa koskevat rajoitukset
Tätä työehtosopimusta ei sovelleta
1) jäsenyhteisöjen johtoon eikä muihin vastaavassa esimiesasemassa oleviin, jotka edustavat työnantajaa, ellei ao. sopimuskohdassa toisin todeta
2) niiden jäsenyhteisöjen työntekijöihin, joilla on talokohtainen työehtosopimus tai tiettyä ryhmää koskeva erillinen työehtosopimus, ellei niissä ole toisin to- dettu
Tätä AVAINTES:iä sovelletaan Seure Henkilöstöpalvelut Oy:n vähintään 16 kalenteripäivää kestävissä vuokratyösuhteissa, ellei Seure Henkilöstöpalvelut Oy:tä koskevassa talokohtaisessa työehtosopimuksessa ole toisin sovittu.
3) niihin jäsenyhteisöjen palveluksessa oleviin tuntipalkkaisiin työntekijöihin, joihin sovelletaan kuntien tuntipalkkaisia työntekijöitä koskevaa työehto- sopimusta (TTES).
3 § Paikallinen sopiminen
Tätä työehtosopimusta ei sovelleta siltä osin kuin jäljempänä neuvottelumenette- lyä koskevassa luvussa 8 sovituin tavoin on paikallisella sopimuksella sovittu poi- kettavaksi tämän työehtosopimuksen määräyksistä.
Soveltamisohje
Tämän työehtosopimuksen 8 luvun 126 §:n yleisiä määräyksiä paikallisesta sopi- misesta ei sovelleta niissä tapauksissa, joiden osalta tässä työehtosopimuksessa
4 § Työnantajan yleiset oikeudet
Työnantajalla on oikeus ottaa ja erottaa työntekijä sekä johtaa ja valvoa työn- tekoa. Työntekijän velvollisuus on noudattaa työnantajan tai tämän edustajan antamia määräyksiä ja ohjeita, jos ne eivät ole ristiriidassa voimassa olevan lain- säädännön, tämän työehtosopimuksen, työsääntöjen tai niitä vastaavien johto- sääntöjen kanssa.
5 § Työsuhde
1 mom. Työsopimuksen muoto
Työsopimus tehdään pääsääntöisesti kirjallisesti ja niin tarkasti, että siitä käyvät ilmi kaikki työsuhteen määrittelyyn vaikuttavat seikat.
Soveltamisohje
Työsopimus voidaan tehdä suullisesti silloin, kun siihen on perusteltua aihetta esimerkiksi työsopimuksen lyhytaikaisuuden vuoksi. Työsopi- muksen muodosta ja kestosta on säädetty työsopimuslain 1 luvun 3
§:ssä ja työnteon keskeisistä ehdoista annettavasta selvityksestä työsopimuslain 2 luvun 4 §:ssä.
2 mom. Koeaika
Työsopimukseen voidaan sisällyttää työsopimuslain 1 luvun 4 §:n mukainen koeaika.
3 mom. Lääkärintodistuksen esittäminen ennen työsuhteen alkamista
Työntekijän on ennen työsuhteen alkamista vaadittaessa esitettävä hyväksyttävä lääkärintodistus terveydentilastaan. Lääkärintodistusta ei vaadita, mikäli jo ennestään saman työnantajan palveluksessa oleva työntekijä siirtyy saman luonteiseen uuteen tehtävään ja hän on palvelukseen tullessaan esittänyt hyväksyttävän lääkärintodis- tuksen.
4 mom. Työsuhteen ja siihen perustuvien oikeuksien alkaminen
Työsuhteen ja siihen perustuvien oikeuksien katsotaan alkavan siitä lukien, kun työntekijä tosiasiallisesti ryhtyy työhön. Jos kuitenkin työntekijä työsopimuksen mukaan on otettu palvelukseen kuukauden ensimmäisestä päivästä lukien ja kalenterikuukauden ensimmäinen päivä on sellainen pyhä- tai juhlapäivä tai muu päivä, joka säännön- mukaisesti ei ole työpäivä, kuukausipalkkaisen työntekijän oikeuk- sien katsotaan alkavan sanotun kuukauden alusta, mikäli työhön
Luku 1 Yleinen osa
6 § Työntekijän tehtävät ja velvollisuudet
1 mom. Siirto toiseen työhön
Työntekijän tehtävistä sovitaan työsopimuksella, mutta hän on tarvit- taessa velvollinen tilapäisesti siirtymään muihinkin tehtäviin, joita voidaan hänen koulutuksensa ja työkokemuksensa huomioon ottaen pitää hänelle sopivina. Tilapäinen siirto voi kestää enintään 8 viikkoa kerrallaan.
Soveltamisohje
Palkkaus tilapäisen siirron ajalta määräytyy tämän työehtosopimuk- sen 16 §:n mukaisesti.
Työntekijä voidaan siirtää toisiin tehtäviin tilapäisesti riippumatta sii- tä, mitä työsopimuksessa on sovittu työntekijän työtehtävistä tai työn suorittamispaikasta.
Jos siirto kestää yli 8 viikkoa ja uudet työtehtävät poikkeavat olennai- sesti työntekijän työsopimuksen mukaisista tehtävistä, työntekijän siir- täminen edellyttää, että hän on suostunut siirtoon tai että työnantajalla on irtisanomisperuste. Työntekijän kanssa tehdään uusi työsopimus muuttuneista tehtävistä.
2 mom. Lääkärintarkastukset työsuhteen kestäessä
Työntekijä on velvollinen työnantajan pyynnöstä antamaan tälle teh- tävän hoitamisen terveydellisiä edellytyksiä koskevat tiedot työ- ja toimintakyvyn selvittämiseksi ja osallistumaan työnantajan määräyk- sestä terveydentilansa toteamiseksi suoritettaviin tarkastuksiin ja tutkimuksiin, jos se on välttämätöntä tehtävän hoitamisen edellytys- ten selvittämiseksi. Työntekijälle on ennen määräyksen antamista varattava tilaisuus tulla kuulluksi. Näiden tutkimusten kustannuksista vastaa työnantaja.
7 § Viittausmääräys
Niitä työsopimuslain (TSL), työaikalain (TAL), vuosilomalain (VLL), yhteistoimin- nasta yrityksissä annetun lain (YTL), opintovapaalain (OVL) ja opintovapaa-ase- tuksen taikka muun lain tai asetuksen säännöksiä, joihin tässä työehtosopimuk- sessa viitataan, ei ole otettu sen osaksi.
8 § Työehtosopimuksen voimassaolo
Tämä työehtosopimus on voimassa allekirjoituspöytäkirjan 1 §:n mukaisin rajoi- tuksin.
9 § Työrauha
Työehtosopimukseen osallisten ja siihen muutoin sidottujen vastuu määräytyy työehtosopimuslain (7.6.1946/436) mukaan.
Luku 2 Palkkaus
Palkkaus
10 § Palkkauksen osat
Työntekijän palkkaus määräytyy tämän työehtosopimuksen mukaan seuraavasti:
1 mom. Varsinainen palkka
Työntekijän varsinaisella palkalla tarkoitetaan peruspalkkaa ja mah- dollista kokemuslisää tai muuta työnantajan suorittamaa peruspalkan luonteista palkkaa taikka vastaavaa peruspalkan luonteista palkan- lisää:
1) työntekijän peruspalkka (13–14 § ja LIITE 1)
2) kokemuslisä (18 §)
3) mahdollinen määrävuosilisä (19 §)
4) mahdollinen syrjäseutulisä (21 §)
5) mahdollinen luottamusmieskorvaus (115 §)
6) mahdollinen työsuojeluvaltuutetun palkkio (115 §)
7) muut mahdolliset peruspalkan luonteiset lisät.
2 mom. Varsinaiseen palkkaan kuulumattomat mahdolliset palkanosat
8) määräaikainen palkanlisä (20 §)
9) tulospalkkio ja tulospalkkion luonteinen lisä (22 §)
Soveltamisohje
Vuosiloma- ja sairausajan päiväpalkan lisäys sekä työaikakorvaukset eivät kuulu varsinaiseen palkkaan.
11 § Palkkaryhmittely, työllistymistyö ja vähimmäispalkka
Ohjeet työntekijän sijoittamisesta palkkaryhmittelyyn, palkkaryhmittelyä vähim- mäisperuspalkkoineen, vähimmäispalkkaa ja työllistymistyötä koskevat määräyk- set ovat tämän työehtosopimuksen liitteessä 1.
12 § Päiväpalkka ja tuntipalkka
1 mom. Päiväpalkka vajaalta kalenterikuukaudelta
Maksettaessa palkkaa osalta kuukautta lasketaan jokaista vajaaseen kuukauteen sisältyvää kalenteripäivä kohden päiväpalkka, joka saa- daan jakamalla varsinainen kuukausipalkka ko. kuukauden kalenteri-
Esimerkki 1
Työntekijän vakinainen työsuhde alkaa 17.1. Tammikuun palkka saa- daan jakamalla varsinainen palkka 31:llä ja kertomalla osamäärä 15:llä.
2 mom. Tuntipalkka
1) Enintään 12 kalenteripäivän työsuhde
Mikäli työsuhde kestää enintään 12 kalenteripäivää, työssäolon ajal- ta maksettava palkka lasketaan tuntipalkan mukaan käyttäen jakaja- na tämän työehtosopimuksen 41 §:n 1 momentissa mainittuja jakaja- lukuja.
2) Kutsuttaessa työhön tulevat
Työntekijälle, joka on toistaiseksi voimassa olevassa tai yli 12 päivää kestävässä määräaikaisessa työsuhteessa, mutta jonka työaika so- vitaan kunkin työrupeaman osalta erikseen, voidaan peruspalkka maksaa edellä 1) -kohdan mukaan laskettuna tuntipalkkana.
Soveltamisohje
Kutsuttaessa työhön tulevan työntekijän peruspalkka määritellään osa-aikapalkkana, mikäli on mahdollista arvioida hänen keskimääräi- nen viikoittainen työaikansa. Mikäli se ei ole mahdollista, maksetaan peruspalkka tämän momentin mukaisen tuntipalkan mukaan.
Ks. myös jäljempänä 41 §.
A Työntekijän peruspalkka
13 § Peruspalkka
1 mom. Palkkaryhmään sijoittaminen
Työntekijä sijoitetaan oikeaan palkkaryhmään siten, kuin palkka- ryhmittelyliitteen (liite 1) 1 §:ssä on tarkemmin määrätty. Kunkin palkkaryhmän kohdalla on mainittu vain palkkaryhmän vähimmäis- peruspalkka, joka työntekijälle on vähintään maksettava.
Luku 2 Palkkaus
Soveltamisohje
Palkkaryhmittelyn ulkopuolisen työntekijän peruspalkka määräytyy tämän pykälän 3 momentin mukaisesti.
Palkkausjärjestelmän tausta Arviointi palkkauksen perusteena
Työntekijälle on maksettava vähintään asianomaisen palkkaryhmän mukaista vähimmäisperuspalkkaa, jos työehtosopimuksella ei ole toisin sovittu. Tarkoituksenmukainen palkkaporrastus palkkaryhmän sisällä tarkoittaa sitä, että työntekijän peruspalkan taso vastaa hänen työtehtäviensä, ammattitaitonsa ja työsuorituksensa tasoa, joka on saatu esille käyttämällä asianmukaisia kriteereitä. Palkkaryhmän vä- himmäisperuspalkkaa voidaan maksaa työntekijälle, jonka tehtävät, ammattitaito ja suoritustaso ovat palkkaryhmässä tarkoitettua perus- tasoa.
Kussakin palkkaryhmässä noudatetaan tarkoituksenmukaista palkkaporrastusta. Työntekijöiden henkilökohtaiset peruspalkat mää- räytyvät sen mukaan, miten vaativia tehtäviä he suorittavat, miten hyvä ammattitaito heillä on ja minkälainen on heidän työsuorituksen- sa. Oikean peruspalkan määrittäminen työntekijälle edellyttää näiden tekijöiden arviointia työntekijän työssä.
Palkkausjärjestelmässä keskeistä on, että työntekijä voi itse vaikut- taa palkkaukseensa osaamisellaan ja työsuorituksellaan. Olennaista on, että työntekijä tuntee etukäteen ne perusteet, joilla hänen työ- tään arvioidaan. Arvioitavien tekijöiden tulee olla työssä keskeisiä, yhteisön tavoitteiden saavuttamiseen olennaisesti vaikuttavia asioita, koska arviointi ohjaa työntekijää toimimaan yhteisön tavoitteiden suuntaisesti.
Arvioinnissa on olennaista, että peruspalkan määrittelyn kriteereinä palkkaryhmän sisällä käytetään niitä tekijöitä tai ominaisuuksia, jotka ovat tehtävän työn kannalta olennaisimpia ja tärkeimpiä. Siten kritee- rit on harkittava kunkin ammattiryhmän osalta erikseen. Jotkut tehtä- vät edellyttävät omia erityisiä kriteereitään. Esimerkiksi kehittämis- työssä korostuvat innovatiivisuus ja projektien ja hankkeiden läpi- vienti. Tarkkuus ja huolellisuus ovat tekijöitä, jotka voivat olla tärkeitä monissa töissä kuten esimerkiksi sekä kirjanpidossa että potilaan hoidossa, vaikka ne esiintyvät niissä eri tavoin.
Työntekijän peruspalkan lähtötasoon voivat vaikuttaa myös paikka- kunnan ja ammattialan yleinen palkkataso ja työnantajan noudatta- mat palkkapoliittiset periaatteet. Esimerkiksi niillä paikkakunnilla, joilla tietyn ammattialan työntekijöistä on pulaa, käytössä oleva vä- himmäisperuspalkkataso voi nousta yli palkkaryhmän vähimmäista- son. Työnantajan käyttämä palkkauksen lähtötaso voi silloin jo olla
vähimmäisperuspalkkatasoa korkeampi myös kokonaan riippumatta työntekijän omasta panoksesta, mikä on otettava huomioon suhteutettaessa työntekijän henkilökohtaista peruspalkkaa olemassa olevaan palkkatasoon.
Vaikka kaikki tai useimmat työntekijät asettuisivat arvioinnin perus- teella samalle tasolle, ei se kuitenkaan tarkoita, että näille työnteki- jöille olisi maksettava vähimmäisperuspalkkaa. Jos kaikki työntekijät ovat esimerkiksi arvioitavien tekijöiden suhteen erinomaisia, pitäisi kaikkien työntekijöiden palkkaus myös määräytyä selvästi yli vähim- mäisperuspalkkatason. Tämä tukee myös työnantajan tavoitetta rekrytoida ja pitää palveluksessaan mahdollisimman korkeatasoista henkilöstöä. Porrastus ei kuitenkaan tarkoita sitä, että työntekijöiden välille pitäisi pakolla tehdä palkkaeroja, mikäli tehty arviointi ei sitä osoita ja edellytä.
Arvio tehdään työehtosopimuksen mukaan kokonaisarviona. Kokonaisarviolla tarkoitetaan, että eri tekijöille ei määritellä erillisiä palkanosia. Työtehtävien, ammattitaidon ja suorituksen perusteella tehty kokonaisarvio määrittelee työntekijän sijoittumisen palkka- ryhmässä. Tehdystä kokonaisarviosta on kuitenkin käytävä ilmi, miten eri tekijöitä on arvioitu.
Työntekijästä tehtävä arvio on perusteltava työntekijälle. Hänellä on oikeus saada tieto itseään koskevan arvion sisällöstä ja perusteista sekä sen vaikutuksesta palkkaukseen.
Uusien palkkausjärjestelmien käyttöönotto onnistuu sitä paremmin, mitä keskeisemmin henkilöstö tai sen edustajat osallistuvat järjestel- män rakentamiseen ja kehittämiseen ja mitä paremmin koko henkilös- tölle tiedotetaan järjestelmän perusteista ja menetelmistä. Tämä edes- auttaa järjestelmän läpinäkyvyyttä ja siten sen hyväksymistä.
2 mom. Työntekijän peruspalkan määräytyminen
Kussakin palkkaryhmässä noudatetaan tarkoituksenmukaista palkkaporrastusta. Työntekijän peruspalkan tasoon palkkaryhmässä vaikuttavat hänen työtehtäviensä vaativuus, ammattitaitonsa ja työ- suorituksensa. Työntekijän henkilökohtainen peruspalkka on sitä korkeampi, mitä ylemmälle tasolle hänen työtehtäviensä vaativuus, ammattitaitonsa ja työsuorituksensa on arvioitu. Nämä arvioidaan kokonaisarviona.
Soveltamisohje
Palkkaryhmän vähimmäisperuspalkkaan sisältyvät ammatin perus- tason työtehtävät, perusammattitaito ja suorituksen perustaso.
Perustason ylittävät tekijät vaikuttavat työntekijän peruspalkan tasoa korottavasti. Tilapäisiä tai lyhytkestoisia muutoksia ei oteta huomioon
Luku 2 Palkkaus
arvioissa ja siten henkilökohtaisessa peruspalkassa. Arvioinnissa huomioon otettavien tekijöiden on oltava suhteellisen pysyviä. Tila- päisissä tehtävien tai olosuhteiden muutoksissa käytetään tarvittaes- sa tämän työehtosopimuksen 20 §:n mukaista määräaikaista palkan- lisää tai 16 §:n mukaista palkkaa työnantajan siirtäessä työntekijän enintään 8 viikoksi muuhun työhön.
Työntekijän peruspalkan tasoon vaikuttaa edellä mainittujen tekijöi- den lisäksi mm. paikkakunnan ja ao. ammattialan yleinen palkkataso tai työvoiman saannin turvaaminen.
Kaikilla organisaatiotasoilla ja kaikissa palkkaryhmissä on työnteki- jöitä, joiden työtehtävät eroavat vaativuudeltaan muiden samaan palkkaryhmään sijoitettujen työntekijöiden tehtävistä ja jotka omassa työssään osoittavat parempaa ammattitaitoa ja työsuoritusta. Arvioin- tia ei siten voi rajata vain joihinkin henkilöstö- tai palkkaryhmiin. Jos työntekijöiden välille ei muodostu eroa arvioinnissa, ei tämä tarkoita, että palkkaus olisi vähimmäisperuspalkan mukainen. Työyksikön kaikkien työntekijöiden tehtävät, työntekijöiden ammattitaito ja työ- suoritukset voivat olla perustason ylittäviä.
Arvioinnin sisältö
Kussakin työssä arvioitavaksi otettavat tekijät valitaan sen mukaan, mitkä ovat tärkeimpiä kyseessä olevassa ammatissa. Arviointi suori- tetaan palkkaryhmän sisällä. Palkkaryhmän sisällä tapahtuvan tar- kastelun lisäksi on huolehdittava siitä, että esimiehen ja työntekijän peruspalkat ovat oikeassa suhteessa toisiinsa. Esimiesasemassa olevan peruspalkan pitää olla selvästi korkeampi kuin hänen alaisen- sa, ellei tästä poikkeamiseen ole erityistä, perusteltua syytä.
Arviointijärjestelmän tulee olla objektiivinen, selkeä ja oikeudenmu- kainen. Käytettävien kriteerien, mahdollisten pisteytysten ja/tai pai- notusten on oltava etukäteen kaikkien työntekijöiden tiedossa.
1) Työntekijän työtehtäviä tarkastellaan suhteessa muiden samaan palkkaryhmään kuuluvien työntekijöiden työtehtäviin. Mikäli muita samaan ryhmään kuuluvia työntekijöitä ei ole, tarkastelu tehdään suhteessa ammattiin yleensä kuuluviin työtehtäviin. Työtehtäviä voidaan arvioida mm. sen perusteella, miten laajoja tai monipuoli- sia työtehtävät ovat, kuuluuko niihin esimerkiksi lisätehtäviä, ylei- sestä poikkeavaa vastuuta, päätöksentekoa tai esimiestehtäviä. Työtehtävissä voidaan myös arvioida poikkeuksellista fyysistä tai henkistä rasittavuutta, työn kuormittavuutta tai jatkuvasti epä- mukavampia työoloja.
Esimiestehtäviä arvioitaessa vaikuttaa johdettavan yksikön koko sekä vastuun ja toimialueen laajuus.
2) Työntekijän ammattitaitoa tarkastellaan suhteessa ammatissa edellytettävään perustasoon. Ammattitaidossa arvioidaan sekä ammatillista osaamista että ammatillisia valmiuksia.
Ammatillisessa osaamisessa perustason ylittävinä tekijöinä arvioi- daan esimerkiksi erityistä taitoa suoriutua työhön liittyvistä työ- menetelmää ja työskentelytapaa koskevista valintatilanteista, monitaitoisuutta tai erityisosaamista jollakin ammatin osa-alueel- la. Soveltuvampi koulutus ja työntekijän ammattitaidon tasoa nos- tavat lisä-, täydennys- tai jatkokoulutus on tällaisia tekijöitä silloin, kun ne lisäävät työntekijän osaamista hänelle kuuluvissa työ- tehtävissä.
Kokemuslisässä huomioidun työkokemuksen lisäksi voidaan sellainen työkokemus, jolla on merkittävä vaikutus työntekijän ammattitaidon lisääntymiselle ottaa huomioon työntekijän amma- tillista osaamista arvioitaessa.
Ammatillisina valmiuksina arvioidaan ammatista ja työtehtävistä riippuen esimerkiksi huolellisuutta, luotettavuutta, joustavuutta, yhteistyökykyä, sosiaalisia taitoja, kirjallista tai suullista kommuni- kaatiotaitoa, esimiestaitoja, aloitteellisuutta, kehittämis- ja kehitty- miskykyä, organisointikykyä, kykyä itsenäiseen työskentelyyn ja ongelmanratkaisuun, luovuutta sekä halukkuutta uusien tietojen ja taitojen hankintaan ja soveltamiseen.
3) Työntekijän työsuoritusta tarkastellaan suhteessa vaadittavaan suorituksen perustasoon sekä suhteessa jäsenyhteisön tavoittei- den ja tehtävien perusteella ennalta asetettuihin työntekijän suoritustavoitteisiin. Työsuorituksen arvioinnin tarkoituksena on arvioida, miten työntekijä käyttää ammattitaitoaan ja ammatillisia valmiuksiaan työn tuloksen aikaan saamiseen. Suoritustasoa arvioidaan työtehtävistä ja ammatin ominaispiirteistä riippuen esi- merkiksi tehokkuutena, työlle asetettujen laadullisten tai määräl- listen taikka muiden tavoitteiden saavuttamisena.
Arviointijärjestelmän laatiminen
Kussakin työyhteisössä on laadittava arviointijärjestelmä, jonka perusteella työntekijän henkilökohtainen peruspalkka määritellään. Kriteerit, joiden mukaan arvio palkkaryhmän sisällä tehdään, vaihte- levat palkkaryhmästä toiseen. Jos samaan palkkaryhmään kuuluu toisistaan huomattavasti poikkeavia työtehtäviä, saattavat kriteerit vaihdella myös palkkaryhmän sisällä.
Työn edellyttämät kriteerit muuttuvat ajan ja tehtävien mukana. Arviointijärjestelmä olisi pidettävä ajan tasalla. Työnantajan ja työn- tekijöiden edustajien tulisi vuosittain ennen kehityskeskustelujen tai vastaavien arviointitilaisuuksien alkamista keskustella myös arviointi-
Luku 2 Palkkaus
järjestelmän kehittämistarpeesta. Arviointimenetelmää uudistettaes- sa käytetään samaa menettelyä kuin sitä luotaessa.
Menettelyt Neuvotteluvelvoite
Ennen arviointijärjestelmän käyttöönottoa työnantaja ja henkilöstön
edustaja neuvottelevat arvioinnin perusteista, kuten tavoitteista, me- nettelytavoista, arviointikriteereistä ja niiden vaikutuksesta palkkauk- seen. Neuvotteluissa pyritään yksimielisyyteen. Työnantaja antaa henkilöstön edustajalle neuvottelua varten tarvittavat tiedot. Neuvot- teluista pidetään pöytäkirjaa osapuolten sopimalla tavalla. Samaa menettelyä käytetään järjestelmää muutettaessa.
Henkilöstön edustajat
Luottamusmies edustaa henkilöstöä niissä jäsenyhteisössä, joissa luottamusmies on valittu. Niissä jäsenyhteisöissä, joissa ei ole luotta- musmiestä, arvioinnin perusteista neuvotellaan henkilöstön valitse- man edustajan ja muissa, lähinnä pienissä jäsenyhteisöissä, suo- raan henkilöstön kanssa.
Arvioinnin suorittaminen
Työntekijän arviointi tapahtuu vähintään kerran vuodessa, useimmi- ten kehityskeskustelun tai vastaavan yhteydessä. Uuden työntekijän palkkaus määräytyy tehtävän työsopimuksen mukaisesti. Jos työnte- kijä tehdyn työsopimuksen mukaan siirtyy vakinaisesti toiseen palk- karyhmään, sovitaan työntekijän peruspalkan tasosta työsopimuksel- la käyttäen soveltuvin osin, mitä arvioinnista on todettu.
Työntekijän tiedonsaantioikeus
Työntekijällä on oikeus saada jäljennös häntä koskevasta kirjallises- ta arviosta.
Henkilöstön edustajan tiedonsaantioikeus
Työnantaja antaa vuosittain selvityksen luottamusmiehelle/työnteki- jöiden valitsemalle edustajalle/henkilöstölle tehtyjen arviointien pe- rusteista ja niihin liittyneiden palkkaratkaisujen kustannusten jakau- tumisesta.
Selvitys sisältää tiedon jaettavasta palkkasummasta, saajien luku- määrästä ja keskimääräisestä peruspalkan korotuksesta. Tiedot annetaan palkkaryhmittäin niistä palkkaryhmistä, joissa on vähintään 5 työntekijää. Alle 5 hengen palkkaryhmät yhdistetään ja niistä anne- taan yhdessä vastaavat tiedot siten, ettei yhden henkilön palkkatieto- ja voida yksilöidä.
Salassapitovelvollisuus
Työntekijää koskevat arviointitiedot voidaan luovuttaa häntä edusta- valle luottamusmiehelle/työntekijöiden valitsemalle edustajalle työn-
tekijän kutakin kertaa varten antaman yksilöidyn suostumuksen perusteella.
Työnantaja ja luottamusmies/henkilöstön edustaja on velvollinen pitä- mään salassa asiat, jotka hän saa tietoonsa työntekijästä arviointien yhteydessä (Tietosuojalaki 1050/2018 35 §).
3 mom. Rinnastuspalkkaryhmä ja palkkaryhmittelyn ulkopuoliset
Mikäli ammattinimikettä tai palkkaryhmää ei ole palkkaryhmittelyssä tai tehtävä poikkeaa selvästi nimikkeen mukaisista tehtävistä, työn- tekijän peruspalkka määräytyy sen palkkaryhmän mukaan, johon hänet tehtäviensä ja koulutuksensa perusteella voidaan rinnastaa. Mikäli rinnastusnimikettä ei ole, työntekijä on palkkaryhmittelyn ulko- puolinen ja peruspalkasta sovitaan työsopimuksella.
Soveltamisohje
Rinnastuspalkkaryhmää käytettäessä noudatetaan edellä 2 momentin mukaista arviointimenettelyä työntekijän peruspalkkaa määritettäessä. Myös palkkaryhmittelyn ulkopuolisten työntekijöiden osalta noudate- taan tarkoituksenmukaista palkkaporrastusta ja soveltuvin osin edellä mainittua arviointimenettelyä.
4 mom. Kokonaispalkka
Työntekijälle, jonka palkkaa ei ole määrätty palkkaryhmittelyliitteessä ja jolle ei löydy myöskään edellä 3 momentissa mainittua rinnastus- palkkaryhmää, voidaan sopia maksettavaksi kokonaispalkkaa, joka voi sisältää myös tämän työehtosopimuksen 18 §:n mukaiset kokemuslisät.
Soveltamisohje
Kokemuslisään oikeuttava aika on kuitenkin vahvistettava vuosi- lomaoikeuden toteamista varten. Työntekijän työsopimuksessa on syytä todeta, mitkä palkanosat sisältyvät kokonaispalkkaan.
Työehtosopimuksen mukaiset yleiskorotukset lasketaan kokonais- palkkaan silloin, kun kokemuslisien osuutta palkasta ei ole työsopi- muksessa eroteltu.
5 mom. Työntekijän peruspalkka yhdistelmätehtävässä
Mikäli työntekijä työsopimuksensa mukaan tekee eri palkkaryhmiin kuuluvia tehtäviä, hänen peruspalkkansa määräytyy sen palkka- ryhmän mukaan, mitä työtä hän tekee pääasiallisesti.
Soveltamisohje
Jos ns. yhdistelmätehtävässä pääasiallinen tehtävä kuuluu alemmin tai korkeammin palkattuun palkkaryhmään, otetaan muussa palkka-
Luku 2 Palkkaus
14 § Pätevyyden puuttuminen
Mikäli työntekijällä ei ole palkkaryhmässä edellytettyä koulutusta tai muuta päte- vyyttä, hänen peruspalkkansa on enintään 15 prosenttia alempi kuin palkka- ryhmän ao. palkkamääräys edellyttää. Erityisestä syystä alennus voidaan jättää tekemättä.
Soveltamisohje
Tässä momentissa tarkoitettua alennusta voidaan käyttää vain niissä palkka- ryhmissä, joissa palkkamääräyksissä edellytetään tiettyä koulutusta tai koulutus- tasoa. Mikäli työntekijä saavuttaa tehtävässään noudatettavassa palkkaryhmä- kohdassa edellytetyn pätevyyden, työntekijän peruspalkka tarkistetaan palkkaus- määräyksen edellyttämälle tasolle seuraavan kuukauden alusta lukien siitä, kun hän on esittänyt selvityksen pätevyyden saavuttamisesta.
15 § Osa-aikatyöntekijän palkka
Työehtosopimuksen mukaista täyttä työaikaa lyhyempää säännöllistä työaikaa tekevän varsinainen palkka on samassa suhteessa alempi kuin osa-aikatyö on työehtosopimuksen mukaista täyttä säännöllistä työaikaa lyhyempi (osa-aika- prosentti).
Soveltamisohje
Jos kokoaikatyö muuttuu osa-aikatyöksi tai päinvastoin, varsinainen palkka luot- tamusmieskorvausta ja työsuojeluvaltuutetun korvausta lukuun ottamatta muut- tuu samassa suhteessa, ellei työsopimuksella ole toisin sovittu.
Esimerkki 2
Työntekijän säännöllinen työaika on 20 tuntia viikossa täyden työajan ollessa
38 tuntia 45 minuuttia viikossa. Työntekijän palkka on osa-aikaprosentin mukaisesti 51,61 % täyden työajan varsinaisesta palkasta.
16 § Siirto muuhun työhön
1 mom. Siirto korkeammin palkattuihin tehtäviin
Mikäli työnantaja siirtää työntekijän tämän työehtosopimuksen
6 §:n 1 momentin perusteella tilapäisesti, vähintään 6 työpäivän ja enintään 8 viikon ajaksi kerrallaan toiseen palkkaryhmään kuuluvaan työhön, joka on korkeammin palkattua, työntekijälle maksetaan siir- ron alusta lukien sen palkkaryhmän mukainen peruspalkka tarvit- taessa edellä 14 §:ssä tarkoitetuin tavoin alennettuna. Työntekijän
tulee kuitenkin saada vähintään entistä työtään vastaavaa perus- palkkaa.
Soveltamisohje
Määräys koskee työnantajan tekemää tilapäistä, enintään 8 viikkoa kestävää siirtoa toisiin tehtäviin. Alle 6 työpäivää kestävän siirron ajalta palkka maksetaan entisen työn mukaisena.
Yli 8 viikkoa kestävästä työtehtävien olennaisesta muuttamisesta sovitaan työsopimuksella työntekijän kanssa.
Kun työnantaja ja työntekijä sopivat työsopimuksen ehtojen olennai- sesta muuttamisesta määräajaksi tai pysyvästi, sovitaan työsopimuk- sessa myös tehtävästä maksettavasta palkasta. Työntekijän perus- palkka uudessa tehtävässä määräytyy käyttäen soveltuvin osin edellä 13 §:n 2 momentin määräyksiä henkilökohtaisen peruspalkan määräy- tymisestä.
2 mom. Siirto alemmin palkattuihin tehtäviin
Jos työntekijä siirretään tilapäisesti enintään 8 viikon ajaksi alemmin palkattuun työhön, hänen peruspalkkansa määräytyy tältä ajalta entistä työtä vastaavan peruspalkan mukaan.
17 § Työkyvyn alentumisen vaikutus palkkaukseen
1 mom. Työtapaturma tai ammattitauti
Työntekijälle, joka hänelle tähän työehtosopimukseen sidotun työn- antajan työssä sattuneen työtapaturman tai siinä saadun ammatti- taudin vuoksi on tullut kykenemättömäksi entiseen työhönsä ja joka tämän vuoksi siirretään lääkärin lausunnon perusteella työkykyään vastaavaan olennaisesti alempipalkkaiseen työhön, maksetaan tästä työstä hänen aikaisemman ansionsa mukainen palkka vähennettynä työnantajan kustantaman elinkoron täydennyskorkoa tai tapaturma- eläkettä vastaavalla määrällä.
2 mom. Työkyvyn aleneminen
Mikäli kysymyksessä on muu kuin edellä 1 momentissa tarkoitettu työntekijä, jonka työkyky on olennaisesti alentunut, työntekijän palk- ka määräytyy siten, että työkyvyn vajauksen johdosta hänen perus- palkkansa tulee olla vastaavassa suhteessa alempi, jollei työntekijän kanssa ole työsopimuksella sovittu muusta palkkausperusteesta.
Luku 2 Palkkaus
B Kokemuslisä ja muut palkanlisät
18 § Kokemuslisät
1 mom. Kokemuslisän kertyminen
Työntekijälle maksetaan kokemuslisää 5 ja 10 kokemuslisään oikeut- tavan palvelusvuoden jälkeen. Kumpikin kokemuslisä on 5 prosenttia työntekijän peruspalkasta.
Esimerkki 3
Kokemuslisällä korotettu palkka saadaan kertomalla henkilökohtainen peruspalkka luvulla 1.05, kun kyseessä on 1. kokemuslisä ja luvulla 1.10, kun kyseessä on 2. kokemuslisä.
2 mom. Kokemuslisän maksaminen
Kokemuslisä maksetaan kokemuslisään oikeuttavan palvelusajan täyttymistä seuraavan kalenterikuukauden alusta lukien.
3 mom. Kokemuslisän hakeminen ja selvitys muun työnantajan palvelusta
Kokemuslisää ei tarvitse hakea. Muun kuin oman työnantajan palve- lusta on kuitenkin esitettävä luotettava kirjallinen selvitys. Jos työn- antaja pyytää työsopimusta tehtäessä työntekijän toimittavan todis- tuksen muun työnantajan palvelusta sovittuun kohtuulliseen määrä- aikaan mennessä eikä työntekijä tätä noudata, maksetaan kokemus- lisä vasta siitä lukien, kun selvitys on esitetty. Jos määräaikaa ei ole asetettu ja selvitys muun työnantajan palvelusta esitetään jälki- käteen, tähän palvelukseen perustuvaa kokemuslisää maksetaan enintään 2 vuoden ajalta takautuvasti selvityksen esittämisestä.
Soveltamisohje
Luotettavalla selvityksellä tarkoitetaan yleensä työtodistusta tai muuta muun työnantajan antamaa kirjallista selvitystä työsuhteen kestosta.
4 mom. Kokemuslisään oikeuttava palvelusaika
Kokemuslisään oikeuttavaa palvelusaikaa on kaikki oman työnanta- jan palvelu ja muun työnantajan palvelu, josta on olennaista hyötyä nykyisessä tehtävässä. Samalla ammattialalla palvelusta on katsot- tava aina olevan olennaista hyötyä.
Soveltamisohje
Kyseessä tulee olla työsopimukseen perustuva työsuhde. Esimerkik- si pelkkä omistussuhde yhtiöön tai sen osakkuus ei riitä eikä toimimi- nen yksityisenä elinkeinonharjoittajana.
Olennaisen hyödyn arviointiin sisältyy harkintaa. Työnantaja ratkai- see tapauskohtaisesti, milloin aiemmasta palvelusta on olennaista hyötyä nykyisessä tehtävässä. Samankaltaisissa tapauksissa työn- antajan tulee pyrkiä mahdollisimman yhtenäiseen käytäntöön.
Kokemuslisään oikeuttavaksi ajaksi luetaan yhdenkin päivän kestä- nyt työsuhde. Kokemuslisään oikeuttavat ja sitä vähentävät kalente- ripäivät muunnetaan tarvittaessa kuukausiksi käyttämällä jakajana 30 ja vuosiksi käyttämällä jakajana 365.
Työntekijän samana ajankohtana suorittamista kokemuslisään sinän- sä oikeuttavista eri palveluksista otetaan ainoastaan yksi työsuhde huomioon palvelusaikaa laskettaessa.
Osa-aikatyö kerryttää kokemuslisää samoin kuin kokoaikatyö.
5 mom. Kokemuslisä, palvelusajasta tehtävät vähennykset
Kokemuslisään oikeuttavaa palvelusaikaa laskettaessa vähennetään ne kalenteripäivät, joina työssäolo on ollut keskeytyneenä tai jona työssäolo, henkilön palvelukseen ottamisen tapahduttua, ei vielä ole alkanut.
Soveltamisohje
Työssäolo voi keskeytyä esimerkiksi sairausloman, muun työloman tai opintovapaan vuoksi. Ajat, jotka eivät vähennä palvelusaikaa, katso jäljempänä 18 § 6 momentti.
Vähennykset lasketaan kalenteripäivinä, jolloin 30 päivää on yksi kuukausi. Vähennettävä aika siirtää kokemuslisään oikeuttavan ajan täyttymistä vastaavan ajan verran eteenpäin. Jos vähennettävä aika on esimerkiksi 2 päivää, kokemuslisään oikeuttavan ajan täyttyminen siirtyy 2 päivällä. Vähennys suoritetaan laskemalla eri työsuhteista vähennettävät päivät yhteen.
Esimerkki 4
▪ Työntekijän kokemuslisään oikeuttava palvelusaika oli 8 vuotta 11 kuukautta ja 10 päivää palvelussuhteen alkaessa 1.8.2017. Hänel- le maksettiin palvelussuhteen alkaessa ensimmäinen kokemus- lisä 5 kokemuslisään oikeuttavan palvelusvuoden perusteella.
▪ Toiseen kokemuslisään oikeuttava 10 vuoden palvelusaika olisi täyttynyt 20.8.2018. Työntekijä oli kuitenkin saman kalenteri- vuoden aikana ensin palkattomalla työlomalla 1.6.–30.6.2018 yhteensä 30 kalenteripäivää ja sairauslomalla 25.11.–1.3.2018 yhteensä 36 kalenteripäivää.
▪ Kokemuslisäaikaa ei vähentänyt 18 §:n 6 momentin 5 kohdan mukaan enintään 30 kalenteripäivän palkaton työloma eikä 18 §:n 6 momentin 4 kohdan mukaan 30 kalenteripäivän sairausloma.
30 | B Kokemuslisä ja muut palkanlisät
Luku 2 Palkkaus
6 mom. Kokemuslisä, palvelusaikaa eivät vähennä
Palvelusaikaa eivät kuitenkaan vähennä
1) vuosiloma-aika
2) palkallinen äitiysvapaa-aika
3) äitiys-, erityisäitiys-, isyys- ja vanhempainvapaa-aika, jos työntekijä on saanut äitiys-, isyys- tai vanhempainrahaa
4) yhteensä enintään 30 kalenteripäivän sairausloma-aika kalenterivuodessa
5) enintään 30 kalenteripäivän pituinen muu työloma tai luvallinen poissaolo kalenterivuodessa.
Tämän kohdan mukaiseksi muuksi työlomaksi tai luvalliseksi poissaoloksi katsotaan myös edellä kohdassa 4 (sairausloma-aika) tarkoitetun ajan ylittävä poissaoloaika.
19 § Määrävuosilisä
Määrävuosilisää maksetaan edelleen niille, jotka ovat 31.12.1999 olleet siihen oikeutettuja Palvelulaitosten työnantajayhdistyksen työehtosopimuksen 2000 19 §:n 6 momentin perusteella sen suuruisena, kuin lisä oli 31.12.1999.
Soveltamisohje
Uusia määrävuosilisiä ei ole myönnetty 31.12.1999 jälkeen. Lisää maksetaan työn- tekijälle niin kauan kuin työsuhde lisän myöntäneeseen työnantajaan jatkuu kes- keytymättä.
20 § Määräaikainen palkanlisä
Työntekijälle voidaan maksaa erillistä määräaikaista palkanlisää, jossa perustee- na on tilapäinen työtehtävien tai olosuhteiden muutos.
Työntekijälle voidaan maksaa määräaikaista palkanlisää sellaisesta tehtävien muu- toksesta, jota ei tilapäisenä oteta huomioon peruspalkassa. Sitä voidaan käyttää myös esimerkiksi työntekijän tehtävien muuttuessa vaativammiksi tilapäisesti tai määräajaksi, kannustettaessa työntekijää hankkimaan uusia valmiuksia, aloitetta- essa uutta toimintaa tai toimintaa kehitettäessä (esimerkiksi projekti). Pysyvät muutokset henkilön tehtävissä, ammattitaidossa ja suorituksessa otetaan huo- mioon arvioitaessa työntekijän peruspalkan tasoa.
21 § Syrjäseutulisä
Työntekijälle, jolle on 30.4.1995 maksettu Kunnallisen yleisen virka- ja työehto- sopimuksen mukaista syrjäseutulisää tai toimiehtosopimuksen mukaista kylmän alueen lisää, maksetaan edelleen aikaisempaa markkamääräistä lisää vastaavaa euromääräistä lisää niin kauan, kuin työntekijän työsuhde ko. työnantajaan jatkuu keskeytymättä. Työnantaja voi harkintansa mukaan maksaa työntekijälle vastaa- vaa euromääräistä lisää.
C Tulospalkkio
22 § Tulospalkkio
1 mom. Tulospalkkioon oikeutetut
Työntekijälle tai työntekijäryhmälle voidaan maksaa tulospalkkiota työnantajan päättämällä tavalla, mikäli asetetut tulostavoitteet saavu- tetaan.
2 mom. Tulostavoitteet
Tulostavoitteet asetetaan yhdessä työnantajan ja työntekijän tai työntekijäryhmän taikka työntekijöitä edustavan luottamusmiehen kanssa.
Tulostavoitteita seurataan palkkiojakson aikana ja tavoitteiden toteu- tuminen todetaan palkkiojakson päättyessä.
3 mom. Tulospalkkion määrä
Tulospalkkio sidotaan tuloksen saavuttamiseen. Se on työnantajan päättämä osuus tuottavuuden lisääntymisestä, kannattavuuden kas- vusta tai saavutetusta säästöstä.
4 mom. Tulospalkkion maksaminen
Tulospalkkio ei ole 10 §:ssä tarkoitettua varsinaista palkkaa ja se maksetaan erillään varsinaisesta kuukausipalkasta.
32 | C Tulospalkkio
Luku 2 Palkkaus
5 mom. Tulospalkkion luonteinen lisä
Työnantaja voi niin harkitessaan maksaa tulospalkkion luonteista li- sää myös muilla kuin edellä 1–3 momenteissa esitetyillä perusteilla.
D Erinäiset määräykset
23 § Poistettu
24 § Palkanmaksu
1 mom. Palkanmaksu työsuhteen alkaessa
Jäsenyhteisön palvelukseen otetulla työntekijällä on oikeus saada palkka siitä lukien, kun hän on ryhtynyt hoitamaan tehtäviään.
Soveltamisohje
Ks. AVAINTES 5 § 4 momentti.
2 mom. Palkanmaksu pätevän poissaolosyyn puuttuessa
Jos työntekijä on ilman pätevää syytä ollut poissa työstä, hänelle ei makseta palkkaa tältä ajalta.
3 mom. Palkan vähentäminen, satunnainen poissaolo
Kuukausipalkasta vähennetään jäljempänä 41 §:n 1 momentissa tar- koitettu tuntipalkka kultakin poissaolotunnilta, jos työpäivä työnteki- jän pyynnöstä tai muutoin hänestä johtuvasta syystä jää satunnai- sesti vajaaksi eikä vajausta ole tehty takaisin muuna aikana. Koko- naisen työpäivän kestävästä vastaavasta poissaolosta vähennetään 12 §:n 1 momentin mukainen päiväpalkka kultakin poissaoloon sisäl- tyvältä kalenteripäivältä.
4 mom. Palkanmaksu työsuhteen päättyessä
Työsuhteen päättyessä palkka maksetaan, jollei tästä työehtosopi- muksesta muuta johdu,
1) työsuhteen päättymispäivään asti, mainittu päivä mukaan luettuna.
2) työntekijän kuolinpäivään asti, mainittu päivä mukaan luettuna, jolloin mahdollisesti etukäteen maksettua kuukausipalkkaa kuu- kauden jäljellä olevalta osalta ei peritä takaisin.
1 mom. Palkanmaksupäivä
Työntekijälle maksetaan palkka kultakin kalenterikuukaudelta vii- meistään sen viimeisenä päivänä, jollei tässä työehtosopimuksessa ole toisin määrätty tai palkan suoritusperusteista muuta johdu.
Jos palkan maksaminen edellyttää laskulla esitettävää selvitystä suoritetuista toimenpiteistä tai työajan täyttymisen seurantaa, palkka maksetaan viimeistään laskutusta seuraavan kalenterikuukauden aikana.
Soveltamisohje
Työsuhteen päättyessä palkka tulee maksaa työsopimuslain mukai- sesti päättymispäivänä, ellei työntekijän kanssa ole toisin sovittu.
Seurauksena palkanmaksun viivästymisestä saattaa seurata työn- antajalle velvollisuus maksaa odotuspäiviltä työsopimuslain 2 luvun 14 §:n mukaista odotuspäivien palkkaa. Rahapalkan erääntymisessä pyhä- ja eräinä muina päivinä sovelletaan, mitä työsopimuslain 2 lu- vun 15 §:ssä on määrätty.
2 mom. Palkan maksaminen pankkiin
Työntekijän palkka maksetaan hänen osoittamalleen, Suomessa si- jaitsevan rahalaitoksen pankkitilille, josta on säädetty työsopimuslain 2 luvun 16 §:ssä.
3 mom. Palkkalaskelma
Palkanmaksun yhteydessä annetaan palkansaajalle laskelma ja tarvittaessa selvitys palkan suuruudesta ja palkanpidätyksestä eri tarkoituksiin.
26 § Kuittausoikeus, työnantajan saatava
Työnantajan oikeudesta kuitata työntekijän palkkasaamista vastasaamisellaan on säädetty työsopimuslain 2 luvun 17 §:ssä.
Soveltamisohje
Kuittaamisoikeutta rajoittavat säännökset palkasta ulosmitattavan määrän suojaosuudesta on ulosottokaaren (705/2007) 4 luvun 48 §:ssä.
Oikeusministeriö julkaisee oikeuslaitoksen nettisivuilla xxx.xxxxxx.xx ohjeet palkas- ta, eläkkeestä ja muusta toistuvaistulosta ulosmittauksen yhteydessä laskettavasta velallisen suojaosuuden laskentatavasta ja määrästä. Suojaosuudet tarkistetaan oikeusministeriön asetuksella vuosittain siten kuin kansaneläkeindeksistä anne- tussa laissa (456/2001) säädetään.
34 | D Erinäiset määräykset
Työaika
A Kaikissa työaikamuodoissa sovellettavat yhteiset määräykset
Luku 3 Työaika
27 § Työaikalain soveltaminen
1 mom. Työaikalain alaiset työntekijät
Työaikalain (872/2019) alaisiin työntekijöihin sovelletaan tämän lu- vun määräysten lisäksi seuraavia työaikalain säännöksiä, jollei niistä ole sovittu toisin tässä työehtosopimuksessa tai sen liitteessä 3.
– 6 § (vuorotyö)
– 8 § (yötyö)
– 9 § (moottoriajoneuvon kuljettajan työaika)
– 10 § (työehtosopimukseen perustuva säännöllinen työaika)
– 12 § (liukuva työaika)
– 13 § (joustotyöaika)
– 14 § (työaikapankki, vaihtoehtoinen Avaintes 42 § 2 mom)
– 15 § (lyhennetty työaika)
– 17 § (työntekijän suostumus)
– 18 § (työajan enimmäismäärä)
– 19 § (hätätyö)
– 22 § (työsopimuksen päättyminen kesken tasoittumisjakson)
– 24 § 3 mom. (moottoriajoneuvon kuljettajalle annettava tauko)
– 25 § (vuorokausilepo)
– 26 § (moottoriajoneuvon kuljettajan vuorokausilepo)
– 29 § (työajan tasoittumisjärjestelmä)
– 31 § (ajopäiväkirja)
– 32 § (työaikakirjanpito)
– 39 § (poikkeuslupa)
– 8 luvun erinäiset säännökset (säännösten pakottavuus ym.)
– 9 luvun erinäiset säännökset (kanneaika, rangaistussäännökset ym.)
2 mom. Nuoret työntekijät
Alle 18-vuotiaaseen työntekijään sovelletaan nuorista työntekijöistä annetun lain (998/1993) säännöksiä.
A1 Työaika ja sen sijoittaminen
28 § Työaika
1 mom. Työajaksi luettava aika, määritelmä
Työajaksi luetaan työhön käytetty aika sekä aika, jonka työntekijä on velvollinen olemaan työntekopaikalla työnantajan käytettävissä.
2 mom. Lepoajan lukeminen työaikaan
Päivittäisiä lepoaikoja ei lueta työaikaan, jos työntekijä saa näinä aikoina esteettömästi poistua työpaikalta.
3 mom. Matkaan käytetty aika, luetaan työaikaan
Matkaan käytetty aika luetaan kuitenkin työaikaan, jos
1) matkaa on samalla pidettävä työsuorituksena, tai
2) kyseessä on työpäivän kuluessa työntekopaikasta toiseen matkustaminen, tai
3) kyseessä on kulkeminen tai kuljetus esimiehen määräämästä lähtö- paikasta työtehtävän suorituspaikkaan ja sieltä lähtöpaikkaan.
Mikäli matka-aika luetaan työajaksi, otetaan matkustukseen kulunut aika huomioon säännöllisen työajan täyttymisessä sekä lisä- ja yli- työn muodostumisessa.
Esimerkki 5
Työntekijä lähetetään viemään tarvikkeita työnantajan toiseen toimi- paikkaan. Menomatka sinne luetaan työajaksi, koska se on työtehtä- vän suorittamista. Paluumatkaa ei lueta työajaksi, jos sitä ei voida pi- tää työtehtävän suorittamisena. Mikäli paluumatka tapahtuu säännöl- lisenä työaikana, työaika saa jäädä tältä osin vajaaksi, eikä matkaan käytettyä aikaa teetetä takaisin.
Esimerkki 6
Jos työntekijä saapuu työpäivän alkaessa työnantajan määräämään lähtöpaikkaan A, josta on yhteiskuljetus työntekemispaikkaan B, luetaan matka-aika A:sta B:hen ja takaisin B:stä A:han työajaksi.
4 mom. Matkaan käytetty aika, ei lueta työaikaan
Työtehtävien edellyttämiin matkoihin käytettyä aikaa ei lueta työ- ajaksi ellei 3 momentista toisin johdu.
Soveltamisohje
Työmatkoja asunnosta työpaikalle tai toimipisteeseen ja takaisin sekä työtehtävien edellyttämän matkan matka-aikoja ei lueta työajaksi.
Luku 3 Työaika
Mikäli työntekijä on käyttänyt työaikaansa työtehtävien edellyttämään matkustamiseen, ei matka-aikaa lueta työajaksi, mutta hänen päivit- täistä työaikaansa ei tämän vuoksi pidennetä. Säännöllinen työaika saa matkustukseen kuluneelta ajalta jäädä vajaaksi eikä matkaan käytettyä aikaa teetetä takaisin.
Esimerkki 7
Työntekijä lähtee aamulla asunnoltaan työmatkalle toiseen kaupunkiin osallistuakseen siellä työtehtävien edellyttämään asiakastapaami- seen. Xxxxxx asunnolta asiakastapaamiseen ja takaisin asunnolle ei lueta työaikaan. Säännöllinen työaika saa kuitenkin matkustukseen kuluneelta osin jäädä vajaaksi eikä matkaan käytettyä aikaa teetetä takaisin.
5 mom. Koulutusajan lukeminen työaikaan
Koulutukseen käytetty aika luetaan työajaksi, jos työnantaja määrää osallistumaan koulutukseen.
Soveltamisohje
Mikäli kyseessä on koulutus, johon työnantaja ei ole määrännyt ja jota ei siis lueta työajaksi, työnantaja voi myöntää koulutustilaisuu- teen osallistumista varten työntekijälle työvapaata.
Täydennyskoulutus, ks. jäljempänä 101 §.
6 mom. Terveydenhoidollisiin tutkimuksiin ja tarkastuksiin kuluneen ajan lukeminen työaikaan, työnantajan määräämät
Työnantajan määräämiin terveydenhoidollisiin tutkimuksiin ja tarkas- tuksiin tai työn edellyttämiin lakimääräisiin tarkastuksiin kulunut aika luetaan työajaksi silloinkin, kun se tapahtuu vapaa-aikana. Niihin liit- tyvää mahdollista matka-aikaa ei lueta työajaksi. Mikäli matka-aika ajoittuu työntekijän säännölliseen työaikaan, työaika saa jäädä tältä osin vajaaksi eikä työaikaa tästä syystä teetetä takaisin.
Soveltamisohje
Työntekijän pitää tarvittaessa esittää tutkimuksen tai tarkastuksen suorittaneen henkilön tai laitoksen antama todistus varsinaiseen tutkimukseen tai tarkastukseen kuluneesta ajasta.
7 mom. Terveydenhoidollisiin tutkimuksiin osallistuminen työaikana, lääkärin määräämät
Työntekijä saa osallistua työaikana lääkärin lähetteellä määräämiin tutkimuksiin, kuten erikoislääkärin, laboratorio- tai röntgentutkimuk- seen, mikäli tutkimusta ei voida järjestää työajan ulkopuolella. Tutki- mukseen kulunutta aikaa ei lueta työajaksi. Sama koskee synnytystä
A1 Työaika ja sen sijoittaminen | 37
edeltäviä lääketieteellisiä tutkimuksia, mikäli tällainen tutkimus on suoritettava työaikana. Mikäli tutkimus matka-aikoineen ajoittuu työn- tekijän säännölliseen työaikaan, työaika saa tältä osin jäädä vajaaksi eikä työaikaa tästä syystä teetetä takaisin.
Soveltamisohje
Tutkimus on ensisijaisesti järjestettävä työajan ulkopuolelle. Mikäli se ei ole mahdollista esimerkiksi sen vuoksi, että tutkimuksia suorite- taan vain määrättyinä aikoina tai että kysymyksessä on äkillinen tut- kimustarve, voidaan tutkimukseen antaa em. perusteilla lupa osallis- tua työaikana.
Sopimusmääräys ei koske oma-aloitteista lääkärissä, hammaslääkä- rissä ja hoidossa käyntejä, useamman päivän kerrallaan kestäviä tut- kimuksia eikä tutkimuksia, jotka on suoritettu työntekijän oma-aloit- teisen lääkärissä käynnin yhteydessä. Jos työntekijälle annetaan lupa tällaiseen käyntiin työaikana, työnantajan tulee tällöin harkita kussakin tapauksessa erikseen, myönnetäänkö työntekijälle tutki- muksessa tai hoidossa käynnin ajaksi palkatonta vapaata vai teete- täänkö vapautukseen käytetty työaika takaisin.
Synnytystä edeltävillä lääketieteellisillä tutkimuksilla tarkoitetaan sekä lääkärin että muun terveydenhoitohenkilökunnan suorittamaa tutkimusta tai tällaiseen tutkimukseen perustuvan laboratorio- tai muun vastaavan kokeen suorittamista, joka perustuu lääketieteelli- seen selvitystarpeeseen raskaana olevan työntekijän taikka sikiön terveydentilasta.
Mikäli raskaana olevan työntekijän on käytävä tutkimuksissa työaika- na, tästä tulee ilmoittaa työnantajalle niin pian, kuin se on mahdollis- ta. Työnantaja voi tällöin osoittaa työntekijälle toisen ajankohdan tut- kimuksia varten ottaen huomioon tutkimuksen kiireellisyys ja ajan- kohta, jolloin tutkimuksia tehdään. Hyvissä ajoin tapahtuva ilmoitta- minen mahdollistaa myös sen, että työvuorojärjestelyjä tehtäessä voidaan etukäteen ottaa huomioon tutkimuksissa käynnin tarve siten, että se voi tapahtua pääsääntöisesti työajan ulkopuolella. Työnteki- jän on pyynnöstä esitettävä työnantajalle selvitys tutkimuksen liitty- misestä raskauteen sekä sen suorittamisen välttämättömyydestä työaikana. Tutkimuksissa käynti tulee suorittaa tarpeetonta työajan menetystä välttäen.
Ks. myös jäljempänä 88 §:n 3 momentin soveltamisohje: Sairaus- loman myöntäminen äkillisen hammassairauden johdosta.
Luku 3 Työaika
1 mom. Vuorokauden, työviikon ja työaikajakson alkaminen
Vuorokauden katsotaan alkavan kello 00.00 ja työviikon ja työjakson sunnuntai- ja maanantaivuorokauden vaihteesta, jollei vuorokautta ole paikallisesti määrätty alkavaksi työvuoron alkamisaikana.
2 mom. Työpäivän yhtäjaksoisuus ja työvuoron pituus
Työntekijän työpäivän tai työvuoron yhtäjaksoisuutta pidetään ylei- sesti tavoiteltavana käytäntönä paitsi niissä töissä, joissa on erityi- nen syy järjestää työvuoro toisin. Alle 4 tunnin työvuoroja ei tule työ- paikalla käyttää, elleivät työntekijän tarpeet tai toiminnan kannalta perusteltu syy tätä edellytä.
3 mom. Työvuoron pituus jaksotyössä
Jaksotyössä työvuoro pyritään järjestämään siten, että sen pituus päivävuorossa on enintään 10 tuntia ja yövuorossa enintään 12 tuntia.
4 mom. 5-päiväinen työviikko
Xxxxxx toimintojen luonne muuta vaadi, työntekijän säännöllinen työ- aika sijoitetaan 5 työpäivälle viikossa. Työvuorot suunnitellaan siten, että työntekijälle pyritään antamaan 2 peräkkäistä vapaapäivää vii- kon aikana.
Soveltamisohje
Työvuorot suunnitellaan siten, että sunnuntai ja lauantai ovat mah- dollisuuksien mukaan vapaapäiviä.
Jaksotyössä tulisi kussakin työpisteessä pyrkiä antamaan työntekijöille sama määrä vapaapäiviä viikonloppuna tietyn ajanjakson kuluessa.
A2 Lepoajat
30 § Viikoittainen ja vuorokautinen vapaa-aika
1 mom. Viikkolepo
Työaika on järjestettävä niin, että työntekijä saa kerran viikossa vähintään 35 tuntia kestävän keskeytymättömän lepoajan, joka on, mikäli mahdollista, sijoitettava sunnuntain yhteyteen. Viikkolepo voi- daan järjestää keskimäärin 35 tunniksi 14 vuorokauden ajanjakson aikana. Lepoajan tulee olla kuitenkin vähintään 24 tuntia viikossa.
Soveltamisohje
Tarvittaessa työvuoroluetteloon merkittyä viikkolepoa voidaan muut- taa. Mikäli työntekijä ei ole ollut työssä koko viikkoa mm. vuosiloman tai muun työloman vuoksi siten, että vapaa on kestänyt yhtäjaksoi- sesti vähintään tässä momentissa mainitun ajan (35 tuntia tai 24 tun- tia), katsotaan viikoittainen lepoaika annetuksi. Poissaolo työstä työ- vuoroluetteloon merkittyinä työpäivinä sairauden tai lapsen sairau- den takia ei kuitenkaan voisi olla säännöksessä tarkoitettua.
Keskimääräinen viikkolepoaika tulee antaa siten, että kahden viikon ajanjakson molemmilla viikoilla on keskeytymätöntä lepoaikaa.
Esimerkki 8
Yhden viikon lepoajan pituus on vähintään 24 tuntia ja kahden viikon lepoajan yhteispituus 70 tuntia. Siten, jos yhdellä viikolla viikoittaista lepoaikaa on annettu vähimmäismäärä eli 24 tuntia, toisella viikolla yh- tenäisen lepoajan tulee tällaisella ajanjaksolla olla vähintään 46 tuntia (24 + 46 = 70). Vastaavasti jos toisella viikolla annetun lepoajan pituus on ollut esimerkiksi 30 tuntia, on toisella viikolla oltava vähintään 40 tunnin keskeytymätön lepoaika.
2 mom. Poikkeukset viikkolepoajan antamisesta
Viikkolepoaika voidaan jättää antamatta, jos
– työntekijän säännöllinen työaika on vuorokaudessa enintään 3 tuntia
– työntekijä on työaikalain 19 §:ssä tarkoitetussa hätätyössä
– työn tekninen laatu ei salli työntekijän täydellistä vapauttamista työstä
– työntekijää tarvitaan tilapäisesti työhön hänen lepoaikanaan työ- paikalla suoritettavan työn säännöllisen kulun ylläpitämiseksi
– työntekijä suostuu varallaoloon viikkolevon aikana.
3 mom. Korvaus viikkolevon menettämisestä
Xxxxxxx työaikalain alaista työntekijää tarvitaan tilapäisesti työhön hä- nen vapaa-aikanaan tai varallaoloaikana taikka viikkolevon aikana, työntekijän säännöllistä työaikaa lyhennetään yhtä pitkällä ajalla, kuin hän ei ole saanut 1 momentissa määrättyä viikkolepoaikaa vii- meistään 3 kuukauden kuluessa työn tekemisestä, tai työntekijän suostumuksella tilapäisestä työstä maksetaan työhön käytetyltä ajal- ta yksinkertainen tuntipalkka.
Soveltamisohje
Muille kuin työaikalain alaisille ei tarvitse korvata mahdollisesti saa- matta jäänyttä viikkolepoa.
Luku 3 Työaika
Jos viikkolepo jää lyhyemmäksi kuin työaikalain mukainen viikkolepo, maksetaan korvaus siltä osin kuin työaikalain mukainen viikkolepo on jäänyt saamatta. Jos suunniteltu vapaa-aika olisi ollut 37 tuntia, mutta ylimääräisen työvuoron takia se olisikin vain 33 tuntia, maksetaan kor- vaus niiltä 2 tunnilta, jotka jäävät vajaaksi 35 tunnista.
4 mom. Lepoajat keskeytymättömässä vuorotyössä
Keskeytymättömässä vuorotyössä lepoaika voidaan järjestää keski- määrin 35 tunniksi enintään 12 viikon aikana. Lepoajan tulee olla kui- tenkin vähintään 24 tuntia viikossa. Teknisten olosuhteiden ja työn järjestelyjen niin edellyttäessä voidaan menetellä vastaavalla tavalla, jos siihen on työntekijän suostumus.
5 mom. Vuorokausilepo
Vuorokausilevon antamisesta on säädetty työaikalain 25 §:ssä.
31 § Päivittäinen lepoaika
1 mom. Päivittäinen lepoaika (ruokatauko)
Jos vuorokautinen työaika on 6 tuntia pitempi eikä työntekijän työ- paikallaolo ole työn jatkumisen kannalta välttämätöntä, hänelle on annettava työvuoron aikana vähintään puolen tunnin lepoaika (ruokatauko), jota ei lueta työaikaan ja jonka aikana työntekijä saa esteettömästi poistua työpaikalta. Lepoaika voidaan työntekijän pyynnöstä antaa edellä mainittua lyhyemmissäkin työvuoroissa, ellei tehtävien järjestely ole esteenä. Lepoaikaa ei saa sijoittaa
välittömästi työpäivän alkuun eikä loppuun. Jos työaika ylittää vuoro- kaudessa 10 tuntia, työntekijällä on niin halutessaan oikeus pitää enintään puoli tuntia kestävä työaikaan kuulumaton lepoaika 8 tun- nin työskentelyn jälkeen.
Soveltamisohje
Lepoaikaa ei ole välttämätöntä määrätä pidettäväksi tiettynä kellon- aikana, vaan voidaan menetellä esimerkiksi siten, että lepoaika pide- tään tiettyjen kellonaikojen välisenä aikana silloin, kun se on työtehtä- vien kannalta tarkoituksenmukaisinta, jolloin tarkan ajankohdan mää- rää asianomainen esimies tai työntekijä itse. Lepoaika tulee aina an- taa, ellei kysymys ole 2 tai 3 momentissa tarkoitetusta poikkeuksesta.
2 mom. Poikkeusmääräys aterioinnista
Jollei lepoaikaa voida työtehtävien laadun vuoksi järjestää 1 momen- tin mukaisesti, työntekijälle on annettava tilaisuus aterioida työaikana työpaikalla.
Soveltamisohje
Päivittäisen lepotauon tarkoituksena on suojata työntekijää kohtuutto- man pitkiltä yhdenmittaisilta työskentelyjaksoilta. Poikkeusmääräys työ- aikana ruokailusta tuleekin sovellettavaksi vain niissä tapauksissa, jois- sa työtehtävät edellyttävät tauotonta paikalla oloa eikä lepotauon järjes- täminen ole työtehtävien laadun vuoksi mahdollista. Tällaisessa tapauk- sessa ruokailu tapahtuu työn lomassa poistumatta työskentelypaikalta.
3 mom. Päivittäinen lepotauko jaksotyössä eräissä laitoksissa
Sairaaloissa sekä hoito- ja huoltolaitoksissa on jaksotyötä tekeville työntekijöille annettava 1 momentissa tarkoitettu lepotauko tai työn- tekijän niin halutessa tilaisuus joutuisaan ateriointiin työaikana työ- paikalla tai työnantajan osoittamassa laitoksen ruokalassa tai vas- taavassa ruokailupaikassa edellyttäen, ettei järjestelystä aiheudu häiriötä työn kululle tai suoritettaville palveluille ja että ruokailusta aiheutuvaa poissaolo työstä kestää enintään 15–20 minuuttia.
4 mom. Tauko (kahvitauko)
Työntekijälle järjestetään päivittäin yksi 10 minuutin pituinen tauko (kahvitauko), joka luetaan työaikaan ja jonka aikana työntekijä ei saa poistua työpaikalta. Tauko järjestetään tarvittaessa vuoroittain ja muutoinkin siten, ettei tauosta aiheudu häiriötä työn kululle tai suori- tettaville palveluille. Taukoa ei saa sijoittaa työvuoron/työpäivän alkuun tai loppuun.
A3 Työaika-asiakirjat
32 § Työajan tasoittuminen työaikajaksossa
1 mom. Työajan tasoittuminen
Jos säännöllinen työaika tasoittuu keskimääräiseksi työaikajakson aikana, on työaikajaksoa varten ennakolta laadittava työvuoroluettelo.
Soveltamisohje
Työajan tasoittumissuunnitelmasta säädetään työaikalain 29 §:ssä. Tasoittumissuunnitelma on työajan järjestämistä koskeva suunnitelma. Työaikajaksoa varten laaditaan työvuoroluettelo, josta on tarkemmat määräykset jäljempänä 33 §:ssä.
2 mom. Työaikajakson muuttaminen
Käytössä olevan työaikajakson pituutta muutettaessa on pyydettäessä kuultava niitä työntekijöitä, joita muutos koskee tai heitä edustavaa luottamusmiestä. Muutoksesta on ilmoitettava työntekijälle hyvissä ajoin ennen työaikajakson alkamista.
42 | A3 Työaika-asiakirjat
Luku 3 Työaika
1 mom. Työvuoroluettelon laatiminen
Työaikalain alaisia töitä varten on työnantajan laadittava työvuoro- luettelo, josta käy ilmi työntekijän säännöllisen työajan alkamis- ja päättymisajankohdat sekä päivittäiset lepoajat. Työvuoroluettelo on laadittava samaksi ajanjaksoksi kuin työajan tasoittumisjärjes- telmä, jollei se tasoittumisjakson pituuden tai suoritettavan työn
epäsäännöllisyyden vuoksi ole erittäin vaikeaa. Työvuoroluettelo on kuitenkin laadittava koko työaikajaksolle kerrallaan. Työvuoroluette- loa laadittaessa työnantajan on työntekijän vaatimuksesta varattava luottamusmiehelle tilaisuus esittää mielipiteensä.
Soveltamisohje
Työaikalain 30 §:n mukaisesti jokaiselle työpaikalle on laadittava työ- vuoroluettelo.
Työaika suunnitellaan työvuoroluetteloon pääsääntöisesti säännö- lliseen työaikaan eli lisä- tai ylityörajaan (suunnitteluraja). Vain poikkeustapauksessa työntekijän suostumuksella työvuoroluetteloon suunnitellaan ylityötä. Silloin ylityön ajankohta ja määrä on erikseen merkittävä työvuoroluetteloon. Sen sijaan työvuoroluettelon tunti- määrä voidaan suunnitella vajaaksi aina silloin, kun siihen suunnitel- laan vapaa-aikana annettavaa työaikakorvausta (esimerkiksi yötyön aikahyvitys).
Työajan alkamis- ja päättymisajankohdat sekä päivittäiset lepoajat tulee ilmoittaa täsmällisin kellonajoin. Yleis- ja toimistotyöajassa on kuitenkin mahdollista sopia työaikalain 12 §:n mukaisesta liukuvasta työajasta, jossa työntekijä tietyissä rajoissa saa itse määrätä em. ajankohdat. Päivittäinen lepotauko voidaan merkitä myös, että se pidetään esimerkiksi kello 11.00 ja 13.00 välisenä aikana. Xxxxxxxx työajan sopimus korvaa työvuoroluettelon.
Asiakkaille järjestettävien virkistysmatkojen, leirien yms. ajaksi on mukana oleville työntekijöille laadittava työvuoroluettelot. Työajaksi luetaan vain sellainen aika, jonka työntekijä matkan tai leirin aikana määrätään suorittamaan työtehtäviä. Myös varallaoloaika suunnitel- laan työvuoroluetteloon.
2 mom. Työvuoroluettelon tiedoksi antaminen
Työvuoroluettelo on saatettava kirjallisesti työntekijöiden tietoon hy- vissä ajoin, viimeistään viikkoa ennen siinä tarkoitetun työaikajakson alkamista. Tämän jälkeen työvuoroluetteloa saa muuttaa vain työn- tekijän suostumuksella tai töiden järjestelyihin liittyvästä painavasta syystä. Työtuntien muodostuminen ylityöksi tai vahvistetun työvuoro- luettelon työtuntien alittuminen ei yksistään ole tässä tarkoitettu pai- nava syy.
A3 Työaika-asiakirjat | 43
Soveltamisohje
Työntekijän suostumuksella työvuoroluetteloa voidaan aina muuttaa. Mikäli muutoksesta ei päästä yksimielisyyteen, tulisi työvuoroluette- loon tehdä vain ne muutokset, jotka ovat laitoksen toiminnan kannal- ta välttämättömiä. Painavan syyn olemassaolo harkitaan kussakin tapauksessa erikseen.
Painavana syynä työvuoroluettelon muuttamiseen voidaan pitää mm. sellaisia työpaikan tuotanto-, palvelu- tai muun toiminnan järjestämi- seen liittyviä toiminnallisia syitä, jotka eivät ole olleet tiedossa työ- vuoroluetteloa laadittaessa, esimerkiksi työvoiman vajausta, jollaista usein muodostuu mm. työntekijöiden sairastumisten ja muiden en- nalta arvaamattomien poissaolojen vuoksi.
Jos työvuoroja joudutaan työntekijän sairastumisen vuoksi muutta- maan, saattaa olla perusteltua, että myös työvuorojen uudelleen- järjestelyn aiheuttaneen työntekijän työvuoroluetteloa sairausloman tai muun poissaolon jälkeen muutetaan. Työvuoroluettelo on tällöin muutettava mahdollisimman pian sen jälkeen, kun sairauslomasta on saatu tieto.
Painava syy työvuoroluettelon muuttamiseen on aina silloin, kun luettelo on laadittu virheellisesti. Muutoksesta on kaikissa tapauksissa ilmoitettava mahdollisimman pian sille, jota muutos koskee.
A4 Epämukavan työajan korvaukset
34 § Sunnuntaityö-, lauantaityö- ja aattokorvaus
1 mom. Sunnuntaityökorvaus
Sunnuntaina, uudenvuodenpäivänä, loppiaisena, pitkäperjantaina, toisena pääsiäispäivänä, vapunpäivänä, helatorstaina, juhannuspäi- vänä, pyhäinpäivänä, itsenäisyyspäivänä, joulupäivänä ja tapanin- päivänä sekä kello 18.00–24.00 lauantaina ja vastaavalta ajalta edel- lä lueteltujen juhlapäivien aattona tehdystä työstä maksetaan varsi- naisen palkan lisäksi korottamaton tuntipalkka kultakin työtunnilta tai annetaan vastaavasti korotettu vapaa säännöllisenä työaikana.
Soveltamisohje
Tuntipalkka lasketaan siten, kuin tämän työehtosopimuksen 41 §:ssä on määrätty. Jos työ on samalla ylityötä, siitä on lisäksi suoritettava yli- työkorvaus, joka lasketaan korottamattomasta tuntipalkasta.
Luku 3 Työaika
Arkilauantaina, lukuun ottamatta pääsiäislauantaita tai lauantaiksi sattuvaa jouluaattoa, kello 6.00–18.00 tehdystä työstä
– jaksotyössä maksetaan 20 prosentin suuruinen rahakorvaus tai annetaan vastaavasti korotettu vapaa säännöllisenä työaikana.
– muissa työaikamuodoissa 20 prosentin suuruinen lauantaityö- korvaus maksetaan vain säännölliseen työaikaan kuuluvilta työ- tunneilta.
Soveltamisohje
Työvuoroluetteloa suunniteltaessa säännöllistä työaikaa on aika, jon- ka työntekijä on velvollinen tekemään ilman lisä- tai ylityökorvausta (säännöllisen työajan määritelmä, ks. jäljempänä 46 §). Lauantaityö- korvausta ei makseta lauantaina tehdystä lisä- tai ylityöstä yleistyö- ajassa tai toimistotyöajassa.
Esimerkki 10
Työvuoroluetteloon suunniteltiin yleistyöajassa tavallisesti viisi- päiväistä työviikkoa (ma–pe) tekevässä työpisteessä säännölliseen työaikaan kuuluva työvuoro lauantaiksi siten, että muut viikon työ- päivät olivat vastaavasti lyhyempiä. Koska lauantaina tehty työ oli osa viikon säännöllistä työaikaa, maksettiin ko. ajalta 20 prosentin lauantaikorvaus tämän momentin mukaisesti.
Vastaavasti toimittaisiin toimistotyöajassa. Jos lauantain tehty työ olisi tehty säännöllisen työajan lisäksi (lisä- tai ylityönä), ei lauantaityö- korvausta maksettaisi toimisto- ja yleistyöajassa.
3 mom. Aattokorvaus
Pääsiäislauantaina, juhannusaattona ja muuksi päiväksi kuin sunnuntaiksi sattuvana jouluaattona klo 00.00–18.00 tehdyiltä työ- tunneilta maksetaan aattokorvauksena varsinaisen palkan lisäksi korottamaton tuntipalkka tai annetaan vastaavasti korotettu vapaa säännöllisenä työaikana.
35 § Ilta- ja yötyön korvaaminen
1 mom. Iltatyökorvaus
Iltatyöllä tarkoitetaan kello 18.00–22.00 tehtyä työtä. Iltatyöstä mak- setaan 15 prosentin rahakorvaus tai annetaan vastaavasti korotettu vapaa-aika säännöllisenä työaikana.
A4 Epämukavan työajan korvaukset | 45
Yötyöllä tarkoitetaan kello 22.00–7.00 tehtyä työtä. Yötyöstä makse- taan 30 prosentin rahakorvaus tai annetaan vastaavasti korotettu vapaa-aika säännöllisenä työaikana. Jaksotyössä vapaa-aika- korvaus on 20 minuuttia yötyötunnilta tai rahakorvaus 40 prosenttia.
Soveltamisohje
Yötyön teettämisestä on säädetty työaikalain 8 §:ssä.
3 mom. Yötyön vapaa-aikakorvaus
Yötyön vapaa-aikakorvaus annetaan aikaisintaan yötyön suorittamis- ta seuraavalla työaikajaksolla ja viimeistään tämän työehtosopimuk- sen 42 §:n mukaisessa määräajassa.
Soveltamisohje
Jos työaikajaksossa on suunniteltu annettavaksi kahdeksan tuntia edellisillä jaksoilla ansaittua yötyön aikahyvitystä ja jaksolla tuleekin tehtäväksi neljä todellista työtuntia lisää, suunnitellusta yötyön aika- hyvityksestä on saamatta jäänyt neljä tuntia aikahyvitystä siirrettävä annettavaksi myöhemmin tai niistä maksetaan rahakorvaus.
36 § Vuorotyö
1 mom. Vuorotyön määritelmä
Vuorotyöllä tarkoitetaan työaikalain 6 §:n mukaisesti järjestettyä kaksi- vuorotyötä tai tämän sopimuksen liitteen 3 mukaista kolmivuorotyötä.
2 mom. Vuorojen vaihtuminen
Vuorotyössä vuorojen tulee säännöllisesti vaihtua ja muuttua enna- kolta määrätyin ajanjaksoin ja työntekijöiden tulee suorittaa saman- kaltaista työtä. Tilapäisesti työntekijää voidaan, jos työntekijän tai häntä edustavan luottamusmiehen kanssa niin sovitaan, pitää sa- massa vuorossakin.
Soveltamisohje
Työvuorojen vaihtuminen tarkoittaa sitä, että ensimmäisen vuoron päätyttyä toinen alkaa ja vastaavasti kolmivuorotyössä toisen vuoron päätyttyä kolmas alkaa. Vuorojen katsotaan vaihtuvan säännöllisesti, kun vuoro jatkuu enintään yhden tunnin yhdessä työhön sijalle tulleen vuoron kanssa. Vuorojen muuttuminen tarkoittaa sitä, ettei ketään jatkuvasti pidetä samassa vuorossa, vaan aamuvuorolaiset siirtyvät iltavuoroon tai yövuoroon jne.
Mikäli työ on järjestetty siten, että se esimerkiksi viitenä päivänä vii- kossa (ma–pe) on järjestetty em. edellytykset täyttäväksi vuorotyöksi
Luku 3 Työaika
3 mom. Vuorotyölisä
Kaksivuorotyössä sekä liitteessä 3 tarkoitetussa kolmivuorotyössä suoritetaan iltavuorossa 15 prosentin ja yövuorossa 30 prosentin suuruinen rahakorvaus.
Soveltamisohje
Vuorotyölisää ja ilta- tai yötyökorvausta ei suoriteta samanaikaisesti. Iltavuorolisän tai yövuorolisän suorittaminen ei ole sidottu tiettyihin kellonaikoihin, kuten ilta- ja yötyökorvaukset, vaan lisä maksetaan kai- kilta ilta- ja yövuoron tunneilta. Vuorotyölisää ei suoriteta jaksotyössä.
A5 Hätätyö, hälytysluonteinen työ ja varallaolo
37 § Hätätyö
Työaikalain 19 §:ssä tarkoitetussa tilanteessa ja edellytyksin saadaan säännölli- siä työaikoja pidentää. Ylityönä tehty hätätyö korvataan tämän sopimuksen yli- työkorvausmääräysten mukaisesti.
38 § Hälytysluonteinen työ
1 mom. Hälytysluonteisen työn määritelmä
Hälytysluonteinen työ on työtä, johon työntekijä kutsutaan (hälytetään) vapaa-aikanaan hänen poistuttuaan työpaikalta ilman, että hänet on määrätty tällöin olemaan varalla tai että hänelle on etukäteen ilmoitet- tu tällaisesta työstä. Xxxxxx pitää edellyttää välitöntä tai lyhyen määrä- ajan (enintään 5 tuntia) kuluessa tapahtuvaa työhön saapumista.
Mikäli työhön kutsu tapahtuu enintään tuntia aikaisemmin kuin työ- vuoroluettelo edellyttää, ei kyseessä ole hälytysluonteinen työ.
Soveltamisohje
Työntekijälle suoritetaan tehdystä työajasta palkka mahdollisine ylityö- korvauksineen ja muine työajasta johtuvine korvauksineen. Hälytys- luonteinen työ voi olla myös työaikalain 19 §:ssä tarkoitettua hätätyötä.
2 mom. Hälytysraha ja matkakustannusten korvaus
Hälytysluonteiseen työhön kutsumisesta ja työhön saapumisesta aiheutuvasta häiriöstä maksetaan varsinaiseen palkkaan kuuluma- ton 7,60 euron hälytysraha. Työntekijälle, jolle varalla ollessa tai
A5 Hätätyö, hälytysluonteinen työ ja varallaolo | 47
Soveltamisohje
Hälytysrahan maksaminen edellyttää, että työhön kutsuminen suorite- taan työnantajan toimesta tai suostumuksella (eikä esimerkiksi asiak- kaan). Mikäli työntekijä jää työvuoroon, ei paluumatkasta suoriteta matkakustannusten korvausta.
39 § Varallaolo
1 mom. Varallaolon määritelmä
Varallaololla tarkoitetaan sitä, että työntekijän kanssa on työnantajan aloitteesta sovittu tavoitettavuudesta niin, että hänet voidaan tarvit- taessa kutsua työhön. Varallaoloksi ei katsota velvollisuutta olla työ- paikalla työvalmiudessa. Varallaoloaikaa ei lueta työaikaan. Varalla- olon pituus ja varallaolon toistuvuus eivät saa haitata kohtuuttomasti työntekijän vapaa-ajan käyttöä. Asunnolla tarkoitetaan työntekijän varsinaista asuntoa ja kotia.
Soveltamisohje
Työnantajan tulee päättää, onko työntekijä velvollinen olemaan vapaamuotoisessa varallaolossa tai asuntovarallaolossa. Ennen varallaolosta sopimista tulee työntekijälle antaa tiedoksi varallaolon korvausprosentti ja varallaolosta sellaiset kirjalliset ohjeet, että työn- tekijä tietää varallaoloon liittyvät oikeudet ja velvollisuudet (esimer- kiksi missä ajassa työpaikalle on viimeistään saavuttava).
Mikäli työntekijä kutsutaan varallaolosta työhön, työntekoon käytetty aika luetaan työajaksi eikä tältä ajalta suoriteta varallaolokorvausta. Varallaolossa työpaikalle ja takaisin matkustamiseen kuluvaa aikaa ei lueta työajaksi.
Jos työnantaja on järjestänyt asunnon, jota ei voida pitää työntekijän varsinaisena asuntona, mutta jossa työnantaja on velvoittanut hänet olemaan varalla, tällaisessa asunnossa oleskeluvelvollisuus luetaan työajaksi eikä kyseessä ole varallaolo.
2 mom. Varallaolokorvaus, vapaamuotoinen
Kultakin varallaolotunnilta, jona työntekijä on velvoitettu olemaan va- ralla muualla kuin asunnossaan, maksetaan rahakorvauksena 20–30 prosenttia korottamattomasta tuntipalkasta tai annetaan vastaavasti korotettu vapaa-aika. Korvausta määrättäessä otetaan huomioon va- rallaolon aiheuttamat rajoitukset työntekijälle, kuten esimerkiksi liik- kumisalueen laajuus ja työpaikalle saapumisen enimmäisaika.
48 | A5 Hätätyö, hälytysluonteinen työ ja varallaolo
Luku 3 Työaika
3 mom. Varallaolokorvaus, asuntovarallaolo
Kultakin asuntovarallaolotunnilta maksetaan rahakorvauksena 50 prosenttia korottamattomasta tuntipalkasta tai annetaan vastaavasti korotettu vapaa-aika.
Soveltamisohje
Asuntovarallaolokorvaus suoritetaan työnantajan harkinnan mukaan joko kokonaan aikakorvauksena tai kokonaan rahakorvauksena tai si- ten, että osa siitä korvataan vastaavasti korotettuna vapaana säännöl- lisenä työaikana ja osa rahassa.
4 mom. Varallaolokorvauksen edellytykset ja maksaminen
Varallaolokorvauksen suorittamisen edellytyksenä on, että työntekijä on ollut varalla työnantajan määräajaksi antaman kirjallisen mää- räyksen tai laatiman työvuoroluettelon nojalla.
5 mom. Varallaolo, matkakustannusten korvaaminen
Työntekijälle, jolle varalla ollessa aiheutuu kustannuksia työpaikalle saapumisesta tai sieltä poistumisesta, suoritetaan vähimmäiskustan- nuksista korvaus.
Soveltamisohje
Mikäli työntekijä jää työvuoroon, paluumatkasta ei suoriteta matka- kustannusten korvausta.
A6 Työaikakorvausten suorittaminen
40 § Työaikakorvausten yleiset suorittamisedellytykset
1 mom. Yleiset suorittamisedellytykset
Lisä-, yli-, lauantai-, sunnuntaityökorvauksen ja aattokorvauksen sekä ilta- ja yötyökorvauksen suorittamisen edellytyksenä on, että
1) työ on tehty työpaikalla tai erityisestä syystä esimiehen määräämällä muulla paikalla
2) työhön käytetty aika tai tehdyn työn määrä on luotettavasti selvitetty
3) työ on suoritettu työnantajan antaman kirjallisen määräyksen perusteella paitsi silloin, kun kysymyksessä on säännöllinen vuorotyö tai jaksotyö.
Jos työvuoroluetteloon on suunniteltu ylityötä, ei erillistä ylityö- määräystä tarvita.
Jos työntekijä tekee kotona ylityötä, ylityön korvaaminen edellyttää kir- jallisen ylityömääräyksen lisäksi esimiehen lupaa. Ylityön tekeminen kotona tulee kysymykseen vain poikkeustapauksessa.
2 mom. Työaikakorvausten suorittaminen työaikalain ulkopuoliselle, johtavassa tai itsenäisessä asemassa olevalle
Lisä-, yli-, ilta-, yö-, lauantai-, sunnuntai- ja vuorotyön sekä varalla- olon korvaamista koskevia tämän sopimuksen määräyksiä sovelle- taan työaikalain ulkopuolisiin johtavassa ja itsenäisessä asemassa oleviin, jos niiden maksamisesta on erikseen sovittu ko. työntekijän työsopimuksessa tai siitä sovitaan työsuhteen aikana erikseen jonkin tilanteen osalta.
Soveltamisohje
Ks. TAL 2 §:n 1 momentti 1 kohta ja AVAINTES 2 §:n 1 kohta.
3 mom. Vapaa-aikakorvauksen siirtyminen
Jos työntekijän vahvistettuun työvuoroluetteloon on merkitty työaika- korvauksia annettavaksi vapaana ja työntekijä on sairaana vapaan aikana, siirtyy sairausloman ajalle merkitty vapaa-aikakorvaus annet- tavaksi myöhemmin tämän työehtosopimuksen 42 §:n mukaisesti tai siitä suoritetaan työnantajan harkinnan mukaan vastaava rahakorvaus.
41 § Raha- ja vapaa-aikakorvausten laskeminen ja suorittaminen
1 mom. Tuntipalkan laskeminen täydessä työajassa
Täyttä työaikaa tekevän työntekijän lisä-, yli-, sunnuntai-, lauantai-, aatto-, ilta-, yö- ja vuorotyön sekä varallaolon rahakorvauksen laske- miseksi tarvittava tuntipalkka saadaan jakamalla kalenterikuukauden varsinainen palkka luvulla
– 163 yleistyöajassa, jaksotyöajassa (viikkotyöaika keskimäärin 38 h 15 min)
– 158 keskeytymättömässä kolmivuorotyössä (viikkotyöaika keskimäärin 36 h)
– 152 toimistotyöajassa, mikäli viikkotyöaika on 36 h 15 min tai sitä lyhyempi.
2 mom. Tuntipalkan laskeminen osa-aikatyöajassa
Tuntipalkka osa-aikatyössä saadaan, kun osa-aikatyötä vastaavan kokoaikatyön varsinainen palkka jaetaan edellä 1 momentissa mää- rätyllä noudatettavan työaikajärjestelmän jakajaluvulla.
50 | A6 Työaikakorvausten suorittaminen
Luku 3 Työaika
▪ Työntekijä tekee osa-aikatyötä, jossa yleistyöajassa olevan kokoaikaisen työntekijän varsinainen palkka on 2 700 euroa kuukaudessa.
▪ Tuntipalkka tässä työssä saadaan jakamalla 2 700 euroa yleistyöajan tuntipalkkajakajalla 163, eli tuntipalkka on 16,56 euroa tunnissa.
▪ Varsinaiseen palkkaan kuuluvat palkanosat, ks. tämän työehto-
sopimuksen 10 §.
3 mom. Yli- ja sunnuntaityön tuntipalkan laskeminen vuorotyössä
Mikäli yli- ja sunnuntaityötä suoritetaan sellaiselta ajalta, jolta makse- taan tämän työehtosopimuksen 36 §:n 3 momentin mukaista vuoro- työlisää, lasketaan vuorotyölisä mukaan siihen tuntipalkkaan, jota korotetaan 50 tai 100 prosentilla.
Soveltamisohje
Tähän tuntipalkkaan ei oteta mukaan muita työaikakorvauksia,
mm. ilta- ja yötyökorvausta, lauantaityökorvausta eikä aattokorvausta.
42 § Työaikakorvausten suorittaminen ja työaikapankki
1 mom. Työaikakorvausten suorittamisajankohta
Rahakorvaus on maksettava ja vapaa-aikakorvaus annettava vii- meistään korvaukseen oikeuttavan työn tekemistä seuraavan kalen- terikuukauden aikana paitsi, jos säännöllinen työaika on vahvistettu viikkoa pitemmäksi työaikajaksoksi, tällaisen työaikajakson päätty- mistä seuraavan kalenterikuukauden aikana. Työntekijän kanssa so- vittaessa voidaan vapaa-aikakorvaus kuitenkin antaa vielä 4 seuraa- van kalenterikuukauden aikana. Samoin saadaan rahakorvaus mak- saa edellä mainittua myöhemmin, milloin edellä tarkoitettua vapaa- aikakorvausta ei ole voitu työnteon keskeytyksen vuoksi antaa edellä määrättynä aikana.
Soveltamisohje
Korvausmuodosta (raha tai vapaa) päättää työnantaja.
Määräykset kolmivuorotyössä pitämättä olevilta vuorovapailta makset- tavan rahakorvauksen suorittamisesta ovat liitteessä 3.
2 mom. Työaikapankki
Työnantaja ja työntekijä voivat sopia 1 momentista poiketen 4 kuu- kautta pidemmästä ajanjaksosta, jonka kuluessa vapaa-aikakorvauk- sia kertyy ja niitä annetaan. Sopimus on tehtävä kirjallisesti. Sopimus voidaan irtisanoa 43 §:n 2 momentin mukaisesti.
Työehtosopimuksen mukaisen työaikapankin perusteella työnantaja ja työntekijä voivat sopia työaikakorvausten säästämisestä pidem- miksi yhdenjaksoisiksi vapaiksi (työaikapankki, liite 5). Tehdystä kirjallisesta sopimuksesta on käytävä ilmi ne periaatteet, joiden mukaan vapaa-aikakorvauksia säästetään ja niitä käytetään.
Vapaat pyritään antamaan kokonaisina työpäivinä.
Jos työpaikalla on otettu käyttöön työehtosopimuksen mukainen työ- aikapankki, työaikalain mukaista työaikapankkia ei voida ottaa käyt- töön samaan aikaan.
Vuosiloman säästövapaata koskevat määräykset ovat jäljempänä 80 §:ssä.
A7 Säännöllisestä työajasta sopiminen
43 § Poikkeavat työaikajärjestelyt
1 mom. Työaikajärjestelyistä sopiminen
Jos säännöllinen työaika on tarpeen järjestää tässä sopimuksessa määrätyistä yleisistä työajoista poikkeavasti, asiasta on sovittava etukäteen työnantajan ja työntekijän tai asianomaisen luottamus- miehen kanssa. Poikkeavassa työaikajärjestelyssä säännöllisen työ- ajan pituuden tulee tasoittua keskimäärin tämän sopimuksen mukai- seksi enintään vuoden aikana. Jos järjestelyn tarkoituksena on jon- kin työpäivän sisään tekeminen muuna aikana, voidaan sopia, että sisään tekoajalta ei makseta mahdollisia työaikakorvauksia.
Soveltamisohje
Sopimus tehdään kirjallisesti ja siinä on sovittava kaikista niistä työ- ehtosopimuksen määräyksistä, josta järjestelyn johdosta poiketaan. Sopimuksessa voi tulla sovittavaksi esimerkiksi vuorokautisen työ- ajan pituus ja ylityöraja, viikoittainen ylityöraja, muutokset työaika- korvauksissa ja muutokset työajan tasoittumisjaksossa.
Ks. myös edellä 32 §: työajan tasoittuminen työaikajaksossa, jäljem- pänä 46 §: säännöllinen työaika ja 126 §: paikallinen sopiminen.
2 mom. Työaikajärjestelysopimuksen päättyminen
Työaikajärjestelyistä voidaan sopia poikkeavasti joko määräajaksi tai toistaiseksi. Toistaiseksi tehty tässä pykälässä tarkoitettu sopimus poikkeavasta työaikajärjestelystä voidaan milloin tahansa irtisanoa päättymään 3 kuukauden kuluttua, minkä jälkeen noudatetaan tämän työehtosopimuksen määräyksiä. Määräajaksi tehty sopimus päättyy määräajan päättyessä.
52 | A7 Säännöllisestä työajasta sopiminen
Luku 3 Työaika
44 § Työajan määräytyminen
Työntekijän työaikojen pituudet määräytyvät työtehtävien laadun ja määrän mukaan tässä työehtosopimuksessa mainitulla tavalla sekä sen mukaan, mitä työsopimusta tehtäessä on sovittu.
45 § Työaikamuodot
1 mom. Yleistyöaika, toimistotyöaika, jaksotyöaika, keskeytymätön kolmivuorotyö
Työntekijän säännöllinen työaika määräytyy häneen sovellettavan työaikamuodon mukaan siten, kuin tässä työaikaluvussa tai liitteiden erityismääräyksissä on tarkemmin määrätty. Tämän työehtosopimuk- sen mukaiset työaikamuodot ovat
1) yleistyöaika
2) toimistotyöaika
3) jaksotyöaika
4) keskeytymätön kolmivuorotyö (liite 3).
Soveltamisohje
Myös osa-aikaisiin työntekijöihin sovelletaan tämän luvun työaika- määräyksiä sellaisenaan, jollei jäljempänä toisin määrätä.
2 mom. Liukuva työaika
Yleistyöajassa ja toimistotyöajassa työaika voidaan järjestää liuku- vaksi siten kuin työaikalaissa on säädetty.
46 § Säännöllinen työaika
1 mom. Säännöllinen täysi työaika
Säännöllisellä täydellä työajalla tarkoitetaan tässä työehtosopimuk- sessa ko. työhön sovellettavaa, tämän sopimuksen mukaisen työ- aikamuodon täyttä työaikaa.
Soveltamisohje
Täysi työaika yleistyöajassa ja jaksotyöajassa on 38 tuntia 15 mi- nuuttia viikossa tai keskimäärin tämä tuntimäärä työaikajaksossa 17.8.2020 alkaen. Täysi työaika toimistotyöajassa on 36 tuntia 15 minuuttia viikossa tai keskimäärin tämä tuntimäärä työaikajaksossa 17.8.2020 alkaen. Keskeytymättömästä kolmivuorotyöstä ovat mää- räykset liitteessä 3.
2 mom. Säännöllinen osa-aikatyöaika
Säännöllinen osa-aikatyöaika on työntekijän työhön sovellettavan työ- aikamuodon täyttä säännöllistä työaikaa lyhyempi työaika, joka määri- tellään viikoittaisena tai keskimääräisenä viikoittaisena työaikana.
3 mom. Säännöllinen työaika arkipyhäviikolla tai -jaksossa
Arkipyhäviikon tai -jakson säännöllinen työaika on täysi säännöllinen työaika tai säännöllinen osa-aikatyöaika lyhennettynä seuraavassa pykälässä (47 §) tarkoitetulla arkipyhälyhennyksellä.
Soveltamisohje
Arkipyhäviikon tai -jakson lyhennetty työaika osoittaa lisätyörajan (suunnitteluraja). Lisätyörajan ylittävä aika on lisätyötä täyden työajan ylityörajaan saakka.
47 § Arkipyhät
1 mom. Arkipyhämääritelmä
Arkipyhiä ovat
– pitkäperjantai, toinen pääsiäispäivä, helatorstai ja juhannusaatto
– muuksi päiväksi kuin lauantaiksi tai sunnuntaiksi osuva uuden- vuodenpäivä, loppiainen, vapunpäivä, itsenäisyyspäivä, joulu- aatto, joulupäivä ja tapaninpäivä.
2 mom. Arkipyhälyhennys
Edellä mainitut arkipyhäpäivät ovat ylimääräisiä vapaapäiviä. Jos edellä mainittuja arkipyhäpäiviä ei ole mahdollista antaa vapaana, lyhennetään viikoittaista tai työaikajakson säännöllistä työaikaa kuta- kin arkipyhää kohden yhdellä viidenneksellä kulloinkin noudatetta- vasta säännöllisestä viikoittaisesta täydestä tai osa-aikatyöajasta.
Lyhennys pyöristetään lähimpään viiteen (5) minuuttiin. Tätä lyhen- nystä ei tehdä, jos työsuhde ei kestä yhtään kokonaista käytössä olevaa työaikajaksoa.
Soveltamisohje
Arkipyhälyhennys tehdään, sillä viikolla tai työaikajaksolla, jolle arki- pyhä sattuu.
Lauantaiksi tai sunnuntaiksi sattuva uudenvuodenpäivä, loppiainen, vapunpäivä, itsenäisyyspäivä, jouluaatto, joulupäivä tai tapaninpäivä eivät lyhennä työaikaa.
54 | A8 Säännölliset työajat
Luku 3 Työaika
Osa-aikatyön arkipyhälyhennys on samassa suhteessa lyhyempi kuin säännöllinen osa-aikatyö on täyttä säännöllistä työaikaa lyhyempi.
Jos arkipyhä on vuosiloman tai työloman sisällä, sen osalta ei tehdä arkipyhälyhennystä.
B Työaikamuotojen yksityiskohtaiset määräykset
B1 Yleistyöaika
48 § Yleistyöajan soveltaminen
Yleistyöaikaa sovelletaan kaikkiin niihin työntekijöihin, joihin ei sovelleta toimisto- työaikaa, jaksotyöaikaa taikka keskeytymätöntä kolmivuorotyöaikaa.
49 § Yleistyöaika
1 mom. Säännöllinen työaika
Yleistyöajassa säännöllinen työaika on enintään 9 tuntia vuoro- kaudessa ja enintään 38 tuntia 15 minuuttia viikossa (täysi säännölli- nen työaika). Säännöllinen viikkotyöaika voidaan järjestää myös si- ten, että se on keskimäärin 38 tuntia 15 minuuttia enintään 6 viikon työaikajaksossa.
Soveltamisohje
Viikkoa pitempää työaikajaksoa on perusteltua käyttää vain silloin, kun se on toiminnan kannalta tarpeen. Tällöinkin 2–4 viikon jakso on yleensä riittävä. Työvuoroluettelo on laadittava koko työaikajaksoksi ja sitä on noudatettava siten, kuin edellä 33 §:ssä on tarkemmin määrätty.
Osa-aikatyön työaikajärjestelyissä voidaan käyttää myös pidempää, kuitenkin enintään 12 viikon tasoittumisjaksoa.
Arkipyhäviikolla tai -jaksossa työaikaa lyhennetään 2 momentin mukaisella tavalla (suunnitteluraja, lisätyöraja). Jos viikolla tai työ- aikajaksolla on ennalta tiedossa oleva poissaolo, säännöllinen työ- aika määräytyy 3 momentin mukaisesti.
Pöytäkirjamerkintä
Päiväkodin opetus- ja kasvatushenkilöstöä koskevat erityismääräykset
Päiväkodin johtajana, lastentarhanopettajana tai erityislastentarhan- opettajana toimivan, kelpoisuusehdot täyttävän työntekijän työaika määräytyy tämän pykälän mukaisesti ja lisäksi noudatetaan seuraa- via erityismääräyksiä:
1) Tästä työajasta käytetään edelleen riittävä aika asianomaisen päiväkodin ohjeiden mukaan työpaikalla vanhempainiltoihin,
Luku 3 Työaika | Yleistyöaika
2) Työntekijälle annetaan vuosittain 5 ylimääräistä vapaapäivää. Mikäli työsuhde ei ole kestänyt koko vuotta tai työssäolo on ao. vuonna ollut keskeytyneenä, annetaan kutakin tämän työehto- sopimuksen 74 §:ssä tarkoitettua 2 täyttä lomanmääräytymis- kuukautta kohti 1 ylimääräinen vapaapäivä, kuitenkin enintään 5 päivää. Työssäolopäivien veroisina päivinä pidetään tällöin myös vuosilomapäiviä. Osa-aikatyötä tekevän työntekijän tes-
päivät kertyvät samassa suhteessa kuin työaikansa on säännölli- sestä täydestä työajasta. Osa-aikaiselle työntekijälle kertyneet tes-päivät pyöristetään pyöristyssääntöjen mukaisesti lähimpään kokonaiseen päivään.
Soveltamisohje
Määräystä ei sovelleta sijaisiin, jotka eivät täytä kelpoisuusehtoja.
2 mom. Säännöllinen työaika arkipyhäviikolla tai -työaikajaksolla
Sellaisella viikolla tai työaikajaksolla, jolla on 47 §:ssä tarkoitettu arkipyhä, säännöllinen työaika lyhenee 47 § mukaisesti (lisätyöraja).
Soveltamisohje
Arkipyhälyhennys suunnitellaan työvuoroluetteloon. Jos arkipyhä on ennalta tiedossa olevan poissaolon sisällä, sen osalta ei tehdä arki- pyhälyhennystä.
Ylityöraja arkipyhäviikolla tai -työaikajaksolla määräytyy 51 §, 52 § tai 53 §:n mukaan.
Esimerkki 12
▪ Yleistyöaika, täysi työaika, 1 arkipyhä
▪ Arkipyhäviikon työaika on täydessä 38 h 15 min työajassa yhtä
arkipyhää kohden 7 h 40 min lyhyempi.
▪ Lisätyöraja on 31 h (38 h 15 min - 7 h 40 min = 30 h 35 min).
▪ Ylityöraja ei muutu arkipyhäviikolla ja on 38 h 15 min.
▪ Mikäli työtä tehtäisiin yli lisätyörajan 30 h 35 min, olisi se lisätyötä
ylityörajaan 38 h 15 min saakka ja sen jälkeen ylityötä.
▪ Yleistyöaika, osa-aikatyö, 1 arkipyhä
▪ Jos keskimääräinen säännöllinen osa-aikatyöaika on esim. 21 h viikossa, on arkipyhälyhennys pyöristettynä 4 h 10 min yhtä arki- pyhää kohden (21 h : 5 = 4,2 h = 4 h 12 min).
▪ Lisätyöraja on 16 h 50 min (21 h - 4 h 10min = 16 h 50 min).
▪ Ylityöraja on sama kuin täydessä yleistyöajassa, eli 38 h 15 min.
▪ Mikäli työtä tehtäisiin yli 16 h 50 min, olisi se lisätyötä ylityörajaan 38 h 15 min saakka ja sen jälkeen ylityötä: ylityöraja on sama kuin täydessä yleistyöajassa.
3 mom. Ennalta tiedossa olevan poissaolon vaikutus säännölliseen työaikaan
Poissaololla tarkoitetaan vuosilomaa, työlomaa ja lomautusta.
Jos poissaolo on tiedossa työvuoroluetteloa laadittaessa, suunnitel- laan työaika työvuoroluetteloon tämän momentin mukaisesti. Mikäli poissaolo tulee tietoon työvuoroluettelon laadinnan ja tiedoksiannon (33 §) jälkeen, mutta viimeistään 7 päivää ennen viikon tai työaika- jakson alkua, muutetaan suunniteltu työvuoroluettelo tämän momen- tin mukaiseksi. Jos poissaolo tulee tietoon tämän jälkeen, on kysees- sä yllättävä poissaolo (53 §).
Täydessä työajassa sellaiselta viikolta, jolla on ennalta tiedossa oleva poissaolo, suunnitellaan viikolle tai työaikajaksolle sään- nöllistä työaikaa seuraavasti:
Poissaolopäiviä viikossa | Viikolle / työaikajaksolle työaikaa ko. viikolta |
1 | 30 h 36 min |
2 | 22 h 57 min |
3 | 15 h 18 min |
4 | 7 h 39 min |
5–7 | – |
Osa-aikatyössä sellaisella viikolla tai työaikajaksolla, jolla on ennal- ta tiedossa oleva poissaolo, taulukon mukainen työaika on samassa suhteessa lyhyempi kuin osa-aikatyön säännöllinen työaika on sään- nöllistä täyttä työaikaa lyhyempi.
Soveltamisohje
Muut kuin määräyksessä mainitut poissaolot eivät lyhennä säännöl- listä työaikaa. Myöskään työsuhteen alkaminen tai päättyminen kes- ken viikon ei ole tässä tarkoitettu poissaolo. Työajan tasauspäivät, työaikakorvauksista muodostuva vapaapäivä, lakko ja luvaton poissaolo eivät ole tässä tarkoitettuja poissaolopäiviä.
Luku 3 Työaika | Yleistyöaika
Poissaolo on joko ennalta tiedossa oleva tai yllättävä. Jos poissaolo tulee tietoon myöhemmin kuin 7 päivää ennen viikon tai työaika- jakson alkua, on kyseessä yllättävä poissaolo. Silloin noudatetaan tiedoksi annettua työvuoroluetteloa siten, kuin jäljempänä 53 §:ssä on määrätty.
Esimerkki 14
▪ Täysi työaika, käytössä on 3 viikon työaikajakso.
▪ Työaikajakson 2. viikolla on kolme poissaolopäivää. Tältä viikolta tulee taulukon mukaan työaikajaksolle säännöllistä työaikaa suunniteltavaksi 15 h 18 min.
▪ Työaikajaksolle suunnitellaan säännöllistä työaikaa yhteensä
38 h 15 min + 15 h 18 min. + 38 h 15 min = 91 h 48 min.
Esimerkki 15
▪ Osa-aikatyö, säännöllinen työaika on keskimäärin 30 h viikossa,
eli 78,43 % täydestä työajasta. Käytössä on 4 viikon työaikajakso.
▪ Työaikajakson 2. viikolla on neljä poissaolopäivää. Taulukon mu- kaan 2. viikolta tulee työaikajaksolle säännöllistä työaikaa suunni- teltavaksi täydessä työajassa 7 tuntia 39 minuuttia. Osa-aikaisen työntekijän säännöllinen työaika ko. viikolta työaikajaksolle on 78,43 % 7 tunnista 39 minuutista = 6 h.
▪ Työaikajaksolle suunnitellaan säännöllistä työaikaa yhteensä
30 h + 6 h + 30 h + 30 h = 96 h.
50 § Yleistyöaika, lisätyön määritelmä ja korvaaminen
1 mom. Lisätyön määritelmä
Lisätyötä on työnantajan aloitteesta työntekijän säännöllisen työajan lisäksi tehty työ, joka ei ole ylityötä.
Soveltamisohje
Täyttä työaikaa tekevälle voi lisätyötä yleistyöajassa muodostua vain arkipyhäviikolla tai -työaikajaksolla. Lisätyötä voi muodostua täyttä työaikaa tekevälle sillä viikolla tai työaikajakson viikoilla, joilla arki- pyhälyhennys on annettu. Arkipyhälyhennys, ks. edellä 47 §.
Osa-aikatyössä lisätyötä on säännöllisen osa-aikatyön ja ylityörajan välinen aika.
Kalenterivuoden lisätyö, liite 4
Työnantaja voi liitteen 4 mukaisesti tarjota työntekijälle kalenterivuo- sittain säännöllisen työajan lisäksi tehtävää muuta työtä 6 tuntia sekä osoittaa 6 tuntia osaamisen kehittämiseen liittyvää lisätyötä. Työnte- kijällä on oikeus kieltäytyä näistä lisätyötunneista.
2 mom. Lisätyön korvaaminen
Lisätyö korvataan työntekijälle rahakorvauksena maksamalla korot- tamaton tuntipalkka kultakin lisätyötunnilta tai antamalla vapaa-aikaa säännöllisenä työaikana 1 tunti kutakin lisätyötuntia kohden.
51 § Yleistyöaika, lisä- ja ylityö, ei poissaoloa
1 mom. Ylityön määritelmä, täysi työaika, ei poissaoloa
Ylityötä on työnantajan aloitteesta tehty työ, joka ylittää seuraavat yli- työrajat:
Vuorokautinen ylityöraja on 8 tuntia tai työvuoroluetteloon suunni- teltu tätä pidempi työvuoro, kuitenkin enintään 9 tuntia.
Viikoittainen ylityöraja on 38 tuntia 15 minuuttia tai työaikajaksossa työvuoroluetteloon kullekin kalenteriviikolle merkitty säännöllinen viikkotyöaika.
Soveltamisohje
Yleistyöajassa erotellaan vuorokautinen ja viikoittainen ylityö. Ylityö korvataan joko vuorokautisena tai viikoittaisena ylityönä, mutta ei molempina. Kalenteriviikon aikana tehdystä kokonaistyöajasta vä- hennetään ensin vuorokautisena ylityönä korvattavat työtunnit. Jos jäljelle jäävät työtunnit vielä ylittävät viikkoylityörajan, ylimenevä työ- aika korvataan viikoittaisena ylityötä.
Jos työvuoroluetteloon suunnitellaan työaikakorvauksia vapaa-aika- na annettavaksi, säännöllinen työaika suunnitellaan vastaavasti va- jaaksi. Lisä- tai ylityöraja ei tämän vuoksi alene. Jos työtunteja teh- dään työnantajan aloitteesta enemmän kuin oli suunniteltu, vapaa- aikakorvaus siirtyy vastaavalta osin myöhemmin annettavaksi tai siitä suoritetaan rahakorvaus 42 § 1 mom. mukaisesti. Siirtynyttä vapaa- aikakorvausta vastaava työaika on tällöin säännöllistä työaikaa.
Vuorokautista ylityötä muodostuu, jos työvuoroluetteloon suunniteltu vähintään 8 ja enintään 9 tunnin pituinen työvuoro ylittyy, vaikka vii- koittainen ylityöraja ei ylittyisi.
Jos viikolle tai työaikajaksolle sisältyy poissaolo, viikoittainen ylityöraja määräytyy 52 § tai 53 § mukaisesti.
Luku 3 Työaika | Yleistyöaika
▪ Viikolla on muodostunut sekä vuorokautista että viikoittaista ylityötä.
▪ Työvuoroluettelo sisältää puolen tunnin ruokatauon.
Kalenteri- viikko | ma | ti | ke | to | pe | la | su | yht. |
Vahvistettu työaika | 8–17.30 9 h | 8–15.30 7 h | 8–15.45 7 h 15 | 8–16.30 8 h | 8–15.30 7 h | – | – | 38 h 15 |
Tehty työaika | 10 h | 7 h | 7 h 15 | 8 h | 7 h 30 | 9 h | – | 48 h 45 |
Vuoro- kautista ylityötä | 1 h | – | – | – | – | 1 h | – | 2 h |
Korvaus | 1x50 % | 1x50 % | ||||||
Viikoittaista ylityötä | 48 h 45 - 2 h- 38 h 15 = 8 h 30 min | |||||||
Korvaus | 5x50 % ja 3,5 x100 % | |||||||
2 mom. Ylityön määritelmä, osa-aikatyö, ei poissaoloa
Vuorokautinen ylityöraja on 8 tuntia tai työvuoroluetteloon suunni- teltu korkeampi työaika, kuitenkin enintään 9 tuntia.
Viikoittainen ylityöraja on 38 tuntia 15 minuuttia viikossa tai työaika- jaksoa käytettäessä 38 tuntia 15 minuuttia kerrottuna työaikajakson viikkojen lukumäärällä.
Soveltamisohje
Työaikajaksoa käytettäessä osa-aikatyössä ei ole viikoittaista ylityö- rajaa, vaan ainoastaan tässä momentissa mainittu työaikajakson yli- työraja. Myös arkipyhäviikolla tai -työaikajaksolla ylityöraja on tämän mukainen.
Jos työvuoroluetteloon suunnitellaan työaikakorvauksia vapaa-aika- na annettavaksi, säännöllinen työaika suunnitellaan vastaavasti va- jaaksi. Lisä- tai ylityöraja ei tämän vuoksi alene. Jos työtunteja teh- dään työnantajan aloitteesta enemmän kuin oli suunniteltu, vapaa- aikakorvaus siirtyy vastaavalta osin myöhemmin annettavaksi tai siitä suoritetaan rahakorvaus 42 § 1 mom. mukaisesti. Siirtynyttä va- paa-aikakorvausta vastaava työaika on tällöin säännöllistä työaikaa.
Esimerkki 17
▪ Osa-aikatyö, säännöllinen työaika on keskimäärin 30 h viikossa,
käytössä on 4 viikon työaikajakso.
▪ Lisä- ja ylityötä tarkastellaan työaikajaksokohtaisesti.
▪ Työaikajaksolle suunnitellaan säännöllistä työaikaa yhteensä
4 x 30 h = 120 h. Tämä osoittaa lisätyörajan.
▪ Ylityöraja on 4 x 38 h 15 min = 153 h.
3 mom. Lisä- ja ylityö arkipyhäviikolla tai -työaikajaksolla, ei poissaoloa
Täydessä työajassa sellaisella viikolla, jolla on annettu 47 §:ssä tarkoitettua arkipyhälyhennystä, viikoittainen ylityöraja on työvuoro- luetteloon merkitty viikkotyöaika (lisätyöraja) lisättynä annetun arki- pyhälyhennyksen määrällä.
Osa-aikatyössä 47 § mukainen arkipyhälyhennys alentaa viikon tai työaikajakson säännöllistä työaikaa (lisätyöraja). Ylityöraja ei alene.
Soveltamisohje
Lisätyörajan (suunniteltu työaika) ja ylityörajan välinen työaika on lisätyötä.
52 § Yleistyöaika, lisä- ja ylityö, ennalta tiedossa oleva poissaolo
1 mom. Ylityö, täysi työaika, ennalta tiedossa oleva poissaolo
Täydessä työajassa sellaisella viikolla, jolla on ennalta tiedossa oleva poissaolo, viikoittainen ylityöraja on 49 § 3 momentin taulukon mukainen tuntimäärä. Jos käytössä on työaikajakso, viikoittainen ylityöraja on kullekin viikolle työvuoroluetteloon merkitty säännöllinen viikkotyöaika.
Jos työvuoroluetteloon on suunniteltu vapaa-aikana annettavaa työ- aikakorvausta, viikoittainen ylityöraja on 49 § 3 momentin taulukon mukainen tuntimäärä. Jos käytössä on työaikajakso, viikoittainen yli- työraja on työvuoroluetteloon kullekin viikolle merkitty työaika lisättynä ko. viikolle suunnitellun vapaa-aikakorvauksen määrällä.
Esimerkki 18
▪ Täysi työaika, käytössä on 3 viikon työaikajakso.
▪ Työaikajakson 2. viikolla on yksi ennalta tiedossa oleva poissa- olopäivä. 49 § taulukon mukaan tältä viikolta tulee työaikajaksolle säännöllistä työaikaa suunniteltavaksi 31 tuntia.
▪ Työaikajaksolle suunnitellaan säännöllistä työaikaa yhteensä
38 h 15 min + 30 h 36 min + 38 h 15 min = 107 h 6 min
▪ Kullekin viikolle suunniteltu työaika osoittaa ko. viikon viikoittaisen
ylityörajan.
Esimerkki 19
▪ Täysi työaika, ei työaikajaksoa (viikkokohtainen tarkastelu).
▪ Viikolla on yksi ennalta tiedossa oleva poissaolopäivä. Viikolle on
lisäksi suunniteltu 4 tuntia vapaa-aikakorvausta.
▪ 49 § taulukon mukaan viikon säännöllinen työaika ja ylityöraja on 30 h 36 min. Työvuoroluetteloon suunnitellaan työaikaa 26 h 36 min ja 4 tuntia vapaa-aikakorvausta.
▪ Jos ko. viikolla tehtäisiin työtä yli 26 h 36 min, 4 ensimmäistä tuntia olisi säännöllistä työaikaa ja vastaava määrä vapaa-aika- korvausta siirtyy myöhemmin annettavaksi. Vasta 30 h 36 min
Luku 3 Työaika | Yleistyöaika
2 mom. Lisä- ja ylityö, osa-aikatyö, ennalta tiedossa oleva poissaolo
Osa-aikatyössä sellaisella viikolla tai työaikajaksolla, jolla on ennalta tiedossa oleva poissaolo, 49 § 3 momentin mukaisesti laskettu
osa-aikaisen työntekijän työaika osoittaa lisätyörajan. Ylityöraja on 49 § 3 momentin mukainen täyden työajan tuntimäärä.
Jos työvuoroluetteloon on suunniteltu vapaa-aikana annettavaa työ- aikakorvausta, lisä- ja ylityöraja eivät muutu.
Esimerkki 20
▪ Osa-aikatyö, säännöllinen työaika on 30 h viikossa eli 78,43 %
täydestä työajasta.
▪ Käytössä ei ole työaikajaksoa. Lisä- ja ylityötä tarkastellaan
viikkokohtaisesti.
▪ Viikolla on yksi ennalta tiedossa oleva poissaolopäivä.
▪ 49 § taulukon mukaan viikon säännöllinen työaika ja ylityöraja täydessä työajassa on 30 h 36 min. Osa-aikaisen työntekijän säännöllinen työaika viikolla on 78,43 % 30 h 36 min = 24 h, joka osoittaa lisätyörajan.
▪ Ylityöraja on sama kuin täydessä työajassa, eli 30 h 36 min.
▪ Mikäli työtunteja tehdään viikolla yli 24 h, on kyseessä lisätyö yli- työrajaan 30 h 36 min saakka, siltä osin kuin ei ole kyse vuoro- kautisesta ylityöstä.
3 mom. Lisä- ja ylityö arkipyhäviikolla tai -työaikajaksolla, ennalta tiedossa oleva poissaolo
Täydessä työajassa arkipyhäviikolla tai -työaikajaksolla, jolla on en- nalta tiedossa oleva poissaolo, viikoittainen ylityöraja on 1 momentin mukainen. Lisätyöraja on viikoittainen ylityöraja vähennettynä viikolle suunnitellun arkipyhälyhennyksen määrällä.
Osa-aikatyössä arkipyhäviikolla tai -työaikajaksolla, jolla on ennalta tiedossa oleva poissaolo, ylityöraja on 49 § 3 momentin mukainen täyden työajan tuntimäärä. Lisätyöraja on 49 § 3 momentin taulukos- ta osa-aikaprosentin perusteella laskettu tuntimäärä vähennettynä arkipyhälyhennyksellä.
Täydessä työajassa arkipyhäviikolla, jolla on työvuoroluetteloon suunniteltu vapaa-aikana annettavaa työaikakorvausta ja jolla on en- nalta tiedossa oleva poissaolo, viikoittainen ylityöraja on 49 § 3 mo- mentin taulukon mukainen tuntimäärä. Jos käytössä on työaikajakso, viikoittainen ylityöraja on työvuoroluetteloon kullekin viikolle merkitty työaika lisättynä ko. viikolle suunnitellun vapaa-aikakorvauksen mää- rällä ja arkipyhälyhennyksen määrällä.
Osa-aikatyössä arkipyhäviikolla tai -työaikajaksolla, jolla on työ- vuoroluetteloon suunniteltu vapaa-aikana annettavaa työaika- korvausta ja jolla on ennalta tiedossa oleva poissaolo, lisätyöraja on työvuoroluetteloon merkitty työaika lisättynä suunnitellun vapaa-aika- korvauksen määrällä. Ylityöraja ei alene.
Esimerkki 21
▪ Täysi työaika, ei työaikajaksoa (viikkokohtainen tarkastelu).
▪ Viikolla on yksi arkipyhä ja yksi ennalta tiedossa oleva poissaolo- päivä.
▪ 49 § taulukon mukaan viikon säännöllinen työaika ja ylityöraja on 30 h 36 min. Arkipyhälyhennys on 7 h 40 min. Säännöllinen työaika on 30 h 36 min - 7 h 40 min = 22 h 56 min, joka osoittaa lisätyörajan.
▪ Ylityöraja on 30 h 36 min.
▪ Mikäli työtunteja tehdään viikolla yli 22 h 56 min, on kyseessä lisätyö ylityörajaan 30 h 36 min saakka, siltä osin kuin ei ole kyse vuorokautisesta ylityöstä.
Esimerkki 22
▪ Osa-aikatyö, säännöllinen työaika on keskimäärin 30 h viikossa,
eli 78,43 %. Käytössä on 4 viikon työaikajakso.
▪ Lisä- ja ylityötä tarkastellaan työaikajaksokohtaisesti.
▪ Työaikajakson 2. viikolla on kaksi ennalta tiedossa olevaa poissa- olopäivää. Työaikajakson 3. viikolla on yksi arkipyhä. Arkipyhä- lyhennys on 30:5 = 6 h.
▪ 49 § taulukon mukaan 2. viikolta tulee työaikajaksolle säännöllistä työaikaa suunniteltavaksi täydessä työajassa 22 h 57 min minuut- tia. Osa-aikaisen työntekijän säännöllinen työaika ko. viikolta on 78,43 % 22 h 57 min = 18 h.
▪ Työaikajaksolle suunnitellaan säännöllistä työaikaa yhteensä (30 h + 18 h + 30 h + 30 h) - 6 h = 102 h. Tämä osoittaa työaika- jakson lisätyörajan.
▪ Työaikajakson ylityöraja on 38 h 15 min + 22 h 57 min + 38 h 15 min
+ 38 h 15 min = 137 h 42 min
▪ Mikäli työtunteja tehdään työaikajaksolla yli 102 h, on kyseessä lisätyö ylityörajaan 137 h 42 min saakka, siltä osin kuin ei ole kyse vuorokautisesta ylityöstä.
Luku 3 Työaika | Yleistyöaika
53 § Yleistyöaika, lisä- ja ylityö, yllättävä poissaolo
1 mom. Ylityö, täysi työaika, yllättävä poissaolo
Jos poissaolo ei ole ollut tiedossa työvuoroluetteloa laadittaessa tai viimeistään 7 päivää ennen viikon tai työaikajakson alkua, on ky- seessä yllättävä poissaolo. Tällöin noudatetaan poissaolon sattues- sa viikolle tai työaikajaksolle vahvistettua työvuoroluetteloa siten, että kullakin viikolla poissaoloajan ulkopuolelle suunniteltu työaika osoittaa ko. viikon viikoittaisen ylityörajan täydessä työajassa.
Jos työvuoroluetteloon on suunniteltu vapaa-aikana annettavaa työaikakorvausta, ylityöraja on poissaolon ulkopuolelle suunniteltu työaika lisättynä poissaolon ulkopuolelle suunnitellun vapaa-aika- korvauksen määrällä.
Esimerkki 23
▪ Täysi työaika, ei työaikajaksoa (viikkokohtainen tarkastelu).
▪ Viikolle tulee yllättävä poissaolo kahden päivän ajalle.
▪ Viikolle oli suunniteltu säännöllistä työaikaa 38 h 15 min. Poissaolopäivien ajalle jää suunniteltua säännöllistä työaikaa yhteensä 16 h.
▪ Ko. viikon viikoittainen ylityöraja on poissaoloajan ulkopuolelle suunniteltu työaika (38 h 15 min - 16 h = 22 h 15 min). Jos viikolla tehtäisiin enemmän kuin 22 h 15 min työaikaa, syntyy viikoittaista ylityötä siltä osin kuin kyse ei ole vuorokautisesta ylityöstä.
Esimerkki 24
▪ Täysi työaika, ei työaikajaksoa (viikkokohtainen tarkastelu)
▪ Viikolla on yksi ennalta tiedossa oleva poissaolo. Viikolle on suun- niteltu säännöllistä työaikaa 30 h 36 min.
▪ Viikolle tulee lisäksi yllättävä poissaolo kahden päivän ajalle.
Poissaolon ajalle jää 15 h suunniteltua työaikaa.
▪ Ylityöraja on poissaolon ulkopuolelle suunniteltu työaika
30 h 36 min - 15 h = 15 h 36 min
2 mom. Lisä- ja ylityö, osa-aikatyö, yllättävä poissaolo
Osa-aikatyössä sellaisella viikolla tai työaikajaksolla, jolla on yllättä- vä poissaolo, poissaoloajan ulkopuolelle suunniteltu työaika osoittaa lisätyörajan. Ylityöraja on täyden työajan täyden viikon tai työaika- jakson ylityöraja vähennettynä poissaolon ajalle suunniteltujen työ- tuntien määrällä.
Jos työvuoroluetteloon on suunniteltu vapaa-aikana annettavaa työaikakorvausta, lisätyöraja on poissaolon ulkopuolelle suunniteltu työaika lisättynä poissaolon ulkopuolelle suunnitellun vapaa-aika- korvauksen määrällä.
Esimerkki 25
▪ Osa-aikaisen työntekijän säännöllinen työaika on keskimäärin
30 tuntia viikossa. Käytössä on 4 viikon työaikajakso.
▪ Lisä- ja ylityötä tarkastellaan työaikajaksokohtaisesti.
▪ Työvuoroluetteloon on suunniteltu säännöllistä työaikaa
4 x 30 h = 120 h. Tämä osoittaa lisätyörajan. Ylityöraja on täyden työajan ylityöraja 4 x 38 h 15 min = 153 h.
▪ Työaikajaksolle tulee yllättävä poissaolo kahden päivän ajalle.
Poissaoloajan ajalle jää yhteensä 14 tuntia säännöllistä työaikaa.
▪ Lisätyöraja on poissaoloajan ulkopuolelle suunniteltu työaika
(120 h - 14 h = 106 h).
▪ Ylityöraja on 153 h - 14 h = 139 h.
3 mom. Lisä- ja ylityö arkipyhäviikolla tai -työaikajaksolla, yllättävä poissaolo
Täydessä työajassa arkipyhäviikolla tai -jaksolla, jolla on yllättävä poissaolo, poissaolon ulkopuolelle suunniteltu työaika osoittaa lisä- työrajan sellaisella viikolla, jolla oli suunniteltu arkipyhälyhennystä annettavaksi. Viikoittainen ylityöraja saadaan lisäämällä lisätyörajaan suunnitellun arkipyhälyhennyksen määrä.
Osa-aikatyössä poissaolon ulkopuolelle suunniteltu työaika osoittaa lisätyörajan. Ylityöraja alenee poissaolon ajalle suunnitellun säännöl- lisen työajan verran.
Täydessä työajassa arkipyhäviikolla tai -jaksolla, jolla on työvuoro- luetteloon suunniteltu vapaa-aikana annettavaa työaikakorvausta ja jolla on yllättävä poissaolo, lisätyöraja on poissaolon ulkopuolelle suunniteltu työaika lisättynä poissaolon ulkopuolelle suunnitellun vapaa-aikakorvauksen määrällä. Tällaisen viikon ylityöraja on poissaolon ulkopuolelle suunniteltu työaika lisättynä poissaolon ulko- puolelle suunnitellun vapaa-aikakorvauksen määrällä ja arkipyhä- lyhennyksen määrällä.
Osa-aikatyössä arkipyhäviikolla tai -jaksolla, jolla on työvuoroluette- loon suunniteltu vapaa-aikana annettavaa työaikakorvausta ja jolla on yllättävä poissaolo, lisätyöraja on poissaolon ulkopuolelle suunni- teltu työaika lisättynä poissaolon ulkopuolelle suunnitellun vapaa- aikakorvauksen määrällä. Ylityöraja alenee poissaolon ajalle suunni- tellun säännöllisen työajan verran.
Luku 3 Työaika | Yleistyöaika
▪ Täysi työaika, käytössä on 3 viikon työaikajakso.
▪ Työaikajakson 1. viikolla on 1 arkipyhä. Arkipyhälyhennys alentaa työaikajakson säännöllistä työaikaa 7 h 40 min. Työaikajaksolle suunnitellaan työaikaa 114 h 45 min - 7 h 40 min = 107 h 5 min
▪ Lisätyötä voi syntyä sillä viikolla tai viikoilla, joilla arkipyhälyhen- nys on annettu.
▪ Arkipyhälyhennys oli suunniteltu annettavaksi kokonaisuudes- saan työaikajakson 3. viikon eri päivinä. Lisätyötä voi syntyä vain työaikajakson 3. viikolla enintään arkipyhälyhennyksen verran.
▪ Työaikajakson 3. viikolle tulee yllättävä poissaolo yhdelle päivälle. Ko. viikon ylityöraja on poissaolon ulkopuolelle suunniteltu työaika lisättynä arkipyhälyhennyksen määrällä.
▪ Viikolla 3 poissaolon ulkopuolelle jää tunteja 24 h. Ylityöraja on si- ten 24 h + 7 h 40 min = 31 h 40 min. Mikäli työtunteja tehdään yli 24 h, se on lisätyötä enintään arkipyhälyhennyksen verran, siltä osin kuin ei ole kyse vuorokautisesta ylityöstä.
54 § Yleistyöaika, ylityön korvaaminen
Ylityöstä maksetaan rahakorvauksena
– 50 prosentilla korotettu tuntipalkka 2 ensimmäiseltä vuorokautiselta ylityö- tunnilta ja 100 prosentilla korotettu tuntipalkka kultakin seuraavalta vuoro- kautiselta ylityötunnilta
– 50 prosentilla korotettu tuntipalkka viikoittaisen ylityön 5 ensimmäiseltä tun- nilta ja 100 prosentilla korotettu tuntipalkka kultakin seuraavalta viikoittaiselta ylityötunnilta
tai annetaan vastaavasti korotettu vapaa-aika säännöllisenä työaikana.
B2 Toimistotyöaika
55 § Toimistotyöajan soveltaminen
Toimistotyöaikaa sovelletaan pääasiallisesti hallinto- ja toimistotyössä työskente- leviin työntekijöihin.
Soveltamisohje
Toimistotyöaikamuodon soveltamisedellytyksiä harkittaessa ratkaisevaa ei ole, miten suuri osa työstä tapahtuu toimisto-olosuhteissa, vaan työtehtävien luonne ja laatu. Toimistotyöaikaa sovelletaan varsinaisen toimistotyön lisäksi esimerkiksi hallinnollisissa, suunnittelu- ja laskentatehtävissä.
56 § Toimistotyöaika
1 mom. Säännöllinen työaika
Toimistotyöajassa säännöllinen työaika on enintään 9 tuntia vuoro- kaudessa ja 36 tuntia 15 minuuttia viikossa (täysi säännöllinen työ- aika) tai keskimäärin tämä aika enintään 6 viikon työaikajaksossa.
Pöytäkirjamerkintä
Jäsenyhteisössä voidaan noudattaa edelleen ennen 1.5.1995 käytös- sä ollutta toimistotyöaikaa, jolloin ei noudateta tämän työehtosopimuk- sen toimistotyöaikaa koskevia määräyksiä.
2 mom. Säännöllinen työaika arkipyhäviikolla tai -työaikajaksolla
Sellaisella viikolla tai työaikajaksolla, jolla on 47 §:ssä tarkoitettu arkipyhä, säännöllinen työaika lyhenee 47 § mukaisesti (lisätyöraja).
Soveltamisohje
Arkipyhäviikon työaika toimistotyössä, katso edellä 47 § ja sen sovel- tamisohje. Arkipyhälyhennys suunnitellaan työvuoroluetteloon. Jos arkipyhä on ennalta tiedossa olevan poissaolon sisällä, sen osalta ei tehdä arkipyhälyhennystä.
Ylityöraja arkipyhäviikolla tai -työaikajaksolla määräytyy 58 §, 59 § tai 60 §:n mukaan.
Esimerkki 27
▪ Toimistotyöaika, täysi työaika, 1 arkipyhä
▪ Arkipyhäviikon työaika on täydessä 36 h 15 min työajassa
yhtä arkipyhää kohden 7 h 15 min. lyhyempi
36 h 15 min : 5 = 7,25 ≈ 7 h 15 min
▪ Lisätyöraja on 29 h (36 h 15 min - 7h 15 min = 29 h)
▪ Ylityöraja on 38 h 15 min.
Luku 3 Työaika | Toimistotyöaika
Esimerkki 28
▪ Toimistotyöaika, osa-aikatyö, 1 arkipyhä
▪ Jos keskimääräinen säännöllinen osa-aikatyöaika on esimerkiksi 18 h viikossa, on arkipyhälyhennys pyöristettynä 3 h 35 min yhtä arkipyhää kohden (18 h : 5 = 3,6 h ≈ 3 h 35 min).
▪ Lisätyöraja on 14 h 25 min (18 h - 3 h 35 min).
▪ Ylityöraja on sama kuin täydessä toimistotyöajassa, eli 38 h 15 min.
3 mom. Ennalta tiedossa olevan poissaolon vaikutus säännölliseen työaikaan
Poissaololla tarkoitetaan vuosilomaa, työlomaa ja lomautusta.
Jos poissaolo on tiedossa työvuoroluetteloa laadittaessa, suunnitel- laan työaika työvuoroluetteloon tämän momentin mukaisesti. Mikäli poissaolo tulee tietoon työvuoroluettelon laadinnan ja tiedoksiannon (33 §) jälkeen, mutta viimeistään 7 päivää ennen viikon tai työaika- jakson alkua, muutetaan suunniteltu työvuoroluettelo tämän momen- tin mukaiseksi. Jos poissaolo tulee tietoon tämän jälkeen, on kysees- sä yllättävä poissaolo (60 §).
Täydessä työajassa sellaiselta viikolta, jolla on ennalta tiedossa oleva poissaolo, suunnitellaan viikolle tai työaikajaksolle sään- nöllistä työaikaa seuraavasti:
Poissaolopäiviä viikossa | Viikolle / työaikajaksolle työaikaa ko. viikolta |
1 | 29 h |
2 | 21 h 45 min |
3 | 14 h 30 min |
4 | 7 h 15 min |
5–7 | – |
Osa-aikatyössä työaika on samassa suhteessa lyhyempi, kuin osa-aikatyön säännöllinen työaika on säännöllistä täyttä työaikaa lyhyempi.
Soveltamisohje
Muut kuin määräyksessä mainitut poissaolot eivät lyhennä säännöl- listä työaikaa. Myöskään työsuhteen alkaminen tai päättyminen kes- ken viikon ei ole tässä tarkoitettu poissaolo. Työajan tasauspäivät, työaikakorvauksista muodostuva vapaapäivä, lakko ja luvaton poissaolo eivät ole tässä tarkoitettuja poissaolopäiviä.
Poissaolo on joko ennalta tiedossa oleva tai yllättävä. Jos poissaolo tulee tietoon myöhemmin kuin 7 päivää ennen viikon tai työaikajakson alkua, on kyseessä yllättävä poissaolo. Silloin noudatetaan tiedoksi an- nettua työvuoroluetteloa siten, kuin jäljempänä 60 §:ssä on määrätty.
57 § Toimistotyöaika, lisätyön määritelmä ja korvaaminen
1 mom. Lisätyön määritelmä
Lisätyötä on työnantajan aloitteesta säännöllisen työajan lisäksi tehty työ, joka ei ole ylityötä.
Soveltamisohje
Toimistotyöajassa lisätyötä voi muodostua täydessä työajassa enin- tään kaksi tuntia viikossa. Osa-aikatyössä lisätyötä on säännöllisen osa-aikatyöajan ja ylityörajan välinen työaika. Jos viikolla tai työaika- jaksolla on annettu 47 §:ssä tarkoitettua arkipyhälyhennystä, lisätyö- tä voi lisäksi syntyä enintään arkipyhälyhennyksen verran.
Jos täyttä työaikaa tekevän lisätyöraja alittaa työntekijän säännöllisen osa-aikatyöajan, on myös osa-aikatyöntekijän lisätyöraja sama kuin täyttä työaikaa tekevän lisätyöraja.
Kalenterivuoden lisätyö, liite 4
Työnantaja voi liitteen 4 mukaisesti tarjota työntekijälle kalenteri- vuosittain säännöllisen työajan lisäksi tehtävää muuta työtä 6 tuntia sekä osoittaa 6 tuntia osaamisen kehittämiseen liittyvää lisätyötä. Työntekijällä on oikeus kieltäytyä näistä lisätyötunneista.
2 mom. Lisätyön korvaaminen
Lisätyö korvataan työntekijälle rahakorvauksena maksamalla korot- tamaton tuntipalkka kultakin lisätyötunnilta tai antamalla vapaa-aikaa säännöllisenä työaikana 1 tunti kutakin lisätyötuntia kohden.
58 § Toimistotyöaika, lisä- ja ylityö, ei poissaoloa
1 mom. Ylityön määritelmä, täysi työaika, ei poissaoloa
Ylityötä on työnantajan aloitteesta tehty työ, joka ylittää seuraavat yli- työrajat:
Vuorokautinen ylityöraja on 8 tuntia tai työvuoroluetteloon suunni- teltu tätä pidempi työvuoro, kuitenkin enintään 9 tuntia.
Viikoittainen ylityöraja on 38 tuntia 15 minuuttia tai työaikajaksossa työvuoroluetteloon kullekin kalenteriviikolle merkitty säännöllinen viikkotyöaika lisättynä 2 tunnilla.
Soveltamisohje
Toimistotyöajassa erotellaan vuorokautinen ja viikoittainen ylityö. Vii- kossa tehdystä työajasta vähennetään ensin mahdollinen vuorokau- tinen ylityö. Jos viikkoylityöraja tämän jälkeenkin ylittyy, ylimenevä aika on viikoittaista ylityötä. Viikoittaista ylityötä muodostuu yleensä
Luku 3 Työaika | Toimistotyöaika
Jos työvuoroluetteloon suunnitellaan työaikakorvauksia vapaa-aika- na annettavaksi, säännöllinen työaika suunnitellaan vastaavasti va- jaaksi. Lisä- tai ylityöraja ei tämän vuoksi alene. Jos työtunteja teh- dään työnantajan aloitteesta enemmän kuin oli suunniteltu, vapaa- aikakorvaus siirtyy vastaavalta osin myöhemmin annettavaksi tai siitä suoritetaan rahakorvaus 42 § 1 mom. mukaisesti. Siirtynyttä vapaa- aikakorvausta vastaava työaika on tällöin säännöllistä työaikaa.
Vuorokautista ylityötä muodostuu, jos työvuoroluetteloon suunniteltu vähintään 8 ja enintään 9 tunnin pituinen työvuoro ylittyy, vaikka vii- koittainen lisä- tai ylityöraja ei ylittyisi.
Jos viikolle tai työaikajaksolle sisältyy poissaolo, lisätyöraja ja viikoittai- nen ylityöraja määräytyvät 59 § tai 60 § mukaisesti.
2 mom. Ylityön määritelmä, osa-aikatyö, ei poissaoloa
Ylityötä on työnantajan aloitteesta tehty työ, joka ylittää seuraavat yli- työrajat:
Vuorokautinen ylityöraja on 8 tuntia tai työvuoroluetteloon suunni- teltu tätä pidempi työvuoro, kuitenkin enintään 9 tuntia.
Viikoittainen ylityöraja on 38 tuntia 15 minuuttia viikossa tai työaika- jaksoa käytettäessä 38 tuntia 15 minuuttia kerrottuna työaikajakson viikkojen lukumäärällä.
Soveltamisohje
Toimistotyöajassa erotellaan vuorokautinen ja viikoittainen ylityö. Viikossa tehdystä työajasta vähennetään ensin mahdollinen vuoro- kautinen ylityö.
Työaikajaksoa käytettäessä osa-aikatyössä ei ole viikoittaista ylityö- rajaa, vaan ainoastaan tässä momentissa mainittu työaikajakson yli- työraja. Myös arkipyhätyöaikajaksolla ylityöraja on tämän mukainen.
Jos työvuoroluetteloon suunnitellaan työaikakorvauksia vapaa-aika- na annettavaksi, säännöllinen työaika suunnitellaan vastaavasti va- jaaksi. Lisä- tai ylityöraja ei tämän vuoksi alene. Jos työtunteja teh- dään työnantajan aloitteesta enemmän kuin oli suunniteltu, vapaa- aikakorvaus siirtyy vastaavalta osin myöhemmin annettavaksi tai siitä suoritetaan rahakorvaus 42 § 1 mom. mukaisesti. Siirtynyttä vapaa- aikakorvausta vastaava työaika on tällöin säännöllistä työaikaa.
Jos viikolle tai työaikajaksolle sisältyy poissaolo, lisä- ja ylityöraja mää- räytyvät 59 § tai 60 § mukaisesti.
3 mom. Lisä- ja ylityö arkipyhäviikolla tai -työaikajaksolla, ei poissaoloa
Täydessä työajassa sellaisella viikolla, jolla on annettu 47 §:ssä tar- koitettua arkipyhälyhennystä, viikoittainen ylityöraja on työvuoroluet- teloon merkitty viikkotyöaika (lisätyöraja) lisättynä 2 tunnilla sekä an- netun arkipyhälyhennyksen määrällä.
Osa-aikatyössä sellaisella viikolla, jolla on 47 §:ssä tarkoitettu arki- pyhä, lisätyöraja on työvuoroluetteloon merkitty viikkotyöaika. Viikoit- tainen ylityöraja on 38 tuntia 15 minuuttia. Jos on käytössä työaika- jakso, lisä- ja ylityötä tarkastellaan työaikajaksokohtaisesti. Lisätyö- raja on työvuoroluetteloon merkitty työaikajakson työaika. Ylityöraja on täyden työajan täyden työaikajakson ylityöraja.
59 § Toimistotyöaika, lisä- ja ylityö, ennalta tiedossa oleva poissaolo
1 mom. Lisä- ja ylityö, täysi työaika, ennalta tiedossa oleva poissaolo
Täydessä työajassa sellaisella viikolla, jolla on ennalta tiedossa ole- va poissaolo, 56 § 3 momentin taulukon mukainen tuntimäärä osoit- taa lisätyörajan. Viikoittainen ylityöraja on lisätyöraja lisättynä 24 minuutilla kutakin työpäivää kohden. Jos käytössä on työaikajakso, kullekin viikolle työvuoroluetteloon merkitty säännöllinen viikkotyö- aika osoittaa lisätyörajan. Viikoittainen ylityöraja on lisätyöraja lisätty- nä 24 minuutilla kutakin työpäivää kohden.
Jos työvuoroluetteloon on suunniteltu vapaa-aikana annettavaa työ- aikakorvausta, 56 § 3 momentin taulukon mukainen työaika osoittaa lisätyörajan. Viikoittainen ylityöraja on lisätyöraja lisättynä 24 minuu- tilla kutakin työpäivää kohden. Jos käytössä on työaikajakso, lisätyö- raja on työvuoroluetteloon kullekin viikolle merkitty työaika lisättynä ko. viikolle suunnitellun vapaa-aikakorvauksen määrällä. Viikoittai- nen ylityöraja on lisätyöraja lisättynä 24 minuutilla kutakin työpäivää kohden.
Soveltamisohje
24 minuutin lisäys tehdään vain sellaisilta työpäiviltä, joihin sisältyy säännöllistä työaikaa. Ylityörajaa laskettaessa työpäiväksi katsotaan myös arkipyhä, vapaa-aikakorvauspäivä ja työajantasauspäivä riippu- matta siitä, sisältävätkö ne säännöllistä työaikaa.
Luku 3 Työaika | Toimistotyöaika
▪ Täysi työaika, ei työaikajaksoa (viikkokohtainen tarkastelu).
▪ Viikolla on yksi ennalta tiedossa oleva poissaolopäivä ja neljä
työpäivää.
▪ 56 § 3 momentin taulukon mukaan viikon säännöllinen työaika on
29 h. Tämä osoittaa lisätyörajan.
▪ Jokaiselta viikon työpäivältä (4 kpl) huomioidaan ylityörajan
laskennassa 24 minuuttia, eli 4 x 24 min = 1 h 36 min
▪ Ylityöraja on 29 h + 1 h 36min = 30 h 36 min.
▪ Mikäli työtunteja tehdään viikolla yli 30 h 36 min, on kyseessä viikoittainen ylityö, siltä osin kuin ei ole kyse vuorokautisesta ylityöstä.
2 mom. Lisä- ja ylityö, osa-aikatyö, ennalta tiedossa oleva poissaolo
Osa-aikatyössä sellaisella viikolla, jolla on ennalta tiedossa oleva poissaolo, 56 § 3 momentin taulukon mukaisesti laskettu osa-aikai- sen työntekijän työaika osoittaa lisätyörajan. Ylityöraja on 56 § 3 mo- mentin mukainen täyden työajan tuntimäärä lisättynä 24 minuutilla työpäivää kohden.
Jos osa-aikatyössä on käytössä työaikajakso ja työaikajaksolla on ennalta tiedossa oleva poissaolo:
▪ työaikajakson lisätyöraja lasketaan seuraavasti:
– poissaolon sisältävän viikon osalta 56 § 3 momentin taulukon mukaisesti laskettu osa-aikaisen työntekijän viikon työaika
– lisättynä jakson muille viikoille suunnitellulla säännöllisellä työajalla.
▪ työaikajakson ylityöraja lasketaan seuraavasti:
– poissaolon sisältävän viikon täyden työajan mukainen työaika 56 § 3 momentin taulukosta
– lisättynä 24 minuutilla kutakin poissaolon sisältävän viikon työpäivää kohden
– lisättynä 38 tunnilla 15 minuutilla kutakin jakson sellaista viikkoa kohden, jolla ei ole poissaoloa.
Jos työvuoroluetteloon on suunniteltu vapaa-aikana annettavaa työ- aikakorvausta, lisä- ja ylityöraja eivät muutu.
Esimerkki 30
▪ Osa-aikainen, säännöllinen työaika keskimäärin 30 h viikossa,
käytössä on 4 viikon työaikajakso. Osa-aikaprosentti on 82,76%
▪ Lisä- ja ylityötä tarkastellaan työaikajaksokohtaisesti.
▪ Työaikajakson 2. viikolla on yksi ennalta tiedossa oleva poissa- olopäivä ja 4 työpäivää
▪ 56 § taulukon mukaan 2. viikolta säännöllinen työaika täydessä työajassa on 29 h. Osa-aikaisen työntekijän säännöllinen työaika viikolta on 82,76 % 29 tunnista = 24 h.
▪ Lisätyöraja on työaikajaksolle suunniteltu työaika,
eli 30 h + 24 h + 30 h + 30 h = 114 h.
▪ Jokaiselta työaikajakson 2. viikon työpäivältä (4 kpl) huomioidaan
ylityörajan laskennassa 24 minuuttia, eli 4 x 24 min = 1 h 36 min.
▪ Ylityöraja on 29 h + 1 h 36 min + 3 x 38 h 15 min = 145 h 21 min.
3 mom. Lisä- ja ylityö arkipyhäviikolla tai -työaikajaksolla, ennalta tiedossa oleva poissaolo
Täydessä työajassa sellaisella viikolla, jolla on annettu 47 §:ssä tarkoitettua arkipyhälyhennystä ja jolla on ennalta tiedossa oleva poissaolo, lisätyöraja on työvuoroluetteloon merkitty tuntimäärä. Viikoittainen ylityöraja on tällaisella viikolla työvuoroluetteloon merkit- ty työaika lisättynä 24 minuutilla kutakin työpäivää kohden ja lisätty- nä annetun arkipyhälyhennyksen määrällä.
Osa-aikatyössä arkipyhäviikolla, jolla on ennalta tiedossa oleva poissaolo, lisätyöraja on 56 § 3 momentin taulukon mukaisesti las- kettu osa-aikaisen työntekijän työaika vähennettynä arkipyhälyhen- nyksellä. Viikoittainen ylityöraja on 56 § 3 momentin taulukon mukai- nen täyden työajan tuntimäärä lisättynä 24 minuutilla kutakin viikon työpäivää kohden.
Jos osa-aikatyössä on käytössä työaikajakso, työaikajakson lisä- työraja on työvuoroluetteloon merkitty työaikajakson työaika.
Työaikajakson ylityöraja lasketaan seuraavasti arkipyhäjaksolla:
▪ poissaolon sisältävän viikon täyden työajan mukainen työaika
56 § taulukosta
▪ lisättynä 24 minuutilla kutakin poissaolon sisältävän viikon työ- päivää kohden
▪ lisättynä 38 tunnilla 15 minuutilla kutakin jakson sellaista viikkoa
kohden, jolla ei ole poissaoloa.
60 § Toimistotyöaika, lisä- ja ylityö, yllättävä poissaolo
1 mom. Lisä- ja ylityö, täysi työaika, yllättävä poissaolo
Jos poissaolo ei ole ollut tiedossa työvuoroluetteloa laadittaessa tai viimeistään 7 päivää ennen viikon tai työaikajakson alkua, on ky- seessä yllättävä poissaolo. Tällöin noudatetaan poissaolon sattues- sa viikolle tai työaikajaksolle vahvistettua työvuoroluetteloa siten, että kullakin viikolla poissaoloajan ulkopuolelle suunniteltu työaika osoittaa lisätyörajan. Viikoittainen ylityöraja on lisätyöraja lisättynä 24 minuutilla kutakin viikon työpäivää kohden.
Jos työvuoroluetteloon on suunniteltu vapaa-aikana annettavaa työaikakorvausta, lisätyöraja on poissaolon ulkopuolelle suunniteltu työaika lisättynä poissaolon ulkopuolelle suunnitellun vapaa-aika-
Luku 3 Työaika | Toimistotyöaika
Soveltamisohje
24 minuutin lisäys tehdään vain sellaisilta työpäiviltä, joihin sisältyy säännöllistä työaikaa. Ylityörajaa laskettaessa työpäiväksi katsotaan myös arkipyhä, vapaa-aikakorvauspäivä ja työajantasauspäivä riip- pumatta siitä, sisältävätkö ne säännöllistä työaikaa.
Esimerkki 31
▪ Täysi työaika, ei työaikajaksoa (viikkokohtainen tarkastelu)
▪ Viikolle tulee yllättävä poissaolo kahden päivän ajalle ja poissa- olon ulkopuolelle jää kolme (3) työpäivää.
▪ Viikolle oli suunniteltu säännöllistä työaikaa 36 h 15 min. Poissaolopäivien ajalle jää suunniteltua säännöllistä työaikaa yhteensä 16 h.
▪ Lisätyöraja on poissaolon ulkopuolelle suunniteltu työaika
(36 h 15 min - 16 h = 20 h 15 min).
▪ Jokaiselta viikon työpäivältä (3 kpl) huomioidaan ylityörajan
laskennassa 24 minuuttia, eli 3 x 24 min = 1 h 12 min
▪ Viikon ylityörajaksi muodostuu 20 h 15 min+1 h 12 min =
21 h 27 min.
▪ Jos viikolla tehtäisiin enemmän kuin 20 h 15 min työaikaa, se on lisätyönä korvattavaa ylityörajaan 21 h 27 min saakka, siltä osin kuin kyse ei ole vuorokautisesta ylityöstä.
2 mom. Lisä- ja ylityö, osa-aikatyö, yllättävä poissaolo
Osa-aikatyössä sellaisella viikolla, jolla on yllättävä poissaolo, poissaoloajan ulkopuolelle suunniteltu työaika osoittaa lisätyörajan. Ylityöraja on täyden työajan ylityöraja vähennettynä poissaolon ajalle suunniteltujen työtuntien määrällä ja 24 minuutilla kutakin poissaolo- päivää kohden.
Jos työvuoroluetteloon on suunniteltu vapaa-aikana annettavaa työ- aikakorvausta, lisätyöraja on poissaolon ulkopuolelle suunniteltu työ- aika lisättynä poissaolon ulkopuolelle suunnitellun vapaa-aikakorvauk- sen määrällä. Ylityöraja ei muutu vapaa-aikakorvauksen vuoksi.
Esimerkki 32
▪ Osa-aikatyö, säännöllinen työaika on 30 h viikossa. Käytössä ei
ole työaikajaksoa.
▪ Lisä- ja ylityötä tarkastellaan viikkokohtaisesti.
▪ Työvuoroluetteloon on viikolle suunniteltu 30 h säännöllistä
työaikaa. Ylityöraja on täyden työajan ylityöraja 38 h 15 min.
▪ Viikolle tulee yllättävä poissaolo yhdelle päivälle. Poissaolopäivän ajalle on suunniteltu säännöllistä työaikaa 6 tuntia. Poissaolon ulkopuolelle jää neljä (4) työpäivää.
▪ Lisätyöraja on poissaoloajan ulkopuolelle suunniteltu työaika
(30 h - 6 h = 24 h).
▪ Viikon poissaolopäivältä (1 kpl) vähennetään ylityörajan lasken- nassa 24 minuuttia
▪ Ylityöraja on 38 h 15 min - 6 h - 24 min = 31 h 51 min.
3 mom. Lisä- ja ylityö arkipyhäviikolla tai -työaikajaksolla, yllättävä poissaolo
Täydessä työajassa sellaisella viikolla, jolla on annettu 47 §:ssä tar- koitettua arkipyhälyhennystä ja jolla on yllättävä poissaolo, poissa- olon ulkopuolelle suunniteltu työaika osoittaa lisätyörajan. Viikoittai- nen ylityöraja alenee poissaolon ajalle suunniteltujen tuntien määräl- lä ja 24 minuutilla kutakin yllättävää poissaolopäivää kohden.
Osa-aikatyössä arkipyhäviikolla, jolla on yllättävä poissaolo, poissa- oloajan ulkopuolelle suunniteltu työaika osoittaa lisätyörajan. Viikoit- tainen ylityöraja alenee poissaolon ajalle suunniteltujen työtuntien määrällä ja 24 minuutilla kutakin yllättävää poissaolopäivää kohden.
Jos osa-aikatyössä on käytössä työaikajakso, työaikajakson lisä- työraja on poissaolon ulkopuolelle suunniteltu työaikajakson työaika. Ylityöraja on täyden työajan täyden työaikajakson ylityöraja, joka alenee poissaolon ajalle suunniteltujen tuntien määrällä ja 24 minuu- tilla kutakin yllättävää poissaolopäivää kohden.
61 § Toimistotyöaika, ylityön korvaaminen
Ylityöstä maksetaan rahakorvauksena
– 50 prosentilla korotettu tuntipalkka 2 ensimmäiseltä vuorokautiselta ylityötunnilta ja 100 prosentilla korotettu tuntipalkka kultakin seuraavalta vuorokautiselta ylityötunnilta
– 50 prosentilla korotettu tuntipalkka viikoittaisen ylityön 5 ensimmäiseltä tunnilta ja 100 prosentilla korotettu palkka kultakin seuraavalta viikoittaiselta ylityötunnilta
tai annetaan vastaavasti korotettu vapaa-aika säännöllisenä työaikana.
Luku 3 Työaika | Jaksotyöaika
B3 Jaksotyöaika
62 § Jaksotyöajan soveltaminen
Jaksotyöaikaa koskevia määräyksiä voidaan soveltaa työaikalain 7 §:ssä maini- tuissa töissä ja toimintayksiköissä sekä satamissa ja pesuloissa.
Paikallisella tasolla voidaan tehdä esisopimus jaksotyön käyttämisestä myös muilla kuin edellä mainituilla ja työaikalain 7 §:ssä tarkoitetuilla toimialoilla.
Esisopimus tehdään 126 § mukaisesti. Sopimuksen voimaantulo edellyttää, että se vahvistetaan liittotasolla. Tämä määräys tulee voimaan 1.9.2020 lukien.
Soveltamisohje
Työaikalain 7 §:n mukaisia töitä ja toimintayksiköitä ovat mm. sairaalat, huolto- laitokset, koko vuorokauden toimivat lasten päiväkodit, koko vuorokauden toimi- vat vammaisten asuntolat sekä vanhusten palvelutalot ja vastaavat.
Jos sinänsä työaikalain 7 §:n soveltamisalaan kuuluvassa työssä ei ole tarpeen teettää yötyötä, voidaan työnantajan harkinnan mukaan käyttää joko yleis- tai jaksotyöaikaa. Työnantaja valitsee sen työaikajärjestelmän, joka toiminnan ja työ- tehtävien suorittamisen kannalta on tarkoituksenmukaisin. Sopimuksen mukaises- ta työaikajärjestelmästä toiseen siirryttäessä on kuultava ennen päätöksen teke- mistä niitä työntekijöitä, joita muutos koskee.
63 § Jaksotyö, täysi työaikajakso, täysi työaika
1 mom. Säännöllinen täysityöaika työaikajaksossa
Kun työntekijän työaika on järjestetty työaikalain 7 §:n mukaiseksi jaksotyöksi, määräytyy säännöllinen täysi työaika eripituisissa työ- aikajaksoissa seuraavasti
Työaikajakson pituus, viikkoa | Säännöllinen täysi työaika työaikajaksossa |
2 | 76 h 30 min |
3 | 114 h 45 min |
4 | 153 h |
5 | 191 h 15 min |
6 | 229 h 30 min |
Soveltamisohje
Arkipyhän vaikutus jaksotyön työaikaan, katso edellä 47 §
Työnantaja valitsee käytettävän työaikajakson pituuden. Työvuoro- luettelo on laadittava koko työaikajaksoksi ja annettava tiedoksi ennen jakson alkua tämän luvun 33 §:n mukaisesti.
Järjestettäessä osa-aikatyöntekijän työaikaa voidaan jaksotyössä käyttää enintään 12 viikon tasoittumisjaksoa. Silloinkin työvuoro- luettelo on pääsääntöisesti laadittava koko tasoittumisjakson ajaksi.
2 mom. Säännöllinen työaika arkipyhäjaksolla
Esimerkki 33
▪ Jaksotyöaika, täysi työaika, 3 viikon työaikajakso, 4 arkipyhää
▪ 3 viikon työaikajaksoon (3 x 38 h 15 min = 114 h 45 min), johon sisältyy 4 työaikaa lyhentävää arkipyhää (jouluaatto, joulupäivä, tapaninpäivä ja uudenvuodenpäivä), säännöllistä täyttä työaikaa lyhennetään 30 h 40 min (4 x 7 h 40 min = 30 h 40 min).
▪ Lisätyöraja on 84 h 5 min (114 h 45 min - 30 h 40 min)
▪ Mikäli työtä tehtäisiin jaksolla yli 84 h 5 min, olisi se lisätyötä yli- työrajaan 114 h 45 min saakka ja sen jälkeen ylityötä.
Esimerkki 34
▪ Jaksotyöaika, osa-aikatyö, 3 viikon työaikajakso, 4 arkipyhää
▪ Jos keskimääräinen säännöllinen osa-aikatyöaika on esimerkiksi 19 h viikossa (täysi työaika 38 h 15 min), arkipyhälyhennys on pyöristettynä 3 h 50 min yhtä arkipyhää kohden
(19 h : 5 = 3,8 h ≈ 3 h 50 min).
▪ 3 viikon työaikajaksoon (3 x 19 h = 57 h), johon sisältyy 4 työ- aikaa lyhentävää arkipyhää (jouluaatto, joulupäivä, tapaninpäivä ja uudenvuodenpäivä), säännöllistä osa-aikatyöaikaa lyhenne- tään 15 h 10 min (4 x 3 h 50 min).
▪ Lisätyöraja on 41 h 50 min.
▪ Mikäli työtä tehtäisiin jaksolla yli 41 h 50 min, olisi se lisätyötä yli- työrajaan 114 h 45 min saakka ja sen jälkeen ylityötä.
▪ Ylityöraja on sama kuin täydessä jaksotyöajassa.
64 § Jaksotyöaika, keskeytynyt jakso
1 mom. Jaksotyöaika, työaikajakson keskeytyminen
Mikäli työaikajakso keskeytyy työsuhteen alkamisen tai päättymisen, vuosiloman, työloman tai lomautuksen johdosta, sovelletaan näitä keskeytyneen työaikajakson lisä- ja ylityömääräyksiä.
Luku 3 Työaika | Jaksotyöaika
2 mom. Jaksotyöaika, ennalta tiedossa oleva ja yllättävä keskeytys
Jos työvuoroluetteloa laadittaessa on tiedossa tässä momentissa tarkoitettu keskeytys, suunnitellaan työaika työvuoroluetteloon tämän työehtosopimuksen 65 §:n mukaisesti (suunnitteluraja, ylityöraja).
Mikäli keskeytys tulee tietoon työvuoroluettelon laadinnan ja tiedok- siannon (33 §) jälkeen, mutta viimeistään 5 päivää ennen työaika- jakson alkua, muutetaan suunniteltu työvuoroluettelo 65 §:n mukai- seksi. Jos keskeytys tulee tietoon tämän jälkeen, on kyseessä yllät- tävä keskeytys.
Soveltamisohje
Keskeytys on joko ennalta tiedossa oleva, jolloin noudatetaan tämän työehtosopimuksen 65 §:n määräyksiä tai yllättävä, jolloin noudate- taan 67 §:n määräyksiä.
Jos keskeytys tulee tietoon myöhemmin kuin 5 päivää ennen työ- jakson alkua, on kyseessä yllättävä keskeytys. Silloin noudatetaan tiedoksi annettua työvuoroluetteloa siten, kuin jäljempänä 67 ja 68
§:ssä on määrätty.
Työajan tasauspäivät eivät ole tässä tarkoitettuja keskeytyspäiviä.
65 § Jaksotyöaika, ennalta tiedossa oleva keskeytys
1 mom. Jaksotyöaika, ennalta tiedossa oleva keskeytys, säännöllinen täysi työaika
Jos työaikajaksoon sisältyvällä työviikolla on edellä 64 §:ssä määri- telty ennalta tiedossa oleva keskeytys, suunnitellaan siltä viikolta työ- aikaa työaikajaksolle seuraavasti:
Keskeytyspäiviä viikossa | Jaksolle työaikaa ko. viikolta |
1 | 32 h |
2 | 24 h |
3 | 16 h |
4 | 8 h |
5–7 | – |
Esimerkki 35
▪ Työntekijälle vahvistetaan vuosilomaa 2 päivää kolmen viikon työ- aikajakson yhdelle viikolle. Siltä viikolta työaikajaksolle merkitään työaikaa 24 h.
▪ Kahdelta muulta viikolta työaikaa tulee 76 h 30 min
(2 x 38 h 15 min = 76 h 30 min).
▪ Koko työaikajakson työaika on siten 100 h 30 min.
(76 h 30 min + 24 h = 100 h 30 min), mikä osoittaa myös jakson ylityörajan.
2 mom. Jaksotyöaika, osa-aikatyön ennalta tiedossa oleva keskeytys
Osa-aikatyössä keskeytyneen jakson työaika on samassa suhteessa 1 momentissa mainittuun työaikaan, kuin säännöllinen osa-aikatyö- aika on täyteen työaikaan.
Esimerkki 36
▪ Työntekijän säännöllinen osa-aikatyöaika on keskimäärin 20 h
viikossa eli 52,29 prosenttia täydestä työajasta.
▪ Hänen työaikansa viikolla, jolla on 3 keskeytyspäivää, on 52,29
prosenttia 16 tunnista = 8 h 22 min.
▪ Jos työntekijä tekee työtä 3 viikon jaksossa, on hänen työaikansa
näin keskeytyneellä jaksolla 48 tuntia 22 minuuttia (2 x 20 h + 8 h 22 min = 48 h 22 min).
66 § Jaksotyöaika, ennalta tiedossa oleva keskeytys arkipyhäjaksolla
Jos työaikajaksoon sisältyy edellä 47 §:ssä tarkoitettu työaikaa lyhentävä arki- pyhä, tämän luvun 65 §:n 1 momentin mukaista keskeytyneen jakson työaikaa lyhennetään arkipyhälyhennyksellä silloin, kun arkipyhä ei ole keskeytyksen aikana. Osa-aikatyöaikaa lyhennetään vastaavasti samoin edellytyksin.
Työaikakorvaukset, ks. edellä 34 §.
67 § Jaksotyöaika, yllättävä keskeytys
1 mom. Jaksotyöaika, ylityöraja
Jos keskeytys ei ole ollut tiedossa työvuoroluetteloa laadittaessa tai viimeistään 5 päivää ennen työaikajakson alkua, noudatetaan kes- keytyksen sattuessa työaikajaksolle vahvistettua työvuoroluetteloa, jolloin keskeytysajan ulkopuolelle suunniteltu työaika osoittaa täyden työajan ylityörajan. Myös osa-aikatyössä ylityöraja on täyden työajan täyden työaikajakson ylityöraja.
Esimerkki 37
▪ Osa-aikatyössä, jota tehdään 4 viikon työaikajaksossa, ylityöraja on myös yllättäen keskeytyneellä jaksolla 153 tuntia (4 x 38 h 15 min = 153 h).
▪ Työvuoroluetteloon suunnitellun työajan ja ylityörajan välinen aika
on lisätyötä.
Luku 3 Työaika | Jaksotyöaika
2 mom. Jaksotyöaika, vajaaksi suunniteltu työaika täydessä työajassa
Jos työvuoroluetteloon on suunniteltu vapaa-aikana annettavaa työ- aikakorvausta työaikajaksolla, joka keskeytyy yllättäen, ylityöraja on työvuoroluetteloon keskeytyksen ulkopuolelle merkitty työaika lisätty- nä suunnitellun vapaan määrällä. Osa-aikatyössä se osoittaa lisätyö- rajan.
Esimerkki 38
▪ Työntekijälle on suunniteltu annettavaksi 8 tuntia vapaa-aika-
korvausta työaikajaksolla.
▪ Työaikajakso keskeytyy yllättäen, jolloin ylityörajan osoittaa kes- keytyksen ulkopuolelle suunniteltu työaika lisättynä 8 tunnilla.
▪ Työntekijä tekeekin työaikajakson aikana yhden ylimääräisen 10 tunnin työpäivän. Tästä työajasta on 2 tuntia ylityötä (ylittää laske- tun ylityörajan), mikä korvataan 50 prosentilla korotettuna. Vapaa- aikahyvitys (8 h) jää saamatta ja vastaava vapaa annetaan seuraa- valla työaikajaksolla tai korvataan rahana tämän työehtosopimuk- sen 42 §:n mukaisesti.
68 § Jaksotyöaika, yllättävä keskeytys arkipyhäjaksolla
1 mom. Jaksotyöaika, lisätyöraja ja ylityöraja täydessä työajassa
Täyden säännöllisen työajan keskeytyessä yllättäen arkipyhäjaksolla keskeytyksen ulkopuolelle suunniteltu työaika osoittaa lisätyörajan. Ylityöraja saadaan lisäämällä lisätyörajaan arkipyhälyhennyksen määrä 7 tuntia 40 minuuttia kutakin arkipyhää kohden.
Myös osa-aikatyössä keskeytyksen ulkopuolelle suunniteltu työaika osoittaa lisätyörajan.
Soveltamisohje
Ylityöraja on sama kuin täyden työajan täyden työaikajakson ylityö- raja.
Esimerkki 39
▪ Täydessä työajassa 3 viikon työaikajakso, johon sisältyy yksi
arkipyhä, keskeytyy yllättäen 3 päiväksi.
▪ Muulle kuin keskeytysajalle on suunniteltu työaikaa 92 h.
▪ Suunniteltu työaika, 92 h, osoittaa lisätyörajan; ylityöraja on
99 h 40 minuttia (92 h + 7 h 40 min = 99 h 40 min).
2 mom. Jaksotyöaika, yllättävä keskeytys arkipyhäviikolla, työvuoroluettelo suunniteltu vajaaksi, lisä- ja ylityöraja
Jos työvuoroluettelon työajassa on suunniteltu vapaa-aikana annet- tavaa työaikakorvausta, lisätyörajan osoittaa työvuoroluetteloon muulle kuin keskeytysajalle suunniteltu työaika lisättynä suunnitellulla
työaikahyvityksen määrällä. Ylityöraja saadaan lisäämällä lisätyöra- jaan arkipyhälyhennyksen määrä, 7 tuntia 40 minuuttia, kutakin työ- aikajaksolla keskeytyksen ulkopuolella olevaa arkipyhää kohden.
Saamatta jäänyt vapaa-aikakorvaus maksetaan tämän työehtosopi- muksen 40 §:n 3 momentin mukaisesti.
69 § Jaksotyöaika, lisätyökorvaus
1 mom. Jaksotyöaika, lisätyön määritelmä
Lisätyötä on työnantajan aloitteesta tehty työ, joka ylittää säännölli- sen työajan, mutta ei ole ylityötä.
Kalenterivuoden lisätyö, liite 4
Työnantaja voi liitteen 4 mukaisesti tarjota työntekijälle kalenterivuo- sittain säännöllisen työajan lisäksi tehtävää muuta työtä 6 tuntia sekä osoittaa 6 tuntia osaamisen kehittämiseen liittyvää lisätyötä. Työnte- kijällä on oikeus kieltäytyä näistä lisätyötunneista.
2 mom. Jaksotyöaika, lisätyökorvauksen määrä
Lisätyökorvauksena maksetaan yksinkertainen tuntipalkka kultakin lisätyötunnilta tai annetaan vastaava vapaa säännöllisenä työaikana.
Soveltamisohje
Täyttä työaikaa tekevälle voi lisätyötä jaksotyöajassa muodostua vain arkipyhäviikoilla tai -jaksoissa.
Osa-aikatyössä lisätyötä on säännöllisen osa-aikatyön ja ylityörajan välinen aika. Ylityöraja ei alene arkipyhäviikolla tai arkipyhäjaksossa.
70 § Jaksotyöaika, ylityökorvaus
1 mom. Jaksotyöaika, ylityön määritelmä
Ylityötä on työnantajan aloitteesta tehty työ, joka ylittää edellä jakso- työmääräyksissä annetut ylityörajat.
Soveltamisohje
Jaksotyöajassa ei ole vuorokautista tai viikoittaista ylityörajaa, vaan ainoastaan työaikajakson ylityöraja ja ylityö.
2 mom. Jaksotyöaika, ylityökorvauksen määrä
Ylityökorvauksena suoritetaan
– 50 prosentilla korotettu tuntipalkka
– 2 viikon työaikajakson 12 ensimmäiseltä ylityötunnilta
– 3 viikon työaikajakson 18 ensimmäiseltä ylityötunnilta
Luku 3 Työaika | Jaksotyöaika
– 4 viikon työaikajakson 24 ensimmäiseltä ylityötunnilta
– 5 viikon työaikajakson 30 ensimmäiseltä ylityötunnilta
– 6 viikon työaikajakson 36 ensimmäiseltä ylityötunnilta
– 100 prosentilla korotettu tuntipalkka tämän ylittävältä ajalta
tai annetaan vastaavasti korotettu vapaa säännöllisenä työaikana.
71 § Jaksotyöaika, lyhyet työsuhteet
1 mom. Jaksotyöaika, ylityöraja lyhyissä työsuhteissa
Tämän pykälän määräyksiä noudatetaan lyhyessä työsuhteessa, joka ei kestä yhtään kokonaista käytössä olevaa työaikajaksoa.
Soveltamisohje
Koko käytössä olevan työaikajakson kestävässä lyhyessä työsuhtees- sa noudatetaan edellä 63–70 §:ssä olevia jaksotyön määräyksiä.
2 mom. Jaksotyöaika, lyhytaikainen työsuhde, ylityörajataulukko
Ylityötä on työaika, joka ylittää seuraavat ylityörajat kalenteriviikossa
Työsuhteen kesto, päivää viikossa | Ylityöraja |
1 | 8 h |
2 | 16 h |
3 | 24 h |
4 | 32 h |
5 ja yli | 38 h 15 min |
3 mom. Jaksotyöaika, ylityökorvaus lyhyessä työsuhteessa
Ylityökorvauksena suoritetaan 50 prosentilla korotettu tuntipalkka kunkin kalenteriviikon 6 ensimmäiseltä ylityötunnilta ja tämän ylittä- viltä tunneilta 100 prosentilla korotettu tuntipalkka.
Esimerkki 40
▪ Käytössä on kolmen viikon työaikajakso.
▪ Työntekijän sijaisuus kestää ensimmäisen viikon torstaista toisen
viikon keskiviikkoon.
▪ Ylityöraja on ensimmäisellä viikolla 32 h ja toisella viikolla 24 h.
▪ Työntekijä on tehnyt ensimmäisellä viikolla työtä 40 h ja toisella
viikolla 26 h.
▪ Ylityötä on siten syntynyt ensimmäisellä viikolla 8 h, joista 6 ensim- mäistä ylityötuntia maksetaan 50 prosentilla ja 2 viimeistä ylityö- tuntia 100 prosentilla korotettuna. Toisen viikon 2 ylityötuntia koro- tetaan 50 prosentilla.
Vuosiloma
A Yleiset määräykset
72 § Vuosilomaluvun soveltamisala ja oikeus vuosilomaan
1 mom. Vuosilomaoikeus
Työntekijällä on oikeus vuosilomaan tämän luvun määräysten mukai- sesti.
Pöytäkirjamerkintä
30.9.2007 saakka määräytyvään vuosilomaan tai lomakorvaukseen sovelletaan siihen saakka voimassa olleita määräyksiä.
Soveltamisohje
Tämän luvun määräykset korvaavat vuosilomalain säännökset, jollei jäljempänä ole erikseen toisin määrätty. Toisin kuin vuosilomalaissa, tämän työehtosopimuksen vuosilomamääräykset perustuvat 5-päiväi- seen työviikkoon.
2 mom. Vuosilomalain soveltaminen
Vuosilomalaista (162/2005) tulevat sovellettaviksi tämän luvun mää- räysten lisäksi seuraavat säännökset:
1 § (soveltamisala), 2 § (soveltamisalarajaukset), 3 § (säännösten pakottavuus), 5 §:n 2 momentti (ansainnan keskeytymättömyys), 8 § 2 momentti (työntekijän oikeus vapaaseen toistuvien määrä-
aikaisten työsopimusten perusteella), 28 § (vuosilomapalkkalaskel- ma), 29 § (vuosilomakirjanpito), 30 § (poikkeaminen työehtosopi- muksella), 35 § (nähtävänä pito), 36 § (työneuvoston lausunto),
37 § (valvonta), 38 § (rangaistussäännökset), 39 § (voimaantulo) ja 40 § (siirtymäsäännökset).
3 mom. Vuosilomaoikeus siirryttäessä välittömästi työsuhteesta toiseen
Jos työntekijä siirtyy saman työnantajan palveluksessa välittömästi työsuhteesta toiseen, hänellä on oikeus vuosilomaan tämän luvun mukaisesti myös kulumassa olevan lomanmääräytymisvuoden siirty- mistä edeltävältä ajalta.
Luku 4 Vuosiloma
Jos tuntipalkkaisten työehtosopimuksen (TTES) piiriin kuuluva työn- tekijä siirtyy kesken lomanmääräytymisvuotta välittömästi (ilman yhdenkään kalenteripäivän keskeytystä) kuukausipalkkaiseksi työn- tekijäksi, hänellä on oikeus vuosilomaan tai lomakorvaukseen tämän luvun mukaisesti myös siirtymistä edeltävältä saman lomanmääräy- tymisvuoden ajalta. Vastaavasti, jos työntekijä siirtyy välittömästi tunti- palkkaisten työehtosopimuksen piiriin, vuosiloma ja lomakorvaus mää- räytyvät tuntipalkkaisten työehtosopimuksen mukaan. Vuosilomasta vähennetään ennen siirtymistä mahdollisesti pidetty saman loman- määräytymisvuoden loma. Tuntipalkkasopimuksen (TTES) mukainen lomakorvaus sisältää myös lomarahan. Ks. 86 § 4 momentti.
4 mom. Vuosilomaetuuksien siirtyminen seuraavaan työsuhteeseen
Mikäli ennen työsuhteen päättymistä sovitaan uudesta työsuhteesta, työnantaja ja työntekijä voivat samalla sopia, että ennen ensimmäi- sen työsuhteen päättymistä kertyneet vuosilomaetuudet lomarahaa lukuun ottamatta siirretään annettavaksi seuraavan työsuhteen aika- na. Sopimus on tehtävä kirjallisesti.
Soveltamisohje
Sopimus voi koskea myös lomaetuuksien siirtoa useammasta työ- suhteesta myöhemmin pidettäväksi, kunhan uudesta työsuhteesta on sovittu aina ennen voimassa olevan työsuhteen päättymistä.
Sopimus loman siirtämisestä tehdään kirjallisesti ja liitetään vuosi- lomakirjanpitoon. Etuudet siirtyvät ansaitun mukaisina.
Mikäli on sovittu jäljempänä 84 §:n 3 momentissa tarkoitetun loma- korvauksen siirtämisestä, siirretty lomakorvaus maksetaan sen suu- ruisena kuin se olisi maksettu sen työsuhteen perusteella, josta se on siirretty. Lomarahaa ei voida sopia siirrettäväksi, vaan mahdolli- nen lomaraha maksetaan aina kunkin työsuhteen päättyessä.
Jos vuosilomaetuuksien siirtämisestä tehdyn sopimuksen ja työ- suhteen päättymisen jälkeen selviää, että työsopimus raukeaa eikä uusi työsuhde alakaan, kertyneet vuosilomaedut erääntyvät makset- tavaksi.
5 mom. Opettajana toimivan vuosiloma
Työntekijältä, jolla on oikeus vuosilomaan ja joka siirtyy hoitaakseen saman työnantajan palveluksessa opettajan tehtävää, johon ei kuulu oikeutta vuosilomaan, vähennetään ko. aikaan sisältyvä laskennalli- sen vuosiloman aika hänen edellisenä lomanmääräytymisvuotena ansaitsemastaan vuosilomasta.
Opettajan siirtyessä hoitamaan tehtävää, johon liittyy vuosilomaoikeus, noudatetaan Avaintyönantajat AVAINTA ry:n opetusalan työehtosopi- muksen (AVAINOTES) yleisen osan 19 §:ää.
73 § Vuosiloman peruskäsitteet
Lomanmääräytymisvuosi on 1.4. alkava ja 31.3. päättyvä ajanjakso. Xxxxxxxxx on se kalenterivuosi, jonka aikana lomanmääräytymisvuosi päättyy. Kesäloma on lomakaudella (2.5.–30.9.) annettava lomanosa.
Talviloma on lomakauden ulkopuolisena aikana (1.10.–30.4.) annettava lomanosa.
Täysi lomanmääräytymiskuukausi on tämän luvun 74 §:n mukainen vuosi- lomaan oikeuttava kalenterikuukausi.
Vuosilomapäiviä ovat tämän luvun 76 §:n mukaan ansaitut vuosilomapäivät, jotka kuluvat vuosilomaa annettaessa 77 §:n mukaan.
Vuosiloma-aika on vuosiloma-ajaksi määrätty ajanjakso, johon voi sisältyä vuosilomapäivien lisäksi muitakin päiviä.
74 § Täysi lomanmääräytymiskuukausi
Täysi lomanmääräytymiskuukausi on lomanmääräytymisvuoden sellainen kalen- terikuukausi, jonka aikana yhtäjaksoinen työsuhde on kestänyt vähintään 16 ka- lenteripäivää ja jona aikana työntekijä on ollut työssä vähintään 35 työtuntia tai 14 työpäivää.
Soveltamisohje
Myös jäljempänä 75 §:ssä mainittu työssäoloajan veroinen aika luetaan mukaan arvioitaessa työsuhteen yhtäjaksoista kestoa. Kussakin työssäolon veroisessa päivässä katsotaan olevan työtunteja se määrä, joka siinä olisi ollut, jos työnteki- jä olisi tuona päivänä ollut työssä.
Esimerkki 40
14 työpäivän sääntöä tarvitaan vain niissä harvoissa tapauksissa, jolloin työsuhde jatkuu vähintään 16 kalenteripäivää kalenterikuukaudessa, ja siihen sisältyy 14 työ- päivää, mutta siihen ei sisälly 35 työtuntia. Jos työntekijä esimerkiksi työskentelee vain 2 tuntia päivässä 14 päivänä kuukaudessa eli yhteensä 28 tuntia, on kuukausi täysi lomanmääräytymiskuukausi 14 päivän säännön perusteella, vaikka 35 työ- tunnin ehto ei täytykään.
Luku 4 Vuosiloma
75 § Työssäoloajan veroinen aika
Työssäolon veroista aikaa ovat edellä 74 §:ssä tarkoitettuja vuosilomaan oikeut- tavia kalenterikuukausia laskettaessa ne ajat, joina työntekijä on estynyt teke- mästä työtään ollessaan
1) vuosilomalla tai tämän työehtosopimuksen 85 §:n 1 momentin tai vuosilomlain 8 §:n 2 momentin mukaisella vapaalla
2) sairauslomalla, jolta hänellä on tai olisi ollut ehdoton oikeus palkkaan
Soveltamisohje
Tätä kohtaa sovelletaan myös, jos työntekijä on sairausajan palkan sijasta saa- nut tapaturma- tai muuta korvausta työkyvyttömyysajalta, jolta hänellä olisi eh- doton oikeus sairausajan palkkaan.
3) työsopimuslain (55/2001) 4 luvun 1 §:ssä säädetyllä erityisäitiys-, äitiys-, isyys- tai vanhempainvapaalla, 6 §:ssä säädetyllä tilapäisellä hoitovapaalla taikka 7 §:ssä säädetyn, pakottavista perhesyistä johtuvan poissaolon vuoksi
4) lomautettuna enintään 30 kalenteripäivää kerrallaan
5) opintovapaalaissa (273/1979) tarkoitetulla opintovapaalla, yhteensä 30 kalen- teripäivää lomanmääräytymisvuoden aikana
6) työn edellyttämää koulutusta varten myönnetyllä työlomalla enintään 30 ka- lenteripäivää kerrallaan
7) ammatillisesta koulutuksesta annetun lain (531/2017) 70 §:n mukaisessa kou- lutuksessa suorittamassa voimassa olevaan oppisopimukseen kuuluvia tieto- puolisia opintoja
8) muutoin luvallisesti poissa yhteensä enintään 30 kalenteripäivää loman- määräytymisvuoden aikana edellyttäen, että työntekijä lomanmääräytymis- vuoden aikana on ollut asianomaisessa jäsenyhteisössä työssä vähintään 22 työpäivää.
Kohdan 8 mukaiseksi muuksi luvalliseksi poissaoloksi katsotaan myös edellä kohdissa 2 (sairausloma), 5 (opintovapaa) ja 6 (työn edellyttämä koulutus) tarkoitetut ajat ylittävät poissaoloajat. Mikäli työntekijä saa poissaoloajalta vuosilomaa tai lomakorvausta muun työnantajan työsuhteen perusteella, voidaan tällainen poissaoloaika jättää kokonaan lukematta työssäolopäivien veroiseksi.
Soveltamisohje
Muuta luvallista poissaoloa on mm. hoitovapaa, vuorotteluvapaa, opintovapaa ja työnantajan myöntämä palkaton työloma. Jos työntekijä on esimerkiksi opin- tovapaalla, hänelle luetaan työssäoloajan veroiseksi ajaksi 30 päivää kohdan 5
9) tämän työehtosopimuksen 42 §:n 2 momentin mukaisesti sovitun työaika- pankin pankkivapaalla.
B Vuosiloman pituus
76 § Vuosiloman pituuden määräytyminen
1 mom. Vuosiloman pituus määräytyy edellä 74 §:ssä tarkoitettujen täysien lomanmääräytymiskuukausien lukumäärän, vuosilomaan vaikuttavan kokemuslisään oikeuttavan palvelusajan ja työsuhteen pituuden mukaan.
Soveltamisohje
Vuosiloma määrätään ja lomakorvaus sekä lomaraha maksetaan kul- takin lomanmääräytymisvuodelta erikseen.
2 mom. Vuosilomataulukoiden käyttö
Loman pituus määräytyy 3 momentin taulukoiden 1, 2 tai 3 mukai- sesti. Käytettävä taulukko valitaan työntekijän kokemuslisään oikeut- tavan palvelusajan ja nykyisen työsuhteen keston perusteella.
Vuosilomapäivien tai lomakorvauksena maksettavien päivien luku- määrä määräytyy taulukon
1) rivin A mukaan, jos vuosiloma pidetään kokonaan lomana ja työn- tekijä on lomavuoden lomakautena (2.5.–30.9) ollut työssä (työn- teossa) vähintään 6 päivänä
2) rivin B mukaan, jos loma maksetaan osaksikin lomakorvauksena tai jos työntekijä ei ole lainkaan työssä lomavuoden lomakautena tai työssäolopäiviä on lomavuoden lomakautena (2.5.–30.9.) vä- hemmän kuin 6.
Soveltamisohje
Työssäoloajaksi rinnastuu myös sairausvakuutuslaissa tarkoitettu äitiysvapaa (105 arkipäivää sisältävä ajanjakso) tarkasteltaessa sitä, onko työntekijä ollut työssä lomavuoden lomakautena vähintään 6 työ- päivää.
Luku 4 Vuosiloma
Esimerkki 41
Taulukot 1, 2 tai 3, rivin B käyttö
▪ Työntekijä on sairauslomalla 4.5.–30.9.
▪ Työntekijän vuosiloma määräytyy rivin B mukaan, koska hän ei ole lomavuoden lomakautena (2.5.–30.9.) työssä vähintään 6 työssäolopäivää.
Esimerkki 42
Taulukot 1, 2 tai 3, rivin A tai B käyttö: Lomakorvaus
▪ Työntekijän työsuhde kestää 1.9.2012–31.5.2013.
▪ Työsuhde ajoittuu kahdelle lomanmääräytymisvuodelle: 2012– 2013 (lomakausi 2.5.–30.9.2012) ja lomanmääräytymisvuodelle 2013–2014 (lomakausi 2.5.–30.9.2014). Lomanmääräytymisvuo- det tarkastellaan erikseen.
▪ Lomanmääräytymisvuodelta 2012–2013 maksetaan lomakorvaus
rivin B mukaan 7 kuukaudelta työsuhteen päättyessä.
▪ Jos työntekijälle annettaisiin kertynyt vuosiloma lomana ennen työsuhteen päättymistä, käytettäisiin riviä A ehdolla, että työn- tekijä olisi työssä (työnteossa) vähintään kuutena päivänä ajalla 2.5.–30.9.2013.
▪ Lomanmääräytymisvuodelta 2013–2014 lomakorvaus maksetaan rivin B mukaan 2 kuukaudelta. Riviä B käytetään, vaikka kertynyt loma annettaisiin tämänkin lomanmääräytymisvuoden osalta loma- na ennen työsuhteen päättymistä, koska työntekijä ei olisi enää palveluksessa lomavuoden lomakautena 2.5.–30.9.2014.
3 mom. Vuosilomataulukot
Taulukko 1 | |||||||||||||
Täysiä lomanmääräytymis- kuukausia→ | 1 | 2 | 3 | 4 | 5 | 6 | 7 | 8 | 9 | 10 | 11 | 12 | |
Rivi A → | Vuosilomapäiviä (työpäiviä) | 3 | 6 | 9 | 12 | 15 | 18 | 21 | 24 | 27 | 30 | 33 | 38 |
Rivi B → | Vuosilomapäiviä (työpäiviä) | 3 | 5 | 8 | 10 | 13 | 15 | 18 | 20 | 23 | 25 | 28 | 30 |
Vuosiloman pituus määräytyy taulukko 1:n mukaan, jos työntekijä on ollut 31.3. työsuhteessa ja hänellä on tällöin päättyneen loman- määräytymisvuoden loppuun mennessä
– nykyisen työnantajan palvelua tai hyväksymää kokemuslisään oikeuttavaa palvelusaikaa vähintään 15 vuotta
– ja lisäksi hänen nykyinen työsuhteensa omaan työnantajaan on välittömästi ja yhtäjaksoisesti jatkunut vähintään 6 kuukautta.
Jos taulukko 1 ansaintasäännön piirissä olevan työntekijän työsuhde päättyy kesken lomanmääräytymisvuoden, hän ansaitsee vuosi- lomaa viimeiseksi jäävältä lomanmääräytymisvuodelta edelleen tämän taulukon mukaan.
Katso esimerkit 43-45.
Taulukko 2 | |||||||||||||
Täysiä lomanmääräytymis- kuukausia → | 1 | 2 | 3 | 4 | 5 | 6 | 7 | 8 | 9 | 10 | 11 | 12 | |
Rivi A → | Vuosilomapäiviä (työpäiviä) | 3 | 5 | 7 | 9 | 12 | 15 | 18 | 20 | 22 | 24 | 26 | 28 |
Rivi B → | Vuosilomapäiviä (työpäiviä) | 3 | 5 | 7 | 9 | 11 | 13 | 15 | 17 | 20 | 21 | 24 | 25 |
10 vuoden palvelu Täysiä lomanmääräytymis- kuukausia → | 12 | ||||||||||||
Vuosilomapäiviä (työpäiviä) → | 30 | ||||||||||||
1) Vuosiloman pituus määräytyy taulukko 2:n mukaan sen loman- määräytymisvuoden alusta lukien, jonka aikana työntekijän työ- suhde tulee kestäneeksi yhtäjaksoisesti vähintään 1 vuoden.
Tässä kohdassa tarkoitettuna vuoden yhtäjaksoisena palveluna ei oteta huomioon aikaa, jolloin työntekijä on ollut suorittamassa asevelvollisuuslaissa (1438/2007) tarkoitettua vakinaista palve- lua, naisten vapaaehtoisesta asepalveluksesta annetussa laissa (194/1995) tarkoitettua vapaaehtoista asepalvelusta tai siviili- palveluslaissa (1446/2007) tarkoitettua siviilipalvelusta.
2) Vuosiloman pituus määräytyy taulukko 2:n mukaan, jos työntekijä on ollut 31.3. työsuhteessa ja hänellä on tällöin päättyneen lomanmääräytymisvuoden loppuun mennessä nykyisen työnanta- jan palvelua tai hyväksymää kokemuslisään oikeuttavaa palvelus- aikaa vähintään 5 vuotta ja lisäksi hänen nykyinen työsuhteensa omaan työnantajaan on välittömästi ja yhtäjaksoisesti jatkunut vä- hintään 6 kuukautta.
3) Vuosiloman pituus määräytyy taulukko 2:n 10 vuoden palvelun mukaan, jos työntekijä on ollut 31.3. työsuhteessa ja hänellä on tällöin päättyneen lomanmääräytymisvuoden loppuun mennessä nykyisen työnantajan palvelua/hyväksymää kokemuslisään oikeutta- vaa palvelusaikaa vähintään 10 vuotta ja lisäksi vuosilomaoikeut- ta on kertynyt 12 täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta.
Jos taulukon 2 ansaintasäännön piirissä olevan työntekijän työsuhde päättyy kesken lomanmääräytymisvuoden, hän ansaitsee vuosilomaa viimeiseksi jäävältä lomanmääräytymisvuodelta edelleen tämän tau- lukon mukaan.
Katso esimerkit 46-47.
Täysiä lomanmääräytymis- kuukausia → | 1 | 2 | 3 | 4 | 5 | 6 | 7 | 8 | 9 | 10 | 11 | 12 | |
Rivi A → | Vuosilomapäiviä (työpäiviä) | 2 | 4 | 5 | 7 | 9 | 10 | 13 | 15 | 17 | 19 | 21 | 23 |
Rivi B → | Vuosilomapäiviä (työpäiviä) | 2 | 4 | 5 | 7 | 9 | 10 | 12 | 14 | 15 | 17 | 19 | 20 |
Luku 4 Vuosiloma
Vuosiloman pituus määräytyy taulukko 3:n mukaan muissa kuin taulukoihin 1–2 kuuluvissa tapauksissa.
Soveltamisohje
Taulukkoa 3 käytetään useimmiten alle vuoden kestävissä työ- suhteissa. Poikkeuksena tästä ovat vain viimeistään 1.10. alkaneet työsuhteet, jotka ovat edelleen voimassa lomanmääräytymisvuoden päättyessä 31.3. ja joissa työntekijällä on kokemuslisään oikeuttavaa palveluaikaa 15 vuotta (taulukko 1) tai 5 vuotta (taulukko 2, 2 kohta).
Katso esimerkit 45-48.
4 mom. Vuosiloman vähimmäispituus
Työntekijän vuosiloman pituus on aina vähintään vuosilomalain mukainen.
Soveltamisohje
Määräystä ei sovelleta lomakorvauksiin. Vertailuajanjakso on koko lomanmääräytymisvuosi eikä esimerkiksi jokin erillinen loman- määräytymiskuukausi.
5 mom. Vuosiloman vähimmäispituus työkyvyttömyystilanteissa
Työntekijällä on oikeus 20 vuosilomapäivään, jos hänen täydeltä lomanmääräytymisvuodelta ansaitsemansa vuosiloma alittaa 20 vuosilomapäivää sairaudesta, vammasta tai tapaturmasta johtuvan työkyvyttömyyden tai lääkinnällisestä kuntoutuksesta johtuvan poissaolon vuoksi.
Soveltamisohje
Lääkinnällisellä kuntoutuksella tarkoitetaan lääkärin määräämää, ammattitaudin tai tapaturman johdosta työkyvyn palauttamiseksi tai säilyttämiseksi annettavaa lääkinnällistä kuntoutusta.
Määräys koskee vain työkyvyttömyydestä tai lääkinnällisestä kuntou- tuksesta johtuvaa poissaoloa. Työntekijän vuosiloma voi alittaa 20 päivää muiden poissaolojen perusteella.
Määräyksen soveltamista tarkastellaan koko lomanmääräytymis- vuodelta. Mikäli palvelussuhde ei kestä koko lomanmääräytymis-
vuotta, työntekijällä on oikeus työkyvyttömyys- tai kuntoutuspoissaolo- aikaa vastaavaan osaan 20 vuosilomapäivästä.
6 mom. Poissaolojakson yhdenjaksoisuus työkyvyttömyystilanteissa
Oikeutta 5 momentin mukaiseen vuosilomaan ei ole 12 kuukautta yhdenjaksoisesti jatkuneen poissaolon ylittävältä ajalta. Poissaolo- jakson yhdenjaksoisuuden katkaisevat sellaiset työssäolojaksot, jot- ka oikeuttavat täyteen lomanmääräytymiskuukauteen, ei kuitenkaan työnteko osa-aikaisen sairauspoissaolon aikana. Vuosiloma, perhe- vapaat tai muut työssäolon keskeytykset eivät myöskään katkaise yhdenjaksoisuutta.
Soveltamisohje
Osa-aikaisella sairauspoissaololla tarkoitetaan työsopimuslain 2 luvun 11 a §:n mukaista osa-aikatyötä.
Vuosilomataulukkojen käyttöä koskevat esimerkit
Esimerkki 43
Taulukko 1, rivin A käyttö: Viidentoista (15) vuoden palvelusehto täyttyy lomanmääräytymisvuoden aikana
▪ Työntekijän työsuhde alkaa 1.10.2012 ja jatkuu edelleen.
▪ Nykyinen työnantaja hyväksyy toisen työnantajan palvelusta kokemuslisään oikeuttavaa palvelusaikaa 14 vuotta 6 kuukautta, jolloin 15 vuoden palvelusaika täyttyy 31.3.2013.
▪ Lomanmääräytymisvuonna 1.4.2012–31.3.2013 työntekijälle kertyy vuosilomaa taulukon 1 rivin A mukaan 6 täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta 18 vuosilomapäivää.
▪ Taulukkoa 1 käytetään, koska työntekijällä on lomanmääräytymis- vuoden päättyessä (31.3.2013) kokemuslisään oikeuttavaa palvelusaikaa 15 vuotta ja hänen työsuhteensa on kestänyt välittömästi ja yhtäjaksoisesti vähimmäismäärän eli 6 kuukautta.
▪ Riviä A käytetään, koska työsuhde jatkuu ja loma pidetään lomana.
Esimerkki 44
Taulukko 1, rivin B käyttö: Työsuhde päättyy, ei työssä loma- vuoden lomakautena.
▪ Työntekijä siirtyy eläkkeelle 1.6.2012 (yli 15 vuoden palvelu).
▪ Tarkastellaan kahta lomanmääräytymisvuotta: 2011–2012 ja
2012–2013.
▪ Lomanmääräytymisvuodelta 2011–2012 työntekijälle kertyy vuosilomaa 12 täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta taulukon 1 mukaan.
▪ Työnantaja vahvistaa kertyneen vuosiloman pidettäväksi ennen
eläkkeelle siirtymistä ajalle 19.4.–31.5.2012.
Luku 4 Vuosiloma
▪ Lomanmääräytymisvuodelta 2012–2013 työntekijälle kertyy uutta lomaa huhti–toukokuulta eli kahdelta kuukaudelta taulukon 1 rivin B mukaan 5 päivää.
▪ Riviä B käytetään, koska työntekijä ei olisi työssä enää loman- määräytymisvuoden lomakautena 2.5.–30.9.2013. Tämä loma maksetaan lomakorvauksena työsuhteen päättyessä.
Esimerkki 45
Taulukot 3 ja 1: Kuuden kuukauden yhtäjaksoinen palvelusehto ei täyty ennen lomanmääräytymisvuoden loppua.
▪ Työntekijän nykyinen työsuhde alkaa 1.11.2012 ja jatkuu edelleen.
▪ Työntekijällä on nykyisen työnantajan hyväksymää kokemus-
lisään oikeuttavaa aikaisempaa palvelusaikaa yli 15 vuotta.
▪ Lomanmääräytymisvuodelta 2012–2013 työntekijälle kertyy vuosilomaa taulukon 3 rivin A mukaan viideltä täydeltä loman- määräytymiskuukaudelta 9 vuosilomapäivää.
▪ Taulukkoa 3 käytetään, koska työntekijä ei ole lomanmääräytymis- vuoden loppuun mennessä yhtäjaksoisesti nykyisen työnantajan palveluksessa kuutta kuukautta.
▪ Riviä A käytetään, koska työsuhde jatkuu ja vuosiloma pidetään lomana.
▪ Lomanmääräytymisvuonna 2013–2014 ja sitä seuraavina vuosina palvelussuhteen jatkuessa keskeytymättä, työntekijä ansaitsee vuosilomaa taulukon 1 mukaisesti.
Esimerkki 46
Taulukot 3 ja 2: Yhden vuoden palvelusehto täyttyy toisena lomanmääräytymisvuonna, jolloin myös työsuhde päättyy.
▪ Työntekijän työsuhde kestää 1.10.2012–30.9.2013.
▪ Työsuhde ajoittuu kahdelle lomanmääräytymisvuodelle
2012–2013 ja 2013–2014.
▪ Lomanmääräytymisvuodelta 2012–2013 käytetään taulukkoa 3, koska nykyinen työsuhde jatkuu lomanmääräytymisvuoden loppuun (31.3.2013) mennessä yhtäjaksoisesti alle vuoden, eikä työntekijällä ole kokemuslisään oikeuttavaa aikaisempaa palvelua vähintään viittä vuotta.
▪ Taulukon 3 rivin A mukaan työntekijälle kertyy vuosilomaa kuudelta
täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta 10 vuosilomapäivää.
▪ Riviä A käytetään, koska työsuhde jatkuu edelleen vuoden 2012
lomakautena ja loma pidetään lomana.
▪ Lomanmääräytymisvuodelta 2013–2014 työntekijälle kertyy vuosilomaa taulukon 2 rivin B mukaan kuudelta täydeltä loman- määräytymiskuukaudelta 13 vuosilomapäivää.
▪ Taulukkoa 2 käytetään, koska työsuhde tulee kestäneeksi yhden
vuoden (30.9.2013) tämän lomanmääräytymisvuoden aikana.
▪ Riviä B käytetään, koska työntekijä ei työsuhteen päättymisen
vuoksi olisi työssä enää lomavuoden (2014) lomakaudella.
Esimerkki 47
Taulukot 3 ja 2: Yhden vuoden palvelusehto täyttyy, työsuhde päättyy, vuosiloma pidetty osittain ja loppuloma maksetaan loma- korvauksena.
▪ Työntekijän työsuhde kestää 1.7.2010–31.3.2013 ja hänellä on
kokemuslisään oikeuttavaa palvelusaikaa 2 vuotta.
▪ Työsuhde ajoittuu kolmelle lomanmääräytymisvuodelle:
2010–2011, 2011–2012 ja 2012–2013.
▪ Lomanmääräytymisvuodelta 2010–2011 työntekijälle kertyy vuosilomaa taulukon 3 rivin A mukaan 9 täydeltä loman- määräytymiskuukaudelta 17 vuosilomapäivää.
▪ Taulukkoa 3 käytetään, koska yhtäjaksoinen palvelu jatkuu ennen
lomamääräytymisvuoden loppua (31.3.2011) alle vuoden.
▪ Riviä A käytetään, koska työsuhde jatkuu ja vuosiloma pidetään lomana.
▪ Lomanmääräytymisvuodelta 2011–2012 työntekijälle kertyy vuosilomaa taulukon 2 rivin A mukaan 12 täydeltä loman- määräytymiskuukaudelta 28 vuosilomapäivää.
▪ Taulukkoa 2 käytetään, koska työsuhde tulee kestäneeksi yhden
vuoden tämän lomanmääräytymisvuoden aikana.
▪ Riviä A käytetään, koska työsuhde jatkuu ja vuosiloma pidetään
kokonaan lomana.
▪ Lomanmääräytymisvuodelta 2012–2013 työntekijälle kertyy
vuosilomaa 12 täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta.
▪ Kertynyt vuosiloma maksetaan kokonaan lomakorvauksena
taulukon 2 rivin B mukaan (25 korvauspäivää).
▪ Jos osakin lomasta maksetaan lomakorvauksena, korvattavien
päivien lukumäärä määräytyy taulukon rivin B mukaan.
Esimerkki 48
Taulukko 3: Alle yhden vuoden työsuhde päättyy, vuosiloma makse- taan lomakorvauksena tai lomapäivät pidetään.
▪ Työntekijän työsuhde kestää 1.6.2012–20.2.2013 ja ajoittuu
yhdelle lomanmääräytymisvuodelle (2012–2013).
▪ Lomanmääräytymisvuodelta työntekijälle kertyy vuosilomaa taulukon 3 rivin B mukaan 9 täydeltä lomanmääräytymis- kuukaudelta 15 vuosilomapäivää.
▪ Taulukkoa 3 käytetään, koska työsuhde kestää loman-
määräytymisvuoden loppuun mennessä alle yhden vuoden.
▪ Riviä B käytetään, koska vuosilomapäivät maksetaan
lomakorvauksena.
▪ Riviä B käytettäisiin, vaikka työntekijä pitäisi vuosilomapäivät lomana työsuhteen aikana, koska hän ei olisi työssä työsuhteen päättymisen vuoksi lomavuoden lomakautena (2.5.–30.9.2013) vähintään kuutena päivänä.
Luku 4 Vuosiloma
77 § Vuosilomapäivien kuluminen
1 mom. Pääsääntö (keskimäärin 5 työpäivää viikossa)
Vuosilomaa annettaessa vuosilomapäiviä ovat kaikki vuosiloma- aikaan sisältyvät päivät, jotka ilman vuosilomaa olisivat säännölli- seen työaikaan kuuluvia työpäiviä, jollei jäljempänä 3 momentista muuta aiheudu. Vuosiloma-aikaan voi sisältyä vuosiloman pituudesta riippuen työpäivien lisäksi myös vapaapäiviä. Jos kalenteriviikon kaikki työpäivät ovat vuosilomapäiviä, loma-ajaksi määrätään koko kalenteriviikko maanantaista sunnuntaihin.
Soveltamisohje
Vuosilomaa ansaitaan ja se kuluu viisipäiväisen työviikon mukaisesti. Yleis- ja toimistotyöajassa tavanomaista viisipäiväistä työviikkoa tekevän työntekijän lomapäiviä kuluttavat pääsääntöisesti päivät maanantaista perjantaihin. Siten yhden kalenteriviikon vuosiloma kuluttaa 5 vuosilomapäivää sellaisella viikolla, jolla ei ole arkipyhää. Jaksotyössä kaikki viikonpäivät (myös lauantai ja sunnuntai) kulutta- vat lomapäiviä, kuitenkin niin, että sellaisella viikolla, jolla ei ole arki- pyhää, kuluu enintään 5 lomapäivää.
Vajailla viikoilla vuosilomapäiviä kuluttavat yleis- ja toimistotyöajassa kaikki vuosilomapäiviksi merkityt päivät maanantaista perjantaihin ja jaksotyöajassa kaikki vuosilomapäiviksi merkityt kalenteripäivät, kuitenkin enintään 5 päivää kalenteriviikossa. Arkipyhät eivät kuluta lomapäiviä.
Jos työntekijän säännöllinen työaika on järjestetty niin, että hän te- kee keskimäärin enemmän tai vähemmän kuin 5 työpäivää viikossa (esimerkiksi osa-aikatyön työaikajärjestelyt), noudatetaan tämän pykälän 2 momentin määräystä poikkeavista työaikajärjestelyistä. Tämän pykälän 1 ja 2 momenttien soveltamisedellytykset ratkaistaan vuosiloman tai sen osan antamishetkellä.
Esimerkki 49
▪ Jaksotyöaikajärjestelmässä vuosiloman kulumista vajailla viikoilla ja keskeytyneen työaikajakson taulukkoa tarkastellaan aina yhdessä.
▪ Jaksotyöajassa olevan työntekijän vuosiloma vahvistetaan ajaksi 29.3–1.4.2010 (pääsiäisviikon maanantai–torstai). Vuosilomaa ku- luu 4 päivää. Koska viikolla on 4 keskeytyspäivää, keskeytyneen jakson taulukon mukaan viikolta tulisi työvuoroluetteloon työaikaa 8 tuntia. Viikolla on kuitenkin yksi työaikaa lyhentävä arkipyhä (pitkäperjantai), joka lyhentää työaikaa 7 tunnilla 40
minuutilla. Työaikaa jää viikolta jaksolle siten 20 minuuttia.
C Vuosilomapäivien kuluminen | 95
Koska päivät perjantaista sunnuntaihin eivät ole lomapäiviä, voi- daan ne merkitä työpäiviksi.
2 mom. Tavanomaisesta poikkeavat työaikajärjestelyt
Mikäli säännölliseen työaikaan kuuluvia työpäiviä on keskimäärin vähemmän tai enemmän kuin 5 kalenteriviikossa, vuosiloma-aikaan sisällytetään työ- ja vapaapäiviä samassa suhteessa kuin niitä muu- toinkin on ja vuosilomapäivät kuluvat vuosiloma-aikana seuraavasti:
1) Täydellä kalenteriviikolla kuluu 5 vuosilomapäivää ottaen kuiten- kin huomioon, että arkipyhä ei kuluta vuosilomapäiviä.
2) Vajaalla kalenteriviikolla vuosilomapäiviä kuluttavat vuosiloma- aikaan sisältyvät arkipäivät paitsi lauantai ja arkipyhät. Mikäli vuosiloma-aikaan sisältyvä lauantai, sunnuntai tai arkipyhä olisi ollut työpäiviä, kuluttaisivat nekin vuosilomapäiviä. Vuosiloma- päiviä voi kuitenkin vajaalla kalenteriviikolla kulua enintään 4.
Soveltamisohje
Täysi kalenteriviikko on maanantaista sunnuntaihin kestävä viikko, joka on kokonaan merkitty vuosilomaksi. Vajaa kalenteriviikko on viikko, jossa vain osa kalenteriviikon päivistä on merkitty vuosilomapäiviksi.
Poikkeavia työaikajärjestelyjä esiintyy useimmin osa-aikatyön työ- aikajärjestelyissä. Jos työntekijä tekee työtä esimerkiksi joka toinen viikko 2 päivää ja joka toinen viikko 3 päivää, on työpäiviä keskimää- rin 2,5 viikossa. Jos työ on järjestetty niin, että työntekijä on työssä joka toinen viikko 5 päivää, joka toisen viikon ollessa vapaaviikko, on työpäiviä tässä 2 viikon työaikajaksossa myös 2,5.
Tämän momentin määräyksiä sovelletaan myös, kun säännöllistä työaikaa ei ole lainkaan määrätty tai säännöllinen työaika vaihtelee viikoittain.
Laskettaessa viikon keskimääräisten työpäivien lukumäärää työaikaa lyhentävät arkipyhät ja vapaa-aikakorvauspäivät katsotaan työpäivik- si. Yövuoro katsotaan yhdeksi työpäiväksi.
1 ja 2 momentin soveltamisedellytykset ratkaistaan vuosiloman antamishetkellä. Näin ollen, jos sillä kalenteriviikolla tai siinä tasoit- tumisjaksossa, johon vuosiloma sisältyy tai jossa vuosiloma alkaa tai päättyy, olisi ilman vuosilomaa säännölliseen työaikaan kuuluvia työ- päiviä keskimäärin vähemmän tai enemmän kuin 5 kalenteriviikossa, sovelletaan 2 momentin määräyksiä.
96 | C Vuosilomapäivien kuluminen
Luku 4 Vuosiloma
Vuosilomaa sijoitetaan työ- ja vapaapäiville samassa suhteessa, kuin näitä päiviä on työssä ollessakin. Työpäiville sijoitettavien loma- päivien määrä saadaan seuraavasta kaavasta:
kalenteriviikon keskimääräiset työpäivät | x lomapäivien lukumäärä |
5 |
Esimerkki 50
▪ Osa-aikaeläkkeellä olevan työntekijän lomaoikeus on 38 päivää.
▪ Hänen työaikansa on 19 tuntia viikossa, ja hän työskentelee joka
viikko kolmena (3) työpäivänä viidestä (5).
▪ Laskutoimitus 3 : 5 x 38 = 22,8 eli 23 päivää
▪ Koska vuosilomaa annettaessa lomaan tulee sisällyttää työ- ja vapaapäiviä samassa suhteessa (38 - 23 = 15), kuin työssä olles- sakin, pitää loma-aikaan sijoittaa 23 lomapäivää työpäiville ja 15 lomapäivää päiville, jotka ilman lomaa olisivat vapaapäiviä.
3 mom. Arkipyhät
Vuosilomaan sisältyvät työaikaluvun 47 §:ssä luetellut arkipyhät eivät kuluta vuosilomapäiviä.
4 mom. Vuosilomapäivien pyöristäminen
Vajaat päivät pyöristetään lähimpään täyteen kokonaislukuun siten, että 0,5 pyöristetään ylöspäin. Mikäli saman lomanmääräytymis- vuoden lomia annetaan siten, että lomanosia jouduttaisiin pyöristä- mään kaksi kertaa tai useammin, lopputuloksen pitää olla sama, kuin jos pyöristys olisi suoritettu yhteenlasketuista loman osista em. tavalla.
D Vuosiloman ajankohta ja jakaminen
78 § Vuosiloman ajankohta
1 mom. Vuosiloman ajankohdan määrääminen
Vuosiloma annetaan työnantajan määräämänä ajankohtana, jolleivät työnantaja ja työntekijä sovi loman pitämisestä jäljempänä 4 tai 5 momentissa tarkoitetulla tavalla. Työnantajan määrätessä loman ajankohdan on vuosilomasta 20 vuosilomapäivää (kesäloma) sijoitet- tava lomavuoden lomakauteen, (2.5.–30.9.). Muu osa lomasta (talvi- loma) on annettava viimeistään seuraavan lomakauden alkuun (30.4.) mennessä. Yli 20 päivän vuosilomasta 20 päivää ylittävä osa ja vähintään 25 päivää käsittävästä vuosilomasta vähintään 5 päivää on annettava talvilomana.
D Vuosiloman ajankohta ja jakaminen | 97