Valtiosektorin tiedote 4/2013

TÄSSÄ NUMEROSSA

• Työllisyys- ja kasvusopimus tuli ja meni

• Valtion virka- ja työehtosopimus kaudelle 2014–2017

• Virkanimityksestä ei valitusmahdollisuutta

• Yt-neuvotteluja virastoissa

Valtiosektorin tiedote 4/2013

Pääkirjoitus

Työllisyys- ja kasvusopimus tuli ja meni

i ollut valtion uuden virka- ja työehtosopimuksen allekir- joitukset edes ehtineet kunnolla kuivua, kun valtiotyön- antaja jo ilmoitti Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen

THL:n yhteistoimintaneuvottelujen aloittamisesta 115 henkilön vähentämiseksi. Yhteistoimintaneuvotteluiden ajoitus on kä- sittämätön, sillä juurihan solmittiin työmarkkinoita vakauttava työllisyys- ja kasvusopimus. Työllisyyden tukemisen sijaan valtio siis irtisanoo omia osaajiaan. Ei siten luoda uuden kasvun eväitä. Ylipäätään THL:n yhteistoimintaneuvotteluiden ajoituksen ajan- kohta tarkoittaa sitä, että työllisyys- ja kasvusopimuksen henkeä on rikottu ja valtion työntekijät muuallakin kuin THL:n palveluk- sessa on petetty.

Valtion työnantajarooli ja maine kärsivät varsin kovan kola- uksen, kun työllisyys- ja kasvusopimuksen käytännön toteutta- minen on kaikkea muuta kuin työllistävää. Valitettavaa on, että tämäkään yhteistoimintaneuvottelu ei yksin riitä. Kaikille hallin- nonaloille on tulossa ensi vuonna tiukennuksia, mikäli mennään tällä valtiovarainministeriön valitsemalla linjalla. Käynnissä on säästöjen lisäksi lukuisia ”kehittämis” hankkeita, kuten KEHU eli keskushallinnon uudistushanke, jonka tavoitteena on muodostaa valtioneuvostosta toiminnallisesti ja taloudellisesti nykyistä yh- tenäisempi rakenteellinen kokonaisuus seuraavasta hallituskau- desta 2015 alkaen. Tämäkään hanke tuskin osoittautuu millekään osapuolelle hyväksi tai edes säästöjä tuottavaksi.

Valtion keskeisenä kilpailukykytekijänä ovat asiantuntijateh- tävissä olleet mielenkiintoiset työn sisällöt sekä turvalliset työ- ja virkasuhteet. Johto- ja asiantuntijatehtävissä valtio ei edelleen- kään pysty kilpailemaan palkalla. Käsitys valtiosta luotettavana työnantajana romuttuu täysin, jos nyt suunnitteilla olevat leikka- ukset toteutetaan. Valtio tulee menettämään lähivuosina joukon parhaita asiantuntijoitaan, sillä he tuskin sietävät jatkuvaa sääs- töjen ja yhteistoimintaneuvotteluiden uhkaa. Valtiotyönantaja ei voi jatkaa näin. Työnantajapolitiikka vaatii onnistuakseen edes jossain määrin myös palkansaajapuolen kuuntelemista. Nyt ol- laan lähellä rajaa, jonka ylityttyä ei paluuta enää ole.

Edunvalvontajärjestöjen näkökulmasta tuleva vuosi ei tule an- tamaan meille kovasti toivottua työelämän rauhaa, mutta toivo- tan silti kaikille teille jukolaisille

Rauhaisaa Joulun aikaa !

Xxxxx Xxxxxxxx

Toiminnanjohtaja, Lakimiesliitto

Valtion neuvottelukunnan puheenjohtaja, JUKO

Valtion virka- ja työehtosopimus kaudelle 2014–2017

ulkisalan koulutettujen neuvottelu- järjestö JUKO ry:n hallitus hyväksyi kokouksessaan 25.10.2013 yksimie- lisesti valtiosektorilla saavutetun neuvot- telutuloksen ja sopimus allekirjoitettiin valtion työmarkkinalaitoksen kanssa mar- raskuun alussa. Julkisen sektorin ja erityi- sesti valtion sopimusneuvotteluja rasitti loppumetreille saakka kysymys palkan- korotusten jakotavasta. Loppujen lopuksi neuvotteluissa päädyttiin toteuttamaan palkankorotukset työntekijäpuolen esit- tämällä tavalla suoraan peruspalkkoihin, jolloin tehdyt korotukset heijastuvat myös virka- ja työehtosopimusten mukaisiin li-

siin.

Sopimuskausi ja palkankorotukset

Valtiolla sopimuskausi on 1.4.2014 – 31.1. 2017. Sopimuskauden ensimmäinen jak- so päättyy 31.1.2016 ja toinen 31.1.2017. Virastokohtaiset sopimukset uudistuvat suoraan keskustason sopimuksen myötä. Palkkoja korotetaan 1.8.2014 alkaen yleis- korotuksella, jonka suuruus on 20 euroa kuukaudelta ja 1.8.2015 alkaen yleiskoro- tuksella, jonka suuruus on 0,30 prosent- tia. Sopimusjakson 1.2.2016 – 31.1.2017 palkantarkistuksista sovitaan viimeistään 30.6.2015 mennessä.

Keskusjärjestöjen tekemän kasvu- ja työllisyyssopimuksessa toisen vuoden

yleiskorotus on 0,4%. Valtiolla 0,1% käy- tettiin vuosilomakarenssin poistamiseen. Jos vuosilomalla sairastui, ensimmäiset seitsemän päivää kuuluivat aikaisemmin omavastuun piiriin. Nyt sairaustapauk- sen sattuessa vuosilomaa saa siirtää heti myöhemmin pidettäväksi ja tämä koskee kaikkia vuosilomapäiviä. Työnantajalle tulee kuitenkin toimittaa lääkärintodistus tai muu luotettava selvitys.

Tehtäväkohtaisten palkanosien taulu- koita sekä henkilökohtaisia palkanosia, kokemusosia ja muita suhteessa tauluk- kopalkkaukseen määräytyviä palkanosia tarkistetaan yleiskorotuksia vastaavasti. Virkamiesten euromääräisinä vahvistet- tuja tai sovittuja kuukausipalkkoja ja tun- tipalkkaisten virkamiesten tuntipalkkoja tarkistetaan keskustason virka- ja työehto- sopimuksen 6 §:ssä tarkoitetuin yleiskoro- tuksin. Niitä euromääräisiä palkanlisiä ja lisäpalkkioita, joita on ennestään voimas- sa olevien virka- ja työehto-sopimusten tai vakiintuneen käytännön perusteella tarkistettava yleiskorotuksin, korotetaan 1.8.2014 alkaen 0,73 prosentilla.

Eräitä keskeisiä tekstimuutoksia

Jokaisella virkamiehellä ja työntekijällä on jatkossa sopimukseen perustuva oi- keus vuosittaisten kehityskeskustelujen käymiseen osana hyvää johtamista ja esi-

miestyötä. Ikääntyneiden työntekijöiden kohdalla kehityskeskusteluissa tulee myös käydä läpi työuran pidentämistä tukevia toimenpiteitä vähintään viisi vuotta ennen arvioitua eläkkeelle jäämistä tai heidän täytettyään 58 vuotta.

Virkamiesten sairasajan palkkaa mak- setaan enää vain vuoden ajalta, kuten työ- sopimussuhteisilla aiemminkin on tehty. Muutos astuu voimaan siten, että 1.4.2015 yli vuoden sairastaneelle ei enää palkkaa makseta. Vanha etuus säilyy kuitenkin työtapaturman, ammattitaudin ja väkival- tatilanteiden osalta.

Työaikasopimuksen 6§a kohdassa tar- koitettua vapaaehtoisuuteen perustuvaa ja virkamiehen kanssa sovittavaa piden- nettyä työaikaa ei tule ottaa käyttöön heti palvelussuhteen alusta eikä työaikaa ole mahdollista sen avulla pidentää kuin enintään 12 kuukauden ajaksi kerrallaan. Pidennetyltä työajalta maksetaan piden- nystä vastaava lisäpalkka.

Matkakustannusten korvaussopimuk- sen päällekkäisyyksiä karsittiin ja sovel- tamisohjeet laitettiin kunkin pykälän perään. Näin pyrittiin parantamaan sopi- muksen luettavuutta. Sopimuksen sisältö ei muuttunut.

Xxxxx Xxxxxxxxxx

neuvottelupäällikkö

Yhteiskunta-alan korkeakoulutetut ry

Keppi ja Xxxxxxxx toivottaa lukijoilleen Rauhallista Joulua

ja Hyvää Uutta Vuotta!

Virkanimityksestä

ei valitusmahdollisuutta

Virkamieslain virkamiehen valitusoikeutta koskevat säännökset muuttuivat 1.4.2013 alkaen. Pääsäännön mukaan virkamiehellä on oikeus valittaa

häntä koskevasta päätöksestä. Valitusoikeutta on kuitenkin rajoitettu eikä valittaa edelleenkään voi esim. virkanimityspäätöksistä.

Kelpoisuus virkaan

Perustuslain 125 § on säädetty, että yleiset nimitysperusteet virkaan ovat taito, kyky ja koeteltu kansalaiskunto. Virkaan ni- mitettävän henkilön yleisistä kelpoisuus- vaatimuksista – kansalaisuudesta, iästä ja kielitaidosta – säädetään valtion virka- mieslaissa (6–8 §). Erityisistä kelpoisuus- vaatimuksista on virka- tai nimikekohtai- sia säännöksiä virastoja koskevissa laeissa tai virastojen hallintoasetuksissa. Näitä ovat esimerkiksi vaadittava koulutus tai tutkinto, tehtävien edellyttämä kokemus tai perehtyneisyys viran tehtäväalaan sekä käytännössä osoitettu johtamistaito.

Säädettyjen kelpoisuusvaatimusten li- säksi voidaan henkilöltä edellyttää muita lisävalmiuksia ja henkilökohtaisia omi- naisuuksia, jotka edesauttavat virkatehtä- vien menestyksellistä hoitamista. Tällaiset lisävalmiudet ja henkilökohtaiset omi- naisuudet tulee mainita viranhakuilmoi- tuksessa ja niiden täyttyminen tulee ottaa huomioon nimitysharkinnassa.

Nimityspäätöksen perusteleminen

Hallintolain 45 §:n mukaan hallintopää- tös on perusteltava ja perusteluissa on ilmoitettava, mitkä seikat ja selvitykset ovat vaikuttaneet ratkaisuun. Käytännössä virkanimityksissä perustelut muodostuvat nimitysmuistiossa esitetystä hakijakohtai- sesta pätevyysarvioinnista ja viranhaki- joiden välillä tehdystä ansiovertailusta ja näiden perusteella tehdyistä johtopäätök- sistä.

Nimitysmuistion merkitys

Valtiovarainministeriön virantäyttöä kos- kevan ohjeen mukaan nimitysmuistiossa on todettava viran avoimeksi tulo, virkaa koskeva nimittämismenettely sekä viran kelpoisuusvaatimukset. Muistiossa on selostettava virkaan kuuluvat tehtävät ja hakumenettely.

“Ansioituneimman hakijan osoittami- seksi muistiossa vertaillaan hakijoiden ansiot. Vertailu tehdään yleisten nimitys- perusteiden, kelpoisuusvaatimusten ja virkaan kuuluvien tehtävien asettamien muiden vaatimusten perusteella tarkas- telemalla hakijoiden koulutusta, työ- ja muuta kokemusta sekä muita ansioita.”

Muistiossa tulee erityistä huomiota kiinnittää hakijoiden ansioiden tasapuo- liseen selostamiseen ja niiden objektii- viseen vertailuun. Lisäksi edellytetään, että muistiosta käy ilmi, millä perusteilla virkaan ehdotettava henkilö on siihen an- sioitunein ja miten perustuslain, valtion virkamieslain ja tasa-arvolain vaatimukset täyttyvät. Nimitysmuistiosta ilmenevillä tiedoilla voi olla merkitystä työhönottoon liittyvää tasa-arvolain ja yhdenvertaisuus- lain noudattamista selvitettäessä.

Virkanimityksistä on kantelumahdollisuus

Virantäytöstä valtiolla ei siis voi valittaa. Virkaa hakenut henkilö voi kuitenkin teh- dä nimittävän viranomaisen menettelystä kantelun oikeuskanslerille tai eduskunnan oikeusasiamiehelle. Kanteluasiassa annet- tava päätös perustuu nimittämisasiakir-

joihin, joista juuri nimitysmuistiolla on suuri merkitys.

Apulaisoikeuskanslerin sijainen on päätöksessään 17.6.2013 katsonut, ettei kantelun kohteena olevan asian nimitys- muistiossa oltu esitetty hakijoiden ansi- oiden vertailua perustuslaissa eikä VM:n ohjeessa edellytetyllä tavalla. Nimitys- päätös ei myöskään ollut täyttänyt hallin- tolaissa säädettyjä päätöksen perusteluille asetteluja vaatimuksia.

Virkaa hakeneiden tulee voida tu- tustumalla nimitysmuistioon perehtyä nimityspäätöksen perusteluihin. Nimi- tysmuistio toimiikin hakijoiden oikeus- turvan takeena ja muistio on myös tär- keässä roolissa arvioitaessa jälkikäteen nimityksen lainmukaisuutta.

Oikeuskansleri tai oikeusasiamies voi mm. kiinnittää virkanimityspäätöksen tehneiden huomiota havaitsemiinsa vir- heisiin ja kehottaa jatkossa korjaamaan menettelyssä ilmenneitä puutteita. Heillä ei kuitenkaan ole toimivaltaa purkaa tai oikaista viranomaisen tekemään nimitys- päätöstä.

Xxx Xxxxxxxx

Asiamies

Tekniikan akateemiset TEK

Yt-neuvotteluja virastoissa

Huoli huomisesta jatkuu yt-neuvottelujen päätyttyäkin

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen JU- KOlaisen pääluottamusmiehen Xxxx Xxxxxxxx mieli on matalalla työnantajan antaman yt-neuvotteluesityksen jälkeen. Yt-kutsua osattiin odottaa, mutta sadan työpaikan vähennystarve tuntuu käsittä- mättömältä. Talon noin 1 300 työntekijäs- tä noin 650 on akavalaisia.

– Ihmiset ovat kauhuissaan. Jopa ne, jotka eivät ole neuvottelujen kohteena, miettivät, kannattaako taloon enää jäädä. Kilpailuetuna valtiolla on ollut tähän asti työn sisältö ja suhteellisen turvallinen työ- paikka. Kun tämä etu on kadonnut, eikä palkoilla kyetä kilpailemaan, millä valtio enää houkuttelee työntekijöitä, Xxxx Xx- xxxxx kysyy.

Neuvottelujen tavoitteena on hakea seitsemän miljoonan euron säästöjä, jot- ta THL:n toiminta saataisiin sopeutettua 2014–2015 budjettileikkauksiin. Leik- kauksia on tulossa myös vuosien 2016– 2017 budjetteihin.

THL:ssä on eletty kädestä suuhun jo pitkään. Laitoksessa on ollut 5–6 yt-neu- vottelut, noin 130 ihmistä on joutunut lähtemään. Budjettirahoitus on vähenty- nyt 1–2 miljoonaa euroa vuosittain. Sa- manaikaisesti ulkopuolisen tutkimusra- han saaminen on vaikeutunut.

– Meidänkin on osallistuttava säästö- talkoisiin, mutta tämä on turhan reipas xxxxx. On oikeasti mietittävä, pystymmekö huolehtimaan lakisääteisistä velvoitteis- tamme. Meillä on Suomen mittakaavassa erikoisosaamista, jota ei löydy muualta. Ei tätä toimintaa saa rapauttaa.

Yt-neuvottelut päättynevät joulun jäl- keen. Sinervo toivoo, että väenvähennyk- sissä päädyttäisiin mahdollisimman ke- veisiin ja joustaviin keinoihin.

– Joka tapauksessa tämä on monelle perheelle katastrofi, Xxxx Xxxxxxx sanoo yli 10 vuoden pääluottamusmiespestin, useiden yt-neuvottelujen ja fuusion koke- muksella.

Elämä jatkuu yt:n jälkeenkin

Valtiokonttorin JUKOlaisella pääluotta- musmiehellä Xxxxxx Xxxxxxxxxx ei ollut Xxxxxxxx pitkää yt-neuvottelukokemusta apunaan, kun heidän kohdalleen osui his- torian ensimmäiset yt-neuvottelut tänä kesänä.

Vähennystarpeeksi ilmoitettiin enim- millään 70 henkilötyövuotta. Lopulta vain 17 menetti työpaikan ja neljä osa- aikaistettiin. JUKOlaisia irtisanotuista oli kahdeksan.

– Hienoa, että irtisanottavien määrä laski näin paljon. Xxxxx kuitenkin ollut mukavampi, että neuvotteluissa olisi läh- detty liikkeelle realistisemmista määristä. Yt-neuvottelujen alkaminen ylipäätään oli valtiokonttorilaisille todellinen shokki. Oltiin tuudittauduttu siihen, että lisäbud- jetista löytyy jatkossakin rahoitusta, Ka- nervo sanoo.

Xxxxxxx myöntää, että Valtiokonttorin toiminnassa on tehostamisenkin varaa. Syytä tästä ei voi pistää kuitenkaan vain työntekijöiden niskoille. Talon 510 työn- tekijästä 160 on akavalaisia.

– Henkilöstö ei hyväksy, että samaan aikaan kun ihmisiä irtisanotaan, palveluja ostetaan ulkopuolelta.

Xxxxxxx pelkää, että vähennyksiä voi olla tulossa jatkossakin valtion kireän ta- loustilanteen vuoksi.

– Olemme silloin valmiimpia myös neuvottelijoina. JUKOlta toivon konk- reettista rautalankamallia, mitä kaikkea neuvotteluissa pitää ottaa huomioon ja kuinka toimia eri tilanteissa. Meitä oli on- neksi neuvotteluissa JUKOn lisäksi myös Pardian ja JHLn edustajat. Voimien yhdis- täminen oli ehdoton juttu.

Työkaverin menettäminen on kova pala, työpaikan menettäminen sitäkin ko- vempi. Valoakin näkyy.

– Syksyllä irtisanotuista JUKOlaisista ainakin yksi on jo löytänyt uuden työ- paikan valtion Heli-järjestelmässä olleen virkajärjestelmän kautta, Xxxxxx Xxxxxxx iloitsee.

Xxxxx Xxxxxx Teksti

Tiedotetta julkaisevat: