Seinäjoen koulutuskuntayhtymän
Seinäjoen koulutuskuntayhtymän
Perussopimus
Yhtymähallitus 21.10.2019, 97 §
Yhtymävaltuusto 16.12.2019, 33 §
Sisällys
3 § Tehtävät ja toiminta-ajatus 4
4 § Jäsenkunnan ottaminen ja eroaminen sekä toimintaa jatkavien jäsenkuntien asema 5
6 § Yhtymävaltuuston jäsenten valinta 5
8 § Yhtymävaltuuston päätösvaltaisuus 7
9 § Yhtymävaltuuston tehtävät 7
Yhtymähallitus ja kuntayhtymän johtaja 8
10 § Yhtymähallituksen kokoonpano ja äänimäärä 8
11 § Yhtymähallituksen tehtävät 8
12 § Kuntayhtymän nimen kirjoittaminen 9
17 § Peruspääoma ja jäsenkuntien osuudet 9
18 § Jäsenkuntien osuudet varoista ja vastuut veloista ja velvoitteista 10
19 § Talousarvio ja -suunnitelma 10
20 § Talouden ja toiminnan seurantajärjestelmä sekä raportointi jäsenkunnille 11
21 § Tilikauden yli- ja alijäämäkäsittely 11
24 § Kuntayhtymän tiedonantovelvollisuus 11
Kuntayhtymän toiminnan ja investointien rahoittaminen 11
25 § Kuntayhtymän toiminnan rahoitus 11
26 § Investoinnit ja pääomarahoitus 12
28 § Jäsenkunnan maksuosuuden erääntyminen ja viivästyskorko 12
Hallinnon ja talouden tarkastus 12
31 § Hallinnon ja talouden tarkastus 12
Kuntayhtymän purkaminen ja loppuselvitys 13
33 § Kuntayhtymän purkaminen ja loppuselvitys 13
34 § Perussopimuksen muuttaminen 13
35 § Sopimuksesta aiheutuvien erimielisyyksien ratkaiseminen 13
1. Luku
Jäsenkunnat ja tehtävät
1 § Nimi ja kotipaikka
Kuntayhtymän nimi on Seinäjoen koulutuskuntayhtymä. Kuntayhtymän kotipaikka on Seinäjoki.
Kuntayhtymän yhtymävaltuuston päätöksellä kuntayhtymä voi ottaa käyttöön muun toiminimen.
Kuntayhtymä on yksikielinen.
2 § Jäsenkunnat
Kuntayhtymän jäsenkuntia ovat Alajärvi, Alavus, Ilmajoki, Isokyrö, Karijoki, Kauhajoki, Kauhava, Kristiinankaupunki, Kuortane, Kurikka, Lapua, Multia, Seinäjoki, Soini, Teuva, Virrat ja Ähtäri. (17)
3 § Tehtävät ja toiminta-ajatus
Kuntayhtymällä on järjestämisvastuu kulloinkin voimassa olevassa opetus- ja kulttuuriministeriön (OKM) päättämässä järjestämisluvassa määritellyistä am- matillisesta koulutuksesta. Kuntayhtymä kehittää ja toteuttaa koulutuksiin liit- tyvää hanke- ja palvelutoimintaa.
Lisäksi kuntayhtymä voi järjestää tai tuottaa ammatilliseen opettajankoulutuk- seen liittyviä tehtäviä.
Kuntayhtymällä on oikeus myydä tuottamiaan koulutus- ja niiden oheis- ja tu- kipalveluja.
Seinäjoen koulutuskuntayhtymä Sedu toteuttaa ammatillista koulutuksesta si- ten kuin ammatillista koulutusta koskevassa lainsäädännössä tarkemmin mää- ritellään.
Kuntayhtymä voi järjestää tai tuottaa myös muita toimialaansa kuuluvia tai sitä tukevia palveluja.
Kuntayhtymä voi olla osakkaana osakeyhtiöissä ja jäsenenä muissa yhteisöis- sä, joiden toimintamalli edistää kuntayhtymän tehtäväalaa. Kuntayhtymällä voi olla tytäryhteisöjä.
Kuntayhtymä voi omistaa ja hallita irtainta ja kiinteää omaisuutta.
4 § Jäsenkunnan ottaminen ja eroaminen sekä toimintaa jatkavien jäsenkuntien asema
Uuden jäsenkunnan ottaminen edellyttää kuntayhtymän perussopimuksen muuttamista kuntalain mukaisesti.
Uuden jäsenkunnan jäsenyys kuntayhtymässä alkaa, ellei toisin määrätä, pe- russopimuksen muutoksen hyväksymistä seuraavan kalenterivuoden alusta.
Jäsenkunnan, joka haluaa erota kuntayhtymästä, tulee ilmoittaa siitä kuntayh- tymän hallitukselle. Eroaminen tapahtuu kalenterivuoden päättyessä jäsen- kunnan ilmoitettua eroamisesta vähintään vuotta aikaisemmin.
Jäsenkunnan erotessa kuntayhtymästä sille suoritetaan yhtymävaltuuston päätöksellä kunnan osuus tai osa nettovarallisuudesta, ottaen huomioon sekä eroavan jäsenkunnan että toimintaa jatkavien jäsenkuntien asema. Mikäli muut kunnat eivät lunasta eroavan kunnan osuutta nettovarallisuudesta tai osaa siitä, alennetaan peruspääomaa. Mikäli kuntayhtymän nettovarallisuus on negatiivinen, eroava jäsenkunta on yhtymävaltuuston päätöksellä velvolli- nen suorittamaan kuntayhtymälle kunnan osuuden negatiivisesta nettovaralli- suudesta.
Eläkevastuut siirtyvät eroavalle jäsenkunnalle sen erohetkellä olevan perus- pääomaosuuden suhteessa.
2 Luku
Korvaus jäsenkuntaosuudesta ja kunnan korvaus kuntayhtymälle suoritetaan tasasuuruisina erinä 4 vuoden aikana eron voimaantulosta lukien.
Yhtymävaltuusto
5 § Ylin päättävä toimielin
Kuntayhtymän ylin päättävä toimielin on yhtymävaltuusto.
6 § Yhtymävaltuuston jäsenten valinta
Jäsenkunnat valitsevat yhtymävaltuustoon 39 jäsentä sekä kullekin henkilö- kohtaisen varajäsenen. Yhtymävaltuustossa jäsenten lukumäärä on suhteutet- tu jäsenkuntien osuuksiin kuntayhtymän peruspääomasta, kuitenkin niin, että kullakin jäsenkunnalla on vähintään yksi jäsen yhtymävaltuustossa.
Yhtymävaltuuston jäsenten ja varajäsenten tulee olla jäsenkuntien valtuutettu- ja. Yhtymävaltuuston jäsenet ja varajäsenet valitaan jäsenkuntien valtuustojen toimikautta vastaavaksi ajaksi. Toimikausi jatkuu siihen asti, kunnes uusi yh- tymävaltuusto on valittu.
Mikäli yhtymävaltuuston jäsen tai varajäsen menettää vaalikelpoisuutensa kesken toimikauden tai hänelle myönnetään ero yhtymävaltuuston jäsenyy-
destä kesken toimikauden, päättää jäsenen edustama kunta eron myöntämi- sestä ja uuden jäsenen tai varajäsenen valitsemisesta jäljellä olevaksi toimi- kaudeksi.
Mikäli valtuustokauden aikana kuntayhtymään hyväksytään jäseneksi uusia kuntia, ao. kunnat valitsevat jäljellä olevaksi valtuuston toimikaudeksi omat edustajansa yhtymävaltuustoon noudattaen tämän perussopimuksen mää- räyksiä.
7 § Jäsenten äänivalta
Jäsenkunnan valitsemien yhtymävaltuuston jäsenten yhteinen äänimäärä vas- taa kunnan osuutta kuntayhtymän peruspääomasta.
Jäsenkunnan valitsemien yhtymävaltuuston jäsenten yhteinen äänimäärä ja- kautuu tasan saapuvilla olevien kesken
Jäsenkunnan äänimäärä ei voi kuitenkaan olla 50 % tai sen yli, laskettuna kaikkien jäsenkuntien perussopimuksen mukaisesta yhteenlasketusta ääni- määrästä.
Jäsenkunta | Peruspääoma | Peruspääoma % | Paikat/ | Valtuusto- |
17 kuntaa | 2017 | 2017 | omistusosuus | paikat 2017 |
Alajärvi | 202 426,05 | 0,88 % | 0,34 | 1 |
Alavus | 627 748,21 | 2,72 % | 1,06 | 1 |
Ilmajoki | 1 812 736,68 | 7,84 % | 3,06 | 3 |
Isokyrö | 209 249,40 | 0,90 % | 0,35 | 1 |
Karijoki | 45 489,00 | 0,20 % | 0,08 | 1 |
Kauhajoki | 1 255 496,42 | 5,43 % | 2,12 | 2 |
Kauhava | 1 298 710,97 | 5,62 % | 2,19 | 2 |
Kristiinankaupunki | 45 489,00 | 0,20 % | 0,08 | 1 |
Kuortane | 343 441,95 | 1,49 % | 0,58 | 1 |
Kurikka | 3 341 425,15 | 14,46 % | 5,64 | 5 |
Lapua | 1 287 338,72 | 5,57 % | 2,17 | 2 |
Multia | 11 372,25 | 0,05 % | 0,02 | 1 |
Seinäjoki | 11 256 253,21 | 48,70 % | 18,99 | 14 |
Soini | 72 782,40 | 0,31 % | 0,12 | 1 |
Teuva | 31 842,30 | 0,14 % | 0,05 | 1 |
Virrat | 206 974,95 | 0,89 % | 0,35 | 1 |
Ähtäri | 1 064 442,62 | 4,60 % | 1,79 | 1 |
Yhteensä | 23 113 219,28 | 100 % | 39 | 39 |
8 § Yhtymävaltuuston päätösvaltaisuus
Yhtymävaltuusto on päätösvaltainen, kun kaksi kolmasosaa valtuutetuista on läsnä.
9 § Yhtymävaltuuston tehtävät
Yhtymävaltuuston tehtävistä säädetään kuntalain 14 §:ssä. Valtuusto päättää
1) kuntayhtymästrategiasta;
2) hallintosäännöstä;
3) talousarviosta ja taloussuunnitelmasta;
4) omistajaohjauksen periaatteista ja konserniohjeesta;
5) varallisuuden hoidon ja sijoitustoiminnan perusteista;
6) sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteista;
7) palveluista ja muista suoritteista perittävien maksujen yleisistä perus- teista;
8) takaussitoumuksen tai muun vakuuden antamisesta toisen velasta;
9) jäsenten valitsemisesta toimielimiin, jollei jäljempänä toisin säädetä;
10) luottamushenkilöiden taloudellisten etuuksien perusteista;
11) tilintarkastajien valitsemisesta;
12) tilinpäätöksen hyväksymisestä ja vastuuvapaudesta;
13) muista valtuuston päätettäviksi säädetyistä ja määrätyistä asioista.
Lisäksi
− valita yhtymähallituksen jäsenet ja määrätä puheenjohtaja ja kaksi va- rapuheenjohtajaa
− valita tarkastuslautakunta
− ottaa kuntayhtymän johtaja, rehtori
− päättää kuntayhtymän virkojen perustamisesta ja lakkauttamisesta
− päättää kuntayhtymän työsuhteisten tehtävien vakinaistamisesta ta- lousarviokäsittelyn yhteydessä
Yhtymävaltuuston on viimeistään kesäkuussa:
1) käsiteltävä yhtymähallituksen laatima tilinpäätös edelliseltä kalenterivuo- delta ja tarkastuslautakunnan arviointikertomus sekä tilintarkastajan ker- tomus samoin kuin tehtyjen muistutusten johdosta annetut selitykset ja lausunnot;
2) päätettävä tilinpäätöksen hyväksymisestä ja vastuuvapauden myöntämi- sestä yhtymähallitukselle ja muille tilivelvollisille sekä niistä toimenpiteistä, joihin edellisessä kohdassa mainitut kertomukset saattavat antaa aihetta; ja
Yhtymävaltuuston on viimeistään joulukuussa hyväksyttävä kuntayhtymän seuraavan vuoden talousarvio sekä vähintään kolmea vuotta koskeva talous- suunnitelma.
3. Luku
Yhtymävaltuuston kokouskutsu on lähetettävä vähintään 14 päivää ennen ko- kousta yhtymävaltuuston ja yhtymähallituksen jäsenille sekä jäsenkunnille.
Yhtymähallitus ja kuntayhtymän johtaja
10 § Yhtymähallituksen kokoonpano ja äänimäärä
Yhtymävaltuusto valitsee toimikaudekseen, jollei ole päättänyt lyhyemmästä toimikaudesta, hallituksen, jota kutsutaan yhtymähallitukseksi.
Yhtymähallituksessa on 11 jäsentä. Kullekin jäsenelle valitaan henkilökohtai- nen varajäsen.
Yhtymävaltuusto määrää hallituksen varsinaisista jäsenistä puheenjohtajan ja kaksi varapuheenjohtajaa.
Hallituksen jäsenten ja varajäsenten toimikausi on sama kuin kuntayhtymän valtuuston toimikausi.
Kullakin jäsenellä on kokouksessa yksi (1) ääni.
11 § Yhtymähallituksen tehtävät
Yhtymähallitus johtaa kuntayhtymää ja sen hallintoa siten kuin siitä on erik- seen kuntalaissa ja erityislaeissa säädetty tai perussopimuksessa tai kuntayh- tymän hallintosäännössä määrätään.
Yhtymähallitus valvoo kuntayhtymän etua ja edustaa yhtymää sekä tekee sen puolesta sopimukset, jollei hallintosäännöllä ole toisin määrätty.
Yhtymähallituksen tehtävistä, päätösvallasta ja koollekutsumisesta määrätään tarkemmin hallintosäännössä.
Yhtymähallituksen alaisuuteen voidaan perustaa jaostoja, joiden tehtävistä, päätös- vallasta ja koollekutsumisesta määrätään tarkemmin hallintosäännös- sä.
Yhtymähallituksen tulee:
1) vastata kuntayhtymän hallinnosta ja taloudenhoidosta;
2) vastata valtuuston päätösten valmistelusta, täytäntöönpanosta ja lailli- suuden valvonnasta;
3) valvoa kuntayhtymän etua ja, jollei hallintosäännössä toisin määrätä, edustaa kuntayhtymää ja käyttää sen puhevaltaa;
4) edustaa kuntayhtymää työnantajana ja vastata kuntayhtymän henkilöstö- politiikasta;
5) vastata kuntayhtymän toiminnan yhteensovittamisesta;
6) vastata kuntayhtymän toiminnan omistajaohjauksesta;
7) huolehtia kuntayhtymän sisäisestä valvonnasta ja riskienhallinnan järjes- tämisestä.
12 § Kuntayhtymän nimen kirjoittaminen
Oikeudesta kuntayhtymän nimen kirjoittamiseen määrätään hallintosäännös- sä.
13 § Kuntayhtymän johtaja
Kuntayhtymällä on johtaja, rehtori, joka johtaa yhtymähallituksen alaisena kun- tayhtymän hallintoa, taloutta ja muuta toimintaa.
4 luku
Kuntayhtymän johtaja, rehtorin tehtävistä määrätään tarkemmin hallintosään- nössä.
Muut toimielimet
14 § Muut toimielimet
Kuntayhtymällä voi olla muita yhtymävaltuuston päättämiä toimielimiä, joiden kokoonpanosta, päätösvallasta ja koollekutsumisesta määrätään hallinto- säännössä.
5 luku Omistajaohjaus
15 § Omistajaohjaus
Xxxxxxxxxxxx johdolla ja jäsenkunnilla on neuvottelumenettely, jossa sovi- taan kuntayhtymän talouden ja toiminnan pitkän aikavälin suunnittelua ja ta- voitteita koskevista periaatteista ottaen huomioon palvelujen järjestäminen ja tuottaminen, palvelutavoitteet, omistajapolitiikka, henkilöstöpolitiikka sekä pal- velujen käyttäjien osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuudet.
16 § Konserniohje
Kuntayhtymässä on konserniohje, jonka yhtymävaltuusto hyväksyy. Kuntayh- tymän on pyydettävä jäsenkunnilta lausunnot konserniohjeesta ja konsernioh- jeen muutoksista ennen sen hyväksymistä
6 Luku Kuntayhtymän talous
17 § Peruspääoma ja jäsenkuntien osuudet
Kuntayhtymän peruspääoma muodostuu jäsenkuntien pääomasijoituksista.
Peruspääoma jakaantuu jäsenkuntaosuuksiin 7 § mukaisesti. Peruspääoma on 31.1.2017 yhteensä 23.113.219,28 euroa.
Peruspääomaa voidaan korottaa yhtymävaltuuston päätöksellä siirrolla oman pääoman muusta erästä.
Peruspääomaa voidaan alentaa yhtymävaltuuston päätöksellä, kun perustee- na on pysyvien vastaavien määrän pysyvä alentuminen omaisuuden luovu- tuksen, menetyksen tai ylimääräisten poistojen taikka arvonalentumisten seu- rauksena.
Muusta peruspääoman korottamisesta ja alentamisesta päättävät jäsenkunnat yhtäpitävin päätöksin.
Uuden jäsenkunnan peruspääomasijoituksen määrästä ja suoritusajasta päät- tää yhtymävaltuusto.
Kuntayhtymä pitää ajantasaista rekisteriä jäsenkuntien peruspääomaosuuk- sista.
Peruspääomaosuuksille ei makseta korkoa.
18 § Jäsenkuntien osuudet varoista ja vastuut veloista ja velvoitteista
Jäsenkuntien osuudet kuntayhtymän varoihin määräytyvät kuntayhtymän pe- ruspääomaosuuksien suhteessa.
Jäsenkuntien vastuu kuntayhtymän veloista ja kuntayhtymään kohdistuvista velvoitteista sekä vastuista määräytyy kuntayhtymän peruspääomaosuuksien suhteessa. Sama koskee sellaisia kuntayhtymän menoja, joita ei muutoin saada katetuksi.
19 § Talousarvio ja -suunnitelma
Taloussuunnitelmaa valmisteltaessa jäsenkunnille on varattava riittävän ajois- sa tilaisuus esitysten tekemiseen kuntayhtymän toiminnan kehittämiseksi ja sopeuttamiseksi jäsenkuntien toiminnallisiin tavoitteisiin ja taloudellisiin mah- dollisuuksiin.
Olennaisista kuntayhtymän toimintaan ja talouteen liittyvistä muutoksista ja hankkeista on pyydettävä erikseen jäsenkuntien lausunnot.
Yhtymähallituksen ehdotus talousarvioksi ja -suunnitelmaksi on toimitettava yhtymävaltuustolle ja jäsenkunnille viimeistään (7.12.).
Yhtymähallituksen esityksessä talousarvioksi ja taloussuunnitelmaksi on otet- tava kantaa jäsenkuntien tekemiin esityksiin.
Muutokset talousarvion on hyväksyttävä talousarviovuoden aikana.
20 § Talouden ja toiminnan seurantajärjestelmä sekä raportointi jä- senkunnille
Kuntayhtymällä on talouden ja toiminnan ajantasainen seurantajärjestelmä, jolla todennetaan asetettujen tavoitteiden saavuttaminen tai niistä poikkeami- nen.
Yhtymähallitus raportoi puolivuosittain jäsenkuntakohtaisesti toiminnan ja ta- louden toteutumisesta jäsenkunnille.
21 § Tilikauden yli- ja alijäämäkäsittely
Tilinpäätöstä käsitellessään yhtymävaltuusto voi päättää, että tilikauden yli- jäämä tai osa siitä palautetaan jäsenkunnille niiden jäsenosuuksien mukaises- sa suhteessa.
22 § Alijäämän kattaminen
Kuntayhtymän taseeseen kertynyt alijäämä tulee kattaa neljän vuoden kulues- sa tilinpäätöksen vahvistamista seuraavan vuoden alusta lukien. Kuntayhty- män tulee taloussuunnitelmassa päättää yksilöidyistä toimenpiteistä, joilla ali- jäämä mainittuna ajanjaksona katetaan.
Mikäli jäsenkunnat eivät ole hyväksyneet kuntalain 119 §:n 2 momentissa tar- koitettua selvityshenkilön tekemää ehdotusta alijäämän kattamisesta kuntalain 57 §:ssä säädetyllä tavalla, jäsenkunnat vastaavat alijäämän kattamisesta pe- russopimuksen 18 §:n mukaisesti.
23 § Tilinpäätös
Tilinpäätöksen allekirjoittavat yhtymähallituksen jäsenet ja esittelijä.
24 § Kuntayhtymän tiedonantovelvollisuus
Kuntayhtymän on annettava jäsenkuntien kunnanhallitukselle kuntakonsernin taloudellisen aseman arvioimiseen ja sen toiminnan tuloksen laskemiseen tar- vittavat tiedot (28.2.) mennessä.
7 luku
Kuntayhtymän toiminnan ja investointien rahoittaminen 25 § Kuntayhtymän toiminnan rahoitus
Kuntayhtymän on rahoitettava toimintansa ja investointinsa rahoituslainsää- dännön mukaisella rahoituksella, valtionosuuksilla, EU- ja muulla projektirahoi- tuksella, opetus- ja muiden palveluiden myynnistä saatavilla sekä muilla tuloil- la.
26 § Investoinnit ja pääomarahoitus
Kuntayhtymä voi hankkia pääomarahoitusta investointimenoon valtionosuute- na, jäsenkunnan rahoitusosuutena, jäsenkunnan suostumuksella peruspää- oman korotuksena, lainana rahoituslaitokselta tai käyttää muita rahoi- tusinstrumentteja yhtymävaltuuston hyväksymän rahoitus- ja korkoriskipolitii- kan mukaisesti.
Jokainen jäsenkunta päättää itse mahdollisesta osallistumisestaan kuntayh- tymän investointien rahoittamiseen. Jäsenkunnan osallistuessa kuntayhtymän investointien rahoittamiseen jäsenkunnan oman pääoman ehtoisena sijoituk- sena käsitellään se jäsenkunnan peruspääomaosuuden korotuksena ja lisä- tään jäsenkunnan peruspääomaosuuteen.
Jäsenkunnan rahoitusosuuden tai peruspääoman korotuksen ehdoista päät- tää yhtymävaltuusto hankekohtaisesti.
Jäsenkunnan rahoitusosuus investointimenoihin määräytyy peruspääoma- osuuden mukaisessa suhteessa.
27 § Suunnitelmapoistot
Suunnitelman mukaisten poistojen laskentaperusteet hyväksyy yhtymäval- tuusto.
28 § Jäsenkunnan maksuosuuden erääntyminen ja viivästyskorko
Jäsenkunnilta perittävien maksuosuuksien ja muiden suoritusten erääntymis- ajat määritellään siten, että jäsenkunnille jää vähintään neljäntoista (14) päi- vän suoritusaika.
Viivästyneelle suoritukselle jäsenkunta tai kuntayhtymä maksaa korkolain 4
§:n 1 momentin mukaisen viivästyskoron.
29 § Rahastot
Kuntayhtymällä voi olla omaan pääomaan kuuluvia rahastoja, joiden perusta- misesta ja säännöistä päättää yhtymävaltuusto.
8 luku
Hallinnon ja talouden tarkastus 30 § Tarkastuslautakunta
Kuntayhtymässä on tarkastuslautakunta, jonka tehtävistä säädetään kunta- laissa. Tarkastuslautakunnan kokoonpanosta, toimivallasta ja koollekutsumi- sesta määrätään tarkemmin hallintosäännössä.
31 § Hallinnon ja talouden tarkastus
Hallinnon ja talouden tarkastamisessa noudatetaan, mitä siitä on säädetty kuntalaissa ja määrätään hallintosäännössä.
32 § Sisäinen tarkastus
Kuntayhtymällä on sisäisen tarkastuksen toiminto. Sisäisen tarkastuksen toi- minnasta määrätään tarkemmin hallintosäännössä.
9 luku
Kuntayhtymän purkaminen ja loppuselvitys
33 § Kuntayhtymän purkaminen ja loppuselvitys
Kuntayhtymän purkamisesta päättävät jäsenkuntien valtuustot.
Jäsenkuntien valtuustot päättävät kuntayhtymän purkamisen yksityiskohtia koskevasta sopimuksesta.
Kuntayhtymän purkautuessa yhtymähallituksen on huolehdittava loppuselvi- tyksestä, elleivät jäsenkunnat sovi muusta järjestelystä. Kuntayhtymän varat, joita ei tarvita loppuselvityksen kustannusten ja velkojen suorittamiseen eikä sitoumusten täyttämiseen, jaetaan jäsenkunnille peruspääomaosuuksien suh- teessa. Jos kustannusten ja velkojen suorittamiseen sekä sitoumusten täyttä- miseen tarvittava määrä on varoja suurempi, jäsenkunnat ovat velvolliset suo- rittamaan erotuksen edellä mainittujen osuuksien suhteessa.
Jäsenkuntien valtuustot hyväksyvät loppuselvityksen.
Viimeinen tilinpäätös ja vastuuvapaus käsitellään jäsenkuntien valtuustoissa.
34 § Perussopimuksen muuttaminen
Perussopimusta voidaan muuttaa, jos vähintään kaksi kolmannesta jäsenkun- nista sitä kannattaa ja niiden asukasluku on vähintään puolet kaikkien jäsen- kuntien yhteenlasketusta asukasluvusta.
35 § Sopimuksesta aiheutuvien erimielisyyksien ratkaiseminen
Yhteistoimintasopimuksesta aiheutuvat erimielisyydet ratkaistaan hallintoriita- asioina Vaasan hallinto-oikeudessa.
10 luku Voimaantulo
36 § Voimaantulo
Tämä perussopimus tulee voimaan sen jälkeen, kun jäsenkunnat ovat sen kä- sitelleet ja yhtymävaltuusto on todennut, että vähintään kaksi kolmannesta jä- senkunnista on sen hyväksynyt ja sopimuksen hyväksyneiden kuntien asukas- luku on vähintään puolet kaikkien jäsenkuntien yhteenlasketusta asukasluvus- ta. Perussopimus tulee voimaan 17.12.2019.