INNOVAATIORAHOITUSKESKUS BUSINESS FINLANDIN TULOSSOPIMUS VUOSILLE 2023- 2026

1/47

VN/15714/2022

INNOVAATIORAHOITUSKESKUS BUSINESS FINLANDIN TULOSSOPIMUS VUOSILLE 2023- 2026

Business Finland -kokonaisuus muodostuu Innovaatiorahoituskeskus Business Finlandista ja Busi- ness Finland Oy:stä. Rahoituskeskus ja yhtiö muodostavat toiminnallisen kokonaisuuden, jota johde- taan yhteisellä strategialla. Innovaatiorahoituskeskus Business Finland vastaa Business Finland Oy:n ja Business Finland Venture Capital Oy:n omistajaohjauksesta.

I. BUSINESS FINLANDIN TEHTÄVÄ JA STRATEGINEN OHJAUS

Business Finland toimii työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalalla. Business Finlandin lakisääteisenä tehtävänä on auttaa elinkeinoja uudistumaan ja kehittymään teknologian ja innovaatioiden keinoin, edistää kansainvälistä verkottumista sekä parantaa työelämän laatua. Lisäksi toiminnan tavoitteena on kasvattaa arvonlisää, vahvistaa elinkeinoelämän kasvua ja kansainvälistä kilpailukykyä, lisätä vientiä ja Suomeen suuntautuvia ulkomaisia investointeja ja pääomasijoituksia ja Suomeen suuntautuvaa matkailua sekä pitkällä aikavälillä parantaa tuottavuutta ja luoda työllisyyttä ja hyvinvointia. Business Finland toteuttaa tehtävänsä tarjoamalla tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiorahoitusta ja kansainvälistymispalveluita sekä edistämällä matkailua, ulkomaisten investointien ja kansainvälisten osaajien saamista Suomeen.

Työ- ja elinkeinoministeriö ohjaa ja valvoo rahoituskeskuksen toimintaa. Työ- ja elinkeinoministeriön tulosohjaus tarkentaa Innovaatiorahoituskeskus Business Finlandista ja Business Finland -nimisestä osakeyhtiöstä annetun lain (1146/2017) ja sitä tarkentavan valtioneuvoston asetuksen (1147/2017) antamaa ohjausta Business Finlandin toiminnalle. Tulosohjaus liittyy hallitusohjelmassa ja valtion talousarviossa asetettuihin tavoitteisiin sekä työ- ja elinkeinoministeriön strategisiin tavoitteisiin. Business Finlandin johtokunta ohjaa, seuraa ja valvoo Business Finland –kokonaisuuden toimintaa ja päättää yleisistä toimintalinjoista ottaen huomioon työ- ja elinkeinoministeriön asettamat tavoitteet sekä omistajaohjauksen periaatteet ja linjaukset. Johtokunta päättää säädösperustassa määritellysti erityisen merkittävistä operatiivisista asioista mukaan lukien rahoituksen myöntäminen. Business Finlandin pääjohtaja johtaa, valvoo ja kehittää rahoituskeskusta sekä rahoituskeskuksen ja yhtiön muodostamaa kokonaisuutta, ja vastaa toiminnan tuloksellisuudesta ja tavoitteiden saavuttamisesta työ- ja elinkeinoministeriölle. Pääjohtaja päättää rahoituskeskuksen hallinnoimien osakeyhtiöiden omistajaohjauksesta.

II. BUSINESS FINLANDIN STRATEGIA

1. Toiminta-ajatus

Business Finland luo vaurautta ja hyvinvointia Suomelle kiihdyttämällä asiakkaiden kestävää kasvua globaalisti.

2. Visio

SUOMI NÄYTTÄÄ TIEN TULEVAISUUTEEN. Business Finland on loistava kehittämään ja jalosta- maan suomalaista potentiaalia ja yhteen sovittamaan sitä globaalien mahdollisuuksien kanssa. Busi- ness Finland luo maailmanluokan menestystarinoita.

3. Strategiaa ohjaavat valinnat

Pääministeri Xxxxx Xxxxxxx hallituksen ohjelman tavoitteista 75 prosentin työllisyysaste, tutkimus- ja kehittämisrahoituksen 4 prosentin bruttokansantuoteosuus sekä Suomen hiilineutraalius vuoteen 2035 mennessä ovat työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan keskeiset yhteiset strategiset tavoitteet. Tavoitteiden saavuttaminen edellyttää koko TEM-konsernin toimenpiteitä ja toimenpiteiden vaikutta- vuuden arviointia. TEM-konserni edistää laaja-alaisesti yritysten toimintaympäristön kehittymistä, jotta elinkeinorakenteemme monipuolistuisi sekä investoinnit, TKI-toiminta, vientitulot, tuottavuus ja työlli- syys kasvaisivat. Suomen menestystä rakennetaan alueiden ja kaupunkien vahvuuksien ja erityispiir- teiden ympärille eri toimijoiden yhteistyönä.

Työ- ja elinkeinoministeriö ja hallinnonalan toimijat toteuttavat yhteistyössä keskeisten sidosryhmien kanssa valmisteltuja yrittäjyysstrategiaa, viennin ja kansainvälisen kasvun ohjelmaa, kotimaisen omis- tajuuden ohjelmaa, tekoälyohjelmaa sekä toimialojen vähähiilisyystiekarttoja, joilla edistetään hallitus- ohjelman tavoitteita. Konsernin toimijat osallistuvat T&K-rahoituksen monivuotisen suunnitelman to- teuttamiseen koskien T&K-menojen kasvutavoitetta (4 % BKT:sta vuoteen 2030 mennessä) ja sitä tukeviin TKI-toimiin, TKI-toimintaympäristön kehittämiseen sekä kumppanuuksien rakentamiseen omista lähtökohdistaan. Toiminta nivoutuu osaksi ministeriön kestävän kasvun agendaa ja globaaleja kestävän kehityksen tavoitteita (Agenda 2030). Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala osallistuu Suomen kestävän kasvun ohjelman toteuttamiseen EU:n elpymis- ja palautumistukivälineen (RRF) hyödyntämiseksi.

Tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaan kohdistettavalla julkisella rahoituksella pyritään globaa- leihin kehityshaasteisiin vastaavien, elinkeinoelämää ja kansantaloutta uudistavien miljardiluokan in- novaatioiden ja liiketoimintaekosysteemien syntymiseen sekä vivuttamaan tehokkaasti yritysten omia panostuksia uudistumiseen ja kansainväliseen kasvuun. Hallitusohjelman strategisena tavoitteena on, että Suomi tunnetaan teknologisen kehityksen, innovatiivisten hankintojen ja kokeilukulttuurin edellä- kävijänä. Tavoitteena on myös kasvattaa innovatiivisten hankintojen osuutta 10 prosenttiin julkisista hankinnoista.

Team Finland –ydintoimijat TEM:n hallinnonalalla (Business Finland, ELY-keskukset, Finnvera Oyj, Teollisuussijoitus Oy) sitoutuvat yhteisten Team Finland –tavoitteiden edistämiseen ja kehittävät pal- velukokonaisuutta ja yhteistä asiakkuustyötä Team Finland –arvioinnin suositusten, päivitetyn Team Finland –strategian, Team Finland -palvelupolun sekä hallitusohjelman viennin ja kansainvälisen kas- vun ohjelman tulosten mukaisesti ja tarjoavat yhdessä alueellisten ja yksityisten sidosryhmien kanssa saumattoman palvelupolun kansainvälistyville yrityksille. TF-ydintoimijoiden asiakkuustyön pohjana toimii yhteinen asiakkuudenhallintajärjestelmä, jota tulee hyödyntää täysimääräisesti. Vuoden 2023 erityisenä painopisteenä on syksyllä 2022 päivitetyn Team Finland –strategian jalkauttaminen sekä verkoston toiminnan tavoitteellisuuden ja tuloksellisuuden kehittäminen.

Venäjän Ukrainaan kohdistuneen hyökkäyssodan vaikutuksia Suomen talouteen ja elinkeinoelämään seurataan sekä tarvittavilta osin reagoidaan muuttuneeseen tilanteeseen.

Suomen talous kasvoi vuonna 2021 vahvasti viennin vauhdittamana (+3,5 %)1. Etla arvioi talouden kasvavan vuonna 2022 2,0 %, mutta vuonna 2023 talouskasvu pysähtyy (-0,1 %) ja Suomi ajautuu lievään taantumaan2. Suomen työllisyysaste on historiallisen korkea, ja monilla aloilla on osaajapula. Venäjän aloittama pitkittyvä sota Ukrainassa, EU:n riippuvuus Venäjän fossiilienergiasta ja erittäin

1 Tilastokeskus, kansantalouden tilinpito.

2 Etla, Xxxxxxxx, syksy 2022.

voimakas inflaatio aiheuttavat suurta epävarmuutta talousnäkymiin. Suomen tavaraviennin arvo kas- voi tullin mukaan noin viidenneksen vuonna 2021 ja myös palveluvienti piristyi (8 %)3, vaikka palvelu- viennin arvo oli selvästi pandemiaa edeltävää aikaa matalampi. Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2021 T&K-menot kasvoivat 8,1 % edellisvuodesta ja yritysten T&K-menot 11 %. T&K-menojen BKT- osuus nousi 2,98 prosenttiin (2,94 % vuonna 2020). Vuoden 2022 T&K-menojen Tilastokeskus arvioi ennakkotietojen perusteella nousevan 5,4 % vuoteen 2021 nähden, mutta vuoden 2023 BKT-osuu- deksi arvioidaan 2,9 %.4 Toimintaympäristöä kuvataan tarkemmin tulossopimuksen liitteessä 2.

Business Finlandin strategia on laadittu vuosille 2021–2025 (liite 1). Strategiassa on otettu huomioon edellä todettujen hallitusohjelman keskeisten tavoitteiden, ohjelmien ja strategioiden toimeenpano, erityisesti kasvu- ja kilpailukykytavoitteet sekä elinkeino- ja innovaatiopoliittiset tavoitteet. Toimintaym- päristön muutoksia ja epävarmuuksia seurataan säännöllisesti ja systemaattisesti ennalta määritellyn mallin mukaisesti. Tarvittaessa strategiaa päivitetään. Strategiaa on vuonna 2022 täydennetty temaat- tisten sisältövalintojen osastrategialla, jonka myötä erityisesti Business Finlandin ohjelmallista toimin- taa kohdennetaan viiteen kasvumahdollisuuteen: Tuottavuutta digitalisaatiosta, Kokonaisvaltainen ter- veys ja hyvinvointi, Hiilineutraali ja kriisinkestävä energiajärjestelmä, Kiertotalous ja nollahukka sekä Virtuaalirajapintojen osallistavat ja immersiiviset kokemukset. Kohdentaminen tapahtuu erityisesti Bu- siness Finlandin missioilla, joilla vastataan pitkäjänteistä ja laajaa yhteiskuntatasolla tehtävää työtä edellyttäviin globaaleihin haasteisiin auttaen samalla suomalaisia yrityksiä hyödyntämään systeemis- ten muutosten seurauksena syntyviä uusia markkinamahdollisuuksia.

III. TULOSTAVOITTEET VUOSILLE 2023–2026

1. Yhteiskunnallinen vaikuttavuus

Business Finlandin strategiassa on määritelty vaikuttavuustavoitteet, jotka kohdistuvat kolmelle alu- eelle: taloudellinen kasvu, kestävän kehityksen edistäminen ja kilpailukyvyn kehittäminen. Yhteiskun- tatasolla Business Finland vaikuttaa omalla toiminnallaan siihen, että Suomi on (1) tuottava talous, (2) kestävän kehityksen suurvalta ja (3) houkutteleva ja muutosjoustava liiketoimintaympäristö.

Edellä mainittujen yhteiskuntatason tavoitteiden toteutumista arvioidaan ensisijaisesti riippumattomilla ulkoisilla erillisselvityksillä. Vaikuttavuuden erillisselvityksiä toteutetaan vuosittain eri tavoitteisiin koh- distettuna siten, että jokainen tavoite tulee arvioitua vähintään kertaalleen vuosina 2023–2025.

Yhteiskuntatason vaikuttavuustavoitteiden lisäksi Business Finland on strategiassaan asettanut kolme asiakkuustason tavoitetta, jotka määritellään Business Finlandin asiakaskunnan tulosten tasolla: Bu- siness Finland vaikuttaa omalla toiminnallaan siihen, että sen asiakkaat ovat (4) Globaalisti erittäin menestyviä yrityksiä, (5) Kestävän kehityksen ratkaisujen ja toiminnan kehittäjiä, ja (6) Liiketoiminnan rohkeita uudistujia. Asiakkuustason tavoitteet kertovat suuntaa-antavasti Business Finlandin vaikutuk- sesta asiakkaiden ja sitä kautta yhteiskunnan kehittymiseen. Tulossopimuksen tunnuslukutavoit- teet asetetaan näille kolmelle tavoitteelle. Tavoitteiden saavuttamisen tärkeimmät keinot kuva- taan sopimuksen liitteenä olevassa toimeenpanosuunnitelmassa (liite 3).

TAVOITE 1: GLOBAALISTI ERITTÄIN MENESTYVIÄ YRITYKSIÄ

Business Finland tukee talouden kasvua edistämällä asiakkaidensa kehittymistä globaalisti erittäin menestyviksi yrityksiksi (TAE)

Business Finland vaikuttaa toiminnallaan siihen, että eri puolille Suomea kehittyy paljon kilpailuky- kyisiä ja kasvuhakuisia yrityksiä kumppaniverkostoineen. Erityisesti tuetaan pk-yritysten kasvua ja kansainvälistymistä. Yritysten uudet tuotteet ja palvelut pääsevät kansainvälisille markkinoille, ja

3 Tilastokeskus, tavaroiden ja palveluiden ulkomaankauppa.

4 Tilastokeskus 27.10.2022.

globaaleihin kehityshaasteisiin vastaavat läpimurrot kasvattavat arvonlisää, vientituloja ja palkka- kertymää.

Team Finland –verkostossa Business Finlandilla on kansallinen koordinaatiovastuu palvelukoko- naisuudesta kansainvälistymällä kasvua tavoitteleville yrityksille. Business Finland ylläpitää ja ke- hittää yhteistyötä ulkoministeriön ja sen ulkomaanedustustoverkon sekä Team Finlandin alueellis- ten ja yksityisten palvelutarjoajien kanssa Team Finland -palvelupolun selkeyttämiseksi ja asiakas- lähtöisyyden kehittämiseksi. Vuonna 2023 huomiota kiinnitetään erityisesti Team Finland-verkos- ton ja keskeisten kumppaneiden asiakaslähtöiseen toimintaan sekä päivitetyn Team Finland –stra- tegian käytäntöön viemiseen.

TAVOITE 2: KESTÄVÄN KEHITYKSEN RATKAISUJEN JA TOIMINNAN KEHITTÄJIÄ

Business Finland edistää kestävää kehitystä auttamalla asiakkaitaan kestävien ratkaisujen ja toiminnan kehittämisessä (TAE)

Business Finland painottaa kestävyyttä edellytyksenä taloudelliselle kasvulle ja kilpailukyvylle pit- källä aikavälillä. Kestävä kehitys sisältäen taloudellisen, ekologisen ja sosiaalisen kestävyyden huomioidaan Business Finlandin kaikissa ydinprosesseissa. Business Finland edistää oman ja asi- akkaidensa ympäristö- ja yhteiskuntavastuutietoisuuden lisäämistä sekä auttaa asiakkaitaan kehit- tämään ratkaisuja, jotka luovat positiivisia kehitysvaikutuksia globaalisti. Erityisesti panostetaan hii- likädenjälkeä kasvattaviin ratkaisuihin sekä elinkaariajatteluun perustuviin ratkaisuihin ja älykkäisiin liiketoimintamalleihin.

TAVOITE 3: LIIKETOIMINNAN ROHKEITA UUDISTUJIA

Business Finland vahvistaa kilpailukykyä kannustamalla asiakkaitaan liiketoiminnan roh- keiksi uudistajiksi (TAE)

Business Finland edistää asiakkaidensa ja Suomen talouden kestävää ja rohkeaa uudistumista panostaen erityisesti seuraaviin:

- Vahvat kansainvälistymiseen liittyvät kyvykkyydet ja investoinnit

- Merkittävät investoinnit tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaan, vihreään ja di- gitaaliseen transformaatioon5 ja uusiin liiketoimintamalleihin

- Arvoa tuottavat verkostot ja kumppanuudet.

Toiminnassa otetaan huomion alueelliset ja eri osaamisalueiden vahvuudet.

Business Finland edistää osaltaan TKI-tiekartan sekä T&K-rahoitusta koskevan lain ja suunnitel- man tavoitteiden mukaisesti TKI-toiminnan laajentamista ja kunnianhimon tason nostamista, osaa- miskeskittymien ja ekosysteemien vahvistamista sekä yritysten ja tutkimusorganisaatioiden yhteis- työn lisäämistä. Business Finland tukee tutkimustulosten jatkojalostamista ja hyödyntämistä sekä tukee tavoitteellisen ja vaiheittaisen rahoituksen kautta hankkeita, joilla on näyttöä ja parhaat mah- dollisuudet yhteiskunnalliseen hyödyntämiseen ja/tai kaupalliseen menestykseen.

Business Finland tukee yhdessä Suomen Akatemian kanssa kumppanuusrahoituksella tutkimuk- sen laatua ja vaikuttavuutta sekä kestävää kasvua ja elinkeinoelämän uudistumista. Tavoitteena on, että rahoitusvälineet täydentävät toisiaan ja kattavat kaikki TKI-toiminnan vaiheet. Business Finland vahvistaa elinkeinoja uudistavan soveltavan tutkimuksen (tutkimuslaitokset, korkeakoulut, ammattikorkeakoulut) ja tutkimuksesta kumpuavan uuden yritystoiminnan roolia uusien ekosystee- mien kehittämisessä. Lisäksi Business Finland tukee osaamisellaan valtion sekä yliopisto- ja yli- opistokeskuskaupunkien ekosysteemisopimusten toteutusta ja seurantaa.

5 Erityisesti digikyvykkyyksien kehittäminen.

Business Finland vastaa osaltaan siitä, että suomalaisilla tutkimus- ja innovaatiotoimijoilla on edel- lytykset hyödyntää eurooppalaisia ja muita kansainvälisiä verkostoja, osaamista ja rahoitusta. Ta- voitteena on EU-rahoituksen ja muun kansainvälisen rahoituksen nykyistä parempi hyödyntäminen suomalaisten yritysten ja muiden toimijoiden toimesta.

Business Finland edistää innovatiivisia julkisia hankintoja kansallisten tavoitteiden mukaisesti ja osallistuu innovatiivisten julkisten hankintojen riskienjaon välineiden kehittämiseen.

Business Finland edistää yhteistyössä alueiden ja kaupunkien kanssa talouden kasvua, kestävää kehitystä (ml. hiilineutraalisuustavoite) ja työllisyyttä vahvistavia ulkomaisia investointeja Suomeen painopisteinä erityisesti osaamisintensiiviset alat, korkean lisäarvon tuotanto sekä tutkimus-, kehit- tämis- ja innovaatioinvestoinnit. Investointien edistämiseksi Business Finland tuottaa työ- ja elin- keinoministeriölle investointien tilannekuvatietoa sekä osallistuu ministeriön koordinoimaan inves- tointien edistämiseen.

***

Lisäksi Business Finland:

- toimeenpanee osaltaan Suomen kestävän kasvun ohjelmaa, jolla tuetaan ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävää kasvua, erityisesti elinkeinorakenteen uudistumista ja suomalaisten yritysten kestäviin ratkaisuihin perustuvaa kilpailuetua. Ohjelmaa rahoite- taan EU:n elpymis- ja palautumistukivälineestä (RRF, Recovery and Resilience Facility). Business Finlandin rahoitus ja toimenpiteet kohdistuvat vihreän siirtymän (pilari 1) ja digi- talisaation (pilari 2) edistämiseen ja osaamistason nostamiseen (pilari 3). Business Fin- land varmistaa ohjelman toimeenpanossa sisäisen valvonnan, seurannan ja raportoinnin toimivuuden EU:n RRF-asetuksen (2021/241) ja kansallisen RRF-toimeenpanosäädök- sen ”Laki Euroopan unionin elpymis- ja palautumistukivälineen hallinnoinnista, valvon- nasta ja tarkastuksesta” (537/2022) vaatimukset huomioiden.

- toimeenpanee osaltaan hallituksen kiertotalouden edistämisohjelmaa ja tukee kiertota- louden TKI-rahoituksella hankkeita, joilla on merkittävä päästövähennys- tai työllisyysvai- kutus ja jotka edistävät systeemistä muutosta kohti kiertotaloutta.

- toimeenpanee osaltaan vuonna 2021 päivitettyä kansallista biotalousstrategiaa.

- toteuttaa osaltaan Talent Boost –toimenpideohjelmaa sekä koulutus- ja työperusteisen maahanmuuton tiekartan toimeenpanoa. Business Finland edistää osaajien maahan- muuttoa erityisesti työvoimapulasta kärsivillä aloilla sekä TKI-toiminnan kärki- ja kasvu- aloilla. Business Finlandin Work in Finland -toiminta sovitetaan yhteen KEHA-keskuk- seen rakennettavan Work in Finland -toiminnon kanssa yhtenäiseksi, asiakaslähtöiseksi kansainvälisen rekrytoinnin palvelukokonaisuudeksi. Work in Finland -toiminnon kehittä- mistä tehdään tiiviissä yhteistyössä TE-palveluiden, ELY-keskusten ja KEHA-keskuksen kanssa. Business Finland vastaa operatiivisen Talent Hub -yhteistyön koordinoinnista.

- toimeenpanee osaltaan hallitusohjelman matkailukirjauksia ja Suomen matkailustrate- gian linjauksia tavoitteenaan mahdollistaa kansainvälisen matkailukysynnän nopeampi kasvu suhteessa matkailijamäärien kasvuun; lisäksi toteutetaan itäisen Suomen elinvoi- maa vahvistavia toimenpiteitä osana Suomen maakuvan vahvistamista ja markkinointia.

- tukee liikennealan kestävän kasvun ohjelman ja kestävän meriteollisuuden ohjelman toteutumista. Lisäksi Business Finland tukee kansallisen akkustrategian toimeenpanoa.

- jatkaa työ- ja elinkeinoministeriön luovan talouden tiekarttatyön toteutusta Creative Busi- ness Finland –toimenpidekokonaisuudessa. Tavoitteena on kehittää skaalautuvaa luovien alojen liiketoiminnan kansainvälistymistä erityisesti osana digi- ja datatalouden kasvua, pyrkiä lisäämään korkeaa arvonlisää tuottavien palveluiden käyttöä yrityksissä sekä uu- distaa tapahtuma-alan arvoketjujen liiketoimintaa ja digitalisaatiota.

- tukee Sustainable Manufacturing –ohjelmalla teolliseen digitalisaatioon ja kestävään kehitykseen liittyvää uudistumista ja niihin pohjautuvaa liiketoiminnan kasvua ja kansain- välistymistä sekä hyödyntää ja toteuttaa osaltaan Tekoäly 4.0 -ohjelmaa.

- toimeenpanee osaltaan poikkihallinnollista terveysalan tutkimus- ja innovaatiotoiminnan kasvustrategiaa ja sen tiekarttaa 2020–2023.

- tukee osaltaan eduskunnan käsittelyssä olevan kaupan alan selonteon toimeenpanoa.

- vastaa Osakan maailmannäyttelyyn (2025) osallistumisen valmistelusta.

	2021 Toteuma	2022 Tavoite	2023 Tavoite	2024 Alustava tavoite	2025 Alustava tavoite	2026 Alustava tavoite
TAVOITE 1: GLOBAALISTI ERITTÄIN MENESTYVIÄ YRITYKSIÄ Business Finland tukee talouden kasvua edistämällä asiakkaidensa kehittymistä globaa- listi erittäin menestyviksi yrityksiksi
Mittari (1) (TAE): Business Finlan- din asiakkaiden viennin kasvupro- sentin ja OECD-maiden viennin keskimääräisen kasvuprosentin erotus (%-yksikköä).	1	> 1	> 1	> 1,1	> 1,2	> 1,3
Mittari (2) (TAE): Rahoitettujen hankkeiden synnyttämä vuosittai- nen vienti/Business Finlandin TKI- rahoitus (vientikerroin; pk- ja mid- cap-yritykset)	36	> 20	> 20	> 20	> 20	> 20
TAVOITE 2: KESTÄVÄN KEHITYKSEN RATKAISUJEN JA TOIMINNAN KEHITTÄJIÄ Business Finland edistää kestävää kehitystä auttamalla asiakkaitaan kestävien ratkaisu- jen ja toiminnan kehittämisessä
Mittari (3) (TAE): Niiden palveluta- pahtumien osuus, jotka liittyvät kes- tävän kehityksen edistämiseen (%)	17	> 50	> 50	> 55	> 55	> 55
Mittari (4): Vähähiilisyyteen ja kier- totalouteen panostavien TKI-rahoi- tusasiakkaiden liikevaihto hankkei- den tavoitevuonna, milj. euroa (ar- vio)	8 117	7 500	6 500	5 000	4 500	4 500
TAVOITE 3: LIIKETOIMINNAN ROHKEITA UUDISTUJIA Business Finland vahvistaa kilpailukykyä kannustamalla asiakkaitaan liiketoiminnan roh- keiksi uudistajiksi
Mittari (5) (TAE): Business Finlan- din asiakkaiden yhteenlaskettujen T&K-panostusten kasvu (%)	2,1	> 6	> 5	> 6	> 6	> 6
Mittari (6) (TAE): Hankkeisiin osal- listuneiden kumppanien lukumäärä ekosysteemeissä, joissa tavoitteena miljardiluokan uusi liiketoiminta (lkm)	-	-	≥ 140	≥ 150	≥ 150	≥ 160
Mittari (7): Business Finlandin EU- neuvontapalvelujen laajuus - fo- kusasiakkaille annettu EU-neuvonta (%)	11	20	≥ 20	≥ 20	≥ 20	≥ 20

	2021 Toteuma	2022 Tavoite	2023 Tavoite	2024 Alustava tavoite	2025 Alustava tavoite	2026 Alustava tavoite
Mittari (8): Rekisteröidyt ulkomaiset yöpymiset, 1 000 vrk6	2 085	5 000	≥ 6 000	≥ 7 200	≥ 7 300	≥ 7 400
Mittari (9): Ulkomaisten investoin- tien työllistävyys (työpaikkojen luku- määrä, arvio)	609	500	≥ 500	≥ 600	≥ 730	≥ 730

2. Toiminnallinen tuloksellisuus

a. Toiminnallinen tehokkuus

TAVOITE 4: BUSINESS FINLAND TOIMII KUSTANNUSTEHOKKAASTI

	2021 Toteuma	2022 Tavoite	2023 Tavoite	2024 Alustava tavoite	2025 Alustava tavoite	2026 Alustava tavoite
Mittari (10): Rahoitustyön kokonais- kustannus/myönnetty rahoitus, %7	2,88	<3,0	2,8–3,0	2,8–3,0	2,8–3,0	2,8–3,0
Mittari (11) (TAE): Business Finlandin asiakkaiden lu- kumäärä / yhteenlasketut toiminta- menot (operatiiviset kustannukset yhteensä) (asiakasta/milj. euroa) 9	62	> 66	> 67	> 68	> 69	> 69
Mittari (12): Uuden t&k&i-rahoitus- hakemuksen käsittelyaika pk-yrityk- sille (vrk)	84	-	≤ 70	≤ 65	≤ 65	≤ 65

Business Finland sitoutuu kansallisen hankintastrategian tavoitteiden edistämiseen hankin- tatoimensa osalta edistämällä hankintojen strategista johtamista ja hankintataitoja sekä ot- tamalla käyttöön Valtiokonttorin kansallisen hankintaosaamisen itsearviointityökalun.

Business Finlandin digitalisaation edistämistä seurataan muun muassa työ- ja elinkeinomi- nisteriön digikypsyysindeksillä (asiantuntija-arvio asteikolla 1-5, v. 2023 arvio >3,2). Digita- lisaation edistämistoimenpiteissä otetaan huomioon toteutetun digikypsyyden arvioinnin kehittämissuositukset.

6 Visit Finlandin toimenpiteillä on vain osittainen vaikutus.

7 Sisältää koronaviruspandemiaan liittyvän poikkeustilannerahoituksen.

8 Toteuma ilman poikkeusrahoitusta oli 1,7.

9 Asiakkaiden lukumäärässä ei ole mukana asiakkaita, joiden ainoa asiointimuoto on koronaviruspandemiaan liittyvä poikkeustilannerahoitus, sillä koronarahoitus on Business Finlandin normaalista toiminnasta poikkeava erillistehtävä.

b. Tuotokset ja laadunhallinta

TAVOITE 5: BUSINESS FINLANDIN PALVELUIDEN LAATU SÄILYY KORKEANA JA TUOTTAA ASIAKKAILLE LISÄARVOA

	2021 Toteuma	2022 Tavoite	2023 Tavoite	2024 Alustava tavoite	2025 Alustava tavoite	2026 Alustava tavoite
Mittari (13) (TAE): Business Finland asiakkaiden suositteluhalukkuus (NPS, asteikko -100 - +100)	+59	>+60	>+62	>+62	>+62	>+62

Business Finland seuraa yritysasiakkaiden määrää ja yritysten asiakastyytyväisyyttä myös alu- eellisesti maakuntatasolla.

3. Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen

TAVOITE 6: HENKILÖSTÖN TYÖHYVINVOINTI JA JOHTAMINEN PARANEE

	2021 To- teuma	2022 Tavoite	2023 Tavoite	2024 Alustava tavoite	2025 Alustava tavoite	2026 Alustava tavoite
Mittari (14) (TAE): Kokonaistyötyytyväisyys (asteikko 1–5)	3,5	> 3,7	> 3,7	> 3,8	> 3,9	> 4,0
Mittari (15): Johtamisindeksi (asteikko 1–5)	3,9	3,9	≥ 3,7	≥ 4,0	≥ 4,0	≥ 4,0

Business Finland toimii aktiivisesti valtion yhteisten HR-tavoitteiden saavuttamiseksi ja mo- nipaikkaisen työn edistämiseksi. Business Finland huomioi hallituksen tasa-arvo-ohjelman ja TEM:n työelämän monimuotoisuusohjelman tavoitteet päivittäessään tasa-arvo- ja yh- denvertaisuussuunnitelmansa. Lakisääteinen toiminnallinen yhdenvertaisuussuunnitelma laaditaan kesään 2023 mennessä.

Business Finland –kokonaisuuden tehtävien hoitamiseen osallistuu 1.1.2023 noin 710 hen- kilöä (rahoituskeskus 137 henkilöä, BF Oy 573 henkilöä). Henkilöistä noin 19 % työskente- lee Innovaatiorahoituskeskus Business Finlandissa ja 81 % Business Finland Oy:ssä. Hen- kilötyövuosiarvio vuodelle 2023 on 705 (rahoituskeskus 136 htv, BF Oy 569 htv). 10 Lisäksi kolme henkilöä työskentelee Business Finland Venture Capital Oy:ssä.

10 Esitetyissä luvuissa ei ole otettu huomioon valmisteilla olevien Business Finlandia koskevan lain muutosten (HE 267/2022 vp) vaikutuksia.

4. Business Finlandin valtuudet ja määrärahat

1000 euroa	TP 2021 (TA+LTA:t)	TA+LTA:t 2022	TAE 2023	KEHYS 2024	KEHYS 2025	KEHYS 2026
32.01.05. Innovaatiorahoituskeskus Business Finlandin toimintamenot (siirtomääräraha 3 v)	107 268	112 446	102 347	97 801	95 700	95 433
32.20.40. Tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan tukeminen
arviomääräraha	542 694	416 305	465 488	449 539	434 789	418 818
myöntövaltuus	468 023	569 47311	470 482	380 166	380 166	380 166
32.20.83. Lainat tutkimus- ja inno- vaatiotoimintaan
arviomääräraha	202 800	187 550	157 160	140 180	139 680	139 730
myöntövaltuus	146 823	146 823	146 823	146 823	146 823	146 823
32.20.43. Yritysvetoisen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan sekä kiertotalouden ja toimialojen kasvun tukeminen (siirtomääräraha 3 v)	58 20012	-	-	-	-	-
32.20.87. Pääomalainat teollisuuden uudistumiseen ja yritysvetoisten lii- ketoimintaekosysteemien kehittämi- seen
arviomääräraha	23 306	14 350	8 250	0	0	0
myöntövaltuus	0	0	0	0	0	0
32.40.89. Pääomasijoitus Business Finland Venture Capital Oy:lle (siirtomääräraha 3 v)	19 100	49 400	110 00013	20 000	20 000	20 000

Mikäli määrärahoihin tai valtuuksiin tulee merkittäviä muutoksia vuosien 2024–2027 julki- sen talouden suunnitelman yhteydessä, käydään tätä tulossopimusta koskevat tarkentavat neuvottelut.

11 Momentin 32.20.40. vuoden 2022 valtuudesta ja määrärahasta on vähennetty työ- ja elinkeinoministeriön rahoitus- osuus eurooppalaisen suurteholaskennan EuroHPC -supertietokoneen hankintaan.

12 Momentin 32.20.43. vuoden 2021 määrärahasta on vähennetty työ- ja elinkeinoministeriön rahoitusosuus euroop- palaisen suurteholaskennan EuroHPC -supertietokoneen hankintaan.

13 Määrärahasta on varattu 90 milj. euroa teollisuus- ja elinkeinopoliittisiin valtiontukea sisältäviin suoriin pääomasijoi- tuksiin.

5. Voimassaolo ja seuranta

Tulossopimuksessa asetetaan tavoitteet neljälle vuodelle. Tulostavoitteista sovitaan seuraa- valle vuodelle, ja kolmen sitä seuraavan vuoden tavoitteet asetetaan alustavina. Tulossopi- mus päivitetään vuosittain. Erityisesti hallituskauden vaihtuessa tavoitteet päivitetään katta- vasti.

Tulossopimuksen tavoitteiden toteutumisesta raportoidaan tilinpäätöksessä ja siihen kuulu- vassa toimintakertomuksessa. Tulossopimuksen toteutumista arvioidaan työ- ja elinkeinomi- nisteriön toimintavuotta seuraavan vuoden kesäkuussa antamassa tilinpäätöskannanotossa. Tavoitteiden toteumia käydään läpi syksyn tulosneuvottelujen yhteydessä. Raportointi tulos- tavoitteiden toteumista tehdään kaksi kertaa vuodessa, tilinpäätöstietojen osalta viimeistään viikon kuluttua tilinpäätöksen hyväksymisestä ja puolivuotistietojen osalta 31.8. mennessä. Tulossopimus ja tilinpäätöstiedot julkaistaan myös Xxxxxxxxxxxxxx.xx -palvelussa.14

Lisäksi tulosopimuksen toteutumista seurataan tulosohjausyhteyshenkilöiden tapaamisissa vähintään neljännesvuosittain sekä jatkuvalla seurannalla toiminnan tehokkuutta ja tulokselli- suutta koskevalla seurantajärjestelmällä ja tarvittaessa täydentävillä tietopyynnöillä.

Allekirjoitukset

Helsingissä 8.12.2022

Asiakirja on allekirjoitettu sähköisesti.

Xxxxx Xxxxxxxxx Xxxxx Xxxxxxxx

Ylijohtaja, osastopäällikkö Johtokunnan puheenjohtaja

Työ- ja elinkeinoministeriö Innovaatiorahoituskeskus Business Finland

Xxxxxx Xxxxxxxx Xxxx Xxxxxx

Teollisuusneuvos Pääjohtaja

Työ- ja elinkeinoministeriö Innovaatiorahoituskeskus Business Finland

Sopimuksen liitteet

Liite 1 Business Finlandin strategia 2025

Liite 2 Business Finlandin toimintaympäristön kuvaus

Liite 3 Business Finlandin toimeenpanosuunnitelma 2023–2026 Liite 4 Business Finlandin toiminnan seurantaa tukevat mittarit Liite 5 Tulossopimuksen mittareiden kuvaukset

Liite 6 Business Finland Venture Capital Oy

14 xxxxx://xxx.xxxxxxxxxxxxxx.xx/xxxxxxxxxx-xx-xxxxxx/xxxxxxxxxxxx-xx-xxxxxxxxx-xxxxxxxxxxxx-xxxxxxxxxxxxx-xxxxxxxxxxx- toa-fi-palvelussa/

Liite 1: Business Finlandin strategia

Liite 2: Business Finlandin toimintaympäristön kuvaus

Venäjän aloittamalla sodalla Ukrainassa on kova hinta. Humanitaarisen kriisin lisäksi sota on käynnis- tänyt globaalin elinkustannuskriisin. OECD:n mukaan sota ja Kiinan nolla-covid -politiikka ovat nope- asti voimistaneet inflaatiota ja hidastaneet maailmantalouden kasvua15. Energian ja ruuan hinnat ovat kohonneet jyrkästi. OECD:n ennusteen mukaan maailmantalous kasvaa 3,0 % vuonna 2022 ja 2,2 % vuonna 2023. Viime vuonna maailmantalous kasvoi koronatukipakettien ja rokotusten edistymisen myötä vahvasti, 5,8 %. OECD ennakoi Yhdysvaltojen kasvun hidastuvan kuluvana vuonna 1,5 %:iin ja ensi vuonna 0,5 %:iin. Kiinan talous kasvaa kuluvana vuonna 3,2 % ja ensi vuonna 4,7 %. Euroalu- een talouskasvuksi OECD arvioi kuluvana vuonna 3,1 % ja ensi vuonna 0,3 %. Inflaation OECD en- nakoi nousevan G20-maissa yli 8 %:iin tänä vuonna. Esimerkiksi Saksassa, Isossa-Britanniassa ja Yhdysvalloissa inflaatio on korkeimmalla tasollaan 40 vuoteen. Globaali kamppailu maailman johta- juudesta jatkuu edelleen Yhdysvaltojen ja Kiinan välillä. EU-maiden riippuvuus Venäjän fossiilisen energian tuotannosta on aiheuttanut energiakriisin. Energian hintojen korotukset siirtyvät vähitellen eri tuotteiden ja palveluiden hintoihin.

Vuonna 2021 Suomen talous kasvoi 3,5 %. Etlan ennusteen mukaan Suomen talous kasvaa tänä vuonna 2,0 %, mutta ensi vuonna talouskasvu pysähtyy kokonaan (-0,1 %) ja Suomi ajautuu lievään taantumaan16. Vuodelle 2024 Etla ennustaa 1,5 % kasvua. Etlan mukaan kasvua leikkaavat inflaatio, rahapolitiikan kiristyminen ja Venäjän hyökkäyssodan välilliset vaikutukset. Sota Euroopassa lisää epävarmuutta, pahentaa toimitus- ja tuotantoketjujen häiriöitä ja nostaa energian, ruuan ja raaka-ai- neiden hintoja. Venäjä oli viime vuonna Suomen 6. suurin vientimaa (4,47 mrd. euroa) ja 4. suurin tuontimaa (8,18 mrd. euroa). Venäjänkaupalle arvioidaan löytyvän korvaavia markkinoita pitkällä ai- kavälillä.

Työllisyys on toipunut pandemian aiheuttamasta kuopasta ja työllisyysaste oli Tilastokeskuksen mu- kaan 74,2 % elokuussa 2022. Työttömyysaste oli puolestaan 6,7 %. Suomea vaivaa useilla toimialoilla osaajapula ja sen voi ennakoida voimistuvan työikäisten ikäluokkien pienentyessä. Pandemia kasvatti julkista velkaa ja julkisen talouden alijäämää. Etla arvioi julkisen talouden pysyvän alijäämäisenä eri- tyisesti ikääntymiseen liittyvien menojen kasvun takia. Myös yleisen hintatason nousu heijastuu julki- seen velkasuhteeseen17. Venäjän hyökkäys Ukrainaan on synnyttänyt uusia menotarpeita puolustuk- seen, huoltovarmuuteen, energiaomavaraisuuteen ja vihreään siirtymään. Suomessa työn tuottavuu- den taso on selvästi matalampi kuin muissa Pohjoismaissa, vaikka työn tuottavuus kasvoikin Tilasto- keskuksen mukaan 1,8 % vuonna 2020.

Suomen tavaraviennin arvo oli tullin mukaan 68,8 mrd. euroa vuonna 2021, mikä oli 20 % enemmän kuin edellisvuonna. Erityisesti metsäteollisuuden sekä metallien ja metallituotteiden vienti kasvoi voi- makkaasti. Suomesta vietiin palveluja Tilastokeskuksen tietojen mukaan 28,2 mrd. euron arvosta (+7,7 %) vuonna 2021. Palveluvienti koheni vuotta aiemmasta, mutta taso on selvästi pandemiaa edeltävää aikaa matalampi. Perinteiset palvelualat, kuten kuljetus ja matkailu, kärsivät merkittävästi pandemiavuosina. Tavaraviennin kasvu on jatkunut vahvana myös kuluvana vuonna. Tavaraviennin arvo tammi-heinäkuussa oli 45,9 mrd. euroa, mikä oli 24 % enemmän kuin vastaavana aikana vuotta aiemmin. Palveluiden vienti oli tammi-kesäkuussa 14,6 mrd. euroa, mikä oli lähes viidennes enemmän kuin vastaavana ajankohtana vuotta aiemmin.

IPCC:n vuonna 2021 julkaiseman raportin mukaan ihmisten toiminnasta aiheutuvat kasvihuonekaa- supäästöt ovat muuttaneet ilmastoa merkittävästi ja vahingollisten sääilmiöiden todennäköisyys on kasvanut18. Kaikkien raportin skenaarioiden mukaan 1,5 °C lämpenemisen taso ylitetään todennäköi- sesti viimeistään 2030-luvun alkupuolella. Lisääntyneet helleaallot, kuivuus ja tulvat ylittävät jo kasvien

15 OECD Interim Economic Outlook, September 2022.

16 Xxxx, Xxxxxxxx, syksy 2022.

17 ETLA: Xxxxxxxx velka ja tuottavuuskasvu yksityisten investointien näkökulmasta.

18 IPCC: Sixth Assessment Report 2021.

ja eläinten sietokykykynnykset, mikä lisää luontokatoa. IPCC:n kuluvana vuonna julkaisemassa rapor- tissa korostetaan välittömien ja kunnianhimoisempien toimien kiireellisyyttä ilmastoriskien käsittele- miseksi19.

Kasvun paradigma on muuttunut ja talouden rinnalla painottuvat myös ympäristöön ja sosiaaliseen vastuuseen liittyvät kysymykset. EU:n elpymispaketissa (RRF) ja Suomen kestävän kasvun ohjel- massa keskeisiä tavoitteita ovat vihreä siirtymä ja digitaalisuus. Pandemia on entisestään vahvistanut digitalisaatiokehitystä. Automaatio, robotiikka ja alustatalous ovat tämän kehityksen ilmentymiä. Da- tasta on tullut keskeinen panos innovoinnille samalla kun digitaalisten palveluiden merkitys on kasva- nut ja digitalisaatio on nopeuttanut innovaatiosyklejä. Suomi sijoittui EU:n digivertailun kärkeen vuonna 2022 (digitaalitalouden ja - yhteiskunnan indeksi DESI). Suomi jatkaa EU-maiden johdossa digivertai- lun inhimillisen pääoman indikaattoreissa. Suomi on johtavassa asemassa 5G:n kaupallisten palvelui- den tarjonnassa. Suomalaiset yritykset ovat myös edistyneitä sosiaalisen median käyttäjiä. Digitaalis- ten teknologioiden integroinnissa Suomi onkin EU:n johtava maa. Julkisten palveluiden digitalisaa- tiossa Suomi sijoittuu toiseksi.

Tilastokeskus arvioi vuoden 2021 t&k-menoiksi 7,5 mrd. euroa, ja menot kasvoivat 8,1 % edellisvuo- desta. Yritysten t&k-menot nousivat 11 %. T&k-menojen BKT-osuus nousi 2,98 prosenttiin (2,94 % vuonna 2020). Vuoden 2022 t&k-menojen Tilastokeskus arvioi ennakkotietojen perusteella nousevan 5,4 % vuoteen 2021 nähden, mutta vuoden 2023 BKT-osuudeksi arvioidaan jälleen 2,9 %.20 Hallitus- ohjelman tavoitteena on nostaa t&k-menojen BKT-osuus 4 % vuoteen 2030 mennessä. Tavoitteen toteutuminen edellyttää pitkäjänteistä yksityistä ja julkista panostusta uudistumiseen. Suomessa val- mistellaan t&k-menojen rahoituslakia, jolla turvataan julkisen t&k-rahoituksen pitkäjänteisyys ja ennus- tettavuus. T&k-menojen pitäisi lähes tuplaantua vuoden 2019 tasosta, jotta 4 %:n tavoite vuonna 2030 saavutettaisiin.

UNWTO:n tietojen mukaan matkailu on vahvasti elpymässä tänä vuonna erityisesti Euroopassa ja Amerikassa. Matkailijamäärät ovat kuitenkin edelleen alhaisemmat kuin koronaa edeltäneenä aikana. Sota Ukrainassa, pandemia ja ilmastokriisi varjostavat matkailun näkymiä. Ulkomaisten yöpymisten määrä Suomessa romahti vuosina 2020–2021 pandemian vuoksi. Vuonna 2021 ulkomaisia yöpymisiä kirjattiin 2,085 miljoonaa. Vastaava luku vuodelta 2019 oli 7,056 miljoonaa. Tammi-elokuussa 2022 ulkomaisten matkailijoiden yöpymisiä kirjattiin 3,147 milj., mikä on lähes nelinkertainen määrä edellis- vuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna.

UNCTAD:in mukaan suorat ulkomaiset investoinnit elpyivät vuonna 2021 pandemiaa edeltävälle ta- solle. Positiivisen kehityksen ennakoidaan kuitenkin pysähtyvän kuluvana vuonna mm. Venäjän Uk- rainaan hyökkäyksen ja kiristyvän inflaation vuoksi. Invest in Finlandin seurannan mukaan uusia ulko- maisia yrityksiä tuli Suomeen vuonna 2021 yhteensä 331 kappaletta. Yritysostojen määrä korostui vuonna 2021, sillä lähes 75 % uusista yrityksistä tuli Suomeen yritysoston kautta.

Skenaariot ja näkymät seuraavalle kymmenelle vuodelle

Tämän katsauksen pohjana on Business Finlandin temaattisen strategiatyön taustaksi tehty ennakoin- tityö, jossa kartoitettiin kansainvälisen ennakointiverkoston ja Business Finlandin asiantuntijoiden kanssa merkittävimpiä globaaleja markkinamurroksista seuraavan kymmenen vuoden aikana ja niiden aiheuttamia kehityspolkuja. Työ tehtiin alkuvuodesta 2022, samaan aikaan kuin geopoliittinen tilanne kiristyi ja viimein eskaloitui sodaksi Ukrainassa.

19 IPCC: Climate Change 2022: Mitigation of Climate Change.

20 Tilastokeskus 27.10.2022.

Yllä esitetyt 12 markkinamurrosta aiheuttavat merkittäviä siirtymiä markkinoilla vuoteen 2035 men- nessä. Ne kehittyvät eri voimakkuuksilla ja eri tahdissa eri puolilla maailmaa. Samanaikaisesti kehi- tykseen vaikuttavat lyhyempiaikaiset välittömät turvallisuusuhat, haastavat politiikkavalinnat vihreän siirtymän ja energiatuotannon turvaamisen välillä, sekä sodan ja pandemian tuntuvat vaikutukset ta- louteen ja hyvinvointiin. Välittömät talous- ja geopoliittiset turvallisuushaasteet hidastavat energiamur- rosta ja ilmastotoimia, mutta pidemmällä tähtäimellä kehityksen odotetaan jatkuvan kohti kokonaisuu- dessaan kestävämpää taloutta. Tarkemmin lyhyen tähtäimen näkymistä on kerrottu edellisessä lu- vussa.

Pitkällä tähtäimellä huomiomme siirtyy ilmastonmuutoksen hillitsemisestä enemmän sopeutumisvai- heeseen, kun ilmaston lämpenemiseen liittyvät haittailmiöt tuntuvasti lisääntyvät. Maailma on siirty- mässä eri tahdissa uusiutuviin energiamuotoihin. Toiveikkaimmassa tulevaisuuskuvassa meillä on vuonna 2035 joustava, tasapuolinen ja turvallinen energiajärjestelmä, joka perustuu 75 % uusiutuviin energialähteisiin.

Vuosikymmenemme alussa energiasiirtymä tulee väistämättä kalliiksi. Energiahinnat nousevat ja en- tisestään lisäävät epätasa-arvoisuutta. Vuotta 2035 kohti mennessä hintojen kuitenkin odotetaan ta- saantuvan. Vihreän vedyn teknologioissa odotetaan läpimurtoja ja erityisesti tuulivoiman lisääntymi- nen tukee vakaata hintakehitystä. Sääntelyllä on merkittävä rooli hintojen hallinnassa ja yhteisöjen pitkän tähtäimen sitoutumisessa uusiutuviin energiamuotoihin. Tässä siirtymässä syntyy myös uuden- laisia ja monipuolisempia energiayhtiöitä. Erityisesti digitaalisten ratkaisujen yleistyminen avaa mah- dollisuuksia uusille yrityksille.

Siirtymän aikana Euroopan rooli ilmastotoimijana voi vahvistua, vaikka energian turvaamiseen liittyvät toimet, jotka usein tarkoittavat paluuta fossiilisiin energialähteisiin, korostuvat seuraavan muutaman vuoden aikana myös Euroopassa. Globaali painopiste muuttuu yhä enemmän moninapaiseksi, mah- dollisesti jopa Yhdysvaltojen ja Kiinan väliseksi kahtia jakautuneeksi maailmaksi, missä taistellaan globaalin etelän huomiosta. Eurooppa on ja tulee olemaan arvoineen puolustuskannalla. Resilientti ja hajautettu energian tuotanto kuitenkin vakauttaa geopoliittista haavoittuvuutta asteittain.

Riskejä ja epävarmuuksia liittyy erityisesti Suomen tulevan Nato-jäsenyyden vaikutuksiin Kiinan ja muiden Aasian maiden kanssa tehtävään yhteystyöhön ja liiketoimintaympäristöön sekä toimitusket- jujen muutoksiin. Huomio siirtyy Kiinasta erityisesti indopasifisen yhteistyön mahdollisuuksiin.

Globaalissa mittakaavassa lajien ja luonnon monimuotoisuuteen herätään laajamittaisemmin ja syntyy konsensus asian kiireellisyydestä. Sijoittajien luoma paine tulee olemaan merkittävä vaikut- taja tässä paradigman muutoksessa. Erityisesti biodiversiteetin taloudellista ulottuvuutta pohditaan ja biodiversiteettiin liittyvä mittaaminen ja taloudellisten vaikutusten ymmärtäminen eri ekosystee- mien välillä lisääntyy. Luonnonympäristöille annetaan tässä tulevaisuuskuvassa keskeinen rooli hii- linieluna ja suojelualueina. Uudenlaiset viljelymenetelmät ja maankäyttö kunnioittavat luonnonympä- ristöjen moninaisuuden säilyttämistä. Ruoan tuotanto irtautuu maankäytöstä yhä enemmän. Globaa- lit ja tehokkaat hiilimarkkinat toimivat paremmin ja samanlaista mekanismia yritetään implementoida biodiversiteetin alueella.

Kaupunkien luontoympäristöön kiinnitetään erityisesti huomiota ja yhdyskuntien suunnittelussa var- mistetaan, että kaupungeilla on viheralueita ja käytäviä myös resilienssin näkökulmasta, ei pelkkänä esteettisenä viihtyvyystekijänä.

Kevään 2022 aikana kävi myös ilmeiseksi, että osa tunnistetuista murroksista, kuten kilpailu resurs- seista ja käänteinen globalisaatio, tulevat merkittävästi vahvistumaan lähivuosiksi. Tämä johtaa kiertotalouden toimintamallien kysynnän kasvuun yhtenä ratkaisuna resurssitehokkuuteen ja mate- riaalien saatavuuteen tuotantoon. Globaalia resurssipulaa ei kuitenkaan ratkaista seuraavan kym- menen vuoden aikana mutta uusia ratkaisuja haetaan esimerkiksi veden puutteeseen ja erilaisiin tuotannon raaka-aineisiin liittyen. Kriittisten materiaalien korvaaminen ja geopoliittisten herkkyyksien tunnistaminen on erityisen tärkeä kysymys EU:n agendalla.

Resurssien ylimitoitettu käyttö on asteittain irtaantumassa talouskasvusta ja ihmisten hyvinvointiin liittyvistä käsityksistä. Ympäristö- ja yhteiskunnalliset vaikutukset ja kustannukset kohdistuvat yhä enemmän vaikutusten aiheuttajaan.

Lyhyellä tähtäimellä kansalliset intressit väistämättä korostuvat ja alueellisuudesta tulee merkittävä tekijä. Tässä polarisoituvassa maailmassa toimitusketjujen resilienssiä arvioidaan uudelleen. Jo nyt on nähtävissä paikallisten ja alueellisten arvoketjujen korostuminen. Glokaalit systeemit, eli hajau- tettu, paikallinen luonnon resurssien käyttö teknologioiden avulla lisääntyy. Uudenlaisia taloudellisia liittoumia syntyy organisaatio-, kansallisella ja kansainvälisellä tasolla.

Digitalisaatio etenee pandemian ja sodan sitä juuri hidastamatta mutta uusia uhkakuvia ja tekno- logiasodan ilmenemismuotoja realisoituu yhä enemmän. Digitalisaatiosta uhkaa tulla polarisoituvan maailmanjärjestyksen näyttämö. Jakautuneet internetit ja informaatiotodellisuudet ovat todellisia uh- kakuvia myös pitkälle tulevaisuuteen. Hypersodankäynnin muodot ovat merkittävästi muuttaneet tur- vallisuustilannetta ja luonnollisesti korostaneet kyberturvallisuuden merkitystä.

Osassa maailmaa digitalisaatio voi toimi välineenä kohti läpinäkyvämpää ja tasa-arvoisempaa maa- ilmaa, ja jopa avainroolissa ratkaisemassa merkittäviä sosiaalisia ongelmia. Maksujärjestelmissä ja asioinnissa otetaan käyttöön teknologiaratkaisuja. Uusia innovaatioita syntyy lisääntyvän digitaalisen kanssakäymisen myötä. Joustava sääntely tekee mahdolliseksi web 3.0 –kehityksen, joka perustuu mm. blockchain-teknologioiden läpimurtoon. Kuluttajien valta kasvaa ja monitahoiset markkinapaikat mahdollistavat yhä yleistyvät asiakkaalta asiakkaalle tapahtuvan vaihdantatalouden. Metaversu- mista, uusista virtuaalisista rintamista puhutaan yhä enemmän todellisuutena. Digitaalisten taitojen merkitys korostuu globaalisti. Merkittävä haavoittuvuus on edelleen erityisesti digitaalisten valmiuk- sien ja taitojen hyvin epätasainen jakautuminen globaalisti ja myöskin Euroopan tasolla. Tämä tek- nologiavalmiuksien kuilu pysyy merkittävänä kasvun ja innovaatiotoiminnan hidasteena.

Yhteiskunnat sopeutuvat nopeasti ikääntyvien lisääntyvään osuuteen väestössä, tosin tässä on suuria alueellisia eroja. Työympäristöt ja työnteon tavat sopeutuvat demografisiin muutoksiin, jotka liittyvät seuraavien sukupolvien tuomiin arvomuutoksiin. Työvoiman piirissä oleville ihmisille tarjotaan yhä enemmän joustavuutta ja henkilökohtaista vapautta, kun robotiikka ja työn automaation lisään- tyminen yleistyy työvoimaintensiivisissä ja manuaalisia työvaiheita sisältävissä tehtävissä. Ihmisten osallisuuteen yhteiskuntaan kiinnitetään yhä enemmän huomiota riippumatta kuuluvatko he käytet- tävissä olevaan työvoimaan. Inklusiivisuudesta tulee normi.

Arvomuutoksia tarkasteltaessa on huomioitava globaalisti merkittävät eroavaisuudet. Kestävyyttä korostavat arvot ovat yleistyneet globaalisti mutta suuria eroja on siinä, onko ajurina yksilöt, yritykset vai kansalliset agendat. Kokonaisuudessaan tunnistetaan laajemmin, että ilmastonmuutoksen ja muiden häijyjen ongelmien ratkaisemiseksi (kuten lisääntyvä epätasa-arvo) tarvitaan laaja-alai- sempaa osaamista. Koulutusajattelu voi muuttua systeemiajattelun suuntaan ja ongelmia ratkaistaan yhä enemmän toiminnot ja toimialat ylittäen. Tässä haastetaan yliopistotutkintojen sisältöjä ja raken- teita.

Työelämää koskee useat samanaikaiset murrokset. Yhtenä hidasteena on edelleen globaali osaa- japula ja kilpailu osaajista. Kehittyneillä markkinoilla työn murros jatkuu ja työn merkityksellisyy- den elementit muuttuvat hiljalleen. Ihmisten asenteet ovat muuttuneet pandemian myötä ja elämän merkityksellisyyden hahmottaminen on keskeistä myös muuten kuin ansaintaan liittyvän toiminnan kautta. Varsinkin nuoremmat sukupolvet ovat kyseenalaistaneet hyvän elämän ja taloudellisen hy- vinvoinnin yhteyden.

Liite 3: Business Finlandin toimeenpanosuunnitelma 2023–2026

1. Business Finlandin tärkeimmät tulostavoitteita tukevat toimenpiteet

1.1. Strategia

Business Finlandin strategia on laadittu vuosille 2021–2025. Strategiassa on otettu huomioon hallitus- ohjelman keskeisten tavoitteiden, ohjelmien ja strategioiden toimeenpano, erityisesti kasvu- ja kilpai- lukykytavoitteet sekä elinkeino- ja innovaatiopoliittiset tavoitteet. Business Finlandin strategia linkittyy vuosittaiseen toiminnan suunnitteluun ja seurantaan strategiasta johdettujen tehtävien ja vuositavoit- teiden kautta. Vuosisuunnittelun lähtökohtana on kokonaiskuva Business Finlandin toiminnan paino- tuksista ja tavoitteista sekä niitä toteuttavasta toimenpideohjelmasta. Business Finland toimii yhteisten arvojen mukaisesti.

1.2. Tulostavoitteita tukevia keskeisiä toimenpiteitä erityisesti vuonna 2023

Business Finland edistää elinkeinojen kehittymistä teknologian, innovaatioiden ja kasvurahoituksen keinoin. Suomeen kehittyy paljon kestävän kehityksen huomioivia, kilpailukykyisiä ja kasvuhakuisia yrityksiä kumppaniverkostoineen. Tämä uudistaa elinkeinoja, kasvattaa jalostusarvoa ja tuottavuutta, lisää vientiä ja yritysten kansainvälistymistä, parantaa työelämän laatua sekä luo näin työllisyyttä ja hyvinvointia. Tulokset saavutetaan asiakkaiden tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnalla sekä kansainvälisen liiketoiminnan kehittämisellä, joihin Business Finland kannustaa rahoituksellaan, oh- jelmatoiminnalla sekä kansainvälistymis- ja muilla neuvontapalveluilla hyödyntäen myös kansainväli- siä kumppanuuksia. Tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnassa asiakkaita ovat yritykset sekä tutki- mus- ja julkiset organisaatiot.

Business Finland toimeenpanee osaltaan Suomen kestävän kasvun ohjelmaa, jolla tuetaan hallitus- ohjelman tavoitteiden mukaisesti ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävää kasvua. Oh- jelma vauhdittaa kilpailukykyä, investointeja, osaamistason nostoa sekä tutkimusta, kehitystä ja inno- vaatioita. Kestävän kasvun ohjelmaa rahoitetaan EU:n elpymis- ja palautumistukivälineestä (RRF, Re- covery and Resilience Facility). Business Finlandin roolia Suomen kestävän kasvun ohjelman toi- meenpanossa kuvataan laajemmin luvussa 2.6.

1.2.1. Customer Management (Asiakkuudenhallinta)

Asiakkuudenhallinnassa edustetaan ja hallitaan Business Finlandin laajaa suomalaista asiakaskuntaa sekä tuodaan asiakkaiden tietoon koko Business Finlandin palvelutarjoama. Tavoitteena on kohdistaa Business Finlandin palvelut erityisesti niille asiakkaille, joille Business Finlandin tarjoamalla on eniten arvoa, ja jotka pystyvät kasvattamaan kansainvälistä liiketoimintaansa ja innovaatiotoimintaansa. Vuonna 2023 toiminta keskittyy neljään kokonaisuuteen:

(1) Business Finland jatkaa potentiaalisen asiakaskunnan analysointia ja asiakaslähtöistä palveluoh- jausta. Erityisesti keskitytään niihin asiakkaisiin, joilla on suurin arvonluontipotentiaali Business Finlandin strategisiin tavoitteisiin nähden ja joiden kasvupolkuun Business Finlandin palveluilla on eniten vaikuttavuutta. Tällä Business Finland pyrkii luomaan entistä tehokkaammat dataan ja analytiikkaan perustuvat tavat tunnistaa asiakkuudet, jotta se pystyy kiihdyttämään yritysten kas- vua ja kansainvälistymistä. Vuonna 2023 jatketaan vuonna 2022 hyvin käynnistynyttä vaikutta- vuusperusteisen avainasiakkuusmallin jalkauttamista.

(2) Asiakkuudenhallinta johtaa ja edistää palvelualuerajojen yli tapahtuvaa yhteistyötä tavoitteelli- sessa asiakkuussuunnittelussa. Tähän liittyen varmistetaan korkeatasoinen asiantuntijuus ja oh- jataan asiakastarpeiden ja palveluiden saumattomampaa yhteensovittamista kasvun aikaansaa- miseksi. Näin myynnilliset, markkinoinnilliset ja palvelutuotannolliset toimenpiteet kohdistuvat en- tistä paremmin asiakkaan tarpeisiin.

(3) Business Finlandin strategisiin sisältövalintoihin ja näihin pohjaavien missioihin liittyen asiakkuu- denhallinta toteuttaa asiakas- ja toimialakohtaista tulkintaa. Osana tätä tarkennetaan pitkän ai- kavälin tahtotilaa yhdessä asiakkaiden kanssa. Tavoitteena on tuoda yhteen missioiden innostava tulevaisuuskuva ja asiakkaiden ja toimialojen tarpeet ja näkemykset.

(4) Asiakkuudenhallinta jatkaa asiakaspolun kehittämistä digitaalisissa kanavissa. Team Finland-ver- koston palvelukokonaisuudet tuodaan asiakkaille mahdollisimman näkyviksi ja selkeiksi siten, että asiakkaat löytävät tilanteeseensa nähden oikean palvelun tarjoajan ja oikean palvelun. Tässä hyödynnetään Team Finland-toimijoiden digitaalista yhteydenottokanavaa, joka perustuu yhtei- seen asiakkuudenhallintajärjestelmään (CRM). Kumppanuusjohtamisen yhtenä tavoitteena on li- säksi parantunut tiedonvaihto ja yhteisesti jaettujen tietojen hyödyntäminen palvelemaan Busi- ness Finlandin asiakasta.

1.2.2. Fast Growth

Fast Growth -palvelualueella toiminta kohdistuu ensisijaisesti yrityksiin, jotka ovat kasvupolun alkuvai- heessa ja tarvitsevat tukea kasvukyvykkyyksien rakentamiseen. Palvelualueen ydintehtävänä on tu- levien kasvajien löytäminen yhdessä Team Finland-kumppaniverkoston kanssa. Palvelualueella tun- nistetaan uusia, potentiaalisia kansainvälisiä kasvajia ja saatetaan nämä asiakkaat kansainvälistymi- sen polulle kehittämällä kasvu-, kansainvälistymis- ja innovaatiokyvykkyyksiä joko Business Finlandin omilla palveluilla tai ohjaamalla heidät Business Finlandin kumppaneiden palveluihin. Palvelut jakau- tuvat seuraaviin tekemisen kokonaisuuksiin:

(1) Business Finland Oy:n yhteen yksikköön keskitetyissä rahoituspalveluissa palvellaan laajaa jouk- koa suomalaisia kasvuyrityksiä ja de minimis –rahoituksen kautta varmistetaan näiden yritysten eteneminen kasvun polulla.

(2) Vuonna 2023 kehitetään palveluita erityisesti potentiaalisimpien yritysten ympärille ja tiivistetään yhteistyötä Team Finland -kumppaniverkoston kanssa jatkamalla yhteisen palvelupolun käyttöön- ottoa sekä syksyllä 2022 päivitetyn Team Finland –strategian jalkauttamista. Lisäksi jatketaan pa- remman asiakaskokemuksen johtamista ja asiakaspolun digitalisoimista.

(3) Startup-yritysten kiihdyttämispalveluissa tarjotaan kohdennettuja palveluita yksittäisille yrityksille. Palvelut sisältävät mm. verkostojen ja pääomarahoituksen löytämistä kansainvälisiltä markkinoilta, sekä innovaatiotoiminnan neuvontaa. Vuoden 2023 aikana erityistä huomiota suunnataan deep tech start up –yrityksiin, joiden tarpeet poikkeavat muiden uusien yritysten tarpeista.

1.2.3. Global Growth Services (Kansainvälisen kasvun palvelut)

Business Finlandin Global Growth –palvelualue vastaa vienninedistämisen koordinoinnista kansalli- sella tasolla ja toteuttaa vienninedistämistä yhteistyössä muiden Team Finland -toimijoiden kanssa. Kansainvälisen kasvun palveluissa toiminnassa painottuu vuoden 2022 tapaan erityisesti Business Finlandin kansainvälisen verkoston ja Suomen toimintojen välisen yhteistyön kehittäminen ja sujuvoit- taminen. Vuonna 2022 lanseeratun kirkastetun neuvontamallin käyttöönotto jatkuu vuonna 2023. Neu- vontamallin myötä asiakkaat voidaan ohjata mahdollisimman oikea-aikaisesti ja sujuvasti kansainvä- lisen kasvun palveluihin Business Finlandin kansainväliseen verkostoon. Kansainvälistymispalveluja Suomessa ja ulkomailla suunnataan erityisesti pk-yritysten kansainvälistymisvalmiuksien vahvistami- seen ja toimintaedellytysten kehittämiseen.

Ulkomaan verkostossa Business Finlandin Team Finland -yhteistoiminta ulkoministeriön ja muiden Team Finland -kumppaneiden kanssa suunnitellaan maakohtaisesti yhdessä ulkoministeriön alue- osastojen ja lähetystöjen kanssa. Team Finland -vuosisuunnitelma ohjaa yhteistoimintaa maatasolla sekä tarkentaa toiminnan painopisteitä kohdetoimialoista tapahtumiin.

Kansainvälisen kasvun palveluissa on koronakriisin myötä siirretty toimintoja enemmän virtuaalisiksi. Vuonna 2023 jatketaan digitaalisten ja helposti saavutettavien palveluiden kehitystä ja päivitettyjen vienninedistämispalveluiden tuomista paremmin suomalaisten yritysten tietoisuuteen.

Business Finland johtaa Euroopan elpymisrahoituksen selvittämistä ja EU:n elpymis- ja palautumistu- kirahoituksesta sekä muiden eurooppalaisten maiden elpymisrahoituksista nousevien markkinamah- dollisuuksien välittämistä suomalaisille yrityksille. Toiminta tehdään yhdessä EK:n ja UM:n kanssa. Business Finlandin Euroopan kansainvälisessä verkostossa tunnistetaan mahdollisia markkinamah- dollisuuksia liittyen EU:n elvytysrahastoon pohjautuviin projekteihin. Lisäksi Business Finland kehittää Berliiniin perustetun elvytysrahaston ydintiimin yhteistoimintaa Team Finland -verkoston kanssa.

Business Finland jatkaa osana kansainvälistymispalveluja toteutettavaa, suuriin miljardiluokan mark- kinamahdollisuuksiin keskittyvää toimintaa. Myös projekti-/pilottirahoituksen ja valtiollisten toimijoiden yhteen saattaminen ovat tärkeitä näissä suurprojekteissa liiketoimintamahdollisuuden voittamiseksi. Tähän työhön liittyvät myös ulkoministeriön kanssa yhdessä toteutettava projektirahoituksen kehittä- minen (IFI:t ja yksityinen rahoitus) sekä kehittyvien markkinoiden innovaatiorahoitusalusta (Develo- ping Markets Platform).

Business Finland yhteistyössä Elinkeinoelämän keskusliiton, ulkoministeriön ja kuuden suurimman kaupungin kanssa edistää kaupallista yhteistyötä Puolustusvoimien HX-hävittäjähankkeen voittaneen Lockheed Martinin kanssa sekä edistää Suomen teollisuuden pääsyä NATO-jäsenyyden avaamiin markkinamahdollisuuksiin Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa.

Ulkomaantoimintojen resursointia ja yhteistoimintaa kehitetään strategisesti Business Finlandin, ulko- ministeriön, opetus- ja kulttuuriministeriön, maa- ja metsätalousministeriön sekä työ- ja elinkeinomi- nisteriön kesken, selkiyttäen rooleja entisestään. Vuonna 2023 Business Finland jatkaa kansainväli- sen verkostonsa resurssien kasvattamista suunnitellusti valtion talousarvion määrärahojen puitteissa.

1.2.4. Network Services (Verkostopalvelut)

Verkostopalveluissa toiminta kohdistuu kaikkiin kolmeen Business Finlandin strategian ydinalueeseen (talouden kasvu, kestävä kehitys, kilpailukyky). Toiminnan keskiössä on kansainvälisesti kilpailuky- kyisten ekosysteemien ja yhteistarjoamien edistäminen, houkuttelevan innovaatioympäristön rakenta- minen sekä suomalaisten toimijoiden kannustaminen hyödyntämään eurooppalaisia verkostoja. Työssä painottuu muun muassa kansainvälisen liiketoiminnan osaaminen, tuottavuuden ja jalostusar- von nostaminen sekä vähähiiliseen bio- ja kiertotalouteen siirtyminen.

Tärkeimpiä toiminnan kokonaisuuksia vuoden 2023 aikana ovat Business Finlandin ohjelmaportfolion päivittäminen ja vuonna 2022 päivitetyn kumppanuusmallin käytäntöön vieminen sekä kansainväli- seen kysyntään rakentuva innovaatioekosysteemitoiminta (innovaatioekosysteemien kansainvälisty- mispalveluiden kehittäminen). Kumppanuustoiminnan osalta erityisenä fokuksena on Horisontti Eu- rooppa -ohjelma, joka rahoittaa tutkimusta ja innovointia Euroopassa vuosina 2021–2025 ja jolla EU edistää vihreän siirtymän ja digitalisaation toteutumista. Lisäksi jatketaan edellisinä vuosina aloitettua työtä liittyen kysyntälähtöisten yhteistarjoamien rakentamiseen tarjontalähtöisten suomalaisten tarjo- amien lisäksi.

Business Finlandin verkostopalvelut toteuttaa osaltaan Suomen kestävän kasvun ohjelmaa ja tä- män osana olevaa, EU:n elpymis- ja palautumistukivälineellä (RRF) rahoitettavaa Suomen kansal- lista elpymis- ja palautumissuunnitelmaa edistämällä yritysten ja tutkimusalan yhteistyötä. Kestävän kasvun ohjelmalla tuetaan hallitusohjelman tavoitteiden mukaisesti ekologisesti, sosiaalisesti ja talou- dellisesti kestävää kasvua. Verkostopalvelut toteuttavat pääosan kaikesta Business Finlandin hallin- noimien RRF-hakujen ympärille rakentuvasta ohjelmallisesta toiminnasta sekä ekosysteemityöstä. Vuoden 2023 aikana painotus siirtyy asiakasaktivoinnista ja hauista hankkeiden vaikuttavuuden seu- rantaan ja lisäämiseen.

Business Finland vie eteenpäin kansallista kumppanuusmallia ja TKI-tiekarttaa (tiekartta T&K-panos- tusten nostamiseksi neljään prosenttiin BKT:sta ja Suomen kehittämiseksi maailman parhaaksi inno- vaatio- ja kokeiluympäristöksi) kehittämällä kansainvälisesti kilpailukykyisiä PPP-malleja ja näihin liit- tyvää palvelutarjoamaa. Vuonna 2022 toimintamallia kehitettiin ja vuonna 2023 malli otetaan käyttöön operatiivisessa toiminnassa. Mallin keskiössä olevia ekosysteemejä, kuten esimerkiksi veturiyrityksiä

ja kasvumoottoriekosysteemejä kehitetään ja kasvatetaan edelleen, jotta päästään tavoitteen viitoitta- malle tielle, luodaan kasvua tukevaa osaamista ja saadaan yritykset kehittämään uusia liiketoimintoja. Samalla kehitetään veturi- ja kasvumoottoriekosysteemien vaikuttavuutta. Olennaista on myös koko- naiskuvan luominen kansallisista innovaatioekosysteemeistä ja niiden kehitysvaiheesta, jotta voidaan tunnistaa vaikuttavimmat ekosysteemit ja tukea niiden kehittymistä ja kansainvälistymistä. Tähän kyt- keytyy myös ulkomailla tapahtuva innovaatioyhteistyö ja kumppanuuksien hallinta. Jatketaan keskeis- ten kumppaneiden tunnistamista kohdemaissa (EU, USA, Japani, Etelä-Korea, Kiina, Intia) ja TKI- yhteistyötä. Business Finlandin toiminta kytkeytyy myös työ- ja elinkeinoministeriön sekä yliopistokau- punkien sopimuksiin julkisen ja yksityisen TKI-rahoituksen strategisesta kohdentamisesta globaalisti kilpailukykyisten ekosysteemien vahvistamiseksi. Kumppanuusmallissa Business Finland toimii tii- viissä yhteistyössä Suomen Akatemian kanssa. Business Finland kehittää tutkimusrahoituspalvelui- taan huomioiden jatkuvuuden Suomen Akatemian rahoittamasta tutkimuksesta kohti yritysyhteis- työssä toteutettavaa tutkimusta ja tutkimustulosten kaupallistamista. Business Finland ottaa kohden- netusti käyttöön tutkimusrahoituspalvelun, joka kannustaa yritysten aikaisen vaiheen osallistumiseen ja sitoutumiseen uuden tiedon ja osaamisen syntyprosessiin tutkimusorganisaatioiden projekteissa.

Vuonna 2023 jatketaan proaktiivisen ohjelmatoiminnan suuntaamista Business Finlandin uusien te- maattisten sisältövalintojen ja niitä tukevien missioiden ohjaamana. Missio-toimintamallin kautta pyri- tään vastaamaan globaaleihin haasteisiin tuomalla yhteen tutkimusorganisaatioita ja yrityksiä sekä muita olennaisia sidosryhmiä. Tavoitteena ovat yli alue- ja toimialarajat rakentuvat kansainvälisesti kilpailukykyiset ekosysteemit ja systeeminen muutos, jossa hyödynnetään isojen murroksien synnyt- tämiä ja tulevaisuudessa syntyviä liiketoimintamahdollisuuksia. Vuonna 2023 ohjelmallinen toiminta suunnataan erityisesti ensimmäisten missioiden tavoitteiden mukaisesti. Käynnissä olevia missioita ovat Zero Carbon Future ja Digital Native Finland, ja vuoden 2023 aikana on tarkoitus käynnistää kolmas missio. Päätös mission mahdollisesta käynnistämisestä ja aiheesta tehdään Q1/2023. Xx xx- xxxxxxxx olevien missioiden toteuttamista tukemaan käynnistetään vuonna 2023 uusia ohjelmia ja kam- panjoita liittyen muuan muassa datatalouteen, 6G-kokonaisuuksiin, vetytalouteen ja hiilineutraaleihin kaupunkeihin.

Business Finlandin ohjelmatoiminnan kautta mahdollistetaan toimialojen poikkialainen uudistuminen ja tuetaan kansainvälistä kasvua. Business Finland -ohjelmatoiminta kattaa toimintoja ja palveluita liittyen tulosten hyödyntämiseen lyhyemmällä ja erityisesti pitemmällä aikajänteellä (ns. horisontit 1, 2 ja 3). Erityisesti ohjelmapuolella panostetaan talouden kasvun, tuottavuuden ja kestävän kehityksen edistämiseksi tutkimusyhteistyön, yhteistarjoamien ja palvelupakettien rakentamiseen, jotta Business Finlandin asiakkaat pystyisivät tarttumaan uusiin liiketoimintamahdollisuuksiin muuttuvassa markkina- tilanteessa. Käytännössä tunnistetaan uusia kasvualueita ja markkinoita, luodaan toimialat ylittävää yhteistyötä ja muodostetaan vientimarkkinoille sopivia yhteistarjoamia. Ratkaisuissa hyödynnetään di- gitalisaation, datatalouden ja teknologisten murrosten synnyttämiä kansainvälisiä liiketoimintamahdol- lisuuksia. Kestävä kehitys nivoutuu tiiviisti ohjelmien tavoitteisiin ja niiden toimintaan. Työssä on vah- vasti mukana Business Finlandin oma kansainvälinen verkosto ja Team Finland-verkoston kumppa- neita.

Vuonna 2023 ohjelmatoiminnassa painottuu paitsi Business Finlandin missioiden tukeminen myös EU:n elpymis- ja palautumistukivälineellä (RRF) rahoitettava Suomen kestävän kasvun ohjelman ko- konaisuus. Suomen kestävän kasvun ohjelman osalta painottuvat erityisesti ohjelman ohjelmallista toimintaa sisältävien toimenpiteiden toteuttaminen neljästä näkökulmasta: 1) luovat alat, 2) terveys- ja hyvinvointipalvelut sekä teknologiat, 3) teollisuuden vähähiilisen, kiertotalouden ja digitaalinen uudis- tuminen, ja 4) vähähiilinen rakennettu ympäristö. Kulttuuri- ja luovien alojen uudistumisen tuen tavoit- teena on luovan talouden edistäminen sekä kulttuuri- ja luovien alojen ja tapahtuma-alan liiketoimin- nan uudistaminen tukemaan yhteiskunnan ja yritysten uudistumista sekä digitalisaation edistymistä ja kasvua.

- Kiertotalouden TKI-rahoituksella tuetaan hankkeita, joilla on merkittävä päästövähennys- tai työllisyysvaikutus ja jotka edistävät systeemistä muutosta kohti kiertotaloutta. Lisäksi kiertotalou- den TKI-rahoituksella vahvistetaan kiertotalouden, biotalouden sekä vihreän siirtymän edistämi-

seen liittyvää toimintaa. Lisäksi edistetään yhteistyöverkostojen syntymistä, strategista kansain- välistä yhteistyötä verkostojen ja ekosysteemien kanssa sekä yritysten kansainvälistymis- ja kier- totalousosaamista.

- Ohjelmallisen toiminnan kautta Business Finland tukee osaltaan liikennealan kestävän kasvun ohjelman toteutumista. Tähän liittyen tuetaan suomalaisten alan toimijoiden kansainvälistä ver- kottumista, kansallista akkustrategian toimeenpanoa, merkittävien akkualan en investointien hou- kuttelua Suomeen sekä muutoin akkuklusterin kehittymistä.

- Lisäksi Business Finland tukee kansallisen terveysalan tutkimus- ja innovaatiotoiminnan kas- vustrategian toteutumista.

- Business Finland toteuttaa Food from Finland –ohjelmaa ja vahvistaa toiminnan synergioita ja yhteistyötä elintarvikealan lisäarvon ja viennin kasvattamiseksi.

- Luovan talouden tiekarttatyö jatkuu työ- ja elinkeinoministeriössä, ja Business Finland jatkaa tä- hän liittyvää koordinointityötä Creative Business Finland – toimenpidekokonnaisuuden puit- teissa. Creative Business Finland-toimenpidekokonaisuudessa kehitetään erityisesti monistetta- vien digitaalisten sisältöjen liiketoimintaa ja kansainvälistymistä sekä korkeaa arvonlisää luovien palveluiden liiketoiminnan kasvua. Myös tapahtuma-alan liiketoimintaa kehitetään osana matkai- lun vetovoimatekijöiden edistämistä. Business Finland vastaa osaltaan siitä, että suomalaisilla tutkimus- ja innovaatiotoimijoilla on hyvät edellytykset hyödyntää eurooppalaisia ja kansainvälisiä verkostoja, osaamista ja rahoitusta. Business Finlandilla on kansallinen vastuu EU:n puiteoh- jelman yhteystoimiston toiminnasta sekä NCP-verkoston laadukkaasta palvelutarjonnasta yh- dessä Suomen Akatemian kanssa. Business Finlandin toiminnassa painottuu elinkeinoelämän kilpailukyvyn ja talouden kasvun edistäminen auttamalla suomalaistoimijoita hyödyntämään eu- rooppalaisia verkostoja sekä tutkimus- ja innovaatiorahoitusmahdollisuuksia. Business Finland vastaa osaltaan EU:n puiteohjelmaan tarvittavista kansallisista rahoitusosuuksista (kumppanuu- det), tarjoaa taloudellista tukea hakemusten valmisteluun ja osallistuu myös EU-ohjelmien sisäl- tövaikuttamiseen ohjelmakomiteoiden kautta kansallista asiantuntijaverkostoa hyödyntäen. Busi- ness Finland seuraa ja analysoi Suomen osallistumisen ja onnistumisen tilannetta ja kehittymistä komission toimittamaan tilastodataan perustuen. Business Finlandin asiakasrajapinnan rooli po- tentiaalisten asiakkaiden tunnistamisessa ja ohjaamisessa EU-neuvonnan piiriin on korostunut, sillä Business Finlandin suoraan EU-työhön osoitetut resurssit eivät ole riittävällä tasolla kaikkien potentiaalisten asiakkaiden syvälliseen neuvontaan. Business Finland kannustaa suomalaisia tut- kimusorganisaatioita ja yrityksiä osallistumaan Euroopan avaruusjärjestön ohjelmiin tai TKI-hank- keisiin kansallisen avaruusstrategian mukaisesti ja Business Finlandin käytettävissä olevat re- surssit huomioiden. Vuonna 2023 jatketaan tiiviimmän yhteyden rakentamista merkittävien kan- sallisten aktiviteettien (esim. missiot, ohjelmat ja ekosysteemit) ja eurooppalaisten toimien välille sekä kohdistetaan asiaan liittyvä viestintä ja palvelu entistä paremmin eurooppalaisen yhteistyön kannalta relevantteihin toimijoihin.

Osana Business Finlandia toimii yhtenäinen EU- ja kv. rahoituksen neuvontapalvelu, jonka tehtävä on koota selkeä näkymä kansainvälisistä rahoitusvälineistä ja auttaa suomalaistoimijoita löytämään heille relevantit rahoitusmahdollisuudet EU:n laajasta ohjelmakokonaisuudesta. Neuvontapalvelu kes- kittyy kolmeen eri osa-alueeseen: tutkimus- ja innovaatiotoiminnan kannalta relevantteihin EU:n ra- hoitusohjelmiin, EU:n markkinaehtoisiin rahoitusvälineisiin (mm. InvestEU-ohjelma) sekä kansainvä- listen kehityspankkien rahoitusmahdollisuuksiin. Vuoden 2023 aikana neuvontapalvelu keskittyy oh- jelmista ja ajankohtaisista rahoitusmahdollisuuksista viestimiseen, niihin liittyvien tapahtumien järjes- tämiseen sekä asiakaspalveluun. Palvelua tarjotaan erityisesti yrityksille, mutta myös muille tahoille kuten esimerkiksi tutkimuslaitoksille, kunnille ja järjestöille. Lisäksi Business Finland edistää osaltaan suomalaisyritysten ja tutkimuslaitosten edellytyksiä osallistua muuttuneen maailmantilanteen seurauk- sena tiivistyvän eurooppalaisen ja Pohjois-Atlantin puolustusyhteistyön avaamiin yhteistyö-, rahoitus- ja markkinamahdollisuuksiin. Tätä toteutetaan erityisesti Euroopan puolustusrahastoon (EDF) liittyvän kansallisen yhteyshenkilön kautta puolustusministeriön ohjauksessa ja osarahoituksella. Tavoitteena on, että suomalaiset yritykset voivat hyödyntää nykyistä huomattavasti laajemmin ja tehokkaammin EU-ohjelmia ja –rahoitusvälineitä sekä kansainvälisten kehityspankkien rahoitusta osana strategisia investointeja (ml. infrastruktuuri), pk-rahoitusta, t&i-toimintaa ja kestävää kasvua. Business Finland vastaa neuvontapalvelun kokonaisuudesta ja ensimmäisen vaiheen neuvonnasta. Syvällisempää neuvontaa varten asiakkaat ohjataan muille keskeisille toimijoille.

Business Finlandin ja Suomen Akatemian yhteinen Brysselin toimisto Finnish Liaison Office for EU R&D (FiLi) seuraa ja analysoi Euroopan unionin tutkimus- ja innovaatiopolitiikan kehitystä ja välittää siitä tietoa Suomeen. Lisäksi FiLi viestii Suomen elinkeinoelämän ja Business Finlandin kantoja EU:n toimielimiin ja muille keskeisille tahoille sekä pyrkii osaltaan vaikuttamaan EU-yhteistyön sisältöihin ja käytäntöihin suomalaistoimijoiden edun ja intressien mukaisesti. Osana tätä vaikutustyötä FiLi ylläpi- tää laajaa kontaktiverkostoa EU:n relevanttien instituutioiden sekä muiden toimijoiden piirissä.

Lisäksi Business Finland edistää ja toteuttaa muita laajoja eurooppalaisia aloitteita, kuten Euroopan yhteistä etua koskevia tärkeitä hankkeita (Important Projects for Common European Interest, IPCEI) ja järjestää kuhunkin yrityskiinnostuksen ja työ- ja elinkeinoministeriön linjausten pohjalta valikoitu- vaan IPCEI-aloitteeseen liittyen kaikille avoimen kansallisen haun ministeriön osoittaman määrärahan puitteissa.

Kehittämistoiminnan osalta Business Finlandin verkostopalvelut tukee erityisesti strategian painopis- tealueen 2 (”Vahva ja proaktiivinen toimija yhteiskunnassa”) tiekartan mukaisia toimenpiteitä liittyen muun muassa missiolähtöisen ohjelmatoiminnan, ekosysteemien ja konseptuaaliseen kumppanuus- mallin kehittämiseen.

1.2.5. Finland Promotion Services

Finland Promotion Services –palvelualue koostuu Visit Finland, Invest in Finland ja Work in Finland - toiminnoista. Business Finland edistää Suomeen suuntautuvia ulkomaisia investointeja, Suomeen suuntautuvaa ulkomaista matkailua, työperäistä maahanmuuttoa, suurtapahtumia sekä promootioalustoja (fyysisiä ja virtuaalisia) maailmalla, AV-tuotannon systeemistä kehittämistä palveluviennin toimialana sekä Suomen kaupallista maakuvaa. Maakuvatyötä toteutetaan yhteistyössä muiden toimijoiden ja erityisesti ulkoministeriön maakuvayksikön kanssa olemassa olevia maakuvavahvuuksia vahvistaen.

Finland Promotion Services palvelualueen toiminnan painopiste on vuonna 2023 Suomeen suuntautuvien ulkomaisten investointien houkuttelussa keskittyen erityisesti potentiaalisimpiin ja parhaan resurssi-hyötysuhteen tarjoaviin kohdemaihin ja toimialoihin, työperäisen maahanmuuton edistämisessä sekä positiivisen kaupallisen maakuvan ja matkailumielikuvan ylläpidossa ja kehittämisessä.

Kaikkien toimintojen osalta suunnittelun haasteena on muun muassa geopoliittisesta tilanteesta johtuva ennustettavuuden heikkous, minkä johdosta arvioidut toimenpiteet sekä jakautumisarviot toimenpiteiden kesken ovat vaikeita. Vuoden 2023 aikana vakiinnutetaan Ukrainan sodan vuoksi vuonna 2022 tehtyjä toimintojen uudelleenjärjestelyjä. Lisäksi jatketaan korvaavien markkinoiden hakemista kaikissa toiminnoissa.

Visit Finland -toiminnossa vahvistetaan Suomen matkailumaakuvaa, matkailupalvelujen vientiä ja kysyntää yhdessä matkailualojen ja muiden toimijoiden kanssa sekä tuetaan matkailuyritysten kan- sainvälistymistä. Business Finland edistää yhdessä alueiden ja yritysten kanssa Suomen näkyvyyttä houkuttelevana matkakohteena sekä kehittää laadukasta ja kestävää matkailutarjontaa kansainvälis- ten kohderyhmien tarpeet huomioiden. Business Finland toimeenpanee osaltaan Suomen matkailu- strategian 2022–2028 linjauksia. Vuoden 2023 aikana Business Finland toimeenpanee myös itäisen Suomen elinvoimaa vahvistavia toimenpiteitä osana Suomen maakuvan vahvistamista ja markkinoin- tia. Visit Finland-toiminnon tavoitteiden toteutumista arvioidaan vaikuttavuusarvioinneilla.

Vuoden 2023 aikana palveluita ja kumppanuuksia kehitetään erityisesti vuonna 2022 päivitetyn asia- kasluokittelun pohjalta toiminnan vaikuttavuuden lisäämiseksi. Asiakastyötä kehitetään vastaamaan avainasiakkaiden tarpeita sekä yritysasiakkaiden että alueellisten matkailun markkinointi- ja kehittä- misorganisaatioiden osalta.

Matkailun edistämisen toimintaympäristössä viime vuosina tapahtuneet muutokset vaikuttavat Visit Finlandin työhön merkittävästi. Matkailun käytännössä kahdeksi vuodeksi pysäyttänyt pandemia on heikentänyt toimialan elinvoimaa ja kilpailukykyä. Venäjän hyökkäys Ukrainaan sekä sitä seurannut

Venäjän ilmatilan sulkeminen siirtävät Visit Finlandin toiminnan painopistettä. Vuonna 2023 markki- noinnin ja myynninedistämisen toimenpiteitä kohdennetaan erityisesti kohdemarkkinoille, joilla toi- mialan elpyminen on nopeampaa. Tällaisia ovat Euroopan markkinoista erityisesti Saksa, Alanko- maat ja Ranska sekä kaukomarkkinoista USA.

Visit Finland tukee matkakohteita esimerkiksi tiedolla johtamisen työkalujen ja toimintamallien alueel- lisen ja yritystason yhteiskehittämisessä ja jalkauttamisessa. Digitalisaation osalta jatketaan matkai- lualan digitaalisen transformaation tukemista muun muassa kansallisen matkailun tuote- ja markki- nointisisältöjen alustan, Visit Finland Digital Datahubin, jatkokehityksellä. Vuonna 2023 jatketaan myös toimialan kestävän kehityksen edistämistä Sustainable Travel Finland (STF)-ohjelmaa vahvis- tamalla. Ohjelman digitaalista alustaa uudistetaan ja siihen integroidaan toimialalle yhteisesti määri- teltyjä mittareita ja indikaattoreita, mukaan lukien matkailualan oma hiilijalanjälkilaskuri.

Vuonna 2023 Business Finland vakiinnuttaa vuonna 2022 perustetun Work in Finland -yksikön osaksi organisaatiotaan. Business Finland pyrkii edistämään osaajien maahanmuuttoa erityisesti työvoimapulasta kärsivillä aloilla sekä TKI-toiminnan kärki- ja kasvualoilla. Vuonna 2023 Work in Finland -toiminnossa korostuu strategisesti valituissa lähtömaissa tehtävä houkuttelu- ja kumppanuustyö sekä yritysten kannustaminen ja tukeminen kansainvälisten osaajien palkkaamiseen.

Business Finlandin Work in Finland -yksikkö toteuttaa yhteistyössä muiden Team Finland -toimijoiden ja suurimpien kaupunkien kanssa yhteistä Talent Boost -ohjelmaa. Pitkän tähtäimen strategisena kehikkona Work in Finland -yksikön työlle toimii 9.9.2021 julkaistu, hallituksen kestävyystiekarttaa tarkentava koulutus- ja työperusteisen maahanmuuton tiekartta 2035. Tiekartan toimenpiteet rakentavat ja vahvistavat Suomea globaalisti houkuttelevana paikkana osaajille ja heidän perheenjäsenilleen. Work in Finland -yksikön keskeiset tehtävät ovat houkutella Suomeen kansainvälisiä osaajia ja kasvuyrittäjiä sekä hyödyntää heidän ja Suomessa jo olevien kansainvälisten osaajien asiantuntemusta ja verkostoja läpileikkaavasti Business Finlandin muiden tulostavoitteiden saavuttamisessa. Tämä edellyttää systemaattista osaajille kohdennettua maakuvaviestintää, suomalaisen yritysasiakasrajapinnan ja maailmalta tunnistettujen osaajapoolien kohtauttamistyötä sekä yritysten kansainvälisen rekrytoinnin valmiuksien vahvistamista. Työtä toteutetaan yhdessä kumppaniverkoston kanssa markkinoinnin, viestinnän, B2B-mentoroinnin ja rekrytointikampanjoiden keinoin Suomessa ja kohdemaassa, kehittämällä Work in Finland -verkkosivustoa ja digitaalisia palveluita, Business Finlandin rahoituksen avulla (erityisesti Talent Explorerin uudistus) sekä kehittämällä Startup Permit -lupaprosessia ja kansainvälisten startupien veto- ja pitovoimaan liittyviä kumppanuuksia. Work in Finland -yksikkö tuottaa kansallisia toimintamalleja ja palveluita Talent Boost

-työhön, koordinoi operatiivista Talent Boost -työtä kansallisesti sekä osallistuu työ- ja koulutusperusteisen maahanmuuton seurannan ja tiedolla johtamisen kehittämiseen. Business Finland vahvistaa läpileikkaavasti toiminnassaan kansainvälisten osaajien potentiaalin hyödyntämistä yritysten kasvun, kansainvälistymisen ja innovaatiotoiminnan edistämisessä sekä ulkomaisten investointien houkuttelussa ja maailmanluokan ekosysteemien rakentamisessa.

Vuonna 2023 keskeisessä roolissa on työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan yhteisen Work in Finland -toiminnon suunnittelu ja ylösajo yhdessä TE-toimistojen, ELY-keskusten ja Keha-keskuksen kanssa. Work in Finland –toiminto kokoaa yhteen työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan tuottamat kansainvälisen rekrytoinnin ja osaajien houkuttelun palvelut. Work in Finland -toiminnolla tähdätään nykyistä asiakaslähtöisempään ja merkittävästi suurempiin volyymeihin skaalautuvaan digitaaliseen kansainvälisen rekrytoinnin palvelujärjestelmään, joka mahdollistaa nykyistä isommille asiakasmäärille nykyistä sujuvammat palvelupolut. Vuonna 2023 Business Finland käynnistää toiminnan kolmessa uudessa Talent Boost -ohjelman kärkikohdemaassa: Vietnamissa, Turkissa ja Brasiliassa nykyisen Intian ohella.

Invest in Finland -toiminto tekee systemaattista ulkomaisiin yrityksiin kohdistuvaa myynti- ja markkinointityötä edistääkseen taloutta vahvistavia ja kestävää kehitystä tukevia investointeja Suomeen. Suurinta vaikuttavuutta tarjoavat erityisesti osaamisintensiiviset alat, korkean lisäarvon tuotanto sekä tutkimus-, kehittämis- ja innovaatioinvestoinnit – vaikka globaali kilpailu näistä onkin kovaa.

Kansainvälisistä kriiseistä johtuva markkinoiden epävarmuus jatkuu ja vaikuttaa Invest in Finland - toimintoon vielä vuonna 2023. Vuotta 2022 leimasi koronapandemian häntä ja huoli viidennestä ko- rona-aallosta, Ukrainan sota ja sen merkitys Suomen geopoliittiselle asemalle, energiakriisi, kiihtynyt inflaatio ja globaalien toimitusketjujen ongelmat. Odotettavissa olevien tulosten osalta epävarmuutta lisää Suomessa annettavien ympäristölupien valituskierrosten pitkäkestoisuus ja heikko ennustetta- vuus. Vuonna 2023 painotus on erityisesti niissä kansainvälisissä teollisuusyrityksissä, jotka ovat jää- dyttäneet investointisuunnitelmansa ja jääneet tarkkailemaan, miten tilanne Suomessa kehittyy. Toi- menpiteet 4 %:n TKI-rahoitustavoitteen saavuttamiseksi, kuten 150 % TKI-poistot, tukevat TKI-inves- tointien edistämistä.

Vuoden 2023 aikana otetaan käyttöön Invest in Finlandin päivitetty markkinointipositio, joka painottaa teknologiaa ja kestävää kehitystä; Business Finlandin strategiaa ja Suomen maakuvatyötä tukien. Markkinointimateriaali on yhä täysin digitaalista ja budjettirajoitteiden vuoksi erittäin kohdennettua. Vuonna 2023 pyritään myös tehostamaan liidien hankkimista muun muassa ratkaisemalla markkinoin- nin automaatioon liittyvät tekniset haasteet.

Vuonna 2023 tehostetaan edelleen investointien edistämistä ja vahvistetaan proaktiivista asiakastyötä vuoden 2022 aikana toimialoittain terävöitetyn tarjoaman ja henkilöstön koulutusten pohjalta. Vahva asiakaslähtöisyys on välttämätöntä keskeisiä verrokkimaita rajallisempien resurssien takia. Myös seu- dullisten kehitys- ja elinkeinoyhtiöiden kyvykkyyksien kehittämiseen on panostettu viime vuosina ja vuoden 2023 aikana yhteistyötä tullaan edelleen tiivistämään.

Invest in Finlandin uusia markkina-avauksia ovat Ranska ja Etelä-Korea sekä Japanin vahvistaminen. Nämä maat keskittyvät vuonna 2023 uusien asiakkaiden hankintaan, kun muut Invest in Finland-toi- minnon kohdemarkkinat pyrkivät myös saamaan nykyisiä asiakasneuvotteluita eteenpäin, epävar- muustekijöistä huolimatta. Olettaen, että koronatilanne on vuonna 2023 pääosin rauhallinen, pyritään vahvaan läsnäoloon päämarkkinoilla toimialakonferenssien, omien asiakastapahtumien sekä Focused Investor Search asiakashankinta-projektien kautta.

Business Finland antaa työ- ja elinkeinoministeriölle kahdesti vuodessa tilannekatsauksen ulkomais- ten investointien edistämisestä, sisältäen analyysin saaduista strategisista investoinneista sekä po- tentiaalisten investointien myyntisuppilosta. Business Finland ja työ- ja elinkeinoministeriö tekevät yh- teistyötä merkittävien investointien edistämisen valmistelussa ja toimeenpanossa.

Ulkomaisten yritysostojen seuranta. Työ- ja elinkeinoministeriö vastaa ulkomaalaisten yritysostojen seurannasta annetun lain (172/2O12) mukaisista viranomaistehtävistä ja niiden osana ulkomaalaisten yritysostojen seurannasta. Business Finland tuottaa tätä varten työ- ja elinkeinoministeriölle sekä muille yrityskauppaverkoston lain mukaisesta seurantayhteistyöstä vastaaville viranomaisille säännöl- lisesti erikseen sovittavassa aikataulussa listauksen toteutuneista ulkomaalaisista yritysostoista. Li- säksi Business Finland tuottaa työ- ja elinkeinoministeriölle ulkomaalaisten sijoitusten seurantaa kos- kevaa kansallista vuosiraporttia varten tarvittavia tietoja sekä Euroopan komissiolle toimitettavia tietoja EU:n ulkomaisia suoria investointeja koskevan seuranta-asetuksen (EU 2019/452) vuosikertomusta varten.

Edellä kuvattujen toimintojen lisäksi Business Finland tukee audiovisuaalisen tuotannon tekemistä Suomessa. Av-kannustimella vauhditetaan av-toimialan systeemistä muutosta, kasvua, yritystoimin- nan kehittymistä, työllisyyttä, kansainvälistymistä ja markkinoille menoa, kansainvälisesti rahoitettujen hankkeiden tuotantoa Suomessa (ulkomaisten investointien edistäminen) sekä erityisesti alan ekosys- teemien monipuolistumista Suomessa. Tehtävään valittu asiantuntija koordinoi kansallisella tasolla Suomen markkinointia kansainvälisille av-tuotannoille. Työn tavoitteena on rakentaa av-tuotannoista merkittävä uusi palveluviennin toimiala.

Global Events Management –toiminto toimii tuotantoalustana suurissa projektimuodossa toteutettavissa ja poikkitoimialaisissa, kaupallista maakuvatyötä edistävissä asiakasyhteistyötapahtumissa. Vuonna 2023 painottuu Osakan maailmannäyttelyn 2025 valmistelu yhteistyössä muiden pohjoismaiden kanssa. Työssä hyödynnetään vuonna 2022 Suomessa tehtyjä esivalmisteluja. Tämä pitää sisällään asiakasyritysten tarpeiden kartoittamisen sekä projektien

kokoamisen ja ohjaamisen, yhteistyössä EMC-palvelualueen tapahtuma- ja brändiohjauksen sekä muiden sidosryhmien kanssa.

1.2.6. Funding Services (Rahoituspalvelut)

Rahoituspalveluidensa osalta Business Finland keskittyy erityisesti neljään kehittämiskokonaisuuteen:

(1) Vuosien 2021–2022 aikana aloitetun rahoituksen kriteerien päivittämisprosessin jatkaminen. Ta- voitteena on, että rahoituspäätöksissä otetaan paremmin huomioon myös viennin laadulliset te- kijät ja rahoituksen kriteereissä painottuu vientipotentiaalin lisäksi vientipotentiaalin laatu. Tavoit- teena on rahoittaa jatkossa sellaisia hankkeita, joissa vienti tarkoittaa Suomeen saatavan arvon ja palkkakertymän lisäystä. Prosessin yhteydessä tarkastellaan myös muuttuneesta geopoliitti- sesta tilanteesta mahdollisesti nousevia muita rahoituskriteerien päivitystarpeita.

(2) Asiakasyritysten vastuullisuutta huomioivien ja vastuullisuutta edistävien tapojen kehittäminen ra- hoituspalveluissa. Rahoituspalveluihin rakennetaan kannusteita, jotka ohjaavat Business Finlan- din asiakkaita huomioimaan kestävän kehityksen näkökulmia entistä vahvemmin. Työssä huomi- oidaan myös muiden Team Finland-toimijoiden kestävään kehitykseen liittyvät vaatimukset ja – kannustimet yhteneväisyyden varmistamiseksi. RRF-rahoituksen myötä vuonna 2022 laajasti ja systemaattisesti käytäntöön vietyjä vihreään siirtymään liittyviä asioita ja Do No Significant Harm (DNSH)-arviointia jatketaan (ks. tarkemmin luku 2.6.).

(3) Valmisteilla olevien BF-lain muutosten huomioiminen ja sen edellyttämien organisaatiomuutosten käytäntöön vieminen.

(4) Uuden rahoitusjärjestelmän päivitystarpeiden tarkentaminen ja rahoitusjärjestelmän päivittämi- seen liittyvien päätösten tekeminen.

1.2.6.1 Rahoituspalvelut ja EU:n elpymis- ja palautumistukiväline (Recovery and Resilience Facility, RRF)

Business Finlandin rahoitustoiminta toimeenpanee osaltaan Suomen kestävän kasvun ohjelmaa. RRF-rahoituksella edistetään elinkeinorakenteen uudistumista ja suomalaisten yritysten kestäviin ratkaisuihin perustuvaa kilpailuetua. Rahoituksen myöntämisen ja maksamisen lisäksi rahoitus luo tarvittavat menettelyt ohjelman hallinto- ja valvontakuvauksen mukaisesti sekä kerää tarvittavat indi- kaattoritiedot Suomen kestävän kasvun ohjelman raportoinnin perustaksi. Vuonna 2023 rahoituspal- veluissa korostuu RRF-rahoituksen osalta portfoliotason seuranta, jotta rahoituksen hyödyntäminen kokonaisuudessaan voidaan varmistaa.

Business Finlandin toteuttamaa osaa RRF-kokonaisuudesta kuvataan tarkemmin luvussa 2.6 EU:n elpymis- ja palautumistukiväline (Recovery and Resilience Facility, RRF).

1.2.6.2 TKI-rahoitus

TKI-rahoitus on Business Finlandin merkittävin rahoitusinstrumentti ja sen avulla saavutetaan merkit- täviä vaikutuksia suomalaiseen elinkeinoelämään. Tutkimus-, kehitys- ja innovaatiorahoitusta kohdis- tetaan erityisesti elinkeinorakenteiden uudistumista nopeuttaviin riskipitoisiin hankkeisiin. Rahoituk- sella kannustetaan organisaatioita tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaan sekä yhteisiin ohjelmiin, joiden avulla pyritään nopeuttamaan kehitystä sekä kasvattamaan jalostusarvoa ja tuottavuutta sekä edistämään työelämän kehitystä. Erityisesti yritysten ja tutkimusorganisaatioiden yhteishankkeilla voi- daan saavuttaa huomattavia edistysaskelia. Rahoituksella tuetaan uusien miljardiluokan ekosystee- mien syntymistä Suomeen.

Rahoitusta suunnataan hallitusohjelman painopistealueille, kuten bio- ja kiertotalouden, ilmastonmuu- toksen hillinnän, terveysalan ja digitaalisuuden uusiin ratkaisuihin. Kansainvälistä verkostomaista yh- teistyötä vahvistetaan kannustamalla suomalaisia yrityksiä ja tutkimusorganisaatioita osallistumaan eurooppalaisiin rahoitusohjelmiin (kuten Horisontti Eurooppa) ja yhteistyöhön.

Rahoitusta myönnettäessä otetaan huomioon rahoituksen vaikutus hankkeen toteutukseen, hankkeen vaikuttavuus, tavoiteltava liiketoiminta sekä kehitettävän innovaation tai osaamisen uutuusarvo, tulos- ten hyödyntäminen, käytettävät voimavarat, taloudelliset edellytykset ja verkottuminen sekä hankkei- den välilliset vaikutukset elinkeinoelämässä ja yhteiskunnassa. Rahoitusta voidaan myöntää myös Euroopan yhteistä etua koskeville tärkeille hankkeille (Important Projects for Common European In- terest, IPCEI).

Business Finlandin toiminta kytkeytyy myös työ- ja elinkeinoministeriön sekä yliopistokaupunkien so- pimuksiin julkisen ja yksityisen TKI-rahoituksen strategisesta kohdentamisesta globaalisti kilpailuky- kyisten ekosysteemien vahvistamiseksi.

Business Finlandin TKI-rahoituksen kohdentamisessa otetaan huomioon hallituksen tavoite kasvattaa T&K-menot neljään prosenttiin BKT:sta sekä parlamentaarisen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoi- minnan työryhmän suositukset.

1.2.6.3 Koronarahoituksen maksatukset ja valvonta

Koronaepidemian vuoksi rahoitettujen hankkeiden maksatukset ja valvonta ovat pienessä määrin edel- leen osa rahoituspalveluiden toimintaa vuonna 2023. Loppumaksatukset jatkuvat osin vielä vuonna 2023, jolloin kiinnitetään riskiperusteisesti erityistä huomiota rahan käytön raportointiin ja syntyneiden kustannusten oikeellisuuteen. Hankkeiden päättymisen myötä painopiste on vuonna 2023 rahoituksen seurannassa ja jälkitarkastuksissa.

1.2.7. Experience, marketing & communications (Palvelutarjooman hallinta, markkinointi ja viestintä)

Palvelutarjooman hallinnassa, markkinoinnissa ja viestinnässä Business Finland kehittää kyvykkyyk- siään toimia entistä asiakaslähtöisemmin. Vuonna 2022 päivitetty asiakkuusstrategia ohjaa vuonna 2023 jatkettavaa asiakasportfolion uudistumistyötä, jonka myötä Business Finland kohdentaa työtään erityisesti Business Finlandin strategisten vaikuttavuustavoitteiden edistämisen kannalta merkityksel- lisiin asiakkaisiin. Nämä ovat asiakkaita, joille Business Finland voi tarjota eniten lisäarvoa ja jotka samalla tukevat Business Finlandin strategisten tavoitteiden edistämistä.

Vuoden 2023 tärkeimpiä tekemisen kokonaisuuksia on palveluiden selkeämpi kohdistaminen asiak- kaiden tunnistettujen tarpeiden pohjalta. Asiakasaktivoinnissa otetaan käyttöön asiakkuuden hoito- malli sekä segmentointimalli läpi kanavien ja asiakaskohtaamisten siten, että asiakkaalle tarjotaan kanavasta riippumatta asiakkaalle kohdennettua markkinointia. Vuonna 2022 pilotoitujen markkinoin- nin automaatiotyökalujen käyttöönottoa laajennetaan. Erityistä huomiota kiinnitetään analytiikan ja da- tan hyödyntämiseen niin, että asiakasviestintä tavoittaa oikeat kohderyhmät tehokkaasti. Samalla jat- kokehitetään asiakkaan helppokäyttöistä itsepalvelua erilaisten digitaalisten itsepalvelukomponenttien avulla.

Asiakaspalautteen (Voice of Customer, VoC) näkyväksi tekeminen koko organisaatiolle ja sen ottami- nen osaksi päätöksentekoa on keskeistä niin asiakaskokemuksen kuin työntekijäkokemuksen paran- tamisessa. Asiakaspalautteen systemaattiselle keräämiselle on luotu kyvykkyydet, joita vuoden 2023 aikana jatkokehitetään aktiivisesti läpi asiakaspolun ja palveluiden. Business Finland seuraa yritysten asiakastyytyväisyyttä myös alueellisesti maakuntatasolla. Palvelukehityksessä asiakaspalaute huomi- oidaan luodun mallin avulla ja sen käyttöönoton suunnittelu on aloitettu.

Asiakasdatan laadun parantamisen ja tarkentamisen avulla luodaan perusteet yhteisen asiakasym- märryksen jakamiselle niin Business Finland kuin Team Finland tasoisesti. Ajantasaisen tiedon (CRM)

avulla Business Finland varmistaa asiakkaalle parhaan mahdollisen palvelun läpi palvelupolun eri pis- teissä. Samalla mahdollistetaan jatkokehitys laajemman ymmärryksen luomiseksi asiakkaasta (Cus- tomer 360) ja asiakkaan tarpeista oikea-aikaisesti. Täydentämällä ja yhdistämällä sisäisiä tietoja ul- koisista tietolähteistä saataviin tietoihin kyetään tehostamaan toimintaa tunnistetuissa, yhdessä prio- risoiduissa asiakaspolun vaiheissa.

Palvelutarjoomaa ja sen hallintamallia kehitetään kokonaisvaltaisesti Business Finland tasoisesti ja Team Finland -yhteistyön huomioiden, mikä mahdollistaa palveluiden niin strategisen kuin asiakastar- velähtöisen johtamisen ja kehittämisen. Palvelutarjooman hallinnan osalta toisena organisaation kus- tannustehokkuutta nostavana painopistealueena on operatiivinen ketteryys, jota kehitetään uuden, tekemistä keskittävän organisaatiomallin sekä uuden osaamisstrategian kautta.

Business Finlandin strategisessa markkinoinnissa ja asiakasviestinnässä huomioidaan strategiset vai- kuttavuustavoitteet suomalaiselle yhteiskunnalle sekä asiakkaiden tarpeet ja tilanteet. Business Fin- land vastaa lisäksi Team Finland -viestinnän koordinaatiosta ja suunnittelusta yhteistyössä Team Fin- land verkoston kanssa.

Business Finlandin asiakasviestinnässä korostuu kokonaisvaltainen palveluiden markkinointi, joka tu- kee Business Finlandin asiakkuusstrategiaa. Markkinointi ja asiakasviestintä painottavat valinnois- saan sisältöjä, jotka ovat asiakkaille kiinnostavia ja relevantteja, innostavat kehittämään kestävää, kansainvälisesti kasvavaa liiketoimintaa ja auttavat eri palveluiden erojen ymmärtämisessä ja hyö- dyissä. Selkeän viestinnän avulla asiakas löytää helpommin sopivan Business Finlandin tai muun Team Finland-verkoston toimijan palvelun.

Kotimaan viestintä rakentaa Business Finlandin mainetta ja tunnettuutta ansaitun median kautta, vah- vistaa suhteita ja vuorovaikutusta median ja sidosryhmien kanssa, tukee ajatusjohtajuuteen liittyvän osaamisen kehittymistä, rakentaa Business Finlandin työnantajakuvaa ja kehittää positiivista viestin- täkulttuuria Business Finlandin organisaatiossa. Viestintä rakentuu Business Finlandin strategian kol- men kärjen (kestävä kehitys, talouskasvu ja kilpailukyky) ympärille ja luo strategiaa vahvistavaa ja edistävää tarinaa hyödyntäen sisältöjä ja asiantuntijoita Business Finlandin organisaatiosta. Tavoit- teena on vahva, selkeä, ymmärrettävä, koherentti ja kiinnostava tarina, johon Business Finlandin asi- akkaat ja sidosryhmät haluavat kiinnittyä. Sisäinen viestintä kehittää keinoja ja foorumeita työntekijöi- den väliselle tiedon ja kokemusten vaihdolle sekä tukee ylintä johtoa ja esihenkilöitä avoimen ja posi- tiivisen viestintäkulttuurin luomisessa. Business Finlandin strategisina tavoitteina on olla proaktiivinen ja vahva vaikuttaja yhteiskunnassa sekä paras työpaikka huippuasiantuntijoille. Viestinnällä on kes- keinen rooli näiden tavoitteiden saavuttamisessa. Erityisenä painotuksena vuonna 2023 on missioläh- töisen toiminnan arvon tunnetuksi tekeminen.

Kansainvälisesti markkinointi painottuu ulkomaisten investointien, osaajien, matkailijoiden ja AV-tuo- tantojen houkutteluun, sekä Suomen vientiä ja suomalaisten yritysten kansainvälistymistä tukeviin, maakuvaa vahvistaviin toimenpiteisiin, jotka soveltuvin osin toteutetaan yhteistyössä ulkoministeriön kanssa. Toimenpiteiden kohderyhmänä on kansainvälinen b2b ja b2c yleisö Business Finlandin erik- seen määrittelemillä markkinoilla. Kansainvälistä kohderyhmäymmärrystä vahvistetaan ja kansainvä- lisen asiakkaan asiakaspolkua kehitetään paremman asiakaskokemuksen mahdollistamiseksi. Vuonna 2023 otetaan käyttöön markkinoinnin automaation työkaluja koko organisaation laajuisesti, mukaan lukien Business Finlandin kansainvälinen verkosto. Digitaalisista palveluista esimerkkeinä ovat vuonna 2022 kehitettyjen xxxxxxxxxxxxxxx.xxx sekä Finnish Solutions – digitaalisten palveluiden käyttöönotto vuoden 2023 aikana.

1.2.8 Group functions (yhteiset palvelut)

Business Finlandin yhteiset palvelut varmistavat, että koko Business Finlandin toiminnalla on selkeä ja hyvin perusteltu strategia sekä ohjaus- ja johtamismalli, joiden turvin koko organisaatio toimii yh- densuuntaisesti, tehokkaasti ja tuloksellisesti. Yhteiset palvelut varmistavat, että Business Finlandilla on myös tarvittava kyvykkyys, toimintamallit ja kehittämishankkeet toiminnan jatkuvaan uudistamiseen strategian onnistunutta toimeenpanoa varten. Yhteiset palvelut ylläpitävät ja kehittävät Business Fin- landin toiminnalle modernia ja luotettavaa hallinnollista perustaa, joka tukee laajasti hyvän hallinnon

toteutumista Business Finland -kokonaisuuden toiminnassa. Yhteisissä palveluissa kootaan myös vuosittain laadittava innovaatiorahoituskeskus Business Finlandin ja Business Finland osakeyhtiön yhteinen yhteiskuntavastuuraportti. Raportissa noudatetaan Valtiokonttorin ohjeistusta. Raportti täyt- tää myös valtion omistajaohjauksen ja valtioneuvoston periaatepäätöksen velvoitteet.

Yhteisten palveluiden tärkeimpiä tehtäviä on tukea strategian painopisteiden toimeenpanoa (ks. luku 2). Erityisen merkittävä rooli yhteisillä palveluilla on yhteiskunnallista vaikuttajaroolia vahvistavan mis- siotoiminnan johtamis- ja toimintamallien kehittämisessä ja toimeenpanossa, kestävän kehityksen muutosagenttina toimimisen edellyttämän osaamisen kehittämisessä läpileikkaavasti eri toiminnoissa, huippuasiantuntijoita houkuttelevan työnantajamielikuvan luomisessa sekä työn, työyhteisön ja -kult- tuurin kehittämisessä, sekä toiminnallista tehokkuutta ja ketteryyttä lisäävän tiedolla johtamisen vah- vistamisessa.

Vuoden 2023 osalta yhteiset palvelut:

(1) Johtaa ja tukee Business Finland -lain muutosten toimeenpanoa

(2) Jatkaa Business Finlandin strategian ja jatkuvaan ennakointiin perustuvan strategiaprosessin ohjaus- ja johtamismallin vakiinnuttamista, jossa tavoitteena on erityisesti Business Finlandin ennakointi- ja strategiatyön linkittäminen edelleen entistä tiiviimmin kansallisiin ja hallinnon- alan yhteisiin strategisen tietämyksen ja valintojen tekemisen prosesseihin.

(3) Jatkaa projektiosaamisen kehittämistä ja vuonna 2022 laajemmin käyttöönotetun kehityspro- jekteja ohjaavan projektihallinnan toimintamallin vakiinnuttamista.

(4) Vakiinnuttaa vuoden 2022 aikana pilotoidun hybridityömallin ja kertapalkitsemismallin ja jatkaa digitaalisen oppimisalustan (Campus) sisäänajoa ja käytön monipuolistamista. Vuonna 2023 jatketaan myös johtamiseen liittyvää kehittämistä johtamisperiaatteiden pohjalta sekä kiinnite- tään erityisen suurta huomiota henkilöstön hyvinvointiin muun muassa varhaisen puuttumisen kautta.

(5) Kehittää edelleen organisaation riskitietoisuutta ja riskienhallinnan osaamista.

(6) Jatkaa Business Finlandin kansainvälisen verkoston hyvän hallinnon edistämistä ja tähän liit- tyen vuonna 2022 aloitettujen erilaisten hallinnollisten, jo todettujen, riskien minimoimista. Li- säksi jatketaan henkilöstöhallintoon, taloushallintoon, hankintoihin, tietohallintoon, tilahallin- toon, matkustukseen ja matkustusturvallisuuteen liittyvien uusien prosessien implementointia ulkomaankonttoreissa

(7) Sitoutuu kansallisen hankintastrategian tavoitteiden edistämiseen hankintatoimensa osalta edistämällä hankintojen strategista johtamista ja hankintataitoja sekä ottamalla käyttöön Val- tiokonttorin kansallisen hankintaosaamisen itsearviointityökalun.

(8) Toteuttaa valtion toimitilastrategiaa soveltuvin osin kaikissa toimitilaratkaisuissaan ja on maakunnissa tiiviisti mukana Senaatti-kiinteistöjen toteuttamissa valtion yhteisissä työympä- ristöhankkeissa. Näitä hankkeita on käynnissä tai suunnitteilla esimerkiksi Joensuussa, Lah- dessa, Lappeenrannassa, Mikkelissä, Oulussa ja Porissa. Innovaatiorahoituskeskus Busi- ness Finlandin ja Business Finland Oy:n henkilöstö työskentelee yhteisissä tiloissa niin Hel- singissä kuin maakunnissa. Lisäksi mm. Helsingissä, Tampereella ja Porissa samoissa ti- loissa työskentelee Finnvera Oy.

(9) Tukee seuraavan hallitusohjelman valmistelua mm. päättäjäviestintään panostamalla sekä tuomalla keskusteluun vuonna 2022 toteutetun laajan temaattisen strategiatyön yhteydessä Suomelle tunnistetut merkittävimmät tulevaisuuden kasvun mahdollisuudet.

(10) Laatii toiminnallisen yhdenvertaisuussuunnitelman (YVL 5 §).

Koronarahoitukseen liittyvät työt jatkuvat osin vielä vuonna 2023. Business Finland-virastossa jatke- taan korona-lainarahoituksen projektien käsittelyä sekä virastolle kuuluvia koronarahoitukseen liittyviä tehtäviä (esim. takaisinperinnät ja tarkastukset).

2. Business Finlandin keskeisimmät toiminnan ja palveluiden kehittämistoimet

Business Finlandin vuosille 2021–2025 tehdyssä strategiassa painottuu erityisesti proaktiivinen, asia- kaslähtöinen ja kestävän kehityksen huomioon ottava työskentelytapa. Osana uutta strategiaansa Bu- siness Finland on määritellyt toiminnalleen viisi strategista painopistealuetta. Strategiset painopiste- alueet ovat strategian onnistumisen kannalta tunnistettuja, merkittäviä kehittämiskokonaisuuksia. Jo- kaiselle kehittämiskokonaisuudelle on nimetty johtoryhmätason omistaja, joka vastaa kehittämiskoko- naisuuden yksityiskohtaisesta suunnittelusta ja kokonaisuuden toimeenpanon johtamisesta ja seuran- nasta. Kunkin kehittämiskokonaisuuden alle on määritelty muutamia avainhankkeita, jotka ovat Busi- ness Finlandille kriittisiä strategiassa onnistumiselle. Tarkempi projektointi täsmennetään vuosittain. Strategiakaudelle 2021–2025 määritellyt painopistealueet ovat seuraavat:

2.1. Proaktiivinen ja arvoa lisäävä kumppani asiakkaillemme

Strategiakauden aikana Business Finland keskittyy palvelemaan erityisesti niitä asiakkaitaan, joille se voi tarjota eniten lisäarvoa, ja toisaalta niitä, jotka ovat potentiaalisimpia asiakkaita Business Finlandin strategisten tavoitteiden näkökulmasta. Erityinen panostus kohdistuu asiakasymmärryksen kehittämi- seen ja systemaattiseen hyödyntämiseen suuremman lisäarvon tuottamiseksi Business Finlandin asi- akkaille. Tähän liittyy tiiviisti uuden asiakkuushallinnan ja palvelutuotannon mallin käyttöönotto Busi- ness Finlandille. Asiakaspalvelua tullaan entisestään selkeyttämään ja yhdenmukaistamaan siten, että asiakkaille tarjotaan oikeanlaisia palveluita oikealla hetkellä. Tämä sisältää proaktiivisen nykyisten ja tulevaisuuden markkinamahdollisuuksien tunnistaminen ja niiden sovittaminen räätälöidysti asiak- kaiden liiketoimintamahdollisuuksiin.

Kasvua tavoitteleville yrityksille tarjotaan kokonaisvaltaista palvelua ja entistä suurempi osa työtä koh- distetaan kansainvälistymisen tukemiseen. Asiakkuudenhoitoa toteutetaan yhteistyössä muiden jul- kisten ja yksityisten palvelutarjoajien kanssa. Osana tätä Business Finland pyrkii erityisesti edistä- mään EU:n ja muiden kansainvälisten verkostopalveluiden ja rahoitusten hyödyntämistä Suomessa. Vuoden 2023 aikana edistetään myös Team Finland-palvelupolun käyttöönottoa. Osana tätä Business Finland vahvistaa edelleen palveluidensa kattavaa alueellista saavutettavuutta sekä toiminnan kiinnit- tymistä alueellisesti ja globaalisti verkottuneisiin innovaatioympäristöihin.

Osana uutta asiakkuushallinnan ja palvelutuotannon mallia otetaan vuoden 2023 aikana käyttöön uu- distetut tier- ja segmentointimallit ja siirrytään yhteiseen asiakkuuden hoitomalliin sekä yhteiseen seg- mentointimalliin. Uudistetut asiakkuuden hoitomalli ja segmentointimalli ohjaavat asiakkaita oikeiden palveluiden piiriin. Uuteen asiakkuuden hoitomalliin viedään myös asiakaskokemuksen johtaminen, jota asiakaspalautemallin tavoin kehitetään kerätyn asiakaspalautteen pohjalta.

Vuonna 2023 Business Finland arvioi tarkemmin palvelutarjoomansa vaikuttavuutta ja uudistaa proak- tiivisesti tarjoomaportfolionsa vuonna 2022 tehdyn vaikuttavuusperusteisen portfolioanalyysin poh- jalta. Painotus on palvelutarjooman selkeyttämisessä, palveluiden ja missiolähtöisen ohjelma- ja kam- panjamallin liittymäpinnoissa sekä kestävän kehityksen näkökulman laajemmassa integroinnissa ja kehittämisessä osaksi palvelutarjoomaa. Palveluita sekä asiakaspolkuja digitalisoidaan uudistamalla digitaalisia rajapintoja ja alueellinen kattavuus varmistetaan tiedolla johtamisen avulla.

Vuoden 2023 aikana edistetään myös Team Finland palvelupolun käyttöönottoa. Osana tätä Business Finland vahvistaa edelleen palveluidensa kattavaa alueellista saavutettavuutta sekä toiminnan kiinnit- tymistä alueellisesti ja globaalistikin verkottuneisiin innovaatioympäristöihin.

2.2. Vahva ja proaktiivinen toimija yhteiskunnassa

Uuden strategiansa myötä Business Finland hakee toiminnalleen entistä suurempaa vaikuttavuutta olemalla vahvempi ja proaktiivisempi toimija yhteiskunnassa. Tämä tarkoittaa selkeämmän ajatusjoh- tajuuden ottamista valituilla alueilla, yksityisen ja julkisen sektorin toimijoiden yhteen saattamista va- littujen missioiden ympärille sekä valittujen arvoa lisäävien verkostojen ja ekosysteemien orkestrointia

sekä kansallisella että kansainvälisellä tasolla. Organisaatiokulttuurin kehittäminen proaktiivisempaan suuntaan nähdään tärkeänä tekijänä myös ulkoisen proaktiivisuuden edistäjänä.

Vuoden 2023 aikana Business Finland panostaa edelleen päättäjäviestintään ja seuraavan hallitus- ohjelmavalmistelun ja –toimeenpanon tukemiseen. Business Finland jatkaa päättäjille suunnattujen KasvuAamu-tilaisuuksien ja medialle suunnattujen Hot Right Now-tilaisuuksien järjestämistä. Lisäksi panostetaan systemaattisesti henkilöstön viestintäosaamisen ja -valmiuksien kehittämiseen ja tuke- miseen (ajatusjohtajuuden konsepti).

Hallitusohjelmavalmisteluun liittyen Business Finland on vuonna 2022 yhdessä keskeisten sidos- ja asiakasryhmiensä kanssa toteuttanut laajemman temaattisen strategian työn, jossa tunnistettiin Suo- melle merkittävimmät tulevaisuuden kestävän kasvun mahdollisuudet. Vuoden 2023 aikana painotus on temaattisen strategiatyön tulosten käytäntöön viemisessä Business Finlandin toiminnan tarkempaa kohdentamista varten siten, että toiminnan vaikuttavuus kaikilla strategian ydinalueilla (talouden kasvu, kestävä kehitys, kilpailukyky) lisääntyy. Työn tuloksia hyödynnetään Business Finlandissa omissa ohjelmallisen ja muun asiakastyön valinnoissa eri tasoilla. Temaattisen strategiatyön tulokset voivat myös pidemmällä aikavälillä vaikuttaa esimerkiksi siihen, miten Business Finland jatkossa suun- taa ennakointiprosessiaan.

Temaattisen strategiatyön myötä valitut Business Finlandin sisältöpainotukset luovat pohjan Business Finlandin missiotoiminnan kohdentamiselle. Missiot ovat Business Finlandille vuonna 2021 lansee- rattu toimintamalli, jolla vastataan pitkäjänteistä ja laajaa yhteiskuntatasolla tehtävää työtä edellyttäviin globaaleihin haasteisiin. Samalla autetaan suomalaisia yrityksiä hyödyntämään uusia markkinamah- dollisuuksia, joita syntyy systeemisten muutosten seurauksena. Missioiden toimeenpanossa käyte- tään laajasti Business Finlandin palveluja ja suunnataan näitä tukemaan missioilla tavoiteltua vaikut- tavuutta. Osana tätä työtä tiivistetään ja rakennetaan aktiivisia kansallisia ja kansainvälisiä kumppa- nuuksia yhteiseksi tunnistettuun tavoitteeseen pääsemiseksi. Business Finlandin ensimmäisten mis- sioiden aihealueina ovat hiilineutraali tulevaisuus (Zero Carbon Future) ja tuottavuuden kasvu digita- lisaation keinoin (Digital Native Finland). Vuoden 2023 aikana Business Finland valmistelee ja käyn- nistää kolmannen mission temaattisen strategiansa ja Suomelle tunnistettujen merkittävien kasvu- mahdollisuuksien pohjalta. Uuden mission määrittelyssä hyödynnetään vuonna 2022 kehitettyä vai- kuttavuusmallia toimenpiteiden suunnittelussa ja kohdentamisessa. Missioiden ohjausta ja seurantaa kehitetään edelleen ja uusia ohjelmia käynnistetään missioita tukemaan. Vuoden 2023 aikana otetaan myös käyttöön uudistetut ohjelma- ja kampanjatoiminnan mallit.

Vuoden 2023 aikana Business Finland kehittää kumppanuusmallejaan erityisesti kansainvälisten kumppanuuksien ja verkostojen osalta sekä jalkauttaa laajempaa kansainvälistä näkökulmaa ekosys- teemityöhönsä. Osana tätä tarkennetaan ja vakiinnutetaan toimintatapa, jolla ekosysteemejä raken- netaan ja toiminnallistetaan. Lisäksi panostetaan laajempaan ja systemaattisempaan, strategiseen kansainväliseen sidosryhmäyhteistyöhön.

2.3. Kestävän liiketoiminnan muutosagentti

Kestävä kehitys on yksi kolmesta ydinalueesta Business Finlandin strategiassa, mikä tarkoittaa mer- kittävää kehittämistarvetta ja kestävän kehityksen näkökulman laajaa jalkauttamista Business Finlan- din toimintoihin ja palveluihin. Business Finland keskittyy lisäämään asiakkaidensa ympäristö- ja yh- teiskuntavastuutietoisuutta sekä tukemaan asiakkaitaan positiivisia kehitysvaikutuksia synnyttävien ja siten YK:n kestävän kehityksen tavoitteita tukevien ratkaisujen kehittämiseen. Business Finland näyt- tää esimerkkiä varmistamalla vastuullisuuden myös omassa toiminnassaan. Vastuullisuudesta rapor- toidaan vuosittain Valtiokonttorin ohjeiden mukaisesti.

Vuonna 2023 jatketaan uusien kestävän kehityksen edistämiseen liittyvien palveluiden ja sisäisten toimintamallien kehittämistä erityisesti vuoden 2022 aikana toteutettujen taustaselvitysten ja laajem- man konsultatiivisen arvioinnin pohjalta. Arvioinnin tavoitteena oli kartoittaa Business Finlandin edel- lytyksiä kestävään kehitykseen liittyvien strategisten tavoitteidensa saavuttamiselle. Vuoden 2023 ai- kana jatketaan arvioinnin suositusten pohjalta palvelualueiden toiminnan tarkastelua ja kehittämistä kestävän kehityksen ja tähän liittyvän riskienhallinnan näkökulmasta, tarkentaen samalla Business

Finlandin yhteisiä kestävän kehityksen periaatteita. Työssä painottuvat erityisesti rahoitustoimintaan kohdistuvat kehittämistoimet. Myös viestintään ja markkinointiin panostetaan kestävän kehityksen tie- toisuuden lisäämiseksi asiakasrajapinnassa. Asiantuntijoiden käyttöön kehitetään työkaluja kestävään kehitykseen liittyvän neuvonnan tueksi. Lisäksi panostetaan kestävän kehityksen edistämistä koske- vien indikaattoreiden ja mittareiden kehittämiseen. Vuonna 2023 jatketaan vuoden 2022 aikana sol- mittujen kumppanuuksien tarkentamista ja henkilöstön osaamisen kehittämistä kestävän kehitysten aihealueisiin liittyen.

Kestävän kehityksen kokonaisuuksia edistetään myös Business Finlandin missioiden avulla, joissa yhteiskunnallinen vaikuttavuus ja kestävyysnäkökulma ovat tärkeässä ja näkyvässä roolissa. Tämän lisäksi Business Finland jatkaa kestävän kehityksen tavoitteita tukevaa yhteistyötä ulkoministeriön kanssa. Osana toimintoja Business Finland edistää myös YK- ja IFI-toiminnan kautta avautuvia kes- tävän kehityksen edistämiseen liittyviä markkinamahdollisuuksia.

2.4. Paras työpaikka huippuasiantuntijoille

Business Finland panostaa edelleen positiiviseen työntekijäkokemukseen ja muihin valittuihin toimen- piteisiin, joiden avulla se voi olla paras työpaikka huippuasiantuntijoille, varmistaen näin ajatusjohta- juuden ja korkean tason osaamisen strategisesti kriittisillä alueilla. Business Finland tarjoaa asiantun- tijoilleen entistä parempia mahdollisuuksia osaamisen ja asiantuntijuuden kehittämiseksi. Samalla ke- hitetään edelleen keinoja, joilla varmistetaan osaamispääoman pysyvyys sekä houkutellaan uutta osaamista organisaatioon. Strategiakauden aikana panostetaan lisäksi luottamus- ja arvopohjaisen organisaatiokulttuurin synnyttämiseen, eri palvelualueiden väliseen yhteistyöhön ja yhtenäisenä glo- baalina organisaationa toimimiseen.

Vuonna 2023 painottuu Business Finlandin yhtenäisen organisaatiokulttuurin vahvistaminen ja tähän liittyen erityisesti työyhteisötaitojen ja työyhteisövuorovaikuttamisen kehittäminen. Tässä yhteydessä edistetään myös tasa-arvoa, yhdenvertaisuutta, syrjimättömyyttä ja työelämän monimuotoisuutta. Mo- nipaikkaisuuden edistämiseen liittyviä periaatteita tarkennetaan alkuvuoteen 2023 mennessä. Vuoden 2023 aikana panostetaan myös vuonna 2022 valitun uuden rekrytointijärjestelmän pohjalta hyvään hakijakokemukseen ja työnantajan mielikuvaviestintään.

2.5. Toimintatavoilta ketterä ja laadukas organisaatio

Strategiakauden aikana Business Finland selkeyttää ja fokusoi toimintaansa saavuttaakseen lisää ketteryyttä ja varmistaakseen laadukkaan tekemisen. Samalla varmistetaan, että yhteistyö Business Finlandin sisällä toimii saumattomasti palvelualueiden sekä rahoituskeskuksen ja osakeyhtiön välillä. Resurssit allokoidaan oikeissa määrissä eniten arvoa asiakkaille ja yhteiskunnalle tuottaviin toimin- toihin.

Toimintaprosessien selkeyttäminen. Vuonna 2023 jatketaan muun muassa syksyllä 2022 aloitet- tua toimintaprosessien kuvaamista ja kehittämistä, sekä tähän liittyen riskien tunnistamista ja riskien- hallintatoimenpiteiden määrittämistä. Tässä yhteydessä tarkastellaan myös Business Finlandin kan- sainvälisen verkoston hyvän hallinnon edistämistä ja tähän liittyen erilaisten hallinnollisten, kuten esi- merkiksi talouteen tai tilahallintoon liittyvien riskien tunnistamista ja hallinnointia. Palvelualue- ja yk- sikkökohtaista suunnittelua ohjataan strategisesta näkökulmasta, yhteinen suunta ja yhteiset tavoit- teet varmistaen. Palvelualueiden välisiä rajapintoja madalletaan ja kommunikoinnin toimintamalleja kehitetään.

Digitaalisuuden edistäminen. Strategiakauden yhtenä tärkeimpänä kehittämiskohteena on moder- nien digitaalisten työkalujen ja tekoälyyn perustuvien automatisoitujen prosessien käyttöönotto. Tällä tavoitellaan paitsi parempaa laadunhallintaa ja operatiivista ketteryyttä myös ajan vapautumista asia- kasarvoa lisääviin toimintaan. Vuoden 2023 aikana käynnistetään digitalisoinnin seuraavan vaiheen toimeenpanoa. Osana tätä tunnistetaan rahoitus- ja muiden avainprosessien kehittämiskohteet, joihin liittyen suunnitellaan ja aletaan toteuttaa muun muassa digitalisaatioon liittyvää tarvittavaa järjestel- mäkehitystä.

Business Finland edistää yhdessä muiden Team Finland -toimijoiden kanssa digitaalisuutta Team Finland -palveluissa ja organisaatioiden toimintojen yhteensovittamisessa. Business Finlandin digita- lisaation edistämistä seurataan muun muassa työ- ja elinkeinoministeriön digikypsyysindeksillä. Digi- talisaation kehittämisessä huomioidaan digikypsyyden arvioinnissa nousseita kehittämistarpeita mm. digitalisaation mahdollisuudet asiakasarvon tuottamisessa, arkkitehtuurin yhdenmukaistamisessa sekä tiedolla johtamisen hyödyntämisessä. Digitalisaation edistämisessä huomioidaan Suomen kan- sallisessa digikompassissa määritellyt yhteiset tavoitteet.

Tiedolla johtaminen. Business Finland jatkaa tiedolla johtamisen kehittämistä. Business Finland osallistuu yritysten toimintaympäristön muutoksia koskevan yhteisen tietopohjan ja tilannekuvan tuot- tamiseen. Sisäisen tiedon hyödyntämisen rinnalla Business Finland pyrkii tunnistamaan mahdollisuuk- sia tuotteistaa syntyvää tietoa asiakkaidensa ja sidosryhmiensä käyttöön.

Business Finlandin tavoitejohtaminen (KPI-seuranta) toteutetaan digitaalisena johdon tavoitemittauk- sen ns. dashboardin tukemana. Dashboardit ovat myös näkyvissä koko henkilökunnalle intranetissä. Vuoden 2023 aikana dashboardia kehitetään edelleen ja strategialinjausten näkyvyyttä ja strategian jalkautusta tukevaa tavoiteohjausta parannetaan edelleen. Raportoinnin kokonaisuus kattaa yhteensä noin 100 erilaista yhteenvetoa, joista uusimpina panostuskohteina ovat BF:n palveluiden kattavampi seuranta (ml. kustannustehokkuus ja vaikuttavuus).

Tiedon hyödyntämisessä Business Finland siirtyy asteittain ketterään ja skaalautuvaan malliin tieto- pääoman käytössä. Data Platform -ympäristön avulla Business Finland voi entistä helpommin ylläpitää ajantasaista tilannekuvaa sekä tuoda tietoa tarvittaviin sisäisiin ja ulkoisiin rajapintoihin.

Tiedolla johtamisen tueksi Business Finland päivittää vuosittain tietopalveluitaan.

Kumppanuusverkosto. Ketteryyden kehittämistä tukee myös kumppanuusprosessien tehostaminen. Business Finland pyrkii entistä tiiviimpään yhteistyöhön ja parempaan synergioiden hyödyntämiseen kumppaneidensa kanssa. Team Finland –verkosto kumppaneineen tarjoaa yrityksille alueellisesti, kansallisesti ja kansainvälisesti saumattomasti toimivan palvelukokonaisuuden, joka tukee innovatii- visten ja kasvuhakuisten yritysten menestymistä maailmalla. Team Finland -verkoston osalta Busi- ness Finland johtaa kansainvälistymällä kasvua tavoittelevien yritysten palvelukokonaisuuden kehit- tämistä asiakaslähtöisesti ja asiakkaille arvoa tuottavalla tavalla. Business Finland vastaa Team Fin- land -yhteistyön kansallisen tason operatiivisesta koordinoinnista ja viestinnästä Team Finland -johto- ryhmän ohjauksessa sekä sitoutuu Team Finland -strategian toimeenpanoon. Team Finland –toimijat yhdessä elinkeinoelämän sidosryhmien kanssa vievät yhdessä eteenpäin hallitusohjelman viennin ja kansainvälisen kasvun ohjelmassa määriteltyjä toimenpiteitä.

Vuonna 2023 Team Finland-verkoston toiminta keskittyy pitkälti viennin edistämiseen liittyviin koko- naisuuksiin, pohjautuen erityisesti vuosina 2021–2022 toteutettuun Team Finland palvelupolku –hank- keeseen. Hankkeen tavoitteena oli kehittää kotimaassa tehokkaat ja toimivat yhteistyömallit alueellis- ten ja yksityisten palveluiden tarjoajien kanssa kansainvälistyvien yritysten sujuvan palvelupolun var- mistamiseksi. Suunnitelluilla toimenpidekokonaisuuksilla pyritään edelleen edistämään vientiä ja tu- kemaan yrityksiä tarttumaan markkinamahdollisuuksiin. Huomiota kiinnitetään erityisesti siihen, että verkoston ja keskeisten kumppanien palvelut toimivat yhteen asiakaslähtöisesti. Vuoden 2023 tär- keimpiä toimenpidekokonaisuuksia ovat:

(1) Team Finland palvelupolku -hankkeen käytäntöön vieminen ja tähän liittyen vuonna 2022 aloi- tettujen syventävien koulutusten jatkaminen. Yhtenä tärkeänä tavoitteena on lisätä Team Fin- land-toimijalta toiselle välitettäviä asiakaskontakteja.

(2) Palvelupolkuun liittyen Team Finland talks –tilaisuuksien järjestäminen. Suomalaisyrityksille kohdennetuissa tilaisuuksissa jaetaan markkinatietoa maailmalta alue ja maa kerrallaan.

(3) Vuoden 2022 aikana rakennetun ajantasaisen seurantajärjestelmän käytäntöön vieminen. Seurantajärjestelmän avulla voidaan tarkastella, minkälaisia yrityksiä Team Finland-palvelu- polun eri vaiheissa on.

(4) Syksyn 2022 aikana päivitetyn Team Finland -strategian käytäntöön vieminen.

(5) Team Finland-verkoston sidosryhmätoiminnan periaatteiden ja toimijoiden roolien, tehtävien ja vastuiden selkeyttäminen, tavoitteena tiivistää yhteistoimintaa sekä kansainvälisellä, kan- sallisella että alueellisella tasolla.

Business Finland kehittää yhteistyötä myös muiden vientiä ja kansainvälistymistä edistävien yhteisö- jen kanssa synergioiden paremman hyödyntämisen ja päällekkäisyyksien poistamisen näkökulmasta.

2.6. EU:n elpymis- ja palautumistukiväline (Recovery and Resilience Facility, RRF)

Business Finland toimeenpanee osaltaan Suomen kestävän kasvun ohjelmaa, jolla tuetaan hallitus- ohjelman tavoitteiden mukaisesti ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävää kasvua. Oh- jelma vauhdittaa kilpailukykyä, investointeja, osaamistason nostoa sekä tutkimusta, kehitystä ja inno- vaatioita. Kestävän kasvun ohjelmaa rahoitetaan elpymis- ja palautumistukivälineestä (RRF, Reco- very and Resilience Facility), joka on EU:n Next Generation EU -elpymisvälineen ohjelmista suurin.

Ohjelman toimenpiteet ajoittuvat vuosille 2021–2026. Business Finlandissa toteutettavat toimenpiteet liittyvät vihreän siirtymän, digitalisaation ja tutkimus- ja kehitystoiminnan edistämiseen sekä ko- ronapandemiasta kärsineiden alojen tukemiseen. RRF-rahoituksessa käytetään Business Finlandin olemassa olevia rahoituspalveluita ja tukiohjelmia, mutta rahoituskriteerit ja raportointi poikkeavat Bu- siness Finlandin normaalitoiminnasta. Myöntäessään rahoitusta kestävän kasvun ohjelmasta Busi- ness Finland varmistaa, että hankkeet täyttävät EU:n elpymisvälineen nk. Ei merkittävää haittaa (Do No Significant Harm) -vaatimukset, joiden mukaan mitkään toimenpiteet eivät saa aiheuttaa ympäris- tölle merkittävää haittaa.

Vuoden 2023 aikana RRF-rahoitukseen liittyvän toiminnan painotus siirtyy pitkälti yritysaktivoinnista ja hauista seurantaan. Business Finland varmistaa Suomen kestävän kasvun ohjelman (RRF-väline) toimeenpanossaan sisäisen valvonnan, seurannan ja raportoinnin toimivuuden EU:n RRF-asetuksen (2021/241) ja kansallisen RRF-toimeenpanosäädöksen “Laki Euroopan unionin elpymis- ja palautu- mistukivälineen hallinnoinnista, valvonnasta ja tarkastuksesta (537/2022)” vaatimukset huomioiden. RRF-rahoitusta koskevaa seurantaa tiivistetään merkittävästi vuonna 2022 tehtyjen järjestelmämuu- tosten avulla. Rahoituksen seurantaan liittyen henkilöresursoinnin kohdentumista seurataan säännöl- lisesti ja tarvittaessa tehdään toimenpiteitä.

Vaikuttavuuden näkökulmasta vuonna 2023 valmistellaan vuonna 2024 toteutettavaa arviointia RRF-työstä. RRF-työtä koskevissa arvioinneissa kartoitetaan Suomen kestävän kasvun ohjelmassa kuvattujen tavoitteiden tuloksia ja vaikutuksia Business Finlandin rahoituksen ja palveluiden osalta. Lisäksi arvioidaan, miten vaikuttavuutta voidaan eri toimenpiteillä edelleen lisätä.

Vuoden 2023 aikana käynnistetään RRF-rahoituksella rahoitettujen projektien Business Finlandin toi- mesta toteutettavaa tarkastustoimintaa.

3. Business Finlandin riskienhallintamalli ja keskeisimmät riskit

Business Finlandin riskienhallinnan linjaukset perustuvat valtiovarainministeriön riskienhallintapoli- tiikka-malliin, COSO-ERM-viitekehykseen sekä SFS-ISO 31000 -standardiin. Business Finlandin ris- kienhallinta on integroitu toimintaprosesseihin, jolloin riskien tunnistaminen ja hallintakeinojen suun- nittelu tehdään kunkin toiminnon yhteydessä. Riskienhallintatoimenpiteet keskitetään merkittävimpiin riskeihin. Riskejä seurataan suunnittelun ja raportoinnin kautta. Riskienhallinnan toteuttamista var- mistaa ja tukee riskienhallinnan erillinen prosessi.

Business Finlandin tulostavoitteita ja toimintaa uhkaavat keskeisimmät riskit

Yhteiskunnallinen vaikuttavuus:	Hallintatoimet:	Riskistä vastaava:
Luottamus Business Finlandin toi- mintaan ja sen vaikuttavuuteen ky- seenalaistuvat.	Vaikuttavuusviestintä. Asiakaspalautteen seuranta ja hallinta sekä konkreettiset toimet sen pohjalta. Kriisiviestintä. Ulko- puoliset auditoinnit. Selkeät prosessit ja kontrollit -kehitys- hanke. Know Your Customer -prosessi ja -tiimi.	Kopola
Tutkimus ja innovaatiopolitiikkaa tehdään lyhytjänteisesti ja vaike- asti ennakoitavalla tavalla.	Politiikkavaikuttamisen linjaukset. Kontaktit suurimpiin poliitti- siin puolueisiin ja tärkeimpiin sidosryhmiin. Vaikuttajaviestin- nän sidosryhmien yhteistyömalli. Business Finlandin hallitus- ohjelmatavoitteet ja hallitusohjelmavalmisteluun vaikuttami- nen.	Kemppainen
Business Finland ei kykene ole- maan riittävän resilientti muuttu- vassa maailman tilanteessa.	Yritysten viestien kuuntelu ja ratkaisujen löytäminen esim. viennin lisäämiseen. Tavoitteen asetannassa huomioidaan muuttuva tilanne ja sovitaan yhdessä painopistealueet. Ajoite- taan toimet kohdemarkkinoilla oikein. RRF-rahoitus, innovaa- tiorahoitus.	Kopola
Business Finlandin rooli sekä in- novaatiorahoituksen ja kv. kasvun tuen synergia kyseenalaistuvat.	Vaikuttajaviestintä, sidosryhmäyhteistyö. Business Finlandin toiminnan hyödyistä viestiminen suurelle yleisölle. Business Finlandin hallitusohjelmatavoitteet. Business Finlandin roolin selkeyttäminen.	Kopola
Toiminnallinen tehokkuus:	Hallintatoimet:	Riskistä vas- taava:
Luottamuksellista tietoa päätyy vääriin käsiin, mikä vahingoittaa Business Finlandin mainetta.	Koulutus, tietoturvapolitiikka, tietoturva-auditoinnit, IT-muutos- hankkeiden uhka-analyysit, kulkuoikeuksien ja käyttöoikeuk- sien hallinta, VPN-yhteydet, salasanat, Mobile Protection, tie- toturvapäivitykset, haavoittuvuuksien paikkaus, viestintä, tie- toturvavalvomo.	Ylä-Sulkava
Ulkomaan verkostossa ei pystytä turvaamaan operatiivisen toimin- nan hyvää hallintoa.	Kehitysprojekti, jossa ydinprosessien kuvaaminen, riskien hal- lintakeinot, vastuut ja valvonta. Yhteistyö ulkoministeriön kanssa.	Vuohelainen
Business Finlandin strategian vie- minen käytäntöön epäonnistuu.	Muutoksen jalkautus ja kehitysasioiden priorisointi strategis- ten painopistealueiden kehittämisen kautta. Project Manage- ment Office. Muutosohjausryhmä. Teemastrategiatyö.	Kopola
Business Finland ei pysty varmis- tamaan innovaatiorahoituksen ky- syntää ja kohdentumista oikeisiin yrityksiin ja rahan lähteisiin.	Sisäinen ja ulkoinen viestintä ja markkinointi. Toimenpiteet rahoituksen kysynnän aktivoimiseksi.	Metsä-Xxxxxx Xxxxxxxx Parkkinen
Toiminnan digitalisointi ja tietojär- jestelmät eivät tue Business Fin- landin asiakastyön tekemistä.	CRM:n käytön (tiedon laadun ja määrän) seuranta. CRM-ke- hitystoimien priorisointi. Digital Steering Forum –ohjausryhmä digitaalisen kehittämisen ja tiedolla johtamisen ohjaukseen. Digilinjaukset Business Finlandin päätoiminnoille. Asiakaspo- lun ja toiminnan digitalisoinnin kehittäminen.	Ylä-Sulkava Parkkinen Metsä-Xxxxxx Xxxxxxxx
Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen:	Hallintatoimet:	Riskistä vas- taava:
Business Finlandin resurssit ja osaaminen eivät ole tasapainossa tavoitteiden ja toimintaympäristön edellyttämien muutosten kanssa.	Johtamisen kehittäminen. Resurssien painopisteet, päälin- jaukset ja rekrytointipäätökset johtoryhmässä. Palvelu- aluekohtainen Talent-strategia. Työntekijöiden kehityskeskus- telut. Learning Day-käytäntö, Campus-oppimisalusta.	Ylä-Sulkava
Henkilöstön hyvinvointi ja tyytyväi- syys vaarantuvat työkuormien ja Business Finlandin toimintaa kos- kevien muutosten vuoksi.	Hyvinvointivalmennukset, lyhytterapiapalvelut, hybridityön pi- lotti. Lomien ja saldojen tehoseuranta. Prosessien kehittämi- nen, vastuiden määrittely, digitalisoinnin lisääminen. Infotilai- suudet henkilöstölle Business Finland -lakiuudistukseen liit- tyen.	Ylä-Sulkava, Grönroos

Liite 4: Business Finlandin toiminnan seurantaa tukevat mittarit

1. Yhteiskunnallinen vaikuttavuus

TAVOITE 1: GLOBAALISTI ERITTÄIN MENESTYVIÄ YRITYKSIÄ

	2021 Toteuma	2022 Arvio	2023 Arvio	2024 Arvio	2025 Arvio	2026 Arvio
1. Pk-asiakasyritysten (sis. midcap) viennin kasvu, milj. euroa ja %	1 500 milj. e 16,5 %	400 milj. e 7 %	500 milj. e 8 %	500 milj. e 8 %
2. Kasvua ja kansainvälistymistä hakevien Business Finland -asiakkaiden jalostusarvon kasvu, %	-4	5	5	5
3. Tiivistä kansainvälistä yhteistyötä sisältävien hankkeiden osuus kaikista rahoitetuista hankkeista, %	16	14	14	14
4. Uusien t&k&i-yritysten osuus kaikista t&k&i-rahoi- tusta saaneista yritysasiakkaista, %	30	35	35	35
5. Kansainvälistymispalveluja käyttäneiden pk- ja midcap-yritysten viennin kasvu (3 v. muutos) – Team Finland, % (arvio)	25	20	20	20
6. T&k&i –rahoituksen aikaansaamat työpaikat, lkm (arvio työpaikoista hankkeen tavoitevuonna)	25 000	35 000	30 000	24 000
7. Kasvua ja kansainvälistymistä hakevien Business Finland -asiakkaiden lukumäärän kasvu, %, ja poisluettuna t&k&i –rahoitusasiakkaat, %	1 0	3 10	3 10	3 10
8. Business Finlandin rahoitusasiakkaiden luku- määrä, kpl21	3 150	3 200	2 800	2300
9. Business Finlandin rahoitus startup-yrityksille, milj. euroa	130	130	115	100
10. Business Finlandin kansainvälistymispalveluita käyttäneiden pk-yritysasiakkaiden määrä, kpl	2 100	2 100	2 200	2 200

TAVOITE 2: KESTÄVÄN KEHITYKSEN RATKAISUJEN JA TOIMINNAN KEHITTÄJIÄ

	2021 Toteuma	2022 Arvio	2023 Arvio	2024 Arvio	2025 Arvio	2026 Arvio
11. Rahoitus vähähiilisyyttä ja kiertotaloutta edistä- viin ratkaisuihin, milj. euroa	270	400	300	250
12. Business Finlandin rahoitus puhtaan energian t&k&i-toimintaan, milj. euroa	62	70	60	55
13. Innovatiiviset julkiset hankinnat: lukumäärä ja rahoitus	3 0,75 M€	5 2 M€	5 2M€	5 2M€
14. Johtaminen ja työn muutos: työorganisaatioiden kehittämishankkeiden lukumäärä ja rahoitus	33 0,8 M€	10 0,25 M€	20 0,5 M€	20 0,5 M€

21 Koronaviruspandemiaan liittyvä poikkeustilannerahoitus vaikutti v. 2021 asiakasmääriin: useat vuonna 2020 käyn- nistyneet projektit jatkuivat vuodelle 2021, mikä vähensi normaalin TKI-rahoituksen kysyntää vuonna 2021.

TAVOITE 3: LIIKETOIMINNAN ROHKEITA UUDISTUJIA

	2021 Toteuma	2022 Arvio	2023 Arvio	2024 Arvio	2025 Arvio	2026 Arvio
15. Pk-yritysten (ei sis. midcap) osuus t&k&i-rahoi- tuksesta, %	59	65	60	60
16. Ulkomaisten investointien määrä, milj. euroa	161	200	300	400
17. Suomen markkinaosuus ulkomaisten matkaili- joiden yöpymisistä suhteessa muihin Pohjoismai- hin, %	9	11	11	11
18. Kansainväliset matkailutulot (matkailutase), milj. e22	909	2000	≥ 2500	≥ 3000
19. Yritysten arvio tutkimustulosten ja osaamisten kaupallisen hyödyntämisen todennäköisyydestä, %	89	75	75	75
20. Rahoitetut ekosysteemialoitteet, joissa tavoit- teena yli 1 mrd. euron kokonaisuus, kpl	5	7	4	3
21. Business Finlandin rahoitus digitalisaatiota edistävään t&k&i-toimintaan, milj. euroa	290	270	250	200

2. Toiminnallinen tuloksellisuus

Tuotokset ja laadunhallinta

TAVOITE 5: BUSINESS FINLANDIN PALVELUIDEN LAATU SÄILYY KORKEANA JA TUOT- TAA ASIAKKAILLE LISÄARVOA

	2021 Toteuma	2022 Arvio	2023 Arvio	2024 Arvio	2025 Arvio	2026 Arvio
22. Business Finland pk-yritysasiakkaiden suositte- luhalukkuus (asteikko -100 - +100)	+54	>+60	>+60	>+62	>+62	>+62
23. Sidosryhmätyytyväisyys Business Finlandin Visit Finland -toimintoon (asteikko 1–5)	4,4	4,0	4,0	4,0	4,0	4,0
24. Sidosryhmätyytyväisyys Business Finlandin Work in Finland –toimintoihin (asteikko 1–5)	3,9	3,6	3,7	3,8	3,9	3,9
25. Business Finland -asiakkaan kokemus Team Finland –palveluiden tiedonsaannista (asteikko 1–5)	3,3	3,9	3,9	4,0	4,0	4,0

3. Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen

TAVOITE 6: HENKILÖSTÖN TYÖHYVINVOINTI JA JOHTAMINEN PARANEE

	2021 Toteuma	2022 Arvio	2023 Arvio	2024 Arvio	2025 Arvio	2026 Arvio
26. Business Finlandin henkilöstön liikkuvuus, %	4,6	4	4	4	4	4

22 Ulkomaisesta matkailusta saatavat vientiin rinnastettavat tulot (ilman kuljetustuloja)

Liite 5: Tulossopimuksen mittareiden kuvaukset

Mittari (1) (TAE): Business Finlandin asiakkaiden viennin kasvuprosentin ja OECD-maiden viennin keskimääräisen kasvuprosentin erotus (%-yksikköä). BF-asiakkaiden viennin kasvu (%- yksikköä) verrattuna OECD-maiden viennin kasvuun. Ensin lasketaan BF:n kuluvan ja kahden edelli- sen vuoden asiakkaiden toteutuneen viennin kasvuprosentti edellisestä kuluvaan vuoteen. Mukana ovat mahdollisimman kattavasti koko BF:n toimintakentästä kaikenkokoiset BF-asiakasyritykset. Mit- tarin arvo on ko. kasvuprosentin ja OECD-maiden yhteenlasketun viennin kasvuprosentin (OECD to- tal) välinen erotus vastaavalla kaudella. Mittarin arvo on siis 0, jos BF-asiakkaiden vienti kehittyy täs- mälleen samaa tahtia kuin OECD-maissa keskimäärin ja positiivinen, jos kasvu on suurempi kuin OECD-maiden yhteenlasketun kokonaisviennin kasvu.

Mittari (2) (TAE): Rahoitettujen hankkeiden synnyttämä vuosittainen vienti/Business Finlandin tki-rahoitus (vientikerroin). Rahoitetun hankkeen loppuraportissa asiakkaan antama vientiennuste korjattuna Business Finlandin asiantuntija-arviolla / hankkeen Business Finlandilta saama rahoitus. Hankkeet järjestetään ko. luvun perusteella laskevaan järjestykseen. Mittari sisältää pk- ja midcap- yritykset.

Mittari (3) (TAE): Niiden palvelutapahtumien osuus, jotka liittyvät kestävän kehityksen edistä- miseen (%). CRM:aan lisätään kaikkiin asiakaspalvelutapahtumiin luokittelutieto siitä, liittyykö tapah- tuma kestävän kehityksen tavoitteisiin. Tämä vaatii merkintöjen tekijöiltä selkeän kannanoton kyllä/ei. Kyllä-merkintä edellyttää sitä, että asiakkaan kanssa on asiasta keskusteltu tai todettu selkeä myön- teinen kytkös kestävän kehityksen tavoitteiden toteutumiseen. Mittarin arvo on em. tavalla määritelty- jen kestävään kehitykseen liittyvien palvelutapahtumien %-osuus kaikista palvelutapahtumista. Asia- kaspalvelutapahtumiin lasketaan mukaan CRM:aan kirjattava asiakasvuorovaikutus (esim. asiakasta- paamiset, palvelutuotanto, markkinamahdollisuudet), joka vaihtelee hieman eri palvelualueilla. Kestä- vän kehityksen tulkinta on laaja ja sisältää esimerkiksi hiilipäästöjen vähentämisen, kiertotalous- ja elinkaariajattelun sekä kestävään energiantuotantoon, palvelutuotantoon ja terveyteen liittyvät pää- määrät.

Mittari (4): Vähähiilisyyteen ja kiertotalouteen panostavien t&k&i -rahoitusasiakkaiden liike- vaihto hankkeiden tavoitevuonna, milj. euroa (arvio). BF:n bio- ja kiertotalouteen sekä cleantech

–aihepiireihin keskittyvien t&k&i –rahoitusta saaneiden yritysasiakkaiden arvio t&k&i –projektien tulok- sena syntyvästä liikevaihdosta. Arvio liikevaihdosta perustuu tarkasteluvuonna rahoitettujen t&k&i – projektien synnyttämään liikevaihtoon projektien tavoitevuonna. Aihepiirissä myös kotimaan markkina on merkittävä, minkä vuoksi tarkastellaan liikevaihtoa. Tavoitevuosi tarkoittaa ajankohtaa, jolloin pro- jektille asetetut tavoitteet on saavutettu ja tulokset ovat markkinoilla. Se voi vaihdella projektin luon- teesta ja kehittämisen aikajänteestä riippuen tyypillisesti 2-10 v. projektin alkamisesta lukien. Mittarin lähtötietona käytetään rahoituksen saajien ja Business Finlandin projektien hakemusvaiheessa yh- dessä tekemiä arvioita syntyvästä liikevaihdosta.

Mittari (5) (TAE): Business Finlandin asiakkaiden yhteenlaskettujen TK-panostusten kasvu (%). Business Finlandin asiakkaana mittausvuonna olleiden yritysten ja muiden TK-toimintaa tekevien or- ganisaatioiden yritystunnukset yhdistetään Tilastokeskuksen vuosittain tekemän t&k-tilaston tietoihin. Tämä tilasto kuvaa tutkimukseen sekä tuote- ja prosessikehittämiseen käytettyjä resursseja. Tiedon- keruun peruselementti on paneeli, jota seurataan vuosittain. Paneeliin sisällytetään yritykset, jotka ovat ilmoittaneet t&k-toimintaa edellisen vuoden kyselyssä, Sitran asiakasyritykset ja Business Fin- landilta tuotekehitysrahoitusta saaneet yritykset. Muista perusjoukon yrityksistä tietoja kerätään otok- sella. Mittarin arvo on kulloinkin käytettävissä olevien tuoreimpien em. tietojen pohjalta laskettu t&k- menojen vuosimuutos prosentteina. Tavoitearvo on kytketty Business Finlandin resurssikehykseen, eli jos esim. toteutunut resursointi on 80 % tavoitteiden mukaisista resursseista niin mittarin tavoitetaso on 80 % sopimukseen kirjatusta tavoitearvosta.

Mittari (6) (TAE): Hankkeisiin osallistuneiden kumppanien lukumäärä ekosysteemeissä, joissa tavoitteena miljardiluokan uusi liiketoiminta (lkm). Kumppaniyritysten ja muiden kumppaniorgani- saatioiden lukumäärä Business Finlandin rahoitusta saaneissa ekosysteemihankkeissa, joissa tavoit- teena on yli 1 mrd. euron uusi liikevaihto v. 2025.

Mittari (7): Business Finlandin EU-neuvontapalvelujen laajuus - fokusasiakkaille annettu EU- neuvonta (%). Mittausvuonna EU-neuvontapalveluja käyttäneiden Business Finlandin fokusasiakkai- den osuus kaikista fokusasiakkaista. Tiedot saadaan CRM-merkinnöistä. Neuvonta kohdistuu erityi- sesti ekosysteemikokonaisuuksiin sisältäen veturi- ja kasvumoottorihankkeet. Fokusasiakkaat muo- dostavat Business Finlandin keskeisen asiakasryhmän, joka on tiiviin asiakkuudenhallinnan piirissä.

Mittari (8): Rekisteröidyt ulkomaiset yöpymiset, 1000 vrk. Tilastokeskus julkistaa kuukausittain tiedon. Rekisteröidyt ulkomaiset yöpymiset kuvaavat ulkomailla vakituisesti asuvien henkilöiden yöpy- misiä majoitusliikkeissä, joissa on vähintään 20 vuodepaikkaa tai sähköpistokkeella varustettua mat- kailuvaunupaikkaa. Luvuissa ei ole mukana yksityisten henkilöiden luona tai pienemmissä majoitus- liikkeissä yöpyvien määrää.

Mittari (9): Ulkomaisten investointien työllistävyys (työpaikkojen lukumäärä, arvio). Asiakkuu- denhallintajärjestelmään rekisteröidään vuoden aikana toteutuneet investoinnit, joissa Business Fin- landin lnvest in Finland -toiminto on ollut aktiivisesti mukana ja joiden osalta selvitetään sijoittajan suunnittelussa käyttämä syntyvien (edellyttää työnantajarekisteröitymistä) tai lisääntyvien työpaikko- jen määrä. Luku ei ota huomioon myöhempinä vuosina mahdollisesti tapahtuvaa työpaikkojen määrän muutosta.

Mittari (10): Rahoitustyön kokonaiskustannus/ myönnetty rahoitus, %.

Mittarissa otetaan mukaan Innovaatiorahoituskeskus Business Finlandin ja Business Finland -osake- yhtiön rahoitustyön kustannukset ja myöntämät rahoitukset. Rahoitustyön (ei sis. rahoituksen aktivoin- tia) kustannukset ovat viraston työajankohdennuksiin perustuen toimintolaskennasta ja yhtiön hake- musmääriin perustuvan laskennallisen työaika-arvion mukaisesti palkkakustannukset yleiskuluineen. Myönnetty rahoitus sisältää innovaatio- ja elinkeinorahoituksen.

Mittari (11) (TAE): Business Finlandin asiakkaiden lukumäärä / operatiiviset kustannukset yh- teensä (asiakasta / MEUR). Business Finlandin asiakkaana mittausvuonna olleiden organisaatioiden kokonaislukumäärän suhde toimintamenoihin. Asiakkaiden lukumäärä lasketaan CRM:n ja rahoitus- tietokannan perusteella ja mukaan otetaan kaikki ne organisaatiot, jotka ovat käyttäneet jotakin Busi- ness Finlandin palvelua mittausvuonna. Asiakkaiden lukumäärässä ei ole mukana asiakkaita, joiden ainoa asiointimuoto on koronaviruspandemiaan liittyvä poikkeustilannerahoitus, sillä koronarahoitus on Business Finlandin normaalista toiminnasta poikkeava erillistehtävä.

Mittari (12): Xxxxx t&k&i -rahoitushakemuksen käsittelyaika pk-yrityksille, vrk.

Pk-yritysten (mikroyritykset, pienet ja keskisuuret yritykset) uusien t&k&i-rahoitushakemusten käsit- telyajan mediaani. Mukana ei kv. yhteishankkeita.

Mittari (13): (TAE): Business Finland asiakkaiden suositteluhalukkuus (NPS, asteikko -100 -

+100).

Vastaajat antavat suositteluhalukkuudestaan arvion asteikolla 0–10 kysymykseen ”Kuinka todennä- köisesti suosittelisit Business Finlandin palveluita muille yrityksille / organisaatioille?”. Parhaan arvo- sanan (9–10) antaneiden prosenttiosuudesta vähennetään arvostelijoiden (arvosana 0–6) prosentti- luku. Neutraalin arvosanan (7–8) antaneet jätetään huomiotta.

Mittari (14): (TAE): Kokonaistyötyytyväisyys (asteikko 1–5). Mittarin toteuma lasketaan henkilös- tölle tehdyn Siqni-kyselyn Liekki-indeksistä. Saatu tulos asteikolla 0–100 muunnetaan asteikolle 1–5.

Mittari (15): Johtamisindeksi (asteikko 1–5). Toteuma kertoo henkilöstön tyytyväisyydestä lä- hiesimiestyöhön. Mittarin toteuma saadaan henkilöstölle tehdyn Siqni-kyselyn kysymyksestä ”Oikeu- denmukainen ja pätevä lähiesimies”. Saatu tulos asteikolla 0–100 muunnetaan asteikolle 1–5.

Seurantamittareiden kuvaukset

Seurantamittari (1): Pk-asiakasyritysten (sis. midcap) viennin kasvu, milj. euroa ja %. Business Finlandin kuluvan ja kahden edellisen vuoden asiakkaiden toteutuneen viennin kasvu edellisestä vuo- desta kuluvaan vuoteen. Xxxxxx t&k&i-rahoituksen, kv. neuvonnan (ml. Global Network –asiakkuu-

det), BF-ohjelmien ja outbound-delegaatioiden asiakkaat. Mukana ei ole elinkeinorahoituksen asiak- kaita eikä asiakkaita, joilla ei ole vientitietoja. Tästä joukosta valitaan tarkasteluun mukaan pk-yritys- asiakkaat sisältäen midcap-yritykset. Yritysten vientitieto saadaan verottajan tai Suomen Asiakastie- don tietokannoista. Tältä joukolta lasketaan absoluuttinen kasvu summana (euroa) sekä summan kasvu (%).

Seurantamittari (2): Kasvua ja kansainvälistymistä hakevien Business Finland -asiakkaiden ja- lostusarvon kasvu, %. Laskentaan otetaan mukaan t&k&i-rahoituksen, kv. neuvonnan (ml. Global Network –asiakkuudet), BF-ohjelmien ja outbound-delegaatioiden asiakkaat. Vertailuvuodet 2020– 2021 tai 2021–2022 riippuen jalostusarvotietojen saatavuudesta. Mittarin arvo lasketaan vertailuvuo- sien em. perusteilla valittujen asiakasjoukkojen jalostusarvojen suhdelukuna ja muutetaan prosen- teiksi. Yritysten jalostusarvotieto saadaan Suomen Asiakastiedon tietokannoista.

Seurantamittari (3): Tiivistä kansainvälistä yhteistyötä sisältävien hankkeiden osuus kaikista rahoitetuista hankkeista (myönnetty rahoitus), %. Laskentaan otetaan mukaan projektit, joissa täyttyy vähintään yksi seuraavista tiiviin kansainvälisen yhteistyön kriteereistä: yhteishanke (esim. Eu- reka- ja Eureka-klusteriprojektit, joissa osallistujia Suomen lisäksi muista maista), osaamisen liikku- vuus Suomeen tai Suomesta (projektien aikana tapahtuu merkittävästi henkilövaihtoa projektiosapuol- ten kesken Suomeen tai Suomesta), osaamisen/oikeuksien osto ulkomailta (projektissa siirretään merkittävästi osaamista tai teollisoikeuksia Suomeen). Mittarin arvo on Business Finlandin näille pro- jekteille myöntämän rahoituksen suhde prosentteina koko Business Finlandin myöntämään rahoituk- seen tarkasteluvuonna.

Seurantamittari (4): Uusien t&k&i-yritysten osuus kaikista t&k&i-rahoitusta saaneista yritysasi- akkaista, %. Uusien asiakkaiden osuus kaikista hyväksytyn rahoituspäätöksen saaneista t&k&i-rahoi- tusasiakkaista tarkasteluvuoden aikana. Laskennassa käytetään asiakkaiden lukumääriä. Uusi asia- kas = Business Finland on myöntänyt asiakkaalle ensimmäistä kertaa rahoituksen, jossa instrument- tina t&k&i-rahoitus, eli Business Finland / Tekes -rahoitushistoriasta ei löydy ko. asiakkaalle aiempia hyväksyttyjä t&k&i -rahoituspäätöksiä.

Seurantamittari (5): Kansainvälistymispalveluja käyttäneiden pk- ja midcap-yritysten viennin kasvu (3 v. muutos) – Team Finland, % (arvio). Laskenta muutoin samalla periaatteella kuin seu- rantamittarissa 1, mutta kasvu lasketaan 3 vuoden aikajaksolla ja mittarin arvo on suhteellinen kasvu prosentteina. Mittari on käytössä myös muilla Team Finland –toimijoilla.

Seurantamittari (6): T&k&i –rahoituksen aikaansaamat työpaikat, lkm (arvio työpaikoista hank- keen tavoitevuonna). Tarkasteluvuonna rahoitettujen BF:n yritysasiakkaiden t&k&i –projektien ai- kaansaamat työpaikat projektien tavoitevuonna. Tavoitevuosi tarkoittaa ajankohtaa, jolloin projektille asetetut tavoitteet on saavutettu ja tulokset ovat markkinoilla. Se voi vaihdella projektin luonteesta ja kehittämisen aikajänteestä riippuen tyypillisesti 2-10 v. projektin alkamisesta lukien. Mittarin lähtötie- tona käytetään rahoituksen saajien ja Business Finlandin projektien hakemusvaiheessa yhdessä te- kemiä arvioita syntyvien työpaikkojen määrästä.

Seurantamittari (7): Kasvua ja kansainvälistymistä hakevien Business Finland -asiakkaiden lu- kumäärän kasvu, %, ja poisluettuna t&k&i –rahoitusasiakkaat, %. Laskentaan otetaan mukaan seuraavat asiakasryhmät: t&k&i-rahoituksen, kv. neuvonnan (ml. Global Network –asiakkuudet), BF- ohjelmien ja outbound-delegaatioiden asiakkaat. Lisäksi tarkastellaan erikseen muun kuin t&k&i-ra- hoituksen asiakasmäärän muutosta (= kv. neuvonta, BF-ohjelmat ja outbound-delegaatiot). Vertailu tehdään tarkasteluvuoden ja sitä edeltävän vuoden välillä. Mittarin arvo on asiakasmäärien muutos prosentteina. Mittarissa käytettäviin asiakkuustietoihin liittyy tulkinnanvaraisuutta mm. CRM:n käyttö- tapojen ja BF:n palveluiden jatkuvan kehittymisen ja muuttumisen takia.

Seurantamittari (8): Business Finlandin rahoitusasiakkaiden lukumäärä. Tarkasteluvuonna Bu- siness Finlandin rahoitusta saaneiden asiakkaiden lukumäärä. Laskentaan otetaan mukaan kaikki sel- laiset asiakkaat, joille on tehty tarkasteluvuonna myönteinen rahoituspäätös. Kaikki Business Finlan- din tarjoamat rahoitusmuodot otetaan laskennassa mukaan (innovaatio- ja elinkeinorahoitus).

Seurantamittari (9): Business Finlandin rahoitus startup-yrityksille, milj. euroa. Business Finlan- din kokonaisrahoitus hankkeisiin, joissa rahoituksensaaja on päätöshetkellä alle 6 vuoden ikäinen.

Seurantamittari (10): Business Finlandin kansainvälistymispalveluita käyttäneiden pk-yritys- asiakkaiden määrä, kpl. Business Finlandin kansainvälistymisneuvonnan ja kansainvälistymistä suoraan tukevien rahoituspalveluiden (esim. Exhibition Explorer ja Market Explorer) pk-yritysasiak- kaiden määrä tarkasteluvuonna (useampaa palvelua käyttänyt yritys lasketaan asiakkaaksi vain ker- ran). Mittarissa käytettäviin asiakkuustietoihin liittyy tulkinnanvaraisuutta mm. CRM:n käyttötapojen ja BF:n palveluiden jatkuvan kehittymisen ja muuttumisen takia.

Seurantamittari (11): Rahoitus vähähiilisyyttä ja kiertotaloutta edistäviin ratkaisuihin, milj. eu- roa. Business Finlandin kokonaisrahoitus hankkeisiin, joissa on energia- ja/tai ympäristöluokitus. Mu- kana ei ole Business Finlandin maksamia kansainvälisiä jäsenmaksuja.

Seurantamittari (12): Business Finlandin rahoitus puhtaan energian t&k&i –toimintaan, milj. euroa. Business Finlandin rahoitus projekteille, jotka kohdistuvat seuraaviin aihepiireihin: aurin- kosähkö, aurinkolämpö, bioenergia, tuulivoima, vesivoima, energiajärjestelmätutkimus, energian va- rastointi, vety, CO2 talteenotto sekä sähkön siirto ja jakelu. Tietolähteenä käytetään projektien rahoi- tus- ja energialuokitustietoja tarkasteluvuonna.

Seurantamittari (13): lnnovatiiviset julkiset hankinnat: lukumäärä ja rahoitus. Mittarin arvojen laskentaan otetaan mukaan ne tarkasteluvuonna rahoitetut projektit, jotka kohdistuvat innovatiivisten julkisten hankintojen valmisteluun. Tällaisia ovat hankkeet, joissa käytettävä rahoituspalvelu on "lnno- vatiiviset julkiset hankinnat". Mittarin arvot ovat tällaisten projektien lukumäärä ja projektien yhteen- laskettu Business Finlandin rahoitus.

Seurantamittari (14): Johtaminen ja työn muutos: työelämän kehittämistä sisältävien projektien lukumäärä ja rahoitus. Mittarin arvojen laskentaan otetaan mukaan ne tarkasteluvuonna rahoitetut t&k&i-projektit, joiden sisällöstä vähintään 20 % kohdistuu työorganisaatioiden kehittämiseen. Tästä saadaan lukumäärätieto. Samoista projekteista lasketaan Business Finlandin tähän aihepiiriin kohdis- tuvan rahoituksen määrä perustuen siihen, kuinka suuri osuus projektin sisällöstä kohdistuu työor- ganisaatioiden kehittämiseen (20, 40, 60, 80 tai 100 %). Kohdistumisen määrä arvioidaan projektin rahoitusesityksen valmistelun yhteydessä ja kirjataan tällöin projektin luokitustietoihin.

Seurantamittari (15): Pk-yritysten osuus yritysrahoituksesta, %. Pk-yrityksille (ei sis. midcap) myönnetty x&x&x-rahoitus / kaikille yrityksille myönnetty t&k&i-rahoitus.

Seurantamittari (16): Ulkomaisten investointien määrä, milj. euroa. Asiakkuudenhallintajärjestel- mään rekisteröidään vuoden aikana euromäärät niistä toteutuneista investoinneista, joissa Business Finlandin lnvest in Finland -toiminto on ollut aktiivisesti mukana. lnvestoinnit käsitellään Business Fin- land johtoryhmässä ennen niiden hyväksymistä osaksi tunnuslukua.

Seurantamittari (17): Suomen markkinaosuus ulkomaisten matkailijoiden yöpymisistä suh- teessa muihin Pohjoismaihin, %. Mittarissa tarkastellaan yöpymisten kehitystä Pohjoismaissa ja sitä, miten Suomen markkinaosuus on kehittynyt muihin Pohjoismaihin verrattuna eri lähtömarkkinoilla ja sesongeittain. Tiedot perustuvat Tilastokeskuksen ja muiden maiden vastaavien organisaatioiden tietoihin.

Seurantamittari (18): Kansainväliset matkailutulot (matkailutase), milj. euroa. Tilastokeskuksen keräämiin kansainvälisiin matkailutuloihin lasketaan vuoden aikana käyneiden matkailijoiden hankki- mat tavarat ja palvelut kohdemaassa – myös, jos ne on hankittu ennen tai jälkeen matkan. Tuloihin ei oteta huomioon kansainvälisiä kuljetuksia.

Seurantamittari (19): Yritysten arvio tutkimustulosten ja osaamisten kaupallisen hyödyntämi- sen todennäköisyydestä, %. Mittarin tulokset saadaan julkisen tutkimuksen projekteja rahoittaneille yrityksille tehdyn kyselyn tuloksena. Otanta päättyneistä hankkeista.

Seurantamittari (20): Rahoitetut ekosysteemialoitteet, joissa tavoitteena yli 1 mrd. euron koko- naisuus, kpl. Business Finlandin rahoitusta saaneet uudet ekosysteemihankkeet (lukumäärä), joissa tavoitteena on yli 1 mrd. euron uusi liikevaihto v. 2025. Kaikki rahoitusta saaneet ekosysteemialoitteet eivät välttämättä etene alkuvaiheen orkestrointi- tai käynnistystukirahoitusta pidemmälle. Tässä mit- tarissa laskentaan otetaan ne ekosysteemit, jotka täyttävät ekosysteemirahoituksen kriteerit ja joille on myönnetty rahoitusta ekosysteemin laajamittaiseen kehittämiseen, eli myös muuta kuin orkestroin- tirahoitusta tai käynnistystukea. Myönnetty rahoitus voi olla pääomalainamuotoista ns. kasvumootto- rirahoitusta tai muuta t&k&i-rahoitusta

Seurantamittari (21): Business Finlandin rahoitus digitalisaatiota edistävään t&k&i-toimintaan, milj. euroa. Business Finlandin kokonaisrahoitus hankkeisiin, joiden rahoitusinstrumenttina on tutki- mus ja kehitys ja sisältökohdistumisena digitalisaatio.

Seurantamittari (22): Business Finlandin pk-yritysasiakkaiden suositteluhalukkuus (asteikko - 100 - +100). Business Finlandin rahoitusta saaneiden pk- ja midcap-yritysasiakkaiden suositteluha- lukkuus. Vastaajat antavat suositteluhalukkuudestaan arvion asteikolla 0–10 kysymykseen ”Xxxxxx todennäköisesti suosittelisit Business Finlandin palveluita muille yrityksille / organisaatioille?”. Par- haan arvosanan (9–10) antaneiden prosenttiosuudesta vähennetään arvostelijoiden (arvosana 0–6) prosenttiluku. Neutraalin arvosanan (7–8) antaneet jätetään huomiotta.

Seurantamittari (23): Sidosryhmätyytyväisyys Business Finlandin Visit Finland -toimintoon (asteikko 1–5). Sidosryhmillä tarkoitetaan kotimaista elinkeinoa, joka osallistuu Visit Finlandin pääta- pahtumiin ulkomailla tai kotimaassa (IMEX, ITB Berlin, ITB Aasia, China Roadshow, WTM, IBTM sekä VF:n kevätseminaari, valtakunnalliset What's Up – tilaisuudet). Näiden tapahtumien jälkeen lähetetään kyselyt osallistuneille yrityksille ja kyselyiden tuloksista lasketaan mittarin arvo.

Seurantamittari (24): Sidosryhmätyytyväisyys Business Finlandin Work in Finland -toimintoi- hin (asteikko 1–5). Pääsidosryhmänä ovat yritykset, joiden kansainvälisten osaajien rekrytoinnissa Business Finland auttaa suoraan tai välillisesti. Lisäksi sidosryhmiä ovat alueiden Talent Hub -toimijat (kaupungit ja muut organisaatiot), joiden kanssa palveluita tuotetaan. Business Finlandin asiakastyy- tyväisyystutkimuksen ja sidosryhmätutkimuksen osana kysytään tyytyväisyys ja vastauksista laske- taan mittarin arvo.

Seurantamittari (25): Business Finland -asiakkaan kokemus Team Finland –palveluiden tiedon- saannista (asteikko 1–5). Business Finlandin asiakkaiden antama palaute Team Finland -tiedon- saantiin liittyvään kysymykseen ”Kun mietit asiointiasi Business Finlandissa, miten arvioisit seuraavia asioita?”. Arvioitavat väittämät asteikolla 1–5: 1) ”Asiointisi yhteydessä saamasi tieto muista Team Finland -verkoston palveluista?” 2) ”Team Finland -verkoston palveluiden tuottama liiketoiminta- hyöty?”. Seurantamittarin toteuma on väittämän 1) keskiarvo rahoituksen kolmen asiakastyytyväisyys- kyselyn, kansainvälistymispalveluitten asiakastyytyväisyyskyselyn ja kerran vuoteen toteutettavan Fo- kus- ja Industry Stars -asiakkaiden asiakkuustason asiakastyytyväisyyskyselyn tuloksista. Mittarin muotoilu ja laskentatapa on kehitetty yhteistyössä muiden Team Finland -ydintoimijoiden kanssa.

Seurantamittari (26): Business Finlandin henkilöstön liikkuvuus, %. Vuoden toteuma lasketaan Business Finlandin (virasto ja osakeyhtiö) henkilöstön sisäisestä liikkuvuudesta Business Finlandissa ja henkilökierrosta. Laskennassa summataan henkilömäärät, joihin liittyy tarkastelujaksolle tehdyt Bu- siness Finlandin sisäiset rekrytoinnit (rekrytoinnit, joissa valituksi tulee Business Finlandin työntekijä), määräaikaiset ja lyhytaikaiset siirrot Business Finlandin sisällä sekä Business Finlandin työntekijöiden henkilökierrot kumppaneiden kanssa. Saatu henkilömäärä jaetaan Business Finlandin koko henkilö- määrällä vuoden lopussa. Henkilömäärässä ei ole mukana harjoittelijoita eikä ulkopuolisena palveluna ostettuja työntekijöitä.

Liite 6: Alkavien yritysten pääomasijoitustoiminta: Business Finland Venture Capital Oy

Business Finland Venture Capital Oy on Suomen valtion kokonaan omistama yhtiö, jonka omistajaoh- jauksesta vastaa lnnovaatiorahoituskeskus Business Finland. Yhtiön tehtävänä on edistää yritysten alkuvaiheen liiketoimintaa tekemällä sijoituksia pääomarahastoihin yhdessä yksityisten sijoittajien kanssa. Yhtiö oli elokuuhun 2022 mennessä sijoittanut 14 rahastoon noin 80 miljoonaa euroa, ja nämä rahastot ovat keränneet pääomia yhteensä noin 217 miljoonaa euroa. Rahastot ovat tehneet sijoituk- sia yli 330 yritykseen.

Business Finland Venture Capital Oy voi EU:n valtiotukisääntöjen ja kansallisen lainsäädännön puit- teissa ottaa rahastosijoituksissaan suurempaa riskiä tai tyytyä pienempään tuottoon kuin yksityiset sijoittajat. Yhtiön tavoitteena on tehdä 1–3 rahastosijoitusta vuosittain. Toiminnan tarkoituksena on alkaviin yrityksiin keskittyvän pääomasijoitusmarkkinan kehittäminen Suomessa. Markkinaa kehite- tään yhdessä yksityisten sijoittajien ja muiden sidosryhmien kanssa. Pääomasijoitusten avulla nuoret yritykset pystyvät toteuttamaan kehitys- ja kasvusuunnitelmiaan.

Tulosmittarit	2021 Toteuma	2022 Tavoite	2023 Tavoite	2024 Alustava tavoite	2025 Alustava tavoite	2026 Alustava tavoite
Vuoden aikana tehtyjen uu- sien rahastositoumusten luku- määrä, kpl (TAE)	0	1–3	1–3	1–3	1–3	1–3
Business Finland Venture Ca- pital Oy:n rahastosijoituskoh- teiden vuosittainen pääoman- lisäys, milj. euroa (TAE) 23	8	45	100	60	60	60

Toimeenpanosuunnitelma 2023–2026

- Tuodaan markkinoille 1–3 uutta alkavan vaiheen pääomarahastoa vuosittain korostaen ra- hastotiimien valintaa ja tehdään sijoituksia nykyisten kohderahastojen hallinnointiyhtiöiden uusiin rahastoihin.

- Aktiivisella ja laadukkaalla sijoitusprosessilla edistetään kestävää alkavan vaiheen pääoma- sijoitusmarkkinaa. Kasvatetaan pääomarahasto-osaamista Suomessa valmentamalla poten- tiaalisia rahastojen hallinnointitiimejä.

- Tavoitteena on, että siemenvaiheen venture capital -sijoitusten määrä Suomessa on 50–70 miljoonaa euroa vuonna 2024 (sisältäen kaikki ko. sijoitukset Suomessa; toteuma 2021 43 milj. euroa).

- Aktivoidaan kokeneita yrittäjiä ja bisnesenkeleitä mukaan rahastosijoitustoimintaan ja sa- malla myös monipuolistetaan varhaisen vaiheen rahastojen sijoittajakuntaa, ja erityisesti saadaan institutionaalisia sijoittajia mukaan.

23 Pääomanlisäykseen lasketaan uusien rahastosijoituskohteiden pääomat vuoden lopulla sekä vuoden aikana tapah- tuneet pääoman korotukset aiemmissa rahastosijoituskohteissa. Pääomanlisäykseen lasketaan mukaan Business Finland Venture Capital Oy:n ja rahastosijoituskohteiden muiden sijoittajien sijoitukset.

SIGNATURES ALLEKIRJOITUKSET UNDERSKRIFTER SIGNATURER UNDERSKRIFTER

This documents contains 47 pages before this page Tämä asiakirja sisältää 47 sivua ennen tätä sivua Detta dokument innehåller 47 sidor före denna sida Dokumentet inneholder 47 sider før denne siden Dette dokument indeholder 47 sider før denne side

authority to sign	asemavaltuutus	ställningsfullmakt	autoritet til å signere	myndighed til at underskrive
representative	nimenkirjoitusoikeus	firmateckningsrätt	representant	repræsentant
custodial	huoltaja/edunvalvoja	förvaltare	foresatte/verge	frihedsberøvende