Jakelusopimus kansainvälisessä kaupassa
Xxxxxxxx, Xxxx
Jakelusopimus kansainvälisessä kaupassa
Luvanvarainen ampumatarvike
Laskentatoimen ja rahoituksen yksikkö Talousoikeuden pro gradu -tutkielma Kauppatieteiden maisteriohjelma
Vaasa 2024
VAASAN YLIOPISTO Laskentatoimen ja rahoituksen yksikkö | |||
Tekijä: | Xxxxxxxx, Xxxx | ||
Tutkielman nimi: | Jakelusopimus kansainvälisessä kaupassa: Xxxxxxxxxxxxx ampumatarvike | ||
Tutkinto: | Kauppatieteiden maisteri | ||
Oppiaine: | Talousoikeus | ||
Työn ohjaaja: | Xxxx Xxxxxxxxxx | ||
Valmistumisvuosi: | 2024 | Sivumäärä: | 80 |
TIIVISTELMÄ:
Tässä tutkimuksessa keskitytään kansainvälistä kauppaa harjoittavien yritysten välisiin jakelusopimuksiin. Tutkimuksessa tarkastellaan yleisiä sopimusoikeuden periaatteita jakelusopimuksen näkökulmasta, mutta lähtökohtaisesti tutkimuksessa keskitytään luvanvaraisiin ampumatarvikkeisiin liittyviin erityispiirteisiin. Luvanvaraisen ampumatarvikkeen valmistus, myynti, vienti, siirto, kauttakuljetus, tuonti ja hallussapito ovat luvanvaraista toimintaa. Maiden välillä on erilaisia käytäntöjä sekä lainsäädännöt, jotka ohjaavat ja antavat reunaehdot luvanvaraisen ampumatarvikkeen kaupalle. Sopimuskumppanien tulee hallita koko toimitusketju siten, että toiminta tapahtuu kansainvälistä kauppaa ja vientivalvontaa koskevien lakien ja säädösten mukaisesti.
Kansainvälistä kauppaa harjoittavien yritysten tulisi huomioida sopimukset osana kansainvälistymisprosessia. Kauppakumppanien kulttuuri, lainsäädäntö ja toimintatavat saattavat poiketa paljonkin toisistaan. Tutkimuksessa selvitetään mitä asioita on selvitettävä kauppakumppanista ennen sopimusneuvottelujen aloittamista. Huolellinen due diligence tarkastelu ja selvitystyö ovat osa sopimusprosessia. Selvitysprosessilla tarkoitetaan asioita, jotka on huomioitava sopimuskumppanin valinnassa. Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, millaisia riskejä liittyy luvanvaraisen ampumatarvikkeen jakelusopimukseen ja millaisin toimenpitein riskejä voidaan hallinnoida sopimuksella. Osapuolilla on pääsääntöisesti sopimusvapaus, mutta olemassa oleva pakottava lainsäädäntö on huomioitava sopimuksessa. Sopimusta laadittaessa tulee kiinnittää huomiota lainsäädäntöön, jota sopimukseen on tarkoitus soveltaa. On huolehdittava, että lainvalinta ja riidanratkaisupaikka valitaan siten, että mahdolliset tuomiot ovat täytäntöön pantavissa.
Luvanvaraisen ampumatarvikkeen valmistajalla on lainmukaisia velvoitteita, jotta tuote on turvallinen käyttää. Valmistajalla on velvollisuus merkitä tuotepakkaukset laissa asetetuin varoitusmerkinnöin sekä turvallista käyttöä koskevin ohjeistuksin. Tuotepakkauksiin, tuotteen säilyttämiseen sekä turvallista käyttöä koskeviin ohjeisiin liittyen tulee sopimukseen kirjata osapuolten velvoitteet. Ampumatarvikkeen myynnin yhteydessä loppukäytön selvittäminen on osa vientivalvontaprosessia. Luvanvaraisen ampumatarvikkeen myyntiä valvotaan ja luvat ovat edellytys tuotteiden myynnille maasta toiseen. Sopimuksen osapuolien tulee huolehtia näihin liittyvistä velvoitteista. Myös pakotteilla on vaikutuksia ampumatarvikkeiden myyntiin ja tärkeintä on huolehtia, että sopimuksessa on kirjaukset näihin liittyvistä ehdoista ja kielloista, mutta myös mahdollisuudesta irtautua sopimuksesta tilanteessa, jossa pakotteet kohdistuvat osapuoliin tai toimintaan. Vaikutus on nähtävissä myös asetettujen tuonti- ja vientikieltojen osalta. Osapuolilla on vastuu, ettei asetettuja pakotteita rikota vaan toiminta on lakien ja säädösten mukaista.
AVAINSANAT: Kansainvälinen jakelusopimus, luvanvarainen ampumatarvike, jälleenmyynti, pakotteet, vientivalvonta, Due diligence
Sisällys
1.3 Tutkimusmetodi ja tutkielman rakenne 11
2 Luvanvaraisen ampumatarvikkeen jakelusopimus kansainvälisessä kaupassa 13
2.2.1 Sopimuksen osapuolet ja taustantarkistus 16
3 Jakelusopimuksen erityispiirteet, kun myytävä tuote on luvanvarainen ampumatarvike 26
3.2 Maksuliikenne ja hinnoittelu 28
3.3 Toimituslausekkeet ja ampumatarvikkeen kuljettaminen 30
3.4 Sovellettava lainsäädäntö ja riitojen ratkaisu 33
3.4.3 Kansainvälinen kauppalaki CISG 37
3.5.4 Turvallinen tuote ja tuotetakuu 45
4 Luvanvarainen ampumatarvike ja sopimusriskit 47
4.2 Ampumatarvikkeen viennin luvanvaraisuus 48
4.2.2 Siviilikäyttöön tarkoitetut aseet ja ampumatarvikkeet 51
4.3 Luvanvaraisen ampumatarvikkeen jälleenmyynti 53
4.4 Xxxxxxxxxxx, kun tuote on luvanvarainen 55
5 Pakotteiden vaikutus luvanvaraisen ampumatarvikkeen jakelijasopimukseen 59
5.1 Vienti- ja tuontirajoitukset 60
5.3 Ampumatarvikkeiden jälleenvienti 65
Kuviot
Kuvio 1 Luvanvaraisten ampumatarvikkeiden luvat eri maiden välillä. 49
Kuvio 2 Yritysten toimintaympäristön riskiarviointi 60
Kuvio 3 EU:n pakotteet puolustukseen liittyvien tuotteiden osalta. 62
Lyhenteet
ATT Arms Trade Treaty
C.I.P. Commission International Permanente
CPL Classification, Labeling and Packaging
CISG Convention on Contracts for the International Sales of Goods
COD Ordinary legislatice procedure (ex. codecision procedure)
EAR Export Administration Regulations
ETY Euroopan talousyhteisö
ETYJ Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestö
EU Euroopan unioni
IATA International Air Transport Association
ILO International Labour Organization
ITAR International Traffic in Arms Regulations
KKO Korkein oikeus
KYC Know your customer
NRA-ILA National Rifle Association, the Institute for Legislative Action
PECL Principles of European Contract Law
SAAMI Sporting Arms & Ammunitions Manufacturers Institution
SEUT Sopimus Euroopan unionin toiminnasta
TUKES Turvallisuus- ja kemikaalivirasto
UK United Kingdom
UNIDROIT International Institute for the Unification of Private Law UTP-xxxxx Xxxx- ja turvallisuuspoliittinen arvio
YK Yhdistyneet kansakunnat
YUTP Euroopan unionin yhteinen ulko- ja turvallisuuspolitiikka
WaffG Waffengesetz
1 Johdanto
1.1 Tutkimuskohteen kuvaus
Tässä tutkimuksessa tutkitaan jakelusopimuksen erityispiirteitä kansainvälisessä kaupassa, kun kyseessä on luvanvarainen ampumatarvike. Ase- ja ampumatarviketeollisuus on maailmanlaajuinen teollisuuden-ala, jota säädellään sekä kansallisesti, EU-tasolla, mutta myös kansainvälisesti. Euroopan muuttunut turvallisuustilanne on vaikuttanut viime vuosina merkittävästi puolustustarviketeollisuuden toimintaan. Alaa säätelevään lainsäädäntöön on tullut tiukennuksia mm. pakotteista johtuen. Ase- ja ampumatarviketeollisuuden suurimmat asiakkaat ovat pääsääntöisesti eri maiden valtiot, jotka hankkivat tuotteita puolustustarkoituksiin. Asealan yritykset valmistavat puolustustarvikkeiden lisäksi hyvin usein tuotteita myös siviilikäyttöön, kuten metsästys- ja urheiluammuntaan. Yksityisten elinkeinonharjoittajien ase- ja ampumatarvikkeiden kaupankäyntiä säädellään hivenen eri tavalla kuin valtioiden tekemiin ase- ja ampumatarvikehankintoihin liittyviä liiketoimia. Tämän tutkimuksen ulkopuolelle jää viranomaishankinnat ja tutkimus keskittyy yksityisten elinkeinonharjoittajien väliseen kaupankäyntiin.
Yritykset tekevät erilaisia tutkimuksia laajentaakseen toimintaansa Suomen ulkopuolelle ja kasvattaakseen myyntiä. Totuttu suomalainen toimintatapa harvoin toimii Suomen ulkopuolella ja sen vuoksi yrityksen on laadittava yksityiskohtainen suunnitelma, miten käynnistää vientitoiminta.1 Hyvin usein yritys aloittaa kansainvälisen toiminnan pienin askelin valitsemalla ensin pienemmän riskin maita ja lisäten maiden lukumäärää pikku hiljaa. 2 Jokaisesta maasta täytyy laatia oma erillinen selvitys, koska erot maiden välillä voivat olla kovinkin suuret. Selvitykseen sisällytetään hyvin usein kohdemaan markkinatutkimus, mutta muuttuneessa maailman poliittisessa tilanteessa on myös
1 Selin 2004: 15-16.
2 Pasanen 2005: 26
hyvä selvittää koskettaako kohdemaata pakotteet tai onko olemassa muita rajoitteita, jotka estävät tuotteiden myynnin kohdemaahan.
Kauppakumppania koskevat due diligence –selvitykset, joiden avulla halutaan varmistaa kauppakumppanin soveltuvuus yhteistyökumppaniksi, sekä taloudelliset että myyntiä ja markkinointia koskevat selvitykset, on tehtävä ennen yhteistyön aloittamista. Perusteellisen selvityksen pohjalta on helpompi laatia sopimus kauppakumppaneiden välille. Sopimuksen tarkoituksena on sopia yksityiskohtaisesti yhteisistä toimintatavoista sekä mihin yhteistyön halutaan johtavan eli toisin sanoen kirjataan selkeästi mitä on sovittu ja mitkä ovat osapuolten oikeudet ja velvollisuudet, sillä epäselvät kirjaukset saattavat haitata liikesuhdetta ongelmatilanteissa.
Jakelusopimus laaditaan toimittajan ja jakelijan väliseksi sopimukseksi. Jakelijalla tarkoitetaan omiin nimiinsä toimivia itsenäisiä yrityksiä, jotka toimivat kohdemaassa omalla toimialallaan ja myyvät tuotteita jakeluverkostoon erikseen määrätyllä alueella.3 Toimittaja on tuotteen myyjä ja hyvin usein myös valmistaja. Tässä tutkimuksessa toimittaja valmistaa itse tuotteen ja myy sen jakelijalle, joka myy tuotteen ketjussa eteenpäin. Tässä tutkimuksessa jakelija on myös tuotteen maahantuoja, koska kyseessä on kansainvälinen kaupankäynti. Xxxxxxxx tuo tuotteet maahan ja huolehtii maahantuontimuodollisuuksista. Tämän jälkeen jakelija myy tuotteet vähittäiskauppiaille, jotka myyvät tuotteet eteenpäin kuluttajille. Kansainvälisen kaupan kriteeri täyttyy, kun kauppaa harjoittavat osapuolet sijaitsevat eri valtioissa.
Sopijakumppanit voivat pääsääntöisesti sopia vapaasti sopimuksen sisällöstä, koska jälleenmyyntiä koskevaa lainsäädäntöä ei ole.4 Kaikenlaiset ehdot eivät ole sallittuja vaan sopimuksiin vaikuttavat yleiset sopimisoikeudellisen periaatteet sekä kilpailulainsäädäntö. Osapuolten on hyvä varmistaa ehtojen pätevyys ennen sopimuksen
3 Xxxxxxxx & Xxxxxxxx 2016: 21-22
4 Xxxxxxxx & Xxxxxxxx 2016: 16- 17
allekirjoittamista. Esimerkiksi EU-maiden kansallinen lainsäädäntö saattaa sisältää säännöksiä, joita ei voi sopimuksella sopia toisin.5
Jakelusopimus laaditaan hyvin usein eksklusiiviseksi eli yksinomaiseksi, jolloin jakelija saa oikeuden myydä tuotteita sopimusalueella ainoana tahona. Tässä tutkimuksessa tutkitaan asiaa toisesta näkökulmasta, kun sopimuksessa ei anneta jakelijalle yksinoikeutta edustaa tuotteita sopimusalueella. Tutkimuksessa myytävä tuote on luvanvarainen ampumatarvike ja yksinoikeuden antaminen ei välttämättä ole enää paras menettely saada mahdollisimman laaja myynti ja markkinointi kyseisille tuotteille. Kun sopimuksessa ei myönnetä yksinoikeutta, toimittajalla on mahdollisuus myydä tuotteita itse tai nimittää muita myyjiä ja jakelijoita sopimusalueelle. Tällä tavoin toimittaja saa mahdollisimman laajan jakelun tuotteilleen. Jakelijalla on kuitenkin oikeus nimittää alueelle alijakelija, jonka valinnasta ja kaupankäynnistä jakelija on vastuussa.
Sopimuksen tärkein tehtävä on sitoa osapuolet. Kansainväliseen kauppaan liittyy useita seikkoja, jotka tulee huomioida sopimuksen laadinnassa. Kulttuuri- ja kielierot näkyvät selkeimmin sopimusneuvotteluissa, mutta ennen kaikkea lainsäädäntö ja tuomioiden täytäntöönpanokelpoisuus toisissa maissa saattaa poiketa paljonkin ja näihin pitää kiinnittää huomiota ja varmistaa ehtojen pätevyys. Hyvin laaditusta sopimuksesta hyötyvät molemmat osapuolet ja ennakoitavuus on onnistumisen perusedellytyksiä, jotta osapuolet tietävät mitkä heidän oikeutensa ja velvollisuutensa ovat. 6
1.2 Tutkimusongelma
Tutkimuksen tehtävänä on käsitellä jakelusopimusta kansainvälisessä kaupassa, kun tuote on luvanvarainen ampumatarvike. Keskeisin tutkimustehtävä on selvittää ne erityispiirteet, jotka luvanvarainen ampumatarvike vaatii, jotta kaupankäynti
5 Suomen Yrittäjät
6 Pasanen 2005: 79
sopimusosapuolten kesken on ylipäätään mahdollista. Kyseessä on yritysten välinen sopimus, jossa tuotteiden valmistaja myy tuotteet jakelijalle, joka toimii samalla tuotteiden maahantuojana. Jakelija jälleenmyy tuotteet kohdemaassaan vähittäiskauppiaille, jotka myyvät tuotteet edelleen kuluttajille. Tämän tutkimuksen ulkopuolelle jää kuluttajalle myynti. Luvanvaraisen ampumatarvikkeen siirtäminen tai vieminen Suomesta toiseen maahaan vaatii voimassaolevan vienti- tai siirtoluvan Suomen lupaviranomaiselta sekä maahantuontiluvan tai ennakkosuostumuksen maasta, johon tuotteet toimitetaan. Tuotteen luvanvaraisuus asettaa lisävaatimuksia sopimukselle sekä toimintaan, kuten myyntiin ja tuotteiden kuljettamiseen.
Tutkimuksessa perehdytään kansainvälisen sopimuksen sisältöön sekä riskeihin, jotka tulee huomioida sopimusta laadittaessa, kun myytävä tuote on luvanvarainen ampumatarvike. Miten pakotteet ja vientirajoitteet vaikuttavat sopimukseen? Maailman poliittinen tilanne on lisännyt sekä maariskejä, mutta myös yrityksiin ja niiden omistussuhteisiin liittyviä riskejä. Erityisesti luvanvaraisten tuotteiden myynnissä voimassa olevat vienti- ja tuontirajoitukset tulee tarkastella huolellisesti ennen kuin aloitetaan kaupankäynti uuden kauppakumppanin kanssa. On varmistuttava, ettei jakelijan maahan kohdistu pakotteita tai vientirajoitteita, jotka saattaisivat rajoittaa liiketoimintaa.
Kauppakumppanin tarkastaminen taloudellisesta näkökulmasta on perinteisesti ollut riittävä. Mitä on huomioitava ennen kuin käynnistetään sopimusneuvottelut ja mitä toimenpiteitä tulee tehdä ennen sopimusosapuolen hyväksymistä? Nykyisin useat yritykset tekevät joko itse tai teettävät ulkopuolisilla toimijoilla compliance -selvityksiä kauppakumppaneitaan koskien, joilla selvitetään yrityksen taustoja sekä yrityksessä työskenteleviä henkilöiden ja omistajien taustoja ja omistussuhteita. Tarkistuksilla halutaan muun muassa varmistaa, ettei myynnille ole pakotteista johtuvaa estettä eikä kukaan vastuuhenkilöistä ole pakotelistalla. Tällä tavalla varmistutaan, ettei kauppakumppaniin liity aikaisempia tuomioita tai oikeudenkäyntejä, väärinkäytöksiä
esimerkiksi lahjontaan, hintamanipulaatioon tai korruptioon liittyen. 7 Yhä useimmilla yrityksillä on olemassa Code of Conduct eli eettiset toimintaohjeet. Compliance- toiminnoilla viitataan lakien ja säädösten noudattamiseen, mutta myös eettisiin käsityksiin mikä on sallittua ja mikä ei. 8 Näiden velvoitteiden lisääminen osaksi sopimusta sekä kauppakumppanin sitouttaminen toimimaan eettisesti kestävällä tavalla, on huomioitava sopimuksessa.
Sopimuksen tarkoituksena on toimia liiketoiminnan ohjausinstrumenttina. Millaisia muutostarpeita sopimukseen tulee, kun kohdemaa muuttuu? Jokainen valtio tuo sopimukseen oman lisäyksen tai erityispiirteen. Euroopan Unionin maiden välisissä sopimuksissa maat edustavat ns. civil law -maita, kun taas esimerkiksi USA tai Iso- Britannia edustavat common law-maita. Ero näiden kahden edellä mainitun systeemin välillä on, että civil law -maissa on paljon kirjoitettua lainsäädäntöä, kun taas common law-maissa nojaudutaan tuomioistuinten ennakkopäätöksiin. Sopimusten näkökulmasta common law-maissa sopimukset ovat laajoja ja sopimuksiin joudutaan tekemään tarkkoja kirjauksia, koska lainsäädäntöä, johon tukeutua, on vähän. 9
Mitä tarkoittaa, kun sopimus laaditaan vasta, kun toiminta on ollut jo käynnissä? Kun toiminta on ollut käynnissä pitkään ja pohjautunut suulliseen ns. herrasmiessopimukseen, saattaa vastaan tulla haasteita, kun asioita aloitetaan kirjaamaan ylös. Vaikka toiminta on ollut vakiintunutta vuosia, osapuolilla saattaa olla erilaiset käsitykset siitä, millainen sopimuksen sisältö pitäisi olla. Näkemyseroja saattaa tulla sopimusalueesta tai tuotteen myynnin yksinoikeudesta sopimusalueella. Myöskin olemassa olevien ehtojen muuttaminen on hankalaa, vaikkapa maksuehdon muutos toiselle osapuolelle heikommaksi.
7 Ratsula 2016: 108-110
8 Ratsula 2016: 12
9 Surakka 2012: 17
1.3 Tutkimusmetodi ja tutkielman rakenne
Tässä tutkimuksessa tutkimusmenetelmä on lainopillinen eli oikeusdogmaattinen. Hirvonen10 kiteyttää, että ”lainoppi tutkii siis sitä, mitä on voimassaolevaa oikeutta ja merkitys laista ja muista oikeuslähteistä (esimerkiksi lainvalmisteluasiakirja ja Euroopan Unionin tuomioistuimen tai KKO:n päätöstekstit) löytyvällä materiaalilla on”. Keskeisenä tehtävänä tässä tutkimuksessa on tutkia oikeussäännösten tulkintaa ja oikeusperiaatteiden sekä voimassaolevan oikeuden merkitystä. Miten laki vaikuttaa jakelusopimuksiin eri maissa? Millaisia oikeuden päätöksiä tehty, joilla on vaikutus sopimuksiin? Onko meneillään olevien lainvalmistelutöiden osalta jotain sellaista, mikä vaikuttaa jakelusopimukseen? Näiden edellä mainittujen lisäksi, pyrin tuomaan tutkimukseen omaa näkemystä.
Tutkimusaihe on kovin ajankohtainen, koska ampumatarvikkeiden kysyntä on kasvanut Venäjän hyökättyä Ukrainaan. Tutkimuksen kohteena olevan tuotteen myyminen on ollut aina kovin säänneltyä, mutta muuttuneiden olosuhteiden vuoksi lainsäätäjät ovat joutuneet uudelleen arvioimaan lain ajantasaisuutta. Sen vuoksi meneillään on useita lainsäädäntöuudistuksia niin Suomessa kuin muualla maailmassa, joilla halutaan varmistaa esimerkiksi EU:n pakotepäätösten toimeenpano.
Tutkimus rakentuu viidestä pääluvusta, johtopäätöksistä sekä lähteistä. Tutkielman johdannossa esitellään tutkimuksen rakenne, jossa selvitetään tarkemmin tutkimuksen aihe, työn rakenne sekä esitetään kysymykset, johon tällä tutkimuksella on tarkoitus vastata. Analysoin jakelusopimukseen liittyviä velvoitteita luvanvaraisen ampumatarvikkeen osalta. Toinen luku käsittelee luvanvaraisen ampumatarvikkeen jakelusopimuksen keskeisiä periaatteita. Tarkennetaan yleisiä periaatteita sekä asioita, jotka tulee ottaa huomioon, kun valitaan sopimuskumppania ja aloitetaan sopimusneuvottelut. Pyrin selvittämään keskeiset seikat mitä on otettava huomioon sopimuksen laadinnassa.
10 Hirvonen 2011
Kolmas luku käsittelee jakelusopimuksen erityispiirteitä, kun sopimustuote on luvanvarainen ampumatarvike. Tarkoituksena on tutkia mitä riskitekijöitä sopimukseen liittyen on otettava huomioon ja miten näitä riskejä voidaan hallita sopimuksilla. Lain valinnalla on merkitystä. Tutkimuksessa ei keskitytä juurikaan sopimuksen perusehtoihin, jotka hyvässä jakelusopimuksessa edellytetään olevan. Lähtökohtaisesti pyrin käsittelemään niitä erityispiirteitä, mitä luvanvaraisen ampumatarvikkeen osalta sopimukseen on tulisi kirjata. Neljännessä luvussa keskitytään luvanvaraisen ampumatarvikkeeseen ja tuotteen jälleenmyymiseen sekä niihin liittyviin sopimusriskeihin. Luvanvaraisen ampumatarvikkeen myyntiin liittyy useita rajoitteita ja nämä rajoitteet sopimuksen osapuolten on otettava huomioon jakelusopimuksessa.
Viidennessä luvussa käsitellään pakotteiden vaikutusta luvanvaraisen ampumatarvikkeen kaupankäyntiin sekä miten pakotteet vaikuttavat jakelusopimukseen ja sopimusosapuoliin. Pakotteisiin liittyvät vienti- ja tuontirajoitukset asettavat rajoituksia ampumatarvikkeen myynnille. Lisäksi riski ampumatarvikkeen jälleenmyynnistä kolmansiin maihin on aina arvioitava huolellisesti. Osapuolten on huomioitava sopimuksessa pakotteiden vaikutukset, jotka voisivat estää sopimusvelvoitteiden täyttämisen. Tällaisiin tilanteisiin on varauduttava ja harkita miten sopimuksesta irtautuminen on mahdollista. Tutkimuksen viimeisen luvan tarkoituksena on koota yhteen tämän tutkimuksen pääkohdat ja johtopäätökset mitkä tekijät ovat merkittävimmät jakelusopimuksen näkökulmasta, kun myytävä tuote on luvanvarainen ampumatarvike.
2 Luvanvaraisen ampumatarvikkeen jakelusopimus kansainvälisessä kaupassa
2.1 Yleisiä periaatteita
Sopimuksilla on keskeinen osa yritysten välisissä kauppasuhteissa. Vaikka vieläkin osa kaupankäynnistä tehdään ilman sopimuksia, sopimuksen merkitys on kuitenkin kasvanut ja se koetaan entistä tärkeämmäksi. Sopimuksen syntymiseen tarvitaan kaksi sopijaosapuolta, joilla on vapaus päättää, laaditaanko osapuolten välille sopimus vai jätetäänkö sopimus tekemättä, millaisin ehdoin sopimus tehdään, minkä tyyppinen sopimus laaditaan, miten sopimussuhteesta voi perääntyä ja mitä sovitaan noudatettavasta laista ja riitojen ratkaisemisesta. 11 Lähtökohtana on sopijaosapuolten yhteneväiset tavoitteet ja sopimuksen laadintaan kannattaa käyttää asiantuntijaa, joka tuntee kansainvälisen sopimusoikeuden vaatimukset. 12 Selinin mukaan kansainvälisessä kaupankäynnissä on vahva suositus, että sopimukset laaditaan kirjallisesti, koska kauppatavat ja kulttuurierot voivat olla hyvinkin erilaisia ja riitatilanteessa erot yleensä korostuvat. 13
Sopimusoikeuden normit ovat lähtökohtaisesti toissijaisia eli dispositiivisia, jolla tarkoitetaan sitä, että osapuolten välinen sopimus on ensisijainen oikeuslähde ja ratkaisu löytyy sopimustekstistä.14 Sopimuksen sisältö voidaan laatia hyvin seikkaperäiseksi tai sopimus voidaan laatia siten, että siihen kirjataan vain keskeiset ehdot, joiden tueksi käytetään yksityiskohtaisia vakiosopimusehtoja. 15 Jos sopimuksen sisältö on kirjattu epäselvästi tai puutteellisesti, puutteita voidaan täydentää ulkopuolisella aineistolla. 16 Toisaalta sopimusta ei voida täydentää tai sopimuksella toisin sopia silloin, kun xxxxxxxx
11 Saarnilehto 2009: 37-38
12 Selin 2004: 179
13 Selin 2004: 177
14 Hietala & muut 2021: 2 Sopimusten laatiminen 11.2.2024 13:52:3
15 Wilhelmson & muut 2006: 17
16 Saarnilehto 2009:145-146
on pakottava lainsäädäntö. 17 Luvanvaraisen ampumatarvikkeen jakelusopimuksen sisältövaatimuksista voidaan todeta, että mitä tarkemmin oikeudet ja velvoitteet on sopimukseen kirjattu, sitä vähemmän jää tulkinnanvaraa ja osapuolten välille väärinymmärryksiä.
Sopimusoikeuden periaatteilla tarkoitetaan sopimuksen sitovuutta, sopimisvapautta, yhdenvertaisuutta, lojaliteettia ja kohtuutta ja näihin luetaan myös vilpittömän mielen suoja sekä hyvän tavan mukaisuus 18 . Esimerkiksi näistä edellä mainituista sopimusvapautta jakelusopimuksen näkökulmasta voi rajoittaa EU:n ja Suomen kilpailulainsäädäntö. Xxxxxxxx ja Xxxxxxxx 19 määrittelevät muutamia esimerkkejä jakelusopimuksen kilpailunrajoituksista:
• jälleenmyyjän kilpailukielto myydä muita tuotteita kuin toimittajan tai valmistajan
• jälleenmyyjän oikeus myydä tuotteita vain tietyille alueille tai asiakasryhmille
• yksinmyynti tai –ostovelvoitteet
• vähittäismyyntihintojen määrittelyt, kuten enimmäis- tai vähimmäishintojen tai alennusten määrääminen.
Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 101 artiklan 1 kohdassa määritellään EU:n sisäkaupassa soveltumattomia ja kiellettyjä sopimuksia, joilla rajoitetaan tai vääristetään kilpailua. Jakelusopimuksia koskien vakaviksi kilpailunrajoituksiksi katsotaan alueita tai asiakkaita koskevat rajoitukset sekä jälleenmyyntihinnan määrääminen. 20
Sopimusosapuolia koskee sopimussuhteessa niin sanottu lojaliteettivelvollisuus, joka tarkoittaa velvollisuutta ottaa vastapuolen edut ja oikeudet huomioon kohtuullisessa määrin, vaikka sopimus ei velvoittaisikaan.21 Toista osapuolta ei saa johtaa harhaan vaan
17 Hemmo & Hoppu 2022: Pakottava lainsäädäntö 6.4.2024 12:04:49
18 Xxxxxx & Xxxxxxxx 2014: 241
19 Xxxxxxxx & Xxxxxxxx 2016: 95
20 Xxxxxxxx & Xxxxxxxx 2016: 107-112
21 Mäenpää 2022: 269
neuvottelujen tulisi edistää kokonaisuutta ja molempien etua. Xxxxxxxx 22 mukaan ”Lojaliteetti-periaatteen on katsottu vastaavan saksalaisen oikeuskulttuurin ”Treu und Glauben” ja angloamerikkalaisen oikeuskulttuurin ”good faith” –periaatteita”. Vaikka neuvottelutilanteessa ei yleensä haluta paljastaa kaikkia asioita toiselle osapuolelle, neuvotteluissa tulisi noudattaa neuvotteluvastuun periaatetta, jota kutsutaan ”culpa in contrahendo” ja jonka mukaan sellaiset ehdot ja tiedot on tuotava neuvottelupöytään, joilla on vaikutus sopimuksen toteutumiseen, mutta myös sopimusriskiin. 23 Kestosopimuksissa korostuu lojaliteettivelvollisuuden tärkeys, kun sopimussuhteen toiminnan edellytyksenä on huolehtia toisen osapuolen eduista ja sopimussuhde edellyttää osapuolten välistä yhteistoimintaa.24
Sopimuksen ehdot eivät saa olla kohtuuttomia. Kohtuuttomalla sopimusehdolla tarkoitetaan sellaista ehtoa, joka suosii toista osapuolta ja osapuolten oikeudet ja velvollisuudet eivät ole tasapainossa 25 . Osapuolten keskinäinen asema sopimuksen tekohetkellä, mutta myös sen jälkeen vallitsevat olosuhteet, on huomioon otettavia asioita, kun arvioidaan sopimusehtojen kohtuullistaminen. 26 Kohtuuttomilla sopimusehdoilla voidaan tarkoittaa sellaisia ehtoja, jotka koskevat hinnoittelua, toimitusaikaa, maksua tai virheiden seuraamuksia. Joissakin tapauksissa sopimuksia voidaan tarkastella myös taloudellisesta näkökulmasta ja kohtuullistamisen myötä esimerkiksi sopimuksen rahallista taakkaa voidaan kohtuullistaa, vaikkakin Hemmon ja Hopun27 arvion mukaan sopimusperusteisen vastuun kohtuullistaminen on harvinaista, kun kyseessä yritysten välinen sopimus. Kohtuullinenkaan sopimus ei ole aina pätevä ja laki tuntee useita pätemättömyysperiaatteita, jolloin voi kyseessä olla esimerkiksi pakottaminen, heikomman aseman törkeä hyväksikäyttäminen tai petos. 28
22 Mäenpää 2022: 269
23 Xxxxxx & Xxxxxxxx 2014: 242
24 Saarnilehto ja muut 2012: 126
25 Kilpailu-ja kuluttajavirasto
26 Hemmo & Hoppu 2022: kohtuuttomuus 10.3.2024 18:20:54
27 Hemmo & Hoppu 2022: vahinkovakuutus 10.3.2024 18:22:55
28 Hannula ym. 2004:150
2.2 Sopimuksen syntyminen
2.2.1 Sopimuksen osapuolet ja taustantarkistus
Huolellisuusvelvoite liiketoimintaketjussa tarkoittaa sitä, että tunnistetaan riskit, jotka liittyvät kauppakumppanin valintaan sekä pyritään pienentämään valintaan liittyviä riskejä, jotta vältytään ikäviltä yllätyksiltä. Useat yritykset ovat vakiinnuttaneet erilaisia kauppakumppanin taustantarkistusprosesseja jokapäiväiseen liiketoimintaan. 29 Ennen sopimuksen tekemistä ja jakelijan hyväksymistä asiakkaaksi, kartoitetaan sopimuskumppanin taustat. Monissa maissa on sellaisia yhtiömuotoja, joita ei Suomessa ole ja samalla on huomioitava, että samojen yhtiömuotojen juridinen sääntely voi olla hyvinkin erilaista eri maissa. Lisäksi tarkistetaan, että yritys on olemassa ja oikeustoimikelpoinen ja se on asianmukaisesti perustettu maan kansallisen lainsäädännön mukaisesti. 30
Ennen jakelijan hyväksymistä asiakkaaksi käynnistetään due diligence –arvio, jolla tarkoitetaan huolellista selvitystyötä, jossa jakelijan taustat tutkitaan, selvitetään heikkoudet ja mahdollisuudet sekä arvioidaan yhteistyöhön liittyvät riskit. 31 Toimittaja kerää jakelijaa koskevia asiakirjoja tarkistusta varten ja esittää jakelijalle liiketoimintaan liittyviä kysymyksiä eri aihealueista. Asiakirjat ja havainnot dokumentoidaan ja näiden pohjalta laaditaan arviointiraportti. Jakelijan taloudellinen tilanne voidaan lisäksi tarkistaa markkinoilla tarjolla olevien palveluiden avulla.
Nykyisin hyvin monet yritykset tekevät vielä erikseen compliance -tarkistuksen yhteistyökumppaneilleen, jotta voidaan varmistua siitä kuka yrityksen omistaa ja ketkä ovat todelliset edunsaajat. Selvitetään onko yrityksen päättävissä elimissä poliittisesti vaikutusvaltaisia henkilöitä ja varmistetaan, ettei yritys tai yrityksen omistussuhteissa tai päättävissä asemissa olevia henkilöitä ole pakotelistoilla.32 Selvitysraportti kertoo myös
29 Pentikäinen & Silvola 2021
30 Hemmo & Hoppu 2022
31 Ratsula 2016: 106
32 Ratsula 2016: 107
noudattaako yritys lakeja ja säädöksiä sekä löytyykö sen taustoista tuomioita esimerkiksi lahjontaan, korruptioon tai muuhun rikolliseen toimintaan liittyen.
Ratsula 33 toteaa, että sopijakumppaniin liittyvien riskien osalta on pitäisi arvioida erityyppisiä riskejä ennen kumppanin hyväksymistä. Maariskin osalta on arvioitava, onko kohdemaa ns. korkean riskin maa, johon voi liittyä poliittisia, ihmisoikeuksiin tai tuontiin ja vientiin liittyviä riskejä. Onko sopijakumppanilla kokemusta ja resursseja hoitaa liiketoimintaa. Miten luotettava yritys on ja millainen maine heillä on? Onko yrityksen liiketoiminta keskittynyt siihen toimialaan ja tuotteisiin, joiden osalta on tarkoitus aloittaa yhteistyö? Ulkoministeriön34 laatima ohjeistus antaa kattavan listan asioista, jotka yrityksen tulee selvittää asiakkaan tuntemismenettelyssä (KYC – Know your customer) :
• Onko tuotteesi/palvelusi pakotteiden kohteena?
• Onko liikekumppanisi pakotelistalla tai onko se pakotteiden kohteena olevan osapuolen omistuksessa tai määräysvallassa?
• Onko liikekumppanisi yhteydessä esimerkiksi Venäjän puolustusalaan liittyviin yhteisöihin tai yhteisöihin, joiden epäillään tai tiedetään kauppaavan pakotteiden kohteena olevia tavaroita ja teknologioita Venäjälle?
• Onko liikekumppanisi osakkeenomistaja, hallintoelimen (johtokunnan, hallintoneuvoston tms.) jäsen tai joku johtajatason työntekijä (esim. toimitusjohtaja, talousjohtaja) yhteydessä yhteisöihin, jotka liittyvät esimerkiksi Venäjän korkeisiin virkamiehiin / poliittisesti vaikutusvaltaisiin henkilöihin, Venäjän puolustusalaan tai yhteisöihin, joiden epäillään tai tiedetään kauppaavan tavaroita ja teknologioita Venäjälle?
• Mikä on suunniteltu liiketoimi ja onko siinä pakotteiden kiertämisen riskiä? Onko tapauksessa mitään varoitusmerkkejä herättäviä ominaisuuksia?
• Kuka on loppukäyttäjä? Onko loppukäyttäjätodistus saatavissa? - Huomioithan, että loppukäyttäjätodistuksia voidaan väärentää.
• Kuka on maksaja? Mitä pankkia maksaja tulee käyttämään?
• Onko liikesopimuksessasi lauseke pakotteiden kiertämisestä ja vastuusta?
• Onko yrityksessäsi otettu käyttöön sisäiset prosessit asiakkaan tuntemista varten, muun muassa asiakkaan tuntemisprosessien kirjallinen dokumentointi?
33 Ratsula 2016: 107
34 Ulkoministeriö: Pakotteiden kiertämisen havaitseminen ja kiertämisen estäminen ulkomaankaupassa
Kun kyseessä on luvanvarainen ampumatarvike, jakelijalla tulee olla kansallisen lainsäädännön mukaiset luvat ampumatarvikkeiden varastointiin sekä jälleenmyyntiin myyntialueella. Toimittajan tulee saada kyseisistä asiakirjoista kopiot itselleen sekä alkuperäisellä kielellä että virallisen kielenkääntäjän tekemät englanninkieliset käännökset. Näistä asiakirjoista voidaan varmistaa, milloin lupa on myönnetty jakelijalle, miten pitkään lupa on voimassa ja mitä tuotteita se koskettaa. Kun kaikki tarvittavat tarkastukset on tehty, voidaan tehdä lopullinen arviointi jakelijan soveltuvuudesta ja kun on todettu, että asiat ovat kunnossa, voidaan aloittaa sopimusneuvottelut.
2.2.2 Sopimusneuvottelut
Kun kaksi elinkeinonharjoittajaa tekevät sopimuksen, yleensä käytetään jommankumman osapuolen sopimuspohjaa ja yleisiä sopimusehtoja. Laki varallisuusoikeudellisista oikeustoimista (228/1929) on sopimusoikeuden kannalta merkittävä laki ja se on sovellettavissa useisiin erilaisiin sopimuksiin. Sopimusten syntyminen tarkoittaa yksinkertaisimmillaan sitä, että myyjä tarjoaa ja ostaja vastaa saman sisältöisesti määräajan kuluessa tarjoajalle.35 Tämä pätee myös kansainvälisessä kaupankäynnissä. Mikäli kaupankäynti on aloitettu ilman kirjallista sopimusta, voidaan osapuolten välille katsoa syntyneen konkludenttinen eli hiljaisen yhteisymmärryksen perusteella syntynyt sopimus. Osapuolet harjoittavat kaupankäyntiä ja ovat voineet käydä sopimusneuvotteluja, mutta varsinaista sopimusasiakirjaa ei ole laadittu. 36 Kauppalaki (355/1987) 3 §:n JA CISG:n 6. artikla määrittelevät sopimusvapauden periaatteen. Sen mukaan osapuolet voivat päättää tehdäänkö kauppaa kirjallisella tai suullisella sopimuksella. 37 Suulliseen sopimukseen liittyy kuitenkin epävarmuuksia, koska riitatilanteessa osapuolilla saattaa olla erimielisyys sopimussuhteesta ja suullisen
35 Saarnilehto 2009: 39
36 Norros 2010: 18
37 Wilhelmsom ja muut 2006 : 17
sopimuksen sisällöstä. 38 Luvanvaraisen tuotteen myyminen ei velvoita osapuolten välille kirjallista sopimusta, mutta sen tekeminen on suositeltavaa.
Usein sopimukset syntyvät vähitellen neuvottelujen ja kirjeenvaihdon seurauksena. Sopimuksen tekeminen voi kestää kauan ja siihen on syytä varata riittävästi aikaa. Sopimusneuvottelut eivät ole sitovia ja sopijaosapuolet neuvottelevat omalla riskillä. Neuvotteluja ei saa kuitenkaan käynnistää, mikäli osapuolilla ei ole intressiä sopimuksen solmimiseen. Sopimusneuvottelujen päämääränä on saavuttaa yksimielisyys yhteistyöhön liittyvistä asioista, joiden perusteella laaditaan sopimus.39 Jakelusopimus ei noudata perinteistä tarjous-hyväksyntä-mallia vaan sopimus laaditaan pitkäkestoisen toiminnan tueksi.
Sopimusneuvotteluissa haasteeksi saattaa nousta kieli, jos neuvotteluja joudutaan käymään vieraalla kielellä ja tällöin saattaa tulla väärinymmärryksiä. Sen vuoksi jokaisen neuvottelun lopuksi on laadittava muistio, johon kirjataan neuvotteluissa sovitut asiat tai laatia muutokset suoraan sopimukseen, jolloin kumpikin osapuoli voi vielä tarkistaa asian oikeellisuuden. Huomioitavaa on, että osapuolten asema neuvotella sopimuksia saattaa olla hyvin eritasoinen. Isommalla toimijalla saattaa olla asiantuntijoita käytettävissä, joiden avulla sopimusneuvotteluja saatetaan viedä kyseisen osapuolen omien etujen ajamiseen. Pienemmällä toimijalla ei ole välttämättä kykyä eikä osaamista arvioida sopimusehtojen merkitystä tai velvoitteita. Riskinä on, että pienempi toimija ei ymmärrä mihin hän sopimuksella sitoutuu. Tahtotila saada arvostetun brändin edustus yritykselle voi olla niin suuri, ettei välttämättä perehdytä riittävällä huolellisuudella sopimuksen sisältöön. Sen vuoksi on erittäin tärkeää, että osapuolet käyttävät asiantuntijoita sopimuksen laadinnassa apunaan, jotteivat ymmärtämättömyyttään allekirjoita sopimusta, jonka velvoitteista ja oikeuksista eivät ymmärrä riittävästi.
38 Pasanen 2005: 79
39 Saarnilehto 2009: 68-69
2.2.3 Sopimuksen laadinta
Hyvin laadittu sopimus säästää osapuolet ikäviltä yllätyksiltä, mutta hyvin usein myös säästetään kustannuksia. Kun sopimukseen kirjatut velvoitteet ovat osana yrityksen prosesseja, sopimuksen olemassa oloa tuskin huomataan. Ongelmatilanteissa hyvin laadittu sopimus saattaa pelastaa yrityksen isoilta taloudellisilta korvauksilta. Sopimukset laaditaan siten, että niitä voidaan toteuttaa. Ei ole järkevää suostua sellaiseen sopimukseen, jota ei voida noudattaa eikä niiden toteutumista kyetä valvomaan. Lisäksi on hyvä kiinnittää huomiota sellaisiin tilanteisiin, jotka saattavat syntyä myöhemmin ja miettiä miten nuo tilanteet toivotaan ratkaistavan.40
Kansainvälisen kaupan sopimukseen kirjattavat tärkeimmät asiat ovat Selinin41 mukaan seuraavat asiat: tuotteet, tuotteiden hinnat, omistusoikeuden siirtyminen, toimitusaika ja -tapa, maksuehdot ja maksutapa, myyjän antama tuotetakuu, myyjän ja ostajan laiminlyönti, sopimuksen vapauttamisperusteet, sopimuksen voimaansaattaminen ja riitojenratkaisu. Jakelusopimuksessa korostetaan ehtoja, joilla on tarkoitus sopia tarkemmin jakelijan velvollisuuksista, kuten vähimmäisostovelvollisuudesta42, jakelijan markkinointi- ja informointivelvollisuudesta markkinatilanteesta sekä mainostamisesta ja messuista etukäteen sovitun mukaisesti. Toimittajan tuotannon suunnittelun ja toimitusten oikea-aikaisen onnistumisen vuoksi on hyvä käyttää sopimuksessa ennakkotilausten ja niiden täsmentämiseen järjestelmää toimittajan toiminnan vaatiman aikataulun mukaisesti. Luvanvaraisen ampumatarvikkeen jakelusopimukseen on kirjattava osapuolten velvollisuudet vientiin, kuljetuksiin ja myyntiin liittyvien lupien hankinnasta. Lisäksi sopimuksessa on oltava ehdot, mitkä ovat ehdottomasti kiellettyjä ja nämä ehdot liittyvät enenemissä määrin pakotteisiin sekä tuotteiden jälleenvientiin.
Hyvin laadittu jakelusopimus tukee liiketoimintaa. Kun osapuolilla on selkeä käsitys mitä on sovittu ja mihin yhteistyöllä pyritään, voidaan molempien osapuolten liiketoimintaa
40 Hannula ym. 2004: 149-150
41 Selin 2005: 179-181
42 Xxxxxxxx & Lenconi 2016: 45
yhteisesti kehittää. Molemmilla osapuolilla on taloudelliset intressit ja hyvällä yhteistyöllä voidaan yhteisesti asetetut tavoitteet saavuttaa. Perinteinen varautuminen mahdollisia riitatilanteita varten ei ole enää tätä päivää vaan sopimuksilla pyritään kehittämään liiketoimintaa ja auttaa pääsemään asetettuihin tavoitteisiin. Ehdottoman tärkeää on, että sopimus on kirjoitettu riittävän selkeästi ja sisältö on ymmärrettävissä.
Kansainvälisenkaupan jakelusopimuksissa on huomioitava, että maiden välillä on eroja. Sama sopimus ei välttämättä sovellu sellaisenaan jokaiseen sopimussuhteeseen vaan sopimuksen sisältöä joudutaan muokkaamaan jakelijasta tai kohdemaasta johtuen. Isoa liiketoimintaa harjoittavan jakelijan kanssa voidaan sopia laajemmin yhteistyöstä, kun taas pienemmällä jakelijalla ei välttämättä ole resursseja noudattaa kaikkia samoja vaatimuksia kuin isolla toimijalla. Kohdemaa voi olla hyvinkin eksoottinen ja tuolloin toimittajan on syytä selvittää etukäteen jakelijasta ja maasta tietoja, joilla voi olla vaikutusta sopimuksen sisältöön. Hyvin yleisesti selvitettäviä asioita ovat tuotteiden kuljettamiseen, vientilupiin, maan tilanteeseen, ihmisoikeuksiin ja asiakkaaseen liittyviä asioita. Sopimuksen sisällön tulisi tukea liiketoiminnan erityispiirteitä. Kestosopimuksissa on hyvä huomioida muutokset, joita voi yllättäen tulla vastaan esim. pakotteiden vaikutukset. Sen vuoksi on ehdottoman tärkeää, että sopimukseen kirjataan ehdot sopimuksen päättämisestä. Tänä päivänä maailmalla tilanteet voivat muuttua hyvinkin nopeasti ja sen vuoksi näihin tilanteisiin pitää varautua sopimuskirjauksin.
Nykyisin hyvin monella yrityksellä on olemassa eettiset toimintaperiaatteet eli code of conduct, joiden mukaisesti yrityksen yhteistyökumppaneiden edellytetään toimivan ja joiden tavoitteena on määritellä käytännöt ja toimintatavat liiketoiminnalle. Lisäksi, että jakelijan edellytetään noudattavan eettisiä toimintaperiaatteita, vaaditaan, että jakelijan on noudatettava toiminnassaan kaikkia jakelijan toimintaa sääteleviä kansallisia ja muita lakeja. Nämä ehdot eivät saa olla ristiriidassa sopimusehtoihin. Mikäli laissa ja toimintaperiaatteissa on ristiriita, jakelijan on toimittava ensisijaisesti sovellettavan lain mukaisesti. Hyvin tavanomaisesti eettiset toimintaperiaatteet perustuvat YK:n Global Compact –aloitteen kymmeneen periaatteeseen, Kansainvälisen työjärjestön (ILO)
yleissopimuksiin sekä toimittajan omiin toimintaohjeisiin. Luvanvaraisen ampumatarvikkeen osalta kaupankäynnille asetetaan vähimmäisvaatimukset, joilla toimittaja haluaa varmistaa, että jakelija toimii asianmukaisten vienti- ja tuontisäännösten, pakotteiden ja muiden sovellettavien kaupankäyntiä koskevien lakien ja määräysten mukaisesti. Ratsulan43 mukaan riskien hallitsemiseksi kannattaa vaatia sopijakumppania joko allekirjoittamaan erillinen sitoumus, jossa sopijakumppanin edellytetään noudattamaan mm. korruption vastaista toimintaa tai vaihtoehtoisesti sisällyttää eettiset toimintaperiaatteet osaksi sopimusta.
2.3 Sopimuksen kesto
Osa kansainvälisen kaupan sopimuksista solmitaan kertaluonteisesta kauppaa varten, jolloin osapuolet täyttävät velvoitteensa yhdellä kertaa. Jakelusopimuksen tarkoituksena on käyttää sopimusta jatkuvaan kaupankäyntiin ja tuolloin sopimus on voimassa toistaiseksi tai määräajan. Toistaiseksi voimassa oleva sopimus on irtisanottavissa irtisanomisajalla.44 Määräaikainen sopimus päättyy sopimukseen kirjattuna ajankohtana. Selvimmin kertasopimusten ja kestosopimusten erot tulevat esille sopimuksen päättämisen (irtisanomisen, purkamisen, vetäytymisen) yhteydessä 45 . Koska jakelusopimuksen pyrkimyksenä on edistää luvanvaraisen tuotteen myyntiä kohdemaassa, ei ole edes järkevää sopia kertaluontoisesti myynnistä vaan toiminnan on tarkoitus olla jatkuvaa. Kestosopimuksen ylläpito vaatii osapuolilta säännöllistä yhteistoimintaa.
Toistaiseksi voimassa olevan jakelusopimukseen on tärkeää kirjata irtisanomisaika. Xxxxxxxx ja Xxxxxxxx 46 mukaan EU-maissa on varsin kirjavaa oikeuskäytäntöä siitä millaista irtisanomisaikaa tulee soveltaa, jollei sitä ole kirjattu sopimukseen. Saksan
43 Ratsula 2016: 108-109
44 Kilpailu- ja kuluttajavirasto: Sopimuksen kesto
45 Halila ym. 2008: 9
46 Xxxxxxxx & Xxxxxxxx 2016:139
xxxxxxxxx mukaan pitkäkestoisen jakelusopimuksen irtisanomisaika voi olla vuosia, kun taas Pohjoismaissa ja Iso-Britanniassa kohtuulliseksi irtisanomisajaksi katsotaan enintään kuusi kuukautta. Belgia poikkeaa muista EU-maista toistaiseksi voimassa olevien yksinmyyntisopimusten yksipuolisen irtisanomisen osalta, koska Belgialla on olemassa ns. jälleenmyyntisopimuslaki 47 . Jafferalin ja Xxxxxxxxxx 48 mukaan Belgian määräykset yksinmyyntisopimusten irtisanomisesta ovat pakottavia ja häiritsevät merkittävästi osapuolten sopimisvapautta irtisanoa jakelusopimus. Belgian oikeuskäytännön mukaan toistaiseksi voimassa olevan yksinmyyntisopimus voidaan irtisanoa vain kohtuullisella irtisanomisajalla ja olosuhteista riippuen tuomioistuimet ovat katsoneet, että 3-42 kuukauden irtisanomisajat ovat olleet kohtuullisia. Päätökseen on vaikuttanut irtisanotun sopimuksen kesto, tuotemerkin näkyvyys, alueen laajuus ja jakelusuhteen merkitys jakelijan liiketoiminnassa. Tämän lisäksi belgialaisella jakelijalla on oikeus saada lisäkorvaus irtisanomisen yhteydessä, joka on Rautpalon ja Lencionin49 mukaan keskimäärin vastannut 1-2 vuoden myyntikatetta tai voittoa.
Belgian määräykset irtisanomisen hyvityksen osalta muistuttavat agenttisopimusta. Vastaavia hyvityksiä voidaan joutua maksamaan myös Lähi-idässä jakelusopimuksen irtisanomisen seurauksena. 50 Jakelusopimus eroaa agenttisopimuksesta siten, että xxxxxxxx ostaa tuotteet toimittajalta ja myy ne omissa nimissään eteenpäin. Xxxxxx kuin agentti hankkii asiakkaita ja sopimuksia toimittajalle ja saa provision toteutuneiden liiketoimien perusteella. 51 Agenttisopimuksia säätelee laki kauppaedustajista ja myyntimiehistä (417/1992) ja EU :n kauppaedustajadirektiivi (86/653/ETY) ja kauppaedustajalla eli agentilla on oikeus erikseen sovittuun korvaukseen edustussuhteen aikana syntyneestä liiketoimesta, joita agentti on toimittajalle hankkinut. Agentilla on oikeus saada hyvitys sopimussuhteen päättymisen jälkeen.52 Rautpalon ja
47 Belgian Law of 27 July 1961
48 Xxxxxxxxx & Sorreaux: 1-3
49 Xxxxxxxx & Xxxxxxxx 2016: 20
50 Xxxxxxxx Xxxxxxxx 2016: 162
51 Pasanen 2005: 137
52 Xxxxxxxx & Xxxxxxxx 2016: 17
Xxxxxxxx 53 mukaan jakelusopimuksen päättyessä vastaava korvausvelvoitetta ei ole, koska EU :n tuomioistuimen antaman ennakkopäätöksen C-85/03 54 mukaan kauppaedustajadirektiiviä on tulkittava siten, ettei se kosketa yrityksiä, jotka toimivat omaan lukuun ja myyvät tuotteet omissa nimissään.
Irtisanomisajan lisäksi osapuolten kannattaa sopia yksityiskohtaisesti yhteistyön päättymisestä, mitä oikeuksia ja velvoitteita kummallakin osapuolella on. Miten esimerkiksi toimitaan jakelijan varastoon jäljelle jääneiden tuotteiden osalta? Xxxxxxxxx myyntioikeus jakelijalla on sopimuksen päättymisen jälkeen vai pidättääkö toimittaja mahdollisuuden ostaa tuotteet takaisin itselleen? Takaisinostohinnan osalta on sovittava, sovelletaanko alkuperäistä ostohintaa. Luvanvaraisen ampumatarvikkeen osalta on kuitenkin hyvä arvioida kustannukset, jotka tuotteiden takaisin kuljettaminen maksaa sekä millaisia vienti- ja tuontilupia tarvitaan tuotteiden palauttamiseksi. Tuotteiden siirtäminen EU-maasta Suomeen on ehkä vielä kannattavaa, mutta eri mantereelta kuljettaminen takaisin Suomeen ei ole välttämättä enää kovin kustannustehokasta, eikä välttämättä aina edes mahdollista.
Jakelusopimuksen irtisanomisen osalta voi syntyä epäselvyyksiä, miten toimitaan tilanteessa, jossa ennen irtisanomista jakelija on lähettänyt uusia tilauksia toimittajalle ja joita toimittaja ei ole vielä vahvistanut. Ahlforsin55 mukaan irtisanominen ei vaikuta olemassa oleviin tilauksiin vaan jakelijan on suoritettava toimitukset sopimuksen mukaisesti. Hyvin usein valmistajalla voi olla tavoite päättää myynti niin nopeasti kuin se suinkin on mahdollista, jotta voidaan aloittaa toiminta uuden jakelijan kanssa. Tämän kaltaisissa tilanteissa osapuolten välille saattaa herkästi syntyä riitatilanne. Mikäli jakelijalla on tilatuille tuotteille olemassa asiakas, tuotteiden toimittaminen irtisanomisaikana on perusteltua. Jos tuotteet toimitetaan irtisanomisaikana jakelijan varastoon odottamaan mahdollista myyntiä, sopimuksen päättymisen seurauksena
53 Xxxxxxxx & Xxxxxxxx 2016:
54 Case C-85/03
55 Ahlfors 2022: 156
toimittaja voisi joutua ostamaan xxxxxxxxx jäljellä olevan varaston itselleen takaisin. Tuolloin irtisanomisaikana toimitettujen tuotteiden palautumisriski on normaalia suurempi ja mahdollisten palautusten seurauksena syntyy ylimääräisiä kustannuksia. Tavoitteena on päättää sopimus yhteisymmärryksessä ja pyrkiä neuvotelemaan mahdollisimman järkevät ehdot irtisanomisajalle.
Sopimuksen päättyminen voi tapahtua monesta eri syystä. Kyseessä voi olla jakelijan toiminnan päättyminen esimerkiksi eläköitymisen myötä. Tällöin toimittajalla on aikaa ja mahdollisuus kartoittaa alueelle uutta jakelijaa ja tällaisessa tapauksessa sopimus päätetään yleensä yhteisymmärryksessä. Sopimus voidaan päättää sopimusrikkomuksen tai osapuolen maksukyvyttömyyden vuoksi. Sopimuskirjauksella voidaan määritellä, että loukatulla osapuolella on oikeus purkaa sopimus, jos sopimusrikkomuksen tehnyt osapuoli ei korjaa rikkomustaan saatuaan siitä vaatimuksen. Sopimuskirjauksen osalta tämän kaltaisiin tilanteisiin kirjataan myös, että sopimus voidaan irtisanoa ilman korvausvaatimusta. Mikäli toinen osapuoli viivästyy maksuissa, joutuu selvitystilaan tai ajautuu konkurssiin joko vapaaehtoisesti tai pakotettuna, tuolloin osapuolilla on oikeus irtisanoa sopimus välittömästi.
3 Jakelusopimuksen erityispiirteet, kun myytävä tuote on luvanvarainen ampumatarvike
3.1 Sopimusalue
Toimitus- ja jakelusopimuksia kutsutaan vertikaalisiksi sopimuksiksi ja näihin sopimuksiin liittyviä kilpailunrajoituksia vertikaalisiksi kilpailunrajoituksiksi. Kuoppamäen56 mukaan vertikaalisen sopimuksen keskeisimpiä tunnusmerkkejä ovat ehdot, joilla kilpailutilannetta pyritään rajoittamaan sopimusosapuolten kesken, rajoittamaan sopimusosapuolen vapautta toimia kolmansien osapuolien kanssa ja sopijaosapuolien säilyminen juridisesti itsenäisinä. Näihin sovelletaan kilpailulain (948/2011) pykäliä 5 ja 6, sopimusta Euroopan unionin toiminnasta (SEUT) artiklaa 101 sekä komission asetusta (EU) 2022/72057. Kilpailurajoituksia kontrolloimalla halutaan mahdollistaa EU-maiden välillä moitteeton kaupankäynti ja pyrkiä estämään kilpailun rajoittaminen ja markkinoiden vääristyminen.58
Myynti jaetaan aktiiviseen ja passiiviseen myyntiin. Aktiivinen myynti voi tarkoittaa suoramainontaa, suoria yhteydenottoja asiakkaisiin tai muita vastaavia myyntitoimenpiteitä. Passiivisella myynnillä tarkoitetaan vastaamista asiakkaalta saatuihin tiedusteluihin. 59 Jakelusopimukseen on määriteltävä myyntialue, jotta vältytään tulkintavaikeuksilta. 60 Vaikka sopimukseen määritellään pääasiallinen myyntialue, ei toimittajalla ole oikeutta kieltää passiivisia myyntitoimia, jolla tarkoitetaan myyntiä, joka tapahtuu asiakkaan omasta aloitteesta ottamalla esimerkiksi yhteyttä jakelijaan. Jakelijoiden on saatava päättää itsenäisesti kenelle he myyvät.
56 Kuoppamäki 2018:213
57 Komission asetus (EU) 2022/720 Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 101 artiklan 3 kohdan soveltamisesta tiettyihin vertikaalisten sopimusten ja yhdenmukaistettujen menettelytapojen ryhmiin (ns. ryhmäpoikkeusasetus)
58 Euroopan parlamentti: kilpailupolitiikka
59 Oinonen 2016: 100
60 Xxxxxxxx & Xxxxxxxx 2016: 44
Ryhmäpoikkeusasetuksessa on poikkeus koskien yksinmyyntioikeudellisten jakelijoiden myyntialueita, jolloin toimittaja voi suojata jakelijoidensa myyntialueen aktiivisen myynnin osalta. Tuolloinkaan passiivista myyntiä ei saa kieltää.61 Tämän tutkimuksen ulkopuolelle on rajattu pois yksinoikeudelliset jakelusopimukset, joten toimittajalla on oikeus nimittää sopimusalueelle halutessaan toinen jakelija. Myös tämä kirjaus tulee määritellä sopimukseen väärinymmärrysten välttämiseksi, jotta jakelija ymmärtää mikä hänen asemansa on.62
Luvanvaraisten ampumatarvikkeiden osalta on kuitenkin huomioitava, että tuotteiden edelleen vienti maasta toiseen maahan on aina luvanvaraista. Laki puolustustarvikkeiden viennistä (282/2012) 3. luku määrittelee puolustustarvikkeeksi määritellyn tuotteen luvan myöntämisen ja peruuttamisen edellytykset. Luvanvaraisen puolustustarvikkeen lupahakemuksen liitteeksi tarvitaan loppukäyttäjävarmenne, jossa tuotteiden vastaanottaja sitoutuu pidättäytymään tuotteiden jälleenviennistä ilman Suomen viranomaisen erillistä etukäteislupaa63. Tämän vuoksi tuotteen edelleen myynti maasta toiseen vaatii sekä kansallisen lupaviranomaisen luvan sekä ennakkohyväksynnän Suomen lupaviranomaiselta. Huomioitava on myös, että loppukäyttäjävarmenteessa loppukäyttäjä sitoutuu esittämään vastaanottamansa tuotteet, mikäli luvan myöntänyt viranomainen haluaa tarkistaa vastaanotettujen tuotteiden sijainnin. Siviilikäyttöön tarkoitetun ampumatarvikkeen osalta ampuma-aselaki (1/1998) luku 4 säätää kaupallista siirtoa, tuontia, vientiä ja kauttakuljetusta koskevat ehdot. Euroopan talousalueella tapahtuvat siirrot poikkeavat edellä esitetystä siten, että kansallinen lupaviranomainen tekee lupapäätöksen tuotteiden siirroista EU-maasta toiseen. Näiden seikkojen vuoksi sopimusosapuolten tulee tuntea tuotetta koskeva kansallinen lainsäädäntö sekä EU-säädökset sekä luvanvaraisen tuotteen myyntiä ja edelleen myyntiä ja vientiä koskevat ehdot, sekä kirjata nämä jakelusopimukseen epäselvyyksien välttämiseksi.
61 Oinonen 2016: 105
62 Xxxxxxxx & Xxxxxxxx 2016: 43
63 Puolustusministeriö: Puolustustarvikkeiden vienti, siirto, kauttakuljetus ja välitys
3.2 Maksuliikenne ja hinnoittelu
Maksutavan valintaan vaikuttaa luonnollisesti yrityksen maksupolitiikka ja millaisen riski yritys on valmis ottamaan maksuihin liittyen. Maksuehtojen riskejä arvioitaessa vastapuolen riskit ovat ensisijaisia. Millaisesta yrityksestä on kyse, liittyykö maksuun maa- tai pankkiriskiä? Xxxxxxxxx maksutapa on kyseessä ja mikä on kaupan koko? 64 Yleisesti toimittajilta vaaditaan tiukempia toimitusehtoja myöhästymiskorvauksineen. Tuotteiden tilaaminen, hinnat ja maksuehto kirjataan sopimukseen sekä peruutusehdot. Maksuehtojen ja hintojen muutoksiin liittyvät ehdot eivät yleensä ole yksipuolisesti hyväksytty jälleenmyyntisopimuksissa, myöskään omistusoikeuden pidättäminen ja panttauskielto eivät yleensä ole päteviä, kun tuotteet on tarkoitettu jälleenmyyntiin.
Kansainvälisessä kaupassa käytetyt pankkitakuut ja remburssit harvoin toimivat jatkuvassa kaupankäynnissä, koska ne ovat kalliita ja työläitä laatia. Hyvin usein osapuolet sopivat, että osapuoli ei ole velvollinen maksamaan oman pankkinsa ulkopuolisia kustannuksia. 65 Kertaluontoisiin liiketoimiin remburssit ja pankkitakuut ovat oikein toimivia tapoja varmistaa, että myyjä saa maksun myymistään tuotteista ja ostaja saa tilaamansa tavaran. Pasasen66 mukaan remburssia voidaan käyttää tilanteissa, jolloin ostajan maa on kieltänyt ennakkomaksut tai ostajan maan poliittinen tai taloudellinen tilanne on epävarma. Varsin usein jakelijasopimuksiin perustava kaupankäynti tapahtuu kuitenkin ennakkomaksuehdolla tai maksuajalla ja tämä on osapuolten vapaasti sovitta asia.
Toimittajan on syytä varmistaa sopijakumppanin maksukyky, koska sopimusehdot eivät suojaa, jos sopimuskumppani on maksukyvytön. Ennen sopimuksen laatimista on hyvä selvittää jakelijan maksukyky ja taloudellinen tilanne ja arvioitava riski millainen maksuehto sopimukseen kirjataan. Maksuehto on määritettävä selkeästi, maksun
64 Finnvera: Viennin maksutavat
65 Pasanen 2005:214
66 Pasanen 2005: 211
viivästyksestä perittävä viivästyskorko ja sekä mahdolliset muut viivästyksestä johtuvat seuraukset.
Sopimukseen voidaan sisällyttää omistuksenpidätysehto, jolla tarkoitetaan myyjän oikeutta pidättää tuotteen omistusoikeus itsellään siihen saakka, kunnes tuotteet on maksettu kokonaisuudessaan. Tällä ehdolla tuotteen myyjä voi varmistaa esimerkiksi konkurssitilanteessa yrittää saada takaisin ne tuotteet, joita ei ole vielä maksettu. Tällaisessa tapauksessa, jos jakelija luovuttaa tuotteet myyjälle takaisin, saatetaan saada tuotteet konkurssipesästä ulos.67 Luvanvaraisen tuotteen realisointi konkurssipesästä ei ole niin yksinkertaista kuin tavanomaisen tuotteen tai irtaimiston myyminen. Jotta luvanvaraiset ampumatarvikkeet voidaan realisoida, on varmistuttava, että ostajalla on asianmukaiset luvat varastoida ja pitää hallussaan ampumatarvikkeita.
Toimittaja määrittelee tuotteiden myyntihinnan jakelijalle ja sopimuksessa sovitaan, miten hinnat annetaan, hintojen voimassaolo ja millaisin ehdoin hintoja voidaan muuttaa. Koska sopimus on luonteeltaan pitkäkestoinen, toimittajan intressi on pystyä päivittämään hintoja. Raaka-ainehintojen muutokset, palkkojen nousu tai muihin lopputuotteen hintoihin vaikuttavia tekijöitä varten on hyvä kirjata ehto, jolla toimittaja pidättää oikeuden hinnan muutoksiin. Järkevin tapa on sitoa hinnat tiettyihin indekseihin, jolloin hinnanmuutoksille voidaan esittää perusteet. 68 Varsin yleinen tapa on laatia erillinen hintaliite, johon kannattaa kirjata millä toimitusehdolla kyseinen hinta on voimassa sekä sisältääkö hinta arvonlisäveron tai muita veroja tai maksuja.
Kansainvälisessä kaupassa on huomioitava valuuttariskit. Sopimuksessa sovitaan millä valuutalla sopimustuotteet maksetaan. 69 Euroalueella toimittaessa valuuttariskiä ei ole, mutta jos yrityksellä on valuuttamääräisiä saatavia tai maksuja, yritys alistuu valuuttakurssiriskille. Valuuttariskillä tarkoitetaan valuuttojen välisten arvojen
67 Xxxxxxxx & Xxxxxxxx 2016: 61
68 Xxxxxxxx & Xxxxxxxx 2016: 49
69 Xxxxxxxx & Xxxxxxxx 2016: 48, 50
heilahtelua ja se voi vaikuttaa markkinan kannattavuuden ja asiakashinnan määritykseen. On hyvä arvioida, kuinka paljon valuuttariskiä yritys on valmis ottamaan. Valuuttariskeiltä voidaan suojautua tekemällä erilaisia toimenpiteitä, joista yksi vaihtoehto on tehdä pankin kanssa sopimus valuuttasuojauksesta 70
Jälleenmyyntihinnan määrääminen on ryhmäpoikkeusasetuksen mukaan kielletty ja hinnan määrääminen katsotaan yhdeksi vakavimmaksi kilpailunrajoitukseksi. 71 Jakelija on vapaa asettamaan jälleenmyyntihinnan. Suomen että EU:n kilpailusäännösten mukaan valmistaja tai toimittaja ei saa puuttua hinnoitteluun, millä tuotteita myydään eteenpäin toimitusketjussa. 72 Kiellettyjä käytäntöjä Xxxxxxxxx ja Xxxxxxxxx mukaan ovat seuraavat epäsuorat toimenpiteet hintojen määrittelemiseksi73:
• Asetetaan sakkoja hintatason noudattamatta jättämisestä tai vaikutetaan jälleenmyyjien toimintaan, jotka eivät noudata hintatasoa esimerkiksi toimitusviivästyksin tai keskeytyksin
• Kannustetaan jälleenmyyjiä ylläpitämään tiettyä hintatasoa, esimerkiksi alennuksin tai markkinointitukien avulla.
• Luodaan erilaisia alennus- ja bonusjärjestelmiä, jotka pyrkivät vaikuttamaan hintatasoon esimerkiksi naamioituna jälleenmyyjän voittomarginaaleihin
• Ymmärretään, että pelkkä jälleenmyyntihintojen seuranta tai hintaseurantajärjestelmät ja mahdolliset siihen nojaavat toimenpiteet katsotaan myös kielletyksi määrähinnoitteluksi.
3.3 Toimituslausekkeet ja ampumatarvikkeen kuljettaminen
Kauppalaissa (355/1987) säädetään vaaranvastuun siirtymisestä ostajalle. Kansainvälisessä kaupassa kuljetusketjut ovat pidempiä ja riski tällöin aina suurempi. Sen vuoksi sopimuksiin kirjataan tarkennuksia toimituslausekkeisiin. 74 Railas 75 tiivistää toimituslausekkeen kolmeen osa-alueeseen: Toimenpidevastuuseen, joka käsittää
70 Silja Eisto 2022
71 Oinonen 2016: 105
72 Xxxxxxxx & Xxxxxxxx 2016:49
73 Xxxxxxxx & Xxxxxxxx 2016:107
74 Wilhelmsson & muut 2006: 38
75 Railas 2020: 25
osapuolten velvoitteita vientiin ja tuontiin liittyvien toimipiteiden osalta. Kustannusvastuu koskee kuljettamista, vakuuttamista ja mahdollisia muita toimenpiteitä koskevien kulujen maksuvelvollisuutta. Vaaranvastuulla tarkoitetaan vahinkoriskin siirtymistä myyjältä ostajalle.
Toimittajan on kiinnitettävä erityisesti huomiota luvanvaraisen tuotteiden myyntiin liittyviin toimituslausekkeisiin. Tuote vaatii lähtömaan siirto- tai vientiluvan sekä vastaanottomaan tuontiluvan lisäksi kuljetusta varten kauttakulkulupia niistä maista, joiden kautta lähetys on suunniteltu kuljetettavan. Selvää on, että toimittaja hankkii lähtömaan vientiluvat kuntoon ja vastavuoroisesti ostaja anoo omalta lupaviranomaiselta vastaanottajamaan tuontiluvat. Sopimukseen kirjataan sovellettava toimitusehto Incoterms 2020, joka määrittää ostajan ja myyjän vastuuta toimituksesta, tavarasta ja kustannuksista. 76 Incoterms 2020 sisältää yhteensä 11 erilaista toimituslauseketta. 77 Huomioitavaa on, että toimituslausekkeilla ei sovita omistusoikeuden siirrosta tai sopimuksen rikkomisesta aiheutuvista seuraamuksista vaan kuljettamiseen liittyvien asioiden lisäksi määritellään myös tavaran vahingoittumiseen ja riskin siirtymiseen liittyvät velvollisuudet.78
Poikkeuksellisesti voi tapahtua niin, ettei se kaupan osapuoli, jonka tehtävänä on hoitaa muodollisuudet, ole oikeutettu tätä tekemään79. Tällä tarkoitetaan velvollisuuksia hoitaa vienti-, tuonti ja kauttakulkumuodollisuudet. Osapuolilla on velvollisuus avustaa lupien saamisessa, koska kyse voi olla toisen osapuolen hallussa olevista asiakirjoista.80 Näin ollen osapuolet voivat sopia esimerkiksi kauttakulkua koskevista velvollisuuksista ja sopimukseen tulee selkeästi kirjata, miten nämä kauttakulkua ja kuljetusta koskevat luvat anotaan ja kenen vastuulla ne ovat. Ampuma-aselain (1/1998) luvun 4 36 § mukaan kauttakulkulupa voidaan antaa kaupallista tarkoitusta varten. Suomessa
76 Tulli
77 Railas 2020: 89
78 Railas 2020: 67
79 Railas 2020:225
80 Railas 2020: 251
lupaviranomainen on Poliisihallitus. Euroopan Parlamentin ja Neuvoston asetus (EU) no 258/2012 määrittelee, että kauttakuljetuksella tarkoitetaan unionin tullialueelta lähtevien ja yhden tai useamman kolmannen maan läpi kulkevien tavaroiden kuljettamista johonkin muuhun kolmanteen maahan. Saman asetuksen 7. artikla määrittää kauttakulkua koskevaa menettelyä. Näiden lisäksi on huomioitava, että kauttakulkumaalla saattaa olla erikseen kansallinen lainsäädäntö, joka voi olla EU- sääntelyä tiukempaa. Tässä esimerkkinä Saksan lainsäädäntö Weapons Act (WaffG), joka säätää mm. siviilikäyttöön tarkoitettujen ampumatarvikkeiden Saksan kauttakulkua koskevaa lupakäytäntöä.
Sopijaosapuolten tulee ennakkoon selvittää millaiset kuljetusmahdollisuudet luvanvaraisten ampumatarvikkeiden kuljettamiselle ovat. Suurin osa luvanvaraisista ampumatarvikkeista (patruunat, nallit, ruuti) on luokiteltu kuljetusvaaralliseksi aineeksi ja ne kuuluvat räjähteiden vaarallisuusluokkaan, luokka 1. 81 Euroopan yhteisöissä kuljettamisen haasteeksi saattaa muodostua lukuisat kauttakuljetusluvat, sillä jokaisesta maasta, jonka kautta kuljetus liikkuu, on anottava kauttakuljetusta koskeva lupa. Kauttakulkulupien anomiseen on varattava aikaa ja se on huomioitava tilauksia vahvistettaessa. Toisaalta maa on saattanut asettaa kuljetusta koskevia erityisehtoja, jotka kuljetusta järjestävän osapuolen tulee huomioida sekä kustannuksissa että aikataulussa. Esimerkiksi Espanjan räjähdeasetus (230/1998) velvoittaa yrityksen, joka aikoo kuljettaa ampumatarvikkeita tai räjähteitä Espanjan maanteillä, tekemään ilmoituksen kuljetuksesta 48 tuntia ennen lähetyksen saapumista Espanjaan sekä huolehtimaan lähetykselle saaton, joka tarkoittaa vähintään kahta turvahenkilöä valvomaan ja saattamaan kuljetusta Espanjan rajalta toimituskohteeseen.
Toisaalta kuljetuksen haasteeksi voi tulla kohdemaan sijainti ja kuljetusvaihtoehtojen vähyys. Lentokuljetusten edut ovat kuljetuksen nopeus, mutta toisaalta hidasteeksi voi muodostua kauttakulkulupien lisäksi eri maiden asettamat lentorahtina maahan tulevien kuljetusvaarallisten tuotteisiin liittyvät erikoisluvat sekä ylilentoluvat tai lentoyhtiöiden
81 TUKES: Mikä on kuljetusvaarallinen aine?
mahdollisuus ylipäätään kuljettaa kuljetusvaarallisia tuotteita. Venäjään kohdistuvien pakotteiden osalta EU:sta vietävien ampumatarvikkeiden kauttakuljettaminen Venäjän kautta on kielletty. 82 Reitin jokainen kauttakulkumaa on arvioitava sekä selvitettävä mahdolliset kuljettamiseen liittyvät velvollisuudet ja esteet. Lentokuljetuksien osalta Kansainvälisen ilmakuljetusliiton (IATA) julkaisemat säädökset Dangerous Goods Regulations 83 määrittelevät maa- ja lentoyhtiö kohtaiset vähimmäisvaatimukset vaarallisten aineiden lentokuljetuksia koskien.
Sopimusta laadittaessa osapuolten on selvitettävä kuljetusmahdollisuudet ja kuljettamiseen liittyvät velvoitteet, jotta voidaan selvittää osapuolten kyvykkyys ja kummalla osapuolella on paremmat edellytykset hoitaa kuljetusjärjestelyt. Melko usein toimittajalla on laajempi verkosto ja kokemus hoitaa kuljetusjärjestelyt kuin jakelijalla. Kuljettamisella on merkittävä rooli sopimusvelvoitteiden täyttymisen osalta ja sen vuoksi esiselvitystyö ennen sopimuskirjauksia on hyvä tehdä, jotta vältytään yllätyksiltä.
3.4 Sovellettava lainsäädäntö ja riitojen ratkaisu
3.4.1 Harmonisointi
Kansanvälisessä kaupassa sopimusosapuolet voivat tulla hyvinkin erilaisista kulttuureista ja osapuolten maissa saattaa olla jopa erilainen oikeusjärjestelmä käytössä. Osapuolten kesken saattaa olla toisistaan hyvinkin poikkeavat käytännöt ja näistä saattaa muodostua haasteita kaupan toteutumiselle. EU-maiden kesken kaupankäyntiä on pyritty harmonisoimaan EU:n lainsäädännöllä. Mutta mailla on myös omaa lainsäädäntöä, eikä harmonisointi ole EU-tasolla kovin hyvin onnistunut vaan maiden kesken saattaa olla hyvinkin ristiriitaista sääntelyä 84 . Harmonisointi ei kuitenkaan tarkoita sitä, että lainsäädäntöjen pitäisi olla täysin samankaltaisia. Luvanvaraisen tuotteiden
82 Neuvoston päätös (EU) 2023/1214 83 IATA: Dangarous Good Regulations 84 Xxxxxx & Xxxxxxxx 2014: 242
vientivalvonta on toisinaan toisistaan poikkeavaa ja EU-maiden välillä saattaa olla poikkeavuuksia mihin maihin vientilupia myönnetään.
Harmonisoinnin tueksi on pyritty luomaan oikeudellisia periaatteita kuten Unidroit- periaatteet tai eurooppalaisen sopimisoikeuden periaatteet (PECL). Unidroit- periaatteiden keskeinen tavoite on auttaa sopimusten tulkinnassa ja säännellä sopimuksen pätemättömyyttä, kun taas eurooppalaisen sopimusoikeuden periaatteiden avulla voidaan harmonisoida EU-lainsäädäntöä ja periaatteet keskittyvät mm. sopimuksen syntyyn sekä vanhentumiseen. 85 Huomioitavaa on, että kumpikaan edellä mainittu periaate ei ole jäsenmaita tai yrityksiä sitovaa lainsäädäntöä.
3.4.2 Lain valinta
Kansainvälisen jakelusopimuksen osapuolet voivat vapaasti valita sopimukseen sovellettavan lain. ”Lainvalinnalla on sitä suurempi merkitys, mitä suppeammin osapuolten oikeudet ja velvollisuudet on määritelty kauppasopimuksessa” 86 . Jos sopijaosapuolet sijaitsevat eri valtioissa, on erityisen tärkeää määritellä sopimuksessa, minkä valtion lakia sopimukseen sovelletaan ja missä riidat ratkaistaan. Lain valinnalla on iso merkitys, koska kauppaa koskeva lainsäädäntö ei ole kaikkialla samanlainen. Sovellettavan lain merkitys korostuu yleensä vasta riitatilanteissa. Pasasen 87 toteaa, että ”kansainvälisen kaupan riitatilanteisiin liittyy kolme peruskysymystä, jotka koskevat riitojen ratkaisumenettelyä, sovellettavaa lakia ja tuomion täytäntöönpanoa”. On otettava huomioon, missä tuomio on täytäntöönpanokelpoinen, koska se ei ole kansainvälisessä kaupassa itsestäänselvyys. Oikeudenkäynti päättyy tuomiolla ja kun tuomio on saanut lainvoiman, riita on loppuun käsitelty. Lainvoimaisella tuomiolla on arvoa vain, jos se voidaan panna toteen. Esimerkiksi suomalaisesta tuomiosta ei ole hyötyä, mikäli tuomiota ei tunnusteta jakelijan kotimaassa. Tällöin tuomioon voidaan
85 Xxxxxx Xxxxxxxx 2014: 250-251
86 Railas 2020: 35
87 Pasanen 2005: 641
vedota vain todisteena, mutta täytäntöönpanokelpoisen ratkaisun saaminen edellyttää koko oikeusprosessin käymistä uudelleen. Sen vuoksi on syytä selvittää etukäteen ennen oikeuspaikkalausekkeen sopimista, millaiset mahdollisuudet osapuolilla on saada tuomio täytäntöön pantavaksi. Pasasen88 mukaan ilman valtioiden välistä sopimusta valtiot eivät pane täytäntöön toisessa valtiossa annettuja tuomioita. Näitä valtioiden välisiä sopimuksia ovat Luganon ja Brysselin yleissopimukset, joissa säädetään tuomioiden täytäntöönpanosta ja tunnustamisesta sekä määritellään toimivaltaiset tuomioistuimet. Xxxxxxxx & Lenconin89 mukaan Rooman kansanvälinen yleissopimus (Rooma I asetus) sisältää lainvalintasäännökset ja sopimusvapauden periaate on kirjattu asetuksen 3 (1) artiklaan90. Kyseessä on EU-oikeuteen kuuluvat asetus ja sitä sovelletaan kaikissa EU:n jäsenvaltioissa pois lukien Tanska. Tämän asetuksen osalta sopimusosapuolilla on vapaus sopia maan laki, jota sovelletaan jakelusopimuksissa.
Suomen laki on suomalaiselle toimittajalle helpoin valinta. Mikäli jakelija ei hyväksy ehdotusta Suomen laista, on hyvä tunnistaa, että toisen valtion lain sisältö ja tulkinta saattavat poiketa Suomessa totutuista käytännöistä. Vaihtoehtoisesti voidaan ehdottaa Ruotsin lakia, jonka toimintalogiikka ja tulkinta ovat hyvin samankaltaisia verrattuna
88 Pasanen 2005:651
89 Xxxxxxxx & Xxxxxxxx 2016: 36-37
90 Rooma I asetu, 3 artikla: ”Valinnanvapaus”
”1. Sopimukseen sovelletaan sen maan lakia, jonka osapuolet ovat valinneet. Valinta (lakiviittaus) on tehtävä nimenomaisesti tai sen on käytävä selvästi ilmi sopimusehdoista tai tapaukseen liittyvistä olosuhteista. Osapuolet voivat määrätä valitsemansa lain sovellettavaksi koko sopimukseen tai vain osaan siitä.
2. Osapuolet voivat milloin tahansa sopia, että sopimukseen sovelletaan muuta kuin sitä lakia, jota siihen on aikaisemmin sovellettu joko tämän artiklan mukaisen aiemmin tehdyn lakiviittauksen perusteella tai tämän asetuksen muiden säännösten nojalla. Jos osapuolet sopimuksen tekemisen jälkeen muuttavat sovellettavaa lakia, muutos ei vaikuta siihen, onko sopimus 11 artiklan mukaan muodoltaan pätevä, eikä heikennä kolmansien oikeuksia.
3. Jos kaikki muut lakiviittauksen ajankohtana tilanteeseen liittyvät seikat liittyvät toiseen maahan kuin siihen, jonka laki on valittu, osapuolten tekemä valinta ei rajoita niiden kyseisen toisen maan lain säännösten soveltamista, joista ei voida sopimuksin poiketa.
4. Jos kaikki muut lakiviittauksen ajankohtana tilanteeseen liittyvät seikat liittyvät yhteen tai useampaan jäsenvaltioon, se, että osapuolet valitsevat sovellettavaksi laiksi muun kuin jonkin jäsenvaltion lain, ei rajoita yhteisön oikeuden sellaisten säännösten, joista ei voida sopimuksin poiketa, soveltamista soveltuvissa tapauksissa sellaisina kuin ne on pantu täytäntöön tuomioistuinjäsenvaltiossa.
5. Sovellettavan lain valintaa koskevan osapuolten hyväksymisen olemassaolo ja hyväksymisen pätevyys määritetään 10, 11 ja 13 artiklan mukaisesti.”
Suomen lakiin. Toisinaan voidaan joutua valitsemaan kolmannen maan lainsäädäntö, jos osapuolet eivät pääse lain valinnasta yhteisymmärrykseen. 91 Aasian maiden osalta Singaporen laki on toimiva, mikäli jakelija ei hyväksy mannereurooppalaista lainsäädäntöä. Riippuen missä maassa kauppakumppani sijaitsee, lainsäädännön valinnasta voidaan joutua neuvottelemaan paljonkin. Selvää on, ettei kovin eksoottisten maiden lakia kannata valita sopimukseen sovellettavaksi laiksi.
Surakan92 mukaan Common law oikeuden peruselementit muodostuvat tuomioistuinten tekemistä oikeudellisista päätöksistä, mitkä edustavat yleistä oikeutta ja niillä on ratkaiseva rooli miten lakeja tulkitaan ja sovelletaan. Tuomioistuimet noudattavat aiempia oikeudenpäätöksiä eli ennakkotapauksia ja niitä sovelletaan päätöksenteossa. Common law-maiden perusrakenne poikkeaa Civil law-maiden lainsäädännöstä. Civil law- järjestelmä perustuu pääasiassa lainsäädäntöön, kun taas Common law- järjestelmä perustuu oikeuden ennakkotapauksiin. Muun muassa UK ja Yhdysvallat noudattavat Common law-järjestelmää. Huomioitavaa on, että Yhdysvaltojen osavaltioiden välillä kauppaa koskevat lait poikkeavat toisistaan ja ei ole järkevää hyväksyä sovellettavaksi laiksi sellaista lakia, jota ei tunne riittävän hyvin. Yleisen kokemuksen pohjalta voidaan todeta, että Yhdysvaltojen osavaltioiden lain valinnan osalta suositeltavaa on valita esimerkiksi New York, Minnesota, Michiganin tai Illinoisin laki. New Yorkin lakia suositellaan sovellettavaksi laiksi pykälien GOL 5-140193 ja 5-140294 vuoksi. New Yorkin
91 Railas 2020: 35
92 Surakka 2012: 18
93 “Section 5-1401. Choice of law. 1. The parties to any contract, agreement or undertaking, contingent or otherwise, in consideration of, or relating to any obligation arising out of a transaction covering in the aggregate not less than two hundred fifty thousand dollars, including a transaction otherwise covered by subsection (a) of section 1--301 of the uniform commercial code, may agree that the law of this state shall govern their rights and duties in whole or in part, whether or not such contract, agreement or undertaking bears a reasonable relation to this state. This section shall not apply to any contract, agreement or undertaking (a) for labor or personal services, (b) relating to any transaction for personal, family or household services, or (c) to the extent provided to the contrary in subsection (c) of section 1--301 of the uniform commercial code. 2. Nothing contained in this section shall be construed to limit or deny the enforcement of any provision respecting choice of law in any other contract, agreement or undertaking.” 94 “Section 5-1402. Choice of forum. 1. Notwithstanding any act which limits or affects the right of a person to maintain an action or proceeding, including, but not limited to, paragraph (b) of section thirteen hundred fourteen of the business corporation law and subdivision two of section two hundred-b of the banking law, any person may maintain an action or proceeding against a foreign corporation, non-resident, or foreign state where the action or proceeding arises out of or relates to any contract, agreement or
kauppalaki on kehittyneempi kuin muissa Yhdysvaltain osavaltiossa ja sen vuoksi se tekee lopputuloksesta ennustettavamman. Vaatimuksena on, että sopimukset tehdään kirjallisesti. 95 Tärkeää on selvittää, onko valitusta laissa jotain erityisiä ehtoja, jotka säätävät jakelusopimuksista.
3.4.3 Kansainvälinen kauppalaki CISG
YK:n yleissopimus kansainvälisistä tavaran kauppaa koskevista sopimuksista (CISG) on kattava kauppaoikeutta koskeva laki ja johon on liittynyt 97 valtiota. 96 CISG voi tulla sovellettavaksi, kun kauppakumppanit sijaitsevat eri valtioissa ja molemmat maat ovat liittyneet CISG-sopimukseen.97 Yleissopimuksen sovellettavuuteen vaikuttaa myös eri maiden tekemät varaumat. 98 Kansainvälisen kauppalain CISG:n avulla on pyritty helpottamaan kansainvälistä kaupankäyntiä. Se sääntelee kansainväliseen kauppaan liittyviä elementtejä, kuten sopimuksen tekemistä sekä ostajan ja myyjän velvoitteita ja oikeuksia. Mikäli kansainvälisen kauppalain soveltamista ei ole erikseen sopimuksessa poissuljettu, saattaa osa CISG:n säännöistä tulla sovellettavaksi. 99
Kansainvälistä kauppalakia voidaan myös soveltaa yksittäiseen jakelusopimuksen mukaiseen kauppaan, mutta sen ulkopuolelle jäävät myyjän vastuu tuotteen aiheuttamasta kuolemasta tai henkilövahingosta sekä sopimuksen sitovuus tai omistusoikeuden siirtyminen. Näihin sovelletaan kansallista lainsäädäntöä. 100 Myyjän
undertaking for which a choice of New York law has been made in whole or in part pursuant to section 5- 1401 and which (a) is a contract, agreement or undertaking, contingent or otherwise, in consideration of, or relating to any obligation arising out of a transaction covering in the aggregate, not less than one million dollars, and (b) which contains a provision or provisions whereby such foreign corporation or non-resident agrees to submit to the jurisdiction of the courts of this state. 2. Nothing contained in this section shall be construed to affect the enforcement of any provision respecting choice of forum in any other contract, agreement or undertaking.”
95 Jaglom & Galligan 2019: New York Law as the Gold Standard Choice – FOR GLOBAL BUSINESS CONTRACTS
96 CISG-online
97 Wilhelmsson & muut 2006: 23
98 CISG-online
99 Xxxxxx & Järvelä 2014: 243
100 Sandvik & Sisula-Tulokas 2013: 41-42
velvollisuudet on CISG:ssä määritelty kahteen asiaan eli luovuttaa tavara ajoissa ja toimittaa virheetön tavara. Näiden osalta voidaan katsoa, että kyse on myyjän sopimusrikkomuksesta.101 Ostajan velvollisuudet ovat sovitun hinnan maksaminen ja toimituksen vastaanottaminen. 102 Luvanvaraisen tuotteen osalta myyjälle saattaa aiheutua viiveitä lupakäsittelyn osalta, joka ei ole myyjän hallinnoitavissa. Ilman lainvaatimia lupia ei tuotetta voida toimittaa ja jos lupakäsittely viivästyy johtuen kolmannesta osapuolesta, on sopimukseen saatava kirjaus, ettei tämänkaltaisissa tapauksissa viivästystä katsota sopimusrikkomukseksi.
3.4.4 Riidanratkaisu
Täysin erilaisen oikeusjärjestelmän lain valinta voi tuoda myös yllätyksiä riitatilanteissa. Sovellettavaa lainsäädäntöä valitessa tulee huomioida miten lainvalintasäännöt tulevat sovellettaviksi. Mikäli osapuolet ajautuvat riitatilanteeseen, sopimukseen kirjataan riidanratkaisun osalta vaihtoehtoina on käydä neuvotteluja osapuolten välillä tai käyttää sovittelussa tuomioistuimen sovittelutuomarin johdolla, välitysmenettely tai tuomioistuimenettely.103 Välitysmenettelyn osalta on varmistuttava, miten valittu laki määrää miten menettely käynnistetään ja millaiset seikat johtavat tuomion mitättömyyteen tai kumoamiskelpoisuuteen.104 Olennaista on se, että täytäntöönpano voidaan suorittaa siellä, missä jutun hävinneellä osapuolella on varoja, joita vastaan täytäntöönpanoa voidaan käyttää105.
Kansainvälisessä kaupassa suositeltavin yritysten välinen riidanratkaisumenettely on välitysmenettely, koska se on tuomioistuinmenettelyä nopeampi ja joustavampi, välitystuomarin valinnassa voidaan huomioida osaaminen, asiat voidaan pitää
101 Sandvik & Sisula-Tulokas 2013: 83
102 Sandvik & Sisula-Tulokas 2013: 83
103 Hietala & muut 2021: 2.3 Riita ja riidanratkaisu 11.2.2024 14:42:53
104 Hemmo & Hoppu 2022: Institutionaalinen ja ad hoc –menettely
105 Railas 2020: 33
luottamuksellisena ja päätös saadaan nopeasti täytäntöön. 106 Ongelmallista on, että päätöksestä ei voi valittaa ja menettely on huomattavasti kalliimpi kuin tuomioistuimessa ratkaistavat riidat. Hemmon ja Hopun107 mukaan välitysmenettelyn hyötyinä voidaan katsoa olevan mahdollisuus käyttää alan asiantuntijoita tuomareina, koska nimettävän välimiehen ei tarvitse olla lakimies. Toisaalta haittana nähdään suppeampi mahdollisuus hankkia todisteita eikä todistajilta ei voida ottaa valaa tai vakuutusta.
Yleissopimus ulkomaisten välitystuomioiden tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta (8/1962108 ) mukaisesti välitystuomiot voidaan saattaa sitovaksi ja panna täytäntöön jokaisessa sopimusvaltiossa, joka on allekirjoittanut sopimuksen. Vuoden 1958 New Yorkin yleissopimusta soveltaa 175 valtiota.109 Sopimusosapuolilla on lain valinnan lisäksi oikeus valita riidanratkaisupaikka. Kansainvälisissä sopimuksissa paikan ja kielen valinnalla on iso merkitys.
3.5 Muut erityispiirteet
3.5.1 Pakkausmerkinnät
Ennen kuin ampumatarvike saatetaan markkinoille, on tuotteen valmistajan varmistettava lain vaatimat pakkausmerkinnät, turvallista käyttöä koskevat ohjeistukset sekä muut tuotteen ominaisuuksiin liittyvät merkinnät. Vaarallisia aineita sisältävät tuotteiden erät on merkittävä pakkauksiin tuotteiden jäljitettävyyden vuoksi.
106 Railas 2020: 33
107 Hemmo & Hoppu 2022: Välimiesmenettely>Välimiesmenettelyn edut>Nopeus
108 ”Asetus 8/1962 ulkomaisten välitystuomioiden tunnustamista ja täytäntöönpanoa koskevan, New Yorkissa 10 päivänä kesäkuuta 1958 tehdyn yleissopimuksen voimaansaattamisesta. Tätä yleissopimusta sovelletaan sellaisten välitystuomioiden tunnustamiseen ja täytäntöönpanoon, jotka on annettu jonkin muun valtion alueella kuin sen, missä välitystuomion tunnustamista ja täytäntöönpanoa pyydetään, ja jotka ovat aiheutuneet luonnollisten tai oikeushenkilöiden välisistä riitakysymyksistä. Sitä sovelletaan myös välitystuomioihin, joita ei pidetä kotimaisina välitystuomioina siinä valtiossa, missä niiden tunnustamista ja täytäntöönpanoa pyydetään.”
109 New York Arbitration Convention
Ampumatarvikkeiden myyntipakkauksiin on tehtävä merkinnät suomen ja ruotsinkielellä. Kauppa-ja teollisuusministeriön päätös ampuma-aseiden ja –tarvikkeiden tarkastuksesta (486/1983) koskee ampumatarvikkeiden osalta C.I.P vaatimusten mukaista valmistuseräkohtaista tyyppitarkistusta. Merkintä tulee tehdä pienimpään myyntipakkaukseen seuraavasti:
1) valmistajan nimi tai rekisteröity tavaramerkki;
2) patruunan kaliiperi ja tyyppimerkintä;
3) luodin liike-energia, jos ampumatarvikkeille on suoritettu liike-energian mittaus;
4) patruunoiden lukumäärä;
5) valmistuserä tai valmistuspäivämäärä; sekä
6) hyväksytty tarkastusmerkintä.
Jakelusopimukseen kirjataan ehto, että tuotteet myydään toimittajan tuotemerkillä ja logoilla varustetuissa alkuperäisissä pakkauksissa. Xxxxxxxx ei saa poistaa tai muuttaa tuotteita tai niiden pakkauksia, pakkausten tuotemerkkejä, tuotenimiä tai muita merkkejä. Maahantuojan velvollisuus on saattaa markkinoille turvallisesti pakattu tuote. Mikäli kansallinen lainsäädäntö vaatii, on maahantuojan lisättävä lainsäädännön vaatimat lisämerkinnät pakkauksiin.
Kun jakelusopimuksen tuote on luokiteltu vaaralliseksi aineeksi, koskee tuotteiden pakkaamista ja pakkausmerkintöjä CLP-asetus eli Euroopan parlamentin ja neuvoston kemikaalien luokitusta, merkintöjä ja pakkaamista koskeva asetus (EU 1272/2008). Asetuksella on säädetty koko toimitusketjulle velvoitteita. Tässä tapauksessa asetus velvoittaa tuotteen valmistajaa, jonka valmistus tapahtuu EU-alueella, merkitsemään pakkauksiin asetuksen vaatimat tiedot sekä varoitusetiketit. Suomessa markkinoille saatettavissa pakkauksissa täytyy olla vähintään suomen- ja ruotsinkieliset varoitusetiketit ja muihin EU:n jäsenvaltioihin myytäessä, pakkauksissa tulee käyttää jäsenvaltion yhtä tai useampaa kieltä. Merkinnöille on olemassa vaatimukset tekstinkokoon sekä varoitusmerkkien osalta CLP-asetuksen liitteissä I ja V. 110 Koska toimittaja ei voi tuntea jokaisen kauppakumppanin kansallista lainsäädäntöä, on
110 TUKES: CLP-asetus
jakelusopimukseen kirjattava ehto pakkausmerkintöjen osalta, joka velvoittaa tuotteen maahantuojaa merkitsemään tuotteiden pakkauksissa olevat varoitusmerkinnät ja muun tuotteen turvallista käyttöä koskevat tekstit maassa vaadittavilla kielillä ennen tuotteiden jakelua tai myyntiä. Sopimuskirjauksella halutaan varmistaa, että pakkausmerkinnät täyttävät kaikki maassa kulloinkin voimassa olevat lakisääteiset vaatimukset.
3.5.2 Tuotevastuu
Tuotevastuulaki 694/1990 3 § säätää vahingonkorvausvelvollisuudesta seuraavasti:
Vahingonkorvausta on suoritettava vahingosta, joka on johtunut siitä, että tuote ei ole ollut niin turvallinen kuin on ollut aihetta odottaa. Turvallisuutta arvioitaessa on otettava huomioon ajankohta, jona tuote laskettiin liikkeelle, tuotteen ennakoitavissa oleva käyttö, tuotteen markkinointi ja käyttöohjeet sekä muut seikat.
Tuotevastuulain mukaan vahingonkorvausvelvollisuus on lähtökohtaisesti sillä, joka tuotteen on valmistanut, tuonut sen liikkeelle laskettavaksi Euroopan yhteisössä tai markkinoinut tuotetta omalla nimellä tai tuotemerkillä. Tässä tutkimuksessa sekä toimittajalla ja jakelijalla on tuotevastuulainmukainen tuotevastuu, koska toimittaja on valmistaja ja jakelija maahantuoja. Hemmo111 toteaa seuraavasti:
”tuotevastuulain mukainen vastuu ei kohdistu tuotteen jälleenmyyjään, ellei tämä ole toiminut missään XxxxxxxxxxxX 5 §:n tuntemista vastuuasemista. Jos tuotteesta ei kuitenkaan käy ilmi sen valmistajaa tai tuottajaa, vastuun ulottuvuus saattaa laajentua. Tällöin jokainen tuotteen liikkeellelaskija on TuotevastuuL 6 §:n mukaan korvausvelvollinen valmistajan tavoin, ellei liikkeellelaskija osoita lain 5
§:n mukaista vastuuvelvollista”.
Xxxxxxxxxxx ja Rudanko 112 tarkentavat maahantuojan vastuuta siten, ettei vastuuta voida kiertää perustamalla näennäinen yritys maahantuontia varten, vaan tosiallinen
111 Hemmo 2005: 238
112 Wilhelmsson & Rudanko 2004: 120
vastuu kuuluu sille, jonka lukuun tuotteet tuodaan maahan. Näin ollen huolintaliikkeellä ei ole maahantuojan tuotevastuuta.
Xxxxxxxxxxx ja Rudanko113 toteavat, että puutteellinen turvallisuus voi johtua monesta asiasta. Kyseessä voi olla tuotteen valmistusvirhe, valmistuksen aikana tapahtunut puutteellinen laadunvalvonta, tuotekehittelyn aikana tapahtunut suunnitteluvirhe tai virheellinen tai vajavainen käyttöohjeistus, joka voi johtaa tuotteen virheelliseen käyttöön. Virhe voi koskea yksittäistä kappaletta tai kokonaista tuote-erää. Tuotevahinkona pidetään sellaista vahinkoa, joka on aiheutunut henkilölle tai muulle omaisuudelle tuotteen virheellisyyden vuoksi.114
Tuotevastuulain 4a § säätää, että ” Vahinkoa kärsineen on näytettävä toteen vahinko, tuotteen puutteellinen turvallisuus sekä puutteellisen turvallisuuden ja vahingon välinen syy-yhteys”. Xxxxxxx 115 mukaan ”näyttövelvollisuus on sillä, joka vetoaa vapautusperusteeseen. Sen joka haluaa vapautua korvausvastuusta, on näytettävä perusteen olemassaolo toteen”. Vahinkojen ennaltaehkäisemiseksi valmistajan on annettava ohjeita ja varoituksia tuotteen turvallista käyttöä koskien. Toimittajan on huolehdittava sopimukseen ehto, joka velvoittaa jakelijaa huolehtimaan maahantuojan ominaisuudessa tuotteisiin liittyvät ohjeet ja varoitusmerkinnät sen maan kielellä, missä tuotteet lasketaan liikkeelle. Vaikka ampumatarvikkeiden kuluttajapakkauksissa on ohjeistus tuotteen turvallista käsittelyä ja säilyttämistä koskien, on toimittajan huolehdittava, että jakelijasopimukseen liitetään riittävät ohjeistukset ja velvoitteet tiedon saattamiseksi toimitusketjussa eteenpäin seuraavalle portaalle aina kuluttajille saakka. Toki korvausvelvollisuus syntyy, vaikka ohjeistus olisi laadittu huolellisesti, koska tuotevastuu ankaraa vastuuta, jolla tarkoitetaan tuottamuksesta riippumatonta vastuuta.116 Vaikka tuotevastuulaki on pakottavaa oikeutta, voidaan sopimuksella sopia esimerkiksi tuotevastuun jakautumisesta valmistajan ja jakelijan kesken tai toisen
113 Xxxxxxxxxxx & Rudanko 2004: 2-3
114 Norros 2007: 50
115 Pasanen 2005: 183
116 Hemmo 2005: 91
vapauttamisesta tuotevastuisiin liittyvissä vahingonkorvausvelvoitteissa. Huomioitavaa kuitenkin on, että sopimuksella ei voida sopia tapauksissa, jossa vahinko on aiheutunut törkeästä huolimattomuudesta. 117
Pasasen118 mukaan tuotevastuusäädökset poikkeavat eri maiden välillä toisistaan, mutta lähtökohtaisesti tuotevastuu käsite on sama ainakin USA:ssa ja ETA-maissa. Kuten aikaisemmin todettiin, kansainvälisessä kaupassa lainvalinnalla on merkitystä varsinkin, kun ne poikkeavat toisistaan. Esimerkiksi, jos vertaillaan Suomen ja Yhdysvaltojen eroja Pasanen119 toteaa, että Suomessa vahingoista korvattavat määrät perustuvat lakiin, kun taas Yhdysvalloissa vahingonkorvauksiin liittyvät korvausvelvoitteet ovat huomattavasti suurempia Suomeen verrattuna. Kun Suomessa kanneaika on kolme vuotta vahingon ilmenemisestä ja maksimissaan 10 vuotta tuotteen liikkeelle laskemisesta, niin Yhdysvalloissa se on jopa 18 vuotta. Selvää on, että sopimuksen osapuolten tulee arvioida riskit tuotevastuuriskien osalta, koska niillä voi olla yrityksen talouden kannalta suuri merkitys. Huolellisen riskienarvioinnin lisäksi on huolehdittava riittävän kattavasta vastuuvakuutuksesta, joka sisältää myös tuotevastuuriskit.120
On hyvin yleistä lisätä sopimukseen vastuunrajoitusehto, jolla osapuolten mahdollinen vahingonkorvausvastuu pyritään rajoittamaan aina siihen rahamäärään, jonka jakelija on maksanut tuotteesta ja johon vahinko liittyy. Vahingot jaetaan suoriin ja epäsuoriin vahinkoihin. Suorilla vahingoilla tarkoitetaan sellaisia vahinkoja, joista aiheutuu toiselle osapuolelle vahinko, kuten toimituksen viivästyminen tai maksun saamatta jääminen. Ehtoon sisällytetään hyvin usein rajoitus, ettei osapuoli missään tapauksissa vastaa välillisistä tai epäsuorista vahingoista, joilla tarkoitetaan esimerkiksi menetettyä liikevoittoa, mainevahinkoja, tuotannon keskeytymistä tai asiakasmenetyksiä. Xxxxxxxx ja Lencioni121 toteavat, että jakelusopimuksen osapuolten on tarkkaan mietittävä, mitä
117 Pasanen 2005: 183
118 Pasanen 2005:181
119 Pasanen 2005: 182
120 Haapio & Xxxxxxxx 2014: 184-185
121 Xxxxxxxx & Xxxxxxxx 2016: 74
tarkoitetaan suorilla ja epäsuorilla vahingoilla, jos vastuita on rajoitettu sopimuksessa vastuunrajoituslausekkeilla.
3.5.3 Immateriaalioikeudet
Toimittajan intresseissä on, että jakelija myy ja markkinoi tuotetta valmistajan brändin mukaisesti, jotta tuotteen ja brändin tunnettavuus lisääntyy. Sopimuksessa sovitaan, että xxxxxxxxx tulee käyttää valmistajan tuotemerkkejä ja logoja myynnissä ja markkinoinnissa sekä noudattaa toimittajan graafista ohjeistusta tavaramerkin käytöstä. Toimittajan ohjeistuksella pyritään antamaan selkeät ohjeet siitä, miten tuotemerkkiä on sallittu käyttää ja mikä on kiellettyä. Toimittaja haluaa varmistaa, ettei jakelija väärinkäytöllään vahingoita valmistajan tavaramerkkiä ja brändiä millään tavalla ja samalla pyritään välttämään mahdollinen negatiivinen julkisuus tai mainehaitat. 122
Tuotteen immateriaalioikeuksin suojaaminen on tärkeää tuotteen valmistajalle ja yksinoikeus tavaramerkkiin voidaan tehdä rekisteröimällä. 123 Melko usein sopimuksessa halutaan kieltää jakelijaa rekisteröimästä tavaramerkkiä sopimusalueella. 124 Sopimukseen kirjattava immateriaalioikeuksia koskeva ehto tulisi olla kaksi portainen, jossa sovitaan vastuut mahdollisten loukkausten osalta sekä korjaavat toimenpiteet. 125 Tuotemerkkien ja logojen käyttöoikeus normaalisti loppuu sopimuksen päättyessä, mutta osapuolten kannattaa harkita käytön oikeuksien jatkamista määräajan, jolloin xxxxxxxx voi jatkaa tuotteiden myyntiä sopimuksen päättyessä ja esimerkiksi loppuvaraston pois myymiseksi. 126
122 Xxxxxxxx & Xxxxxxxx 2016: 67
123 Xxxxxxx & Xxxxxxx 2007: 97
124 Xxxxxxxx & Xxxxxxxx 2016:68
125 Carlsson & muut 2014: 96
126 Xxxxxxxx & Xxxxxxxx 2016:67
3.5.4 Turvallinen tuote ja tuotetakuu
Tuotetakuu on toimittajan antama lisäetu ostajalle, joka hyvä antaa aina kirjallisesti. Takuuehdoilla toimittaja sitoutuu vastaamaan siitä, että tuote on käyttökelpoinen erikseen määritellyn ajan. Kilpailu- ja kuluttajaviraston 127 mukaan yrityksen vastuu tuotevirheestä ei pääty takuuajan päättymiseen, sillä myyjällä on vastuu virheestä kuluttajasuojalain koskevien säännösten perusteella. Jos takuuehdot halutaan osaksi sopimusta, siitä on sovittava erikseen. Yleisesti takuuehdot on määritelty joko toimittajan yleisiin sopimusehtoihin, jotka ovat jakelusopimuksen liitteenä tai jakelusopimukseen voidaan lisätä erillinen liite, jossa määritellään takuuta koskevia ehtoja. Toimittaja määrittelee tuotetakuun sisällön, voimassaoloajan ja muut takuuseen liittyvät ehdot. Takuun antaja voi olla tuotteen valmistaja, myyjä tai maahantuoja. Myyjä vastaa myös maahantuojan ja valmistajan myöntämistä takuista, mutta valmistaja tai maahantuoja eivät ole vastuussa myyjän omissa nimissään antamasta takuusta. 128
Toimittajan takuusitoumus kirjataan sopimukseen. Yleensä takuu kattaa tuotteissa olevat valmistus ja materiaalivirheet ja takuun ulkopuolelle jäävät sellaiset virheet, jotka johtuvat toimituksen jälkeen tapahtuneista virheistä, kuten käyttövirheistä, luonnollisesta kulumisesta, kuljetusvaurioista tai varastoinnista. Tuotteet on valmistettu toimittajan olemassa olevien teknisten spesifikaatioiden mukaisesti. Tuote on oltava turvallinen ja tuotteiden turvallisuusvaatimuksia valvotaan eri viranomaisten taholta. C.I.P–asetarkastusjärjestelmä valvoo aseiden ja ampumatarvikkeiden käyttöturvallisuutta. 129 Tarkastusvelvollisuus koskee maahantuotuja aseita ja patruunoita, jotka saatetaan myyntiin sekä Suomessa valmistettuja aseita ja ampumatarvikkeita. Suomessa valvontaviranomainen on Poliisihallitus. Tarkastus
127 Kilpailu- ja kuluttajavirasto. Takuu ja virhevastuu.
128 Hietala & muut 2022: luku 7 Irtaimen kauppa
129 C.I.P. Introduction. C.I.P. vahvistaa aseiden ja niiden ampumatarvikkeiden todistamista koskevat yhteiset säännöt ja määräykset varmistaakseen tarkastusleimojen vastavuoroisen tunnustamisen jäsenvaltioissaan. Neljätoista maata on CIP:n jäsenvaltioita. Vuoden 1969 yleissopimuksen, sen sääntöjen ja määräysten sekä CIP:n päätösten mukaisesti jokainen ampumatarvike on testattava laillisesti sen CIP- jäsenvaltion valvontaviranomaisen toimesta, jossa valmistaja sijaitsee, tai maahantuotujen aseiden osalta sen jäsenvaltion valvontaviranomaisen toimesta, johon aseet on tuotu ensimmäistä kertaa. Sama koskee kaupallisia ampumatarvikkeita.
suoritetaan C.I.P:n tarkastusmenettelyn mukaisesti ja siihen kuuluu erityyppiset mittaustarkistukset, painemittaus sekä pakkausmerkintöjen tarkistaminen. 130 Yhdysvalloissa vastaava tarkastusjärjestelmä on nimeltään SAAMI.131
Ampumatarvikkeista patruunat, nalli ja ruuti ovat herkkiä lämpötilan ja kosteuden vaihteluille. Tämän vuoksi tuotteet tulee varastoida siten, etteivät ne altistu varastoinnin aikana lämpötilavaihteluille. Esimerkiksi patruunan osalta liian lämmin ilma kuivattaa patruunan sisällä olevaa ruutia, josta seuraa paineen nousu, kun ruuti palaa nopeammin. Liiallisesta kosteudesta voi seurata korroosiota, jolloin hylsyn sisällä oleva kosteus vaikuttaa hylsyn materiaaliin heikentäväsi ja ampumisen seurauksena hylsy saattaa haljeta. Yleisen ohjeistuksen mukaan patruunoita ei kannata ampua, jos niiden säilytyksestä ei ole tietoa tai ne ovat yli kymmenen vuotta vanhoja, koska vialliset patruunat voivat aiheuttaa vaaran ampujalle tai rikkoa aseen. 132
130 C.I.P. Introduction
131 SAAMI: Sporting Arms and Ammunition Manufacturers' Institute (SAAMI) on maan johtavien ampuma- aseiden, ampumatarvikkeiden ja komponenttien valmistajien yhdistys. SAAMI perustettiin vuonna 1926 liittohallituksen pyynnöstä ja sen tehtävänä on 1) Xxxx xxxxxxxxxxxxxx, vaihdettavuutta, luotettavuutta ja laatua koskevien standardien luominen ja julkaiseminen, 2) Teknisten tietojen koordinointi ja 3) Ampuma- aseiden turvallisen ja vastuullisen käytön edistäminen
132 Poliisi 2016
4 Luvanvarainen ampumatarvike ja sopimusriskit
4.1 Asealan elinkeinolupa
Yksityinen elinkeinoharjoittaja, jolle on myönnetty asealan elinkeinolupa, on oikeutettu hankkimaan ja pitämään hallussaan asealan elinkeinotoiminnassa luvassa mainittuja tuotteita. Suomessa asealan elinkeinoluvan myöntää Poliisihallituksen asehallinto ja luvan saamisen edellytykset määritellään ampuma-aselaissa (1/1998). 133
Ampuma-aselain mukaisesti luvanvaraisia elinkeinoja ovat:
• ampuma-aseiden, aseen osien, patruunoiden ja erityisen vaarallisten ammusten siirto ja tuonti Suomeen, siirto ja vienti Suomesta, kauttakuljetus sekä välittäjänä toimiminen kaupallisessa tarkoituksessa, kauppa, kaupallinen säilyttäminen, hankkiminen, hallussapito, vaihto, vuokraus ja valmistaminen;
• ampuma-aseiden ja aseen osien kaupallisessa tarkoituksessa tapahtuva korjaaminen, kaupallinen muuttaminen sekä muuntaminen lukuun ottamatta yksityishenkilön tekemää aseen tilapäistä muuntamista aseen osan hallussapitoluvan nojalla hallussa pidetyistä aseen osista.
Luvanvaraisten tuotteiden jakelusopimuksen osapuolilla tulee olla voimassa asealan elinkeinolupa omassa maassaan. Toimittajan tulee varmistaa jakelijan lupien voimassaolo ja niiden sisältö ennen kuin yhteistyö voidaan aloittaa. Koska lähtökohtaisesti lupa on kirjoitettu kunkin maan virallisella kielellä, on kaikista todistuksista pyydettävä virallinen englanninkielinen käännös, jotta voidaan varmistua mitä tuotteita lupa koskettaa. Ampuma-aselaki säätää, että elinkeinoluvassa on mainittava toimipaikat, jossa elinkeinoa harjoitetaan sekä minkälaisia tuotteita elinkeinoluvanhaltija voi hankkia ja pitää hallussaan. Suomessa myönnetty lupa on voimassa toistaiseksi, vaikkakin Poliisihallituksen myöntämä todistus on voimassa enintään viisi vuotta kerrallaan. Xxxxxx välillä on eroja luvan voimassaolon suhteen ja näin ollen toimittajan näkökulmasta voi olla haastavaa arvioida onko elinkeinolupa
133 Poliisi. Asealan elinkeinolupa
voimassa oleva, mikäli lupa on myönnetty toistaiseksi ja myöntämispäivästä on kulunut useita vuosia. Voimassaolo voidaan tarkistaa luvan myöntäneeltä viranomaiselta suoraan tai pyytää jakelijaa toimittamaan viranomaisen vahvistuskirje voimassaoloa koskien.
Mikäli jakelija menettäisi asealan elinkeinoluvan, menettää yritys samalla oikeuden käydä kauppaa, pitää hallussa ja varastoida luvanvaraisia ampumatarvikkeita. Sopimukseen on kirjattava ehto, jolla osapuolet voivat irtisanoa sopimuksen välittömin seurauksin, mikäli toinen osapuoli menettää elinkeinoluvan.
4.2 Ampumatarvikkeen viennin luvanvaraisuus
Toimittajan on tunnettava ampumatarvikkeen vientivalvontaa koskeva lainsäädäntö riittävän hyvin varmistuakseen siitä mitä velvoitteita liittyy tuotteen myymiseen Suomen ulkopuolelle. Xxxxxxxxx toimiessa maahantuojana, on hänen tunnettava määrämaan lainsäädäntö luvanvaraisen tuotteen maahantuontia ja jälleenmyyntiä koskien. Lupiin liittyvät vastuut kirjataan sopimukseen, jotta osapuolet ymmärtävät maastavientiin ja maahantuloon liittyvät erityisvaatimukset.
Mikäli tuotteen myyjä ei ole täysin varma ampumatarvikkeen luvanvaraisuudesta ja EU:n puolustustarvikeluettelo 134 ei selkeästi määrittele tuotetta puolustustarvikkeeksi, voi elinkeinonharjoittaja hakea tuotteelle määrittelypyynnön Puolustusministeriöstä. Viranomainen tekee arvion toimitetun materiaalin pohjalta. Mikäli todetaan, ettei tuote ole puolustustarvike, on huomioitava, että tuote voi olla valvottava myös kaksikäyttötuotteena ja siviiliampumatarvikkeena. 135 Kaksikäyttötuotteiden vientivalvonnan lupaviranomainen Suomessa on Ulkoministeriö ja siviilikäyttöön tarkoitettujen aseiden ja ampumatarvikkeiden lupaviranomainen on Poliisihallitus.
134 Euroopan unionin yhteinen puolustustarvikeluettelo 2008/944/YUTP
135 Puolustusministeriö: puolustustarvikkeiden vienti, siirto, kauttakuljetus ja välitys
Lisäksi Turvallisuus ja kemikaalivirasto (TUKES) toimii lupaviranomaisena räjähteiden siirtoja, vientejä ja tuonteja koskien.
Kun viejä on varmistunut, että tuote on luvanvarainen ja mikä viranomaistaho myöntää tuotteelle luvan, voidaan myytävälle tuotteelle tai tuotteille anoa siirto- tai vientilupa. Siirtolupa anotaan silloin, kun tuote siirretään EU:n jäsenmaiden välillä. Kun tuote viedään Suomesta EU:n ulkopuolelle kolmanteen maahan, tällöin anotaan vientilupa. Tuotteen fyysinen liikkuminen ja määrämaa määrittelevät, millainen lupa kulloinkin tarvitaan. Jokainen luvanvarainen ampumatarvike tarvitsee joko siirtoluvan tai vientiluvan ennen kuin tuotetta voidaan siirtää tai viedä Suomen rajojen ulkopuolelle. Tuonnin osalta jakelija tarvitsee oman maan lupaviranomaisen myöntämän tuontiluvan mikäli jakelijan toiminta sijaitsee EU:n ulkopuolisessa maassa ja ennakkosuostumuksen, mikäli toiminta on EU:n jäsenvaltiossa.
Kuvio 1 Luvanvaraisten ampumatarvikkeiden luvat eri maiden välillä. 136
Suomessa Tulli valvoo luvanvaraisten tuotteiden vientiä. Vientiluvan numero on ilmoitettava Tullille vienti-ilmoituksen yhteydessä ja Tulli merkitsee luvan vietyjen määrien mukaisesti. Luvan haltija vastaa viennin ilmoittamisesta oikein. Luvan tulliehdot ovat erilaiset siirto- ja vientiluvissa.137
136 Perustuu Poliisihallinnon ohjeistukseen: Ampuma-aseiden liikuttelu eri maiden välillä
137 Tulli: Vientirajoitteet
4.2.1 Puolustustarvikkeet
Wassenaarin järjestely (Wassenar Arrangement) on yksi tärkeimmistä puolustustarvikkeiden ja kaksikäyttötuotteiden vientivalvontaan liittyvistä yhteistyöelimistä, jonka tarkoituksena on edistää kansainvälistä turvallisuutta. Kyseessä on kansainvälinen järjestely, johon on liittynyt 42 jäsenvaltiota. Jäsenvaltioiden kesken vaihdetaan tietoja ja jokaisella jäsenvaltiolla on raportointivelvollisuus siirroista, vienneistä, mutta myös evätyistä vientilupahakemuksista. Jäsenvaltiot ovat sopineet yhteiset tavoitteet, suuntaviivat sekä menettelytavat, joiden pohjalta jäsenvaltiot voivat laatia omaa kansallista lainsäädäntöä ja toimintaperiaatteita.138
Laki puolustustarvikkeiden viennistä (282/2012) säätää eri lupatyypit sekä valvontamenettelyt puolustustarvikkeiden osalta. Lain lähtökohtana on valvoa erityisesti kaupallista vientiä. Euroopan yhteinen puolustustarvikelista 139 sisältää yhteensä 22 tuoteluokkaa ja määrittelee puolustustarvikkeen kriteerit. Lähtökohtana on, että tuote on erityisesti suunniteltu sotilaskäyttöön. Huomioitavaa on, että myös tietotaito ja valmistusoikeus ovat myös luvanvaraista, kun kyseessä on puolustustarvikkeeksi luokiteltu tuote.
Vientilupahakemuksen liitteeksi hakija tarvitsee tuotteen maahantuojalta varmenteen loppukäyttöä koskien sekä pyydettäessä maahantuontiluvan, ennakkosuostumuksen, asealan elinkeinoluvan, kopion kaupallisesta dokumentaatiosta kuten sopimuksen tai tilausvahvistuksen riippuen tuotteesta, kohdemaasta ja anottavasta lupatyypistä. Mikäli lupahakemuksen liitteeksi annetaan loppukäyttäjävarmenne, tuotetta ei saa edelleen viedä maasta ilman Suomen viranomaisen hyväksyntää. Huomioitavaa on, että luvan hakija vastaa siitä, että tuotteet toimitaan vain siihen maahan, johon vientilupa haetaan.
140
138 Wassenar Arrangement
139 EU:n yhteinen puolustustarvikelista pohjautuu Wassenaarin järjestelyn tuotelistaukseen
140 Puolustusministeriö: puolustustarvikkeiden vienti, siirto, kauttakuljetus ja välitys
4.2.2 Siviilikäyttöön tarkoitetut aseet ja ampumatarvikkeet
Suomessa Poliisihallitus toimii lupaviranomaisena siviilikäyttöön tarkoitettujen aseiden ja ampumatarvikkeiden osalta ja näiden kaupallisiin siirtoihin EU-maasta toiseen EU- maahan sekä vientiin ja tuontiin sovelletaan ampuma-aselakia (1/1998). Laki ei kosketa valtion tai puolustusvoimien toimintaan liittyviä toimia eikä Euroopan valtioiden välistä keskinäistä oikeusapua rikosasioissa tai kriisitilanteissa.
Ampuma-aselain luvussa neljä määritellään kaupallinen siirto, tuonti, vienti ja kauttakuljetus. Luvanvaraisten tuotteiden siirtämiseksi EU-maasta toiseen EU-maahan tarvitaan kaupallinen siirtolupa, jonka tuotteen toimittaja anoo lähtömaassa. Siirtoluvan myöntämisen edellytyksenä on määrämaan myöntämä ennakkosuostumus, joka voidaan antaa hankinnan suorittavalle ase-elinkeinoharjoittajalle. Xxxxxxxx toimittaa ennakkosuostumuksen toimittajalle ja sen myöntää kohdemaan lupaviranomainen sillä edellytyksellä, ettei tuotteiden siirrolle Suomesta kohdemaahan ole estettä. 141
EU:n ampuma-asetus (258/2012) on astunut voimaan 30.9.2013 ja se sääntelee kaupallista ampuma-aseiden, niiden osien ja komponenttien vientiä sekä ampumatarvikkeiden vientiluvasta ja tuonti- ja kauttakuljetusmenettelyistä. Asetus on suoraan sovellettavaa lainsäädäntöä. EU:n ulkopuolisiin maihin eli kolmansiin maihin anotaan vientilupa, joka myönnetään kolmannen maan myöntämää tuontilupaa ja loppukäyttäjätodistusta vasten. Sekä siirto- että vientiluvan voimassaoloaika ei voi ylittää tuontiluvan tai ennakkosuostumuksen voimassaoloaikaa. 142
Ampumatarvikkeiden ja niihin rinnastettavien välineiden luvanvaraisuudesta on meneillään säädösvalmistelu SM002:00/2024143, jonka tarkoituksena on varmistaa EU:n
141 Poliisi. Ampuma-aseiden liikuttelu eri maiden välillä
142 Poliisi. Ampuma-aseiden liikuttelu eri maiden välillä
143 Valtioneuvosto: Ampumatarvikkeiden ja niihin rinnastettavien välineiden viennin luvanvaraisuus SM002:00/2024
pakotesäädösten toimeenpano ja estää vienti Venäjälle. Hankkeen tavoitteena on tarkastella ampumatarvikkeiden luvanvaraisuutta ja mahdollisesti komponenttien, jotka eivät ole tällä hetkellä luvanvaraisia, niiden muuttamista vientivalvonnan piiriin. Hallituksen esitys on tarkoitus antaa syksyllä 2024. Toteutuessaan muutos toisi toimintaan muutoksia, kun valvottavien tuotteiden määrä lisääntyy. Nämä muutokset tulee aikanaan huomioida uusissa sopimuksissa sekä päivitettävä olemassa oleviin sopimuksiin.
4.2.3 Kaksikäyttötuotteet
Lakia kaksikäyttötuotteiden vientivalvonnasta (562/1996) sovelletaan kaksikäyttötuotteiden vientiin, siirtoihin sekä kauttakulkuun. Kaksikäyttötuotteiden vientiin Suomesta EU:n ulkopuolelle tarvitaan vientilupa, samaan tapaan kuin puolustustarvikkeiden ja siviilikäyttöön tarkoitettujen ampumatarvikkeiden vienneille. Lupaviranomainen kaksikäyttötuotteiden osalta on Ulkoministeriö.144 Xxxx määrittelee kaksikäyttötuotteen seuraavasti:
Kaksikäyttötuotteella tuotetta, teknologiaa, palvelua ja muuta hyödykettä, jota normaalin siviililuontoisen käyttönsä tai sovellutuksensa ohella voidaan käyttää joukkotuhoaseiden tai niiden maaliin saattamiseen tarkoitettujen ohjusjärjestelmien kehittelyyn tai valmistukseen taikka jolla voidaan edistää yleistä sotilaallista toimintakykyä.
Asetuksella 2021/821 säädetään kaksikäyttötuotteiden vientiä Euroopan Unionissa. Ulkoministeriön145 tiedotteen mukaan kaksikäyttötuotteiden vientivalvontaa koskevaa lainsäädäntöä on uudistettava, koska Suomen sääntely ei ole enää täysin yhteensopivaa EU-sääntelyn kanssa. Säädösvalmistelu (UM008:00/2019) 146 on käynnistetty joulukuussa 2022 ja se on edennyt kuulemisvaiheeseen joulukuussa 2023. Hallituksen esitys on tarkoitus antaa kevään 2024 aikana ja syksyn 2024 aikana lain on tarkoitus astua voimaan.
144 Ulkoministeriö. Vientivalvonta
145 Ulkoministeriö. Tiedote 25.9.2023
146 Valtioneuvosto. Kaksikäyttötuotteiden vientivalvontaa koskevan lain uudistaminen UM008:00/2019.
Yhdysvaltain Export Administration Regulation (EAR) 147 on kaksikäyttötuotteiden vientivalvontaa koskeva lainsäädäntö ja sitä valvoo Yhdysvaltain Kauppa- ja turvallisuusvirasto. Suomeen verrattuna poikkeavaa tämän lainsäädännön osalta on, että siviilikäyttöön tarkoitetut ampumatarvikkeet kuuluvat Yhdysvalloissa kaksikäyttötuotteita säätävän lain alaisuuteen. Suomessa ne ovat ampuma- aselainsäädännön piirissä. Tämä on hyvä huomioida sopimuksessa käytettävässä terminologiassa, kun sopijaosapuoli on yhdysvaltalainen yritys.
4.3 Luvanvaraisen ampumatarvikkeen jälleenmyynti
EU:lla on olemassa omaa lainsäädäntöä, jolla pyritään tasapainottamaan sisämarkkinoiden yhteneväisyyttä. 148 Siitä huolimatta jokaisella EU:n maalla on oma kansallinen lainsäädäntö, joka voi olla EU-lainsäädäntöä tiukempaa. Tämän lisäksi kolmansien maiden lainsäädäntö on varsin kirjavaa verrattuna EU maiden lainsäädäntöön. Tuotteiden luokittelumääritelmät siviilituotteiden ja puolustustarvikkeiden osalta saattavat vaihdella paljonkin EU:n ulkopuolisissa maissa. Joissain maissa patruunakomponenttien uudelleen lataaminen siviilikäyttöön on kiellettyä ja siviilimarkkinoille on sallittua myydä ainoastaan tehdasladattua patruunaa.
EU:n ampuma-asedirektiivi (EU) 2021/555 koskee siviilikäyttöön tarkoitettu ampuma- aseiden siirtämistä EU-maasta toiseen ja tarkoituksena on harmonisoida siviilikäyttöön
147 Export Admistration Regulation (EAR). The term “dual use” is often used to describe the types of items subject to the EAR. A “dual-use” item is one that has civil applications as well as terrorism and military or weapons of mass destruction (WMD)-related applications. The precise description of what is “subject to the EAR is in § 734.3, which does not limit the EAR to controlling only dual-use items. In essence, the EAR control any item warranting control that is not exclusively controlled for export, re-export, or transfer (in- country) by another agency of the U.S. Government or otherwise excluded from being subject to the EAR pursuant to § 734.3(b) of the EAR . Thus, items subject to the EAR include purely civilian items, items with both civil and military, terrorism or potential WMD-related applications, and items that are exclusively used for military applications but that do not warrant control under the International Traffic in Arms Regulations (ITAR) (22 CFR parts 120 et seq.).
148 European Commission. EU legislations on civil firearms
tarkoitettujen ampuma-aseita ja -tarvikkeita koskevat turvallisuusvaatimukset. Direktiivissä säädetään, että asekauppiaiden ja välittäjien tulisi kieltäytyä myymästä, jos esimerkiksi yksityiseen käyttöön hankittaisiin epätavallisen suuria määriä ampumatarvikkeita tai maksu halutaan suorittaa käteisellä ja henkilö ei ole halukas todistamaan henkilöllisyyttään. Tässä todettakoon, ettei käteisellä maksaminen ole missään olosuhteissa enää nykypäivää ja sen vuoksi käteisellä maksuista tulee kieltäytyä kaikissa tilanteissa.
Yhdysvallat on yksi maailman suurimmista ampumatarvikemarkkinoista. Ampuma- aseiden kattojärjestön NRA-ILAn mukaan osavaltio kohtaisia eroja on olemassa. 149 Viime vuosina useat osavaltiot ovat kiristäneet lainsäädäntöä ampumatarvikkeiden hankinnan ja jälleenmyynnin osalta. Esimerkiksi Californian ja New Yorkin lainsäädännöt määrittelevät tiukemmin aseiden ja ampumatarvikkeiden hankintaa ja hallussapitoa kuin Texasin tai Arizonan lainsäädännöt. Näiden kahden jälkimmäisen osavaltion lainsäädäntöjen mukaan erillisiä hankintalupia ei tarvita ja esimerkiksi Arizonan osavaltion perustuslain säännös, 2 artikla, 26 § säätää, että yksittäisellä kansalaisella on oikeus kantaa aseita itsensä tai valtion puolustamiseksi. Kun tätä vertaa Suomen tai muiden EU maiden lainsäädäntöihin, voidaan todeta, että ampumatarvikkeiden jälleenmyynnin sääntely poikkeaa paljon maasta riippuen.
Jos tarkastellaan Yhdistyneiden arabiemiraattien lainsäädäntöä ampuma –aseiden ja - tarvikkeiden osalta, liittovaltion asetuksen (17/2019) mukaan aseiden ja ampumatarvikkeiden hallussapito on sallittua vain Yhdistyneiden arabiemiirikuntien kansalaisille, mikä tarkoittaa vain noin 10 % koko maan väkiluvusta .150 Kun maiden välillä on huomattavia eroja, on toimittaja xxxxxxxxx haasteen edessä, jotta voi varmistua, että toimintaa tehdään kaikkien lakien ja säädösten mukaisesti. Toki ei voida olettaa, että toimittajalla olisi jokaisen maan lainsäädäntö hallussaan. Sen vuoksi sopimuksen
149 NRA – ILA Institute for legislative action
150 Global Media Insight: United Arab Emirates populations statistics 2024
laadinnassa kannattaa käyttää kohdemaan kansallisen lainsäädännön tuntevaa henkilöä apunaan.
Jakelijan asiakaskunta koostuu myynnistä vähittäiskaupoille, jotka myyvät tuotteet kuluttajille. Xxxxxxxx on vastuussa toimistaan ja valitsemistaan alijakelijoista ja kaupankäynnistä tämän kanssa. Xxxxxxxx voi nimittää agentin, alijakelijan tai muuta markkinointia ja myyntiä harjoittavan yrityksen myymään toimittajan tuotteita kohdemaassa, mutta jakelijan velvollisuus on huolehtia, että alijakelijoilla on olemassa luvanvaraisen tuotteen hankintaan, varastointiin ja jälleenmyyntiin asianmukaiset luvat. Xxxxxxxx on velvollinen hankkimaan ja kustantamaan itse lain ja säädösten vaatimat lisenssit ja luvat, jotka vaaditaan kuljetuksiin, myyntiin, käyttöön, markkinointiin ja tuotteiden jakeluun liittyen. Toimittaja ei ole velvollinen hankkimaan lupia jakelijan puolesta.
4.4 Xxxxxxxxxxx, kun tuote on luvanvarainen
Rautpalon ja Lencionin151 mukaan ”virhevastuun kestolle ei ole laissa säädetty aikarajaa, vaan virhevastuuaika määrittyy tavarassa oletettavissa olevan kestoiän perusteella”. Kauppalain (4 luku 17§) säätää virheestä siten, että mikäli tuote poikkeaa mitä seuraavissa kohdissa on määritelty, tuote katsotaan olevan virheellinen. Tuotteen tulee:
1) soveltua tarkoitukseen, johon sellaisia tavaroita yleensä käytetään;
2) soveltua siihen erityiseen tarkoitukseen, johon tavaraa oli tarkoitus käyttää, jos myyjän on kaupantekohetkellä täytynyt olla selvillä tästä tarkoituksesta ja ostajalla on ollut perusteltua aihetta luottaa myyjän asiantuntemukseen ja arviointiin;
3) vastata ominaisuuksiltaan sitä, mihin myyjä on viitannut esittämällä näytteen tai mallin; sekä
4) olla pakattu tavanmukaisella tai muuten sopivalla tavalla, jos pakkaus on tarpeen tavaran säilyttämiseksi tai suojaamiseksi.
151 Xxxxxxxx & Xxxxxxxx 2016:64
Sopijaosapuolten tulee täyttää sopimusvelvoitteet ja jos toimittaja ei siihen kykene tuotevirheen vuoksi, tulee jakelijan laatia tuotevirheestä reklamaatio. 152 Kansainvälisessä lainsäädännössä ei varsinaisesti ole reklamaatiovelvollisuutta, toisin kuin Suomen kauppalaissa. Suomen kauppalain mukaan kohtuullinen reklamaatioaika on tapauskohtaisesti määriteltävä. Xxxxxxxxx Xxx-Xxxxxxxx 153 toteaa, että CISG:n mukaan ostaja menettää oikeutensa vedota tuotevirheeseen, mikäli virheeseen vetoaminen ei tapahdu kohtuullisessa ajassa, kun taas Unidroit periaatteissa reklamaatiovaatimusta ei ole ja riittävä toimenpide on reagoida kohtuullisessa ajassa ilmoittamalla tuotevirheestä.
Lainsäädännöissä on eroavaisuuksia, joten osapuolten on huolehdittava myös reklamaatioita koskevat ehdot sopimukseen. Lähtökohtana on, että reklamoijan tulee näyttää toteen, että tuotteessa on virhe, koska kaikki viat eivät välttämättä ole virheitä. Kun arvioidaan tuotteen virhettä, on selvitettävä virheen laatu, sekä virheen ilmenemisajankohta sekä kuultava molempia osapuolia, koska molempien osapuolten esittämällä näytöllä on merkitystä. 154 Toimittajan kannalta on merkityksellistä saada selvitys, onko ampumatarvikkeita käsitelty huolimattomasti tai väärin ja onko turvallisuutta ja tuotteen käyttöä koskevia ohjeita laiminlyöty vahingon sattuessa.
Jokaiseen sopimukseen liittyy aina riskejä ja niitä pyritään sopimusehdoilla rajaamaan ja jakamaan sopimusosapuolten kesken. Kun sopimus on astunut voimaan, sopimuksen velvoitteet sitovat sen osapuolia toimimaan ehtojen mukaisesti. 155 Kun toimitusketjussa on useita toimijoita ja aiheuttaa häiriötilanteet helpommin haasteita sopimuksen hallintaan.156 Esimerkiksi ongelmia saattaa esiintyä, kun toimittajan raaka-ainetoimittaja toimittaa myöhässä raaka-ainetoimituksen ja sen viivästyminen myöhästyttää tuotteen valmistuksen. Viivästyksen seurauksena tuotteen sovittua toimitusaikaa ei voida
152 Xxxxxxxxx Xxx-Xxxxxxxx 2021: 29
153 Xxxxxxxxx Yli-Rahnasto 2021:47
154 Haapio & Järvinen 2014: 201
155 Hoppu & Hoppu 2005: 119
156 Hoppu & Hoppu 2005: 123
toteuttaa. Toimitusketjussa on raaka-ainetoimittaja, valmistaja/ toimittaja, jakelija, jakelijan asiakas vähittäiskauppias ja loppukäyttäjä. Kun toimittaja ei kykene toimittamaan tuotetta sovitussa aikataulussa, viivästyy koko toimitusketju. Tämän osalta eri osapuolet saattavat joutua korvausvelvolliseksi viivästyksien osalta.
Luvanvaraisen tuotteen osalta toimituksen viivästyminen voi johtua viennin lupaprosessista. Toimittaja tarvitsee jakelijalta erikseen määritellyt asiakirjat oman lupahakemuksensa liitteeksi. Mikäli jakelija ei kykene toimittamaan tarvittavia asiakirjoja sovitusti, ei toimittaja voi laittaa omaa lupahakemustaan vireille ja mahdollinen toimitusaika saattaa viivästyä luvan myöntämisen viivästymisen vuoksi. Ennakoimalla tämän kaltaiset riskit sopimuksen tekovaiheessa voidaan välttää korvausvastuun syntyminen. 157
EU:n asetuksen (No. 258/2012) artikla 7 mukaan vientilupia koskevat hakemukset on käsiteltävä 60 päivän kuluessa siitä hetkestä, kun kaikki vaaditut tiedot on annettu toimivaltaiselle viranomaiselle. Kuitenkin lupaviranomaisilla on mahdollisuus pidentää käsittelyaikaa poikkeuksellisissa olosuhteissa 90 päivään. Kohdemaalla on hyvin iso merkitys lupahakemuksen käsittelyaikoihin sekä lupaharkinnan perusteisiin. Lupaprosessi jaetaan kahteen kategoriaan, joista ensimmäinen koskettaa siirtolupia EU- maihin sekä vientilupia maihin, jotka eivät vaadi erillistä ulko- ja turvallisuuspoliittista arviota (UTP-arvio). Tämä perustuu Valtioneuvoston asetukseen puolustustarvikkeiden vientiä koskevan lupaharkinnan yleisistä edellytyksistä (70/2020), jossa määritellään, ettei UTP-harkintaa tarvitse tehdä silloin kun kohdemaa on Euroopan unionin jäsenvaltio, Euroopan talousalueeseen kuuluva valtio tai Australia, Japani, Kanada, Sveitsi, Uusi- Seelanti, Yhdistynyt kuningaskunta tai Yhdysvallat. 158 Toinen lupaprosessi koskee maita, joihin on tehtävä UTP-arvio ennen kuin lupa voidaan myöntää. Ulkoministeriö on vastuussa ulko-ja turvallisuuspoliittisesta harkinnasta. 159 Arvion pohjalla on EU:n
157 Hoppu & Hoppu 2005:125
158 Puolustusministeriö 2022: 6
159 Puolustusministeriö 2022: 8
yhteinen kanta (2008/944/YUTP) ja asekauppasopimus (33/2014) (ATT) sekä muiden EU-maiden konsultointi.160 EU-yhteistyön tarkoituksen on menettelyjen harmonisointi. Näiden edellä mainittujen lisäksi lupaviranomainen tekee arvion aina tapauskohtaisesti ja arvioitavaksi tulee vietävän tuotteen ominaisuudet, käyttötarkoitus ja loppukäyttäjä. Suomi noudattaa EU:n yhteisen kannan kriteereitä siitä, milloin maastavientilupa on evättävä161.
160 Puolustusministeriö 2022: 6
161 Puolustusministeriö 2022: 7
5 Pakotteiden vaikutus luvanvaraisen ampumatarvikkeen jakelijasopimukseen
Pakotteilla on tarkoitus vaikuttaa toisen valtion tai ihmisryhmän toimintaan, jos niiden katsotaan uhkaavan kansainvälistä rauhaa ja turvallisuutta. 162 Pakotteiden keinovalikoimaan kuuluvat muun muassa vienti- ja tuontirajoitukset, finanssipakotteet sekä matkustusrajoitukset 163 . Kansainvälistä kauppaa harjoittavien yritysten on huomioitava Euroopan Unionin, Yhdistyneiden kansakuntien turvallisuusneuvoston sekä Yhdysvaltojen asettamat pakotteet. Pakotelaki (659/1967) on kansallinen yleissäädös, jolla asetetaan Yhdistyneiden kansakuntien ja Euroopan Unionin asettamien pakotteita koskevien velvoitteiden täytäntöönpano. Toimittajan on suoritettava kohtuulliset toimenpiteet varmistaakseen, ettei jakelija harjoita liiketoimintaa, joihin kohdistuu pakotteita tai jotka ovat kieltolistalla tai vientikiellossa. Myös jakelijan velvollisuus on varmistaa, että hänen omat asiakkaat ja muut yhteistyökumppanit noudattavat näitä samoja standardeja kuin mitä toimittaja edellyttää jakelijalta. EU:n pakotteiden rikkominen on rangaistavaa pakotelain 4 § mukaan ja siitä säädetään rikoslain (39/1889) 46 luvun 1-3 §:ssä ja puolustustarvikkeiden osalta luvun 46 luvun 11 §:n mukaisesti.
Ulkoministeriöllä 164 on olemassa hyvä ohjeistus yrityksille, jossa opastetaan miten yritykset voivat laatia oman riskiarviointimallin. Arviointimallissa tulisi huomioida asiakkaaseen ja loppukäyttäjään liittyvät riskit, maantieteelliset alueet ja maariski, tuotteen loppukäyttöä koskevat riskit sekä mahdolliset muut erityispiirteet, jotka liittyvät liiketoimintaan. Prosessin tarkoituksena on arvioida kuinka todennäköisesti riski voi toteutua ja millaista vahinkoa riskit toteutuessaan aiheuttavat.
162 Ulkoministeriö. Pakotteet
163 Ulkoministeriö. Pakotteet
164 Ulkoministeriö: pakotteiden kiertämisen havaitseminen ja kiertämisen estäminen ulkomaankaupassa
Kuvio 2 Yritysten toimintaympäristön riskiarviointi 165
5.1 Vienti- ja tuontirajoitukset
Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestö ETYJ valvoo asevientejä ja voi asettaa asevientikiellon yksittäisiin valtioihin. Järjestöön kuluu 57 maata.166 Järjestö voi antaa jäsenvaltioille kehotuksen pidättäytyä aseviennistä ja se on lähinnä poliittisesti velvoittava. Suomen lupaviranomaiset noudattavat tapauskohtaista harkintaa ja ottavat vientikiellot huomioon vientilupaharkinnassaan. 167 Luvanvaraisten ampumatarvikkeiden osalta pakotteet ovat lähinnä vienti- ja tuontirajoituksia, jotka koskettavat puolustustarvikkeita tai siviilikäyttöön tarkoitettuja aseita ja ampumatarvikkeita sekä niihin liittyvää teknologiaa. Aseviennin rajoittaminen on yksi yleisimmin käytetyistä keinoista. Huomioitavaa on, että vientirajoitus voi koskettaa myös osakomponentteja, jotka eivät ole luvanvaraisia tuotteita. Vientikiellolla pyritään rajoittamaan tuotteiden saatavuutta.168 Esimerkiksi Eurooppa-neuvosto on hyväksynyt
165 Ulkoministeriö: pakotteiden kiertämisen havaitseminen ja kiertämisen estäminen ulkomaankaupassa.
166 OSCE. Participating States
167 Pursiainen 2021: 116
168 Pursiainen 2021: 59
Madridissa 27. kesäkuuta 1989 Kiinaan kohdistuvan asevientikiellon.169 Tämä tarkoittaa sitä, ettei Kiinaan myönnetä vientilupia määritellyille aseille ja ampumatarvikkeille. Näin ollen jakelutoimintaa ei voida aloittaa maassa, johon kohdistuu vientirajoituksia. Toimittajan on selvitettävä, ettei kohdemaa ole pakotteiden alainen. Vientiä tulee myös tarkastella myös mahdollisen edelleen viennin näkökulmasta, jos tuotteiden epäillään päätyvän pakotteiden kohteena olevaan valtioon. Mikäli toiminta on käynnissä ja kohdemaan olosuhteet muuttuvat äkillisesti, toimittajan kannalta on tärkeää kirjata sopimukseen ehto, jossa määritellään tarkasti sopimuksen päättämisen periaatteet, mikäli sopimus joudutaan päättämään ennenaikaisesti vienti- tai tuontirajoitteen vuoksi.
Yhdysvaltojen pakotteista voi myös aiheutua oikeudellisia velvoitteita suomalaiselle toimittajalle esimerkiksi, jos tuotteessa on yhdysvaltalaista alkuperää oleva teknologiaa tai komponentti osana tuotetta.170 Toimittajan velvoite on selvittää kohdistuuko näihin rajoituksia viennin osalta. Suomalaisen toimittajan tulee huomioida, että vientilupa saatetaan tarvita sekä Suomesta että Yhdysvalloista niissä tapauksissa, jossa lopputuotteessa on käytetty yhdysvaltalaista alkuperää olevia komponentteja. Tämä on tapauskohtaisesti selvitettävä asia ennen vientitoiminnan aloittamista ja vastuu on viejällä. Yhdysvaltojen vientivalvonta perustuu Export Control Reform Act-lakiin ja ampumatarvikkeiden osalta vientivalvontasäädökset jaetaan puolustustarvikkeisiin ”The International Traffic in Arms Regulations” (ITAR)- asetukseen ja kaksikäyttötuotteisiin ”Export Administration Regulations” (EAR)- asetukseen. 171 Molempien säädöksien vientirajoitteet ovat hyvin samankaltaisia kuin EU:n asettamat pakotteet. EAR-asetus koskettaa melko laaja-alaisesti erilaisia tuotteita ja siviilikäyttöön tarkoitetut ampumatarvikkeet (ml. aseet, patruunat ja patruunakomponentit) kuuluvat EAR-asetuksen piirin.172
169 European Council 1989: SN 254/2/89
170 Pursiainen 2021: 20
171 Pursiainen 2021: 338-339
172 Pursiainen 2021: 341
Koska pakotteet muuttuvat koko ajan, on yritysten varmistuttava, ettei kaupankäynnin esteenä ole pakotteet. Tällä hetkellä eniten pakotemuutoksia tapahtuu Venäjän osalta. Ensimmäiset ampumatarvikkeita koskevat pakotteet asetettiin Venäjää vastaan Krimin valtauksen seurauksena vuonna 2014. Tähän mennessä EU on asettanut 13 pakotepakettia Venäjää toimia vastaan. Puolustukseen liittyen pakotteet koskettavat seuraavia tuotteita:
Kuvio 3 EU:n pakotteet puolustukseen liittyvien tuotteiden osalta. 173
Ampumatarvikkeiden osalta varsin tuore kirjaus löytyy 18. joulukuuta 2023 annetusta neuvoston asetuksesta (EU) 2023/2878, jolla lisättiin artikla 12 g (EU) 833/2014 asetukseen. Tämä artikla 12 g velvoittaa 20. maaliskuuta 2024 alkaen viejää, joka myy, toimittaa, siirtää tai vie kolmanteen maahan asetuksen (EU 258/2012) liitteessä I
173 Euroopan unionin neuvosto: EU:n pakotteet
174 lueteltuja ampuma-aseita ja –tarvikkeita, lisäämään sopimuksiin ehdon, jolla kielletään tuotteiden jälleenvienti Venäjälle sekä jälleenvienti Venäjällä käytettäväksi. Näin ollen jakelusopimukseen on sisällytettävä kirjaus175, jolla velvoitetaan osapuolia huolehtimaan, ettei tuotteet päädy Venäjälle eikä EU:n asettamia pakotteita kierretä.
Pakotteilla voi olla vaikutus sopimusvelvoitteiden täyttämiselle. Jakelusopimusten kannalta merkittävä pätemättömyyttä koskeva määräys on säädetty pakotelain 3 §:ssä.
Sitoumusta tai välipuhetta, joka on tehty tämän lain tai siihen perustuvien määräysten vastaisesti tai joka tarkoittaa niiden kiertämistä, älköön pantako täytäntöön.
Jos ennen tämän lain nojalla annetun asetuksen voimaantuloa tehty sitoumus tai välipuhe on ristiriidassa asetuksessa annettujen tai siihen perustuvien määräysten kanssa, on sen täytäntöönpano viipymättä keskeytettävä.
Pakotteiden vaikutus voi muuttua hyvinkin yllättäen negatiiviseksi ongelmaksi sopimussuhteelle, koska pakotteilla on laaja vaikutus globaaliin toimitusketjuun. Kansainvälinen vientivalvonta- ja pakotesääntely on monimutkaista ja vaikeasti hallittavaa ja nopeasti muuttuvaa176. On mahdollista, että pakotteet voivat estää suoraan
174 Asetuksen (EU) 258/2012 liite I koskee ampumatarvikkeen osalta: kokonaisia patruunoita tai niiden komponentteja, mukaan luettuna hylsyt, nallit, ruuti, luodit ja ammukset, edellyttäen kuitenkin, että nämä komponentit ovat luvanvaraisia kyseisessä jäsenvaltiossa.
175 EU:n Komission antama suositus sopimustestiksi:
“(1) The [Importer/Buyer] shall not sell, export or re-export, directly or indirectly, to the Russian Federation or for use in the Russian Federation any goods supplied under or in connection with this Agreement that fall under the scope of Article 12g of Council Regulation (EU) No 833/2014.
(2) The [Importer/Buyer] shall undertake its best efforts to ensure that the purpose of paragraph (1) is not frustrated by any third parties further down the commercial chain, including by possible resellers.
(3) The [Importer/Buyer] shall set up and maintain an adequate monitoring mechanism to detect conduct by any third parties further down the commercial chain, including by possible resellers, that would frustrate the purpose of paragraph (1).
(4) Any violation of paragraphs (1), (2) or (3) shall constitute a material breach of an essential element of this Agreement, and the [Exporter/Seller] shall be entitled to seek appropriate remedies, including, but not limited to: (i) termination of this Agreement; and (ii) a penalty of [XX]% of the total value of this Agreement or price of the goods exported, whichever is higher.
(5) The [Importer/Buyer] shall immediately inform the [Exporter/Seller] about any problems in applying paragraphs (1), (2) or (3), including any relevant activities by third parties that could frustrate the purpose of paragraph (1). The [Importer/Buyer] shall make available to the [Exporter/Seller] information concerning compliance with the obligations under paragraph (1), (2) and (3) within two weeks of the simple request of such information.”
176 Pursiainen 2022:383
tai epäsuorasti osapuolten sopimusvelvoitteiden täytäntöönpanoa tai niiden toteuttaminen voi muuttua hankalaksi tai jopa mahdottomaksi. Tämän kaltaisen epävarmuuden kannalta on erittäin suositeltavaa lisätä pakotelauseke jakelusopimukseen sekä huolehdittava, että sopimuksesta irtautuminen on mahdollista.
5.2 Finanssipakotteet
Xxxxxx Xxxxxxxxxx mukaan käsite ”finanssipakote” ei ole vielä vakiintunut, koska sillä saatetaan viitata pakotelistoihin tai pakotteiden vastaiseen toimintaan, jota harjoitetaan pankeissa ja vakuutuslaitoksissa.177 Kansainvälisen kaupan näkökulmasta on erityisesti huomioitava finanssipakotteet. Kun finanssipakotteella viitataan pakotelistoihin, kyseessä voi olla pankkeja ja luottolaitoksia kohtaan asetetut pakotteet tai yrityksiä ja henkilöitä koskevat pakotteet. Pakotelistalle joutunut pankki ei voi hoitaa rahaliikennettään normaalisti ja siitä aiheutuu liiketoiminannalle merkittäviä vaikeuksia.178 Mikäli jakelija käyttäisi toiminnassaan pankkia, jota vastaan on kohdistettu pakotteita, maksua ei voitaisi lähettää eikä vastaanottaa tällaisesta pankista.179
Pankeilla on tänä päivänä merkittävä rooli rahanpesun ja terrorismin estämisessä ja pankkien tekemällä rahaliikenteen tarkkailulla ja epäilyttävien liiketoimien ilmiantamisella pyritään estämään laitonta toimintaa. 180 Pankit tekevät seurantaa maksuliikenteen osalta ja esittävät lisäkysymyksiä ja pyytävät todisteita tarvittaessa. Kansainvälistä kauppaa harjoittavien yritysten tulee varmistaa, että Suomen ulkopuolelta tuleviin maksusuorituksiin ei kohdistu rajoitteita, mitkä estävät yhteistyön. Pursiaisen181 mukaan pankkien tulisi kieltäytyä välittämästä maksua, jos maksuliikenne koskee sellaisten tuotteiden kaupankäyntiä, jotka ovat vientivalvonnan piirissä ja joille ei ole hankittu lainmukaisia vientilupia.
177 Pursiainen 2021: 71
178 Wuolijoki 2022: 125
179 Finanssiala 2022
180 Wuolijoki 2023: 113-114
181 Pursiainen 2021: 68
5.3 Ampumatarvikkeiden jälleenvienti
Challenges of Export Control Enforcement -raportin 182 mukaan Venäjä on pyrkinyt löytämään uusia reittejä ampumatarvikkeiden maahantuonnille. Toimittajan on varmistettava jakelijan taustat, mutta myös huolehdittava sopimuskirjauksin, että tuotteet jäävät maahaan, jonne vientilupa on myönnetty. Raportissa korostetaan viejän vastuuta, mutta myös koko toimitusketjun tehokasta valvontaa, varsinkin niiden maiden osalta, joilla on edelleen vahvat suhteet Venäjän kanssa. Toimittajan kannalta luvanvaraisen tuotteen myyntiin liittyy diversioriski, jolla tarkoitetaan tuotteen luvatonta jälleenvientiä maahan, johon lähtömaan lupaviranomainen ei myönnä vientilupaa sekä tuotteiden joutumista vääriin käsiin.
Pursiaisen 183 mukaan Suomessa on ollut vain muutama vientivalvontaan liittyvä rikkomus vuosien 2009-2019 aikana. Venäjään kohdistuvien pakotteiden myötä, on ampumatarvikkeiden salakuljetusyritykset ovat lisääntyneet. Viejän vastuu on merkittävä ja sen vuoksi toimittajan on tehtävä huolellinen due diligence arviointi sekä arvioitava jokainen jakelijalta saatu tilaus tapauskohtaisesti ja varmistettava, että tuotteiden loppukäyttö kohdentuu loppukäyttäjille kohdemaassa. Tuorein tuomio184 on annettu Itä-Uudenmaan käräjäoikeudessa Venäjä-pakotteisiin liittyvässä rikosasiassa maaliskuussa 2024. Kyseissä tapauksessa Suomesta oli viety tuhansia drooneja, joiden epäillään päätyneen Venäjälle. Lisäksi samassa rikosasiassa miehittämättömiä lennokkeja oli viety Suomesta ilman vientiin tarvittavaa vientilupaa. Syyte koskee törkeää säännöstelyrikosta ja puolustustarvikkeiden maastavientirikosta. Todettakoon, että käräjäoikeuden tuomio ei ole vielä lainvoimainen.
Myös EU on tekemässä toimenpiteitä laittoman asekaupan hillitsemiseksi. Euroopan komission ehdotuksella 2022/0288 (COD)185 on tarkoitus tiukentaa ampuma-aseiden ja
182 Challenges of Export Controls Enforcement 2024:2
183 Pursiainen 2021: 305
184 Tuomioistuinlaitos: 2024. Tuomio Venäjä-pakotteisiin liittyvässä rikosasiassa R 24/287.
185 Euroopan parlamentin ehdotus: Import, export and transit measures for firearms, their essential components and ammunition: implementation of Article 10 of the UN Firearms Protocol 2022/0288 (COD).
niiden olennaisten osien ja ampumatarvikkeiden viennin, tuonnin ja kauttakuljetuksen vaatimuksia lisäämällä tuotteiden jäljitettävyyttä sekä vahvistamalla yhteisiä sääntöjä ja määritelmiä. Jokainen luvanvaraisen tuotteen vienti vaatii siirto- tai vientiluvan ennen kuin tuotteiden myyminen on sallittua. Rikollinen toiminta tarkoittaa sääntöjen kiertämistä etsimällä markkinoita, joilla ampumatarvikkeiden maahantuontiin, myyntiin ja hallussapitoon sovelletaan vähemmän rajoittavaa lainsäädäntöä. Toimittajan on varmistuttava, että myytävä tuote päätyy markkinoille, jonne vientilupa on myönnetty. Koska pakotteet eivät kaikissa tilanteissa automaattisesti vapauta sopimuksen mukaisista velvoitteista ja voivat joissain tapauksissa synnyttää vahingonkorvausvastuun. Toisaalta on huomioitava pakottavan lainsäädännön vaikutus. Xxxxxxxxxx 23 § mukaan toimittaja ei ole velvollinen täyttämään sopimusta, jos sille on olemassa este. Sopimukseen on pyrittävä sisällyttämään ehto, jolla sopijaosapuolilla on oikeus tehdä sopimuksen sisältöön muutoksia pakotteista johtuvista syistä.
6 Johtopäätökset
Tämän tutkielman tarkoituksena on ollut selvittää, millainen kansainvälisen kaupan jakelusopimus on, kun myytävä tuote on luvanvarainen ampumatarvike. Mitä erityispiirteitä tuote aiheuttaa perinteiselle jakelusopimukselle? Ampumatarvikkeen valmistaminen, myyminen, kuljettaminen ja hallussapito ovat säänneltyä sekä kansallisella lainsäädännöllä, että EU:n taholta. Lisäksi ampumateollisuudella on omia kattojärjestöjä, jotka ovat yhteisesti laatineet standardeja, ohjeistuksia ja velvoitteita valmistajille, jotta tuotteet ovat turvallisia käyttää. Tuotteen erityispiirteet tuovat jakelusopimukseen vaatimuksia erilaisista luvista, pakkausmerkinnöistä sekä ohjeistuksista tuotteen turvallista käyttöä koskien, mutta myös EU:n ja Yhdysvaltain pakotteet ovat tuoneet lisävaatimuksia sopimukseen.
Vientivalvonta on erittäin keskeisessä roolissa. Luvanvaraisen tuotteen myynti tarvitsee sekä myyjältä että ostajalta viranomaisen myöntämän asealan elinkeinoluvan. Luvanvaraisen ampumatarvikkeen siirtämiseen Suomesta toiseen EU-maahan tai vienti EU:n ulkopuoliseen maahan vaati viranomaisen myöntämän siirto- tai vientiluvan. Myynti ei ole sallittua, jos lupaviranomainen ei myönnä tuotteelle vienti- tai siirtolupaa. Jos jakelijan toiminta on maassa, johon on epävarmaa saada vientilupia, toimittajan kannattaa tarkkaan harkita, laaditaanko osapuolten välille toistaiseksi voimassa olevaa jakelusopimusta vai onko järkevämpi laatia sopimus kertaluontoisesti, olettamalla, että vientivalvontaa koskevat luvat myönnetään. Sopimuksen näkökulmasta lupiin liittyvät ehdot on saatava osaksi sopimusta. Pitkään alalla olleet yritykset ovat hyvin valveutuneita ja heillä on osaaminen riittävällä tasolla, mutta uusien toimijoiden kanssa on varmistettava jakelusopimuksen lisäksi, että he osaavat toimia lakien ja säädöksien edellyttämällä tavalla.
Jakelusopimuksen sopijakumppanin valinta on tärkeä prosessi ja huolellisesti tehtynä sillä voidaan pienentää merkittävästi sopimusriskiä, kun kauppakumppani tunnetaan riittävän hyvin ja maariski on arvoitu riittävän huolella. Samalla voidaan todeta, että
liiketoiminta luotettavan kauppakumppanin kanssa pienentää merkittävästi riskiä, jotta tuotteet eivät päädy vääriin käsiin tai ettei niitä myydä edelleen taholle, jolle ei vientilupaa myönnettäisi. Myyjällä on vastuu myynnistä ja kauppakumppanien valinnasta ja tänä päivänä tuo vastuu on merkittävästi kasvanut, kun Venäjän hyökkäyssota on nostanut ampumatarvikkeiden kysynnän aikaisempaa korkeammalle tasolle.
Kilpailulain ja EU:n ryhmäpoikkeusasetuksen näkökulmasta kilpailua ei saa rajoittaa vaan jakelijoiden tulee saada päättää itsenäisesti kenelle he myyvät. Sopimusalue on kuitenkin määriteltävä luvanvaraisen ampumatarvikkeen jakelusopimukseen, koska vientilupien näkökulmasta jakelija antaa toimittajan vientilupaa varten loppukäyttäjävarmenteen, jossa jakelija sitoutuu viemästä tuotetta edelleen kolmanteen maahan ilman Suomen viranomaisen ennakkohyväksyntää. Tältä osin voisi tulla tilanne eteen, jossa Suomen lupaviranomainen ei myöntäisikään edelleen vientilupaa maahan, johon kohdistuu esimerkiksi turvallisuusriskejä tai ihmisoikeusloukkauksia. Näin ollen jakelija ei voi itsenäisesti päättää kenelle he myyvät ostamansa patruunat. EU-maiden välillä kaupankäynti on siviilikäyttöön tarkoitettujen ampumatarvikkeiden osalta vielä toistaiseksi vapaampaan ja edelleen myynti EU-maasta toiseen EU-maahan on riippuvainen kansallisen lupaviranomaisen lupapäätöksestä. Mielenkiintoista on seurata, mitä tuleva hallituksen esitys siviilikäyttöön tarkoitettujen ampumatarvikkeiden ja niihin rinnastettavien välineiden viennin luvanvaraisuus tulee sisältämään ja millaisia vaikutuksia muutoksilla on tulevaisuudessa. Melko todennäköistä on, että niiden ampumatarvikkeiden, jotka vielä toistaiseksi eivät ole luvanvaraisia, muutetaan luvanvaraisiksi.
Toimituslausekkeiden valinta ja kuljetuksiin liittyvät velvoitteet ja vastuut ovat sopimuksessa erittäin merkittävässä roolissa. Tämä johtuu osittain tarvittavista kauttakulkua koskevista luvista, jotka yleensä kuljetuksen tilaajan on järjestettävä. Hyvin todennäköisesti toimittajalla on laajempi kokemus kuljetuksiin liittyvistä vaatimuksista ja parempi tieto, mitä kauttakulkuun tarvittavia lupia kulloinkin tarvitaan. Huomioitavaa on,
että tuotetta ei saa laskea liikkeelle, ennen kuin kaikki vaadittavat luvat on selvitetty ja myönnetty. Liikkuvaa lähetystä on vaikea pysäyttää ja vielä vaikeampi varastoida, kun kyseessä on vaaralliseksi aineeksi luokiteltu tuote (1. luokan räjähde). Varastointi kesken kuljetuksen on kallista ja kuljetuksesta vastuussa olevalle osapuolelle saattaa syntyä yllättäviä kustannuksia. Toki yllätyksiltä ei voida välttyä ja esimerkiksi lentolähetysten osalta lennon kapteenilla on aina mahdollisuus kieltäytyä ottamasta vaarallista ainetta kuljetettavaksi kyseiselle lennolle. Sopimusosapuolien on arvioitava riskit ja pyrkiä sopimuskirjauksin suojautumaan ylimääräisiltä kustannuksilta.
Kansainvälistä kauppaa harjoittaessa lain valinnalla on iso merkitys. Kuten aikaisemminkin on todettu, on erittäin tärkeää tuntea laki, jota sopimuksessa sovelletaan. Periaatteessa tämä koskettaa ihan mitä tahansa sopimusta, ei pelkästään jakelusopimuksia. Sopimuksen osapuolet voivat valita lain, joka on jommankumman osapuolen kotimaan laki tai he voivat valita kolmannen maan lain sopimukseen sovellettavaksi laiksi. Merkityksellistä on, että valittu laki on sellainen, josta osapuolet saavat tietoa ja he ymmärtävät mitä lain valinta merkitsee sopimuksen tulkinnan kannalta. Yhtä tärkeää kuin lain valinta, on sopia riitojen ratkaisumenetelmästä ja - paikasta. Todettakoon, että varsin usein liike-elämän sopimuksiin valitaan välitysmenettely, koska se on nopea vaihtoehto saada ratkaisu riita-asiaan. Toinen välitysmenettelyä koskeva etu on salassapito, koska välitysmenettely ei ole julkinen oikeudenkäynti.
Pakotteet ovat muuttaneet kansainvälisen kaupan toimintaympäristöä ja niillä on ollut vaikutus luvanvaraisen ampumatarvikkeen myyntiin, kuljetuksiin ja yhteistyökumppanin valintaan. Myyjän on oltava valveilla ja seurattava pakotteiden alati muuttuvaa sääntelyä. Koska lisääntynyt ampumatarvikkeiden kysyntä on tuonut alalle uusia yrittäjiä, voidaan todeta julkisuudessa olleiden lehtitietojen pohjalta, että aivan kaikilla yrittäjillä ei ole ollut rehelliset aikeet. Sopimuskumppanin taustojen tarkistaminen, omistussuhteiden sekä pakotteiden selvitykset ovat entistä tärkeämmässä roolissa, ennen kuin sopimusneuvotteluja voidaan käynnistää. Selvitystyössä voi kulua aikaa ja toisinaan voi
olla haastavaa saada tarvittavia tietoja. Huolellisesti tehty selvitystyöllä voidaan pienentää riskejä merkittäväksi. Pakotteiden rikkominen on rikosasia. Rangaistuksen lisäksi mainehaitta voi koitua yrityksen liiketoiminnalle merkittäväksi riskiksi, mikäli yhteistyökumppanit lopettavat yhteistyön pakotteiden rikkomisen seurauksena.
Kaikkia sopimusehdotuksia ei kannata hyväksyä ja huonoa sopimusta ei pidä allekirjoittaa. Jakelusopimus laaditaan tukemaan liiketoimintaa ja hyvin laadittu sopimus tukee sekä toimittajan ja jakelijan liiketoimintaa. Kun toimitaan kansainvälisessä ympäristössä, mukaan tulevat erilaiset tavat toimia, erilaiset kulttuurit ja kieli. Sopimus luo perustan mille tahansa liiketoiminnalle, jossa osapuolet ovat sopineet oikeuksista ja velvoitteista, mutta pyrkimyksenä on myös ennakoida ja hallita riskejä ja muita epävarmuustekijöitä.
Kirjallisuuslähteet
Xxxxxxx, Xxxxx. Kaupallisten sopimusten irtisanominen. Xxxx Xxxxxx Oy. ISBN: 978-952-14- 4581-1
Xxxxxxxx, Xxxxx, Xxxxxxxx, Christian, Xxxxxx, Xxxxxx, Xxxxx, Xxx, Xxxxxxxx, Asko, Xxxx- Xxxxx-Xxxx, Xxxxx, Xxxxxxxx, Xxxx, Xxxxxxxx, Xxxx & xxx Xxxxxxxxxx, Xxxx. (2012). Sopimusriskit. Xxxx Xxxxxx. ISBN 978-952-63-1771-7
Commission Internationale Permanente (C.I.P.) Indroduction. Noudettu 1.5.2024 osoitteesta xxxxx://xxx.xxx-xxxx.xxx/xx/xxx
CISG-online. Contracting States. Noudettu 3.2.2024 osoitteesta xxxxx://xxxx- xxxxxx.xxx/xxxx-xxxxxxxxxxx-xxxxxx
Xxxxxxxxxxx, Xxxxx & Xxxxxxx, Xxxxx. (2021). Huolellisuusvelvoite (due diligence) on riskienhallintaa. Noudettu 3.2.2024 osoitteesta xxxxx://xxx.xxxxxxxxxxxxx.xx/xxxxxxxxxxxxxxxxx/xxxxx-xxxxxxxxxxx--xxxxx- silvola-huolellisuusvelvoite-due-diligence-on-
riskienhallintaa#:~:text=Huolellisuusvelvoite%20tarkoittaa%2C%20että%20yrityks en%20täytyy,lieventää%20toteutuneita%20haittoja%20tai%20puutteita.
Global Media Insight. United Arab Emirates population statistics 2024. Noudettu 20.4.2024 osoitteesta xxxxx://xxx.xxxxxxxxxxxxxxxxxx.xxx/xxxx/xxx- population-statistics/
European Commission. EU legislation on civilian firearms. Noudettu 4.2.2024 osoitteesta xxxxx://xxxx-xxxxxxx.xx.xxxxxx.xx/xxxxxxxx/xxxxxxxx-xxxxxxxx/xxxxxxxxx-xxxxx- and-human-trafficking/trafficking-firearms/eu-legislation-civilian-
European Commission. (2024). “No re-export to Russia” clause. Noudettu 5.5.2024 osoitteesta xxxxx://xxxxxxx.xx.xxxxxx.xx/xxxxxxxxxxxx/xx-xx-xxxxxx-xxxxxx- clause_en
European Council. (1989). Presidency Conclusions SN 254/2/89. Madrid, 26 and 27 June 1989
European parlamentti. Import, export and transit measures for firearms, their essential components and ammunition: implementation of Article 10 of the UN Firearms Protocol 2022/0288 (COD).
Euroopan parlamentti. 2023. Import, export and transit measures for firearms. Noudettu 7.4.2024 osoitteesta
xxxxx://xxx.xxxxxxxx.xxxxxx.xx/XxxXxxx/xxxxxx/XXXX/0000/000000/XXXX_XXX( 2023)745669_EN.pdf
Euroopan unionin neuvosto. 2023: EU:n pakotteet Venäjän Ukrainaan kohdistaman sotilaallisen hyökkäyksen johdosta. Noudettu 20.4.2024 osoitteesta xxxxx://xxx.xxxxxxxxx.xxxxxx.xx/xx/xxxxxxxxxxxx/xx-xxxxxxxxx-xxxxxx-xxxxxxx-
Finanssiala. Venäjän sotatoimet – pakotteet ja varautuminen. Noudettu 9.3.2024 osoitteesta xxxxx://xxx.xxxxxxxxxxx.xx/xxxxxx/xxxxxxx-xxxxxxxxxx/#/
FINNVERA. Viennin maksutavat. Noudettu 4.12.2023 osoitteesta xxxxx://xxx.xxxxxxxx.xx/xxxxxx-xx-xxxxxxxxxxxxxxxxxxx/xx-xxxxxxxxx-
vientikauppojen-rahoitus/viennin-maksutavat
Xxxxxx, Xxxxxx & Xxxxxxxx, Marjaana. (2014) Yritysten sopimus- ja vastuuketjut. Sopimuksen hallinta käytännössä. Tallinna: Tietosanoma. ISBN 978-951-885-331- 5.
Xxxxxxx, Pirkko-Xxxxx & Xxxxxxx, Xxxxx-Xxxxx. (2007). Immateriaalioikeuden perusteet.
Helsinki: Talentum Media Oy. ISBN 978-952-14-0649-2
Xxxxxx, Xxxxxx & Xxxxx, Xxxx. (2008) Sopimustyypit. Helsinki: Talentum. ISBN 978-952- 00-0000-0.
Xxxxxxx, Xxxxx & Xxxx, Xxxxx. (2004) Yrityksen käytännön lakiasiat. Porvoo: WSOY. ISBN 951-670-119-1.
Hietala, Xxxxx, Järvensivu, Xxxxx, Kaivanto, Keijo, Kyläkallio, Xxxxx. (2021) (2024). Yrityksen asiakirja- ja sopimusopas. Xxxx Xxxxxx ISBN 978-952-14-4106-6.
Xxxxxxxx, Xxx. (2011). Mitkä Metodit? Opas oikeustieteelliseen metodologiaan. Helsinki: Yleisen oikeustieteen julkaisuja 17. ISBN 978-952-92-9638-5
Xxxxx, Xxxx. (2005). Vahingonkorvausoikeus. Xxxx Xxxxxx. ISBN: 978-952-63-2854-6
Xxxxx, Xxxx & Xxxxx, Xxxx. (2022). Sopimusoikeus. Xxxx Xxxxxx Oy. ISBN 978-952-14- 2369-7.
Xxxxx, Esko & Xxxxx, Xxxx. (2005). Kauppa- ja varallisoikeuden pääpiirteet. Xxxx Xxxxxx.
ISBN 978-952-63-1649-9.
IATA Dangerous Good Regulations (DGR). (2024).
Xxxxxx, Xxxxx X. & Xxxxxxxx, Xxxxxxx X. (2019). New York Law as the Gold Standard Choice – for global business contracts: Noudettu 28.4.2024 osoitteesta xxxxx://xxxxx.xxx/xxx-xxxx-xxx-xx-xxx-xxxx-xxxxxxxx-xxxxxx-xxx-xxxxxx-xxxxxxxx- contracts/
Xxxxxxxxx, Xxxxxx & Xxxxxxxx, Xxxxxxx. Overview of Belgian rules applicable to the termination of exclusive distribution agreements. Noudettu 16.3.2024 osoitteesta xxxxx://xxx.xxxxxxxxxxx.xx/xxxxxx/xxx/Xxxx-Xxxxxxxxx-Xxxxxxx-xxx-
Finance/Rules_termination_excl_distr_agreements_eng.pdf
Kilpailu-ja kuluttajavirasto. Sopimuksen kesto. Noudettu 3.12.2023 osoitteesta xxxxx://xxx.xxx.xx/xxxxxxxxx-xxxxx/xxxxxxxxxx/xxxxxxxxxx-xxxxx/
Kilpailu-ja kuluttajavirasto. Kohtuuttomat sopimusehdot. Noudettu 3.12.2023 osoitteesta xxxxx://xxx.xxx.xx/xxxxxxxxx-xxxxx/xxxxxxxxxx/xxxxxxxxxxxx- sopimusehdot/
Kilpailu- ja kuluttajavirasto. Takuu ja virhevastuu. Noudettu 27.4.2024 osoitteesta xxxxx://xxx.xxx.xx/xxxxxxxxx-xxxxx/xxxxxxxxxx-xx-xxxxxxxxxxx-xxxxxxx/xxxxx-xx-
virhevastuu/#takuun-antaminen-on-vapaaehtoista
Xxxxxxxxxx, Xxxxx. (2018). Uusi kilpailuoikeus. Xxxx Xxxxxx Oy. ISBN 978-952-14-3117-3. Luukkonen Yli-Xxxxxxxx, Marja. (2021). Reklamaatiovelvollisuus. Helsinki: Xxxx Xxxxxx.
ISBN 978-952-14-4137-0
Xxxxxxx, Xxxxx. (2022). Sopimuksen syntyminen ja vahingonkorvausvastuu sopimusneuvotteluissa. Xxxx Xxxxxx. ISBN 978-952-14-4872-0.
New York Arbitration Convention. Noudettu 11.2.2024 osoitteesta xxxxx://xxx.xxxxxxxxxxxxxxxxx.xxx/xxxxxxxxxxxxxxx/xxxxxxxxxxxxxxxxxxxxx
Xxxxxx, Xxxx. (2010). Johdatus velvoiteoikeuteen. Helsinki: Yliopistopaino. ISBN 978-952- 00-0000-0.
Xxxxxx, Xxxx (2007). Vastuu sopimusketjussa. Xxxx Xxxxxx. ISBN 978-952-63-2856-0
NRA-ILA Institute for legislative action. Noudettu 20.4.2024 xxxxx://xxx.xxxxxx.xxx/xxx- laws/
Xxxxxxx, Xxxx. (2016). EU:n ja Suomen kilpailuvalvonta. Almatalent. ISBN 978-952-14- 2677-3.
Xxxxx, Xxxxx. (2022). Ota valuuttariskit haltuun – kansainvälistyvän yrityksen muistilista. Noudettu 5.2.2024 osoitteesta xxxxx://xxx.xx-xxxxx.xx/xxxxxxxxxx/xxxxxxxxx- riskienhallinta/ota-valuuttariskit-haltuun--kansainvalistyvan-yrityksen-muistilista/
Organization for Security and Co-operation in Europe. Participations States. Noudettu 29.2.2024 osoitteesta xxxxx://xxx.xxxx.xxx/xxxxxxxxxxxxx-xxxxxx
Xxxxxxx, Xxxx. (2005). Kansainvälisen kaupan käsikirja. Helsinki: Multikustannus Oy.
ISBN 952-468-060-2.
Poliisi. Ampuma-aseiden liikuttelu eri maiden välillä. Noudettu 4.2.2024 osoitteesta xxxxx://xxxxxxx.xx/xxx-xxxxxx-xxxxxxxxxx
Poliisi. Asealan elinkeinolupa. Noudettu 4.2.2024 osoitteesta xxxxx://xxxxxxx.xx/xxxxxxx- elinkeinolupa
Poliisi. (2016). Metsästyskausi lähestyy – käytä vain tarkastettuja ja oikein säilytettyjä patruunoita. Noudettu 1.5.2024 osoitteesta xxxxx://xxxxxxx.xx/-/xxxxxxxxxxxxxx- lahestyy-kayta-vain-tarkastettuja-ja-oikein-sailytettyja-patruunoita
Puolustusministeriö. Puolustustarvikkeiden vienti, siirto, kauttakuljetus ja välitys. Noudettu 5.4.2023 osoitteesta xxxxx://xxx.xxxxxx.xx/xxxxx_xx_xxxxxxxx/xxxxxx-
Puolustusministeriö. (2022). Puolustusministeriön raportti puolustustarvikkeiden viennistä 2022. Noudettu 7.4.2024 osoitteesta xxxxx://xxx.xxxxxx.xx/xxxxx/0000/XXX_xxxxxxxx_xxxxxxxxxxxxxxxxxxxxx_xxxxxxxxx
Pursiainen, Aleksi. (2021). Kansainväliset pakotteet ja vientivalvonta. Helsinki: Almatalent. ISBN 978-952-14-4330-5.
Sporting Arms & Ammunition Manufacturers Institute SAAMI. About SAAMI. Noudettu 1.5.2024 osoitteesta xxxxx://xxxxx.xxx/xxxxx-xxxxx/
Xxxxxxxxxxx, Xxx. (2009). Sopimusoikeuden perusteet. Helsinki: Talentum. ISBN 978-952- 00-0000-0.
Xxxxxxxxxxx, A., Xxxxxx, V., Xxxxx, M., Xxxxx, X., Xxxxxx, X., Xxxxx-Xxxxxxxx, E., Xxxxxxx, J., Xxxxxxxx, J. & Xxxxxxxx, X. (2012). Varallisuusoikeus. Sanoma Pro Oy. ISBN 978- 952-63-0122-8.
Xxxxxxx, Xxxxx & Xxxxxx-Xxxxxxx, Xxxx. (2013). Kansainvälinen kauppalaki. Media Zone OÜ.
Xxxxxxxxx, Xxxxxxxxx. (2023). Kilpailupolitiikka. Noudettu 3.2.2024 osoitteesta xxxxx://xxx.xxxxxxxx.xxxxxx.xx/xxxxxxxxxx/xx/xxxxx/00/xxxxxxxxxxx-xxxxxx
Xxxxx, Xxxxx. (2004). Vientitoiminnan käsikirja. Juva: Tietosanoma Oy. ISBN 951-885-237- 5.
Suomen Yrittäjät. Kaupan sopimukset ja ehdot. Noudettu 5.4.2023 osoitteesta xxxxx://xxx.xxxxxxxxx.xx/xxxxxxxxxxx/xxxxx-xx-xxxxxxx/xxxxxxxxxxxxxx- kauppa/kaupan-sopimukset-ja-ehdot/
Surakka, Aapo. (2012). Access to Finnish law. Xxxx Xxxxxx Oy. ISBN 978-951-0-38556-2. Xxxxxx, Xxxxx. (2020) Incoterms 2020. Helsingin Kamari Oy. ISBN 978-952-246-603-7.
Ratsula, Niina. (2016). Compliance Eettinen ja vastuullinen liiketoiminta. Talentum Media Oy. ISBN 978-952-14-2483-0.
Xxxxxxxx, Xxxxxx & Xxxxxxxx, Tiina. (2016). Jälleenmyyntisopimukset. Hansa Print Oy.
ISBN 978-952-246-309-8.
TUKES. CLP-asetus. Noudettu 4.12.2023 osoitteesta xxxxx://xxxxx.xx/xxxxxxxxxx/xxx- luokitus-merkinnat-ja-pakkaaminen/cpl-asetus#42d1c86f
TUKES. Suunnittelu ja valmistus – valmistajan velvollisuudet. Noudettu 4.2.2024 osoitteesta xxxxx://xxxxx.xx/xxxxxxxx-xx-xxxxxxxx/xxxxxxxxxxx-xxxxxxxxxxxxxx
TUKES. Mikä on kuljetusvaarallinen aine? VAK-luokitukset. Noudettu 20.4.2024 osoitteesta xxxxx://xxxxx.xx/xxx/xxx-xxxxxxxxxxx#000000x0
Tulli. Incoterms 2020. Noudettu 3.12.2023 osoitteesta xxxxx://xxxxx.xx/xxxxxxxxxxxxxxx/xxxxxx/xxxxxxxxx-0000
Tulli. Vientirajoitteet. Noudettu 4.2.2024 osoitteesta xxxxx://xxxxx.xx/xxxxxxxxxxxxxxx/xxxxxx/xxxxxxxxxxxxxxxxx
Ulkoministeriö. Kaksikäyttötuotteiden vientivalvonnasta annettuun lakiin uudistuksia. 25.9.2023. Noudettu osoitteesta 14.4.2024 xxxxx://xx.xx/xxxxxxxxxxxxxxxxxxxxx/-
/asset_publisher/ygyQWQ1LWoQP/content/kaksikayttotuotteiden- vientivalvonnasta-annettuun-lakiin-uudistuksia/35732
Ulkoministeriö. Vientivalvonta. Noudettu 4.2.2024 osoitteesta xxxxx://xx.xx/xxxxxxxxxxxxxxxx-xxxxxxxxx-xxxxxxxx-xx-xxxxxx
Ulkoministeriö. Kansainväliset pakotteet. Noudettu 29.2.2024 osoitteesta xxxxx://xx.xx/xxxxxxxxx
Ulkoministeriö. Pakotteiden kiertämisen havaitseminen ja kiertämisen estäminen ulkomaankaupassa. Käytännön ohjeistusta talouden toimijoille. Noudettu 17.4.2024 osoitteesta xxxxx://xx.xx/xxxxxxxxxxx-xxx-xxxxxxxx.
Valtioneuvosto. Kaksikäyttötuotteiden vientivalvontaa koskevan lain uudistaminen UM008:00/2019. Noudettu 24.4.2024 osoitteesta xxxxx://xxxxxxxxxxxxxx.xx/xxxxx?xxxxxxxXX000:00/0000
Valtioneuvosto. Ampumatarvikkeiden ja niihin rinnastettavien välineiden viennin luvanvaraisuus SM002:00/2024. Noudettu 24.4.2024 osoitteesta xxxxx://xxxxxxxxxxxxxx.xx/xxxxx?xxxxxxxXX000:00/0000.
Wassenaar Arrangement. About us. Noudettu 1.5.2024 osoitteesta xxxxx://xxx.xxxxxxxxx.xxx/xxxxx-xx/
Xxxxxxxxxxx, Xxxxxx, Xxxxx, Xxxx & Xxxxxxx, Xxxxxxxx. (2006). Kauppalain pääkohdat.
Xxxx Xxxxxx. ISBN 978-952-14-2877-7.
Wuolijoki, Sakari. (2022). Pankkioikeus I. Helsinki: Xxxx Xxxxxx. ISBN 978-952-14-4313-9.
World Population Review. Common Law Countries 2024. Noudettu 24.4.2024 osoitteesta xxxxx://xxxxxxxxxxxxxxxxxxxxx.xxx/xxxxxxx-xxxxxxxx/xxxxxx-xxx-xxxxxxxxx
Oikeustapauslähteet
EU tuomioistuimen oikeuskäytäntö:
Euroopan yhteisöjen tuomioistuin, 10.2.2004 asia C-85/03, Mavrova 6 Sia OE vs. Delta Etairea Symmentochon AE.
Käräjäoikeusratkaisut:
Itä-Uudenmaan käräjäoikeuden ratkaisu 7.3.2024 dnro R24/287
Sääntelylähteet
Ampuma-aselaki 1/1998
Asekauppasopimus 33/2014 Kauppalaki 355/1987
Kauppa- ja teollisuusministeriön päätös ampuma-aseiden ja -tarvikkeiden tarkastuksesta 486/1983
Kilpailulaki 948/2011
Laki eräiden Suomelle Yhdistyneiden Kansakuntien ja Euroopan unionin jäsenenä kuuluvien velvoitusten täyttämisestä (pakotelaki) 659/1967
Laki kaksikäyttötuotteiden vientivalvonnasta 562/1996 Laki kauppaedustajista ja myyntimiehistä 417/1992 Laki puolustustarvikkeiden viennistä 282/2012
Laki varallisuusoikeudellisista oikeustoimista 228/1929 Rikoslaki 39/1889
Tuotevastuulaki 694/1330
Valtioneuvoston asetus puolustustarvikkeiden vientiä koskevan lupaharkinnan yleisistä edellytyksistä 70/2020
Asetus ulkomaisten välitystuomioiden tunnustamista ja täytäntöönpanoa koskevan, New Yorkissa 10 päivänä kesäkuuta 1958 tehdyn yleissopimuksen voimaansaattamisesta 8/1962
Neuvoston direktiivi jäsenvaltioiden itsenäisiä kauppaedustajia koskevan lainsäädännön yhteensovittamisesta 86/653/ETY
Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1215/2012 tuomioistuimen toimivallasta sekä tuomioiden tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta siviili- ja kauppaoikeuden alalla.
Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1272/2008 aineiden ja seosten luokituksesta, merkinnöistä ja pakkaamisesta sekä direktiivin 67/548/ETY ja 1999/45/EY muuttamisesta ja kumoamisesta asetuksen (EY) N:o 1907/2006 muuttamisesta.
Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 258/2012 kansainvälisen järjestäytyneen rikollisuuden vastaista Yhdistyneiden kansakuntien yleissopimusta täydentävän, ampuma-aseiden, niiden osien ja komponenttien sekä ampumatarvikkeiden laittoman valmistuksen ja laittoman kaupan torjuntaa koskevan lisäpöytäkirjan (YK:n ampuma-asepöytäkirja) 10 artiklan täytäntöönpanosta ja ampuma-aseiden, niiden osien ja komponenttien sekä ampumatarvikkeiden vientiluvasta ja tuonti- ja kauttakuljetusmenettelyistä.
Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2021/555 aseiden hankinnan ja hallussapidon valvonnasta.
Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2021/821 kaksikäyttötuotteiden vientiä, välitystä, teknistä apua, kauttakulkua ja siirtoa koskevan unionin valvontajärjestelmän perustamisesta.
Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) n:o 593/2008 sopimusvelvoitteisiin sovellettavasta laista (Rooma I)
Euroopan unionin yhteinen puolustustarvikeluettelo 2008/944/YUTP
Komission asetus (EU)2022/720 Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 101 artiklan 3 kohdan soveltamisesta tiettyihin vertikaalisten sopimusten ja yhdenmukaistettujen menettelytapojen ryhmiin.
Neuvoston asetus (EU) 833/2014 annettu 31 päivänä heinäkuuta 2014, rajoittavista toimenpiteistä Ukrainan tilannetta epävakauttavien Venäjän toimien johdosta.
Neuvoston asetus (EU) 2023/2878 annettu 18 päivänä joulukuuta 2023, rajoittavista toimenpiteistä Ukrainan tilannetta epävakauttavien Venäjän toimien johdosta annetun asetuksen (EU) N:o 833/2014 muuttamisesta.
Neuvoston yhteinen kanta 2008/944/YUTP sotilasteknologian ja puolustustarvikkeiden viennin valvontaa koskevien yhteisten sääntöjen määrittämisestä.
Belgia: Belgian Law of 27 July 1961 Espanja: Räjähdeasetus 230/1998 Saksa: Weapons Act (WaffG) Yhdysvallat: Arizona Constitution
Consolidated Laws of New York,
Chapter 24-A General Obligations, Section 5-1401 Choice of Law Chapter 24-A general Obligations, Section 5-1402 Choice of Forum
Export Administration Regulations (EAR). Export Control Reform Act (ECRA)
International Traffic in Arms Regulations (ITAR).
Yhdistyneet arabiemiirikunnat: The UAE Federal Decree-Law No.17o f 2019