SÄHKÖN LIITTYMISMAKSUT JA NIIDEN SOVELLUSOHJEET 1.9.2024
LUOTTAMUKSELLINEN 1.9.2024
SÄHKÖN LIITTYMISMAKSUT JA NIIDEN SOVELLUSOHJEET 1.9.2024
1 YLEISTÄ
Rovaniemen Verkko Oy:n (jäljempänä verkonhaltija) sähkönjakeluverkkoon liittymisessä noudatetaan yleisiä liittymisehtoja (LE 2019). Niitä täydentävät nämä verkonhaltijan so- vellusohjeet. Ohjeet koskevat kulutuksen liittämistä. Liittyminen voi tapahtua 230/400 V:n, 10 kV:n jakeluverkkoon tai 110 kV:n suurjännitteiseen jakeluverkkoon. Verkonhaltijalla on liittämistavan määritysoikeus.
Kullekin tontille tai rakennuspaikalle rakennetaan vain yksi keski- tai suurjänniteliittymä. Pienjänniteliittymissä ei verkonhaltijalla ole ehdotonta rajoitetta. Liittymän rakentamisessa tulee kuitenkin aina huomioida sähköturvallisuuslain, SFS-6000 standardin ja viranomais- ten vaatimukset liittymästä ja sähkölaitteistosta. Lähtökohtaisesti määräykset ja vaatimuk- set täyttyvät, kun rakennusta syöttää yksi liittymä.
Liittymällä tarkoitetaan liittymissopimuksessa määriteltyä sähkölaitteiston paikkaa. Liitty- missopimus tehdään kirjallisena kiinteistön omistajan kanssa. Liittymissopimuksella sovi- taan liittämiskohdasta, liittymismaksusta ja liittymän koosta. Liittymän koko tarkoittaa liitty- män suurinta hetkellistä nimellisvirtaa tai tehoa.
Liittämiskohta on jakeluverkon ja liittyjän sähkölaitteistojen välinen omistusraja. Liittymis- johto on sähkönkäyttöpaikkaa varten rakennettu sähköjohto, jolla liittymän pääkeskus liite- tään sähköverkkoon. Liittämiskohdan määrittää verkkoyhtiö. Liittämiskohdan siirtämisestä liittyjän toiveesta aiheutuneet kustannukset peritään liittymissopimuksella erillisenä johto- maksuna.
Liittymismaksuun ei sisälly liittymisjohdon rakentaminen liittämiskohdasta eteenpäin pää- keskukselle. Liittymisjohdon rakentaminen on liittyjän vastuulla ja se on liittyjän omaisuutta ja kunnossapidettävää.
Jakeluverkonhaltijalla on yksinoikeus rakentaa jakeluverkkoa vastuualueellaan. Eri tont- tien välinen sähkön jakelu on luvan varaista jakeluverkkotoimintaa. Em. kaapelin rakenta- misesta voidaan poiketa vain perustelluista syistä ja siitä on sovittava verkonhaltijan kanssa erikseen. Poikkeama kirjataan liittymissopimukseen tai sen liitteeseen.
Rovaniemen Verkko Oy | Xxxxxxxxx 00, 0. krs. | PL 8013, rL101 Rovaniemi
Y-tunnus 20L51L8-7 | 01L 331 L500 | xxxxxxxxxxxxxx@xxxx.xx | xxx.xxxx.xx
Liittymismaksu on kertaluonteinen maksu, jonka suorittamalla liittyjä saa liittymissopimuk- seen perustuvan oikeuden liittyä sähköverkkoon. Liittymismaksuihin lisätään kulloinkin voimassa oleva arvonlisävero, joka on tällä hetkellä 25,5 %, eikä liittymismaksuja palau- teta sopimuksen päätyttyä. Liittymissopimus on siirtokelpoinen. Liittymissopimuksen muu- toksissa sovelletaan voimassa olevia sähkönliittymisehtoja.
Sähkönliittymismaksut ja sovellusohjeissa mainitut muut ehdot ovat kulloinkin voimassa olevan hinnaston mukaiset. Vanhat hinnat ja ehdot eivät siirry toiselle sopimuskaudelle.
2 PIENJÄNNITELIITTYMÄT
Liittämiskohta on maakaapeliverkossa tontin raja ja ilmajohtoverkossa pylväs tontin ra- jalla. Verkonhaltija määrittelee liittämiskohdan liittymissopimuksessa.
Liittämiskohdan määrityksessä tarkastellaan sähköjärjestelmän toimivuutta ja tehokkuutta niin, että vältytään rinnakkaisten sähköverkkojen rakentamiselta ja ettei synny tarvetta liit- tymisjohdon rakennuttamiseen liittyjän hallinnoiman alueen ulkopuolella. Yleensä tontille tai yhtenäiselle alueelle rakennetaan vain yksi sähköliittymä (vrt. SFS 6000-8-801.537).
Samalle tontille tai yhtenäiselle alueelle voidaan toimittaa liittämisvelvollisuuden perus- teella useampikin liittymä silloin, kun ne tulevat eri oikeushenkilöille ja palvelevat tiettyä erikseen sovittua käyttötarkoitusta ja ne ovat selkeästi erilliset (maankäytöllisesti rajatut alueet, eri rakennukset tai rakennelmat). Liittymien välille ei saa muodostua rengasyh- teyttä ja eivätkä ne saa aiheuttaa potentiaalieroja alueella. Liittymien tulee olla selkeästi erillisiä kaikissa tilanteissa (mm. palo- ja pelastustoimelle). Yhden liittymän periaatteesta voidaan poiketa vain perustelluista syistä ja siitä on aina sovittava verkonhaltijan kanssa tapauskohtaisesti. Poikkeama kirjataan liittymissopimukseen tai sen liitteeseen ja liitty- mistä laskutetaan liittymähinnaston- ja maksujen määritysperusteiden mukaiset liittymis- maksut.
Liittyjä vastaa liittymiskaapelin rakentamisesta omistamallaan tai hallitsemallaan alueella (asemakaava-alueella tonttialueella, haja-asutusalueella erotettu rakennusala). Katu- ja muilla yleisillä alueilla sekä tonttien ulkopuolella liittymisjohtojen rakentamisesta ja kun- nossapidosta vastaa verkonhaltija.
Liittyjän on rakennettava standardin mukainen maadoitus liittymälle ja huolehdittava siitä, että liittymän pääkeskuksessa on standardin mukainen ylijännitesuojaus. Liittyjän perus- maadoitusta ei kytketä verkonhaltijan yhtenäiseen maadoitusjärjestelmään.
Verkonhaltija määrittelee liittymisjohdon tekniset vaatimukset. Liittymiskaapelin on oltava liittymissopimuksessa mainittua tyyppiä. Yleisimmin käytetyt johtotyypit liittymän koon mu- kaan:
• 3 x 25 A – 3 x 63 A AXMK 4 x 25 S, AXMK 4 x 50 S
• 3 x 63 A – 3 x 250 A AXMK 4 x 95 S, AXMK 4 x 150 S
• 3 x 250 A – 3 x 315 A AXMK 4 x 240 S
• 3 x 400A – 3x 1000A AXMK 4 x 150 S ja AXMK 4 x 240 S
Liittyjän rakentaman tonttiosuuden ja verkonhaltijan rakentaman liittymisjohdon kytkentä sisältyy liittymismaksuun ja verkkoyhtiö tekee sen asiakkaan sähköurakoitsijan tilauk- sesta.
Mittaus ja liittymän pääsulakkeet
Mittauskeskus sijoitetaan ulos tai erilliseen tilaan, johon verkonhaltijalla on pääsy. Liitty- män pääsulakkeet sijaitsevat kiinteistön pääkeskuksessa ja kuuluvat liittyjän hankintaan. Pääsulakkeet on voitava sinetöidä. Pääsulakkeiksi ei hyväksytä johdonsuojakatkaisijoita.
Paritalon liittymisjohdon loppupäähän sijoitettavaksi ylikuormitussuojaksi hyväksytään ta- lovarokekoteloon sijoitetut huoneistojen rinnakkaiset noususulakkeet ilman erillisiä, koko kiinteistölle yhteisiä pääsulakkeita. Liittymällä on kuitenkin oltava yksi pääkytkin, mistä saa koko sähkölaitteistosta katkeamaan sähköt.
Sähköenergia mitataan suoralla mittaustavalla, jos käyttöpaikan etusulake on 63 A tai pienempi. Epäsuora eli virtamuuntajamittaus, jos käyttöpaikan etusulake on yli 63 A. Epä- suorassa mittauksessa tarvittavat mittamuuntajat hankkii aina liittyjä. Muuntosuhteen tu- lee vastata mittauksen etusulakkeen kokoa.
Mittauskytkentöihin sovelletaan Sähköenergialiitto ry:n suositusta Sähkölämmityskeskus- ten mittauskytkennät 7/92 sekä SFS-standardia 3381.
Liittymismaksut
Liittymismaksu määräytyy liittymän sijainnin ja pääsulakekoon perusteella seuraavan hin- noittelun mukaisesti.
Pääsääntöisenä hinnoittelumenetelmänä käytetään vyöhykehinnoittelua. Vyöhykehinnoit- telualueiden ulkopuolella käytetään aluehinnoittelua. Tapauskohtaista hinnoittelua käyte- tään, jos aluehinnoittelun toteutumiselle ei ole mahdollisuuksia.
Vyöhykkeiden määrittäminen perustuu etäisyyteen
Vyöhyke 1
Vyöhykkeen 1 hintoja sovelletaan alueilla, joilla on voimassa oleva vahvistettu asema- kaava sekä liittymille, joiden linnuntietä mitattu etäisyys on enintään 50 m olemassa ole- valta muuntamolta ja pääsulake on enintään 3 x 160 A. Sulakekooltaan suuremmille liitty- mille on määritetty keskimääräinen ampeerikohtainen hinta.
Uusilla asemakaava-alueilla sähköverkko rakennetaan valmiiksi samanaikaisesti kunnal- listekniikan kanssa. Toimitusaika liittymälle noin 8 viikkoa liittymissopimuksen voimaantu- losta.
V1.1 Yleisen alueen vyöhyke
Erillinen yleisiä alueita ja katualueita koskeva vyöhyke asemakaava-alueilla. Pääsulake- koko enintään 3x 63A.
Vyöhyke 2
Vyöhykettä 2 ovat vyöhykkeen 1 ulkopuoliset alueet, kun liittymältä linnuntietä mitattu etäisyys on alle 400 m olemassa olevalta muuntamolta ja pääsulake enintään 3 x 160 A. Sulakekooltaan suuremmille liittymille on määritetty keskimääräinen ampeerikohtaisen hinta.
Toimitusaika liittymälle noin 14 viikkoa liittymissopimuksen voimaantulosta.
Vyöhyke 3
Muuten kuin vyöhyke 2, mutta etäisyys olemassa olevasta muuntamosta on 401–600 metriä ja pääsulakekoko 3 x 100 A. Suurempien liityntäluokkien liittymismaksut määrite- tään tapauskohtaisesti.
Vyöhykkeiden (1–3) hinnoittelua ei sovelleta liityttäessä verkkoon alueella, jossa aluehin- noittelu on voimassa.
Liittymismaksut laskettu sis. alv 25,5 % | |||||
Sulakkeet | A | V1 | V1.1 | V2 | V3 |
3 x | 25 | 2789 | 4183 | 3747 | 5813 |
3 x | 35 | 3300 | 4950 | 4478 | 7203 |
3 x | 63 | 0000 | 0000 | 0000 | 10657 |
3 x | 100 | 7380 | - | 8582 | 15601 |
Yli 100 A | 83 €/A | - | 97 €/A | - | |
Aluehinnoittelu
Sähköistyksen kannalta yhtenäisellä alueella, joka ei ole vyöhykehinnoittelun piirissä, määritetään yhtenäinen liittymismaksu seuraavin ehdoin:
• Aluehinnoittelu perustuu määritellyn alueen suunniteltuihin verkonrakennuskustan- nuksiin sekä keskijänniteverkon kapasiteettivarausmaksuun. Rakentamiskustan- nukset lasketaan Energiamarkkinaviraston verkonarvon määritykseen käytettävillä komponenttien yksikköhinnoilla
• Aluehinta muodostuu jakamalla alueen arvioitujen liittymien rakennuskustannukset sekä olemassa olevasta verkosta varatusta kapasiteetista aiheutuneet laskennalli- set kustannukset alueen potentiaalisten liittyjien määrällä liittymistehojen suh- teessa.
• Potentiaaliseksi liittyjäksi lasketaan olemassa oleva kaavoitettu tontti tai hyväksy- tyssä ranta- tai osayleiskaavassa esitetty rakennuspaikka tai muu sähköistettävä kohde.
• Alueen rakentaminen aloitetaan, kun 50 % alueen sähköistyskustannuksista on saatu liittymismaksuina. Mikäli alueen rakentamiskynnys (50%) ei ylity halukkuu- tensa ilmoittaneille liittyjille tarjotaan mahdollisuutta liittyä sähköverkkoon korote- tulla aluehinnalla.
• Korotetun aluehinnan lisäliittymismaksun suuruus määräytyy siten, että alueen ra- kennuskynnystä vastaava prosentuaalinen osuus alueen kokonaiskustannuksista jaetaan liittymishalukkuutensa ilmoittaneiden liittyjien kesken liittymistehojen suh- teessa.
• Aluehinnan ja päälle tulevien lisämaksujen summa vastaa rakentamiskynnyksen aluehinnan liittymiskustannuksia. Liittymissopimukseen kirjataan lisämaksujen osalta jälkiliittyjälauseke (palautusehto)
• Jälkiliittyjälausekkeet ovat voimassa niin kauan kuin aluehinnoittelu on voimassa. Hyvitysaika on 10 vuotta alueen sähköverkon valmistumisesta (ensimmäisen muuntamon käyttöönottopäivä) ellei muuta ole sovittu.
• Palautukset tehdään silloin, kun rakentamiskynnys alueella täyttyy. Aiemmille liitty- neille palautetaan lisäliittymismaksuja uusien liittyjien liittymismaksujen sekä liitty- mistehojen suhteessa.
• Verkosto rakennetaan alueelle vaiheittain liittymien rakentamisen mukaan.
Tapauskohtainen hinnoittelu
Tapauskohtaista hinnoittelua sovelletaan liittymiin, jotka sijaistee vyöhykkeiden ulkopuo- lella. Tapauskohtaista hinnoittelua käytetään silloin, kun alueella ei ole muita potentiaali- sia liittyjiä, tai jos se johtaa liittyjän kannalta aluehintaa edullisempaan hintaan.
Tapauskohtainen hinta on liittymäkohtaisesti määritetty liittymismaksu, joka perustuu liit- tymän rakentamisesta aiheutuviin jakeluverkon välittömiin laajennuskustannuksiin sekä kapasiteettivarausmaksuun. Laajennuskustannuksiin sisältyy kustannuksia, jotka ovat liit- tymän toteuttamisen kannalta tarpeellisia ja perusteltuja sekä palvelevat yksinomaan ky- seistä liittyjää. Laajennuskustannuksia ei synny tilanteissa, joissa vanhaa verkkoa korva- taan uudella verkolla.
Tapauskohtaisen hinnoittelu noudattaa seuraavaa muotoa:
Liittymismaksu = laajennuskustannukset [€] + kapasiteettivarausmaksu [€/kVA] x liittyjän liittymisteho [kVA]
Kapasiteettivarausmaksuna käytetään keskimääräistä kapasiteettivarausmaksua koko pj- verkolle tai suoraan muuntamolle liittyvien kapasiteettivarausmaksua.
Liittymissopimukseen määritetään jälkiliittyjälauseke, mikäli liittymismaksu on korkeampi kuin liittymätehoa vastaavan uloimman vyöhykkeen maksu. Jälkiliittyjälausekkeen voi- massaoloajan on oltava vähintään 10 vuotta.
Palautusehto päättyy kymmenen vuoden kuluttua liittymissopimuksen allekirjoittamisesta. Palautus päättyy ennen em. aikaa silloin, kun alueelle tehdään asemakaava. Tällöin alu- een sähköverkko uusitaan ja palautukselle ei ole perustetta.
Jos rakennettuun verkkoon liittyy ennen palautusehdon raukeamista uusia jälkiliittyjiä, jotka vaikuttavat liittämiskustannuksiin alentavasti, palautetaan vanhoille liittyjille korote- tun liittymismaksun se osa, jonka uudet liittyjät ovat maksaneet. Kun palautusehdon tar- koittamaan verkonosaan on tullut liittyjiä puolet aluehinnoittelun alarajasta, muodostetaan aluehinnoittelu. Palautuksessa huomioidaan vain samaan muuntopiiriin tulevat uudet liit- tyjät.
Liittymän muutokset
Liittymissopimusten muutoksen yhteydessä voimassa oleva liittymissopimus korvataan uudella liittymissopimuksella ja siihen sovelletaan voimassaolevia hintoja ja ehtoja.
Liittymän 3-vaiheistaminen
Liittymän kolmivaiheistamisella tarkoitetaan vanhan yksivaiheisen liittymän muuttamista kolmivaiheiseksi liittymäksi. Vyöhykkeillä 1-vaiheisen liittymän muuttuessa 3-vaiheiseksi peritään 50 % kyseisen vyöhykkeen liittymismaksusta.
Vyöhykehinnoittelun ulkopuolella olevan lisäliittymismaksu perustuu kapasiteettivaraus- maksuun sekä liityntätehon muutokseen.
Liittymistehon suurentaminen
Vyöhykkeillä lisäliittymismaksu on hinnaston uutta ja olemassa olevaa liittymän sulakeko- koa vastaavien liittymismaksujen erotus.
Vyöhykehinnoittelun ulkopuolella olevan liittyjän lisäliittymismaksu perustuu kapasiteetti- varausmaksuun sekä liityntätehon muutokseen. Verkon vahvistaminen kuuluu kehittämis- velvoitteeseen, joten vahvistuskustannuksia ei peritä liittyjältä.
Liittymän sähköisten mitoitusten pitää vastata uutta liityntätehoa.
Liittymän koon pienentäminen
Liittymätehon pienentämisestä ei palauteta tai peritä liittyjältä maksua. Jos liittymän pää- sulaketta pienennetään, ei liittymismaksua hyvitetä, vaan liittymissopimuksen mukainen liittymisoikeus jää voimaan. Muutostöistä peritään palveluhinnaston mukainen maksu.
Liittymän koon pienentämisestä laaditaan uusi liittymissopimus, tai muutos kirjataan van- han sopimuksen liitteeksi. Jos liittymä halutaan myöhemmin jälleen suurentaa, sovelle- taan verkonhaltijan näissä ehdoissa määrittelemiä suurentamisesta koskevia hinnoittelun periaatteita.
Liittämiskohdan tai -johdon muuttaminen
Liittymiskohdan muutoksesta aiheutuvat kustannukset peritään, jos muutos tehdään liitty- jän tarpeen takia.
Liittymisjohdon siirtäminen, jatkaminen tai lyhentäminen samalla tontilla tai rakennuspai- kalla tehdään laskutyönä.
Liittymän tilaaminen
Liittymissopimusta varten tarvittavat tiedot:
- liittymän ja liittyjän tiedot,
- asemapiirros mistä selviää pää- ja mittauskeskusten sijainti
- pääkaavio yli 63 A liittymiltä tai joissa on enempi kuin yksi mittalaite sekä mah- dollinen nousujohtokaavio.
Uuden liittymän rakentaminen ja vanhan liittymän muuttaminen edellyttää, että liittymisso- pimus on täytetty, allekirjoitettu ja maksettu.
Liittyjän sähköurakoitsijan on sovittava tarkka liittämisaika verkonhaltijan yhteyshenkilön kanssa ja toimitettava 2 viikkoa ennen kytkentää allekirjoitettu yleistietolomake (kytkentä- ja mittarointipyyntö).
Sähkön kytkentä liittymään edellyttää:
- voimassa olevaa liittymissopimusta,
- voimassa olevia sähkönmyynti- ja verkkopalvelusopimuksia
- urakoitsijan vakuutusta laitteistosta (yleistietolomake)
Jos liittämishetki liittyjän toivomuksesta valitaan normaalin työajan ulkopuolelle tai toimi- tusaika poikkeaa erikseen mainituista toimitusajoista veloittaa verkonhaltija tästä mahdol- lisesti aiheutuvat ylimääräiset kustannukset.
Liittyjän tiloihin sijoitettavat verkkoyhtiön laitteistot
Liittyjän kanssa sovitaan sähkönjakelua varten tarvittavien verkkoyhtiön laitteistojen ja - johtojen sijoittamisesta ja rakentamisesta liittyjän omistamiin tai hallitsemiin tiloihin/alueille voimassa olevien liittymisehtojen mukaisesti.
Jos pienjänniteliittymän tehontarve edellyttää muuntamon rakentamista, liittyjä luovuttaa korvauksetta kiinteistöstään verkonhaltijan ohjeiden mukaisen tilan muuntamon sijoitta- mista varten. Liittyjän tiloihin rakennettava muuntamo voi tulla verkonhaltijan omistukseen vain silloin, kun se voidaan jo suunnittelussa sijoittaa käyttö- ja kunnossapitotoimenpiteiden kannalta järkevään paikkaan.
Liittymän jännitetason vaihtaminen
Liittymisjännitteen muutoksessa vanha liittymissopimus irtisanotaan ja tehdään uusi liitty- missopimus.
Liittymän jännitetason muutoksessa peritään liittymispisteen muutoksesta aiheutuvat laa- jennuskustannukset sekä lisäksi mahdollinen kapasiteettivarausmaksu.
3 KESKIJÄNNITELIITTYMÄT 10 KV
Keskijänniteliittymässä liittyjällä on oma muuntamo ja käytönjohtaja. Liittyjän vastuulla on tällöin huolehtia muuntamon ja kiinteistön sisäisen sähköverkon rakennuttamisesta.
Keskijänniteverkossa hinnoittelu on tapauskohtaista. Liittymismaksu perustuu liittämisen kannalta tarpeellisen uuden sähköverkon laajentamisesta aiheutuviin rakentamiskustan- nuksiin sekä kapasiteettivarausmaksuun.
Keskijänniteverkon liittymismaksu = rakentamiskustannukset + kapasiteettivaraus- maksu (23,69 (alv 0%) €/(kVA) x liityntäteho (kVA).
Liityntäteho on liittymän suurin hetkellinen teho. Jos liittymän suurin mitattu tunnin keski- teho ylittää liittymissopimuksessa määritellyn liityntätehon, käytetään mitattua tehoa uu- tena liittymän koon määräytymisperusteena.
Keskijänniteverkon liittymien hinnoittelussa rakentamiskustannuksiin ei sisällytetä rengas- verkon rakentamista. Rakentamiskustannukset muodostuvat seuraavista esimerkiksi seu- raavasti:
• kojeistopääte
• kaapelijatkos
• kj-kaapeli ja kaapelioja
• käyttöönotto ym. kustannukset
Keskijänniteliittymien keskimääräinen kokonaiskustannusarvio on 43,41 € / kVA, alv 0 % ja verollisena yhteensä 54,48 € / kVA, alv 25,5%.
Kaapeliverkossa liittämiskohtana ovat verkonhaltijan kaapeleiden päätteissä liittyjän kojeis- tossa. Liittyjä varaa kojeistostaan veloituksetta kaksi kuormanerottimella varustettua ken- noa verkonhaltijan kaapeleille. Ko. kennot omistaa ja ylläpitää liittyjä, mutta vain verkon- haltijalla on oikeus käyttää kennoissa olevia kytkinlaitteita. Ilmajohtoverkossa liittämiskohta on liittymisjohdon liityntäpiste verkonhaltijan pylväässä päätteissä. Keskijännitepuolen energianmittauksen tulee sijaita asiakkaan liityntäkojeistossa.
Liittymän liityntätehoa suurennettaessa peritään asiakkaalta kapasiteettivarausmaksuun perustuva lisäliittymismaksu sekä muutostyön aiheuttamat kustannukset.
Keskijänniteteholiittymää ei voi pääsääntöisesti pienentää. Mikäli ehdottomasti on tarve pienentää liittymää, sovitaan pienentämisestä erikseen.
Sähköasemalle liittyvät
Teholtaan isoissa (yli 2500 kVA) keskijänniteliittymissä verkonhaltija voi määrittää liittymis- pisteen suoraan verkonhaltijan sähköaseman kenttään. Mikäli asiakas liittyy suoraan säh- köasemalle, muodostuu liittymismaksu rakentamiskustannuksista sähköasemalla ja kapa- siteettivarausmaksusta (15 €/kVA). Liittyjä vastaa liittymisjohdon rakentamisesta liittymis- pisteen jälkeen ja se on liittyjän omaisuutta sekä liittyjän hoito- ja kunnossapitovastuulla.
4 SUURJÄNNITELIITTYMÄT 110 KV
110 kV sähköjohtojen rakentamista valvoo Energiavirasto ja rakentamiseen tarvitaan Ener- giaviraston hankelupa. Suurjänniteliittymä liitetään yleensä lähimpään 110 kV sähköverk- koon, jos liittymä liitetään muuhun kuin lähimpään suurjännitteiseen sähköjohtoon, hakijan on osoitettava hankeluvassa, että johdon rakentaminen on tarpeellista sähkönsiirron tur- vaamiseksi.
Suurjänniteverkon liittymismaksu = rakentamiskustannukset + kapasiteettivaraus- maksu (8 034 (alv 0%) €/(MVA) x liityntäteho (MVA).
Liittymisestä peritään kapasiteettivarausmaksu sekä erikseen liittymisestä aiheutuvat välit- tömät kustannukset. Liittämisen kokonaiskustannusarvio määräytyy tapauskohtaisesti.
Liittymän suurentamisesta veloitetaan tehon lisäyksen mukainen kapasiteettivarausmaksu sekä aiheutuneet rakentamis- ja liittämiskustannukset. Laajennuskustannukset muodostu- vat liittymän toteuttamisen kannalta tarpeellisista laajennuskustannuksista. Laajennuskus- tannukset tarkentuvat liitettävyystarkastelujen yhteydessä.
Pääsääntöisesti 110 kV liittymät liitetään nykyisille sähköasemille. Sähköasema- ja kytkin- laitosliitynnässä laajennuskustannuksiin kuuluvat 110 kV katkaisijakenttä, tarvittavat kisko- muutokset, suojaukset ja mittaukset.
Liittymän liittäminen voi vaatia kokonaan uuden johtokatkaisijallisen kytkinlaitoksen raken- tamisen johdonvarteen (esim. jos vaihtoehtoisesti liittymän takia jouduttaisiin rakentamaan uusi rinnakkainen 110 kV siirtoyhteys). Mikäli uusi kytkinlaitos palvelee yksinomaan liitty- jää, liittyjältä veloitetaan syntyneet kustannukset.
Liittyjä vastaa liittymispisteen/kohdan jälkeisen sähköverkon rakentamisesta. Laajennus- kustannukset eivät sisällä liittyjän 110 kV:n johdon tai maakaapelin rakentamista.
110 kV liittymiin sovelletaan Energiateollisuus ry:n suosittelemia Suurjännitteisen jakelu- verkon liittymisehtoja SJLE 2019.
5 VARAYHTEYDET
Liittymismaksuihin ei sisällytetä varasyöttöyhteyden rakentamisesta aiheutuvia kustannuk- sia. Varasyöttöyhteyden rakentaminen kuuluu kokonaisuudessaan vapaan kilpailun piiriin.
Varasyöttöyhteyden hinnoittelu on tapauskohtaista, eikä verkonhaltijalla ei ole velvoitetta tarjota liittyjälle varasyöttöyhteyttä. Hinnoittelussa huomioidaan varasyöttö yhteyden raken- tamisesta aiheutunut verkon toimitusvarmuuden parantuminen.
6 OMISTAJANVAIHDOS
Kiinteistön sähköliittymän katsotaan olevan irtainta omaisuutta, joten sähköliittymä ei auto- maattisesti sisälly kiinteistön kauppaan. Kiinteistön kauppa- tai luovutuskirjassa on oltava erillinen maininta sähköliittymän siirtymisestä. Liittymän siirrosta tulee ilmoittaa kiinteistö- kaupan tapahduttua verkkoyhtiöön. Muutoksesta ilmoittaa sähköliittymän uusi omistaja.
Voimassa oleva liittymissopimus siirretään veloituksetta uuden omistajan nimiin.
7 LIITTYMÄN IRTISANOMINEN
Sähköliittymä kannattaa irtisanoa, jos sähköä ei tarvita nyt eikä tulevaisuudessa. Kiinteis- tön tai sähköliittymän omistaja voi irtisanoa sähköliittymän. Liittymä tulee irtisanoa kirjalli- sesti.
Mikäli liittymän käyttöpaikalla on voimassa oleva verkkopalvelusopimus, käyttöpaikan hal- tijan tulee irtisanoa se ennekuin kuin liittymä voidaan irtisanoa. Mahdolliset palautuskelpoi- set liittymismaksut palautetaan vähennettynä purkukustannuksilla. Purkukulut voivat olla enintään yhtä suuret kuin palautuskelpoinen liittymismaksu. Mikäli verkkoyhtiöllä on erään- tyneitä saatavia liittyjältä, ne voidaan vähentää palautettavasta liittymismaksusta.
Pysyvää liittymää koskevan liittymissopimuksen irtisanominen tulee tehdä kirjallisesti. Mi- käli irtisanoja ei ole sama kuin liittymissopimuksella oleva henkilö/yhtiö, on irtisanomisesta selvittävä peruste, jolla liittymä on irtisanojalle siirtynyt.
Liittymissopimusten liittymismaksut eivät ole palautuskelpoisia maksuja.
8 IRTISANOTUN LIITTYMÄN KÄYTTÖÖNOTTO
Liittymä otetaan uudelleen käyttöön tekemällä uusi liittymissopimus ja maksamalla uusi liittymismaksu.
9 LIITTYMÄN YLLÄPITO
Liittymän voi siirtää ylläpitoon, mikäli kiinteistössä ei enää käytetä sähköä, mutta halutaan säilyttää mahdollisuus siihen. Ainoastaan kiinteistön tai sähköliittymän omistaja voi siirtää liittymän ylläpitoon. Tällöin tulee maksaa liittymän pääsulakekoon mukaan ylläpitomak- sua, joka on sama kuin yleissähkön siirron perusmaksu.
Sähköliittymää ei voi laittaa ylläpitoon, jos jollakin liittymällä olevista käyttöpaikoista on voimassa oleva verkkopalvelusopimus.
Käyttöönotettavalle liittymälle tulee valtuutetun sähköurakoitsijan tehdä käyttöönottotar- kastus. Ylläpidossa olevan liittymän voi siirtää kiinteistökaupassa uudelle omistajalle.
10 TILAPÄISET LIITTYMÄT
Tilapäisistä liittymistä tehdään tarjous tapauskohtaisesti.
Tilapäiset liittymät eivät ole toimitusvelvollisuuden piirissä, eikä niihin näin ollen sovelleta pysyvän liittymän ehtoja. Liittymän edellytyksenä on, että sähköverkossa on siirtokapasi- teettia ko. sähkönkäytölle.
Tilapäinen sähköntarve voi koskea esimerkiksi rakennustyömaata tai muuta lyhytaikaista kertaluonteista tapahtumaa. Tilapäistä sähköntarvetta varten tehdään määräaikainen liitty- missopimus enintään kahdeksi vuodeksi. Tilapäisestä liittymästä voidaan vaatia ennakko- maksu tai vakuus. Sopimus päättyy ilman erillistä irtisanomista.
Tilapäisestä liittymästä tehdään aina kirjallinen liittymissopimus, jossa määritellään toimi- tusaika, voimassaoloaika, laskutusperuste, mahdolliset vakuudet ja perittävät laitevuokrat. Mikäli tilapäistä liittymää varten rakennetaan puistomuuntamo, muuntamosta kuukausittain jakelumuuntajan kokoon perustuvaa maksu.
Tilapäisestä liittymästä peritään palveluhinnaston mukaiset kytkentä- ja irrotusmaksut sekä mahdolliset vuokrat (työmaakeskus). Varsinaista liittymismaksua ei peritä. Mikäli liittymä edellyttää yli yhden pylväsvälin mittaisen tilapäisen johdon rakentamista, tehdään se las- kutyönä.
Mikäli tilapäinen liittymä halutaan joko kokonaan tai osaksi rakentaa lopullisena liittymis- johtona, voidaan tämä tehdä, jos se on verkonhaltijan mukaan mahdollista ja tarkoituksen- mukaista ja jos tilapäisliittymä ei ole lopullista liittymää suurempi.
Liittyjä suorittaa tällöin lopullisen liittymismaksun normaalisti. Liittymismaksu kattaa kustan- nukset tontin ulkopuoliselta osalta. Tontin sisäpuolisen osuuden kustannukset maksaa liit- tyjä. Myöhemmin tarvittava liittymisjohdon siirto tehdään laskutyönä ja liittyjä vastaa itse siirtotyön aiheuttamista kustannuksista.
11 TUOTANNON LIITTYMÄT
Liittyjän tulee tehdä tuotannon liittymissopimus verkkoyhtiön kanssa. Sähkön- tuotanto voidaan liittää jakeluverkkoon, kun tuotantolaitteet on hyväksytty säh- köverkkoon liitettäväksi. Mikäli tuotantolaitos liitetään olemassa olevaan säh- köliittymään, voimassa olevaan liittymissopimukseen lisätään lisäliite (ilmoi- tus).
Enintään 2 MVA tuotantolaitoskokonaisuuden liittämismaksu määräytyy liittä- misestä aiheutuneiden välittömien kustannusten perusteella. Välittömiä ver- konlaajennuskustannuksia ovat kaikki sellaiset toimenpiteet, joiden johdosta tuotantolaitos voidaan liittää siten, että standardin ja VJV2018:n vaatimukset sekä liittymälle asetut kohtuulliset reunaehdot täyttyvät.
Yli 2 MVA tuotantolaitoskokonaisuuden tapauksessa liittymismaksu perustuu liitettävään tehoon (kVA) ja tuotannon kapasiteettivarausmaksuun. Tuotannon kapasiteettivarausmaksussa on huomioitu tuotannon höydyt.
Liittymisestä peritään kaikki välittömät liittymisestä aiheutuneet kustannukset. Välittömiä verkonlaajennuskustannuksia ovat kaikki sellaiset toimenpiteet, joi- den johdosta tuotantolaitos voidaan liittää siten, että standardin ja VJV2018:n vaatimukset sekä liittymälle asetut kohtuulliset reunaehdot täyttyvät.
Liittymissä, joissa sähköntuotannon ohella on myös kulutusta, voidaan periä kulutuksen liityntätehoa vastaava liittymismaksu.
Hankkiessa pientuotantolaitoksen varmista, että hankkimasi laitteisto täyttävät verkkoyhtiön, standardien ja VJV2018 asettamat vaatimukset. Haja-asutusalu- eella tuotantolaitteiston ja jakeluverkon yhteensopivuus tulee tarkastuttaa. Verkon kanssa rinnan toimiva tuotanto ei saa aiheuttaa häiriöitä sähköverk- koon.
Jännitteen laadun säilyä liittämiskohdassa standardin (SFS-EN 50160) mukai- sena. Mikäli verkkoon liitetty tuotantolaitos aiheuttaa häiriöitä tulee laite irrottaa yleisestä sähköverkosta.
Liittyjän sähkökeskukseen tulee merkitä, että siihen on liitetty tuotantoa. Va- roituskyltin teksti voi olla esimerkiksi: "Sähköntuotantolaitos, Varo takajänni- tettä”.
Tuotantolaitoksen saa kytkeä vain sähköasennusluvat omaava sähköalan am- mattihenkilö (sähköurakoitsija), joka täyttää ja allekirjoittaa pientuotannon yleistietolomakkeen ja lähettää sen verkkoyhtiöön.