MAA- JA VESIRAKENNUSALAN TYÖEHTOSOPIMUS


MAA- JA VESIRAKENNUSALAN TYÖEHTOSOPIMUS

1.3.2017–28.2.2018


MAA- JA VESIRAKENNUSALAN TYÖEHTOSOPIMUS


1.3.2017–28.2.2018


ISBN 978-952-267-186-8 ISBN 978-952-267-187-5 (pdf)


Kustantaja Rakennustieto Oy Taitto: Taittopalvelu Yliveto Oy Paino: Oy Fram Ab, Vaasa 2017

SISÄLTÖ


Maa- ja vesirakennusalan työehtosopimus

13

TES

Allekirjoituspöytäkirja

69

AKP

Sopimus irtisanomissuojasta ja lomauttamisesta maa- ja vesirakennusalalla


75


MISS

Koulutussopimus

81

KTS

Sopimus työntekijöiden edustajista ja yhteis- toiminnasta maa- ja vesirakennusalan yrityksissä


85


TED

Sopimus ammattiyhdistysjäsenmaksujen perimisestä

106

AYM

Ulkopuolisen työvoiman käyttöä koskeva sopimus

109

UTS

Työehtosopimus työajasta jatkuvassa kaksi- ja keskeytymättömässä kolmivuorotyössä


112


VTS

Työehtosopimus hoidon alueurakoinnin työaikamääräyksistä


117


HTS

Työehtosopimus ruoppaustöiden työajasta

121

RTS

Vuosilomalain 11 §

123

VLL

Sisällysluettelo

I YLEISET MÄÄRÄYKSET 13

1 § Sopimuksen soveltamisala 13

2 § Sopimuksen sitovuus, noudattamisvelvollisuus ja työrauhavelvoite 13

3 § Liitesopimukset 13

4 § Työnjohto-oikeus, järjestäytyminen ja työsuhdeturva 14

5 § Paikallinen sopiminen 14

6 § Luottamusmiehet ja liittojen asiamiehet 15

7 § Erimielisyyksien sovittelu 15

8 § Sopimuksen voimassaolo 16

II TYÖAIKA 17

9 § Säännöllinen työaika 17

10 § Paikallinen sopiminen säännöllisestä työajasta 18

11 § Työajan sijoittaminen 20

12 § Lepoajat 20

13 § Työvuoroluettelo ja työvuoroluettelon muuttaminen 21

14 § Yli-, hätä-, sunnuntai- ja yötyö 22

15 § Poikkeavien työaikojen korvaaminen 24

16 § Arkipyhäkorvaus 24

17 § Työajan lyhentäminen 25

1. Soveltamisala 25

2. Vapaan kertyminen 26

3. Vapaan antaminen 26

4. Ansionmenetyksen korvaaminen 27

5. Työssäolopäivien veroiset päivät 27

6. Lyhyempää työaikaa tekevien erillinen palkanosa 28

III PALKKAUS 29

18 § Käsitteet 29

19 § Palkkaryhmittely ja perustuntipalkat 30

1. Työntekijän sijoittaminen palkkaryhmiin 30

2. Palkkaryhmät 31

3. Perustuntipalkat 34

4. Alaikäiset, koululaiset ja opiskelijat 34

20 § Työkohtainen palkka ja työkohtainen lisä 35

1. Työkohtaisesta lisästä sopiminen 35

2. Työkohtaista lisää koskevat sopimukset 35

3. Työkohtaista lisää korottavat tekijät 36

21 § Ajoneuvonosturin-, nostokoriauton- ja kurottajankuljettajan palkkaus sekä tunneli- ja kalliosuojatöissä maksettava työkohtainen lisä 38

1. Tehollinen työaika 38

2. Ajoneuvonosturinkuljettajan työkohtainen lisä

koneen teholliselta työajalta 38

3. Nostokoriauton- ja kurottajankuljettajan

työkohtainen lisä koneen teholliselta työajalta 39

4. Työkohtainen lisä tunneli- ja kalliosuojatöissä 39

22 § Tuotantopalkkiopalkkaus, urakkapalkkaus ja palkkiopalkkaus 40

1. Tuotantopalkkiopalkkaus 40

2. Urakkapalkkaus 40

3. Palkkiopalkkaus 41

23 § Odotusajan palkka 42

24 § Hälytysraha 42

25 § Korvauspalkat 43

26 § Palkanmaksu 43

IV SOSIAALISET JA TYÖTURVALLISUUTTA

KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET 44

27 § Vuosiloma 44

1. Oikeus vuosilomaan, lomapalkka ja -korvaus 44

2. Lomaraha 44

28 § Sairausajan palkka 45

1. Määritelmät 45

2. Sairausajan palkan maksuajanjakso 45

3. Odotuspäivä 46

4. Sairausajan palkan määrä 46

5. Työkyvyttömyyden todentaminen 47

6. Yrityksen työterveyspalvelut 49

7. Sairauspoissaolosta ilmoittaminen 49

8. Sairausajan palkan maksamatta jättäminen 50

9. Työkyvyttömyyden uusiutuminen 50

10. Sairauspäiväraha tai muu korvaus 51

11. Työkyvyn ylläpito, sairauspoissaolojen hallinta ja sairausajan palkkaa koskevien määräysten oikea soveltaminen 51

29 § Sairaan lapsen hoito vanhempien työaikana 52

30 § Äitiys- ja isyysvapaa 52

31 § Terveystarkastukset ja lääkärissäkäynnit 53

1. Lakisääteiset terveystarkastukset 53

2. Lääkärissäkäynnit 54

32 § Muut palkalliset poissaolot 56

1. Työntekijän vihkimis-, 50- ja 60-vuotispäivä 56

2. Lähiomaisen hautauspäivä 56

3. Kutsuntapäivä 57

4. Reservin kertausharjoitus ja VSS-kurssi 57

33 § Ryhmähenkivakuutus 57

34 § Henkilöstötilat ja työkalujen säilyttäminen 58

1. Henkilöstötilat 58

2. Työkalusuojat 58

3. Vakuutusvelvollisuus ja vastuu työkaluista 58

35 § Turvavarusteet 58

V MATKATYÖ JA KUSTANNUSTEN KORVAUKSET 60

36 § Matkat työmaatehtävissä 60

1. Yöpymistä edellyttävät matkat 60

2. Päivittäiset matkat 61

37 § Matkat varsinaiselta työpaikalta 62

38 § Oman auton käyttö 64

39 § Matkustamista koskevia määräyksiä 64

1. Matkavuorokausi 64

2. Matkan mittaamisen lähtökohta 64

3. Matkan mittaus 64

5. Matkustamisen selvittäminen 65

6. Maksaminen 65

7. Työnantajan määräämä kuljetus 65

40 § Paikallinen sopiminen matkustamista koskevien

määräysten osalta 65

41 § Työ ulkomailla 66

ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA 69

SOPIMUS IRTISANOMISSUOJASTA JA LOMAUTTAMISESTA MAA- JA VESIRAKENNUSALALLA 75

1 § Koeaika 75

2 § Lomauttaminen 75

3 § Irtisanominen 76

4 § Työkunnat 77

5 § Työvoiman vähentämiseen liittyvät neuvottelut 77

6 § Työntarjoamisvelvollisuus työsuhteen aikana 78

7 § Työvoiman vähentämisjärjestys 79

8 § Takaisinottaminen 79

9 § Seuraamukset virheellisestä menettelystä 79

10 § Sopimuksen voimassaolo 80

KOULUTUSSOPIMUS 81

1 § Ammatillinen koulutus 81

2 § Yhteinen koulutus 81

3 § Ay-koulutus, työsuhteen säilyminen ja ilmoitusajat 82

4 § Korvaukset 83

5 § Sosiaaliset edut 83

6 § Sopimuksen voimassaolo 84

SOPIMUS TYÖNTEKIJÖIDEN EDUSTAJISTA JA YHTEISTOIMINNASTA MAA- JA VESIRAKENNUSALAN YRITYKSISSÄ 85

1 § Soveltamisala 85

2 § Työnantajan edustajat ja näiden tehtävät 85

1. Työsuojelupäällikkö 85

3 § Työntekijöiden edustajat ja näiden tehtävät 86

1. Yritys- tai työpaikkakohtainen luottamusmies 86

2. Varaluottamusmies 86

3. Työsuojeluvaltuutettu 86

4. Varatyösuojeluvaltuutettu 88

4 § Varaedustajana toiminen 88

5 § Yhteistoimintaelimet ja -tehtävät 88

6 § Henkilöstön edustajien kelpoisuus 91

7 § Henkilöstön edustajien valinta 91

1. Yrityskohtaisen luottamusmiehen valinta 91

2. Työpaikkakohtaisen luottamusmiehen valinta 92

3. Työsuojeluvaltuutetun valinta 92

8 § Vaalien järjestäminen 92

9 § Henkilöstön edustajien työsuhde 94

1. Velvollisuudet 94

2. Siirtäminen ja kehittyminen ammatissa 94

3. Ansio ja sen kehitys 95

4. Työsuhdeturva 95

5. Ehdokas- ja jälkisuoja 96

6. Korvaus sopimuksen vastaisesta

työsuhteen päättämisestä 97

10 § Henkilöstön edustajien vapautus työstä 97

1. Luottamusmies 97

2. Työsuojeluvaltuutettu 98

11 § Henkilöstön edustajien korvaukset 100

1. Luottamusmiehen ansionmenetyksen korvaaminen

ja erilliskorvaus 100

2. Työsuojeluvaltuutetun ansionmenetyksen korvaaminen ja erilliskorvaus 101

12 § Henkilöstönedustajien tiedonsaantioikeus 102

13 § Luottamusmiehen ja työsuojeluvaltuutetun oikeus

osallistua koulutukseen 103

14 § Toimitilat 104

15 § Erimielisyyksien ratkaiseminen ja neuvottelujärjestys 104

16 § Sopimuksen voimassaolo 105

SOPIMUS AMMATTIYHDISTYSJÄSENMAKSUJEN PERIMISESTÄ 106

Perintäsopimuksen teksti 108

ULKOPUOLISEN TYÖVOIMAN KÄYTTÖÄ

KOSKEVA SOPIMUS 109

1 § Yleistä 109

2 § Aliurakointi 109

3 § Konevuokraus 110

4 § Vuokratyövoima 110

5 § Tilaajan selvitysvelvollisuus ja vastuu 111

6 § Sopimuksen voimassaolo 111

TYÖEHTOSOPIMUS TYÖAJASTA JATKUVASSA KAKSI- JA KESKEYTYMÄTTÖMÄSSÄ KOLMIVUOROTYÖSSÄ 112

1 § Soveltamisala 112

2 § Keskimääräiset viikkotyöajat 112

3 § Tasoittumisjakso 112

4 § Työajan tasoittumisjärjestelmä ja työvuoroluettelo

sekä niiden muuttaminen 113

5 § Ruokailu kaksi- ja kolmivuorotyössä 113

6 § Siirtyminen työaikamuodosta toiseen 114

7 § Työajan tasaamislisä 114

8 § Lisien maksamisajankohta 115

9 § Vuosiloma 115

10 § Toisin sopiminen 115

11 § Sopimuksen voimassaolo 115

TYÖEHTOSOPIMUS HOIDON ALUEURAKOINNIN TYÖAIKAMÄÄRÄYKSISTÄ 117

1 § Työaika 117

2 § Työvuoroluettelo 118

3 § Ilta- ja yötyölisä 118

4 § Varallaolo 119

5 § Päivittäiset matkakustannukset 119

6 § Palkanmaksu 120

7 § Tulospalkkaus 120

8 § Sopimuksen voimassaolo 120

TYÖEHTOSOPIMUS RUOPPAUSTÖIDEN TYÖAJASTA 121

1 § Soveltamisala 121

2 § Työaika 121

3 § Ylityökorvaukset 121

4 § Ilmoitus liitoille 122

5 § Sopimuksen voimassaolo 122

VUOSILOMALAKI 11 § 123

TES

MAA- JA VESIRAKENNUSALAN TYÖEHTOSOPIMUS

ajalle 1.3.2017–28.2.2018


I YLEISET MÄÄRÄYKSET


1 § Sopimuksen soveltamisala

Tätä työehtosopimusta noudatetaan INFRA ry:n jäsenten ja sen työnte- kijöiden työsuhteisiin lukuun ottamatta jäsenten teettämiä asfalttialan työehtosopimuksen piiriin kuuluvia töitä.


2 § Sopimuksen sitovuus, noudattamisvelvollisuus ja työrauhavelvoite

Tämä työehtosopimus sitoo allekirjoittaneita liittoja ja niiden alayhdis- tyksiä sekä työnantajia ja työntekijöitä, jotka ovat tai sopimuksen voi- massaoloaikana ovat olleet näiden yhdistysten jäseniä.


Sopimukseen sidotut ovat velvollisia noudattamaan tätä sopimusta ja huolehtimaan siitä, että niiden alaiset yhdistykset ja niihin kuuluvat työnantajat ja työntekijät eivät riko sen määräyksiä.


Liitot ja niiden alayhdistykset ovat velvollisia huolehtimaan siitä, etteivät niiden jäseninä olevat alayhdistykset, työnantajat tai työntekijät, joita so- pimus koskee, ryhdy työtaistelutoimenpiteisiin eivätkä muutoinkaan ri- ko työehtosopimuksen määräyksiä.


3 § Liitesopimukset

Tämän sopimuksen osana noudatetaan:

1. Sopimusta irtisanomissuojasta ja lomauttamisesta maa- ja vesiraken- nusalalla

TES

2. Koulutussopimusta

3. Sopimusta työntekijöiden edustajista ja yhteistoiminnasta maa- ja vesirakennusalan yrityksissä

4. Sopimusta ammattiyhdistysjäsenmaksujen perimisestä

5. Ulkopuolisen työvoiman käyttöä koskevaa sopimusta

6. Työehtosopimusta työajasta jatkuvassa kaksi- ja keskeytymättömäs- sä kolmivuorotyössä

7. Työehtosopimusta hoidon alueurakoinnin työaikamääräyksistä

8. Työehtosopimusta ruoppaustöiden työajasta


4 § Työnjohto-oikeus, järjestäytyminen ja työsuhdeturva

Työnantajalla on oikeus ottaa toimeen ja erottaa työntekijä sekä johtaa ja valvoa työtä. Työntekijän on tehtävä työnsä huolellisesti noudattaen niitä määräyksiä, joita työnantaja antaa toimivaltansa mukaisesti työn suorittamisesta.


Työnantajilla ja työntekijöillä on oikeus vapaasti päättää liittymisestään ammatillisiin järjestöihin.


Maa- ja vesirakennusalalla työskentelevien työntekijöiden työsuhdeturva ja siihen liittyvät menettelytavat määräytyvät sopimuksen irtisanomis- suojasta ja lomauttamisesta maa- ja vesirakennusalalla mukaisesti (liite- sopimus 1).


5 § Paikallinen sopiminen

Työehtosopimuksessa erikseen mainituista asioista voidaan INFRA ry:hyn tai sen jäseninä oleviin piiriyhdistyksiin kuuluvissa maa- ja vesi- rakennusalan yrityksissä paikallisesti sopia toisin tämän työehtosopi- muksen neuvottelujärjestyksen mukaisesti joko työnantajan ja työnteki- jän tai työnantajan ja luottamusmiehen kesken. Työsuojeluyhteistyötä koskevissa asioissa henkilöstöä edustaa luottamusmiehen sijasta työsuo- jeluvaltuutettu.

TES

Luottamusmiehen ja työnantajan välillä tehty sopimus sitoo työnantajaa sekä kaikkia luottamusmiehen edustamia työntekijöitä.


Sopimus voidaan solmia määräajaksi tai olemaan voimassa toistaiseksi.


Sopimus voidaan irtisanoa enintään kolmen kuukauden irtisanomisai- kaa noudattaen, ellei lyhyemmästä irtisanomisajasta ole sovittu. Mikäli paikallinen sopimus koskee työajan tasoittumista työtuntijärjestelmän mukaisesti, sopimusta ei voida irtisanoa kesken tasoittumisjakson.


Sopimus on tehtävä kirjallisena, jos jompikumpi sopijapuoli sitä pyytää. Kirjallinen sopimus on työehtosopimuksen osa. Sitä sovelletaan myös työehtosopimuksen voimassaolon päätyttyä.


6 § Luottamusmiehet ja liittojen asiamiehet

Luottamusmiestä koskevat säännökset määräytyvät tämän työehtosopi- muksen liitteenä olevasta allekirjoittaneiden liittojen hyväksymästä sopi- muksesta työntekijöiden edustajista sekä yhteistoiminnasta maa- ja vesi- rakennusalan yrityksissä.


Rakennusliitto ry:n asiamiehillä on oikeus tämän työehtosopimuksen soveltamista koskevissa asioissa käydä työpaikalla sovittuaan käynnistä työmaan johdon kanssa.


7 § Erimielisyyksien sovittelu

Jos työnantajan ja työntekijän välillä on erimielisyyttä tämän työehtoso- pimuksen soveltamista ja tulkintaa koskevassa asiassa, työpaikalla on py- rittävä sovintoon neuvottelemalla työnantajan ja työntekijän kesken.


Ellei asiaa saada työpaikalla selvitetyksi, jompikumpi osapuoli voi siirtää sen allekirjoittaneiden liittojen ratkaistavaksi. Tällöin on, elleivät liitot pidä sitä tarpeettomana, työpaikalla laadittava asiasta muistio, josta ilme-

TES

nee erimielisyyden kohde ja osapuolten kanta asiaan. Muistion allekir- joittavat molemmat osapuolet ja on siitä annettava kappale kummallekin osapuolelle.


Erimielisyys, jota ei liittojen välisissä neuvotteluissa ole voitu selvittää, voidaan saattaa työtuomioistuimen käsiteltäväksi siinä järjestyksessä kuin laissa on säädetty.


8 § Sopimuksen voimassaolo

Tämä työehtosopimus tulee voimaan 1.3.2017. Sopimuskausi päättyy 28.2.2018.

TES

II TYÖAIKA


9 § Säännöllinen työaika

1. Säännöllinen työaika on enintään 8 tuntia vuorokaudessa ja 40 tuntia viikossa. Työaika voidaan sopia keskimääräiseksi 10 §:n määräyksiä nou- dattaen.


2. Kolmivuorotyö voidaan järjestää siten, että viikoittainen säännöllinen työaika ennakolta laaditun työtuntijärjestelmän mukaisesti enintään 5 viikon jakson kestäessä tasoittuu keskimäärin 40 tuntiin.


3. Tavarankuljetustyö, aluksen ja rautatievaunun lastaus- ja purkaustyö, koneellinen metsänparannustyö sekä vartiointi- ja vartioinnin ohella teh- tävä lämmitystyö voidaan järjestää työaikalain 7 §:n mukaiseksi jaksotyök- si. Jaksotyössä työaika on kahden viikon pituisena ajanjaksona enintään 80 tuntia ja kolmen viikon pituisena ajanjaksona enintään 120 tuntia.


Moottoriajoneuvonkuljettajien työaikaan sovelletaan työaikalakia ja ajo- ajan osalta EY:n neuvoston asetusta ajo- ja lepoajoista (EY n:o 561/2006).


4. Liitesopimuksissa on tarkemmat määräykset säännöllisen työajan jär- jestämisestä teollisuuslaitosten prosessin osana tehtävässä kaksi- ja kol- mivuorotyössä, hoidon alueurakoinnissa sekä ruoppaustyössä.


5. Jos säännöllinen työaika on järjestetty jakso- tai vuorotyöksi tai kes- kimääräiseksi 10 §:n mukaisesti, työtä varten on ennakolta laadittava työajan tasoittumisjärjestelmä vähintään ajaksi, jonka kuluessa säännöl- linen työaika tasoittuu 40 tuntiin viikossa.


Valmistellessaan tai aikoessaan muuttaa työajan tasoittumisjärjestelmää työnantajan on varattava työntekijöiden luottamusmiehelle tai, jollei täl- laista ole valittu, työsuojeluvaltuutetulle tai jollei työpaikalla ole työsuo- jeluvaltuutettua, työntekijöille tilaisuus esittää mielipiteensä. Luonnok-

TES

seen perehtymiseen on varattava riittävä aika. Työajan tasoittumisjärjes- telmän muutoksista on ilmoitettava työntekijälle hyvissä ajoin.


10 § Paikallinen sopiminen säännöllisestä työajasta

1. Paikallisesti sopimalla säännöllinen työaika voidaan järjestää siten, et- tä se tasoittuu enintään 20 viikon aikana keskimäärin enintään 40 tun- tiin viikossa. Päivittäinen työaika voi tällöin olla enintään 10 tuntia ja viikoittainen työaika enintään 50 tuntia.


Poikkeuksellisesti voidaan sopia 10 tunnin ylittävästä vuorokautisesta ja/tai 50 tunnin ylittävästä viikoittaisesta työajasta. Vuorokautinen säännöllinen työaika ei saa tällöin ylittää 12 tuntia. Työnantajan tulee lähettää tällainen paikallinen sopimus molemmille liitoille vahvistettavaksi viimeistään viik- koa ennen kyseisen työajan käyttöönottoa. Paikallisessa sopimuksessa tulee samalla sopia rahamääräisestä lisästä, joka maksetaan lauantaina tehdystä työstä. Liittojen tulee viikon kuluessa tehdä päätös, vahvistavatko ne sopi- muksen. Vahvistamatta jättäminen voi tapahtua vain perustellusta syystä.


2. Paikallisella sopimuksella voidaan sopia toisin 11 §:n 1. kohdan mukai- sista säännöllisen työajan alkamis- ja päättymisajoista sekä 15 §:n mukai- sesta poikkeavien työaikojen korvaamisesta.


3. Työntekijän lomautus ei voi alkaa ennen kuin työaika on tasoittunut keskimäärin 40 tuntiin viikossa.


Mikäli työntekijän työsuhde päättyy ennen kuin työaika on tasoittunut kes- kimäärin 40 tuntiin viikossa, lasketaan kuinka monta tuntia keskimääräi- nen työaika on viikkoa kohti 40 tuntia pidempi, ja tämän tuntimäärän ylit- täviltä tunneilta maksetaan säännöllisen työajan palkkaa vastaava korvaus.


4. Paikallisesti voidaan sopia tasaisesta palkanmaksusta siten, että palkka palkanmaksukausittain vastaa keskimääräisen työajan säännöllisen työ- ajan palkkaa.

TES

5. Tässä tarkoitettuun paikalliseen sopimiseen sovelletaan 5 §:n määrä- yksiä seuraavin tarkennuksin:


Paikallisen sopimuksen tulee olla aina kirjallinen.


Paikallinen sopimus tehdään ensisijaisesti työntekijöitä edustavan luotta- musmiehen kanssa. Yksilötasolla paikallisen sopimuksen voi solmia työ- ryhmä tai yksittäinen työntekijä, kun hän työtehtävänsä luonteen takia joutuu työskentelemään pääsääntöisesti yksin.


Mikäli työnantaja ja luottamusmies ovat sopineet paikallisesti työaikajär- jestelyn raameista, työryhmän tai yksittäisen työntekijän solmima pai- kallinen sopimus ei voi olla ristiriidassa tällaisen sopimuksen kanssa. Yk- silötason paikallisesta sopimuksesta on tiedotettava luottamusmiehelle.


6. Työntekijä, joka itse ei ole ollut sopijana, on oikeutettu noudattamaan aikaisempaa työaikaansa, jos hän ilmoittaa siitä työnantajalle viimeistään kahta päivää ennen paikallisen sopimuksen soveltamista.


7. Työntekijällä on oikeus päivittäisten matkakustannusten korvauksiin 36 §:n tai 37 §:n mukaisesti työvuorojen pituudesta riippumatta. Oikeus korvauspalkkoihin ja ansionmenetyksen korvauksiin määräytyy työvuo- roluettelon mukaisesti. Vapaina annettavat arkipyhät ja itsenäisyyspäivä korvataan kahdeksan tunnin mukaan, ellei ole sovittu lyhyemmästä säännöllisestä työajasta, jolloin ne korvataan sovitun työajan mukaisesti.


8. Paikallisesti sovitun keskimääräisen työajan työvuoroluetteloa ja työ- aikoja muutetaan ensisijaisesti sopimalla. Mikäli asiasta ei voida sopia, työnantajalla on oikeus muuttaa työvuoroluetteloa töiden järjestelyyn liittyvästä painavasta syystä. Tällaisista työajan muutoksista on ilmoitet- tava työntekijälle kaksi työvuoroa tai kaksi vapaapäivää aikaisemmin. Kiireellisessä tapauksessa, joka yhteisesti todetaan, voidaan järjestely to- teuttaa ilman ennakkoilmoitusta.

TES

11 § Työajan sijoittaminen


1. Yksivuorotyössä työ alkaa kello 07.00 ja päättyy kello 16.00.


2. Kaksivuorotyössä työ alkaa kello 06.00 ja päättyy viimeistään kello

24.00. Vuorot vaihtuvat viikoittain.


3. Kolmivuorotyössä, 10 §:n mukaisesti paikallisesti sovitussa keskimää- räisessä työajassa ja jaksotyössä työ alkaa ja loppuu työvuoroluettelon mukaisesti.


4. Milloin aloittamis- ja lopettamistöiden, koneiden tehokkaan käytön tai muuten työjärjestelyn vuoksi on tarpeellista, työaika voidaan järjestää edel- lä mainituista yleisistä työn aloittamis- ja päättymisajoista poikkeavasti.


Tällaisista työajan muutoksista on ilmoitettava työntekijälle kaksi työvuo- roa tai kaksi vapaapäivää aikaisemmin. Kiireellisessä tapauksessa, joka yh- teisesti todetaan, voidaan järjestely toteuttaa ilman ennakkoilmoitusta.


5. Lauantai on vapaapäivä, ellei työn luonteen tai tuotantoteknisten syi- den takia ole tarvetta tehdä työtä lauantaina. Lauantaina työssä olevalle annetaan vapaaksi jokin muu päivä samalla tai seuraavalla viikolla.


12 § Lepoajat

1. Kahdeksantuntisen työvuoron puoliväliin sijoitetaan tunnin kestävä ruokatauko. Työntekijöiden ruokatauot voidaan sijoittaa lomittain. Pai- kallisesti voidaan sopia puolen tunnin ruokatauosta.


2. Moottoriajoneuvon kuljettajalle on annettava jokaista 5 tunnin 30 mi- nuutin pituista työjaksoa kohti vähintään 30 minuutin pituinen tauko yh- dessä tai kahdessa erässä. Moottoriajoneuvon kuljettajalle on kuitenkin an- nettava neljän ja puolen tunnin ajon jälkeen vähintään 45 minuutin tau- ko, jollei hänen lepoaikansa ala silloin. Tauko voidaan korvata vähintään

TES

15 minuuttia kestävillä tauoilla, jotka sijoitetaan ajoajan alun ja lopun vä- liin tai heti ajoajan jälkeen noudattaen edellisen virkkeen säännöksiä.


3. Työntekijällä on oikeus kahdeksan ensimmäisen työtunnin aikana 12 minuutin kahvitaukoon sekä työvuoron ensimmäisellä että toisella puo- liskolla. Jos työntekijän työ kestää yli kahdeksan tuntia, pidetään kahdek- san tunnin jälkeen 15 minuutin kestävä kahvitauko ja työn jatkuessa joka kahden tunnin jälkeen 15 minuutin kahvitauko. Jos kahdeksan tunnin ylitys kestää lyhyen ajan, ei taukoa pidetä. Kahvitauot luetaan työaikaan.


Moottoriajoneuvon kuljettaja voi pitää kahvitauot osana edellä kohdassa 2 mainittuja työaikalain tai ajo- ja lepoaika-asetuksen mukaisia pakollisia taukoja.


4. Säännöllisen työvuoron pituuden poiketessa kahdeksasta tunnista, voidaan paikallisesti sopia taukojen sijoittamisesta edellisestä kohdasta poiketen. Jos työvuoro kestää enintään 6 tuntia, voidaan tauoista paikal- lisesti sopia myös muilta osin kohdista 1 ja 3 poiketen lukuun ottamatta moottoriajoneuvonkuljettajia.


13 § Työvuoroluettelo ja työvuoroluettelon muuttaminen

1. Jokaiselle työpaikalle on laadittava vähintään viikkoa ennen siinä tar- koitetun ajanjakson alkamista kirjallinen työvuoroluettelo, josta käyvät ilmi työntekijän säännöllisen työajan alkamisen ja päättymisen sekä le- poaikojen ajankohdat.


Tämän jälkeen työvuoroluetteloa saa muuttaa vain työntekijän suostu- muksella tai töiden järjestelyihin liittyvästä painavasta syystä.


2. Työvuoroluettelo on laadittava samaksi ajanjaksoksi kuin työajan ta- soittumisjärjestelmä, jollei se tasoittumisjakson pituuden tai suoritetta- van työn epäsäännöllisyyden vuoksi ole erittäin vaikeaa. Työvuoroluette- lo on kuitenkin laadittava niin pitkälle ajanjaksolle kuin mahdollista.

TES

3. Jaksotyössä työvuoroluettelosta on käytävä selville ainakin päivittäi- sen työajan alkamisaika sekä työntekijän vapaapäivät.


4. Työajan tasoittumisjärjestelmä ja työvuoroluettelo voivat olla samassa asiakirjassa.


5. Mikäli työntekijä on pois työstä siten, että hänelle maksetaan kor- vauspalkkaa tai ansionmenetyksen korvausta yli sen ajanjakson, jonka ajaksi työvuoroluettelo on laadittu, korvataan työvuoroluettelon päätty- misen jälkeiset työpäivät sen mukaan kuin työntekijän työaika olisi 9 §:n mukainen.


14 § Yli-, hätä-, sunnuntai- ja yötyö

1. Yli- ja hätätyö määritellään ja korvataan työaikalain mukaisesti.


Vuorokautisen säännöllisen työajan ylittävältä kahdelta ensimmäiseltä työtunnilta on maksettava 50 prosentilla ja seuraavilta 100 prosentilla korotettu palkka.


Viikoittaisesta ylityöstä maksetaan 8 ensimmäiseltä tunnilta 50 prosen- tilla ja seuraavilta tunneilta 100 prosentilla korotettu palkka. Samana työpäivänä tehdyn kahdeksan viikoittaisen ylityötunnin lisäksi tehdystä vuorokautisesta ylityöstä maksetaan 100 prosentilla korotettu palkka.


Jaksotyössä työn jatkuttua koko kahden tai kolmen viikon ajanjakson on 12 tai 18 ensimmäiseltä säännöllisen työajan ylittävältä työtunnilta aloit- tamis- ja lopettamistyö mukaan lukien maksettava 50 prosentilla ja näitä seuraavilta työtunneilta 100 prosentilla korotettu palkka.


2. Työviikko alkaa maanantaina.


Kolmivuorotyössä työviikko alkaa sunnuntaina silloin, kun työntekijä työvuoroluettelon mukaisesti saapuu työhönsä.

TES

Työvuorokausi alkaa työvuoroluettelon mukaisen työvuoron alkaessa.


Työvuoron jatkuessa keskeytyksettä yli työvuorokauden vaihteen tilan- teessa, jossa työntekijän säännöllinen vuorokautinen työaika on ylittynyt päättyneen työvuorokauden puolella eikä työntekijä ole saanut hyväk- seen työaikalain 29 §:n mukaista vuorokausilepoa, kaikki työtunnit kuu- luvat siihen työvuorokauteen, jolloin työskentely alkoi.


Sunnuntaityökorvaus maksetaan sunnuntaina tai juhlapyhänä kello 00–24 välisenä aikana tehdystä työstä.


3. Muussa kuin lämmitys- ja vartiointityössä maksetaan pääsiäislauan- taina tehdystä työstä, riippumatta onko se ylityötä, enintään 8 tunnilta 50 %:lla korotettu palkka. Jos työ on samalla ylityötä, maksetaan lisäksi ylityökorvaus.


4. Työnantaja ja työntekijä voivat sopia ylityöstä maksettavan palkan vaihtamisesta osittain tai kokonaan vastaavaan vapaa-aikaan työntekijän säännöllisenä työaikana. Ylityötä vastaavan vapaa-ajan pituus lasketaan noudattaen soveltuvin osin mitä edellä on ylityön rahakorvauksesta mää- rätty.

Soveltamisohje:

Työntekijälle annetaan vapaata hänen säännöllisenä työaikanaan ja makse- taan tältä ajalta säännöllisen työajan palkka. Vapaa-ajan pituus lasketaan sa- malla tavalla kuin ylityöstä maksettava korvaus. Jos työntekijän kanssa sovi- taan yhden 50 prosentilla korotetulla palkalla korvattavan ylityötunnin vaih- tamisesta vapaaksi, työntekijä saa 1,5 tuntia vapaata. Vapaa-aika on annet- tava kuuden kuukauden kuluessa ylityön tekemisestä, ellei toisin sovita. Työn- antajan ja työntekijän on pyrittävä sopimaan vapaa-ajan ajankohdasta. Jos siitä ei voida sopia, työnantaja määrää ajankohdan, jollei työntekijä vaadi korvauksen suorittamista rahassa. Sopimus ylityökorvausten vaihtamisesta vapaaksi on tehtävä aina kirjallisesti.


5. Ylitöiden työaikalain mukaisen enimmäismäärän tarkastelujakso on yksinomaan kalenterivuosi.

TES

6. Yötyötä saadaan teettää työaikalain 26 §:n säännöksiä noudattaen. Paikallisesti voidaan kuitenkin sopia yötyötä tehtäväksi muulloinkin, jos työtä ei voida suorittaa samanaikaisesti työpaikalla tehtävän säännöllisen työn kanssa tai se on muutoin välttämätöntä tuotantoteknisestä tai muusta erityisestä syystä.


15 § Poikkeavien työaikojen korvaaminen

Varsinaisessa vuorotyössä maksetaan 1.3.2016 tai lähinnä sitä alkavan palkanmaksukauden alusta iltavuorossa 1,22 euron suuruinen lisä tun- nille sekä yövuorossa 2,29 euron suuruinen lisä tunnille.


Työssä, joka ei ole vuoro-, yli- eikä hätätyötä mutta joka tehdään nor- maalipituisena työpäivänä työpaikalla käytännössä olevasta työajasta poi- keten, maksetaan 1.3.2016 tai lähinnä sitä alkavan palkanmaksukauden alusta erillistä lisää seuraavasti:

a) Työstä, joka tehdään kello 16.00–23.00 välisenä aikana, iltatyölisää 1,22 euroa tunnille.

b) Työstä, joka tehdään kello 23.00–06.00 välisenä aikana, yötyölisää 2,29 euroa tunnille.


16 § Arkipyhäkorvaus

Työntekijälle, jonka työsuhde on kestänyt yhdenjaksoisesti vähintään kuusi viikkoa ennen arkipyhää, maksetaan uudenvuodenpäivältä, lop- piaiselta, pitkäperjantailta, toiselta pääsiäispäivältä, vapunpäivältä, hela- torstailta, juhannusaatolta, jouluaatolta ja ensimmäiseltä joulupäivältä arkipyhäkorvauksena korvauspalkka 25 §:n mukaisesti, mikäli arkipyhä olisi muutoin ollut työntekijän työpäivä.


Arkipyhäkorvauksen maksamisen edellytyksenä on, että työntekijä on ollut työssä työtuntijärjestelmän mukaisesti viimeisenä arkipyhää edeltä- neenä ja sen jälkeen lähinnä seuraavana työpäivänä. Arkipyhäkorvaus maksetaan, vaikka työntekijä olisi poissa työstä arkipyhää edeltäneenä ja/

TES

tai seuraavana työpäivänä, jos poissaolo perustuu työehtosopimuksen mukaisiin palkallisiin poissaoloihin tai työntekijä on poissa työstä työn- antajan luvalla. Arkipyhäkorvaus maksetaan myös, jos arkipyhää lähinnä seuraavan työpäivän poissaolo perustuu lomautukseen.


Arkipyhäkorvaus maksetaan vuosiloman, palkallisen sairausloman tai pal- kallisen perhevapaan ajalle sijoittuvilta arkipyhiltä, ei kuitenkaan lauan- taille tai sunnuntaille sijoittuvalta arkipyhältä.


Vuorotyötä tekevälle työntekijälle maksetaan arkipyhäkorvaus vuorova- paalle sijoittuvalta arkipyhältä, ei kuitenkaan lauantaille tai sunnuntaille sijoittuvalta arkipyhältä.


Mikäli työntekijä on työssä tässä pykälässä tarkoitettuna arkipyhänä, maksetaan hänelle palkka samojen perusteiden mukaan kuin sunnuntai- työstäkin eikä arkipyhäkorvausta suoriteta.


Itsenäisyyspäivältä maksetaan palkka itsenäisyyspäivän viettämisestä ylei- senä juhla- ja vapaapäivänä annetun lain mukaan. Mikäli työntekijällä ei ole oikeutta sairautensa vuoksi lainmukaiseen itsenäisyyspäivän palk- kaan, maksetaan hänelle arkipyhäkorvaus palkallisen sairausloman ajalle sijoittuvalta itsenäisyyspäivältä.


17 § Työajan lyhentäminen


1. Soveltamisala

Näitä määräyksiä sovelletaan niissä työaikamuodoissa, joissa säännöllinen työaika on keskimäärin 40 tuntia viikossa.


Työajan lyhennysmääräykset eivät koske lomiensa aikana maa- ja vesira- kennustyössä olevia koululaisia ja opiskelijoita.

TES

Työnantaja ja työntekijä voivat sopia työsopimuksella, että viikoittainen säännöllinen työaika on keskimäärin alle 40 tuntia. Mikäli työsopimuk- sesta huolimatta työntekijän tekemä todellinen työaika on kuitenkin säännöllisesti keskimäärin 40 tuntia viikossa, työntekijä tulee työajan ly- hentämismääräysten piiriin.


2. Vapaan kertyminen

Työntekijälle kertyy vapaata 8 tuntia jokaista tehtyä 18 työpäivää kohti. Vuosittain työaikaa lyhennetään korkeintaan 96 tuntia.


Maanalaisessa louhinta-, vahvistus- ja injektointityössä sekä louheen maanalaisessa kuormaus- ja kuljetustyössä jatkuvassa vuorotyössä työs- kentelevälle työntekijälle kertyy vapaata 8 tuntia jokaista tehtyä 16 työ- päivää kohti ilman 96 tunnin rajoitusta.


Tehdyiksi työpäiviksi luetaan päivät,

• joina työntekijä on ollut työssä vähintään 8 tuntia,

• xxxxxx työnantaja on työehtosopimuksen mukaan velvollinen maksa- maan palkan ja

• joilla työaika tasoittumisjärjestelmän aikana on tasoitettu keskimäärin 40 tunniksi viikossa.


Tehdyiksi työpäiviksi ei lueta vuosilomapäiviä.


3. Vapaan antaminen

Kalenterivuoden aikana kertynyt vapaa on annettava työntekijälle vii- meistään kertymisvuoden loppuun mennessä.


Työnantaja ja työntekijä voivat sopia, että edellä olevasta poiketen kerty- nyt vapaa annetaan kokonaisuudessaan seuraavan vuoden huhtikuun loppuun mennessä.

TES

Vapaa annetaan työnantajan määräämänä ajankohtana työvuoro kerral- laan tai lyhentämällä päivittäistä tai viikoittaista työaikaa. Vapaan anta- misesta on ilmoitettava etukäteen mahdollisimman ajoissa. Annettaessa vapaata työvuoro kerrallaan on siitä kuitenkin ilmoitettava mahdolli- suuksien mukaan viikkoa aikaisemmin.


Työnantaja ja työntekijä voivat sopia, ettei vapaata pidetä. Tällöin työnte- kijälle maksetaan työajan lyhennyskorvaus 4. kohdan mukaisesti.


4. Ansionmenetyksen korvaaminen

Työajan lyhentämisestä johtuva ansionmenetys korvataan maksamalla työntekijälle annetulta vapaa-ajalta palkka sen mukaan, mitä työntekijä työssä ollessaan olisi ansainnut.


Paikallisesti voidaan sopia, että työajan lyhentämisestä johtuva ansiomene- tys korvataan maksamalla työntekijälle työajan lyhennyskorvausta, joka on 4,7 % työntekijän työssäolon ajalta maksetusta tai maksettavaksi eräänty- neestä palkasta ilman yli- ja hätätyöstä maksettavaa palkkaa. Työajan lyhen- nyskorvaus maksetaan jokaisen säännöllisen palkanmaksun yhteydessä.


Työajan lyhennyskorvausta ei voida sopia sisältyväksi palkkaan.


Työsuhteen päättyessä työnantaja maksaa työntekijälle korvauksen ker- tyneeltä, mutta antamatta jääneeltä vapaalta.


Mikäli työntekijä on työsuhteen päättyessä pitänyt työajanlyhennysvapaa- ta enemmän kuin sitä on ehtinyt kertyä ja saanut korvauksen tältä ajalta, työnantajalla on oikeus vähentää lopputilistä liikaa maksamansa korvaus.


5. Työssäolopäivien veroiset päivät

Työajan lyhennysvapaapäivät ovat työssäolon veroisia päiviä eli kerryttä- vät vuosilomaa.

TES

6. Lyhyempää työaikaa tekevien erillinen palkanosa


Työntekijöille, joiden säännöllinen työaika on alle 40 ja vähintään 24 tuntia viikossa ja jotka eivät lyhyemmän työaikansa vuoksi kuulu työajan lyhennysjärjestelmän piiriin, maksetaan työajan lyhennyskorvausta 4,7 % työntekijän työssäolon ajalta maksetusta tai maksettavaksi erään- tyneestä palkasta ilman yli- ja hätätyöstä maksettavaa palkkaa.


Erillistä palkanosaa ei makseta vuorotöissä, joissa työajan lyhennys on huomioitu muulla tavalla.


Mikäli alle 40 ja vähintään 24 tunnin säännöllistä työaikaa noudattava työntekijä tämän määräyksen voimassa ollessa siirtyy noudattamaan 40 tunnin säännöllistä työaikaa ja siirtyy samalla työajan lyhennysjärjestel- män piiriin ja saamaan työajan lyhennyskorvausta, erillisen tässä tarkoi- tettu palkanosan maksaminen päättyy.


Kokoaikatyöstä osa-aikaiseksi siirtyneellä työntekijällä, jolle on osa-aikais- tamisen yhteydessä korvattu työajan lyhennys uutta työaikaa vastaavasti, ei ole oikeutta erilliseen prosenttiperusteiseen korvaukseen.

TES

III PALKKAUS


18 § Käsitteet


Aikapalkkaus

Aikapalkka muodostuu perustuntipalkasta ja työkohtaisesta lisästä.


Korvauspalkat

Korvauspalkalla tarkoitetaan palkkaa, joka maksetaan työehtosopimuk- sella sovituilta arkipyhiltä, korvattaviksi sovituilta vapaapäiviltä tai mat- ka-ajalta. Ks. 25 §.


Palkkaryhmittely

Työntekijän perustuntipalkka määräytyy hänen palkkaryhmittelyyn si- joituksensa perusteella. Ryhmittelyn perusteena on työntekijän ammat- titaito. Tällä tarkoitetaan niiden töiden vaativuutta, joita työntekijä ky- kenee tekemään.


Palkkiopalkkaus

Palkkiopalkkauksella tarkoitetaan palkkausmuotoa, jossa palkkion suu- ruus määräytyy työntekijän tai työntekijäryhmän kanssa sovitulla tavalla. Ks. 22 §.


Perustuntipalkat

Perustuntipalkka on työntekijän työehtosopimuksen mukainen vähim- mäispalkka.

TES

Tuotantopalkkiopalkkaus


Tuotantopalkkiopalkkauksella tarkoitetaan palkkausmuotoa, jossa pe- rustuntipalkan lisäksi on sovittu tuotantopalkkio, jonka suuruus mää- räytyy työntekijän tai ryhmän suorituksen perusteella. Palkkion suuruus voidaan sitoa työsuoritukselle asetettuun määrälliseen, ajalliseen, laadul- liseen tai muuhun vastaavaan tavoitteeseen. Ks. 22 §.


Työkohtainen palkka ja työkohtainen lisä

Työkohtainen palkka koostuu työntekijän perustuntipalkasta sekä työn- antajan ja työntekijän kesken sovitusta työkohtaisesta lisästä. Työkohtai- nen lisä voidaan sopia paikallisesti määräaikaiseksi työtä tai työkohdetta koskevaksi tai toistaiseksi voimassa olevaksi. Työkohtainen palkka voi ol- la myös työsopimuksella sovittu tuntipalkka.


Urakkapalkkaus

Urakkapalkkauksella tarkoitetaan palkkausta, joka on sidottu yksin- omaan työntekijän tai ryhmän suoritukseen. Palkka voidaan sitoa työ- suoritukselle asetettuun määrälliseen, ajalliseen tai laadulliseen tai muu- hun vastaavaan tavoitteeseen. Ks. 22 §.


19 § Palkkaryhmittely ja perustuntipalkat

1. Työntekijän sijoittaminen palkkaryhmiin Palkkaryhmittelyn määrittäminen työsuhteen alussa

Palkkaryhmä määritetään työhönottotilanteessa osoitetun pätevyyden pe- rusteella. Työsuhteen alussa suoritetaan alustava määrittely ja varsinainen määrittely viimeistään kuukauden kuluttua työsuhteen alkamisesta. Palkka- ryhmä merkitään työhönottolomakkeeseen tai kirjalliseen työsopimukseen.

TES

Palkkaryhmittelyn muuttaminen


Palkkaryhmittelyä korotetaan työntekijän ammattitaidon kehittymisen (esimerkiksi kouluttautumisen tai harjaantumisen) myötä. Ryhmittelyn alentaminen on poikkeuksellista ja mahdollista vain, jos ryhmittelyssä on tapahtunut virhe tai työntekijän ammattitaito ei ole pysynyt työnsi- sällön kehittymisen mukana.


Ennen palkkaryhmän laskemista kuullaan työntekijää ja tarvittaessa hän- tä edustavaa luottamusmiestä laskemisen perusteista.


Työn vaativuus alittaa olennaisesti työntekijän ammattitaidon

Jos työsopimus poikkeuksellisesti solmitaan työstä, jonka vaativuus alittaa olennaisesti työntekijän ammattitaidon, osapuolet voivat sopia, että palk- karyhmä ja vähimmäispalkka määräytyvät työssä vaadittavan ammattitai- don mukaan. Mikäli työntekijä myöhemmin alkaa tehdä ammattitaiton- sa mukaista työtä, ryhmitellään hänet siitä lukien ammattitaitonsa mukai- sesti.

2. Palkkaryhmät Palkkaryhmä I

Työntekijältä ei edellytetä maa- ja vesirakennusalan töiden tuntemusta.


Palkkaryhmä II

Työntekijältä edellytetään maa- ja vesirakennustöiden yleistuntemusta.


Soveltamisohje:

Tähän palkkaryhmään kuuluva työntekijä suorittaa avustavia maa- ja vesira- kennusalan töitä.

Myös I palkkaryhmään kuuluva työntekijä suorittaa tässä lueteltuja töitä, mutta hänen työsuorituksensa vaatii yksityiskohtaisempaa opastusta. Palkka-

TES

ryhmän II vaatiman pätevyyden saavuttaminen vaatii yleensä kahden vuoden työskentelyn erilaisissa maa- ja vesirakennusalan töissä.


Palkkaryhmä III

Vähemmän vaativien ammattitöiden tekijät

Työntekijä hallitsee jonkin maa- ja vesirakennusalan ammattityön.


Soveltamisohje:

Tähän palkkaryhmään kuuluva työntekijä kykenee suorittamaan jonkin am- matin piiriin kuuluvan työn / työkokonaisuuden ilman, että hänellä on IV palk- karyhmän edellyttämää ammattitaitoa.

Työntekijä kuuluu tähän palkkaryhmään suoritettuaan oman alansa ammatil- lisen koulutuksen (perustutkinnon), aikuisten ammatillisen perustutkinnon tai ajoneuvonosturinkuljettajan tutkinnon soveltuvan osan.


Palkkaryhmä IV

Ammattityöntekijät

Työntekijä on koulutuksen tai harjaantumisen kautta hankkinut sellaiset tiedot ja taidot, että hän

a) hallitsee jonkin ammatin työt monipuolisesti ja itsenäisesti tai

b) suoriutuu itsenäisesti useamman ammatin piiriin kuuluvista muis- takin kuin vähäisistä töistä.


Soveltamisohje:

Tähän ammattiryhmään kuuluvat perusammattitaidon omaavat ammatti- miehet. Tähän ammattiryhmään kuuluvat ammattitaitonsa monipuolisuuden perusteella myös ne työntekijät, jotka eivät hallitse kaikkia tietyn ammatin töitä mutta joilla on III palkkaryhmän tasoinen ammattitaito useammassa ammatissa.

TES

Palkkaryhmä V


Vaativien ammattitöiden tekijät

Syvällinen tai laaja-alainen ammatin hallinta: Työntekijä kykenee suorit- tamaan

• itsenäisesti oman ammattinsa vaativat työt tai

• itsenäisesti ja monipuolisesti useamman ammatin työt.


Soveltamisohje:

Töiden vaatima ammatin hallinta edellyttää vaativaa työtaitoa, ammatissa kehittyneisyyttä sekä teoreettisia tietoja. Tämä ilmenee muun muassa

• työnopeudessa,

• hyvässä piirustusten lukutaidossa,

• soveltamistaidossa: kyvyssä ratkaista työn suorittamiseen liittyvä ongelma ja kehittää soveltuva työmenetelmä.


Teoreettisia tietoja ja soveltamistaitoa tarvitaan esimerkiksi mittausta ja työnsuunnittelua vaativissa töissä.

Tähän palkkaryhmään kuuluvat ammattitaitonsa monipuolisuuden perusteel- la myös ne työntekijät, joilla on usean ammatin perusammattitaito ilman, et- tä he kuitenkaan hallitsevat minkään ammatin vaativia töitä. Usealla amma- tilla ei tarkoiteta läheisiä rinnakkaisammatteja.

Ammattitutkinnon suorittaneet työntekijät kuuluvat tähän palkkaryhmään. Ammattitutkinnon suorittaneiden työntekijöiden osalta edellytetään vähin- tään kolmen vuoden työkokemusta tämän ammatin mukaisista töistä.


Palkkaryhmä VI

Erittäin vaativien ammattitöiden tekijät Erityisammattitaito: Työntekijä kykenee suorittamaan

• erityistä ammatti-, suunnittelu- ja soveltamistaitoa vaativat työt, joihin liittyy suuri vastuu

• mahdollisesti muiden ammattimiesten työn valvontaa ja ohjausta.

Soveltamisohje:

TES

Tähän palkkaryhmään kuuluvat yrityksen avaintyöntekijät esimerkiksi

• vastuullisia ja vaativia mittaustehtäviä tekemään kykenevät ammattimie- het

• työkuntien tai -ryhmien etumiestehtäviin kykenevät ammattimiehet

• kaikki eteen tulevat ammattinsa piiriin kuuluvat työt hallitsevat ammattimie- het, jotka kykenevät opastamaan muita oman ammattinsa työntekijöitä.


Suoritettu erikoisammattitutkinto oikeuttaa tähän palkkaryhmään.


3. Perustuntipalkat


Perustuntipalkat 1.3.2016 tai lähinnä sitä alkavan palkanmaksukauden alusta


Palkkaryhmä

Perustuntipalkka €/h

I

10,77

II

11,69

III

12,58

IV

13,59

V

14,67

VI

15,91

4. Alaikäiset, koululaiset ja opiskelijat Palkkaus

Alle 18-vuotiaiden ja lomiensa aikana työskentelevien koululaisten ja opiskelijoiden palkkauksesta voidaan paikallisesti sopia toisin. Palkan on kuitenkin oltava vähintään 75 % palkkaryhmän I mukaisesta palkasta.


Lomiensa aikana työskentelevän, maarakennusalaa vähintään yhden lu- kuvuoden opiskelleen työntekijän palkan on oltava vähintään 75 % II palkkaryhmän palkasta.

TES

Oppisopimusoppilaan vähimmäispalkka ammatillista peruskoulutusta an- nettaessa riippuu jäljellä olevasta oppiajasta seuraavan taulukon mukaan:


Jäljellä oleva

oppiaika

% II palkkaryhmän

perustuntipalkasta

1.3.2016

(11,69 €)

24 – 36 kk

70

8,18 €

12 – 24 kk

75

8,77 €

0 – 12 kk

85

9,94 €

Työpaikkaohjaaja


Työssäoppijoiden ja oppisopimusoppilaiden työn ohjaamisesta sovitaan työnantajan ja työntekijän kesken. Samassa yhteydessä selvitetään työ- paikkaohjaajan mahdollisuudet tehtävän suorittamiseen, vaikutus hänen omien työtehtäviensä hoitamiseen ja tehtävän vaikutus hänen palkkauk- seensa.


20 § Työkohtainen palkka ja työkohtainen lisä


1. Työkohtaisesta lisästä sopiminen

Työkohtainen palkka koostuu työntekijän perustuntipalkasta ja työkoh- taisesta lisästä, jonka perusteista ja suuruudesta työnantaja ja työntekijä sopivat keskenään ennen työn aloittamista. Mikäli työkohtaisen palkan suuruudesta ei synny sopimusta, työntekijällä on velvollisuus ottaa työ vastaan tarjotulla työkohtaisella palkalla. Työnantajan on työntekijän si- tä pyytäessä selvitettävä, kuinka jäljempänä kohdassa 3. luetellut vaati- vuustekijät on otettu palkassa huomioon. Mahdollinen erimielisyys sel- vitetään neuvottelujärjestyksen mukaisesti.


Työkohtaisessa lisässä tulee huomioida tehtävän työn vaativuustekijät. Yrityksissä tulee kiinnittää huomiota työkohtaiseen lisään suhteessa teh- tävään työhön.

TES

Aikapalkkajärjestelmään kuuluu, että pääsääntöisesti työntekijälle mak- setaan työkohtaista lisää. Jos työkohtaista lisää ei poikkeuksellisesti mak- seta, työnantajan on se perusteltava.


2. Työkohtaista lisää koskevat sopimukset

a) Määräaikainen tai työkohdetta koskeva työkohtainen lisä

Työkohtaista palkkaa koskeva sopimus voi olla määräaikainen työtä tai määrättyä työkohdetta koskeva. Mikäli palkkaehdon voimassaoloa ei ole paikallisesti sovittu toisin, se päättyy määräajan kuluttua umpeen tai työntekijän siirtyessä toiselle työmaalle.


b) Toistaiseksi voimassa oleva työkohtainen lisä

Työn vaativuustekijät tai osa niistä voidaan huomioida keskimääräisinä esim. kone- tai työlajikohtaisesti siten, että työntekijän työkohtainen palkka on samansuuruinen kaikilla työmailla. Tällöin työkohtaista lisää koskeva sopimus on toistaiseksi voimassa oleva. Tällaiseen sopimukseen noudatetaan työehtosopimuksen määräyksiä paikallisesta sopimisesta.


c) Työsopimuksella sovittu palkkaehto

Toistaiseksi voimassa oleva palkkaehto voidaan sopia myös työsopimuk- sella, jolloin palkkausta koskeva ehto ei ole irtisanottavissa, vaan muutet- tavissa ainoastaan yhteisin sopimuksin.

Toistaiseksi voimassa oleva palkka ei voi olla pelkkä työntekijän perus- tuntipalkka, vaan otettaessa vaativuustekijät huomioon keskimääräisinä eri työmailla työkohtaista lisää maksetaan aina. Jos kyseessä ei ole tehol- linen työaika, voidaan maksaa perustuntipalkkaa.


3. Työkohtaista lisää korottavat tekijät

Työkohtaista lisää korottavat seuraavat vaativuustekijät:

TES

a) Työn tekninen vaativuus

Työ on teknisesti vaativampaa kuin kyseisen palkkaryhmän töissä on ta- vanomaista.

Työlle on asetettu poikkeuksellisen korkeat laatuvaatimukset.


b) Työn fyysinen vaativuus

Työ on tavanomaista raskaampaa tai se suoritetaan vaikeissa olosuhteissa. Työn kuormittavuus on suurta.

Huomioon otettavia olosuhdetekijöitä ovat pöly, melu, tärinä, haju ja muut olosuhdehaitat, mikäli ne poikkeavat olennaisesti normaalista.

Tällaisia olosuhdehaittoja saattaa esiintyä muun muassa vanhojen raken- nusten purkutöissä, tunneli- ja muissa maanalaisissa työkohteissa, talous- jätteen käsittelyssä kaatopaikalla.

Työn fyysistä vaativuutta voi lisätä myös työntekijän työnopeuden väli- tön riippuvuus urakkatyötä suorittavien muiden työntekijöiden etene- misestä.


c) Työhön liittyvä vastuu

Työsuoritukseen liittyy tavanomaista suurempaa vastuuta.

Työntekijän työsuoritus rytmittää huomattavassa määrin työkohteen muiden työntekijöiden etenemistä.

Taloudelliset seuraamukset, jotka liittyvät epäonnistumiseen työlle asete- tun laatutason saavuttamisessa tai laaditussa aikataulussa pysymisessä tai vahingonvaara, ovat tavanomaisia suuremmat.

Tällaisia vaativuustekijöitä liittyy (usein muiden vaativuustekijöiden ohel- la) esimerkiksi ajoneuvonosturinkuljettajan tehtäviin ajotuntien aikana tai panostajan tehtäviin räjäytystyönjohtajana.


Työntekijän voimassaolevaa työkohtaista lisää on korotettava hänen siir- tyessään työhön, jossa kohdissa a, b tai c luetellut vaatimukset täyttyvät. Korotettu lisä on voimassa sen aikaa, kun työntekijä tekee mainitut vaa- timukset täyttävää työtä.

TES

21 § Ajoneuvonosturin-, nostokoriauton- ja kurottajankuljettajan palkkaus sekä tunneli- ja kalliosuojatöissä maksettava työkohtainen lisä


Ajoneuvonosturin-, nostokoriauton- ja kurottajankuljettajalle sekä tun- neli- ja kalliosuojatöissä työskentelevälle työntekijälle on sovittu työkoh- taisen lisän vähimmäismäärät. Allekirjoittaneet liitot ovat muutoin yhtä mieltä siitä, etteivät kiinteät työkohtaiset lisät kuulu työehtosopimuksen palkkausjärjestelmään.


1. Tehollinen työaika


Tehollista työaikaa on koneen siirto, nostosuunnitelman teko, koneen pystytys ja nostotyön aika. Lisäksi tehollista työaikaa on sellainen työn- antajan määräyksestä tapahtuva koneen merkittävä korjaus- ja huolto- työ, jonka työntekijä voi suorittaa itse. Korjaus- ja huoltotyöllä ei tarkoi- teta esimerkiksi päivittäisiä tarkastuksia.


Paikallisesti voidaan sopia, että ajoneuvonosturin-, nostokoriauton- ja kurottajankuljettajan palkka on III palkkaryhmän mukainen ajalta, joka ei ole tehollista työaikaa.


2. Ajoneuvonosturinkuljettajan työkohtainen lisä koneen teholliselta työajalta

Ajoneuvonosturinkuljettajalle maksetaan työkohtaista lisää koneen te- holliselta työajalta vähintään


Nostokyky Työkohtaisen lisän suuruus €/h

30 tn tai alle 1,24

yli 30 tn, mutta alle 70 tn 1,57

yli 70 tn, mutta alle 140 tn 1,73

yli 140 tn, mutta alle 200 tn 1,95

200 tn ja yli 2,26

TES

Paikallisesti voidaan sopia siitä, että työkohtainen lisä maksetaan teholli- selta työajalta edellä mainittujen määrien keskiarvona.


Tehollista työaikaa olevilta korjaus- ja huoltotoimenpiteiltä maksetaan 30 tn tai alle –nostokyvyn mukainen vähimmäistyökohtainen lisä.


3. Nostokoriauton- ja kurottajankuljettajan työkohtainen lisä koneen teholliselta työajalta


Nostokoriauton- ja kurottajankuljettajalle maksetaan työkohtaista lisää koneen teholliselta työajalta vähintään


Nostokorkeus Työkohtaisen lisän suuruus €/h

20 m tai alle 1,24

yli 20 m, mutta alle 60 m 1,57

60 m tai yli 1,73


Tehollista työaikaa olevilta korjaus- ja huoltotoimenpiteiltä maksetaan 20 m tai alle –nostokyvyn mukainen vähimmäistyökohtainen lisä.


4. Työkohtainen lisä tunneli- ja kalliosuojatöissä

Tunneli- ja kalliosuojatöissä työn fyysisen vaativuuden vuoksi työkohtai- nen lisä on vähintään 1,14 euroa työtunnilta siihen saakka, jolloin lou- hintatyö on rusnattu tilan lopullista käyttöä varten. Osuus eritellään palkkalaskelmassa. Edellä mainittua työkohtaista lisää maksetaan ruisku- betonoinnin ja injektoinnin ajalta sitä tunnelissa ja kalliosuojassa suorit- tavalle työntekijälle uudisrakennuskohteissa.

TES

22 § Tuotantopalkkiopalkkaus, urakkapalkkaus ja palkkiopalkkaus


1. Tuotantopalkkiopalkkaus

Tuotantopalkkiopalkkauksella tarkoitetaan palkkausmuotoa, jossa pe- rustuntipalkan lisäksi maksetaan tuotantopalkkiota, jonka suuruus mää- räytyy työntekijän tai ryhmän suorituksen perusteella. Tuotantopalkkion suuruus voidaan sitoa työsuoritukselle asetettuun määrälliseen, ajalli- seen, laadulliseen tai muuhun vastaavaan tavoitteeseen.


Tuotantopalkkion perusteesta ja rakenteesta sovitaan työnantajan ja työntekijän tai ryhmän kesken. Sovittu tuotantopalkkiojärjestelmä kor- vaa edellä olevat työkohtaisen palkan määräytymisperusteet.


Tuotantopalkkiopalkkauksessa työntekijän palkka on vähintään 20 % korkeampi kuin perustuntipalkka.


Liitot suosittelevat tuotantopalkkiopalkkauksen käyttöä, varsinkin sellai- sissa töissä, joista suoran urakan hinnoitteleminen on vaikeaa. Tuotanto- palkkiopalkkaus lisää työntekijän mahdollisuuksia vaikuttaa itse palk- kansa suuruuteen. Palkkausmuoto on kannustava ja lisää siten työn tuot- tavuutta.


2. Urakkapalkkaus

Urakkapalkkauksella tarkoitetaan palkkausta, jonka suuruus määräytyy yksinomaan työntekijän tai ryhmän suorituksen perusteella. Palkkion suuruus voidaan sitoa työsuoritukselle asetettuun määrälliseen, ajalli- seen, laadulliseen tai muuhun vastaavaan tavoitteeseen.


Palkkion perusteesta ja määrästä sovitaan työntekijän tai ryhmän kesken etukäteen. Sovittu urakkapalkkaus korvaa edellä mainitut palkkausjärjes- telmät.

TES

Urakkatyössä työntekijän palkka on vähintään 20 % korkeampi kuin pe- rustuntipalkka.


Liitot suosittavat urakkapalkkauksen käyttöä töissä, joissa työntekijä tai ryhmä voi itsenäisesti päättää työvauhdista ja joissa urakan hinnoittele- minen on helppoa.


3. Palkkiopalkkaus

Palkkiopalkkauksella tarkoitetaan palkkausmuotoa, jossa palkkion suu- ruus määräytyy työntekijän tai työntekijäryhmän kanssa sovitulla tavalla.


Palkkiopalkkaussopimuksessa voidaan sopia mm. seuraavista asioista:

• Sopimuksen kohteena olevan työn tavoiteaikataulu

• Työtä koskeva työaikajärjestelyt

– Työn sujuvuuden ja tuottavuuden parantamiseksi voidaan keskelle viikkoa osuvana arkipyhänä tehdä töitä. Pitämätön arkipyhä korva- taan vapaa-aikana tai rahana työaikalain mukaisesti eikä erillistä ar- kipyhäkorvausta makseta.

– Tuottavaa ja kannustavaa palkkausta koskevassa sopimuksessa voi- daan sopia työehtosopimuksen ja työaikalain mahdollistamista työ- ajan joustoista.

• Työn lopputulokselta edellytettävä laatu

• Työssä käytettävän materiaalin määrä ja laatu

• Palkkion suuruus ja miten sovitut palkkionmääräytymiskriteerit vai- kuttavat palkkion määräytymiseen

• Palkkion maksamisen ajankohta

• Takuupalkka, joka maksetaan siinäkin tapauksessa, että sovitut tavoit- teet tai työ ei valmistunut työntekijästä tai työntekijöistä riippumatto- mista syistä johtuen. Takuupalkan on oltava vähintään perustuntipal- kan suuruinen.

TES

23 § Odotusajan palkka


Mikäli työntekijän työssä syntyy keskeytystä koneiden epäkuntoon jou- tumisen tai muun työntekijästä riippumattoman syyn vuoksi, hänelle on sinä aikana järjestettävä, mikäli mahdollista, urakkapalkkaus- tai palkki- opalkkaustyötä. Siinä tapauksessa, ettei urakkapalkkaus- tai palkkiopalk- kaustyötä voida järjestää, odotusajalta on maksettava perustuntipalkka. Työntekijä on kuitenkin velvollinen edellä mainittuna odotusaikana suo- rittamaan muuta työtä, jos sitä voidaan hänelle järjestää, ja maksetaan hänelle siitä palkka aikapalkkaa koskevien määräysten mukaisesti.


Mikäli työntekijä siirretään kesken työn työnantajasta riippuvasta syystä palkkiopalkkaus- tai urakkapalkkaustyöstä tuntityöhön, maksetaan hä- nelle hänen perustuntipalkkansa korotettuna 20 %:lla, kuitenkin enin- tään viiden päivän ajalta.


24 § Hälytysraha

Mikäli työntekijä työstä asuntoon saavuttuaan kutsutaan hälytysluontoi- seen työhön varsinaisen työvuoronsa jälkeen, maksetaan hänelle erillise- nä korvauksena ns. hälytysrahana kahden tunnin korvauspalkka. Kor- vauspalkat maksetaan I palkkaryhmässä I palkkaryhmän, II palkkaryh- mässä II palkkaryhmän ja muissa palkkaryhmissä palkkaryhmän III suu- ruisena. Tämä määräys ei koske säännölliseen työaikaan liittyvää työtä eikä työajan siirtoja.


Hälytysraha ei ole työssäolon ajalta maksettua palkkaa.


Hälytystapauksissa työssä käymisestä maksetaan päivittäisten matkakus- tannusten korvaus, mikäli työntekijällä on työehtosopimuksen mukaan siihen oikeus.

TES

25 § Korvauspalkat


Korvauspalkat maksetaan I palkkaryhmässä I palkkaryhmän, II palkka- ryhmässä II palkkaryhmän III palkkaryhmässä III palkkaryhmän ja muissa palkkaryhmissä palkkaryhmän IV suuruisena.


Näitä ovat työehtosopimuksessa sovitut

• arkipyhäkorvaukset (16 §)

• korvattavat vapaapäivät (kutsuntapäivä, kertausharjoitukset, 50- ja 60-vuotispäivä, vihkipäivä, läheisen omaisen hautauspäivä) (32 §)

• matka-ajan palkka (36 §).


26 § Palkanmaksu

Palkka maksetaan joka toinen perjantai tai kaksi kertaa kuukaudessa, mi- käli yrityskohtaisesti niin sovitaan. Jos palkanmaksupäivä sattuu viikon- lopuksi tai juhlapyhäksi, maksetaan palkka edellisenä työpäivänä. Palkan laskenta-aika on viisi työpäivää.


Työsuhteen päättyessä lopputili erääntyy maksettavaksi työsuhteen päätty- mistä lähinnä seuranneen laskenta-ajan jälkeisenä palkanmaksupäivänä.


Urakkatyötä suorittavalle työntekijälle maksetaan ennakkoa noin 90 % suoritetun työn arvosta ja sisälle jäänyt erä sen jälkeen, kun työ on valmis ja vastaanotettu.


Palkka maksetaan työntekijän ilmoittamalle pankkitilille Suomessa toi- mivan rahalaitoksen välityksellä. Maksaessaan palkan työnantajan on an- nettava työntekijälle euromääräinen kirjallinen laskelma, josta käyvät il- mi palkan suuruus ja sen määräytymisen perusteet.


Työntekijälle voidaan pyydettäessä maksaa kohtuullinen osa ansaitusta nettoansiosta ennakkona.

TES

IV SOSIAALISET JA TYÖTURVALLISUUTTA KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET


27 § Vuosiloma


1. Oikeus vuosilomaan, lomapalkka ja -korvaus

Työntekijä saa kulloinkin voimassa olevan vuosilomalain mukaisen vuosi- loman.


2. Lomaraha

Työntekijälle maksetaan lomarahana 50 % hänen vuosilomapalkkansa määrästä. Lomaraha maksetaan lomalta paluun jälkeen ensimmäisenä palkanmaksupäivänä. Mikäli vuosiloma pidetään osissa, maksetaan kun- kin lomanosan päättyessä sitä vastaava osa lomarahasta.


Paikallisesti voidaan kirjallisesti sopia, että lomaraha maksetaan useam- pana eränä kuitenkin niin, että se on kokonaan maksettu viimeistään en- nen seuraavan lomanmääräytymisvuoden alkua. Jos työntekijän työsuh- de päättyy ennen lomarahan sovittua maksamisajankohtaa, maksetaan se työsuhteen päättyessä, mikäli työntekijä on siihen muutoin työehtosopi- muksen mukaan oikeutettu.


Työntekijälle, jonka työsuhde päättyy ennen hänen vuosilomaansa, mak- setaan lomaraha vuosilomalain mukaisesta lomakorvauksesta. Lomaraha suoritetaan lopputilin yhteydessä.


Lakisääteiselle eläkkeelle siirtyvälle työntekijälle maksetaan lomaraha vuosilomapalkasta ja/tai lomakorvauksesta.


Kun työntekijä lähtee suorittamaan asepalvelusta, vapaaehtoista asepal- velusta tai siviilipalvelusta, hänelle maksetaan lomakorvaus vuosiloma-

TES

lain mukaisesti. Lomakorvauksesta maksetaan lomaraha, mikäli työnte- kijä suoritettuaan asepalveluksen, vapaaehtoisen asepalveluksen tai sivii- lipalveluksen palaa palvelusajan päätyttyä työhön palvelukseen kutsutun maanpuolustusvelvollisuutta täyttävän työ- ja virkasuhteen jatkumisesta annetun lain (305/2009) edellyttämällä tavalla. Jos palvelukseen astumi- nen on tapahtunut välittömästi vuosilomalta, lasketaan lomaraha vastaa- vasti työntekijälle maksetun vuosilomapalkan ja lomakorvauksen yhteis- määrästä. Lomaraha maksetaan työhön paluun jälkeisenä ensimmäisenä palkanmaksupäivänä.


28 § Sairausajan palkka


1. Määritelmät

Työkyvyttömyydellä tarkoitetaan tilannetta, jossa työntekijä on estynyt tekemästä työtä sairauden tai tapaturman vuoksi.


Sairausajan palkalla tarkoitetaan palkkaa, joka maksetaan sairaudesta tai tapaturmasta johtuvan työkyvyttömyyden ajalta.


Tapaturmalla tarkoitetaan sekä työtapaturmaa että vapaa-aikana sattu- nutta tapaturmaa, ellei jäljempänä toisin mainita.


2. Sairausajan palkan maksuajanjakso

Työkyvyttömyyden ajalta maksetaan sairausajan palkkaa enintään seu- raaviin ajanjaksoihin sisältyviltä työpäiviltä:


Työsuhteen yhdenjaksoinen kestoaika Ajanjakson pituus ennen työkyvyttömyyden alkua

vähintään 1 kuukausi 28 päivää

vähintään 3 vuotta 35 päivää

vähintään 5 vuotta 42 päivää

vähintään 10 vuotta 56 päivää

TES

3. Odotuspäivä


Työntekijälle, jonka työsuhde on ennen työkyvyttömyyden alkua jatku- nut yhdenjaksoisesti alle vuoden, maksetaan sairausajan palkkaa toisen sellaisen työkyvyttömyyspäivän alusta, joka työssä oltaessa olisi ollut työntekijän työpäivä.


Työntekijälle, jonka työsuhde on ennen työkyvyttömyyden alkua jatku- nut yhdenjaksoisesti vähintään yhden vuoden, maksetaan sairausajan palkkaa ensimmäisen sellaisen työkyvyttömyyspäivän alusta alkaen, joka työssä oltaessa olisi ollut työntekijän työpäivä.


Jos kyseessä on työtapaturma tai työkyvyttömyyden kesto ylittää sairaus- vakuutuslain mukaisen omavastuuajan (työkyvyttömyyden alkamispäivä ja yhdeksää sitä lähinnä seuraavaa arkipäivää) sairausajan palkkaa makse- taan ensimmäisen sellaisen työkyvyttömyyspäivän alusta alkaen, joka työssä oltaessa olisi ollut työntekijän työpäivä.


4. Sairausajan palkan määrä

Työntekijälle, joka työnantajan hyväksymän selvityksen mukaan on työ- kyvytön, maksetaan sairausajan palkkana täysi palkka 2. kohdassa mää- ritellyltä ajanjaksolta (huomioiden mahdollinen 3. kohdan mukainen odotuspäivä). Täysi palkka tarkoittaa sitä palkkaa, jonka työntekijä olisi työssä ollessaan ansainnut.


Työkyvyttömyyden alkaessa kesken työvuoron maksetaan varsinainen palkka työvuoron loppuun.

TES

5. Työkyvyttömyyden todentaminen Työnantajan hyväksymä todistus

Työkyvyttömyys todetaan yrityksen työterveyslääkärin antamalla tai muulla työnantajan hyväksymällä lääkärintodistuksella.


Taannehtiva lääkärintodistus hyväksytään, mikäli lääkäri on kirjoittanut todistukseen hyväksyttävät perusteet taannehtivuudelta.


Työkyvyttömyys voidaan flunssatyyppisissä, lyhytaikaisissa, enintään 3 vuorokautta kestävissä sairauspoissaoloissa osoittaa yrityksen työterveys- hoitajan todistuksella. Perustellusta syystä myös muun terveydenhoita- xxx xxxxxx todistus kelpaa todistukseksi työkyvyttömyydestä. Sairauden uusiutumistapauksissa todistuksen antajan tulee olla sama terveydenhoi- taja. Tällöin on kiinnitettävä erityistä huomiota mahdolliseen lääkärin- hoidon tarpeeseen.


Sairauspoissaolo työntekijän ilmoituksella

a) Yrityksessä voidaan paikallisesti sopia menettelystä, jossa työnantaja tai tämän edustaja hyväksyy työntekijän ilmoituksen selvitykseksi työky- vyttömyydestä flunssatyyppisissä enintään kolme vuorokautta kestävissä sairauspoissaoloissa.

Samalla voidaan sopia:

• ilmoituksen muodosta ja ajankohdasta, kenelle se tehdään ja miten se kirjataan

• rajoituksista työntekijän ilmoituksella hyväksyttävien poissaolojen määrään

• hyväksymisen edellytykseksi, että ilmoitus tehdään välittömästi tai vii- meistään ennen työvuoron alkua

• työnantajan oikeudesta aina vaatia lääkärintodistus

Soveltamisohje:

TES

Töiden järjestelyn vuoksi työntekijän on ilmoitettava sairaudestaan heti kun se on mahdollista. Mikäli työntekijä ilman perusteltua syytä jättää ilmoituk- sen tekemättä, käsitellään poissaoloa luvattomana poissaolona.

Mikäli työntekijän ilmoituksella hyväksytty poissaolo toistuu enintään 30 päi- vän kuluessa edellisestä hyväksytystä poissaolosta, sovelletaan siihen työ- kyvyttömyyden uusiutumista koskevia määräyksiä.

Tässä kohdassa tarkoitetulla sopimuksella sovitaan ainoastaan yrityksessä paikallisesti sovittavasta työkyvyttömyyttä koskevasta selvityksestä. Sopimus- kohdalla tai soveltamisohjeella ei puututa muualla työehtosopimuksessa ole- viin sairausajan palkkaa koskeviin määräyksiin ja vakiintuneisiin tulkintoihin.


b) Mikäli työnantaja ei ole järjestänyt työterveyshuoltolain edellyttämää vähimmäistasoista työterveyshuoltoa, selvitykseksi lyhytaikaisista, enin- tään kolme vuorokautta kestävistä sairauspoissaoloista riittää työnanta- jalle tai tämän edustajalle tehty oma ilmoitus. Ilmoituksen saatuaan työnantaja voi osoittaa työntekijän menemään lääkärin vastaanotolle. Tästä aiheutuvat kustannukset maksaa työnantaja.


c) Kohdissa a) ja b) olevia määräyksiä sovelletaan myös alle 10-vuotiaan lapsen sairastumista koskeviin määräyksiin.


Lääkärintodistuksiin liittyvät epäselvyydet

Työnantaja on velvollinen maksamaan sairausajan palkkaa, kun työnte- kijä on esittänyt työkyvyttömyydestä hyväksyttävän selvityksen. Mikäli työnantaja ei ole hyväksynyt työntekijän esittämää lääkärintodistusta, työnantajalla on oikeus osoittaa työntekijä nimetyn lääkärin tarkastetta- vaksi. Tällöin työnantaja suorittaa lääkärintodistuksen hankkimisesta ai- heutuvat kustannukset.


Lääkärintodistuksiin liittyvät epäselvyydet selvitetään työehtosopimuk- sen neuvottelujärjestyksen mukaisesti.

TES

6. Yrityksen työterveyspalvelut

Työntekijän tulee käydä ensisijaisesti yrityksen työterveyslääkärin vas- taanotolla.


Vapaa-aikana sattuneiden tapaturmien osalta työntekijän on viipymättä hakeuduttava ensisijaisesti yrityksen työterveyslääkärin vastaanotolle.


Yrityksessä tulee paikallisesti sopia menettelytavat, joiden mukaan toimi- taan, jos työterveyshuolto ei ole käytettävissä aikoina, joina yrityksessä työskennellään säännöllisesti.


Muun lääkärin kuin työterveyslääkärin antama todistus työkyvyttö- myydestä kelpaa perusteeksi sairausajan palkan maksamiselle, mikäli työntekijä esittää työnantajalle hyväksyttävän syyn muun lääkärin käyttöön. Hyväksyttävä syy voi olla esimerkiksi työterveysyksikön pit- kä etäisyys työntekijän työ-, koti- tai oleskelupaikasta tai vastaanotto- ajan kohtuuttoman pitkä odotus.


7. Sairauspoissaolosta ilmoittaminen

Työntekijän tulee ilmoittaa työkyvyttömyydestään lähimmälle esimiehel- leen tai muulle työnantajan määräämälle henkilölle ennen työvuoron alkua, mikäli se on olosuhteet huomioon ottaen mahdollista. Työnantajan tulee ohjeistaa työntekijöille sairauspoissaoloista ilmoittamisen menettelytavat.


Ajoissa tehty ilmoitus on tärkeä työjärjestelyjen vuoksi.


Jos työntekijä tahallisesti laiminlyö ilmoittaa työnantajalle viipymättä sairastumisestaan, sairausajan palkanmaksuvelvollisuus alkaa aikaisin- taan siitä päivästä, jona ilmoitus on tehty.

TES

8. Sairausajan palkan maksamatta jättäminen


Sairausajan palkkaa ei makseta, jos työntekijä on aikaansaanut työkyvyt- tömyyden tahallisesti, rikollisella toiminnallaan, kevytmielisellä elämäl- lään tai muulla törkeällä tuottamuksella.


Mikäli sairausajan palkkaetuja käytetään tahallaan väärin, sairausajan palkkaa ei makseta. Tahallinen väärinkäyttö saattaa lisäksi johtaa työso- pimuslain säännösten perusteella tapahtuvaan työsopimuksen päättämi- seen.


Työnantajalla ei ole velvollisuutta korvata tapaturmasta aiheutunutta työkyvyttömyyttä, joka aiheutuu muualla tehdystä ansiotyöstä.


9. Työkyvyttömyyden uusiutuminen

Mikäli työkyvyttömyys uusiutuu samasta syystä enintään 30 päivän ku- luessa siitä päivästä, jolta työntekijälle on viimeksi maksettu sairauspäi- värahaa tai sairausajan palkkaa, uusiutunut työkyvyttömyys muodostaa yhden kokonaisuuden aikaisemman tai aikaisempien työkyvyttömyys- ajanjaksojen kanssa. Työnantajalla on sairausajan palkanmaksuvelvolli- suus vain yhteen 2. kohdan mukaan määräytyvään ajanjaksoon sisältyvil- tä työpäiviltä. Sairausajan palkkaa maksetaan, kunnes 2. kohdan mukai- nen ajanjakso on täyttynyt. Ajanjakson ei työkyvyttömyyden uusiutuessa samasta syystä tarvitse olla yhdenjaksoinen. Sairausajan palkka makse- taan ensimmäiseltä täydeltä työkyvyttömyyspäivältä, joka olisi ollut työntekijän työpäivä.


Mikäli kysymyksessä on työkyvyttömyys eri syystä tai työkyvyttömyyden uusiutumiseen samasta syystä kuluu yli 30 päivää, menetellään sairaus- ajan palkan maksamisen suhteen kuin kyseessä olisi uusi sairaus. Tällöin sairausajan palkanmaksuvelvollisuus määräytyy edellä mainituissa 2. ja

3. kohdissa määritellyllä tavalla.

TES

Määrittely sen suhteen, onko kyseessä työkyvyttömyys samasta vai eri syystä, tapahtuu työkyvyttömyyden ajalta maksettavan sairaus- tai muu- ta päivärahaa maksavan tahon päätöksen perusteella.


10. Sairauspäiväraha tai muu korvaus

Siltä ajalta, jolta työnantaja on maksanut työntekijälle sairausajan palk- kaa, työnantaja on oikeutettu nostamaan itselleen sairauspäivärahan tai muun korvauksen, johon työntekijä on oikeutettu, ei kuitenkaan enem- pää kuin maksamansa määrän.


Jos päivärahaa tai siihen verrattavaa korvausta ei työntekijästä itsestään johtuvista syistä makseta tai jos se maksetaan vähäisempänä kuin mihin työntekijällä olisi lain mukaan oikeus, työnantajalla on oikeus vähentää sairausajan palkasta se sairauspäiväraha tai sen osa, mikä työntekijän lai- minlyönnin johdosta on jäänyt suorittamatta.


Mikäli työntekijä saa saman työkyvyttömyyden takia samalta ajanjaksol- ta päivärahaa tai siihen verrattavaa muuta korvausta lain tai sopimuksen perusteella, tämä vähennetään maksettavasta sairausajan palkasta. Työn- antajalla ei kuitenkaan ole oikeutta vähentää korvausta sairausajan pal- kasta siltä osin kuin korvausta maksetaan työntekijälle hänen kokonaan tai osaksi itse kustantamansa vapaaehtoisen vakuutuksen perusteella.


11. Työkyvyn ylläpito, sairauspoissaolojen hallinta ja sairausajan palkkaa koskevien määräysten oikea soveltaminen

Yrityksissä voidaan työterveyshuoltoa apuna käyttäen sopia menettelyta- voista, joilla ylläpidetään työntekijöiden terveyttä ja toimintakykyä. Ta- voitteena on työkyvyn ylläpitäminen, työssä jaksaminen ja sairauspoissa- olojen vähentäminen. Erityistä huomiota voidaan kiinnittää esimerkiksi vapaa-ajan tapaturmien vähentämiseen.

TES

Työnantajan ja luottamusmiehen tulee ohjeistaa työntekijöitä sairausajan palkkaa ja sairauspoissaoloja koskevien määräysten oikeassa soveltamises- sa. Liitot suosittelevat, että yrityksessä seurataan sairauspoissaolojen kehi- tystä ja etsitään keinoja niiden ennaltaehkäisemiksi ja vähentämiseksi.


29 § Sairaan lapsen hoito vanhempien työaikana

Alle 10-vuotiaan lapsen sairastuessa äkillisesti maksetaan lapsen äidille tai isälle taikka samassa taloudessa asuvalle lapsen vanhemman puolisol- le ansionmenetys lapsen hoidon järjestämiseksi välttämättömän, lyhyen tilapäisen poissaolon ajalta. Ansionmenetys maksetaan sairausajan palk- kaa koskevien määräysten mukaisesti. Poissaolosta on annettava työnan- tajan hyväksymä selvitys. Hyväksyttävällä selvityksellä tarkoitetaan sai- rausajan palkan maksamista koskevien määräysten mukaista selvitystä.


Ansionmenetyksen maksamisen edellytyksenä on, että molemmat van- hemmat ovat ansiotyössä. Ansionmenetys maksetaan myös yksinhuolta- jalle sekä siinä tapauksessa, että toinen vanhempi on estynyt hoitamasta sairasta lasta sairauden, opiskelun tai toisella paikkakunnalla asumisen tai siihen verrattavan pysyvän oleskelun vuoksi ja esteestä on toimitettu pyydettäessä työnantajan hyväksymä selvitys. Saman sairauden johdosta ansionmenetys maksetaan vain toiselle vanhemmista.


30 § Äitiys- ja isyysvapaa

Työntekijälle maksetaan äitiysvapaan ajalta 56 tai isyysvapaan ajalta kuuden sairausvakuutuslain mukaisen arkipäivän pituisen kalenteri- ajanjakson työtuntijärjestelmän mukaisilta työpäiviltä laskettava työnte- kijän palkan ja äitiys- tai isyyspäivärahan erotus. Äitiys- tai isyyspäivä- rahalla tarkoitetaan sairausvakuutuslain mukaista äitiys- tai isyyspäivä- rahaa tai siihen verrattavaa muun lain tai sopimuksen perusteella tule- vaa korvausta.

TES

Erotus maksetaan työsopimuslain 4 luvun 1 §:n mukaisen äitiys- tai isyysvapaan alkamispäivästä lukien. Edellytyksenä on, että työsuhde on jatkunut vähintään kuusi kuukautta ennen lapsen syntymää.


31 § Terveystarkastukset ja lääkärissäkäynnit


1. Lakisääteiset terveystarkastukset

Työnantaja korvaa työntekijälle ansionmenetyksen seuraavien terveystar- kastusten osalta. Ansionmenetys korvataan sekä terveystarkastuksen ajal- ta että matka-ajalta työntekijän menettämien säännöllisten työtuntien mukaisesti. Lisäksi korvataan välttämättömät matkakustannukset. Mikä- li tutkimukset tai jälkitarkastus tehdään muulla paikkakunnalla, maksaa työnantaja myös päivärahan. Ansionmenetys korvataan sairausajan palk- kaa koskevien määräysten mukaisesti ja päiväraha matkakustannusten korvausta koskevien määräysten mukaisesti.


Korvattavia terveystarkastuksia ovat:

a) Valtioneuvoston asetuksessa hyvän työterveyshuoltokäytännön peri- aatteista, työterveyshuollon sisällöstä sekä ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden koulutuksesta (708/2013) määritellyissä ja työter- veyshuollon toimintasuunnitelmassa hyväksytyissä työsuhteen aika- na suoritettavat terveystarkastukset

b) nuorista työntekijöistä annetun lain (998/1993) määritellyt tutki- mukset

c) säteilylaissa (592/1991) tarkoitetut tutkimukset

d) terveydensuojelulain (763/94) edellyttämät tutkimukset, jotka joh- tuvat työntekijän siirtymisestä saman yrityksen sisällä työtehtävään, jossa kyseinen lääkärintarkastus vaaditaan.


Mikäli tämän kohdan mukainen tarkastus tapahtuu työntekijän vapaa- aikana, maksetaan työntekijälle korvauksena ylimääräisistä kuluista 15,00 euroa.

TES

2. Lääkärissäkäynnit


Työnantaja korvaa työntekijälle ansionmenetyksen seuraavien lääkärissä- käyntien osalta.


a) Uusi tai uusiutuva sairaus

Ansionmenetys korvataan, kun

• työntekijä käy lääkärissä sairauden toteamiseksi,

• lääkärin tutkimustoimenpiteestä seuraa enintään vuorokauden kestävä työkyvyttömyys tai

• työntekijä sairausoireiden vuoksi otetaan sairaalaan tarkkailtavaksi tai tutkittavaksi. Tällöin noudatetaan sairausajan palkkaa koskevia mää- räyksiä.


b) Aikaisemmin todettu sairaus

Ansionmenetys korvataan

• kroonisen sairauden edellyttämän lääkärintarkastuksen ajalta edellyt- täen, että kysymyksessä on kyseisen erikoisalan lääkärin suorittama tarkastus hoidon määrittelemiseksi,

• sairauden olennaisesti pahentuessa, jos työntekijän on sen vuoksi ollut tarpeen hakeutua lääkärintarkastukseen,

• hoidon määrittelemiseksi tarpeellisen kyseisen erikoisalan lääkärin tar- kastuksen ajalta, jossa annetaan määräys apuvälineen, esimerkiksi sil- mälasien, hankkimiseksi,

• muun aikaisemmin todetun sairauden hoidon määrittelemiseksi tar- peellisen lääkärintarkastuksen ajalta vain, jos lääkärinpalveluja ei ole saatavissa työajan ulkopuolella tai

• syöpäsairauden edellyttämän hoitotoimenpiteen aiheuttaman työky- vyttömyyden ajalta. Tällöin noudatetaan sairausajan palkkaa koskevia määräyksiä.


c) Laboratorio- ja röntgentutkimukset

Ansionmenetys korvataan korvattavaan lääkärintarkastukseen välittömästi liittyvän laboratorio- ja röntgentutkimuksen ajalta. Laboratorio- ja rönt-

TES

gentutkimuksen tulee olla lääkärin määräämä ja siten osa tarkastusta. Eril- lisen laboratorio- tai röntgentutkimuksen ajalta aiheutuva ansionmenetys korvataan vain, jos työntekijällä ei ole mahdollisuutta päästä laboratorio- tai röntgentutkimukseen työajan ulkopuolella tai jos sairaus edellyttää tut- kimuksen suorittamista ainoastaan tiettynä vuorokauden ajankohtana. Tällainen ajankohtavaatimus tulee selvittää lääkärintodistuksella.


d) Xxxxxxxxxx liittyvät lääkärintarkastukset ja tutkimukset Ansionmenetys korvataan sairausvakuutuslain mukaisen äitiysrahan saa- misen edellytyksenä olevan lääkärin tai terveyskeskuksen todistuksen hankkimiseksi välttämättömän tarkastuksen ajalta.


e) Äkillinen hammassairaus

Ansionmenetys korvataan hoitotoimenpiteen ajalta, jos äkillinen ham- massairaus ennen hoitotoimenpiteitä aiheuttaa työntekijän työkyvyttö- myyden, joka vaatii samana päivänä tai saman työvuoron aikana annet- tavaa hoitoa. Ansionmenetys korvataan vain, mikäli työntekijä ei voi saa- da hoitoa työajan ulkopuolelta. Työkyvyttömyys ja hoidon kiireellisyys osoitetaan hammaslääkärin antamalla todistuksella.


Edellytykset lääkärissäkäyntien aikaisen ansionmenetyksen korvaamiselle

Ansionmenetys korvataan edellä lueteltujen lääkärissäkäyntien ajalta, mikäli kysymyksessä on sairastuminen tai tapaturma, jonka takia on välttämätöntä päästä nopeasti lääkäriin.


Äkillisiä uusia tai uusiutuvia sairauksia tai tapaturmia lukuun ottamatta edellytetään, että työntekijä varaa vastaanottoajan työaikana vain, jos se ei ole kohtuullisen ajan (esimerkiksi normaalitapauksissa viikon) kulues- sa saatavissa työajan ulkopuolella. Työntekijän on esitettävä luotettava selvitys siitä, ettei hän ole voinut saada vastaanottoaikaa työajan ulko- puolella. Lääkärissäkäynti on järjestettävä työajan tarpeetonta menestys- tä välttäen.

TES

Ansionmenetys korvataan sairausajan palkkaa koskevien määräysten mukaisesti. Työntekijän on esitettävä lääkärissäkäynnistä työnantajan hyväksymä selvitys (esim. lääkärintodistus tai lääkärinpalkkiokuitti) sekä työnantajan pyytäessä selvitys siitä, kuinka kauan lääkärintarkastus odo- tus- ja kohtuullisine matka-aikoineen kesti.


Työntekijän on ilmoitettava lääkäriin menostaan etukäteen työnantajal- le. Jos ilmoitusta ei ylivoimaisen esteen takia voida etukäteen tehdä, il- moitus on tehtävä välittömästi, kun se on mahdollista.


Mikäli työntekijä saa lääkärintarkastuksen ajalta sairausajan palkkaa, korvausta ansionmenetyksestä ei suoriteta lääkärintarkastusta koskevien sopimusmääräysten mukaisesti. Korvausta ei suoriteta myöskään 28 §:n

3. kohdan mukaisena odotuspäivänä suoritetun lääkärissäkäynnin ajalta.


Mikäli sairaus tai tapaturma on johtunut työntekijän omasta törkeästä tuottamuksesta tai tahallisuudesta, ansionmenetystä ei korvata.


32 § Muut palkalliset poissaolot


1. Työntekijän vihkimis-, 50- ja 60-vuotispäivä

Työntekijälle, jonka työsuhde on jatkunut vähintään kaksi kuukautta välit- tömästi ennen avioliittoon vihkimispäivää ja 50- ja 60-vuotispäivää, anne- taan palkallinen vapaapäivä, kun merkkipäivä sattuu hänen työpäiväkseen. Merkkipäivältä maksetaan tällöin korvauspalkka 25 §:n mukaisesti. Työn- tekijän on ilmoitettava merkkipäivästään hyvissä ajoin työnantajalleen.


2. Lähiomaisen hautauspäivä

Työntekijälle, jonka työsuhde on jatkunut vähintään kaksi kuukautta vä- littömästi ennen lähiomaisen hautauspäivää, annetaan hautauspäivä pal- kalliseksi vapaapäiväksi, kun hautauspäivä sattuu hänen työpäiväkseen. Hautauspäivältä maksetaan tällöin korvauspalkka 25 §:n mukaisesti.

TES

Lähiomaisena pidetään työntekijän aviopuolisoa, lapsia ja ottolapsia, hä- nen vanhempiaan, veljiään ja xxxxxxxxx sekä aviopuolison vanhempia.


3. Kutsuntapäivä

Varusmiespalveluksen edellyttämään kutsuntaan ensimmäisen kerran osallistuvalle työntekijälle maksetaan enintään yhden työpäivän korvaus- palkka 25 §:n mukaisesti. Mikäli työntekijä on kutsuntapäivänä myös työssä, maksetaan hänelle kutsunta-ajalta korvauspalkka ja työssäoloajal- ta varsinainen palkka. Kutsuntapäivän korvaus maksetaan vain siltä päi- vältä, jona kutsuntatoimitus pidetään.


4. Reservin kertausharjoitus ja VSS-kurssi

Työntekijälle, joka on ollut työssä vähintään yhden kuukauden ennen kutsuntamääräyksen antamista, maksetaan tavanomaisten rauhanaikais- ten kertausharjoitusten ajalta korvauksena 8 tunnin korvauspalkka 25 §:n mukaisesti jokaiselta harjoitusaikaan sisältyvältä päivältä, joka työssä oltaessa olisi ollut hänen työpäivänsä. Korvauspalkasta vähenne- tään valtion reserviläispalkka ja työntekijälle maksetaan jäljelle jäävä ero- tus. Palvelukseenastumismääräykseen perustuvat VSS-kurssit rinnaste- taan kertausharjoituksiin.


Edellytyksenä tässä tarkoitetun korvauksen maksamiselle on, että työn- tekijä sekä VSS-kursseilta että kertausharjoituksista palaa entiseen työ- hönsä.


33 § Ryhmähenkivakuutus

Työnantajan on otettava työntekijöilleen ryhmähenkivakuutus sellaisena kuin sen kulloinkin keskeiset työmarkkinajärjestöt ovat sopineet. Vakuu- tuksen perusteella vakuutuksen antanut yhtiö maksaa vakuutetun työnteki- jän kuoltua työmarkkinajärjestöjen kulloinkin sopiman vakuutussumman. Lisätietoja xxx.xxxx.xx.

TES

34 § Henkilöstötilat ja työkalujen säilyttäminen


1. Henkilöstötilat

Rakennustyömaiden henkilöstötilat tulee järjestää työministeriön pää- töksen rakennustyömaiden henkilöstötiloista (977/94) mukaisesti.


Työministeriön päätöstä noudatetaan tämän työehtosopimuksen osana. Päätöksen rikkomisesta voidaan vaatia työtuomioistuimessa hyvityssak- koseuraamuksia vain, jos työsuojeluvaltuutettu tai luottamushenkilö tai työntekijä on tehnyt puutteista ilmoituksen työnantajalle, eikä työnan- taja ole korjannut puutteita viipymättä.


2. Työkalusuojat

Työkalujen säilyttämistä varten on varattava riittävä ruokailu- ja vaate- suojasta eristetty lukittava tila.


3. Vakuutusvelvollisuus ja vastuu työkaluista

Työnantaja vakuuttaa murron ja tulipalon varalta työntekijän vaatteet ja työkalut, joiden arvosta sovitaan paikallisesti. Työnantajan työkalut on vietävä niille varattuun paikkaan, jolloin niistä vastaa työnantaja.


Työnantaja vastaa myös työntekijän työkaluista, mikäli niitä säilytetään työkalusuojassa. Muun rikoksen kuin murron kautta kadonneesta omai- suudesta työnantaja ei vastaa.


35 § Turvavarusteet

Työnantaja antaa työntekijän käyttöön työtehtäviin tarpeen mukaan so- veltuvat henkilösuojaimet, turvavaatteet ja -käsineet sekä suojakypärän alusmyssyn. Turvavaatteisiin luetaan myös sadevaatteet, lämpöasu ja tur- vakengät. Sadevaatteet ja lämpöasu annetaan, mikäli työntekijä muutoin

TES

kuin satunnaisesti työskentelee kastelevissa olosuhteissa tai jatkuvasti kylmissä olosuhteissa.


Työnantaja hankkii erityistä tarkkuutta vaativissa ja erityisen pölyisissä tehtävissä työskentelevälle, vähintään neljä kuukautta työsuhteessa ol- leelle, työntekijälle optisesti hiotut suojalasit. Tarvittaessa työterveys- huolto määrittelee tarvitaanko edellä mainitussa työssä optisesti hiottuja suojalaseja. Työntekijä hankkii silmälasireseptin.


Työnantaja hankkii optisesti hiotut häikäisyn estävät suojalasit niitä työssään tarvitseville, ellei häikäisyvaaraa muutoin voida torjua (esim. asentamalla työkoneisiin häikäisysuojakalvot).


Edellä mainitut turvavarusteet ovat työnantajan omaisuutta. Saadessaan jonkin uuden turvavarusteen sekä työsuhteen päättyessä työntekijän on palautettava entiset työnantajalle. Työnantaja huolehtii niiden kunnossa- ja puhtaanapidosta, jollei paikallisesti sovita toisin.


Työnantajan harkinnassa on, minkälaiset turvavarusteet hän katsoo tar- koituksenmukaisimmiksi ja kuinka niiden jako käytännössä suoritetaan. Työnantajalla on velvollisuus huolehtia siitä, että työntekijällä on käytet- tävissä työtehtäviin soveltuvia turvavaatteita ottaen huomioon niiden kunnossa- ja puhtaanapidon.

V MATKATYÖ JA KUSTANNUSTEN KORVAUKSET

TES

36 § Matkat työmaatehtävissä

Näitä määräyksiä noudatetaan työntekijöihin, joilla ei ole varsinaista (kiinteää) työpaikkaa ja jotka työskentelevät pysyvästi työmailla.


1. Yöpymistä edellyttävät matkat

a) Päiväraha


Työntekijän yöpyessä työmatkalla hänelle maksetaan päivärahaa 41 eu- roa matkavuorokaudelta.


b) Majoitus


Työnantaja järjestää työntekijän käyttöön korvauksetta paikalliset olo- suhteet huomioonottaen kohtuullisen majoituksen.


Mikäli kyseessä ei ole matkustajakoti-/hotellimajoitus, majoitustilassa tai sen välittömässä läheisyydessä tulee olla ruoanlaitto- ja peseytymismah- dollisuus.


Mikäli on sovittu, ettei työnantaja järjestä työntekijälle majoitusta, työn- tekijälle maksetaan päivärahan lisäksi yöpymisrahaa 12 euroa.


c) Matkakustannusten korvaaminen


Työntekijälle maksetaan työmaan alkaessa ja päättyessä matkakustan- nukset julkisen kulkuneuvon mukaan työntekijän asunnosta työmaalle.


Matkatyössä työntekijälle korvataan jouluna, juhannuksena sekä vuosi- loman aikana, ellei loma satu edellä mainittujen pyhien aikana, matka-

TES

kustannukset asuntoon ja takaisin. Samoin korvataan matka asunnosta ja takaisin työntekijän käydessä kotonaan sellaisissa sairaustapauksissa, joiden osalta yhteisesti todetaan, että työntekijän on tarkoituksenmu- kaista matkustaa kotiinsa sairastamaan.


Matkakustannuksia ei korvata, mikäli työnantaja on järjestänyt kuljetuk- sen.


d) Matka-ajan palkka


Työntekijälle maksetaan työmaan alkaessa ja päättyessä matka-ajan palk- kana 25 §:n mukainen korvauspalkka enintään 12 tunnilta.


e) Työkomennuksen kestäessä erillisen lisän maksaminen viikonlopulta


Työntekijälle, jonka työmaa sijaitsee yli 200 km päässä työntekijän asun- nosta, maksetaan erillistä 41 euron suuruista lisää joka toinen viikonlop- pu laskettuna työkomennuksen alkamisesta.


Lisää ei makseta viikonlopuilta, joilta työnantaja on järjestänyt kuljetuk- sen tai maksaa päivärahaa, kotimatkakorvausta tai c)-kohdan mukaisia matkakustannuksia.


Erillinen lisä ei ole työajalta maksettua palkkaa.


2. Päivittäiset matkat

a) Päivittäiset matkakustannusten korvaukset


Työntekijän matkustaessa päivittäin asunnostaan tai työnantajan järjes- tämästä työmaamajoituksestaan työmaalle maksetaan päivittäisenä mat- kakustannusten korvauksena asunnon ja työpaikan välisen etäisyyden mukaan seuraavasti:

TES

yli 5 km 3,17 euroa

yli 10 km 4,31 euroa

yli 20 km 8,60 euroa

yli 30 km 11,46 euroa

yli 40 km 12,89 euroa

yli 50 km 17,19 euroa

yli 70 km 20,94 euroa

yli 90 km 24,33 euroa

yli 120 km 28,64 euroa


Jos työnantaja on järjestänyt kuljetuksen, ei edellä mainittuja korvauksia makseta.


b) Ateriakorvaus


Työntekijälle maksetaan ateriakorvauksena 10,25 euroa, mikäli työmatkas- ta ei suoriteta päivärahaa ja työntekijä matkustaa päivittäin työmaalle, jon- ka etäisyys matkan mittaamisen lähtökohdasta on yli 40 kilometriä. Ateria- korvauksen maksaminen edellyttää lisäksi, ettei työntekijällä ole tilaisuutta varsinaiseen työnantajan järjestämään työpaikkaruokailuun erityisellä työntekemispaikalla tai sen välittömässä läheisyydessä. Työnantajan järjes- tämällä työpaikkaruokailulla tarkoitetaan työnantajan järjestämää ruokai- lua, jossa työntekijä ostaa ruokailun enintään ravintoedun verotusarvolla.


37 § Matkat varsinaiselta työpaikalta

Näitä määräyksiä noudatetaan työntekijän tehdessä työhön kuuluvien tehtävien suorittamiseksi tilapäisen matkan varsinaisen (kiinteän) työ- paikan ulkopuolelle.


a) Päiväraha


Työntekijälle maksetaan päivärahaa 41 euroa matkavuorokaudelta yli 10 tunnin matkasta ja matkasta, jolla joudutaan yöpymään. Edellytyksenä

TES

on, että työntekijä matkustaa erityiselle työntekemispaikalle, jonka etäi- syys hänen asunnostaan tai varsinaisesta työpaikasta on yli 50 kilometriä, riippuen siitä kummasta matka on tehty. Erityisen työntekemispaikan on lisäksi oltava yli viiden kilometrin etäisyydellä sekä varsinaisesta työ- paikasta että asunnosta.


b) Majoitus


Mikäli työmatkalla joudutaan yöpymään, työnantaja järjestää paikalliset olosuhteet huomioonottaen kohtuullisen majoituksen.


Mikäli on sovittu, ettei työnantaja järjestä majoitusta, työntekijälle mak- setaan yöpymisrahaa 12 euroa.


c) Päivittäiset matkakustannusten korvaukset


Kun työntekijä tekee tilapäisen matkan varsinaisen (kiinteän) työpaikan ulkopuolelle eikä hänellä ole oikeutta a)-kohdan mukaiseen päivärahaan, maksetaan hänelle 36 §:n 2. kohdan päivittäisten matkakustannusten korvausten taulukon mukainen korvaus.


d) Ateriakorvaus


Työntekijälle maksetaan ateriakorvauksena 10,25 euroa, mikäli työmat- kasta ei suoriteta päivärahaa ja työntekijä matkustaa työmaalle, jonka etäisyys matkan mittaamisen lähtökohdasta on yli 40 kilometriä. Ate- riakorvauksen maksaminen edellyttää lisäksi, ettei työntekijällä ole tilai- suutta varsinaiseen työnantajan järjestämään työpaikkaruokailuun eri- tyisellä työntekemispaikalla tai sen välittömässä läheisyydessä. Työnan- tajan järjestämällä työpaikkaruokailulla tarkoitetaan työnantajan järjes- tämää ruokailua, jossa työntekijä ostaa ruokailun enintään ravintoedun verotusarvolla.

TES

38 § Oman auton käyttö


Työntekijän oman auton käytöstä on sovittava etukäteen. Mikäli oman auton käytöstä sovitaan, maksetaan työntekijälle korvauksena 41 senttiä/ km. Mikäli samassa autossa kulkee useampia henkilöitä, maksetaan lisä- maksua 3 senttiä/henkilö/km.


Jos työntekijälle maksetaan kilometrikorvausta työmaalle kulkemisesta omalla autolla, hänellä ei ole samanaikaisesti oikeutta saada 36 ja 37 §:is- sä mainittuja matkakustannusten korvauksia eikä päivittäisiä matkakus- tannusten korvauksia.


39 § Matkustamista koskevia määräyksiä


1. Matkavuorokausi

Matkavuorokaudella tarkoitetaan enintään 24 tunnin pituista ajanjak- soa, joka alkaa työntekijän lähtiessä työpaikaltaan tai asunnoltaan ja päättyy hänen palatessaan edellä mainittuun paikkaan. Kun matkaan käytetty aika ylittää viimeisen täyden matkavuorokauden yli 6 tunnilla, maksetaan päivärahaa 41 euroa.


2. Matkan mittaamisen lähtökohta

Matkan pituus mitataan työntekijän asunnosta lähtien työmaalle, jollei muusta ole paikallisesti sovittu. Työntekijän tulee antaa selvitys asuinpai- kastaan työsopimusta tehtäessä. Mikäli työntekijän asuinpaikka muut- tuu tilanteessa, jossa matkan mittaamisen lähtökohtana on asunto, mat- kan mittaamisen lähtökohdan muuttamisesta on sovittava.


3. Matkan mittaus


Matka mitataan lyhintä yleisessä käytössä olevaa tietä pitkin matkan mit- taamisen lähtökohdasta työmaalle.

TES

5. Matkustamisen selvittäminen


Matkasta aiheutuvien kustannusten korvaaminen sekä muut matkaan liittyvät yksityiskohdat tulee tarvittaessa selvittää ennen matkalle lähtöä.


6. Maksaminen

Matkustamiseen liittyvät korvaukset maksetaan jokaisen palkanmaksun yhteydessä työnantajan edellyttämän selvityksen, kuten matkalaskun, perusteella.


7. Työnantajan määräämä kuljetus

Mikäli työntekijä kuljettaa muita työntekijöitä työnantajan omistuksessa tai hallinnassa olevalla ajoneuvolla työntekemispaikkaan tai sieltä pois, maksetaan korvauksena kuljettamiseen käytetyltä ajalta työntekijän pe- rustuntipalkka. Maksettava korvaus ei ole työssäolon ajalta maksettua palkkaa eikä kuljettamiseen käytettyä aikaa lueta kuljettajan työaikaan.


Korvauksen maksaminen edellyttää joko työnantajan nimenomaista määräystä tai olosuhteiden on muutoin oltava sellaiset, että kyseessä on työnantajan määräykseen rinnastuva velvollisuus kuljettaa ajoneuvoa. Korvausta ei makseta esimerkiksi tilanteessa, jossa työnantaja on antanut auton työntekijöiden käyttöön ja työntekijät sopivat keskenään yhteis- kuljetuksesta tai jossa työnantaja on järjestänyt vapaaehtoisen yhteiskul- jetuksen.


40 § Paikallinen sopiminen matkustamista koskevien määräysten osalta

Tämän luvun määräyksistä voidaan poiketa paikallisesti sovitulla yrityk- sen matkustussäännöllä tai paikallisesti kirjallisesti toisin sopien. Tämä edellyttää, että näin menetellen saavutetaan kokonaisuus huomioon ot- taen kaikille työntekijöille työehtosopimuksen tasoiset etuudet.

TES

41 § Työ ulkomailla


1. Mikäli työkohde sijaitsee Suomen rajojen ulkopuolella, noudatetaan Suomen työoikeutta ja työntekijöiden sosiaaliturvaa koskevaa lainsää- däntöä sekä maa- ja vesirakennusalan kulloinkin voimassa olevaa työeh- tosopimusta, mikäli paikallisista olosuhteista tai niiden asettamista eri- tyisvaatimuksista ei muuta johdu.


2. Työntekijälle maksetaan palkan lisäksi olosuhteiden aiheuttamien kus- tannusten korvausta siltä osin kuin ne ylittävät vastaavat kustannukset kotimaassa. Korvauksen suuruudesta on sovittava työnantajan ja työnte- kijän kesken etukäteen.


3. Työsopimus tai ulkomaankomennusta koskeva sopimus on tehtävä kirjallisesti ennen työntekijän lähtöä työntekomaahan. Sopimuksesta tu- lee ilmetä työsopimuslain 2 luvun 4 §:n edellyttämien seikkojen lisäksi päivärahan suuruus ja sen määräytymisperuste (miltä päiviltä päiväraha maksetaan), työnantajan kustantamat kotimatkat ja matkakustannusten korvaus työntekomaassa sekä majoitusjärjestelyt ja niiden arvioitu laatu.


4. Työntekijällä on oikeus päivärahaan, jonka suuruus on vähintään 41 euroa ja joka maksetaan normaalin palkanmaksun yhteydessä.


Työnantaja kustantaa työntekijälle matkat työkohteeseen ja takaisin työntekijän kotipaikkakunnalta ulkomaan komennuksen alkaessa ja päättyessä. Muista työnantajan kustantamista kotimatkoista, matkustus- ajan palkasta sekä matkakustannusten korvaamisesta työskentelypaikka- kunnalla työnantaja ja työntekijä sopivat erikseen.


Työnantaja antaa työntekijän käyttöön korvauksetta paikalliset olosuh- teet huomioon ottaen kohtuullisen asunnon.


5. Työntekijöiden sosiaaliturva määräytyy lakien ja kansainvälisten sopi- musten perusteella.

TES

6. Mikäli työkohde sijaitsee Pohjoismaassa tai Euroopan Unionin jäsen- maassa, voivat työnantaja ja työntekijä sopia, mikäli työskentelymaan lainsäädännöstä ei muuta johdu, työsopimukseen sovellettavasta laista seuraavasti:


a) Työsopimukseen sovelletaan työntekomaan lakia ja työntekomaassa noudatettavia yleisiä työehtoja.


b) Työsopimukseen sovelletaan Suomen lakia ja voimassa olevaa maa- ja vesirakennusalan työehtosopimusta. Työaikojen ja työajasta johtuvien li- sien osalta sovelletaan työntekomaan lakia ja työntekomaassa noudatet- tavia yleisiä työaikaa koskevia työehtoja.


c) Työsopimukseen sovelletaan Suomen lakia ja voimassa olevaa maa- ja vesirakennusalan työehtosopimusta.


7. Työaika voidaan järjestää paikallisesti 10 §:n mukaisesti sopien siten, että työtuntien määrä tasoittuu keskimäärin 40 tuntiin viikossa enintään kuuden kuukauden tasoittumisjaksolla.


8. Työnantaja ja työntekijä eivät voi sopia sellaisesta työaikajärjestelystä, joka on työntekomaan pakottavien työaikamääräysten vastainen.


9. Käytettäessä keskimääräistä 40 tunnin viikkotyöaikaa työtuntijärjes- telmä on laadittava etukäteen kirjallisesti koko tasoittumisjakson ajaksi, joka voi olla kuitenkin enintään ulkomaantyön keston mittainen. Työ- tuntijärjestelmän muuttaminen kesken tasoittumisjakson voi tapahtua vain molemminpuolisella sopimuksella.


10. Ylityöstä ja hätätyöstä, jota tehdään työtuntijärjestelmän mukaisen vuorokautisen työajan lisäksi, on kahdelta ensimmäiseltä tunnilta mak- settava 50 prosentilla ja seuraavilta tunneilta 100 prosentilla korotettu palkka.

TES

Ylityöstä ja hätätyöstä, jota tehdään työtuntijärjestelmän mukaisen viikoit- taisen työajan lisäksi, on kahdeksalta ensimmäiseltä tunnilta maksettava 50 prosentilla ja seuraavilta tunneilta 100 prosentilla korotettu palkka.


11. Suomen työmarkkinajärjestöjen mahdollisesti julistamat työtaistelu- toimenpiteet eivät koske työkohteita Suomen rajojen ulkopuolella.

ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA


AKP

MAA JA VESIRAKENNUSALAN TYÖEHTOSOPIMUS


1 Uusi työehtosopimus ja sopimuskausi

Rakennusteollisuus RT ry ja Rakennusliitto ry ovat sopineet rakennus- alan kilpailukyvyn ja työllisyyden parantamisesta. Rakennusalan työeh- tosopimusten voimassaoloa jatketaan 12 kuukaudella niin, että uudet työehtosopimukset tulevat voimaan 1.3.2017 ja päättyvät 28.2.2018.


INFRA ry ja Rakennusliitto ry sopivat, että maa- ja vesirakennusalan työehtosopimuksen voimassaoloa jatketaan yhdellä vuodella ajalle 1.3.2017 – 28.2.2018.


2 Palkankorotukset

Työehtosopimus 1.3.2017 – 28.2.2018 ei sisällä yleiskorotusta. Työehto- sopimuksen mukaiset rahamääräiset lisät pysyvät ennallaan.

3 Koko rakennusalaa koskevat yhteiset muutokset Työkokeilua koskeva paikallinen sopiminen

Rakennusalalla voidaan paikallisesti luottamusmiehen kanssa sopia yri- tyksessä noudatettavasta menettelystä alalle ensimmäistä kertaa tulevan henkilön työkokeilusta. Tämä yrityskohtainen sopimus on voimassa työ- ehtosopimuskauden loppuun asti.


Yrityskohtaisessa sopimuksessa on sovittava seuraavista ehdoista:

• Työkokeiluun osallistuvan työntekijän työkokeilusopimus tehdään kuudeksi kuukaudeksi. Työkokeilusopimus voidaan tänä aikana mo- lemmin puolin purkaa kuten koeaikainen työsopimus.

AKP

• Työkokeiluaikana työntekijän tuntipalkka voidaan sopia työehtosopi- muksen aikapalkoista poiketen kuitenkin niin, että se on vähintään 6,00 euroa tunnilta. Tuntipalkan lisäksi työehtosopimuksessa makset- tavaksi määrätyt lisät maksetaan normaalisti työehtosopimuksen mu- kaan.

• Samalla kun yrityksessä työnantajan ja luottamusmiehen välillä sovi- taan yrityskohtaisesta työkokeilumenettelystä, nimetään myös ammat- tityöntekijä, jonka tehtävänä on työkokeilijan opastaminen ja pereh- dyttäminen. Samalla sovitaan miten opastaminen ja perehdyttäminen toteutetaan.


Tuottava ja kannustava palkkaus

Rakennusalalla voidaan työntekijän tai työntekijäryhmän kanssa sopia tuottavasta ja kannustavasta palkkauksesta.


INFRA ry ja Rakennusliitto ry sopivat tuottavan ja kannustavan palk- kauksen mukaisista tekstimuutoksista työehtosopimuksen 22 §:ään työ- ehtosopimuksesta ilmenevällä tavalla (ks. tarkemmin jäljempänä).


Rakennusalan työehtosopimusosapuolet ovat valmiita parantamaan alan tuottavuutta yhteisin toimenpitein, esimerkiksi yhteisin koulutustilai- suuksin, joissa opastaa tuottavien ja kannustavien palkkausjärjestelmien sekä joustavien työaikojen käyttöön.


Korttimaailman yksinkertaistaminen

Rakennusteollisuus RT ry ja Rakennusliitto ry perustavat työryhmän, jonka tehtävänä on yhdistää Valttikortti ja Rakennusliitto ry:n jäsenkort- ti niin, että kaikki Rakennusliiton jäsenet ovat automaattisesti Valttikor- tin tietokannassa.

AKP

Valtti- ja jäsenkortilla voidaan automaattisesti siirtää tiedot kehitteillä olevaan tulorekisteriin ja työttömyyskassan edellyttämät asiakirjat olisi automaattisesti saatavissa.


Rakennusteollisuus RT ry ja Rakennusliitto ry toimivat yhteisesti niin, että erilaisten pätevyyksien ylläpitäminen taitorekisterissä helpottuu ja myös pätevyyksien edellyttämiä koulutuksia järkiperäistettäisiin.


4 Tekstimuutokset

1. 18 § Käsitteet, ks. tes 18 §


2. 22 § Tuotantopalkkiopalkkaus, urakkapalkkaus ja palkkiopalk- kaus


Muutetaan työehtosopimuksen 22 §:ää siten, että 28.2.2017 asti voi- massa olevan työehtosopimuksen mukainen palkkiopalkkaus muutetaan tuotantopalkkiopalkkaukseksi ja rakennusalan neuvottelutuloksen mu- kainen tuottava ja kannustava palkkaus määritellään uudessa 3. kohdas- sa palkkiopalkkaukseksi. 1.3.2017 alkaen voimassa olevassa työehtosopi- muksessa palkkiopalkkauksella tarkoitetaan uutta 3. kohdan mukaista palkkaustapaa.


3. Palkkiopalkkaus

Palkkiopalkkauksella tarkoitetaan palkkausmuotoa, jossa palkkion suu- ruus määräytyy työntekijän tai työntekijäryhmän kanssa sovitulla tavalla.


Palkkiopalkkaussopimuksessa voidaan sopia mm. seuraavista asioista:

• Sopimuksen kohteena olevan työn tavoiteaikataulu

• Työtä koskeva työaikajärjestelyt

– Työn sujuvuuden ja tuottavuuden parantamiseksi voidaan keskelle viikkoa osuvana arkipyhänä tehdä töitä. Pitämätön arkipyhä korva- taan vapaa-aikana tai rahana työaikalain mukaisesti eikä erillistä ar- kipyhäkorvausta makseta.

AKP

– Tuottavaa ja kannustavaa palkkausta koskevassa sopimuksessa voi- daan sopia työehtosopimuksen ja työaikalain mahdollistamista työ- ajan joustoista.

• Työn lopputulokselta edellytettävä laatu

• Työssä käytettävän materiaalin määrä ja laatu

• Palkkion suuruus ja miten sovitut palkkionmääräytymiskriteerit vai- kuttavat palkkion määräytymiseen

• Palkkion maksamisen ajankohta

• Takuupalkka, joka maksetaan siinäkin tapauksessa, että sovitut tavoit- teet tai työ ei valmistunut työntekijästä tai työntekijöistä riippumatto- mista syistä johtuen. Takuupalkan on oltava vähintään perustuntipal- kan suuruinen.


5 Matkatyö ja kustannusten korvaukset

Matkatyön kustannusten voimassaolevat korvaukset ilmenevät työehto- sopimuksesta ja vastaavat verohallinnon päätöstä 1.1.2017 lukien.


6 Matkakustannusten korvausten tarkistaminen vuodelle 2018

Päivärahaa, yöpymisrahaa, ateriakorvausta ja oman auton käyttökor- vauksia tarkistetaan työehtosopimuskauden kuluessa samaan aikaan, kun verohallinto päättää matkakustannusten korvausten perusteista ja määristä. Muutokset toteutetaan samasta ajankohdasta lukien kuin ne on sovittu toteutettavaksi verohallinnon päätöksessä, kuitenkin aikaisin- taan 1.1.2018.


Päivittäisten matkakulujen korvauksia tarkistetaan sopimuskauden aika- na sillä prosenttimäärällä, jolla kotimaan linja-autoliikenteen kuluttaja- hinnat (2010=100) muuttuvat kunkin vuoden lokakuusta seuraavan vuoden lokakuuhun. Muutokset toteutetaan 1.1.2018 lukien.


Työkomennuksen kestäessä viikonlopulta maksettavan erillisen lisän määrää tarkistetaan samalla tavalla ja samasta ajankohdasta lukien kuin

verohallinnon päätöksessä verovapaista matkakustannusten korvauksissa mainittu päiväraha.


AKP

7 Muut kirjaukset

1. Kulunseuranta ja valvonta

Osapuolet sopivat, että 20.3.2014–29.2.2016 voimassa olevan maa- ja vesirakennusalan työehtosopimuksen allekirjoituspöytäkirjassa olleesta kulunseurantaa ja valvontaa koskevasta kannanotosta säilytetään allekir- joituspöytäkirjassa seuraava yhteinen tulkinta. Kannanottoa koskevista rikkomuksista osapuolilla ei ole mahdollisuutta vaatia hyvityssakkoseu- raamusta.


Päätoteuttaja voi luovuttaa sähköisen kulunvalvonnan – tai seurannan tietoja työmaan ali- ja sivu-urakoitsijoille näiden työmaalla olevan työ- voiman osalta. Luovutettavia tietoja voivat olla mm. työntekijän nimi, työnantaja sekä töiden päivittäinen aloitus- ja päättymisaika. Päätoteut- tajan luottamusmiehillä, työsuojeluvaltuutetuilla sekä yhteysmiehillä on oikeus saada vastaavat tiedot toimialueensa urakoitsijoista, työvoimaa vuokraavista yrityksistä sekä näiden henkilöstöstä.


2. Kehityskeskustelu vuosittain

Liitot suosittelevat, että yrityksissä käydään kehityskeskustelut kerran vuodessa. Yrityksissä sovitaan kehityskeskustelun sisällöstä. (kehityskes- kustelut ovat esimiehen ja alaisen välisiä, alaisen työtä, työtilannetta, osaamista, työssä jaksamista yms. koskevia säännöllisin välein käytäviä keskusteluja)


3. Harjoittelijat ja opiskelijat

Osapuolten välillä 26.3.2009 allekirjoitettu koulutus- ja harjoittelupaik- koja koskeva ohje uudistetaan olemaan voimassa tes-kauden ajan.

4. Tutustu työelämään ja tienaa

AKP

Osapuolet hyväksyvät noudatettavaksi viimeisintä Tutustu työelämään ja tienaa- suositusta.


Helsingissä 16.12.2016 INFRA ry RAKENNUSLIITTO ry

SOPIMUS IRTISANOMISSUOJASTA JA LOMAUTTAMISESTA MAA- JA VESIRAKENNUSALALLA


MISS

Allekirjoittaneet liitot ovat sopineet, että maa- ja vesirakennusalalla työs- kentelevien työntekijöiden työsuhdeturva ja siihen liittyvät menettelyta- vat määräytyvät tämän sopimuksen osana noudatettavan työsopimuslain mukaan jäljempänä olevin poikkeuksin.


Sopimuksen 5 §:ssä on lisäksi poikettu siitä, mitä on säädetty yhteistoi- minnasta yrityksissä annetussa laissa yhteistoimintamenettelyn piiriin kuuluvista asioista, sekä työsopimuslain 5 luvun 3 §:ssä ja 9 luvun 3 §:ssä selvitysvelvollisuuden piiriin kuuluvista asioista.


1 § Koeaika

1. Koeajan pituus on enintään 4 kuukautta toistaiseksi voimassaolevissa tai vähintään 8 kuukautta kestävissä määräaikaisissa työsuhteissa.


Työsopimuksessa ei voida sopia koeajasta silloin, kun työntekijä tulee kahden vuoden kuluessa saman työnantajan palvelukseen vastaavankal- taisiin tehtäviin, joissa hän on aikaisemmin ollut.


2. Kahdeksaa kuukautta lyhyemmissä määräaikaisissa työsuhteissa koeai- ka saa olla enintään puolet työsopimuksen kestoajasta.


2 § Lomauttaminen

1. Lomautusilmoitusaika on

• vähintään viisi työpäivää, jos työsuhde on jatkunut yhtäjaksoisesti alle 9 kuukautta ja

• vähintään kaksi viikkoa, jos työsuhde on jatkunut yhtäjaksoisesti 9 kuukautta tai enemmän.

Mikäli ilmoitus lomautuksesta on annettu työvuoron kahden ensimmäi- sen tunnin aikana, lasketaan sanottu päivä ensimmäiseksi päiväksi lo- mautusilmoitusaikaa laskettaessa.


MISS

2. Lomautuksen alku voidaan sitoa tietyn työn valmistumiseen tai työ- kauden päättymiseen.


3. Työnantaja voi peruuttaa lomautusilmoituksen tai siirtää kerran lo- mautuksen toimeenpanoa tarvitsematta noudattaa uutta lomautusaikaa. Ilmoitus peruutuksesta tai siirrosta on tehtävä viimeistään työn päätty- mispäivää edeltävänä työpäivänä. Työnantaja ja työntekijä voivat sopia toisin tämän kohdan määräyksistä.


4. Työnantaja ja työntekijä voivat sopia tilapäisestä työstä lomautuksen kestäessä, jolloin lomautus jatkuu välittömästi työn tekemisen jälkeen il- man eri lomautusilmoitusaikaa.


3 § Irtisanominen

1. Työnantajan on noudatettava vähintään seuraavia irtisanomisaikoja ir- tisanoessaan työntekijän työsopimuksen:

Työsuhteen kestoaika Irtisanomisaika

enintään 1 vuotta 2 viikkoa

1 vuotta–3 vuotta 3 viikkoa

yli 3 vuotta–7 vuotta 6 viikkoa

yli 7 vuotta 10 viikkoa


2. Työntekijän on noudatettava seuraavia irtisanomisaikoja irtisanoes- saan työsopimuksen:

Työsuhteen kestoaika Irtisanomisaika

alle 6 kuukautta 5 työpäivää

6 kuukautta – alle 10 vuotta 2 viikkoa

10 vuotta tai enemmän 4 viikkoa

3. Mikäli ilmoitus irtisanomisesta tai irtisanoutumisesta on annettu työ- vuoron kahden ensimmäisen tunnin aikana, lasketaan sanottu päivä en- simmäiseksi päiväksi irtisanomisaikaa laskettaessa.


MISS

4. Työsopimus voidaan irtisanoa päättymään tietyn työn valmistumiseen tai työkauden päättymiseen. Tällöin irtisanomisilmoitus on annettava si- ten, että irtisanomisesta työsuhteen päättymiseen kuluu vähintään irtisa- nomisaika. Työsuhteen päättymisestä tulee tällöin ilmoittaa viimeistään työsuhteen päättymistä edeltävänä päivänä.


4 § Työkunnat

Mikäli työkunta on tehnyt sopimuksen määrätystä työstä ja työkuntaa joudutaan työn vähentymisen vuoksi pienentämään, työnantajan tulee ilmoittaa työkunnalle työkunnan pienentämisestä ja vähennettävien työntekijöiden lukumäärästä ainakin kaksi päivää ennen vähentämistä. Ellei työkunta ohjesääntönsä perusteella pääse sopimukseen siitä, ketä tai keitä vähennys koskee, työnantaja valitsee vähennettävät työntekijät lä- hinnä työkuntaan viimeksi tulleiden joukosta.


5 § Työvoiman vähentämiseen liittyvät neuvottelut

1. Kun kyseessä on alalla tavanomaisen työvoimatarpeen vaihtelu, tuo- tannollisin ja taloudellisin perustein toimeenpantavat lomautukset tai ir- tisanomiset eivät kuulu yhteistoimintalain mukaisten neuvotteluvelvoit- teiden eivätkä työsopimuslain 5 luvun 3 §:n ja 9 luvun 3 §:n mukaisten selvitysvelvoitteiden piiriin.


Tällöin työnantajan tulee lomautus- tai irtisanomisilmoitusta antaessaan selvittää työntekijälle toimenpiteet, perusteet, vaikutukset ja vaihtoehdot.


Toimenpiteestä tulee ilmoittaa mahdollisimman pian työntekijää edusta- valle luottamusmiehelle.

2. Yhteistoimintalakia ja työsopimuslain 5 luvun 3 §:ää ja 9 luvun 3 §:ää sovelletaan yrityksen tavanomaisesta toiminnasta poikkeavaan päätök- seen, jolla on henkilöstövaikutuksia pääsääntöisesti useassa työkohteessa.


MISS

6 § Työntarjoamisvelvollisuus työsuhteen aikana

1. Työnantajalla on velvollisuus tarjota lomautetulle tai irtisanomisuhan alaiselle työntekijälle työsopimuksen mukaista työtä tai muuta työnteki- jän koulutusta, ammattitaitoa tai kokemusta vastaavaa työtä.


Työnantajan velvollisuus tarjota työtä toistaiseksi voimassaolevassa työsuh- teessa olevalle (myös lomautetulle) rajoittuu työkohteisiin, joissa työnteki- jä voi, paikkakunnalla tavanomaiset työmatkat huomioon ottaen, päivit- täin käydä työssä vakituisesta asunnostaan käsin.


Alueellinen rajoitus ei koske varsinaisessa matkatyössä olevia työntekijöitä.


Työntarjoamisvelvoitteen piiriin kuuluu myös työ, jonka tekemiseen työntekijä voidaan, hänen ammattitaitonsa, työkokemuksensa ja –ky- kynsä huomioon ottaen, maa- ja vesirakennusalan luonteeseen ja yrityk- sen kokoon nähden tavanomaisin järjestelyin kouluttaa ja jota työnanta- ja kykenee koulutuksen päätyttyä tarjoamaan.


2. Mikäli julkinen viranomainen on urakkasopimuksessa tai muutoin asettanut työvoiman käyttöä koskevia ehtoja, määräytyy työnantajan vel- vollisuus tarjota työntekijälle työtä työllistämisehtojen asettamien rajoi- tusten mukaisesti.


3. Jos aliurakkaa tai alihankintaa koskeva sopimus joudutaan purkamaan ko. palvelua tarjoavan yrityksen palkkojen maksukyvyttömyyden vuoksi, tilaajalla on oikeus ottaa aliurakoitsijan tai alihankkijan työntekijät mää- räaikaiseen työsuhteeseen suorittamaan ko. työ valmiiksi omiin työnte- kijöihin kohdistuvan työntarjoamisvelvollisuuden tai 8 §:n takaisinotto- velvoitteen sitä estämättä.

MISS

4. Työnantaja voi ottaa oppisopimusoppilaita työsuhteeseen omiin työn- tekijöihin kohdistuvan työntarjoamisvelvollisuuden tai 8 §:n takaisinot- tovelvollisuuden sitä estämättä, mikäli yrityksessä on näin yhteistoimin- talain mukaisessa menettelyssä sovittu.


7 § Työvoiman vähentämisjärjestys

Jos työntekijöitä irtisanotaan tai lomautetaan taloudellisella tai tuotan- nollisella syyllä, mahdollisuuksien mukaan on viimeksi irtisanottava tai lomautettava yrityksen toiminnalle tärkeitä ammattityöntekijöitä ja sa- man työnantajan työssä osan työkyvystään menettäneitä. Lisäksi kiinni- tetään huomiota työsuhteen kestoaikaan ja työntekijän huoltovelvolli- suuteen.


8 § Takaisinottaminen

Mikäli työnantaja on irtisanonut työsopimuksen muista kuin työnteki- jästä johtuvista syistä ja työnantaja tarvitsee kuuden kuukauden kuluessa työnteon lopettamisesta työvoimaa samoihin tai samanlaisiin tehtäviin, työnantajan tulee tiedustella tarjolla olevan työmaan sijaintipaikkakun- nan työvoimaviranomaiselta, onko tämän sopimuksen 6 §:ssä tarkoite- tulla etäisyydellä edellä mainitusta työkohteesta irtisanottuja työntekijöi- tä etsimässä tämän työvoimaviranomaisen välityksellä työtä. Mikäli on, työtä tulee tarjota ensisijassa näille työnhakijoille.


9 § Seuraamukset virheellisestä menettelystä

Menettelyä koskevien määräysten noudattamatta jättämisestä ei aiheudu työehtosopimuslain tarkoittamaa hyvityssakkoseuraamusta. Hyvityssak- koa ei voida tuomita työnantajalle myöskään sellaisten velvollisuuksien rikkomisesta, josta voidaan tuomita vahingonkorvausta, korvausta tai hyvitystä.

10 § Sopimuksen voimassaolo


MISS

Tämä sopimus tulee voimaan 1.3.2016 lukien ja on voimassa toistaisek- si. Tämä sopimus voidaan irtisanoa yhden kuukauden irtisanomisajalla päättymään samaan aikaan allekirjoittajajärjestöjen välisen maa- ja vesi- rakennusalan työehtosopimuksen kanssa.


INFRA ry RAKENNUSLIITTO ry

KOULUTUSSOPIMUS


1 § Ammatillinen koulutus

KTS

Kun työnantaja antaa työntekijälle ammatillista koulutusta tai lähettää työntekijän tämän ammattiin liittyviin koulutustilaisuuksiin, korvataan koulutuksen aiheuttamat suoranaiset kustannukset ja säännöllisen työ- ajan ansionmenetys. Jos koulutus tapahtuu kokonaan työajan ulkopuo- lella, korvataan siitä johtuvat suoranaiset kustannukset.


Se, että kysymyksessä on tässä tarkoitettu koulutus, todetaan ennen kou- lutustilaisuuteen ilmoittautumista.


Suoranaisilla kustannuksilla tarkoitetaan matkakustannuksia, kurssimak- suja, kustannuksia kurssiohjelman mukaisesta opetusmateriaalista, inter- naattikurssien täysihoitomaksua ja muiden kuin internaattikurssien osalta työehtosopimuksen mukaan määräytyviä matkakustannusten korvauksia.


Säännöllisen työajan ansionmenetys korvataan sekä kurssi- että matka- ajan osalta. Työajan ulkopuolella koulutukseen tai sen edellyttämiin matkoihin käytetystä ajasta ei suoriteta korvausta.


2 § Yhteinen koulutus

Yhteisellä koulutuksella tarkoitetaan esimerkiksi työpaikan yhteistoi- mintaa edistävää ja työsuojeluyhteistyön kannalta tarpeellista koulutus- ta. Yhteistä koulutusta koskevia määräyksiä sovelletaan myös osallistu- misjärjestelmiä ja paikallista sopimista koskevaan koulutukseen.


Työsuojelun perus- ja erikoiskurssit ovat tässä tarkoitettua yhteistä kou- lutusta. Peruskurssille voivat tämän sopimuksen edellytyksin osallistua työsuojelutoimikunnan jäsen, työsuojeluvaltuutettu, varavaltuutettu ja työsuojeluasiamies sekä erikoiskurssille työsuojeluvaltuutettu.

Keskusjärjestöt ja niiden jäsenliitot, keskusjärjestöjen tai niiden jäsenliit- tojen yhteistoimintaelimet sekä työnantaja ja työntekijäpuoli järjestävät työpaikan yhteistoimintaa edistävää koulutusta.


Yhteisen koulutuksen järjestäminen on yleensä tarkoituksenmukaisinta järjestää työpaikkakohtaisesti.


KTS

Koulutukseen osallistuvalle suoritetaan korvaus 1 §:n mukaisesti.


Koulutukseen osallistumisesta sovitaan paikallisesti koulutuksen luon- teesta riippuen joko yhteistyöelimessä tai työnantajan ja luottamusmie- hen kesken. Koulutukseen osallistumisesta voidaan sopia myös työnan- tajan ja asianomaisen henkilön kesken.


Liitot seuraavat koulutustarjonnan toteutumista.


3 § Ay-koulutus, työsuhteen säilyminen ja ilmoitusajat

SAK:n ja sen jäsenliittojen järjestämille kuukauden tai sitä lyhyemmän ajan kestäville kursseille annetaan työntekijöille tilaisuus osallistua työ- suhteen katkeamatta. Osapuolet suosittelevat, että kursseille osallistumi- sesta tehdään vuosittain yhdessä suunnitelma.


Ilmoitus aikomuksesta lähteä kurssille on tehtävä mahdollisimman var- hain. Mikäli kurssi kestää enintään yhden viikon, ilmoitus on annettava vähintään neljä viikkoa ennen kurssin alkua sekä mikäli on kysymys pi- temmästä kurssista, vähintään kahdeksan viikkoa ennen.


Kursseille osallistumisesta ei saa aiheutua tuntuvaa haittaa tuotannolle tai yrityksen toiminnalle. Edellä mainittua haittaa arvioitaessa kiinnitetään huomiota työpaikan kokoon. Kielteisessä tapauksessa ilmoitetaan luotta- musmiehelle viimeistään 10 päivää ennen kurssin alkua syy, jonka takia vapaan myöntäminen tuottaisi tuntuvaa haittaa. Tällöin sovitaan muu mahdollinen ajankohta, jolloin kurssille osallistumiselle ei ole estettä.

KTS

Ennen kuin henkilö osallistuu edellä tarkoitettuun koulutustilaisuuteen, osallistumisen aiheuttamista toimenpiteistä on sovittava työnantajan kanssa sekä nimenomaisesti etukäteen todettava, onko kyseessä sellainen koulutustilaisuus, josta työnantaja suorittaa työntekijälle korvauksia tä- män sopimuksen mukaisesti. Samalla on todettava, mikä on näiden kor- vausten laajuus.


4 § Korvaukset

Kurssilta, joka järjestetään SAK:n tai sen jäsenliittojen koulutuslaitoksis- sa tai muussa Rakennusliiton organisoimassa koulutustapahtumassa, jonka koulutustyöryhmä tai Rakennusliitto ja Rakennusteollisuus RT ovat hyväksyneet, työnantaja on velvollinen maksamaan luottamusmie- helle, yrityskohtaisen luottamusmiehen varamiehelle, työsuojeluvaltuu- tetulle, -varavaltuutetulle, työsuojelutoimikunnan jäsenelle ja työsuoje- luasiamiehelle heidän tehtäviensä edellyttämän koulutuksen osalta kor- vauksen ansiomenetyksestä, edellä mainituille luottamusmiehille enin- tään kuukauden ajalta ja työsuojeluluottamustehtävissä oleville enintään kahden viikon ajalta.


Lisäksi maksetaan edellisessä kappaleessa tarkoitetuista työntekijöistä kultakin sellaiselta kurssipäivältä, jolta ansionmenetyksen korvausta suo- ritetaan, kurssista sen järjestäjälle aiheutuvien ruokailukustannusten kor- vaukseksi keskusjärjestöjen välillä sovittu ateriakorvaus.


Edellä tässä kohdassa tarkoitettuja korvauksia työnantaja on velvollinen maksamaan samalle henkilölle vain kerran samasta tai sisällöltään vastaa- vasta koulutustilaisuudesta.


5 § Sosiaaliset edut

Osallistuminen sopimuksessa tarkoitettuun ay-koulutukseen ei yhden kuukauden rajaan asti aiheuta vuosiloma-, eläke- tai muiden niihin ver- rattavien etuuksien vähenemistä.

6 § Sopimuksen voimassaolo


KTS

Tämä sopimus tulee voimaan 1.3.2016 lukien ja on voimassa toistaisek- si. Tämä sopimus voidaan irtisanoa yhden kuukauden irtisanomisajalla päättymään samaan aikaan allekirjoittajajärjestöjen välisen maa- ja vesi- rakennusalan työehtosopimuksen kanssa.


INFRA ry RAKENNUSLIITTO ry

SOPIMUS TYÖNTEKIJÖIDEN EDUSTAJISTA JA YHTEISTOIMINNASTA MAA- JA VESIRAKENNUSALAN YRITYKSISSÄ


1 § Soveltamisala

TED

Tätä sopimusta noudatetaan allekirjoittaneiden liittojen kesken tehtyyn maa- ja vesirakennusalan työehtosopimukseen sidottujen työnantajien yrityksissä ja työkohteissa.


Sopimuksessa on sovittu työntekijöiden edustajista ja yhteistoiminnasta. Yhteistoiminnan järjestämisen osalta kyseessä on työsuojelun valvonnas- ta annetun lain 23 §:ssä tarkoitettu sopimus.


2 § Työnantajan edustajat ja näiden tehtävät


1. Työsuojelupäällikkö

Työnantajan nimeämän työsuojelupäällikön tulee olla työpaikan laatu ja laajuus huomioon ottaen riittävän perehtynyt työpaikan työsuojelukysy- myksiin.


Työsuojelupäällikön tehtävänä on muiden työsuojeluyhteistoiminnan piiriin kuuluvien tehtävien ohella

• perehtyä työsuojelua koskeviin säännöksiin, määräyksiin ja ohjeisiin,

• järjestää ylläpitää ja kehittää työsuojeluyhteistoimintaa,

• perehtyä työn turvallisuutta ja terveellisyyttä koskeviin työpaikan suunnitelmiin ja olosuhteisiin, seurata niiden kehitystä ja ryhtyä tar- peen vaatiessa toimenpiteisiin havaitsemansa epäkohdan tai puutteel- lisuuden poistamiseksi,

• hankkia tarvittavaa työsuojelutietoa ja -materiaalia,

• tehdä tarvittaessa aloitteita työpaikan sisäisen tarkastustoiminnan jär- jestämiseksi sekä

• järjestää tarpeellinen tiedonkulku työntekijöiden, linjaorganisaation ja työterveyshuollon välille.


3 § Työntekijöiden edustajat ja näiden tehtävät


1. Yritys- tai työpaikkakohtainen luottamusmies

TED

Luottamusmiehellä tarkoitetaan tässä sopimuksessa, ellei sopimuksen tekstissä muuta ilmene, yrityskohtaista ja työpaikkakohtaista luottamus- miestä.


Luottamusmiehen pääasiallisena tehtävänä on toimia Rakennusliitto ry:n edustajana työehtosopimuksen soveltamista koskevissa asioissa. Luottamusmies edustaa työntekijöitä työlainsäädännön soveltamista koskevissa asioissa sekä työsääntöihin ja yleensä työnantajan ja työnteki- jän välisiin suhteisiin liittyvissä kysymyksissä. Luottamusmiehen tehtä- vänä on myös välittää tietoja työnantajan ja työntekijöiden välillä ja osal- taan toimia yrityksen ja henkilöstön välisen neuvottelu- ja yhteistoimin- nan kehittämiseksi.


2. Varaluottamusmies

Luottamusmiehen estyneenä ollessa toimii hänen varamiehensä luotta- musmiehenä.


3. Työsuojeluvaltuutettu

Työsuojeluvaltuutetun tehtävänä on edustaa toimialueellaan kaikkia työ- paikan työntekijöitä työsuojelua koskevassa yhteistoiminnassa sekä suh- teessa työsuojeluviranomaisiin sekä huolehtia työsuojelun valvonnasta annetun lain ja asetuksen mukaan hänelle kuuluvien tehtävien suoritta- misesta.

Työpaikalla, jossa säännöllisesti työskentelee vähintään kymmenen työn- tekijää, työntekijöiden on valittava keskuudestaan työsuojeluvaltuutettu ja kaksi varavaltuutettua edustajikseen. Muussakin työpaikassa työnteki- jät voivat valita keskuudestaan edellä tarkoitetut valtuutetut. Työntekijä- ja toimihenkilöasemassa olevat työntekijät voivat valita yhteisen työsuo- jeluvaltuutetun, elleivät toimihenkilöasemassa olevat halua valita omaa työsuojeluvaltuutettua.


TED

Työpaikalla tarkoitetaan toiminnan luonne ja laajuus sekä toimipistei- den tai toimintayksiköiden työntekijöiden lukumäärä huomioon ottaen yhteistoiminnan kannalta alueellisesti ja toiminnallisesti tarkoituksen- mukaista yhden tai useamman toimipisteen tai toimintayksikön muo- dostamaa kokonaisuutta.


Yrityksessä voidaan valita yrityskohtainen työsuojeluvaltuutettu sekä tar- vittaessa työpaikkakohtaisia työsuojeluvaltuutettuja.


Työpaikan yhteistoimintaelimen tai työsuojelutoimikunnan jäsenet voi- vat tehdä paikallisen sopimuksen siitä, mitä työpaikalla tarkoitetaan. Mi- käli yrityksessä on useampia yhteistoimintaelimiä tai työsuojelutoimi- kuntia, päätösvalta kuuluu niille yhteisesti. Paikallinen sopiminen edel- lyttää, että kaikki yhteistoimintaelimen tai työsuojelutoimikunnan jä- senet ovat asiasta yksimielisiä.


Työnantaja ja työntekijät voivat paikallisesti sopia, että työpaikalla tar- koitetaan

• yrityksen kiinteää toimipaikkaa ja siihen liittyviä yrityksen työskente- lypaikkoja,

• aluekonttoria ja siihen liittyviä yrityksen työskentelypaikkoja tai

• vähintään kaksi vuotta kestävää työmaata, jossa säännöllisesti työsken- telee vähintään 20 työntekijää saman vastaavan työnjohtajan alaisuu- dessa.

Mikäli paikallisesti ei ole työpaikasta muuta sovittu, tarkoitetaan työpai- kalla

• 20 tai sitä suuremman työntekijämäärän säännöllistä työskentelyaluet- ta, joka hallinnollisesti on saman vastaavan työnjohtajan alaisuudessa ja joka toiminnallisesti muodostaa yhden kokonaisuuden.

• Työntekijöiden työskennellessä alle 20 työntekijän muodostamissa eri työpaikoissa laajalla alueella, nämä muodostavat yhteisen työpaikan.


TED

Monitoimialayrityksessä työpaikan määrittely tapahtuu siten, että maa- ja vesirakennusalan toiminnot muodostavat itsenäisen muista toimin- noista erillään olevan kokonaisuuden.


Työpaikkakohtaisella työsuojeluvaltuutetulla ei tarkoiteta yhteiselle työ- maalle valittavaa työsuojelun valvontalain 43 c §:n mukaista työmaakoh- taista työsuojeluvaltuutettua.


4. Varatyösuojeluvaltuutettu

Varavaltuutettu hoitaa työsuojeluvaltuutetun ollessa estynyt tälle kuulu- vat sellaiset tehtävät, joita ei voida siirtää työsuojeluvaltuutetun esteen päättymisen jälkeen hoidettavaksi.


4 § Varaedustajana toiminen

Luottamusmiehen tai työsuojeluvaltuutetun tulee antaa työnantajalle il- moitus estymisestään ja varaedustajan tehtävään ryhtymisestä. Varaluot- tamusmiehellä tai -työsuojeluvaltuutetulle on tehtäviä hoitaessaan samat oikeudet ja velvollisuudet kuin luottamusmiehellä tai työsuojeluvaltuu- tetulla.


5 § Yhteistoimintaelimet ja -tehtävät

Työsuojeluyhteistoimintaa varten on työpaikalla työnantajan nimeämä yhteistoiminnasta vastaava työsuojelupäällikkö, työntekijöitä ja toimi-

henkilöitä yhteistoiminnassa edustava työsuojeluvaltuutettu tai milloin nämä ryhmät ovat valinneet kumpikin oman valtuutettunsa, näitä ryh- miä edustavat työsuojeluvaltuutetut, ja näille valitut kaksi varavaltuutet- tua sekä yksi tai useampia työsuojeluasiamiehiä.


TED

Muiden työsuojelua edistävien yhteistoimintaelinten valinnasta sekä tar- koituksenmukaisesta yhteistyömuodosta sovitaan paikallisesti ottaen huomioon työpaikan tai -paikkojen laatu, laajuus, työntekijöiden ja toi- mihenkilöiden määrä ja tehtävien laatu sekä muut olosuhteet.


Mikäli muusta yhteistoiminnasta ei ole sovittu, työpaikalle on perustet- tava kahdeksi kalenterivuodeksi kerrallaan työsuojelutoimikunta.


Työsuojelutoimikunnan muodostavat työpaikan työsuojelupäällikkö, toimihenkilöiden nimeämä edustaja sekä työntekijöiden nimeämä työ- suojeluvaltuutettu ja ensimmäinen varavaltuutettu. Suuremmasta työ- suojelutoimikunnasta sovitaan paikallisesti em. osapuolten välillä.


Työsuojelutoimikunta kokoontuu tarvittaessa, kuitenkin vähintään ker- ran neljännesvuodessa.


Puheenjohtajan - tai hänen ollessa estyneenä - varapuheenjohtajan teh- tävänä on kutsua toimikunta kokoukseen. Lisäksi toimikunta on kutsut- tava kokoon, jos työsuojelupäällikkö tai työsuojeluvaltuutettu tai vähin- tään neljännes työsuojelutoimikunnan jäsenistä sitä ilmoittamaansa asiaa varten pyytää.


Työsuojeluyhteistoiminnassa tulee yhteistoimintamuodosta riippumatta ottaen huomioon työpaikan koko, toiminnan laatu ja muut olosuhteet

• laatia vuosittain toimintasuunnitelma ottaen huomioon yrityksen työ- suojelua koskeva suunnittelu kehittämisesityksineen,

• käsitellä työolosuhteiden tilaa ja kehitystä ja tehdä kehittämisesityksiä,

• käsitellä työolosuhteita koskevien työsuojelututkimusten tarvetta, to- teuttamista ja seurantaa,

• käsitellä työpaikan terveellisyyden ja turvallisuuden tarkkailun järjes- tämistä,

• käsitellä työpaikan sisäisen työsuojelutarkastuksen tarvetta ja tehdä si- tä koskevia ehdotuksia ja seurata sen toimeenpanoa,

• käsitellä työpaikan työolosuhteisiin vaikuttavia muutos- ja uudistus- suunnitelmia, antaa niistä lausuntoja ja seurata niiden toteutumista,

• käsitellä ja tehdä esityksiä työsuojeluun liittyvän koulutuksen, työno- pastuksen ja perehdyttämisen järjestämiseksi,

TED

• käsitellä työterveyshuollon toimeenpanoa ja tehdä esityksiä sen kehit- tämiseksi,

• käsitellä työsuojelua koskevan tiedotuksen järjestämistä työpaikalla se- kä

• käsitellä muut työsuojelun kannalta tarpeelliset asiat.


Työkykyä ylläpitävän toiminnan tehostaminen työpaikoilla edellyttää työterveyshuollon, työsuojeluorganisaation, linjajohdon ja henkilöstö- hallinnon yhteistyötä. Työterveyshuollon toimintasuunnitelmassa esite- tään työkykyä ylläpitävän toiminnan periaatteet. Tämä takaa toiminnan oikea-aikaisen aloittamisen ja tehokkaan toteutumisen.


Tässä tarkoituksessa on osapuolten tehtävänä tämän sopimuksen edellyt- tämän yhteistoiminnan puitteissa:

• osallistua yhdessä työterveyshenkilöstön, linjajohdon ja henkilöstöhal- linnon kanssa työkykyä ylläpitävän toiminnan suunnitteluun, toteut- tamiseen ja seurantaan,

• edistää toiminnalle myönteisen ilmapiirin muodostumista,

• seurata palveluksessa olevien työssä selviytymistä ja

• tarvittaessa laatia ohjeita työkykyä ylläpitävää toimintaa tarvitsevien ohjaamiseksi asiantuntijoiden hoitoon.


Työsuojelupäällikön ja -valtuutetun tehtävänä on osallistua työkykyä yl- läpitävän toiminnan suunnitteluun työterveyshuollon toimintasuunni- telmaa ja yksilöllistä toimenpidesuunnitelmaa laadittaessa sekä osallistua suunnitelmien toteuttamiseen ja seurantaan.

6 § Henkilöstön edustajien kelpoisuus


Tässä sopimuksessa tarkoitetun luottamusmiehen tulee olla Rakennus- liitto ry:n jäsen ja työsuhteessa asianomaiseen yritykseen sekä perehtynyt maa- ja vesirakennusalan työolosuhteisiin.


TED

Yrityskohtaisen luottamusmiehen ja hänen henkilökohtaiseksi varamie- heksi valitun työntekijän tulee olla työskennellyt yrityksen palveluksessa vähintään kuusi kuukautta, mikäli yritys on toiminut maa- ja vesiraken- nusalalla vähintään tämän ajan. Pääasiassa maa- ja vesirakennustoimin- taa harjoittavan yrityksen yrityskohtainen luottamusmies on valittava maa- ja vesirakennusalan työntekijöistä.


Työsuojeluvaltuutetuksi voidaan valita yritykseen työsuhteessa oleva henkilö.


Työsuojeluvaltuutettu voidaan valita myös luottamusmieheksi tai luotta- musmies vastaavasti työsuojeluvaltuutetuksi huomioiden kuitenkin luot- tamusmiehen kelpoisuusvaatimukset.


Mikäli työnantajan ja työntekijöiden välillä niin sovitaan, hoitaa yritys- kohtainen luottamusmies myös työsuojeluvalvontalain 10 §:ssä tarkoi- tettujen pienempien kuin 10 työntekijän suuruisten työmaiden työsuo- jeluvaltuutetun tehtävät.


7 § Henkilöstön edustajien valinta


1. Yrityskohtaisen luottamusmiehen valinta

Yrityskohtainen luottamusmies on ensisijainen tapa hoitaa työntekijöi- den edustus. Yrityksen maa- ja vesirakennusalalla työskentelevillä työn- tekijöillä on oikeus valita keskuudestaan yrityskohtainen luottamusmies ja varaluottamusmies.

Yrityskohtaisen luottamusmiehen valinta suoritetaan marras-joulukuus- sa kahdeksi vuodeksi kerrallaan. Yrityskohtaisen luottamusmiehen toi- mikausi alkaa, kun luottamusmiesvalinnan tulos on todettu ja ilmoitettu kirjallisesti työnantajalle. Yrityskohtaisen luottamusmiehen valinta suo- ritetaan myös muuna aikana, mikäli yrityskohtainen luottamusmies kes- ken toimikautensa eroaa tai erotetaan työstä tai yrityksessä ei ole luotta- musmiestä.


TED

Luottamusmiehen toimikauden pituus on näissä tapauksissa sovittava työnantajan kanssa ennen vaalia kuitenkin siten, että luottamusmiehen toimikausi on vähintään yksi ja enintään kaksi vuotta.


2. Työpaikkakohtaisen luottamusmiehen valinta

Työkohteeseen voidaan valita työpaikkakohtainen luottamusmies, jos se on perusteltua ottaen huomioon yrityksen koko, toimintaperiaate ja työ- kohteessa työskentelevien saman työnantajan työntekijöiden lukumäärä (vähintään 5 työntekijää) ja työkohteen kesto.


3. Työsuojeluvaltuutetun valinta

Työsuojeluvaltuutetun ja varavaltuutettujen valinta suoritetaan työajan ulkopuolella näiden toimikautta edeltävän vuoden marras-joulukuussa.


8 § Vaalien järjestäminen

Vaalimenettely suositellaan toteutettavaksi seuraavasti, mikäli työnanta- jan ja työntekijöiden välillä ei kirjallisesti toisin sovita. Mikäli poiketaan seuraavista määräyksistä, on varmistettava erityisesti vaalisalaisuuden säilymisen ja äänioikeutettujen mahdollisuuden osallistua vaaliin.


Vaali toimitetaan työajan ulkopuolella työkohteittain ja siitä on työnan- tajan kanssa sovittava tarpeellisten yksityiskohtien ja järjestelykysymys- ten selvittämiseksi vähintään kahta viikkoa aikaisemmin. Työnantaja

luovuttaa vaalin järjestäjille luettelon yrityksen työmaista sekä niillä työs- kentelevistä vaalikelpoisista työntekijöistä yhtä viikkoa ennen sovittua vaalipäivää.


TED

Työntekijöillä on oikeus käyttää maksutta työnantajan hallinnassa olevia ja tarkoitukseen soveltuvia tiloja vaalin toimittamiseen. Vaalista ei saa aiheu- tua tarpeettomasti häiriötä työpaikan toiminnalle. Vaali on järjestettävä si- ten, että kaikilla yrityksen työntekijöillä on mahdollisuus osallistua siihen.


Vaalin ehdokasasettelusta sekä ajasta ja paikasta on sovittava työnantajan kanssa ja siitä on ilmoitettava kaikille työntekijöille toimitettavalla tie- donannolla. Samalla on ilmoitettava siitä, miten ehdokkaiksi asetettavis- ta ilmoitetaan. Ehdokkaat voidaan asettaa myös ehdokasasettelukokouk- sessa, jolle voidaan toimittaa tarvittaessa kirjallisesti ehdokkaat. Ehdok- kaita ovat oikeutettuja asettamaan kaikki yrityksen maa- ja vesirakennus- alalla työskentelevät työntekijät.


Työsuojeluvaltuutetun vaalin osalta sovitaan paikallisesti, kuka huolehtii vaalien toimeenpanemisesta. Ellei paikallisesti toisin sovita, huolehtii vaalien toimeenpanemisesta yhteistoimintaelin tai työsuojelutoimikunta ja varsinaisesta vaalitoimituksesta ja äänten laskennasta yhteistoiminta- elimen tai työsuojelutoimikunnan palkansaajia edustavat jäsenet. Yhteis- toimintaelimen tai työsuojelutoimikunnan jäseniin sovelletaan tällöin 12 §:n 2. kohdan määräyksiä.


Ehdokasasettelulle on varattava aikaa 14 päivää. Ehdokasasettelun mää- räajan päättymisen ja vaalitoimituksen alkamisen välille tulee jäädä vä- hintään 7 päivää.


Vaali toimitetaan enemmistövaalina suljetuin lipuin. Vaali suoritetaan postiäänestyksenä, mikäli työntekijät eivät voi osallistua lippuäänestyk- seen pitkien etäisyyksien tai muiden syiden vuoksi. Työnantaja maksaa postiäänestyksestä aiheutuneet välttämättömät kulut. Vaali voidaan jär- jestää myös sähköisenä.

Kullakin vaaliin osallistuvalla on vaalissa käytettävänään yksi ääni. Ään- ten mennessä tasan ratkaistaan vaalin tulos arvalla.


Jos kuhunkin tehtävään on asetettu vain yksi ehdokas, ei vaalia tarvitse järjestää. Vaalia ei myöskään tarvitse järjestää, jos valintakokouksessa ovat kaikki yrityksen työntekijät saapuvilla ja valinta on yksimielinen.


TED

Vaalin tuloksesta on ilmoitettava kirjallisesti työnantajalle.


9 § Henkilöstön edustajien työsuhde


1. Velvollisuudet

Luottamusmies tai työsuojeluvaltuutettu on työsuhteessaan työnanta- jaan samassa asemassa riippumatta siitä, hoitaako hän luottamusmiehen tai työsuojeluvaltuutetun tehtäviään työn ohella vai onko hänelle annet- tu vapautusta työnteosta. Luottamusmies ja työsuojeluvaltuutettu on velvollinen henkilökohtaisesti noudattamaan yleisiä työehtoja, työaikoja, työnjohdon määräyksiä sekä muita järjestysmääräyksiä.


2. Siirtäminen ja kehittyminen ammatissa


Luottamusmiehenä tai työsuojeluvaltuutettuna toimivaa työntekijää ei tätä tehtävää hoitaessaan tai sen tähden saa siirtää huonompipalkkaiseen työhön kuin missä hän oli luottamusmieheksi tai työsuojeluvaltuutetuksi valituksi tullessaan. Häntä ei saa myöskään siirtää vähempiarvoiseen työhön, jos työnantaja voi tarjota hänelle muuta hänen ammattitaitoaan vastaavaa työtä.


Luottamusmiehen tai työsuojeluvaltuutetun mahdollisuuksia kehittyä ja edetä ammatissaan ei saa heikentää luottamusmiehen tai työsuojeluvaltuu- tetun tehtävän takia. Luottamusmiestä tai työsuojeluvaltuutettua ei saa luottamusmies- tai työsuojeluvaltuutetun tehtävänsä takia erottaa työstä.

Kokonaan työstä vapautetun luottamusmiehen tai työsuojeluvaltuutetun tehtävän päättymisen jälkeen tulee hänen ja työnantajan yhteisesti selvit- tää edellyttääkö henkilön ammattitaidon ylläpitäminen entiseen tai sitä vastaavaan työhön ammatillista koulutusta. Työnantaja järjestää selvityk- sen edellyttämää koulutusta. Koulutuksen sisältöä ratkaistaessa kiinnite- tään huomiota työstä vapautukseen, toimikauden kestoon ja sinä aikana tapahtuneeseen työmenetelmien muutoksiin.


TED

3. Ansio ja sen kehitys

Jos luottamusmieheksi tai työsuojeluvaltuutetuksi valitun henkilön var- sinainen työ vaikeuttaa luottamusmiehen tai työsuojeluvaltuutetun teh- tävien hoitamista ja hänelle tästä syystä järjestetään muuta työtä, ei täl- lainen järjestely saa aiheuttaa hänen ansionsa alentamista.


Luottamusmiehen ja työsuojeluvaltuutetun ansiokehityksen tulee vastata yrityksessä tapahtuvaa maa- ja vesirakennusalalla työskentelevien työn- tekijöiden keskimääräistä ansiokehitystä.


Tarkastelu tapahtuu puolivuosittain tämän sopimuksen 12 §:n 2. koh- dan mukaisesti luovutettavien tietojen perusteella.


4. Työsuhdeturva


Jos yrityksen tai työmaan työvoimaa vähennetään tai lomautetaan talou- dellisista tai tuotannollisista syistä, tällaista toimenpidettä ei saa kohdis- taa luottamusmieheen, ellei yrityksen tai työmaan toimintaa keskeytetä kokonaan. Mikäli yhteisesti todetaan, ettei luottamusmiehelle voida tar- jota hänen ammattitaitoaan vastaavaa tai hänelle muutoin sopivaa työtä, voidaan tästä säännöstä kuitenkin poiketa.


Jos työpaikan työvoimaa vähennetään tai lomautetaan taloudellisista tai tuotannollisista syistä, voidaan toimenpide kohdistaa työsuojeluvaltuu-

tettuun vain, jos hänelle ei voida tarjota hänen ammattitaitoaan vastaa- vaa tai muutoin sopivaa työtä hänen toimialueellaan.


TED

Työntarjoamisvelvollisuus yrityskohtaista varaluottamusmiestä ja vara- työsuojeluvaltuutettua lomautettaessa tai irtisanottaessa määräytyy irti- sanomisesta ja lomauttamisesta sovittujen määräysten mukaan kuitenkin niin, että tarkastellaan, onko heille mahdollisuutta tarjota työtä työssä- käyntialueella. Tarkastelusta annetaan kirjallinen selvitys. Tähän menet- telyä koskevaan määräykseen noudatetaan MISS (irtisanomissuojasopi- mus) 9 §:n määräyksiä.


Luottamusmiehestä tai työsuojeluvaltuutetusta johtuvasta syystä ei luot- tamusmiestä tai työsuojeluvaltuutettua saa irtisanoa ilman työsopimus- lain 7 luvun 10 §:n edellyttämää niiden työntekijöiden enemmistön suostumusta, joita hän edustaa.


Luottamusmiehen tai työsuojeluvaltuutetun työsuhteen purkamisoikeus määräytyy työsopimuslain 8 luvun 1 §:stä ilmenevillä perusteilla. Luot- tamusmiehen tai työsuojeluvaltuutetun työsopimuksen purkuperusteita arvioitaessa luottamusmiestä tai työsuojeluvaltuutettua ei saa asettaa huonompaan asemaan muihin työntekijöihin nähden.


5. Ehdokas- ja jälkisuoja


Työsuhdeturvaa koskevia määräyksiä on sovellettava myös asetettuun yrityskohtaiseen luottamusmiesehdokkaaseen tai työsuojeluvaltuutettu- ehdokkaaseen, jonka valintaa on kannattanut vähintään yksi yrityksen vaalikelpoinen työntekijä ja jonka asettamisesta on kirjallisesti työnanta- jalle ilmoitettu. Ehdokassuoja alkaa kuitenkin aikaisintaan kolme viik- koa ennen sovittua vaalipäivää ja päättyy muun kuin valituksi tulleen osalta vaalin tuloksen tultua todetuksi.

Mikäli luottamusmiehen tai työsuojeluvaltuutetun vaalia ei järjestetä työntekijöistä johtuvasta syystä sovittuna vaalipäivänä, ehdokassuoja päättyy edellä mainittuna päivänä.


TED

Työsuhdeturvaa koskevia määräyksiä on sovellettava myös luottamus- miehenä tai työsuojeluvaltuutettuna toimineeseen työntekijään kuusi kuukautta hänen luottamusmiestehtävänsä tai työsuojeluvaltuutettuteh- tävänsä päättymisen jälkeen.


6. Xxxxxxx sopimuksen vastaisesta työsuhteen päättämisestä

Jos luottamusmiehen tai työsuojeluvaltuutetun työsopimus on päätetty tämän sopimuksen vastaisesti, työnantajan on suoritettava korvaukse- na luottamusmiehelle tai työsuojeluvaltuutetulle vähintään 10 ja enin- tään 30 kuukauden palkka. Korvauksen suuruutta määrättäessä ote- taan huomioon työsopimuslain 12 luvun 2 §:n 2 momentissa mainitut seikat.


10 § Henkilöstön edustajien vapautus työstä


1. Luottamusmies

Luottamusmiestehtävien hoitamista varten järjestetään luottamusmie- helle säännöllistä vapautusta seuraavasti:

Luottamusmiehen edustama Säännöllisen vapautuksen työntekijämäärä: määrä:

alle 15 tarpeen mukaan enintään 1 tunti 30 min viikossa

15–29 2 tuntia 30 min viikossa

30–99 6 tuntia viikossa

100–199 9 tuntia 30 min viikossa

200–299 14 tuntia viikossa

300–399 16 tuntia 30 min viikossa

400–499 20 tuntia viikossa

Document Metadata

Filed: January 17th, 2017