OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN JA SEINÄJOEN AMMATTIKORKEAKOULUN VÄLINEN SOPIMUS KAUDELLE 2017-2020

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN JA SEINÄJOEN AMMATTIKORKEAKOULUN VÄLINEN SOPIMUS KAUDELLE 2017-2020

1. YLEISTÄ

Opetus- ja kulttuuriministeriö ja ammattikorkeakoulu ovat ammattikorkeakoululain (932/2014) 42 §:n 1 momentin nojalla sopineet ammattikorkeakoulun toiminnalle asetettavista tavoitteista. Sopimuksessa asetetut tavoitteet on johdettu hallitusohjelmasta, hallituksen toimintasuunnitelmasta sekä muista eduskunnan ja valtioneuvoston korkeakouluille asettamista strategisista tavoitteista.

2. KORKEAKOULULAITOKSEN YHTEISET TAVOITTEET JA KORKEAKOULUKOHTAISET TOIMENPITEET

Tavoitetila 2025

Suomalainen - nykyistä laadukkaampi, kansainvälisempi, vaikuttavampi ja tehokkaampi - korkeakoululaitos on vuonna 2025 kansainvälisesti kilpailukykyinen, mahdollistaa korkeaan osaamiseen perustuvan suomalaisen yhteiskunnan ja toimintatapojen uudistumisen sekä tuottaa osaamista ja uutta tietoa globaalien, usein monialaisten ongelmien ratkaisemiseen. Korkeakoulut ja tiedelaitokset ottavat toiminnassaan ennakoivasti huomioon toimintaympäristön muutokset, kuten digitalisaation, kansainvälistymisen ja väestökehityksen.

Suomalaiset yliopistot ja ammattikorkeakoulut ovat kansainvälisesti vahvoja ja kilpailukykyisiä toimijoita. Korkeakoululaitos muodostuu korkeatasoisista, vahvuusalueilleen profiloituneista yliopistoista ja ammattikorkeakouluista. Näiden osaaminen täydentää toisiaan siten, että yhteiskunnan ja työelämän erilaisiin tarpeisiin vastataan. Korkeakoulujen toiminnassa korostuvat sivistystehtävä, yhteiskuntavastuu ja vaikuttavuus, kestävän kehityksen periaatteet, eettinen toimintatapa sekä hyvän tieteellisen käytännön noudattaminen. Laatua on vahvistettu kansainvälistymällä, digitalisaatiota hyödyntämällä sekä toimintaa modernisoimalla. Opintopolkuja on joustavoitettu, tieto on avointa ja infrastruktuurit yhteiskäytössä. Suomeen muodostuu tutkimuksen huipulla toimivia yliopistoja ja kaikissa yliopistoissa on kansainväliselle tasolle yltäviä tutkimusaloja. Ammattikorkeakoulujen soveltava tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta tukee entistä vahvemmin koulutusta ja luo edellytyksiä pk-yritysten sekä yksityisen ja julkisen sektorin palvelujen uudistumiselle.

Korkeakoulut ennakoivat ja tukevat yhteiskunnan, kulttuurin ja työelämän uudistumista ja turvaavat tarvittavan korkeakoulutetun työvoiman saatavuuden, ottaen huomioon pienevän nuorisoikäluokan sekä työ- ja elinkeinoelämän ja yhteiskunnan muutosten vaikutukset alakohtaisiin koulutustarpeisiin. Korkeakoulut vahvistavat osaamisellaan eri toimijoita yhdistäviä alue- ja alakohtaisia innovaatio- ja osaamiskeskittymiä. Nämä edistävät alueiden omiin vahvuuksiin ja kilpailuetuihin perustuvaa älykästä erikoistumista sekä uusien kasvualojen vahvistumista. Samalla hyödynnetään alueiden osaamispotentiaali korkeakoulujen toiminnan kehittämisessä.

Korkeakouluyhteisö heijastaa väestön moninaisuutta ja sen toiminnassa toteutuu yhdenvertaisuus ja tasa-arvo.

Korkeakoulut vahvistavat vaikuttavuuttaan erityisesti lisäämällä osaamisen ja tutkimustulosten laajempaa hyödyntämistä, kaupallistamista, osaamisen vientiä, elinikäisen oppimisen mahdollisuuksia sekä yrittäjyysvalmiuksia ja -edellytyksiä.

Korkeakoulut avaavat laajasti tutkimuksen tuloksia ja kehittävät aktiivisesti uusia toimintamalleja osaamisen siirtämiseksi yhteiskuntaan.

Korkeakoulujen ja opetus- ja kulttuuriministeriön tietojärjestelmät ovat yhteentoimivia. Tietojen ja käsitteiden yhteismitallisuus sekä valtakunnallinen tietovaranto tukevat korkeakoulujen toimintaa ja ministeriön ohjausta.

Korkeakoulut ovat lisänneet kansainvälistä vaikuttavuutta ja näkyvyyttä strategisesti valituilla alueilla hyödyntäen keskinäistä yhteistyötä ja verkottumista. Korkeakoulut hyödyntävät monipuolisesti eurooppalaisen korkeakoulutus- ja tutkimusalueen sekä Team Finland -toiminnan mahdollisuuksia.

SeAMK profiloituu yrittäjyyteen ja ruokaan, ja strategiansa vision mukaisesti SeAMK haluaa olla paras korkeakoulu opiskelijalle. SeAMKin vahvuusalat ovat ruokaturvallisuus, digitaalinen valmistus ja teollinen internet, työhyvinvointi sekä kasvuyrittäjyys ja omistajanvaihdokset. Nouseva ala on hyvinvointiteknologia ja ikääntyneiden monialaiset palvelut.

Seinäjoen Ammattikorkeakoulu Oy:n hallitus asemoi vuonna 2015 toimintansa kehittämiselle neljä eri vaihtoehtoa: 1) itsenäinen, mutta vahvasti verkostoitunut SeAMK, 2) entistä tiiviimpi yhteistyö Seinäjoen yliopistokeskuksen kanssa ja mahdollinen uusi organisoituminen, 3) liittoutuma Tampere 3:n kanssa, 4) liittoutuma Vaasan korkeakoulukonsortion (VY, VAMK) kanssa. Tällä hetkellä XxXXXxx strateginen asemointi on itsenäinen, mutta vahvasti verkostoitunut AMK. Toimiminen nykyisillä / supistuvilla resursseilla ei kuitenkaan tarjoa edellytyksiä kehittää korkeakoulun toimintaa riittävällä tasolla eikä tarjoa mahdollisuuksia uusiin avauksiin. SeAMK on helmikuussa 2018 päättänyt tehdä selvityksen yhteistyön tiivistämisestä Tampere 3-korkeakouluyhteisön sekä Satakunnan AMK:n kanssa. Selvityksen on tarkoitus valmistua syyskuussa 2018. Selvityksessä on kolme vaihtoehtoa: 1) SeAMK liittyy omana ammattikorkeakouluna Tampere 3 -korkeakoulukonsortioon (nykyinen omistus vaihtuu), 2) SeAMK, TAMK ja SAMK muodostavat konsortiossa yhden ammattikorkeakoulun (nykyinen omistus vaihtuu) tai 3) SeAMK jatkaa itsenäisenä ammattikorkeakouluna. SeAMK tulee joka tapauksessa uudistamaan strategiaansa vuoden 2019 alussa.

Osana työnjaon vahvistamista muiden ammattikorkeakoulujen kanssa SeAMK on luopunut tietotekniikan AMK-tutkintokoulutuksesta ja vastaavasti VAMK luopui rakennustekniikan koulutuksesta. Strategista yhteistyötä on viety sopimuspohjaisesti eteenpäin VAMK:n lisäksi myös JAMKin ja TAMKin kanssa.

Vaasan yliopiston, Helsingin yliopiston, Tampereen yliopiston ja Tampereen teknillisen yliopiston kanssa on kehitetty koulutuspolkuja ja tutkimusyhteistyötä yhteisillä painoaloilla. Koulutuspolkuja toiselta asteelta ammattikorkeakouluun on rakennettu tiiviissä yhteistyössä Koulutuskeskus Sedun, Etelä-Pohjanmaan Opiston sekä Opinlakeus-verkoston kanssa.

Seinäjoen Ammattikorkeakoulu Oy:n hallitus päätti 30.5.2017, että agrologikoulutuksen teoriaopetus siirretään Ilmajoelta Framin kampukselle Seinäjoelle 1.1.2019 lukien. Päätöstä tehtäessä arvioitiin sitä, missä agrologikoulutus voi tulevaisuudessa säilyttää ja vahvistaa kilpailukykynsä maan eturivin koulutusympäristönä sekä missä se voi vahvistaa asemaansa myös kansainvälisesti kiinnostavana koulutus- ja tutkimusympäristönä. Tavoitteena ovat synergiaedut ruokaketjun kehittämisen muiden tutkinto-ohjelmien ja SeAMKin muiden koulutusalojen kanssa sekä toisaalta merkittävät säästöt tilakustannuksissa. Muuton laaja-

alainen valmistelu käynnistyi syksyllä 2017.

Koulutuksen kehittämisessä on panostettu opintojen aikaisen työssäkäynnin hyödyntämiseen (opinnollistaminen), yksilöllisten opintopolkujen rakentamiseen, monialaisen, työelämälähtöisen opetuksen kehittämiseen ja verkkototeutusten lisäämiseen. Tämä kaikki parantaa osaltaan ympärivuotisen opiskelun mahdollisuuksia. Ylempien ammattikorkeakoulututkintojen suorittamista on lisätty ja tehostettu kehittämällä monialainen SeAMK Master School sekä lisäämällä tutkintojen suorittamista joustavoittavaa yhteistyötä lähiammattikorkeakoulujen kanssa.

Vaikuttavuuden lisäämiseksi TKI-toiminnassa on panostettu erityisesti 1) tutkimus- ja hanketulosten kaupallistamiseen yhteistyössä Seinäjoen yliopistokeskuksen kanssa, 2) maakunnan elinkeinoelämän tarpeiden täyttämiseen entistä aktiivisemmilla ja monipuolisemmilla yhteistyömalleilla, maakuntakorkeakoulukonseptin vakinaistamisella v. 2016, avainkumppanuuskonseptilla (17 avainkumppania) sekä uudistetulla palvelutarjottimella ja 3) avoimen tieteen ja tutkimuksen periaatteiden noudattamiseen, jonka osalta SeAMK on sitoutunut yhteiseen tavoitteeseen nostaa Suomi yhdeksi johtavista maista tieteen ja tutkimuksen avoimuudessa. XxXXX pyrkii toimimaan avoimuudessa suunnannäyttäjänä amk-kentässä.

Opiskelijat ovat keskeinen osa SeAMKin yhteisöä yhdessä henkilöstön kanssa. Tavoitteena on toimia parhaana korkeakouluna opiskelijoille ja samalla parhaana työpaikkana henkilöstölle. Tämä haastaa prosessien jatkuvaan kehittämiseen ja opiskelijoiden sekä henkilöstön osallistamiseen jo toiminnan suunnitteluvaiheessa. Keväällä 2018 on käynnistetty ohjelma hyvinvoivan korkeakouluyhteisön kehittämiseksi. Ohjelmaa toteutetaan yhteistyössä henkilöstön ja opiskelijoiden kanssa.

SeAMKin laadunhallinnan toimenpiteitä ohjaa vuoden 2017 huhtikuussa hyväksynnän saanut kansainvälinen laatuauditointi ja sen suositukset. Auditoinnin tuloksena ammattikorkeakoulun laatujärjestelmä sai Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen (KARVI) virallisen hyväksynnän ja laatuleiman, joka on voimassa kuusi vuotta. SeAMKissa toteutetaan säännöllisen kalenterin mukaisesti tutkinto-ohjelmien sisäisiä auditointeja keväisin ja syksyisin. Lisäksi ohjelmaan kuuluu ns. pääalueiden säännölliset sisäiset arvioinnit opetuksessa, TKI-toiminnassa, tukipalveluissa ja johtamisessa. Molemmissa arvioinneissa arvioinnin kohteena ovat tutkinto-ohjelman tai toiminnan alueen säännöt ja ohjeet, tulosmittarit sekä toiminnanohjauksen prosessi. Arviointikeskusteluihin osallistuu tiimien ja tutkinto-ohjelmien koko henkilöstö sekä opiskelijaedustajia kaikista koulutuksista. SeAMKin sisäinen arviointitoiminta nykyisen mallin mukaisena käynnistettiin vuoden 2017 lopussa ja siitä on tullut vakiintunut osa ammattikorkeakoulun laatuvuotta.

Seinäjoen ammattikorkeakoulu kehittää omaa toimintaansa strategiansa sekä korkeakoulutuksen ja tutkimuksen vision 2030 pohjalta. Tärkeimpiä strategisia toimenpiteitä kuluvalla sopimuskaudella ovat SeAMKin toiminnan keskittäminen Seinäjoen Framin alueelle ja monialaisuuden sekä yhtenäisyyden parantaminen, digitaalisen kampuksen kehittäminen, opintojen joustavoittaminen, opintopolkujen rakentaminen SeAMKiin ja SeAMKista eteenpäin, avoimuuden, kaupallistamisen ja koulutusviennin kehittäminen sekä ruoka-alan kehittäminen ja brändäys uudelle tasolle. Merkittävimmät investoinnit oppimis- ja tutkimusympäristöihin tällä sopimuskaudella ovat sosiaali- ja terveysalan sekä korkeakoulukirjaston uudisrakennus Framin kampukselle (kesällä 2018), elintarvikelaboratorio Framin kampukselle (joulukuussa 2018), teollisen internetin laboratorio (keväällä 2017), simulaatio-oppimisympäristö (syksyllä 2018) sekä

virtuaalilaboratorion päivitys (syksyllä 2018) ja robotiikkalaboratorio (keväällä 2019).

Ammattikorkeakoulun strategiset toimenpiteet tukevat selkeästi hallitusohjelmassa määriteltyjä tavoitteita Osaaminen ja koulutus painopistealueella. Toimenpiteissä on huomioitu myös Korkeakoulutuksen ja tutkimuksen kansainvälisyyden edistämisen linjaukset 2017-2025 sekä Korkeakoulutuksen ja tutkimuksen vision 2030 tiekartat ja kehittämistoimenpiteet. Toimenpiteitä on kuvattu tämän sopimusraportin eri alakohdissa sekä sopimuksen liitteenä olevissa dokumenteissa.

Vahvat korkeakouluyksiköt osaamisen uudistajina

Korkeakoulut jatkavat alakohtaista ja alojen välistä toiminnallista ja rakenteellista kehittämistä osaamisen kokoamiseksi ja epätarkoituksenmukaisten päällekkäisyyksien purkamiseksi. Korkeakoulut profiloituvat, selkeyttävät ja tiivistävät yhteistyötä ja työnjakoa niin keskenään kuin tutkimuslaitosten kanssa koulutuksessa, tutkimuksessa, tukipalveluissa, rakenteissa ja infrastruktuureissa. Syvenevällä yhteistyöllä tuetaan voimavarojen tehokasta käyttöä ja laadun vahvistamista. Kansalliset ja kansainväliset strategiset kumppanuudet vahvistavat korkeakoulujen profiileja. Korkeakoulut keskittävät voimavaroja harvempiin, vaikuttavampiin ja taloudelliselta kantokyvyltään vahvempiin toiminnallisiin yksiköihin. Tämä edellyttää myös poisvalintojen toteuttamista korkeakouluissa.

Seinäjoen ammattikorkeakoulu toimii aktiivisesti Agrobiotalouden innovaatioyhteisössä yhdessä muun muassa Seinäjoen yliopistokeskuksen ja Luonnonvarakeskuksen kanssa. Ammattikorkeakoulu tiivistää yhteistyötä yliopistokeskuksen korkeakoulujen kanssa aluekehitysvaikutuksen sekä koulutuksen ja TKI-toiminnan vahvistamiseksi.

Seinäjoen ammattikorkeakoulu kehittää pitkäjänteistä vuorovaikutusta työelämän avainkumppaneidensa kanssa. Ammattikorkeakoulu syventää strategista kumppanuutta koulutus- ja TKI-toiminnassa Aschaffenburg UAS - korkeakoulun kanssa.

Tällä hetkellä XxXXXxx strateginen asemointi on itsenäinen mutta vahvasti verkottunut AMK. SeAMK on kuitenkin helmikuussa 2018 päättänyt tehdä selvityksen yhteistyön tiivistämisestä Tampere 3 - korkeakouluyhteisön sekä Satakunnan AMK:n kanssa. Selvityksen on tarkoitus valmistua syyskuussa 2018. Selvityksessä on kolme vaihtoehtoa: 1) SeAMK liittyy omana ammattikorkeakouluna Tampere 3 - korkeakoulukonsortioon (nykyinen omistus vaihtuu), 2) SeAMK, TAMK ja SAMK muodostavat konsortiossa yhden ammattikorkeakoulun (nykyinen omistus vaihtuu) tai 3) SeAMK jatkaa itsenäisenä.

Osana selvitystä pohditaan kolmen ammattikorkeakoulun keskinäistä profilaatiota ja työnjakoa koulutuksessa sekä TKI-toiminnassa.

SeAMK on mukana 11 kärkihankkeessa tehden niissä yhteistyötä muiden korkeakoulujen kanssa. Kahta kärkihanketta XxXXX itse hallinnoi. Seinäjoen ammattikorkeakoulu on sitoutunut Arenen rakenteellisen kehittämisen raportin toimenpidesuosituksiin. Ammattikorkeakoulu vaikuttaa aktiivisesti myös alakohtaisissa työryhmissä. SeAMKin painoalat ja kärkiprofiilit sijoittuvat RAKE-raportin neljälle ensimmäiselle painoalalle. Tekniikan alan ratkaisu luopua tietotekniikan koulutuksesta on SeAMKin konkreettinen toimenpide korkeakoulujen kahdenvälisen työnjaon selkiyttämiseksi.

SeAMK on toiminut AB Seinäjoki -innovaatioyhteisön veturina. Muut yhteistyökumppanit ovat Luonnonvarakeskus, Seinäjoen yliopistokeskus, Ruralia-instituutti, Into Seinäjoki Oy, Seinäjoen kaupunki sekä alueen yritykset. Yhteisö toimii osaamisen solmukohtana ja kontaktipintana kansainväliselle yhteistyölle

sekä kaupallistamisen alustana. AB Seinäjoki -alustalla on mm. pilotoitu ruokabusinekseen liittyvää valmennusta ja sparrausta, järjestetty aamukahveja yrittäjille, tuotettu asiantuntijablogia sekä järjestetty kaksi kertaa valtakunnallinen Food Challenge -kilpailu. Lisäksi on panostettu kansainvälisten verkostojen rakentamiseen (mm. ERRIN ja ERNACT). SeAMK on osallistunut Agrifood-sektorin alustojen valmisteluun ja onnistunut saamaan kansainvälisten kumppanien kanssa Horizon 2020- ja Interrg Europe -hankkeita.

Vuonna 2018 SeAMK toteuttaa ERIAFF-verkoston konferenssin.

AB Seinäjoen lisäksi yhteistyötä yliopistokeskuksen kanssa toteutetaan yhteisessä johtoryhmässä sekä hankkeissa ja painoalakohtaisissa tutkijaryhmissä. Maisteriopintopolkujen osalta on käyty neuvotteluja suoraan yliopistojen kanssa. TTY:n neljäs DI-koulutus käynnistyi maakunnassa alkuvuonna 2018. Vaasan yliopiston kanssa on luotu polku laskentatoimen ja kasvuyrittäjyyden opiskelijoille. Helsingin yliopiston sekä Tampereen yliopiston kanssa maisteripolut eivät ole vielä valmiit, mutta niistä on keskusteltu. Mahdollisista uusista poluista pisimmällä on edennyt TaY:n kanssa toteutettavan sairaanhoitajasta terveystieteen maisteriksi -ohjelman valmistelu.

SeAMKilla on ollut vuodesta 2016 lähtien 17 nimettyä avainkumppania. Avainkumppaniyhteistyö on edennyt ja kehittynyt erittäin hyvin. Jokaiselle avainkumppanille on nimetty kumppanuusvastaava, joka pitää säännöllisesti yhteyttä yritykseen ja tarjoaa ns. yhden luukun periaatetta yhteistyöhön. Avainkumppanit kutsutaan myös 2-3 kertaa vuodessa yhteiseen kumppanuustapaamiseen. Ryhmä toimii samalla SeAMKin advisory boardina. Vuosittain yhteistyön tavoitteita täsmennetään tapaamisessa kunkin avainkumppanin kanssa. XxXXXxx ylin johto on myös läsnä näissä tapaamisissa.

Kansainvälinen verkostoituminen

Kaikkiaan XxXXXxxxx on noin 200 opiskelija- ja henkilökuntavaihtoon sekä muuhun kansainväliseen yhteistyöhön liittyvää yhteistyösopimusta ulkomaisten korkeakoulujen kanssa 52 eri maassa. SeAMKilla ja yhteistyökorkeakouluilla on korkeakoulujen välinen yhteistyösopimus, jatkuvuutta yhteisissä kansainvälisissä koulutuksen kehittämishankkeissa ja/tai muissa kehityshankkeissa, mahdollinen yhteinen toimisto ja säännöllistä pidempiaikaista luennoitsija- ja opiskelijaliikkuvuutta sekä muuta yhteistyötä mm. yhteisten esittelymateriaalien muodossa tai pyrkimyksenä luoda yhteisiä käytänteitä (mm. erilaisia hankerahoituksia haettaessa). Lisäksi osan korkeakoulujen kanssa on joko kaksoistutkintoon johtavia koulutusohjelmia tai erittäin säännöllistä liikkuvuutta tai/ja lyhyitä intensiivikursseja.

Seinäjoen ammattikorkeakoulun merkittävin kansainvälinen kumppani on Aschaffenburg UAS (Saksa), jonka kanssa yhteistyö on pitkäaikaista, monialaista ja monitasoista. XxXXXxx hallitus vieraili Aschaffenburgissa keväällä 2017 syventämässä yhteistyötä.

SeAMKin kansainvälisen liikkuvuuden tukipalvelut keskitettiin 1.8.2017 lukien. Lisäksi on panostettu kunkin koulutusalan englanninkielisen opintotarjottimen kehittämiseen sekä toisaalta kaksoistutkintojen edelleen kehittämiseen erityisesti liiketalouden ja tekniikan aloilla. Entistä enemmän panostetaan myös kotikansainvälistymiseen kaikkien opiskelijoiden osalta.

Merkittävimmät painoalakohtaiset, kansainväliset TKI-verkostot ovat seuraavien kumppaneiden kanssa:

- Ruokaturvallisuus: ERIAFF (European Regions for Innovations in Agriculture Food and Forestry), S3P High Tech Farming, S3P Big Data Tracebility, ERRIN (European Regions Research and Innovation Network), Ansbach University of Applied Sciences (Germany), Instituto Politécnico de Coimbra (Portugal)

ja KH-Leuven (Belgium).

- Digitaalinen valmistus ja teollinen internet: European Regions Network for the Application of, Communications Technology ERNACT (Ireland), Northern and Western Regional Assembly (Ireland), Derry City and Strabane District Council (Ireland), Regional Development Agency of the West Region (Romania), Regional Government of Cantabria (Spain), Fomento San Sebastian (Spain), Business Agency Association (Bulgaria), Laval Mayenne Technopole (France), Voka - Chamber of Commerce West Flanders (Belgium), Milano Polytechnic (Italia)

- Työhyvinvointi ja hyvinvointiteknologia: Flensburg University of Applied Sciences, eHealth Institute Linnaeus University, Blekinge Institute of Technology, Institute on Clinival Medicine of the Technomedicum of Tallinn University of Technology, Vilnius University Hospital Santariskiu Klinikos, Kaunas University of Technology, Lithuvanian University of Health Sciences, National Health Service (Latvia); Tokyo Medical and Dental University ja Chiba University, University of Malta, Cooperation Found Fundation Poland, Artesis Plantijn University College Antwerp, Ria 2009 Ltd Bulgaria.

- Kasvuyrittäjyys ja omistajanvaihdokset: Grenoble Ecole de Management (Ranska), Universitat Xxxxx X in (Espanja), J.J. Strossmayer University of Osijek (Kroatia), University of Skövde (Ruotsi), Hogeschool Utrecht (Alankomaat), Stafforshire University (UK), University of Warwick (UK), University of Zilina (Slovakia), Universidad Tecnica Xxxxxxxx Xxxxx Maria (Chile), National Univeristy of Kaohsiung (Taiwan), Transeo (omistajanvaihdosten eurooppalainen järjestö). Aktiivisuus alan kansainvälisissä verkostoissa

(RENT-konferenssi, 3e-konferenssi, Euram).

Laadukkaasta koulutuksesta nopeammin työelämään

Korkeakoulut nostavat koulutuksen laatua uudistamalla koulutussisältöjä, opetusmenetelmiä, oppimisympäristöjä ja opettajien osaamista sekä lisäämällä yhteistyötä. Korkeakoulut hyödyntävät digitalisaation tuomia mahdollisuuksia täysimääräisesti. Korkeakoulut kehittävät opiskelijavalintoja, hyväksilukumenettelyjä ja tutkintoja niin, että kansallinen ja kansainvälinen liikkuvuus lisääntyy. Korkeakoulut luopuvat pääsääntöisesti siltaopinnoista.

Korkeakoulut hyödyntävät toisen asteen tutkintoja opiskelijavalinnassa nykyistä enemmän ja luopuvat pitkäkestoisesta valmistautumista edellyttävistä pääsykokeista. Korkeakoulut lisäävät yhteistyötään toisen asteen koulutuksen järjestäjien kanssa korkeakouluopintoihin siirtymisen nopeuttamiseksi. Valintamenettelyjä kehitetään alakohtaisessa yhteistyössä.

Ensimmäistä korkeakoulututkintoa suorittavien osuutta uusista opiskelijoista kasvatetaan hyödyntämällä paikkojen varaamismahdollisuutta ensikertaisille hakijoille ja kehittämällä siirto-opiskelijoiden valintaa.

Korkeakoulut tukevat mahdollisuuksien tasa-arvoa ja edistävät tutkintojen suorittamista tavoiteajassa kaikilla tutkintotasoilla. Korkeakoulut lisäävät joustavia opiskelumahdollisuuksia sekä aiemmin hankitun osaamisen tunnustamista. Korkeakoulut monipuolistavat opiskelijoiden ohjausta ja lisäävät yhteistyötä työelämän kanssa. Toimivat ura- ja rekrytointipalvelut tukevat nopeaa valmistumista ja työllistymistä. Korkeakoulut ottavat käyttöönsä valtakunnallisen uraseurannan.

Korkeakoulut ottavat vastuuta maahanmuuttajien osaamisen ja koulutustarpeiden tunnistamisesta sekä työllistymisen edellytysten parantamisesta.

Seinäjoen ammattikorkeakoulu ottaa vuoteen 2018 mennessä käyttöön opiskelijavalinnan, joka ei edellytä hakijalta pitkää valmentautumista. Ammattikorkeakoulu hyödyntää ammatillisen toisen asteen tutkintotodistuksia ja ylioppilastutkintotodistuksia opiskelijavalinnoissa. Ammattikorkeakoulu lisää ensimmäistä korkeakoulututkintoa

suorittamaan valittujen osuutta kaikista uusista opiskelijoista. Vuonna 2020 ammattikorkeakouluun perustutkintoa suorittamaan valituista opiskelijoista vähintään 80 % on aidosti ensimmäistä kertaa korkeakouluun hyväksyttyjä.

Seinäjoen ammattikorkeakoulussa on käytössä vuonna 2018 monialaiset, työelämälähtöiset ja digitaalisia oppimisympäristöjä hyödyntävät joustavat opetussuunnitelmat, joissa kansainvälisyys otetaan huomioon opinnoissa läpi tutkinnon. Opintotarjonta on ympärivuotista, ja sitä suunnitellaan ja toteutetaan yhteistyössä muiden korkeakoulujen kanssa hyödyntäen ammattikorkeakoulujen yhteistä portaalia.

Oppiminen SeAMKissa on pedagoginen ajattelumalli, joka on laadittu joukkoistaen, henkilöstön ja opiskelijoiden näkemykset huomioon ottaen. Keväällä 2018 julkistetussa mallissa määritellään yhdessä laadittu ja hyväksytty näkemys seamkilaisesta opiskelijasta, opettajasta ja oppimisympäristöstä. Xxxxxxxxxxxx opiskelija on aktiivinen tiedon rakentaja ja vastuussa oppimisestaan. Xxxxxxxxxxxx opettaja puolestaan toimii ennen kaikkea osaamisen valmentajana ja opiskelijan tiedon prosessoinnin ohjaaja. Oppimisympäristöissä ja niiden kehittämisessä korostuvat työelämäläheisyys, autenttisuus ja simulaatiomahdollisuus, opiskelijalähtöisyys sekä projektioppiminen ja digitaalisuus. Oppimisympäristöillä halutaan helpottaa opiskelijan monialaisen soveltavan osaamisen rakentumista ja mahdollistaa oppijan aktiivinen toiminta sekä yksilölliset oppimistavat. Lisäksi oppimisympäristöissä halutaan mahdollistaa yrittäjyyskasvatus eri muodoissaan. Pedagoginen ajattelumalli pohjautuu sosiokonstruktivistiseen oppimisnäkemykseen. Mallin pohjalta laaditaan parhaillaan kahden vuoden koulutuskalenteria opetushenkilöstölle (SeAMK Akatemia).

SeAMK on kehittänyt joustavia opintopolkuja toiselta asteelta korkea-asteelle kaikilla koulutusaloilla. Syyskuussa 2016 asiasta on tehty yhteistyösopimus Koulutuskeskus Sedun kanssa. Keväällä 2017 aloitettiin 15 op:n sairaanhoitajien opintoja lyhentävät opinnot lähihoitajille Seinäjoella, ja lukuvuonna 2017-2018 määrä on lisääntynyt 30 op:een. Lisäksi Xxxxx kanssa alkoi syksyllä 2017 kaksivuotinen ESR-hanke Tie tulevaisuuteen, jonka avulla kehitetään vastaavia opintoja ja osaamisen tunnustamista helpottavia näyttöjä kaikille SeAMKin kuudelle koulutusalalle. Samalla kehitetään toisen asteen opintojen ohjausta opintojen joustavoittamiseksi toiselta asteelta korkea-asteelle. Syksyllä 2018 alkavat 60 op:n polut lähinnä tradenomikoulutukseen, mutta opinnot on mahdollista aloittaa myös tekniikan tutkinto-ohjelmiin. Opintoihin oli keväällä 2018 yli 60 hakijaa, ja mahdollisuus pyritään laajentamaan kaikkiin Sedun toimipisteisiin, joita on Seinäjoen lisäksi kuudella paikkakunnalla. Keväällä 2017 Etelä-Pohjanmaan Opiston nuoriso- ja vapaa- ajanohjauksen perusopinnoista suunniteltiin ja sopimuksin vahvistettiin 45 op:n hyväksiluettavat opinnot sosionomikoulutukseen, ja polun mukaiset opinnot aloitettiin syksyllä 2017. Neuvotteluja yhteistyön aloittamisesta on käyty myös Xxxxxxxxx ammatti-instituutin (SAI) kanssa vuonna 2017, mutta yhteistyö ei käynnisty vielä tänä vuonna.

SeAMKilla on sidosryhmäsopimus Opinlakeus-verkostoon kanssa. Verkostoon kuuluu 31 alueen toisen asteen oppilaitosta lukiot mukaan lukien. Sopimuksen myötä on tehty koulutusyhteistyötä erityisesti opettajien tieto- ja viestintäteknologian opetuskäytön kehittämiseksi. Sosiaali- ja terveysalan Digitaalisia oppimisympäristöjä (mm. simulaatiokeskus) on kehitetty yhdessä Sedun ja Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kanssa. Syksyllä 2016 ja 2017 Tekniikan yksikkö järjesti 3D-mallinnukseen ja CAD- suunnitteluun liittyvän kilpailun Etelä-Pohjanmaan lukioille, ja konetekniikan insinöörikoulutus on toteuttanut vuosia Sedun kanssa pajaryhmiä eri puolilla Etelä-Pohjanmaata. Bio- ja elintarviketekniikan opetuksessa ja agrologiopetuksessa on ollut SeAMKin ja Sedun tilojen yhteiskäyttöä.

SeAMK kehittää yhteistyötään myös lukioiden kanssa. Syksyllä 2017 toteutettiin kaksi opintojaksoa

Ähtärissä sekä Sedun että Ähtärin lukioiden opiskelijoille (tekniikka sekä ravitsemisala). Keväällä 2017 SeAMK suunnitteli Xxxx Xxxxxxx ja Kurikan lukion kanssa yhteistyötä liiketalouden ja yrittäjyyden opintojen osalta, samoin Kauhavan seudun kahdeksan lukion kanssa lähinnä yrittäjyysteemasta. Keväällä 2018 SeAMK on tarjonnut kaikille Etelä-Pohjanmaan lukioille kurkistuskurssina Yritystoiminta ja yrittäjyys (3 op) - verkkokurssin. Lisäksi on tarjottu ravitsemuksen verkkokurssia (2-3 op) pienemmälle lukiojoukolle.

Yhteistyöhön tarttui näin ensimmäisellä kerralla kuusi lukiota. Keväällä 2019 SeAMK aikoo tarjota kaikille Etelä-Pohjanmaan lukioille kurkistuskurssin vähintään neljältä koulutusalalta.

Työelämäläheisyyden lisääminen opinoissa on SeAMKin oppimisympäristöjen kehittämisen keskeisimpiä tavoitteita. SeAMKissa on yli 20 oppimisympäristöä, joista tekniikan ja luonnonvara-alan laboratoriot ovat kansallista huippua. Myös kulttuurialan studiotilat tarjoavat monipuoliset työkalut oppimiselle.

Simulaatioympäristöjä on kehitetty yhteistyössä koulutuskeskus Sedun ja Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kanssa, ja käynnissä on monialainen simulaatioympäristön hyödyntämiseen liittyvä kehitystyö. Tradenomikoulutuksen ensimmäinen vuosi toteutetaan työelämäläheisenä virtuaaliyritystoimintana. Luonnonvara-alla on käytettävissä opetusmaatila ja ravitsemisalalla opetusravintola. Opinnollistaminen on otettu osaksi kaikkien SeAMKin tutkinto-ohjelmien opintoja tehostamaan työelämäläheisyyden toteutusmahdollisuuksia. XxXXX osallistui kymmenen AMK-tutkinto- ohjelman voimin valtakunnalliseen Verkkovirta-hankkeeseen (2015-2017). Sen tuloksena syntyi SeAMK- tasoinen opinnollistamismalli yhteyshenkilöineen ulottuen myös opinnäytetyötasolle.

SeAMKissa on toiminut vuodesta 2012 alkaen monialaisiin aitoihin työelämän toimeksiantoihin perustuva projektioppimisympäristö FramiPro. Projektioppimisen perusteet (3 op) kuuluvat SeAMKin kaikkien tutkinto-ohjelmien yhteisin perusopintoihin, ja SeAMKissa on voinut suorittaa niin halutessaan projektiosaamisen tunnustavan IPMA-sertifikaatin. FramiPro-konseptista on lukuvuonna 2017-2018 kehitetty aikaisempaa joustavampi ja opiskelijalähtöisempi SeAMKPro-oppimisympäristö, johon opiskelijoiden on entistä helpompi tulla suorittamaan monialaisia projekteja. Opiskelija voi niin halutessaan suorittaa myös projektiosaajan diplomin. Keväästä 2018 alkaen kaikki ensimmäisen vuoden päiväopiskelijat osallistuvat keväisin SeAMK Innovaatioviikkoon. Se on Design Thinking -ajatteluun ja aitoihin työelämäprojekteihin perustuva innovointikonsepti, joka kannustaa opiskelijaa myös SeAMKPro-opintoihin sekä innovoivaan ajatteluun muissa opinnoissaan. Monimuoto-opiskelijoita varten on laadittu innovointikonseptiin verkkototeutus.

Osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen prosessia kehitettiin lukuvuonna 2016-2017 monialaisessa AHOT-prosessin kehittämistyöryhmässä. Sen tuloksena laadittiin kaikki alat koskeva osaamisen tunnustamisen prosessi, joka ulotettiin palvelemaan myös opinnollistamista. Molempiin kuuluvia näyttöjä on kehitetty tämän prosessin aikana ja kehitetään edelleen kattamaan myös toisen asteen yhteistyön tarpeita.

Samalla osaamisen tunnistamisprosessi on digitalisoitu kaikilla aloilla. Niin opiskelijat kuin henkilökuntakin saavat lisätietoa opinnollisamisesta Libguide-sivuston kautta.

SeAMK on ympärivuotistanut ja joustavoittanut opiskelumahdollisuuksia monin tavoin, esimerkiksi vahvistamalla kesäopintotarjontaa, kehittämällä opinnollistamista ja lisäämällä verkkototeutuksia. opetussuunnitelmauudistuksen yhteydessä (2015) OPS-rakenteita muutettiin siten, että yksilöllinen eteneminen opinnoissa on entistä helpompaa. XxXXXxx yhteiset ja monialaisissa työryhmissä suunnitellut 20 op:n perusopinnot kaikissa tutkinto-ohjelmissa helpottavat puuttuvien opintojen suorittamista kaikilla aloilla ja antavat aikaisempaa paremmat mahdollisuuden myös alat ylittävään opetukseen.

Sähköinen tenttimisjärjestelmä (EXAM) on hankittu joustavoittamaan opintojen suorittamista. Järjestelmää on testattu pilotein 2017. Tulevaisuudessa yhä suurempi osuus tenteistä toteutetaan EXAMissa. Lisäksi XxXXXxxxx on sekä AMK-tutkintoja että YAMK-tutkintoja (ml. kesäopinnot) koskeva JOO-sopimus VAMKin kanssa. Yksi tapa nopeuttaa opintoja ja varmistaa niiden loppuun saattaminen on opinnäytetyöryhmien järjestäminen aloittain muutaman kerran kuukaudessa ja SeAMK-tasoisesti muutamia kertoja lukukaudessa. Opinnäytetyöpajoja on järjestetty tarpeen mukaan myös SeAMKin kuudella maakuntakorkeakoulupaikkakunnalla jo neljän vuoden ajan.

SeAMKissa panostettiin vuonna 2016 kesäopintotarjonnan lisäämiseen ja sen monipuolistamiseen. Perinteisten opintojen ohella tarjottiin mm. monialaisia työelämäläheisiä projektiopintoja, opinnäytetyöpajoja lukuvuoden aikana toteutuvien pajojen lisäksi sekä ruotsin kielen opintoja. Yhteisten tenttipäivien järjestäminen kesällä on osa opintojen ympärivuotistamista. Kaikissa SeAMKin tutkinto-ohjelmissa on kehitetty kesäperiodia erityisesti harjoittelun toteuttamiseksi.

Edelliseen kesään verrattuna XxXXX tuotti kesällä 2017 kolminkertaisen määrän verkko-opintoja AMKien yhteiseen Summersemester-kesälukukausiportaaliin. Määrä kaksinkertaistui edelleen kesään 2018 mennessä (SeAMK tarjoaa 28 opintojaksoa kesällä 2018). SeAMK osallistuu myös Opintojen ristiinkehittämisen kärkihankkeen alihankkeeseen luonnonvara-alalla, kuntoutuksessa ja YAMK-opinnoissa. Toiminta toteutetaan osana eAMK-hankkeen ja opintojen ristiinkehittämisen kärkihankkeiden yhteistyötä. SeAMK on kolmen oman ja kolmen yhteistyössä toteutettavan opintojakson turvin kehittämässä ammattikorkeakoulujen yhteistä, ympärivuotista CampusOnline-tarjontaa, joka aloitetaan syksyllä 2018 (opintojaksot tähän valittu 2017).

Kansainvälisyystaitojen kehittämisessä Summer School -opinnot ovat sekä kansainvälisten opiskelijoiden että suomenkielisten opiskelijoiden kohtaamispaikka. Kotikansainvälistyminen vahvistaminen (esim. englanninkielisen opiskelumateriaalin lisääminen) on yksi SeAMKin strategisista toimenpiteistä.

Kansainvälisyyspalvelujen keskittämisellä vuonna 2017 on tuettu eri yksiköiden opiskelijoiden ja työntekijöiden yhdenvertaisia mahdollisuuksia kehittää kansainvälisyys taitojaan.

SeAMK on kehittänyt YAMK-koulutustaan keväästä 2015 alkaen ajanmukaisemmaksi ja alueen työ- ja elinkeinoelämää palvelevammaksi. Vuonna 2016 on käynnistetty monialainen Master School, jonka kautta tarjotaan kaikille YAMK-tutkinnoille yhteisiä johtamisen ja kehittämisen opintoja, tutkimusmenetelmäopintoja sekä vapaasti valittavat opintoja yhteensä 15 op:n laajuisesti. Lisäksi tarjolla on vaihtoehtoisia monialaisia tai muutaman alan yhteisiä opintoja.

Liiketalouden YAMK-koulutuksessa on tehty yhteistyötä VAMKin ja Centria amk:n kanssa yli kymmenen vuotta. Yhteistyösopimus uudistettiin ja joustavoitettiin syksyllä 2016. Lisäksi XxXXXxx liiketalouden YAMK-koulutuksessa alkoi syksyllä 2016 yhteiskoulutuksena VAMKin kanssa projektiosaamisen 30 op:n kokonaisuus. SeAMK ja VAMK toteuttavat rakentamisen YAMK-koulutuksen yhteistyössä. Tekniikan alalla on VAMKin kanssa verkkototeutuksiin liittyvää yhteistyötä myös matematiikassa. JAMKin kanssa on yhteistä verkko-opetusta ravitsemuksen alalla.

Opetussuunnitelmauudistuksen 2015 mukaisesti uraohjaus on yksi SeAMKin viidestä juonteesta, joiden tulee näkyä tutkinto-ohjelmien opetussuunnitelmissa. Muita juonteita ovat kansainvälisyys, kestävä kehitys, tiedon

hankkiminen ja yrittäjyys. Uraohjauksen kehittämiseksi SeAMKissa jatkui vuoden 2017 loppuun asti kaikki koulutusalat kattava JoPo-hanke, jonka tuloksena saatiin toteutettua toistuva SeAMK Yrityspäivä vuonna 2018 jo kolmatta kertaa, edelleen jatkuva mentotointikoulutus, vapaavalintaisten opintojen opintojaksoja sekä monialaisesti tuotettu uraohjauksen oppimateriaali. Kaikki edellä mainitut toiminnot jatkuvat hankkeen jälkeen SeAMKin omana toimintana.

Yrittäjyysopintoja on kehitetty SeAMKissa. Yrittäjyys on juonteena kaikkien SeAMKin tutkinto-ohjelmien opetussuunnitelmissa, ja tutkinto-ohjelmien yhteisiin perusopintoihin sisältyy yrittäjyysopintoja. SeAMKissa toimii opiskelijoiden yrittäjyysideoita tukeva Yritystalli-konsepti, jota on juuri uudistettu. Lisäksi kaikki yrittäjyyteen ja sen opetukseen liittyvät asiat on koottu yhteiseen SeAMK Y-Zone -portaaliin. Huhtikuussa 2017 rekisteröitiin SeiES, Seinäjoen Entrepreneurship Society, joka toimii englannin kielellä. Aikaisemmin mainittu kaikkien ensimmäisen vuoden päiväopiskelijoiden suorittama SeAMK Innovaatioviikko perustuu Design Thinking -ajattelulle ja aitoihin työelämäprojekteihin. Nämä opinnot valmistavat opiskelijaa yrittäjämäiseen ja innovoivaan ajatteluun myös muissa opinnoissaan ja kannustavat osallistumaan myös monialaisiin työelämäprojekteihin SeAMKPro-oppimisympäristössä.

Digitaalisen kampuksen rakentaminen on SeAMKin strategian (2015-2020) keskeinen valinta. Tavoitteena on, että opiskelijat ja henkilökunta hyödyntävät monimuotoisesti digitalisoituvia pedagogisia ja ohjauksellisia mahdollisuuksia. SeAMKissa on panostettu simulaatioympäristöjen kehittämiseen erityisesti lukuvuonna 2017-2018: ensiksi sosiaali- ja terveysalalla ja vastaisuudessa myös monialaisesti. Harjoittelun ohjauksen tueksi on pilotoitu digitaalista Workseed-sovellusta lukuvuonna 2017-2018. Vuodesta 2016 alkaen on otettu käyttöön Peppi-palvelukokonaisuus, joka tukee opetuksen suunnittelua ja toteutusta. Lisäksi on hankittu samaan kokonaisuuteen kuuluvat järjestelmät, jotka mahdollistavat joustavamman henkilökohtaisen opintojen suunnittelun ja seurannan opiskelijoille. Näitä osioita ollaan parhaillaan ottamassa käyttöön.

SeAMKin monia opetuksen ja ohjaamisen prosesseja on pystytty digitalisoimaan eLomakkeen muodossa, ja prosesseja kehitetään edelleen Peppi-palvelukokonaisuuteen kuuluvien ohjelmien avulla.

SeAMKille digitaalisen kampuksen rakentaminen merkitsee oikeanlaisten digitaalisten välineiden hankkimista ja opetushenkilöstön osaamisen systemaattista kehittämistä. Opettajien koulutus uusien välineiden pedagogiseen käyttöön on jatkuvaa. Opettajien ja opiskelijoiden digipedagogista osaamisen arvioimiseksi ja kehittämiseksi toteutettiin vuonna 2015 laaja OPEKA-tyylinen kysely. Kokonaan verkossa tarjottavan tutkinto-ohjelman suunnittelu on käynnistynyt ja harjoitteluun liittyvien tehtävien digitalisoimista on pilotoitu Workseed-sovelluksen avulla.

Lukuvuonna 2017-2018 on kehitetty erityisesti avoimen AMKin opintojen markkinointia ja prosesseja. Syksyllä 2018 on alkamassa XxXXXxx ensimmäinen korkeakouludiplomi, jonka aiheena on hyvinvointijohtaminen. Kokonaisuus on suunniteltu ja toteutetaan yhteistyössä Kuortaneen Urheiluopiston kanssa. Lisäksi parhaillaan muodostetaan erilaajuisia opintokokonaisuuksia tutkinnoista palvelemaan erilaisia avoimen AMKin opiskelijoiden ja työelämän tarpeita.

SeAMKin opiskelijavalintaa on kehitetty ja sujuvoitettu monipuolisesti, ja SeAMKissa on jo nyt käytössä opiskelijavalinta, joka ei edellytä hakijalta pitkää valmentautumista. SeAMK hyödyntää ammattikorkeakoulujen valtakunnallisen opiskelijavalintaperustesuosituksen ja alakohtaisten vastuukorkeakoulujen linjausten mukaisesti opiskelijavalinnoissaan yhä enemmän ammatillisen toisen asteen tutkintotodistuksia ja ylioppilastutkintotodistuksia. SeAMK on sitoutunut noudattamaan

todistusvalinnoissaan keväällä 2018 julkaistua, ammattikorkeakoulujen opiskelijavalintahankkeessa laadittua ylioppilastutkintotodistuksen ja ammatillisen tutkintotodistuksen pisteytysmallia. Lisäksi XxXXX pitää ensimmäistä korkeakoulututkintoa suorittamaan valittujen osuutta kaikista uusista opiskelijoista korkealla tasolla. Tavoitteena on, että vuonna 2020 ammattikorkeakouluun perustutkintoa suorittamaan valituista opiskelijoista vähintään 80 % on aidosti ensimmäistä kertaa korkeakouluun hyväksyttyjä. Kevään 2017 yhteishaussa tämä osuus oli yli 90 % kaikista hakijoista ja paikan vastaanottaneista.

XxXXX on osallistunut vuodesta 2016 alkaen sosiaali-, terveys-, liikunta- ja kauneudenhoitoalan yhteishakujen sähköisen esivalintakokeen toteuttamiseen. Syksyn 2016 yhteishaussa XxXXX osallistui sairaanhoitajakoulutuksen sähköisen valintakokeen pilottiin (SUVAKE). Sähköisellä valintakokeella valittiin keväällä 2017 aloittavan ryhmän opiskelijat. Osana pilottia sairaanhoitajakoulutuksen valintakokeet järjestettiin sähköisinä myös syksyllä 2017 ja keväällä 2018. Valintojen osuvuutta ja sähköisen valintakokeen soveltuvuutta arvioidaan kehittämishankkeen edetessä. SeAMK osallistuu myös Metropolian koordinoimaan valtakunnalliseen opiskelijavalintojen kehittämishankkeeseen vuosina 2017-2020. SeAMK on sitoutunut hyödyntämään kehittämishankkeen tuloksia opiskelijavalintojen toteuttamisen sujuvoittamiseksi ja on erittäin kiinnostunut mm. digitaalisten opiskelijavalintamenetelmien käyttöönottamisesta.

SeAMKissa luovuttiin varasijamenettelystä vuonna 2016. Saatujen kokemusten perusteella varasijamenettelystä luopuminen on koettu hakijan kannalta hyvänä vaihtoehtona, koska se nopeuttaa tiedon saantia opiskelijavalinnoista ja siten opiskelijan mahdollisuutta aloittaa opintoihin valmistautuminen.

Varasijamenettelystä luopuminen on nopeuttanut ja tehostanut SeAMKin opiskelijavalintaprosessia.

Tutkimuksella ja innovaatiotoiminnalla vaikuttavuutta, kilpailukykyä ja hyvinvointia

Korkeakoulut tukevat uusia lupaavia tutkimusaloja sekä kansainvälisen huipun tuntumassa kehittyviä tutkimussuuntia. Korkeakoulut ovat sitoutuneet avoimeen toimintakulttuuriin ja avoimen tieteen käytänteisiin kaikilla organisaation tasoilla. Korkeakoulut tukevat kansallisen osaamispääoman kasvua mm. avoimen tieteen ja tutkimuksen sekä käyttäjälähtöisen kehittämis- ja innovaatiotoiminnan toimenpitein.

Korkeakoulut kehittävät tutkimuslaitosten sekä muun työ- ja elinkeinoelämän kanssa pitkäjänteisesti yhteisiä tutkimusympäristöjä, joilla on edellytykset menestyä kansainvälisessä ja monitieteisessä toimintaympäristössä. Korkeakoulut vahvistavat tutkimuslaitos- ja työelämäyhteistyötä ja kokoavat sitä tukevaa osaamistaan sekä kehittävät toimintatapojaan tutkimustulosten ja innovaatioiden kaupallistamiseksi.

Korkeakoulut kokoavat tutkimusrahoitusasiantuntemustaan sekä kehittävät toimintatapojaan ja keskinäistä yhteistyötään siten, että niillä on paremmat edellytykset hankkia laadullisesti kilpailtua, täydentävää rahoitusta strategiansa ja profiilinsa mukaiseen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotyöhön sekä taiteelliseen toimintaan.

Ammattikorkeakoulu suuntaa aiempaa enemmän omaa rahoitustaan TKI-toiminnan vahvistamiseksi. Seinäjoen ammattikorkeakoulun tavoitteena on täydentävän rahoituksen kasvattaminen ja monipuolistaminen vahvuusaloilla ja kansainvälisen rahoituksen kolminkertaistaminen vuoden 2015 tasosta sopimuskauden loppuun mennessä.

Tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan tulosten ja osaamisen hyödyntämiseksi sekä innovaatioiden kaupallistamiseksi SeAMK toimii aktiivisesti yhdessä Seinäjoen yliopistokeskuksen sekä muiden kumppaniammattikorkeakoulujen kanssa. Tavoitteena on juurruttaa kaupallistamistoiminta osaksi ammattikorkeakoulun

arkea siten, että kaupallistamismahdollisuudet huomioidaan jatkossa jo hankkeita suunniteltaessa. SeAMK yhdistää TKI- toiminnan ja sen tulokset opetukseen ja oppimiseen entistä systemaattisemmin.

Ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtavassa koulutuksessa varmistetaan nykyistä vahvempi kytkentä ammattikorkeakoulun strategiaa tukevaan TKI-toimintaan.

Ammattikorkeakoulun koko henkilöstön TKI-osaamista syvennetään tiiviissä vuorovaikutuksessa muiden korkeakoulujen, tutkimuslaitosten ja elinkeinoelämän kanssa.

Ammattikorkeakoulun avoimen tieteen ja tutkimuksen toimintatapa nousee sopimuskauden aikana tasolle neljä.

Täydentävän rahoituksen kasvattaminen ja monipuolistaminen on onnistunut erityisesti kansainvälisen rahoituksen osalta. Parhaillaan on käynnissä 17 kansainvälisesti rahoitettua hanketta. Kansainvälinen hankevolyymi on vuoden 2015 jälkeen kaksinkertaistunut ja vuoteen 2014 verrattuna lähes kolminkertaistunut. Vuosina 2015 ja 2016 TKI-hankevolyymi laski, mutta on lähtenyt uuteen nousuun. Xxxxxxxxx on ollut, että kaikkia myönteisen rahoituspäätöksen saaneita hankkeita ei ole pystytty täysimääräisesti käynnistämään suunnitellussa aikataulussa. Opettajia on haluttu rekrytoida hankkeisiin, koska heidän kauttaan TKI:n ja opetuksen integraatio onnistuu parhaiten. Käytännössä opettajat eivät tahdo kuitenkaan ehtiä panostamaan hankkeisiin niin paljon kuin on suunniteltu. Opettajien rinnalle onkin vähitellen rekrytoitu päätoimisia projektihenkilöitä. Hankevolyymin kasvattamiseksi on yliopettajien kanssa tehty uudet sitoumukset täsmennetystä toimenkuvasta 1.8.2017 lukien, mikä merkitsee, että jokaiselta yliopettajalta edellytetään aktiivista osallistumista hankkeiden suunnitteluun ja toteuttamiseen.

Hankevolyymin kasvattamiseksi on myös järjestetty Ideasta hankkeeksi -koulutusta, kansainvälistä hankerahoituskoulutusta yhteistyössä Seinäjoen yliopistokeskuksen kanssa ja fasilitointikoulutusta sekä osallistuttu säännöllisesti TKI-osaajavalmennukseen ja järjestetty hankemessuja TKI-osaamisen levittämiseksi.

Maksullisen palvelutoiminnan / liiketoiminnan volyymi on noussut kahden viimeisen vuoden ajan, ja se on tuottanut myös taloudellisesti hyvää tulosta. Innovaatioseteleitä myytiin aluksi, mutta niiden käyttö tyrehtyi hakukriteerien tiukentuessa vain kansainvälistä liiketoimintapotentiaalia omaaviin ja taloudellisesti hyvin menestyviin yrityksiin.

SeAMK on sitoutunut yhteiseen tavoitteeseen nostaa Suomi yhdeksi johtavista maista tieteen ja tutkimuksen avoimuudessa. Tähän tavoitteeseen liittyen SeAMK haluaa toimia suunnannäyttäjänä AMK-kentässä.

Marraskuussa 2016 XxXXX palkittiinkin opetus- ja kulttuuriministeriön tunnustuspalkinnolla avoimen tieteen ja tutkimuksen (ATT) edistämiseksi tehdystä esimerkillisestä työstä. Vuosina 2015-2017 XxXXXxx asiantuntijat ovat tuottaneet aiheesta yli 40 julkaisua ja pitäneet 24 suullista esitystä. Työ jatkuu edelleen XxXXXxx koordinoidessa 11 ammattikorkeakoulun ja yhden yliopiston yhteistä kärkihanketta, jonka keskiössä on avoimuuden kehittäminen TKI-toiminnassa ja oppimisessa sekä koko innovaatioekosysteemissä. XxXXX saavutti toimintatavoissaan kypsyystason neljä jo vuoden 2016 lopulla, mikä merkitsee, että avoimen toiminnan periaatteet on asetettu julkisesti ja niihin pyritään aktiivisesti johtamalla. SeAMKin tavoitteena on pitää vähintään tämä taso. SeAMKissa on tehty seuraavat toimenpiteet ja saavutettu seuraavat tulokset:

1) SeAMK noudattaa yhteisesti sovittuja avoimen TKI-toiminnan linjauksia, edistää avointa toimintakulttuuria ja vahvistaa sen osaamista. Huomiota kiinnitetään erityisesti aineistojen kestävän käytön ja

tulosten vaikuttavuuden parantamiseen. Avointa toimintakulttuuria ohjataan strategisesti ja implementoidaan SeAMKin innovaatioekosysteemiin siten, että se näkyy opiskelijoilla, opettajilla, TKI-henkilöstöllä, sidosryhmillä sekä muilla eri tasoilla. Henkilöstölle järjestetään koulutusta ja tiedotetaan avoimuuteen liittyvistä käytänteistä ja niiden kehittymisestä. Erilaisia verkkopohjaisia työkaluja on kehitetty (esim.

Aineistonhallinnan opas ja Opas julkaisijalle) ja DMPTuuli otettu käyttöön.

2) Kaikki XxXXXxx tuottamat julkaisut julkaistaan avoimesti tai tarvittaessa rinnakkaistallennetaan Theseus- tietokantaan sen mukaan, miten alkuperäislähteet antavat myöten. Vuonna 2017 XxXXXxx julkaisusta 87 % oli avoimesti saatavilla. Rinnakkaistallennettuja julkaisuja on tällä hetkellä 154. Pääpiirteissään kaikki tuotettu data, tutkimusmenetelmät, prosessit ja julkaisut ovat avoimia. Reportonic- projektinhallintaohjelmistoon on rakennettu aineistoihin liittyvä metatietokanta, jonne on tällä hetkellä kirjattu noin 50 aineiston kuvailutiedot. Lisäksi hankkeissa syntyvät varsinaiset aineistot tallennetaan SeAMKin suljettuun pitkäaikaissäilytysympäristöön tarpeen mukaan ulkopuolisia tallennusarkistoja hyödyntäen. Näin varmistetaan, että tiedetään, millaisia aineistoja SeAMKin hankkeissa on vuosien varrella kerätty ja että niitä voidaan tarvittaessa myös hyödyntää uudelleen.

3) SeAMKin tuottama tieto ja osaaminen on avattu, ja ne myös tuodaan konkreettisesti kaikkien halukkaiden (etenkin pk-yritysten sekä elinkeinoelämän) käyttöön. Esimerkiksi hankkeita ja niiden tuloksia on esitelty hankemessujen avulla. Lisäksi huolehditaan siitä, että tulokset löytyvät helposti ja ovat jatkokäytettävissä oikealla hetkellä. Niin ikään mietitään, miten SeAMKin infrastruktuuri olisi tehokkaammassa käytössä myös ulkopuolisille.

4) Mitataan saatuja ATT-tuloksia ja tehdään aktiivisesti tarvittavia korjaavia toimenpiteitä.

5) SeAMKin asiantuntijat ovat vierailleet useissa muissa ammattikorkeakouluissa kouluttamassa ATT- asioista.

SeAMK on toiminut ja toimii jatkossakin aktiivisesti yhdessä Seinäjoen yliopistokeskuksen TKI-toiminnan tulosten ja osaamisen hyödyntämiseksi sekä innovaatioiden kaupallistamiseksi. Seinäjoen yliopistokeskuksen kanssa on toteutettu yhteistä kaupallistamishanketta ja -ohjelmaa vuosina 2016-2018. Xxxxxxxxx kahden vuoden aikana SeAMKissa on 1) benchmarkattu hyviä kaupallistamiskäytänteitä lähinnä muista yliopistoista,

2) luotu kaupallistamisen prosessit ja portaali, 3) järjestetty useita opiskelijoiden sekä henkilökunnan Lift off

-ideakilpailuja, 4) luotu Lift off -idearahoituskonsepti opiskelijoiden ja henkilökunnan ideoiden edistämiseksi, 5) järjestetty kymmenestä luentosarjasta koostunut kaupallistamisen valmennusohjelma, 6) konseptoitu opiskelijoille GrowUp Students -liikeideakilpailu ja siihen liittyvä valmennusprosessi, 7) toteutettu AB Challenge -kilpailu kaksi kertaa elintarvike- ja ruoka-alan ideoiden tunnistamiseksi valtakunnallisesti, 8) pilotoitu ensimmäistä kertaa SeAMK Innovaatioviikko kaikille ensimmäisen vuoden opiskelijoille (viikon aikana opiskelijat ratkoivat monialaisissa tiimeissä yritysten toimeksiantoja), 9) järjestetty yrittäjien aamukahvi- ja muita tilaisuuksia hanketulosten levittämiseksi sekä 10) tehty opiskelijoille työkalu opinnäytetyön kaupallistamispotentiaalin arvioinnin avuksi.

Kaikki edellä mainitut prosessit, toimenpiteet ja työkalut jäävät SeAMKin pysyvään käyttöön. GrowUp Students -kilpailuun osallistuvat vuonna 2018 myös Tampereen ja Vaasan ammattikorkeakoulujen opiskelijat. GrowUp Students -kilpailu toteutukseen ovat osallistuneet myös opiskelijoiden yrittäjyysyhteisö SeiES, yrittäjäjärjestöt sekä sparraajayrittäjiä.

Keväällä 2018 on suunniteltu SeAMKin Y-zone, jonka on tarkoitus olla valmis elokuussa 2018. Konseptissa yhdistetään yrittäjyys ja kaupallistaminen. Y-zone tulee olemaan sekä verkkoportaali että fyysinen tila.

Portaalissa ovat esillä kaikki SeAMKin yrittäjyyden ja kaupallistamisen toimenpiteet niin opetuksen,

tapahtumien, valmennuksen kuin TKI-toiminnan osalta.

Edellä mainittujen toimenpiteiden lisäksi kaupallistamista pyritään lisäämään aktiivisella viestinnällä ja monikanavaisella tiedottamisella. Onnistuneita viestintäkokeiluja on tehty esimerkiksi sarjakuvien muodossa. Reportronic-projektinhallintaohjelmistoon on luotu osio, jonka avulla hankkeissa syntyneet aineistot ja tulokset saadaan automaattisesti esim. verkkosivuille. SeAMKin avoimen TKI-toiminnan prosesseihin ja toimintaohjeisin kuuluu, että jo hankkeen suunnitteluvaiheessa pohditaan tulosten hyödyntämistä hankkeiden jälkeen ja hankkeen loppuvaiheessa arvioidaan tulosten hyödyntämismahdollisuuksia opetuksessa, jatkohankkeissa, maksullisen palvelutoiminnan tuotteina tai spin-offeina muille toimijoille. Hankkeiden hyödyntämismahdollisuudet opetuksessa varmistuvat parhaiten sillä, että opettajat ovat aktiivisesti TKI- hankkeissa itse mukana. Tämä toteutuu jo nyt SeAMKissa.

Keskeisimmät innovaatioalustat, joihin tällä hetkellä panostetaan, ovat agrobiotalouden alalla AB Seinäjoen innovaatioyhteisö sekä teollisen internetin alalla IoT Compass, joka on osa kansainvälistä verkostoa ja on saanut EU:n rahoitusta sekä statuksen. Yritysyhteistyön lisäämisen ohella tavoitteena on vahvistaa opiskelijoiden roolia kehittämistyössä sekä edistää kansainvälistä yhteistyötä. Vuonna 2017 perustettiin opiskelijoiden yrittäjyysyhteisö SeiES (Seinäjoki Entrepreneurship Society), jonka toivotaan synnyttävän positiivista yrittäjyyspöhinää Seinäjoen alueelle.

Koulutusvienti on edistynyt melko hitaasti mutta ensimmäisiä kauppoja on saatu ja tarjouksia on parhaillaan käsiteltävänä. Viiden ammattikorkeakoulun kesken on synnytetty elintarvikealan koulutusvientiverkosto FLEN, jota XxXXX koordinoi.

TKI-hankkeissa tuotettuja julkaisuja ja kehittämisprosessien tuloksia on hyödynnetty osana opetusaineistoja. Tämä on mahdollista, koska suurin osa SeAMKin hanketyöntekijöistä on opettajia. Eri vahvuusaloilla on lisäksi toteutettu TKI-toiminnan ja sen tulosten ingrointia opetukseen ja oppimiseen esimerkiksi seuraavasti:

- Digitaalisen valmistuksen ja teollisen internetin osalta on luotu Digital Factory Akatemia -konsepti, jossa automaatio- ja konetekniikan opiskelijoille on tarjolla opetussuunnitelmassa digitaalisen valmistuksen ja teollisen internetin moduulit (kumpikin 12 op). Lisäksi painottamalla harjoittelu ja opinnäytetyö näihin kärkiteemoihin voi opiskelija suorittaa jopa 70 op ammattiopintoja ja kehittyä siten asiantuntijaksi jo opintojen aikana. Digital Factory Akatemian opinnoista annetaan erillinen todistus.

- Työhyvinvoinnin osalta hanketuloksia on perusopintojaksojen ohella tuotteistettu myös maksullisen täydennyskoulutuksen tuotteeksi ja työharjoittelunsa aikana opiskelijat osallistuvat tutkimusten toteuttamiseen.

- Kasvuyrittäjyyden osalta on yhytetty naisyrittäjiä ja yrittämisestä kiinnostuneita naisopiskelijoita molemminpuolisen oppimisen mahdollistamiseksi sekä hyödynnetty hankkeessa kehiteltyjä työkaluja opiskelijoiden harjoitustöissä.

- Ruokaturvallisuuden osalta TKI-toiminnan ja opetuksen integrointia on toteutettu erityisesti AB Seinäjoen innovaatioalustalla, ja opiskelijat ovat voineet hyödyntää hanketuloksia omilla maatiloillaan.

YAMK-tutkinnoissa on toteutettu SeAMKin strategian mukaisia toimenpiteitä. Strategisten painoalojen entistä voimakkaampi integrointi YAMK-opetukseen toteutuu esimerkiksi syksyllä 2017 aloittaneen liiketoimintaosaamisen tutkintoryhmän opinnoissa. SeAMKin Yrittäjyys ja kasvu -painoalan teemat ilmenevät opintojaksojen sisällöissä ja TKI-toiminnan tuloksena syntyneitä työkaluja käytetään oppimismenetelminä. Lisäksi kaikkien YAMK-tutkinnon yliopettajien tehtäväkuvaan kuuluu olennaisena

osana TKI-toiminta. TKI-toiminta on kiinteä osa opintosuunnittelua, esimerkiksi yhden TKI-projektin tuloksena kehitetään monialaista opintojaksoa, joka tarjoaa yhteiskehittämisen alustan alueen yritysten tuote- ja palvelukehittämiselle. Kansainväliset intensiivijaksot on liitetty kiinteästi osaksi opintosuunnitelmaa.

Kaksoistutkintoyhteistyötä ja vientikoulutusta kehitetään edelleen. SeAMK Master School -brändiä on edelleen kirkastettu ja Master School -toimintamallia rakennettu luomalla yhteisiä prosesseja sekä tutkinto- ohjelmien koordinointiin että opinnäytetyöohjaukseen. Monialainen opinnäytetöiden yhteisohjaus on aloitettu

ja yhteisiä opintojaksoja kehitetään parhaillaan.

Korkeakouluyhteisö voimavarana

Korkeakoulut arvioivat ja kehittävät suunnitelmallisesti johtamista ja asiantuntijatyön edellytyksiä kaikilla organisaatiotasoilla. Korkeakoulut toteuttavat hyvää ja avointa henkilöstöpolitiikkaa sekä ottavat työhyvinvoinnin tarkastelussa käyttöön yhtenäisen ja vertailukelpoisen työvälineen. Korkeakoulut edistävät tasa-arvoa ja moniarvoisuutta henkilöstöpolitiikassaan sekä perustehtäviensä sisältöjen kehittämisen kautta. Korkeakouluyhteisöä vahvistetaan henkilöstön osaamista kehittämällä, verkostoitumalla, kansainvälisillä rekrytoinneilla sekä hyödyntämällä opiskelijoiden osaamista. Korkeakoulut ottavat merkittävän roolin toiminta-alueensa kulttuurisen monimuotoisuuden vahvistamisessa.

Korkeakoulut kuulevat ja sitouttavat henkilöstöä ja opiskelijoita johtamis-, organisaatio- tai muiden uudistusten varhaisessa vaiheessa siten, että korkeakouluyhteisön jäsenet voivat vaikuttaa ja ottaa vastuuta muutoksista. Korkeakoulut hyödyntävät opiskelija- ja henkilöstöpalautejärjestelmiä sekä digitalisaation mahdollisuuksia toimintakulttuurin ja käytäntöjen kehittämisessä.

Seinäjoen ammattikorkeakoulu on keskittänyt toimintojaan Seinäjoella sijaitsevalle Framin kampusalueelle. Samalla toimitiloista on luovuttu Kauhajoella, Kauhavalla, Kurikan Jurvassa, Ähtärissä sekä Seinäjoella Koulukadulla ja Törnäväntiellä. Kesällä 2018 valmistuvan uudisrakennuksen myötä ammattikorkeakoulun toiminta päättyy myös Seinäjoen Koskenalan toimipisteessä. Uudisrakennukseen tulevat sijoittumaan sosiaali- ja terveysalan tutkinto-ohjelmat sekä ammattikorkeakoulun kirjastopalvelut. Vuoden 2019 alkuun mennessä Framin kampusalueelle siirtyy niin ikään Seinäjoen Vaasantien toimipisteessä sijainnut bio- ja elintarviketekniikan koulutus.

Seinäjoen ammattikorkeakoulun hallitus päätti 30.5.2017, että agrologikoulutuksen teoriaopetus siirretään Ilmajoelta Framin kampukselle Seinäjoelle 1.1.2019 lukien. Päätöstä tehtäessä arvioitiin, missä agrologikoulutus voi tulevaisuudessa säilyttää ja vahvistaa kilpailukykyään maan eturivin koulutusympäristönä sekä lisäksi kansainvälisesti kiinnostavana koulutus- ja tutkimusympäristönä. Siirrolla tavoitellaan niin ikään synergiaetuja ruokaketjun kehittämisen muiden tutkinto-ohjelmien ja ammattikorkeakoulun muiden koulutusalojen kanssa sekä toisaalta merkittäviä säästöjä tilakustannuksissa.

Vaikka Seinäjoen ammattikorkeakoulu on tehostanut toimintaansa karsimalla pysyvien koulutusyksiköidensä/toimipisteidensä määrää, yhteistyötä ympäröivän maakunnan kanssa on vahvistettu muun muassa vakinaistamalla maakuntakorkeakoulutoiminta. Tietoliikenneyhteyksien entistä tehokkaampi hyödyntäminen on tukenut mahdollisuuksia tarjota palveluja Etelä-Pohjanmaan eri osiin.

Seinäjoen ammattikorkeakoulu on viime vuosina uudistanut tukipalveluorganisaatiotaan. Ammattikorkeakoulu on keskittänyt hakija- ja opiskelijapalvelut, kansainvälisyyspalvelut,

vahtimestaripalvelut sekä talous- ja henkilöstöpalvelut koko ammattikorkeakouluorganisaatiota palveleviksi, yhtenäisiksi kokonaisuuksiksi. Pyrkimyksenä on ollut tuki- ja hallintopalvelujen selkeyttäminen, yhdenvertaisten toimintamallien, käytänteiden ja ohjeistusten varmistaminen, backup-järjestelmien kehittäminen, toiminnan tehokkuuden lisääminen (mm. sähköisten palvelujen käyttöönotto) ja osaamisen vahvistaminen. Tietojärjestelmien kehittämisen myötä (erityisesti PEPPI-järjestelmä) on saatu kehitettyä ja tehostettua lukujärjestysten laatimista sekä muuta opetuksen hallinnollista suunnittelua ja toteutusta.

Seinäjoen ammattikorkeakoulu on päättänyt panostaa henkilöstönsä osaamisen kehittämiseen merkittävällä tavalla. Ammattikorkeakoulussa on strategiakauden aikana aloittanut työryhmä, jonka tavoitteena on määritellä osaamisen johtamiseen liittyvät periaatteet ja toimintatavat kaikkien henkilöstöryhmien osalta. Lisäksi on järjestetty koulutusta mm. digitaalisuus- ja esimiesosaamisen vahvistamiseksi. Opettajien ja muun henkilöstön digitaalisen osaamisen kehittämistä varten on resursoitu kahden henkilön työpanos. Henkilöstön koulutussuunnitelman (SeAMK Akatemia) ja niin sanotun perehdytyskartan laadinta on käynnistetty keväällä 2018.

Yhteistyössä henkilöstön ja opiskelijoiden kanssa on päivitetty tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma ja ikäohjelma sekä toteutettu yhtenäisen palkkausjärjestelmän luominen ja toimeenpano. Myös työhyvinvointiin on tehty uusia panostuksia muun muassa päivittämällä keskeiset toimintaohjeet (varhaisen tuen malli, päihdetoimintamalli, huonon kohtelun estämisen toimintamalli, sisäilmasto-ohjeistus jne.) sekä kiinnittämällä huomiota työskentelyolosuhteiden ergonomiaan. Työsuojelun ja työterveyshuollon toiminnassa erityisenä painopisteenä on ollut henkilöstön psykososiaalisen jaksamisen tukeminen. SeAMK Sports-hankkeella on yhdessä opiskelijakunta SAMOn kanssa tarjottu opiskelijoille ja henkilöstölle laajasti mahdollisuuksia liikkumiseen ja sen tukemiseen sekä erilaisia työkaluja ja aktivointitoimia istumisen vähentämiseen työpäivän aikana.

Ammattikorkeakoulussa mitataan muun muassa työtyytyväisyyttä ja työhyvinvointia 2-3 vuoden välein toteutettavalla henkilöstöbarometrillä. Viimeisin henkilöstöbarometri on toteutettu vuonna 2016. Vastaavasti ammattikorkeakoulussa toteutetaan kahden vuoden välein myös opiskelijabarometri. Barometrikyselyjen tulosten pohjalta toimintaa pyritään kehittämään ammattikorkeakoulun strategian mukaisesti. Keväällä 2018 työnsä on aloittanut rehtorin johdolla toimiva työryhmä, jonka tavoitteena on kehittää SeAMKia hyvinvoivana ja tuloksekkaana korkeakouluyhteisönä.

Seinäjoen ammattikorkeakoulu suhtautuu positiivisesti ja pyrkii olemaan mukana mahdollisissa valtakunnallisissa yhteistyöhankkeissa korkeakoulujen rakenteellisen kehittämisen sekä hallinto- ja tukipalveluiden, esimerkiksi tietohallintopalvelujen, saralla.

3. SEINÄJOEN AMMATTIKORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA VAHVUUSALAT

Tehtävä ja profiili

Seinäjoen ammattikorkeakoulun tehtävä on hyvinvoinnin edistäminen Etelä-Pohjanmaalla korkeatasoiseen osamiseen tähtäävällä koulutuksella sekä tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnalla. SeAMK profiloituu yrittäjyyteen ja ruokaan.

SeAMK on tehtävänsä ja profiilinsa mukaisesti toiminut tuloksellisesti ja taloudellisesti kannattavasti.

Vahvuusalat ja uudet, nousevat alat

SeAMKin määrittelemät vahvuusalat ovat ruokaratkaisut, älykkäät ja energiatehokkaat järjestelmät, hyvinvointi ja luovuus sekä yrittäjyys ja kasvu. Vahvuusalat ovat yhteiset Seinäjoen yliopistokeskuksen kanssa. SeAMKin nousevat alat ovat elintarviketurvallisuus, ikääntyneiden monialaiset palvelut ja hyvinvointiteknologia sekä digitaalinen valmistus.

SeAMKin painoalat ovat yhteiset Seinäjoen yliopistokeskuksen kanssa: Ruokaratkaisut, Älykkäät ja energiatehokkaat järjestelmät, Hyvinvointi ja luovuus sekä Yrittäjyys ja kasvu. Painoalojen sisällä SeAMKin vahvuusalat ovat Ruokaturvallisuus, Digitaalinen valmistus ja teollinen internet, Työhyvinvointi sekä Kasvuyrittäjyys ja omistajanvaihdokset. Nouseva ala on Hyvinvointiteknologia ja ikääntyvien monialaiset palvelut. Kullakin vahvuusalalla SeAMK tähtää vähintään kansalliseen kärkeen, mutta myös kansainväliselle tasolle, mikä tarkoittaa osallistumista kansainvälisisten verkostojen toimintaan ja kansainvälisen rahoituksen saamista. Vahvuusalat kumpuavat maakunnan elinkeinoelämän vahvuuksista ja tarpeista ja tukevat siten Etelä-Pohjanmaan maakuntastrategian toteutumista.

Ruokaturvallisuuden edistäminen edellyttää koko ruokaketjun tiivistä yhteistyötä ja monialaista agrobiotalouden osaamista. Ruokaturvallisuuden osaamisalueen merkitys on korostunut SeAMKissa kuluneen vuoden aikana mm. lisääntyneen kansainvälisen tutkimus- ja kehittämisyhteistyön myötä. Myös yritysten elintarvikeviennin lisääntyminen on kasvattanut tarvetta ruokaturvallisuuden osaamiselle.

Ruokaturvallisuus onkin nostettu vahvistettavaksi kärkiosaamiseksi agrobiotalouden alalla.

Ruokaturvallisuuden lähtökohtia ovat tuotantopanosten puhtaus, eläinten hyvinvointi, koko ketjun kattava jäljitettävyys sekä kriittisten hallintapisteiden määrittäminen ja seuranta. SeAMKin vahvuuksia ruokaturvallisuuden saralla ovat erityisesti ruokaketjun eri osien tuntemus, mikrobiturvallisuutta lisäävät menetelmät, tuotteiden laatuun ja hygieniaan liittyvä osaaminen sekä kattava testaus- ja laboratorioympäristö. Ruokaturvallisuuden edistämisessä keskeinen rooli on digitalisaatiolla ja uuden teknologian hyödyntämisellä.

Ruoka-teemaan liittyen SeAMKissa on meneillään noin 37 kehittämishanketta, joiden vuositason volyymi on yhteensä noin 1,5 miljoonaa euroa. Alan TKI-toimintaan osallistuu noin 40 henkilöä. Julkaisuja tuotettiin vuoden 2017 aikana 94.

Ruokaturvallisuuden ja koko agrobiotalouden kehittämisessä korostuu alueellinen, kansallinen ja kansainvälinen yhteistyö. SeAMK koordinoi yhdessä Luonnonvarakeskuksen, Seinäjoen yliopistokeskuksen, Ruralia-instituutin, Into Seinäjoki Oy:n, Seinäjoen kaupungin sekä alueen yritysten kanssa muodostettua agrobiotalouden innovaatioyhteisöä, AB Seinäjoki. Yhteisö toimii osaamisen solmukohtana ja kontaktipintana kansainväliselle yhteistyölle sekä kaupallistamisen alustana. Tavoitteena on lisätä agrobiotalouden ja erityisesti ruokaosaamisen näkyvyyttä sekä kehittää uusia toimintatapoja innovaatioiden synnyttämiseksi. Tätä varten XxXXX toteutti keväällä 2017 ja 2018 valtakunnallisen Food Challenge - kilpailun, järjestää ruokabusinekseen liittyvää start up -valmennusta sekä organisoi yhteisön kansallista ja kansainvälistä viestintää ja verkostoitumistapahtumia.

Ruokaturvallisuuden osaamisalue on noussut kansainvälisessä yhteistyössä tärkeäksi teemaksi. Vuonna 2018

SeAMK toteuttaa ERIAFF-verkoston (European Regions for Innovations in Agriculture Food and Forestry) vuosikonferenssin ruokaturvallisus-teemalla. Taustalla on usean vuoden aktiivinen ja aloitteellinen työ verkostossa. Verkoston puitteissa on myös valmisteltu ja käynnistetty ruokaketjun jäljitettävyyteen ja digitalisaation hyödyntämiseen liittyvät Interrg Europe- ja H2020-hankkeet. Yhteensä ruokateemaan liittyen SeAMKissa on meneillään viisi kansainvälistä hanketta. XxXXX on osallistunut aktiivisesti Etelä- Pohjanmaan liiton tuella EU:n Agrifood-sektorin alustojen valmisteluun (S3P High Tech Farming ja S3P Big Data Tracebility) sekä agrobiotalouden alalla ERRIN- ja ERNACT-verkostojen toimintaan.

Digitaalinen valmistus ja teollinen internet pohjautuu teollisten pk-yritysten tarpeeseen kehittää kilpailukykyään ja tuotehallintaansa lisäämällä tuotteisiin älyä ja palvelua sekä valmistukseen ketteryyttä. Onnistuminen tässä kehityksessä ratkaisee eteläpohjalaisen teollisuuden tulevaisuuden. SeAMK on panostanut pitkäjänteisesti ja systemaattisesti teollisen internetin ja digitaalisen valmistuksen edistämiseen valtakunnallisen kehityksen kärjessä olevien laboratorioiden, opetuksen sekä TKI-hankkeiden muodossa. SeAMK Digital Factory on digitaalinen oppimisympäristö opiskelijoille ja demoympäristö yrityksille.

Ympäristössä tuotteiden ja tuotantolinjojen suunnittelu, testaus ja simulointi toteutetaan tuotteen elinkaaren hallinnan viimeisintä teknologiaa hyödyntäen. Teollisen internetin laboratorio, jonka ydin on automaattinen tuotantojärjestelmä varustettuna toiminnan- ja tuotannonohjauksella ja pilvipalveluilla, on otettu aktiiviseen opetus- ja tutkimuskäyttöön. Siemens Oy, Festo Oy ja Ideal Product Data Oy ovat olleet keskeisinä kumppaneina rakentamassa ympäristöjä SeAMKin kanssa. XxXXX on saanut kehittämistyöstään valtakunnallisia tunnustuksia ja palkintoja (Eläköön automaatio -innovaatiopalkinto 2015, Vuoden asiakas - palkinto Ideal teknologiapäivillä 2016, ammattikorkeakoulujen Kärjet-kilpailun voitto sekä Nuorkauppakamarin Tuottava idea -kilpailun voitto). SeAMKin IoT-Compass Hub on saanut EU:n Digital Innovation Hub (DIH) -statuksen toistaiseksi ainoana Suomessa. Hubit ovat komission toimintamalli siirtää tutkimustietoa pk-yrityksiin. Interreg Europe -hanke DEVISE kehittää hubien ekosysteemejä eri puolilla EU:ta. SeAMK koordinoi hallituksen kärkihanketta Automation in Network. Hankkeessa tuotetaan interaktiivisia verkko-opintojaksoja sekä toteutetaan verkkolaboratorio. Keskeiset korkeakoulukumppanit ovat Tampereen teknillinen yliopisto, JAMK ja SAMK. Kansainväliseen verkostoon kuuluvat Milano Polytechnic (Italia), European Regions Network for the Application of Communications Technology ERNACT (Irlanti), Regional Development Agency of the West Region (Romania), Fomento San Sebastian (Espanja), Business Agency Association (Bulgaria), Laval Mayenne Technopole (Ranska) ja Voka - Chamber of Commerce West Flanders (Belgia).

Kasvuyrittäjyys ja omistajanvaihdokset -profiilin osalta XxXXXxx osaaminen on valtakunnan huippua ja tunnustettu myös kansainvälisesti. Kasvuyrittäjyys ja omistajanvaihdokset ovat muita vahvuusaloja integroiva ja leikkaava teema. SeAMK on pitkäjänteisesti vuodesta 1999 rakentanut osaamista tässä teemassa sekä alueellisilla, kansallisilla että kansainvälisillä hankkeilla. Ryhmän asiantuntijoista kaksi on palkittu valtakunnallisena omistajanvaihdosten asiantuntijana vuosina 2013 ja 2015. Lisäksi yksi jäsen on ollut EU:n komission nimeämässä omistajanvaihdosten asiantuntijaryhmässä. XxXXX sai jälleen toteutettavaksi kolmannen valtakunnallisen omistajanvaihdosbarometrin yhteistyössä Suomen Yrittäjien, EK:n ja Keskuskauppakamarin kanssa. Ryhmä toimii tiiviissä yhteistyössä elinkeinotoimijoiden ja yrittäjyyden edistäjien kanssa sekä omassa maakunnassa että valtakunnallisesti ja ryhmän tulokset sekä toimenpidesuositukset on huomioitu yrittäjyyspolitiikan valtakunnallisissa valinnoissa ja linjauksissa.

SeAMK on toiminut myös kansainvälisen tutkimusverkoston veturina pienyritysten omistajanvaihdoksiin liittyen. Laajaan kansainväliseen verkostoon kuuluvat profiilin osalta EM Grenoble, Universitat Jaume I, I.J. Strossmayer University of Osijek, Högskolan Skövde, Hogeschool Utrecht, Stafforshire University,

University of Warwick, University of Zilina, Universidad Tecnica Xxxxxxxx Xxxxx Maria ja National University of Kaohsiung sekä Transeo (omistajanvaihdosten edistämisen eurooppalainen järjestö). Kansallisia korkeakoulukumppaneita ovat Vaasan yliopisto, Lappeenrannan teknillinen yliopisto ja Jyväskylän yliopisto. Tutkijaryhmä tuottaa vuosittain noin 60-80 julkaisua. Ryhmä on aktiivinen alan kansainvälisissä verkostoissa (RENT-konferenssi, 3e-konferenssi, Euram). Uusimpana erityisesti opiskelijoiden yrittäjyyttä lisäävänä toimenpiteenä on keväällä 2017 perustettu Seinäjoki Entrepreneurship Society (SeiES) sekä opiskelijoiden osuuskunta KAOSK. Tutkimus- ja kehittämishankkeissa on tehty yhteistyötä yli sadan yrityksen kanssa ja hankkeiden tuottamia työkaluja ja toimintamalleja on hyödynnetty opetuksessa sekä YAMK- että AMK-tasolla.

Työhyvinvoinnissa SeAMK on profiloitunut kansallisesti ja kansainvälisesti tehden laajasti yhteistyötä erilaisten organisaatioiden kanssa. Työhyvinvointiin liittyvä osaaminen todentuu esimerkiksi TKI- hankkeissa, maksullisena palvelutoimintana ja täydennyskoulutuksena sekä työterveyshuoltoon pätevöittävänä koulutuksena. Lisäksi SeAMKissa on teemaan liittyvä ylempi ammattikorkeakoulututkinto: sosiaali- ja terveysalan kehittäminen ja johtaminen. Parhaillaan on menossa toinen peräkkäinen 30 opintopisteen täydennyskoulutus teemalla Työyhteisön ja työhyvinvoinnin dialoginen johtaminen ja kehittäminen. Myös lyhytkestoisia työhyvinvoinnin teemaan liittyviä täydennyskoulutuksia toteutetaan säännöllisesti. Työhyvinvoinnin noin 10 henkilön asiantuntijatiimi on täydentynyt elokuussa 2017 uudella työhyvinvoinnin yliopettajalla. SeAMKin asiantuntijat ovat mukana keskeisissä valtakunnallisissa työhyvinvoinnin verkostoissa. Keskeisimmät korkeakoulukumppanit ovat Tampereen yliopisto ja Tampereen ammattikorkeakoulu. Kasainväliseen yhteistyöverkostoon kuuluvat esimerkiksi Flensburg University of Applied Sciences, eHealth Institute Linnaeus University, Blekinge Institute of Technology, Institute on Clinival Medicine of the Technomedicum of Tallinn University of Technology, Vilnius University Hospital Santariskiu Klinikos, Kaunas University of Technology, Lithuvanian University of Health Sciences, National Health Service (Latvia), Tokyo Medical and Dental University ja Chiba University, University of Malta, Cooperation Found Fundation Poland, Artesis Plantijn University College Antwerpen ja Ria 2009 Ltd Bulgaria.

Työhyvinvointiteemaa on viime aikoina kehitetty aktiivisesti myös simulaatiovalmennusta hyödyntäen. Simulaatiovalmennukseen liittyen toteutetaan runsaasti TKI-toimintaa, ja SeAMK on profiloitunut erityisesti yrityksille simulaatiovalmennusta tarjoavana korkeakouluna. Syksyllä 2018 käyttöön otettavaan XxXXXxx uudisrakennukseen avataan myös edistyksellinen simulaatiovalmennuskeskus. Simulaation kautta tapahtuvassa työhyvinvointivalmennuksessa korostuvat esimiestyö ja vuorovaikutustaidot, dialogisuus työyhteisössä sekä työssä jaksaminen. XxXXXxx työhyvinvointiosaamista esitellään aktiivisesti erilaisilla tutkimuspäivillä ja konferensseissa. Teemasta tuotetaan myös runsaasti julkaisuja.

4. TUTKINTOTAVOITTEET

Tavoitteet	Vuosina 2017 - 2020 keskimäärin
Ammattikorkeakoulututkinnot	730
Taiteet ja kulttuurialat, kasvatusalat, yhteiskuntatieteet	55
Humanistiset alat, lääketieteet ja terveys- ja hyvinvointialat	240

Liiketalous, hallinto ja oikeustieteet ja palvelualat	185
Luonnontieteet, tietojenkäsittely ja tietoliikenne, tekniikan alat ja maatalous- ja metsätieteelliset alat	250
Ammattikorkeakoulukohtaiset tavoitteet
Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot	75

Ammattikorkeakoulu arvioi vuoden 2017 loppuun mennessä yhdessä muiden sosionomi (AMK) tutkintonimikkeeseen johtavaa koulutusta antavien ammattikorkeakoulujen kanssa sosiaalialan koulutusta siten, että syntyy nykyistä vahvempia yksiköitä työelämän tarpeita vastaavasti. Lastentarhanopettajien koulutusmääriä on sovittu lisättäväksi yliopistoissa.

SeAMK on saavuttanut sille asetetut tavoitteet kaikissa tutkintokoreissa vuonna 2017 ja pystynyt lisäämään suoritettujen YAMK-tutkintojen määrää noin 40 % vuodesta 2016 ja 25 % vuodesta 2015. Näin SeAMK on kahta tutkintoa lukuun ottamatta saavuttanut sille asetetun varsin korkean YAMK-tutkintotavoitteen.

Tulevina vuosina XxXXX tulee laskelmien mukaan tuottamaan ensin noin 90 ja myöhemmin noin 100 YAMK-tutkintoa vuodessa, sillä se on monipuolistanut YAMK-tutkintovalikoimaansa työelämän tarpeita kuunnellen (kulttuuriala, sosiaali- ja terveysalan kliininen asiantuntijuus, automaatiotekniikka).

Seinäjoen ammattikorkeakoulu on osallistunut aktiivisesti sosionomi (AMK) -tutkintonimikkeeseen johtavien koulutusten arviointiin sosiaalialan amk-verkoston (SOSAMK), Sotelika-työryhmän sekä Arenen koordinoiman toiminnan muodossa. Arenen johtaman kehittämisprosessin seurauksena on syntynyt raportti: Sosionomi tuottaa osaamista läpi elämänkaaren (Arene 2018). Raportin ydinviesti on, että laaja-alainen ja moniulotteinen sosiaalialan osaaminen on sosionomikoulutuksen ainutlaatuinen vahvuus ja profiloitumista on tarkoituksenmukaisinta tavoitella erityisesti TKI-toiminnan kautta. Sosiaalialan AMK-verkoston toimesta on käynnistynyt YAMK-tutkinto-ohjelmien, TKI-painopistealueiden ja erikoistumisopintojen kartoitus.

Sosiaalialan AMK-verkosto on hakenut OKM:n hankerahoitusta sote-osaamisvaatimusten suunnassa ja yhteistyössä työelämän kanssa tapahtuvaan sosionomi (AMK) -osaamisprofiilien kehittämiseen, mutta rahoitushaku ei ole tuottanut tulosta. Seinäjoen ammattikorkeakoulu on osallistunut verkostoyhteistyöhön erikoistumiskoulutusten kehittämisessä ja toteuttamisessa sekä verkostomuotoisessa hankeyhteistyössä.

5. RAHOITUS

Opetus- ja kulttuuriministeriö myöntää ammattikorkeakoululle perusrahoitusta ammattikorkeakoululaissa säädettyjen tehtävien toteuttamiseksi ammattikorkeakoululain (932/2014) 43§:n, ammattikorkeakouluista annetun valtioneuvoston asetuksen (1129/2014)12, 13 ja 14 §:n (siten kuin ne ovat asetuksessa 813/2016) ja ammattikorkeakoulujen perusrahoituksen laskentakriteereistä annetun opetus- ja kulttuuriministeriön asetuksen (814/2016) perusteella yhteensä 29 370 000 euroa momentilta 29.40.55 seuraavasti:

Laskennallisin perustein määräytyvään perusrahoitukseen 25 182 000 euroa.

Strategiarahoitusta kohdennetaan ammattikorkeakoulun strategian mukaiseen toimintaan 1 650 000 euroa vuonna 2017, 1

650 000 euroa vuonna 2018, 1 450 000 euroa vuonna 2019 ja 1 450 000 euroa 2020. Strategiarahoituksen kohdentamisessa on otettu huomioon erityisesti:

- Koulutuksen uudelleen järjestäminen

- KOTUMO -yhteistyön vahvistaminen

- Oppimis- ja tutkimusympäristöjen kehittäminen

- Yrittäjyyden, yritysyhteistyön ja tutkimustulosten hyödyntämisen vahvistaminen

- Valintamenettelyjen uudistaminen ml. ylioppilastutkinnon ja toisen asteen ammatillisen koulutuksen tutkintojen parempi hyödyntäminen

Arvonlisäverolain (1501/1993) 39 §:ssä ja 40 §:ssä tarkoitettuihin koulutuspalveluihin sekä ammattikorkeakoulujen muuhun kuin liiketaloudelliseen toimintaan liittyviin hankintoihin ja toimitilavuokriin sisältyvien arvonlisäverojen osuus ammattikorkeakouluille aiheutuneista kustannuksista on yhteensä 2 538 000 euroa.

Myönnettyä rahoitusta ei käytetä elinkeinotoiminnan tukemiseen.

- Koulutuksen uudelleen järjestäminen

SeAMK on luopunut ammattikorkeakoulututkintoon johtavasta tieto- ja viestintätekniikan koulutusvastuusta osana ammattikorkeakoulujen välistä työnjakoa Vaasan ammattikorkeakoulun kanssa keskittäen koulutustarjontaansa tekniikan alalla laajemmiksi kokonaisuuksiksi. Samassa yhteydessä VAMK on päättänyt lakkauttaa rakennustekniikan insinöörikoulutuksen. Osana työnjakoa sovittiin myös viimeisten sisäänotettujen opiskelijoiden opintojen loppuunsuorittamisesta ja sitä tukevista yhteisistä toimenpiteistä.

SeAMK on myös saanut valmiiksi viimeiset päätökset koskien AMK- ja YAMK-koulutuksen keskittämistä Seinäjoelle, Framin kampukselle. Seinäjoen Ammattikorkeakoulu Oy:n hallitus päätti 30.5.2017, että agrologikoulutuksen teoriaopetus siirretään Ilmajoelta Framin kampukselle Seinäjoelle 1.1.2019 lukien.

Tämä tarjoaa aikaisempaa paremmat synergiaedut ruokaketjun kehittämisen muiden tutkinto-ohjelmien sekä XxXXXxx muiden koulutusalojen kanssa. Lisäksi Seinäjoella ns. Itikanmäellä sijainnut bio- ja elintarviketekniikan koulutus laboratorioineen keskitetään Framin kampukselle. Edelleen sosiaali- ja terveysalan uusi kampus valmistuu kesäkuussa 2018 Framin alueelle. Näiden ratkaisujen myötä SeAMKin koulutus on saatu koottua ja keskitettyä fyysisesti samalle kampukselle, mikä tukee merkittävästi monialaisen toiminnan kehittämistä.

- KOTUMO-yhteistyön vahvistaminen

Luonnonvarakeskus on valinnut Seinäjoen yhdeksi strategiseksi toimipisteekseen. Keskuksen toiminta sijoittuu SeAMKin ja Seinäjoen yliopistokeskuksen kanssa samalla kampukselle. XxXXX teki vuoden 2017 alussa Luonnonvarakeskuksen (XXXX) kanssa kumppanuussopimuksen yhteistoiminnasta Etelä- Pohjanmaalla. Sopimuksen mukaan XXXX ja XxXXX pyrkivät agrobiotalouden alalla 1) systemaattiseen yhteiseen TKI-toimintaan, 2) koulutuksen ja osaamisen vientiin, 3) asiantuntijuuksien täydentämiseen ja yhteiseen asiantuntijavaihtoon, 4) agrobiotalouden yritystoiminnan kehittämiseen, 5) opiskelijayhteistyöhön luonnonvara-alalla sekä 6) yhteiseen infrastruktuurien hyödyntämiseen Etelä-Pohjanmaalla. Koulutusvientiä lukuun ottamatta kaikkia edellä mainittuja yhteistyömuotoja on toteutettu menestyksekkäästi viimeisen puolentoista vuoden aikana.

- Tieteen ja tutkimuksen avoimuus

Korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten yhteistyön syventämisen tiekartassa 2015-2017 viidentenä toimenpidekokonaisuutena on Avoimet ja jaetut tietovarannot ja tutkimuksen tulokset. SeAMK on erittäin

sitoutunut yhteiseen tavoitteeseen nostaa Suomi yhdeksi johtavista maista tieteen ja tutkimuksen avoimuudessa ja pyrkii toimimaan suunnannäyttäjä AMK-kentässä tässä teemassa. XxXXX saavutti toimintatavoissaan kypsyystason neljä vuoden 2016 lopulla.

- Oppimis- ja tutkimusympäristöjen kehittäminen

SeAMKissa on keväällä 2018 laadittu joukkoistamalla, henkilöstön ja opiskelijoiden näkemykset huomioon ottaen Oppiminen SeAMKissa -dokumentti, jossa määritellään yhteinen näkemys seamkilaisesta opiskelijasta, opettajasta ja oppimisympäristöstä. SeAMKin oppimisympäristöissä korostuvat sen mukaan työelämäläheisyys, autenttisuus ja simulaatiomahdollisuus, opiskelijalähtöisyys sekä projektioppiminen ja digitaalisuus. Oppimisympäristöillä halutaan tukea monialaisen, soveltavan osaamisen rakentumista.

Keskeistä on, että oppimisympäristöt mahdollistavat oppijan aktiivisen toiminnan sekä yksilölliset oppimistavat. Lisäksi halutaan mahdollistaa yrittäjyyskasvatus eri muodoissaan.

SeAMKin tekniikan alan laboratoriot ovat jo tähänkin saakka olleet Suomen parhaimpia. Ne ovat täydentyneet teollisen internetin laboratoriolla, joka on ainutlaatuinen Suomessa. Laboratorio on saanut runsaasti huomiota myös yritysten taholta, sillä opetuksen lisäksi se toimii simulaatioympäristönä alueen yrityksille. SeAMKin aktiivinen kehittäminen on huomioitu EU:n taholta IoT Hub Compass -statuksella, jonka myötä SeAMK on päässyt osaksi kansainvälistä oppimis- ja tutkimusympäristöä. Uutena osa-alueena SeAMK on panostamassa robotiikkainvestointeihin niin tekniikan, elintarvikealan kuin sosiaali- ja terveysalan osalta.

Parhaillaan XxXXX investoi uuden elintarvikelaboratorion rakentamiseen Framin kampukselle. Laboratoriota hyödynnetään sekä bio- ja elintarvikeinsinöörien että agrologien koulutuksessa, ja uudessa laboratoriossa on mahdollisuus tehdä myös tuotevalmistusta. Yhdessä Xxxxxx-opetusravintolan kanssa uusi laboratorio muodostaa ainutlaatuisen ruoka-alan oppimisympäristön. Niin ikään SeAMK rakentaa parhaillaan uuteen sosiaali- ja terveysalan rakennukseen simulaatio-oppimisympäristöä, jota on tarkoitus hyödyntää monialaisesti.

SeAMK on jo useita vuosia toteuttanut FramiPro-toimintaa, jossa opiskelijoilla on mahdollisuus oppia aitoja, monialaisia työelämän projektitoimeksiantoja toteuttaen. Kuluvan lukuvuoden aikana FraiPron pohjalta on jalostettu SeAMKPro-konsepti, jolla opiskelijoita pyritään palvelemaan entistä joustavammin. Opiskelija voi hakea SeAMKProhon ympäri vuoden, ja projekteihin hakiessaan hän tietää aikaisempaa paremmin, millaisesta työelämän projektista on kysymys.

Keväästä 2018 alkaen XxXXXxx kaikki ensimmäisen vuoden opiskelijat koulutusalasta riippumatta ovat osallistuneet SeAMK Innovaatioviikkoon, jonka aikana he ratkaisevat monialaisissa tiimeissä yritysten toimeksiantoja. Halutessaan opiskelija voi jatkaa oppimisprosessia SeAMKPro-projektiympäristössä.

SeAMKissa on muutoinkin haluttu kehittää opiskelijoiden projektityön taitoja, sillä kaikki opiskelijat suorittavat XxXXXxx yhteisiin perusopintoihin kuuluvan Projektityön perusteet -kokonaisuuden. Lisäksi tekniikan alalla toimii tunnustusta saanut Projektipaja, jota kehitetään tulevaisuudessa nykyistä monialaisemmaksi.

- Yrittäjyyden, yritysyhteistyön ja tutkimustulosten hyödyntäminen

Yrittäjähenkisyys on osa SeAMKin visiota. Tavoitteena on, että SeAMKista valmistunut opiskelija on yrittäjähenkinen ja kykenee luomaan sekä kehittämään uutta, kannattavaa ja menestyvää liiketoimintaa. Vuodesta 2015 lähtien yrittäjyys on kulkenut juonteena kaikissa tutkinto-ohjelmissa. Sen mukaisesti opinnoilla autetaan opiskelijaa ymmärtämään yrittäjyyden ja yritystoiminnan keskeinen ja kasvava merkitys yhteiskunnassa. Tulevaisuuden työelämässä on yhä tavanomaisempaa työskennellä peräkkäin ja osin yhtä aikaa sekä julkisella että yksityisellä sektorilla, myös pää- tai osa-aikaisena yrittäjänä. Käytännössä tämä

merkitsee moniammatillisuuden ja monialaisen osaamisen korostumista.

Laajoja pedagogisia ratkaisuja ja oppimisympäristöjä ovat esimerkiksi SeAMK Innovaatioviikko, joka toteutettiin ensimmäistä kertaa keväällä 2018 sekä SeAMKPro, joka on monialaisiin työelämäprojekteihin suuntautunut oppimisympäristö. Lisäksi SeAMKissa toimivat liiketalouden alan ensimmäisen opiskeluvuoden virtuaaliyritystoimintakonsepti, tekniikan alan Projektipaja sekä erilaisia työelämälähtöisiä projektioppimisympäristöjä kaikilla SeAMKin kuudella alalla. SeAMKissa toimii myös aktiivinen Yritystalli, jonka puitteissa omaa yritystoimintaa suunnitteleva opiskelija voi opintojensa aikana kehittää yritysideaansa. Syksyllä 2017 pilotoitiin ensimmäistä kertaa opiskelijoiden GrowUp Students -liikeideakilpailua, joka onnistui erittäin hyvin. Konsepti sisälsi sekä valmennuksen että sparrauksen. Syksyllä 2018 kilpailuun tulevat mukaan myös TAMK ja VAMK.

Kevään 2018 aikana SeAMKin kaikki yrittäjyyteen ja innovaatioihin liittyvät toimet on koottu yhteisen SeAMK Y-Zonen alle. Se on netissä oleva portaali, johon on koottu kaikki yrittäjyysopetukseen, - tapahtumiin ja -valmennukseen sekä kaupallistamiseen, ideoiden edistämiseen ja yrittäjyyden TKI- hankkeisiin liittyvät asiat. Vuoden 2019 alusta alkaen Y-Zonelle on tarkoitus etsiä myös fyysinen tila kampukselta. Keväästä 2017 alkaen SeAMKissa on toiminut myös opiskelijoiden Seinäjoki Entrepreneurship Society (SeiES), samoin kuin opiskelijoiden osuuskunta KAOSK.

SeAMKissa seurataan sekä opiskelijoiden että opettajien yrittäjyysaikomusten että yrittäjyyskasvatuksen etenemistä säännöllisin mittauksin. SeAMKin vuonna 2008 kehittämän Entre Intentio -mittarilla mitataan opiskelijoiden yrittäjyyskiinnostuksen, -aikomusten ja osaamisen kehittymistä opintojen alusta valmistumiseen saakka. Uraauurtavaa tutkimusta on tehty myös siltä osin, että seurantaa on ulotettu alumneihin asti. Vastaavasti opettajien yrittäjyyskasvatustaitoja seurataan säännöllisesti LUTin kanssa yhdessä kehitellyllä opettajien yrittäjyyskasvatusmittarilla. Vuodesta 2000 alkaen SeAMKissa on toteutettu noin joka toinen vuosi opiskelijabarometri, jossa on myös tarkasteltu opiskelijoiden näkemyksiä yrittäjämäisestä opetuksesta.

Yrittäjyys ja kasvu ovat SeAMKin yksi painoala. Painoalan sisällä erityisenä kärkenä ja vahvuusalana on Kasvuyrittäjyys ja omistajanvaihdokset. Kyseisessä teemassa XxXXX edustaa osaamiseltaan valtakunnan kärkeä. SeAMKin omistajanvaihdososaaminen on myös tunnustettu kansainvälisellä tasolla.

SeAMK on vuodesta 2016 kehittänyt avainkumppanuuskonseptia. Tällä hetkellä nimettyjä avainkumppaneita on 17. Toimintamalli on kehittynyt hyvin, ja avainkumppanit ovat antaneet yhteistyöstä erittäin hyvää palautetta. Jokaiselle avainkumppanille on nimetty kumppanuusvastaava, joka pitävät säännöllisesti yhteyttä yritykseen ja tarjoaa ns. yhden luukun periaatetta yhteistyöhön. Avainkumppanit kutsutaan myös 2-3 kertaa vuodessa yhteiseen kumppanuustapaamiseen, ja he toimivat eräänlaisena advisory xxxxxxxx XxXXXxx toimintojen kehittämisessä. Keväällä 2018 T Median toteuttamassa Luottamus & Maine - sidosryhmäkyselyssä XxXXX sai erittäin hyvät palautteet mainekäsityksen sekä sidosryhmätuen osalta TKI- kumppaneilta, harjoittelukumppaneita sekä maksullisen palvelutoiminnan asiakkailta. Tutkimustulosten hyödyntämisestä kerrotaan tarkemmin tämän raportin TKI-osiossa. Kaupallistamisohjelmaa on rakennettu ja toteutettu yhteistyössä Seinäjoen yliopistokeskuksen kanssa. Prosessien ja toimintatapojen kehittämisen ohella on otettu käyttöön mm. SeAMK Lift off -ideakilpailu opiskelijoille ja henkilöstölle sekä SeAMK Lift off -idearahoituskonsepti opiskelijoiden ja henkilökunnan alkuvaiheen ideoiden pienimuotoiselle edistämiselle.

- Valintamenettelyjen uudistaminen ml. ylioppilastutkinnon ja toisen asteen ammatillisen koulutuksen tutkintojen parempi hyödyntäminen

XxXXX on osallistunut ammattikorkeakoulujen yhteiseen, Xxxxxx johdolla tapahtuvaan opiskelijavalintojen kehittämistyöhön ja sen alakohtaisiin työryhmiin. XxXXX on osallistunut vuodesta 2016 alkaen kevään ja

syksyn yhteishauissa sosiaali-, terveys-, liikunta- ja kauneudenhoitoalan sähköisen esivalintakokeen testaamiseen. Esivalintakokeella karsitaan varsinaiseen valintakokeeseen osallistuvien hakijoiden määrä ammattikorkeakoulujen valintaperustesuosituksen mukaan vähintään kaksinkertaiseksi hakukohteen aloituspaikkoihin nähden. Sähköiseen esivalintakokeeseen voivat osallistua kaikki hakukelpoiset hakijat, mikä tukee hakijoiden yhdenvertaista kohtelua.

Syksyn 2016 yhteishaussa XxXXX osallistui sairaanhoitajakoulutuksen sähköisen valintakokeen pilottiin (SUVAKE). Osana pilottia sairaanhoitajakoulutuksen valintakokeet järjestettiin sähköisinä myös syksyllä 2017 ja keväällä 2018. Valintojen osuvuutta ja sähköisen valintakokeen soveltuvuutta arvioidaan kehittämishankkeen edetessä.

Tekniikan alan valtakunnallista valintakoetta on uudistettu mittaamaan hakijoilta matemaattisten taitojen lisäksi opiskelumotivaatiota ja alalle suuntautuneisuutta. XxXXX on osallistunut kevään 2016 ja kevään 2017 yhteishakujen tekniikan alan valtakunnalliseen valintayhteistyöhön ja uudistettu koe on otettu myös SeAMKissa käyttöön.

SeAMKissa kokeiltiin opiskelijavalinnan varasijamenettelystä luopumista vuonna 2016. Saatujen kokemusten perusteella uusi käytäntö koettiin hakijan kannalta hyvänä vaihtoehtona, koska se nopeuttaa tiedon saantia XxXXXxx opiskelijavalinnoista ja helpottaa siten opiskelijan valmistautumista opintoihinsa. Varasijamenettelystä luopuminen on myös nopeuttanut opiskelijavalintaprosessia.

Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen työryhmä on valmistellut yhteistä suositusta siirto- opiskelijamenettelyistä. Molempia korkeakoulusektoreita koskeva siirto-opiskelijavalintasuositus tuli voimaan vuonna 2017. Suositus ei ota kantaa sektorien välisiin siirtymisiin tai alalta toiselle siirtymisen valintaperusteisiin tai menettelyihin. Sen sijaan suosituksen pohjalta on laadittu ammattikorkeakoulujen yhteinen siirtohakuaikataulusuositus, jota myös SeAMK noudattaa. SeAMKissa on toteutettu siirtohaku opintopolku.fi-palvelussa keväästä 2017 alkaen.

SeAMK osallistuu Metropolian koordinoimaan valtakunnalliseen opiskelijavalintojen kehittämishankkeeseen vuosina 2017-2020. SeAMK on sitoutunut hyödyntämään kehittämishankkeen tuloksia opiskelijavalintojen sujuvoittamiseksi ja on erittäin kiinnostunut mm. digitaalisten opiskelijavalintamenetelmien käyttöönottamisesta. SeAMKissa on käytössä opiskelijavalinta, joka ei edellytä hakijalta pitkää valmentautumista. XxXXX pyrkii valtakunnallisen opiskelijavalintaperustesuosituksen ja alakohtaisten vastuukorkeakoulujen linjausten mukaisesti hyödyntämään nykyistä enemmän ammatillisen toisen asteen tutkintotodistuksia ja ylioppilastutkintotodistuksia opiskelijavalinnoissaan. SeAMK onkin sitoutunut noudattamaan keväällä 2018 julkaistua ylioppilastutkintotodistuksen ja ammatillisen tutkintotodistuksen pisteytysmallia todistusvalinnoissaan. XxXXX pyrkii edelleen pitämään ensimmäistä korkeakoulututkintoa suorittamaan valittujen osuutta kaikista uusista opiskelijoista korkealla tasolla. Tavoitteena on, että vuonna 2020 ammattikorkeakouluun perustutkintoa suorittamaan valituista opiskelijoista vähintään 80 % on ensimmäistä kertaa korkeakouluun hyväksyttyjä. Kevään 2017 yhteishaussa tämä osuus oli yli 90 % kaikista hakijoista ja paikan vastaanottaneista.

SeAMK on kehittänyt ja kehittää joustavia opintopolkuja toiselta asteelta korkea-asteelle. Koulutuskeskus Sedun kanssa on aloitettu syksyllä 2017 mittava Tie tulevaisuuteen -hanke, jonka tavoitteena on nopeuttaa toisen asteen opiskelijoiden opintopolkuja SeAMKiin. Käytännössä toisen asteen opiskelija voisi niin halutessaan sisällyttää toisen asteen tutkintoonsa ammattikorkeakouluopintoja (SILTA-opintoja) kaikilla SeAMKin koulutusaloilla. Opintotarjonta koostuu pääosin SeAMKin tutkinto-ohjelmien perusopinnoista, ja sen laajuus on 15-60 opintopistettä alasta riippuen. Hankkeen ensimmäisessä SILTA-haussa olivat liiketalouden ja tekniikan alan opintotarjonta. Näiden alojen laajat opintokokonaisuudet (60 op) alkavat syksyllä 2018. Myös myöhemmin tarjolle tuleviin sairaanhoitajan SILTA-opintoihin sai jo tässä vaiheessa ilmaista kiinnostuksensa ja jättää hakemuksensa. Ensimmäiseen hakuun on saatu yli 60 hakemusta. Ennen

hankkeen alkua on mahdollistettu 15 op:n opinnot lähihoitajasta sairaanhoitajaksi. Koulutuskeskus Sedulla on koulutusta viidellä paikkakunnalla ja polkuja tarjotaan tulevaisuudessa kaikilla paikkakunnilla. Vuonna 2017 aloitettiin lisäksi 45 op:n polku Etelä-Pohjanmaan Opiston liikunnan ja vapaa-ajanohjauksen toisen asteen tutkinnosta XxXXXxx sosionomiopintoihin. Ensimmäiset opiskelijat ovat jo toteuttamassa näitä opintoja.

Kun opinnot suunnitellaan niin, että opiskelija voi SeAMKiin opiskelemaan päästyään siirtyä opiskelemaan aikaisemmin opinnot aloittaneiden kanssa, tämä myös nopeuttaa korkeakouluopintoja.

6. RAPORTOINTI

Ammattikorkeakoulu raportoi toiminnastaan tilinpäätöksessä ja siihen kuuluvassa toimintakertomuksessa sekä vuosittaisessa erillisraportissa sopimuksen tavoitteiden ja korkeakoulun strategian toteuttamisen keskeisten toimenpiteiden toteutumisesta. Ammattikorkeakoulu myös perustelee mahdolliset poikkeamat sovittujen tavoitteiden toteutumisessa tai toimenpiteiden ajoituksessa. Rahoituksen käytöstä raportoidaan ammattikorkeakoulujen taloushallinnon koodiston mukaisesti. Ammattikorkeakoulu informoi ennakoivasti, vuosiraportoinnin ulkopuolella ministeriötä rakenteellisista uudistuksista, joilla on merkittäviä henkilöstövaikutuksia.

Opetus- ja kulttuuriministeriö varmistaa sopimuskauden aikana vuosittain, että korkeakoulu on käynnistänyt tai edennyt sopimuksen mukaisissa toimenpiteissä. Mahdollisissa ongelmatilanteissa OKM käy vuosittain alkusyksystä tarkentavan keskustelun korkeakoulun kanssa aiemmin päätetyn strategiarahoituksen tason tarkistamiseksi.

Opetus- ja kulttuuriministeriö arvioi sopimuksen toteutumista ministeriön kirjallisessa palautteessa, ohjaukseen liittyvien korkeakouluvierailujen yhteydessä ja osana vuotuista tilastoseurantaa.

XxXXX on toiminut tämän ohjeen mukaisesti.

Raportoinnin liitteinä ovat Asiakirjat-kansiossa seuraavat dokumentit:

- SeAMK strategian toteutuminen vuosina 2016-2018

- SeAMK strategian toimeenpanosuunnitelma vuosille 2019-2020 ja

- SeAMK lisästrategiarahapyyntö vuosille 2019-2020.

ALLEKIRJOITUKSET

Tätä sopimusta on tehty kaksi samansisältöistä kappaletta, yksi kummallekin osapuolelle.

Xxxxx Xxxxxxx Xxxx Xxxxxxxx

Ylijohtaja Hallituksen puheenjohtaja

Xxxxx Xxxxx Xxxxx Xxxxxxx

Johtaja Rehtori