KIRKON YHTEISTOIMINTASOPIMUS
KIRKON YHTEISTOIMINTASOPIMUS
LUKU 1 SOVELTAMISALA, MÄÄRITELMIÄ JA SOPIMUKSEN TARKOITUS
1 § Soveltamisala ja määritelmiä
1 mom. Soveltamisala
Tätä sopimusta sovelletaan työnantajan ja henkilöstön väliseen yhteistoi- mintaan ja työsuojelun yhteistoimintaan Suomen evankelis-luterilaisessa kirkossa ja sen seurakunnissa. Sopimus on evankelis-luterilaisen kirkon vir- kaehtosopimuksista annetun lain (968/1974) 3 §:n 4 momentin mukainen yleissopimus yhteistoiminnasta sekä työsuojelun valvonnasta ja työpaikan työsuojeluyhteistoiminnasta annetun lain (44/2006, jäljempänä työsuojelun valvontalaki) 23 §:n 1 ja 2 momentissa tarkoitettu sopimus.
2 mom. Työnantaja
Työnantajalla tarkoitetaan tässä sopimuksessa seurakuntaa, seurakuntayh- tymää, kirkkohallitusta ja tuomiokapitulia. Mitä tässä sopimuksessa on sa- nottu seurakunnasta koskee vastaavasti myös muita edellä mainittuja työn- antajia.
Soveltamisohje:
Työnantajan edustajana toimii kulloinkin käsiteltävässä asiassa toimivaltainen viran- omainen tai tämän määräämä viranhaltija tai työntekijä.
3 mom. Henkilöstö ja sen edustajat
Henkilöstöllä tarkoitetaan tässä sopimuksessa työnantajan palveluksessa olevia viranhaltijoita ja työsopimussuhteisia työntekijöitä, joista molemmista tässä sopimuksessa käytetään nimitystä työntekijä, jollei nimenomaisesti toi- sin mainita. Työntekijöiden edustajina voivat toimia tämän sopimuksen mu- kaisesti asetettu työsuojeluvaltuutettu ja/tai Kirkon luottamusmiessopimuk- sen mukaisesti asetetut luottamusmiehet.
Soveltamisohje:
Työsuojelun yhteistoimintasäännökset, jotka koskevat virka- ja työsopimussuhdetta vail- la olevia, ovat työturvallisuuslain (738/2002, jäljempänä TTL) 4 ja 17 §:ssä.
4 mom. Paikallinen sopiminen
Paikallisella sopimisella tarkoitetaan tässä sopimuksessa Kirkon pääsopi- muksen 14 §:ssä tarkoitetun paikallisen sopimisen normaalilausekkeen mukaista menettelyä. Jollei yksimielistä neuvottelutulosta saavuteta, asia voidaan saattaa Kirkon työmarkkinalaitoksen ja kirkon pääsopijajärjestöjen välillä neuvoteltavaksi ja sovittavaksi.
Soveltamisohje:
Paikallisesta sopimuksesta ks. KirVESTES liite 9, 14 §.
5 mom. Työturvallisuuslain soveltaminen eräissä tapauksissa
Työsuojelun yhteistoiminta ja yhteisten vaarojen torjunta TTL 49 – 54 §:ssä
tarkoitetulla yhteisellä työpaikalla toteutetaan siten kuin työsuojelun valvon- talain 5a luvussa on säädetty.
2 § Sopimuksen tarkoitus
Sopimuksen tarkoitus on edistää työnantajan ja työntekijöiden välistä vuoro- vaikutuksellista yhteistoimintaa sekä työntekijöiden osallistumista ja vaikut- tamista työtä ja työpaikkaa sekä työn turvallisuutta ja terveellisyyttä koske- vien asioiden käsittelyyn. Yhteistoimintaa edistämällä pyritään kehittämään samanaikaisesti kestävää ja tuloksellista toimintaa sekä työelämän laatua.
Soveltamisohje:
Tässä sopimuksessa vuorovaikutuksellinen yhteistoiminta on jaettu kahteen eri menet- telyyn: kehittämistoimintaan (jatkuva yhteistoiminta; 3-6 §) ja työvoiman käytön vähentä- miseen liittyvään yhteistoimintaan (tuta-menettely, 7-12 §).
Yhteistoiminnassa käsitellään tämän sopimuksen mukaiset asiat ennen työnantajan nii- tä koskevaa ratkaisua.
LUKU 2 JATKUVA YHTEISTOIMINTA
3 § Jatkuvassa yhteistoiminnassa käsiteltävät asiat
1 mom. Työsuojelun valvontalakiin perustuvat asiat
Työnantajan ja työntekijöiden välisessä jatkuvassa yhteistoiminnassa kä- sitellään sen lisäksi, mitä muualla säädetään, työn ja työpaikan olosuhteet huomioon ottaen seuraavia työsuojelun yhteistoiminnan piiriin luettavia asi- oita:
1) työntekijän turvallisuuteen ja terveyteen välittömästi vaikuttavat asiat ja niitä koskevat muutokset;
2) periaatteet ja tapa, joiden mukaan työpaikan vaarat ja haitat selvitetään sekä tässä selvityksessä ja työterveyshuollon tekemässä työpaikkaselvi- tyksessä esille tulleet työntekijöiden turvallisuuteen ja terveyteen yleisesti vaikuttavat seikat;
Soveltamisohje:
Työpaikalla tarkoitetaan tässä kaikkia niitä ympäristöjä, joissa seurakuntatyötä teh- dään.
3) työkykyä ylläpitävään toimintaan liittyvät, työssä jatkamista tukevat ja muut työntekijöiden turvallisuuteen ja terveyteen vaikuttavat kehittämis- tavoitteet ja kehittämisohjelmat sekä toimintaperiaatteet;
Soveltamisohje:
Näitä ovat mm. työsuojelun toimintaohjelma, työpaikan päihdeongelmien käsittelyn periaatteet ml. huumausainetestiä koskevan todistuksen antamisen edellytyksenä olevat tehtäväkohtaiset perusteet, käytännön menettelytavat päihdeongelmatilan- teessa, hoitoon ohjaamisen toimintaperiaatteet, hyvän kohtelun edistämisen toimin- taperiaatteet, käytännön menettelytavat epäasiallisen kohtelun ehkäisemiseksi työ- paikalla sekä kuntoutukseen liittyvät ja varhaisen puuttumisen toimintaperiaatteet.
4) työn järjestelyyn ja mitoitukseen sekä niiden olennaisiin muutoksiin liit- tyvät asiat, jotka vaikuttavat työntekijöiden turvallisuuteen, terveyteen ja työkykyyn;
5) työturvallisuuslaissa tarkoitetun työtekijöille annettavan opetuksen, ohja- uksen ja perehdyttämisen tarve ja järjestelyt;
6) työhön, työympäristöön ja työyhteisön tilaan liittyvät, työn turvallisuutta ja terveellisyyttä kuvaavat tilasto- ja muut seurantatiedot;
Soveltamisohje:
Näitä ovat mm. henkilöstötilinpäätöksen/-kertomuksen tai vastaavan tiedot, sairaus- poissaoloja, ammattitauteja ja työtapaturmia koskevat seurantatiedot.
7) työterveyshuollon järjestämisen periaatteet ja toiminnan suunnittelu sekä työterveyshuollon toteutus ja vaikutusten arviointi;
Soveltamisohje:
Näitä ovat mm. työterveyshuoltolain (1383/2001) 8 §:n mukaisesti työterveyshuollon toimintasuunnitelma ja työterveyshuollon toimintaa ja vaikuttavuutta kuvaavat rapor- tit. Ks. myös SVL 13:4.
8) työpaikan työsuojelutiedotuksen periaatteet ja työpaikalla tarvittavan työn turvallisuutta ja terveellisyyttä käsittelevän koulutuksen tarve; sekä
Soveltamisohje:
Näitä ovat mm. esimiesten työsuojelukoulutus ja työturvallisuuskorttikoulutus.
9) edellä 1–8 kohdassa tarkoitettujen asioiden toteutumisen ja vaikutusten seuranta.
2 mom. Muut yhteistoiminnan piiriin kuuluvat asiat
Työnantajan ja työntekijöiden välisessä jatkuvassa yhteistoiminnassa käsi- tellään 1 momentissa määrättyjen asioiden lisäksi ainakin seuraavia asioita:
1) henkilöstön asemaan olennaisesti vaikuttavat kehittämishankkeet, muu- tokset työtehtävissä, työmenetelmissä ja tehtävien tai työtilojen järjeste- lyssä;
Soveltamisohje:
Tämän kohdan mukaisesti käsitellään myös mm. olennaisia kone- ja laitehankintoja.
2) organisaation ja toiminnan uudelleen järjestäminen ja niiden periaatteet, jos asialla voi olla olennaisia henkilöstövaikutuksia;
Soveltamisohje:
Näitä ovat mm. ulkopuolisen työvoiman käyttö, vuokratyövoiman käyttö tai seura- kuntaliitokset ja liikkeen luovutus.
3) henkilöstöhallinnon ja henkilöstön kehittämisen periaatteet ja menettely- tavat sekä työyhteisön sisäisen tiedotuksen ja vuorovaikutuksen periaat- teet;
Soveltamisohje:
Näitä ovat mm. työ- ja loma-aikojen sekä henkilöstöpalvelujen (esim. työpaikka- ruokailu ja henkilöstömuistamiset) yleiset järjestelyt, henkilöstö- ja koulutussuun- nitelmat sekä virkistystoiminta. Tämän kohdan mukaisesti käsitellään myös mm. työhönoton ja perehdyttämisen periaatteet, henkilöstön aloiteoikeus ja työntekijöistä kerättävät tiedot. Lisäksi käsitellään työntekijöihin kohdistuvan teknisen valvonnan tarkoitus, käyttöönotto ja menetelmät sekä sähköpostin ja tietoverkon käyttö (Laki yksityisyyden suojasta työelämässä, 759/2004) sekä sukupuolten välistä tasa-arvoa edistävät toimet ja tasa-arvosuunnitelma (Laki miesten ja naisten välisestä tasa- arvosta, 609/1986).
Seurakunnassa, jonka henkilöstön lukumäärä on säännöllisesti vähintään 20, hen- kilöstön kehittämisen periaatteista ja menettelytavoista on käytävä ilmi seurakunnan koko huomioon ottaen:
1) toteutuneiden määräaikaisten työ- ja virkasuhteiden määrä sekä arvio näiden kehittymisestä;
2) periaatteet erilaisten työsuhdemuotojen käytöstä;
3) yleiset periaatteet, joilla pyritään ylläpitämään työkyvyttömyysuhan alaisten ja ikääntyneiden työntekijöiden työkykyä sekä työttömyysuhan alaisten työntekijöi- den työmarkkinakelpoisuutta;
4) 1-3 kohdan suunnitelmien toteuttaminen ja seurantamenettelyt.
Lisäksi tulee kiinnittää huomiota:
1) osatyökykyisten työllistämisen periaatteisiin; sekä
2) joustaviin työaikajärjestelyihin.
4 § Jatkuvan yhteistoiminnan menettely
1 mom. Jatkuvan yhteistoiminnan tavoite
Ennen kuin työnantaja ratkaisee 3 §:ssä tarkoitetun asian, sen on käsiteltävä yhteistoiminnan hengessä yksimielisyyden saavuttamiseksi valmisteilla ole- van toimenpiteen perusteita, vaikutuksia ja vaihtoehtoja asianomaisten työn- tekijöiden tai heidän 1 §:n 3 momentissa tarkoitettujen edustajiensa kanssa.
2 mom. Välitön käsittely
Yksittäistä työntekijää tai työyksikköä koskeva asia käsitellään ensisijaisesti työnantajan tai tämän edustajana toimivan esimiehen ja työntekijän tai työyk- sikön työntekijöiden kesken (välitön käsittely). Työntekijän pyynnöstä asian käsittelyyn voi osallistua myös 1 §:n 3 momentissa tarkoitettu työntekijöiden edustaja. Jos asia koskee työntekijän turvallisuutta ja terveyttä, työsuojelu- valtuutetulla on oikeus osallistua asian käsittelyyn tarvittaessa muutoinkin.
3 mom. Edustuksellinen käsittely
Laajakantoiset ja työpaikkaa yleisesti koskevat asiat käsitellään yhteistyö- toimikunnassa (edustuksellinen käsittely) tai, jos yhteistyötoimikuntaa ei ole, yhteistoimintakokouksessa yhdessä kaikkien työntekijöiden kanssa.
Soveltamisohje 1-3 mom.:
Yhteistoimintaa ja osallistumista tapahtuu arkipäivän työssä esimiesten ja työntekijöi- den kesken. Laajakantoiset ja työpaikkaa yleisesti koskevat asiat kuuluvat kuitenkin lähtökohtaisesti edustuksellisen yhteistoiminnan piiriin. Silloin, kun työntekijöiden pie- nen määrän vuoksi ei ole asetettu yhteistyötoimikuntaa, edustuksellista yhteistoimintaa edellyttävät asiat käsitellään yhteistoimintakokouksessa kaikkien työntekijöiden kanssa yhdessä.
4 mom. Tietojenantovelvollisuus
Työnantajan tulee antaa käsittelyyn osallistuville työntekijöille tai heidän edustajilleen käsiteltävän asian kannalta tarpeelliset tiedot siten, että he voi- vat riittävästi perehtyä ja valmistautua asiaan. Xxxxxxx pidettäviä tietoja saa kuitenkin antaa vain siinä laajuudessa kuin se on välttämätöntä asian käsit- telyn kannalta. Tietoja henkilön terveydentilasta, henkilökohtaisista oloista tai muista salassa pidettävistä yksityiselämän suojan piiriin kuuluvista tiedoista ei saa antaa ilman sen henkilön suostumusta, jota tiedot koskevat.
5 mom. Käsittelyn ajoittamisesta
Jatkuvan yhteistoiminnan asioita on käsiteltävä niiden valmistelu- ja päätök- sentekoaikataulu huomioon ottaen riittävän ajoissa. Jos jatkuvassa yhteistoi- minnassa käsiteltävään asiaan liittyy valmistelua, johon työntekijät tai heidän 1 §:n 3 momentissa tarkoitettu edustajansa ovat osallistuneet, työnantaja voi
yhdessä heidän kanssaan todeta, miltä osin valmistelu toteuttaa jatkuvan yhteistoiminnan.
Soveltamisohje:
Jatkuvan yhteistoiminnan asioiden käsittelyä riittävän ajoissa voidaan edistää laatimalla koko vuotta koskeva käsittelysuunnitelma (vuosikello).
5 § Jatkuvan yhteistoiminnan toteutuminen
Jatkuva yhteistoiminta on toteutunut, kun asiassa on menetelty 4 §:ssä tar- koitetulla tavalla. Jos asiassa tapahtuu olennainen muutos, on asiassa toteu- tettava uusi yhteistoiminta.
Soveltamisohje:
Työnantaja voi ratkaista 3 §:ssä tarkoitetun asian sen jälkeen, kun jatkuva yhteistoiminta on asian osalta toteutunut.
6 § Jatkuvan yhteistoiminnan asioista tiedottaminen
1 mom. Työnantajan yleinen tiedottamisvelvollisuus
Työnantajan on tiedotettava asian luonteeseen nähden sopivalla tavalla 4
§:ssä tarkoitetussa asiassa tekemistään päätöksistä henkilöstölle tai heidän 1 § 3 momentissa tarkoitetuille edustajilleen.
Soveltamisohje:
Avoin tiedonkulku on yhteistoiminnan onnistumisen edellytys. Erityistä huomiota tulee kiinnittää tiedotuksen oikea-aikaisuuteen ja työpaikan sisäiseen tiedonkulkuun.
2 mom. Vuosittainen tiedottamisvelvollisuus
Työnantajan on vuosittain tiedotettava työvoimatilanteesta, toiminnan ja ta- louden tilasta sekä niiden todennäköisestä kehityksestä kaikille työntekijöille.
Soveltamisohje:
Tämän momentin mukainen tiedottamisvelvoite toteutuu esimerkiksi talousarviosta ja toiminta- ja taloussuunnitelmasta tiedotettaessa.
LUKU 3 YHTEISTOIMINTAMENETTELY TYÖVOIMAN KÄYTÖN VÄHENTÄ- MISEEN LIITTYVISSÄ TILANTEISSA (TUTA-MENETTELY)
7 § Tuta-menettelyssä käsiteltävät asiat
Työnantajan ja työntekijöiden välisessä tuta-menettelyssä käsitellään asia, joka koskee tuotannollisista tai taloudellisista syistä toimeenpantavaa yhden tai useamman työntekijän irtisanomista, lomauttamista tai osa-aikaistamista.
Soveltamisohje:
Tässä sopimuksessa työvoiman käytön vähentämiseen liittyvissä tilanteissa toteutetta- vaa yhteistoimintamenettelyä kutsutaan tuta-menettelyksi.
8 § Tuta-menettely ja sen määräajat
1 mom. Tuta-menettelyn tavoite
Ennen kuin työnantaja ratkaisee 7 §:ssä tarkoitetun asian, sen on käsiteltävä
yhteistoiminnan hengessä yksimielisyyden saavuttamiseksi valmisteilla ole- van toimenpiteen perusteita, vaikutuksia ja vaihtoehtoja asianomaisten työn- tekijöiden tai heidän 1 §:n 3 momentissa tarkoitettujen edustajiensa kanssa (tuta-menettely).
2 mom. Ilmoitus tuta-menettelyn käynnistämisestä
Työnantajan on kirjallisesti ilmoitettava tuta-menettelyn käynnistämisestä vii- meistään viisi päivää ennen neuvottelujen aloittamista.
Soveltamisohje:
Ilmoitus tehdään 3 tai 4 momentissa tarkoitetuille käsittelyyn osallistuville tahoille. Se tehdään 3 momentissa tarkoitetussa tapauksessa myös asianomaisen henkilön luotta- musmiehelle.
Tuta-menettelyä varten on hyvä laatia suunnitelma aikatauluineen. Siinä on syytä huo- mata tämän momentin mukainen viiden kalenteripäivän ilmoitusaika ja 6 momentin mukainen 14 kalenteripäivän vähimmäisaika tuta-menettelylle (yhteensä vähintään 19 kalenteripäivää).
3 mom. Välitön tuta-käsittely
Yksittäistä työntekijää tai työyksikköä koskevat tuotannollisista tai taloudel- lisista syistä suunnitellut irtisanomiset, lomautukset sekä osa-aikaistamiset käsitellään ensisijaisesti työnantajan tai tämän edustajana toimivan esimie- hen ja työntekijän tai työyksikön työntekijöiden kesken (välitön tuta-käsittely). Työntekijän pyynnöstä asian käsittelyyn voi osallistua myös 1 §:n 3 momen- tissa tarkoitettu työntekijöiden edustaja.
4 mom. Edustuksellinen tuta-käsittely
Laajakantoiset tuotannollisista tai taloudellisista syistä suunnitellut irtisano- miset, lomautukset sekä osa-aikaistamiset käsitellään yhteistyötoimikunnas- sa (edustuksellinen tuta-käsittely) tai, jos yhteistyötoimikuntaa ei ole, yhteis- toimintakokouksessa yhdessä kaikkien työntekijöiden kanssa.
5 mom. Tietojenantovelvollisuus
Työnantajan tulee antaa asian käsittelyyn osallistuville työntekijöille tai hei- dän edustajilleen käsiteltävän asian kannalta tarpeelliset tiedot siten, että he voivat riittävästi perehtyä ja valmistautua asiaan. Xxxxxxx pidettäviä tieto- ja saa kuitenkin antaa vain siinä laajuudessa kuin se on välttämätöntä asi- an käsittelyn kannalta. Tietoja henkilön terveydentilasta, henkilökohtaisista oloista tai muista salassa pidettävistä yksityiselämän suojan piiriin kuuluvista tiedoista ei saa antaa ilman sen henkilön suostumusta, jota tiedot koskevat.
6 mom. Vähimmäisaika tuta-menettelylle
Työnantaja voi tehdä päätöksen tuotannollisista tai taloudellisista syistä toi- meenpantavasta irtisanomisesta, lomauttamisesta tai osa-aikaistamisesta vasta, kun tuta-menettelyn aloittamisesta on kulunut vähintään 14 päivää. Jos tuta-menettelyssä käsiteltävään asiaan liittyy valmistelua, johon työnte- kijät tai heidän 1 §:n 3 momentissa tarkoitettu edustajansa ovat osallistuneet, tai jos asiaa on käsitelty 4 §:ssä tarkoitetun menettelyn osana eikä asiassa ole tämän jälkeen tapahtunut olennaisia muutoksia, työnantaja ja työntekijät tai heidän 1 §:n 3 momentissa tarkoitettu edustajansa voivat yhdessä todeta, miltä osin tällainen valmistelu tai käsittely toteuttaa tuta-menettelyn.
Soveltamisohje 1 - 6 mom.:
Tämän pykälän mukainen yhteistoimintamenettely korvaa KL 6:45:n ja KL 6:58:n sekä TSL 5:3:n ja 9:3:n mukaisen selvitysvelvollisuuden.
Edellä 6 momentissa tarkoitettu toteaminen voi pitää sisällään myös viiden kalenteripäi- vän ilmoittamisajan ja 14 kalenteripäivän neuvotteluille vaaditun vähimmäisajan toteu- tumisen.
9 § Ilmoitus työ- ja elinkeinotoimistolle
Työnantajan esittäessä käsiteltäväksi tuta-menettelyssä toimenpiteitä, jotka voivat johtaa työntekijän irtisanomiseen, lomauttamiseen tai osa-aikaistami- seen, on 8 §:n 2 momentissa tarkoitettu neuvotteluesitys tai siitä ilmenevät tiedot toimitettava kirjallisesti myös työ- ja elinkeinotoimistolle viimeistään tuta-menettelyn alkaessa, jollei näitä tietoja ole toimitettu sille aikaisemmin muussa yhteydessä.
10 § Toimintasuunnitelma ja toimintaperiaatteet
1 mom. Työllistymistä edistävä toimintasuunnitelma
Tehtyään neuvotteluesityksen tarkoituksestaan irtisanoa vähintään kymme- nen työntekijää taloudellisin tai tuotannollisin perustein työnantajan on tu- ta-menettelyn alussa annettava henkilöstön edustajille esitys työllistymistä edistäväksi toimintasuunnitelmaksi. Toimintasuunnitelmaa valmistellessaan työnantajan on viipymättä selvitettävä yhdessä työ- ja elinkeinoviranomais- ten kanssa työllistymistä tukevat julkiset työvoimapalvelut.
2 mom. Toimintasuunnitelman sisältö
Toimintasuunnitelmasta, jota laadittaessa on otettava huomioon, mitä työvoi- man vähentämisestä on säädetty tai työ- taikka virkaehtosopimuksin sovittu, tulee käydä ilmi tuta-menettelyn suunniteltu aikataulu, neuvotteluissa nou- datettavat menettelytavat ja suunnitellut, irtisanomisaikana noudatettavat toimintaperiaatteet julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetussa laissa (916/2012) tarkoitettuja palveluja käytettäessä sekä työnhaun ja koulutuksen edistämisessä.
3 mom. Toimintaperiaatteet, kun irtisanomiset koskevat alle kymmentä työntekijää
Jos työnantajan harkitsemat irtisanomiset koskevat alle kymmentä työnteki- jää, työnantajan on tuta-menettelyn alkaessa esitettävä toimintaperiaatteet, joiden mukaisesti irtisanomisajan kuluessa tuetaan työntekijöiden oma-aloit- teista hakeutumista muuhun työhön tai koulutukseen sekä heidän työllisty- mistään julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetussa laissa tarkoitetuil- la palveluilla.
11 § Tuta-menettelyn toteutuminen
Tuta-menettely on toteutunut, kun asiassa on menetelty 8-10 §:ssä tarkoite- tulla tavalla. Jos asiassa tapahtuu olennainen muutos, on asiassa toteutetta- va uusi tuta-menettely.
Soveltamisohje:
Välittömästä tuta-käsittelystä on hyvä laatia pöytäkirja, josta käy ilmi käsittelyn ajankoh- ta, siihen osallistuneet henkilöt, sen tulos ja mahdolliset osapuolten eriävät kannanotot ja jonka tarkastavat ja varmentavat allekirjoituksillaan läsnä olleet henkilöt, jolleivat he siitä toisin sovi. Pöytäkirjan avulla on mahdollista todentaa tuta-menettelyn toteutumi- nen.
Työnantaja voi ratkaista 7 §:ssä tarkoitetun asian sen jälkeen, kun tuta-menettely on asian osalta toteutunut.
12 § Työnantajan tiedottamisvelvollisuus tuta-menettelyn lopputuloksesta
Työnantajan on tiedotettava asian luonteeseen nähden sopivalla tavalla 7
§:ssä tarkoitetussa asiassa tekemistään päätöksistä henkilöstölle tai heidän 1 § 3 momentissa tarkoitetuille edustajilleen.
Soveltamisohje:
Tuta-menettelyn tiedottamisvelvollisuuden lisäksi työnantajan tulee huolehtia KL:n ja TSL:n mukaisista työntekijöille annettavista irtisanomis-, lomautus- tai osa-aikaistamisil- moituksista tai vastaavista tiedonannoista.
LUKU 4 YHTEISTOIMINTAORGANISAATIO
13 § Yleinen määräys edustuksellisesta yhteistoimintaorganisaatiosta
Seurakunnassa on edustuksellista yhteistoimintaa varten yhteistyötoimikun- ta tai, jos sellaista ei ole asetettu seurakunnan pienen koon vuoksi, yhteis- toimintakokous.
Soveltamisohje:
Yhteistyötoimikunnassa työnantajaa edustavia jäseniä ovat (14 §) työsuojelupäällikkö ja mahdolliset muut työnantajan edustajaksi nimetyt henkilöt (ko. työnantajaorganisaation palveluksessa oleva kirkkoherra ja muu esimiesasemassa oleva henkilö). Työntekijöitä edustavia jäseniä ovat työsuojeluvaltuutettu tai työsuojeluvaltuutetut, jos heitä on valittu useampia, ja pääsopijajärjestöjen pääluottamusmiehet. Myös varavaltuutetut ja luotta- musmiehet voivat toimia työntekijöitä edustavina jäseninä, jos paikallisesti niin sovitaan.
Yhteistoimintakokoukseen (15 §) osallistuvat kirkkoherra, työsuojelupäällikkö ja seura- kunnan koko muu henkilöstö.
Organisaation tai toiminnan muuttuessa yhteistoimintaorganisaatio saatetaan vastaa- maan muuttunutta tilannetta kulloinkin meneillään olevan toimikauden ajaksi.
14 § Yhteistyötoimikunta
1 mom. Yhteistyötoimikunnan asettaminen ja toimikausi
Jos työnantajan palveluksessa työskentelee säännöllisesti vähintään 10 työntekijää, on perustettava neljäksi kalenterivuodeksi kerrallaan yhteistyö- toimikunta tässä sopimuksessa tarkoitettua edustuksellista yhteistoimintaa varten.
Soveltamisohje:
Yhteistyötoimikunnan toimikaudet määritellään keskitetysti pääsopijaosapuolten kes- ken.
2 mom. Yhteistyötoimikunnan jäsenten lukumäärä
Toimikunnan jäsenmäärästä sovitaan paikallisesti. Toimikunnassa on enin- tään 12 jäsentä. Vähintään neljäsosan jäsenistä tulee edustaa työnantajaa.
Soveltamisohje:
Yhteistyötoimikunnan jäsenten määrästä sovittaessa otetaan huomioon työpaikan laatu, laajuus ja muut olosuhteet.
3 mom. Työnantajan ja työntekijöiden edustajat yhteistyötoimikunnassa
Yhteistyötoimikunnassa ovat edustettuina työnantaja sekä työpaikan työn- tekijät.
Työnantajan edustajana toimii työsuojelupäällikkö. Jos yhteistyötoimikun- nassa on enemmän kuin neljä jäsentä, työnantajan edustajana toimii lisäksi kirkkoherra ja tarpeen mukaan kirkkoneuvoston määräämä muu esimies- asemassa oleva henkilö.
Työntekijöiden edustajina toimivat työsuojeluvaltuutetut ja pääsopijajär- jestöjen pääluottamusmiehet. Myös varavaltuutetut ja pääsopijajärjestöjen luottamusmiehet voivat toimia työntekijöiden edustajina, jos paikallisesti niin sovitaan.
Soveltamisohje:
Seurakuntayhtymässä siihen kuuluvien seurakuntien kirkkoherrat valitsevat yhteistyö- toimikunnan kirkkoherrajäsenen ja yhteinen kirkkoneuvosto työsuojelupäällikön lisäksi tarvittavat muut työnantajaedustajat.
Kun pääluottamusmiehen asema luottamusmiehenä päättyy kesken yhteistyötoimikun- nan toimikauden, päättyy hänen tehtävänsä myös yhteistyötoimikunnassa. Pääluotta- musmiehen tilalle astuu toimikunnan jäljellä olevaksi toimikaudeksi pääsopijajärjestön asettama uusi pääluottamusmies.
4 mom. Yhteistyötoimikunnan puheenjohtajuus ja koolle kutsuminen
Yhteistyötoimikunnan puheenjohtajana toimii työsuojelupäällikkö ja varapu- heenjohtajana työntekijöiden edustajien keskuudestaan valitsema henkilö. Toimikunta kokoontuu niin usein kuin sille tässä sopimuksessa asetetut teh- tävät edellyttävät, kuitenkin vähintään kerran neljännesvuodessa. Xxxxxx- xxx kutsuu koolle puheenjohtaja vähintään viisi kalenteripäivää ennen ko- kousta tai niin pian kuin se on mahdollista. Se on kutsuttava koolle myös, jos varapuheenjohtaja tai neljännes toimikunnan jäsenistä sitä ilmoittamaansa asiaa varten pyytää. Kokouksesta laaditaan pöytäkirja.
Soveltamisohje:
Pöytäkirjan tarkistamisessa noudatetaan hyvän kokouskäytännön mukaista menettelyä.
Yhteistyötoimikunta valitsee itselleen sihteerin. Sihteerinä voi toimia muukin kuin yhteis- työtoimikunnan jäsen Puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja voivat muodostaa puheen- johtajiston, joka mm. valmistelee kokouksen asialistan.
15 § Yhteistoimintakokous
Yhteistoimintakokous toimii yhteistyötoimikunnan asemesta seurakunnissa, joiden palveluksessa työskentelee säännöllisesti alle 10 työntekijää. Kokouk- sen koollekutsujana ja puheenjohtajana toimii kirkkoherra. Kokous kutsutaan koolle vähintään viisi kalenteripäivää ennen kokousta tai niin pian kuin se on mahdollista. Yhteistoimintakokous on kutsuttava koolle myös, jos vähintään
puolet työntekijöistä sitä ilmoittamaansa asiaa varten pyytää. Kokouksesta laaditaan pöytäkirja.
Soveltamisohje:
Yhteistoimintakokous käsittelee ne asiat, jotka suuremmissa seurakunnissa käsitellään yhteistyötoimikunnassa.
Henkilöstölle tulee myös varata mahdollisuus aloitteiden tekoon yhteistoimintakoko- uksen käsittelyä varten. Yhteistoimintakokoukset pidetään pääsääntöisesti työpaikalla noudatettavana työaikana siten, että mahdollisimman moni työntekijä voi niihin osallis- tua.
LUKU 5 TYÖSUOJELUPÄÄLLIKKÖ JA TYÖSUOJELUVALTUUTETTU
16 § Työsuojelupäällikkö
1 mom. Työsuojelupäällikön nimeäminen ja edellytykset tehtävään
Työnantajan on nimettävä työsuojelupäällikkö tässä sopimuksessa tarkoi- tettua työsuojelun yhteistoimintaa varten. Työsuojelupäällikön on oltava työ- paikan luonne ja laajuus ottaen riittävän pätevä ja hänellä on oltava riittävä perehtyneisyys työsuojelusäännöksiin ja työpaikan olosuhteisiin sekä muu- toinkin asianmukaiset edellytykset 3 §:ssä tarkoitettujen asioiden käsittelyyn ja yhteistoiminnan järjestämiseen.
Soveltamisohje:
Työnantaja määrää työsuojelupäällikön tehtäväänsä toistaiseksi. Työsuojelupäälliköksi nimitetään ensisijaisesti johtava talous- ja henkilöstöhallinnon viranhaltija, jollei työnan- tajan koko ja muut olosuhteet huomioon ottaen ole perusteltua määrätä tehtävää jonkun muun johtavassa asemassa olevan viranhaltijan hoidettavaksi.
2 mom. Työsuojelupäällikön tehtävät
Työsuojelupäällikön tehtävänä on avustaa työnantajaa, työnantajan edusta- jana toimivaa johtoa ja esimiehiä tehtävissä, jotka liittyvät työsuojelun asi- antuntemuksen hankintaan sekä yhteistyöhön työntekijöiden ja työsuojeluvi- ranomaisten kanssa. Työsuojelupäällikön tehtävänä on käynnistää, ylläpitää ja kehittää työnantajan ja työntekijöiden välistä työsuojelun yhteistoimintaa.
17 § Työsuojeluvaltuutettu ja varavaltuutetut
1 mom. Työsuojeluvaltuutettujen sekä varavaltuutettujen lukumäärä ja toimikausi
Jos työnantajan palveluksessa työskentelee säännöllisesti vähintään kym- menen työntekijää, työntekijöiden on valittava keskuudestaan neljän vuoden toimikaudeksi työsuojeluvaltuutettu ja kaksi varavaltuutettua. Jos paikallises- ti niin sovitaan, eri henkilöstöryhmiä tai toiminnallisia kokonaisuuksia var- ten voidaan samoin lukumääräedellytyksin valita omat valtuutetut ja kullekin heistä kaksi varavaltuutettua.
Soveltamisohje:
Työsuojeluvaltuutetun irtisanomissuojasta on voimassa, mitä TSL 7 luvun 10 §:ssä sää- detään luottamusmiehen ja luottamusvaltuutetun irtisanomisesta.
Toiminnallisen kokonaisuuden tulee olla alueellisesti ja toiminnallisesti yhteistoiminnan kannalta tarkoituksenmukainen. Se voi muodostua yhdestä tai useammasta toimipis- teestä tai toimintayksiköstä, jossa yhteistoiminnan osapuolilla on tosiasialliset mahdolli- suudet hoitaa tehtäviään.
2 mom. Varavaltuutetun tuleminen työsuojeluvaltuutetun sijalle
Jos työsuojeluvaltuutetun palvelussuhde päättyy kesken toimikauden tai hän eroaa tehtävästään, hänen sijaansa tulee jäljellä olevaksi toimikaudeksi varavaltuutettu. Jos työsuojeluvaltuutettu ei voi hoitaa tehtäviään tilapäisen esteen vuoksi, varavaltuutettu huolehtii välttämättömistä työsuojeluvaltuute- tun tehtävistä, joita ei voi siirtää odottamaan työsuojeluvaltuutetun esteen päättymistä. Työsuojeluvaltuutetun sijaan tulee tai tehtäviä tilapäisesti hoitaa ensimmäinen varavaltuutettu ja tämänkin ollessa mahdollisesti estyneenä toinen varavaltuutettu. Työsuojeluvaltuutetun tulee ilmoittaa esteestään työ- suojelupäällikölle ja asianomaiselle varavaltuutetulle.
18 § Työsuojeluvaltuutetun ja varavaltuutettujen valinta
1 mom. Vaalien järjestämisvastuu
Työsuojeluvaltuutettu ja varavaltuutetut valitaan työntekijöiden järjestämällä vaalilla, jonka ajasta ja paikasta on sovittava etukäteen työnantajan kanssa.
2 mom. Vaalien järjestäminen
Vaali on järjestettävä niin, että kaikilla äänioikeutetuilla ja vaalikelpoisilla työntekijöillä on mahdollisuus osallistua siihen. Vaali ei saa aiheuttaa tarpee- tonta haittaa työpaikan toiminnalle. Vaalin järjestämistä varten työnantajan on annettava työntekijöiden käyttöön luettelo työpaikan työntekijöistä ja luo- vutettava maksutta työntekijöiden käyttöön hallinnassaan olevia tiloja. Vaalin toimittajien on viipymättä ilmoitettava vaalin tuloksesta kirjallisesti työnanta- jalle.
Soveltamisohje:
Kirkon työmarkkinalaitos voi antaa pääsopijajärjestöjen kanssa yhdessä neuvotellen tar- kempia ohjeita vaalin järjestämisestä.
Työsuojelupäällikön tehtävänä on huolehtia, että työsuojeluvaltuutetun ja varavaltuutet- tujen valintaan liittyvät järjestelyt käynnistyvät ajoissa. Vaalin käytännön järjestelyistä ja sen toimittamisesta vastaa vaalitoimikunta, jonka työntekijät valitsevat keskuudestaan. Se huolehtii myös vaaliin liittyvästä tiedottamisesta.
3 mom. Täydennysvaali työsuojeluvaltuutetun valitsemiseksi
Jos kesken työsuojeluvaltuutetun toimikautta joudutaan suorittamaan uusi työsuojeluvaltuutetun vaali, työsuojeluvaltuutettu valitaan toimikauden jäljel- lä olevaksi ajaksi.
19 § Työsuojeluvaltuutetun tehtävät
1 mom. Työsuojeluvaltuutetun pääasialliset tehtävät
Työsuojeluvaltuutettu edustaa työpaikan työntekijöitä yhteistyötoimikunnas- sa ja kun 3 §:n 1 momentissa tarkoitettuja työsuojeluasioita käsitellään yh- teistoiminnassa työnantajan kanssa sekä suhteessa työsuojeluviranomaisiin. Työsuojeluvaltuutetun tulee myös osaltaan kiinnittää edustamiensa työnteki- jöiden huomiota työn turvallisuutta ja terveellisyyttä edistäviin seikkoihin. Hä- nen on lisäksi oma-aloitteisesti perehdyttävä työpaikkansa työympäristöön
ja työyhteisön tilaan liittyviin työntekijöiden turvallisuuteen ja terveyteen vai- kuttaviin asioihin sekä työsuojelusäännöksiin. Hänen tulee osallistua työsuo- jelua koskeviin tarkastuksiin ja asiantuntijan tutkimuksiin, jos asiantuntija tai työsuojeluviranomainen katsoo tutkimukseen osallistumisen tarpeelliseksi.
2 mom. Työsuojeluvaltuutetun oikeus keskeyttää työ
Jos työstä aiheutuu välitöntä ja vakavaa vaaraa työntekijän hengelle tai terveydelle, työsuojeluvaltuutetulla on oikeus keskeyttää työ edustamiensa työntekijöiden osalta siten kuin työsuojelun valvontalain 36 §:ssä säädetään.
20 § Työsuojeluvaltuutetun tiedonsaanti
1 mom. Työsuojeluvaltuutetulle annettavat tiedot Työsuojeluvaltuutetulla on oikeus
1) saada työnantajalta nähtäväkseen asiakirjat ja luettelot, joita työnantajan
on pidettävä työsuojelua koskevien säännösten mukaan;
2) saada työnantajalta nähtäväkseen työnantajan ja työterveyshuoltopalve- lujen tuottajan välinen työterveyshuollon järjestämistä koskeva sopimus sekä työterveyshuollon toimintasuunnitelma;
3) tutustua työnantajan hallussa oleviin työympäristön ja työyhteisön tilaan liittyviin työn turvallisuutta ja terveellisyyttä koskeviin asiakirjoihin;
4) muutenkin saada työnantajalta tarpeelliset tiedot yhteistoimintatehtävien- sä hoitamista varten.
Soveltamisohje:
Nähtäväksi saatavia asiakirjoja ja luetteloita ovat esimerkiksi tehdyistä yli-, hätä- ja sun- nuntaitöistä sekä niistä maksetuista korotetuista palkoista, henkilöstön vuosilomista ja maksetuista vuosilomapalkoista ja lomakorvauksista pidettävä kirjanpito sekä nuorten työntekijäin suojelusta annetun lain (19.11.1993/998) 13 §:ssä tarkoitetut luettelot nuo- rista työntekijöistä. Turvallisuutta ja terveyttä koskevia lausuntoja ja tutkimustuloksia ovat muun muassa työnantajan teettämät työilmapiiri- tai työhyvinvointikyselyjen tulok- set, työhygieenisten mittausten mittaustulokset, sairauspoissaolo- ja tapaturmatilastot, tapaturmien johdosta suoritettujen tutkimusten perusteella laaditut asiakirjat sekä työ- suojeluviranomaisten suorittamista tarkastuksista laaditut tarkastuspöytäkirjat. Ks. myös tilaajan selvitysvelvollisuudesta ja vastuusta ulkopuolista työvoimaa käytettäessä anne- tun lain (22.12.2006/1233) 6 §.
2 mom. Työsuojeluvaltuutetun oikeus saada jäljennöksiä asiakirjoista
Työsuojeluvaltuutetulla on oikeus saada jäljennöksiä kaikista 1 momentissa mainituista asiakirjoista yhteistoimintatehtäviensä edellyttämässä laajuudes- sa.
3 mom. Asioiden salassapito
Työsuojeluvaltuutetun on pidettävä salassa tehtävää hoitaessaan saamansa työnantajan taloudellista asemaa, liike- ja ammattisalaisuutta sekä turval- lisuutta ja turvajärjestelyjä koskevat tiedot, joiden leviäminen olisi omiaan vahingoittamaan työnantajaa tai sen sopimuskumppania. Salassapitovelvol- lisuuden piirissä ovat myös yksityistä henkilöä henkilökohtaisesti koskevat tiedot. Salassapitovelvollisuus jatkuu senkin jälkeen, kun työsuojeluvaltuu- tettu on lakannut hoitamasta tätä tehtävää. Salassapitovelvollisuus koskee myös muita tämän sopimuksen mukaisia työntekijöiden edustajia.
21 § Työsuojeluvaltuutetun ajankäyttö
1 mom. Perusmääräys ajankäytöstä työsuojeluvaltuutetun tehtäviin
Työsuojeluvaltuutetulle myönnetään 19 §:ssä tarkoitettujen tehtävien hoi- tamiseksi kohtuulliseksi ajaksi vapautus palvelussuhteeseensa kuuluvien tehtävien hoitamisesta. Pätevän syyn vuoksi vapautus voidaan tilapäisesti evätä. Tarvittavaa aikaa määriteltäessä otetaan huomioon työsuojeluvaltuu- tetun edustamien työntekijöiden lukumäärä, työpaikan alueellinen laajuus, työskentelypaikkojen lukumäärä ja niissä suoritettavan työn luonne, töiden järjestelystä johtuvat työsuojeluvaltuutetun tehtävien määrään vaikuttavat tekijät sekä muut työntekijöiden turvallisuuteen ja fyysiseen ja psyykkiseen terveyteen vaikuttavat työturvallisuuslaissa tarkoitetut haitta-, vaara- ja kuor- mitustekijät.
Soveltamisohje:
Työsuojeluvaltuutetulle tämän momentin mukaisesti annettu vapautus tulee ottaa huo- mioon hänen palvelussuhteeseensa kuuluvien töiden järjestelyissä.
2 mom. Vähimmäisajankäyttö työsuojeluvaltuutetun tehtävien hoitoon
Työsuojeluvaltuutettu on vapautettava 1 momentissa mainitut tekijät huomi- oon ottaen säännöllisistä virka- tai työtehtävistään työsuojeluvaltuutetun teh- tävien hoitamista varten vähintään neljäksi tunniksi kunkin neljän perättäisen kalenteriviikon pituisen ajanjakson aikana, jollei vapautuksesta työpaikan toiminnalle aiheutuva tuntuva haitta ole tilapäisesti vapautuksen esteenä. Työsuojeluvaltuutetun on muutoin huolehdittava virka- tai työsuhteesta joh- tuvista velvollisuuksistaan.
LUKU 6 TYÖNTEKIJÖIDEN EDUSTAJIEN ETUUDET
22 § Työntekijöiden edustajan korvaukset
1 mom. Ansiomenetyksen korvaus työntekijöiden edustajalle
Tässä sopimuksessa tarkoitetulle työntekijöiden edustajalle korvataan ansi- on menetys ajalta, jona hän hoitaa työaikana yhteistoimintatehtäviä. Xxxxxxx ansion menetyksestä lasketaan sen mukaan, mitä työntekijä olisi työssään ansainnut aikana, jona hän on hoitanut tässä sopimuksessa tarkoitettuja yh- teistoimintatehtäviä.
2 mom. Vapaa-aikana hoidettujen yhteistoimintatehtävien lukeminen työajaksi
Jos työntekijöiden edustaja tekee esimiestensä antamia yhteistoimintateh- täviä esimiehen määräyksestä taikka jos edustaja osallistuu yhteistyötoimi- kunnan kokoukseen vapaa-aikanaan, tämä aika luetaan hänelle työajaksi.
3 mom. Työsuojeluvaltuutetun korvaus
Työsuojeluvaltuutetulle maksetaan työsuojeluvaltuutetun tehtävien hoitami- sesta korvaus KirVESTES 224 §:n ja liitteen 1 kohdan 6.3. mukaisesti.
Soveltamisohje:
Luottamusmiehelle maksettavasta korvauksesta on sovittu kirkon luottamusmiessopi- muksen 10 § 3 momentissa sekä KirVESTES 222 §:ssä ja liitteen 1 kohdassa 6.2.
4 mom. Korvauksen maksaminen varavaltuutetulle
Työsuojeluvaltuutetun korvaus suoritetaan varavaltuutetulle työsuojeluval- tuutetun asemesta, kun hän hoitaa työsuojeluvaltuutetun tehtävää työnan- tajalle tehdyn ilmoituksen mukaan vähintään kahden viikon ajan yhdenjak- soisesti.
Soveltamisohje:
Xxxxxxx suoritetaan varavaltuutetulle siitä alkaen, kun työnantaja on saanut kirjallisen ilmoituksen tämän ryhtymisestä hoitamaan työsuojeluvaltuutetun tehtävää. Korvaus maksetaan sille, joka on hoitanut tehtävää enimmän osan aikaa kuukaudesta. Varaval- tuutetun tulemisesta työsuojeluvaltuutetun sijalle ks. 17 §:n 2 mom.
23 § Työntekijöiden edustajan oikeus saada koulutusta
1 mom. Työnantajan velvollisuus huolehtia kouluttamisesta
Työnantajan tulee huolehtia siitä, että tämän sopimuksen 1 §:n 3 momentin mukaisella työntekijöiden edustajalla on mahdollisuus saada yhteistoimin- tatehtäviensä hoitamiseksi asianmukaista koulutusta työsuojelua koskevista säännöksistä ja ohjeista sekä muista tehtävien hoitamiseen kuuluvista asi- oista. Koulutusta järjestettäessä on otettava huomioon heidän kokemuksen- sa ja aikaisemmin saamansa koulutus työsuojelu- ja yhteistoiminta-asioissa. Työnantajan ja työntekijöiden edustajien on käsiteltävä koulutustarvetta ja
-järjestelyjä kahden kuukauden kuluessa valinnasta.
2 mom. Virka-/työvapaan myöntäminen sekä palkkaus koulutuksen ajalta
Työntekijöiden edustajalle myönnetään virka- tai työvapaata 1 momentissa tarkoitettua koulutusta varten. Tällaisen virka- tai työvapaan ajalta makse- taan Kirkon virka- ja työehtosopimuksen mukainen varsinainen palkka.
3 mom. Kustannusten korvaaminen
Koulutuksesta ei saa aiheutua kustannuksia työntekijöiden edustajalle. Kou- lutukseen osallistumisesta aiheutuneet matkakustannukset korvataan Kirkon virka- ja työehtosopimuksen mukaisesti.
Soveltamisohje 1-3 mom.:
Tämän pykälän mukaiseksi yhteistoiminta- ja työsuojelukoulutukseksi voidaan katsoa koulutus, joka on järjestetty Työturvallisuuskeskuksen, Työterveyslaitoksen tai muuta vastaavantasoista asiantuntemusta hyväksi käyttäen. Myös sopijajärjestön järjestämä yhteistoiminta- ja työsuojelukoulutus voi olla tämän sopimuksen mukaista, mikäli se ei ole vain järjestön jäsenilleen tarjoamaa koulutusta.
Sopijaosapuolet suosittavat, että työnantaja ja työntekijöiden edustajat tekevät yhteis- toimintaorganisaation toimikauden alkaessa koulutussuunnitelman tämän sopimuksen mukaisesta koulutuksesta koko toimikaudeksi. Suunnitelmaa voidaan toimikauden aika- na täsmentää tarvittaessa. Myös työsuojelupäällikön koulutustarve on hyvä huomioida koulutussuunnitelmassa.
Luottamusmiehille järjestettävään luottamusmieskoulutukseen sovelletaan Xxxxxx luot- tamusmiessopimuksen määräyksiä.
24 § Toimitilat ja välineet
1 mom. Xxxxxx käyttää työnantajan toimitiloja ja työvälineitä
Tässä sopimuksessa tarkoitetulle työntekijöiden edustajalla on oikeus käyt- tää työpaikalla yleisesti käytössä olevia toimisto- ja viestintävälineitä sekä toimistokalusteita. Työntekijöiden edustajalle on osoitettava lukittava säily- tystila sekä keskusteluja varten kullakin kerralla tähän tarkoitukseen sopiva paikka.
2 mom. Säännösten hankkiminen työntekijöiden edustajien käyttöön
Työnantaja hankkii työntekijöiden edustajien käyttöön tarpeelliset lait, ase- tukset ja muut työsuojelu- ja yhteistoimintamääräykset ja ohjeistukset.
LUKU 7 MUUT MÄÄRÄYKSET
25 § Ilmoitusvelvollisuus Työturvallisuuskeskukselle
Työnantajan on ilmoitettava kirjallisesti Työturvallisuuskeskuksen ylläpi- tämään työsuojeluhenkilörekisteriin työsuojeluhenkilörekisteristä annetun lain (1039/2001) 2 §:n mukaiset tiedot vaalikausittain ja muulloinkin tietojen muuttuessa.
Soveltamisohje:
Ks. myös työsuojelun valvontalain 46 ja 48 §:t.
26 § Sopimuksen täytäntöönpano ja erimielisyyksien ratkaiseminen
1 mom. Yhteistoimintaorganisaation muodostaminen poikkeuksellisella tavalla
Mikäli työnantajan koon tai muiden olosuhteiden vuoksi on tarkoituksenmu- kaista muodostaa yhteistoimintaorganisaatio muulla kuin tässä sopimukses- sa määrätyllä tavalla, Kirkon työmarkkinalaitos voi pääsopijajärjestöjen kans- sa neuvoteltuaan antaa siihen luvan.
2 mom. Sopimuksen soveltamisen valvonta ja erimielisyyksien ratkaiseminen
Tämän sopimuksen soveltamista seuraavat ja sitä koskevia ohjeita antavat sopijapuolet yhteisesti neuvotellen. Sopimuksen soveltamisesta syntyvästä erimielisyydestä neuvotellaan sen mukaan kuin Evankelis-luterilaisen kirkon pääsopimuksessa on sovittu. Jos keskusneuvottelussa ei saavuteta yksimie- lisyyttä, erimielisyys on otettava käsiteltäväksi tämän sopimuksen allekirjoit- taneiden osapuolten yhteisessä neuvottelussa ennen kanteen nostamista työtuomioistuimessa.
27 § Voimassaolo
1 mom. Sopimuksen voimassaolo
Tämä sopimus tulee voimaan 1.4.2020. Sopimus on voimassa toistaiseksi kuuden kuukauden irtisanomisajoin. Yhden osapuolen toimittama irtisano- minen päättää sopimuksen kaikkiin allekirjoittaneisiin nähden. Sopimuksen voimassaolon ja työrauhan osalta on muutoin voimassa, mitä pääsopimuk- sessa on sovittu.
2 mom. Aiemman sopimuksen kumoaminen
Tällä sopimuksella kumotaan 1.2.2018 voimaan tullut kirkon yhteistoiminta- sopimus.
Helsingissä 4. kesäkuuta 2020
KIRKON TYÖMARKKINALAITOS
JULKISALAN KOULUTETTUJEN NEUVOTTELUJÄRJESTÖ JUKO RY.
KIRKON ALAN UNIONI R.Y.
KIRKON ALAT RY