KUNNALLINEN OPETUSALAN VIRKA- JA TYÖEHTOSOPIMUS YLEINEN OSA
KUNNALLINEN OPETUSALAN VIRKA- JA TYÖEHTOSOPIMUS YLEINEN OSA
I LUKU
SOVELTAMINEN JA TYÖRAUHA
1 § Soveltamisala
1 mom. Tätä virka- ja työehtosopimusta (OVTES) sovelletaan kuntien ja kuntayhtymien ylläpitämien koulujen ja oppilaitosten opetushenki- löstön palvelussuhteen ehtoihin. Peruskoulun ja lukion opetushen- kilöstön palvelussuhteen ehtoihin sovelletaan kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen (KVTES) määräyksiä siten kuin liitteis- sä 1 ja 2 on sovittu. Muiden koulujen ja oppilaitosten opetushenki- löstöön noudatetaan, jollei tästä virka- ja työehtosopimuksesta muuta johdu, soveltuvin osin KVTES:n määräyksiä.
2 mom. Mitä tässä sopimuksessa on sovittu viranhaltijan palvelussuhteen ehdoista, noudatetaan soveltuvin osin myös vastaavaa työtä teke- vän työsuhteisen opettajan palvelussuhteen ehtoihin ja päinvas- toin.
3 mom. Sikäli kun tässä sopimuksessa on sovittu tietyn yksilöidyn tehtävän palkkioperuste, sovelletaan samaa palkkioperustetta myös milloin opettaja on määrätty tekemään vastaavaa tehtävää, jota paikalli- sesti kutsutaan sopimuksesta poikkeavalla nimellä.
4 mom. Ammatillisella oppilaitoksella tarkoitetaan tässä sopimuksessa myös vakinaista ammattikorkeakoulua.
2 § Paikallinen sopiminen ja muut soveltamisalaa koskevat rajoitukset
1 mom. Tätä sopimusta ei sovelleta siltä osin, kuin sen määräyksistä on poikettu kunnallisen pääsopimuksen 13 §:n 1 momentissa tarkoite- tulla paikallisella sopimuksella. Paikallisella sopimuksella ei voida kuitenkaan poiketa tämän sopimuksen työaikamääräyksistä, vuosi- loman pituutta eikä sairaus- ja äitiyslomaetuuksia koskevista mää- räyksistä. Paikallisella sopimuksella ei saa myöskään sopia viran- haltijan ja työntekijän palkkaa tämän sopimuksen palkkaluokittelun palkkaluokka-asteikon alinta peruspalkkaa pienemmäksi.
2 mom. Jos kunnan/kuntayhtymän ylläpidettäväksi siirretään toisen kun- nan/kuntayhtymän, valtion tai yksityisen yhteisön ylläpitämä laitos tai toimintayksikkö, siirtyvän henkilöstön vuosiloman pituudesta
voidaan sopia tämän sopimuksen vuosilomamääräyksistä poik- keavasti.
Soveltamisohje Pääsopimuksen 13 §:n 1 momentin mukaan siinä olevia määräyksiä toisin sopimisesta ei noudateta, mikäli valtakunnallisessa virka- tai työehtosopi- muksessa on sovittu omilla erityismääräyksillä paikallisesta sopimisesta. Tällöin sovelletaan näitä valtakunnallisen virka- ja työehtosopimuksen eri- tyismääräyksiä.
3 mom. Tätä virka- ja työehtosopimusta ei sovelleta, jos asiasta on sovittu Kunnallisen työmarkkinalaitoksen kunnallisen virkaehtosopimuslain 3 §:n 2 momentin nojalla antaman valtuutuksen nojalla tehdyllä kunnan tai kuntayhtymän omalla virkaehtosopimuksella.
4 mom.
Viranhaltijat Voimassa olleita kunta- tai kuntayhtymäkohtaisia erityislaatuisia järjestelmiä noudatetaan viranhaltijoihin edelleenkin sellaisena, kuin ne olivat voimassa edellisen sopimuksen voimassa ollessa.
Soveltamisohje Erityislaatuiset järjestelmät perustuvat toimivaltaisen kunnallisen viranomai- sen ennen 1.12.1970 tekemiin päätöksiin.
5 mom. Jollei tästä tai muusta virka- tai työehtosopimuksesta muuta aiheu- du, viranhaltijan ja työntekijän palvelussuhteen ehdot säilytetään sellaisina kuin ne olivat virka- ja työehtosopimuksen nojalla nouda- tettavina edellisen sopimuksen päättyessä.
3 § Sopimuksen voimassaolo
Tämän sopimuksen voimassaolosta on määräykset allekirjoitus- pöytäkirjassa.
4 § Työrauha
1 mom.
Viranhaltijat Tähän sopimukseen sidottu ei saa sopimuksen voimassa ollessa ryhtyä työtaistelutoimenpiteisiin sopimuksen pätevyydestä, voi- massaolosta tai oikeasta sisällöstä taikka sopimukseen perustu- vasta vaatimuksesta syntyneen riidan ratkaisemiseksi, voimassa olevan sopimuksen muuttamiseksi tai uuden sopimuksen aikaan- saamiseksi.
2 mom. Lisäksi sopimukseen sidottu yhdistys on velvollinen huolehtimaan, että sen alaiset yhdistykset ja viranhaltijat, joita sopimus koskee, eivät riko edellisessä momentissa tarkoitettua työrauhavelvoitetta eivätkä sopimuksen määräyksiä. Tämä velvollisuus sisältää myös sen, ettei yhdistys saa tukea tai avustaa kiellettyä työtaistelutoi-
3 mom.
menpidettä eikä muullakaan tavalla myötävaikuttaa sellaisiin toi- menpiteisiin, vaan on velvollinen pyrkimään niiden lopettamiseen.
Työntekijät Työehtosopimukseen osallisten ja siihen muutoin sidottujen vastuu määräytyy lain mukaan (viittausmääräys).
II LUKU
VIRKASUHTEISEN OPETUSHENKILÖSTÖN PALKKAUS
1 § Palkka
Viranhaltijan palkka määräytyy joko C-palkkataulukon tai rahamää- räisen kuukausipalkan mukaan.
2 § Palkkausperusteet
1 mom. Viranhaltijan palkkaluokka, palkka-asteikko tai rahamääräinen palkka määräytyy tämän luvun ja asianomaisen liitteen mukaisesti.
Soveltamisohje Kuntayhtymän johtavan rehtorin palkkaus määräytyy KVTES:n II luvun 5 §:n mukaisesti.
2 mom. Jos viran kelpoisuusehdoissa edellytetään opettajankoulutusta ja viran velvollisuuksiin kuuluu opettaminen eikä viranhaltijan tämän sopimuksen liitteiden mukaista palkkahinnoittelukohtaa voida hä- nen nimikkeensä perusteella määritellä, määrätään hänen palkka- uksensa sen hinnoittelukohdan mukaan, johon hänet voidaan teh- täviensä ja koulutuksensa perusteella rinnastaa. Jollei tällaista hin- noittelukohtaa löydy, on hän palkkaluokittelun ulkopuolinen yksit- täisviranhaltija, jonka palkkaus määräytyy 15.1.2000 tilanteen mu- kaisesti. Jos virka on uusi, palkkauksesta päättää ao. viranomai- nen.
3 mom. Viranhaltijan palkkaluokkaa päätettäessä palkka-asteikon puitteis- sa on otettava huomioon tehtävien vaativuus ja vastuullisuus, vi- ranhaltijan asema organisaatiossa sekä oppilaitoksen/koulun koko. Lisäksi viranhaltijan palkkaluokkaa määrättäessä otetaan huomi- oon viranhaltijan taito ja kyky suoriutua tehtävistään.
4 mom. Viranhaltijan palkkausta ei tarkisteta, jos hänellä on tämän sopi- muksen mukaisen palkkauksen lisäksi muita palkka- tai luon- toisetuja ja hänen palkkaetujensa kokonaismäärä vastaa tämän sopimuksen mukaista palkkausta.
5 mom. Jos viranhaltijan palkka on tämän sopimuksen mukaan määrätty palkka-asteikon puitteissa, ei hänen palkkaansa tämän sopimuk- sen perusteella alenneta.
3 § Palkantarkistukset sopimuskauden alussa
Palkantarkistuksista on määräykset tämän sopimuksen allekirjoi- tuspöytäkirjassa ja ko. liitteissä.
4 § Palkantarkistukset sopimuskauden aikana
1 mom. Viranhaltijan palkkaluokkaa tarkistetaan tai voidaan tarkistaa sopi- muskauden aikana seuraavilla perusteilla:
1 Viranhaltijan saavutettua palkkaluokittelussa edellytetyn päte- vyyden tarkistetaan hänen palkkaluokkansa seuraavan kuu- kauden alusta asteikon alarajaan. Tällöin voidaan palkkausta tarkistaa yhdellä tai erityisestä syystä enintään kolmella palk- kaluokalla myös palkka-asteikon sisällä.
2 Määrävuosikorotukseen oikeuttavan palvelusajan täytyttyä tarkistetaan viranhaltijan palkkaluokka palvelusajan täyttymis- tä seuraavan kuukauden alusta lukien määrävuosikorotuksen edellyttämällä palkkaluokkien lukumäärällä.
3 Palkkaluokittelussa mainitun palkkausperusteen muututtua pysyväisluontoisesti viranhaltijan palkkaluokka määräytyy muuttuneen perusteen mukaan seuraavan kuukauden alusta lukien kun uusi peruste on asianmukaisesti todettu. Tarkistus voi olla yksi tai erityisestä syystä enintään kolme palkkaluok- kaa tarvittaessa myös palkka-asteikon sisällä.
4 Viranhaltijan palkkaluokkaa voidaan tarkistaa palkka-asteikon rajoissa, jos kunnan/kuntayhtymän toimivaltainen viranomai- nen katsoo sen perustelluksi. Painavasta syystä palkkausta voidaan tarkistaa silloinkin, kun viranhaltijan palkkaluokka tä- män jälkeen tulisi ylittämään palkka-asteikon ylärajan enintään kahdella palkkaluokalla.
5 § Palvelulisä (vanhat palvelulisämääräykset voimassa 31.7.2000 saakka)
Viranhaltijalle maksetaan palvelulisää peruspalkan, edellisten pal- velulisien ja kalliinpaikanlisän yhteismäärästä 1.8.2000 alkaen seu- raavasti:
2 palvelusvuoden jälkeen 5 % 5 “ 5 %
8 “ 5 %
13 “ 5 %
6 § Palvelulisään oikeuttava palvelusaika
1 mom. Palvelulisään oikeuttavaan palvelusaikaan luetaan, jollei jäljempä- nä olevista määräyksistä muuta johdu, aika, jonka viranhalti- ja/työntekijä 18 vuotta täytettyään on ollut päätoimiseksi katsotta- vassa kotimaisen työnantajan tai ulkomaisen työnantajan palve- luksessa opettajan/rehtorin tehtävissä tai tehtävissä, joista on olennaista hyötyä nykyisissä tehtävissä.
Soveltamisohje Kyseessä tulee olla työsopimukseen tai virkasuhteeseen perustuva palve- lussuhde, joten esim. pelkkä omistussuhde tai osakkuus ei riitä eikä toimi- minen yksityisenä elinkeinonharjoittajana.
2 mom. Jos viranhaltija/työntekijä on toiminut opettajanvirassa tai -toimessa tai päätoimisena tuntiopettajana, noudatetaan päätoimisuutta arvi- oitaessa kulloisenakin palvelusajankohtana voimassa olleita ope- tusalan erikseen määrättyjä päätoimisuuden edellytyksiä ja tuntira- joja.
3 mom. Muussa kuin opettajantehtävässä palvelussuhde katsotaan pää- toimiseksi, mikäli säännöllinen keskimääräinen viikkotyöaika on ol- lut vähintään 19 tuntia. Palvelusaika ennen 1.1.1990 katsotaan kui- tenkin päätoimiseksi vain, mikäli säännöllinen keskimääräinen viik- kotyöaika on ollut vähintään 20 tuntia.
7 § Eläkkeen perusteena oleva palvelusaika
Sitä aikaa, jonka perusteella henkilö saa eläkettä, ei lueta palvelu- lisään oikeuttavaksi palvelusajaksi. Rajoitus ei koske aikaa, jolta henkilö saa kuntien eläkevakuutukselta/valtiokonttorilta erotuselä- kettä, osa-aikaeläkettä tai osatyökyvyttömyyseläkettä.
8 § Palvelulisän laskenta
Eri palvelusaikoja palvelulisää varten yhteen laskettaessa otetaan huomioon vain täydet kuukaudet, jolloin myös 30 päivää kestänyt yhtäjaksoinen palvelus katsotaan yhdeksi kuukaudeksi.
9 § Palvelulisäaikaan luettavat virantoimituksen keskeytykset
1 mom. Palvelulisään oikeuttavaa palvelusaikaa laskettaessa vähennetään ne kalenteripäivät, joina virantoimitus/työssäolo on ollut keskeyty- neenä.
Soveltamisohje Vähennykset lasketaan kalenteripäivinä, jolloin 30 päivää on yksi kuukausi. Vähentävä aika siirtää palvelulisään oikeuttavan ajan täyttymistä vastaavan ajan verran eteenpäin. Jos vähentävä aika on esim. kaksi päivää, palvelu- lisään oikeuttavan ajan täyttyminen siirtyy kahdella päivällä. Vähennys teh- dään laskemalla eri palvelussuhteista vähennettävät päivät yhteen.
2mom. Palvelusaikaan luetaan kuitenkin vuosiloma-aika ja virkavapausai- ka tai työloma seuraavissa tapauksissa:
1 viranhaltija on saanut palkkaetuja äitiysloman/sairausloman ajalta,
2 viranhaltija/työntekijä on saanut sairausvakuutuslain mukaista päivärahaa taikka äitiys-, isyys- tai vanhempainrahaa,
3 viranhaltija/työntekijä on saanut tapaturma- tai muuta korvaus- ta ajalta, jolta hänellä olisi ehdoton oikeus sairausajan palk- kaan,
Soveltamisohje Jos korvaus on palkkaa suurempi, palkkaa ei makseta, mutta aikaa ei vä- hennetä palvelulisään oikeuttavasta ajasta.
4 viranhaltija/työntekijä on ollut suorittamassa asevelvollisuut- taan aseetonta – tai siviilipalvelusta, josta hän on palannut laissa säädetyssä ajassa virantoimitukseen tai työhön
5 koulutus- tai opiskeluaika siltä osin kun se ei ylitä yhteensä enintään 30 päivää kalenterivuodessa ja
6 muun kuin 1–5 kohdassa mainitun syyn perusteella virkava- paana/työlomalla enintään 30 päivää saman kalenterivuoden aikana edellyttäen, että hän on ollut ao. kalenterivuonna vir- kavapauden/työloman myöntäneen työnantajan palveluksessa koulutyön kestäessä virantoimituksessa vähintään 30 päivää.
10 § Palvelulisän hakeminen
1 mom. Palvelulisän saamisen ehtona on, että sitä haetaan kirjallisesti vii- meistään kahden vuoden kuluessa siitä, kun oikeus palvelulisään on syntynyt. Mikäli hakemus on esitetty myöhemmin, ei palvelu- lisää myönnetä takautuvasti vuotta aikaisemmalta ajalta.
Ao. viranomainen voi päättää, että palvelulisä myönnetään ilman hakemusta, mikäli viranhaltijalle/työntekijälle on aikaisemmin myönnetty ao. kunnassa/kuntayhtymässä palvelulisä.
2 mom. Oikeus palvelulisään alkaa sen jälkeisen kuukauden ensimmäises- tä päivästä lukien, jona palvelulisään oikeuttava palvelusaika on täyttynyt.
Soveltamisohje Xxxxxxxxxxxx hakijan velvollisuutena on esittää kirjalliset selvitykset niistä muun työnantajan palvelusajoista, joita hän vaatii hyväksyttäväksi palvelu- lisään oikeuttavaksi ajaksi. Hakijan velvollisuus on hankkia todistuksista vi- ralliset käännökset, elleivät ne ole suomen- tai ruotsinkielisiä.
11 § Siirtymäsäännös
1 mom. Päätoimisessa tämän sopimuksen tarkoittamassa palvelussuh- teessa 31.7.2000 ollut ja sellaisessa 1.8.2000 jatkava opettaja on oikeutettu palvelulisäaikaan 31.7.2000 voimassa olleiden määräys- ten mukaan koulutusaikaa lukuun ottamatta 31.7.2000 saakka. Tämän jälkeinen palvelu hyväksytään palvelulisään 1.8.2000 voi- massa olevien määräysten mukaisesti.
Soveltamisohje Mikäli palvelu jatkuu yhtäjaksoisesti 1.8.2000 alkaen muussa kunnas- sa/kuntayhtymässä kuin missä se on 31.7.2000 päättynyt, uusi työnantaja voi harkintansa mukaan tarkistaa ensimmäistä kertaa myönnettävän palve- lulisän perusteeksi vanhojen määräysten mukaisesti tulevan palvelulisäajan tai hyväksyä ajan aikaisemman työnantajan antaman todistuksen perusteel- la.
2 mom. Sellaisen opettajan, jolla ei ole ollut 31.7.2000 tämän sopimuksen mukaista palvelussuhdetta kunnalliseen työnantajaan tai jonka yh- täjaksoinen palvelussuhde kunnalliseen työnantajaan on välillä katkennut tai myöhemmin katkeaa, tullessa kunnalliseen palvelus- suhteeseen, sovelletaan palvelulisiin pelkästään 1.8.2000 voimas- sa olevia määräyksiä.
12 § Määrävuosikorotus
1 mom. Peruspalkaksi luettavaan määrävuosikorotukseen oikeuttava pal- velusaika määräytyy ao. liitteen mukaisena. Kun ao. liitettä sovelle- taan EU-jäsenvaltion kansalaiseen, määrävuosikorotukseen hy- väksytään myös muussa jäsenvaltiossa kuin Suomessa tapahtunut päätoiminen palvelu opetustehtävässä sekä päätoiminen palvelu sellaisessa muussa työssä, joka ao. liitteen mukaan hyväksytään kelpoisuusehdoissa vaadituksi työkokemukseksi ja, joka täyttää sopimuksen työkokemukselle asettamat muut vaatimukset.
2 mom. Jos liitteiden 7–12 mukaiseen määrävuosikorotukseen on oikeutta- nut sellainen päätoiminen palvelu opetettavaa ammatillista oppisi- sältöä vastaavassa työammatissa, jonka on edellytetty tapahtuvan tutkinnon suorittamisen jälkeen, hyväksytään vastaava työssäolo- aika määrävuosikorotukseen ennen tutkinnon suorittamista 1.8.2000 alkaen.
3 mom. Määrävuosikorotuksen laskennassa ja hakemisessa noudatetaan 8, 9, 10 ja 11 §:n määräyksiä.
13 § Syrjäseutulisä
1 mom. Syrjäseutulisää maksetaan markkamääräisenä henkilökohtaisena lisänä niille pääviranhaltijoille ja päätoimisille tuntiopettajille, jotka olivat kunnan tai kuntayhtymän palveluksessa 30.4.1995 ja joilla 30.4.1995 oli oikeus syrjäseutulisään. Syrjäseutulisän määrä las- kettiin käyttäen perusteena 30.11.1994 voimassa ollutta C- palkkataulukkoa, kalliinpaikanlisää, määrävuosikorotusta ja palve- lulisää. Syrjäseutulisä maksetaan 30.4.1995 palveluksessa olleelle viranhaltijalle tai päätoimiselle tuntiopettajalle niin kauan kuin hä- nen virkasuhteensa keskeytymättä jatkuu päävirkasuhteena tai päätoimisena tuntiopettajana ao. kuntaan tai kuntayhtymään.
Soveltamisohje Viranhaltijan siirtyminen toiseen virkaan ko. kunnassa tai kuntayhtymässä ei vaikuta syrjäseutulisän maksamiseen (säilyy markkamääräisesti saman suuruisena), kunhan myös uudessa pääasiallisessa virantoimituspaikassa maksettiin 30.4.1995 syrjäseutulisää.
2 mom. Kunta tai kuntayhtymä voi maksaa pääviranhaltijalle tai päätoimi- selle tuntiopettajalle syrjäseutulisänä markkamääräistä lisää kui- tenkin enintään määrän, jota olisi edellä 1 momentin mukaan voitu maksaa ko. momentissa mainitulle viranhaltijalle.
14 § Henkilökohtainen palkanosa
1 mom. Viranhaltijalle (myös viran väliaikaiselle hoitajalle) voidaan maksaa määräajan tai toistaiseksi henkilökohtaista palkanosaa, jos työnan- taja harkitsee sen perustelluksi hänen keskimääräistä selvästi pa- remman työhön liittyvän tiedon, taidon tai muun osaamisen sekä hyvien työtulosten perusteella.
2 mom. Henkilökohtaisen palkanosan maksaminen voidaan poistaa, jos siihen on perusteltu syy, kokonaan tai osittain työnantajan päätök- sellä.
15 § Muiden kuin peruskoulun ja lukion opettajien epäpätevyysalennus
1 mom. Viranhaltijan, jolla ei ole opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaa- timuksista annetussa asetuksessa (986/1998) säädettyä kelpoi- suutta, palkka on vähintään 1 ja enintään 6 palkkaluokkaa ko. hin- noittelukohdan mukaista palkkaluokkaa alempi.
2 mom. Viranhaltijan, jolla ei ole asetuksen (986/98) mukaista kelpoisuutta ja jonka palkkaluokka määräytyy palkka-asteikon puitteissa, palk- ka on 1–6 palkkaluokkaa kelpoisuusehdot täyttävän viranhaltijan palkka-asteikon alarajan mukaista palkkaluokkaa alempi.
Soveltamisohje Jos asetuksessa (muissa kuin siirtymäsäännöksissä) 986/1998 edellyte- tään tiettyä tutkintotasoa, tehdään epäpätevyysalennus tämän tutkintota- son mukaisesta palkkauksesta. Jos asetuksessa säädetyt tutkinnot/tutkin- totasot ovat vaihtoehtoisia, epäpätevyysalennus tehdään ao. henkilön suo- rittamasta tutkintotasosta. Jos kunta/kuntayhtymä on erikseen vahvistanut vaadittavan tutkintotason, epäpätevyysalennus tehdään tästä tutkintotasos- ta.
Epäpätevyysalennuksesta päättää työnantaja.
Siirtymäsäännös on 1995–1996 voimassa olleen OVTES:n 11 a §:ssä, jos- ta annetun soveltamisohjeen viimeinen kappale muutetaan (OVTES 1998– 1999 sivulta 259) seuraavasti:
Aikaisempien kelpoisuusehtojen mukaan teknikko oli kelpoinen opetta- maan ammattioppilaitoksessa työnopetusta. Asetuksessa (986/1998) ei työnopetukselle ole määritelty kelpoisuusehtoja eikä teknikon tutkinnolla enää saavuteta ammatillisten opintojen opettajan kelpoisuutta. Jos oppilai- toksessa on kuitenkin työnopetuksen lehtorin virka, jota hoitamaan määrä- tyllä viranhaltijalla on teknikon tutkinto tai teknikon tutkinnon suorittanut tun- tiopettaja opettaa työnopetusta, tehdään häneltä tarvittaessa vähintään yh- den ja enintään 12 palkkaluokan suuruinen epäpätevyysalennus. Vastaa- van suuruinen alennus tehdään luonnollisesti työnopetuksessa myös hen- kilöltä, jolla ei ole edes teknikon tutkintoa.
3 mom. Asetuksen (986/1998) 13 §:n 4 momentissa tarkoitetun opettajan palkka määräytyy pedagogisten opintojen puuttumisen ajan tämän pykälän 1–2 momentin mukaisesti. Samoin asetuksen (986/1998) 13 §:n 5 momentin nojalla kelpoisuuden saavaan opettajaan so- velletaan tämän pykälän 1–2 momenttia.
Soveltamisohje Edellä mainitun asetuskohdan mukaan ammattitutkintoon ja erikoisammat- titutkintoon valmentavaa koulutusta sekä muuta ammatillista lisäkoulutusta on erityisestä syystä kelpoinen antamaan myös sellainen henkilö, jolla on
koulutuksen tai työkokemuksen avulla hankittu korkea ammattitaito. Tällai- selta opettajalta ei esimerkiksi edellytetä opettajan pedagogisia opintoja.
16 § Ylituntipalkkio
Viranhaltijalle maksetaan asianomaisen liitteen mukaisesti opetus- velvollisuuden ylittäviltä tunneilta ylituntipalkkiota.
Soveltamisohje Ylitunnin siirrosta varsinaiseen palkkaan on sovittu peruskoulua, lukiota, ammatti-, kauppa- sekä merenkulkuoppilaitoksia koskevissa liitteissä.
17 § Ylituntipalkkion laskentaperuste
1 mom. Kuukausittain maksettavan ylituntipalkkion rahamäärä yhdeltä vii- koittaiselta ylitunnilta saadaan siten, että ylituntipalkkioiden lasken- tataulukoista katsottu viran palkkaluokan rahamäärä kerrotaan jäl- jempänä mainitulla opetusvelvollisuuden perusteella määräytyvällä luvulla.
opetusvelvollisuus | 15 | 0,0667 |
16 | 0,0625 | |
17 | 0,0588 | |
18 | 0,0556 | |
19 | 0,0526 | |
20 | 0,0500 | |
21 | 0,0476 | |
22 | 0,0455 | |
23 | 0,0435 | |
24 | 0,0417 | |
25 | 0,0400 |
2 mom. Ylituntipalkkioperusteen palkkaluokassa ei huomioida viranhaltijalle myönnettyjä määrävuosikorotuksia eikä muita jäljempänä liitteissä erikseen mainittuja palkkatekijöitä.
3 mom. Kuukausittain maksettava ylituntipalkkio pyöristetään täysiksi mar- kan kymmenyksiksi (10 pennin tarkkuudella) siten, että pyöristämä- tön 0,05 pyöristetään ylöspäin.
4 mom. Yhden yksittäisen tunnin hinta (à-tuntihinta) saadaan siten, että ylituntipalkkio kuukaudessa muutetaan vuotuiseksi kertomalla se luvulla 12 ja tulos jaetaan koulun/oppilaitoksen opetustyöviikkojen lukumäärällä, ellei liitteessä ole toisin sovittu.
5 mom. Yhden yksittäisen tunnin palkkio pyöristetään 3 momentissa tode- tulla tavalla.
18 § Toisen opettajan tunnin hoitopalkkio
Jos viranhaltijalle annetaan määräys oman oppituntinsa tai muun palkatun tehtävän kanssa samanaikaisesti huolehtia toisen opetta- jan luokasta, maksetaan hänelle tunnilta 30 % oman viran ylitunti- palkkiosta.
19 § Palkkaus lyhytaikaisessa palvelussuhteessa
Viransijaisen palvelussuhteen kestäessä enintään viisi koulun työ- päivää maksetaan hänelle tuntipalkkio tuntiopettajia koskevien palkkioperusteiden mukaan. Tähän tuntipalkkioon ei makseta pal- velulisiä eikä määrävuosikorotuksia.
20 § Yksityisopiskelijan kuulustelu
Yksityisopiskelijan kuulustelusta maksetaan viranhaltijalle C45/16 palkkioperusteen mukainen palkkio. Palkkio sisältää korvauksen kuulustelun valmistelemisesta, korjaus- ja arviointityöstä sekä tar- vittaessa valvonnasta. Kuulustelu käsittää kirjallisen ja suullisen kuulustelun, työnäytteet sekä uusintakokeen. Jos samassa kuulus- telussa on kuulusteltavana useampi kuin yksi yksityisopiskelija, maksetaan opettajalle kustakin opiskelijasta täysi palkkio kolmen ensimmäisen opiskelijan osalta, puolet palkkiosta neljännestä opis- kelijasta yhdeksänteen ja ¼ palkkiosta kymmenennestä opiskeli- jasta lukien.
III LUKU TYÖAIKA
1 § Työaikamuodot
Opetushenkilöstön työaika on asianomaisen liitteen mukainen.
Soveltamisohje Opetushenkilöstön työaikamuotoja ovat seuraavat (työaikamuodon jäljessä oleva henkilöstöluettelo ei ole tyhjentävä, vaan esimerkkiluettelo):
1 Opetusvelvollisuuteen ja ylitunteihin perustuva opetusvelvollisuustyö- aika
peruskoulun, lukion ja
ammatillisten oppilaitosten opettajat lukuun ottamatta 2)-kohtaa
2 Kokonaistyöaika peruskoulun ja lukion rehtorit
sosiaalialan ja terveydenhuolto-oppilaitosten sekä metsäoppilaitosten päätoiminen opetushenkilöstö
3 Toimistotyöaika (KVTES III LUKU 8 §),
ammatillisten oppilaitosten rehtorit, apulaisrehtorit ja aikuiskoulutusjoh- tajat
4 Eräät vuosityötunteihin perustuvat työajat
peruskoulun oppilaan ohjauksen lehtorit, kansalaisopiston opettajaviranhaltijat ja
ammattikorkeakoulun uudessa palkkaus- ja työaikajärjestelmässä oleva opetushenkilöstö
5 38 ¼ tunnin työaika
ammatillisten aikuiskoulutuskeskusten opettajat
Kansalaisopistojen, lasten ja nuorten kuvataidekoulujen, monitaiteel- listen koulujen, ammatillisten aikuiskoulutuskeskusten sivutoimisten tuntiopettajien ja eri koulujen ja oppilaitosten virkasuhteisten sivutoi- misten tuntiopettajien työaika määräytyy työsopimuksen tai virkasuh- teista tuntiopettajaa koskevan määräyksen mukaisena.
2 § Oppitunnin pituus ja työajan sijoitus
Opetus- ja koulutustyöpäivien lukumäärä, oppitunnin pituus, opet- tajan opetus- ja muun työajan sijoitus määräytyvät 31.12.1998 voimassa olleen lainsäädännön ja työsuunnitelmasta tai sitä vas- taavasta asiakirjasta ilmenevän vakiintuneen käytännön mukaises- ti.
Soveltamisohje Määräyksen tarkoituksena on säilyttää opettajan työajasta työnantajan mää- rättävissä oleva osuus ao. koulussa/oppilaitoksessa määrällisesti ja ajalli- sesti entisellään.
Peruskoulussa noudatetaan kuitenkin perusopetuslain ja perusopetusase- tuksen säännöksiä.
IV LUKU VUOSILOMA
1 § Vuosilomaoikeus
1 mom. Jos opetushenkilöstöön kuuluvalla viranhaltijalla/työntekijällä on oi- keus vuosilomaan, on tästä maininta asianomaisessa liitteessä.
2 mom. Vuosilomamääräyksinä sovelletaan KVTES:n vuosilomamääräyk- siä sellaisina kuin ne ovat 1.2.2000 seuraavin poikkeuksin:
1 Täysi lomanmääräytymiskuukausi on lomanmääräytymisvuo- den sellainen kalenterikuukausi, jonka aikana pääviranhaltija on ollut virantoimituksessa vähintään 16 kalenteripäivää (kor- vaa KVTES IV luvun 3 §:n).
2 Virantoimituspäivien veroisia päiviä ovat myös KVTES IV lu- vun 4 §:ssä mainitut työssäolopäivien veroiset päivät.
3 Vuosilomaan vaikuttavana palvelusaikana on opetushenkilös- töllä OVTES:n määräysten nojalla määräytyvä palvelulisään oikeuttava palvelusaika.
4 Laskennallisen vuosiloman pituus määräytyy siten, että lo- manmääräytymisvuoden täydet lomanmääräytymiskuukaudet kerrotaan KVTES:in vuosilomaluvun 14 §:ssä sovitulla pro- senttiluvulla ja jaetaan kahdella. Jos tulokseksi ei tule koko- naislukua, pyöristys tapahtuu ylempään kokonaislukuun. Las- kennallisten vuosilomapäivien lukumäärä asetetaan kalenteril- le 16.6. alkaen ja laskennallisen vuosiloman päiviä ovat kaikki arkipäivät (juhannusaattoa lukuun ottamatta).
Soveltamisohje KVTES:n vuosilomamääräyksiä sovelletaan pääsääntöisesti edellä olevan III luvun 1 §:n soveltamisohjeen 2, 3 ja 5 kohdissa mainituissa työaikamuo- doissa.
Vaikka muulla virkasuhteisella opetushenkilöstöllä ei työaikajärjestelmänsä johdosta ole oikeutta vuosilomaan, on mm. lomarahan laskentapohjaksi ja sairasvakuutuslain etuuksien kohdentamiseksi sovittu ns. laskennallisesta vuosilomasta.
3 mom. KVTES:n vuosilomamääräyksiä 1.2.2000 2 momentin poikkeuksin sovelletaan 1.4.2000 jälkeen ansaittuun vuosilomaan.
2 § Väliaikaisen viranhaltijan lomapäiväkorvaus
1 mom. Jos viran väliaikainen hoitaja on ollut palvelussuhteessa lukuvuo- den koko työajan, maksetaan hänelle palvelussuhteen päättyessä lomapäiväkorvauksena kutakin edellä 1 §:n 2 momentin mukaan määräytyvää täyttä lomanmääräytymiskuukautta kohden kahden päivän varsinainen palkka. Lomapäiväkorvausta vähentävät palve- lussuhteeseen sisältyvät kesäkeskeytyspäivät.
2 mom. Jos viran väliaikainen hoitaja on ollut palvelussuhteessa lukuvuo- den koko työaikaa lyhyemmän ajan, maksetaan hänelle palvelus- suhteen päättyessä lomapäiväkorvauksena kutakin edellä 1 §:n 2 momentin mukaan määräytyvää täyttä lomanmääräytymiskuukaut- ta kohden kahden päivän varsinainen palkka. Lomapäiväkorvausta vähentävät palvelussuhteeseen sisältyvien syys-, joulu-, urheilu- ja pääsiäislomien arkipäivät sekä kesäkeskeytyspäivät.
Soveltamisohje Edellä 1 ja 2 momenttien mukainen varsinainen palkka maksetaan palve- lussuhteen päättymishetken mukaisena.
3 § Eräät vuosilomaetuudet
Pääviranhaltija ja päätoiminen tuntiopettaja, jolla ei ole vuosiloma- oikeutta ja joka siirtyy pysyvästi tai tilapäisesti OVTES:n sovelta- misalalla vuosilomasäännösten piirissä olevaan virkaan tai tehtä- vään, on oikeutettu laskennallisella vuosilomalla vähennettyyn vuosilomaan ja lomakorvaukseen KVTES:n määräysten mukaises- ti.
V LUKU
VIRANTOIMITUKSEN KESKEYTYS
1 § Virkavapausajan palkkaus
Virkavapausajan palkkaus määräytyy tämän luvun mukaisesti ellei asianomaisessa liitteessä toisin määrätä.
2 § Virkavapauden tai muun virantoimituksen keskeytyksen vaikutus ylituntipalkkion maksamiseen
Ylituntipalkkion vähentämisestä/vähentämättä jättämisestä virka- vapauden/virantoimituksen keskeytyksen ajalta on määräykset ao. liitteissä. Ammatillisten oppilaitosten osalta on asiasta sopimus- määräys VIII luvun 16 §:ssä.
3 § Osittaisen virkavapausajan palkkaus
Viranhaltijan osittaisen virkavapausajan varsinainen palkka on sa- massa suhteessa alempi kuin mitä hänen työaikansa on asian- omaista täyttä (säännöllistä) työaikaa lyhyempi.
Soveltamisohje Opetusvelvollisuustyöajassa opetusvelvollisuustuntimäärä vastaa täyttä työaikaa.
Määräystä sovelletaan ainoastaan pääviranhaltijoihin.
4 § Virantoimituksen keskeytyminen terveydenhoidollisten tutkimusten vuoksi
1 mom. Virantoimituksen keskeytyessä sen johdosta, että viranhaltija on työnantajan määräämässä terveydenhoidollisessa tutkimuksessa, jatkotutkimuksessa tai tarkastuksessa tai viranhoidon edellyttä- mässä lakimääräisessä tai ohje- ja johtosäännössä määrätyssä tarkastuksessa, maksetaan hänelle tältä ajalta varsinainen palkka. Samoin maksetaan varsinainen palkka milloin virantoimitus on keskeytynyt sen johdosta, että viranhaltija on joutunut todellisen tarpeen niin vaatiessa lääkärin määräämään tutkimukseen tai syn- nytystä edeltäviin lääketieteellisiin tutkimuksiin sekä sen johdosta, että hän on joutunut sellaiseen lääkärintarkastukseen, joka on vält- tämätön sairausvakuutuslain mukaisen äitiysrahan saamiseksi.
Soveltamisohje Todellisella tarpeella tarkoitetaan tässä sitä, että tutkimus ei ole tehtävissä työajan ulkopuolella tai että kysymyksessä on äkillinen tutkimustarve.
Sopimusmääräys ei koske oma-aloitteista lääkärissä, hammaslääkärissä ja hoidossa käyntiä, useamman päivän kerrallaan kestäviä tutkimuksia eikä tutkimuksia, jotka on tehty viranhaltijan oma-aloitteisen lääkärissäkäynnin yhteydessä.
Synnytystä edeltävillä lääketieteellisillä tutkimuksilla tarkoitetaan sekä lää- kärin että muun terveydenhoitohenkilökunnan suorittamaa tutkimusta taikka tällaiseen tutkimukseen perustuvan laboratorio- tai muun vastaavan kokeen suorittamista, joka perustuu lääketieteelliseen selvitystarpeeseen raskaana olevan työntekijän taikka sikiön terveydentilasta. Edellytyksenä palkan saa- miseen on, että tutkimusta ei voida tehdä työajan ulkopuolella.
2 mom. Väliaikaisella viranhaltijalla on oikeus 1 momentin mukaiseen palk- kaan sairausajan palkan saamisesta sovituin edellytyksin.
5 § Sairausvakuutuslain mukainen päivä-, äitiys- ja vanhempainraha sekä eräät muut korvaukset
1 mom. Työnantajalla on oikeus saada viranhaltijan/työntekijän sairauslo- man ja äitiysvapaan ajalta maksamaansa palkkaa vastaava osa sairausvakuutuslain mukaisesta päivä- ja äitiysrahasta.
2 mom. Työnantajalla on 1 momentin mukainen oikeus myös jos kyse on viranhaltijasta/työntekijästä, jolla ei ole oikeutta vuosilomaan aika- na, jolloin koulutyö on koulun/oppilaitoksen loman johdosta keskey- tynyt eikä hänelle ole myönnetty virkavapautta, mutta hänellä on sairausvakuutuslain mukainen oikeus päivä-/äitiys-/vanhem- painrahaan, määräaikaiseen kuntoutustukeen tai kuntoutusrahaan.
3 mom. Työnantajalla ei kuitenkaan ole oikeutta 1–2 momentin mukaisiin korvauksiin 16.6. alkavan laskennallisen vuosiloman ajalta. Niiden viranhaltijoiden osalta, joihin sovelletaan liitettä 13, työnantajalla ei ole edellisestä poiketen oikeutta 1–2 momentin korvauksiin kesä- vapaajakson alusta 30 ensimmäiseltä arkipäivältä.
4 mom. Mitä edellä 1–3 momenteissa on sovittu, koskee myös peruskoulun ja lukion opettajien osalta liitteen 1 49 §:n 4 ja 5 momentissa tarkoi- tettua korvausta ja muiden opettajien osalta KVTES V luvun 2 §:n 8 ja 9 momentissa tarkoitettua tartuntatautilain mukaan tai muualta saatavaa korvausta.
5 mom. Saadakseen sairausloman ja äitiysvapaan ajalta palkkaedut viran- haltijan/työntekijän on noudatettava, mitä sairausvakuutuslain mu- kaisen päivä- ja äitiysrahan saamiseksi on säädetty tai määrätty. Jos työnantaja menettää viranhaltijan/työntekijän laiminlyönnin tai toimenpiteiden seurauksena sille kuuluvan etuuden, sairauslomas- ta, äitiysvapaasta ja tapaturmasta tai ammattitaudista johtuvia palkkaetuja vähennetään menetystä vastaavalla määrällä.
6 § Osittainen hoitovapaa
1 mom. Kokonaistyöaikaa noudattavalla opettajalla on oikeus KVTES:n V luvun mukaiseen osittaiseen hoitovapaaseen. Se toteutetaan myöntämällä siinä suhteessa opetustunneista ja muusta työajasta kuin mainitut työajan osat ovat viikoittaisesta kokonaistyöajasta. Koulutyöajan ollessa keskeytyneenä osittainen hoitovapaa kohdis- tuu kokonaisuudessaan muuhun työaikaan. Kokonaistyöaikaa noudattavan rehtorin osittainen hoitovapaa voidaan toteuttaa myös kohdistamalla se ensisijaisesti oppitunteihin.
2 mom. Milloin opettajan, jonka työaika perustuu viikoittaiseen opetusvel- vollisuuteen, oppituntien lukumäärä on enemmän kuin 30 tuntia vii- kossa, osittaiseen hoitovapaaseen oikeutetulle opettajalle on pyyn- nöstä järjestettävä 30 tuntia viikossa.
7 § Reservin kertausharjoitukset
Reservin kertausharjoituksiin tai väestönsuojelulain (438/58) 6 §:n 2 momentin nojalla väestönsuojelukoulutukseen määrätylle makse- taan kertausharjoitusten tai väestönsuojelukoulutuksen ajalta var- sinainen palkka vähennettynä reserviläispalkan tai vastaavan kor- vauksen määrällä. Niiltä opettajanviran haltijoilta, joilla ei ole sään- nöksiin ja määräyksiin perustuvaa oikeutta vuosilomaan, ei tehdä em. vähennystä koulutoiminnan kesäkeskeytyksen ajalta.
VI LUKU
YHTEISET OPETTAJAT
1 § Soveltamisala
1 mom. Jos työnantaja on määrännyt opettajanviranhaltijalle eri opetuslaki- en mukaista opetusta ja/tai muuta työtä muussa kuin omassa oppi- laitoksessa taikka saman opetuslain mukaista opetusta ja/tai muuta työtä useammassa eri hallinnollisesti itsenäisessä oppilaitoksessa, sovelletaan häneen tämän luvun määräyksiä, ellei 2 ja 3 momen- teista muuta johdu.
2 mom. Tätä lukua ei sovelleta peruskoulussa ja lukiossa opettavaan opet- tajaan, kahdessa tai useammassa peruskoulussa opettavaan opet- tajaan eikä kahdessa tai useammassa lukiossa opettavaan opetta- jaan, ellei työnantaja ole määrännyt häntä perusopetuksen ja/tai lukio-opetuksen lisäksi antamaan ammatillisen koulutuksen, am- matillisessa aikuiskoulutuksessa, vapaan sivistystyön tai taiteen perusopetuksen alaan kuuluvaa opetusta muualla kuin peruskou- lussa/lukiossa.
2 § Palvelussuhteen ehtojen määrääminen
Tässä luvussa tarkoitetun viranhaltijan palvelussuhteen ehdot mää- räytyvät sen koulun/oppilaitoksen mukaan, johon virka on perustet- tu/sijoitettu.
3 § Palkkaus
1 mom. Kahdessa tai useammassa 1 §:n tarkoittamassa toimipaikassa opettavalle tai työskentelevälle viranhaltijalle maksetaan palkka
kahta palkkaluokkaa korkeampana kuin mitä virassa muutoin mak- setaan. Jos toimipaikkojen välinen matka on kilometri tai sitä lyhy- empi, ei viranhaltijalla ole oikeutta mainittuun palkkaluokan koro- tukseen.
2 mom. Jos viranhaltija oppituntien pitämistä tai muuta työnantajan mää- räämää tehtävää varten vaihtaa toimipaikkaa kesken päivän kes- kimäärin vähintään neljä kertaa viikossa ja toimipaikkojen etäisyys on vähintään yksi kilometri taikka jos hän asunnostaan tai asunto- aan lähimmästä toimipaikasta toiseen tai toisiin toimipaikkoihin kul- kee oppituntien pitämistä varten yhteensä vähintään 140 kilometriä viikossa, maksetaan hänelle palkka kolmea palkkaluokkaa korke- ampana kuin mitä virassa muutoin maksetaan.
4 § Opetusvelvollisuus ja matkakustannusten korvaus
1 mom. Jos eri oppilaitosten vuotuisten työviikkojen lukumäärä poikkeaa toisistaan, lasketaan viranhaltijan opetusvelvollisuus vuotuisena.
2 mom. Viranhaltija, joka opettaa vähintään yhden kolmasosan opetusvel- vollisuudestaan muussa 1 §:ssä tarkoitetussa oppilaitoksessa, on velvollinen tekemään tuossa toissijaisessa oppilaitoksessa oppitun- tiensa mukaisen suhteellisen osuuden asianomaisen oppilaitoksen opettajia koskevien säännösten ja määräysten mukaista muuta työ- tä.
Pöytäkirjamerkintä
2 momentin mukaisella muulla työllä tarkoitetaan kansalaisopiston, kansan- opiston ja musiikkioppilaitoksen opettajanviranhaltijalle sovittua ao. muuta työtä.
3 mom. Jos viranhaltijan ensisijainen oppilaitos on peruskoulu tai lukio, so- velletaan liitteen 1, 42 §:n 3–4 momentin ja 65 §:n 1–3 momentin määräyksiä opetusvelvollisuuden huojentamisesta ja matkakustan- nusten korvaamisesta ainoastaan peruskoulun ja lukion opetuksen osalta, ei sen sijaan muissa oppilaitoksissa annettavan opetuksen osalta.
Soveltamisohje Muun kuin peruskoulun tai lukion opetuksen osalta matkakustannusten kor- vaukset määräytyvät KVTES:n liitteen 17 mukaan.
Pysyväisluonteisena toimipaikkana pidetään ensisijaista oppilaitosta.
VII LUKU
VIRKASUHTEISET TUNTIOPETTAJAT
Virkasuhteisen tuntiopettajan palvelussuhteen ehtoihin sovelletaan tämän luvun määräyksiä, jollei ao. liitteestä muuta johdu.
A PÄÄTOIMISET TUNTIOPETTAJAT
1 § Päätoimisuus
1 mom. Tuntiopettaja on päätoiminen, jos hän opettaa ammattikorkeakou- lussa tai yhdessä tai useammassa korkeakoulutasoa alemmassa valtion, kunnan tai valtionosuutta saavassa yksityisessä koulussa tai oppilaitoksessa lukuun ottamatta kansalaisopistoja sekä amma- tillisia aikuiskoulutuskeskuksia yhteensä 16 luokkatuntia, aikuislu- kion ja lukion aikuislinjalla yhteensä 14 luokkatuntia ja teknillisissä oppilaitoksissa yhteensä 18 luokkatuntia viikossa.
Soveltamisohje Luokkatunneiksi katsotaan myös sellaiset luokan ulkopuoliset tehtävät, jois- ta palkkio maksetaan vuosiviikkotuntipalkkiona.
Tunnit voivat kertyä myös useamman eri kunnan tai muun ylläpitäjän kou- luista/oppilaitoksista. Edellytyksenä on, että ao. henkilö on kaikissa em. kouluissa/oppilaitoksissa tuntiopettajana. Esim. ammattioppilaitoksen opet- tajan virassa oleva opettaja, joka opettaa lisäksi kauppaoppilaitoksessa seitsemän tuntia viikossa tuntiopettajana, on kauppaoppilaitoksen sivutoi- minen tuntiopettaja.
Tuntiopettajan opettaessa useammassa oppilaitoksessa, joissa on eri pää- toimisuuden (pt) raja päätoimisuus/sivutoimisuus määräytyy seuraavan esimerkkikaavan mukaisesti:
tuntimäärä 1 + tuntimäärä 2 ≥ 1 = päätoimisuus pt-raja 1 pt-raja 2
2 mom. Eri työnantajan oppitunnit lasketaan yhteen päätoimisuutta varten ainoastaan, jos tuntiopettaja antaa selvityksen työnantajalle mui- den työnantajien oppitunneista ennen palvelussuhteen alkua. Tois- taiseksi voimassa olevassa palvelussuhteessa olevaan tuntiopetta- jaan, joka palvelussuhteen kestäessä menee toisen työnantajan palvelukseen tuntiopettajaksi, sovelletaan päätoimisuuden yhteen laskemista koskevaa määräystä sen jälkeen, kun ilmoituksesta on kulunut työnantajalle sovittu irtisanomisaika voimassa 31.7.2001 asti.
3 mom. Jos tuntiopettaja opettaa kahdessa tai useammassa koulussa/oppi- laitoksessa ja jossakin näistä oppilaitoksista hänellä on ko. oppilai-
tokseen sovittu asianomaisen aineen opetusvelvollisuutta vastaava tuntimäärä (kuitenkin teknillisessä oppilaitoksessa 18 tuntia viikos- sa), on hän siinä oppilaitoksessa päätoiminen ja muissa oppilaitok- sissa sivutoiminen tuntiopettaja.
2 § Palkkaus
1 mom. Päätoimisen tuntiopettajan palkkaluokka on vastaavan viranhaltijan palkkaluokka, ellei ao. liitteessä ole toisin määrätty. Jos tuntiopetta- ja opettaa samassa oppilaitoksessa aineita, joissa viranhaltijalla on eri palkkaluokka, lasketaan hänelle palkkauksen määräämistä var- ten painotettu palkkaluokka. Useammassa oppilaitoksessa pidettä- vien tuntien tai niihin yllämainituin perustein rinnastettavien luokan ulkopuolisten tehtävien nojalla päätoimiseksi tulevan tuntiopettajan palkka määräytyy kunkin koulun osalta erikseen ao. liitteen mukai- sesti.
Soveltamisohje Painotettu palkkaluokka lasketaan seuraavasti: (tuntimäärä 1 x pl 1) + (tuntimäärä 2 x pl 2)
kokonaistuntimäärä (tuntimäärä 1 + tuntimäärä 2)
Painotettu palkkaluokka lasketaan vain samassa oppilaitoksessa annettavi- en tuntien osalta. Saman kunnan peruskouluja (ala-aste, yläaste ja erityis- opetus) pidetään samana oppilaitoksena. Myös saman kunnan lukioita pide- tään keskenään samana oppilaitoksena (ei yhdessä peruskoulujen kanssa). Pyöristys tehdään lähimpään tai lähimpään alempaan palkkaluokkaan.
2 mom. 1 momentissa tarkoitetulle tuntiopettajalle määrätään kussakin op- pilaitoksessa erikseen palkkaluokka ja opetusvelvollisuus. Jokai- sessa oppilaitoksessa lasketaan se ao. oppilaitoksen tuntien mää- rä, joka kuuluu ao. oppilaitoksessa maksettavan varsinaisen palkan piiriin ja se tuntien määrä, joka ao. oppilaitoksessa muodostuu yli- tunneiksi ja joilta maksetaan ylituntipalkkio.
Soveltamisohje Useammassa oppilaitoksessa päätoimiseksi tulevan tuntiopettajan palkka suhteutetaan tuntiopettajan eri oppilaitoksissa pitämään kokonaistuntimää- rään siten, että hänelle määritellään jokaisessa oppilaitoksessa varsinaisen palkan osuus seuraavasti:
Momenttia sovelletaan myös niihin tuntiopettajiin, joiden päätoimisuus täyt- tyy jo yhdessä oppilaitoksessa, mutta jotka toimivat tuntiopettajina myös muissa oppilaitoksissa.
OPPILAITOS 1
opetustunnit 1 x opetusvelvollisuus 1 = Y kokonaistuntimäärä (tuntimäärä 1 + tuntimäärä 2)
Varsinainen palkka oppilaitoksessa 1 on
opetusvelvollisuus 1
Y x täyden varsinaisen palkan markkamäärä 1 OPPILAITOS 2
opetustunnit 2 x opetusvelvollisuus 2 = Z kokonaistuntimäärä (tuntimäärä 1 + tuntimäärä 2)
Varsinainen palkka oppilaitoksessa 2 on
opetusvelvollisuus 2
Z x täyden varsinaisen palkan markkamäärä 2
Varsinaisen palkan tunnit pyöristetään lähimpään tai lähimpään alempaan kokonaislukuun.
3 mom. Jos päätoimisen tuntiopettajan tuntimäärä jää alle viranhaltijan opetusvelvollisuustuntimäärän, maksetaan hänelle se osuus varsi- naisesta palkasta, mikä vastaa hänen tuntimääränsä suhdetta vi- ran opetusvelvollisuuteen.
3 § Opetusvelvollisuus
1 mom. Päätoimisen tuntiopettajan opetusvelvollisuus (opv) on sama kuin vastaavan viranhaltijan opetusvelvollisuus ellei ao. liitteestä muuta johdu.
2 mom. Jos tuntiopettaja opettaa samassa oppilaitoksessa aineita, joissa opetusvelvollisuus on erilainen, lasketaan hänelle painotettu ope- tusvelvollisuus.
Soveltamisohje Painotettu opetusvelvollisuus lasketaan seuraavasti: (tuntimäärä 1 x opv 1) + (tuntimäärä 2 x opv 2)
kokonaistuntimäärä (tuntimäärä 1 + tuntimäärä 2)
Painotettu opetusvelvollisuus lasketaan vain samassa oppilaitoksessa an- nettavien tuntien osalta. Saman kunnan peruskouluja (ala-aste, yläaste ja erityisopetus) pidetään samana oppilaitoksena. Myös saman kunnan lukioi- ta pidetään keskenään samana oppilaitoksena (ei yhdessä peruskoulujen kanssa). Pyöristys tehdään lähimpään kokonaislukuun.
4 § Ylituntipalkkio
1 mom. Edellä 3 §:n mukaan määräytyvän opetusvelvollisuuden ylittäviltä tunneilta maksetaan ylituntipalkkio, jonka palkkioperusteen palkka- luokka määräytyy 2 §:n mukaisena ja muutoin samojen perustei- den mukaan kuin viranhaltijalla.
Soveltamisohje Päätoimiseen tuntiopettajaan sovelletaan viranhaltijoita koskevia määräyk- siä ylituntien vähentämisestä/vähentämättä jättämisestä virkavapauden/ virantoimituksen keskeytymisen johdosta.
Päätoimisella tuntiopettajaan sovelletaan myös tämän sopimuksen ao. liit- teiden ylitunnin siirtoa koskevia määräyksiä.
Jos päätoimisella tuntiopettajalla ei ole omassa oppilaitoksessa opetusvel- vollisuutta vastaavaa tuntimäärää tai hänellä on vain juuri opetusvelvolli- suustuntimäärä eikä yhtään ylitunteja ja hänellä on lisäksi muussa oppilai- toksessa opetustunteja, ei muun oppilaitoksen tuntia voida siirtää ylitunteina varsinaiseen palkkaan, vaan ainoastaan omassa oppilaitoksessa oleva yli- tunti. Sen sijaan saman ylläpitäjän ammatillisten eri oppilaitosten yhteisellä aikuiskoulutusosastolla pidetyt tunnit voidaan siirtää ylitunnin siirtona varsi- naiseen palkkaan oikeuttavaan tuntimäärään.
5 § Viranhaltijoita koskevien määräysten soveltaminen päätoimiseen tuntiopettajaan
1 mom. Päätoiminen tuntiopettaja on oikeutettu viranhaltijoita koskevien määräysten mukaiseen
– palvelulisään
– määrävuosikorotukseen
– kalliinpaikanlisään
– syrjäseutulisään
– laskennalliseen vuosilomaan ja lomarahaan
– sairausajan palkkaan edellyttäen, että hän on välittömästi en- nen keskeytystä ollut päätoimisessa kunnan/kuntayhtymän palveluksessa vähintään yhden kuukauden, jollei sairaus ole palveluksessa sattuneen tapaturman tai ammattitaudin aiheut- tama tai aiheutunut häntä palveluksessa kohdanneesta väki- vallasta
– äitiysvapaan palkkaan edellyttäen, että hän on välittömästi ennen virkavapaan alkamista ollut päätoimisessa kunnan/ kuntayhtymän palveluksessa vähintään kuusi kuukautta
– terveydenhoidollisten tutkimusten ajalta maksettavaan palk- kaan, jos hänellä on oikeus varsinaiseen palkkaan sairausajan palkan saamiseksi sovituin edellytyksin
– KVTES:n V luvun 17 ja 20 §:n mukaiseen virkavapausajan palkkaan, jos hänet on otettu palvelussuhteeseen koko luku- vuoden työajaksi
– tämän sopimuksen II luvun 14 §:n, 19 §:n ja 20 §:n mukaiseen palkkaukseen
– tämän sopimuksen IV luvun 2 §:n 1 ja 2 momenttien mukai- seen lomapäiväkorvaukseen.
Soveltamisohje Päätoimiseen tuntiopettajaan sovelletaan viranhaltijoita koskevia määräyk- siä, jos tässä pykälässä tai ao. liitteessä niin määrätään.
Jos päätoiminen tuntiopettaja opettaa aineita, joissa hänellä on oikeus erisuuruiseen palvelulisään/määrävuosikorotukseen, määräytyy hänen pal- velulisiensä/määrävuosikorotuksiensa lukumäärä sen mukaan, mitä tunteja hän opettaa eniten. Jos tunteja on yhtä paljon, määräytyy palvelulisien/ määrävuosikorotusten lukumäärä opettajalle edullisimman mukaan.
Lukukauden lopussa tai lukukautta seuranneen loman aikana päättynyt pal- velussuhde katsotaan sekä sairaus- että raskaus ja synnytysajan karenssi- aikaa määrättäessä yhtäjaksoiseksi, jos se on jälleen alkanut lähinnä seu- raavan työkauden alussa samalla työnantajalla.
2 mom. Kelpoisuusehdoissa tarkoitettua pätevyyttä vailla olevan päätoimi- sen tuntiopettajan epäpätevyysalennus määräytyy II luvun 15 §:n mukaisesti. Teknillisessä oppilaitoksessa päätoimisen tuntiopetta- jan epäpätevyysalennus on 1–8 palkkaluokkaa.
B SIVUTOIMISET TUNTIOPETTAJAT
6 § Sivutoimisuus
Tuntiopettaja on sivutoiminen ellei hän ole VII luvun 1 §:n mukaan päätoiminen tuntiopettaja.
7 § Tuntipalkkio
1 mom. Sivutoimiselle tuntiopettajalle maksetaan tuntipalkkio kultakin pide- tyltä tunnilta.
2 mom. Sivutoimisen tuntiopettajan tuntipalkkio lasketaan kuten II luvun 17 §:n tarkoittama ylituntipalkkio.
Soveltamisohje Sivutoimisen tuntiopettajan palkkaluokka ja opetusvelvollisuus ovat samat kuin ao. virassa, ellei oppilaitoskohtaisissa määräyksissä ole toisin sovittu. Jos tuntiopettaja opettaa eri aineita, joissa joko opetusvelvollisuus tai/ja palkkaluokka ovat erisuuruiset, ei palkkaluokkaa eikä opetusvelvollisuutta painoteta, vaan tuntipalkkiot maksetaan jokaisesta oppiaineesta eri perus- teisina.
Sivutoimiselle tuntiopettajalle maksetaan I kalleusluokan mukainen tunti- palkkio I kalleusluokkaan kuuluvassa kunnassa, jos hänen tuntimääränsä korkeakoulutasoa alemmassa valtion, kunnan tai valtionosuutta saavassa yksityisessä koulussa ja oppilaitoksessa mukaan lukien kansalais- ja työvä- enopistot ja ammatilliset aikuiskoulutuskeskukset on vähintään päätoimi- suuden edellyttämä.
3 mom. Kelpoisuusehdoissa tarkoitettua pätevyyttä vailla olevan sivutoimi- sen tuntiopettajan epäpätevyysalennus määräytyy II luvun 15 §:n mukaisesti. Teknillisessä oppilaitoksessa sivutoimisen tuntiopetta- jan epäpätevyysalennus on 1–8 palkkaluokkaa.
8 § Virantoimituksen keskeytys
Sivutoimisen tuntiopettajan osallistuessa reservin kertausharjoituk- siin, väestönsuojelukoulutukseen tai työnantajan määräyksestä täydennyskoulutukseen, maksetaan hänelle tältä ajalta pitämättä jääneen tuntimäärän mukainen palkkio.
Soveltamisohje Pitämättä jääneellä tuntimäärällä tarkoitetaan sitä työ/lukujärjestyksen mu- kaista tuntimäärää, jonka opettaja olisi pitänyt ellei hän olisi osallistunut ker- tausharjoituksiin tai po. koulutukseen.
VIII LUKU
ERÄÄT AMMATILLISIA OPPILAITOKSIA (LIITTEET 7–12) KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET
1 § Monialainen ammatillinen oppilaitos
1 mom. Monialaisella ammatillisella oppilaitoksella tarkoitetaan oppilaitosta, jonka opetushenkilöstöön sovelletaan tämän sopimuksen eri liittei- tä.
2 mom. Opettajanviran haltijan palvelussuhteen ehdot määräytyvät sen op- pilaitosmuodon palvelussuhteen ehtojen mukaisina, mihin virka on perustettu tai määrätty.
3 mom. Päätoimiselle tuntiopettajalle lasketaan tarvittaessa eri oppilaitos- muodoissa pidettävien tuntien perusteella painotettu palkkaluokka ja opetusvelvollisuus. Ylituntipalkkioperuste määräytyy painotuksen mukaisena.
4 mom. Jos monialaista ammatillista oppilaitosta koskee ennen tämän so- pimuksen voimaantuloa tehty erillinen virkaehtosopimus, noudate- taan sitä edelleen. Paikallisella sopimuksella voidaan sopia siirty- misestä tämän sopimuksen mukaisiin palvelussuhteen ehtoihin.
2 § poistetaan
3 § Liitteiden 7–12 soveltamisalat
1 mom. Ammatillisen oppilaitoksen opettajan palvelussuhteen ehtoihin noudatetaan edelleen ao. oppilaitoksessa 31.12.1998 häneen so- vellettua liitettä kuitenkin siten, että 1.8.2000 alkaen poistetaan ho- telli- ja ravintolaoppilaitoksia koskeva liite 8, käsi- ja taideteolli- suusoppilaitoksia koskeva liite 11, koti- ja laitostalousoppilaitoksia koskeva liite 12 sekä maatalousoppilaitoksia koskeva liite 13. Kaik- kien näiden oppilaitosmuotojen opetushenkilöstöön sovelletaan 1.8.2000 alkaen liitettä 7.
2 mom. Koulutusalat sijoittuvat virkaehtosopimusliitteisiin 7–12 seuraavasti:
Liite | Oppilaitosmuoto | Koulutusala/opintoala | |
7 | Ammattioppilaitos | Tekniikan ja liikenteen muut opinto- alat kuin merenkulku, lukuun otta- matta teknillisissä oppilaitoksissa tarjottavaa koulutusta | |
Matkailu-, ravitsemis- ja talousala | |||
Sosiaali- ja terveysala/kauneuden- hoito | |||
Kulttuuriala/käsi- ja taideteollisuus | |||
Luonnonvara-ala/maatila-, puutar- ha- ja kalatalous sekä muu luon- nonvara-ala kuin metsä- ja puu- talousala | |||
8 | Kauppaoppilaitos | Kauppa ja hallinto | |
9 | Taide- ja viestintäkulttuuri- oppilaitos | Kulttuuriala/viestintä ja kuvataide sekä tanssi ja teatteri | |
10 | Sosiaali- ja terveysalan oppilaitos | Sosiaali- ja terveysala | |
11 | Metsä- ja puutalousoppilaitos | Luonnosvara-ala/metsä- ja puu- talous sekä muu luonnonvara-ala | |
12 | Merenkulkuoppilaitos | Tekniikan ja liikenteen ala/ merenkulku | |
4 § | Käsitteitä |
Ammatillisen oppilaitoksen liitteissä 7–12 tarkoitetaan
– ammatillisilla aineilla ammatillisia opintoja
– yhteisillä aineilla ammattitaidon saavuttamiseksi tarpeellisia ja ammattitaitoa täydentäviä opintoja (Laki ammatillisesta koulu- tuksesta 12 §).
5 § Erivapauden vaikutus palkkaukseen
Jos opettaja on nimitetty vakinaiseen opettajan virkaan hänelle myönnetyn erivapauden perusteella tai otettu väliaikaiseksi viran- hoitajaksi tai päätoimiseksi tuntiopettajaksi virkaan tai tuntiopetta- jan virkasuhteeseen, jota vastaavaan virkaan hänellä on erivapaus, ei epäpätevyysalennusta tehdä varsinaisesta palkasta eikä viran opetusaineisiin liittyvistä ylitunneista.
6 § Rehtorin palkka ja opetustuntimäärä 1 mom.
4 09 01 02 4 Rehtorin palkkaluokka määrätään paikallisesti palkkaluokkien C61– C68 puitteissa. Jos oppilaitoksessa on enintään 120 opiskelijaa ja siellä annetaan ainoastaan yhden koulutusalan opetusta, määräy- tyy alaraja palkkaluokan C59 mukaan.
2 mom. Rehtorin opetustuntimäärä vahvistetaan paikallisesti lukuvuosittain ottaen huomioon oppilaitoksen koko ja muut paikalliset olosuhteet enintään 456 tunniksi. Monialaisen ammatillisen oppilaitoksen reh- torin opetustuntimäärä voi olla enintään 320 tuntia.
7 § Apulaisrehtorin palkka ja opetustuntimäärä 1 mom.
4 09 02 02 7 Jos oppilaitoksessa on kokonaispalkkauksessa oleva apulaisrehto- ri, määrätään hänen palkkaluokka paikallisesti palkkaluokkien C59–C65 puitteissa.
2 mom. Apulaisrehtorin opetustuntimäärä vahvistetaan paikallisesti luku- vuosittain ottaen huomioon oppilaitoksen koko ja muut paikalliset olosuhteet 152–570 tunnin puitteissa.
3 mom. Jos monialaisen oppilaitoksen apulaisrehtori on määrätty toimi- maan rehtorin varamiehenä tai jos useita eri oppilaitoksia ylläpitä- vän kuntayhtymän apulaisrehtori on määrätty toimimaan rehtorin varamiehenä, työnantaja voi harkintansa vähentää opetustuntien määrää 38-152 tunnilla vuodessa. Sama koskee myös niitä apu- laisrehtoreita, jotka oppilaitoksia yhdistettäessä on siirretty ao. op- pilaitosmuodon rehtorin virasta apulaisrehtorin virkaan tai apulais- rehtorina toimivaan lehtorin virkaan.
8 § Aikuiskoulutusjohtajan palkka ja opetustuntimäärä (uusi)
1 mom. Aikuiskoulutusjohtajan palkka määrätään paikallisesti alla olevien palkkaluokkien puitteissa:
Palkkaluokka
4 00 03 001 Ylempi korkeakoulututkinto C60–C64
4 00 03 00 2 Muu tutkinto C59–C63
2 mom. Aikuiskoulutusjohtajan opetustuntimäärä vahvistetaan paikallisesti lukuvuosittain ottaen huomioon oppilaitoksen koko ja muut paikalli- set olosuhteet enintään 350 tunniksi.
9 § Opinto-ohjaajan viran palkka ja opetustuntimäärä (uusi)
1 mom. Jos oppilaitoksessa on kokonaispalkkauksessa oleva opinto- ohjaaja, määrätään hänen palkkaluokkansa paikallisesti alla olevi- en palkkaluokkien puitteissa:
Palkkaluokka
4 00 03 00 3 Ylempi korkeakoulututkinto C59–C60
4 00 03 00 4 Muu tutkinto C58–C59
2 mom. Opinto-ohjaajan opetustuntimäärä vahvistetaan paikallisesti luku- vuosittain ottaen huomioon oppilaitoksen koko ja muut paikalliset olosuhteet enintään 500 tunniksi.
10 § Rehtorin, apulaisrehtorin, aikuiskoulutusjohtajan sekä opinto-ohjaajan työaika, vuosiloma ja määrävuosikorotus
1 mom. Viranhaltijan työaika on kokonaistyöaika, joka on soveltuvin osin asianomaisessa kunnassa/kuntayhtymässä noudatettava oppilai- toksen toiminnalliset vaatimukset huomioon ottava toimistotyöaika.
2 mom. Viranhaltijan vuosiloma määräytyy IV luvun 1 §:n mukaan.
3 mom. Viranhaltijalla on oikeus kahden palkkaluokan suuruiseen määrä- vuosikorotukseen 20 palvelusvuoden perusteella samoin edellytyk- sin kuin sen oppilaitoksen opettajalla, minkä oppilaitoksen opetta- jan kelpoisuus hänellä on.
11 § Henkilökohtainen suunnittelutyöaika
Liitteen 7 ja 12 piirissä olevalle opettajalle luetaan opetusvelvolli- suuteen viikossa 1,5 ja liitteen 9 piirissä olevalle 1 tunti viikossa suunnittelutyötä. Määräys koskee kokoaikaisten viranhaltijoiden li- säksi ao. oppilaitoksen tuntien ja päätoimisuuteen luettavien mui- den tehtävien perusteella päätoimiseksi tulevaa tuntiopettajaa sekä niitä osa-aikaisia viranhaltijoita, joilla on vähintään päätoimisuuden edellyttämä tuntimäärä. Määräyksen soveltaminen edellyttää lisäk- si, että asianomaisen palvelussuhde ko. oppilaitokseen kestää yli viikon.
Soveltamisohje Suunnittelutyöhön kuuluu osastokokouksiin ja vastaaviin kokouksiin osallis- tuminen, opettajien välisiin opetuksellisiin ja kasvatuksellisiin kysymyksiin liittyviin kokouksiin ja neuvonpitoihin osallistuminen, yhteydenpito paikalli- seen elinkeinoelämään ja vastaaviin sidosryhmiin, yhteydenpito oppilaiden vanhempiin sekä opetuksen suunnitteluun ja oppilaitoksen toiminnan kehit- tämiseen liittyvät tehtävät.
Tämä sopimusmääräys tulee voimaan 1.8.2000, siihen saakka noudatetaan OVTES 1999 ao. pykälän sisältöä.
12 § Työssäoppimisjaksolla olevan opiskelijan ohjaamistehtävä
Jos opettaja määrätään hoitamaan työssäoppimisjaksolla olevan opiskelijan ohjaamistehtävää, luetaan ko. työhön käytettäväksi määrätty tuntimäärä opettajan opetusvelvollisuuteen.
Soveltamisohje Aikaisemman lainsäädännön mukaisesta työharjoittelun valvontatehtävästä sovellettuja sopimusmääräyksiä noudatetaan edelleen aikaisemman lain- säädännön mukaiseen työharjoitteluun.
Työssäoppimisjakson ohjaamistehtävän laadun ja laajuuden määrää työn- antaja. Ohjaustyön määrä ja laatu saattaa muodostua eri oppilaitoksissa ja eri koulutusaloilla erilaiseksi. Ohjaustyö riippuu myös työpaikalla valittujen vastuuhenkilöiden kokemuksesta ja koulutuksesta em. tehtävissä. Lisäksi “vanhoissa“ työpaikoissa on jo entuudestaan asiaan liittyvää kokemusta, uusia työpaikkoja ehkä joudutaan valmentamaan. Osa työssä oppimisjak- son opiskelijoista voi olla ensimmäisessä työpaikassaan, joku saattaa olla ao. työpaikan vanha työntekijä. Sen, missä laajuudessa ohjausta annetaan (esim. kuinka usein opettaja käy työpaikalla) määrää opettajan työnantaja, joka vastaa työssäoppimisjakson laadusta ja laajuudesta ja päättää ko. toi- mintaan käytettävän panoksen suuruuden.
13 § Ilta-, viikonloppu- ja lomaopetuslisä
1 mom. Päätoimiselle opettajalle ja päätoimiselle tuntiopettajalle makse- taan korvauksena oppitunnilta, joka pidetään alkaen klo 16.30 tai
sen jälkeen, iltaopetuslisä, jonka suuruus on puolet ao. opettajan ylituntipalkkiosta (1/38), teknillisissä oppilaitoksissa (1/32). Koko- naistyöajassa olevan opettajan iltaopetuslisän suuruus on hänen varsinainen palkkansa jaettuna luvulla 152.
2 mom. Iltaopetuslisän suuruinen lisä maksetaan myös lauantaisin ja sun- nuntaisin pidetyiltä oppitunneilta (viikonloppuopetuslisä) sekä oppi- laitoksen loma-aikoihin määrätystä opetuksesta (lomaopetuslisä).
Soveltamisohje Oppilaitoksen loma-ajoilla tarkoitetaan syys-, joulu-, urheilu- ja pääsiäislo- maa sekä kesäkeskeytysaikaa, joka alkaa oppilaitoksen lukuvuoden päättä- jäispäivän jälkeisenä kalenteripäivänä. Maatalousalan ja metsä- ja puutalo- usoppilaitosten tavanomaisen kesätyöjakson opetus ei oikeuta lomaopetus- lisään.
Lomaopetuslisää ei makseta ainoastaan loma-ajaksi otetulle opettajalle.
Tämän pykälän mukaista lisää voidaan samasta työstä maksaa vain yhdellä perusteella.
vanha 3 mom. kumotaan
3 mom. Jos oppilaitoksen toiminnan kannalta on tarpeen soveltaa tämän pykälän määräyksiä toisin, voidaan asiasta erikseen sopia tapaus- kohtaisesti ao. luottamusmiehen kanssa.
14 § Eräät opettajalle määrättävät muut kuin luokkaopetustyöt
1 mom. Jos opettaja määrätään hoitamaan seuraavia tehtäviä:
– etäopetuksena annettavan opetusjakson työ (harjoitustehtävi- en laadinta, korjaaminen, palautteen antaminen, tarvittaessa henkilökohtainen ohjaus ja jakson käytännön järjestelytehtä- vät)
– maksulliseen palvelutoimintaan liittyvä suunnittelu- ja konsul- tointitehtävä
_ opiskelijan itseopiskelun ohjaamistehtävä (muu kuin oppitun- nilla annettava ohjaus)
– näyttötutkinnon järjestely- , tutkinnon vastaanottamis- ja arvi- ointitehtävä
– muu työnantajan määräämä oppilaitoksen tai koulutusalan opetus- ja kasvatustoiminnan kehittämiseen liittyvä tehtävä maksetaan työstä työmäärää vastaava palkkio. Palkkioperus-
teena käytetään opettajan oman ylituntipalkkioperusteen mu- kaista korvausta.
Soveltamisohje Korvauksen perustana olevaa tuntimäärää päätettäessä on otettava huomi- oon se, että kyseessä on muu kuin luokkaopetustyö, jolloin yhtä ylituntipalk- kiota vastaava työmäärä on 1,5 muun työn tuntia.
Muu työnantajan erikseen määräämä oppilaitoksen/koulutusalan opetus- tai kasvatustoiminnan kehittämiseen liittyvä tehtävä voi olla koululainsäädän- töön tai paikallisiin kehittämistarpeisiin perustuva työnantajan määräämä tehtävä.
2 mom. Jos opettajan opetusvelvollisuus ei muutoin tule täyteen, voidaan tehtävä, jolta maksettava palkkio on mitoitettu 38 ylituntipalkkiota vastaavaksi, lukea opettajan opetusvelvollisuuteen yhtenä vuosi- viikkotuntina.
3 mom. Jos edellä tarkoitettu tehtävä määrätään kokonaistyöajassa oleval- le opettajalle, luetaan se hänen opetusvelvollisuuteensa.
Soveltamisohje Kokonaistyöajassa olevan opettajan opetusvelvollisuustuntia vastaava työ- määrä on 2 tuntia.
15 § Työsuojelupäällikön tehtävät
Kuntayhtymän työsuojelupäälliköksi määrätylle opetushenkilöstöön kuuluvalle viranhaltijalle voidaan maksaa erilliskorvaus, jonka suu- ruus on enintään 10 % varsinaisesta palkasta.
16 § Virkavapauden vaikutus ylituntipalkkion maksamiseen
Opettajalle maksetaan palkallisen virkavapauden ajalta ylituntipalk- kio ja muut lisäpalkkiot hänelle vahvistetun tuntimäärän mukaisesti.
Soveltamisohje Palkattoman virkavapauden ajalta ei makseta palkkaa.
IX LUKU
VIRKASUHTEISEN OPETUSHENKILÖSTÖN IRTISANOMISAJAT
1 § Irtisanomisajat
1 mom. Kunnan/kuntayhtymän irtisanoessa
1 vakinaisen viranhaltijan tai toistaiseksi otetun tuntiopettajan virkasuhteen irtisanomisaika on vähintään
a) yksi kuukausi jos palvelussuhde on jatkunut enintään vuoden
b) kaksi kuukautta, jos palvelussuhde on jatkunut keskey- tyksettä yli vuoden, mutta enintään viisi vuotta
c) kolme kuukautta, jos palvelussuhde on jatkunut keskey- tyksettä yli viisi vuotta mutta enintään yhdeksän vuotta
d) neljä kuukautta, jos palvelussuhde on jatkunut keskeytyk- settä yli yhdeksän vuotta mutta enintään 12 vuotta
e) viisi kuukautta, jos palvelussuhde on jatkunut keskeytyk- settä yli 12 vuotta mutta enintään 15 vuotta
f) kuusi kuukautta, jos palvelussuhde on jatkunut keskey- tyksettä yli 15 vuotta.
2 määräajaksi otetun tuntiopettajan virkasuhteen irtisanomisaika on vähintään 30 kalenteripäivää
3 väliaikaisen viranhaltijan (viransijaisen tai avoimen viran hoita- jan) irtisanomisaika on 14 kalenteripäivää.
2 mom. Opettajan irtisanoessa virkasuhteensa on
1 vakinaisen viranhaltijan ja toistaiseksi otetun tuntiopettajan irti- sanomisaika vähintään
a) kaksi kuukautta, jos palvelussuhde on jatkunut keskey- tyksettä yli 10 vuotta
b) 14 kalenteripäivää, jos palvelussuhde on jatkunut enin- tään vuoden
c) muussa tapauksessa kuukausi.
2 määräajaksi otetun tuntiopettajan ja väliaikaisen viranhaltijan irtisanomisaika on vähintään 14 kalenteripäivää.
3 mom. Irtisanomisaika alkaa kulua sitä päivää seuraavasta päivästä, jona irtisanominen on annettu tai saatettu tiedoksi. Viranhaltijan pyyn- nöstä tai suostumuksella voidaan noudattaa 1–2 momenteissa tar- koitettua lyhyempää irtisanomisaikaa.
Soveltamisohje Virkasuhde lakkaa irtisanomisen johdosta, kun irtisanomisaika on kulunut loppuun. Edellä 1–2 momenteissa mainittu irtisanomisaika on vähimmäisai- ka, jota viranhaltijan pyynnöstä tai suostumuksella voidaan myös lyhentää.
Viranhaltijan irtisanomisperusteista on säädetty kunnallisen viranhaltijan palvelussuhdeturvasta annetussa laissa (484/1996).