KÄÄNNÖS)

YLEISSOPIMUS TEOLLISUUSONNETTOMUUKSIEN RAJOJEN YLI ULOTTUVISTA VAIKUTUKSISTA

(KÄÄNNÖS)

YLEISSOPIMUS TEOLLISUUSONNETTOMUUKSIEN RAJOJEN YLI ULOTTUVISTA VAIKUTUKSISTA

Johdanto

TÄMÄN YLEISSOPIMUKSEN SOPIMUSPUOLET, JOTKA

OTTAVAT HUOMIOON, miten erityisen tärkeätä on nykyisten ja tulevien sukupolvien kannalta suojella ihmisiä ja ympäristöä teollisuusonnettomuuksien vaikutuksilta,

TUNNUSTAVAT, miten tärkeätä ja kiireellistä on suojella ihmisiä ja ympäristöä teollisuusonnettomuuksien vakavilta haitallisilta vaikutuksilta ja edistää kaikkia toimenpiteitä, jotka edistävät ehkäisevien, valmius- ja torjuntatoimenpiteiden järkiperäistä, taloudellista ja tehokasta käyttöä ympäristöä säästävän ja kestävän taloudellisen kehityksen mahdollistamiseksi,

OTTAVAT HUOMIOON, että teollisuusonnettomuuksien vaikutukset saattavat tuntua yli maan rajojen ja edellyttää valtioiden välistä yhteistyötä,

VAHVISTAVAT tarpeen edistää aktiivista kansainvälistä yhteistyötä kyseisten valtioiden välillä ennen onnettomuutta ja onnettomuuden jälkeen sekä sen aikana, syventää asianmukaisia toimintaperiaatteita sekä lujittaa ja koordinoida toimintaa kaikilla asianmukaisilla tasoilla maan rajan ylittävien teollisuusonnetto- muuksien vaikutusten ehkäisyn, torjuntavalmiuden ja torjunnan edistämiseksi,

TOTEAVAT teollisuusonnettomuuksien vaikutusten ehkäisyä, torjuntavalmiutta ja torjuntaa koskevien kahdenvälisten ja monenvälisten järjestelyjen olevan tärkeitä ja hyödyllisiä,

OVAT TIETOISIA Yhdistyneiden Kansakuntien Euroopan talouskomission (ECE) osasta tässä yhteydessä ja muistavat mm. ECE:n onnettomuuden kautta maan rajan ylittävien sisävesien pilaantumista koskevan käyttäytymissäännöstön sekä maan rajan ylittävien ympäristövaikutusten arviointia koskevan yleissopimuk- sen,

OTTAVAT HUOMIOON Euroopan turvallisuus- ja yhteistyökonferenssin (ETYK) päätösasiakirjan, ETYK:n osanottajavaltioiden edustajien Wienin kokouksen loppuasiakirjan, ETYK:n ympäristönsuojelua koskevan Sofian kokouksen tuloksen sekä Yhdistyneiden Kansakuntien ympäristöohjelman (UNEP) asiaan- kuuluvat toimet ja mekanismit, erityisesti APELL-ohjelman, Kansainvälisen työjärjestön (ILO) toimet, erityisesti sen suurten teollisuusonnettomuuksien ehkäisyä koskevan säännöstön, ja muiden asianmukaisten kansainvälisten järjestöjen toimet,

OTTAVAT HUOMIOON Yhdistyneiden Kansakuntien ympäristökonferenssin julistuksen ja erityisesti sen

21. periaatteen, jonka mukaan valtioilla Yhdistyneiden Kansakuntien peruskirjan ja kansainvälisen oikeuden periaatteiden mukaisesti on täysi oikeus itse hyödyntää luonnonvaransa oman ympäristöpolitiikkansa mukaisesti sekä vastuu varmistaa, että niiden lainkäytön alaisuudessa tai valvonnassa tapahtuvat toimet eivät pilaa muiden valtioiden ympäristöä tai muuten niiden kansallisen lainkäyttöpiirin rajojen ulkopuolella sijaitsevien alueiden ympäristöä,

OTTAVAT HUOMIOON aiheuttaja maksaa -periaatteen kansainvälisen ympäristölainsäädännön yleisenä periaatteena,

PAINOTTAVAT kansainvälisen oikeuden ja tavan periaatteita erityisesti hyvän naapuruuden, vastavuoroi- suuden, syrjimättömyyden ja hyvän uskon periaatteita,

OVAT SOPINEET SEURAAVASTA:

1 artikla

Määritelmät

Tässä yleissopimuksessa

a) ’teollisuusonnettomuus’ tarkoittaa sellaista tapahtu- maa missä tahansa vaarallisia aineita käsittelevissä toiminnoissa, joka johtuu olosuhteiden hallitsematto- mista muutoksista joko:

i) teollisuuslaitoksessa esimerkiksi valmistuksen, käytön, varastoinnin tai hävittämisen yhteydessä tai

ii) kuljetuksen aikana, siltä osin kuin se kuuluu soveltamisalaan 2 artiklan 2 kappaleen d kohdan mukaan;

b) ’vaaraa aiheuttava toiminta’ tarkoittaa toimintaa, jossa käsitellään tai voidaan käsitellä yhtä tai useam- paa vaarallista ainetta vähintään tämän yleissopimuk- sen liitteessä I mainittuja määriä ja josta voi aiheutua maan rajan ylittäviä vaikutuksia;

c) ’vaikutukset’ tarkoittaa teollisuusonnettomuuden ai- heuttamia välittömiä, välillisiä tai viivästyneitä haital- lisia seurauksia muun muassa

i) ihmiselle, kasvistolle ja eläimistölle,

ii) maaperälle, vedelle, ilmalle ja maisemalle,

iii) edellä i ja ii kohdissa tarkoitettujen tekijöiden vuorovaikutukselle,

iv) materiaalisiin arvoihin ja kulttuuriperintöön, mu- kaan lukien historialliset muistomerkit;

d) ’maan rajan ylittävät vaikutukset’ tarkoittavat sopi- muspuolen lainkäyttövallan alueella ilmeneviä vakavia vaikutuksia, jotka aiheutuvat toisen sopimuspuolen alueella tapahtuneesta teollisuusonnettomuudesta;

e) ’toiminnanharjoittaja’ tarkoittaa luonnollista henkilöä tai oikeushenkilöä, mukaan lukien julkisen viran- omaisen, joka on vastuussa toiminnasta, kuten sen valvonnasta, toteutuksen suunnittelusta tai toteutta- misesta;

f) ’sopimuspuoli’ tarkoittaa tämän yleissopimuksen sopi- muspuolta, ellei asiayhteydestä muuta johdu;

g) ’alkuperämaa’ tarkoittaa sopimuspuolta tai sopimus- puolia, joiden lainkäyttövallan alaisuudessa onnetto- muus sattuu tai voisi sattua;

h) ’kohdemaa’ tarkoittaa sopimuspuolta tai sopimuspuo- lia, joihin teollisuusonnettomuuden maan rajan ylittä- vät vaikutukset kohdistuvat tai voivat kohdistua;

i) ’asianosaiset sopimuspuolet’ tarkoittaa alkuperämaata ja kohdemaata;

j) ’yleisö’ tarkoittaa yhtä tai useampaa luonnollista hen- kilöä tai oikeushenkilöä.

2 artikla

Soveltamisala

1. Tätä yleissopimusta sovelletaan sellaisten teolli- suusonnettomuuksien, mukaan lukien luonnonkatastro- fien aiheuttamien teollisuusonnettomuuksien, ennaltaeh- käisyyn, torjuntavalmiuteen ja torjuntaan, joista voi seu- rata maan rajan ylittäviä vaikutuksia, sekä kansainväli- seen yhteistyöhön, joka koskee keskinäistä avunantoa, tutkimusta ja kehitystä sekä tietojenvaihtoa ja teknologi- anvaihtoa teollisuusonnettomuuksien ennaltaehkäisyn, torjuntavalmiuden ja torjunnan alalla.

2. Tätä yleissopimusta ei sovelleta

a) ydinonnettomuuksiin eikä säteilyvaaratilanteisiin;

b) onnettomuuksiin sotilaallisissa laitoksissa;

c) padonmurtumiin, paitsi niistä johtuvien teollisuuson- nettomuuksien vaikutuksiin;

d) maalla sattuviin kuljetusonnettomuuksiin, paitsi

i) niiden aiheuttamien vahinkojen torjuntaan,

ii) vaarallisen toiminnan toimintapaikalla tapahtu- vaan sisäiseen kuljetukseen;

e) vahingossa tapahtuviin geneettisesti muunnettujen eli- öiden päästöihin;

f) onnettomuuksiin, jotka sattuvat merellisessä ympäris- tössä harjoitetussa toiminnassa, mukaan lukien me- renpohjan tutkimuksen ja hyötykäytön;

g) öljyvahinkoihin tai muiden vahingollisten aineiden aiheuttamiin vahinkoihin merellä.

3 artikla

Yleismääräykset

1. Kansallisella ja kansainvälisellä tasolla jo tehdyt pon- nistukset huomioon ottaen sopimuspuolet ryhtyvät tarvit- taviin toimenpiteisiin ja yhteistyöhön tämän yleissopi- muksen puitteissa ihmisen ja ympäristön suojelemiseksi teollisuusonnettomuuksilta mahdollisimman tehokkaalla ennaltaehkäisyllä, vähentämällä niiden lukumäärää ja vakavuutta sekä lieventämällä niiden vaikutuksia. Tässä tarkoituksessa sovelletaan ehkäiseviä, valmiudellisia ja torjunnallisia toimenpiteitä, mukaan lukien ympäristön ennallistaminen.

2. Tietojenvaihdon, neuvonpidon ja muiden yhteistoi- mien avulla ja viivyttelemättä sopimuspuolet laativat ja toteuttavat suunnitelmia ja ohjelmia teollisuusonnetto- muuden vaaran vähentämiseksi sekä ennaltaehkäisy-, val- mius- ja torjuntatoimenpiteiden, mukaan lukien entistä-

mistoimenpiteet, parantamiseksi ja ottavat turhan pääl- lekkäisyyden välttämiseksi huomioon kansallisella ja kan- sainvälisellä tasolla jo tehdyt ponnistukset.

3. Sopimuspuolet varmistavat, että toiminnanharjoittaja on velvollinen ryhtymään kaikkiin tarvittaviin toimenpi- teisiin vaaraa aiheuttavan toiminnan turvalliseksi toteut- tamiseksi ja teollisuusonnettomuuksien ehkäisemiseksi.

4. Tämän yleissopimuksen määräysten toteuttamiseksi sopimuspuolet ryhtyvät tarvittaviin lainsäädännöllisiin, hallinnollisiin ja taloudellisiin toimenpiteisiin teolli- suusonnettomuuksien ennaltaehkäisemiseksi, torjuntaval- miuden ylläpitämiseksi ja torjumiseksi.

5. Tämän yleissopimuksen määräykset eivät vaikuta kansainvälisestä oikeudesta johtuviin sopimuspuolten vel- voitteisiin teollisuusonnettomuuksien ja varaa aiheuttavan toiminnan osalta.

4 artikla

Tunnistaminen, neuvonpito ja neuvonta

1. Voidakseen huolehtia ennalta ehkäisevistä toimenpi- teistä ja valmiudesta alkuperämaa ryhtyy tarvittaviin toi- menpiteisiin tunnistaakseen lainkäyttövaltansa alueella olevat vaaraa aiheuttavat toiminnat ja varmistaakseen, että kohdemaille ilmoitetaan suunnitelluista tai olemassa olevista vaarallisista toiminnoista.

2. Asianosaiset sopimuspuolet ryhtyvät asianomaisen sopimuspuolen aloitteesta neuvottelemaan tunnistaakseen sellaisen vaaraa aiheuttavan toiminnan, jonka voidaan kohtuudella olettaa aiheuttavan maan rajan ylittäviä vai- kutuksia. Jos asianosaiset sopimuspuolet eivät pääse yksi- mielisyyteen siitä, onko jokin toiminta tässä yleissopi- muksessa tarkoitettua vaarallista toimintaa, ja elleivät he ole sopineet toisenlaisesta sovittelumenettelystä, jokin asianosaisista sopimuspuolista voi liitteen II määräysten mukaisesti jättää kysymyksen selvityskomitealle neuvoa- antavaa lausuntoa varten.

3. Sopimuspuolet soveltavat liitteessä III olevia menette- lytapoja ehdotettuihin ja olemassa oleviin vaaraa aiheut- taviin toimintoihin.

4. Milloin vaarallisen toiminnan ympäristövaikutukset arvioidaan maan rajan ylittävien ympäristövaikutusten arviointia koskevan yleissopimuksen mukaisesti ja arvi- ointiin sisältyy tämän yleissopimuksen määräysten mukai- sesti harjoitettavasta vaarallisesta toiminnasta johtuvan teollisuusonnettomuuden maan rajan ylittävien vaikutus- ten arvio, maan rajan ylittävien ympäristövaikutusten

arviointia koskevan yleissopimuksen mukaisesti annetun lopullisen päätöksen on täytettävä tämän yleissopimuksen vaatimukset.

5 artikla

Vapaaehtoinen laajentaminen

Asianosaisten sopimuspuolten tulisi, jos joku niistä tekee aloitteen, ryhtyä keskustelemaan siitä, tuleeko jotakin liitteessä I mainitsematonta toimintaa kohdella kuten varaa aiheuttavaa toimintaa. Yhteisestä sopimuksesta ne voivat käyttää valitsemaansa neuvoa-antavaa järjestelmää tai liitteen II mukaista selvityskomiteaa neuvovan mielipi- teen saamiseksi. Jos asianosaiset sopimuspuolet niin sopi- vat, tätä yleissopimusta tai osaa siitä sovelletaan kysei- seen toimintaan ikään kuin se olisi vaaraa aiheuttavaa toimintaa.

6 artikla

Ennaltaehkäisy

1. Sopimuspuolet ryhtyvät tarvittaviin toimenpiteisiin teollisuusonnettomuuksien ehkäisemiseksi, mukaan lukien toimenpiteet saada toiminnan harjoittajat vähentämään teollisuusonnettomuuksien vaaraa. Näihin toimenpiteisiin voidaan lukea liitteessä IV tarkoitetut toimenpiteet, mutta ne eivät rajoitu näihin.

2. Alkuperämaan tulee edellyttää jokaista vaaraa aiheut- tavaa toimintaa koskien, että toiminnanharjoittaja osoit- taa, että toiminta on turvallista, antamalla tietoja kuten perustiedot prosessin yksityiskohdista, joihin voidaan lukea liitteessä V tarkoitetut analyysit ja arvioinnit, mutta ne eivät rajoitu näihin.

7 artikla

Sijoittumista koskeva päätöksenteko

Saadakseen kaikkien kohdemaiden väestöön ja ympäris- töön kohdistuvan vaaran mahdollisimman vähäiseksi alkuperämaa pyrkii oikeusjärjestelmänsä puitteissa luo- maan toimintalinjat uusien vaaraa aiheuttavien toiminto- jen sijoittumiselle ja olemassa olevien toimintojen oleelli- sille muutoksille. Oikeusjärjestelmiensä puitteissa kohde- maat pyrkivät luomaan toimintalinjoja huomattavan kehityksen aikaansaamiseksi alueilla, joille vaaraa aiheut- tavasta toiminnasta johtuvan maan rajan ylittävät teolli- suusonnettomuuden vaikutukset voisivat ulottua, jotta vaara olisi mahdollisimman vähäinen. Toimintalinjojen laatimisessa ja toteuttamisessa sopimuspuolten tulee ottaa huomioon liitteessä V olevan 2 kappaleen 1—8 kohdassa mainitut seikat ja liite VI.

8 artikla

Onnettomuuksiin varautuminen

1. Sopimuspuolet ryhtyvät tarvittaviin toimenpiteisiin luodakseen ja ylläpitääkseen riittävää pelastus- ja torjun- tavalmiutta teollisuusonnettomuuksien varalta. Sopimus- puolet varmistavat, että valmiustoimenpiteisiin ryhdytään teollisuusonnettomuuksista johtuvien maan rajan ylittä- vien vaikutusten lieventämiseksi ja että toiminnanharjoit- tajat vastaavat laitoskohtaisista toimenpiteistä. Näihin voidaan lukea liitteessä VII mainitut toimenpiteet, mutta ne eivät rajoitu niihin. Erityisesti asianomaiset sopimus- osapuolet tiedottavat toisilleen valmiussuunnitelmistaan.

2. Alkuperämaa varmistaa, että vaaraa aiheuttavan toi- minnan toimintapaikalla on asianmukaiset suojelusuunni- telmat, jotka sisältää myös maan rajan ylittävien vaiku- tusten estämis- ja lieventämistoimet. Alkuperämaa ilmoit- taa muille asianosaisille sopimuspuolille pääpiirteittäin, miten se on varautunut mainittuun tilanteeseen.

3. Kukin sopimuspuoli varmistuu, että sen alueella on vaaraa aiheuttavan toiminnan osalta asianmukaiset pelas- tuspalvelusuunnitelmat, jotka kattavat myös maan rajan ylittävien vaikutusten estämis- ja lieventämistoimet. Täl- laisia suunnitelmia laadittaessa on otettava huomioon liitteessä V olevan 2 kappaleen 1—5 kohdan mukaisista selvityksistä ja arvioista saadut tulokset. Asianomaisten sopimuspuolten tulee pyrkiä siihen, että suunnitelmat ovat yhteensopivat. Tarvittaessa voidaan laatia yhteisiä pelastuspalvelusuunnitelmia, joilla pyritään nopeutta- maan asianmukaisten torjuntatoimien toteuttamista.

4. Valmiussuunnitelmat tulee tarkistaa säännöllisesti tai olosuhteiden sitä edellyttäessä, jolloin otetaan huomioon todellisten onnettomuuksien yhteydessä saadut kokemuk- set.

9 artikla

Tiedottaminen yleisölle ja yleisön osallistuminen

1. Sopimuspuolet varmistavat, että yleisölle tiedotetaan asianmukaisesti alueilla, joille vaaraa aiheuttavasta toi- minnasta aiheutuvan teollisuusonnettomuuden vaikutuk- set voisivat kohdistua. Tiedot välitetään siten kuin sopi- muspuolet katsovat asialliseksi, ja niiden tulee sisältää liitteessä VIII mainitut seikat sekä niissä tulee ottaa huomioon liitteessä V olevan 2 kappaleen 1—4 ja 9 kohdassa mainitut seikat.

2. Alkuperämaa antaa yleisölle niillä alueilla, joille vaa- raa aiheuttavasta toiminnasta aiheutuvan teollisuusonnet- tomuuden vaikutukset voisivat kohdistua, tämän yleisso- pimuksen määräysten mukaisesti ja aina, kun se on mahdollista ja tarpeen, tilaisuuden osallistua asiaankuulu- viin menettelyihin ja ilmaista kantansa ennaltaehkäise- mistä ja valmiutta koskevista toimenpiteistä. Alkuperä- maa varmistaa, että kohdemaan yleisölle annetaan yhtä- läinen tilaisuus ilmaista kantansa kuin alkuperämaan ylei- sölle.

3. Sopimuspuolet antavat niin tahtoessaan, vastavuoroi- suuden pohjalta ja oikeusjärjestelmiensä puitteissa niille toisten sopimuspuolien luonnollisille henkilöille ja oikeus- henkilöille, jotka ovat joutuneet tai voivat joutua vaka- vasti kärsimään sopimuspuolen alueella sattuneen teolli- suusonnettomuuden haitallisista maan rajan ylittävistä vaikutuksista, saman pääsyn ja kohtelun hallinnollisissa ja oikeudellisissa menettelyissä, mukaan lukien oikeuden nostaa kanne ja valittaa päätöksestä heidän oikeuksiaan koskevissa asioissa, kuin ne, jotka ovat asianomaisen sopimuspuolen oman lainkäyttövallan piirissä olevien henkilöiden käytettävissä.

10 artikla

Teollisuusonnettomuuksista ilmoittaminen

1. Sopimuspuolet ryhtyvät tarvittaviin toimenpiteisiin luodakseen ja ylläpitääkseen tarkoituksenmukaisilla hal- lintotasoilla tehokkaita ja yhteensopivia ilmoitusjärjestel- miä voidakseen lähettää ja vastaanottaa ilmoituksia teolli- suusonnettomuuksista ja joihin ilmoituksiin sisältyy maan rajan ylittävien vaikutusten tarjuntatoimenpiteiden edel- lyttämät tiedot.

2. Sellaisen teollisuusonnettomuuden sattuessa tai uha- tessa, josta aiheutuu tai voi aiheutua maan rajan ylittäviä vaikutuksia, alkuperämaan on varmistettava, että kohde- maille viipymättä ilmoitetaan asiasta tarkoituksenmukai- sella tasolla teollisuusonnettomuuksia koskevaa ilmoitus- menettelyä noudattaen. Ilmoituksen tulee sisältää liit- teessä IX mainitut tiedot.

3. Asianosaiset sopimuspuolet varmistavat, että xxxxxx- suusonnettomuuden sattuessa tai uhatessa 8 artiklan mukaisten valmiussuunnitelmien edellyttämiin toimiin ryhdytään olosuhteiden edellyttämässä laajuudessa.

11 artikla

Torjuntatoimet

1. Sopimuspuolet varmistavat, että teollisuusonnetto- muuden sattuessa tai uhatessa ryhdytään mahdollisimman

pian tarkoituksenmukaisiin ja tehokkaimpiin mahdollisiin torjuntatoimiin vaikutusten rajoittamiseksi ja lieventämi- seksi.

2. Sellaisen teollisuusonnettomuuden sattuessa tai uha- tessa, josta aiheutuu tai voi aiheutua maan rajan ylittäviä vaikutuksia, asianosaiset sopimuspuolet varmistavat, että sen vaikutukset arvioidaan, tarvittaessa yhteisesti, jotta asianmukaisiin torjuntatoimiin voitaisiin ryhtyä. Sopimus- puolet pyrkivät yhteensovittamaan torjuntatoimensa.

12 artikla

Keskinäinen avunanto

1. Jos sopimuspuoli teollisuusonnettomuuden sattuessa tarvitsee apua, se voi pyytää sitä muilta sopimuspuolilta, jolloin sen tulee ilmoittaa tarvittavan avun tarkoitus ja muoto. Avunpyynnön saaneen sopimuspuolen tulee viipy- mättä ilmoittaa apua pyytävälle sopimuspuolelle päätök- sensä, voiko se antaa pyydetyn avun, sekä mahdollisen avun laadun ja ehdot.

2. Asianosaiset sopimuspuolet toimivat yhteistyössä hel- pottaakseen tämän artiklan 1 kappaleessa tarkoitetun avun välitöntä antamista mukaan lukien tarvittaessa toi- met teollisuusonnettomuuden seurausten ja vaikutusten rajoittamiseksi ja lieventämiseksi ja yleisen avunannon. Milloin sopimuspuolilla ei ole kahden- tai monenvälisiä sopimuksia keskinäisestä avunannosta, apu annetaan liit- teen X mukaisesti, elleivät sopimuspuolet muuta sovi.

13 artikla

Vastuu ja vahingonkorvaus

Sopimuspuolet tukevat tarkoituksenmukaisia kansainväli- siä toimia sääntöjen, perusteiden ja menettelytapojen laa- timiseksi vastuun ja vahingonkorvauksen alalla.

14 artikla

Tutkimus ja kehitys

Sopimuspuolet tekevät aloitteita ja yhteistyötä tarpeen mukaan menetelmiä ja tekniikkaa koskevassa tutkimus- ja kehitystyössä teollisuusonnettomuuksien ehkäisemi- seksi, torjuntavalmiudeksi ja torjumiseksi. Tässä tarkoi- tuksessa sopimuspuolet rohkaisevat ja edistävät aktiivi- sesti tieteellistä ja teknistä yhteistyötä mukaan luettuna tutkimus vähemmän vaarallisten prosessien kehittämi-

seksi tarkoituksenaan rajoittaa onnettomuusvaaraa sekä ehkäistä ja rajoittaa teollisuusonnettomuuksien seurauk- sia.

15 artikla

Tietojenvaihto

Sopimuspuolet vaihtavat kahdenvälisesti tai monenväli- sesti kohtuudella saatavia tietoja mukaan lukien liittee- seen XI sisältyvät seikat.

16 artikla

Teknologianvaihto

1. Sopimuspuolet helpottavat lainsäädäntönsä, säädös- tensä ja vakiintuneen käytäntönsä mukaisesti teknologi- anvaihtoa teollisuusonnettomuuksien vaikutusten ehkäi- semiseksi, torjuntavalmiudeksi ja torjumiseksi erityisesti edistämällä

a) saatavilla olevan teknologian vaihtoa käyttäen eri rahoitusmuotoja,

b) välittömiä teollisuusalojen välisiä yhteyksiä ja yhteis- työtä,

c) tietojen- ja kokemustenvaihtoa,

d) teknistä avunantoa.

2. Tämän artiklan 1 kappaleen a—d kohdassa tarkoite- tun toiminnan edistämisessä sopimuspuolet luovat sille suotuisat olosuhteet helpottamalla yhteyksiä ja yhteis- työtä sellaisten asiaankuuluvien järjestöjen ja yksilöiden välillä sekä julkisella että yksityisellä sektorilla, jotka pystyvät tarjoamaan teknologiaa, suunnittelu- ja koneen- rakennuspalveluja, laitteistoa tai rahoitusta.

17 artikla

Toimivaltaiset viranomaiset ja yhteyspisteet

1. Kukin sopimuspuoli nimeää tai perustaa yhden tai useamman toimivaltaisen viranomaisen tämän yleissopi- muksen tarkoitusperiä varten.

2. Rajoittamatta muita kahdenvälisiä tai monenvälisiä järjestelyjä kukin sopimuspuoli nimeää tai perustaa yhden yhteyspisteen 10 artiklan mukaista teollisuusonnetto- muuksien ilmoitusmenettelyä varten ja yhden yhteyspis- teen 12 artiklan mukaista keskinäistä avunantoa varten. Olisi toivottavaa, että yhteyspiste kumpaakin tarkoitusta varten olisi sama.

3. Kukin sopimusosapuoli ilmoittaa muille sopimuspuo- lille kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun tämä yleisso- pimus on sen osalta tullut voimaan, 20 artiklassa maini-

tun sihteeristön kautta, minkä tai mitkä elimet se on nimennyt yhteyspisteiksi ja toimivaltaisiksi viran- omaisiksi.

4. Kukin sopimuspuoli ilmoittaa sihteeristön kautta muille sopimuspuolille tämän artiklan 3 kappaleessa tar- koitetun nimeämisen muutoksesta kuukauden kuluessa siitä, kun päätös on tehty.

5. Kukin sopimuspuoli pitää yhteyspisteensä ja 10 ar- tiklan mukaisen teollisuusonnettomuuksia koskevan il- moitusjärjestelmänsä jatkuvassa toimintavalmiudessa.

6. Kukin sopimuspuoli pitää yhteyspisteensä ja sen toi- mivaltaisen viranomaisen, jonka tehtävä 12 artiklan mukaan on vastaanottaa keskinäistä avunantoa koskevia pyyntöjä ja tarjouksia, jatkuvassa toimivalmiudessa.

18 artikla

Sopimuspuolten konferenssi

1. Sopimuspuolten edustajat muodostavat tämän yleisso- pimuksen sopimuspuolten konferenssin, joka kokoontuu säännöllisesti. Ensimmäinen sopimuspuolten konferenssi kutsutaan koolle viimeistään vuoden kuluttua tämän yleissopimuksen voimaantulosta. Sen jälkeen sopimus- puolten konferenssi pidetään vähintään kerran vuodessa tai jonkin sopimuspuolen kirjallisesta pyynnöstä, jota vähintään kolmasosa sopimuspuolista on ilmoittanut tukevansa kuuden kuukauden kuluessa siitä kun sihtee- ristö on toimittanut siitä tiedon muille sopimuspuolille.

2. Sopimuspuolten konferenssi

a) tarkistaa tämän yleissopimuksen toteutumisen;

b) toimii neuvonantajana tarkoituksella lujittaa sopimus- puolten kykyä ehkäistä ja torjua teollisuusonnetto- muuksista aiheutuvia maan rajan ylittäviä vaikutuksia ja valmistautua niiden varalta sekä helpottaa teknisen avun ja neuvojen antamista teollisuusonnettomuuden kärsineen sopimuspuolen pyynnöstä;

c) asettaa tarpeen mukaan työryhmiä ja muita tarvitta- via mekanismeja käsittelemään tämän yleissopimuk- sen toteutumista ja kehittämistä koskevia asioita, ja tässä tarkoituksessa laatii soveltuvia tutkielmia ja muita asiakirjoja ja jättää suosituksia sopimuspuolten konferenssin käsiteltäväksi;

d) suorittaa tarpeen mukaan muita tämän yleissopimuk- sen määräysten mukaisia tehtäviä;

e) käsittelee ja hyväksyy konsensus-pohjalta menettelyta- pasääntönsä ensimmäisessä kokouksessa.

3. Tehtäviensä suorituksessa sopimuspuolten konferenssi toimii harkintansa mukaan yhteistyössä muiden soveltu- vien kansainvälisten järjestöjen kanssa.

4. Ensimmäisessä kokouksessaan sopimuspuolten konfe- renssi hyväksyy ohjelman erityisesti liitteeseen XII sisälty- viä seikkoja varten. Sopimuspuolten konferenssi päättää myös menettelytavasta, mukaan lukien kansallisten kes- kusten käytöstä, yhteistyöstä soveltuvien kansainvälisten järjestöjen kanssa ja järjestelmän perustamisesta, jolla tämän yleissopimuksen toteutuminen helpottuisi erityi- sesti keskinäisen avunannon ja soveltuvien kansainvälis- ten järjestöjen olemassa olevan toiminnan kehittämisen osalta teollisuusonnettomuuden varalta. Osana ohjel- maansa sopimuspuolten konferenssi tarkistaa kansalliset, alueelliset ja kansainväliset keskukset, elimet ja muut ohjelmat, joilla on tarkoitus koordinoida teollisuusonnet- tomuuksien ehkäisyä, torjuntavalmiutta ja torjuntaa kos- kevia tietoja ja ponnistuksia, voidakseen päättää, mitä muita laitoksia tai keskuksia tarvitaan liitteessä XII tar- koitettujen tehtävien suorittamisessa.

5. Sopimuspuolet alkavat ensimmäisessä kokouksessaan harkita, millä menettelytavoilla voitaisiin luoda suotui- sammat olosuhteet teollisuusonnettomuuksien aiheutta- mien vaikutusten ehkäisemistä, torjuntavalmiutta ja tor- juntaa koskevan teknologian vaihdolle.

6. Sopimuspuolten konferenssi hyväksyy ohjeet ja kritee- rit, joilla helpotetaan tässä yleissopimuksessa tarkoitetun vaaraa aiheuttavan toiminnan tunnistamista.

19 artikla

Äänioikeus

1. Xxxxxxxx tämän yleissopimuksen sopimuspuolella on yksi ääni, ellei tämän artiklan 2 kappaleesta muuta johdu.

2. Tämän yleissopimuksen 27 artiklassa tarkoitetut alu- eelliset taloudelliset yhdentymisjärjestöt käyttävät toimi- valtaansa kuuluvissa asioissa yhtä monta ääntä, kuin niillä on jäsenvaltioita. Nämä järjestöt eivät käytä äänioi- keuttaan, jos niiden jäsenvaltiot äänestävät, ja päinvas- toin.

20 artikla

Sihteeristö

Euroopan talouskomission (ECE) pääsihteeri suorittaa seuraavat tehtävät:

a) kutsuu koolle ja valmistelee sopimuspuolten kokouk- set,

b) toimittaa sopimuspuolille selvitykset ja muut tämän yleissopimuksen määräysten mukaisesti vastaanotetut tiedot,

c) muut sopimuspuolten hänelle määräämät tehtävät.

21 artikla

Riitojen ratkaisu

1. Jos tämän yleissopimuksen tulkinnasta tai soveltami- sesta syntyy riita kahden tai useamman sopimuspuolen välillä, ne pyrkivät sovintoon neuvottelemalla tai muulla riidan osapuolten hyväksymällä menettelytavalla.

2. Sopimuspuoli voi tämän yleissopimuksen allekirjoitta- essaan, ratifioidessaan, hyväksyessään tai siihen liittyes- sään taikka koska tahansa myöhemmin ilmoittaa kirjalli- sesti tallettajalle, että sellaisen riidan osalta, jota ei ole saatu ratkaistuksi tämän artiklan 1 kappaleen mukaisesti, se hyväksyy jommankumman tai molemmat seuraavista riitojen ratkaisumenettelyistä pakollisena suhteessa sellai- seen sopimuspuoleen, joka on hyväksynyt saman velvoit- teen:

a) riidan alistaminen kansainväliselle tuomioistuimelle,

b) riidan alistaminen välimiesmenettelylle liitteen XIII mukaisesti.

3. Jos riidan osapuolet ovat hyväksyneet molemmat tämän artiklan 2 kappaleessa mainitut menettelytavat, riita voidaan alistaa vain kansainväliselle tuomioistui- melle, elleivät riidan osapuolet toisin sovi.

22 artikla

Tietojen saannin rajoittaminen

1. Tämän yleissopimuksen määräykset eivät rajoita sopi- muspuolten oikeutta tai velvollisuutta kansallisten lakien ja säännösten ja hallinnollisten määräysten taikka vakiin- tuneen oikeuskäytännön tai voimassa olevien kansainvä- listen säännösten mukaisesti suojella sellaisia tietoja, jotka koskevat henkilötietoja, liike- ja ammattisalaisuuk- sia mukaan lukien henkinen omaisuus, tai kansallista turvallisuutta.

2. Jos sopimuspuoli kuitenkin päättää luovuttaa edellä mainittuja suojattuja tietoja, vastaanottavan sopimuspuo- len on kunnioitettava suojattujen tietojen luottamukselli- suutta ja ehtoja, joilla ne on luovutettu, sekä käyttää niitä yksinomaan siihen tarkoitukseen, jota varten ne on luo- vutettu.

23 artikla

Toteuttaminen

Sopimuspuolet antavat ajoittain selvityksiä tämän yleisso- pimuksen toteuttamisesta.

24 artikla

Kahdenväliset ja monenväliset sopimukset

1. Sopimuspuolet voivat tästä yleissopimuksesta johtu- vien velvoitteidensa toteuttamiseksi tehdä uusia tai jatkaa olemassa olevien kahdenvälisten tai monenvälisten sopi- musten soveltamista.

2. Tämän yleissopimuksen määräykset eivät rajoita sopi- muspuolten oikeutta kahdenvälisillä tai monenvälisillä sopimuksilla säätää ankarampia toimenpiteitä kuin tässä yleissopimuksessa määrätään.

25 artikla

Liitteet

Tämän yleissopimuksen liitteet ovat sen erottamaton osa.

26 artikla

Yleissopimuksen muutokset

1. Jokainen sopimuspuoli voi ehdottaa muutoksia tähän yleissopimukseen.

2. Tähän yleissopimukseen esitetyn muutosehdotuksen teksti jätetään kirjallisena Euroopan talouskomission (ECE) pääsihteerille, joka toimittaa sen muille sopimus- puolille. Sopimuspuolten konferenssi käsittelee muutoseh- dotukset seuraavassa vuosikokouksessaan, edellyttäen että ECE:n pääsihteeri on toimittanut muutosehdotukset kaikille sopimuspuolille vähintään 90 päivää ennen kokousta.

3. Tähän yleissopimukseen tehtävien muutosten osalta

— paitsi sellaisten muutosten osalta, jotka koskevat lii- tettä I, jota varten määräykset annetaan tämän artiklan 4 kappaleessa:

a) sopimuspuolten on hyväksyttävä muutos kokouksessa konsensus-pohjalta, ja tallettaja toimittaa sen kaikille sopimuspuolille ratifioitavaksi tai hyväksyttäväksi;

b) muutoksia koskevat ratifioimis- tai hyväksymiskirjat talletetaan tallettajan huostaan. Tämän artiklan mukaisesti hyväksytyt muutokset tulevat voimaan nii- den sopimuspuolten osalta, jotka ovat ne hyväksy-

neet, yhdeksäntenäkymmenentenä päivänä siitä päi- västä lukien, jona tallettaja on vastaanottanut kuu- dennentoista ratifioimis- tai hyväksymiskirjan;

c) sen jälkeen muutokset tulevat voimaan kunkin sopi- muspuolen osalta, joka ne hyväksyy, yhdeksäntenä- kymmenentenä päivänä siitä päivästä, jona asiano- mainen sopimuspuoli on tallettanut muutosta koske- van ratifioimis- tai hyväksymiskirjansa.

4. Tämän yleissopimuksen liitteeseen I tehtävien muu- tosten osalta:

a) sopimuspuolet tekevät voitavansa päästäkseen sopi- mukseen konsensus-pohjalta. Jos kaikki on konsen- suksen saamiseksi tehty eikä sopimukseen ole päästy, muutokset hyväksytään viime kädessä yhdeksän kym- menesosalla kokouksessa olevien sopimuspuolten an- netuista äänistä. Jos sopimuspuolten konferenssi hyväksyy muutoksen, se toimitetaan sopimuspuolille hyväksymissuosituksin;

b) kahdentoista kuukauden kuluttua päivästä, xxxx XXX:n pääsihteeri on ilmoittanut liitteeseen I esite- tyistä muutosehdotuksista, muutokset tulevat voi- maan niiden sopimuspuolten osalta, jotka eivät ole jättäneet tämän artiklan 4 kappaleen c kohdan mukaista ilmoitusta, edellyttäen että on ainakin 16 sopimuspuolta, jotka eivät ole jättäneet mainittua ilmoitusta;

c) sopimuspuoli, joka ei pysty hyväksymään tämän yleis- sopimuksen liitteeseen I tehtävää muutosta, ilmoittaa asiasta kirjallisesti ECE:n pääsihteerille kahdentoista kuukauden kuluessa päivästä, jona tämä on ilmoitta- nut, että muutos on hyväksytty. Sopimuspuoli voi koska tahansa korvata aiemmin tekemänsä ilmoituk- sen hyväksymisellä, ja liitettä I koskeva muutos tulee asianomaisen sopimuspuolen osalta voimaan välittö- mästi;

d) tässä yleissopimuksessa ’kokouksessa olevien sopi- muspuolten annetut äänet’ tarkoittaa kokouksessa olevaa sopimuspuolen antamaa myöntävää tai kieltä- vää ääntä.

27 artikla

Allekirjoitus

Tämä yleissopimus on avoinna allekirjoittamista varten Helsingissä 17 päivästä maaliskuuta lähtien 18 päivään maaliskuuta 1992 ja sen jälkeen Yhdistyneiden Kansa- kuntien päämajassa New Yorkissa 18 päivään syyskuuta 1992 saakka Euroopan talouskomission (ECE) jäsenille ja valtioille, joilla YK:n talous- ja sosiaalineuvoston (ECO- SOC) 28 päivänä maaliskuuta 1947 hyväksytyn 36 (IV) päätöslauselman 8 kappaleen nojalla on neuvova asema ECE:ssä, sekä täysivaltaisista ECE:n jäsenvaltioista koos- tuville alueellisille taloudellisille yhdentymisjärjestöille, jotka ovat siirtäneet tämän yleissopimuksen alaan kuulu-

van toimivallan asianomaiselle järjestölle, mukaan lukien toimivallan tehdä sopimuksia tämän yleissopimuksen alaan kuuluvista asioista.

28 artikla

Tallettaja

Yhdistyneiden Kansakuntien pääsihteeri toimii tämän yleissopimuksen tallettajana.

29 artikla

Ratifiointi, hyväksyminen ja liittyminen

1. Tämä yleissopimus edellyttää allekirjoittajavaltioiden ja 27 artiklassa mainittujen alueellisten taloudellisten yhdentymisjärjestöjen ratifioimista tai hyväksymistä.

2. Tämä yleissopimus on avoinna liittymistä varten 27 artiklassa mainituille valtioille ja alueellisille taloudellisille yhdentymisjärjestöille.

3. Kaikki tämän yleissopimuksen velvoitteet sitovat 27 artiklassa mainittua järjestöä, joka tulee tämän yleissopi- muksen sopimuspuoleksi ilman, että mikään sen jäsenval- tioista on sopimuspuoli. Xxxxxxx yksi tai useampi järjes- tön jäsenvaltioista on yleissopimuksen sopimuspuoli, jär- jestö ja sen jäsenvaltiot sopivat kunkin tehtävistä tästä yleissopimuksesta johtuvien velvoitteiden täyttämisessä. Järjestö ja sen jäsenvaltiot eivät saa samanaikaisesti har- joittaa oikeuksiaan tämän yleissopimuksen nojalla.

4. Edellä 27 artiklassa mainitut alueelliset taloudelliset yhdentymisjärjestöt selittävät ratifioimis-, hyväksymis- tai liittymiskirjansa tallettaessaan toimivaltansa laajuuden tämän yleissopimuksen alaan kuuluvissa asioissa. Järjes- töt ilmoittavat myös tallettajalle toimivallassaan tapahtu- neista muutoksista.

30 artikla

Voimaantulo

1. Tämä yleissopimus tulee voimaan yhdeksäntenäkym- menentenä päivänä siitä päivästä, jona kuudestoista rati- fioimis-, hyväksymis- tai liittymiskirja on talletettu.

2. Tämän artiklan 1 kappaleessa mainittua lukumäärää laskettaessa 27 artiklassa mainitun järjestön tallettamaa ratifioimis-, hyväksymis- tai liittymiskirjaa ei lasketa erik- seen asianomaisen järjestön jäsenvaltioiden tallettamien asiakirjojen lisäksi.

3. Edellä 27 artiklassa mainitun järjestön tai valtion osalta, joka ratifioi tai hyväksyy tämän yleissopimuksen

tai liittyy siihen sen jälkeen, kun kuudestoista ratifioimis-, hyväksymis- tai liittymiskirja on talletettu, tämä yleissopi- mus tulee voimaan yhdeksäntenäkymmenentenä päivänä siitä päivästä, jona asianomainen valtio tai järjestö on tallettanut ratifioimis-, hyväksymis- tai liittymiskirjansa.

31 artikla

Irtisanominen

1. Sopimuspuoli, jonka osalta tämä yleissopimus on ollut voimassa vähintään kolme vuotta, voi irtisanoa sen kirjallisella ilmoituksella tallettajalle. Irtisanominen tulee voimaan yhdeksäntenäkymmenentenä päivänä siitä päi-

västä, jona tallettaja on vastaanottanut irtisanomisilmoi- tuksen.

2. Irtisanominen ei rajoita 4 artiklan soveltamista toi- mintaan, jonka osalta on tehty 4 artiklan 1 kappaleen mukainen ilmoitus tai 4 artiklan 2 kappaleen mukainen keskustelupyyntö.

32 artikla

Todistusvoimaiset tekstit

Tämän yleissopimuksen alkuperäiskappale on tehty englannin, ranskan ja venäjän kielellä, ja se talletetaan Yhdistyneiden Kansakuntien pääsihteerin huostaan.

TÄMÄN VAKUUDEKSI ovat allekirjoittaneet, siihen asianmukaisesti valtuutettuina, allekirjoitta- neet tämän yleissopimuksen.

TEHTY HELSINGISSÄ 17 päivänä maaliskuuta 1992.

LIITE I

VAARALLISET AINEET, JOIDEN MUKAAN MÄÄRITELLÄÄN VAARALLINEN TOIMINTA

Jäljempänä ilmoitettavat ainemäärät koskevat kutakin toimintaa ja toimintojen kokonaisuutta. Milloin määrälle on I osassa annettu vaihteluraja, raja-arvona käytetään aluksi ylempää arvoa. Viisi vuotta tämän sopimuksen voimaantulon jälkeen raja-arvona käytetään kuitenkin alempaa arvoa, ellei niitä ole sitä ennen muutettu.

Jos II osassa mainittu aine tai valmiste sisältyy myös johonkin I osassa tarkoitettuun aineryhmään, raja-arvona käytetään II osassa määritettyä arvoa.

Vaarallisia toimintoja nimetessään sopimuspuolet ottavat huomioon nähtävissä olevat mahdollisuudet toiminnasta aiheutuvan vaaran lisääntymiseen ja käsiteltävien aineiden määrät ja niiden läheisyyden riippumatta siitä vastaako niistä yksi tai useampi toiminnanharjoittaja.

OSA I

Raja-arvot aineryhmille

Aineryhmä	Raja-arvo (tonnia)
1. Palavat kaasut (1a) nestekaasu mukaan luettuna	200
2. Helposti syttyvät nesteet (1b)	50 000
3. Erittäin myrkylliset aineet (1c)	20
4. Myrkylliset aineet (1d)	500-200
5. Hapettavat aineet (1e)	500-200
6. Räjähtävät aineet (1f)	200-50
7. Syttyvät nesteet (1g) (kun niitä käsitellään paineen ja lämpötilan suhteen	200
erityisolosuhteissa)
8. Ympäristölle vaaralliset aineet (1h)	200

OSA II

Raja-arvot nimetyille aineille

Aine	Raja-arvo (tonnia)
1. Akryylinitriili 2. Ammoniakki 3. a) Ammoniumnitraatti (2) b) Ammoniumnitraattilannoitteet (3) 4. Etyleenioksidi 5. Fluorivety 6. Fosgeeni 7. Kloori 8. Lyijyalkyylit 9. Metyyli-isosyanaatti 10. Rikkidioksidi 11. Rikkitrioksidi 12. Rikkivety 13. Syaanivety	200 500 2 500 10 000 50 20 0,75 25 50 0,15 250 75 50 20

(1) Nimeämisperusteet:

jos muita perusteita ei ole, sopimuspuolet voivat käyttää seuraavia vaarallisuuden arviontiperusteita tämän liitteen I osan tarkoitukseen:

a) Palavat kaasut:

aineet, jotka normaalipaineessa ovat kaasumaisia ja joiden kiehumispiste on enintään 20 °C ja jotka ilmaan sekoittuneena muodostavat syttyvän seoksen;

b) Helposti syttyvät nesteet:

aineet, joiden leimahduspiste on alhaisempi kuin 21 °C ja joiden kiehumispiste on normaalipaineessa korkeampi kuin 20 °C;

c) Erittäin myrkylliset aineet:

aineet, joiden myrkyllisyys on jäljempänä taulukossa 1 tai 2 olevan mukainen ja jotka fysikaalisten ja kemiallisten ominaisuuksiensa vuoksi saattavat aiheuttaa teollisuusonnettomuuden vaaraa;

Taulukko 1

LD50 (suun kautta) (1) mg/kg ≤ 25	LD50 (ihon kautta) (2) mg/kg ≤ 50	LC50 (hengitysteitse) (3) mg/l ≤ 0,5
(1) LD50 rotalle suun kautta annettuna (2) LD50 rotalle tai kanille iholle annettuna (3) LC50 rotalle hengitysteitse annettuna (4 tuntia)

Taulukko 2

Vaikuttava vakioannos	< 5 mg/kg
jos akuutti myrkyllisyys koe-eläimille suun kautta on määritetty vakioannostusmenetelmällä.

d) Myrkylliset aineet:

aineet, joiden myrkyllisyys on taulukon 3 tai 4 mukainen ja jotka fysikaalisten tai kemiallisten ominaisuuksiensa vuoksi aiheuttavat teollisuusonnettomuuden vaaraa;

Taulukko 3

LD50 (suun kautta) (1) mg/kg 25 < LD50 ≤ 200	LD (ihon kautta) (2) mg/kg 50 < LD50 ≤ 400	LC50 (hengitysteitse) (3) mg/l 0,5 < LC50 ≤ 2
(1) LD50 rotalle suun kautta annettuna (2) LD50 rotalle tai kanille iholle annettuna (3) LC50 rotalle hengitysteitse annettuna (4 tuntia)

Taulukko 4

Vaikuttava vakioannos	= 5 mg/kg
jos akuutti myrkyllisyys koe-eläimille suun kautta on määritetty vakioannosmenetelmällä.

e) Hapettavat aineet:

aineet, jotka aiheuttavat voimakkaan eksotermisen reaktion joutuessaan kosketuksiin muiden ainei- den, erityisesti palovaarallisten aineiden kanssa;

f) Räjähtävät aineet:

aineet, jotka saattavat liekin vaikutuksesta räjähtää tai jotka ovat dinitrobentseeniä herkempiä iskuille tai hankaukselle;

g) Syttyvät nesteet:

aineet, joiden leimahduspiste on alle 55 °C ja jotka paineenalaisena ovat nesteitä sekä jotka ollessaan tietyissä prosessiolosuhteissa, kuten korkean paineen ja lämpötilan vallitessa saattavat aiheuttaa teollisuusonnettomuuden vaaraa;

h) Ympäristölle vaaralliset aineet:

aineet, joiden välitön myrkyllisyys vesieliöille on taulukon 5 mukainen

Taulukko 5

LC50 (1) mg/l ≤ 10	EC50 (2) mg/l ≤ 10	IC50 (3) mg/l ≤ 10
(1) LC50 kalalle (96 tuntia) (2) EC50 vesikirpulle (48 tuntia) (3) IC50 levälle (72 tuntia)
ja jotka eivät ole helposti hajoavia tai joiden jakaantumiskerroin log Pow on yli 3,0 (ellei kokeellisesti määritetty kertyvyys eliöihin BCF ole alle 100)

i) LD — tappava annos,

j) LC — tappava pitoisuus,

k) EC — vaikuttava pitoisuus,

l) IC — estävä pitoisuus

m) Pow — jakaantumiskerroin oktanoli/vesi

n) BCF — biologinen kertyvyys

(2) Sovelletaan ammoniumnitraattiin ja sitä sisältäviin seoksiin, joiden ammoniumnitraatista laskettu typpi- pitoisuus on yli 28 p-% ja ammoniumnitraatin vesiliuoksiin, joiden ammoniumnitraattipitoisuus on yli 90 p-%.

(3) Sovelletaan ammoniumnitraattilannoitteisiin ja seoslannoitteisiin, joiden ammoniumnitraatista laskettu typpipitoisuus on yli 28 p-% (seoslannoite sisältää ammoniumnitraattia yhdessä fosfaatin ja/tai kalisuo- lan kanssa).

(4) Seoksia ja valmisteita, jotka sisältävät tässä liitteessä tarkoitettuja aineita, kohdellaan kuin puhtaita aineita siihen saakka kunnes niillä ei enää ole vastaavia ominaisuuksia ja ne eivät saata aiheuttaa maan rajan ylittäviä vaikutuksia.

LIITE II

4 JA 5 ARTIKLAN MUKAINEN SELVITYSKOMITEAMENETTELY

1) Pyynnön esittänyt sopimuspuoli tai sopimuspuolet ilmoittavat sihteeristölle aikomuksestaan esittää kysymyksen selvityskomitealle, joka on perustettu tämän liitteen määräysten mukaisesti. Ilmoituksessa mainitaan selvityksen kohde. Sihteeristö ilmoittaa välittömästi kaikille sopimuspuolille tällaisen kysy- myksen esittämisestä.

2) Selvityskomitea koostuu kolmesta jäsenestä. Sekä pyynnön esittänyt selvitysmenettelyn osapuoli että selvitysmenettelyn toinen osapuoli nimeää tieteen tai tekniikan asiantuntijan, ja näin nimetyt kaksi asiantuntijaa nimeävät yhteisestä sopimuksesta kolmannen asiantuntijan, joka toimii selvityskomitean puheenjohtajana. Viimeksi mainittu asiantuntija ei ole kummankaan selvitysmenettelyn osapuolen kansalainen, eikä asu vakituisesti kummankaan osapuolen alueella tai ole heidän palveluksessaan, eikä ole ollut tapauksen kanssa tekemisissä missään ominaisuudessa.

3) Jos selvityskomitean puheenjohtajaa ei ole nimetty kahden kuukauden kuluessa toisen asiantuntijan nimeämisestä, Euroopan talouskomission toimeenpaneva sihteeri nimeää puheenjohtajan seuraavan kahden kuukauden kuluessa jommankumman osapuolen pyynnöstä.

4) Jos jompikumpi selvitysmenettelyn osapuolista ei nimeä asiantuntijaa yhden kuukauden kuluessa siitä, kun se on vastaanottanut sihteeristön ilmoituksen, toinen osapuoli voi ilmoittaa siitä Euroopan talouskomission toimeenpanevalle sihteerille, joka nimeää selvityskomitean puheenjohtajan seuraavan kahden kuukauden aikana. Nimeämisensä jälkeen selvityskomitean puheenjohtaja pyytää osapuolta, joka ei ole nimennyt asiantuntijaa, nimeämään asiantuntijan yhden kuukauden kuluessa. Jos se ei nimeä asiantuntijaa tämän ajan kuluessa, puheenjohtaja ilmoittaa siitä Euroopan talouskomission toimeenpanevalle sihteerille, joka nimeää asiantuntijan seuraavan kahden kuukauden kuluessa.

5) Selvityskomitea hyväksyy omat menettelysääntönsä.

6) Selvityskomitea voi ryhtyä kaikkiin tarvittaviin toimenpiteisiin tehtäviensä hoitamiseksi.

7) Selvitysmenettelyn osapuolet helpottavat selvityskomitean työtä ja kaikkien käytettävissään olevien keinojen avulla erityisesti:

a) toimittavat selvityskomitealle kaikki tarvittavat asiakirjat, apuvälineet ja tiedot;

b) sallivat tarvittaessa selvityskomitean kutsua todistajia tai asiantuntijoita näiden kuulemiseksi.

8) Osapuolet ja asiantuntijat suojelevat selvityskomitean työn aikana luottamuksellisesti saamiensa tietojen luottamuksellisuutta.

9) Jos jompikumpi selvitysmenettelyn osapuolista ei saavu selvityskomitean käsittelyyn tai ei aja asiaansa, toinen osapuoli voi pyytää selvityskomiteaa jatkamaan asian käsittelyä ja päättämään työnsä. Osapuo- len poissaolo tai asian ajamatta jättäminen ei estä selvityskomitean työn jatkamista ja päättämistä.

10) Ellei selvityskomitea toisin päätä asian erityispiirteiden vuoksi, selvitysmenettelyn osapuolet vastaavat yhtä suurin osuuksin selvityskomitean kuluista, sen jäsenten palkkiot mukaan luettuna. Selvityskomitea pitää kirjaa kaikista kuluistaan ja toimittaa niistä tilinpäätöksen osapuolille.

11) Sopimuspuoli, jolle selvitysmenettelyn kohteena olevalla asialla on tosiasiallista merkitystä ja jonka etuihin asiassa esitetty mielipide voi vaikuttaa, voi selvityskomitean suostumuksesta esiintyä väliintuli- xxxx xxxxx käsittelyssä.

12) Selvityskomitean päätökset, jotka koskevat menettelyn kohteena olevia asioita, tehdään sen jäsenten äänten enemmistöllä. Selvityskomitean lopullinen mielipide edustaa sen jäsenten enemmistön kantaa ja siihen sisältyvät mahdolliset eriävät mielipiteet.

13) Selvityskomitea esittää lopullisen mielipiteensä kahden kuukauden kuluessa sen perustamispäivästä, ellei se katso tarpeelliseksi pidentää määräaikaa ajanjaksolla, jonka ei tulisi ylittää kahta kuukautta.

14) Selvityskomitean lopullinen päätös perustuu hyväksyttäviin tieteellisiin periaatteisiin. Selvityskomitea toimittaa lopullisen mielipiteensä selvitysmenettelyn osapuolille ja sihteeristölle.

LIITE III

4 ARTIKLAN MUKAISET MENETTELYT

1. Alkuperämaa voi pyytää neuvotteluja toisen sopimuspuolen kanssa tämän liitteen 2—5 kappaleen mukaisesti, määrittääkseen, onko tämä sopimuspuoli kohdemaa.

2. Riittävien ja tehokkaiden neuvottelujen varmistamiseksi alkuperämaa tekee asianmukaisilla hallinnon tasoilla ilmoituksen ehdotetun tai olemassa olevan vaaraa aiheuttavan toiminnan osalta sellaisista sopimuspuolista, joiden se katsoo olevan mahdollisissa kohdemaissa, mahdollisimman aikaisin ja viimeistään silloin, kun se tiedottaa omille kansalaisilleen kyseisestä ehdotetusta tai olemassa olevasta vaaraa aiheuttavasta toiminnasta. Olemassa olevan vaaraa aiheuttavan toiminnan osalta tällainen ilmoitus annetaan viimeistään kaksi vuotta sen jälkeen, kun tämä yleissopimus on tullut alkuperämai- den osalta voimaan.

3. Ilmoitus sisältää muun muassa:

a) tiedot vaaraa aiheuttavasta toiminnasta, mukaan luettuna saatavilla olevat tiedot tai raportit sen mahdollista valtioiden rajat ylittävistä vaikutuksista teollisuusonnettomuustapauksissa, esimerkiksi 6 artiklan mukaisesti annettavat tiedot;

b) maininnan kohtuullisesta ajasta, jonka kuluessa tämän liitteen 4 kappaleen mukainen vastaus on annettava, ottaen huomioon toiminnan luonteen;

ja siihen voi sisältyä tämän liitteen 6 kappaleessa mainitut tiedot.

4. Ilmoituksen vastaanottaneet sopimuspuolet vastaavat alkuperämaalle ilmoituksessa mainitun ajan kuluessa, että ne ovat vastaanottaneet ilmoituksen ja mainitsevat, aikovatko ne ryhtyä neuvotteluihin.

5. Jos ilmoituksen vastaanottanut sopimuspuoli ilmoittaa, että se ei aio ryhtyä neuvotteluihin, tai jos se ei anna vastaustaan ilmoituksessa mainitun ajan kuluessa, tämän liitteen seuraavien kappaleiden määräyk- siä ei sovelleta. Tällaiset tapaukset eivät vaikuta alkuperämaan oikeuteen päättää siitä, suoritetaanko sen kansallisen lainsäädännön ja käytännön perusteella arviointi ja analyysi.

6. Sen jälkeen, kun alkuperämaa on saanut ilmoituksen vastaanottaneelta sopimuspuolelta vastauksen, jossa tämä ilmoittaa halustaan ryhtyä neuvotteluihin, se antaa ilmoituksen vastaanottaneelle sopimus- puolelle, ellei se ole vielä niin tehnyt:

a) tarvittavat tiedot, jotka koskevat analyysin tekemisen aikataulua, mukaan luettuna aikataulu kommenttien antamista varten;

b) tarvittavat tiedot vaaraa aiheuttavasta toiminnasta ja sen valtioiden rajat ylittävistä vaikutuksista teollisuusonnettomuustapauksissa; ja

c) mahdollisuuden osallistua mahdollisia valtioiden rajat ylittäviä vaikutuksia koskevien tietojen ja raporttien arvioimiseen.

7. Kohdemaa toimittaa alkuperämaalle tämän pyynnöstä kohtuudella saatavilla olevat tiedot sellaisesta kohdemaan lainkäyttövaltaan kuuluvasta alueesta, johon vaikutuksia voi kohdistua, jos tällaiset tiedot ovat tarpeen arviointien ja analyysien sekä toimenpiteiden valmistelua varten. Tiedot toimitetaan viipymättä ja tarvittaessa yhteisen toimielimen välityksellä, jos sellainen on olemassa.

8) Alkuperämaa toimittaa kohdemaalle tarvittaessa välittömästi tai yhteisen toimielimen välityksellä, jos sellainen on olemassa, liitteen V 1 ja 2 kappaleessa mainitut analyysit ja arvioinnit.

9) Asianosaiset sopimuspuolet tiedottavat vaaraa aiheuttavasta toiminnasta yleisölle alueilla, joihin vaaraa aiheuttavalla toiminnalla voi kohtuudella katsoa olevan vaikutuksia, ja vastaavat toimintaan liittyvien analyysien ja arviointien jakamisesta kyseisille alueille. Sopimuspuolet varmistavat, että näillä alueilla

on mahdollisuus kommentoida tai vastustaa vaaraa aiheuttavaa toimintaa, ja vastaavat alueiden kantojen toimittamisesta alkuperämaan toimivaltaiselle viranomaiselle, joko suoraan kyseiselle viran- omaiselle tai tarvittaessa alkuperämaan välityksellä, kohtuullisen ajan kuluessa.

10) Sen jälkeen, kun analyysit ja arvioinnit on tehty, alkuperämaa ryhtyy kohdemaan kanssa neuvottelui- hin, jotka koskevat muun muassa vaaraa aiheuttavan toiminnan valtioiden rajat ylittäviä vaikutuksia teollisuusonnettomuustapauksissa ja toimenpiteitä tällaisen toiminnan vaikutusten vähentämiseksi tai poistamiseksi. Neuvottelut voivat liittyä:

a) vaaraa aiheuttavan toiminnan mahdollisiin vaihtoehtoihin, mukaan luettuna mahdollisuus olla ryhtymättä toimenpiteisiin, sekä mahdollisiin toimenpiteisiin, joilla lievitetään valtioiden rajat ylittäviä vaikutuksia alkuperämaan kustannuksella;

b) mahdolliseen muun tyyppiseen keskinäiseen avunantoon, joilla vähennetään valtioiden rajat ylittäviä vaikutuksia;

c) muihin tarvittaviin asioihin.

Tällaisten neuvottelujen alkamisen yhteydessä asianosaiset sopimuspuolet sopivat kohtuullisesta aika- taulusta neuvotteluja varten. Neuvottelut käydään asianmukaisen yhteisen toimielimen välityksellä, jos sellainen on olemassa.

11) Asianosaiset sopimuspuolet varmistavat, että analyysit ja arvioinnit, tämän liitteen 9 kappaleen mukaisesti vastaanotetut kommentit sekä tämän liitteen 10 kappaleessa tarkoitettujen neuvottelujen tulokset otetaan asianmukaisesti huomioon.

12) Alkuperämaa ilmoittaa kohdemaille toimintaa koskevista päätöksistä, mukaan luettuna päätösten perustelut.

13) Jos asianosainen sopimuspuoli saa vaaraa aiheuttavan toiminnan valtioiden rajat ylittäviä vaikutuksia koskevia lisätietoja ja merkittäviä tietoja, jotka eivät olleet saatavilla, kun neuvottelut käytiin kyseisen toiminnan osalta, sopimuspuoli ilmoittaa niistä välittömästi muille sopimuspuolille. Uudet neuvottelut käydään, jos joku asianosaisista sopimuspuolista sitä pyytää.

LIITE IV

6 ARTIKLASSA TARKOITETUT ENNALTA EHKÄISEVÄT TOIMENPITEET

Kansallisesta lainsäädännöstä ja maassa noudatettavasta käytännöstä riippuen sopimusosapuolet, toimival- taiset viranomaiset, toiminnanharjoittajat yhdessä tai erikseen voivat ryhtyä seuraaviin toimenpiteisiin:

1) Yleisten tai erityisten turvallisuustavoitteiden asettaminen.

2) Turvallisuustoimenpiteitä ja turvallisuusstandardeja koskevien säädösten tai ohjeiden antaminen.

3) Niiden vaaraa aiheuttavien toimintojen määritteleminen, jotka edellyttävät erityisiä ennalta ehkäiseviä toimenpiteitä kuten lupa- tai hyväksymismenettelyjä.

4) Vaaraa aiheuttavia toimintoja koskevien riskianalyysien tai turvallisuusselvitysten arviointi sekä tarvitta- via toimenpiteitä koskeva toimintasuunnitelma.

5) Riskien arvioinnissa tarvittavien tietojen toimittaminen toimivaltaiselle viranomaiselle.

6) Parhaan soveltuvan tekniikan käyttäminen teollisuusonnettomuuksien ehkäisyssä sekä ihmisten ja ympäristön suojelemisessa.

7) Teollisuusonnettomuuksien ennaltaehkäisemiseksi tarpeellisen koulutuksen antaminen ja harjoitusten järjestäminen henkilökunnalla, joka tavanomaisissa ja epätavallisissa olosuhteissa on tekemisissä vaaraa aiheuttaviin toimintojen kanssa laitoksessa.

8) Turvallisuusmääräysten toimeenpanemiseksi ja ylläpitämiseksi laitoksella tarvittavien johtamisjärjestel- mien ja -käytäntöjen käyttöönottaminen.

9) Vaaraa aiheuttavien toimintojen seuranta ja tarkkailu sekä tarkastusten tekeminen.

LIITE V

ANALYYSIT JA ARVIOINNIT

1. Vaaraa aiheuttavan toiminnan analysoinnin ja arvioinnin kattavuus ja perusteellisuus riippuu siitä tarkoituksesta, mitä varten ne tehdään.

2. Seuraavassa taulukossa kuvataan asioita, jotka tulisi käsitellä tehtäessä arviointeja ja analyysejä taulukossa mainittuja tarkoituksia varten:

Analyysin tarkoitus

Käsiteltävät asiat

8 artiklassa tarkoitettu valmiussuun- nittelu 7 artiklassa tarkoitettu sijoittumista koskeva päätöksenteko 9 artiklassa tarkoitettu tiedottaminen yleisölle

1) Laitoksessa olevien vaarallisten aineiden määrät ja ominai- suudet 2) Vaaraa aiheuttavasta toiminnasta aiheutuvien tavanomais- ten onnettomuustyyppien lyhyet kuvaukset ja niiden todennäköisyydet 3) Jokaisessa kuvauksessa: a) Arvio päästön suuruudesta; b) Ihmisille ja ympäristölle aiheutuvien seurausten laajuus ja vakavuus suotuisissa ja epäsuotuisissa olosuhteissa, mukaan lukien vaaraalueiden ulottuvuudet c) Aika, joka kuluu teollisuusonnettomuuden kehittymi- seen alkutapahtumasta d) Toimenpiteet, joilla voidaan pienentää onnettomuuden laajenemisen todennäköisyyttä. 4) Väestön määtä ja jakautuma kohteen ympärillä, mukaan luettuna suuret ihmismäärät, jotka saattavat joissain tilan- teissa olla vaara-alueella 5) Kysymyksessä olevan väestön ikä, liikkuvuus ja vahingoit- tuvuus. Kohtien 1—5 lisäksi: 6) Ihmisille ja ympäristölle aiheutetun vahingon vakavuus, mikä riippuu päästön luonteesta ja olosuhteista 7) Etäisyys vaarallisen toiminnan sijaintipaikasta, jonne saakka ihmisille ja ympäristölle haitalliset vaikutukset voi- vat kohtuudella ulottua teollisuusonnettomuuden tapahtu- essa 8) Samat tiedot nykytilanteen lisäksi suunniteltua tai kohtuu- della ennakoitavissa olevaa kehitystä koskien Kohtien 1—4 lisäksi: 9) Ihmiset, joihin teollisuusonnettomuus saattaa vaikuttaa

Analyysin tarkoitus

Käsiteltävät asiat

6 artiklassa tarkoitetut ennaltaehkäi- sevät toimenpiteet

Kohtien 1—9 lisäksi ennaltaehkäiseviä toimenpiteitä varten tarvitaan kohtien 1—3 kuvaukset ja arvioinnit yksityiskohtai- sempina. Näiden kuvausten ja arviointien lisäksi seuraavia asioita tulisi käsitellä: 10) Vaarallisten aineiden käsittelyolosuhteet ja -määrät 11) Luettelo vakavia vaikutuksia aiheuttavien teollisuusonnet- tomuustyyppien kuvauksista, mukaan luettuna esimerkit kaiken suuruisista onnettomuuksista ja läheisyydessä ole- vasta toiminnasta aiheutuvien vaikutusten mahdollisuu- desta 12) Jokaisessa kuvauksessa teollisuusonnettomuuden laukaise- vien tapahtumien ja laajentumisen eri vaiheiden kuvaus 13) Arvio, vähintään yleisellä tasolla, eri tapahtumavaiheiden todennäköisyydestä, ottaen huomioon kohdan 14 järjeste- lyt 14) Laitteistot ja menetelmät sisältävä kuvaus ennaltaehkäise- vistä toimenpiteistä, jotka on suunniteltu eri vaiheiden esiintymistodennäköisyyden pienentämiseksi 15) Arvio vaikutuksista, jotka voivat aiheutua poikkeamista normaaleista toimintaolosuhteista, arvio niiden johdosta tarvittavista järjestelyistä vaarallisen toiminnan tai sen osan turvalliseksi pysäyttämiseksi hätätilanteessa sekä arvio henkilöstön koulutustarpeesta sen varmistamiseksi, että mahdollisesti vaaralliset poikkeamat havaitaan varhai- sessa vaiheessa ja tarvittaviin toimenpiteisiin ryhdytään 16) Arvio vaaraa aiheuttavan toiminnan muutosten sekä kor- jaus- ja huoltotöiden laitoksen ohjaustoiminnoille aiheutta- man vaaran suuruudesta sekä arvio järjestelyistä sen var- mistamiseksi, että ohjauskyky säilytetään.

LIITE VI

7 ARTIKLASSA TARKOITETTUA TOIMINTOJEN SIJOITTUMISTA KOSKEVA PÄÄTÖKSENTEKO

Seuraavassa kuvataan asiat, jotka tulisi ottaa huomioon 7 artiklan tarkoittamassa päätösharkinnassa:

1) Vaaran arvioinnin tulokset mukaan lukien liitteessä V tarkoitettu arvio sen alueen maankäytöllisistä ominaispiirteistä, jolle vaaraa aiheuttava toiminta on suunniteltu sijoittaa;

2) Tulokset neuvonpidosta ja yleisön osallistumisesta;

3) Arvio siitä, lisääkö tai vähentääkö jokin kohdemaassa toteutettava hanke alkuperämaan alueella sijaitsevan vaarallisen toiminnan aiheuttaman vaaran astetta;

4) Ympäristölle aiheutuvien vaarojen arviointi mukaan lukien maan rajat ylittävät vaikutukset;

5) Sellaisten uusien vaarallisten toimintojen arviointi, jotka voivat olla vaaran aiheuttajia;

6) Harkinta uusien vaarallisten toimintojen sijoittumisesta tai olemassa olevien toimintojen oleellisista muutoksista turvalliselle etäisyydelle olemassa olevista väestökeskuksista sekä turvallisuusvyöhykkeen muodostaminen vaaraa aiheuttavien toimintojen ympärille; tällaisilla alueilla hankkeet, jotka lisäisivät vaaralle alttiina olevan väestön määrää tai lisäisivät vaaran vakavuutta, tulee tarkoin tutkia.

LIITE VII

8 ARTIKLAN MUKAISET PELASTUSTOIMENPITEET

1. Kaikki valmiussuunnitelmat, sekä suojelusuunnitelmat että pelastuspalvelusuunnitelmat, pitäisi sovittaa yhteen siten, että ne sisältävät kattavat ja tehokkaat pelastus- ja torjuntatoimet teollisuusonnettomuuk- sien varalta.

2. Suojelu- ja pelastuspalvelusuunnitelmien tulisi sisältää tarpeelliset toimenpiteet, jotta hätätilanteet voidaan paikallistaa ja tunnistaa sekä estää ja minimoida niiden maan rajat ylittävät vaikutukset. Niiden tulisi myös sisältää järjestelyt ihmisten varoittamiseksi ja tarpeen mukaan evakuointi-, muut suojaamis- tai pelastustoimen ja lääkintähuollon järjestelyt.

3. Suojelu- ja pelastuspalvelusuunnitelmien tulisi antaa kohteen henkilökunnalle, laitoksen ulkopuoliselle väestölle, joka voi altistua vaaralle, ja pelastusjoukoille yksityiskohtaiset tekniset ja organisatoriset toimintaohjeet, jotka ovat tarkoituksenmukaiset ja riittävät reagoimaan teollisuusonnettomuustapauk- sissa, joilla on mahdollisuus aiheuttaa maan rajan ylittäviä vaikutuksia ja estämään ja minimoimaan vaikutukset ihmisiin ja ympäristöön sekä laitoksen sisällä että ulkopuolella.

4. Laitoksen suojelusuunnitelma voisi sisältää esimerkiksi seuraavia asioita:

a) pelastusorganisaation ja vastuukysymykset kohteissa hätätilanteessa;

b) kuvauksen toimista, joihin pitäisi ryhtyä teollisuusonnettomuuden sattuessa, tai sellaisen uhatessa sattua, jotta olosuhteet hallitaan tai yksityiskohtaiset tiedot siitä mistä tällaiset ohjeet voidaan löytää;

c) kuvaus käytettävissä olevista laitteista ja voimavaroista;

d) järjestelyt teollisuusonnettomuuksien hälytysten tekemiseen hätätilanteessa sille viranomaiselle, joka on vastuussa kohteen ulkopuolisten pelastuspalvelusuunnitelmasta, sisältäen tiedot siitä millaista informaatiota ensimmäiseen hätäilmoitukseen tulee sisällyttää ja järjestelyt tarkemman lisätiedon antamisesta onnettomuudesta silloin, kun sitä on annettavissa;

e) järjestelyt henkilökunnan kouluttamiseksi tehtävässään niihin toimenpiteisiin, jotka heidän tulisi tehdä onnettomuustapauksessa.

5. Laitoksen ulkopuolinen pelastuspalvelusuunnitelma voisi sisältää esim. seuraavia asioita:

a) pelastuspalvelusuunnitelman organisaation ja vastuut sekä tehtävät hätätilanteissa sisältäen sen, miten suojelusuunnitelmat sisältyvät siihen, ja on sovitettu yhteen sen kanssa;

b) pelastus- ja lääkintähenkilöstön tehtävä- ja toimenpideohjeet;

c) menetelmät määrittää nopeasti kohdealue;

d) järestelyt, miten taataan nopea teollisuusonnettomuuksista ilmoittaminen kohdemaille tai potentiaali- sille kohdemaille ja se, että yhteydenpitoa ylläpidetään jatkossakin (vastaisuudessakin);

e) tarpeellisten suunnitelmien ja yhteensovitusjärjestelyjen toteuttamisesta vastaavien osapuolten määrit- tely;

f) järjestelyt siitä, kuinka yleisöllä tiedotetaan, sisältäen, missä tarpeellista, järjestelyt, joita tarvitaan valistamaan ja toistamaan ne tiedot, jotka yleisölle annetaan 9 artiklan perusteella;

g) koulutus ja harjoitusjärjestelyt.

6. Pelastuspalvelu- ja suojelusuunnitelmat voisivat sisältää toimenpiteet, jotka kohdistuvat vaarallisten aineiden ja saastuneen materiaalin käsittelyyn, keräämiseen, puhdistamiseen, varastointiin, siirtoon ja hävittämiseen ja paikkojen kunnostamiseen.

LIITE VIII

9 ARTIKLASSA TARKOITETUT YLEISÖLLE ANNETTAVAT TIEDOT

1. Yrityksen nimi, vaaraa aiheuttavaa toimintaa harjoittavan laitoksen sijainti ja tiedotteen sisällöstä vastaavan henkilön asema yrityksessä.

2. Laitoksessa harjoitettavan vaaraa aiheuttavan toiminnan ja siitä aiheutuvien riskien kuvaus yleisellä tasolla.

3. Vaaraa aiheuttavassa toiminnassa osallisena olevat kemikaalit yleisesti käytössä olevin nimin tai ryhmänimikkein tai käyttäen kemikaalin vaaraluokkaa sekä kemikaalien tärkeimmät vaaraominaisuu- det.

4. Yleiskuvaus ympäristövaikutusten arvioinnin tuloksista, jos toiminta edellyttää arviointia ja se on tehty.

5. Yleiskuvaus vaaraa aiheuttavassa toiminnassa mahdollisen teollisuusonnettomuuden luonteesta ja sen mahdollisista vaikutuksista väestöön ja ympäristöön.

6. Riittävä selvitys siitä, miten vaaraan joutuvaa väestöä teollisuusonnettomuuden sattuessa varoitetaan sekä miten tiedottaminen hoidetaan onnettomuuden aikana.

7. Riittävä selvitys siitä, mihin toimenpiteisiin vaaraan joutuvan väestön tulisi teollisuusonnettomuuden sattuessa ryhtyä ja miten heidän tulisi käyttäytyä.

8. Riittävä selvitys vaaraa aiheuttavaa toimintaa koskevista järjestelyistä, joita käyttäen on varauduttu toiminaan teollisuusonnettomuuksien sattuessa, vähentämään teollisuusonnettomuuksien vakavuutta sekä lieventämään niiden vaikutuksia, mukaan luettuna yhteistoiminta pelastuspalveluviranomaisten kanssa.

9. Yleiskuvaus pelastuspalveluviranomaisten teollisuusonnettomuuksista laitoksen ulkopuolelle ulottuvien vaikutusten, mukaan luettuna rajan yli ulottuvat vaikutukset, varalta laatimasta pelastuspalvelusuunni- telmasta.

10. Yleiskuvaus erityisvaatimuksista ja ehdoista, jotka asiaankuuluvaan lainsäädäntöön ja/tai hallinnollisiin toimenpiteisiin, mukaan luettuna lupa- ja hyväksymismenettelyt, perustuen koskevat vaaraa aiheuttavaa toimintaa.

11. Yksityiskohtaiset ohjeet siitä, mistä on tarvittaessa saatavissa lisätietoja aiheesta.

LIITE IX

10 ARTIKLASSA TARKOITETUT TEOLLISUUSONNETTOMUUKSIEN ILMOITUSJÄRJESTELMÄT

1. Teollisuusonnettomuuksien ilmoitusjärjestelmien tulee kyetä nopeimpaan mahdolliseen tietojen ja ennus- teiden siirtoon ennalta määriteltyjen säätöjen mukaisesti käyttäen yhteensopivia tiedonsiirto- ja tiedonkä- sittelyjärjestelmiä onnettomuuksista varoittamista ja pelastustoimenpiteitä varten sekä sellaisia toimenpi- teitä varten, joilla pienennetään ja ehkäistään maan rajan ylittävien vaikutusten seurauksia ottaen huomioon erilaiset tarpeet eri tasoilla.

2. Teollisuusonnettomuudesta tehtävän ilmoituksen tulee sisältää seuraavat tiedot:

a) teollisuusonnettomuuden tyyppi ja suuruus, osallisena olevat vaaralliset aineet (jos on tiedossa) ja onnettomuuden mahdollisten vaikutusten vakavuus;

b) tapahtuma-aika ja onnettomuuspaikan tarkka sijainti;

c) muut sellaiset saatavilla olevat tiedot, joita tarvitaan teollisuusonnettomuuden tehokkaassa torjun- nassa.

3. Teollisuusonnettomuudesta tehtävää ilmoitusta on täydennettävä tarkoituksenmukaisin väliajoin, tai aina kun sitä pyydetään, aisanmukaisilla lisätiedoilla maan rajan ylittäviä vaikutuksia koskevan tilanteen kehittymisestä.

4. Teollisuusonnettomuuksien ilmoitusjärjestelmien tehokkuutta tulee kokeilla ja arvioida säännöllisesti, mukaan luettuna toimintaan osallisen henkilöstön säännölliset harjoitukset. Kokeilut, arvioinnit ja harjoitukset tulee suorittaa yhteisesti silloin, kun se on tarkoituksenmukaista.

LIITE X

12 ARTIKLAN MUKAINEN KESKINÄINEN AVUNANTO

1. Apua pyytävä sopimuspuoli on vastuussa avunannon kokonaisjohdosta, ohjauksesta, yhteensovittami- sesta ja valvonnasta. Avustavan henkilöstön tulee toimia apua pyytäneen sopimuspuolen asiaankuulu- vien lakien mukaisesti. Apua pyytäneen sopimuspuolen toimivaltaisten viranomaisten tulee työskennellä yhteistyössä apua antavan sopimuspuolen 17 artiklan tarkoittamien toimivaltaisiksi määriteltyjen viranomaisten kanssa, ollen vastuussa apua antavan sopimuspuolen henkilöstön ja laitteiden välittö- mästä toimivasta valvonnasta.

2. Mahdollisuuksiensa mukaan apua pyytävä sopimuspuoli järjestää paikalliset edellytykset ja palvelut asiallisen ja tehokkaan avun johtamiseen ja takaa alueelleen tuodun henkilöstön, laitteiden ja materiaalin suojelun, apua antavan sopimuspuolen puolesta.

3. Jollei toisin sovita, sopimuspuolten kesken apua pyytävä sopimuspuoli maksaa avunantajalle koituvat kustannukset. Avun luovuttaja voi milloin tahansa luopua kokonaan tai osittain kustannusten korvauksista.

4. Pyytävän sopimuspuolen tulee kaikin keinoin yrittää tarjota apua antavalle osapuolelle ja henkilöille, jotka toimivat sen puolesta, edut, diplomaattisen suojan koskemat edellytykset, nopeutetun avun saamiseksi. Apua pyytävää osapuolta ei vaadita soveltamaan tätä ehtoa sen omiin kansalaisiin tai vakituisesti oleskeleviin tai antamaan heille etuuksia ja koskemattomuutta, joihin viitattiin edellä.

5. Pyytävän tai avustavan osapuolen pyynnöstä osapuoli yrittää helpottaa ajoissa ilmoitettujen avunan- toon osallistuvien henkilöiden, laitteiden ja omaisuuden kuljettamista läpi alueensa, pyytävän osapuolen alueelle tai sieltä pois.

6. Apua pyytävän sopimuspuolen tulee helpottaa pelastustyöhön osallistuvien, ajoissa ilmoitettujen, henkilöiden, laitteiden ja omaisuuden, jotka ottavat osaa pelastustyöhön, pääsyä, oleskelua ja poisläh- töä alueeltaan.

7. Ottaen huomioon avustustoimesta suoraan johtuvat toimenpiteet, apua pyytävän osapuolen tulee korvata apua antavalle osapuolelle kuolemasta tai vammautumisesta ja laitteiden tai muun omaisuuden häviämisestä tai vahingoittumisesta johtuvat vahingot tai pitää vaarattomana sekä turvata tappioilta apua antavan osapuolen tai sen puolesta toimivien henkilöiden ympäristölle aiheuttama vahinko. Apua pyytävän osapuolen tulee olla vastuussa vaateista, joita kolmas osapuoli esittää apua antavalle osapuolelle tai sen edustamille henkilöille.

8. Osapuolien tulee työskennellä läheisesti helpottaakseen sellaisten laillisten toimenpiteiden ja vaateitten ratkaisua, jotka voivat johtua operaation avunannosta.

9. Mikä tahansa osapuoli voi pyytää apua koskien pelastustehtäviin osallistuvien henkilöiden lääkinnäl- listä hoitoa tai tilapäistä uudelleensijoitusta toisen osapuolen alueella.

10. Vaaralle altis tai apua pyytävä osapuoli voi milloin tahansa, kohtuullisten neuvottelujen jälkeen ja ilmoittamalla virallisesti, vaatia tämän sopimuksen mukaisen saamansa tai annetun avun lopettamista. Kun sellainen pyyntö on esitetty, osapuolten joita asia koskee tulee neuvotella keskenään tarkoitukse- naan tehdä järjestelyt avun lopettamiseksi sopivalla tavalla ja hetkellä.

LIITE XI

15 ARTIKLASSA TARKOITETTU TIETOJENVAIHTO

Tiedot käsittävät seuraavat asiat, jotka voivat myös olla kahdenvälisen tai monenvälisen yhteistyön kohteena:

a) teollisuusonnettomuuksien ennaltaehkäisemistä, torjuntavalmiutta ja torjuntaa koskevat lainsäädännölli- set ja hallinnolliset toimet, toimintaperiaatteet, tavoitteet ja painopisteen sekä tieteellinen toiminta ja teknilliset toimet vaaraa aiheuttavasta toiminnasta aiheutuvan teollisuusonnettomuuden vaaran alentami- seksi mukaan lukien maan rajat ylittävien vaikutusten vähentäminen;

b) asianomaisilla hallinnon tasoilla tehtävät toimet ja valmiussuunnitelmat, joilla on merkitystä toisille sopimuspuolille;

c) valvontaa, suunnittelua sekä tutkimus- ja kehitystyötä koskevat ohjelmat mukaan lukien niiden täytäntöönpano ja valvonta;

d) toimet, joita on tehty teollisuusonnettomuuksien ennaltaehkäisemiseksi, niihin varautumiseksi ja niiden torjumiseksi;

e) teollisuusonnettomuuksista sekä rajan yli vaikuttavien teollisuusonnettomuuksien yhteisesti suoritetusta torjunnasta saadut kokemukset;

f) ympäristön suojelemiseksi ja turvallisuuden parantamiseksi sovellettavan parhaan käytettävissä olevan tekniikan kehittäminen ja soveltaminen;

g) torjuntavalmius ja torjunta;

h) vaaran ennalta arvioinnissa käytettävät menetelmät mukaan lukien maan rajat ylittävien vaikutusten tarkkailu ja arviointi.

LIITE XII

18 ARTIKLAN 4 KAPPALEEN TARKOITTAMAAN KESKINÄISEEN AVUNANTOON LIITTYVÄT TEHTÄVÄT

1. Tietojen keräily ja jakaminen

a) Sellaisen teollisuusonnettomuuksien ilmoitusjärjestelmän perustaminen ja ylläpito, joka pystyy tuotta- maan tietoja teollisuusonnettomuuksista ja asiantuntijoista tarkoituksella saada avunannon yhtey- dessä mahdollisimman nopeasti asiantuntija-apua.

b) Sellaisen tietopankin perustaminen ja ylläpito, jonka tarkoituksena on teollisuusonnettomuuksia koskevan tarpeellisen tiedon vastaanotto, käsittely ja xxxxxx, mukaan luettuna onnettomuuksien vaikutuksia, suoritettuja toimenpiteitä ja niiden tehokkuutta koskevat tiedot.

c) Vaarallisia aineita koskevan luettelon laatiminen ja ylläpito, mukaan luettuna aineiden asiaankuulu- vat ominaisuustiedot ja tiedot siitä, miten aineiden kanssa tulee menetellä teollisuusonnettomuuden sattuessa.

d) Rekisterin perustaminen ja ylläpito asiantuntijoista, jotka antavat neuvonta- ja muuta apua ennalta- ehkäisyä, varautumista ja torjuntaa koskien, mukaan luettuna ympäristön ennallistamista koskevat toimenpiteet.

e) Vaaraa aiheuttavia toimintoja koskevan luettelon ylläpitäminen.

f) Liitteessä I olevan I osan mukaisten vaarallisten aineiden luettelon laatiminen ja ylläpito.

2. Tutkimus, koulutus ja menetelmänkehitys

a) Teollisuusonnettomuuksista saatuihin kokemuksiin perustuvien mallien sekä ennalta ehkäiseviä, onnettomuuksiin varautumista ja torjuntaa koskevien toimenpiteiden kehittäminen ja jakelu.

b) Koulutuksen ja harjoittelun edistäminen, kansainvälisten symposioiden järjestäminen sekä tutkimus- ja kehitysyhteistyön edistäminen.

3. Teknillinen avunanto

a) Ennalta ehkäisevien, varautumis- ja torjuntatoimenpiteiden soveltamisen vahvistamiseen tähtäävä neuvonta.

b) Sopimusosapuolen pyynnöstä sen vaarallisten toimintojen tarkastaminen ja avunanto sen kansallisen tarkastustoimen organisoinnissa tämän yleissopimuksen vaatimusten mukaiseksi.

4. Avunanato onnettomuustilanteessa

Sopimusosapuolen pyynnöstä avunanto, muun muassa, lähettämällä asiantuntijoita teollisuusonnetto- muuden tapahtumapaikalle antamaan neuvonta- ja muuta apua teollisuusonnettomuuden torjunnassa.

LIITE XIII

VÄLIMIESMENETTELY

1) Kantajana esiintyvä sopimuspuoli tai sopimuspuolet ilmoittavat sihteeristölle, että sopimuspuolet ovat sopineet saattavansa riidan välimiesmenettelyyn tämän yleissopimuksen 21 artiklan 2 kappaleen mukaisesti. Ilmoituksessa mainitaan asia, joka on välimiesmenettelyn kohteena sekä erityisesti ne tämän yleissopimuksen artiklat, joiden tulkintaa tai soveltamista riita koskee. Sihteeristö toimittaa saadut tiedot kaikille tämän yleissopimuksen sopimuspuolille.

2) Välimiesoikeus koostuu kolmesta jäsenestä. Sekä kantajana esiintyvä sopimuspuoli tai sopimuspuolet että riidan toisena osapuolena oleva sopimuspuoli tai sopimuspuolet nimeää/nimeävät yhden välimie- hen, ja näin nimetyt välimiehet nimeävät yhteisestä sopimuksesta kolmannen välimiehen, joka toimii välimiesoikeuden puheenjohtajana. Viimeksi mainittu välimies ei ole kummankaan riidan osapuolen kansallisuutta, eikä asu pysyvästi kummankaan osapuolen alueella tai ole heidän palveluksessaan, eikä ole ollut tapauksen kanssa tekemisissä missään ominaisuudessa.

3) Jos välimiesoikeuden puheenjohtajaa ei ole nimetty kahden kuukauden kuluessa toisen välimiehen nimeämisestä, Euroopan talouskomission toimeenpaneva sihteeri nimeää puheenjohtajan jommankum- man riidan osapuolen pyynnöstä seuraavan kohden kuukauden aikana.

4) Jos jompikumpi riidan osapuolista ei nimeä välimiestä kahden kuukauden kuluessa sitä koskevan pyynnön vastaanottamisesta, toinen osapuoli voi ilmoittaa siitä Euroopan talouskomission toimeenpa- nevalle sihteerille, joka nimeää välimiesoikeuden puheenjohtajan kahden seuraavan kuukauden aikana. Nimeämisensä jälkeen välimiesoikeuden puheenjohtaja pyytää osapuolta, joka ei ole nimennyt väli- miestä, tekemään niin kahden kuukauden kuluessa. Jos osapuoli ei nimeä välimiestä, puheenjohtaja ilmoittaa siitä Euroopan talouskomission toimeenpanevalle sihteerille, joka nimeää välimiehen seuraa- van kahden kuukauden kuluessa.

5) Välimiesoikeus antaa päätöksensä kansainvälisen oikeuden ja tämän yleissopimuksen määräysten mukaisesti.

6) Tämän liitteen määräysten nojalla perustettu välimiesoikeus laatii omat menettelysääntönsä.

7) Välimiesoikeuden päätökset sekä menettelyn että asian osalta tehdään sen jäsenten äänten enemmis- töllä.

8) Välimiesoikeus voi ryhtyä tarvittaviin toimenpiteisiin tosiasioiden selvittämiseksi.

9) Riidan osapuolet helpottavat välimiesoikeuden työtä ja käytettävissään olevien keinojen avulla erityi- sesti:

a) toimittavat välimiesoikeudelle kaikki tarvittavat asiakirjat, apuvälineet ja tiedot;

b) sallivat tarvittaessa välimiesoikeuden kutsua todistajia tai asiantuntijoita kuultavaksi.

10) Riidan osapuolet ja välimiehet suojelevat välimiesoikeuden käsittelyn aikana luottamuksellisesti saa- miensa tietojen luottamuksellisuutta.

11) Välitystuomioistuin voi jommankumman riidan osapuolen pyynnöstä suositella väliaikaisia turvaamis- toimenpiteitä.

12) Jos jompikumpi riidan osapuolista ei ilmaannu välimiesoikeuden käsittelyyn tai ei aja asiaansa, toinen osapuoli voi pyytää välimiesoikeutta jatkamaan asian käsittelyä ja antamaan lopullisen päätöksensä. Osapuolen poissaolo tai asian ajamatta jättäminen ei estä asian käsittelyä.

13) Välimiesoikeus voi kuulla vastakanteita ja päättää vastakanteista, jotka johtuvat suoraan riidan aiheesta.

14) Ellei välimiesoikeus toisin päätä asian erityisten piirteiden vuoksi, riidan osapuolet vastaavat yhtä suurin osuuksin välimiesoikeuden kuluista sen jäsenten palkkiot mukaan luettuna. Välimiesoikeus pitää kirjaa kaikista kuluistaan ja toimittaa niistä tilinpäätöksen riidan osapuolille.

15) Tämän yleissopimuksen sopimuspuoli, jolla on oikeudellinen etu valvottavanaan riidan kohteena olevassa asiassa ja johon asian päätös voi vaikuttaa, voi esiintyä väliintulijana asian käsittelyssä välimiesoikeuden suostumuksesta.

16) Välimiesoikeus antaa päätöksensä viiden kuukauden kuluessa sen perustamispäivästä ellei se katso tarpeelliseksi pidentää määräaikaa ajanjaksolla, jonka ei tulisi ylittää viittä kuukautta.

17) Välimiesoikeuden päätös perustellaan. Se on lopullinen ja sitoo kaikkia riidan osapuolia. Välimiesoi- keus toimittaa tuomion riidan osapuolille ja sihteeristölle. Sihteeristö toimittaa saadut tiedot kaikille tämän yleissopimuksen sopimuspuolille.

18) Jompikumpi riidan osapuoli voi saattaa osapuolten välillä mahdollisesti ilmenevät riidat, jotka koskevat välimiesoikeuden päätöksen tulkintaa tai täytäntöönpanoa, päätöksen antaneen välimiesoikeuden ratkaistavaksi, tai jos tämä ei ole mahdollista, toisen samalla tavalla tarkoitusta varten perustetun tuomioistuimen käsiteltäväksi.