Sisällysluettelo Yksityistä opetusalaa koskeva työehtosopimus

Sisällysluettelo

Yksityistä opetusalaa xxxxxxx työehtosopimus

1 § Sopimuksen ulottuvuus 3

2 § Työn johto, jakaminen ja järjestäytymisoikeus 3

3 § Työsuhteen alkaminen 4

4 § Työsuhteen päättyminen 4

5 § Palkat 6

6 § Työaika 6

7 § Lisä- ja ylityö 9

7 a § Työaikapankki 11

8 § Ilta- ja yötyökorvaus 11

9 § Hälytysraha ja vapaamuotoinen varallaolo 12

10 § Lauantaityö 12

11 § Sunnuntaityö 12

12 § Matkakustannukset ja päivärahat 13

13 § Vuosiloma 13

14 § Lomaraha 20

15 § Säästövapaa 21

16 § Sairausajan palkka 22

17 § Lääkärintarkastukset 25

18 § Lyhyt tilapäinen poissaolo 26

19 § Perhevapaat 29

20 § Työasu ja suojavaate 30

21 § Luottamusmies 31

22 § Koulutus 31

23 § Kokoontuminen työpaikoilla 31

24 § Keskusjärjestösopimukset 32

25 § Jäsenmaksujen periminen 32

26 § Erimielisyyksien ratkaiseminen 33

27 § Voimassaolevat etuudet 33

28 § Työrauhavelvoite ja seuraamukset sopimusrikkomuksista 33

29 § Sopimuksen voimassaolo 34

Sopimus opetushenkilöstön palkkauksesta ja työajasta 35

Sopimus hallinto- ja tukipalveluhenkilöstön palkkauksesta 55

Hallinto- ja tukipalveluhenkilöstö - palkat 62

HTP–henkilöstön palkkausjärjestelmän vaativuusryhmittely 63

Sopimus paikallisesta sopimisesta 67

Liitepöytäkirja paikallisesta sopimisesta 69

Xxxxxxxxx vaihtaminen vapaaksi 70

Sopimus työaikapankista 73

Luottamusmiessopimus 77

Koulutussopimus 86

Xxxxxxxxxx opetusalan työehtosopimuksen uudistamista koskeva allekirjoituspöytäkirja 89

SOPIMUS TYÖAIKAPANKIN KÄYTTÖÖNOTTAMISESTA (mallisopimus) 96

Sivistystyönantajat ry:n ja Opetusalan Ammattijärjestön OAJ ry:n, Julkis– ja yksityisalojen toimihenkilöliiton Jyty ry:n sekä Julkisten ja hyvinvointialojen liiton JHL ry:n välinen

T Y Ö E H T O S O P I M U S

1 § Sopimuksen ulottuvuus

1. Tässä sopimuksessa on sovittu Sivistystyönantajat ry:n jäsenenä olevien yksityisten oppilaitosten ja opintokeskusten palveluksessa olevien toimihenkilöiden työehdot.

Sopimus ei kuitenkaan koske:

a) sellaisia oppilaitoksen johtoon kuuluvia, kuten toimitusjohta- jia ja vastaavia, jotka edustavat työnantajaa tämän työehtoso- pimuksen alaisten toimihenkilöiden työ- ja palkkaehtoja mää- rättäessä.

Soveltamisohje:

Tällä tarkoitetaan sellaisia yrityksen johtoon kuuluvia, joiden pääasiallisiin tehtäviin kuuluu työnantajan edustajana toimimi- nen sekä joilla on itsenäinen ja vastuullinen asema organisaati- ossa.

b) opetustyössä tilapäisiä luennoitsijoita.

2 § Työn johto, jakaminen ja järjestäytymisoikeus

1. Työnantajalla on oikeus johtaa ja jakaa työtä sekä ottaa toimeen ja siitä erottaa toimihenkilöitä riippumatta siitä, ovatko nämä järjestäyty- neitä vaiko eivät.

2. Järjestäytymisoikeus on molemmin puolin loukkaamaton.

3 § Työsuhteen alkaminen

1. Koeajasta on sovittava työsopimuksessa. Koeaika määräytyy työ- sopimuslain mukaisesti. Koeajan pituus on enintään neljä kuukautta. Alle 8 kuukauden määräaikaisissa työsuhteissa, koeajan pituus saa ol- la enintään puolet määräajan kestosta (esim. 6 kuukauden pituinen työsuhde, koeaika saa olla enintään 3 kuukautta).

Koeajan kuluessa työsopimus voidaan kummaltakin puolen purkaa ir- tisanomisaikaa noudattamatta. Tällöin lakkaa työsuhde sen työpäivän päättyessä, jonka aikana ilmoitus purkamisesta tehtiin. Purkaminen ei saa kuitenkaan tapahtua työsopimuslain 2. luvun 2 §:n 1 kohdassa tar- koitetuilla tai muutoin epäasiallisilla perusteilla.

Mikäli työnantaja järjestää toimihenkilölle erityisen työhön liittyvän koulutuksen, joka kestää yhdenjaksoisesti yli neljä kuukautta, voidaan sopia enintään kuuden kuukauden pituisesta koeajasta.

2. Työsopimus tulee tehdä kirjallisena ottaen huomioon työsopimus- lain 1. luvun 3 §:n ja 2. luvun 4 §:n määräykset.

3. Työnantajan edustaja selvittää työhön tulevalle uudelle toimihenki- lölle alan järjestö- ja neuvottelusuhteet ja ilmoittaa ketkä toimivat toimihenkilöiden luottamusmiehinä ja missä luottamusmiehet ovat ta- vattavissa. Luottamusmiehellä on oikeus tarkastaa asianomaiseen jär- jestöön kuuluvien kirjalliset työsopimukset.

4. Määräaikainen työsopimus voidaan tehdä työsopimuslain

1. luvun 3 §:ssä mainituin perustein. Jos määräaikainen työsopimus on tehty muutoin kuin edellä mainituin perustein tai määräaikainen työ- sopimus on ilman pätevää syytä toistuvasti solmittu peräkkäin, pide- tään sopimusta toistaiseksi voimassaolevana työsopimuksena.

4 § Työsuhteen päättyminen

1. Ellei toisin ole oppilaitoskohtaisissa määräyksissä sovittu, noudate- taan työnantajan irtisanoessa työsopimuksen alla mainittuja työsuh- teen keskeytymättömästä kestoajasta riippuvia irtisanomisaikoja:

- 14 päivää, jos työsuhde on jatkunut enintään yhden vuoden

- 1 kuukausi, jos työsuhde on jatkunut yli vuoden mutta enintään 4 vuotta

- 2 kuukautta, jos työsuhde on jatkunut yli 4 vuotta, mutta enintään 8 vuotta

- 4 kuukautta, jos työsuhde on jatkunut yli 8 vuotta, mutta enintään 12 vuotta

- 6 kuukautta, jos työsuhde on jatkunut yli 12 vuotta

Toimihenkilön irtisanoessa työsopimuksen on irtisanomisaika, ellei oppilaitoskohtaisissa määräyksissä ole toisin sovittu, seuraava:

- 14 pv, xxx xxxxxxxx on jatkunut enintään 5 vuotta

- 1 kuukausi, jos työsuhde on jatkunut yli 5 vuotta Irtisanomisaika alkaa irtisanomista seuraavana päivänä.

2. Työnantajan on suoritettava irtisanominen todistettavasti, vaaditta- essa kirjallisesti ja tällöin siinä on ilmoitettava syy irtisanomiseen.

3. Jos toistaiseksi voimassa olevaan työsuhteeseen otettu toimihenkilö eroaa irtisanomisaikaa noudattamatta, hän on velvollinen suorittamaan työnantajalle noudattamatta jätetyn irtisanomisajan palkkaa vastaavan määrän. Tämä ei koske niitä tapauksia, joissa toimihenkilöllä lain tai tämän sopimuksen mukaan on oikeus purkaa työsopimus tai muutoin lopettaa työsuhde ilman irtisanomisaikaa.

4. Määräaikainen sopimus päättyy sovitun työkauden päätyttyä ilman irtisanomisaikaa. Jos työkauden pituutta ei ole määrätty kalenteriajan mukaan, työantajan on ilmoitettava toimihenkilölle odotettavissa ole- vasta työsuhteen päättymisestä, milloin se riippuu sellaisesta seikasta, joka ei ole toimihenkilön tiedossa.

5. Toistaiseksi voimassa olevaan työsuhteeseen otettu toimihenkilö voidaan lomauttaa 14 päivän lomautusilmoitusaikaa noudattaen.

6. Irtisanomis- ja lomautusperusteet sekä -menettely määräytyvät työ- sopimuslain ja yhteistoimintalain mukaan.

5 § Palkat

1. Palkkaperusteista, palkasta ja sen maksamisesta on sovittu palkkasopimuksessa.

2. Jollei työnantajan kanssa ole muuta sovittu, maksetaan palkka toi- mihenkilön osoittamaan rahalaitokseen, jossa sen tulee erääntymispäi- vänä olla toimihenkilön nostettavissa.

Palkan erääntyessä sellaisena päivänä, jolloin rahalaitokset pidetään suljettuina, pidetään lähinnä edellistä päivää erääntymispäivänä, jol- loin palkan siten tulee olla toimihenkilön nostettavissa.

Sellaiset lisät, jotka määräytyvät laskentakautena tehdyn työn mukaan, suoritetaan viimeistään laskentakautta seuraavan kalenterikuukauden loppuun mennessä.

Xxxxxxx toimihenkilöllä on palvelukseen tullessaan kokemuslisään oi- keuttavaa palvelusta, myönnetään lisät ja korotukset heti palvelussuh- teen alusta. Uudet kokemuslisät maksetaan oikeuden saavuttamista seuraavan kuukauden alusta.

3. Päiväpalkkaa kuukausipalkasta laskettaessa käytetään jakajana kunkin kuukauden kalenteripäivien lukumäärää.

4. Osa-aikatyötä tekevän toimihenkilön palkka määräytyy sovitun työ- ajan ja enimmäistyöajan suhteessa.

Pöytäkirjamerkintä: Niillä toimihenkilöillä, joilla on 31.10.2007 asti voimassa ollut 5 %:n osa-aikalisä, lisä säilytetään.

6 § Työaika

1. Säännöllinen työaika toimistotyössä on keskimäärin enintään 7 1/4 tuntia vuorokaudessa ja enintään 36 1/4 tuntia viikossa.

2. Säännöllinen työaika muussa kuin toimistotyössä on enintään 9 tun- tia vuorokaudessa ja yövuorossa enintään 10 tuntia ja

enintään 38 1/4 tuntia viikossa.

Pöytäkirjamerkintä:

Työaika voidaan toteuttaa erilaisilla työaikajärjestelyillä vapaa- aikahyvitysjärjestelmän kaltaisesti niin, että

- vuorokautinen työaika voi vaihdella tuntimäärältään viikon eri työpäivinä tai

- tasoittumisjakson puitteissa työaika voidaan järjestää niin, että toimihenkilöllä on mahdollisuus pidempään yhdenjaksoiseen vapaaseen

3. Viikoittainen säännöllinen työaika voidaan järjestää myös siten, että se on keskimäärin edellä kohdissa 1 ja 2 mainittu. Tätä varten on en- nakolta laadittava työajan tasoittumisjärjestelmä vähintään ajaksi, jon- ka kuluessa työaika tasoittuu sanottuun keskimäärään. Säännöllinen työaika ei saa yhtenäkään tasoittumisjakson viikkona ylittää 48 tuntia ja työajan tulee tasoittua enintään 26 viikon pituisena ajanjaksona.

Vuorokautista säännöllistä työaikaa voidaan 1-kohdan mukaisissa teh- tävissä tilapäisesti pidentää enintään tunnilla. Työajan tilapäinen pi- dennys kirjataan työvuoroluetteloon työvuoroluetteloa

laadittaessa.

3a. Säännöllinen työaika 2 -kohdan mukaisissa tehtävissä voidaan jär- jestää myös niin, että se on oppilaitoksen lukukausien tai työkausien aikana keskimäärin 42 tuntia viikossa edellyttäen, että säännöllinen työaika 52 viikon pituisena ajanjaksona tasoittuu keskimäärin 38 tun- tiin 15 minuuttiin viikossa.

Tämän työaikajärjestelmän käyttöönottamisesta on sovittava paikalli- sesti ja se voidaan ottaa käyttöön toistaiseksi voimassa olevissa tai vä- hintään 12 kalenterikuukauden pituisissa määräaikaisissa työ- suhteissa.

4. Työsopimuksen päättyessä kesken tasoittumisjakson 3- tai 3 a - kohdan mukaisessa työaikajärjestelmässä ja työajan jäädessä

tasoittumatta keskimääräiseen 38,25 tuntiin viikossa, maksetaan tämän tuntimäärän ylittäviltä tunneilta

a. korottamaton säännöllisen työajan palkka, jos

- työnantajalla on oikeus päättää työsopimus työntekijästä johtuvas- ta syystä tai

- jos työntekijä itse irtisanoo työsopimuksen

b. 50 % korotettu palkka, jos

- työntekijällä on oikeus purkaa työsopimus tai jos

- työnantaja irtisanoo työsopimuksen taloudellisella tai tuotannolli- sella perusteella.

Vuorokaudessa yli 8 tuntia tehdystä työstä maksetaan kuitenkin a ja b kohdissa 50 %:lla korotettu palkka.

Työsopimuksen päättyessä kesken tasoittumisjakson ja kokoaikatyön- tekijän keskimääräisen viikkotyöajan jäädessä alle 38,25 tunnin vä- hennetään tekemättä jäänyt tuntimäärä työntekijän palkasta.

Soveltamisohje:

Jos työntekijän työaika on 1-kohdan mukainen tulee työajan tasoittua keskimäärin 36,25 tuntiin viikossa.

5. Työn tapahtuessa retkillä, leiri- ja kurssimatkoilla tai vastaavissa olosuhteissa voivat työntekijä ja työnantaja sopia työajan ja työaika- korvausten määräytymisestä tämän työehtosopimuksen määräyksistä poiketen. Tällöin tulee mahdollisuuksien mukaan ennen matkaa laatia työaikasuunnitelma, josta ilmenee työajaksi luettava aika ja mahdolli- nen varallaoloaika. Päivärahat maksetaan työehtosopimuksen 12 § mukaisesti.

6. Työviikko järjestetään keskimäärin 5-päiväiseksi.

7. Vuorokautinen säännöllinen työaika järjestetään, ellei ole perustel- tua syytä muuhun menettelyyn, lepoaikaa lukuun ottamatta yhdenjak- soiseksi. Lepoaika voidaan paikallisesti sopia puolen (1/2) - yhden (1) tunnin pituiseksi. Xxxxxx toimihenkilö saa esteettömästi poistua työ- paikalta lepoaikanaan, ei lepoaikaa lueta työaikaan. Toimihenkilöllä pitää tällöin olla tosiasiallisesti mahdollisuus poistua työpaikalta.

8. Talonmiesten työaika määräytyy 2. kohdan mukaisesti, kuitenkin siten, että työajan järjestämisestä voidaan paikallisesti sopia 3. ja 3 a - kohdasta poiketen työajan tasoittumisjärjestelmän puitteissa.

9. Opetushenkilöstön työaika määräytyy erillisen sopimuksen mukaisesti.

10. Joulu- ja juhannusaatto ovat vapaapäiviä, ellei oppilaitoksen toi- minnasta muuta johdu.

11. Sellaisina viikkoina, joille sattuu arkipyhä, vapunpäivä tai itsenäi- syyspäivä muulle arkipäivälle kuin lauantaille, lyhennetään säännölli- sen työn määrää arkipyhäksi sattuvan päivän työaikaa

vastaavalla määrällä.

Kukin edellä luetelluista päivistä lyhentää viikon tai tasoittumisjakson säännöllistä työaikaa keskimääräisen päivittäisen tuntimäärän verran (työsopimuksen mukainen viikkotyöaika/5).

12. Epätarkoituksenmukaisen lyhyitä työvuoroja tulee välttää. Alle neljän tunnin työvuoroja ei tule työpaikalla käyttää, elleivät työnteki- jän tarpeet tai muu perusteltu syy kuten työn luonne, työn lyhytkestoi- suus, työvoiman tarve tai muu työvoiman käyttöön liittyvä hyväksytty syy tätä edellytä.

7 § Lisä- ja ylityö

1. Lisätyöksi luetaan työ, jota tehdään säännöllisen työajan ja pisim- män lainmukaisen säännöllisen työajan välisenä aikana. Lisätyöstä, joka tehdään 6 §:n 1 ja 2 kohdan mukaisen säännöllisen enimmäis- työajan ja lainmukaisen säännöllisen enimmäistyöajan välisenä aika- na, maksetaan 50 %:lla korotettu palkka. Osa-aikatyötä tekevän toimi- henkilön lisätyöstä maksetaan yksinkertainen tuntipalkka.

2. Vuorokautista ylityötä on lainmukaisen vuorokautisen työajan tai sitä pidemmän työvuoroluetteloon merkityn säännöllisen työajan ylit- tävä työ. Ylityötä saadaan teettää lain sallimissa rajoissa. Vuorokauti- sesta ylityöstä maksetaan kahdelta ensimmäiseltä tunnilta 50 %:lla ja

seuraavilta tunneilta 100 %:lla korotettu palkka.

Pöytäkirjamerkintä:

Jos toimihenkilön suorittama työ jatkuu vuorokauden vaihteen yli, katsotaan työ lisä- ja ylityötyökorvausta laskettaessa edelli- sen vuorokauden työksi siihen asti, kunnes toimihenkilön sään- nöllinen työaika normaalisti alkaa. Näitä tunteja ei tällöin oteta huomioon jälkimmäisen vuorokauden säännöllistä työaikaa las- kettaessa.

3. Viikoittaisella ylityöllä tarkoitetaan työtä, joka ei ole vuorokautista ylityötä ja jota tehdään lain mukaisen enimmäistuntimäärän lisäksi viikossa ja siitä maksetaan kahdeksalta ensimmäiseltä tunnilta 50

%:lla ja seuraavilta tunneilta 100 %:lla korotettu palkka.

Pöytäkirjamerkintä:

Xxxxxxx toimihenkilö sairauden, tapaturman, työnantajan mää- räyksestä suoritetun matkan, taloudellisista tai tuotannollisista syistä tapahtuneen lomautuksen taikka työnantajan järjestämään tai koulutussopimuksen tarkoittamaan koulutukseen osallistu- misen vuoksi ei ole voinut tehdä säännöllistä viikkotyöaikaa vastaavaa tuntimäärää ja hän joutuu tulemaan työajan tasoittu- misjärjestelmän mukaisena vapaapäivänään työhön, korvataan vapaapäivänä tehty työ siten kuin viikko-ylityöstä on sovittu.

4. Tasoittumisjaksojärjestelmässä (keskimääräistä viikkotyöaikaa noudatettaessa) tehdystä tuntimäärästä maksetaan työvuoroluetteloon kirjattujen vuorokautisten tuntien ylittäviltä tunneilta (vrt. vuorokauti- nen ylityö):

- 2 ensimmäiseltä tunnilta 50 % korotettu palkka ja

- sen jälkeen tehdyiltä tunneilta 100 % korotettu palkka.

Muilta työvuorolistaan merkittyjen työvuorojen lisäksi tehdyiltä tun- neilta (vrt. viikoittainen ylityö) maksetaan 50 % korotettu

palkka.

5. Lisätyöstä ja ylityöstä maksettava palkka (perusosa ja korotusosa) voidaan työnantajan ja toimihenkilön suostumuksella vaihtaa vastaa-

vaan vapaa-aikaan tai siirtää työaikapankkiin. Tällöin se on korotetta- va niillä prosenttimäärillä, joilla se olisi korotettu, jos se olisi korvattu rahana.

6. Laskettaessa tuntiperusteisia työaikakorvauksia saadaan yksinker- tainen tuntipalkka jakamalla kuukausipalkka luvulla 163. Toimisto- työssä yksinkertainen tuntipalkka saadaan jakamalla kuukausipalkka luvulla 153.

7 a § Työaikapankki

Työaikapankki voidaan ottaa käyttöön TES:n 6 §:n piiriin kuuluvien toimihenkilöiden osalta (työaikalain piiriin kuuluva henkilöstö). Työ- aikapankkia koskevat määräykset ovat erillisessä työaikapankkijärjes- telmää koskevassa pöytäkirjassa (s. 70)

8 § Ilta- ja yötyökorvaus

1. Työstä, jota tehdään kello 18.00 - 21.00 välisenä aikana, toimi- henkilölle maksetaan kultakin tehdyltä tunnilta erillistä 15 %:n suu- ruista iltatyölisää. Se lasketaan tämän sopimuksen 7 §:n 6 kohdan mu- kaisesta tuntipalkasta.

2. Työstä, jota tehdään kello 21.00 - 06.00 välisenä aikana, toimihen- kilölle maksetaan kultakin tehdyltä tunnilta 30 %:n suuruista yötyö- korvausta. Se lasketaan tämän sopimuksen 7 §:n 6 kohdan mukaisesta tuntipalkasta. Mikäli edellisen vuorokauden aikana alkanut työvuoro jatkuu yli kello 06.00, maksetaan yötyökorvaus kuitenkin työvuoron päättymiseen saakka.

3. Korvaukset tulee maksaa rahana, ellei yhdessä sovita niiden anta- misesta vastaavana vapaana tai siirtämisestä työaikapankkiin.

9 § Hälytysraha ja vapaamuotoinen varallaolo

1. Korvauksena hälytysluonteiseen työhön kutsumisesta ja saapumi- sesta aiheutuvasta häiriöstä maksetaan toimihenkilölle hälytysraha, joka on 1.8.2014 lukien 11,43 €. Hälytysraha maksetaan työntekijälle, joka työnantajan toimesta kutsutaan työhön vapaa–aikanaan ilman, et- tä hänet on määrätty olemaan varalla tai että hänelle on etukäteen il- moitettu tällaisesta työstä.

2. Muusta kuin asunnosta käsin tapahtuvasta varallaolosta suoritetaan tuntia kohden rahakorvaus, joka on varallaolon ja siihen käytetyn si- donnaisuuden mukaan 15 - 30 % yksinkertaisesta tuntipalkasta.

3. Xxxxxx toimihenkilö sopimuksen mukaan on velvollinen oleskele- maan asunnossaan, josta hänet voidaan tarvittaessa kutsua työhön, suoritetaan hänelle korvaus, joka on 50 % hänen tuntipalkastaan.

4. Korvaukset tulee maksaa rahana, ellei yhdessä sovita niiden anta- misesta vastaavana vapaana tai siirtämisestä työaikapankkiin (ei koske hälytyskorvausta).

10 § Lauantaityö

Lauantaityöstä maksetaan muun siltä ajalta tulevan palkan lisäksi lau- antaityökorotuksena tehdyiltä tunneilta 25 %:lla korotettu tuntipalkka

06.00 - 20.00 välisenä aikana tehdystä työstä. Lauantaityökorotusta ei makseta sunnuntaityökorotukseen oikeutetulta ajalta.

Korvaukset tulee maksaa rahana, ellei yhdessä sovita niiden antami- sesta vastaavana vapaana tai siirtämisestä työaikapankkiin.

11 § Sunnuntaityö

1. Sunnuntaityöstä, jolla tarkoitetaan sunnuntaina, muuna kirkollisena juhlapäivänä, vapunpäivänä ja itsenäisyyspäivänä tehtyä työtä, makse- taan muun siltä ajalta tulevan palkan lisäksi sunnuntaityökorotuksena yksinkertainen peruspalkka. Sunnuntaikorvaus maksetaan myös sanot-

tuja päiviä edeltävänä päivänä kello 20.00 - 24.00 välisenä aikana sekä pääsiäislauantaina ja juhannus- ja jouluaattona tehdystä työstä.

Korvaukset tulee maksaa rahana, ellei yhdessä sovita niiden antami- sesta vastaavana vapaana tai siirtämisestä työaikapankkiin.

Muut sunnuntaina tehtävää työtä koskevat määräykset sisältyvät työ- aikalain 33 §:ään.

12 § Matkakustannukset ja päivärahat

1. Toimihenkilölle, joka joutuu työnantajan määräyksestä matkusta- maan, korvataan syntyneet matkakustannukset verohallituksen kul- loinkin voimassa olevia ohjeita noudattaen.

Työmatka tulee suorittaa käytettävissä olevaa edullisinta kulkuneuvoa ja kulkutapaa käyttäen.

13 § Vuosiloma

1. Soveltamisala

1. Toimihenkilön vuosilomaetuudet määräytyvät voimassa ole- van vuosilomalain ja tämän sopimuksen mukaan, ellei jäljem- pänä olevista määräyksistä muuta johdu.

2. Tämän luvun määräyksiä sovelletaan hallinto- ja tukipalve- luhenkilöstöön sekä sellaiseen opetushenkilöstöön, jonka työ- aika määräytyy opetushenkilöstön palkkausta ja työaikaa kos- kevan sopimuksen 20 § mukaan.

Muutoin opetushenkilöstöön kuuluvalla toimihenkilöllä on oi- keus vuosilomaan, jos siitä on sovittu erillisen liitesopimuksen oppilaitoskohtaisissa määräyksissä. Tällöin oikeus vuosilo- maan, lomakorvaukseen ja lomarahaan määräytyy oppilaitos- kohtaisten määräysten mukaisesti.

3. Opetusvelvollisuustyöajassa opetushenkilöstön laskennalli- nen vuosiloma ja määräaikaisen toimihenkilön lomapäiväkor- vaus määräytyvät tämän pykälän 10 ja 11 kohdan mukaisesti.

Soveltamisohje:

Opetusvelvollisuustyöajassa oleva opetushenkilöstö ei kuu- lu vuosilomamääräysten tai vuosilomalain piiriin, vaan heidän työaikajärjestelmäänsä liittyy lomaa vastaava kesä- keskeytys.

Kokonaistyöajassa olevien kansanopistojen ja ammattikorkea- koulujen opetushenkilöstön oikeudesta vuosilomaa vastaaviin vapaajaksoihin on erillinen määräys asianomaisessa liitteessä.

2. Määritelmät

1. Lomanmääräytymisvuosi on 1.4. alkava ja 31.3. päättyvä ajanjakso.

2. Xxxxxxxxx on se kalenterivuosi, jonka aikana lomanmääräy- tymisvuosi päättyy.

3. Lomakausi on 2.5. alkava ja 30.9. päättyvä ajanjakso.

4. Lomapäivä on arkipäivä. Arkipäiväksi ei tätä sopimusta so- vellettaessa lueta lauantaita, sunnuntaita, kirkollisia juhlapäiviä, jouluaattoa, juhannusaattoa, itsenäisyyspäivää eikä vapunpäi- vää.

5. Kokonainen kalenteriviikko kuluttaa vuosilomaa viisi päivää. Arkipyhät eivät kuluta vuosilomapäiviä. Niissä vuosilomalain kohdissa, joissa käytetään 12,18 tai 24 arkipäivän käsitettä, tar- koitetaan tässä sopimuksessa vastaavasti 10, 15 tai 20 arkipäi- vää.

6. Täysi lomanmääräytymiskuukausi on vuosilomaan oikeutta- va kalenterikuukausi.

7. Säästövapaa on lomavuoden lomapäivistä myöhemmin pidet- täväksi siirretty loman osa.

3. Vuosiloman pituus ja ansainta

1. Toimihenkilön vuosiloman pituus määräytyy seuraavasti:

a) Toimihenkilöllä, jonka työsuhde on lomakautta edeltävän lomanmääräytymisvuoden loppuun mennessä keskeytymättä jatkunut alle vuoden, vuosilomapäivien lukumäärä on kultakin täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta seuraavan taulukon mukainen:

Täydet lomanmää- räytymiskuukaudet	1	2	3	4	5	6	7	8	9	10	11	12
Lomapäivien lukumäärä	2	4	5	7	9	10	12	14	15	17	19	20

b) Toimihenkilöllä, jonka työsuhde on lomakautta edeltävän lomanmääräytymisvuoden loppuun mennessä keskeytymättä jatkunut vähintään vuoden, vuosilomapäivien lukumäärä on kultakin täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta seuraavan tau- lukon mukainen:

Täydet lomanmää- räytymiskuukaudet	1	2	3	4	5	6	7	8	9	10	11	12
Lomapäivien lukumäärä	3	5	7	9	11	13	15	18	20	24	26	30

c) Toimihenkilöllä, jonka työsuhde on lomakautta edeltävän lomanmääräytymisvuoden loppuun mennessä keskeytymättä jatkunut vähintään vuoden ja jolla on opetushenkilöstön osalta kokemuslisiin oikeuttavaa palvelusaikaa ja muun henkilöstön osalta kokemuslisiin hyväksi luettavaa palvelusaikaa maalis- kuun loppuun mennessä vähintään 15 vuotta samalla työnanta- jalla tai vastaavalla ammattialalla tai tehtävissä, joista on olen- naista hyötyä nykytehtävissä, vuosilomapäivien lukumäärä on

kultakin täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta seuraavan tau- lukon mukainen:

Täydet lomanmää- räytymiskuukaudet	1	2	3	4	5	6	7	8	9	10	11	12
Lomapäivien lukumäärä	3	5	8	10	13	16	19	23	25	30	33	38

2. Vuosiloma-ajan vähimmäispituus

Työntekijän todellisen vuosiloma-ajan pituus on aina vähintään sama kuin mikä se olisi vuosilomalain mukaan.

Soveltamisohje:

Vuosilomapalkka ja lomakorvaus lasketaan kuitenkin aina tämän sopimuksen taulukoiden sekä vuosilomapalkkaa ja lomakorvausta koskevien määräysten mukaan (13 § 8- ja 9- kohta).

4. Täysi lomanmääräytymiskuukausi

Täysi lomanmääräytymiskuukausi määräytyy vuosilomalain 6

§:n mukaisesti.

Soveltamisohje:

Opetushenkilöstön osalta työssäoloon rinnastetaan ne päivät, joilta työnantaja maksaa palkan lukuun ottamatta lauantaita ja sunnuntaita.

5. Vuosiloman antaminen

1. Vuosiloma annetaan työnantajan määräämänä aikana.

2. Jos kalenteriviikon kaikki työpäivät ovat vuosilomapäiviä, loma-ajaksi määrätään koko kalenteriviikko maanantaista sun- nuntaihin. Täydellä kalenteriviikolla kuluu viisi vuosilomapäi- vää. Arkipyhät eivät kuluta vuosilomapäiviä.

3. Kukin vuosilomapäivä kuluttaa viikon tai jakson säännöllistä työaikaa keskimääräisen päivittäisen tuntimäärän verran.

4. Osa-aikaisessa työsuhteessa työskentelevälle toimihenkilölle, joka työskentelee keskimäärin vähemmän kuin viisi päivää ka- lenteriviikossa, annetaan vuosiloma siten, että lomaan sisältyvi- en työpäivien ja vapaan osuus muodostuvat yhtä suuriksi.

6. Kuukausipalkkaisten vuosilomapalkka Palkan määrä

1. Työntekijälle maksetaan vuosiloman ajalta työsopimuksensa mukainen normaali kuukausipalkka.

Työaikakorvaukset

2. Kuukausipalkkaisella työntekijällä, jonka työaikaan sisältyy säännöllisenä työaikana tehtävää sunnuntai-, ilta-, yö- tai lauan- taityötä, on oikeus saada em. työaikakorvauksia vastaava lisäys vuosilomapalkkaan ja vuosilomakorvaukseen. Hälytysraha ja varallaolokorvaus eivät ole työajalta maksettavaa korvausta ei- kä niitä huomioida vuosilomapalkkaa tai vuosilomakorvausta laskettaessa.

Työaikakorvaukset otetaan huomioon siten, että varsinaisen kuukausipalkan perusteella laskettua vuosilomapalkkaa korote- taan sillä prosenttiluvulla, joka osoittaa kuinka monta prosenttia lomanmääräytymisvuoden aikana maksetut työaikakorvaukset ovat olleet samalta ajalta maksetuista varsinaisista säännöllisen työajan palkoista.

6 a. Vuosilomapalkan laskeminen, kun työaika ja palkka muuttu- vat lomanmääräytymisvuoden aikana

Lomapalkka lasketaan vuosilomalain 12 §:n mukaan silloin, kun työntekijän työsopimuksen mukainen työaika ja vas- taavasti palkka ovat muuttuneet lomanmääräytymisvuoden aikana ja muutos on kestänyt yhteensä vähintään yhden ka-

lenterikuukauden tai yhdessä tai useammassa osassa 30 ka- lenteripäivää.

Kuukausipalkkaisen työntekijän prosenttiperusteinen lo- mapalkka lasketaan käyttäen seuraavia prosentteja:

- 13 §:n 3.1 a kohdassa tarkoitetussa tapauksessa 9 prosenttia,

- 13 §:n 3.1. b kohdassa tarkoitetussa tapauksessa 13 prosenttia; ja

- 13 §:n 3.1. c kohdassa tarkoitetussa tapauksessa 16 prosenttia

Jos muutokset tapahtuvat vasta lomanmääräytymisvuoden päättymisen jälkeen ennen vuosiloman tai sen osan alkamis- ta, lomapalkka lasketaan lomanmääräytymisvuoden aikai- sen työajan perusteella määräytyvän kuukausipalkan mu- kaan.

7. Kuukausipalkkaisten vuosilomapalkan maksaminen

Toimihenkilölle maksetaan vuosilomapalkka varsinaisena pal- kanmaksupäivänä.

8. Vuosilomakorvauksen määräytyminen

Kuukausipalkkaisen toimihenkilön vuosilomakorvaus vuosilo- mapäivää kohti on 1/21 kuukausipalkasta.

Kuukausipalkkaisen toimihenkilön vuosilomapalkan mää- räytyessä 6 a-kohdan prosenttiperusteisen laskennan mu- kaan, vuosilomakorvaus vuosilomapäivää kohti on tällöin vuosilomapalkan määrä jaettuna lomanmääräytymisvuon- na ansaittujen lomapäivien lukumäärällä.

9. Muun kuin kuukausipalkkaisen työntekijän vuosilomapalkka

Muun kuin kuukausipalkalla työskentelevän henkilön vuosilo- mapalkka määräytyy vuosilomalain 3 luvun 12 §:n mukaan

(prosenttiperusteinen vuosilomapalkka 9 % tai 11,5 %), ellei opetushenkilöstön osalta (ts. tuntiopettajat) ole oppilaitoskoh- taisissa määräyksissä toisin sovittu.

10. Opetushenkilöstön laskennallinen vuosiloma

1. Vaikka opetusvelvollisuustyöajassa olevalla opetushenkilös- töllä ei työaikajärjestelmänsä johdosta ole oikeutta vuosilo- maan, on mm. sairausvakuutuslain etuuksien kohdentamiseksi sovittu ns. laskennallisesta vuosilomasta, joka alkaa 16.6. Las- kennallisen vuosiloman pituus lasketaan kertomalla lomanmää- räytymisvuoden täydet lomanmääräytymiskuukaudet 14 §:n 1 kohdassa olevalla prosenttilukua vastaavalla kokonaisluvulla. Saatu tulo jaetaan kahdella. Jos tulokseksi ei saada kokonaislu- kua, pyöristetään tulos lähimpään kokonaislukuun.

2. Laskennallisen vuosiloman päiviä ovat kaikki arkipäivät (ma-la, lukuun ottamatta juhannusaattoa).

11. Määräaikaisen opetushenkilöstön lomapäiväkorvaus

1. Jos määräaikainen toimihenkilö on ollut palvelussuhteessa lukuvuoden tai lukukauden koko työajan, maksetaan hänelle palvelussuhteen päättyessä lomapäiväkorvauksena kutakin täyt- tä lomanmääräytymiskuukautta kohden kahden päivän täysi palkka. Lomapäiväkorvausta vähentävät palvelussuhteeseen si- sältyvät kesäkeskeytyspäivät.

Soveltamisohje:

Edellisen kohdan mukainen täysi palkka maksetaan työsuh- teen päättymishetken mukaisena.

2. Määräaikaisella toimihenkilöllä tarkoitetaan myös päätoimis- ta tuntiopettajaa.

12. Vuosiloman siirtäminen työkyvyttömyyden vuoksi

Työntekijän oikeus siirtää vuosiloma määräytyy vuosiloma- lain 25 §:n mukaan.

Soveltamisohje:

Siirto-oikeus koskee tämän työehtosopimuksen 13 §:n mukaisia vuosilomia.

Työntekijän on loman siirtoa pyytäessään esitettävä työky- vyttömyydestään lääkärintodistus tai muu työnantajan määrittelemä luotettava selvitys.

Jos työntekijä ei pyydä loman siirtämistä, oikeus sairausva- kuutuslain mukaiseen päivärahaa ei siirry työnantajalle.

14 § Lomaraha

Ellei oppilaitoskohtaisissa määräyksissä ole toisin sovittu sovelletaan tämän pykälän lomarahamääräyksiä myös opetushenkilöstöön lukuun ottamatta kokonaistyöajassa olevien kansanopistojen, urheiluopistojen ja ammattikorkeakoulujen opetushenkilöstöä ja sivutoimisia tuntiopet- tajia.

Lomarahan määrä

1. Kuukausipalkkaisen toimihenkilön lomaraha on

- 13 §:n 3.1 a kohdassa tarkoitetussa tapauksessa 4 pro- senttia,

- 13 §:n 3.1. b kohdassa tarkoitetussa tapauksessa 5 pro- senttia; ja

- 13 §:n 3.1. c kohdassa tarkoitetussa tapauksessa 6 pro- senttia

lomarahan maksukuukautta edeltävän kuukauden kuukausipal- kasta kerrottuna täysien lomanmääräytymiskuukausien luku- määrällä.

Jos kuukausipalkkaisen työntekijän vuosilomapalkka mää- räytyy vuosilomalain 10 §:n 4 momentin perusteella pro- senttiperusteisesti, maksetaan lomaraha kuitenkin yllä ole- vien määräysten mukaisesti.

2. Muissa palkkausmuodoissa työntekijän lomaraha on 50 pro- senttia hänen vuosilomapalkastaan.

Lomarahan maksaminen

3. Lomaraha maksetaan heinäkuun palkan yhteydessä.

4. Lomaraha maksetaan myös työsuhteen päättyessä siten kuin palkan maksamisesta työsuhteen päättyessä on sovittu.

5. Toimihenkilöllä ja kokonaistyöajassa olevalla opettajalla, jonka työsuhde on kestänyt yhdenjaksoisesti vähemmän kuin neljä kuukautta, ei ole oikeutta lomarahaan. Lomarahaan ei ole oikeutta toimihenkilöllä, joka jättää irtisanomisajan noudatta- matta tai purkaa määräaikaisen työsuhteen.

15 § Säästövapaa

Sopiminen

1. Säästövapaajärjestelmä määräytyy vuosilomalain 27 §:n ja seuraavien määräysten mukaan. Säästövapaan käyttäminen edellyttää työnantajan ja toimihenkilön välistä kirjallista sopi- musta. Sopimuksessa tulee todeta säästettävien päivien enim- mäislukumäärä sekä milloin säästövapaa viimeistään on pidet- tävä. Sopimus voidaan solmia kuitenkin enintään 5 vuodeksi.

2. Lomapäivien siirtämisestä säästövapaaksi on sovittava vii- meistään silloin kun toimihenkilölle varataan tilaisuus esittää mielipiteensä lomansa ajankohdasta.

Siirrettävät päivät

3. Säästövapaaksi voidaan siirtää 15 päivää ylittävä osuus 13

§:n 3-kohdan mukaan määräytyvästä vuosilomasta

- a kohdan osalta enintään 5 päivää

- b kohdan osalta enintään 10 päivää ja

- c kohdan osalta enintään 15 päivää

Vapaan pitäminen

4. Säästövapaat pidetään erikseen sovittavana ajankohtana. Jollei säästövapaan ajankohdasta voida sopia, on toimihenkilön ilmoitettava säästövapaan pitämisestä viimeistään neljä kuu- kautta ennen sen alkamispäivää. Säästövapaa annetaan täysinä päivinä, ellei muuta sovita.

5. Säästövapaa voidaan kokonaan tai osittain sopia yhdistettä- väksi työaikapankkivapaaseen.

Pitämättä jääneet säästövapaat

6. Työsuhteen päättyessä on korvaus pitämättä jääneestä sääs- tövapaasta maksettava lomakorvausta koskevien määräysten mukaisesti.

Työkyvyttömyys säästövapaan alkaessa ja aikana

7. Työntekijän oikeus siirtää säästövapaa työkyvyttömyy- den vuoksi määräytyy tämän työehtosopimuksen 13 §:n 12- kohdan mukaisesti.

16 § Sairausajan palkka

1. Jos toimihenkilö on sairauden tai tapaturman vuoksi työkyvytön, eikä hän ole tätä aiheuttanut tahallisesti tai törkeällä tuottamuksella, hänellä on oikeus työsuhteen jatkuessa saada työnantajaltaan täysi palkka kunkin työkyvyttömyystapauksen yhteydessä seuraavasti:

- jos työsuhde on jatkunut yhdenjaksoisesti alle kuukauden enintään sairasvakuutuslain tarkoittamalta karenssiajalta,

- jos työsuhde on yhdenjaksoisesti jatkunut vähintään 1 kuu- kauden, ei kuitenkaan 3 vuotta, enintään 28 kalenteripäiväl- tä (4 viikkoa),

- jos työsuhde on yhdenjaksoisesti jatkunut vähintään 3 vuot- ta, ei kuitenkaan 5 vuotta, enintään 35 kalenteripäivältä (5 viikkoa),

- jos työsuhde on yhdenjaksoisesti jatkunut vähintään 5 vuot- ta, ei kuitenkaan 10 vuotta, enintään 42 kalenteripäivältä (6 viikkoa),

- jos työsuhde on yhdenjaksoisesti jatkunut vähintään 10 vuotta, enintään 56 kalenteripäivältä (8 viikkoa).

Xxxxxxx poissaolon syy on työntekijän työtehtävissä sattunut työtapa- turma, työntekijää työtehtävissä kohdannut väkivalta tai ammattitauti, on sairausajan palkanmaksujakso 84 kalenteripäivältä (12 viikkoa).

2. Jos toimihenkilö sairastuu uudelleen samaan sairauteen 30 päivän kuluessa työhön palaamisestaan, lasketaan aika, jolta työnantaja on velvollinen suorittamaan sairausajan palkkaa, ikään kuin kysymykses- sä olisi yksi sairastumisajanjakso. Sairausajan palkka maksetaan kui- tenkin saman sairauden näin uusiutuessa vähintään sairausvakuutus- lain tarkoittamalta karenssiajalta.

3. Oikeus sairausvakuutuslain mukaiseen päivärahaan siirtyy sairaus- ajalta työnantajalle siltä osin, kuin tämä päivärahan määrä ei ylitä toi- mihenkilön samalta ajalta saamaa palkkaa.

Sellaisen opetushenkilöstön osalta, jolla ei ole oikeutta vuosilomaan, oikeus sairausvakuutuslain mukaiseen päivärahaan ei siirry työnanta- jalle 16.6. alkavan ns. laskennallisen vuosiloman ajalta,

eikä sellaisen opetushenkilöstön osalta, joihin sovelletaan työehtoso- pimuksen opetushenkilöstön palkkasopimuksen ammattikorkeakoulua tai kokonaistyöajassa olevia kansanopistoja koskevaa liitettä, kesäva- paajakson alusta 30 ensimmäiseltä arkipäivältä.

Muuna aikana, kun opetustyö on lomien johdosta keskeytynyt oppilai- toksessa, päiväraha tai muu 5. kohdassa tarkoitettu korvaus suoritetaan työnantajalle, kun toimihenkilö on ollut oikeutettu päivärahaan tai muuhun korvaukseen, mutta toimihenkilö ei ole hakenut työkyvyttö- myyden johdosta vapaata.

Pöytäkirjamerkintä:

Keskusjärjestöjen 6.3.1975 tekemän sopimuksen perusteella toimihenkilölle, joka terveydenhoitolain 43 §:n mukaan (ns. ka- ranteenitapauksissa) on määrätty olemaan poissa työstään,

maksetaan poissaolon ajalta palkkaa sairausajan palkkaa koskevien määräysten mukaisesti.

4. Jos sairausvakuutuslain tarkoittamaa päivärahaa ei toimihenkilöstä itsestään johtuvasta syystä makseta, tai jos se maksetaan vähäisempä- nä kuin mihin hänellä sairausvakuutuslain 16 ja 17 §:n nojalla olisi oi- keus, on työnantajalla oikeus vähentää sairausajan palkasta se osa, jo- ka toimihenkilön menettelyn johdosta on jäänyt kokonaan tai osittain sairausvakuutuslain mukaisena päivärahana

suorittamatta.

5. Xxxxxx toimihenkilö saa työkyvyttömyyden takia muuta päivärahaa tai siihen verrattavaa korvausta lain tai työnantajan kustantaman va- kuutuksen perusteella, siirtyy oikeus korvaukseen tai päivärahaan sai- rausajalta työnantajalle siltä osin kuin tämä päivärahan määrä ei ylitä toimihenkilön samalta ajalta saamaa palkkaa.

Jos sairausajan palkka on maksettu ennen kuin jokin edellä mainituista korvauksista on suoritettu, työnantajalla on oikeus nostaa korvaus tai saada määrä takaisin toimihenkilöltä, ei kuitenkaan enempää kuin maksamansa määrä.

6. Toimihenkilö, joka 1. kohdassa mainittujen syiden vuoksi on esty- nyt olemasta työssä, on velvollinen viipymättä ilmoittamaan työnanta- jalle tästä sekä siitä milloin esteen arvioidaan päättyvän.

7. Vaadittaessa toimihenkilön on esitettävä työkyvyttömyydestään lääkärintodistus tai muu työnantajan hyväksymä selvitys. Mikäli toi- mihenkilö käyttää työnantajan nimeämää lääkäriä, suorittaa työnantaja lääkärintodistuksen hankkimisesta aiheutuvat kustannukset.

8. Sairausajan palkkaa maksetaan myös, milloin päihdeongelmainen toimihenkilö on hakeutunut vapaaehtoisesti laitoshoitoon sovittuaan tällaisesta hoidosta työnantajansa kanssa.

9. Kuukausipalkkaisella työntekijällä, jonka työaikaan sisältyy sään- nöllisenä työaikana tehtävää sunnuntai-, ilta-, yö- tai lauantaityötä, on oikeus saada em. työaikakorvauksia vastaava lisäys sairausajan palk-

kaan. Sairausajan palkkaa korotetaan samalla prosenttiluvulla kuin ne ovat olleet edellisen palkanmaksukauden palkasta.

17 § Lääkärintarkastukset

Työnantaja ei vähennä toimihenkilön palkkaa seuraavissa tapauksissa:

1. Toimihenkilö käy sairauden toteamiseksi välttämättömässä lääkä- rintarkastuksessa ja tarkastukseen liittyvässä lääkärin määräämässä la- boratorio- ja röntgentutkimuksessa. Tämä koskee myös lääkärintutki- muksesta aiheutuvaa työkyvyttömyyttä sekä sairausoireiden vuoksi tapahtuvaa tarkkailua tai tutkimusta sairaalassa.

2. Toimihenkilö käy aikaisemmin todetun sairauden johdosta lääkärin- tarkastuksessa. Tämä koskee seuraavia tapauksia:

- sairauden jatkuessa, kun toimihenkilön on tarpeen hakeutua lääkärintarkastukseen

- kun krooninen sairaus edellyttää lääkärintarkastusta ja ky- symyksessä on ao. erikoisalan lääkärin suorittama tarkastus hoidon määrittelemiseksi

- kun kyseessä on muun aikaisemmin todetun sairauden hoi- don määrittelemiseksi tarpeellinen lääkärintarkastus, jos palvelua ei ole saatavissa työajan ulkopuolella

- kun kyseessä on syöpäsairauden edellyttämän hoitotoimen- piteen aiheuttama työkyvyttömyys.

3. Äkillisen hammassairauden hoitotoimenpiteiden ajalta, jos ham- massairaus ennen hoitoa aiheuttaa työntekijän työkyvyttömyyden, jo- ka vaatii samana päivänä tai saman työvuoron aikana annettavaa hoi- toa. Edellytyksenä on, että työkyvyttömyys ja hoidon kiireellisyys osoitetaan hammaslääkärin antamalla todistuksella.

4. Raskaana olevan toimihenkilön käydessä synnytystä edeltävissä lääketieteellisissä tutkimuksissa, mikäli toimihenkilö ei ole saanut vas- taanottoa työajan ulkopuolella.

5. Kun toimihenkilö osallistuu lakisääteistä työterveyshuoltoa koske- van valtioneuvoston päätöksen tarkoittamiin ja työterveyshuollon toi- mintasuunnitelmassa hyväksyttyihin työsuhteen aikana suoritettaviin terveystarkastuksiin. Näihin liittyvien matkojen ajalta ei palkkaa vä- hennetä.

Sama koskee nuorten työntekijöiden suojelusta annetussa laissa tar- koitettuja tutkimuksia sekä niitä tartuntatautien edellyttämiä tutkimuk- sia, jotka ovat työnantajan edellyttämiä tai johtuvat työntekijän siirty- misestä saman yrityksen sisällä tehtävään, jossa kyseinen lääkärin- tarkastus vaaditaan.

Toimihenkilölle, joka lähetetään edellisessä kappaleessa mainittuihin tutkimuksiin tai määrätään tällaisessa tarkastuksessa jälkitarkastuk- seen, työnantaja suorittaa myös korvauksen välttämättömistä matka- kustannuksista. Mikäli tutkimukset tai jälkitarkastus tehdään muulla paikkakunnalla, maksaa työnantaja myös

päivärahan.

Määräysten soveltamisen edellytyksenä on, että tarkastukset ja tutki- mukset on järjestetty työajan tarpeetonta menetystä välttäen, ettei tar- kastuksia ole voitu hoitaa työajan ulkopuolella ja että niistä on ilmoi- tettu etukäteen työnantajalle.

18 § Lyhyt tilapäinen poissaolo

1. Jos perheessä sattuu äkillinen sairaustapaus, toimihenkilölle järjes- tetään mahdollisuus lyhyeen tilapäiseen palkattomaan poissaoloon. Tällaisen poissaolon takia ei toimihenkilön vuosilomaetuja vähennetä.

2. Alle 10 -vuotiaan tai vammaisen lapsen sairastuessa äkillisesti mak- setaan lapsen huoltajalle tai lapsesta elatusvastuussa olevalle van- hemmalle palkkaa enintään 3 työpäivältä sairausajan palkkaa koskevi-

en määräysten mukaisesti sellaisen lyhyen poissaolon ajalta, joka on välttämätön lapsen hoidon järjestämiseksi tai lapsen hoitamiseksi.

Soveltamisohje:

Muulle kuin yksinhuoltajalle palkkaa maksetaan, jos toisella huoltajista ei ole ansiotyönsä tai työaikansa tai muun pakotta- van esteen johdosta mahdollisuutta järjestää hoitoa tai itse hoi- taa lasta.

Poissaolosta on annettava tämän työehtosopimuksen sairausajan palkan maksamista koskevien määräysten mukainen selvitys.

Tarvittaessa on esitettävä selvitys toisen huoltajan esteestä hoi- taa lasta.

Toimihenkilö, joka edellä mainitun syyn takia on estynyt ole- masta työssä, on velvollinen viipymättä ilmoittamaan tästä työnantajalle, sekä mikäli mahdollista siitä, milloin esteen arvi- oidaan päättyvän.

Xxxxxx toimihenkilön on välttämätöntä lapsen hoitamiseksi olla poissa työstä yli 2. kohdassa mainitun ajan, järjestetään hänelle mahdollisuus palkattomaan poissaoloon.

Edellä olevan poissaolon takia ei toimihenkilön vuosilomaetuja vähennetä.

Elatusvastuussa olevana vanhempana tarkoitetaan lapsen biolo- gista vanhempaa, jonka luona lapsi ei asu tai joka ei ole lapsen huoltaja.

3. Lähiomaisen kuoleman tai hautajaisten johdosta järjestetään toimi- henkilölle mahdollisuus lyhyeen tilapäiseen enintään yhden päivän poissaoloon. Tällaisen poissaolon takia ei toimihenkilön vuosiloma- etuja eikä ansiota vähennetä.

Soveltamisohje:

Lähiomaisella tarkoitetaan tässä yhteydessä lähinnä vanhempia, iso- ja appivanhempia, lapsia, puolisoa, avopuolisoa sekä veljiä ja sisaria.

Appivanhemmilla tarkoitetaan myös avopuolison vanhem- pia, jos avo-puolisoihin sovelletaan lakia avopuolisoiden yh- teistalouden purkamisesta.

4. Toimihenkilö saa palkallisen vapaapäivän omia vihkiäisiään ja pa- risuhteen rekisteröimistä varten, mikäli vihkimis-/ rekisteröimispäivä on hänen työpäivänsä.

5. Toimihenkilö saa palkallisen vapaapäivän 50- ja 60-vuotis- päivinään, jos merkkipäivä sattuu hänen työpäiväkseen.

6. Asevelvollisen toimihenkilön osallistuminen asevelvollisten kutsun- tatilaisuuteen ei aiheuta hänen ansionsa alenemista.

7. Jos toimihenkilö osallistuu reservin kertausharjoituksiin tai siviili- palveluksen täydennyspalvelukseen, maksetaan hänelle palkan ja re- serviläispalkan erotus osallistumispäiviltä, mikäli ne olisivat olleet toimihenkilön työpäiviä. Vapaapäiviltä vähennystä ei suoriteta.

8. Vapaaehtoiseen asepalvelukseen astuvalle naispuoliselle toimihen- kilölle annetaan palkatonta vapaata asepalvelun ajaksi. Tältä ajalta ei kerry työsuhteeseen perustuvia etuuksia.

9. Kunnallisvaltuuston tai -hallituksen taikka valtiollisia taikka kun- nallisia vaaleja varten lain mukaan asetetun vaalilautakunnan tai

-toimikunnan jäsenenä toimivalta toimihenkilöltä ei vähennetä vuosi- lomaetuja sen vuoksi, että mainittujen elinten kokous pidetään hänen työaikanaan. Jos mainittujen elinten kokous pidetään hänen työaika- naan, maksetaan hänelle palkan ja kunnan maksaman ansionmenetyksen korvauksen erotusta siltä osin, kuin ansionmene- tyksen korvaus mahdollisesti alittaa palkan määrän. Erotus maksetaan, kun toimihenkilö on esittänyt selvityksen kunnan suorittamasta ansi- onmenetyksen korvauksesta.

10. Toimihenkilölle järjestetään mahdollisuus osallistua työeh- tosopimuksen allekirjoittajajärjestön sekä keskusjärjestön päättävien elinten kokouksiin. Tällainen poissaolo ei aiheuta toimihenkilön ansion alenemista.

11. Toimihenkilöllä, jonka lapsi on vaikeasti sairaana ja joka on oi- keutettu sairausvakuutuslain 10 luvun mukaiseen vaikeasti sairaan lapsen hoitoa ja kuntoutusta varten myönnettävään erityishoitorahaan, on oikeus olla poissa työstä osallistuakseen ko. päätöksen mukaiseen lapsen hoitoon, kuntoutukseen tai hoidon opastukseen sovittuaan pois- saolosta etukäteen työnantajan kanssa. Poissaolo on palkatonta.

12. Tämän pykälän mukaisesta poissaolostaan on toimihenkilön sovit- tava työnantajan kanssa.

19 § Perhevapaat

1. Työntekijän äitiys-, isyys- ja vanhempainvapaat sekä hoitovapaa määräytyvät työsopimuslain ja sairausvakuutuslain perusteella.

Pöytäkirjamerkintä:

Tämän pykälän tulkintaa, soveltamista tai rikkomista koskevista erimielisyyksistä neuvotellaan työehtosopimuksen

26 §:n mukaisesti.

Pöytäkirjamerkintä:

Opetusvelvollisuustyöajassa olevan opettajan osittainen hoito- vapaa toteutetaan siten kuin työnantaja ja opettaja siitä sopivat. Jos sopimukseen ei päästä, opettajan opetustuntimääräksi vah- vistetaan 4/5 hänen opetusvelvollisuudestaan.

Kokonaistyöajassa olevalle opettajalle osittainen hoitovapaa myönnetään samassa suhteessa opetustunneista ja muusta työ- ajasta kuin mitä mainitut työajan osat ovat viikoittaisesta koko- naistyöajasta.

2. Toimihenkilölle maksetaan äitiysvapaan alusta lukien täysi palkka 72 arkipäivän pituiselta ajanjaksolta.

Mikäli ennen äitiysvapaata alkanut palkaton poissaolo jatkuu äitiysva- paan aikana, ei työnantajalla ole tältä ajalta palkanmaksuvelvollisuut- ta. Tämä ei koske raskauteen liittyvää palkatonta poissaoloa.

Toimihenkilölle maksetaan isyysvapaan alusta lukien täysi palkka 6 arkipäivän pituiselta ajanjaksolta.

Siltä ajalta, jolta työnantaja suorittaa äitiys- tai isyysvapaan palkkaa, suoritetaan äitiys- tai isyysraha sairausvakuutuslain 28 §:n perusteella työnantajalle lukuun ottamatta vuosiloma-aikaa. Xxxxxxxxx opetushen- kilöstön osalta, jolla ei ole oikeutta vuosilomaan, oikeus sairausvakuu- tuslain mukaiseen päivärahaan ei siirry työnantajalle 16.6. alkavan ns. laskennallisen vuosiloman ajalta, eikä sellaisen opetushenkilöstön osalta, joihin sovelletaan työehtosopimuksen opetushenkilöstön palk- kasopimuksen ammattikorkeakouluja tai kokonaistyöajassa olevia kansanopistoja koskevaa liitettä, kesävapaajakson alusta 30 ensimmäi- seltä arkipäivältä.

Jos äitiys- tai isyysraha menetetään toimihenkilön laiminlyönnin joh- dosta, vähennetään palkasta menetettyä äitiys- tai isyysrahaa vastaava osa.

Muuna aikana, kun opetustyö on lomien johdosta keskeytynyt oppilai- toksessa, äitiys-, isyys- tai vanhempainraha suoritetaan työnantajalle, kun toimihenkilölle on ollut oikeutettu äitiys-, isyys- tai vanhempain- rahaan, mutta ei ole hakenut vapaata.

3. Xxxxxxxxxxxxx ollessa poissa työstä yli lakisääteisen äitiys-, isyys- tai vanhempainvapaan, ei tällaista poissaoloaikaa oteta huomioon työssäoloajan veroisena määriteltäessä työsuhteen kestoaikaan sidottu- ja etuuksia, ellei muuta ole laissa säädetty tai erikseen sovittu.

20 § Työasu ja suojavaate

Mikäli työnantaja tai työ edellyttää, että toimihenkilö käyttää työssään tietynlaista asua, suojavaatetta tai jalkineita, työnantaja hankkii ja huoltaa sen.

21 § Luottamusmies

Luottamusmieheen noudatetaan tämän sopimuksen liitteenä olevaa luottamusmiehiä koskevaa sopimusta.

22 § Koulutus

Henkilöstökoulutuksen, yhteisen koulutuksen ja ammattiyhdistys- koulutuksen osalta noudatetaan liitteenä olevaa koulutussopimusta.

23 § Kokoontuminen työpaikoilla

1. Tämän työehtosopimuksen osapuolena olevan liiton rekisteröidyllä alayhdistyksellä ja sen työpaikalla olevalla osastolla, työ- huonekunnalla tai vastaavalla on mahdollisuus työajan ulkopuolella (ennen työajan alkamista, ruokatauolla tai välittömästi työajan päätyt- tyä, sekä erikseen sovittaessa myös viikkolepoon kuuluvana aikana) järjestää kokouksia työpaikan työsuhteita koskevista kysymyksistä seuraavin edellytyksin:

a) Xxxxxxxxx pidosta työpaikalla tai tässä pykälässä tarkoite- tussa muussa paikassa on työnantajan kanssa sovittava, mikäli mahdollista, kolme päivää ennen aiottua kokousta.

b) Työnantaja osoittaa kokouspaikan, joka on joko työpaikalla tai sen läheisyydessä työnantajan hallinnassa oleva tarkoituk- seen soveltuva paikka. Ellei tällaista ole, on kysymyksestä tar- vittaessa neuvoteltava tarkoituksenmukaisen ratkaisun löytämi- seksi. Kokouspaikkaa valittaessa on huomiota kiinnitettävä mm. siihen, että työturvallisuudesta, työhygieniasta ja palotur- vallisuudesta annettuja määräyksiä

voidaan noudattaa ja että kokous ei häiritse liike- tai tuotanto- toimintaa.

c) Pidettävän kokouksen menosta ja järjestyksestä sekä koko- ustilojen siisteydestä vastaavat kokoustilojen varauksen tehnyt

järjestö ja järjestäjä. Järjestön luottamushenkilöiden tulee olla kokouksessa saapuvilla.

d) Kokouksen järjestäjillä on oikeus kutsua kokoukseen työ- ehtosopimuksen osapuolena olevan liiton ja sen alayhdistyksen sekä asianomaisten keskusjärjestöjen edustajia.

e) Työntekijäliiton ja sen tämän pykälän 1. momentissa mai- nitun alaosaston ilmoituksia ja tiedotuksia saadaan työpaikalla kiinnittää sitä varten asetetulle ilmoitustaululle.

24 § Keskusjärjestösopimukset

1. Työehtosopimuksen osana noudatetaan seuraavia voimassa olevia keskusjärjestösopimuksia:

Suositus päihdeongelmien ennaltaehkäisystä, päihdeasioiden käsittelystä ja hoitoonohjauksesta työpaikoilla Hyvityssakkopöytäkirja

Ryhmähenkivakuutussopimus

2. Jos näihin sopimuksiin tehdään muutoksia, on muutosten voimaan- saattamisesta neuvoteltava erikseen.

25 § Jäsenmaksujen periminen

1. Työnantaja perii allekirjoittajajärjestöjen jäsenmaksut toimihenki- lön palkanmaksun yhteydessä, mikäli toimihenkilö on antanut siihen valtuutuksen. Toimihenkilölle annetaan vuoden päätyttyä verotusta varten todistus pidätetystä summasta.

2. Työnantaja suorittaa kertyneet jäsenmaksut liiton ilmoittamalle pankkitilille annettujen ohjeiden mukaisesti.

26 § Erimielisyyksien ratkaiseminen

1. Tämän sopimuksen tulkintaa, soveltamista tai rikkomista koskevista erimielisyyksistä on neuvoteltava ao. työnantajan ja toimihenkilöiden luottamusmiehen välillä.

2. Niissä tapauksissa, jolloin paikalliset neuvottelut johtavat tulokseen, on asiasta laadittava muistio, jonka molemmat osapuolet allekirjoitta- vat ja jossa on lyhyesti mainittu neuvoteltu asia. Jos paikalliset neu- vottelut eivät johda tulokseen ja toinen osapuoli haluaa alistaa asian liittojen ratkaistavaksi, on asiasta laadittava muistio, jonka molemmat osapuolet allekirjoittavat ja jossa on lyhyesti mainittu erimielisyyttä koskeva asia ja tosiseikat ja molempien osapuolten kanta.

3. Paikalliset neuvottelut tulee aloittaa kahden viikon kuluessa, ellei toisin sovita ja allekirjoittajajärjestöjen välillä käytävät neuvottelut kolmen viikon kuluessa siitä, kun jompikumpi sopijapuoli on asiasta ilmoittanut, ellei asiasta toisin sovita.

4. Ellei järjestöjen välisissä neuvotteluissa saavuteta yhteisymmärrys- tä, voidaan asia saattaa työtuomioistuimen ratkaistavaksi.

27 § Voimassaolevat etuudet

Tämä työehtosopimus ei koske sellaisia työnantajan ja toimihenkilön väliseen sopimukseen tai työnantajan hallintopäätökseen perustuvia etuisuuksia, jotka eivät ole perustuneet voimassa olleeseen toimieh- tosopimukseen tai sen liitteeseen.

28 § Työrauhavelvoite ja seuraamukset sopimusrikkomuksista

Kaikki työtaistelutoimenpiteet, kohdistuvatpa ne tähän sopimukseen kokonaisuudessaan tai johonkin sen yksityiseen määräykseen, ovat kielletyt.

29 § Sopimuksen voimassaolo

1. Tämä sopimus on voimassa 1.4.2014 alkaen 31.1.2017 saakka jat- kuen senkin jälkeen vuoden kerrallaan, ellei sitä viimeistään kuutta viikkoa ennen sen päättymistä ole kummaltakaan puolelta kirjallisesti irtisanottu.

2. Sopimuksen irtisanojan on irtisanomisen yhteydessä jätettävä muu- tosesityksiä koskeva muistio toiselle sopijapuolelle.

3. Tämän sopimuksen määräykset ovat voimassa siksi, kunnes uusi sopimus on tullut voimaan tai sopijapuolten väliset neuvottelut jom- mankumman neuvotteluosapuolen toimesta on todettu päättyneiksi.

Helsingissä 25. päivänä lokakuuta 2013 SIVISTYSTYÖNANTAJAT ry

OPETUSALAN AMMATTIJÄRJESTÖ OAJ ry

JULKIS– JA YKSITYISALOJEN TOIMIHENKILÖLIITTO

JYTY ry

JULKISTEN JA HYVINVOINTIALOJEN LIITTO JHL ry

Sopimus opetushenkilöstön palkkauksesta ja työajasta

1 § Soveltamisala

1. Tätä sopimusta sovelletaan yksityistä opetusalaa ja opintokeskuksia koskevan työehtosopimuksen 1 §:n mukaisen opetushenkilöstön työ- suhteissa.

2. Oppilaitosten opetushenkilöstön palvelussuhteen ehtojen osalta noudatetaan lisäksi erillisen liitesopimuksen oppilaitoskohtaisia mää- räyksiä.

3. Tämän sopimuksen mukaista palkkioperustetta sovelletaan myös milloin opettaja on määrätty tekemään vastaavaa tehtävää, jota paikal- lisesti kutsutaan sopimuksesta poikkeavalla nimellä.

4. Ammatillisen oppilaitoksen opettajan työsuhteen ehdot määräytyvät ao. oppilaitoksessa 31.12.1998 noudatettujen sopimusmääräysten mu- kaisesti, ellei työehtosopimuksella ole toisin sovittu. Koulu- tusalat/opintoalat rinnastetaan 31.12.1998 olleisiin oppilaitosmuotoi- hin seuraavasti:

Oppilaitosmuoto Koulutus/opintoala

Eräät ammatilliset Tekniikan ja liikenteen muut opintoalat oppilaitokset kuin merenkulku, lukuun ottamatta

teknillisessä oppilaitoksissa tarjottavaa koulutusta

Matkailu-, ravitsemis- ja talousala Sosiaali- ja terveysala/kauneudenhoito Luonnonvara-ala, maatila-, puutarha ja kalatalous sekä muu luonnonvara-ala, kulttuuriala/käsi- ja taideteollisuus

Kauppaoppilaitos Kauppa ja hallinto

Teknillinen oppilaitos Tekniikan ja liikenteen koulutusala

teknillisissä oppilaitoksissa myös rehtorin ja apulaisrehtorin osalta

Sosiaali- ja terveysalan Sosiaali- ja terveysala oppilaitos

Metsä- ja puutalous- Luonnonvara-ala/metsä- ja puutalous oppilaitos sekä muu luonnonvara-ala

5. Ammatillisen oppilaitoksen antaessa sekä nuorisoasteen koulutusta että aikuiskoulutusta määräytyvät opettajan työsuhteen ehdot 1.8.2012 lukien seuraavasti:

• Jos opettaja opettaa opetusvelvollisuudestaan nuorisoasteella vä- hintään 50 %, sovelletaan hänen työsuhteeseen ehtoihin ammatil- lisia oppilaitoksia koskevia liitteitä.

• Jos nuorisoasteen opetus jää alle edellisessä kohdassa mainitun, voi työnantaja soveltaa opettajan työsuhteen ehtoihin ammatillis- ten aikuiskoulutuskeskusten työehtosopimusta.

2 § Palkkaperusteet

1. Opetushenkilöstön palkkaus määräytyy tämän sopimuksen ja liit- teenä olevien oppilaitosmuotokohtaisten sopimusmääräysten mu- kaisesti.

2. Jos toimenhaltijan peruspalkka määräytyy palkka-asteikon puitteis- sa, on peruspalkkaa määriteltäessä otettava huomioon tehtävien vaati- vuus ja vastuullisuus. Lisäksi on otettava huomioon toimenhaltijan asema organisaatiossa sekä oppilaitoksen/koulun koko, toimipistei- den/oppilaitosten lukumäärä ja paikalliset olosuhteet. Lisäksi toimen- haltijan peruspalkkaa määriteltäessä on otettava huomioon toimen- haltijan taito ja kyky suoriutua tehtävistään.

Pöytäkirjanmerkintä:

Sopimusmääräystä tulee soveltaa myös silloin, kun toimen- haltijan tehtävien vaativuus tai vastuullisuus, hänen asemansa organisaatiossa, oppilaitoksen/koulun koko taikka hänen taiton- sa ja kykynsä suoriutua tehtävistään kasvavat työsuhteen aika- na.

Tarkoituksenmukaista ei ole käyttää pelkästään palkka-asteikon alarajaa vaan koko palkka-asteikkoa. Tarkoituksena on, että vaativimmissa tehtävissä toimivat ja/tai osaavat henkilöt sijoite- taan palkka-asteikossa lähemmäksi asteikon ylärajaa.

Palkka-asteikon yläraja voidaan ylittää.

3. Erivapauden saaneen opettajan peruspalkka määräytyy erivapauden saamisajankohtana voimassa olleiden kelpoisuusehtojen (ei siirtymä- säännösten) mukaisen kelpoisuustason peruspalkan perusteella.

4. Toimipaikkojen sijainnin mukaisesta jaosta noudatetaan sopimus- kauden alusta lukien valtioneuvoston vahvistamaa kuntien yleistä kal- leusluokitusta.

5. Kalleusluokan mukainen peruspalkka määräytyy opettajan pääasial- lisen toimipisteen (oppilaitos, jossa eniten tunteja) mukaan.

Pöytäkirjamerkintä: Peruspalkalla tarkoitetaan työehtosopimuksen oppilaitoskohtaisissa liitteissä olevia, kelpoisuuteen tai tutkintoon liittyviä euromääräisiä palkkoja (tai palkka-asteikon perusteella määriteltyä palkkaa) ilman mitään lisiä ja ne ovat seuraavat:

1. Lukio-opetus ja perusopetus sekä aikuislukiot

2 § 1 ja 2 kohta, 3 § 1 kohta, 9 §, 10 § 1 – 4 kohdat,

12 §, 38 § 1 kohta, 44 § 1 kohta,

2. Vapaan sivistystyön oppilaitokset

1 § 1 kohta, 4 § 1 ja 2 kohta, 11 § 1 kohta, 14 § 1 – 3

kohdat, 18 § 1 kohta, 21 § 1 kohta, 25 § 1 ja 2 kohta,

3. Urheiluopistot

1 § 1 kohta, 3 § 1 – 3 kohdat,

4. Musiikkioppilaitokset

1 § 1 kohta, 4 § 1 ja 2 kohta, 10 §,

5. Kuvataide- ja monitaiteelliset koulut

- palkat määräytyvät 1.8.2006 lukien edelleen C- taulukoiden perusteella

6. Eräät ammatilliset oppilaitokset

1 a § 1 kohta, 3 § 1- 3 kohdat,

7. Kauppaoppilaitokset

1 § 1 kohta, 4 § 1 kohta

8. Sosiaali- ja terveysalan oppilaitokset 1 § 1 kohta, 3 § 1 ja 2 kohta,

9. Metsä- ja puutalousoppilaitokset 1 § 1 kohta, 3 § 1 ja 2 kohta

10. Ammattikorkeakoulut

4 § 1 kohta

2 a § Epäpätevyysalennus

1. Toimenhaltijan, jolla ei ole toimen kelpoisuusehdoissa määriteltyä pätevyyttä, peruspalkka on vähintään 4 % ja enintään 25 % ko. hin- noittelukohdan mukaista peruspalkkaa alempi.

2. Toimenhaltijan, jolla ei ole toimen kelpoisuusehdoissa määrättyä pätevyyttä ja jonka peruspalkka määräytyy palkka-asteikon puitteissa, palkka on 4 – 25 % kelpoisuusehdot täyttävän toimenhaltijan palkka- asteikon alarajan mukaista peruspalkkaa alempi.

Pöytäkirjamerkintä:

Kelpoisuusehdoissa määritellyllä pätevyydellä tarkoitetaan lais- sa/asetuksessa (muissa kuin siirtymäsäännöksissä) säädettyä pä- tevyyttä. Jos laissa/asetuksessa säädetyt johonkin tiettyyn toi- meen vaaditut tutkinnot/tutkintotasot ovat vaihtoehtoisia, epä- pätevyysalennus tehdään ao. henkilön suorittamasta tutkinto- tasosta. Jos työnantaja on erikseen vahvistanut vaadittavan tut- kintotason, epäpätevyysalennus tehdään tästä tutkintotasosta.

Epäpätevyysalennuksesta päättää työnantaja. Sitä sovelletaan 1.1.1997 lukien uusiin työsuhteisiin.

Määräyksiä sovelletaan ennen 1.1.1997 alkaneisiin ja ilman keskeytystä samalla työnantajalla jatkuneisiin työsuhteisiin 1.8.1997 lukien. Tällaisen toistaiseksi voimassa olevassa työ- suhteessa olevan toimenhaltijan/tuntiopettajan palkkaa ei tämän sopimuksen nojalla voida alentaa niin kauan, kuin hänen palve- lussuhteensa samassa tehtävässä jatkuu keskeytymättä.

3. Epäpätevyysalennusta ei sovelleta lukioihin ja peruskouluihin, Stei- ner-kouluihin, aikuislukioihin ja lukion aikuislinjoihin, kansanopisto- jen, kansalais- ja työväenopistojen eikä opintokeskusten tuntiopettajiin eikä myöskään urheiluopistojen opettajiin.

3 § Vuosisidonnainen lisä

Määräys poistettu/korvattu 3 §:n kokemuslisämääräyksillä 1.3.2012.

3 § Kokemuslisä

Soveltaminen

Kokemuslisää koskevia määräyksiä sovelletaan kaikkiin oppilaitok- siin. Ammattikorkeakouluihin ja kokonaistyöajassa oleviin kansan- opistoihin ei sovelleta rehtoreita lukuun ottamatta kokemuslisää kos- kevien määräysten 1 ja 2 kohtia.

Kokemuslisän määrä

1. Opetushenkilöstöön kuuluvalle päätoimiselle toimihenkilölle mak- setaan kokemuslisää siten kuin jäljempänä oppilaitoskohtaisissa mää- räyksissä on erikseen sovittu.

2. Opetushenkilöstöön kuuluvan toimihenkilön kokemuslisät määräy- tyvät peruspalkan ja päätoimisen tuntiopettajan osalta enintään asian- omaisen aineen opettajan opetusvelvollisuutta vastaavan palkkion se- kä edellisten kokemuslisien yhteismäärän perusteella.

3. Kokemuslisään oikeuttaa päätoimiseksi katsottava kotimainen ja ulkomainen palvelus opettajan/rehtorin tehtävissä tai tehtävissä, joista on olennaista hyötyä toimihenkilön nykyisissä tehtävissä.

Soveltamisohje:

Sellainen palvelus, joka 29.2.2012 voimassa olleissa liite- kohtaisissa määräyksissä on hyväksytty määrävuosilisiin oikeuttavaksi ajaksi, hyväksytään kokemuslisiin oikeutta- vaksi ajaksi.

4. Eri palvelusaikoja kokemuslisää varten laskettaessa otetaan huomi- oon ne kalenterikuukaudet, joiden aikana toimihenkilö on ollut saman työnantajan palveluksessa vähintään 18 kalenteripäivää.

5. Opetushenkilöstön osalta palvelusvuoden jakautuessa kahteen tai useampaan lukukauteen on yhden kuukauden palvelus niin mones osa

koko vuoden palveluksesta kuin oppilaitoksessa on yhden lukuvuoden aikana kuukausia.

6. Oikeus kokemuslisään alkaa seuraavan kuukauden alusta oikeuden saavuttamisesta.

7. Kokemuslisään oikeuttavaksi hyväksytään myös poissaolo, jolta toimihenkilölle on maksettu palkkaa tai sairausvakuutuslain mukaista päivä-, erityisäitiys-, äitiys-, isyys- tai vanhempainrahaa.

8. Opintovapaalain (273/79) mukaisesta opintovapaasta hyväksytään kokemuslisään enintään 30 kalenteripäivää lomanmääräytymisvuoden ajalta. Edellytyksenä on, että toimihenkilö on opintovapaan jälkeen palannut välittömästi saman työnantajan palvelukseen.

Siirtymämääräykset

Uusi kokemuslisäjärjestelmä tulee voimaan 1.3.2012 lukien. Järjes- telmään tulee siirtyä viimeistään 31.5.2012 mennessä, jolloin korjatut uuden järjestelmän mukaiset palkat maksetaan taannehtivasti 1.3.2012 alkaen.

Eräissä ammatillisissa oppilaitoksissa noudatetaan opettajien osalta 29.2.2012 voimassa olleita vuosisidonnaista lisää ja määrävuosilisää koskevia määräyksiä 31.7.2012 saakka. Eräissä ammatillisissa oppilai- toksissa opettajien osalta uusi kokemuslisäjärjestelmä tulee voimaan 1.8.2012. Kokemuslisäjärjestelmään tulee siirtyä viimeistään 31.11.2012, jolloin korjatut uuden järjestelmän mukaiset palkat mak- setaan taannehtivasti 1.8.2012 alkaen.

4 § Kielilisä

1. Kaksikielisessä kunnassa voidaan opettajalle, jonka työtehtävät edellyttävät molempien kotimaisten kielten hallintaa ja jolla on hyvä kielitaito siinä kotimaisessa kielessä, joka ei ole hänen äidinkielensä suorittaa kielilisänä

19,20 euroa (1.8.2014 lukien)

kuukaudessa hyvästä suullisesta taidosta ja

24,64 euroa (1.8.2014 lukien)

kuukaudessa hyvästä suullisesta ja kirjallisesta taidosta.

2. Opettajalle, joka täydellisesti hallitsee molemmat kotimaiset kielet, voidaan kielilisänä suorittaa kuukaudessa

38,37 euroa (1.8.2014 lukien)

5 § Kielitaitolisä

1. Kielitaitolisää (L yleisestä kielitutkinnosta 964/2004 ja asetus 1163/2004) suoritetaan, jos asianomaiselle opettajalle kuuluvien teh- tävien hoitamiselle on huomattavaa etua muun kuin äidinkielen taidos- ta. Kielitaitolisää ei kuitenkaan suoriteta, jos toimi nimenomaisesti edellyttää vieraan kielen taitoa.

2. Lisää maksetaan kielitutkinnon tasosta riippuen

1.8.2014 lukien

perustaso 19,20 euroa/kk

keskitaso 38,37 euroa/kk

ylin taso 74,62 euroa/kk

6 § Sijaisuus ja osittain työstä vapautetun palkka

1. Korkeampipalkkaista tointa sijaisena hoitavalle maksetaan palkka- uksen erotus sijaisuusajalta.

2. Osittain työstä vapautetun opettajan palkka on samassa suhteessa alempi kuin hänen työaikansa on asianomaista täyttä työaikaa alempi.

Soveltamisohje:

Opetusvelvollisuustuntimäärä vastaa täyttä työaikaa.

7 § Määrävuosilisät

Määräys poistettu/korvattu 3 §:n kokemuslisämääräyksillä 1.3.2012.

8 § Arkipyhien vaikutus ammatillisen oppilaitoksen opettajan opetusvelvollisuuteen

Ammatillisen oppilaitoksen opettajan opetusvelvollisuutta vähenne- tään muuksi arkipäiväksi kuin lauantaiksi sattuvan loppiaisen, vapun-

päivän ja itsenäisyyspäivän (teknillisissä oppilaitoksissa vain loppiai- sen) johdosta laskennallisesti yhden päivän opetusvelvollisuutta vas- taava osuus.

9 § Ylituntipalkkion laskeminen

1. Opettajan ylituntipalkkio lasketaan ylituntipalkkioperusteesta, joka saadaan, kun 2 §:n mukaiseen peruspalkkaan lisätään ylituntipalkkion määrään vaikuttavat pätevyyslisät ja vähennetään mahdollinen epäpä- tevyysalennus.

2. Yhtä ylituntia vastaava kuukausipalkkio saadaan kertomalla ylitun- tipalkkioperuste oppilaitoskohtaisissa määräyksissä, peruspalkan yh- teydessä olevalla ylituntipalkkiokertoimella, ja saatu tulo jaetaan opet- tajan opetusvelvollisuudeksi vahvistetulla vähentämättömällä viikko- tuntimäärällä (yleissivistävissä oppilaitoksissa jakaja on opetusvelvol- lisuus – 1,5 tuntia) ja näin saatu luku pyöristetään sentin tarkkuudella.

3. Yksittäiseltä ylitunnilta maksettava palkkio (yhden tunnin hinta) saadaan kertomalla kuukausipalkkio 12 ja jakamalla se asianomaisen oppilaitoksen työviikkojen lukumäärällä. Musiikkioppilaitoksissa ja- kajana on kuitenkin luku 35, peruskoulun opetuksen ohjauksen jaka- jana luku 30 ja aikuislukiossa 33.

4. Jos ylitunteina hoidettava opetus ei kestä lukuvuoden koko työ- aikaa, maksetaan palkkio pidettyjen tuntien mukaan, jolloin oppilai- toksen työviikkojen lukumäärän suuruinen tuntimäärä oikeuttaa yh- teen vuosiviikkoylituntipalkkioon ja pienempi tuntien määrä vastaa- vaan osaan siitä. Pitämättä jääneiden ylituntien osuus vähennetään opettajan palkkauksesta edellä määrättyä perustetta noudattaen.

10 § Oppiarvon rinnastaminen tutkintoon

Peruspalkan määrittelyssä humanististen tieteiden ja luonnontieteiden kandidaatin arvo rinnastetaan humanististen tieteiden ja luonnontietei- den kandidaatin tutkintoon.

11 § Tohtorin tutkintolisä

Rehtorille, opettajalle ja päätoimiselle tuntiopettajalle, joka on suorit- tanut tohtorin tutkinnon, maksetaan tutkintolisä, joka on 4 % laskettu- na työehtosopimuksen mukaisesta peruspalkasta.

12 § Toisen opettajan tunnin hoitopalkkio

Jos opettajalle annetaan määräys oman oppituntinsa tai muun palkatun tehtävän kanssa samanaikaisesti huolehtia toisen opettajan luokasta, maksetaan hänelle tunnilta 30 prosenttia oman toimen ylituntipalkki- osta.

13 § Yksityisopiskelijoiden tentti

Yksityisopiskelijoiden tentin järjestävälle opettajalle maksetaan 31,76 euron suuruinen palkkio. Palkkio sisältää korvauksen tentin valmis- telemisesta, korjaus- ja arviointityöstä sekä tarvittaessa valvonnasta. Tentti käsittää kirjallisen ja suullisen kyselyn, työnäytteen sekä uusin- takokeen. Jos samassa tilaisuudessa tentittävänä on useampi kuin yksi yksityisopiskelija, maksetaan tentin järjestävälle opettajalle täysi palkkio kolmesta ensimmäisestä opiskelijasta, 1/2 palkkiosta nel- jännestä opiskelijasta yhdeksänteen ja 1/4 palkkiosta kymmenennestä opiskelijasta lukien.

14 § Ammatillisten oppilaitosten suunnittelutyö

1. Opettajan opetusvelvollisuuteen luetaan suunnittelutyötä eräissä ammatillisissa oppilaitoksissa puolitoista (1,5) tuntia sekä Suomen Liikemiesten Kauppaopistossa yksi (1) tunti viikossa.

2. Suunnittelutyöhön kuuluu osasto- ja vastaaviin kokouksiin osallis- tuminen, opettajien välisiin opetuksellisiin ja kasvatuksellisiin kysy- myksiin liittyviin kokouksiin ja neuvonpitoihin osallistuminen, yhtey- denpito paikalliseen elinkeinoelämään ja vastaaviin sidosryhmiin, yh- teydenpito opiskelijoiden vanhempiin sekä tehtävät, jotka liittyvät opetuksen suunnitteluun ja oppilaitoksen toiminnan kehittämiseen.

3. Tämä pykälä koskee opettajan toimenhaltijan lisäksi asianomaisen oppilaitoksen opetustuntien ja päätoimisuuteen luettavien muiden teh- tävien perusteella päätoimiseksi tulevaa tuntiopettajaa sekä niitä osa- aikaisia toimihenkilöitä, joilla on vähintään päätoimisuuteen edellyt- tämä tuntimäärä ja pykälän soveltaminen edellyttää, että asianomaisen opettajan palvelussuhde oppilaitokseen jatkuu yhdenjaksoisesti yli viikon.

15 § Yhteiset opettajat

1. Jos työnantaja on määrännyt opettajan toimenhaltijalle eri opetusla- kien mukaista opetusta ja/tai muuta työtä muussa kuin omassa oppilai- toksessa tai saman opetusalan mukaista opetusta ja/tai muuta työtä useammassa hallinnollisesti itsenäisessä oppilaitoksessa, häneen so- velletaan tämän pykälän määräyksiä yhteisistä opettajista, ellei 2 mo- mentista muuta johdu. Toimenhaltijan palvelussuhteen ehdot määräy- tyvät sen koulun tai oppilaitoksen mukaan, johon toimi on perustettu tai sijoitettu (ensisijainen oppilaitos).

2. Tätä pykälää sovelletaan peruskoulun ja lukion tai lukioiden yhtei- seen opettajaan vain, jos hänet on määrätty opettamaan mainittujen oppilaitosten lisäksi muussa korkeakoulutasoa alemmassa oppilaitok- sessa.

3. Kahdessa tai useammassa toimipaikassa, joiden välinen matka on vähintään yksi kilometri, opettavalle yhteiselle opettajalle maksetaan tästä 8 % suuruinen, peruspalkasta laskettava lisä.

4. Jos yhteinen opettaja oppituntien pitämistä varten joutuu vaihta- maan toimipaikkaa kesken päivän keskimäärin vähintään neljä kertaa viikossa ja toimipaikkojen etäisyys on vähintään yksi kilometri taikka jos hän joutuu oppituntien pitämistä varten kulkemaan asunnostaan tai asuntoaan lähimmästä toimipaikasta toiseen tai toisiin toimipaikkoihin lyhyintä käyttökelpoista matkareittiä käyttäen yhteensä vähintään 140 kilometriä viikossa, maksetaan hänelle tästä 12 % suuruinen, perus- palkasta laskettava lisä.

5. Jos toissijaisen ja ensisijaisen oppilaitoksen vuotuinen työviikkojen lukumäärä poikkeavat toisistaan, lasketaan opettajan opetusvelvolli- suus vuotuisena opetustuntimääränä.

6. Yhteinen opettaja, joka opettaa vähintään yhden kolmasosan ope- tusvelvollisuudestaan toissijaisessa oppilaitoksessa, on velvollinen te- kemään tuossa toissijaisessa oppilaitoksessa oppituntiensa mukaisen suhteellisen osuuden asianomaisen oppilaitoksen opettajia koskevien säännösten ja määräysten mukaista muuta työtä.

7. Yhteisen opettajan matkakustannusten korvaukset määräytyvät työ- ehtosopimuksen 12 §:n mukaisesti.

8. Jos yhteisen opettajan ensisijainen oppilaitos on peruskoulu tai lu- kio, sovelletaan lukioita ja peruskoulua koskevien oppilaitoskohtaisten sopimusmääräysten 22 §:n 1 momenttia vain mainittujen oppilaitosten opetuksen osalta, ei sen sijaan muissa oppilaitoksissa annettavan ope- tuksen osalta.

16 § Päätoimiset tuntiopettajat

1. Tämän pykälän määräyksiä sovelletaan yksityisissä lukioissa, pe- ruskouluissa, kauppaoppilaitoksissa, ammattioppilaitoksissa, sosiaali- ja terveysalan oppilaitoksissa, musiikkioppilaitoksissa, maatalousalan oppilaitoksissa, koti- ja laitostalousoppilaitoksissa, käsi- ja taideteolli- suusoppilaitoksissa ja tekniikan ja liikenteen oppilaitoksissa.

2. Päätoimisen tuntiopettajan palkkausjärjestelmä perustuu toimenhal- tijoiden palkkausjärjestelmään, siten kuin tässä pykälässä on sovittu.

3. Tuntiopettaja on päätoiminen, jos hän opettaa yhdessä tai useam- massa ammattikorkeakoulussa, korkeakoulutasoa alemmassa valtion oppilaitoksessa, kunnallisessa lukiossa tai peruskoulussa, yksityisessä lukiossa tai peruskoulussa tai vastaavassa koulussa tai lain perusteella valtionosuutta tai -avustusta saavassa kunnallisessa tai yksityisessä ammatillisessa oppilaitoksessa tai musiikkioppilaitoksessa yhteensä keskimäärin vähintään 16 luokkatuntia, kuusipäiväistä kouluviikkoa noudattavissa oppilaitoksissa 20 luokkatuntia, aikuislukiossa 14 luok- katuntia tai teknillisissä oppilaitoksissa 18 luokkatuntia viikossa. Luokkatunneiksi tässä yhteydessä katsotaan myös sellaiset luokan ul- kopuoliset tehtävät, joista palkkio maksetaan vuosiviikkotuntipalk- kiona.

Edellytyksenä tuntien yhteen laskemiselle on, että siitä on sovittu en- nen työsuhteen alkamista. Toistaiseksi voimassa olevassa työsuhteessa olevan osalta laskenta aloitetaan irtisanomisajan kuluttua.

4. Jos tuntiopettaja opettaa kahdessa tai useammassa oppilaitoksessa siten, että hänen laskennallista opetusvelvollisuutta vastaava tuntimää- ränsä, kuitenkin vähintään 16 (tai 20, 18 tai 14 ks. edellinen momentti)

viikkotuntia, tulee täyteen joissakin näistä oppilaitoksista, on hän muissa oppilaitoksissa sivutoiminen tuntiopettaja.

5. Päätoimisen tuntiopettajan peruspalkka on vastaavan toimenhaltijan peruspalkka, ellei oppilaitoskohtaisissa määräyksissä ole toisin mää- rätty. Jos päätoiminen tuntiopettaja opettaa aineita, joissa toimenhalti- jalla on eri peruspalkka, lasketaan hänelle palkkauksen määräämistä varten painotettu peruspalkka. Päätoimisen tuntiopettajan peruspalkas- ta tehdään sovitut epäpätevyysalennukset ja hänelle maksetaan, ellei peruspalkassa ole jo otettu huomioon, sovitut pätevyyslisät.

6. Päätoimisten tuntiopettajien palkkaus maksetaan käyttäen vuotuisen palkkion jakajana 12:ta.

7. Päätoimiselle tuntiopettajalle maksetaan kokemuslisää samojen pe- rusteiden mukaan kuin vastaavalle toimenhaltijalle. Jos päätoiminen tuntiopettaja opettaa aineita, joiden osalta hänellä on oikeus erisuurui- seen kokemuslisään, määräytyy hänen kokemuslisänsä sen mukaan, mitä tunteja hän opettaa eniten. Jos tunteja on yhtä paljon, määräytyy kokemuslisän lukumäärä tuntiopettajalle edullisimman mukaan.

8. Päätoimisella tuntiopettajalla on oikeus kokemuslisiin siten, kuin siitä päätoimisten tuntiopettajien osalta on oppilaitoskohtaisissa mää- räyksissä sovittu.

9. Päätoimisella tuntiopettajalla on oikeus kokemuslisään, kylmän alueen ja saaristolisään sekä asianomaisen paikkakuntaluokan mukaan määräytyvään kalliinpaikanlisään siltä tuntien määrältä, joka vastaa vastaavan toimenhaltijan opetusvelvollisuuden tuntimäärää ja jos pää- toiminen tuntiopettaja opettaa tätä vähemmän, todelliselta tunti- määrältä. Em. tuntimäärän ylittäviltä tunneilta kalliinpaikanlisä mak- setaan halvimman paikkakuntaluokan mukaan.

10. Jos tuntiopettajan tuntien lukumäärä jää alle vastaavan toimenhal- tijan opetusvelvollisuustuntimäärän, maksetaan hänelle palkkauksesta osuus, joka vastaa hänen tuntimääräänsä toimenhaltijan opetus- velvollisuudesta.

11. Tuntiopettajan laskennallinen opetusvelvollisuus on sama kuin vastaavan toimenhaltijan opetusvelvollisuus. Jos tuntiopettaja opettaa aineita, joissa opetusvelvollisuus on erilainen, lasketaan hänelle paino- tettu laskennallinen opetusvelvollisuus.

12. Laskennallisen opetusvelvollisuuden ylittäviltä tunneilta makse- taan ylituntipalkkio, joka lasketaan 9 §:n mukaisesti ja jonka palk- kioperuste määräytyy kussakin oppilaitoksessa 5 momentin mukaisesti ja muutoin samojen perusteiden mukaan kuin toimenhaltijalla.

13. Kahden tai useamman eri oppilaitoksen tuntien varassa päätoimi- seksi tulevalle tuntiopettajalle määrätään peruspalkka ja laskennalli- nen opetusvelvollisuus kuten edellä on määrätty. Kussakin oppilaitok- sessa lasketaan se oppilaitoksen tuntien osuus, jolta maksetaan perus- palkka, yleiset lisät ja kokemuslisät sekä se tuntien osuus, jolta makse- taan 12 momentin mukainen ylituntipalkkio.

14. Päätoimisella tuntiopettajalla on oikeus saada lomaraha samojen perusteiden mukaan kuin vastaavalla toimenhaltijalla.

15. Tuntiopettajan tai määräaikaisessa työsuhteessa olevan palvelus- suhde, joka päättyy lukukauden lopussa tai sitä seuraavan loman aika- na, katsotaan yhdenjaksoiseksi, jos se alkaa seuraavan lukukauden työkauden alussa joko samassa tai toisessa oppilaitoksessa.

17 § Vuosilomaoikeus ja määräaikaisen toimihenkilön lomapäivä- korvaus

Määräys siirretty 1.3.2012. Ks. Yksityistä opetusalaa koskevan työeh- tosopimuksen 13 §:n 10. ja 11. kohdat.

18 § Sivutoimiset tuntiopettajat

1. Sivutoimisen tuntiopettajan palkkiojärjestelmänä on palkkio kulta- kin pidetyltä tunnilta. Tuntiopettajan palkkioperuste on sama kuin päätoimisen tuntiopettajan palkkauksen perusteena oleva painottama- ton peruspalkka ja opetusvelvollisuus vastaavan päätoimisen tun- tiopettajan palkkauksen perusteena oleva painottamaton opetusvel- vollisuus, ellei oppilaitoskohtaisissa määräyksissä ole toisin määrätty.

Sopimusmuutos koskien musiikkioppilaitoksia

Sivutoimiseen tuntiopettajaan sovelletaan kuitenkin päätoimisia tuntiopettajia koskevia sopimusmääräyksiä silloin, kun

– sivutoimisen tuntiopettajan työsuhde on toistaiseksi voimassa oleva, tai se on määräaikaisena tehty vähintään koko lukuvuo- deksi, ja

– opettajalla ei ole kokoaikaista tointa tai työsuhdetta muun työnantajan palveluksessa

Edellä mainittujen edellytysten täyttyessä päätoimisia tuntiopet- tajia koskevia sopimusmääräyksiä sovelletaan työsuhteen alusta lukien koko sen kestoajan.

Tämän kohdan mukaisesta palveluksesta kertyy kokemuslisään oikeuttavaa palvelusaikaa samassa suhteessa, kuin opetustunnit ovat suhteessa ao. oppilaitoksessa päätoimisuuteen oikeutta- vaan tuntimäärään.

2. Tuntiopettajan tuntipalkkio lasketaan 9 §:n mukaisesti.

3. Sivutoimiselle tuntiopettajalle maksetaan I kalleusryhmän mukai- nen tuntipalkkio I kalleusryhmään kuuluvassa kunnassa, jos hänen tuntimääränsä korkeakoulutasoa alemmassa valtion, kunnan tai valti- onapua saavassa yksityisessä oppilaitoksessa on vähintään päätoimi- suuden edellyttämä.

4. Jos sivutoiminen tuntiopettaja osallistuu reservin kertausharjoituk- siin, väestönsuojelukoulutukseen tai työnantajan määräyksestä täyden- nyskoulutukseen, maksetaan hänelle tältä ajalta työjärjestyksen osoit- taman tuntimäärän mukainen palkkio.

19 § Henkilökohtainen palkanlisä

1. Toimihenkilölle voidaan maksaa henkilökohtaista lisää, jonka pe- rusteena on ensisijaisesti toimihenkilön henkilökohtainen osaaminen ja henkilökohtaiset työtulokset. Lisää voidaan maksaa laaja-alaisesta kelpoisuudesta, henkilökohtaisesta osaamisesta ja työtuloksista. Lisän

maksamisesta päättää työnantaja. Lisälle ei ole määrätty ala- tai ylära- jaa.

2. Henkilökohtainen lisä myönnetään toistaiseksi tai määräajaksi kui- tenkin enintään siksi aikaa kun toimihenkilö saman työnantajan palve- luksessa hoitaa samaa tehtävää. Kokemuslisiin oikeuttavan palve- lusajan täyttyessä vähenee henkilökohtainen lisä vastaavasti. Toistai- seksi myönnetty henkilökohtainen lisä säilyy muuten osana toimihen- kilön kokonaispalkkaa ja sen maksaminen voidaan lopettaa maksamis- perusteiden poistuessa.

20 § Kokonaistyöaikaa noudattavan opetushenkilöstön työaika ja vuosiloma

1. Jos oppilaitoskohtaisissa määräyksissä on sovittu, että rehtorin, opettajan tai muun opetushenkilöstön osalta noudatetaan tämän pykä- län määräyksiä, oppilaitoksen rehtorin, opettajan ja muun opetushen- kilöstön toimessa noudatetaan kokonaistyöaikaa, jolloin asianomainen työskentelee soveltuvin osin toimistotyöaikaa koskevien määräysten mukaisesti kuitenkin rehtorin, opettajan ja muun opetushenkilöstön työn erikoisluonne huomioon ottaen.

2. Työn erikoisluonteesta johtuu seuraavaa: Rehtorin, opettajan ja muun opetushenkilöstön tehtäväkokonaisuus muodostuu osittain teh- tävistä, joiden sijoittaminen tarkasti rajattuun työaikajärjestelmään tai päivittäiseen työaikaan on vaikeaa sekä osittain tehtävistä, jotka voi- daan suorittaa muuallakin kuin varsinaisella työpaikalla. Lisäksi työ- määrä vaihtelee lukuvuoden eri aikoina huomattavasti. Näistä syistä rehtorin, opettajan ja muun opetushenkilöstön työaika muodostuu joustavaksi lukuvuoden eri aikoina ja päivittäinkin poiketen tältä osin edellä mainitusta työajasta.

3. Rehtorin, opettajan ja muun opetushenkilöstön oikeus vuosilomaan määräytyy työehtosopimuksen vuosilomamääräysten mukaisesti.

20 a § Opetushenkilöstön työaika

1. Opetus- ja koulutustyöpäivien lukumäärä, oppitunnin pituus, opetta- jan opetus- ja muun työajan sijoitus määräytyvät 31.12.1998 voimassa olleen lainsäädännön ja työsuunnitelmasta tai vastaavasta asiakirjasta ilmenevän vakiintuneen käytännön mukaisesti.

2. Opettajan palkkioperusteen määräytyessä ylituntipalkkiona tai ope- tusvelvollisuuteen luettavana aikana arvioidun työmäärän perusteella, tulee työnantajan ja opettajan yhdessä etukäteen arvioida työhön käy- tettävissä oleva tuntimäärä.

20 b § Etäopetukseen liittyvä työ

Muun kuin ammatillisen oppilaitoksen opiskelijan etäopiskelusta joh- tuva työ luetaan opettajan opetustuntimäärään siten, että 1,5 tuntia etäopetusta vastaa yhtä oppituntia.

21 § Täysi palkka

1. Opettajan palkallisen työloman ajan palkkaus sekä lomaraha ja luot- tamusmiessopimuksen 9 §:n 2 kohdassa mainittu korvaus lasketaan opettajan täydestä palkasta.

2. Opettajan täydellä palkalla tarkoitetaan peruspalkkaa sekä kaikkia kuukausittain säännöllisesti toistuvia palkanlisiä, lisäpalkkioita ja kor- vauksia ylituntipalkkiot mukaan luettuna.

22 § Eräät opettajalle määrättävät muut kuin luokkaopetustyöt

1. Jos ammatillisen oppilaitoksen opettaja määrätään hoitamaan seu- raavia tehtäviä:

- etäopetuksena annettavan opetusjakson työ (harjoitustehtävien laadinta, korjaaminen, palautteen antaminen, tarvittaessa henki- lökohtainen ohjaus ja jakson käytännön järjestelytehtävät),

- maksulliseen palvelutoimintaan liittyvä suunnittelu- ja konsul- tointitehtävä,

- opiskelijan itseopiskelun ohjaamistehtävä (muu kuin oppi- tunnilla annettava ohjaus),

- ammattitutkintojen/näyttöjen järjestely-, tutkinnon vastaanotta- mis- ja arviointitehtävät

- päättötöitä (ohjaus, tarkastus ym.) tai

- muu työnantajan määräämä mm. koululainsäädäntöön tai pai- kallisiin tarpeisiin perustuva oppilaitoksen tai koulutusalan ope- tus- ja kasvatustoiminnan kehittämiseen liittyvä tehtävä

hänelle maksetaan työstä työmäärää vastaava palkkio. Palkkioperus- teena käytetään opettajan oman ylituntipalkkioperusteen mukaista korvausta.

Soveltamisohje:

Korvauksen perustana olevaa tuntimäärää päätettäessä on otet- tava huomioon se, että kyseessä on muu kuin luokkaopetustyö, jolloin yhtä ylituntipalkkiota vastaava työmäärä on 1,5 muun työn tuntia.

2. Jos opettajan opetusvelvollisuus ei muutoin tule täyteen, voidaan tehtävä, jolta maksettava palkkio on mitoitettu 38 ylituntipalkkiota vastaavaksi, lukea opettajan opetusvelvollisuuteen yhtenä vuosiviik- kotuntina.

3. Jos edellä tarkoitettu tehtävä määrätään kokonaistyöajassa olevalle opettajalle, luetaan se hänen opetusvelvollisuuteensa.

Soveltamisohje:

Kokonaistyöajassa olevan opettajan opetusvelvollisuustuntia vastaava työmäärä on 2 tuntia.

22 a § Työssäoppimisjaksolla olevan opiskelijan ohjaaminen Ammatillisessa oppilaitoksessa työssäoppimisjaksolla olevan opiskeli- jan ohjaamistehtävä luetaan opettajan opetusvelvollisuuteen.

23 § Monialainen oppilaitos

Monialaisen oppilaitoksen opettajan työehdot määräytyvät sen oppi- laitoksen mukaan, johon toimi on perustettu. Päätoimisen tuntiopetta- jan opetusvelvollisuus ja peruspalkka määräytyvät eri oppilaitoksissa pidettävien tuntien perusteella painotettuna.

24 § Ilta-, yö-, viikonloppu-, arkipyhä- ja lomaopetuslisä

1. Päätoimiselle ammatillisen oppilaitoksen opettajalle ja päätoimisel- le tuntiopettajalle maksetaan korvauksena oppitunnilta, joka pidetään alkaen kello 16.30 tai sen jälkeen, ilta- ja yöopetuslisä, jonka suuruus on puolet ao. opettajan ylituntipalkkiosta (1/38). Kokonaistyöajassa olevan opettajan iltaopetuslisän suuruus on hänen varsinainen palk- kansa jaettuna luvulla 153.

2. Iltaopetuslisän suuruinen lisä maksetaan myös lauantaisin, sunnun- taisin sekä arkipyhinä pidetyiltä oppitunneilta (viikonloppuopetuslisä) sekä oppilaitoksen loma-aikoihin määrätystä opetuksesta (lomaopetus- lisä).

Soveltamisohje:

Oppilaitosten loma-ajoilla tarkoitetaan syys-, joulu-, urheilu- ja pääsiäislomaa sekä kesäkeskeytysaikaa. Maatalousoppilaitosten sekä koti- ja laitostalousoppilaitosten maatilayrittäjien koulu- tuksen kesätyöjakson opetus ei oikeuta lomaopetuslisään.

Lomaopetuslisää ei makseta ainoastaan loma-ajaksi otetulle opetta- jalle.

Tämän pykälän mukaista lisää voidaan samasta työstä maksaa vain yhdellä perusteella.

3. Korvaavan koulun ja lukion oppilaitosten lomien aikana tapahtuvat opetustunnit kerrotaan kokonaistuntimäärää ja palkanlaskemista var- ten luvulla 2 ja ne voidaan lukea opetusvelvollisuuteen.

25 § Ammattikorkeakoulut (määräys poistettu 1.4.2014)

26 § Luottamusmiehen säännöllinen työstä vapautus ja ansion- menetyksen korvaaminen

1. Luottamusmiehenä toimivalle varataan opetustyöhön kuuluvasta ajasta vapautusta ja hänelle maksetaan luottamusmieskorvausta 1.4.2014 alkaen seuraavasti:

Edustettavia	Palkkio	Huojennus
– 19	62,00 €	2
20 - 59	78,00 €	2
60 - 129	91,00 €	3
130 - 159	91,00 €	4
160 -	102,00 €	5

Edustettavien lukumäärä todetaan lukuvuosittain.

3. Jos luottamusmiehen varamies työnantajalle tehdyn ilmoituksen no- jalla luottamusmiehen estyneenä ollessa hoitaa luottamusmiestehtävää pääosan kalenterikuukaudesta, maksetaan korvaus kyseisen kuukau- den ajalta varamiehelle.

26 § a Työsuojeluvaltuutetun palkkio

Työsuojeluvaltuutetulle maksetaan työsuojeluvaltuutetun palkkiota

1.4.2014 alkaen seuraavasti:

Edustettavia	Palkkio
10 - 100	33,00 €
101 - 200	43,00 €
201 -	59,00 €

Työsuojeluvaltuutetulla on oikeus lain mukaiseen vapautukseen sään- nöllisistä työtehtävistä. Opetusvelvollisuustyöajassa olevan opettajan osalta vapautus on 30 opetusvelvollisuustuntia lukuvuodessa. Jos työ- suojeluvaltuutetun toimikausi ei kestä koko lukuvuotta, hänelle laske- taan vapautusta opetusviikkojen suhteessa.

Työsuojeluvaltuutetun vapautus voidaan korvata ylituntipalkkiolla.

Työsuojeluvaltuutettuna toimivalle opettajalle maksetaan hänen työ- aikansa ulkopuolella (esim. kokoukset ja tarkastukset) tehdystä työstä säännöllisen työajan palkka tai opetusvelvollisuustyöajassa olevalle opettajalle ylituntipalkkio.

Soveltamisohje:

Korvauksen perustana olevaa tuntimäärää päätettäessä on otet- tava huomioon se, että kyseessä on muu kuin luokkaopetustyö, jolloin yhtä ylituntipalkkiota vastaava työmäärä on 1,5 tuntia.

27 § Voimassaolo

Tämä sopimus on voimassa kuten työehtosopimus. Helsingissä 25. päivänä lokakuuta 2013 SIVISTYSTYÖNANTAJAT ry

OPETUSALAN AMMATTIJÄRJESTÖ OAJ ry

JULKIS – JA YKSITYISALOJEN TOIMIHENKILÖLIITTO

JYTY ry

JULKISTEN JA HYVINVOINTIALOJEN LIITTO JHL ry

Sopimus hallinto- ja tukipalveluhenkilöstön palkkauksesta

1 § Soveltamisala

Tätä sopimusta sovelletaan opetusalan työehtosopimuksen 1 §:n mu- kaisen hallinto- ja tukipalveluhenkilöstön työsuhteissa.

2 § Palkkamääräykset

1. Toimihenkilön palkka määräytyy kuukausipalkkana tehtävien vaa- tivuuden ja henkilökohtaisten tekijöiden perusteella siten kuin tässä sopimuksessa on sovittu.

Soveltamisohje:

Oppisopimussuhteessa olevan osalta tehtävän vaativuuteen pe- rustuva palkka määräytyy vaativuusryhmittelyn mukaisesti kui- tenkin ottaen huomioon oppisopimussuhteessa olevan työnteki- jän osaaminen ja ohjaustarve sekä tehtävän sisältö ja vastuu.

2. Toimihenkilön tehtävien vaativuuteen perustuva palkka sekä mah- dollinen huomioon otettava kokemus tulee määritellä työsuhteen alka- essa.

3. Palkkamääräyksiä sovelletaan opintoihin liittyvässä työharjoittelus- sa oleviin siten, että vähimmäispalkka on 85 % kyseessä olevan vaati- vuusryhmän alimmasta palkkaluvusta.

4. Peruskoulun, lukion tai ammatillisen oppilaitoksen oppilaan palkka on loma-aikana (1.6. – 15.8.) vähintään 70 % asianomaisen vaativuus- ryhmän alimmasta palkkaluvusta. Tätä palkkaa voidaan soveltaa enin- tään 2,5 kuukautta saman työntekijän osalta.

5. Vailla alan ammattitaitoa tai pätevyyttä olevalle harjoittelijalle maksetaan vähintään 80 % asianomaisen ammattityöntekijän vaati- vuusryhmän alimmasta palkkaluvusta, kuitenkin enintään 2 kuukau- den ajalta.

3 § Tehtävän vaativuuteen perustuva palkka ja tehtäväkohtainen palkanosa

1. Tehtävän vaativuuteen perustuva palkka määräytyy tämän sopi- muksen liitteenä olevan vaativuusryhmittelyn, kullekin vaativuusryh- mälle sovitun alimman palkkaluvun ja tehtävästä mahdollisesti mak- settavan tehtäväkohtaisen palkanosan perusteella.

2. Toimihenkilön tehtävien vaativuusryhmä ja mahdolliset perusteet tehtäväkohtaiselle palkanosalle selvitetään työnantajan ja toimihenki- löitä edustavan luottamusmiehen tai sellaisen puuttuessa henkilöstön edustajan toimesta.

3. Tehtäväkohtaista palkanosaa maksetaan samassa vaativuusryhmäs- sä olevien toimien keskinäisen vaativuuden, tehtävien monipuolisuu- den ja niiden vaatiman erityisen osaamisen sekä mahdollisten korke- ampaan vaativuusryhmään lukeutuvien osatehtävien perusteella.

4. Edellä sanotuilla perusteilla maksettavan tehtäväkohtaisen pal- kanosan suuruus määräytyy prosentteina vaativuusryhmän alimmasta palkkaluvusta.

5. Toimen sisältämien tehtävien vaativuuden ja tehtävien vaativuus- ryhmän muuttuessa vaativuusryhmä ja tehtäväkohtainen palkanosa ar- vioidaan uudelleen. Joka tapauksessa em. arvio suoritetaan säännölli- sesti kuitenkin vähintään kerran vuodessa. Tehtävien vaativuuden kasvaessa ei kuitenkaan henkilökohtaista palkkaa alenneta.

6. Aloitteen toimihenkilön tehtävien vaativuusryhmän ja tehtäväkoh- taisen palkanosan tarkistamisesta voi tehdä esimies, toimihenkilö itse tai häntä edustava luottamusmies toimihenkilön pyynnöstä.

4 § Kokemuslisä

Toimihenkilölle maksetaan kokemuslisää, joka lasketaan tehtävien vaativuusryhmän mukaisesta palkkaluvusta lisättynä mahdollisella tehtäväkohtaisella palkanosalla. Kokemuslisän suuruus määräytyy seuraavasti:

kokemusaika kokemuslisä 2 vuotta 4 %

5 vuotta 8 %

8 vuotta 12 %

11 vuotta 16 % (maksimikertymä on 16 %)

Kokemuslisään oikeuttavaksi kokemusajaksi luetaan saman työnanta- jan palveluksessa samalla tehtäväalueella (esim. taloushallinto, ruoka- huolto, kiinteistönhuolto) työskennelty aika kokonaisuudessaan. Mi- käli työtehtävien vaativuustaso muuttuu olennaisesti (yli yhden vaati- vuustason samalla tehtäväalueella) tai toimihenkilö siirtyy tehtäväalu- eelta toiselle (esim. kiinteistönhuollosta taloushallintoon tai vast.) voi- daan aikaisempi kokemus arvioida uudelleen. Toisen työnantajan pal- veluksessa oloaika otetaan huomioon edellyttäen, että kokemuksesta on olennaista hyötyä työtehtävissä.

Kokemuslisiin oikeuttavaksi hyväksytään myös poissaoloaika, jolta toimihenkilölle on maksettu palkkaa tai sairausvakuutuslain mukaista päivä-, äitiys-, isyys- tai vanhempainrahaa.

Opintovapaalain mukaisesta opintovapaasta hyväksytään kokemus- lisään enintään 30 kalenteripäivää lomanmääräytymisvuoden ajalta.

5 § Henkilökohtainen palkanosa (1.3.2012 lukien)

1. Työntekijälle voidaan maksaa henkilökohtaista palkanosaa, jonka perusteena ovat työntekijän henkilökohtainen osaaminen, työtulokset ja yhteistyökyky. Henkilökohtaisen palkanosan perus- teiden tulee olla oikeudenmukaisia ja kannustavia ja työntekijän pitää pystyä itse vaikuttamaan työsuorituksellaan henkilökohtai- sen palkanosan perusteena olevaan tekijään.

Soveltamisohje: Henkilökohtaisen palkanosan perusteena olevia tekijöitä voivat olla mm. työn laatu, huolellisuus, tu- loksellisuus ja aikaansaavuus, innovatiivisuus, aloitteellinen itsenäinen työskentely, yhteistyö- ja vuorovaikutustaidot, kehittymiskyky- ja halu sekä joustavuus.

2. Henkilökohtaisen palkanosan käytön periaatteet neuvotellaan vuosittain luottamusmiehen kanssa ja sen perusteet selvitetään henkilöstölle työnantajan normaalien henkilöstökäytäntöjen mu-

kaisesti. Neuvotteluissa tulee tarkastella myös palkanosan toteu- tumista. Henkilökohtaisen palkanosan maksamisesta päättää työnantaja. Sille ei ole määrätty ala- tai ylärajaa.

3. Henkilökohtainen palkanosa myönnetään toistaiseksi tai mää- räajaksi kuitenkin enintään siksi aikaa kun toimihenkilö hoitaa samaa tehtävää. Tehtävien vaativuuden muuttuessa palkanosa arvioidaan uudelleen. Muuten toistaiseksi myönnetty henkilökoh- tainen palkanosa säilyy, jos myöntämisperusteet eivät ole poistu- neet.

5 a § Sopimuspalkka (1.3.2012 lukien)

1. Työntekijälle voidaan sopia maksettavaksi sopimuspalkkaa (kokonaispalkka), joka voi sisältää tässä hallinto- ja tukipalvelu- henkilön palkkausta koskevassa sopimuksessa määritellyt lisät ja palkanosat.

2. Lisäksi työntekijälle voi erilaisten järjestelmämuutosten joh- dosta syntyä työehtosopimuksen mukaisen palkan ylittävää palk- kaa (esim. ns. takuupalkka), jota käsitellään kuten em. sopimus- palkkaa.

6 § Koulutuslisä

Tehtävien hoidossa lisäeduksi luettavasta koulutuksesta maksetaan koulutuslisää. Lisän suuruus on enintään 15 % laskettuna vaativuus- ryhmän alimmasta palkkaluvusta. Tehtävien vaativuuden muuttuessa lisä arvioidaan uudelleen. Ensisijaisesti koulutuslisää maksetaan teh- täviin liittyvästä ammatillisesta tutkinnosta tai lisäkoulutuksesta, josta on sovittu työnantajan kanssa. Tutkinnon tai koulutuksen vaikutus toimihenkilön palkkaan on sovittava ennen koulutuksen aloittamista.

7 § Tehtävien vaativuuden muuttuminen

Toimihenkilön tehtävien vaativuuden muuttuessa tarkistetaan tehtävi- en vaativuusryhmä. Aloitteen ryhmittelyn tarkistamiselle voi tehdä toimihenkilö itse, häntä edustava luottamusmies tai toimihenkilön esimies.

8 § Olosuhdelisä

Erityisenä tehtävään perustuvana lisänä voidaan maksaa erittäin ras- kaasta, likaisesta tai vaikeissa olosuhteissa tehdystä työstä tuntikoh- taista lisää, jonka suuruus on enintään 35 % toimihenkilön tuntipalkas- ta. Lisän perusteena olevien tehtävien toistuessa säännöllisesti voidaan lisä sopia maksettavaksi kiinteänä kuukausikohtaisena euromääränä.

9 § Sijaisuus ja lisätehtävät

1. Korkeampipalkkaista tointa sijaisena hoitavalle maksetaan palkka- uksen erotus sijaisuusajalta.

2. Xxxxxxx tehtävien hoito johtuu vuosilomista, ei korvausta kuiten- kaan makseta.

3. Xxxxxx toimihenkilön kanssa sovitaan muusta hänen työsopi- mukseensa kuuluvasta lisätehtävästä, sovitaan samalla siitä maksetta- vasta lisäkorvauksesta.

Soveltamisohje:

Tämän sopimuskohdan lisätehtävät ovat pääasiallisesti luonteel- taan määräaikaisia, tai ne eivät säännöllisesti kuulu toimihenki- lön varsinaisiin työtehtäviin. Edellytyksenä on, ettei lisätehtäviä ole otettu huomioon tehtävän vaativuutta arvioitaessa.

Tässä kohdassa mainittuja tehtäviä voivat olla esim. oman työn ohella tapahtuva lisätehtävien hoitaminen, uusien työntekijöi- den työhön perehdyttäminen, työssäoppijoiden oppisopimus- koulutuksessa olevien sekä näyttötutkintoon liittyvään koulu- tukseen ja eri oppilaitosten työharjoitteluun osallistuvien oh- jaaminen sekä alkoholitarjoilu tai pitopalvelutoiminta.

10 § Kielilisä

1. Kaksikielisessä kunnassa voidaan toimihenkilölle, jonka työtehtävät edellyttävät molempien kotimaisten kielten hallintaa ja jolla on hyvä kielitaito siinä kotimaisessa kielessä, joka ei ole hänen äidinkielensä suorittaa kielilisänä

19,20 euroa (1.8.2014 lukien)

kuukaudessa hyvästä suullisesta taidosta ja

24,64 euroa (1.8.2014 lukien)

kuukaudessa hyvästä suullisesta ja kirjallisesta taidosta.

2. Toimihenkilölle, joka täydellisesti hallitsee molemmat kotimaiset kielet, voidaan kielilisänä suorittaa kuukaudessa

38,37 euroa (1.8.2014 lukien)

11 § Kielitaitolisä

1. Kielitaitolisää (L yleisestä kielitutkinnosta 668/1994 ja asetus 669/1994) suoritetaan, jos asianomaiselle toimihenkilölle kuuluvien tehtävien hoitamiselle on huomattavaa etua muun kuin äidinkielen tai- dosta. Kielitaitolisää ei kuitenkaan suoriteta, jos toimen kelpoisuuseh- dot edellyttävät vieraan kielen taitoa.

2. Lisää maksetaan kielitutkinnon tasosta riippuen

1.8.2014 lukien

perustaso 19,20 euroa/kk

keskitaso 38,37 euroa/kk

ylin taso 74,62 euroa/kk 12 § Laitoskohtaiset erityismääräykset (poistettu)

13 § Luottamusmieskorvaus

1. Luottamusmiehenä toimivalle maksetaan luottamusmieskorvausta

1.4.2014 alkaen seuraavasti:

Edustettavia	Palkkio
– 19	62,00 €
20 – 59	78,00 €
60 – 159	91,00 €
160 –	102,00 €

Edustettavien lukumäärä todetaan lukuvuosittain.

2. Jos luottamusmiehen varamies työnantajalle tehdyn ilmoituksen no- jalla luottamusmiehen estyneenä ollessa hoitaa luottamusmiestehtävää

pääosan kalenterikuukaudesta, maksetaan korvaus kyseisen kuukau- den ajalta varamiehelle.

13 a § Työsuojeluvaltuutetun palkkio

Työsuojeluvaltuutetulle maksetaan työsuojeluvaltuutetun palkkiota

1.4.2014 alkaen seuraavasti:

Edustettavia	Palkkio
10 – 100	33,00 €
101 – 200	43,00 €
201 –	59,00 €

Työsuojeluvaltuutetulle maksetaan hänen työaikansa ulkopuolella (esim. kokoukset ja tarkastukset) tehdystä työstä säännöllisen työajan palkka.

14 § Voimassaolo

Tämä sopimus on voimassa kuten työehtosopimus. Helsingissä 25. päivänä lokakuuta 2013 SIVISTYSTYÖNANTAJAT ry

OPETUSALAN AMMATTIJÄRJESTÖ OAJ ry

JULKIS – JA YKSITYISALOJEN TOIMIHENKILÖLIITTO

JYTY ry

JULKISTEN JA HYVINVOINTIALOJEN LIITTO JHL ry

Hallinto- ja tukipalveluhenkilöstö - palkat

Vaativuusryhmien alimmat palkkaluvut, euroa/kk

Huom! Ajalla 1.4.2014 - 1.8.2014 voimassa olevat palkat löytyvät Sivis- tystyönantajat ry:n nettisivuilta.

Palkat 1.8.2014

Vaativuusryhmä	1	2	3	4	5	6
	1 558,06	1 687,09	1 822,31	1 979,21	2 136,12	2 322,96

Palkat 1.8.2015

Vaativuusryhmä	1	2	3	4	5	6
	1 562,73	1 692,15	1 827,78	1 985,15	2 142,53	2 329,93

HTP–henkilöstön palkkausjärjestelmän vaativuusryhmittely

Vaativuusryhmä 1

Tehtävän yleiskuvaus

Toimi muodostuu avustavista tehtävistä. Tehtäväratkaisut toistuvat samankaltaisena.

Itsenäisyys – harkinta – vastuu

Tehtävät suoritetaan selvien työohjeiden ja rutiinien mukaisesti.

Koulutus – kokemus

Tarvittavat tiedot ja taidot saadaan työssä saatavalla opastukselle tai työpaikkaharjoittelulla.

Soveltamisohje:

Työntekijällä on aina olemassa lähiesimies tai muu sovittu vastuu- henkilö, joka antaa tarvittaessa yksityiskohtaistakin ohjausta ja val- voo työn suorittamista tai lopputulosta.

Vaativuusryhmä 2

Tehtävän yleiskuvaus

Toimi muodostuu ammattiosaamista edellyttävistä tehtävistä. Teh- täväratkaisut tehdään kokemuksen pohjalta.

Itsenäisyys – harkinta – vastuu

Tehtävät suoritetaan yleisohjeiden mukaisesti.

Koulutus – kokemus

Tarvittavat tiedot ja taidot saadaan työkokemuksella tai ammatilli- sella koulutuksella.

Soveltamisohje:

Työntekijä toimii annettujen yleisohjeiden mukaisesti. Työntekijä tietää työtehtävänsä ja pystyy toimimaan melko itsenäisesti. Lä- hiesimies tai muu vastuuhenkilö huolehtii työntekijän riittävästä oh-

jeistamisesta päivittäisessä työssä ja ratkaisee toimintatavat muuttu- neissa olosuhteissa tai poikkeavissa tilanteissa. Esimies tai muu vas- tuuhenkilö ei ole välttämättä samassa yksikössä tai työvuorossa.

Vaativuusryhmä 3

Tehtävän yleiskuvaus

Toimi muodostuu vaativaa ammattiosaamista edellyttävistä tehtä- vistä. Tehtäväratkaisut edellyttävät

valintoja menettelytavoissa.

Itsenäisyys – harkinta – vastuu

Tehtävät suoritetaan yleisohjeita soveltaen pääasiassa itsenäisesti.

Koulutus – kokemus

Tarvittavat tiedot ja taidot saadaan ammatillisella koulutuksella tai vankalla työkokemuksella.

Soveltamisohje:

Työntekijällä on vastuuta tehtävän tai työn kokonaisuudesta ja lop- putuloksesta. Työn lopputulos on määritelty, mutta työn suoritta- mistapa voi vaihdella. Esimerkiksi se, miten ja missä järjestyksessä työtehtävät suoritetaan, on työntekijän itsensä päätettävissä ja perus- tuu hänen ammattitaitoonsa. Työntekijä havaitsee itsenäisesti mah- dollisen ongelman ja osaa ratkaista sen.

Vaativuusryhmä 4

Tehtävän yleiskuvaus

Toimi muodostuu osatoiminnon hoitoon tai asiantuntemuksen käyt- töön liittyvistä tehtävistä. Tehtäväratkaisut edellyttävät myös uusia ratkaisumalleja.

Itsenäisyys – harkinta – vastuu

Tehtävät suoritetaan itsenäisesti. Vastuu ilmenee itsenäisiin ratkai- suihin perustuvana ja siihen voi liittyä taloudellista ja esimiesvas- tuuta.

Koulutus – kokemus

Tarvittavat tiedot ja taidot saadaan opisto- tai korkeakoulutasoisella koulutuksella tai työkokemuksella.

Soveltamisohje:

Osa-toiminnon hoidolla tarkoitetaan esim. taloushallinto – kokonai- suuden osalta palkkahallintoa tai kirjanpitoa, keittiötoiminnot – ko- konaisuuden osalta lähinnä emännän tehtäviä, kiinteistöt – kokonai- suuden osalta kiinteistöjen huollosta ja ylläpidosta vastaamista käy- tännön tasolla.

Esimiesvastuu on lähinnä käytännön työnjohto-oikeuden käyttämis- tä – määräämistä siitä, mitä tehdään ja kuka tekee. Taloudellinen vastuu tarkoittaa esim. sitä, että työntekijä vastaa hankinnoista ja niistä aiheutuvista kustannuksista annetun talousarvion puitteissa.

Taloudelliseen vastuuseen liittyy myös raportointivelvollisuus.

Vaativuusryhmä 5

Tehtävän yleiskuvaus

Toimi muodostuu osatoiminnon hoitoon ja suunnitteluun sekä kehit- tämiseen tai teoreettisia tietoja edellyttävän asiantuntemuksen käyt- töön liittyvistä tehtävistä. Tehtävät edellyttävät myös uusien ratkai- sujen suunnittelua ja kehittämistä.

Itsenäisyys – harkinta – vastuu

Tehtävät suoritetaan itsenäisesti. Vastuu ilmenee itsenäisiin ratkai- suihin perustuvana ja siihen voi liittyä taloudellista ja henkilöstövas- tuuta.

Koulutus – kokemus

Tarvittavat tiedot ja taidot saadaan korkeakoulutasoisella tai muulla soveltuvalla koulutuksella tai vankalla työkokemuksella.

Soveltamisohje:

Tämän vaativuusryhmän tehtävissä henkilö ei pelkästään sovella tietoa vaan pystyy luomaan uutta ja toimimaan kehittäjänä. Tehtä- vään voi liittyä henkilöstövastuuta esim. siten, että ko. henkilö osal-

listuu työhönottoon, mutta lopullinen päätösvalta rekrytoinneista voi olla muualla.

Vaativuusryhmä 6

Tehtävän yleiskuvaus

Toimi muodostuu toiminnon tai osatoiminnon johtamiseen ja kehit- tämiseen tai syvällisiä teoreettisia tietoja edellyttävän asiantunte- muksen käyttöön liittyvistä tehtävistä. Tehtäväratkaisut edellyttävät sekä teorian että käytännön osaamisen pohjalta tehtävien ratkaisujen suunnittelua, kehittämistä ja toteutusta.

Itsenäisyys – harkinta – vastuu

Tehtävät suoritetaan itsenäisesti. Vastuu ilmenee itsenäisiin ratkai- suihin perustuvana ja siihen liittyy taloudellista, henkilöstö- tai asi- antuntijavastuuta.

Koulutus – kokemus

Tarvittavat tiedot ja taidot saadaan ensisijaisesti korkeakoulutasoi- sella tai muulla soveltuvalla koulutuksella ja vankalla työkokemuk- sella.

Sopimus paikallisesta sopimisesta

1 § ·

Paikallisesti voidaan sopia voimassa olevan työehtosopimuksen mää- räyksistä poikkeavasti tämän sopimuksen mukaisesti, mikäli perustel- tu syy sitä edellyttää.

Paikallinen sopimus voidaan tehdä lainsäädännön ja työehtosopimuk- sen säätämissä rajoissa. Paikallisesti ei saa sopia yleisesti koko työeh- tosopimuksen tai sen oleellisen osan, kuten palkkaus- tai työaika- järjestelmän syrjäyttämisestä eikä opetushenkilöstön opetus- velvollisuudesta. Tämä sopimus ei koske toisinsopimista palkka- tai vastaavia taloudellisia etuuksia koskevista vähimmäisehdoista, mistä on sovittu tämän sopimuksen liitepöytäkirjassa.

2 § ·

Neuvottelu- ja sopijaosapuolina voivat olla työehtosopimukseen sidot- tu työnantaja tai tämän edustaja sekä sopijajärjestöjen alainen rekiste- röity paikallinen yhdistys, jota asia koskee tai luottamusmies, jonka edustettavia asia koskee. Ennen neuvottelun alkamista todetaan neu- votteluosapuolet. Lisäksi työehtosopimusosapuolet voivat sopia pai- kallisista poikkeuksista työehtosopimukseen.

3 § ·

Esityksessä paikalliseksi sopimukseksi on mainittava mistä työehto- sopimuksen kohdasta halutaan sopia sekä esitettävä perustelu työehto- sopimuksesta poikkeamiselle. Jotta sopimus olisi pätevä, sen on oltava kirjallinen ja siitä on käytävä ilmi, keitä sopimus koskee, mistä työeh- tosopimuksen kohdasta on sovittu ja mitä. Sopimus voi olla määräai- kainen tai voimassa toistaiseksi. Jälkimmäisessä tapauksessa sopimus on irtisanottavissa kolmen kuukauden irtisanomisaikaa noudattaen.

Kestettyään vuoden on määräaikainen sopimus irtisanottavissa kuten toistaiseksi voimassaoleva sopimus. Paikallinen sopimus on lähetettä- vä sopijapuolille hyväksyttäväksi. Sopijaosapuolten on käsiteltävä asia ilman aiheetonta viivytystä ja päätettävä paikallisen sopimuksen hy- väksymisestä tai hylkäämisestä viimeistään kahden kuukauden kulu- essa sopimuksen vastaanottamisesta.

4 § ·

Paikallinen sopimus tulee voimaan sovittuna ajankohtana kuitenkin vasta kun tämän sopimuksen asianomaiset sopijapuolet ovat sen hy- väksyneet. Työehtosopimusosapuolilla on tällöin mahdollisuus muut- taa paikallista sopimusta tai kumota se. Muutettu paikallinen sopimus tulee voimaan työehtosopimusosapuolten sopimana ajankohtana.

5 § ·

Paikallisella sopimuksella on sama oikeusvaikutus kuin työehtosopi- musosapuolten välisellä työehtosopimuksella.

6 § ·

Tämän sopimuksen tulkintaa ja tähän sopimukseen perustuvien pai- kallisten sopimusten tulkintaa koskevat erimielisyydet ratkaistaan ku- ten työehtosopimuksen erimielisyydet.

7 § ·

Tämä sopimus on voimassa kuten työehtosopimus. Helsingissä 25. päivänä maaliskuuta 2010 SIVISTYSTYÖNANTAJAT ry

OPETUSALAN AMMATTIJÄRJESTÖ OAJ ry

JULKIS– JA YKSITYISALOJEN TOIMIHENKILÖLIITTO JYTY

ry

JULKISTEN JA HYVINVOINTIALOJEN LIITTO JHL ry

Liitepöytäkirja paikallisesta sopimisesta

1 § ·

Allekirjoittaneet järjestöt ovat yhtä mieltä siitä, että järjestöjen allekir- joittaman työehto- ja palkkasopimuksen palkka- tai muista taloudelli- sia etuuksia koskevista vähimmäisehdoista voidaan paikallisesti sopia poikkeavasti siten kuin tässä pöytäkirjassa on sovittu.

2 § ·

Neuvottelu- ja sopijaosapuolina voivat olla työehtosopimukseen sidot- tu työnantaja tai tämän edustaja sekä sopijajärjestöjen alainen rekiste- röity työntekijöiden paikallinen yhdistys, jota asia koskee tai luotta- musmies, jonka edustettavia asia koskee. Lisäksi työehtosopimusosa- puolet voivat sopia paikallisista poikkeuksista työehtosopimukseen.

3 § ·

Edellä 1 §:ssä tarkoitetun sopimuksen tekemisen edellytyksenä on työsopimuslain 7 luvun 3 §:n mukaisen perusteen olemassaolo (ns. ta- loudellinen tai tuotannollinen peruste).

Neuvoteltaessa tässä pöytäkirjassa tarkoitetusta sopimuksesta noudat- taa työnantaja neuvottelussa tarvittavien tietojen antamisessa yhteis- toimintalakia ja keskusjärjestöjen välistä yhteistoimintasopimusta.

Tarvittaessa osapuolet voivat käyttää hyväksi asiantuntijoita.

4 § ·

Muuten noudatetaan, mitä paikallisesta sopimisesta on työehtosopi- musosapuolten välillä sovittu.

Helsingissä 28. lokakuuta 2007 SIVISTYSTYÖNANTAJAT ry OPETUSALAN AMMATTIJÄRJESTÖ OAJ ry

JULKIS- JA YKSITYISALOJEN TOIMIHENKILÖLIITTO JYTY ry JULKISTEN JA HYVINVOINTIALOJEN LIITTO JHL ry

Xxxxxxxxx vaihtaminen vapaaksi

Xxxxxxxxx vapaaksi vaihtamisesta paikallisen sopimuksen liitepöytä- kirjan mukaisesti on sovittu seuraava soveltamisohje:

1 § Vapaasuunnitelma

Toimihenkilö ja työnantaja laativat yhdessä kirjallisen suunnitelman lomarahan vaihtamisesta vapaaksi.

2 § Vapaan antaminen

Vapaa on annettava viimeistään seuraavan vuoden maaliskuun lop- puun mennessä, ellei toisin sovita tai vapaata liitetä osaksi vuosiloma- lain mukaista säästövapaata.

Toimihenkilölle annetaan vapaa viitenä oppilaitoksen työpäivänä viikkoa kohti siten, että vapaa-aikana ei olisi ollut keskimääräistä vä- hempää oppi- tai työtunteja.

3 § Sairastuminen vapaan aikana

Jos toimihenkilö sairastuu vapaan aikana, vapaa keskeytyy ja vapaa muuttuu seuraavan kalenteripäivän alusta sairauspoissaoloksi. Pitä- mättä jäänyt vapaa siirtyy annettavaksi myöhemmin sovittavana ajan- kohtana. Jos sairauspoissaolo päättyy ennen sovitun vapaan päättymis- tä, vapaa jatkuu sovitun mukaisena.

Soveltamisohje:

Sairastumisesta on ilmoitettava työnantajalle välittömästi (vrt. vuosilomalain mukainen ilmoitus sairastumisesta), ellei ilmoi- tusvelvollisuuden täyttämiselle ole painavaa estettä. Todistus työkyvyttömyydestä toimitetaan työnantajalle työpaikan käy- tännön mukaisesti.

4 § Äitiys- tai isyysvapaa vapaan aikana

Jos toimihenkilön oikeus äitiys- tai isyysvapaaseen alkaa sovitun lo- marahavapaan aikana, vapaa muuttuu äitiys- tai isyysvapaaksi.

5 § Työsuhde-etuudet

Vapaa-aika lasketaan vuosilomaa, kokemuslisiä ja vastaavia etuuksia kartuttavaksi ajaksi kuten vuosilomapäivät.

6 § Palkka

Toimihenkilölle maksetaan vapaan ajalta samansuuruinen palkka, jonka hän olisi saanut työssä.

7 § Pitämättä jääneet vapaat

Työsuhteen päättyessä maksetaan siirretty, mutta maksamatta oleva lomaraha tai pitämättä olevaa palkallista vapaata vastaava lomaraha.

8 § Sopimuksen peruuntuminen

Jos työnantaja sopimuskauden aikana lomarahan vapaaksi vaihtamista koskevan sopimuksen tekemisen jälkeen lomauttaa, irtisanoo tai osa- aikaistaa toimihenkilön taloudellisilla tai tuotannollisilla perusteilla, peruuntuu lomarahan vapaaksi vaihtamista koskeva sopimus.

9 § Määräaikaiset työsopimukset

Lomarahan vapaaksi vaihtamista koskevaa sopimusta ei tule tehdä koskemaan sellaista määräaikaisessa työsuhteessa olevaa toimihenki- löä, jonka työsopimuksen tiedetään päättyvän sopimuskauden aikana.

10 § Vaikutus eläkkeen määrään

Mikäli lomarahan vapaaksi vaihtamisella saattaa olla vaikutusta toi- mihenkilön alkamassa olevan eläkkeen määrään, tulisi tällainen toimi- henkilö jättää vapaaksi vaihtamista koskevan sopimuksen ulkopuolel- le.

11 § Vapaan pituus

Vapaan pituus määräytyy niin, että jokaista vapaaksi vaihdettua työ- päivää kohden lomarahaa vähennetään 4,0 % laskettuna kuukausipal- kasta.

12 § Siirtymämääräys

Lomarahan vapaaksi vaihtamista koskevien uusien määräysten käyt- töönotossa noudatetaan yksityistä opetusalaa koskevan työehtosopi- muksen 13 §:n 12 kohdan mukaisia siirtymämääräyksiä.

Helsingissä 23. päivänä marraskuuta 2011 SIVISTYSTYÖNANTAJAT ry OPETUSALAN AMMATTIJÄRJESTÖ OAJ ry

JULKIS- JA YKSITYISALOJEN TOIMIHENKILÖLIITTO JYTY ry JULKISTEN JA HYVINVOINTIALOJEN LIITTO JHL ry

Sopimus työaikapankista

Tämän pykälän mukainen työaikapankki voidaan ottaa käyttöön TES:n 6 §:n piiriin kuuluvien toimihenkilöiden osalta (työaikalain pii- riin kuuluva henkilöstö).

Työaikapankin käyttäminen edellyttää toimihenkilön ja työnantajan välistä kirjallista sopimusta. Aloitteen työaikapankin käyttöönottami- sesta voi tehdä joko toimihenkilö tai työnantaja.

Sopimuksessa tulee todeta, mitä lisiä ja työaikakorvauksia työaika- pankkiin voidaan tallettaa, talletettavan työajan enimmäismäärä sekä se, koska työaikapankkiin talletettu työaika tulee käyttää vapaana.

Pöytäkirjamerkintä:

Työehtosopimus osapuolet suosittelevat, että sopimus tehdään osapuolten yhteisesti laatiman sopimusmallin muodossa.

Työaikapankkiin voidaan tallettaa lisätyön ja ylityön perus- ja koro- tusosien korvauksia, ilta-, yötyö-, lauantai- ja sunnuntaikorvauksia se- kä varallaolokorvauksia (liite: työaikakorvausten muuntotaulukko).

Työaikapankkituntien enimmäismäärä voi olla korkeintaan 300 tuntia

/ toimihenkilö.

Lisätyön ja ylityön perus- ja korotusosien korvausten, ilta-, yötyö-, lauantai- ja sunnuntaikorvausten sekä varallaolokorvausten siirtämi- sestä työaikapankkiin on sovittava viimeistään samassa yhteydessä, kun sovitaan näiden tekemisestä.

Sopimus voidaan tehdä toistaiseksi tai määräajaksi.

Vapaa pidetään erikseen sovittavana ajankohtana ja vapaa-ajan palkka määräytyy vapaan pitämisajankohtana voimassa olevan palkan mukai- sesti. Jollei vapaan ajankohdasta voida sopia, on toimihenkilön ilmoi- tettava vapaan pitämisestä viimeistään neljä kuukautta ennen sen al- kamispäivää.

Pöytäkirjamerkintä:

Jos toimihenkilön palkkaa muuttuu esim. työehtosopimuksen muutosten vuoksi kesken vapaan, muutos tulee voimaan sopi- muksen mukaisesti.

Pöytäkirjamerkintä:

Työaikapankkivapaa pidetään ensisijaisesti kokonaisina päivi- nä.

Työaikapankkiin talletetusta ajasta tulee pitää työaikalain mukaista kirjanpitoa tai muuta luotettavaa kirjanpitoa. Työaikapankin saldo tu- lee olla helposti toimihenkilön tarkistettavissa.

Työaikapankkivapaan pitäminen ei heikennä toimihenkilön vuosilo- ma- eikä muita etuuksia, jotka määräytyvät työsuhteen keston perus- teella.

Jos toimihenkilö sairastuu vapaan aikana, vapaa keskeytyy ja vapaa muuttuu seuraavan kalenteripäivän alusta sairauspoissaoloksi. Pitä- mättä jäänyt vapaa siirtyy annettavaksi myöhemmin sovittavana ajan- kohtana. Jos sairauspoissaolo päättyy ennen sovitun vapaan päättymis- tä, vapaa jatkuu sovitun mukaisena.

Pöytäkirjamerkintä:

Sairastumisesta on ilmoitettava työnantajalle välittömästi (vrt. vuosilomalain mukainen ilmoitus sairastumisesta), ellei ilmoi- tusvelvollisuuden täyttämiselle ole painavaa estettä. Todistus työkyvyttömyydestä toimitetaan työnantajalle työpaikan käy- tännön mukaisesti.

Jos toimihenkilön oikeus äitiys- tai isyysvapaaseen alkaa sovitun työ- aikapankkivapaan aikana, vapaa muuttuu äitiys- tai isyysvapaaksi.

Sopimusta voidaan muuttaa yhteisellä sopimuksella. Sopimusmuutok- set on tehtävä kirjallisesti.

Työaikapankkia koskeva sopimus voidaan puolin ja toisin irtisanoa. Irtisanominen tulee tehdä kirjallisesti tai muulla tavoin todisteellisesti.

Työnantajan irtisanoessa sopimuksen työntekijällä oikeus käyttää tal- letettu aika alkuperäisen sopimuksen mukaisesti.

Työntekijän irtisanoessa sopimuksen, irtisanomisaika on 4 kk, jonka jälkeen työnantajalla oikeus maksaa korvaus työaikapankkiin tallete- tusta työajasta samassa aikataulussa kun miten korvaus olisi maksa- nut, jos talletettu työaika olisi pidetty vapaana.

Työsuhteen päättyessä maksetaan työaikapankkiin kertynyt työaika rahana samassa aikataulussa kun mitä on sovittu loppupalkan ja mah- dollisten lomakorvausten maksamisesta.

Työehtosopimusosapuolet asettavat yhteisen seurantaryhmän, jonka tehtävänä on sopimuskauden aikana kerätä saatuja kokemuksia työ- aikapankkijärjestelmän soveltuvuudesta sopimusalalle. Sopimuskau- den päättymiseen mennessä saatujen kokemusten perusteella tehdään yhdessä tarvittavat sopimusmuutokset ja ohjeistus.

Tämä sopimus tulee voimaan 1.1.2008. Helsingissä 25. päivänä maaliskuuta 2010 SIVISTYSTYÖNANTAJAT ry OPETUSALAN AMMATTIJÄRJESTÖ OAJ ry

JULKIS– JA YKSITYISALOJEN TOIMIHENKILÖLIITTO JYTY

ry

JULKISTEN JA HYVINVOINTIALOJEN LIITTO JHL ry

Liite työaikapankkisopimukseen

Taulukko työaikakorvausten muuntamisesta

Työaikakorvausten muuttaminen ajaksi
Työaikakorvaus	Korvauksen suuruus (korotus%)	Minuuttia työaikana laskettuna täydestä tunnista
Lisätyön ja ylityön perusosa	0 %	”tunti tunnista” eli tehdyn työajan mukaan
Lisä- ja ylityön korotusosa	50 %	30
Ylityön korotusosa	100 %	60
Iltatyökorvaus	15 %	9
Yötyökorvaus	30 %	18
Lauantaityökorotus	25 %	15
Sunnuntaityökorotus	100 %	60
Varallaolokorvaus	15 %	9
Varallaolokorvaus	20 %	12
Varallaolokorvaus	25 %	15
Varallaolokorvaus	30 %	18
Varallaolokorvaus	50 %	30

Luottamusmiessopimus

Johdanto

Luottamusmiesjärjestelmä on työehtosopimusjärjestelmän osa-alue, jonka tarkoituksena on edistää osapuolten välillä solmittujen sopimus- ten asianmukaista toteuttamista ja käytäntöön soveltamista. Sillä pyri- tään ratkaisemaan työnantajan ja toimihenkilöiden välille sopimusten soveltamisesta ja tulkinnasta syntyvät erimielisyydet tarkoituksenmu- kaisella ja nopealla tavalla. Keskeisinä asioina siihen kuuluvat myös työnantajan ja toimihenkilöiden välillä esiintyvien työsuhteisiin liitty- vien kysymysten käsittely sekä työrauhan ylläpitäminen ja edistämi- nen työehtosopimusjärjestelmän edellyttämällä tavalla.

Tarkoituksenmukaisesti järjestetty ja hoidettu paikallinen neuvotte- lumenettely vähentää paikallisia kitkatekijöitä ja voi siten huomat- tavasti edistää sekä työnantajan tavoitteiden saavuttamista että toimi- henkilöiden turvallisuuden ja viihtyvyyden lisäämistä. Paikallinen neuvottelumenettely voi muodostua myös hyödylliseksi molempiin suuntiin toimivaksi informaatiokanavaksi henkilöstökysymyksissä ja siten toimia osana työpaikan informaatio- ja osallistumisjärjestelmää.

1 § Sopimuksen soveltamisala

Tämä sopimus koskee Sivistystyönantajat ry:n jäseniä sekä niiden palveluksessa olevia toimihenkilöitä, jotka kuuluvat jäsenenä tämän sopimuksen allekirjoittaneeseen työntekijäjärjestöön.

2 § Luottamusmies

1. Luottamusmiehellä tarkoitetaan tässä sopimuksessa kunkin allekir- joittajajärjestön työehtosopimukseen sidottujen järjestäytyneiden toi- mihenkilöiden valitsemaa ja ammattijärjestönsä nimeämää luotta- musmiestä ja varaluottamusmiestä.

Jokaiseen oppilaitokseen on oikeus valita 1. kohdassa tarkoitettu luot- tamusmies.

2. Pääluottamusmies voidaan valita silloin, kun oppilaitoksessa on so- vittu luottamusmiesorganisaatiosta, johon kuuluu useita alue-, toimi- paikka- tai osastokohtaisia luottamusmiehiä.

3. Oppilaitoksen luottamusmiehen valitsevat oppilaitoksen palveluk- sessa olevat työehtosopimuksen piiriin kuuluvat allekirjoittaneeseen järjestöön järjestäytyneet toimihenkilöt.

Työehtosopimusosapuolet voivat sopia edellä olevasta poiketen seu- raavaa:

Pöytäkirjamerkintä 1:

Jos saman työnantajan palveluksessa on useamman työeh- tosopimuksen piiriin kuuluvia toimihenkilöitä, jotka kuuluvat samaan järjestöön, voidaan sopia eri työehtosopimusalojen yh- teisen luottamusmiehen valinnasta.

Pöytäkirjamerkintä 2:

Jos samaa toimintaa harjoittavat samaan yhteisöön kuuluvat työnantajat ovat saman työehtosopimuksen piirissä, voidaan so- pia yhteisen luottamusmiehen valinnasta.

4. Milloin paikallisen neuvottelutoiminnan ja luottamusmiesjärjes- telmän kannalta on tarkoituksenmukaista, voidaan paikallisesti sopia, että suureen tai alueellisesti hajautettuun oppilaitokseen voidaan valita useampia tämän sopimuksen tarkoittamia luottamusmiehiä oppilaitok- sen itsenäisiin alueellisiin tai toiminnallisiin yksiköihin. Jos luotta- musmiesjärjestelmästä tai luottamusmiesten lukumäärästä ei paikalli- sesti päästä yksimielisyyteen, asia voidaan saattaa sopijaosapuolten neuvoteltavaksi.

5. Luottamusmiehelle voidaan valita varaluottamusmies, joka luotta- musmiehen estyneenä ollessa toimii hänen sijaisenaan ja jolla on tänä aikana luottamusmiehen oikeudet ja velvollisuudet.

6. Luottamusmiehen tulee olla asianomaisen oppilaitoksen palveluk- sessa oleva toimihenkilö, joka kuuluu työehtosopimuksen soveltamis- piiriin ja on työehtosopimukseen sidotun työntekijäjärjestön jäsen se- kä perehtynyt työpaikan olosuhteisiin.

Pöytäkirjamerkintä:

Mikäli on sovittu 3. kappaleen mukaisesti yhteisistä luottamus- miehistä, tulee luottamusmiehen työskennellä jollakin yhteisistä työehtosopimusaloista.

7. Oppilaitoksen tai sen toimintayksikön toiminnan olennaisesti supis- tuessa, laajentuessa tai liikkeen luovutuksen, sulautumisen, yhtiöittä- misen tai niihin verrattavan olennaisen muutoksen johdosta saatetaan luottamusmiesorganisaatio tämän sopimuksen periaatteiden mukaises- ti vastaamaan muuttunutta tilannetta.

3 § Luottamusmiehen valitseminen

1. Luottamusmiehen vaali voidaan suorittaa työpaikalla ja tällöin kai- kille järjestäytyneille toimihenkilöille on varattava tilaisuus osallistua vaaliin. Vaalin järjestäminen ja toimittaminen ei kuitenkaan saa häiritä työntekoa. Työpaikalla järjestettävien vaalien vaaliajoista ja vaalipai- koista on sovittava työnantajan kanssa viimeistään 14 vuorokautta en- nen vaalin toimittamista. Xxxxxx toimittamisesta huolehtivat lähinnä luottamusmies tai hänen estyneenä ollessaan mahdollinen varaluotta- musmies. Vaalien toimittamiseen näiltä kulunut välttämätön aika lue- taan luottamusmiestehtäviin käytetyksi ajaksi.

2. Valitusta luottamusmiehestä ja hänen mahdollisesta varamiehestään sekä näiden eroamisesta tai erottamisesta tehtävästään ilmoittaa kirjal- lisesti työnantajalle asianomainen ammattiosasto, työhuonekunta tai vastaava taikka työntekijäjärjestö.

4 § Luottamusmiehen työsuhde

1. Ellei tästä sopimuksesta muuta johdu, luottamusmies on työsuh- teessaan työnantajaansa samassa asemassa kuin muutkin toimihenki- löt. Luottamusmies on velvollinen henkilökohtaisesti noudattamaan yleisiä työehtoja, työaikoja, työnjohdon määräyksiä sekä työpaikan järjestysmääräyksiä.

2. Luottamusmiehen mahdollisuuksia kehittyä ja edetä ammatissaan ei saa heikentää luottamusmiestehtävän takia.

3. Luottamusmiehenä toimivaa toimihenkilöä ei tätä tehtävää hoitaes- saan tai sen tähden saa siirtää huonompipalkkaiseen työhön, kuin mis-

sä hän oli luottamusmieheksi valituksi tullessaan. Häntä ei saa myös- kään siirtää vähempiarvoiseen työhön, jos työnantaja voi tarjota hänel- le muuta hänen ammattitaitoaan vastaavaa työtä. Luottamusmies- tehtävän takia häntä ei saa erottaa työstä.

4. Jos työvoimaa vähennetään tai lomautetaan taloudellisista tai tuo- tannollisista syistä, on noudatettava sellaista järjestystä, että luotta- musmies joutuu viimeksi tällaisen toimenpiteen kohteeksi. Jos luotta- musmiehelle ei voida tarjota hänen ammattiaan tai pätevyyttään vas- taavaa työtä, tästä määräyksestä voidaan poiketa. Jos luottamusmies katsoo, että hänet on irtisanottu tai lomautettu vastoin edellä olevia määräyksiä, hänellä on oikeus vaatia asian selvittämistä järjestöjen vä- lillä.

5. Muutoin ei luottamusmiehen työsopimusta irtisanota noudattamatta työsopimuslain 7 luvun 10 §:n 1 momentin edellyttämää toimi- henkilöiden enemmistön suostumusta, joka selvitetään työehto- sopimuksen osapuolena olevan toimihenkilöjärjestön toimesta.

6. Luottamusmiehen työsuhdetta ei saa purkaa sairauden johdosta työ- sopimuslain 8 luvun 1 §:n purkuperusteillakaan noudattamatta työsuh- teen päättämiseen irtisanomisajan pituista aikaa.

7. Luottamusmiehen työsopimuksen purkuperusteita arvioitaessa luot- tamusmiestä ei saa asettaa huonompaan asemaan muihin toimi- henkilöihin nähden.

8. Tämän sopimuskohdan määräyksiä työsuhdeturvasta sovelletaan myös pääluottamusmiehenä tai oppilaitoksen luottamusmiehenä toi- mineeseen toimihenkilöön kuusi kuukautta hänen luottamusmiesteh- tävänsä päättymisen jälkeen.

9. Työsuhteen päättymisestä ilmoitetaan luottamusmiehelle vähintään kuukautta ennen työehtosopimuksen mukaisen irtisanomisajan alka- mista. Luottamusmiehelle annettuun ilmoitukseen työsuhteen päätty- misestä merkitään irtisanomisen syy. Luottamusmiehelle annetusta ilmoituksesta työnantaja antaa tiedon myös asianomaiselle ammatti- osastolle, työhuonekunnalle tai vastaavalle taikka työntekijäjärjestölle.

10. Jos luottamusmiehen työsopimus on lakkautettu tämän sopi- muksen vastaisesti, työnantajan on suoritettava korvauksena luotta- musmiehelle vähintään kolmen ja enintään 30 kuukauden palkka. Xxxxxxx on määrättävä samojen perusteiden mukaan kuin työsopi- muslain 12 luvun 2 §:ssä on säädetty. Korvausta lisäävänä tekijänä on otettava huomioon se, että tämän sopimuksen oikeuksia on loukattu. Jos tuomioistuin harkitsee, että edellytykset työsuhteen jatkamiselle tai jo päättyneen työsuhteen palauttamiselle ovat olemassa, eikä työ- suhdetta siitä huolimatta jatketa, on tämä otettava erityisen painavana syynä huomioon korvauksen suuruutta määrättäessä.

5 § Luottamusmiehen tehtävät

1. Luottamusmiehen pääasiallisena tehtävänä on toimia asianomaiseen työehtosopimukseen sidottujen järjestäytyneiden toimihenkilöiden edustajana työehtosopimuksen soveltamista koskevissa asioissa.

2. Luottamusmies edustaa edellä mainittuja toimihenkilöitä työlain- säädännön soveltamista koskevissa asioissa ja yleensä työnantajan ja toimihenkilön välisiin suhteisiin ja oppilaitoksen kehittymiseen liitty- vissä kysymyksissä. Luottamusmiehen tehtävänä on myös osaltaan toimia oppilaitoksen ja henkilöstön välisen neuvottelu- ja yhteis- toiminnan ylläpitämiseksi ja kehittämiseksi.

6 § Luottamusmiehen oikeus saada tietoja

1. Jos syntyy epäselvyyttä tai erimielisyyttä toimihenkilöiden palkasta tai muista työsuhteeseen liittyvistä asioista, on luottamusmiehelle an- nettava kaikki erimielisyyden kohteena olevan tapauksen selvittämi- seen vaikuttavat tiedot.

2. Luottamusmiehellä on oikeus saada kirjallisesti tai muulla sovitta- valla tavalla seuraavat tiedot edustamistaan oppilaitoksen toimihenki- löistä työsuhteen alkaessa ja muuttuneista tiedoista neljännesvuosit- tain:

- toimihenkilön nimi

- työsuhteen alkamisaika ja se, onko työsuhde kokoaikainen vai osa- aikainen

- määräaikaisen työsuhteen peruste ja sen kesto

- palkkaryhmä tai vastaava, johon toimihenkilö tai hänen suorit- tamansa työ kuuluu.

3. Luottamusmiehillä on oikeus saada kaksi kertaa vuodessa tieto op- pilaitoksen koko- ja osa-aikatoimihenkilöiden lukumäärästä. Tämä koskee myös puolen vuoden aikana työssä olleita erikseen työhön kut- suttavia tai muuta tilapäistä henkilöstöä.

Luottamusmiehelle annetaan hänen pyynnöstään selvitys siitä, millai- sia tietoja työhönoton yhteydessä kerätään.

4. Mikäli oppilaitoksessa on edellä 2 §:n perusteella valittu useampia luottamusmiehiä, sovitaan työnantajan ja luottamusmiesten kesken niistä periaatteista, millä tiedot eri luottamusmiesten kesken jaetaan.

5. Luottamusmiehellä on sama oikeus kuin työsuojeluvaltuutetulla pe- rehtyä hätä- ja sunnuntaityöstä, ylityöstä ja niistä maksetuista korote- tusta palkasta laadittuun luetteloon.

6. Luottamusmiehen on pidettävä edellä olevan perusteella tehtäviensä hoitamista varten saamansa tiedot luottamuksellisina.

7 § Luottamusmiehelle myönnettävä vapautus työstä

1. Mikäli luottamusmiehen edustamien toimihenkilöiden lukumäärä, heidän vaihtuvuutensa tai heidän työpisteittensä lukumäärä edellyt- tävät luottamusmiehen vapauttamista hänen varsinaisesta työstään luottamusmiestehtävien hoitamista varten voidaan sopia luottamus- miehelle myönnettävästä tilapäisestä tai säännöllisesti toistuvasta va- pautuksesta työstä luottamusmiestehtävien hoitamista varten.

Tarvittaessa työehtosopimusosapuolet voivat sopia työstä vapautuksen periaatteista ja määrästä.

2. Työnantajan ja luottamusmiehen välillä sovitaan siitä, milloin edel- lä 1. kappaleessa mainittu työstä vapautus annetaan. Tällöin tulee ot- taa huomioon yrityksen toiminnalliset edellytykset sekä se, että luot- tamusmiestehtävät voidaan asianmukaisesti hoitaa.

8 § Luottamusmiehen säilytys- ja toimistotilat

1. Luottamusmiehellä on oikeus saada säilytystilaa tehtävässään tarvit- taville asiakirjoille ja toimistovälineille. Oppilaitoskohtaisella ja alu- eellisen toimintayksikön luottamusmiehellä on oikeus tarvittaessa käyttää korvauksetta luottamusmiestehtävien hoitamiseen luottamus- miehen käyttöön luovutettavissa olevaa tarkoituksenmukaista toimis- totilaa, mikäli sellaista on työnantajan hallinnassa. Luottamusmiehellä on oikeus käyttää tavanomaisia toimistovälineitä luotta- musmiestehtävien hoitamiseen.

2. Luottamusmiehellä on oikeus käyttää luottamusmiestehtävänsä hoi- dossa tavanomaisia toimisto -yms. välineitä, mukaan lukien atk- laitteet ja niihin liittyvät ohjelmat sekä internet-yhteys (sähköposti) sekä puhelinta, jonka työnantaja on antanut työtehtävien hoitamista varten.

9 § Ansionmenetyksen korvaaminen

1. Työnantaja korvaa sen ansion, jonka luottamusmies menettää työ- aikana joko paikallisissa neuvotteluissa työnantajan edustajan kanssa tai toimiessaan muissa työnantajan kanssa sovituissa tehtävissä.

2. Jos luottamusmies suorittaa työnantajan kanssa sovittuja tehtäviä säännöllisen työaikansa ulkopuolella, maksetaan näin käytetystä ajasta säännöllisen työajan palkka ja opetusvelvollisuustyöajassa olevien opettajien osalta ylituntipalkkio.

Soveltamisohje:

Ylituntipalkkion korvauksen perustana olevaa tuntimäärää pää- tettäessä on otettava huomioon se, että kyseessä on muu kuin luokkaopetustyö, jolloin yhtä ylituntipalkkiota vastaava työ- määrä on 1,5 tuntia.

Tarvittaessa työehtosopimusosapuolet voivat sopia korvauksen perus- teista ja määrästä.

3. Jos luottamusmies työnantajan kanssa sovittujen tehtävien hoita- mista varten tämän määräyksestä joutuu matkustamaan, suoritetaan hänelle matkakustannusten korvausta yrityksessä sovellettavan järjes- telmän mukaisesti.

10 § Luottamusmiesten koulutus

1. Koulutukseen osallistumisesta on sovittu järjestöjen välillä voimas- sa olevassa koulutussopimuksessa.

2. Työnantajan ja luottamusmiehen on selvitettävä luottamusmiesteh- tävän aikana, edellyttääkö luottamusmiehen ammattitaidon ylläpitä- minen entiseen tai vastaavaan työhön sellaisen ammatillisen koulutuk- sen antamista, jota järjestetään myös muille työntekijöille.

11 § Neuvottelujärjestys

1. Työn suorittamista ja sen teknillistä järjestelyä koskevissa kysy- myksissä tulee toimihenkilön kääntyä välittömästi työnjohdon puo- leen.

2. Palkkausta ja muita työsuhteen ehtoja koskevat erimielisyydet on selvitettävä paikallisesti työnantajan tai tämän edustajan ja luotta- musmiehen tai toimihenkilön itsensä välillä.

3. Paikalliset neuvottelut on syytä aloittaa ja käydä ilman aiheetonta viivytystä.

4. Paikallisissa neuvotteluissa on laadittava muistio, jos jompikumpi osapuolista sitä pyytää. Muistio tehdään ja allekirjoitetaan kahtena kappaleena, joista annetaan yksi kummallekin osapuolelle.

5. Ellei syntynyttä erimielisyyttä saada ratkaistuksi oppilaitoksessa paikallisissa neuvotteluissa, noudatetaan työehtosopimuksen mukaista neuvottelujärjestystä.

6. Luottamusmiehelle ilmoitetaan, ellei työnantaja itse hoida neuvotte- luja luottamusmiehen kanssa, työnantajan edustaja sekä hänen toimi- alueensa ja toimivaltansa, jos se on alueellisesti tai henkilöstöasioiden osalta rajattu tiettyihin asiaryhmiin.

7. Jos erimielisyys koskee tämän sopimuksen tarkoittaman luottamus- miehen työsuhteen päättämistä, on paikalliset ja järjestöjen väliset neuvottelut lisäksi käynnistettävä ja käytävä viipymättä sen jälkeen, kun lakkauttamisen peruste on riitautettu.

12 § Sopimuksen voimassaolo

1. Tämä sopimus tulee voimaan 1.11.2007 ja on voimassa toistaiseksi. Sopimus on irtisanottavissa kuuden viikon irtisanomisajalla.

2. Järjestön, joka haluaa muuttaa tätä sopimusta, on jätettävä toiselle osapuolelle kirjallinen muutosehdotus, jonka jälkeen asia otetaan käsi- teltäväksi järjestöjen välisissä neuvotteluissa.

Helsingissä 2. päivänä maaliskuuta 2011 SIVISTYSTYÖNANTAJAT ry OPETUSALAN AMMATTIJÄRJESTÖ OAJ ry

JULKIS- JA YKSITYISALOJEN TOIMIHENKILÖLIITTO JYTY ry JULKISTEN JA HYVINVOINTIALOJEN LIITTO JHL ry

Koulutussopimus

1 § Koulutustyöryhmä

Sopimuksen tarkoittaman ammattiyhdistyskoulutuksen toimeenpanoa varten on liittojen välinen koulutustyöryhmä, johon nimetään tarpeel- linen määrä edustajia sopijaosapuolten taholta.

Koulutustyöryhmä hyväksyy kurssit kalenterivuodeksi kerrallaan. Kursseja voidaan tarpeen vaatiessa hyväksyä myös kesken kalenteri- vuoden.

Koulutustyöryhmälle annetaan ennen kurssin hyväksymispäätöstä sel- vitys kurssin opetusohjelmasta, ajankohdasta, järjestämispaikasta, kohderyhmästä, osallistujista ja muista koulutustyöryhmän mahdolli- sesti pyytämistä tiedoista. Kurssin hyväksymisen edellytyksenä on yh- teisesti todettu koulutustarve. Hyväksymällään kurssilla koulutus- työryhmällä on mahdollisuus seurata opetusta.

Liitot tiedottavat koulutustyöryhmän seuraavalle vuodelle hyväksymät kurssit viimeistään kaksi kuukautta ennen ensimmäisen kurssin alkua.

2 § Ammatillinen jatko-, täydennys- ja uudelleenkoulutus Työnantajan antaessa toimihenkilölle ammatillista koulutusta tai lähet- täessä toimihenkilön hänen ammattiinsa liittyviin koulutusti- laisuuksiin, korvataan koulutuksen aiheuttamat kustannukset ja sään- nöllisen työajan ansionmenetys. Jos koulutus tapahtuu työajan ulko- puolella, käytettyä aikaa ei lueta työajaksi, mutta toimihenkilölle kor- vataan siitä johtuvat suoranaiset kustannukset.

Osapuolet toteavat, että alan henkilöstön koulutukseen suositellaan käytettäväksi valtioneuvoston periaatepäätöksen mukaisesti keskimää- rin vähintään 3 päivää vuodessa ottaen huomioon mm. henkilöstön työtehtävät ja koulutus sekä työyhteisön toimintojen kehittämisvaihe.

3 § Yhteinen koulutus

Yhteistoimintasopimusten edellyttämä yhteinen koulutus annetaan yleensä työpaikkakohtaisesti. Koulutukseen osallistumisesta sovitaan työpaikkakohtaisesti yhteistyöelimessä tai ellei sellaista ole työnanta-

xxx ja luottamusmiehen kesken. Koulutukseen osallistuminen korva- taan kuten 2 §:n mukainen koulutus.

4 § Ammattiyhdistyskoulutus

1. Työsuhteen säilyminen ja ilmoitusajat

Toimihenkilölle annetaan työsuhteen katkeamatta tilaisuus osallistua koulutustyöryhmässä hyväksytylle enintään kuukauden kestävälle kurssille, mikäli koulutuksen tarve on yhteisesti työnantajan ja kurssil- le hakeutuvan toimihenkilön välillä todettu ja kurssille osallistuminen voi tapahtua tuottamatta yritykselle tuntuvaa haittaa.

Kielteisessä tapauksessa luottamusmiehelle ilmoitetaan viimeistään 10 päivää ennen kurssin alkua syy, minkä vuoksi vapaan antaminen tuot- taisi tuntuvaa haittaa.

Ilmoitus aikomuksesta osallistua kurssille on tehtävä mahdollisimman varhain. Milloin kurssi kestää enintään yhden viikon, ilmoitus on an- nettava vähintään kolme viikkoa ennen kurssin alkua sekä milloin on kysymys pitemmästä kurssista, vähintään kuusi viikkoa ennen kurssin alkua.

Työsuojelukoulutus pyritään suuntaamaan erityisesti työsuojelu- valtuutettuihin.

2. Osapuolet suosittelevat, että varaluottamusmiehille ja varatyösuoje- luvaltuutetuille varataan mahdollisuus tarpeen vaatiessa osallistua ammattiyhdistyskoulutukseen ansiota menettämättä.

Jos kysymys on varaluottamusmiehestä tai 1. varatyösuojeluvaltuute- tusta, jonka edustettavien lukumäärä on vähintään 60 työntekijää, hä- nellä on oikeus osallistua kalenterivuoden aikana yhdelle peruskurssil- le, josta enintään 3 työpäivää ansiota menettämättä.

3. Korvaukset

Luottamusmies, työsuojeluvaltuutettu ja työsuojelutoimikunnan jäsen saavat osallistua 1. kohdassa mainituille, koulutustyöryhmän hyväk- symille kursseille ilman, että heidän palkkaansa vähennetään. Ansi- onmenetystä ei kuitenkaan korvata kuukautta pitemmältä ajalta. Edel- lytyksenä ansionmenetyksen korvaamiselle on lisäksi se, että asian-

omainen kurssi liittyy osanottajan yhteistyötehtäviin yrityksessä ja että kurssi on todettu sellaiseksi työnantajan ja osallistujan välillä.

Luottamusmiesten lisäksi ansionmenetys korvataan myös liiton rekis- teröityjen alayhdistysten tai työpaikkaosastojen puheenjohtajille sekä yhteistoimintaelinten jäsenille, jos kurssi on sellaiseksi hyväksytty.

5 § Sosiaaliset edut

Osallistuminen 4 §:ssä mainittuun ay-koulutustilaisuuteen ei aiheuta vuosiloma-, eläke- tai muiden niihin verrattavien etuuksien vä- henemistä.

6 § Voimassaoloaika

Tämä sopimus tulee voimaan 1.11.2007 ja on voimassa toistaiseksi. Sopimus on irtisanottavissa kuuden viikon irtisanomisajalla.

Helsingissä 23. päivänä marraskuuta 2011. SIVISTYSTYÖNANTAJAT ry OPETUSALAN AMMATTIJÄRJESTÖ OAJ ry

JULKIS- JA YKSITYISALOJEN TOIMIHENKILÖLIITTO JYTY ry JULKISTEN JA HYVINVOINTIALOJEN LIITTO JHL ry

Xxxxxxxxxx opetusalan työehtosopimuksen uudistamista koskeva allekirjoituspöytäkirja

Allekirjoittaneet järjestöt ovat sopineet Sivistystyönantajat ry:n jäsene- nä olevien yksityisten oppilaitosten ja opintokeskusten työntekijöiden työehtoja ja palkkausta koskevan työehtosopimuksen uudistamisesta seuraavin ehdoin:

1. VOIMASSAOLO

Työehtosopimus on voimassa 1.4.2014 – 31.1.2017.

2. PALKANKOROTUKSET SOPIMUSKAUDELLA Sopimuskauden ensimmäinen jakso

Sopimuskauden ensimmäinen jakso on 1.4.2014 – 31.1.2016, jon- ka aikana on kaksi korotusajan kohtaa, 1.8.2014 ja 1.8.2015.

Korotukset 1.8.2014

Opetushenkilöstö 1.8.2014

Opetushenkilöstön työehtosopimuksen mukaisia peruspalkkoja ko- rotetaan liitteen 1 mukaisesti (yleiskorotus amk 0,53 % ja muut opettajaryhmät 0,70 %). (Huomautus: Liitettä 1 ei ole painettu tä- hän kirjaan. Peruspalkkojen muutokset on sisällytetty edellä ole- vaan työehtosopimustekstiin.)

Jos opetushenkilöstöön kuuluvalla on em. palkkaerien lisäksi työnantajan määrittelemä henkilökohtainen palkanosa, sitä ei erik- seen koroteta.

Muita henkilökohtaisia palkkoja tai sopimuspalkkoja korotetaan yhteensä enintään 20 €, jos kokoaikaisen työntekijän kokonais-

palkka ei työehtosopimuksen palkkamääräysten kautta korotu vä- hintään 20 €.

Hallinto- ja tukipalveluhenkilöstö 1.8.2014

Hallinto- ja tukipalveluhenkilöstön taulukoiden alimmat palkkalu- vut korottuvat 20 €, liite 2. Jos hallinto- ja tukipalveluhenkilöstöön kuuluvalla on euromääräinen palkanosa, sitä ei erikseen koroteta. (Huomautus: Liitettä 2 ei ole painettu tähän kirjaan. Taulukon alimpien palkkalukujen muutokset on sisällytetty edellä olevaan työehtosopimustekstiin.)

Muita henkilökohtaisia palkkoja tai sopimuspalkkoja korotetaan yhteensä enintään 20 €, jos kokoaikaisen työntekijän kokonais- palkka ei työehtosopimuksen palkkamääräysten kautta korotu vä- hintään 20 €.

Korotukset tulevat voimaan korotuspäivästä tai sen jälkeen alka- van palkanmaksukauden alusta lukien.

Korotukset 1.8.2015

Opetushenkilöstö

Opetushenkilöstön työehtosopimuksen peruspalkkoja korotetaan 0,4 % yleiskorotuksella, opettajien työaika- ja palkkasopimuksen 20 § mukaisessa työajassa olevilla 0,3 %.

Henkilökohtaisia palkkoja tai sopimuspalkkoja korotetaan yhteen- sä 0,4 %, ja vuosilomalain piirissä olevilla 0,3 %.

Hallinto- ja tukipalveluhenkilöstö

Hallinto- ja tukipalveluhenkilöstön taulukoiden alimpia palkkalu- kuja korotetaan 0,3 %.

Henkilökohtaisia palkkoja tai sopimuspalkkoja korotetaan 0,3 %.

Sopimuskauden toinen jakso

Sopimuskauden toinen jakso on 1.2.2016 – 31.1.2017. Toisen kau- den palkankorotusten suuruus ja ajankohta määräytyvät työllisyys- ja kasvusopimuksen 2.3 kohdan mukaisesti työmarkkinakeskusjär- jestöjen sopimalla tavalla, elleivät osapuolet sovi muuta korotusta- paa viimeistään 31.10.2015.

3. MUUT MUUTOKSET

Edellä mainittujen palkankorotusten lisäksi muuttuvat työehtoso- pimuksen tekstit 1.4.2014 alkaen liitteestä 3 ilmenevin tavoin. (Huomautus: Liitettä 3 ei ole painettu tähän kirjaan. Siinä sovitut muutokset on sisällytetty edellä olevaan työehtosopimustekstiin.)

4. TYÖRYHMÄT

Sopimuskaudella työskentelevät seuraavat työryhmät:

4.1 Tekstityöryhmä

Työryhmä jatkaa edellisenä sopimuskautena aloitettua työtä ja ta- voitteena on yhdistää työehtosopimus yhteen kirjaan ja saattaa työehtosopimuksen määräykset nykykielelle ilman, että työehtoso- pimuksen sisältö muuttuu. Mahdolliset muutokset työehtosopi- mukseen voidaan neuvotella samassa yhteydessä.

Lisäksi valmistellaan ehdotus opetushenkilöstöä koskevien teks- tien yhdistämiseksi niin, että kutakin oppilaitosmuotoa koskevat määräykset on yhdistetty samaan kohtaan sopimuksessa.

Työryhmän työn määräaika on 31.5.2015.

4.2 Hallinto- ja tukipalveluhenkilöstön palkkausjärjestelmän kehittä- mistyöryhmä

Työryhmän tehtävänä on kehittää HTP-henkilöstön palkkausjärjes- telmän vaativuusryhmittelyä hyödyntäen keväällä 2013 tehtyä pohjatyötä. Lisäksi työryhmä arvioi sopimuskauden aikana palk- kausjärjestelmän mahdolliset muut muutostarpeet ja tarpeen mu- kaan kehittää palkkausmääräyksiä siten, että muutokset voidaan ottaa käyttöön seuraavan sopimuskauden alusta lukien.

Työryhmän työn määräaika on 31.5.2015.

4.3 Opettajien työaika- ja palkkamääräyksiä käsittelevä työryhmä

Työryhmän tehtävänä on opettajien työaika- ja palkkamääräysten arvioiminen ja mahdollinen uudistaminen.

Työryhmä arvioi erityisesti muun muassa TUTKE-hankkeen vai- kutuksia ammatillisten oppilaitosten työaikajärjestelmiin.

Työryhmän tehtävänä on lisäksi selvittää ja valmistella musiik- kioppilaitoksia koskevan liitteen uudistamista ja määräysten yhte- näistämistä siten, että samaa työtä tekeviä opettajia koskisivat sa- mat palkka- ja työaikamääräykset.

Osapuolet selkeyttävät lisäksi myös yksittäisiä määräyksiä sekä tarvittaessa määrittelevät uudelleen tuntiopettajia koskevat määrä- ykset, kokonaistyöajassa olevien kansaopistojen kesävapaakorva- uksia koskevat määräykset sekä muut mahdolliset määräykset, joi- den uudistamistarve tulee työryhmän työskentelyssä esille.

Työryhmän tulee antaa mahdollinen määräyksiä koskeva muutos- ehdotuksensa 30.10.2014 mennessä.

4.4 Yhteistoiminta- ja työsuojelun yhteistoiminta työryhmä

Asetetaan työehtosopimuskaudeksi 1.4.2014 – 31.1.2017 työryhmä tarkastelemaan yhteistoimintaa ja työsuojelun yhteistoimintaa.

Työryhmän tehtävänä on:

- Tarkastella tapaturmien ja sairauspoissaolojen määrää eri oppi- laitoksissa sekä seurata niiden määrän kehittymistä ja tarvittaes- sa selvittää mahdollisia keinoja niiden vähentämiseksi.

- Selvittää nykyisten työaikajärjestelmien joustojen käyttöä sekä tarvetta kehittää ja ottaa käyttöön muita joustavia työaikamuo- toja, joilla voidaan edistää työhyvinvointia ja vähentää sairaus- poissaoloja.

- Seurata työmarkkinoiden keskusjärjestöjen ja työturvallisuus- keskuksen työkaariohjelman ja sitä varten laadittavan sähköisen työkalun etenemistä. Tiedottaa etenemisestä kunkin osapuolen jäsenkentälle sekä seurata ikäohjelmien mahdollista käyttöönot- toa.

- Seurata henkilöstön edustajien toimintaedellytyksiä ja tehdä tarvittaessa esityksiä niihin liittyen.

4.5 Tilastoyhteistyöryhmä

Osapuolet asettavat työehtosopimuskaudeksi tilastoyhteistyötyö- ryhmän, jonka tehtävänä on arvioida ja kehittää oppilaitosten palk- katilastointia ja tilastotietojen hyödyntämistä.

5. JATKUVAN NEUVOTTELUN PERIAATE

Osapuolet toteuttavat jatkuvan neuvottelun periaatetta sopimus- kauden aikana siten, että osapuolet neuvottelevat esiin tulevista sopimuksen muutostarpeista toisen osapuolen esityksestä.

Edellistä sopimuskautta koskevan allekirjoituspöytäkirjan 23.11.2011 jälkeen on tehty seuraavat allekirjoituspöytäkirjat:

• Opetushenkilöstön järjestely- / paikallisen erän jakaminen 28.2.2012

• Hallinto- ja tukipalveluhenkilöstön järjestelyerän jakaminen 25.4.2012

• Opetushenkilöstön järjestelyerien käytön myöhentäminen ammatillisissa erityisoppilaitoksissa 4.6.2012

• Opetushenkilöstön järjestely- / paikallisenerän jakaminen - eräät ammatilliset oppilaitokset 14.6.2012

• Kustannusten tarkastelua koskeva täsmennys 31.10.2012

• Hallinto- ja tukipalveluhenkilöstön järjestelyerien jakaminen 6.3.2013

• Opetushenkilöstön järjestelyerien jakaminen 22.3.2013

• Myöhennettyjen järjestelyerien jakaminen ammatillisissa eri- tyisoppilaitoksissa 9.10.2013

Ammatillisia erityisoppilaitoksia koskevien myöhennettyjen järjes- telyerien käyttö vuosityöaikakokeiluun on vielä käynnissä oleva projekti. Muuten yllä mainituissa pöytäkirjoissa sovitut toimet on toteutettu ja/tai siirretty työehtosopimukseen.

6. LUOTTAMUSMIESKORVAUS JA TYÖSUOJELUVALTUUTETTUJEN PALKKIO

Luottamusmieskorvaus ja työsuojeluvaltuutettujen palkkio korot- tuvat sopimuskaudeksi 1.4.2014 - 31.1.2017 liitteen 4 mukaisesti. (Huomautus: Liitettä 4 ei ole painettu tähän kirjaan. Siinä sovitut muutokset on sisällytetty edellä olevaan työehtosopimustekstiin.)

7. TYÖLLISYYS- JA KASVUSOPIMUKSEN KATTAVUUS

Jos keskusjärjestöt toteavat 25.10.2013 tai sen jälkeen, että 30.8.2013 allekirjoitetun työllisyys- ja kasvusopimuksen kattavuus ei ole riittävä tai keskusjärjestöt eivät muutoin sitoudu työllisyys- ja kasvusopimukseen, tämä neuvottelutulos ei tule voimaan.

Mikäli sopimuskauden toista jaksoa 1.2.2016 – 31.1.2017 koske- vissa työmarkkinakeskusjärjestöjen välisissä neuvotteluissa ei päästä yksimielisyyteen viimeistään 15.6.2015 mennessä, tämän sopimuksen osapuolet neuvottelevat sen jälkeen 16.11.2015 men- nessä toisen sopimuskauden palkankorotuksista. Jos neuvotteluissa

ei päästä sopimukseen, osapuolilla on oikeus viimeistään 30.11.2015 irtisanoa tämä sopimus päättymään ensimmäisen so- pimuskauden loppuun 31.1.2016.

Helsingissä, 25.10.2013 SIVISTYSTYÖNANTAJAT ry

OPETUSALAN AMMATTIJÄRJESTÖ OAJ ry

JULKIS- JA YKSITYISALOJEN TOIMIHENKILÖLIITTO

JYTY ry

JULKISTEN JA HYVINVOINTIALOJEN LIITTO JHL ry

SOPIMUS TYÖAIKAPANKIN

Työaikakorvaus	Kyllä	Ei
Lisä- ja ylityön perusosa
Lisä- ja ylityön korotusosa
Iltatyökorvaus
Yötyökorvaus
Lauantaityökorotus
Sunnuntaityökorotus
Varallaolokorvaus

KÄYTTÖÖNOTTAMISESTA (mallisopimus)

1. Osapuolet	Työnantaja/ oppilaitos Y-tunnus
	Työntekijä	Henkilötunnus
2. Sopimuksen tarkoitus	Osapuolet ovat sopineet yksityisen opetusalan työehtosopimuksen 7 a §:n mukaisen työaikapankin käyttöönottamisesta.
3. Sopimuksen voimassaolo	Sopimus on voimassa ⬜ toistaiseksi   . 20 lukien. ⬜ määräajan   . 20 saakka.
4. Työaikapankin osatekijät	Työaikapankkiin voidaan säästää seuraavia korvauksia: Edellä mainittujen osatekijöiden siirtäminen työaikapankkiin on sovittava samassa yh- teydessä, kun sovitaan niiden tekemisestä.
5. Tallennettavien tuntien enim- mäismäärä	Työaikapankkiin voidaan tallettaa enintään       tuntia työaikakorvauksia. (täyttöohje: voi olla enintään 300 tuntia)
6. Vapaan pitämisestä on sovittu seuraavaa:	Työaikapankkiin talletettu työaika käytetään vapaana seuraavasti: (täyttöohje: vapaa on pidettävä viimeistään 3 vuoden kuluessa sen kalenterivuoden päättymisestä, jona työaika on pankkiin talletettu. Jos vapaan pitämisestä ei ole muuta sovittu, sen pitämisestä on työntekijän ilmoitettava viimeistään neljä kuukautta ennen sen alkamispäivää.) Pääsääntöisesti työaikapankkiin tallennettu työaika on pidettävä vapaana. Poikkeuksel- lisesti, jos vapaata ei voida pitää em. aikana, se maksetaan toimihenkilölle rahana.
7. Työaikapankin kirjanpito	Työnantaja pitää työaikapankista kirjanpitoa, josta toimihenkilön tarkistettavissa ja joka toteutetaan seuraavalla tavalla:
8. Sopimuksen irtisanominen	Toistaiseksi voimassa oleva sopimus on puolin ja toisin irtisanottavissa työehtosopi- muksessa olevan työaikapankkisopimuksen mukaisesti. Määräaikainen sopimus päät- tyy määräajan päättymisen jälkeen.
9. Allekirjoitukset	Paikka ja aika
	Työnantajan allekirjoitus	Työntekijän allekirjoitus