Yhteistoimintasopimus

Yhteistoimintasopimus

Yhteistoimintasopimus

Hyväksytty Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin hallituksen kokouksessa 21.8.2018.

I LUKU

Yhteistoiminnan periaatteet ja toimintatavat

I LUKU Yhteistoiminnan periaatteet ja toimintatavat

IV LUKU Edustuksellinen yhteistoiminta ja työsuojelu

7 §

8 §

9 §

10 §

11 §

Yhteistyöryhmät

Sairaanhoitopiirin yhteistyötoimikunta Työsuojelun yhteistoiminta Yhteistyötoimikunnan, yhteistyöryhmien ja työsuojelun yhteistoiminnantehtävät Kokoukset

7

8

8

9

10

14 §

15 §

16 §

17 §

Ajankäyttö yhteistoimintatehtävissä Kokouspalkkiot ja ansiomenetyksen korvaaminen

Erimielisyyksien ratkaiseminen

Voimassaolo

11

12

12

12

1 §	Yhteistoimintasopimuksen tarkoitus	3
2 §	Yhteistoimintamenettely	3
3 §	Tiedottaminen	3
II LUKU 4 §	Yhteistoimintaorganisaatio Sairaanhoitopiirin yhteistoimintakaavio	4
III LUKU	Yhteistoiminta työpaikkatasolla
5 §	Työpaikkatason yhteistoiminta ja muodot	5
6 §	Työpaikkakokouksen tarkoitus ja tehtävät	5

1 § Yhteistoimintasopimuksen tarkoitus

Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin (VSSHP) yhteistoimintamenettelyn tarkoituksena on edistää sairaanhoitopiirin perustehtävän to- teuttamista, edistää työnantajan ja työnteki- jöiden välistä vuorovaikutusta ja tehdä mah- dolliseksi työntekijöiden osallistuminen ja vaikuttaminen omaa työtään ja työyhteisöään koskeviin päätöksiin jo uusien suunnitelmien valmisteluvaiheessa ja näin parantaa henkilö- kunnan työmotivaatiota ja työelämän laatua.

Yhteistoimintaa toteutetaan koko kuntayh- tymässä sen kaikilla tasoilla.

V LUKU	Muu osallistuminen
12 §	Henkilöstöedustus	11
13 § VI LUKU	Henkilökuntaneuvostot Säädökset	11

Työnantajan ja henkilöstön välisestä yhteis- toiminnasta on säädetty laissa työnantajan ja henkilöstön välisestä yhteistoiminnasta kunnissa, sekä laissa työsuojelun valvonnas- ta ja työsuojeluyhteistoiminnasta työpaikalla. Tässä sopimuksessa määritellään tarkemmin VSSHP:ssä työnantajan ja henkilöstön väli- sessä yhteistoiminnassa noudatettavat me- nettelyt.

2 § Yhteistoimintamenettely

Yhteistoimintamenettely on neuvottelume- nettelyä, jolla turvataan yhteistoimintaan

Yhteistoimintamenettelyn piiriin kuuluvissa asioissa työnantajan on ennen asian ratkai- semista neuvoteltava valmisteilla olevan toi- menpiteen perusteista, vaikutuksista ja vaih- toehdoista niiden viranhaltijoiden ja työn- tekijöiden tai heidän edustajiensa kanssa, joita asia koskee. Yksittäistä viranhaltijaa tai työntekijää koskeva yhteistoiminta-asia kä- sitellään ensisijaisesti asianomaisen henkilön ja hänen esimiehensä välillä. Jos asian peri- aatteellinen luonne kuitenkin vaatii, voidaan myös yksittäistä henkilöä koskeva asia hänen niin halutessaan käsitellä yhteistyöryhmässä/ yhteistyötoimikunnassa.

Jos jokin yhteistyöryhmä toteaa, että sen käsittelemä asia koskee sairaanhoitopiirin henkilöstöä yleisesti, asia viedään sairaanhoi- topiirin yhteistyötoimikunnan käsiteltäväksi. Jos henkilöstön edustaja pyytää yhteistoimin- tamenettelyn aloittamista yhteistoiminnassa käsiteltävien asioiden tai henkilöstö- ja kou- lutussuunnitelman osalta, työnantajan on käynnistettävä yhteistoimintamenettely tai annettava viipymättä kirjallinen selvitys siitä, millä perusteella työnantaja ei pidä yhteistoi- mintamenettelyä tarpeellisena.

3 § Tiedottaminen

Julkaisija: Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri Taitto: Princeps Oy

Paino: Newprint Oy, 2018

kuuluvien asioiden joustavaa ja oikea-aikaista käsittelyä työnantajan ja henkilöstön kesken. Yhteistoimintaa toteutetaan välittömänä yh- teistoimintana yksilö- ja työyhteisötasolla sekä edustuksellisena yhteistoimintana. Vä- littömällä yhteistoiminnalla tarkoitetaan asi- oiden käsittelemistä suoraan asianomaisen henkilön tai työyhteisön kanssa. Edustuksel- linen yhteistoiminta tukee välitöntä yhteis- toimintaa ja sillä tarkoitetaan työnantajan ja henkilöstön valitsemien edustajien välistä vuorovaikutusta.

Työnantajan tulee ennen asian käsittelyä an- taa henkilöstölle tai sen edustajille asian kä- sittelyn kannalta tarpeelliset tiedot siten, että he voivat riittävästi perehtyä ja valmistautua käsiteltävään asiaan. Tiedottamisvelvollisuus tulee hoitaa siten, että henkilöstön vaikut- tamismahdollisuudet turvataan. Tiedottami- sessa on pyrittävä molemminpuoliseen aktii- visuuteen. Erityinen huomio tulee kiinnittää tiedottamisen oikea-aikaisuuteen ja työyhtei- sön sisäiseen tiedonkulkuun.

Sairaanhoitopiirin on tiedotettava piirin ta-

3

voitteita koskevista yleisistä asioista ja niiden kehitysnäkymistä. Erityisesti henkilöstölle on tiedotettava sen asemaan olennaisesti vaikut- tavista tekijöistä, jotka sisältyvät toiminta- ja taloussuunnitelmiin tai niiden muutoksiin.

linjaorganisaatiossa ylemmälle tasolle silloin, jos kokouksissa esille otetut asiat aiheuttavat jatkotoimenpiteitä. Näin yhteistoimintame- nettely tulee osaksi johtamista. Yhteistyö- toimikunnan ja yhteistyöryhmien pöytäkirjat

III LUKU

Yhteistoiminta työpaikkatasolla

Yhteistyöryhmien ja työpaikkakokousten pöytäkirjat ja muistiot tulee saattaa tiedoksi

julkaistaan Santrassa.

5 § Työpaikkatason yhteistoiminta

ja muodot

Työpaikkakokouksen järjestämisessä huo- mioidaan yksikön toiminta ja rakenne. Työ- paikkakokoukset ovat yksikön normaalia toi-

II LUKU

Yhteistoimintaorganisaatio

4 § Sairaanhoitopiirin yhteistoimintakaavio

VSSHP:n yhteistoiminnan muodot

Työpaikkatasolla tarkoitetaan sekä alueellises- ti että henkilöstömäärältään verrattain sup- peaa, vakiintunutta yhteisöä, jossa työpaikan toimintaan liittyviä asioita voidaan käsitellä esimiesten ja työntekijöiden kesken (esim. vuodeosasto, poliklinikka, tiimi). Tällaiseen työpaikkaan kuuluvat kaikki kyseisessä yhtei- sössä kiinteästi työtä tekevät eri ammattiryh- mien työntekijät (lääkärit, hoitohenkilökunta, laitoshuoltajat, osastonsihteerit yms.).

Työpaikkatason tärkeintä yhteistoimintaa on esimiehen ja työntekijän keskinäinen väli- tön vuorovaikutus, jota tukee tasa-arvoinen ja luottamuksellinen viestintä, esimerkiksi ke- hityskeskustelut. Muita yhteistoimintamuo- toja ovat perehdytys, palautteen antaminen, tiedotustilaisuudet, koulutus- ja neuvottelu- tilaisuudet, työryhmät ja työpaikkakokoukset. Työpaikan yhteistoimintaa voidaan järjestää myös ammattiryhmittäin silloin, kun käsitel- tävät asiat koskevat vain tiettyä ammattiryh-

mää.

mintaa ja niiden järjestämisessä tulee pyrkiä löytämään yksikön toiminnan luonteeseen sopiva tapa.

Työpaikkakokous järjestetään työaikana ja jokaisella ko. työpaikalla työskentelevällä on oikeus osallistua niihin. Vapaa-aikanaan ko- koukseen osallistuvalle annetaan kokoukseen käytettyä aikaa vastaava vapaa.

Työpaikkakokouksia tulee pitää säännölli- sesti. Työpaikkakokouksen kutsuu koolle työ- paikan esimies. Esimiehen vastuulla on, että työpaikkakokouksessa vuosittain käsitellään sille kuuluvat asiat. Työpaikkakokous on jär- jestettävä kahden viikon kuluessa, jos henki- löstö tekee siitä aloitteen.

Työpaikkakokouksesta toimitetaan koko- uskutsu ja esityslista koko yksikön henki- lökunnalle. Xxxxxxxx kerrotaan kokouksen ajankohta ja käsiteltävät asiat. Työpaikka- kokouksesta laaditaan muistio tai pöytäkir- ja. Pöytäkirja laaditaan, mikäli kokouksessa käsitellään henkilöstön asemaan oleellisesti vaikuttavia asioita, kuten esimerkiksi henki-

Työpaikkatason yhteistoiminta ja työsuojelutoiminta

Esimiehen ja työntekijän välinen yhteistyö Välitön ja avoin vuorovaikutus

Yhteiset pelisäännöt Neuvottelut yms. -tilaisuudet Työpaikkakokoukset Työryhmät yms.

Perehdytys ja koulutus

Edustuksellinen yhteistoimikunta Yhteistyötoimikunta Yhteistyöryhmät

Muu osallistuminen

Henkilöstöedustus

-hallituksessa

-johtoryhmissä

-eri työryhmissä Henkilökuntaneuvostot

Järjestöjen

luottamusmiestoiminta

Edustuksellinen työsuojelu Työsuojeluvaltuutetut Työsuojelupäällikkö Työsuojeluparit Työsuojelutoimikunta Työhyvinvointi- ja työsuojelujaosto Yhteistyöryhmiin osallistuminen

6 § Työpaikkakokouksen tarkoitus ja tehtävät

Työpaikkakokous on tärkeä välittömän yh- teistoiminnan muoto. Sen tarkoituksena on turvata henkilöstön osallistumismahdollisuu- det ja tukea työyhteisön kehittämistä sekä pa- rantaa työyksikön toimintaa. Se palvelee myös työpaikkatason johtamista.

Työpaikkakokouksessa käsitellään työpai- kan omia tai sitä läheisesti sivuavia asioita. Kokouksessa sovitaan yhteisesti tärkeistä työyksikön toimintaan ja töiden järjestelyihin vaikuttavista asioista, jotka henkilöstön kan- nalta ovat merkityksellisiä.

löstön tilanteen muutokset, nimikemuutok- set tai työaikojen muutokset. Tällöin valitaan myös pöytäkirjan tarkastajat.

Työpaikkakokouksesta laadituista pöytäkir- joista tai muistioista tulee selvitä vähintään kokouksen ajankohta, osallistujat, käsitellyn asian tulos tai osapuolten kannanotot sekä sovitut jatkotoimenpiteet. Työpaikkakokouk- sissa päätetyistä asioista tiedotetaan henki- löstölle. Pöytäkirjat ja muistiot tulee olla työ- yhteisössä kaikkien saatavilla.

Työpaikkakokouksiin voidaan kutsua ulko- puolisia asiantuntijoita, esim. työsuojelusta, työterveyshuollosta, tekniikasta tai henkilös- töpalveluista.

4 5

Työpaikkakokouksessa tulee käsitellä vuo- sittain ainakin seuraavia asioita oman työpai- kan näkökulmasta:

•henkilöstön tehtäviin ja asemaan vaikutta- vat muutokset (esim. organisointi, henki-

löstörakenne ja -määrä, virkamuutokset,

•tiedottaminen työpaikan sisällä ja eri työ- paikkojen välillä, eli miten asioista työ- paikan sisällä tiedotetaan ja mahdollinen

työpaikan tiedotusvastaava

•yksikön työhyvinvointisuunnitelma ja tyhy-

toiminta

•työkykyä ylläpitävään toimintaan liittyvät,

IV LUKU

Edustuksellinen yhteistoiminta ja työsuojelu

työtehtävät, työtilat, laitehankinnat )

•työpaikan toiminta- ja taloussuunnitelmat,

eli miten budjetti vaikuttaa työyksikön

toimintaan

•työaikojen sekä työ- ja lomavuorojen jär-

jestelyt

•koulutussuunnitelma ja kehittämistoi-

minta, eli tehdään vuosittain suunnitelma tarvittavasta koulutuksesta, koulutukseen osallistujista, omista opintokäynneistä ja

kehittämispäivistä

•tilapäisen työhönoton ohjeet ja perehdyt-

tämissuunnitelmat, eli miten rekrytoidaan lyhytaikaiset, äkilliset sijaiset ja kuka vastaa heidän perehdyttämisestään

työssä jatkamista tukevat työntekijöiden turvallisuuteen ja terveyteen vaikuttavat kehittämistavoitteet ja -ohjelmat

•työsuojelutoiminta, johon kuuluu riskien-

arvioinnin perusteella laadittu suunnitelma työympäristön ja työyhteisön tilan kehittä- mistavoitteista sekä niiden saavuttamiseksi tarvittavista toimenpiteistä.

Työpaikkakokouksen lisäksi työyksiköissä voidaan pitää epävirallisia viikkopalavereja tai

-infoja säännöllisin väliajoin. Näihin ei tarvita erillistä kutsua. Niissä käsiteltäviä asioita ovat esim. uudet työhön liittyvät ohjeet ja muut ajankohtaiset asiat.

Edustuksellista yhteistoimintaa ja edustuk- sellista työsuojelua sairaanhoitopiirissä to- teuttavat yhteistyöryhmät, yhteistyötoimi- kunta, työsuojelutoimikunta sekä työhyvin- vointi- ja työsuojelujaosto.

7 § Yhteistyöryhmät

Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirissä toimi- vat seuraavat yhteistyöryhmät:

•Tyks-Loimaan yhteistyöryhmä

•Tyks-Salon yhteistyöryhmä

•Tyks-Vakka-Suomen yhteistyöryhmä

•Tyks Tules-toimialueen yhteistyöryhmä

•Tyks Sydänkeskus-toimialueen

•Lääkehuollon tulosalueen yhteistyöryhmä

•Tekniikan ja huoltopalveluiden

yhteistyöryhmä

•Turunmaan sairaalan yhteistyöryhmä

Käsittely yhteistyöryhmässä on yhteistoimin- talain edellytykset täyttävää yhteistoimintaa.

Yhteistyöryhmissä on kolmesta neljään (3-4) työnantajan edustajaa, vähintään viisi (5) työntekijöiden edustajaa ja yksi työsuojeluval- tuutettu. Kullekin edustajalle nimetään hen- kilökohtainen varajäsen. Työnantajan edus- tajat yhteistyöryhmiin nimeää sairaanhoi- topiirin hallitus ja liikelaitosten osalta joh- tokunta. Ensihoidon ja päivystyksen sekä Turunmaan liikelaitosten yhteistyöryhmissä

T

AM

MI

KU

U

H

EL

M

IK

U

U

M

A

R

RA

S

KU

U

XX

UL

U

KU

U

Esimerkki työpaikkakokouksessa käsiteltävistä asioista

yhteistyöryhmä

Ovatko koulutukseen hakeutumisen ja osallistumisen periaatteet kaikille selvät?

Miten budjetti vaikuttaa yksikköön?

Onko henkilöstöön vaikuttavia asioita?

Onko työympäristöön vaikuttavia asioita?

Työhyvinvointi-tutki- muksen tulokset ja seuraavan vuoden työhyvinvointi-suun- nitelman tekeminen

Miten edellinen vuosi sujui?

Yhteenvetoa ja

pohdintaa yksikön Kesälomat tapahtuma- ja niiden ilmoituksista, periaatteista

sairauspoissaoloista sopiminen Keskustelua ja työtapaturmista talous-,

hankinta- ja toiminta- suunnitelmaa varten

Ehdotukset alueellisiin koulutuksiin

Yksikön tyhy-toiminnan

suunnittelu

Miten kesäaika sujui?

Työyhteisöön liittyvien ohjeiden ja muiden ajankohtaisten asioiden läpikäynti

Työyhteisön tilan, työkuormituksen ja työsuojeluriskien arviointi

Onko perehdysohjelma kunnossa?

Millaiset ovat kesän työjärjestelyt?

•Xxxx Xxxxxxxxxxxxxxxxxx ja urologian

klinikan toimialueen yhteistyöryhmä

•Tyks Neurotoimialueen yhteistyöryhmä

•Tyks Medisiinisen toimialueen

yhteistyöryhmä

•Tyks Operatiivisen toiminnan ja

syöpätautien toimialueen yhteistyöryhmä

•Tyks Naistenklinikan toimialueen

yhteistyöryhmä

•Tyks Lasten ja nuorten klinikan toimialueen

yhteistyöryhmä

•Tyks Totek-toimialueen yhteistyöryhmä

A

A

L

I

S

•Tyks Asiantuntijapalvelujen palvelualueen

K

U

U

yhteistyöryhmä

•Tyks Psykiatrian toimialueen

yhteistyöryhmä

U

U

•Tyks Kuvantamisen toimialueen

K

I

T

yhteistyöryhmä

H

U

H

•Tyks Laboratoriotoimialueen

yhteistyöryhmä

•Hallintokeskuksen yhteistyöryhmä

K

•Ensihoidon ja päivystyksen yhteistyöryhmä

tulee olla yksi luottamushenkilöistä valittu työnantajan edustaja. Työntekijöiden edusta- jien valinnan sopivat sekä JHL ry:n, Xxxx ry:n, Jyty ry:n, Xxxx KTN ry:n, Xxxx ry:n ja Super ry:n paikalliset edustajat. Työsuojeluvaltuu- tetut valitsevat työsuojelun edustajat yhteis- työryhmiin.

Alueellisissa (Salo, Loimaa, Vakka-Suomi) yhteistyöryhmissä työntekijöiden edustus tu- lee olla kattava riippumatta siitä mihin hallin- nolliseen organisaatioon he kuuluvat.

Yhteistyöryhmä valitsee keskuudestaan pu- heenjohtajan ja varapuheenjohtajan. Puheen- johtajuus vaihtuu kaksivuotiskausittain hen- kilöstön ja työnantajan edustajien kesken. Työnantaja asettaa ryhmän käyttöön sihteerit. Yhteistyöryhmät voivat asettaa työryhmiä käsittelemään ja valmistelemaan määrittele-

miään asioita.

H

U

U

K

O

U

OKU

UK

TO

Yhteistyöryhmien toimikausi on neljä vuot- ta kunnallisvaalikausien mukaisesti.

U

KU

Ä

EIN

L

E

M

U

U

K

S

Y

Y

S

SÄÄNNÖLLISESTI

L

O

K

A

K

U

U

U

KU

Ä

ES

6 7

8 § Sairaanhoitopiirin yhteistyötoimikunta

Sairaanhoitopiirin yhteistyötoimikunta toimii koko sairaanhoitopiirin yhteistoimintaelime- nä. Sen tehtävänä on edistää henkilöstön ja työnantajan välistä yhteistoimintaa sairaan- hoitopiirissä ja käsitellä tämän sopimuksen 10 §:n mukaiset asiat.

Sairaanhoitopiirin yhteistyötoimikuntaan kuuluu seitsemäntoista (17) jäsentä, joista seitsemän (7) edustaa työnantajaa ja kymme- nen (10) henkilöstöä. Työnantajaa edustavat sairaanhoitopiirin johtaja, henkilöstöjohtaja, työsuojelupäällikkö ja kaksi muuta työnanta- jan edustajaa. Lisäksi hallitus valitsee keskuu- destaan kaksi edustajaa.

Työnantajan edustajat yhteistyötoimikun- taan nimeää sairaanhoitopiirin hallitus. Työn- tekijöiden edustajina on yksi pääluottamus- mies kustakin henkilöstöjärjestöstä (JHL ry, Juko ry, Jyty ry, Juko KTN ry, Tehy ry ja SuPer ry) ja lisäksi kolme järjestöjen nimeä- mää muuta edustajaa ja koordinoiva työsuo- jeluvaltuutettu. Kullekin edustajalle nimetään henkilökohtainen varajäsen. Tarvittaessa jä- sen voi nimetä tilalleen kokoukseen jonkun muun sairaanhoitopiirin työntekijän.

O

K

A

K

U

U

M

A

R

RA

S

KU

U

Yhteistyötoimikunta valitsee keskuudes- taan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan. Puheenjohtajuus vaihtuu kaksivuotiskausit- tain henkilöstön ja työnantajan edustajien kesken. Työnantaja asettaa yhteistyötoimi- kunnan käyttöön omissa tehtävissään henki- löstöasioita hoitavan sihteerin.

S

L

Yhteistyötoimikunta voi asettaa työryhmiä käsittelemään ja valmistelemaan määrittele- miään asioita.

U

U

K

S

Y

Y

Yhteistyötoimikunnan toimikausi on neljä vuotta kunnallisvaalikausien mukaisesti.

9 § Työsuojelun yhteistoiminta

Sairaanhoitopiirin työsuojelutoimikunta

Sairaanhoitopiirissä toimii työsuojelutoimi-

T

AM

MI

KU

U

XX

UL

U

KU

U

kunta, jonka tehtävät määrittävät laki työ- suojelun valvonnan ja työpaikan työsuoje- luyhteistoiminnasta sekä kunnallisen alan työsuojelun yhteistoimintasopimus. Työ- suojelutoimikunta käsittelee sairaanhoito- piirin tasoisia, tärkeitä ja yleisesti vaikutta- via työhyvinvoinnin ja työsuojelun asioita. Työsuojelutoimikunnan tehtäviin kuuluvat työntekijöiden turvallisuuteen, terveyteen ja työkykyyn vaikuttavia asioita kuten työtapa- turmatilastot, sairauspoissaolojen kehitys, työhyvinvoinnin toimintasuunnitelma ja muut mahdolliset kehittämisohjelmat. Työsuojelu- toimikunnan jäseninä toimivat VSSHP:n yh- teistyötoimikunnan jäsenet ja kaikki työsuoje- luvaltuutetut. Puheenjohtajana, varapuheen- johtajana ja sihteerinä toimivat yhteistyötoi- mikunnan vastaavat henkilöt. Työsuojelutoi-

mikunta kokoontuu vähintään kolme kertaa vuodessa.

Työsuojelutoimikunnan toimikausi on kaksi kalenterivuotta.

Työhyvinvointi- ja työsuojelujaosto Työhyvinvointi- ja työsuojelujaosto käsitte- lee työsuojeluun ja työhyvinvointiin liittyviä asioita, kehittää toimintaa sekä valmistelee piirin työsuojelu- ja yhteistyötoimikuntaan tuotavia asioita. Työhyvinvointi- ja työsuoje- lujaoston kokoonpano on sairaanhoitopiirin henkilöstöjohtaja, työsuojelupäällikkö, työ- hyvinvointipäällikkö, työsuojeluvaltuutetut, aluetyösuojelupäällikkö sekä työterveyshuol- lon edustaja. Työhyvinvointi- ja työsuojeluja- oston puheenjohtajana toimii työhyvinvointi- päällikkö ja sihteerinä työkykykoordinaattori.

Työhyvinvointi- ja työsuojelujaosto voi aset- taa työryhmiä käsittelemään ja valmistele- maan määrittelemiään asioita.

Työhyvinvointi- ja työsuojelujaoston toimi- kausi on neljä vuotta työsuojeluvaltuutettujen toimikauden mukaisesti.

10§ Yhteistyötoimikunnan, yhteistyöryhmien ja työsuojelun yhteistoiminnan tehtävät

Esimerkki yhteistoimintaryhmässä

käsiteltävistä asioista

Osaamisen kehittämisen painopisteet ja koulutuksien hyväksymisen pelisäännöt

Miten edellinen vuosi sujui? Alkavan vuoden talousarvio

ja toimintasuunnitelma, Edellisen vuoden

tulevat muutokset.

Onko tulossa muutoksia toimintaan?

Onko henkilöstöön vaikuttavia asioita? Onko työympäristöön vaikuttavia asioita?

Yhteenvetoa ja pohdintaa y -

ksikön tapahtumailmoituk

tilinpäätöksen tarkastelu

sista, sairauspoissaoloista

ja työtapaturmista. Keskustelua talous-,

hankinta- ja toiminta- suunnitelmaa varten. Toimintakertomuksien tarkastelut

Ehdotukset alueellisiin koulutuksiin

Käynnissä tai suunnitelmissa olevien hankkeiden yms. käsittely

Työhyvinvointitutkimusten ja vastaavien tulosten arviointi

Soten valmistelun vaikutukset Lähtijät ja tulijat

Työtilanteen ja resurssoinnin arviointi

Erilaiset palautteet

Miten kesäaika sujui?

Yhteistyötoimikunnan ja yhteistyöryhmien tehtävänä on seurata ja edistää työnantajan ja henkilöstön välistä yhteistoimintaa. Asiat käsitellään yhteistoiminnassa hyvissä ajoin ennen päätöksentekoa, jotta vaikutusmah- dollisuudet turvataan.

Kokouksissa tulee käsitellä ainakin seuraa- via asioita oman alueensa osalta:

•henkilöstön asemaan merkittävästi vaikuttavat palvelutoiminnan ja organisaatiorakenteen muutokset

kehittämishankkeet, muutokset työtehtävissä, töiden ja työtilojen

järjestelyissä

•taloudellista tilaa, toiminta- ja

H

EL

taloussuunnitelmaa sekä talousarvioita ja sen täytäntöönpanoa koskevat esitykset ja

M

IK

U

U

seurantaraportit

M

•henkilöstösuunnitelmat

A

A

L

I

S

K

U

•henkilöstöjohtamisen ja henkilöstön

U

kehittämisen periaatteet

•ulkopuolisen / vuokratyövoiman käyttö

•sisäisen viestinnän periaatteet

U

U

•työkykyä ylläpitävän ja työhyvinvointia

K

I

tukevan toiminnan toteutuminen

T

H

U

H

•taloudellisista tai tuotannollisista syistä

toimeenpantava osa-aikaistaminen,

lomauttaminen tai irtisanominen

•liikkeenluovutukset ja muut

organisaatiomuutokset

•muut periaatteelliset tai muutoin

U

KU

Ä

EIN

H

U

U

K

O

L

E

SÄÄNNÖLLISESTI

U

OKU

UK

TO

U

KU

Ä

ES

K

8 9

yleisluontoiset palvelussuhteeseen ottamista ja palvelussuhteeseen kuuluvia oikeuksia ja velvollisuuksia koskevat asiat, joista ei voida neuvotella ja sopia kunnallisen virkaehtosopimuslain nojalla

Lisäksi yhteistyötoimikunta mm.:

•seuraa aloitetoimintaa

•antaa lausunnon kuntoilu- ja

virkistystoimintaa koskevan määrärahan

käytöstä

•käsittelee henkilöstö- ja koulutus-

suunnitelman

Työsuojeluyhteistoiminnassa on käsiteltävä laajakantoiset ja työpaikkaa yleisesti koskevat asiat:

•työntekijän turvallisuuteen ja terveyteen

välittömästi vaikuttavat asiat ja niitä

koskevat muutokset

•periaatteet ja tapa, joiden mukaan

työpaikan vaarat ja haitat selvitetään sekä edellä tarkoitetussa selvityksessä ja työterveyshuollon tekemässä työpaikkaselvityksessä esille tulleet

työntekijöiden turvallisuuteen ja terveyteen

yleisesti vaikuttavat seikat

•työkykyä ylläpitävään toimintaan liittyvät

ja muut työntekijöiden turvallisuuteen ja terveyteen vaikuttavat kehittämistavoitteet

ja -ohjelmat

•työntekijöiden turvallisuuteen, terveyteen

ja työkykyyn vaikuttavat työn järjestelyyn ja mitoitukseen sekä niiden olennaisiin

muutoksiin liittyvät asiat

•työsuojeluviranomaisen valvontaan

kuuluvassa laissa tarkoitetun työtekijöille annettavan opetuksen, ohjauksen ja

perehdyttämisen tarve ja järjestelyt

•työhön, työympäristöön ja työyhteisön tilaan

liittyvät, työn turvallisuutta ja terveellisyyttä

kuvaavat tilasto- ja muut seurantatiedot

•edellä olevissa kohdissa tarkoitettujen

asioiden toteutumisen ja vaikutusten seuranta.

Työsuojelun yhteistoiminnassa käsiteltäviä asioita ovat lisäksi työhyvinvoinnin edistämi- nen, henkilöstön ikääntymisen vaikutukset, työsuojelua koskevan tiedotuksen ja ensiavun järjestäminen, päihdeongelmien ennaltaeh- käisyä ja päihteiden väärinkäyttöä koskevat menettelytavat ja hoitoonohjauksen mallit sekä aktiivisen tukemisen ja kuntoutukseen ohjaamisen menettelyt.

11 § Kokoukset

Yhteistyötoimikunta, työsuojelutoimikunta, yhteistyöryhmät sekä työhyvinvointi- ja työ- suojelujaosto kokoontuvat puheenjohtajan tai varapuheenjohtajan kutsusta. Yhteistyö- toimikunnan, työsuojelutoimikunnan ja työ- hyvinvointi- ja työsuojelujaoston kokous on lisäksi kutsuttava koolle kahden viikon kulu- essa siitä kun neljännes jäsenistä sitä vaatii.

Yhteistyötoimikunnan, työsuojelutoimikun- nan, yhteistyöryhmien sekä työhyvinvoinnin- ja työsuojelujaoston asialistat valmistellaan sihteerin, puheenjohtajan ja varapuheenjoh- tajan yhteistyönä. Jokaisella jäsenellä on vel- vollisuus ja oikeus esittää listalle tiedossaan olevia yhteistoiminta-asioita. Työnantajan edustajilla on erityinen vastuu siitä, että yh- teistyötoimikunta, työsuojelutoimikunta, yh- teistyöryhmät sekä työhyvinvointi- ja työsuo- jelujaosto käsittelevät vuosittain niille kuulu- vat asiat.

Yhteistyötoimikunnan, yhteistyöryhmien ja työhyvinvointi- ja työsuojelujaoston tulee ko- koontua säännöllisesti, vähintään neljä ker- taa kalenterivuoden aikana. Kokoukset pide- tään pääsääntöisesti työaikana. Kokouskutsu ja asialista liitteineen toimitetaan jäsenille vähintään viisi päivää ennen kokousta. Työ- suojelutoimikunta kokoontuu vähintään kol- me kertaa vuodessa.

Yhteistyötoimikunta ja työsuojelutoimikun- ta ovat päätösvaltaisia, jos vähintään puolet jäsenistä, joista vähintään kaksi on työnanta- jan edustajia, on paikalla.

Sihteerien tehtävänä on julkaista pöytäkirjat Santrassa sekä toimittaa ne tiedoksi sairaan- hoitopiirin yhteistyötoimikunnan sihteerille ja asianomaiselle johtoryhmälle sekä henki- löille, joita asia koskee taikka joiden odotetaan käynnistävän tarvittavat toimenpiteet.

V LUKU

Muu osallistuminen

12 § Henkilöstöedustus

Sairaanhoitopiirin henkilöstöllä on oikeus asettaa vähintään yksi henkilöstön edustaja sairaanhoitopiirin hallitukseen, sen jaostoi- hin ja johtoryhmään sekä johtokuntiin ja tu- losalueiden, toimi- ja palvelualueiden ja tu- losyksiköitten johtoryhmiin. Henkilöstöllä on myös oikeus asettaa edustajansa toiminnan muutos- ja seurantaryhmiin. Puheenjohtajan päätöksellä ryhmiin voidaan ottaa useampi edustaja.

Henkilöstön edustajan tehtävänä on esit- tää asioihin liittyviä henkilöstön näkemyksiä ja informoida edustamalleen henkilöstölle henkilöstöä koskevista päätöksistä ja niiden perusteluista.

VI LUKU

Säädökset

14 § Ajankäyttö

yhteistoimintatehtävissä

Henkilöstön edustajille annetaan vapautus- ta säännönmukaisista virka- ja työtehtävistä ajaksi, jonka he tarvitsevat yhteistoimintame- nettelyä sekä yhteistoimintakoulutusta varten.

Henkilöstöjärjestöt sopivat henkilöstöedus- tuksen periaatteet.

Työryhmien perustajan tulee tiedottaa työ- ryhmän perustamisesta VSSHP:n koordinoi- ville pääluottamusmiehille käyttäen sähkö- postia.

13 § Henkilökuntaneuvostot

Sairaanhoitopiirin alueella on mahdollista muodostaa henkilökuntaneuvostoja. Henki- lökuntaneuvostolla tulee olla oma toiminta- ohjeensa ja se päättää omasta kokouskäytän- nöstään. Henkilökuntaneuvostossa on oltava edustus kaikista henkilöstöjärjestöistä.

Työnantaja voi halutessaan nimetä edusta- jan henkilökuntaneuvostoihin.

Luottamusmiesten ja työsuojeluvaltuutet- tujen kokonaisajankäyttö lasketaan kunnal- lisen alan ajankäyttöä koskevan sopimuksen mukaan sairaanhoitopiirin henkilöstömäärän perusteella. Aikaresurssin jakamista koskevat päätökset tekee sairaanhoitopiirin henkilöstö- johtaja.

10 11

15 § Kokouspalkkiot ja ansiomenetyksen korvaaminen

Sairaanhoitopiirin viranhaltija tai työntekijä, joka osallistuu varsinaisella työajallaan yh- teistyötoimikunnan, henkilökuntaneuvoston, jaoston tai työryhmän kokoukseen jäsenenä, sihteerinä tai asiantuntijana, on oikeus saada kokous- ja matka-ajalta varsinainen palkkan- sa.

Henkilöstön edustajalle, joka varsinaisen työaikansa ulkopuolella osallistuu kokouk- seen, suoritetaan korvaus, joka vastaa suu- ruudeltaan osallistujan säännöllisen työajan palkkaa. Henkilöstön edustajalla on työnan- tajan harkinnan mukaan myös mahdollisuus ottaa vastaava aika vapaana työajanseuranta- tietojärjestelmiä hyväksikäyttäen.

16 § Erimielisyyksien ratkaiseminen

Erimielisyystilanteissa osapuolten näkemyk- set kirjataan pöytäkirjaan, sekä se kanta, joka tulee kokouksen päätökseksi. Työnantajan ja henkilöstön väliset, yhteistoiminnallisiin rik- komuksiin ja laiminlyönteihin liittyvät riita- asiat käsitellään Kunnallisen yhteistoiminta- lain 23§:n mukaisesti. Työsuojeluun liittyvät erimielisyydet ratkaistaan Kunnallisen työ- suojelun yhteistoimintasopimuksen 12§:n mukaan.

17 § Voimassaolo

Sopimus on voimassa toistaiseksi. Sopimus on irtisanottavissa molemmin puolin kuuden kuukauden irtisanomisajalla.

Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin kuntayhtymän puolesta

Xxxxx Xxxxxx

sairaanhoitopiirin johtaja

Xxxxxxxxx Xxxxxx

henkilöstöjohtaja

Xxxx Xxxxxx

työsuojelupäällikkö

Henkilöstöjärjestöjen puolesta

Xxxxx Xxxxxxx pääluottamusmies JHL ry

Xxxx Xxxxxxxxxx pääluottamusmies JUKO KTN ry

Xxxxxxx Xxxxx pääluottamusmies JUKO ry

Xxxxx Xxxxxxxx pääluottamusmies Xxxx ry

Xxxxx Xxxxxxxxxx pääluottamusmies JYTY ry

Xxxxx Xxxxx pääluottamusmies SuPer ry

Työsuojeluvaltuutettujen puolesta

Xxxxx-Xxxxx Xxxx-Xxxxxxxx

koordinoiva työsuojeluvaltuutettu

Liite 1

Laissa työnantajan ja henkilöstön välisestä yhteistoiminnasta kunnissa säädetään mm. seuraa- vista yhteistoiminnassa velvoittavista tai huomioon otettavista seikoista:

– osapuolet

– tietojen antaminen

– säännökset työvoiman käytön vähentämistä koskien (lomautukset, osa-aikaistamiset, irtisanomiset)

– vuokratyövoiman käyttö

– liikkeen luovutus

– henkilöstön edustajan aloiteoikeus

– yhteistoimintavelvoitteiden täyttyminen

– yhteistoimintamenettelystä poikkeaminen

– kirjaaminen

– julkisuus

– sopimisoikeus

– henkilöstö- ja koulutussuunnitelma

– hyvitys- ja rangaistussäännökset.

Laissa työsuojelun yhteistoiminnasta säädetään mm. seuraavista työsuojelun yhteistoiminnassa velvoittavista tai huomioon otettavista seikoista:

– sopimisoikeus

– käsittely

– työsuojelupäällikön ja työsuojeluvaltuutettujen asema, valinta ja tehtävät

– työsuojeluvaltuutettujen oikeus tiedon saantiin, oikeus saada koulutusta ja ajankäyttö

– työsuojeluvaltuutettujen oikeus keskeyttää vaarallinen työ

– työsuojelutoimikunnan valitseminen ja kokoonpano

– yhteisen työpaikan käsite.

Lisätietoa yhteistoiminnasta:

Laki työnantajan ja henkilöstön välisestä yhteistoiminnasta kunnissa 13.4.2007/449 xxxx://xxx.xxxxxx.xx/xx/xxxx/xxxxxxxx/0000/00000000

Laki työsuojelun valvonnasta ja työsuojeluyhteistyöstä työpaikalla 20.1.2006/44 xxxx://xxx.xxxxxx.xx/xx/xxxx/xxxxxxxx/0000/00000000

Työturvallisuuslaki 23.8.2002/738

xxxx://xxx.xxxxxx.xx/xx/xxxx/xxxxxxxx/0000/00000000

12 13

Henkilöstö- ja koulutussuunnitelma

Kunnassa on laadittava yhteistoimintamenettelyssä vuosittain henkilöstö- ja koulutussuunni- telma. Henkilöstö- ja koulutussuunnitelmasta tulee käydä ilmi kunnan koko huomioon ottaen ainakin:

1. toteutuneiden määräaikaisten työ- ja virkasuhteiden määrä sekä arvio näiden kehittymisestä

2. periaatteet erilaisten työsuhdemuotojen käytöstä

3. yleiset periaatteet, joilla pyritään ylläpitämään työkyvyttömyysuhan alaisten ja ikääntyneiden työntekijöiden työkykyä sekä työttömyysuhan alaisten työntekijöiden työmarkkinakelpoisuutta

4. arvio koko henkilöstön ammatillisesta osaamisesta sekä ammatillisen osaamisen vaatimuksis- sa tapahtuvista muutoksista ja näiden syistä sekä tähän arvioon perustuva vuosittainen suun- nitelma henkilöstöryhmittäin tai muutoin tarkoituksenmukaisella tavalla ryhmiteltynä

5. suunnitelmien toteuttaminen ja seurantamenettelyt. Henkilöstö- ja koulutussuunnitelmaan tulee lisäksi sisällyttää periaatteet, joiden mukaisesti työnantaja hankkii henkilöstölleen työ- sopimuslain 7 luvun 13 §:n ja kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain 37 b §:n mukaista työl- listymistä edistävää valmennusta tai koulutusta.

Henkilöstö- ja koulutussuunnitelmassa tulee kiinnittää huomiota:

1. osatyökykyisten työllistämisen periaatteisiin

2. joustaviin työaikajärjestelyihin.

Henkilöstö- ja koulutussuunnitelmaa käsiteltäessä työnantajan on pyydettäessä selvitettävä, mi- ten jatkossa on tarkoitus ylläpitää pidempään osaamisen kehittämisestä vaille jääneiden työnte- kijöiden ammatillista osaamista.

14