MEDIALIITON

ja TEOLLISUUSLIITON sekä

VIESTINTÄALAN TOIMIHENKILÖT GRAFINET ry:n

välinen

TOIMIHENKILÖITÄ

koskeva

TYÖEHTOSOPIMUS 2022–2024

SOVELTAMISOHJEINEEN

Sopimus on voimassa 29.2.2024 saakka

MEDIALIITON

ja TEOLLISUUSLIITON sekä

VIESTINTÄALAN TOIMIHENKILÖT GRAFINET ry:n

välinen

TOIMIHENKILÖITÄ

koskeva

TYÖEHTOSOPIMUS 2022–2024

SOVELTAMISOHJEINEEN

Sopimus on voimassa 29.2.2024 saakka

SISÄLLYSLUETTELO

Työehtosopimuksen tarkoitus 4

Hyvä neuvottelutapa 5

Työehtosopimuspöytäkirja 6

1. Soveltamisala ja voimassaolo 12

1.1 Sopimuksen soveltamisala 12

1.2 Sopimuksen voimassaolo ja noudattaminen 12

1.3 Jatkuva neuvottelumenettely 12

1.4 Valvontavelvollisuus 12

2. Työsuhde 14

2.1 Työsopimuksen solmiminen 14

2.2 Työsuhteen ehtojen muuttaminen 14

3. Työaikamääräykset 16

3.1 Säännöllinen työaika 16

3.2 Keskimääräinen säännöllinen viikkotyöaika 16

3.3 Ilta- ja yötyölisät 16

3.4 Vapaapäivät 16

3.5 Arkipyhäviikot 17

3.6 Yli- ja lisätyö 17

3.7 Sunnuntaityö 18

3.8 Varallaolo 18

3.9 Hälytysluontoinen työ 18

3.10 Lepoajat 19

3.11 Työaikapankki 19

3.12 40-tuntista työviikkoa tekeviä toimihenkilöitä koskeva työajan lyhennys 20

3.13 Sanomalehtityötä koskeva erityismääräys 21

4. Palkat ja palkanmaksu – tova (tullut voimaan 1.10.2008) 24

4.1 Palkkarakenne 24

4.2 Työtehtävien muuttuminen 24

4.3 Vähimmäispalkat 25

4.4 Henkilökohtaisen palkan kokemusosa 25

4.5 Henkilökohtaisen pätevyyden ja työsuorituksen arviointi 25

4.6 Harjoittelijat ja kesätyöntekijät 25

4.7 Työaikojen vaikutus vähimmäispalkkoihin 26

4.8 Osa-ajan palkka 26

4.9 Sijaisuus 26

4.10 Palkan maksaminen 26

4.11 Muut palkkausjärjestelmät 26

4.12 Provisiopalkkaiset 26

4.13 Jouluraha 27

5. Lomat 30

5.1 Vuosiloma 30

5.2 Talviloma 30

5.3 Lomakorvaus työsuhteen jatkuessa ja prosentuaalinen lomapalkka 31

6. Sairaus- ja perhevapaat 34

6.1 Lääkärissäkäynti 34

6.2 Näkökykyä rasittava työ 35

6.3 Sairausajan palkka 35

6.4 Raskaus- ja vanhempainvapaa 36

6.5 Sairausvakuutuskorvaukset 36

6.6 Sairaan lapsen hoitaminen 37

6.7 Lyhyt tilapäinen vapaa 37

7. Muut määräykset 40

7.1 Jäsenmaksujen perintä ja tilitys 40

7.2 Luottamustehtävät 40

7.3 Asevelvollisuus, aseeton ja siviilipalvelus sekä rauhanturvaamistehtävät 40

7.4 Kertausharjoitukset 40

7.5 Ryhmähenkivakuutus 40

7.6 Vastuuvakuutus 40

7.7 Järjestäytymisoikeus 40

8. Neuvottelumääräykset ja työrauha 44

8.1 Kokoontuminen työpaikalla 44

8.2 Paikallinen sopiminen 44

8.3 Työpaikan neuvottelujärjestys 44

8.4 Erimielisyyksien käsittely 45

8.5 Välimiesoikeus 45

8.6 Työrauha 46

8.7 Työriidat, joihin toimihenkilöt eivät osallistu 46

8.8 Selviytymistoimet yrityksen taloudellisissa vaikeuksissa 46

9. Yhteistoiminta viestintäteollisuudessa 48

10. Sopimus irtisanomisesta ja lomauttamisesta 49

Lomauttaminen 49

Irtisanominen työntekijän henkilöön liittyvästä syystä 50

Irtisanomismenettely 50

Erinäisiä määräyksiä 51

Erimielisyyksien selvittäminen 52

11. Luottamushenkilösopimus 54

12. Koulutussopimus 58

13. Työsuojelusopimus – yleinen osa 60

14. Työsuojelusopimus – erityinen osa 62

15. Hoitoonohjaus ja hoitoonohjaussopimusmalli 64

16. Matka- ym. korvaukset ja päivärahat 65

17. Tova-opas: Lyhennelmä toimihenkilöiden palkkausjärjestelmäoppaasta 67

Asiahakemisto 73

Käytetyt lyhenteet:

TAL Työaikalaki

TSL Työsopimuslaki

VLL Vuosilomalaki

Yt Yhteistoiminta

TYÖEHTOSOPIMUKSEN TARKOITUS

Liitot ovat sopineet työehtosopimuksen tarkoitukseksi seuraavaa:

Työehtosopimuslain mukaan työehtosopimus on liittojen välinen sopimus ehdoista, joita yrityksessä on työsopimuksissa ja työsuhteissa noudatettava.

Yrityksen menestyminen, henkilöstön kehittyvät työehdot sekä työrauha ovat työehtosopimustoi- minnan peruslähtökohtia.

Liitot pyrkivät työehtosopimustoiminnassaan edistämään sekä työnantajien että työntekijöiden kan- nalta olennaisia ja tärkeitä tavoitteita, joitten mukaisesti yrityksissä:

• kyetään kannattavasti harjoittamaan toimintaa asiakkaita palvelemalla, mikä on edellytyksenä kilpailukykyisille työehdoille ja työsuhdeturvalle,

• kyetään tarjoamaan yritysten palveluksessa olevalle henkilöstölle mahdollisuudet kehittää osaamistaan ja ammattitaitoaan ja siten lisätä vastuutaan ja motivaatiotaan yritystoiminnan ja työn jatkuvuuden turvaamiseksi,

• voidaan hyödyntää yhteistoimintaa ja osallistumisjärjestelmiä käyttämällä koko organisaation osaaminen ja resurssit,

• voidaan yhteistyössä edistää tuottavuutta ja kannattavuutta sekä luoda tuottavuuden kohottamiseen tähtäävä, motivoiva palkkaus- ja palkkiojärjestelmä.

HYVÄ NEUVOTTELUTAPA

Luottamusta lisäävän neuvottelukulttuurin edellytyksiä:

• Neuvotteluosapuolet ovat tasa-arvoisia. Tavoitteena on yhteisymmärryksen saavuttaminen.

• Neuvotteluosapuolten erilaiset edut tunnustetaan ja yhteistyö perustuu keskinäiseen kunnioitukseen.

• Neuvottelun kohteena olevista asioista tiedotetaan ajoissa ja seikkaperäisesti. Tavoiteltavan ratkaisun tarpeellisuus, vaikutukset ja vaihtoehdot selvitetään yhdessä.

• Neuvottelutavat perustuvat avoimuuteen, rehellisyyteen ja asioihin perehtymiseen.

• Neuvottelut työehtosopimuksen tulkintaa koskevissa kysymyksissä käydään työehtosopimuksen neuvottelujärjestyksen mukaisesti. Muissa asioissa aluksi sovitaan neuvottelujärjestys sekä todetaan osapuolet ja neuvottelijoiden valtuudet.

• Neuvottelut käydään joutuisasti aiheetonta hätäilyä tai viivyttelyä välttäen.

• Neuvottelutulos kirjataan riittävän tarkasti ja mahdollisimman ymmärrettävästi myöhempien erimielisyyksien välttämiseksi.

• Mikäli työehtosopimuksen tulkintaa koskevassa neuvottelussa jäädään erimielisiksi, kirjataan osapuolten kannat perusteluineen aina yhteiseen muistioon.

Liittojen neuvotteluyhteistyössä toteutetaan lisäksi seuraavia periaatteita:

• Tulkinnanvaraisessa tapauksessa ei sitouduta ennakolta yhden osapuolen kantaan.

• Liitot pyrkivät sopimusten tulkitsijoina objektiiviseen neuvotteluratkaisuun, joka sisältää selkeät perustelut.

TYÖEHTOSOPIMUSPÖYTÄKIRJA

MEDIALIITTO

TEOLLISUUSLIITTO / VIESTINTÄALAN TOIMIHENKILÖT GRAFINET TYÖEHTOSOPIMUSPÖYTÄKIRJA

Aika 24.2.2022

Paikka Medialiiton neuvottelutilat, Xxxxxxxxxx 00, Xxxxxxxx

Läsnä Xxxx Xxxxx Teollisuusliitto Xxxxxx Xxxxxxxx Teollisuusliitto Xxxxxxx Xxxxxxxx Teollisuusliitto Xxxx Xxxxxxxxx Teollisuusliitto Xxxxx Xxxxxxxx Grafinet

Xxxx Xxxxx Grafinet

Sovittiin, että liittojen välillä 28.2.2022 asti voimassa oleva toimihenkilöitä koskeva työehtosopimus uudis- tetaan seuraavin lisäyksin:

1. Sopimuskausi

Sopimuskausi on 1.3.2022–29.2.2024.

2. Palkankorotukset

2.1 Palkkojen korottaminen 1.6.2022

Yleiskorotus

Henkilökohtaisia palkkoja korotetaan 1,3 %:n suurui- sella yleiskorotuksella.

Provisiopalkkaisten osalta palkankorotukset toteute- taan siten, että provisiopalkka kokonaisuudessaan nousee samalla työmäärällä keskimäärin yleiskoro- tuksen verran.

Yrityskohtainen erä

Erän suuruus on 0,6 % ja se lasketaan toimihenkilöi- den yleiskorotuksella korottamattomien maaliskuussa 2022 maksettujen henkilökohtaisten palkkojen sum- masta.

Henkilökohtaiset palkat eivät sisällä olosuhteista tai työajoista johtuvia lisiä.

Luottamusmiehelle tai jos luottamusmiestä ei ole, henkilökunnalle selvitetään erän määräytymisperus- teet ja suuruus.

Erän käytöstä ja jakoperusteista neuvotellaan ja pyri- tään sopimaan paikallisesti.

Xxxxx Xxxxx Medialiitto

Xxxx Xxxxxxxx Medialiitto

Xxxxx Xxx Medialiitto, sihteeri

Mikäli erän käytöstä ei sovita 15.5.2022 mennessä, 0,2 % jaetaan yleiskorotuksena ja työnantaja päättää 0,4 %:n jakamisesta. Työnantajan tulee tällöin selvit- tää luottamusmiehelle tai henkilökunnalle, kuinka erä on käytetty sekä palkankorotusten kohdistumisen pe- rusteet.

Vähimmäispalkat

Vähimmäispalkkoja korotetaan 1,6 %:lla.

Lisät

Ilta- ja yötyölisää korotetaan 1,9 %:lla.

2.2 Vuosi 2023

Sopijapuolet sitoutuvat neuvottelemaan 31.12.2022 mennessä kustannusvaikutuksen ajalle 1.3.2023– 29.2.2024. Mikäli neuvottelutulosta ei saavute- ta 31.12.2022 mennessä, työehtosopimus päättyy 28.2.2023, ellei toisin sovita.

3. Työaikamääräykset

3.1. Liukuva työaika

Muutetaan 3.1.3 kohdan ensimmäinen kappale kuu- lumaan seuraavasti:

Työnantaja ja työntekijä saavat sopia liukuvasta työ- ajasta niin, että työntekijä voi sovituissa rajoissa mää- rätä päivittäisen työaikansa sijoittamisesta. Sovittaes- sa liukuvasta työajasta on sovittava ainakin:

1) yhdenjaksoisesta kiinteästä työajasta;

2) työajan vuorokautisesta liukumarajasta ja xxxxxxx- ajan sijoittamisesta;

3) lepoaikojen sijoittamisesta;

4) säännöllisen työajan ylitysten ja alitusten enimmäis- kertymästä.

(TAL 12.1§: Tämä määräys ei ole työehtosopimuksen osa)

3.2. Varallaolo

Muutetaan kohta 3.8 kuulumaan seuraavasti:

Työaikalain mukainen vapaamuotoinen varallaolo

Työnantaja ja toimihenkilö saavat sopia varallaolosta ja siitä maksettavasta korvauksesta. Varallaolon aika- na toimihenkilön on oltava työnantajan tavoitettavissa niin, että hänet voidaan kutsua työhön. Varallaolaikaa ei lueta työaikaan, ellei toimihenkilön ole oleskeltava työpaikalla tai sen välittömässä läheisyydessä. Varalla- olo ei saa kohtuuttomasti haitata toimihenkilön vapaa- ajan käyttöä.

Varallaolokorvauksen määrä tai sen määräytymis- perusteiden sekä varallaolon ehtojen on oltava toimi- henkilön tiedossa sopimusta tehtäessä. Korvauksen määrässä on otettava huomioon varallaolosta toimi- henkilön vapaa-ajan käytölle aiheutuvat rajoitukset.

(TAL 4§: Tämä määräys ei ole työehtosopimuksen osa)

Asuntovarallaolo

Ellei paikallisesti toisin sovita, noudatetaan seuraavia määräyksiä:

1. Jos toimihenkilö on sopimuksen mukaan velvolli- nen oleskelemaan asunnossaan tai muualla päivystys- valmiudessa, josta hänet tarvittaessa voidaan sovitulla tavalla kutsua työhön, maksetaan hänelle siltä ajalta, jonka hän joutuu olemaan sidottuna työtä suoritta- matta, puoli palkkaa laskettuna säännöllisestä perus- palkasta.

2. Varallaolokorvaus maksetaan kuitenkin vähintään neljältä varallaolotunnilta.

3. Varallaoloajaksi ei tule sopia toimihenkilön kannal- ta haitallisia ja lyhyitä ajanjaksoja siten, ettei varalla- oloaika olisi yhdenjaksoinen.

4. Varallaoloaikaa ei lueta työaikaan.

5. Varallaolosopimuksen perusteella tehty työ korva- taan 3 luvun 6 §:n mukaisesti.

6. Varallaoloon liittyvästä työhöntulosta toimihenkilöl- le aiheutuvat ylimääräiset kustannukset korvaa työn- antaja.

4. Lomat

4.1 Talviloma

Lisätään kohtaan 5.2 uusi kohta 6:

…6. Talvilomasta siirtyy ensimmäiset viisi yhdenjak- soisena annettua päivää, jos työntekijä on loman al- kaessa työkyvytön.

5. Perhevapaat

Osapuolet sopivat seuraavan työryhmän perustami- sesta:

Työryhmä toteuttaa perhevapaauudistuksesta johtuvat muutokset työehtosopimuksen määräyksiin yhdessä sovitulla tavalla uudistuksen voimaantuloon 1.8.2022 mennessä. Mikäli muutoksista sovitaan, ne tehdään siten, että työnantajan kustannukset eivät nouse ja palkallisten vapaapäivien kokonaislukumäärä pysyy enintään muutosta edeltävällä tasolla.

Jos työryhmä ei pääse sopimukseen muutoksista tai jos työryhmän työ ei ole valmistunut perhevapaa- uudistukseen liittyvien lakien voimaan tuloon mennes- sä, äitiysvapaan palkkaa koskevaa määräystä sovelle- taan siten, että raskausvapaaseen ja -rahaan oikeutet- tu työntekijä olisi oikeutettu saamaan raskausvapaan ja vanhempainvapaan ajalta palkkaa yhteensä vastaa- valta ajanjaksolta kuin hänelle olisi maksettu äitiys- vapaan palkkaa. Isyysvapaan palkkaa koskevaa mää- räystä sovelletaan puolestaan siten, että vanhempain- vapaaseen ja -rahaan oikeutettu isä olisi oikeutettu saamaan vanhempainvapaan ajalta palkkaa vastaaval- ta ajanjaksolta kuin hänelle olisi maksettu isyysvapaan palkkaa.

6. Yhteistoiminta viestintäteollisuudessa

Muutetaan 9 luvun 3. kohta kuulumaan seuraavasti:

3. Yhteistoimintalain (1333/2021) mukaisen vuoropuhelun toteuttaminen

Yhteistoimintalain soveltamisalan piiriin kuuluvissa yri- tyksissä työnantajan on käytävä yhteistoimintalain 2 luvun mukaisesti säännönmukaista vuoropuhelua hen- kilöstön edustajien kanssa. Vuoropuhelu toteutetaan työnantajan ja henkilöstön edustajan tai edustajien välisessä kokouksessa. Jos vuoropuhelun kohteena oleva asia koskee yhtä useampaa henkilöstöryhmää, yhteistoimintalaki edellyttää, että asia tulee käsitellä kokouksessa kaikkien niiden henkilöstöryhmien edus- tajien kanssa, joita asia koskee.

Vuoropuhelua voidaan jatkossa käydä esimerkiksi neu- vottelukunnan kokouksissa, vaikka yhteistoimintalaissa

ei ole enää määräyksiä neuvottelukunnasta. Neuvot- telukunnan perustamisesta voidaan jatkossakin sopia.

Henkilöstöryhmän ensisijaisia edustajia neuvottelu- kunnassa ovat työehtosopimuksen perusteella valitut luottamushenkilöt sekä työsuojeluvaltuutettu tai muu työsuojeluorganisaatioon kuuluva ryhmän jäsen, toi- mituksellisen henkilöstön osalta myös toimitusosaston puheenjohtaja. Mahdollisesti tarvittavat lisäjäsenet va- litsee kukin henkilöstöryhmä keskuudestaan.

Mikäli työpaikalle valitaan neuvottelukunta ja mikäli henkilöstöryhmällä ei ole työehtosopimuksen perus- teella valittua edustajaa, tällöin kukin henkilöstöryhmä valitsee keskuudestaan kahdeksi vuodeksi kerrallaan edustajat neuvottelukuntaan ryhmien suuruuden mu- kaisesti kuitenkin siten, että kukin yrityksessä edustet- tuna oleva henkilöstöryhmä valitsee vähintään yhden edustajan.

Työnantaja nimeää neuvottelukuntaan omat edusta- jansa, joiden lukumäärä on enintään puolet henkilös- tön edustajien kokonaismäärästä.

Yrityksissä, jotka toimivat yhteisellä omistuspohjalla, voidaan sopia yhteisen neuvottelukunnan perusta- misesta. Milloin se yrityksen itsenäisten toimintayksi- köiden koon tai sijainnin perusteella yhteisesti katso- taan tarkoituksenmukaiseksi, perustetaan kuhunkin toimintayksikköön oma neuvottelukunta.

7. Sopimus irtisanomisesta ja lomauttamisesta

7.1 Lomauttaminen

Muutetaan 10 luvun 4§:n 1. kohta kuulumaan seu- raavasti:

Ellei toisin ole sovittu, työntekijän lomauttamisessa on noudatettava vähintään 5 päivän ilmoitusaikaa. Lo- mautusilmoitusaika alkaa ilmoitusta seuraavasta päi- västä.

7.2 Irtisanomismenettely

Muutetaan 10 luvun 11§:n kohta 3. Irtisanomisajat kuulumaan seuraavasti:

1. Työnantajan noudatettavat irtisanomisajat ovat seu- raavat:

Työsuhde jatkunut keskeytyksettä Irtisanomisaika

• enintään vuoden 14 päivää

• yli vuoden mutta enintään 4 vuotta 1 kuukausi

• yli 4 vuotta mutta enintään 8 vuotta 2 kuukautta

• yli 8 vuotta mutta enintään 12 vuotta 4 kuukautta

• yli 12 vuotta 6 kuukautta

2. Työntekijän noudatettavat irtisanomisajat ovat seu- raavat:

Työsuhde jatkunut keskeytyksettä Irtisanomisaika

• enintään 5 vuotta 14 päivää

• yli 5 vuotta 1 kuukausi

3. Kohdista 1. ja 2. poiketen voivat työnantaja ja toimi- henkilö sopia työsopimuksella siitä, että toimihenkilön noudattama irtisanomisaika on enintään 3 kuukaut- ta. Työnantajan noudattama irtisanomisaika ei voi olla toimihenkilön irtisanomisaikaa lyhyempi.

Näissä tapauksissa työsuhteen jatkuttua yli 8 vuot- ta työnantajan noudattama irtisanomisaika kuitenkin pitenee kohdan 1. mukaisesti. Työsuhdetta päätet- täessä voidaan sopia toimihenkilön noudattamasta irtisanomisajasta toisin.

4. Irtisanomisaika alkaa ilmoitusta seuraavasta päivästä.

7.3 Irtisanomissuoja raskauden ja perhevapaan aikana

Määräys 1.8.2022 alkaen:

14 § Irtisanomissuoja raskauden ja perhevapaan aikana (TSL 7:9)

Työnantaja ei saa irtisanoa työsopimusta työntekijän raskauden johdosta eikä sillä perusteella, että työn- tekijä käyttää oikeuttaan työsopimuslain 4 luvussa säädettyyn perhevapaaseen. Työnantajan pyynnöstä työntekijän on esitettävä selvitys raskaudestaan.

Jos työnantaja irtisanoo raskaana olevan tai muu- ta kuin työsopimuslain 4 luvun 7 a §:ssä säädettyä perhevapaata käyttävän työntekijän työsopimuksen, katsotaan irtisanomisen johtuneen työntekijän raskau- desta tai perhevapaan käyttämisestä, jollei työnantaja voi osoittaa sen johtuneen muusta seikasta.

Työnantaja saa irtisanoa raskaus-, erityisraskaus-, vanhempain- tai hoitovapaalla olevan työntekijän työ- sopimuksen työsopimuslain 7 luvun 3 §:n perusteella vain, jos työnantajan toiminta päättyy kokonaan.

Viittaus lakiin tarkoittaa sitä, että lainsäännöstä nouda- tetaan sen sisältöisenä kuin se kulloinkin on voimassa.

8. Luottamusmiessopimus

8.1 Luottamusmies -nimikkeen muuttaminen luottamushenkilö

-nimikkeeksi

Sovittiin, että luottamusmies -nimike korvataan luot- tamushenkilö -nimikkeellä.

8.2 Luottamusmiehen valitseminen

Muutetaan luottamusmiessopimuksen 3§ 1. kohdan ensimmäinen kappale kuulumaan seuraavasti:

Työehtosopimuksen tarkoittamat, työehtosopimukseen sidottuun järjestöön kuuluvat työpaikan toimihenkilöt kussakin yrityksessä valitsevat vähintään kahdeksi vuo- deksi kerrallaan pääluottamushenkilön, hänen vara- henkilönsä ja osaston luottamushenkilön.

9. Tutustu työelämään ja tienaa

Uudistetaan Tutustu työelämään ja tienaa -sopimus vuosille 2022–2023. Korvaus vuonna 2022 ja 2023

on 365 euroa.

10. Etätyö

Lisätään allekirjoituspöytäkirjaan seuraava suositus:

Liitot ovat yhteistyössä laatineet etätyökäytäntöjä kos- kevan ohjeistuksen, jota yritykset voivat halutessaan hyödyntää.

Etätyötä tehdään sovellettavan lainsäädännön, työeh- tosopimuksen ja yrityksessä noudatettavien pelisään- töjen puitteissa.

Työnantaja päättää työnjohto-oikeutensa puitteissa, milloin etätyön tekeminen on mahdollista ja miten etätyökäytäntöjä on mahdollisesti muutettava. Niis- sä tehtävissä, joissa työnantaja katsoo etätyön ole- van mahdollista, toimihenkilö voi tehdä etätyötä yrityk- sen kulloisenkin käytännön mukaisesti. Liitot ovat yhtä mieltä siitä, että paikallisten osapuolten on hyvä käydä vuoropuhelua etätyökäytännöistä ja niiden kehittämi- sestä työpaikan rakenne ja organisaatio huomioiden. Vuoropuhelua voidaan käydä esimerkiksi seuraavista etätyöhön liittyvistä asioista:

• Työvälineet ja niiden käyttö

• Työaika ja työajan seuranta

• Tietoturva

• Yhteydenpito/tiedonkulku

• Etätyön tekemisen paikat

• Työsuojelulliset näkökohdat

• Vakuutussuojan kattavuus

• Poissaoloihin ja niistä ilmoittamiseen liittyvät säännöt

• Ongelmatilanteisiin puuttuminen

Etätyötä koskeva ohjeistus ei ole työehtosopimuksen osa.

11. Palkkatasa-arvo ja yhdenvertaisuus

Lisätään allekirjoituspöytäkirjaan seuraava teksti:

Työehtosopimusosapuolet pitävät tärkeänä sukupuol- ten välisen tasa-arvon ja työntekijöiden yhdenvertai- suuden edistämistä työpaikoilla.

12. Työhyvinvointi

Lisätään allekirjoituspöytäkirjaan seuraava teksti:

Henkilöstön hyvinvointi luo edellytyksiä menestyvälle liiketoiminnalle ja tekee mahdolliseksi pidemmät työ- urat. Työhyvinvointi syntyy työyhteisön sekä yksilöiden erilaiset tarpeet, resurssit ja vahvuudet tunnistavasta johtamisesta.

Liitot kannustavat työhyvinvoinnin kehittämiseen yri- tyksissä suositellen:

• hyödyntämään Työturvallisuuskeskuksen koulutustarjontaa ja viestintäalojen työalatoimikunnan asiantuntemusta.

• ikäjohtamisessa kannattaa tutustua Työturvallisuuskeskuksen työkaarimalliin ja sen tarjoamiin ilmaisiin työkaluihin.

• käsittelemään työsuojelutoimikunnassa työaikoihin liittyviä käytäntöjä ja yötyötä tekevien erityistarpeita ja jaksamista. Työaikapankkijärjestelmä saattaa tuoda lisämahdollisuuksia työaikakysymyksissä.

• tutustumaan työhyvinvointikortti

-koulutukseen.

13. Palkkausjärjestelmä

Liitot järjestävät yhteistä koulutusta toimihenkilöiden palkkausjärjestelmästä.

14. Muut korjaukset

Työehtosopimuksen työaikamääräysten 3.6.3 kohdas- ta poistetaan toinen ja kolmas kappale vanhentuneena (Siirtymäkausi).

Määräys joulurahan piirissä olevien oikeudesta saada vuosiloman 24 arkipäivän ylittävä osuus lomakauden ulkopuolella kirjataan myös lukuun Lomat.

Vakuudeksi

Xxxxx Xxx sihteeri

MEDIALIITTO

TEOLLISUUSLIITTO/VIESTINTÄALAN TOIMIHENKILÖT GRAFINET

1 LUKU

SOVELTAMISALA JA VOIMASSAOLO

1.1 Sopimuksen soveltamisala

1.2 Sopimuksen voimassaolo ja noudattaminen

1.3 Jatkuva neuvottelumenettely

1.4 Valvontavelvollisuus

SOVELTAMISALA JA VOIMASSAOLO

1.2 SOPIMUKSEN VOIMASSAOLO JA NOUDATTAMINEN

1.1 SOPIMUKSEN SOVELTAMISALA

1. Tätä työehtosopimusta sovelletaan Medialiiton graafisen alan yritysjäsenten palveluksessa työsken- televiin kaupallisissa, hallinnollisissa ja toimistotehtä- vissä työskenteleviin toimihenkilöihin, lukuun ottamat- ta teknisiä, tuotannollisia tai toimituksellisia tehtäviä.

2. Tämän työehtosopimuksen soveltamispiiriin kuulu- vat lehtiyrityksissä sellaiset toimihenkilötehtävät, joissa ilmoituksen vastaanottoon liittyy suorasyöttöä.

3. Sopimus ei kuitenkaan koske henkilöitä, jotka kuu- luvat yrityksen johtoon tai jotka edustavat työnantajaa toimihenkilökunnan palkka- ja työehtoja määriteltäes- sä eikä henkilöitä, joilla on itsenäinen asema ja hallin- nollinen, taloudellinen tai toiminnallinen vastuu yrityk- sessä tai sen huomattavassa osassa sekä asemaltaan näihin verrattavissa olevia henkilöitä.

Ylärajavetoa ja soveltamisalaa määriteltäessä otetaan huomioon viestintäalan erilaiset yritysorganisaatiot ja toimet.

4. Osa-aikatyötä tekeviin toimihenkilöihin ja henkilöi- hin, jotka suorittavat työnsä pääasiallisesti provisio- palkalla, noudatetaan tämän sopimuksen määräyksiä soveltuvin osin.

5. Koeajaksi otettu toimihenkilö tulee työehtosopi- muksen alaiseksi työsuhteen alkaessa kuitenkin siten, ettei häneen tänä aikana sovelleta irtisanomisaikaa koskevia määräyksiä.

6. Vuokratyövoiman käytössä noudatetaan työsopi- muslain määräyksiä (TSL 2:9 §).

1. Tämä sopimus on voimassa 1.3.2022–29.2.2024 ja voimassaolo jatkuu senkin jälkeen vuoden kerral- laan, mikäli sitä ei puolin tai toisin irtisanota. Irtisano- misaika on kaksi kuukautta.

2. Järjestöt sitoutuvat noudattamaan tämän sopimuk- sen määräyksiä.

1.3 JATKUVA NEUVOTTELUMENETTELY

Osapuolet voivat sopimuskauden aikana esittää neu- votteluja kysymyksissä, jotka toimialan kehitys ja osa- puolten tarpeet huomioon ottaen on tarkoituksenmu- kaista ratkaista varsinaisten työehtosopimusneuvotte- lujen ajankohdasta riippumatta.

1.4 VALVONTAVELVOLLISUUS

Sopijaosapuolet vastaavat siitä, että niiden jäsen- yhdistykset, jäsenyritykset ja jäsenet noudattavat tä- män sopimuksen määräyksiä ja kaikkia niihin perus- tuvia päätöksiä.

2 LUKU

TYÖSUHDE

2.1 Työsopimuksen solmiminen

2.2 Työsuhteen ehtojen muuttaminen

TYÖSUHDE

2.2 TYÖSUHTEEN EHTOJEN MUUTTAMINEN

2.1 TYÖSOPIMUKSEN SOLMIMINEN

1. Työsopimus tehdään kirjallisesti (vrt TSL 1:4 §).

2. Työsopimus on voimassa toistaiseksi, jollei sitä ole perustellusta syystä tehty määräaikaiseksi. Työnanta- jan aloitteesta ilman perusteltua syytä tehtyä määräai- kaista työsopimusta on pidettävä toistaiseksi voimassa olevana. (TSL 1:3.2)

Toistuvien määräaikaisten työsopimusten käyttö ei ole sallittua silloin, kun määräaikaisten työsopimusten lu- kumäärä tai niiden yhteenlaskettu kesto taikka niistä muodostuva kokonaisuus osoittaa työnantajan työvoi- matarpeen pysyväksi. (TSL 1:3.3)

Uudistettaessa määräaikaista työsopimusta on luot- tamushenkilölle annettava selvitys uudistamisen pe- rusteista.

3. Työnantaja ja työntekijä voivat sopia työnteon aloit- tamisesta alkavasta, enintään kuuden kuukauden pi- tuisesta koeajasta. Jos työntekijä on koeaikana ollut työkyvyttömyyden tai perhevapaan vuoksi poissa työs- tä, työnantajalla on oikeus pidentää koeaikaa kuukau- della kutakin työkyvyttömyys- tai perhevapaajaksoihin sisältyvää 30 kalenteripäivää kohden. Työnantajan on ilmoitettava työntekijälle koeajan pidentämisestä en- nen koeajan päättymistä. (Ks. TSL 1.4.1 §)

Määräaikaisessa työsuhteessa koeaika saa pidennyk- sineen olla korkeintaan puolet työsopimuksen kestos- ta, ei kuitenkaan enempää kuin kuusi kuukautta.

Jos työntekijä vuokratyösuhteen päätyttyä palkataan [työsopimuslain] 1 luvun 7 §:n 3 momentissa tarkoi- tetun käyttäjäyrityksen palvelukseen samoihin tai sa- mankaltaisiin tehtäviin, tämän pykälän 1 momentin mukaisesta koeajan enimmäispituudesta vähennetään se aika, jonka työntekijä oli vuokrattuna käyttäjäyrityk- seen. (Ks. TSL 1:4.2 §)

4 Työsuhteen alussa annetaan selvitys sovelletta- vasta työehtosopimuksesta sekä luottamushenkilö- ja neuvottelujärjestelmästä.

Huomautus:

Mikäli yrityksen työtiloihin ja/tai yrityksen omista- milla laitteilla työskentelemään otetaan yrityksen henkilökuntaan kuulumaton työntekijä, on asiasta neuvoteltava luottamushenkilön kanssa ja selvi- tettävä kyseisen työskentelyn periaatteet ja tarve.

1. Työnantajalla ja hänen edustajallaan on oikeus joh- taa työtä, ja toimihenkilö on velvollinen suorittamaan ne hänen työsopimuksensa edellyttämät tehtävät, jot- ka hänelle annetaan.

2. Xxxxxxx toimihenkilö tilapäisesti tekee muuta kuin hänen työsopimuksensa edellyttämää työtä, ei tämä aiheuta muutosta hänen palkkaansa.

3. Toimihenkilön työsuhteen ehtoja voidaan muuttaa, mikäli molemmat osapuolet siitä sopivat. Mikäli asias- ta ei voida sopia, voidaan muutos toteuttaa, mikäli sille on irtisanomissuojasopimuksen mukainen asiallinen ja painava syy ja mikäli noudatetaan irtisanomisaikaa.

4. Toimihenkilö saatetaan siirtää toimihenkilöase- mansa säilyttäen toiseen tehtävään. Jos se merkitsee huononnusta hänen etuihinsa, tulee tässäkin tapauk- sessa noudattaa irtisanomisaikaa ja asiallisen perus- teen vaatimusta.

5. Muutettaessa työsuhteen ehtoja on muutoksen vai- kutukset työsuhteen etuihin selvitettävä.

SOVELTAMISOHJE:

TYÖSUHTEEN EHTOJEN MUUTTAMINEN

Työsuhteen ehtojen, kuten esimerkiksi työtehtävien ja työ- aikojen muuttamisesta on määräyksiä joissakin alan työ- ehtosopimuksissa. Yhteistoimintasopimus määrittää muu- tostilanteisiin liittyvät neuvotteluvelvoitteet.

Työsuhteen ehtoja voidaan muuttaa sopimalla. Yksipuolinen työsuhteen ehtojen muuttaminen on mahdollista asioissa, jotka kuuluvat työnantajan työnjohto-oikeuteen. Työsopi- muksessa sovitun olennaisen työsuhteen ehdon muuttami- nen vaatii irtisanomisperusteen, ellei muuttamisesta voida sopia.

Työehtosopimuksessa tai työlainsäädännössä määriteltyjä vähimmäisehtoja ei voida sopimuksella alittaa.

3 LUKU

TYÖAIKAMÄÄRÄYKSET

3.1 Säännöllinen työaika

3.2 Keskimääräinen säännöllinen viikkotyöaika

3.3 Ilta- ja yötyölisät

3.4 Vapaapäivät

3.5 Arkipyhäviikot

3.6 Yli- ja lisätyö

3.7 Sunnuntaityö

3.8 Varallaolo

3.9 Hälytysluontoinen työ

3.10 Lepoajat

3.11 Työaikapankki

3.12 40-tuntista työviikkoa tekeviä toimihenkilöitä koskeva työajan lyhentäminen

3.13 Sanomalehtityötä koskeva erityismääräys

TYÖAIKAMÄÄRÄYKSET

3.1 SÄÄNNÖLLINEN TYÖAIKA

1. Toimihenkilön säännöllinen työaika on enintään 7,5 tuntia vuorokaudessa ja 37,5 tuntia viikossa lu- kuun ottamatta niitä tehtäviä tai työpaikkoja, joissa on jatkuvasti noudatettu 8 tunnin vuorokautista ja 40 tunnin viikoittaista työaikaa tai joissa on paikallisesti sovittu, että työaika on enintään 40 tuntia viikossa.

Huomautus:

Liitot ovat todenneet, että niiden välillä vallitsee keskusjärjestöjen kannanoton mukainen yhteis- ymmärrys siitä, että epätarkoituksenmukaisia työvuoroja tulee välttää ja että alle neljän tunnin työvuoroja ei tule työpaikalla käyttää, elleivät toi- mihenkilön tarpeet tai muu perusteltu syy tätä edellytä.

3. Työnantaja ja työntekijä voivat sopia liukuvasta työ- ajasta niin, että työntekijä voi sovituissa rajoissa mää- rätä päivittäisen työaikansa sijoittamisesta. Sovittaes- sa liukuvasta työajasta on sovittava ainakin

1) yhdenjaksoisesta kiinteästä työajasta;

2) työajan vuorokautisesta liukumarajasta ja xxxxxxx- ajan sijoittamisesta;

3) lepoaikojen sijoittamisesta;

4) säännöllisen työajan ylitysten ja alitusten enimmäis- kertymästä.

(TAL 12.1§: Tämä määräys ei ole työehtosopimuksen osa)

2. Työviikko alkaa maanantaina, ellei paikallisesti toi- sin sovita. Työvuorokauden katsotaan alkavan asian- omaisessa yrityksessä yleisesti noudatettavana ajan- kohtana.

Paikallisesti voidaan sopia vuorokautisen liukuma-ajan enimmäispituudesta sekä työajan ylitysten ja alitusten enimmäiskertymästä sekä seurantajaksosta työaika- lain 12.2 §:stä poikkeavasti.

4. Keskeytymättömän 3-vuorotyön työaika on keski- määrin 36 tuntia viikossa.

3.2 KESKIMÄÄRÄINEN SÄÄNNÖLLINEN VIIKKOTYÖAIKA

1. Yrityksen toimintojen sitä vaatiessa työnantaja voi järjestää säännöllisen viikkotyöajan keskimääräiseksi.

Sen käyttöönottaminen edellyttää työajan tasoittumis- suunnitelman laatimista vähintään ajaksi, jonka kulues- sa viikoittainen säännöllinen työaika tasoittuu sanottuun keskimäärään. Tasoittumissuunnitelmaa laadittaessa on neuvoteltava ja pyrittävä sopimaan työpaikan luottamus- henkilön kanssa.

2. Paikallisesti voidaan sopia säännöllisen työajan sijoit- tamisesta siten, että säännöllinen työaika on enintään 12 tuntia vuorokaudessa ja 60 tuntia viikossa. Sään- nöllisen työajan tulee tasoittua viikkotyöajasta riippuen enintään 37,5 tuntiin (40 tunnin työviikko tasoittuu 40 tuntiin) tasoittumisjakson aikana.

3.3 ILTA- JA YÖTYÖLISÄT

1. Toimihenkilölle maksetaan säännöllisen työvuoron tunneilta kello 18–21 väliseltä ajalta iltatyölisää ja kel- lo 21 - 06 väliseltä ajalta yötyölisää.

	1.5.2021	1.6.2022
Iltatyölisä	1,70	1,73
Yötyölisä	3,19	3,25

2. Toimihenkilölle maksetaan lauantaivuorokauden säännöllisen työvuoron tunneilta kello 18–21 välisel- tä ajalta lauantain iltatyölisää ja kello 21–06 väliseltä ajalta lauantain yötyölisää.

1.5.2021

1.6.2022

Lauantain

iltatyölisä

8,27

8,43

Xxxxxxxxx

yötyölisä

15,58

15,88

Huomautus:

Koska em. lisiä maksetaan säännöllisen työvuoron tunneilta, niitä ei makseta ylityön ajalta eivätkä ne sisälly ylityön korotusosaan.

3.4 VAPAAPÄIVÄT

1. Toimihenkilölle viikkoa kohti annettava toinen va- paapäivä voidaan, ellei tästä sopimuksesta muuta joh- du, määrätä

• kiinteäksi viikonpäiväksi, jonka tulee olla lauantai, tai ellei se ole mahdollista, maanantai, taikka

• vaihtuvaksi viikonpäiväksi, jos työtä tehdään vähintään kuutena päivänä viikossa.

Pöytäkirjamerkintä:

Osa-aikatyötä tekevien toimihenkilöiden osalta työaika voidaan myös järjestää siten, että se ja- kautuu kuudelle työpäivälle.

2. Jos työssä noudatetaan keskimääräistä viikkotyöai- kaa, määrätään vapaapäivät siten, että jaksoon tulee niin monta vapaapäivää, että työaika jakson kuluessa tasoittuu säännölliseen viikkotyöaikaan.

3.5 ARKIPYHÄVIIKOT

1. Elleivät tuotantotekniset syyt muuta vaadi, seuraa- vat päivät ovat viikkotyöaikaa lyhentäviä vapaapäiviä, jos toimihenkilöllä on työvuoroluettelon mukainen työ- päivä kyseisenä päivänä:

• uudenvuodenpäivä

• loppiainen

• pitkäperjantai

• toinen pääsiäispäivä

• vapunpäivä

• helatorstai

• juhannusaatto

• itsenäisyyspäivä

• jouluaatto

• joulupäivä

• tapaninpäivä ja

• uudenvuodenaatto.

2. Mikäli tuotannolliset syyt edellyttävät työskentelyä mainittuina päivinä, on tällaisen vapaapäivän menet- täminen korvattava muuna aikana työvuoroluettelon puitteissa annettavilla vapaapäivillä tai korvaamalla nii- nä vapaapäivinä suoritettu työ samalla tavoin kuin mitä viikkoylityöstä on sovittu.

3.6 YLI- JA LISÄTYÖ

1. Ylityönä korvataan työ, jota tehdään työehtosopimuk- sessa määrättyjen työajan säännöllisten enimmäismääri- en lisäksi. Ylityökorvaus maksetaan työaikalain mukaan.

2. Paikallisesti voidaan sopia yhdestä ylityökäsittees- tä. Tällöin ylityökorvauksia ei makseta erikseen vuo- rokautisesta ja viikoittaisesta ylityöstä, vaan tietyn pi- temmän ajanjakson ajalta kaikki ylityötunnit korvataan yhden ja saman ylityökorvaussäännön perusteella. Pai- kallinen sopimus tehdään luottamushenkilön kanssa. (Kopio tiedoksi liitoille.)

Yrityksissä, joissa on valittu sekä Teollisuusliitto/Gra- finetin että ammattiliitto Pron jäseniä edustava luot- tamushenkilö, yhteen ylityökäsitteeseen liittyvät kysy- mykset käsitellään kolmikantaisesti.

3. Toimihenkilön työaika ylityö mukaan lukien ei saa työaikalain mukaan ylittää keskimäärin 48 tuntia vii- kossa. Työajan enimmäismäärän tarkastelujaksona käytetään kalenterivuotta. Kalenterivuoden sijasta voidaan tarkastelujaksoksi sopia paikallisesti vuoden pituinen ajanjakso. Tarkastelujakso alkaa siitä palkan- maksukaudesta, jolta palkka maksetaan lähinnä ka- lenterivuoden vaihtumisen jälkeen.

4. Lisätyötä voidaan teettää toimihenkilön kanssa tehdyllä sopimuksella päivittäisen säännöllisen työajan lisäksi, mikäli toimihenkilön viikoittainen työaika on alle 37,5 tai 40 tuntia.

Lisätyöstä maksetaan tuntiluvun mukaan korottama- ton palkka, jollei korvauksen suorittamisesta xxx xxxx- seen toisin sovittu. Lisätyöstä tulevaa palkkaa lasket- taessa käytetään perusteena samaa tuntipalkkaa kuin ylityöstä tulevaa korotettua palkkaa laskettaessa.

5. Toimihenkilölle, jonka säännöllinen viikoittainen työaika on 37,5 tai 40 tuntia, maksetaan viikkoyli- työkorvaus työvuoroluettelon mukaisena vapaapäivänä työskentelystä. Jos säännöllinen viikkotyöaika ei ole täyttynyt poissaolon johdosta, jonka syynä on vuosi- loma, sairaus, lomautus tai koulutussopimuksen mu- kaiseen ammatilliseen koulutustilaisuuteen osallistu- minen tai vastaava, maksetaan myös tällöin vapaapäi- vänä tehdystä työstä viikkoylityökorvaus.

6. Laskettaessa ylityöstä maksettavaa korotettua palkkaa on peruspalkka laskettava siten, että kuukau- sipalkka jaetaan

• luvulla 158 silloin, kun säännöllinen työaika on 37,5 tuntia viikossa,

• luvulla 162 silloin, kun säännöllinen työaika päivätyössä on 40 tuntia viikossa,

• luvulla 164 silloin, kun säännöllinen työaika vuorotyössä on 40 tuntia viikossa.

Säännöllisen työajan ollessa jokin muu käytetään ja- kajana vastaavasti laskettua säännölliseen työhön to- siasiallisesti keskimäärin kuukaudessa käytettyä työ- tuntien lukumäärää.

Ylityöstä maksettava korvaus voidaan työnantajan ja toimihenkilön niin sopiessa vaihtaa vastaavasti lasket- tuun vapaa-aikaan säännöllisenä työaikana.

7. Jos toimihenkilön suorittama työ jatkuu vuorokau- den vaihteen yli, katsotaan työ lisä- ja ylityökorvausta laskettaessa edellisen vuorokauden työksi siihen saak-

jonka hän joutuu olemaan sidottuna työtä suorittamat- ta, puoli palkkaa laskettuna säännöllisestä peruspal- kasta.

2. Varallaolokorvaus maksetaan kuitenkin vähintään neljältä varallaolotunnilta.

3. Varallaoloajaksi ei tule sopia toimihenkilön kannal- ta haitallisia ja lyhyitä ajanjaksoja siten, ettei varalla- oloaika olisi yhdenjaksoinen.

4. Varallaoloaikaa ei lueta työaikaan.

5. Varallaolosopimuksen perusteella tehty työ korva- taan 3 luvun 6 §:n mukaisesti.

6. Varallaoloon liittyvästä työhöntulosta toimihenkilöl- le aiheutuvat ylimääräiset kustannukset korvaa työn- antaja.

ka, kunnes toimihenkilön työvuoroluettelon mukainen säännöllinen työaika alkaa.

8. Toimihenkilön jäädessä säännöllisen työajan pää- tyttyä ylityöhön, jonka arvioidaan kestävän vähintään kaksi tuntia, varataan hänelle mahdollisuus pitää ruo- kailun kannalta välttämätön tauko tai tilaisuus ruokail- la työn lomassa.

3.7 SUNNUNTAITYÖ

1. Sunnuntaityöstä, jolla tarkoitetaan sunnuntaina, muuna kirkollisena juhlapäivänä, vapunpäivänä ja itse- näisyyspäivänä tehtyä työtä, maksetaan lain perusteella muun siltä ajalta tulevan palkan lisäksi sunnuntaityöko- rotuksena yksinkertainen peruspalkka (vrt. TAL 20 §).

Sunnuntaityön korotusosa voidaan työnantajan ja toi- mihenkilön niin sopiessa vaihtaa vastaavasti laskettuun vapaa-aikaan säännöllisenä työaikana. (TAL 21 §)

2. Sunnuntaina suoritetusta vuorotyöstä maksetaan vuorotyölisä työaikalain perusteella 100 prosentilla ko- rotettuna.

3.8 VARALLAOLO

3.9 HÄLYTYSLUONTOINEN TYÖ

Ellei paikallisesti toisin sovita, noudatetaan seuraavia määräyksiä:

Työaikalain mukainen vapaamuotoinen varallaolo

Työnantaja ja toimihenkilö saavat sopia varallaolosta ja siitä maksettavasta korvauksesta. Varallaolon aika- na toimihenkilön on oltava työnantajan tavoitettavissa niin, että hänet voidaan kutsua työhön. Varallaoloaikaa ei lueta työaikaan, ellei toimihenkilön ole oleskeltava työpaikalla tai sen välittömässä läheisyydessä. Varalla- olo ei saa kohtuuttomasti haitata toimihenkilön vapaa- ajan käyttöä.

Varallaolokorvauksen määrä tai sen määräytymispe- rusteiden sekä varallaolon ehtojen on oltava toimihen- kilön tiedossa sopimusta tehtäessä. Korvauksen mää- rässä on otettava huomioon varallaolosta toimihenki- lön vapaa-ajan käytölle aiheutuvat rajoitukset.

(TAL 4§: Tämä määräys ei ole työehtosopimuksen osa)

Asuntovarallaolo

Ellei paikallisesti toisin sovita, noudatetaan seuraavia määräyksiä:

1. Jos toimihenkilö sopimuksen mukaan on velvolli- nen oleskelemaan asunnossaan tai muualla päivystys- valmiudessa, josta hänet tarvittaessa voidaan sovitulla tavalla kutsua työhön, maksetaan hänelle siltä ajalta,

1. Hälytysluontoisessa työssä työ tehdään hälytyskut- sun perusteella ja toimihenkilö joutuu tulemaan työhön säännöllisen työaikansa ulkopuolella jo poistuttuaan työpaikalta.

2. Hälytysrahana maksetaan kolmen tunnin palkka.

3. Milloin kutsu hälytysluontoiseen työhön on edellyt- tänyt työskentelyä kello 21.00 ja 06.00 välisenä aika- na, maksetaan työhön käytetyltä ajalta 100 prosentilla korotettu peruspalkka, mihin sisältyvät mahdolliset yli- työkorotukset.

Milloin kutsu hälytysluontoiseen työhön on annettu sunnuntaina, muuna kirkollisena juhlapäivänä, itsenäi- syyspäivänä tai vapunpäivänä 06.00 ja 21.00 välisenä aikana, maksetaan työhön käytetyltä ajalta 100 pro- sentilla korotettu peruspalkka, johon sisältyvät mah- dolliset ylityökorotukset.

4. Lyhyemmästä kuin yhden tunnin pituisesta hälytys- luontoisesta työstä maksetaan kuitenkin yhden tunnin palkka.

5. Hälytysluontoista työtä ei voida korvata lyhentämäl- lä vastaavasti toimihenkilön säännöllistä työaikaa.

6. Hälytysluontoisesta työstä toimihenkilölle työhön tulosta aiheutuvat ylimääräiset kustannukset korvaa työnantaja.

Huomautus:

Tämän pykälän määräykset eivät koske varallaolo- sopimuksen tarkoittamia tilanteita.

3.10 LEPOAJAT

1. Päivittäiset tauot (TAL 24 §)

Työaikalain mukaan jos toimihenkilön vuorokautinen yhtäjaksoinen työaika on kuutta tuntia pidempi, eikä toimihenkilön työpaikallaolo ole työn jatkumisen kan- nalta välttämätöntä, hänelle on annettava työvuoron aikana säännöllinen vähintään tunnin kestävä tauko, jonka aikana toimihenkilö saa poistua työpaikaltaan.

Työnantaja ja toimihenkilö voivat sopia lyhyemmästä, kuitenkin vähintään puolen tunnin pituisesta tauosta.

Jos työaika vuorotyössä on kuutta tuntia pidempi, on toimihenkilölle annettava vähintään puoli tuntia kestä- vä tauko tai tilaisuus aterioida työn aikana.

(Määräys ei ole työehtosopimuksen osa.)

2. Vuorokausilepo (TAL 25 §)

Työaikalain mukaan toimihenkilölle on annettava jokai- sen työvuoron alkamista seuraavan 24 tunnin aikana vähintään 11 tunnin keskeytymätön lepoaika varalla- oloaikana tehtyä työtä lukuun ottamatta.

Paikallisesti voidaan sopia vuorokausilevosta laista poikkeavasti.

(Määräys ei ole työehtosopimuksen osa, lukuun otta- matta toisinsopimisoikeutta.)

3. Viikkolepo (TAL 27 §)

Työaika on järjestettävä niin, että toimihenkilö saa kerran viikossa vähintään 35 tunnin pituisen keskey- tymättömän lepoajan. Lepoaika on mahdollisuuksien mukaan annettava sunnuntain yhteydessä. Viikkole- po voidaan kuitenkin järjestää keskimäärin 35 tunnik- si 14 vuorokauden ajanjakson aikana. Lepoajan tulee olla vähintään 24 yhdenjaksoista tuntia kunkin viikon aikana.

Viikkolevon aikana työhön käytetty aika on korvattava toimihenkilölle mahdollisimman pian, kuitenkin kol- men kuukauden kuluessa työn tekemisestä lyhentä- mällä hänen säännöllistä työaikaansa saamatta jää- nyttä lepoaikaa vastaavalla ajalla. Tällainen työ voi- daan korvata myös suorittamalla mahdollisten yli- ja sunnuntaityökorvausten lisäksi erillinen ylityökorvauk- sen perusosan mukaan määräytyvä rahakorvaus, jos toimihenkilö siihen suostuu.

Korvaustavasta on sovittava samalla kun sovitaan viik- kolevon aikana tehtävästä työstä.

Huomautus

Määräyksellä on sovittu, että viikkolepo määräy- tyy 31.12.2019 asti voimassa olleen työaikalain mukaan.

3.11 TYÖAIKAPANKKI

Työnantaja ja luottamushenkilö voivat sopia työaika- pankin käyttöönotosta yrityksessä.

Työaikapankkiin voidaan sopia siirrettäväksi esimer- kiksi

• työaikajärjestelmiin liittyviä tasoitusvapaita

• mahdollisia työajan lyhennysvapaita

• liukuvan työajan kertymää

• vapaa-ajaksi muutettuja työaikakorvauksia

• vuosiloman 18 päivän ylittävää osaa ja talvilomaa sekä jo kertynyttä säästövapaata tai

• vapaaksi vaihdettua lomarahaa.

Kun työaikapankkiin on sovittu siirrettäväksi keskimää- räistä työaikaa sovellettaessa kertyvää tasoitusvapaa- ta, voidaan sopia myös, ettei erillistä tasoittumisjärjes- telmää käytetä. Tällöin työaika tasoittuu työaikapankin kautta ja niissä rajoissa, jotka on sitä käyttöön otet- taessa sovittu.

Työaikapankkiin siirretyt vapaat menettävät alkuperäi- sen identiteettinsä eivätkä niitä koske esim. työaika- lain mukaiset vanhentumisajat.

Toimihenkilön palkka määräytyy vapaan pitämishetken mukaan. Vapaan pitäminen ei vähennä vuosilomaker- tymää. Työsuhteen päättyessä työaikapankkiin kerty- neet vapaat maksetaan rahana.

Toimihenkilölle annetaan vuosittain selvitys pankkiin kertyneistä vapaista. Luottamushenkilölle annetaan vuosittain yhteenveto pankkiin kertyneistä ja käytetyis- tä vapaista. Luottamushenkilö ja työnantajan edustaja seuraavat vuosittain työaikapankkikertymää erityisesti työsuojelullisista syistä.

Liitot ovat yhtä mieltä periaatteesta, jonka mukaan työnvähyystilanteessa pankkiin kertyneet tunnit olisi pidettävä ennen lomautukseen turvautumista.

Työaikapankin käyttöönottamiseen liittyen on lisäksi sovittava ainakin seuraavista asioista:

• ketkä kuuluvat työaikapankkijärjestelmän piiriin

• mitä vapaita voidaan säästää, millaisin ehdoin niitä säästetään sekä menettelytavat

siitä, kuinka työaikapankkikertymän määrä on todennettavissa

• vapaiden säästämiselle ja lainaamiselle asetetut enimmäismäärät, jolloin erityistä huomiota kiinnitetään työsuojelullisiin näkökohtiin

• kuinka vapaita voidaan pitää tai määrätä pidettäväksi

• miten vapaan pitämisajankohdan palkka määritellään, jos käytössä on useita eri palkkaperusteita tai palkkaustapoja

• menettelytavoista toimihenkilön ollessa työkyvyttömyyden tai muun syyn vuoksi estynyt työnteosta sovitun vapaan aikana

• missä tilanteissa, työsuhteen päättymisen ohella, säästövapaa voidaan muuttaa rahaksi ja minkä periaatteiden mukaisesti vaihto suoritetaan

• kuinka työaikapankin toimivuutta käsitellään työnantajan ja luottamushenkilön kesken ja kuinka työaikapankkijärjestelmää voidaan muuttaa.

3.12 40-TUNTISTA TYÖVIIKKOA TEKEVIÄ TOIMIHENKILÖITÄ KOSKEVA TYÖAJAN LYHENNYS

1. Työajan lyhentämisen perusteet

Työajan lyhentäminen koskee 40-tuntista työviikkoa tekeviä toimihenkilöitä.

Mikäli yrityksessä työaikaa on jo lyhennetty yli työeh- tosopimuksen määräysten, ei työaikaa tarvitse lyhen- tää paitsi, mikäli yrityskohtainen lyhennys jää sovittuja lyhennyksiä pienemmäksi. Tällöin työaikaa on lyhen- nettävä vähintään määrään, johon työehtosopimuksen mukainen lyhennys johtaa.

2. Työajan lyhennyksen ansainta

Työajan lyhennystä ansaitaan vuosineljänneksittäin ku- nakin kalenterivuonna.

Työajan lyhennystä kertyy yksi neljäsosa kyseisen ka- lenterivuoden vuosittaisesta lyhennyksestä kutakin sellaista vuosineljännestä kohden, jonka ajan toimi- henkilö on työvuoroluettelon mukaisesti työskennellyt työajan lyhennykseen oikeuttavaa työviikkoa tehden.

Vuosineljännekseltä, jonka aikana toimihenkilö on ollut tekemättä työtä enemmän kuin 12 työpäivää, ei edellä mainittua lyhennystä kerry. Työssäolon veroisina päivi- nä pidetään niitä työvuoroluettelon työpäiviä,

• joina toimihenkilö on estynyt tekemästä työtä oman vuosiloman, talviloman, työajan

lyhennyksen tai reservin kertausharjoituksen takia,

• xxxxxx työnantaja xxxxxx toimihenkilölle palkan sairausajalta tai äitiysvapaalta,

• joiden ajalta työnantaja xxxxxx toimihenkilölle koulutussopimuksen mukaan ansionmenetyksen korvauksen,

• xxxxx toimihenkilö on työehtosopimuksen 7 luvun 2 §:n edellytyksin ollut poissa valtiollisiin tai kunnallisiin vaaleihin osallistumisen tai työehtosopimuksen

6 luvun 7 §:n 50- ja 60-vuotispäivän, avioliittoon vihkimispäivän tai asevelvollisuuskutsuntaan osallistumisen takia.

3. Työajan lyhentämisen määrä

Edellä mainittujen lyhentämisen yleisperusteiden ja ansainnan täyttyessä lyhennetään työaikaa päivätyös- sä 80 tuntia ja vuorotyössä 64 tuntia.

4. Lyhennysten toteuttaminen

4.1 Lyhennysten toteuttamistavat

Lyhennysten toteuttamistavat sovitaan paikallisesti seuraavasti:

• koko yrityksen osalta ja lyhennyksen pääperiaatteiden osalta pääluottamushenkilön kanssa,

• osaston osalta luottamushenkilön kanssa osastokohtaisesti,

• koneen tai työryhmän osalta ryhmäkohtaisesti,

• toimihenkilön kanssa yksilöllisesti.

Lyhennykset voidaan toteuttaa monella eri tavalla esi- merkiksi:

• päivittäisen työajan lyhentäminen,

• viikoittaisen työajan lyhentäminen,

• lyhennyksen sisällyttäminen työvuoroluetteloon,

• liukuvan työajan käyttö,

• vapaan antaminen työvuoro kerrallaan,

• vapaan antaminen useita työvuoroja kerrallaan,

• osa työvuorosta (esim. 4 tuntia) annetaan vapaaksi,

• päivittäisen työajan lyhentäminen xxxxxxx xxxxxxx (esim. ”kesäaika”),

• vapaasta muodostetaan henkilökohtainen ”pankki”, josta vapaata ”kulutetaan” tarpeen mukaan sopien tunneittain,

• ”sisääntekopäivien” antaminen vapaaksi,

• vapaan kerääminen koulutukseen (yli vuodenkin jaksoilta).

Ellei lyhennyksen antamista ole voitu toteuttaa, on ly- hennys korvattava rahalla käyttäen perusteena työajan lyhennyksen tuntimäärää.

Lyhennyksen muodosta ja ajankohdasta sovittaessa tulee ottaa huomioon tuotannon ja työtilanteen edel- lytykset ja toimihenkilöiden perustellut toivomukset.

Mikäli yrityksessä on sovittu pääperiaatteet vapaan antamisesta, vapaan ajankohdan määrittäminen voi tapahtua:

• xxxxxxxxx toimihenkilön kanssa

• ilmoittamalla vapaan ajankohta toimihenkilölle viimeistään 2 viikkoa ennen vapaan ajankohtaa, ellei asiasta ole saavutettu yksimielisyyttä

• työnantaja voi sijoittaa puolet lyhennysvapaasta kokonaisina päivinä sellaiseen ajankohtaan, jossa

poikkeuksellisesti, ennakoimattomasta syystä, toimihenkilölle ei ole tarjottavissa työtä, ilmoittamalla asiasta viimeistään kolmantena muutoksen toimeenpanoa edeltävänä päivänä.

Vapaa on annettava viimeistään 30.4. mennessä an- saintaa seuraavana vuonna. Sovittua vapaata ei ilman uutta sopimusta voi siirtää.

4.2 Lyhennysten korvaaminen eräissä tapauksissa

Mikäli lyhennyksiä ei ole edellä mainittuun tai muuten sovittuun määräaikaan mennessä perustellusta syystä (esimerkiksi sairaus tai lomautus) voitu toteuttaa, voi- daan ansaittu mutta pitämättä jäänyt lyhennys maksaa rahana. Xxxxxxxxxxxxx kanssa sovittaessa korvaus voi- daan maksaa tällaisessa tapauksessa aikaisemminkin.

Mikäli lyhennys on sovittu pääluottamushenkilön tai osaston luottamushenkilön kanssa etukäteen kiin- teiksi päiviksi (esimerkiksi välipäivä) siten, että yritys tai osasto ei toimi mainittuina päivinä, menetellään työajan lyhentämisjärjestelmän piiriin kuulumattomi- en toimihenkilöiden osalta, jotka lyhennyksen vuoksi jäävät vaille työtä, seuraavasti:

Kun yritystä tai osastoa koskeva kiinteä vapaapäivä sovitaan, todetaan samalla, kuinka montaa toimihen- kilöä vapaapäivä ei koske. Näille toimihenkilöille pyri- tään varaamaan mahdollisuus kyseisen päivän sisään tekoon, mikäli se tuotannon järjestelyjen kannalta on mahdollista. Toimihenkilö voi myös käyttää lomapäi- viään tai sovittaessa ylityövapaitaan kyseisen päivän kompensoimiseksi. Ellei sisään tekoa saada järjeste- tyksi tai toimihenkilö ei halua käyttää kyseisiä vapaita, ei palkkaa kyseiseltä päivältä tarvitse maksaa.

Kun vapaa on sovittu kiinteiksi päiviksi siten, että yritys tai osasto ei toimi mainittuina päivinä, on kyse työvuo- roluettelon mukaisista vapaapäivistä, joita ei siirretä, vaikka toimihenkilö olisi muustakin syystä poissa ky- seisinä päivinä (esim. työkyvyttömyys).

5. Palkka työajan lyhennyksen ajalta

Toimihenkilölle maksetaan palkka vähentämättömänä työajan lyhennyksen ajalta. Provisiopalkkatyössä kor- vaus maksetaan keskituntiansion mukaan. Mikäli va- paa sattuu työvuoroluettelon mukaan sellaiselle päiväl- le, jolta maksettaisiin muuten vuorotyölisä, maksetaan vuorotyölisä myös vapaan ajalta.

Jos toimihenkilön työsuhde päättyy eikä työajan lyhen- nyksestä kertynyttä vapaata ole siihen mennessä an- nettu, maksetaan hänelle kertynyttä vapaata vastaava palkka.

Jos toimihenkilön työsuhde päättyy ja hänelle on an- nettu työajan lyhennystä ennen kuin sitä on kertynyt, hän on velvollinen maksamaan työnantajalle annettua vapaata vastaavan palkan määrän. Työnantaja on oi- keutettu pidättämään tämän määrän toimihenkilölle maksettavasta lopputilistä.

6. Paikallinen sopiminen työajan lyhennyksen vaihtamisesta rahaksi

Työajan lyhennys voidaan sovittaessa vaihtaa koko- naan tai osittain korvattavaksi rahalla, joka määräy- tyy kohdan 3.13.5 palkanmaksua koskevia perusteita soveltaen. Rahakorvaus maksetaan erillisenä eränä.

3.13 SANOMALEHTITYÖTÄ KOSKEVA ERITYISMÄÄRÄYS

Neljästä ensimmäisestä yrityksessä kalenterivuoden aikana käyttöön otetusta ns. lisäilmestymispäivästä annetaan korvaavan vapaapäivän lisäksi ylimääräinen vapaapäivä työvuorossa työskennelleille. Ylimääräinen vapaa voidaan myös sopia vaihdettavaksi rahakorva- ukseen.

Toimihenkilöiden toivomukset työskentelystä mainittui- na uusina ilmestymispäivinä ja vapaapäivien sijoittami- sesta on pyrittävä mahdollisuuksien mukaan ottamaan huomioon.

4 LUKU

PALKAT JA PALKANMAKSU TOVA

(tullut voimaan 1.10.2008)

4.1 Palkka ja palkkarakenne

4.2 Työtehtävien muuttuminen

4.3 Vähimmäispalkat

4.4 Henkilökohtaisen palkan kokemusosa

4.5 Henkilökohtaisen pätevyyden ja työsuorituksen arviointi

4.6 Harjoittelijat ja kesätyöntekijät

4.7 Työaikojen vaikutus vähimmäispalkkoihin

4.8 Osa-ajan palkka

4.9 Sijaisuus

4.10 Palkan maksaminen

4.11 Muut palkkausjärjestelmät

4.12 Provisiopalkkaiset

4.13 Jouluraha

4 LUKU

PALKAT JA PALKANMAKSU – TOVA (tullut voimaan 1.10.2008)

4.1 PALKKARAKENNE

Työehtosopimuksen mukainen vähimmäispalkka muo- dostuu tehtävän vaativuuden mukaisesta vähimmäis- palkasta ja henkilökohtaisen palkan kokemusosasta.

TEHTÄVIEN VAATIVUUSRYHMITTELY

Ryhmä 100

• Lyhyehköä käytännön kokemusta vaativa tehtävä.

• Työtä tehdään ohjauksen alaisena tai selkeiden ohjeiden mukaan.

• Päätöksentekotilanteet toistuvat samankaltaisina.

Ryhmä 111

• Ammatillista osaamista edellyttävä tehtävä.

• Tehtävää hoidetaan vakiintuneiden menettelytapojen tai ohjeiden mukaan.

• Päätöksentekotilanteet ovat yleensä samantyyppisiä.

• Päätöksentekoon saatava tieto on hankittavissa työn lähiympäristöstä.

• Vuorovaikutus asiakaspinnassa perustuu ennalta annettujen ratkaisujen esittämiseen tai tiedon vastaanottamiseen ja välittämiseen.

Ryhmä 124

• Tehtävässä tarvitaan ammatillista erityisosaamista ja tietoa yleisesti käytössä olevista toimintatavoista sekä näiden tietojen ja taitojen itsenäistä käyttöä.

• Työtä ohjaavat yleisluonteiset toimeksiannot tai ohjeet.

• Vuorovaikutus tapahtuu tiimeissä tai asiakaspinnassa, jossa tehtävällä on asioita selvittävä rooli.

Ryhmä 154

• Tehtävässä on vastuu, asiantuntijuus tai itsenäisyys siinä määrin korostunut, että siitä on tullut edellisen ryhmän perusmääritelmää vaativampi.

• Tehtävä voi sisältää myös suorittavaa työtä tekevien työn ohjaamista.

Ryhmä 191

• Tehtävässä tarvitaan teoreettista tietoa ja työprosessien hallitsemista.

• Tehtävään kuuluu ongelmien havaitsemista ja arviointia sekä ratkaisujen tuottamista (esimerkiksi suunnittelua, selvittelyä tai kehittämistä).

• Tieto päätöksentekoa varten hankitaan aiemmista tapauksista tai yhdistelemällä lähiympäristöstä saatavaa uutta tietoa.

• Vuorovaikutukselle on tyypillistä asian- tuntijarooli asiakaspinnassa tai työn johtaminen.

Ryhmä 236

• Tehtävässä on vastuu, asiantuntijuus, itsenäisyys tai avainasema siinä määrin korostunut, että siitä on tullut edellisen ryhmän perusmääritelmää vaativampi.

Ryhmä 292

• Tehtävään kuuluu yleensä organisointi-, suunnittelu- tai resurssivastuita.

• Vuorovaikutukselle on tyypillistä itsenäinen vaikuttaminen erityisasiantuntijana päätöksentekoon tai toimiminen kehittämistiimin vetäjänä.

• Tehtävässä korostuu kokonaisvaltainen asiantuntemus toiminnon prosesseista.

4.2 TYÖTEHTÄVIEN MUUTTUMINEN

Toimihenkilön työtehtävien muuttuessa olennaisesti, tarkistetaan tehtäviin liittyvä vähimmäispalkkaryhmä. Vaativuustaso ja sitä vastaava vähimmäispalkka voi tällöin nousta tai laskea. Pelkästään vähimmäispalk- kamääräyksen muuttuminen ei alenna toimihenkilön henkilökohtaista palkkaa.

4.3 VÄHIMMÄISPALKAT

Palkkaryhmä

1.5.2021

1.6.2022

292

3115

3165

236

2783

2828

191

2508

2548

154

2260

2296

124

2074

2107

111

1903

1933

100

1763

1791

Mikäli toimihenkilön palkka määräytyy tuntipalkan pe- rusteella, vähimmäistuntipalkka muodostetaan jaka- malla taulukkopalkka luvulla 158.

4.4 HENKILÖKOHTAISEN PALKAN KOKEMUSOSA

Kun toimihenkilö on ollut yrityksessä viisi vuotta sa- man vaativuustason tehtävässä, hänen henkilökoh- taisen palkkansa on oltava vähintään viisi prosenttia yli kyseessä olevan palkkaryhmän vähimmäispalkan. (Kokemusosan kertyminen on alkanut, kun yrityksessä on siirrytty uuteen palkkausjärjestelmään, viimeistään 1.10.2008.)

Vähimmäispalkat 5 %:n kokemuslisällä ovat seuraavat:

Palkkaryhmä

1.5.2021

1.6.2022

292

3271

3323

236

2922

2969

191

2634

2675

154

2373

2411

124

2178

2212

111

1998

2030

100

1851

1881

4.5 HENKILÖKOHTAISEN PÄTEVYYDEN JA TYÖSUORITUKSEN ARVIOINTI

Henkilökohtaisen palkan kokemusosaa koskeva mää- räys ei ole voimassa, mikäli yrityksessä on käytössä objektiivisiin kriteereihin perustuva henkilökohtaisen pätevyyden ja työsuorituksen arviointi- ja palkitsemis- järjestelmä, jonka kautta toimihenkilöille jaetaan yritys- kohtaisesti vähintään 8 prosenttia vähimmäispalkkojen summasta.

Järjestelmän piiriin siirtymisestä neuvotellaan ja sovi- taan paikallisesti. Järjestelmästä luopuminen edellyt- tää uutta sopimista.

Arviointijärjestelmän rakenne, mukaan lukien arvioita- vat pätevyystekijät ja mittarit, on työnantajan päätettä- vissä. Järjestelmästä samoin kuin siihen myöhemmin tehtävistä muutoksista kuitenkin neuvotellaan työn- antajan ja luottamushenkilöiden välillä sopimukseen pyrkien.

Kaikkien toimihenkilöiden tulee tietää, mitä tekijöitä mitataan, miten niitä mitataan, kuka mittaa ja miten tulokset vaikuttavat palkkaan. Työnantajan tulee selvit- tää luottamushenkilöille 8 prosentin rajan täyttyminen palkankorotusten toteuttamisen yhteydessä, kuitenkin kerran vuodessa, ellei muuta sovita.

4.6 HARJOITTELIJAT JA KESÄTYÖNTEKIJÄT

Toimihenkilön kanssa voidaan sopia korkeintaan vuo- den kestävästä harjoitteluajasta, jollei tällä ole teh- tävän edellyttämää koulutuksella tai kokemuksel- la hankittua osaamista. Tällöin harjoittelun kuutena ensimmäisenä kuukautena toimihenkilön vähimmäis- palkka on 80 prosenttia ja seuraavina kuutena kuu- kautena 90 prosenttia toimen vaativuustason vähim- mäispalkasta. Vaativuustasoille 100 ja 111 sijoittu- vissa tehtävissä harjoitteluaika voi olla enintään kuusi kuukautta ja palkka 90 prosenttia tason vähimmäis- palkasta.

Lomakauden aikana (2.5.–30.9.) enintään viiden kuu- kauden määräaikaisiin työsuhteisiin tulevien toimihen- kilöiden vähimmäispalkka on 80 % vaativuustason vä- himmäispalkasta, ellei toimihenkilöllä ole tehtävän edellyttämää koulutuksella tai kokemuksella hankit- tua osaamista.

Työehtosopimuksen mukaisista vähimmäispalkoista voidaan poiketa sellaisten harjoittelijoina työskentele- vien opiskelijoiden suhteen, joilla ei ole asianomaisen työn vaatimaa kokemusta ja tutkintovaatimuksiin sisäl- tyy työharjoittelujakso tai jaksoja.

4.7 TYÖAIKOJEN VAIKUTUS VÄHIMMÄISPALKKOIHIN

4.11 MUUT PALKKAUSJÄRJESTELMÄT

Vähimmäispalkkataulukon pohjana on keskimäärin 37,5 tunnin viikoittainen työaika. Noudatettaessa 40 tunnin viikkotyöaikaa vähimmäispalkkoja korotetaan 2,6 % työajan lyhennys huomioon ottaen.

4.8 OSA-AJAN PALKKA

1. Laskettaessa osa-ajalta maksettavan palkan suu- ruutta, saadaan tunnilta maksettava palkka jakamalla kuukausipalkka asianomaiseen kuukauteen sisältyvien työvuoroluettelon mukaisten säännöllisten työtuntien lukumäärällä. Itsenäisyyspäivä rinnastetaan tässä ta- pauksessa työssäolopäivään.

2. Poissaolo voidaan myös korvata vastaavalla mää- rällä työtunteja.

3. Mikäli toimihenkilön palkka määräytyy tuntipalkan perusteella, vähimmäistuntipalkka muodostetaan ja- kamalla taulukkopalkka luvulla 158.

4.9 SIJAISUUS

Sijaisuuteen liittyvistä työ- ja palkkaehdoista sovitaan ennen sijaisuuden vastaanottamista.

Sijaisuuskorvauksen maksaminen edellyttää, että sijai- suus kestää yhdenjaksoisesti yli viikon. Jos sijaisuus- korvauksen maksamisedellytys täyttyy, korvaus mak- setaan sijaisuuden alusta lukien.

Toimiessaan toisen sijaisena henkilö ei suorita lain- kaan omia töitään, vaan tekee pelkästään toisen hen- kilön töitä. Sijaisuuskorvauksen maksaminen edellyt- tää siirtymistä ylempään vaativuustasoon kuuluvan henkilön sijaiseksi. Tällöin korvaus on sijaisuustehtä- vän vaativuustason mukainen palkka.

Toimiessaan sijaisena oman toimensa ohella henkilö hoitaa sekä omat työnsä että sijaisuustoimeen kuulu- vat työt. Korvauksen maksaminen edellyttää, että si- jaisuus aiheuttaa merkittäviä muutoksia toimihenkilön tehtävissä. Korvauksen suuruus on 14 - 35 % toimi- henkilön omasta henkilökohtaisesta palkasta.

4.10 PALKAN MAKSAMINEN

Toimihenkilön palkka on kuukausipalkka ja se makse- taan kerran kuukaudessa, ellei toisin sovita. Toimihen- kilö ilmoittaa tilin, jolle palkka maksetaan. Toimihen- kilölle annetaan palkkalaskelma, josta käy ilmi palkan suuruus ja sen määräytymisen perusteet.

Paikallisesti sopien yrityksessä voidaan ottaa käyttöön jokin muu palkkausjärjestelmä. Yrityskohtaisen järjes- telmän alin palkka ei kuitenkaan voi alittaa työehto- sopimuksen palkkausjärjestelmän alinta vähimmäis- palkkaa.

4.12 PROVISIOPALKKAISET

Provisiopalkkatyö on työtä, jossa palkka tai osa siitä on sovittu määräytyväksi muun kuin työhön käytettyyn aikaan sidotun kiinteän palkan perusteella.

Sovittaessa provisiopalkasta samalla sovitaan yksi- tyiskohtaisesti palkan määräytymiseen liittyvät tekijät. Näitä voivat olla muun muassa myyntitavoite, myytävät tuotteet, myyntialue, myyntimiehen nimetyt asiakkaat, myyntimiehen toimivalta, yksinoikeus, raportointi, toi- men vaativuustaso, vähimmäispalkka, takuupalkka, kiinteän palkanosan suuruus, provisio-osuuden erään- tymis-ajankohta ja myyntimiehen vastuu asiakkaan so- pimusrikkomuksissa yms.

Vähimmäispalkan toteutumisen tarkastelujakso on ka- lenterivuosi, ellei muuta ole sovittu. Kuukausittain on kuitenkin maksettava ulos vähintään 80 % vähimmäis- palkasta.

Henkilökohtaisen palkan kokemusosan vaihtoehtoeh- tona oleva henkilökohtaisen pätevyyden arviointijärjes- telmä ei koske provisiopalkkaisia.

Yleiskorotukset toteutetaan siten, että provisiopalkka kokonaisuudessaan nousee samalla työmäärällä kes- kimäärin yleiskorotuksen verran.

Kauppaedustajista ja myyntimiehistä annetun lain mu- kaisiin myyntimiehiin ei sovelleta tämän työehtosopi- muksen vähimmäispalkkamääräyksiä.

”Myyntimiehellä tarkoitetaan tässä laissa työntekijää, joka on työnantajansa kanssa tekemässään edustus- sopimuksessa sitoutunut tämän lukuun edistämään 1 §:ssä tarkoitetulla tavalla tavaroiden myyntiä mat- kustamalla eri paikkakunnilla tai käymällä tapaamassa asiakkaita sillä paikkakunnalla, jossa työnantajan liike sijaitsee. Myyntimies ei kuljeta myytäväksi tarkoitet- tuja tavaroita mukanaan.” (Laki kauppaedustajista ja myyntimiehistä 4:39)

Vuosilomapalkan laskentaperusteena käytetään lo- manmääräytymisvuoden keskiansiota.

Sairaus- ja äitiysvapaa-ajan palkan laskentaperustee- na käytetään 12 edellisen kalenterikuukauden kes- kiansiota, ellei lyhyemmästä jaksosta ole sovittu.

Työtehtävän hoitamisesta aiheutuvat kulut korvaa työnantaja.

4.13 JOULURAHA

Toimihenkilöllä on oikeus vaihtaa ensimmäinen talvilo- maviikko joulurahaan pysyvästi alla mainituin ehdoin. Uudet työntekijät tulevat suoraan joulurahan piiriin.

I Joulurahan piiriin siirtyminen

1. Työsuhde on alkanut ennen 1.2.2018 (vanhat työn- tekijät)

Työnantaja ja toimihenkilö voivat sopia ensimmäisen talvilomaviikon vaihtamisesta joulurahaksi pysyvästi.

Koska talviloma ja jouluraha eivät kerry samalta ajalta (talviloman ansaintakausi päättyy 31.3. ja joulurahan ansaintakausi alkaa 1.1.), samalla on sovittava, kuin- ka joulurahasta vähennetään jo pidetty talviloma.

Esimerkki 1:

Toimihenkilö on pitänyt koko viiden (5) päivän tal- vilomansa 1.10.2018 alkaneella talvilomakaudel- la. Toimihenkilö ja työnantaja sopivat joulurahaan siirtymisestä 1.1.2019 lukien. Joulurahaa alkaa kertyä vasta 1.4.2019 lukien, koska talviloma ja jouluraha eivät voi kertyä samaan aikaan.

Esimerkki 2:

Toimihenkilö on pitänyt 1.10.2018 alkaneella tal- vilomakaudella talvilomaa kolme (3) päivää. Toi- mihenkilö ja työnantaja sopivat joulurahaan siirty- misestä 1.1.2019 lukien. Talvilomaa on kertynyt ajalta 1.4.–31.12.2018 (9 kuukauden ajalta) työ- ehtosopimuksen talvilomataulukon mukaan nel- jä päivää. Joulurahaa alkaa kertyä heti 1.1.2019 lukien. Lisäksi toimihenkilö saa pitää vielä yhden talvilomapäivän tai voidaan sopia sen vaihtami- sesta rahaksi.

2. Työsuhde alkaa 1.2.2018 tai sen jälkeen (uudet työntekijät)

Toimihenkilö ansaitsee joulurahaa työsuhteensa alus- ta lukien.

Yötyötä ja vuorotyötä tekevä toimihenkilö ansaitsee edelleen ns. toista talvilomaviikkoa. (TES 5.2.1)

II Joulurahan suuruus

Jouluraha on 2,4 % toimihenkilölle 1.1.-30.11. väli- senä aikana säännölliseltä työajalta maksetusta pal- kasta lisineen (maksatusperiaate). Laskentapohjassa

otetaan huomioon myös palkallisten vapaiden ajalta, kuten esimerkiksi loma-ajalta, sairausajalta, perheva- pailta sekä säännöllisenä työaikana tapahtuvalta mat- kustus- ja koulutusajalta, maksettu palkka.

Laskentapohjassa ei oteta huomioon:

• kertaluontoisia eriä (mm. lomaraha, jouluraha, tulospalkkiot)

• tasoitus- tai muita vapaita rahaksi muutettaessa maksettuja korvauksia

• ylityöpalkkoja ja niihin rinnastettavia korvauksia

• varallaolokorvausta ja hälytysrahaa

• luottamushenkilökorvausta, aloitepalkkiota, yhteistyöelinten kokouspalkkioita

• luontoisetujen (mm. asunto-, auto, ravinto- tai puhelinetu) arvoa

• kustannusten korvauksia (mm. kilometri- korvaukset, päivärahat)

• muita muulta kuin tehdyltä säännölliseltä työajalta maksettuja palkkaeriä.

III Joulurahan maksaminen

Jouluraha maksetaan joulukuun ensimmäisen palkan- maksun yhteydessä.

Työsuhteen päättyessä jouluraha maksetaan lopputilin yhteydessä.

IV Muuta

Joulurahan piiriin eivät kuulu

• sellaiset tuntipalkkaiset osa-aikaiset toimihenkilöt, joiden lomapalkka lasketaan vuosilomalain 12 §:n mukaisesti prosentuaalisena eivätkä

• toimihenkilöt, joilla on oikeus vuosilomalain 16 §:n mukaiseen lomakorvaukseen työsuhteen jatkuessa.

Joulurahan piirissä olevilla on oikeus saada vuosiloman 24 arkipäivän ylittävä osuus lomakauden ulkopuolella.

5 LUKU

LOMAT

5.1 Vuosiloma

5.2 Talviloma

5.3 Lomakorvaus työsuhteen jatkuessa ja prosentuaalinen lomapalkka

5 LUKU

LOMAT

5.1 VUOSILOMA

Paikallinen sopiminen

1. Sovittaessa paikallisesti voidaan vuosiloma antaa muunakin aikana kuin vuosilomakautena, jakaa osiin sekä antaa vuosilomalain 27 §:n mukaisena sääs- tövapaana lain tarkoittamaa suurempi osa lomasta. Edelleen voidaan vuosilomapalkka sopia maksettavak- si yrityksen normaaleina palkanmaksupäivinä. Paikalli- nen sopiminen on mahdollista myös lomarahasta.

Ellei paikallisesti ole sovittu yllä olevan mukaisesti, an- netaan vuosiloma lain ja tes:n seuraavien määräysten mukaisesti.

Vuosilomaa koskevat määräykset:

2. Toimihenkilö saa kaksi päivää vuosilomalain tarkoit- tamaa vuosilomaa täydeltä lomanmääräytymiskuukau- delta. Mikäli työsuhde on kestänyt lomanmääräytymis- vuoden loppuun mennessä yhden vuoden, toimihenki- lö saa 2,5 päivää vuosilomaa täydeltä lomanmääräy- tymiskuukaudelta (VLL 5 §).

3. Vuosilomalain mukaisella lomaan oikeuttavalla kuukaudella tarkoitetaan kalenterikuukautta, jonka aikana toimihenkilö on ollut työssä vähintään 14 päi- vänä tai vähintään 35 tuntia, jos hän työsopimuksen- sa mukaan työskentelee niin harvoina päivinä, ettei kalenterikuukaudessa kerry 14 työpäivää (vrt. VLL 6

§), tai hänen hyväkseen on kertynyt vastaava määrä työssäolopäivien veroisia päiviä (VLL 7 §) tai tämän sopimuksen mukaisia työajanlyhennysvapaita.

4. Vuosiloman aikana tai vuosilomakorvauksena mak- settava päiväpalkka lasketaan:

a) kuukausipalkan perusteella siten, että jakajana käy- tetään lukua 25.

b) provisiopalkan perusteella siten, että lomaan oike- uttavien kuukausien määrällä jaetaan näinä kuukau- sina ansaittu palkka ja näin saadun keskimääräisen kuukausipalkan päiväpalkan muuttamisessa käytetään lukua 25.

5. Lomaraha on 50 % lomapalkasta. Se maksetaan loman alkaessa. Lomaraha maksetaan myös työsuh- teen päättyessä.

Paikallisesti voidaan sopia lomarahan

• maksamisajankohtien siirtämisestä,

• maksamisen tasaamisesta pidemmälle ajanjaksolle,

• vaihtamisesta vapaaseen.

Lisäksi voidaan paikallisesti sopia, ettei lomarahaa tai osaa siitä makseta. Tämä koskee tilanteita, joissa työnantajalla on irtisanomissuojasopimuksen mukai- nen taloudellinen tai tuotannollinen peruste työvoiman vähentämiselle.

6 Toimihenkilölle annetaan vuosiloma lomakautena (2.5.–30.9.). Vuosilomasta voidaan osa antaa työnan- tajan ja toimihenkilön keskinäisellä sopimuksella myös muuna aikana kuin edellä on sanottu. Vuosiloma on haluttaessa ensisijaisesti annettava yhdenjaksoisena.

Joulurahaa ansaitsevilla toimihenkilöillä on oikeus saa- da vuosiloman 24 arkipäivän ylittävä osuus lomakau- den ulkopuolella.

7. Mikäli toimihenkilö työsuhteen päättyessä on oi- keutettu vuosilomaan, voidaan tämä loma lukea irti- sanomisaikaan, mikäli työnantaja tai toimihenkilö niin haluaa.

5.2 TALVILOMA

1. Toimihenkilöt, jotka säännöllisesti tekevät sellaisia työvuoroja, joissa vähintään joka neljäs työajan tasoit- tumisjärjestelmän vuoroista on yötyötä (kello 21-06), ansaitsevat talvilomaa siten, että täyden talviloman pi- tuus on 10 työajan tasoittumisjärjestelmän tarkoitta- maa työpäivää, kuitenkin vähintään kaksi viikkoa.

2. Muut kuin edellä mainitut toimihenkilöt ansaitse- vat talvilomaa siten, että täyden talviloman pituus on 5 työajan tasoittumisjärjestelmän tarkoittamaa työpäi- vää.

Huomautus:

Joulurahaa ansaitsevat kaikki ne työntekijät, joi- den työsuhde on alkanut 1.2.2018 tai sen jäl- keen sekä ne toimihenkilöt, jotka ovat vaihtaneet talvilomaviikon joulurahaan. Joulurahaa ansaitse- ville ei kerry yhtä talvilomaviikkoa. Heillä on oikeus saada vuosiloman 24 arkipäivän ylittävä osuus lo- makauden ulkopuolella.

3. Edellä mainitun talviloman saaminen täytenä edel- lyttää 12 vuosilomalain tarkoittamaa lomanmääräyty- miskuukautta. Muutoin loman pituus määräytyy ohei- sen taulukon mukaisesti. Talvilomakausi alkaa 1.10. ansaintavuonna ja päättyy 30.4. seuraavana vuonna.

Talvilomaan oikeuttavien kuukausien lukumäärä

Talviloman pituus (huom: joulurahan piirissä ole- van talviloma on 5 työpäivää

lyhyempi)

Yö- ja vuorotyö Päivätyö

12 kk

10 työpäivää

5 työpäivää

11 ”

9 ”

5 ”

10 ”

8 ”

4 ”

9 ”

7 ”

4 ”

8 ”

7 ”

3 ”

7 ”

6 ”

3 ”

6 ”

5 ”

3 ”

5 ”

4 ”

2 ”

4 ”

3 ”

2 ”

3 ”

2 ”

1 ”

2 ”

1 ”

Milloin osa vuotta työskennellään vuorotyössä ja osa vuotta päivätyössä, tulee oikeutta talvilomaan tarkas- tella kalenterikuukauden jaksoissa.

Yhden kuukauden osalta 10 työpäivän talvilomaa an- saitaan 0,83 päivää (10:12) ja 5 työpäivän talvilomaa

0,42 päivää (5:12). Esimerkiksi ansaittaessa 9 kuu-

kauden ajalta 10 työpäivän ja 3 kuukauden ajalta 5 työpäivän talvilomaa, talviloman pituus on 9 x 0,83 + 3 x 0,42 eli 8,73 päivää, mikä pyöristyy 9 työpäiväksi. Näissä tapauksissa desimaalien pyöristys suoritetaan vasta yhteenlasketusta luvusta.

4. Päiväpalkkaa talviloman korvausta varten lasketta- essa on kuukausipalkan jakaja 21,25.

5. Paikallisesti sopien talviloma voidaan antaa muu- nakin kuin työehtosopimuksessa sovittuna aikana, ja- kaa osiin tai vaihtaa rahaksi.

6. Talvilomasta siirtyy ensimmäiset viisi yhdenjaksoi- sena annettua päivää, jos työntekijä on loman alkaes- sa työkyvytön.

5.3 LOMAKORVAUS TYÖSUHTEEN JATKUESSA JA

PROSENTUAALINEN LOMAPALKKA

1. Toimihenkilöllä, joka työsopimuksensa mukaan te- kee kaikkina kalenterikuukausina työtä alle 14 päi- vää tai 35 tuntia, on vuosilomalain 16 §:n mukaan oikeus saada edellisen lomanmääräytymisvuoden ai- kana työssäolon ajalta maksetusta tai maksettavaksi erääntyneestä palkasta laskettava lomakorvaus.

Lomakorvauksen suuruus saadaan kertomalla vuosi- lomalain 16§:n 1 momentin mukainen palkkasumma seuraavalla %-kertoimella:

Työsuhde alle 1 v

Työsuhde yli 1 v

Päivätyö

15,50

19,25

Yö- ja vuorotyö

17,50

21,25

2. Tuntipalkkaisen, alle 14 päivänä kalenterikuukau- dessa työtä tekevän toimihenkilön lomapalkka ja lo- makorvaus lasketaan vuosilomalain 12 §:n mukaises- ti prosentuaalisena. Prosentin suuruus määräytyy 1 kohdan mukaan.

6 LUKU

SAIRAUS- JA PERHEVAPAAT

6.1 Lääkärissäkäynti

6.2 Näkökykyä rasittava työ

6.3 Sairausajan palkka

6.4 Raskaus- ja vanhempainvapaa

6.5 Sairausvakuutuskorvaukset

6.6 Sairaan lapsen hoitaminen

6.7 Lyhyt tilapäinen vapaa

6 LUKU

SAIRAUS- JA PERHEVAPAAT

6.1 LÄÄKÄRISSÄKÄYNTI

1. Sairaudesta ilmoittaminen

Työntekijän tulee ilmoittaa työkyvyttömyydestä johtu- vasta poissaolosta työnantajalle ensi tilassa.

2. Lääkärintodistus työkyvyttömyydestä

1. Työntekijän on pääsääntöisesti hankittava lääkäril- tä sairaudesta ja sen aiheuttamasta työkyvyttömyydes- tä todistus, joka toimitetaan työnantajalle viivytyksettä. Pääsäännöstä poikkeaminen esimerkiksi omailmoitus- menettelyllä todetaan työpaikan yleisohjeissa tai ta- pauskohtaisesti erikseen sovittaessa.

2. Työnantaja korvaa työkyvyttömyystodistuksen enin- tään sosiaali- ja terveysministeriön vahvistaman lääkä- rinpalkkioita koskevan taksan määräisenä. Työntekijä antaa työnantajalle valtakirjan sairausvakuutuksen no- jalla maksettavan korvauksen nostamista varten.

3. Terveydenhoitajan lääkäriltä saamiensa valtuuksi- en puitteissa kirjoittama työkyvyttömyystodistus korvaa lääkärintodistuksen, kun kysymyksessä on tavanomai- nen vilustumissairaus tai epidemia.

4. Työnantaja voi erityisistä syistä edellyttää, että työn- tekijä hankkii työpaikan lääkäriltä tai muulta työnanta- jan hyväksymältä lääkäriltä työkyvyttömyystodistuksen. Tällöin työnantaja korvaa työkyvyttömyystodistuksesta ja lääkärinpalkkiosta aiheutuvan kustannuksen.

3. Lääkärissäkäynti

Yleistä

1 Lääkärissäkäynnit tulee ajoittaa työajan ulkopuolelle. Poikkeuksellisesti lääkärin puoleen voi kääntyä työaika- na, mikäli vamman tai sairauden äkillisyys vaatii sitä tai lääkärissäkäyntiä ei voida ilman kohtuutonta haittaa si- joittaa työajan ulkopuolella tapahtuvaksi tai hoitopalvelu- ja ei paikkakunnalla ole saatavissa työajan ulkopuolella.

2. Lääkärissäkäynti tulee suorittaa tarpeetonta työ- ajan menetystä välttäen ja siitä on ilmoitettava työn- antajalle niin pian kuin mahdollista.

Työpaikkaterveydenhuolto

3. Mikäli työnantaja on järjestänyt työpaikkatervey-

denhoidon, muun kuin työnantajan nimeämän lääkä- rin puoleen kääntymiseen vaaditaan perusteltu syy. Pe- rusteltuja syitä ovat mm. sairauden äkillisyys, sairaus estää matkustamisen tai se, että työkyvyttömyystodis- tuksen hankkiminen tulee työntekijälle taloudellisesti raskaaksi työnantajan korvausvelvollisuuden ulkopuo- lelle jäävien tutkimusten suorittamisen vuoksi.

4. Ansionmenetyksen korvaaminen lääkärissäkäynnin ajalta

1. Ansionmenetys korvataan:

• kun lääkärissäkäynti on tarpeen työnantajan vaatiman lääkärintodistuksen hankkimiseksi,

• lääkärissäkäynnin yhteydessä todetaan sairaus tai vamma, joka edellyttää sairaslomaa tai hoitotoimenpiteitä,

• kun työntekijä tulee työvuoronsa aikana työkyvyttömäksi äkillisen sairauden vuoksi ja sairaus vaatii työvuoron aikana tapahtuvaa lääkärissäkäyntiä (esim. äkillinen silmä- ja hammassairaus),

• fysikaalisen hoidon ajalta, mikäli työnantajan nimeämä lääkäri on määrännyt työntekijän työkyvyn säilymiseksi välttämättömään fysikaaliseen hoitoon eikä hoitopalveluja ole saatavissa työajan ulkopuolella,

• laboratorio- ja röntgentutkimuksen ajalta, mikäli tutkimukset ovat lääkärin määräämiä ja liittyvät osana sellaiseen lääkärissä- käyntiin, josta työnantaja suorittaa ansion- menetyksen korvauksen tai tutkimuksen laatu edellyttää tutkimuksen suorittamista lääkärin määräämänä ajankohtana.

2. Ansionmenetystä ei korvata:

• terveydentilan kontrolloimiseksi tapahtuvien lääkärintarkastusten ajalta,

• jo todetun sairauden tai vamman hoitamisen tai sen kehityksen seuraamisen vuoksi tapahtuvien uusiutuvien lääkärissäkäyntien ajalta,

• tavanomaisen hammashoidon ajalta,

• tavanomaisen näön kontrolloimiseksi tapahtuvan silmälääkärissäkäynnin ajalta,

• fysikaalisen hoidon ajalta (poikkeus 1. kohdassa mainittu),

• laboratorio- ja röntgentutkimusten ajalta (poikkeus 1. kohdassa mainittu).

Huomautus:

Mikäli lääkäripalveluja ei ole saatavissa työajan ul- kopuolella, voidaan palkan vähentämisen sijasta sopia lääkärissäkäynnin vuoksi menetetyn työajan tekemisestä takaisin.

5. Lakisääteiset lääkärintarkastukset ja joukkotarkastukset

Lakisääteiset lääkärintarkastukset

1. Työnantaja korvaa ansionmenetyksen lakisääteisen lääkärintarkastuksen ajalta sekä välttämättömät mat- kakustannukset.

2. Mikäli tarkastus tapahtuu työntekijän vapaa-aika- na, maksetaan hänelle korvauksena ylimääräisistä ku- luista sairausvakuutuslain vähimmäispäivärahaa vas- taava summa.

Xxxxxxx näyttöpäätetyötä tekevä toimihenkilö toteaa työolo- suhteiden aiheuttavan erityistä rasitusta näkökyvylleen, tulee hänen ottaa yhteys työnantajan nimeämään työterveyslää- käriin ja sopia käynnistään silmälääkärissä.

Mikäli silmälääkärin tarkastuksessa todetaan näyttöpääte- työn edellyttävän silmälasien hankintaa työolosuhteiden ai- heuttaman haitan poistamiseksi tai vähentämiseksi, tulee silmälääkäriltä pyytää tätä koskeva maininta esimerkiksi palkkiokuittiin.

Mikäli silmälääkäri on antanut määräyksen työlasien hankki- miseksi, tulee toimihenkilön ja työnantajan sopia silmälasien hankintatapa ja paikka sekä sankojen yms. enimmäishinta. Huomiota tulee kiinnittää siihen, että hankittavat silmälasit ovat tarkoituksenmukaiset ja niitä käyttävälle henkilölle sopi- vat sekä työnantajan mahdollisuuteen vaikuttaa hankittavien lasien laatuun ja hintaan. (Linssien osalta sitoo kuitenkin silmälääkärin määräys.)

Työnantajan kustantamat silmälasit ovat työnantajan omai- suutta; toimihenkilöllä on niihin työhön sidottu hallintaoikeus (käyttöoikeus).

6.3 SAIRAUSAJAN PALKKA

1. Työntekijän ollessa estynyt tekemästä työtään sel- laisen sairauden tai tapaturman vuoksi, jonka ajalta hänellä on työsopimuslain mukaan oikeus saada palk- kaa, on hänellä oikeus saada palkkansa seuraavasti hänen oltuaan yhdenjaksoisesti työnantajan palveluk- sessa seuraavat ajat:

3. Vieraalla paikkakunnalla suoritettavan lakisäätei-

sen lääkärintarkastuksen ajalta maksetaan työehto- sopimuksen edellytyksin päiväraha.

Joukko- ja ikäkausitarkastukset

4. Mikäli työntekijä ei voi pyynnöstään huolimatta osallistua terveysviranomaisten järjestämään joukko- tai ikäkausitarkastukseen työajan ulkopuolella, tarkas- tuksen ajalta maksetaan ansionmenetyksen korvaus korkeintaan yhdeltä päivältä. Palkanmaksuvelvollisuus ei koske mahdollisia uusinta- tai seurantatarkastuksia.

6.2 NÄKÖKYKYÄ RASITTAVA TYÖ

Näkökykyä rasittavassa työssä (näyttöpäätteet) työn- antaja korvaa silmälääkärissä käynnin osalta lääkärin- palkkion silloin, kun lääkäri on katsonut tarkastuksessa käynnin tarpeelliseksi.

SOVELTAMISOHJE: NÄYTTÖPÄÄTELASIT

Milloin työolosuhteet erikoislääkärin tutkimuksen perusteella edellyttävät erityisten työlasien käyttöä näyttöpäätetyössä, korvaa työnantaja tällaisten laitteen käyttöön sidottujen la- sien hankinnan.

Työsuhde on jatkunut Täysi palkka yhtäjaksoisesti

1 kuukauden mutta 40 päivän ajanjaksolta vähemmän kuin 1 vuoden

1 vuoden mutta 75 päivän ajanjaksolta vähemmän kuin 5 vuotta

5 vuotta tai kauemmin 105 päivän ajanjaksolta.

Jos työsuhde on kestänyt alle kuukauden, työntekijällä on oikeus saada puolet täydestä palkasta sairastumis- päivää seuranneen yhdeksännen arkipäivän loppuun, enintään kuitenkin siihen saakka, kun hänen oikeuten- sa sairausvakuutuslain mukaiseen päivärahaan alkaa.

2. Työntekijän joutuessa uudestaan työkyvyttömäksi tarkastellaan, kuinka pitkä senhetkisen työsuhteen pi- tuuden mukaan määräytyvä palkallinen sairausaika on. Tästä ajasta vähennetään ne sairausajat, joilta työnan- taja on edellisen kuuden kuukauden aikana maksanut palkan. Työntekijällä on oikeus palkkaan vain erotuk- sen pituiselta ajanjaksolta.

Vaikka palkallista ajanjaksoa ei olisi jäljellä, palkka maksetaan aina sairastumispäivää seuranneen yhdek-

Arkipäivällä tarkoitetaan sairausvakuutuslain mu- kaisesti muita päiviä kuin sunnuntai-, pyhä- tai arki- pyhäpäiviä.

Raskausvapaan palkka

Oikeus raskausvapaan palkkaan on työntekijällä, jolla on oikeus sairausvakuutuslain mukaiseen raskausra- haan.

Työntekijälle maksetaan täysi palkka työsopimus- lain 4 luvun 1 §:n perusteella tulevan raskausvapaan ajalta yhteensä 40 arkipäivän ajalta.

Vanhempainvapaan palkka

Oikeus vanhempainvapaan palkkaan on työntekijällä, jolla on oikeus sairausvakuutuslain 9 luvun 5 §:n 1–3 momentin mukaiseen vanhempainrahaan.

Työntekijälle maksetaan täysi palkka työsopimus- lain 4 luvun 1 §:n perusteella tulevan vanhempainva- paan ajalta vapaan alusta lukien yhteensä 21 arkipäi- vän ajalta.

sännen arkipäivän loppuun, enintään kuitenkin siihen saakka, kun työntekijän oikeus sairausvakuutuslain mukaiseen päivärahaan alkaa.

3. Samalla tavoin maksetaan palkka myös silloin, kun viranomainen on kieltänyt työntekijää tartuntatautilain (583/86) säännösten perusteella saapumasta työhön.

6.4 RASKAUS- JA VANHEMPAINVAPAA

Seuraavia määräyksiä sovelletaan, mikäli lapsen las- kettu synnytysaika on ennen 4.9.2022 tai jos adoptio- lapsen hoitoonottopäivä on ennen 31.7.2022. Mää- räyksiä sovelletaan lapsen lasketusta synnytysajasta huolimatta, jos lapsi syntyy ja oikeus vanhempainpäi- värahaan alkaa ennen 1.8.2022. Muissa tapauksis- sa sovelletaan uusia perhevapaamääräyksiä (kohta 6.4.2).

6.4.1 Vanhat perhevapaamääräykset

1. Äitiysvapaan ajalta maksetaan täysi palkka kolmel- ta kuukaudelta. Palkan maksamisen edellytyksenä on, että työntekijä noudattaa sairausvakuutuslain äitiysra- han nostamista koskevia säännöksiä. Palkka makse- taan tavanomaisina palkanmaksupäivinä.

2. Työntekijän/toimihenkilön adoptoidessa alle 7-vuo- tiaan lapsen tai ottaessa kasvattilapsen annetaan hä- nelle palkallista vapaata kolme kuukautta. Palkan mak- samisen edellytyksenä on, että työntekijällä on oikeus vanhempainrahaan ja että hän noudattaa sen nosta- mista koskevia säännöksiä. Palkka maksetaan tavan- omaisina palkanmaksupäivinä. Työntekijällä on lisäksi oikeus saada palkatonta vapaata adoption yhteydessä siten, että adoptiovapaan pituudeksi tulee enintään 12 kuukautta. Vapaata voi pitää kerrallaan vain toinen adoptiovanhemmista. Vapaa ei keskeytä työsuhdetta, mikäli työntekijä palaa työhönsä sovittuna ajankohta- na.

3. Kuuden (6) päivän isyysvapaajaksolta työntekijälle maksetaan säännöllisen työajan palkka. Isyysajan pal- kan maksussa noudatetaan samoja säännöksiä kuin äitiysvapaan palkan maksamisessa.

Tietoa perhevapaista: Perhevapaisiin liittyvistä kysy- myksistä ja vapaiden ajoilta maksettavista päivärahois- ta saa lisätietoa Kelalta: xxx.xxxx.xx.

6.5 SAIRAUSVAKUUTUSKORVAUKSET

1. Työnantajalla, joka suorittaa sairaus- tai äitiysva- paan ajalta palkkaa, on oikeus saada samalta ajalta tuleva sairausvakuutuslain mukainen päiväraha taikka enintään maksettua palkkaa vastaava osa itselleen.

Milloin työntekijä saa saman työkyvyttömyyden perus- teella korvausta ansion menetyksestä tapaturmava- kuutuslain tai työntekijäin eläkelain nojalla, on työn- antajalla oikeus saada ja nostaa palautuksena enin- tään maksettua palkkaa vastaava osa samalta ajalta saadusta korvauksesta.

6.4.2 Uudet perhevapaamääräykset

Raskaus- ja vanhempainvapaan ajalta maksettava palkka

Palkan maksamisen edellytyksenä on, että työntekijä noudattaa sairausvakuutuslain raskausrahan ja van- hempainrahan nostamista koskevia säännöksiä.

Palkka maksetaan tavanomaisina palkanmaksu- päivinä.

2. Palkanmaksuvelvollisuutensa työnantaja voi toteut- taa myös maksamalla sairausvakuutuslain mukaan maksetun päivä- tai äitiysrahan täydennykseksi palk- kaa sairauden tai äitiysvapaan ajalta siten, että työn- tekijä saa samat edut, joista tässä on sovittu.

Milloin sairausvakuutuslain mukainen päiväraha on yhtä edullinen kuin edellä sovituin tavoin maksettava palkka, ei muuta palkkaa sairaus- tai äitiysvapaa-ajalta makseta.

3. Jos sairausvakuutuslain mukaista päivä- tai äitiys- rahaa ei henkilöstä itsestään johtuvista syistä makse- ta tai se maksetaan vähäisempänä kuin mihin hänel- lä sairausvakuutuslain mukaan olisi ollut oikeus, on

työnantajalla oikeus palkasta vähentää se osa, mikä laiminlyönnin johdosta on jäänyt suorittamatta.

6.6 SAIRAAN LAPSEN HOITAMINEN

1. Työntekijän tai muun hänen taloudessaan vakitui- sesti asuvan alle 10-vuotiaan lapsen, kehitysvammai- sen tai vaikeasti sairaan lapsen (Valtioneuvoston ase- tus 1335/2004 1:4§) sairastuessa äkillisesti työnteki- jällä on oikeus saada lapsen hoidon järjestämiseksi tai tämän hoitamiseksi tilapäistä palkallista hoitovapaata. Sama oikeus on myös lapsen vanhemmalla, joka ei asu tämän kanssa samassa taloudessa.

Perheessä tilapäistä hoitovapaata voi pitää kerrallaan vain toinen vanhemmista. Tilapäisen vapaan saaminen edellyttää lisäksi, että kotona ei ole henkilöä, joka voi- si huolehtia sairaan lapsen hoidon järjestämisestä tai hoitamisesta.

2. Palkallisen vapaan pituus saman sairauden osalta on enintään 4 päivää. Palkka maksetaan sairausajan palkkaa koskevien määräysten mukaan. Ilmoitus pois- saolosta ja selvitys lapsen sairaudesta tehdään kuten omasta sairaudesta.

6.7 LYHYT TILAPÄINEN VAPAA

1. Toimihenkilön palkallisesta työajasta ei vähennetä hänen perheensä piirissä sattuvan sairaustapauksen tai läheisen omaisen kuoleman takia annettavaa ly- hyttä tilapäistä lomaa.

2. Tämän kohdan määräyksiä sovelletaan yhden päi- vän osalta myös seuraavissa tapauksissa: toimihenki- lön oma 50- ja 60-vuotismerkkipäivä, avioliittoon vih- kimispäivä ja asevelvollisuuskutsunta.

7 LUKU

MUUT MÄÄRÄYKSET

7.1 Jäsenmaksujen perintä ja tilitys

7.2 Luottamustehtävät

7.3 Asevelvollisuus, aseeton tai siviilipalvelu

7.4 Kertausharjoitukset

7.5 Ryhmähenkivakuutus

7.6 Vastuuvakuutus

7.7 Järjestäytymisoikeus

7 LUKU

MUUT MÄÄRÄYKSET

7.1 JÄSENMAKSUJEN PERINTÄ JA TILITYS

1. Työnantaja pidättää työntekijän palkasta jokaisen palkanmaksun yhteydessä ammattiliiton jäsenmaksun silloin, kun työntekijä on antanut siihen valtuutuksen tätä varten laaditulla valtakirjalla. Se tulee työnantajan allekirjoittaa ja luottamushenkilön toimittaa valtakirjas- ta ilmeneviin paikkoihin. Työnantaja antaa työntekijälle kalenterivuoden tai työsuhteen päättyessä verotusta varten todistuksen pidätetyistä jäsenmaksuista.

2. Pidätetyt jäsenmaksut tilitetään palkanmaksupäi- vänä, kuitenkin viimeistään palkanmaksua seuraavan kuukauden 15. päivään mennessä. Jäsenmaksu peri- tään kaikesta ennakonpidätyksen alaisesta palkasta, myös loma-, sairaus- ja äitiysvapaan palkasta.

3. Ammattiliitto toimittaa työnantajille jäsenkohtaisen jäsenmaksujen perintä- ja selvitysohjeiston. Pidätetyis- tä jäsenmaksuista tehdään erillinen selvitys kunkin ka- lenterivuosineljänneksen päättymistä lähinnä olevan palkanmaksukauden loppuun. Sen tulee olla valmis viimeistään 15.4, 15.7, 15.10. ja 15.1. edellä maini- tun ohjeiston mukaisesti.

Perintä- ja selvitysluettelosta annetaan jäljennös asi- anomaisen henkilöstöryhmän pääluottamushenkilölle.

7.2 LUOTTAMUSTEHTÄVÄT

1. Liittojen välisiin neuvotteluihin osallistumisaikaa ei vähennetä toimihenkilön palkallisesta työajasta.

2. Ammattiliiton liittokokouksen, valtuuston ja hal- lituksen sekä näiden asettamien pysyvien valmiste- luelinten kokouksiin käytettyä aikaa ei vähennetä toi- mihenkilöiden palkallisesta työajasta.

Ammattiliitto ilmoittaa Medialiitolle valittujen henkilöi- den nimet sekä toimikaudet. Valittu toimihenkilö il- moittaa osallistumisestaan kokouksiin työnantajalle mikäli mahdollista viikkoa ennen tilaisuutta.

3. Yhteiskunnalliseen luottamustehtävään valitun toi- mihenkilön palkallisesta työajasta ei vähennetä tällai- sen tehtävän hoitoon käytettyä aikaa. Mikäli tehtävään nimennyt yhteisö on suorittanut työstä poissaolon ajal- ta ansionmenetyskorvausta, tämä korvausosuus vä- hennetään työnantajan maksettavasta palkasta.

4. Teollisuusliitto / Viestintäalan toimihenkilöt Grafi- net ry:n hallitukseen valituilla toimihenkilöillä on oikeus osallistua yhdistysten hallitusten kokouksiin. Tältä ajalta ei makseta palkkaa. Ilmoitusmenettely on samanlainen kuin edellä 2. kohdassa.

7.3 ASEVELVOLLISUUS, ASEETON JA SIVIILIPALVELUS SEKÄ RAUHANTURVAAMISTEHTÄVÄT

1. Asevelvollisuutta, aseetonta tai siviilipalvelusta suo- rittavalla sekä rauhanturvaamistehtävissä palvelukseen tai koulutukseen otettavalla on oikeus palveluksen pää- tyttyä tai keskeydyttyä palata aikaisempaan tai siihen rinnastettavaan tehtävään laissa säädetyllä tavalla.

2. Työsuhteen kestäessä tässä määräyksessä tarkoi- tettu poissaolo on palvelusvuosilisiä tai kokemusvuosia kerryttävää aikaa.

7.4 KERTAUSHARJOITUKSET

Kertausharjoituksen ja täydennyspalveluksen ajalta on työntekijä oikeutettu saamaan palkkansa olosuhdeli- sineen, josta kuitenkin voidaan vähentää valtion mak- sama reserviläispalkka, mutta ei kertausharjoitus- tai täydennyspalveluspäivärahaa.

7.5 RYHMÄHENKIVAKUUTUS

Työnantaja on velvollinen ottamaan työntekijöille ryh- mähenkivakuutuksen siten kuin työmarkkinain keskus- järjestöjen välillä on sovittu.

7.6 VASTUUVAKUUTUS

Työnantaja ottaa esimiesasemassa oleville toimihenki- löille tarkoitetun ns. työnantajan vastuuvakuutuksen, joka peittää työnantajan, hänen sijaisensa sekä vakuu- tuksenottajan palveluksessa johtavassa tai valvovas- sa asemassa olevan toimihenkilön, esim. työnjohta- jan vastuun omalle työntekijälle tuotetusta henkilö- ja omaisuusvahingosta siltä osin kuin vahinko ei kuulu korvattavaksi lain säätämässä tapaturmavakuutukses- sa tai liikennevakuutuksessa.

7.7 JÄRJESTÄYTYMISOIKEUS

Järjestäytymisoikeus on molemmin puolin loukkaama- ton.

8 LUKU

NEUVOTTELUMÄÄRÄYKSET JA TYÖRAUHA

8.1 Kokoontuminen työpaikalla

8.2 Paikallinen sopiminen

8.3 Työpaikan neuvottelujärjestys

8.4 Erimielisyyksien käsittely

8.5 Välimiesoikeus

8.6 Työrauha

8.7 Työriidat, joihin toimihenkilöt eivät osallistu

8.8 Selviytymistoimet yrityksen taloudellisissa vaikeuksissa

8 LUKU

NEUVOTTELUMÄÄRÄYKSET JA TYÖRAUHA

8.1 KOKOONTUMINEN TYÖPAIKALLA

Työntekijöillä on oikeus järjestää kokouksia työsuh- teita koskevissa kysymyksissä työpaikalla. Asiasta on sovittava työnantajan kanssa ennakolta kohtuullises- sa ajassa. Kokous tulee järjestää työajan ulkopuolella ennen työajan alkamista, ruokatauolla tai välittömästi työajan päättymisen jälkeen. Kokoustilan asianmukai- sesta käytöstä vastaavat luottamushenkilöt, joiden tu- lee olla kokouksessa saapuvilla. Kokoukseen voidaan kutsua asianomaisen palkansaajajärjestön, sen alayh- distyksen tai keskusjärjestön edustajia.

8.2 PAIKALLINEN SOPIMINEN

1. Työehtosopimuksen paikallinen sopiminen on mah- dollista tämän sopimuksen neuvottelujärjestyksen mu- kaisesti.

2. Sopijaosapuolet paikallista soveltamista koskevas- sa sopimisessa ovat yhtä työntekijää koskevassa asi- assa työntekijä ja työnantajan edustaja ja osastoa tai yritystä koskevassa asiassa luottamushenkilö ja työn- antajan edustaja. Työntekijällä on oikeus neuvotteluis- sa käyttää luottamushenkilöä apunaan. Työaikajärjes- telyistä sovittaessa tulee yksittäisten henkilöiden pe- rustellut henkilökohtaiset tarpeet ottaa huomioon.

3. Sopimus tehdään kirjallisesti, yhtä työntekijää kos- kevassa asiassa jommankumman osapuolen sitä vaa- tiessa.

Liitot suosittelevat, että paikallisesta sopimuksesta tu- lisi käydä ilmi ainakin seuraavat asiat:

• sopimuksen tarkoitus

• sopimuksen osapuolet

• sopimuksen kohteena oleva asia

• sopimuksen täsmälliset ehdot

• voimassaolo ja irtisanominen

• päiväys ja allekirjoitukset

4. Sopimus voidaan tehdä määräaikaiseksi tai toistai- seksi voimassa olevaksi. Mikäli toistaiseksi voimassa olevan sopimuksen irtisanomisesta ei ole muuta so- vittu, se voidaan irtisanoa kolmen kuukauden irtisano- misajalla. Ellei uutta sopimusta irtisanomisen jälkeen solmita, menetellään sopimuksen voimassaolon pää- tyttyä työehtosopimuksen asiaa koskevien määräysten ja lainsäädännön mukaisesti.

a) Luottamushenkilön kanssa sovittavat kollektiiviset asiat:

• paikallisesti sovittavan palkkausjärjestelmän käyttöönottaminen

• lomarahan tai sen osan maksamatta jättäminen tilanteissa, jossa työnantajalla on tuotannollinen tai taloudellinen peruste työvoiman vähentämiselle

• yhdestä ylityökäsitteestä sopiminen. (kopio sopimuksesta liittoihin)

b) Toimihenkilön tai luottamushenkilön kanssa sovit- tavat asiat:

• työajasta niin, että se on enintään 12 tuntia vuorokaudessa ja 60 tuntia viikossa

• vuosilomapalkan maksaminen yrityksen normaaleina palkanmaksupäivinä

• vuosilomapalkan maksamisajankohtien siirtäminen tai tasaaminen pidemmälle ajanjaksolle

c) Toimihenkilön kanssa sovittavat yksilöasiat:

• vuosiloman antaminen muunakin aikana kuin vuosilomakautena, jakamisesta osiin sekä antaminen vuosilomalain 27 §:n mukaisena säästövapaana lain tarkoittamaa suurempi osa lomasta

• lomarahan vaihtaminen vapaaseen

• talviloman antaminen muunakin kuin työsopimuksessa sovittavana aikana, jakaminen osiin tai vaihtaminen rahaksi.

8.3 TYÖPAIKAN NEUVOTTELUJÄRJESTYS

1. Työehtoja koskevat kysymykset selvitetään ensin työntekijän ja esimiehen välillä. Ellei työehtoja koske- vaa kysymystä saada näin selvitetyksi, asia käsitellään osaston luottamushenkilön ja työnantajan edustajan välisissä neuvotteluissa. Ellei asiaa saada selvitetyksi osaston tasolla, osaston luottamushenkilö voi siirtää asian pääluottamushenkilölle. Neuvottelujen tulos kir- jataan ja annetaan asianomaisille tiedoksi.

2. Neuvottelujärjestyksen eri tasoilla toimiville hen- kilöille, luottamushenkilöille ja työnjohtajille, kuuluvat vastuualueet ja niihin liittyvät valtuudet työsuhdeasi- oissa ja paikallisessa sopimisessa todetaan yhdessä.

3. Työnantaja antaa selvityksen yrityksen työsuhde- asioiden hoidosta ja neuvottelujärjestyksestä uusille työntekijöille.

8.4 ERIMIELISYYKSIEN KÄSITTELY

1. Työnantajan ja työntekijän välillä tai allekirjoittanei- den liittojen välillä syntynyt työehtosopimuksen tulkintaa koskeva erimielisyys pyritään ratkaisemaan neuvottele- malla. Neuvottelut käydään ilman aiheetonta viivytystä.

2. Jos erimielisyyttä ei saada työpaikalla selvitetyksi, asia voidaan siirtää työnantaja- tai työntekijäpuolen aloitteesta liittojen välillä ratkaistavaksi.

Erimieliseksi jäädystä asiasta tehdään työpaikalla yh- teinen muistio, josta ilmenee erimielisyyttä aiheutta- nut asia ja molempien osapuolten perustellut kannat. Muistio lähetetään työntekijä- ja työnantajaliitolle. Lii- tot voivat poikkeuksellisesti sopia asian käsittelemises- tä ilman kirjallista erimielisyysmuistiota.

3. Jos liitot eivät saa työehtosopimuksen tulkintaa koskevaa erimielisyyttä selvitetyksi, voidaan asia vie- dä välimiesoikeuden ratkaistavaksi.

8.5 VÄLIMIESOIKEUS

8.5.1 Yleiset määräykset

1. Työehtosopimusosapuolet valitsevat kumpikin so- pimuskaudeksi kaksi välimiestä ja näille tarpeellisen määrän varamiehiä. Välimiehenä voi toimia myös hen- kilö, joka välimiesmenettelystä 23. päivänä lokakuuta 1992 annetun lain 10 §:n mukaan voitaisiin julistaa esteelliseksi.

Välimiehet valitsevat puheenjohtajan työehtosopimus- kaudeksi. Puheenjohtajan tulee olla lainoppinut, puo- lueeton henkilö. Jolleivät välimiehet voi sopia puheen- johtajasta, valtakunnansovittelija määrää hänet jom- mankumman sopijapuolen pyynnöstä.

2. Jos liitto haluaa saattaa asian välimiesten ratkais- tavaksi, ilmoitetaan siitä kirjallisesti vastapuolelle. Il- moituksesta toimitetaan kappale välimiesten puheen- johtajalle 30 päivän kuluessa siitä, kun on ilmennyt, että liitot eivät pääse asiassa sovintoon.

3. Jos välimiesten mielestä heidän ratkaistavakseen saatettu asia on merkitykseltään laajakantoinen ja ylei- seltä luonteeltaan sellainen, että se olisi työtuomiois- tuimen ratkaistava, välimiesoikeus ilmoittaa tästä asi- anosaisille. Näillä on sen jälkeen oikeus panna asiaa koskeva kanne vireille työtuomioistuimessa.

4. Välimiehet voivat käsitellä loppuun vireillä olevat asiat työehtosopimuksen voimassaolon lakattua.

5. Välitystuomioon ei voi hakea muutosta.

6. Kustannuksista ja korvauksista, jotka välitystuomi- ossa on pantu yksityisen asianosaisen maksettavaksi, vastaa se järjestö, johon asianosainen kuuluu.

7. Muilta osin noudatetaan välimiesmenettelystä an- netun lain säännöksiä.

8.5.2 Paikalliset sopimukset

Työehtosopimuksen kohdassa 8.2 tarkoitettujen sopi- musten soveltamista ja tulkintaa koskevat erimielisyy- det käsitellään neuvottelujärjestyksen mukaisesti. Jos liitot eivät saa erimielisyyttä selvitetyksi, asia voidaan käsitellä välimiesoikeudessa, johon liitot nimeävät kumpikin yhden edustajan ja nämä yhdessä puheen- johtajan. Muilta osin välimiesoikeuteen noudatetaan työehtosopimuksen 8.5.1 määräystä.

8.5.3 Tehtävien vaativuusryhmittelyä koskevat neuvottelumääräykset ja välimiesoikeus

1. Tehtävien vaativuudenarviointi tehdään yhteistyös- sä. Liitot suosittelevat luokitustoimikunnan perusta- mista. Mikäli luokitustoimikuntaa ei ole, noudatetaan työehtosopimuksen neuvottelujärjestystä ja erimieli- syyksien käsittelyä koskevia määräyksiä. Ellei luokituk- sesta synny yhteisymmärrystä, työnantaja luokittelee tehtävät ja vastaa luokituksen oikeellisuudesta.

2. Yksittäinen työntekijä ei voi riitauttaa liittoihin luo- kitustoimikunnassa tai neuvottelujärjestyksen mukaan sovittua tehtävän vaativuusryhmittelyä.

3. Liitot eivät käsittele palkkausjärjestelmään liittyviä erimielisyyksiä, joilla ei ole palkkavaikutusta.

4. Liitot voivat erimielisyyksien selvittämisessä käyt- tää erityistä palkkausjärjestelmäasiantuntijaa, jolle erikseen sovittaessa voidaan antaa päätösvalta.

5. Jos liitot eivät saa erimielisyyttä selvitetyksi, asia voidaan viedä välimiesoikeuden ratkaistavaksi.

6. Liitot nimeävät kumpikin yhden välimiehen ja nämä valitsevat puheenjohtajakseen palkkausjärjestelmäasi- antuntijan. Muilta osin välimiesoikeuteen noudatetaan työehtosopimuksen 8.5.1 kohdan määräystä.

8.6 TYÖRAUHA

Työehtosopimuksen voimassa ollessa älköön pantako toimeen salaista tai julkista työnsulkua, lakkoa, boi- kottia tai työnkieltoa.

8.7 TYÖRIIDAT, JOIHIN TOIMIHENKILÖT EIVÄT OSALLISTU

1. Jos työnantajan ja tämän sopimuksen ulkopuolella olevan henkilöryhmän välillä puhkeaa työriita (lakko, sulku, saarto jne.), joka ei ole sopimusten tai viran- omaisten antamien määräysten vastainen, tulee toi- mihenkilön:

a) tavalliseen tapaan suorittaa ne tehtävät, jotka hä- nelle säännöllisesti toimensa perusteella kuuluvat;

b) suorittaa tehtäviä, jotka yleensä kuuluvat samassa yrityksessä työskenteleville, tämän sopimuksen tarkoit- tamille toimihenkilöille;

c) siinä määrin kuin häneltä kohtuudella voidaan vaa- tia, suorittaa tehtäviä, jotka helpottavat ja jouduttavat työn uudelleen käyntiin panoa ja käynnissä pitämistä tai tehostamista selkkauksen päätyttyä sekä

d) osallistua suojelutoimenpiteisiin, joilla tarkoitetaan työn käytön keskeyttämiseksi teknisesti sopivalla taval- la sekä toimenpiteitä ihmisiin kohdistuvan mahdollisen vaaran tai rakennuksiin ja muihin laitteisiin, koneisiin tai tavaravarastoihin kohdistuvan vahingon torjumisek- si tai tavaravarastojen pilaantumisen ehkäisemiseksi; tähän verrattavissa on erittäin pakottavista syistä suo- ritettava työ taikka työ, jota joku on velvollinen lain tai asetuksen perusteella suorittamaan sekä työ, jonka laiminlyönnistä voi joutua syytteeseen.

2. Sopimuksen tai viranomaisten antamien määrä- ysten vastaisen työriidan aikana tulee toimihenkilön suorittaa edellä 1. kohdassa tarkoitettuja tehtäviä se- kä paikallisesti niin sovittaessa myös muita yrityksen toiminnan turvaamiseksi tarpeellisia tehtäviä.

3. Jos työriita on jatkunut vähintään kolme kuukautta eikä toimihenkilölle voida järjestää riittävästi sellaista työtä, jota hän edellä olevien määräysten mukaan on velvollinen työriidan aikana suorittamaan, voidaan työ- aikaa vastaavasti lyhentämällä palkkaa alentaa 10 % kuukauden kuluttua edelleen 10 % jne., kunnes palkka on alentunut 60 %:iin alkuperäisestä palkasta.

• työnantajan korjaavat toimet taloudellisen tilanteen parantamiseksi

• keinot tuottavuuden parantamiseksi ja

• ensisijaisesti käytettävät mahdollisuudet työehtosopimuksen ja paikallisen sopimisen mukaisiin joustoihin taloudellisen tilanteen parantamiseksi.

2. Selviytymistoimet yrityksen taloudellisissa vaikeuk- sissa

Kun luottamushenkilön, tai mikäli sellaista ei ole valit- tu, henkilöstön edustajien kanssa yhteisesti todetaan, että yritys on ajautunut poikkeuksellisiin taloudellisiin vaikeuksiin, jotka johtaisivat työvoiman käytön vähen- tämiseen tai uhkaisivat yrityksen olemassaoloa, voi- daan paikallisesti sopia enintään vuoden määräajaksi:

• xxxxxxxxx vaihtamisesta vapaaksi

• lomarahasta luopumisesta kokonaan tai osittain

• vuosiloman 12 päivän ylittävän osuuden jakamisesta

• työaikakorvausten tai vähimmäispalkan ylittävän palkanosan maksamisen myöhentämisestä ja maksupäivästä

• lyhyemmästä lomautusilmoitusajasta kuin TSL 5:4§:n mukainen 14 vrk

Samalla sovitaan mahdollisesta irtisanomissuojasta em. sopeuttamistoimien ajalle ja työntekijöiden talou- dellisten menetysten kompensoinnista yrityksen talo- udellisen tilanteen kohennuttua.

Paikallinen sopimus tehdään kirjallisesti. Sopeutta- mistoimien tulee koskea tasapuolisesti yrityksen koko henkilöstöä ja johtoa.

Yrityksellä tarkoitetaan yritystä tai sen itsenäistä osaa kuten tuotantolaitosta.

Tunnuslukuja tarkasteltaessa huomion otetaan kon- serni ja tytäryritykset, niiden taloudelliset tunnusluvut sekä tuloslaskelma ja tase.

Tällä määräyksellä ei ole miltään osin puututtu yhteis- toimintalaissa säädettyihin velvoitteisiin.

8.8 SELVIYTYMISTOIMET YRITYKSEN TALOUDELLISISSA VAIKEUKSISSA

1. Ennakoivat toimenpiteet

Yritystoiminnan jatkuvuuden ja työpaikkojen turvaami- seksi käsitellään yhdessä henkilöstöryhmien edusta- jien kanssa

• yrityksen taloudellinen ja toiminnallinen tilanne näitä kuvaavien tunnuslukujen pohjalta

9 LUKU

YHTEISTOIMINTA VIESTINTÄTEOLLISUUDESSA

10 LUKU

SOPIMUS IRTISANOMISESTA JA LOMAUTTAMISESTA

11 LUKU

LUOTTAMUSHENKILÖSOPIMUS

12 LUKU

KOULUTUSSOPIMUS

13 LUKU

TYÖSUOJELUSOPIMUS – YLEINEN OSA

14 LUKU

TYÖSUOJELUSOPIMUS – ERITYINEN OSA

15 LUKU

HOITOONOHJAUS JA HOITOONOHJAUSSOPIMUSMALLI

16 LUKU

MATKA- YM. KORVAUKSET JA PÄIVÄRAHAT

17 LUKU

TOVA-OPAS: LYHENNELMÄ TOIMIHENKILÖIDEN PALKKAUSJÄRJESTELMÄOPPAASTA

ASIAHAKEMISTO

9 LUKU

YHTEISTOIMINTA VIESTINTÄTEOLLISUUDESSA

Työnantaja nimeää neuvottelukuntaan omat edusta- jansa, joiden lukumäärä on enintään puolet henkilös- tön edustajien kokonaismäärästä.

Yrityksissä, jotka toimivat yhteisellä omistuspohjalla, voidaan sopia yhteisen neuvottelukunnan perustami- sesta. Milloin se yrityksen itsenäisten toimintayksiköi- den koon tai sijainnin perusteella yhteisesti katsotaan tarkoituksenmukaiseksi, perustetaan kuhunkin toimin- tayksikköön oma neuvottelukunta.

1. Yhteistoiminnan perusperiaatteet

Yhteistoiminnan tarkoituksena on:

• edistää vuorovaikutusta ja yhteistyötä työnantajan ja henkilöstön välillä,

• parantaa yrityksen sisäistä tiedonkulkua,

• kehittää yrityksen toimintaa,

• parantaa työntekijöiden mahdollisuuksia vaikuttaa yrityksessä tehtäviin päätöksiin, jotka koskevat heidän työtään, työolojaan ja asemaansa yrityksessä,

• tiivistää yhteistyötä työnantajan, henkilöstön ja työvoimaviranomaisten välillä työnteki- jöiden aseman parantamiseksi ja heidän työllistymisensä tukemiseksi yrityksen toimintamuutosten yhteydessä.

Yhteistoiminnassa olennaista on:

• xxxx xxxxxxxxxxxxx,

• työn arjessa tapahtuva yhteistyö yhteisissä asioissa,

• työpaikan erilaisten näkökulmien hyödyntäminen,

• mahdollisuus osallistua, vaikuttaa, kehittää ja suunnitella tulevaisuutta.

2. Liittojen suositus

Yhteistoimintalaki koskee yrityksiä, joissa on vähintään 20 työntekijää. Allekirjoittaneet liitot suosittelevat, että yhteistoiminnan perusperiaatteita noudatetaan myös tätä pienemmissä yrityksissä.

4. Liittojen välinen yhteistyö

Liitot pyrkivät neuvonnalla ja yhteisellä koulutuksella edistämään yhteistoimintalain toteutumista yrityksissä.

3. Yhteistoimintalain (1333/2021) mukaisen vuoropuhelun toteuttaminen

Yhteistoimintalain soveltamisalan piiriin kuuluvissa yri- tyksissä työnantajan on käytävä yhteistoimintalain 2 luvun mukaisesti säännönmukaista vuoropuhelua hen- kilöstön edustajien kanssa. Vuoropuhelu toteutetaan työnantajan ja henkilöstön edustajan tai edustajien vä- lisessä kokouksessa. Jos vuoropuhelun kohteena oleva asia koskee yhtä useampaa henkilöstöryhmää, yhteis- toimintalaki edellyttää, että asia tulee käsitellä koko- uksessa kaikkien niiden henkilöstöryhmien edustajien kanssa, joita asia koskee.

Vuoropuhelua voidaan jatkossa käydä esimerkiksi neu- vottelukunnan kokouksissa, vaikka yhteistoimintalaissa ei ole enää määräyksiä neuvottelukunnasta. Neuvotte- lukunnan perustamisesta voidaan jatkossakin sopia.

Mikäli syntyy erimielisyys yhteistoimintalain tulkinnas- ta, tulee riitauttavan osapuolen toimittaa yhteistoimin- tamenettelyyn liittyvää erimielisyyttä koskevat tiedot kirjallisesti liitoille, jotka käsittelevät asian ja pyrkivät selvittämään lain oikean tulkinnan. Yhteistoimintaa koskevat riita-asiat käsitellään yleisessä tuomioistui- messa.

10 LUKU

SOPIMUS IRTISANOMISESTA JA LOMAUTTAMISESTA

1 §

Sopimuksen suhde lakiin

Sikäli kun tässä sopimuksessa ei ole muuta sovittu työsopimuksen päättämistä ja lomauttamista koske- vien perusteiden ja menettelyiden osalta sovelletaan työsopimuslain säännöksiä. Työsopimuslaki ei ole tä- män sopimuksen osa.

LOMAUTTAMINEN

2 §

Lomauttamisen määritelmä

1. Lomauttamisella tarkoitetaan työnantajan päätök- seen tai hänen aloitteestaan tehtävään sopimukseen perustuvaa työnteon ja palkanmaksun väliaikaista kes- keyttämistä työsuhteen pysyessä muutoin voimassa. Työnantaja saa työsopimuslaissa säädettyjen perustei- den täyttyessä lomauttaa työntekijän joko määräajaksi tai toistaiseksi keskeyttämällä työnteon kokonaan tai lyhentämällä työntekijän lain tai sopimuksen mukaista säännöllistä työaikaa siinä määrin kuin se lomauttami- sen perusteen kannalta on välttämätöntä.

2. Työntekijä ja työnantaja saavat työsuhteen kestä- essä lomautusperustetta ja lomautusilmoitusta koske- vien säännösten tai määräysten estämättä sopia mää- räaikaisesta lomauttamisesta silloin, kun se on tarpeen työnantajan toiminnan tai taloudellisen tilan vuoksi.

3 §

Lomautuksen ennakkoselvitys

1. Lomautuksen ennakkoselvitystä koskeva määräys ei koske työnantajia, jotka noudattavat yhteistoiminta- lakia.

2. Työnantajan on viipymättä lomautustarpeen tultua työnantajan tietoon annettava työsopimuslain mukai- nen ennakkoselvitys lomautuksen perusteista sekä sen arvioidusta laajuudesta, toteuttamistavasta, alka- misajankohdasta ja kestosta. Työnantajan on varatta- va työntekijälle tai luottamushenkilölle tilaisuus tulla kuulluksi annetusta selvityksestä. Ennakkoselvitys me- nettää merkityksensä, mikäli lomautuksia ei toimeen- panna kohtuullisen ajan kuluessa ennakkoselvitykses- sä ilmoitetusta ajasta.

4 § Lomautusilmoitus

1. Ellei toisin ole sovittu, työntekijän lomauttamisessa on noudatettava vähintään 5 päivän ilmoitusaikaa. Lo- mautusilmoitusaika alkaa ilmoitusta seuraavasta päi- västä.

2. Työnantajan on ilmoitettava lomautuksesta työn- tekijälle henkilökohtaisesti, ellei työnantajan ja asian- omaisen luottamushenkilön kesken toisin sovita. Jos ilmoitusta ei voida toimittaa henkilökohtaisesti, sen saa toimittaa kirjeitse tai sähköisesti, edellä mainittua ilmoitusaikaa käyttäen.

Ilmoituksessa on mainittava lomautuksen peruste, sen alkamisaika ja kesto tai arvioitu kesto.

3. Työnantajan on työntekijän pyynnöstä annettava lomautuksesta kirjallinen todistus, josta käyvät ilmi ai- nakin lomautuksen syy, alkamisaika sekä sen kesto tai arvioitu kesto.

4. Ilmoitusvelvollisuutta ei kuitenkaan ole, jos työnan- tajalla ei ole koko lomautusaikaan kohdistuvaa velvolli- suutta maksaa palkkaa muun työstä poissaolon vuoksi.

5 §

Lomautuksen peruuttaminen, siirtäminen ja keskeyttäminen

1. Lomautuksen peruuttaminen

Mikäli työnantajalle lomautusilmoitusaikana ilmaan- tuu uutta työtä, voidaan lomautuksen peruuttami- nen ilmoittaa ennen lomautuksen alkamista. Tällöin lomautusilmoituksen merkitys poistuu ja myöhemmin toimeenpantavien lomautusten on perustuttava uusiin lomautusilmoituksiin.

2. Lomautuksen siirtäminen

Lomautusilmoitusaikana ilmaantuva työ voi kuiten- kin olla luonteeltaan tilapäistä. Tällöin lomauttamisen peruuttaminen kokonaan ei ole mahdollista, vaan lo- mautuksen alkamisajankohtaa voidaan siirtää myö- hempään ajankohtaan. Lomautusta voidaan tällä pe- rusteella siirtää vain kerran uutta lomautusilmoitusta antamatta ja enintään sillä määrällä, jonka lomautus- ilmoitusaikana ilmaantunut työ kestää.

3. Lomautuksen keskeyttäminen

Työnantaja voi saada tilapäisen työn lomautuksen jo alettua. Lomauttamisen keskeyttämisen, mikäli lo- mautuksen on uutta ilmoitusta antamatta tarkoitus jat- kua välittömästi työn tekemisen jälkeen, tulee perus- tua työnantajan ja työntekijän väliselle sopimukselle. Tällainen sopimus on syytä tehdä ennen työn alkamis- ta. Samassa yhteydessä on syytä selvittää tilapäisen työn arvioitu kestoaika.

6 §

Muu työ lomautusaikana ja työhön paluu

1. Työntekijä saa ottaa lomautuksen ajaksi muuta työ- tä.

2. Mikäli työntekijä on ottanut lomautusajaksi muuta työtä lomautusilmoituksen antamisen jälkeen mutta ennen kuin hänelle on ilmoitettu lomautuksen peruut- tamisesta tai siirtämisestä, työntekijä ei ole velvolli- nen korvaamaan tästä työnantajalle mahdollisesti ai- heutuvaa vahinkoa. Tällaisessa tapauksessa työntekijä on velvollinen palaamaan työhön niin pian kuin se on mahdollista.

3. Jos lomauttaminen on tapahtunut toistaiseksi, on työnantajan ilmoitettava lomautetulle työntekijälle työn alkamisesta vähintään seitsemän päivää aikaisemmin, jollei toisin ole sovittu. Työntekijällä on tällöin oikeus irtisanoa lomautuksen ajaksi toisen työnantajan kans- sa tekemänsä työsopimus sen kestosta riippumatta viiden päivän irtisanomisaikaa noudattaen.

7 §

Työsopimuksen irtisanominen lomautuksen aikana

1. Työnantaja irtisanoo

Jos työnantaja irtisanoo lomautetun työntekijän työ- sopimuksen päättymään lomautuksen aikana, työn- tekijällä on oikeus saada irtisanomisajan palkkansa. Työnantaja saa vähentää irtisanomisajan palkasta 14 päivän palkan, jos työntekijä on lomautettu lain tai sopimuksen mukaista yli 14 päivän lomautusilmoitus- aikaa käyttäen.

Jos työn vähyyden vuoksi irtisanottu työntekijä tällaisen syyn johdosta lomautetaan irtisanomisaikana, määräy- tyy työnantajan palkanmaksuvelvollisuus samojen pe- riaatteiden mukaisesti.

2. Työntekijä irtisanoo

Työntekijällä on lomautusaikana oikeus irtisanoa työ- sopimuksen kestosta riippumatta ilman irtisanomis-

aikaa. Jos lomautuksen päättymisaika on työntekijän tiedossa, tätä oikeutta ei ole lomautuksen päättymistä edeltävän seitsemän päivän aikana.

Jos työntekijä irtisanoo työsopimuksensa lomautuk- sen kestettyä yhdenjaksoisesti vähintään 200 päivää, hänellä on oikeus saada korvauksena irtisanomisajan palkkansa 1. kohdan mukaisesti. Korvaus maksetaan työsopimuksen päättymistä seuraavana ensimmäise- nä työnantajan normaalina palkanmaksupäivänä, ellei toisin sovita.

IRTISANOMINEN TYÖNTEKIJÄN HENKILÖÖN LIITTYVÄSTÄ SYYSTÄ

8 §

Irtisanomisen perusteet

1. Työnantaja saa irtisanoa Toistaiseksi voimassa ole- van työsopimuksen vain työsopimuslain 7 luvun 1-2

§:n mukaisesta asiallisesta ja painavasta syystä.

Työntekijästä johtuvana tai hänen henkilöönsä liitty- vänä asiallisena ja painavana irtisanomisperusteena voidaan pitää työsopimuksesta tai laista johtuvien, työ- suhteeseen olennaisesti vaikuttavien velvoitteiden va- kavaa rikkomista tai laiminlyöntiä sekä sellaisten työn- tekijän henkilöön liittyvien työntekoedellytysten olen- naista muuttumista, joiden vuoksi työntekijä ei kyke- ne selviytymään työtehtävistään. Syyn asiallisuutta ja painavuutta arvioitaessa on otettava huomioon työn- antajan ja työntekijän olosuhteet kokonaisuudessaan.

2. Irtisanominen on toimitettava kohtuullisen ajan ku- luessa siitä, kun irtisanomisen peruste on tullut työn- antajan tietoon.

9 §

Työntekijän kuuleminen

1. Ennen irtisanomisen toimittamista työnantajan on varattava työntekijälle mahdollisuus tulla kuulluksi irti- sanomisen perusteesta. Työntekijällä on oikeus häntä kuultaessa käyttää avustajaa.

Avustajalla tarkoitetaan esimerkiksi työntekijän omaa luottamushenkilöä tai työtoveria.

IRTISANOMISMENETTELY

10 §

Irtisanomisesta ilmoittaminen

1. Ilmoitus työsopimuksen irtisanomisesta on toimi- tettava työnantajalle tai tämän edustajalle taikka työn-

tekijälle henkilökohtaisesti. Jollei tämä ole mahdollis- ta, ilmoitus voidaan toimittaa kirjeitse tai sähköisesti. Tällaisen ilmoituksen katsotaan tulleen vastaanottajan tietoon viimeistään seitsemäntenä päivänä sen jälkeen kun ilmoitus on lähetetty.

2. Työntekijän ollessa lain tai sopimuksen mukaisella vuosilomalla tai työajan tasaamiseksi annetulla vähin- tään kahden viikon pituisella vapaa-ajalla, katsotaan kirjeitse tai sähköisesti lähetettyyn ilmoitukseen perus- tuva irtisanominen kuitenkin toimitetuksi aikaisintaan ensimmäisenä loman tai vapaa-ajan päättymistä seu- raavana päivänä.

11 § Irtisanomisajat

2. Työntekijä, joka ei ole noudattanut irtisanomisaikaa on velvollinen suorittamaan työnantajalle kertakaikki- sena korvauksena irtisanomisajan palkkaa vastaavan määrän. Työnantaja saa pidättää tämän määrän työn- tekijälle maksettavasta lopputilistä, noudattaen mitä työsopimuslain 2 luvun 17 §:ssä on säädetty työnan- tajan kuittausoikeuden rajoituksista.

3. Jos irtisanomisajan noudattaminen on laiminlyöty vain osittain, korvausvelvollisuus rajoittuu noudatta- matta jääneen irtisanomisajan osan palkkaa vastaa- vaksi.

13 §

Irtisanomisen perusteen ilmoittaminen

1. Työnantajan noudatettavat irtisanomisajat ovat seuraavat:

Työsuhde jatkunut keskeytyksettä Irtisanomisaika

• enintään vuoden 14 päivää

• yli vuoden mutta enintään 4 vuotta 1 kuukausi

• yli 4 vuotta mutta enintään 8 vuotta 2 kuukautta

• yli 8 vuotta mutta enintään 12 vuotta 4 kuukautta

• yli 12 vuotta 6 kuukautta

2. Työntekijän noudatettavat irtisanomisajat ovat seu- raavat:

Työsuhde jatkunut keskeytyksettä Irtisanomisaika

• enintään 5 vuotta 14 päivää

• yli 5 vuotta 1 kuukausi

3. Kohdista 1. ja 2. poiketen voivat työnantaja ja toimi- henkilö sopia työsopimuksella siitä, että toimihenkilön noudattama irtisanomisaika on enintään 3 kuukautta. Työnantajan noudattama irtisanomisaika ei voi olla toi- mihenkilön irtisanomisaikaa lyhyempi.

Näissä tapauksissa työsuhteen jatkuttua yli 8 vuotta työnantajan noudattama irtisanomisaika kuitenkin pi- tenee kohdan 1. mukaisesti. Työsuhdetta päätettäes- sä voidaan sopia toimihenkilön noudattamasta irtisa- nomisajasta toisin.

4. Irtisanomisaika alkaa ilmoitusta seuraavasta päi- västä.

Työnantajan on työntekijän pyynnöstä viivytyksettä il- moitettava tälle kirjallisesti työsopimuksen päättymis- päivämäärä sekä ne hänen tiedossaan olevat irtisano- misen syyt, joiden perusteella työsopimus on päätetty.

ERINÄISIÄ MÄÄRÄYKSIÄ

14 § (Määräys 31.7.2022 asti) Irtisanomissuoja raskauden ja äitiysvapaan aikana

1. Työnantaja ei saa irtisanoa työsopimusta työnte- kijän raskauden johdosta eikä sillä perusteella, että työntekijä käyttää oikeuttaan työsopimuslain 4 luvussa säädettyyn perhevapaaseen. Työnantajan pyynnöstä työntekijän on esitettävä selvitys raskaudestaan.

Jos työnantaja irtisanoo raskaana olevan tai perhe- vapaata käyttävän työntekijän työsopimuksen, katso- taan irtisanomisen johtuneen työntekijän raskaudes- ta tai perhevapaan käyttämisestä, ellei työnantaja voi osoittaa sen johtuneen muusta seikasta.

2. Työnantaja saa irtisanoa äitiys-, erityisäitiys-, isyys-, vanhempain- tai hoitovapaalla olevan työntekijän työ- sopimuksen työsopimuslain 7 luvun 3 §:n perusteella vain, jos toiminta päättyy kokonaan.

14 § (Määräys 1.8.2022 alkaen) Irtisanomissuoja raskauden ja perhevapaan aikana (TSL 7:9)

Työnantaja ei saa irtisanoa työsopimusta työntekijän raskauden johdosta eikä sillä perusteella, että työnte- kijä käyttää oikeuttaan työsopimuslain 4 luvussa sää- dettyyn perhevapaaseen. Työnantajan pyynnöstä työn- tekijän on esitettävä selvitys raskaudestaan.

Jos työnantaja irtisanoo raskaana olevan tai muuta kuin työsopimuslain 4 luvun 7 a §:ssä säädettyä per-

12 §

Irtisanomisajan noudattamatta jättäminen

1. Työnantajan, joka on irtisanonut työsopimuksen noudattamatta irtisanomisaikaa, on maksettava työn- tekijälle korvauksena täysi palkka irtisanomisaikaa vas- taavalta ajalta.

15 §

Työvoiman vähentämisjärjestys

1. Muusta kuin työntekijästä johtuvasta syystä tapah- tuneen irtisanomisen ja lomauttamisen yhteydessä on mahdollisuuksien mukaan noudatettava sääntöä, jonka mukaan viimeksi irtisanotaan tai lomautetaan yrityksen toiminnalle tärkeitä ammattityöntekijöitä ja saman työnantajan työssä osan työkyvystään menet- täneitä sekä että tämän säännön lisäksi kiinnitetään huomiota myös työsuhteen kestoaikaan ja työntekijän huoltovelvollisuuden määrään.

2. Työvoiman vähentämisjärjestystä koskevissa rii- doissa kanne on nostettava kahden vuoden kuluessa siitä, kun työsuhde on päättynyt.

16 §

Irtisanomista tai lomautusta koskeva ilmoitus luottamushenkilölle

1. Taloudellisista ja tuotannollisista syistä tapahtuvas- ta työvoiman vähentämisestä tai lomauttamisesta il- moitetaan luottamushenkilölle.

17 § Takaisinottaminen

Tämän pykälän ja työsopimuslain 6 luvun 6 §:n mu- kaisesta työntekijän takaisin ottamisesta voidaan poi- keta työnantajan ja työntekijän välillä tehtävällä kir- jallisella sopimuksella. Takaisinottovelvollisuudesta ei kuitenkaan voida poiketa työsopimusta solmittaessa tai koeaikana. Ennen sopimuksen tekemistä tiedote- taan luottamushenkilölle sopimuksen sisällöstä. Sopi- muksen tekemisessä työntekijällä on oikeus käyttää luottamushenkilön asiantuntemusta.

Työnantajan on tarjottava työtä tuotannollisella ja talo- udellisella perusteella tai saneerausmenettelyn yhte- ydessä irtisanomalleen, työvoimaviranomaisen kautta edelleen työtä hakevalle entiselle työntekijälleen, jos hän tarvitsee työntekijöitä neljän kuukauden kuluessa työsuhteen päättymisestä samoihin tai samankaltai-

siin tehtäviin, joita irtisanottu työntekijä oli tehnyt. Jos työsuhde on jatkunut keskeytyksettä sen päättymiseen mennessä vähintään 12 vuotta, takaisinottoaika on kuitenkin kuusi kuukautta.

hevapaata käyttävän työntekijän työsopimuksen, kat- sotaan irtisanomisen johtuneen työntekijän raskaudes- ta tai perhevapaan käyttämisestä, jollei työnantaja voi osoittaa sen johtuneen muusta seikasta.

Työnantaja saa irtisanoa raskaus-, erityisraskaus-, van- hempain- tai hoitovapaalla olevan työntekijän työsopi- muksen työsopimuslain 7 luvun 3 §:n perusteella vain, jos työnantajan toiminta päättyy kokonaan.

Viittaus lakiin tarkoittaa sitä, että lainsäännöstä nou- datetaan sen sisältöisenä kuin se kulloinkin on voi- massa.

SOVELTAMISOHJE:

Työnantaja täyttää velvollisuutensa tiedustelemalla paikalli- selta työvoimaviranomaiselta, onko irtisanottuja työntekijöitä hakemassa työtä sen välityksellä. Paikallisella työvoimaviran- omaisella tarkoitetaan sitä, jonka alueella työtä on tarjolla. Työvoimaviranomainen selvittää tiedustelun perusteella, on- ko tässä määräyksessä tarkoitettuja työntekijöitä työnhaki- joina. Samassa yhteydessä on syytä selvittää, onko sellaisia työntekijöitä edelleen työttöminä työnhakijoina, jotka yli 200 päivää kestäneen lomautuksen jälkeen ovat itse irtisanoneet työsuhteensa. Työnhakijat ilmoitetaan työnantajalle ja enti- sille työntekijöille annetaan työhönosoitukset.

Palkkatodistus

Työttömyysturvalain mukaan työnantajalla on velvolli- suus antaa työttömyysturvalain tarkoittama palkkato- distus työttömyyskassalle (tämä määräys ei ole työeh- tosopimuksen osa).

ERIMIELISYYKSIEN SELVITTÄMINEN

18 §

Irtisanominen työntekijän henkilöön liittyvästä syystä

Tämän sopimuksen määräysten mukaan voidaan tut- kia myös

a) onko työsopimuslain 7 luvun 3–4 §:n tarkoittamalla taloudellisella ja tuotannollisella perusteella suoritet- tu irtisanominen johtunut tosiasiallisesti työntekijästä johtuvasta syystä ja

b) olisiko työnantajalla ollut riittävät perusteet irtisa- noa työsopimus sellaisessa tilanteessa, jossa työso- pimus on purettu työsopimuslain 8 luvun 1 ja 3 §:n perusteella.

19 §

Neuvottelujen käyminen

1. Neuvotteluvelvollisuus

Työntekijän tulee ilman aiheetonta viivytystä ilmoittaa työnantajalle, mikäli katsoo, että työnantaja on irtisa- nonut työsopimuksen tämän sopimuksen vastaisesti.

Työnantajan on viivytyksettä aloitettava neuvottelut työntekijän kanssa työsopimuksen irtisanomisen ai- heuttamasta erimielisyydestä.

2. Paikalliset neuvottelut

Työnantajan ja työntekijän väliset edellä 1. kohdassa tarkoitetut paikalliset neuvottelut on käytävä viivytyksit- tä sen jälkeen, kun työnantaja on saanut työntekijältä edellisessä kohdassa tarkoitetun riitautusilmoituksen.

3. Liittojen väliset neuvottelut

Jos työnantajan ja työntekijän välistä erimielisyyttä ei ole voitu ratkaista paikallisissa neuvotteluissa, erimieli- syys on työnantajan tai työntekijän toimesta saatettava neuvoteltavaksi liittojen välillä. Liittojen väliset neuvot- telut käydään mikäli mahdollista irtisanomisajan ku- luessa.

4. Neuvottelumenettely

Neuvottelut käydään liittoja sitovan tai ennen uuden työehtosopimuksen solmimista viimeksi sitoneen työ- ehtosopimuksen neuvottelujärjestyksen mukaisesti.

5. Välimiesoikeus

Jollei työsopimuksen irtisanomista koskevassa riidas- sa ole päästy sovintoon, jompikumpi liitto voi saattaa erimielisyyden välimiesten käsiteltäväksi.

Mikäli yksilöperusteista irtisanomista koskeva asia on riitautettu, työsuhde ei pääty, ennen kuin erimielisyys on neuvottelujärjestyksen mukaisesti loppuun käsitel- ty, tarvittaessa myös liittojen välisessä välimiesoikeu- dessa, joka ei voi alistaa asiaa työtuomioistuimelle.

Asiaa koskevat neuvottelut ja muut toimenpiteet pyri- tään toteuttamaan ilman aiheetonta viivytystä ja mikäli mahdollista irtisanomisajan kuluessa.

6. Liittojen sopimisoikeus

Liitot voivat yksittäisissä tapauksissa sopia toisin edellä

4. kohdassa tarkoitetusta neuvottelumenettelystä ja 5. kohdassa todetusta välimiesoikeudesta.

20 § Korvaukset

1. Työnantaja, joka on irtisanonut työntekijänsä tä- män sopimuksen 7 §:ssä määriteltyjen irtisanomispe- rusteiden vastaisesti, on velvollinen maksamaan työn- tekijälle korvausta työsopimuslain 12 luvun mukaises- ti.

2. Työnantajaa ei voida tuomita maksamaan hyvitys- sakkoa tämän sopimuksen menettelytapamääräysten noudattamatta jättämisestä siltä osin kuin kysymyk- sessä on työehtosopimukseen perustuvien mutta si-

nänsä samojen velvollisuuksien rikkominen, joista 1. kohdan mukainen korvaus on määrätty.

Määräysten noudattamatta jättäminen otetaan huomi- oon työsopimuksen perusteettomasta irtisanomisesta tuomittavan korvauksen suuruutta määriteltäessä.

11 LUKU

LUOTTAMUSHENKILÖSOPIMUS

1 §

Sopimuksen tarkoitus

Luottamushenkilöjärjestelmän tarkoituksena on omal- ta osaltaan turvata osapuolten välillä solmittujen sopi- musten noudattaminen, työnantajan ja toimihenkilön välillä syntyvien erimielisyyskysymysten tarkoituksen- mukainen ja nopea selvittäminen, muiden työnanta- jan ja toimihenkilöiden välillä esiintyvien kysymysten käsittely sekä työrauhan ylläpitäminen ja edistäminen työehtosopimusjärjestelmän edellyttämällä tavalla.

2 § Luottamushenkilö

1. Luottamushenkilöllä tarkoitetaan tässä sopimuk- sessa, ellei sopimuksen tekstistä muuta ilmene, pää- luottamushenkilöä ja osaston luottamushenkilöä.

2. Luottamushenkilöksi ja hänen varahenkilökseen voi- daan valita työehtosopimuksen soveltamisalalla toimiva asianomaisen työnantajan palveluksessa oleva toimi- henkilö, joka on perehtynyt työpaikan olosuhteisiin.

3 §

1. Työehtosopimuksen tarkoittamat, työehtosopimuk- seen sidottuun järjestöön kuuluvat työpaikan toimihen- kilöt kussakin yrityksessä valitsevat vähintään kahdeksi vuodeksi kerrallaan pääluottamushenkilön, hänen va- rahenkilönsä ja osaston luottamushenkilön.

Luottamushenkilön valitseminen

Konsernissa voidaan paikallisesti sopia usean yrityksen toimihenkilöitä edustavasta yhteisestä pääluottamus- henkilöstä ja varapääluottamushenkilöstä. Paikallises- ti sovitaan yhteisen pääluottamushenkilön tehtävistä, korvauksista ja paikalliseen sopimiseen liittyvistä me- nettelytavoista. Pääluottamushenkilön ja varapääluot- tamushenkilön työsuhdeturva määräytyy työnantajana toimivan yrityksen puitteissa.

Mikäli sovitaan yhteisestä pääluottamushenkilöstä, so- vitaan paikallisesti, onko tarvetta valita osaston luot- tamushenkilöitä.

2. Paikallisesti voidaan sopia osaston luottamushen- kilön valitsemisesta. Tällöin kiinnitetään huomiota mm. osaston organisatoriseen kokonaisuuteen, työpaikan erillisyyteen, toimihenkilöiden lukumäärään sekä käy- tännön mahdollisuuteen valita osaston luottamushen- kilö.

3. Luottamushenkilön vaalit voidaan suorittaa työpai- kalla. Jos vaali suoritetaan työpaikalla, on sopimuk- seen sidottuihin järjestöihin kuuluville työpaikan kaikil- le toimihenkilöille varattava tilaisuus osallistua vaaliin. Vaalin järjestäminen ja toimittaminen ei kuitenkaan saa häiritä työntekoa.

Vaaliajoista ja vaalipaikoista on sovittava työnantajan kanssa viimeistään 14 vuorokautta ennen vaalin toi- mittamista.

4. Valituista luottamushenkilöistä on työehtosopimuk- seen osallisen tai sidotun yhdistyksen kirjallisesti ilmoi- tettava työnantajalle. Pääluottamushenkilölle valitusta varahenkilöstä on lisäksi ilmoitettava, milloin hän toi- mii pääluottamushenkilön sijaisena.

Saatuaan ilmoituksen luottamushenkilövaalin tulok- sesta, työnantaja ilmoittaa ensi tilassa luottamushen- kilölle kirjallisesti, kuka käy paikallisia tai yrityskohtaisia neuvotteluja työnantajan puolesta sekä tämän esty- neenä ollessa on hänen varahenkilönsä.

4 §

Luottamushenkilön työsuhde

1. Pääluottamushenkilö ja osaston luottamushenkilö on työsuhteessaan työnantajaan samassa asemassa riippumatta siitä, hoitaako hän luottamushenkilöteh- täviään oman työnsä ohella vai onko hänelle annettu osittain tai kokonaan vapautusta työnteosta. Luotta- mushenkilö on velvollinen noudattamaan yleisiä työ- ehtoja, työaikoja, työnjohdon määräyksiä sekä muita järjestysmääräyksiä.

2. Pääluottamushenkilön ja osaston luottamushenki- lön mahdollisuuksia kehittyä ja edetä ammatissaan ei saa heikentää luottamushenkilötehtävän takia.

3. Pääluottamushenkilönä ja osaston luottamushen- kilönä toimivaa henkilöä ei tätä tehtävää hoitaessaan tai sen tähden saa siirtää alempipalkkaiseen työhön, kuin missä hän oli luottamushenkilöksi valituksi tulles- saan eikä perusteettomasti työhön, joka ei vastaa hä- nen ammattitaitoaan. Luottamushenkilötehtävän takia häntä ei saa erottaa työstä.

4. Jos yrityksen työvoimaa irtisanotaan tai lomaute- taan taloudellisista tai tuotannollisista syistä, ei täl- laista toimenpidettä saa kohdistaa pääluottamushen- kilöön, ellei yrityksen toimintaa keskeytetä kokonaan. Mikäli yhteisesti todetaan, ettei pääluottamushenkilöl-

le voida tarjota hänen ammattiaan vastaavaa tai hä- nelle muutoin sopivaa työtä voidaan tästä säännöstä kuitenkin poiketa. Osaston luottamushenkilön työsopi- mus voidaan työsopimuslain 7 luvun 10 §:n mukaises- ti irtisanoa vain, kun työ kokonaan päättyy eikä voida järjestää muuta työtä, joka vastaa hänen ammattitai- toaan.

Jos työnantaja irtisanoo varapääluottamushenkilön työsopimuksen tai lomauttaa hänet silloin, kun hän ei toimi luottamushenkilön sijaisena taikka hänellä ei ole muutoinkaan luottamushenkilön asemaa, katso- taan irtisanomisen tai lomauttamisen johtuneen toi- mihenkilön luottamustehtävästä, ellei työnantaja voi osoittaa toimenpiteen johtuneen muusta syystä. Tämä sopimusmääräyksen mukainen olettama on voimassa varapääluottamushenkilön toimikauden aikana ja kuu- si kuukautta päättymisen jälkeen.

Luottamushenkilöstä johtuvasta syystä ei luottamus- henkilöä tai osaston luottamushenkilöä saa irtisanoa ilman työsopimuslain 7 luvun 10 §:n edellyttämää nii- den työntekijöiden enemmistön suostumusta, joita hän edustaa.

Luottamushenkilön tai osaston luottamushenkilön työ- sopimusta ei saa purkaa vastoin työsopimuslain 8 lu- vun 1 §:n säännöksiä. Luottamushenkilön työsopimuk- sen purkaminen sillä perusteella, että hän on rikkonut järjestysmääräyksiä, ei ole mahdollista ellei hän ole samalla toistuvasti ja olennaisesti sekä varoituksesta huolimatta jättänyt noudattamatta vuoden 1970 työ- sopimuslain 43 §:n 2 momentin 6 kohdan velvoitteita.

Luottamushenkilön tai osaston luottamushenkilön työ- sopimuksen purkuperusteita arvioitaessa luottamus- henkilöä ei saa asettaa huonompaan asemaan muihin työntekijöihin nähden.

5. Tämän kohdan määräyksiä on sovellettava myös pääluottamushenkilöehdokkaaseen. Ehdokassuoja al- kaa kuitenkin aikaisintaan kolme kuukautta ennen va- littavana olevan luottamushenkilön toimikauden alkua ja päättyy muun kuin vaaleissa luottamushenkilöksi valituksi tulleen osalta yhdistyksen todettua vaalitu- loksen.

Tämän kohdan määräyksiä on sovellettava myös pää- luottamushenkilönä toimineeseen toimihenkilöön kuu- si kuukautta hänen pääluottamushenkilötehtävänsä päättymisen jälkeen.

6. Jos pääluottamushenkilön tai osaston luottamus- henkilön työsopimus on lakkautettu tämän sopimuk- sen vastaisesti työnantajan on suoritettava korvauk- sena hänelle vähintään 10 ja enintään 30 kuukauden palkka. Xxxxxxx on määrättävä samojen perusteiden mukaan kuin työsopimuslain 12 luvun 2 §:ssä on sää-

detty. Korvausta lisäävänä tekijänä on otettava huomi- oon se, että tämän sopimuksen oikeuksia on loukattu.

TULKINTAOHJE

Mikäli syntyy kiista luottamushenkilön irtisanomisesta tai lo- mauttamisesta taloudellisin tai tuotannollisin perustein, liitot voivat erityisestä syystä, ottaen huomioon yrityksen koon, taloudellisen tilanteen ja yrityksen tosiasialliset mahdollisuu- det osoittaa luottamushenkilölle irtisanomisen tai lomautta- misen sijaan muuta työtä, määritellä hänelle maksettavan korvauksen 10-30 kuukauden palkkaa vastaavasta korva- usmäärästä poiketen 5-30 kuukauden palkkaa vastaavaksi korvausmääräksi.

Jos tuomioistuin harkitsee, että edellytykset työsuh- teen jatkamiselle tai jo päättyneen työsuhteen palaut- tamiselle ovat olemassa, eikä työsuhdetta siitä huo- limatta jatketa, on tämä otettava erityisen painavana syynä huomioon korvauksen suuruutta määrättäessä.

7. Kun erimielisyys koskee tämän sopimuksen tarkoit- taman luottamushenkilön työsuhteen päättämistä, on paikalliset ja liittojen väliset neuvottelut lisäksi käyn- nistettävä ja käytävä viipymättä sen jälkeen, kun lak- kauttamisen peruste on riitautettu.

5 §

Luottamushenkilön tehtävät

Pääluottamushenkilö edustaa työehtosopimuksen tar- koittamia toimihenkilöitä työnantajan kanssa käytävis- sä neuvotteluissa, jotka koskevat työehtosopimuksen ja sen liitteiden tai työlainsäädännön soveltamista ja yleensä työsuhteita koskevissa asioissa sekä valvoo toimihenkilöiden osalta tämän sopimuksen noudatta- mista ja johtaa toimihenkilöiden puolesta työehtoso- pimusjärjestelmän tarkoittamia yrityskohtaisia neuvot- teluja.

6 §

Pääluottamushenkilölle annettavat henkilöstö-, tilasto- ja työvoimatiedot

1. Jos syntyy epäselvyyttä tai erimielisyyttä toimihen- kilön palkasta tai työsuhteeseen liittyvien lakien tai so- pimusten soveltamisesta, on pääluottamushenkilölle annettava kaikki tapauksen selvittämiseen vaikuttavat tiedot.

2. Luottamushenkilöllä on oikeus saada kirjallisesti seuraavat tiedot työpaikan kaikista palkkausjärjestel- män piiriin kuuluvista työehtosopimuksen tarkoittamis- ta toimihenkilöistä:

a) Toimihenkilön suku- ja etunimet

b) Palvelukseen tuloaika uusista toimihenkilöistä

c) Organisatorinen osasto

d) Nimike

e) Palkkaryhmä

Edellä kohdissa a, c, d ja e mainitut tiedot annetaan kerran vuodessa sopimuksen tultua hyväksytyksi ja sen mahdollisesti aiheuttamien palkkaryhmämuutos- ten tultua työpaikassa toteutetuksi tänä ajankohtana olevista kaikista em. toimihenkilöistä. Uusista toimi- henkilöistä annetaan kohdissa a-e mainitut tiedot vä- littömästi työsuhteen alettua.

Työnantajan on pyydettäessä esitettävä kirjallises- ti luottamushenkilölle, mihin tehtävänimikkeeseen ja palkkaryhmään toimihenkilön toimi on sijoitettu.

3. Työpaikan kaikista palkkausjärjestelmän piiriin kuu- luvista sopimuksen tarkoittamista toimihenkilöistä an- netaan luottamushenkilölle kirjallisesti palkkatilasto- ja kokemusvuositiedot kerran vuodessa samalta ajankoh- dalta miltä sopijapuolten väliseen tilastoyhteistyösopi- mukseen perustuvan toimihenkilötilaston perustiedot kerätään. Tiedot annetaan erikseen sekä nais- että miestoimihenkilöistä.

Palkkatilastotietoina annetaan luottamushenkilölle vaativuustasoittain säännöllisen työajan keskimääräi- nen kuukausiansio sekä kuukausipalkka (luontoisetui- neen, mutta ilman vuorotyölisiä ja sunnuntaikorotuk- sia). Samalla ilmoitetaan myös vastaavien toimihenki- löiden lukumäärä.

Tässä kohdassa tarkoitetut tilasto- ja lukumäärätiedot annetaan luottamushenkilölle välittömästi sen jälkeen, kun tilastoyhteistyösopimuksen mukainen toimihenki- lötilasto on valmistunut.

Luottamushenkilö ei ole oikeutettu saamaan keski- määräisiä kuukausiansiotietoja kolmea henkilöä pie- nemmistä ryhmistä. Säännöllisen työajan keskimää- räisellä kuukausiansiolla tarkoitetaan samaa kuukau- siansiokäsitettä kuin tilastoyhteistyösopimuksen mu- kaisessa toimihenkilötilastossa.

Pöytäkirjamerkintä:

Vertailukelpoisuutta koko teollisuutta koskeviin ansioihin heikentävänä tekijänä on otettava huo- mioon toimihenkilöiden työpaikkakohtaisten luku- määrien pienuus eri vaativuustasoissa.

4. Työvoiman kehitystä koskevina tietoina annetaan luottamushenkilölle neljännesvuosittain organisatoris- ten osastojen puitteissa täysin työkykyisten työnteki- jöiden ja sopimuksen tarkoittamien toimihenkilöiden lukumäärät. Työvoiman kehitystä koskevat tiedot an- netaan kunkin vuosineljänneksen sellaiselta ajankoh- dalta tai ajanjaksolta, jonka voidaan katsoa kuvaavan vuosineljänneksen normaalia työvoimatilannetta.

5. Luottamushenkilölle varataan mahdollisuus pereh- tyä yrityksen kulloinkin voimassa oleviin ja sopimuksen

tarkoittamia toimihenkilöitä koskeviin palkanmääräyty- mis- ja palkanlaskentajärjestelmiin kuten eri palkkaus- muotoihin ja niissä käytettäviin vuorotyölisien määräy- tymis- ja laskentasääntöihin. Lisäksi luottamushenki- löllä on oikeus perehtyä mainittujen toimihenkilöiden osalta hätä- ja ylityöstä sekä niistä maksetusta korote- tusta palkasta työlainsäädännön mukaisesti laadittuun luetteloon.

Luottamushenkilölle varataan neljännesvuosittain mahdollisuus perehtyä liukuvan työajan liukumasal- dojen kertyneisiin ja käytettyihin tunteihin käytössä olevan työajanseurantajärjestelmän mahdollistamin tavoin.

6. Luottamushenkilö saa edellä tarkoitetut tiedot luot- tamuksellisina tehtäviensä hoitamista varten.

7. Työnantajan tulee huolehtia siitä, että pääluotta- mushenkilölle ilmoitetaan mahdollisimman aikaisessa vaiheessa asianomaisen työpaikan toimihenkilöitä vä- littömästi tai välillisesti koskevista asioista.

8. Pääluottamushenkilöllä on pyytäessään oikeus saada yrityksen tilinpäätös sekä kuvaus yrityksen toi- minnan kehitysnäkymistä.

Huomautus:

Yrityksessä, jonka työsuhteessa olevien työnteki- jöiden määrä säännöllisesti on vähintään 20, tie- dot annetaan yhteistoimintalain 3 luvun 10 §:n mukaisesti. (Viitattu lainsäännös ei ole työehto- sopimuksen osa.)

7 §

Luottamushenkilötehtävien hoitaminen

1. Pääluottamushenkilölle järjestetään hänen teh- täviensä hoitamista varten tarvittaessa tilapäistä tai säännöllisesti toistuvaa palkallista vapautusta työstä. Tällainen vapautus ei saa vaikuttaa alentavasti hänen säännöllisen työaikansa ansioon.

Vapautuksen vaikutus on otettava huomioon työjärjes- telyissä ja luottamushenkilön työstä annettavaa vapau- tusta määriteltäessä on erityisesti kiinnitettävä huomio hänen edustamiensa toimihenkilöiden lukumäärään.

2. Jos paikalliset neuvottelut työnantajan kanssa työ- aikana tai luottamushenkilön toiminta muuten työ- antajan kanssa sovituissa tehtävissä työaikana estää luottamushenkilön säännöllisen työn suorittamista ei tämän johdosta luottamushenkilön ansio säännöllise- nä työaikana saa alentua.

3. Jos pääluottamushenkilö suorittaa työnantajan kanssa sovittuja tehtäviä säännöllisen työaikansa ul-

kopuolella, maksetaan näin menetetystä ajasta ylityö- korvaus tai sovitaan hänen kanssaan muunlaisesta li- säkorvauksesta.

8 § Lisäkorvaus

1. Pääluottamushenkilölle maksetaan lisäkorvaukse- na luottamushenkilötehtävän hoitamisesta hänen hen- kilökohtaisen kuukausipalkkansa lisäksi seuraavasti:

Toimihenkilöiden lukumäärä	Lisäkorvaus
5–9	3 %
10–24	5 %
25–50	7 %
51–100	10 %
101–200	15 %
201–400	20 %
yli 400	25 %
2. Luottamushenkilökorvausta	määriteltäessä ote-

taan toimihenkilöiden lukumäärässä huomioon kaikki työehtosopimuksen soveltamispiiriin kuuluvat toimi- henkilöt.

3. Lisäkorvauksen maksamisen perusteena on toimi- henkilöiden lukumäärä tammikuun 1. päivänä. Mikäli lisäkorvauksen laskemisen perusteissa tapahtuu muu- toksia kalenterivuoden aikana, lisäkorvaus voidaan tar- kistaa joko luottamushenkilön tai työnantajan aloittees- ta. Mahdolliset muutokset otetaan huomioon seuraavan kalenterikuukauden ensimmäisestä päivästä lukien.

9 §

Luottamushenkilön koulutus

1. Koulutukseen osallistumisesta on sovittu liittojen välillä voimassa olevassa koulutussopimuksessa.

2. Pääluottamushenkilön ja varaluottamushenkilön on hyvissä ajoin tehtävä ilmoitus työnantajalle tai tä- män edustajalle, jos hänen on asemansa vuoksi osal- listuttava ammattiliiton, siihen kuuluvan yhdistyksen tai osaston järjestämään tilaisuuteen.

10 § Toimitilat

1. Työnantaja järjestää pääluottamushenkilölle tarkoi- tuksenmukaisen paikan luottamushenkilötehtävien edel- lyttämien tarvikkeiden säilyttämiseen. Työpaikan koon edellyttäessä erityistä toimitilaa, työnantaja järjestää tarkoituksenmukaisen tilan, jossa voidaan käydä luotta- mushenkilötehtävän hoitamista varten välttämättömät keskustelut.

2. Työpaikan koon sitä edellyttäessä paikallisesti sovi- taan, että pääluottamushenkilö voi tarvittaessa käyttää yrityksen tavanomaisia käytössä olevia toimisto- yms. välineitä.

KOULUTUSSOPIMUS

1 §

Soveltamisala

Tämä sopimus koskee henkilöstön ammatillista jatko- ja täydennyskoulutusta, uudelleenkoulutusta, opinto- vapaata, työsuojelukoulutusta, ay-koulutusta, liittojen yhteisesti järjestämää koulutusta sekä yhteisesti jär- jestettyä koulutusta työpaikalla.

2 § Koulutustyöryhmä

1. Liitot nimeävät työehtosopimusaloittain yhteisen koulutustyöryhmän sopimuksen toimeenpanoa varten.

2. Koulutustyöryhmän tehtävänä on:

• koulutustarpeiden selvittäminen ja toteutuksen seuranta

• tarpeellisen koulutustarjonnan aikaan- saaminen

• viranomaisiin vaikuttaminen koulutusasioissa

• työsuojelukurssien hyväksyminen vuosittain

• ay-kurssien hyväksyminen vuosittain

• yhteisestä koulutuksesta päättäminen

• työvoimapoliittisen koulutuksen seuraaminen ja toteutuksen ohjaaminen

• koulutusmateriaalin ja ammattikirjallisuuden julkaisemisen edistäminen

• koulutussopimuksen toteutuksen seuranta ja erimielisyyksien käsittely.

3 §

Koulutusyhteistyö yrityksessä

Koulutuskysymysten käsittely yhteistoiminnassa on osana yrityksen toiminnan kehittämistä tärkeätä. Kou- lutuksen yhteistoiminnassa tapahtuva etukäteissuun- nittelu voidaan toteuttaa organisaation koko ja muut asiaan vaikuttavat seikat huomioon ottaen joko yt-me- nettelyn puitteissa tai tarvittaessa erillisessä koulutus- toimikunnassa.

4 §

Ammatillinen jatko-, täydennys- ja uudelleenkoulutus

1. Kun työnantaja antaa ammatillista koulutusta tai lähettää henkilön hänen ammattiinsa liittyviin koulu- tustilaisuuksiin työaikana, työnantaja korvaa koulutuk- sen aiheuttamina suoranaisina kustannuksina matka- ja majoituskulut, päivärahat, mahdolliset kurssimaksut

sekä muut mahdolliset asiaan kuuluvat kulut. Lisäksi maksetaan säännöllisen työajan ansio, joka käsittää henkilökohtaisen palkan, ilta-, yö- ja vuorotyölisät sekä muut mahdolliset olosuhdelisät.

Jos koulutus tapahtuu työajan ulkopuolella, korvataan siitä johtuvat suoranaiset kustannukset ja maksetaan korvauksena yksinkertainen tuntipalkka, ellei toisin so- vita.

2. Koulutukseen osallistuvien nimeämisen suorit- taa työnantaja neuvoteltuaan asiasta yhteistoiminta- menettelyssä. Koulutustarpeet, jotka koskevat useita henkilöitä tai osastokokonaisuuksia, käsitellään asian- omaista henkilöstöryhmää edustavan luottamushenki- lön kanssa siten, että yrityksen toiminnan ja henkilös- tön ammatillisen kehittymisen tarpeet voidaan sovittaa yhteen.

5 §

Ammattiyhdistys- ja työsuojelukoulutus

1. Keskusjärjestöjen ja ammattiliittojen järjestämille enintään kolmen kuukauden pituisille kursseille an- netaan tässä pykälässä jäljempänä mainituille luotta- mushenkilöille tilaisuus osallistua työsuhteen katkea- matta, milloin se käy päinsä aiheuttamatta tuntuvaa haittaa tuotannolle tai yrityksen toiminnalle.

Koulutustyöryhmän hyväksymille ay-kursseille saavat pääluottamushenkilö, varapääluottamushenkilö, luot- tamushenkilö, varaluottamushenkilö ja ammattiosas- ton tai yhdistyksen puheenjohtaja osallistua heidän palkkaansa enintään kuukauden osalta vähentämättä.

Työsuojeluvaltuutettu, varavaltuutettu, työsuojeluasia- mies ja työsuojelutoimikunnan jäsen saavat osallistua yhteistyötehtäviinsä liittyville enintään kahden viikon pituisille kursseille heidän palkkaansa vähentämättä.

2. Ilmoitus aikomuksesta lähteä kurssille, on viikon tai lyhyemmän kurssin osalta annettava vähintään kol- me ja pidemmän kurssin osalta vähintään kuusi viikkoa ennen kurssin alkamista.

Jos osallistuminen ko. ajankohtana aiheuttaisi tuntu- vaa haittaa tuotannolle tai yrityksen toiminnalle, työn- antajan on ilmoitettava pääluottamushenkilölle viimeis- tään kaksi viikkoa ennen kurssin alkua syy, jonka ta- kia vapauden myöntäminen tuottaisi tuntuvaa haittaa. Tällöin sovitaan yhteisesti vaihtoehtoinen ajankohta.

3. Työnantaja maksaa ay- ja työsuojelukoulutukseen oikeutetuille kursseille osallistujille kultakin sellaisel- ta kurssipäivältä, jonka osalta palkkaa ei vähennetä, kurssin järjestäjälle tarkoitettuna ruokailukustannusten korvauksena liittojen välillä sovittavan ateriakorvauk- sen. Ateriakorvauksen suuruus on 26,21 euroa vuon- na 2022.

4. Osallistuminen ay-koulutukseen ei yhden kuukau- den rajaan asti aiheuta vuosiloma-, eläke- tai muiden niihin verrattavien etuuksien vähenemistä.

6 §

Liittojen yhteinen koulutus

1. Koulutustyöryhmä voi hyväksyä koulutussopimuk- sen tarkoittamaksi koulutukseksi liittojen yhdessä so- pimia työehtosopimuskoulutustilaisuuksia tai alan yt- toimikunnan sekä graafisen alan turvallisuustyön työ- alatoimikunnan järjestämiä koulutustilaisuuksia.

2. Koulutukseen osallistuvalle henkilölle suoritetaan korvaus kuten 4 §:ssä on määrätty.

3. Koulutukseen osallistumisesta sovitaan paikallises- ti työnantajan ja pääluottamushenkilön kesken.

7 § Opintovapaa

Sopijaosapuolet tiedottavat opintovapaasta, aikuis- koulutustuesta ja muusta aikuiskoulutuksesta.

8 §

Erimielisyyksien käsittely

Kaikki tätä koulutussopimusta koskevat erimielisyydet alistetaan liittojen välisen koulutustyöryhmän käsitel- täviksi. Erimielisyydestä on yrityksessä laadittava muis- tio ja se on osoitettava koulutustyöryhmälle. Muutoin noudatetaan työehtosopimuksen mukaista neuvotte- lujärjestystä.

TYÖSUOJELUSOPIMUS – YLEINEN OSA

1 § Yleistä

Työsuojelua koskevan lainsäädännön tarkoittamaa työ- paikkaa varten nimeää työnantaja työsuojelupäällikön ja työpaikan työntekijät ja toimihenkilöt työsuojeluval- tuutetun siten kuin jäljempänä todetaan.

2 § Valinnat

1. Työsuojeluvaltuutettu ja kaksi varavaltuutettua on valittava kahdeksi kalenterivuodeksi , kun työpaikassa säännöllisesti työssä olevien työntekijöiden kokonais- määrä, toimihenkilöt mukaan luettuna, on vähintään kymmenen. Työpaikan toimihenkilöasemassa olevilla työntekijöillä on oikeus valita keskuudestaan työsuo- jeluvaltuutettu ja kaksi varavaltuutettua.

2. Mikäli johonkin henkilöstöryhmään ei kuulu kym- mentä henkilöä eikä muusta ryhmästä valittua työ- suojeluvaltuutettua ole valittu yhteisesti hoitamaan työsuojeluvaltuutetun tehtävää, voi luottamushenkilö osallistua edustamansa henkilöstöryhmän osalta työ- suojelua koskevien asioiden käsittelyyn.

Jos vähintään kymmenen hengen työpaikassa mihin- kään henkilöstöryhmään ei kuulu vähintään kymmentä henkilöä, voivat ryhmät paikallisesti sopien valita yhtei- sen työsuojeluvaltuutetun.

3. Jakajilla on, ottaen huomioon heidän työolosuh- teensa työnantajan yleisen valvonta-alueen ulkopuo- lella, oikeus valita oma työsuojeluvaltuutettu.

Mikäli jakajat eivät valitse erikseen heitä edustavaa työsuojeluvaltuutettua, heillä on yhdessä työntekijöi- den kanssa oikeus osallistua työpaikan yhteisen työ- suojeluvaltuutetun ja varavaltuutettujen valintaan.

4. Jos työpaikan olosuhteet antavat siihen aihetta, voivat eri henkilöstöryhmät sopia työsuojeluvaltuu- tettujen vaalia järjestettäessä siitä, että toimihenki- löasemassa oleviin työntekijöihin katsotaan kuuluviksi samoissa työtiloissa ja työolosuhteissa työskenteleviä työntekijöitä.

3 § Työsuojeluasiamiehet

Työsuojeluasiamiesten valinnasta, lukumäärästä, teh- tävistä ja toimialueesta sovitaan paikallisesti siten, et-

tä toimialueet muodostuvat tarkoituksenmukaisiksi ja kattavuudeltaan sellaisiksi, että tuotantolaitoksen tai vastaavan toimintayksikön eri osastot ja ammattiryh- mät ovat edustettuina ottaen huomioon esiin tulevat työsuojeluriskit ja muut olosuhteet.

4 §

Paikallinen sopiminen

1. Paikallisesti voidaan työsuojelun valvonnasta ja työ- paikan työsuojeluyhteistoiminnasta annetun lain 23 ja 29 §:ien mukaisesti sopia yhteistoiminnan järjestä- misestä. Työsuojeluvaltuutetun ja luottamushenkilön tehtävien yhdistämisestä voivat henkilöstöryhmät so- pia lain mukaisesti.

2. Tuotantolaitoksen tai sitä vastaavan toimintayksi- kön toiminnan olennaisesti laajentuessa tai supistu- essa, saatetaan työsuojeluorganisaatio vastaamaan muuttunutta tilannetta.

5 § Työsuojeluyhteistoiminta

1. Työpaikalla tarkoitetaan työsuojelun valvonnasta ja työpaikan työsuojeluyhteistoiminnasta annetun lain 25

§:n mukaista työpaikkaa.

2. Työsuojelun käytännön toteuttamistavat sovitaan paikallisesti yhteistoiminnassa. Laajat, työolosuhteisiin vaikuttavat kysymykset kuten työtilojen muutokset tai kone- ja laitehankinnat, joihin liittyy työsuojelullisia nä- kökohtia, on tarkoituksenmukaista käsitellä sovittaval- la tavalla asiaa koskevan yt-menettelyn yhteydessä.

3. Muuten työsuojeluyhteistyön toteuttaminen voi- daan järjestää tehokkuuden ja tarkoituksenmukaisuu- den pohjalta työsuojelutoimikunnassa, muussa yhteis- työelimessä ja linjaorganisaatiossa tapahtuvaksi siten kuin työpaikan olosuhteet edellyttävät.

6 § Työsuojeluyhteistoimintatehtävät

Työsuojeluyhteistoiminnassa tulee riittävän aikaises- sa vaiheessa käsitellä, ellei paikallisesti muuta sovita, muun muassa seuraavia asioita:

• vuosittainen toimintasuunnitelma

• työntekijäin terveyteen ja turvallisuuteen välittömästi vaikuttavat asiat

• työpaikan vaarojen ja haittojen selvittämisen periaatteet

• työterveyshuollon tekemät työpaikkaselvitykset

• työkykyyn liittyvät kehitystavoitteet ja ohjelmat

• työn järjestelyyn ja mitoitukseen liittyvät asiat

• opetuksen, ohjauksen ja perehdyttämisen tarve ja järjestelyt

• erilaiset yhteistoiminnan piiriin kuuluvat tilastot ja muut seurantatiedot

• asioiden toteutumisen ja vaikutusten seuranta

• yhteistoiminnan järjestäminen yhteisellä työpaikalla (tarvittaessa)

7 §

Työsuojelusäännökset

Työsuojeluyhteistyön osapuolille hankitaan työnantajan toimesta säädöskokoelma, joka käsittää työturvallisuus- ja työsuojelulainsäädännön.

TYÖSUOJELUSOPIMUS – ERITYINEN OSA

1 §

Sopimuksen tarkoitus ja soveltamisala

1. Sopimuksen tarkoituksena on työsuojelutoiminnal- le myönteisen hengen aikaansaaminen sekä työnan- tajien ja toimihenkilöiden yhteistyön edistäminen.

2. Yhteistyöhön osallistuvien henkilöiden tulee olla hy- vin perehtyneitä toimihenkilöiden työsuojelukysymyksiin.

3. Siltä osin kuin tässä sopimuksessa ei ole toisin so- vittu, noudatetaan työsuojelun valvonnasta ja työpai- kan työsuojeluyhteistoiminnasta annettua lakia, joka ei ole tämän sopimuksen osa.

2 § Ajankäyttö

1. Työsuojeluvaltuutettu suorittaa tehtävänsä työajalla. Ajankäyttö sovitaan työnantajan kanssa. Poikkeukselli- sesti, tehtäväänsä liittyvän tapahtuman vuoksi, työsuo- jeluvaltuutetulla on oikeus käyttää työaikaansa tehtävän hoitamiseen myös muuna kuin sovittuna työaikana.

Työajan ulkopuolisista tehtävistä työsuojeluvaltuutetun tulee sopia työnantajan kanssa etukäteen, mikäli se on mahdollista.

2. Jos 1 momentissa mainittu henkilö suorittaa työn- antajan kanssa sovittuja tehtäviä säännöllisen työaikan- sa ulkopuolella, maksetaan näin menetetystä ajasta ylityökorvaus tai sovitaan hänen kanssaan muunlaises- ta lisäkorvauksesta, ellei tehtävä johdu työsuojeluviran- omaisen määräyksestä tai sattuneesta tapaturmasta.

3 § Lisäkorvaus

1. Työsuojeluvaltuutetulle suoritetaan lisäkorvausta työsuojeluvaltuutetun tehtävien hoitamisesta hänen kuukausipalkkansa lisäksi 1.2.2015 alkaen seuraavasti:

Työsuojelu- Kuukausikorvaus euroissa valtuutetun

edustamien Työehtosopimuksen toimihenkilöiden voimaan-

kokonaismäärä tullessa 1.6.2020

10 – 24 51 € 53 €

25 – 50 64 € 66 €

51 – 100 77 € 80 €

101 – 200 89 € 92 €

yli 200 102 € 105 €

2. Lisäkorvauksen maksamisen perusteena on toi- mihenkilöiden lukumäärä 1. päivänä tammikuuta. Mukaan lasketaan myös vähintään vuoden pituises- sa määräaikaisessa työsuhteessa olevat. Jos toimi- henkilöiden määrässä tapahtuu olennaisia muutoksia kalenterivuoden aikana, korvausta voidaan tarkistaa erikseen sopien. Mahdollinen muutos tulee voimaan seuraavan kuukauden alusta.

3. Lisäkorvaus ei ole sellaista palkkaa eikä lisää, joka olisi otettava huomioon yli- ja sunnuntaityöstä makset- tavia korotuksia laskettaessa. Lisäkorvausta ei oteta huomioon myöskään vuosilomapalkkaa tai lomarahaa laskettaessa.

4. Lisäkorvaus maksetaan työsuojeluvaltuutetulle vuosiloman ja sairauden ajalta vain mikäli hän hoitaa valtuutetun tehtäviä tänä aikana. Jos työnantajalle on kirjallisesti ilmoitettu, että varavaltuutettu toimii työ- suojeluvaltuutetun sijaisena, maksetaan lisäkorvaus hänelle sijaisuuden ajalta.

4 § Toimitilat

1. Työnantaja järjestää työsuojeluvaltuutetulle tarkoi- tuksenmukaisen paikan tehtävien edellyttämien tarvik- keiden säilyttämiseen ja antaa tarvittaessa tilan, jossa voidaan käydä tehtävien hoitamista varten välttämät- tömät keskustelut.

5 § Työsuhdeturva

1. Jos yrityksen työvoimaa irtisanotaan tai lomaute- taan taloudellisista tai tuotannollisista syistä, ei tällaista toimenpidettä saa kohdistaa työsuojeluvaltuutettuun, ellei tuotantolaitoksen toimintaa keskeytetä kokonaan.

Mikäli yhteisesti todetaan, ettei työsuojeluvaltuutetulle voida tarjota hänen ammattiaan vastaavaa tai hänelle muutoin sopivaa työtä, voidaan tästä säännöstä kui- tenkin poiketa.

2. Työsuojeluvaltuutetusta johtuvasta syystä ei työ- suojeluvaltuutettua saa irtisanoa ilman työsopimuslain 7 luvun 10 §:n edellyttämää niiden toimihenkilöiden suostumusta, joita hän edustaa.

3. Työsuojeluvaltuutetun työsopimusta ei saa purkaa vastoin työsopimuslain 8 luvun 1 §:n säännöksiä. Työ- suojeluvaltuutetun työsopimuksen purkaminen sillä

perusteella, että hän on rikkonut järjestysmääräyksiä ei ole mahdollista, ellei hän ole samalla toistuvasti ja olennaisesti sekä varoituksesta huolimatta jättänyt noudattamatta työsopimuslain velvoitteita (TSL 8:1 §).

4. Tämän pykälän määräyksiä on sovellettava myös työsuojeluvaltuutettuehdokkaaseen, jonka asettami- sesta on kirjallisesti ilmoitettu työsuojelutoimikunnal- le tai muulle sitä vastaavalle yhteistoimintaelimelle. Ehdokassuoja alkaa kuitenkin aikaisintaan kolme viik- koa ennen vaalin toimittamista ja päättyy muun kuin vaalissa työsuojeluvaltuutetuksi valituksi tulleen osalta vaalituloksen tultua todetuksi.

Tämän pykälän määräyksiä on sovellettava myös työ- suojeluvaltuutettuna toimineeseen toimihenkilöön kuusi kuukautta hänen työsuojeluvaltuutetun tehtä- vänsä päättymisen jälkeen.

5. Jos työsuojeluvaltuutetun työsopimus on lakkau- tettu tämän sopimuksen vastaisesti, työnantajan on suoritettava korvauksena työsuojeluvaltuutetulle vähin- tään 10 ja enintään 30 kuukauden palkka. Xxxxxxx on määrättävä samojen perusteiden mukaan kuin työso- pimuslain 12 luvun 2 §:ssä on säädetty.

Milloin tuotantolaitoksessa tai vastaavassa toimintayk- sikössä säännöllisesti työskentelevien henkilöiden yh- teismäärä on 20 tai vähemmän, on korvaus vähintään 4 ja enintään 24 kuukauden palkka.

6. Jos erimielisyys koskee tämän sopimuksen tarkoit- taman työsuojeluvaltuutetun työsuhteen päättämistä, on paikalliset ja liittojen väliset neuvottelut käynnistet- tävä ja käytävä viipymättä sen jälkeen, kun päättämi- sen peruste on riitautettu.

7. Työsuojeluasiamiestä ei saa irtisanoa työsuojelu- asiamiehen tehtävien hoitamisen johdosta.

6 §

Erimielisyyksien ratkaiseminen

Ellei tämän sopimuksen soveltamisesta työpaikalla syntynyttä erimielisyyttä saada paikallisesti ratkaistuk- si, noudatetaan työehtosopimuksen mukaista erimie- lisyyksien käsittelyjärjestystä.

HOITOONOHJAUS JA HOITOONOHJAUSSOPIMUSMALLI

Mikäli jompikumpi osapuoli sitä edellyttää, on laaditta- va yrityskohtainen hoitoonohjaussopimus hoitoonohja- ussopimusmallin pohjalta.

Yritys Oy:n suositus hoitoonohjaussopimukseksi

1. Yrityksen palveluksessa oleva työntekijä, jolle on kehittynyt tai selvästi kehittymässä jatkuvasta päihtei- den, ennen kaikkea alkoholin liikakäytöstä sosiaalinen tai terveydellinen ongelma, joka haittaa muun muassa hänen työntekoaan, pyritään ohjaamaan hoitoon tä- män sopimuksen mukaisesti.

2. Tavoitteena on rohkaista hoitoon hakeutumista siten, että ongelma ei johtaisi toimenpiteisiin, jotka saattavat aiheuttaa työsuhteen päättymisen tai mui- ta yksilön kannalta haitallisia seuraamuksia. Hoitoon hakeutumista ei pidetä työsuhteen lakkauttamisperus- teena.

3. Hoitoon ohjaaminen toteutetaan siten, että jokai- selle ilmoitetaan tiedot käytettävissä olevista hoitopai- koista ja -muodoista sekä työpaikan hoitoonohjauk- sessa neuvova yhteyshenkilö.

4. Hoitoonohjaus toteutetaan ensisijaisesti työnte- kijän omasta aloitteesta ja toissijaisesti työnantajan aloitteesta, kun tämä joutuu harkitsemaan työsuhtee- seen kohdistuvia toimenpiteitä.

5. Jokaisessa hoitoonohjaustilanteessa selvitetään erikseen hoitoon ohjattavan, hoitopaikan ja yhteyshen- kilön kesken, tarvittaessa työnantajan kanssa, soveli- ain tarjolla olevista hoitovaihtoehdoista. Samalla selvi- tetään työntekijän mahdollisuudet saada hoidon ajalta taloudellista tukea sosiaalivakuutusjärjestelmästä.

6. Työntekijän hakeuduttua vapaaehtoisesti laitoshoi- toon, hänelle maksetaan työehtosopimuksen mukai- sesti sairausajan palkkaa laitoshoidon alkamisesta lu- kien, jos hoidosta on sovittu työnantajan kanssa.

7. Yhteyshenkilön tehtävistä hoitoonohjauksessa huo- lehtii yrityksen työterveyshuolto/tehtävään suostumuk- sensa mukaisesti valittu yhteyshenkilö.

8. Yhteyshenkilö suorittaa käytännön hoitoonohjaus- toimet, joita ovat muun muassa ajantilaus, paikanva- raus ja ehkä tarpeellinen yhteydenpito työnantajaan tai

yhdysmieheen. Jokaisella on mahdollisuus keskustella luottamuksellisesti hoitoon ohjaamisen mahdollisuuk- sista ja muista hoitoon liittyvistä käytännön tekijöistä yhteyshenkilön kanssa.

9. Työntekijän kanssa niin sovittaessa yhteyshenkilöllä tai työnantajalla on oikeus saada tieto hoitosopimuk- sen noudattamisesta.

10. Hoitoonohjauksessa mukana oleva ei ilman hoi- toon ohjattavan nimenomaista lupaa saa muille ilmais- ta tietoonsa saamiaan henkilökohtaisia seikkoja.

11. Työnantajan harkitessa työsuhteeseen liittyviä toi- menpiteitä päihteiden tässä tarkoitetun väärinkäytön vuoksi, yhteyshenkilöllä on oikeus osallistua kaikkiin neuvotteluihin, ellei työntekijä itse nimenomaan tätä kiellä.

12. Tähän sopimukseen on liitetty luettelo paikallisis- ta hoitomahdollisuuksista. (Kunnan sosiaalilautakun- ta, A-klinikka, terveyskeskus, työterveyshuolto, katkai- suasema, mielenterveystoimisto, sairaala, hoitokoti, huoltola, AA-ryhmä tms. Puhelinnumero, osoite, auki- oloaika, henkilö, johon voi olla yhteydessä).

13. Tämä sopimus on hyväksytty yrityksen yt-neuvot- telukunnassa.

MATKA- YM. KORVAUKSET JA PÄIVÄRAHAT

1. Yleistä

1.1. Matkalla tarkoitetaan työtehtävien edellyttämää matkustamista työpaikan tai tavanomaisen työalueen ulkopuolelle.

1.2. Matkavuorokausi on työmatkan alkamista seu- raava 24 tunnin pituinen ajanjakso. Matka alkaa työ- paikalta tai erikseen sovittaessa työntekijän asunnolta ja päättyy hänen palatessaan jompaankumpaan.

Matkasta aiheutuvien kustannusten korvaaminen sekä muut matkaan liittyvät yksityiskohdat tulee tarvittaes- sa yhteisesti selvittää ennen matkalle lähtöä ottaen huomioon toimenpiteet, joihin työnantaja on ryhtynyt oleskelua silmälläpitäen.

2. Korvattava matkustusaika

2.1. Matkan aikana tehtävään työhön sovelletaan työ- ehtosopimuksen työaikamääräyksiä.

2.2. Säännöllisen työajan puitteissa tapahtuvasta matkustamisesta maksetaan ansionmenetyksen kor- vaus.

2.3. Mikäli matkustaminen tapahtuu säännöllisen työ- ajan ulkopuolella, maksetaan matkustamiseen käyte- tyltä ajalta korvauksena peruspalkka kuitenkin enin- tään 8 tunnilta työpäivänä ja 16 tunnilta vapaapäivänä.

2.4. Kello 22-07 väliseltä ajalta ei matkustusajan korvausta suoriteta, mikäli matkustajan käytössä on makuupaikka.

2.5. Perustuntipalkka lasketaan samaa jakajaa käyt- täen kuin laskettaessa ylityön perusteena olevaa tun- tipalkkaa.

2.6. Koska matkustamista työn tekemispaikalle ei lueta työaikaan kuuluvaksi ajaksi, matka-aikaa ei siten oteta huomioon vuorokautista ylityötä laskettaessa.

2.7. Laskettaessa säännöllisen viikkotyöajan täyt- tymistä viikkoylityön laskemisen perusteeksi otetaan huomioon myös matkustamiseen käytetyt tunnit työ- tuntijärjestelmän mukaisen säännöllisen työajan enim- mäismäärään sellaisina matkustuspäivinä, jolloin säännöllinen vuorokautinen työaika ei muuten täyty. Näitä tunteja ei kuitenkaan työaikatilastoinnissa lueta varsinaisiksi työtunneiksi.

2.8. Mikäli myynti, markkinointi tai siihen verrattavas- sa työssä työntekijän normaalit työtehtävät edellyttävät toistuvaa matkustamista tai milloin työntekijä tehtä- viensä luonteen vuoksi itse päättää matkojensa suo- rittamisesta, ei korvausta matkustamiseen käytetyltä ajalta makseta. Tässä momentissa tarkoitetun työnte- kijän kanssa voidaan ruoka- ja päivärahojen asemes- ta sopia palkan yhteydessä maksettavasta erillisestä korvauksesta.

3. Matkakustannusten korvaukset

Suoranaiset kustannukset

3.1. Työnantaja korvaa matkasta aiheutuneet kustan- nukset. Suoranaisia kustannuksia ovat matkaliput ja muut työmatkan suorittamisesta aiheutuvat tarpeelli- set kustannukset.

3.2. Oman auton käytöstä korvataan sopimuksen kohdan 6. mukainen kilometrikorvaus.

Päivärahat

3.3. Päivärahalla korvataan matkasta aiheutuvia kor- keampia elinkustannuksia.

3.4. Päiväraha lasketaan matkavuorokausittain. Mat- kavuorokausi on 24 tunnin jakso matkan alkamisesta tai edellisen matkavuorokauden päättymisestä.

3.5. Mikäli työtehtävien luonne edellyttää matkusta- mista, ei säännöllisen työajan puitteissa tapahtuvasta liikkumisesta makseta päivärahaa. (Tällaisia tehtäviä ovat mm. toimitustyö, jakelutyö, myyntityö, huoltotyöt ja muut työt, joiden luonne edellyttää liikkumista.)

Kotimaan matkat

3.6. Kokopäiväraha maksetaan matkalta, joka on kestänyt yli 10 tuntia.

3.7. Osapäiväraha maksetaan matkalta, joka kestää yli 6 mutta enintään 10 tuntia.

3.8. Täyden matkavuorokauden jatkeena olevasta va- jaavuorokaudesta, joka ylittää viimeisen matkavuoro- kauden yli kahdella tunnilla, maksetaan osapäiväraha. Kokopäiväraha maksetaan, kun vajaavuorokausi ylittyy 6 tunnilla.

3.9. Päivärahoista vähennetään 50 %, mikäli työn- antaja järjestää työntekijälle maksuttomat ateriat. Ko- kopäivärahan osalta tämä tarkoittaa kahta lämmintä ateriaa ja osapäivärahan osalta yhtä lämmintä ateriaa.

Ulkomaan matkat

3.10. Ulkomaan päiväraha maksetaan matkalta, jo- ka on kestänyt yli 10 tuntia.

3.11. Ulkomaan päiväraha määräytyy sen maan päivärahan mukaan, missä matkavuorokausi päättyy. Jos matkavuorokausi päättyy laivalla tai lentokonees- sa, määräytyy päiväraha sen maan mukaan, josta kul- kuväline on viimeksi lähtenyt tai Suomesta lähdettäes- sä ensiksi saapuu.

3.12. Täyden 24-tunnin matkavuorokauden jatkee- na olevasta vajaavuorokaudesta, joka ylittää viimeisen matkavuorokauden yli 2 tunnilla, maksetaan puolet ulkomaanpäivärahasta. Mikäli täysi matkavuorokausi ylittyy yli 10 tunnilla, maksetaan uusi ulkomaanpäivä- raha.

3.13. Päivärahasta vähennetään 50 %, mikäli työn- tekijä on saanut maksuttoman tai matkalipun tai ho- tellihuoneen hintaan sisältyneen ruoan. (täysihoito)

4. Ruokaraha

4.1. Mikäli matkasta ei tule suoritettavaksi päivära- haa, mutta matka on kestänyt yli 6 tuntia, eikä henki- lö ole voinut ruokailla tavanomaisessa tai sitä vastaa- vassa ruokailupaikassaan, maksetaan ruokaraha. Täl- lä määräyksellä ei muuteta yrityskohtaisia käytäntöjä, mikäli ne ovat tarjonneet paremmat edut.

4.2. Ruokarahaa ei makseta, mikäli henkilö saa mak- suttoman ruoan tai ruokailu on järjestetty lounassete- lillä tai vastaavalla.

5. Majoituskustannukset

5.1. Mikäli työntekijä joutuu majoittumaan eikä työn- antaja ole järjestänyt kohtuulliset vaatimukset täyttä- vää majoitusta tai makuupaikkaa, majoittumiskustan- nukset korvataan seuraavasti:

5.2. Huoneen käytöstä johtuvat majoituskustannuk- set korvataan tositteen mukaisesti valtion matkustus- säännöstä ilmeneviin hotellikorvausten enimmäismää- riin.

5.3. Majoituslaskut korvataan tositteen mukaan, mi- käli paikkakunnalla ei ole mahdollisuutta yöpyä hotel- likorvausten enimmäismäärien puitteissa.

5.4. Mikäli henkilö ei esitä majoituksesta laskua työn- antajalle, maksetaan majoittumiskustannusten sijasta yöpymisraha.

6. Matkakorvaukset

Päivärahat, hotellikorvaukset ja kilometrikorvaukset ovat samat kuin kulloinkin verovapaiksi vahvistetut enimmäismäärät (ks. xxx.xxxx.xx).

7. Paikallinen sopiminen

Matkasta aiheutuvien kustannusten korvaamisesta voidaan paikallisesti sopia toisin edellyttäen, että yh- teisesti todetaan etujen kokonaisuutena ottaen olevan saman tasoiset kuin tässä työehtosopimuksen luvussa on määrätty.

TOVA-OPAS: LYHENNELMÄ TOIMIHENKILÖIDEN PALKKAUSJÄRJESTELMÄOPPAASTA

(Kysymyksessä ei ole työehtosopimuksen osa)

1. Toimihenkilöiden palkkausjärjestelmä

TOVA eli toimihenkilöiden palkkausjärjestelmä perus- tuu tehtävän vaativuuteen ja sen pohjana on käytetty Palkkavaaka-järjestelmää.

Palkkausjärjestelmä sisältää vaativuusryhmittelyt ja niihin liittyvät vähimmäispalkat sekä henkilökohtaisen palkan kokemusosan (HEKO) tai sille vaihtoehtoisen henkilökohtaisen pätevyyden arviointijärjestelmän ns. HEPA-järjestelmän

Työehtosopimus määrittelee em. periaatteelle rakentu- vat palkkauksen vähimmäisehdot. Käytännön palkka- tasoon vaikuttavat työehtosopimusmääräysten lisäksi yrityksen palkkapolitiikka, tehtäväkohtaiset markkina- palkat sekä toimiala ja työpaikan sijainti.

Työehtosopimuksen mukainen vähimmäispalkka muo- dostuu tehtäväkohtaisesta palkanosasta palkkaryh- män perusteella ja henkilökohtaisen palkan kokemus- osasta (HEKO). Kun toimihenkilö on ollut yrityksessä viisi vuotta saman vaativuustason tehtävässä, hänen henkilökohtaisen palkkansa on oltava vähintään viisi prosenttia yli ko. palkkaryhmän vähimmäispalkan.

Henkilökohtaisen palkan kokemusosa ei ole voimas- sa, jos yrityksessä on sovittu vaihtoehtoisesta HEPA- järjestelmästä.

HEKO

Henkilökohtainen palkka

{

Henkilökohtainen palkanosa:

HEKO: 5 v/5 %

tai

HEPA: min. 8 %/yritys

Tulos- ja voittopalkkiot

määräytymisperuste: organisaation tai ryhmän tulos

Henkilökohtainen palkanosa

määräytymisperuste:

KUVA

TESn

palkka

Tehtäväkohtainen palkanosa:

7 palkkaryhmää

KUVA

työsuoritus tai pätevyys

Tehtävän vaativuus

määräytymisperuste: tehtävän vaativuus

Toimihenkilöiden palkkarakenne

2.1 Tehtävän vaativuus

Palkkausjärjestelmän keskeisin elementti on tehtävän vaativuus, joka määritellään TOVA-järjestelmällä sa- nallisin tasokuvauksin.

Palkkausjärjestelmän osat (Työmarkkinajärjestöjen työnarvi- ointijärjestelmien seurantaryhmä TASE 2003)

2. Palkkarakenne

Toimihenkilöiden palkkausjärjestelmässä henkilökoh- tainen palkka muodostuu kahdesta osasta: tehtävä- kohtaisesta palkanosasta ja henkilökohtaisen päte- vyyden ja työsuorituksen mukaan määräytyvästä hen- kilökohtaisesta palkanosasta.

Tehtävät sijoitetaan seitsemään vaativuusryhmään tehtävän vaativuuden perustella. Vaativuusryhmät toi- mivat myös palkkaryhminä, joiden pohjalta tehtävä- kohtainen palkanosa määräytyy.

Tehtävän vaativuutta arvioitaessa mitataan tehtävän tekijälleen asettamia vaatimuksia. Arvioinnin kohteena on siten tehtävä ja sen sisältö. Arviointi ei ota kantaa henkilön työsuoritukseen, pätevyyteen, henkilökohtai- siin ominaisuuksiin, tehtävänimikkeeseen tai koulu- tukseen. Vaativuusarvioinnin tarkoituksena on tehtä- väkohtaisen palkanosan määrittäminen.

TOVA-järjestelmä arvioi tehtävän vaativuutta neljän eri tekijän pohjalta. Näitä ovat tehtävän edellyttämä osaaminen, vuorovaikutustilanteiden haasteellisuus, tehtävään sisältyvät vastuut sekä itsenäisyys ja ohjaus päätöksentekotilanteissa. Tehtävä kuuluu siihen vaati- vuusryhmään, jonka määritelmä lähinnä vastaa tehtä- vän sisältöä kokonaisarvioinnin perusteella.

Tehtävä saattaa sisältää piirteitä useammalta vaati- vuustasolta; tällöin on pohdittava, mikä on tehtävän kannalta merkittävää ja olennaista, ja tehtävä arvio sen mukaan.

Vaativuustekijät:

Osaaminen

Tehtävän edellyttämän osaamisen arvioinnissa otetaan huomioon vain sellainen ammattitaito, jota tehtäväs- sä tosiasiallisesti käytetään. Lähtökohtana ei ole siis henkilön koulutus, vaikka se usein antaakin suuntaa arvion tekemiseen.

Vuorovaikutus

Vuorovaikutustilanteiden arvioinnissa on oleellista se, mitä vuorovaikutuksella pitää saada aikaiseksi. Aloit-

teellisuus, aktiivisuus ja tavoitteellisuus vuorovaikutus- tilanteissa lisäävät tehtävän vaativuutta.

Vastuu

Vastuulla tarkoitetaan toimivaltaa toimia tiettyjen odo- tusten mukaan tehtävälle luonteenomaisten tavoittei- den toteuttamiseksi. Kaikkiin tehtäviin sisältyy vastuu oman työn laadusta ja toteuttamisesta suunnitelmien, aikataulujen ja annettujen ohjeiden mukaan. Vastuu korostuu, kun ohjeet ovat suuntaa-antavia tai tavoit- teet kokonaisuuksia, joita toimintastrategiat ohjaavat periaatteellisella tasolla.

Päätöksentekotilanteet

Itsenäisyydellä päätöksentekotilanteissa tarkoitetaan vapautta tehdä omaan harkintaan perustuvia päätök- siä ja toteuttaa ne. Tehtävä on sitä vaativampi, mitä laajemmalle päätösten vaikutukset kohdistuvat.

Vaativuustaso

Ryhmittelykuvaus

100

• Lyhyehköä käytännön kokemusta vaativa tehtävä.

• Työtä tehdään ohjauksen alaisena tai selkeiden ohjeiden mukaan.

• Päätöksentekotilanteet toistuvat samankaltaisina.

111

• Ammatillista osaamista edellyttävä tehtävä.

• Tehtävää hoidetaan vakiintuneiden menettelytapojen tai ohjeiden mukaan.

• Päätöksentekotilanteet ovat yleensä samantyyppisiä.

• Päätöksentekoon saatava tieto on hankittavissa työn lähiympäristöstä.

• Vuorovaikutus asiakaspinnassa perustuu ennalta annettujen ratkaisujen esittämiseen tai tiedon vastaanottamiseen ja välittämiseen.

124

• Tehtävässä tarvitaan ammatillista erityisosaamista ja tietoa yleisesti käytössä olevista toi- mintatavoista sekä näiden tietojen ja taitojen itsenäistä käyttöä.

• Työtä ohjaavat yleisluonteiset toimeksiannot tai ohjeet.

• Vuorovaikutus tapahtuu tiimeissä tai asiakaspinnassa, jossa tehtävällä on asioita selvittävä rooli.

154

• Tehtävässä on vastuu, asiantuntijuus tai itsenäisyys siinä määrin korostunut, että siitä on tullut edellisen ryhmän perusmääritelmää vaativampi.

• Tehtävä voi sisältää myös suorittavaa työtä tekevien työn ohjaamista.

191

• Tehtävässä tarvitaan teoreettista tietoa ja työprosessien hallitsemista.

• Tehtävään kuuluu ongelmien havaitsemista ja arviointia sekä ratkaisujen tuottamista (esi- merkiksi suunnittelua, selvittelyä tai kehittämistä).

• Tieto päätöksentekoa varten hankitaan aiemmista tapauksista tai yhdistelemällä lähiympä- ristöstä saatavaa uutta tietoa.

• Vuorovaikutukselle on tyypillistä asiantuntijarooli asiakaspinnassa tai työn johtaminen.

236

• Tehtävässä on vastuu, asiantuntijuus, itsenäisyys tai avainasema siinä määrin korostunut, että siitä on tullut edellisen ryhmän perusmääritelmää vaativampi.

292

• Tehtävään kuuluu yleensä organisointi-, suunnittelu- tai resurssivastuita.

• Vuorovaikutukselle on tyypillistä itsenäinen vaikuttaminen erityisasiantuntijana päätöksente- koon tai toimiminen kehittämistiimin vetäjänä.

• Tehtävässä korostuu kokonaisvaltainen asiantuntemus toiminnon prosesseista.

2.2 Henkilökohtaisen palkan kokemusosa (HEKO)

Vähimmäispalkkajärjestelmän toinen elementti on henkilökohtainen palkanosa (HEKO), joka perustuu työsuhteessa hankittuun kokemukseen. Henkilökoh- taisen palkan kokemusosa on osa vähimmäispalkka- järjestelmää ja se lasketaan tehtäväkohtaisesta vähim- mäispalkasta.

Henkilökohtaisen palkan kokemusosa karttuu työsken- neltäessä samassa yrityksessä ja saman palkkaryhmän tehtävässä siten, että viiden vuoden jälkeen toimihen- kilön henkilökohtaisen palkan on oltava vähintään viisi prosenttia yli tehtäväkohtaisen vähimmäispalkan.

Palkkausjärjestelmän siirtymäsääntöjen mukaan hen- kilökohtaisen palkan kokemusosan kertyminen alkoi siitä, kun yrityksessä siirryttiin uuteen palkkausjärjes- telmään, mutta viimeistään 1.10.2008. Siirtymähet- kestä viiden vuoden jälkeen tarkastellaan ensimmäisen kerran, täyttävätkö henkilökohtaiset palkat viiden pro- sentin vähimmäisehdon.

Kokemusosan kertyminen

• Henkilön siirtyminen eri tehtävään saman palkkaryhmän sisällä ei keskeytä kokemusosan karttumista.

• Henkilön siirtyessä ylemmän vaativuustason tehtävään, henkilökohtaisen palkan kokemusosaan oikeuttavan ajan laskenta alkaa alusta.

• Mikäli henkilö siirtyy ylemmän vaativuustason tehtävästä alemman vaativuustason tehtävään, kokemusosan kertymisessä otetaan huomioon myös se aika, jonka henkilö on työskennellyt vaativammassa tehtävässä.

• Uudessa työsuhteessa kertyminen alkaa alusta.

• Kokemusosaan oikeuttavaa aikaa kartuttavat työsuhteessa myös eräät työssäoloon verrattavat ajat kuten äitiys- ja vanhempainloma ja asevelvollisuusaika.

Henkilökohtaisen palkan kokemusosa (HEKO) ei ole voimassa, jos yrityksessä on sovittu otettavaksi käyt- töön yrityskohtainen henkilökohtaisen pätevyyden ar- viointijärjestelmä, ns. HEPA-järjestelmä.

2.3 Henkilön pätevyyden ja työsuorituksen arviointi (HEPA)

Vaihtoehtoehtoisesti henkilökohtainen palkanosa voi- daan määritellä yrityskohtaisella henkilökohtaisen pätevyyden ja työsuorituksen arviointijärjestelmällä (HEPA). HEPA-järjestelmään siirtymisestä on sovitta- va paikallisesti. HEPA-järjestelmän rakenne, mukaan lukien arvioitavat pätevyystekijät ja mittarit, on kuiten- kin työnantajan päätettävissä. Järjestelmästä samoin kuin siihen myöhemmin tehtävistä muutoksista tulee neuvotella työnantajan ja luottamushenkilöiden välillä sopimukseen pyrkien.

Työehtosopimuksen vähimmäispalkkajärjestelmä ei si- sällä sitovia määräyksiä itse HEPA-järjestelmästä lu- kuun ottamatta henkilökohtaisina palkanosina jaetta- van erän suuruutta.

Yrityksen on HEPA-järjestelmänsä kautta maksettava henkilökohtaisia palkanosia vähintään 8 prosenttia vä- himmäispalkkojen summasta.

Mikäli yrityksessä otetaan vaihtoehtoinen HEPA-järjes- telmä käyttöön, on toimihenkilöille kerrottava, mitä te- kijöitä mitataan, miten niitä mitataan, kuka mittaa ja miten tulokset vaikuttavat palkkaan. Työnantajan tu- lee myös selvittää luottamushenkilöille henkilökohtai- sia palkkoja koskevan 8 prosentin vähimmäisehdon täyttyminen työehtosopimusten mukaisten palkanko- rotusten yhteydessä, kuitenkin kerran vuodessa.

3. Palkkausjärjestelmän ylläpito

Palkkausjärjestelmän ylläpito edellyttää, että tehtävä- kuvausten ylläpidosta ja vaativuusarviointien tarkista- misista on luotu pelisäännöt ja määritelty vastuuhen- kilöt.

Palkkausjärjestelmän ylläpito helpottuu, kun tehtävä- kuvaukset pidetään ajan tasalla. Liitot suosittelevat, että tehtävien sisältöä tarkastellaan säännöllisesti esi- merkiksi kehityskeskustelujen yhteydessä. Esimies ja tehtävää hoitava työntekijä ovat tehtävän sisällön asi- antuntijat.

Esimerkiksi työpaikan organisaatiomuutokset voivat vaikuttaa tehtävien sisältöihin merkittävästi ja silloin saattaa olla syytä tehdä tehtävien vaativuusluokitus uudelleen. Palkkausjärjestelmän ylläpitoa käsitellään neuvottelujärjestyksen mukaisesti, ellei yrityksessä ole erillistä luokitustoimikuntaa.

TEHTÄVÄNKUVAUSLOMAKE LIITE 1

Tehtävänimike	Yksikkö

Tehtävän tarkoitus
Kuvaile miksi tehtävä on olemassa.
Keskeiset tehtäväkokonaisuudet
Mitkä ovat keskeisimmät työtehtävät ja niiden tavoitteet ts. mitä niillä halutaan saavuttaa. Älä tee yksityiskohtaista tehtäväluetteloa, vaan keskity kokonaisuuksiin.
Tehtävän hoitamisen perusvaatimukset
A) Osaamisalueet
Xxxxx tehtävän kannalta keskeiset osaamisvaatimukset. Kuvaile osaamisen laajuus ja/tai monipuolisuus sekä millaista teoreettista ja käytännöllistä osaamista tarvitaan. Millaista kokemusta tehtävä edellyttää.
B) Erityisvaatimukset
Kerro millaisia erityistaitoja tehtävän hoitaminen edellyttää.
Tehtävään liittyvä yhteydenpito
A) Sisäiset yhteydet
Kuvaa sisäisiä vuorovaikutustilanteita (tiimityötä, neuvotteluja, raportointia jne.)
B) Ulkoiset yhteydet ja niiden tavoitteet
Kuvaa ulkoisia vuorovaikutustilanteita ja kerro mihin niillä pyritään.
Rooli päätöksentekotilanteissa
Kuvaa millaista vastuuta, itsenäisyyttä ja käytännön valtuuksia tehtävässä on suhteessa toiminnan seurauksiin.
Sijaistettavat tehtävät
Päivämäärä	Toimihenkilön allekirjoitus	Esimiehen allekirjoitus

Nimen selvennykset

Pätevyyden ja työsuorituksen arviointi

Työsuorituksen ja pätevyyden arviointi on osa tavoit- teellista ja suunnitelmallista johtamista. Siihen liittyy tehdystä työstä saatu rakentava palaute ja motivointi parempiin työsuorituksiin yrityksen tavoitteiden suun- taisesti. Suorituksen arviointi mahdollistaa huippusuo- ritusten tunnistamisen ja urakehityksen tukemisen, toisaalta tuo esiin alisuoriutujien tuen ja koulutuksen tarpeen. HEPA-järjestelmä on osa palkitsemista, ja se mahdollistaa oikeudenmukaisen palkkapolitiikan.

Hyvässä HEPA-järjestelmässä suoritustavoitteet ovat selkeitä, mitattavia ja luotettavasti arvioitavia. Työnte- kijöillä on mahdollisuus parantaa suoritustaan, ja pa- rantuneella suorituksella on yhteys palkkaan. Oikeu- denmukaisuuden kokemus takaa sen, että järjestel- mään sitoudutaan.

Järjestelmän rakentaminen ja ylläpito vaatii työtä ja tavoitteellista johtamista. Järjestelmän hyötyjen on ol- tava kustannuksia suuremmat. Suunnitelmallinen ja tavoitteellinen palkkapolitiikka lisää työn tuottavuutta. HEPA-järjestelmän rakenteen lisäksi on tärkeää kiin- nittää huomiota sen soveltamiseen: tulkintoihin, ar- viointitilanteisiin, päätöksentekoprosesseihin ja vies- timiseen. Esimiesten rooli on merkittävä tavoitteiden asettamisessa, palautteen antamisessa sekä oikeu- denmukaisuuden kokemuksen luomisessa.

Työsuorituksen ja pätevyyden arvioinnissa otetaan kan- taa siihen, miten työntekijä suoriutuu tehtävässään suhteessa oman työtehtävän edellyttämiin vaatimuk- siin. Henkilön pätevyys ei riipu tehtävän vaativuudes- ta; kaikilla vaativuustasoilla voi olla eritasoisia työsuo- rituksia.

Pätevyyden ja työsuorituksen arviointi kohdistuu va- littujen kriteerien mukaiseen toimintaan ja työsuori- tukseen. Arvioidaan toimintaa ja aikaansaannoksia, ei persoonallisuuden piirteitä.

Hyvä työsuoritus

Tehtävän ja tavoitteiden selkeys

x Osaaminen x Motivaatio

KUVA

Hyvä työsuoritus on usean eri tekijän tulo

Hyvä työsuoritus syntyy selkeistä tehtävistä ja tavoit- teista, osaamisesta ja motivaatiosta. Jos jokin näistä osatekijöistä ei ole riittävällä tasolla, se heijastuu työ- suoritukseen (kuva 1). Esimerkiksi osaamista on vai- kea hyödyntää, jos motivaatio puuttuu, tai tavoitteet ovat epäselviä.

Esimerkiksi seuraavia pätevyystekijöitä on käytössä:

• työtulos ja aikaansaannokset

• kyky kehittyä työssä, halukkuus oppia työskentelemään uusilla välineillä ja uusien menettelytapojen avulla

• monitaitoisuus, henkilön käyttöarvo useassa tehtävässä, monipuolisuus

• erityisosaaminen

• joustavuus, kykyä työskennellä paineen alaisena

• ihmissuhdetaidot, joilla tarkoitetaan kykyä luoda myönteinen työskentelyilmapiiri omassa työympäristössä ja kykyä tasoittaa ristiriitoja työyhteisön sisällä

• kyky viestiä, kun henkilö pyrkii esittämään näkemyksiään tiimissä, neuvotteluissa, opetustilanteessa tai raporttien ja selvitysten kautta

Edellä oleva pätevyystekijöiden luettelo ei ole tyhjen- tävä. Arvioitavat pätevyystekijät ja niiden keskinäinen painotus valitaan yrityksessä yrityksen tarpeiden mu- kaan.

Pätevyystekijöille asetettavat vaatimukset:

• tekijöiden tulee perustua tehtävään työhön

• henkilön tulee voida omalla toiminnallaan vaikuttaa arvioinnin tulokseen

• persoonallisuuden piirteitä (asenteet, muisti, älykkyys jne.) ei pidä käyttää tekijöinä

• tekijöiden tulee olla havaittavia ja arvioitavissa olevia ja niissä tulee esiintyä vaihtelua

• eri tekijät eivät saa mitata samaa asiaa

• tekijöiden tulee kattaa arvioitava tehtävä riittävästi

• eri tehtävissä tekijöillä voi olla eri merkitys ja painoarvo

HEPA-järjestelmän kehittäminen yhteistyössä ja sään- nöllinen toimivuuden seuranta takaa hyvän tuloksen: sitouttaa, parantaa laatua ja lisää oikeudenmukaisuu- den tunnetta. Läpinäkyvyys ja avoimuus takaavat luot- tamuksen järjestelmään.

Työntekijän on hyvä tietää HEPA-järjestelmästä aina- kin seuraavat asiat:

• mitä tekijöitä käytetään

• miten suoritusta arvioidaan

• kuka ja milloin arviointi tehdään

• miten ja milloin esimies antaa palautteen

• miten autetaan henkilöä suorituksen parantamiseen

• miten palkitaan hyviä suorituksia

Muistilista

• kerrotaan henkilöstölle

• lähtökohtana tehtävät ja niiden sisältö

• selvitetään tekijät, joita menestyksellinen tehtävien hoitaminen edellyttää

• laaditaan arviointijärjestelmä (tekijät, arviointiasteikko, painoarvot jne.)

• laaditaan menettelytavat

• koulutetaan esimiehet

• seurataan mittauksia ja tuloksia ja tehdään tarvittaessa tarkistuksia

Onnistuneen HEPA-järjestelmän toteutus vaatii monen osatekijän huomioimista. Arviointilomakkeiden lisäksi tulee luoda käytännöt arviointien suorittamiseen ja kyt- keä nämä organisaatioiden muihin johtamiskäytäntöi- hin. Prosessille on varattava aikaa. Esimiesten rooli on tärkeä eikä vuorovaikutuksen merkitystä saa unohtaa. Toimiva järjestelmä on hyväksi koko organisaatiolle.

TOIMIVUUDEN SEURANTA

Vaikutus toimintaan

Tehtävät & tavoitteet

Palaute, kehitys- keskustelut

Suorituksen arviointi

Suoritus & tulokset

Henkilön panos:

• osaaminen

• tapa toimia

Vaikutus palkkaan

KUVA

”Xxxxxx, seuraa ja paranna – palkiten paremmaksi”

ASIAHAKEMISTO

adoptiovapaa 6.4

alkoholi 15

allekirjoituspöytäkirja 19

ammatillinen koulutus 12.4

ammattiyhdistysmaksut 7.1

ansionmenetys ......................................... 6. 1.4, 7.2.3

arkipyhäviikot 3.5

aseeton palvelu 7.3

asevelvollisuus 6.7, 7.3

ateriakorvaus 12.5

avioliittoon vihkimispäivä 6.7

ay-koulutus 12.5

ennakkoselvitys 10.3

epidemia 6.1.2

erimielisyyksien käsittely ...... 8.4, 10.18–19, 12.8, 14.6

erimielisyysmuistio 8.4, 12.8

fysikaalinen hoito 6.1.4

hammassairaus 6.1.4

harjoittelijan vähimmäispalkka 4.6

henkilökohtainen palkka ............................ 4.4, 4.5, 18

henkilökohtainen pätevyys 4.5

hoitoonohjaus 15

hoitovapaa 6.6, 10.14

hotellikorvaus 16.5

hälytysluontoinen työ 3.9

hälytysraha 3.9.2

• irtisanomisen perusteet 10.8

• irtisanomissuoja raskauden

ja äitiysvapaan aikana 10.14

• korvaus perusteettomasta irtisanomisesta 10.20

• lomautuksen ennakkoselvitys 10.3

• lomautus 10.2

• lomautusilmoitus 10.4

• takaisinottaminen 10.17

• työntekijän kuuleminen 10.9

• työvoiman vähentämisjärjestys 10.15

jatkuva neuvottelumenettely 1.3, 19.11

joukkotarkastukset 6.1.5

jouluraha 4.13

järjestäytymisoikeus 7.7

jäsenmaksujen perintä 7.1

kasvattilapsi 6.4

kertausharjoitukset 3.12, 7.4

keskimääräinen säännöllinen viikkotyöaika 3.2

kesätyöntekijät 4.6

kilometrikorvaus 16.3, 16.6

koeaika .................................................... 1. 1.5, 2.1.3

kokoontuminen työpaikalla 8.1

koulutussopimus 12

• ammatillinen koulutus 12.4

• ay-koulutus 12.5

• koulutustyöryhmä 12.2

• työsuojelukoulutus 12.5

• uudelleenkoulutus 12.4

• yhteinen koulutus 12.6

kuukausipalkan jakaja ........... 3.6.6, 4.8.3, 5. 1.4, 5.2.4

ikäkausitarkastus 6.1.5

ilmoitusten suorasyöttö 1.1.2

iltatyö 3.3

iltatyölisä 3.3

irtisanomissuojasopimus 10

• ilmoitus irtisanomisesta 10.10

• irtisanomisajan noudattamatta jättäminen 10.12

• irtisanomisajat 10.11

laboratoriotutkimukset 6.1.4

laitoshoito 15.6

lakisääteinen lääkärintarkastus 6.1.5

lapsen sairastuminen 6.6

lepoajat 3.10

lisäilmestymispäivät 3.13

lisätyö 3.6

liukuva työaika ........................................... 3. 1.3, 3.11

lomakausi ...................................... 5.1.1, 5. 1.6, 5.2.3

lomakorvaus ................................................ 5. 1.4, 5.3

lomapalkka 5.1.1, 5.1.4,

lomaraha ...................... .3.12, 5.1.1, 5.1.5, 5.3, 8.2.4

lomautetun irtisanoutuminen 10.7.1

lomautuksen ennakkoselvitys 10.3

lomautus 10

lomautusilmoitus 10.4

lomautusilmoitusajat 10.4

luottamushenkilö 11

• luottamushenkilön lisäkorvaus 11.8

• luottamushenkilön tehtävät 11.5

• luottamushenkilön työsuhde 11.4

• vapautuksen antaminen 11.7

luottamustehtävät 7.2

lyhyt tilapäinen vapaa 6.7

läheisen omaisen kuolema 6.7

lääkärintodistus 6.1.2

lääkärissäkäynti 6.1

• hammassairaus 6.1.4

• joukko- ja ikäkausitarkastukset 6.1.5

• laboratorio- ja röntgentutkimukset 6.1.4

• lakisääteiset tarkastukset 6.1.5

• lääkärinpalkkio 6.1.2

• silmäsairaus 6.1.4

majoituskustannusten korvaus 16.5

matka-ajan korvaus 16.2

matkakustannusten korvaukset 16.3

matkavuorokausi 16.1, 16.3

merkkipäivä 6.7

muutokset työtehtävissä 2.2, 4.2

määräaikainen työsopimus 2.1.2

neuvottelujärjestys 8.3

neuvottelukunta 9.3

neuvottelumääräykset 8

näkökykyä rasittava työ 6.2

näyttöpäätelasit 6.2

olosuhdelisä 12.4

omailmoitus sairastumisesta.........................................

opintovapaa 12.7

osa-aikatyö ................................................. 1. 1.4, 3.5

osa-ajan palkka 4.8

osapäiväraha 16.3

paikallinen sopiminen 8.2

• hälytysluontoinen työ 3.10

• irtisanominen 10.18

• lomapalkan korotus 5.1.5

• palkkausjärjestelmä 4.11, 18

• säästövapaa 5.1.1

• talviloma 5.2.5

• työaika 3.1, 3.2.2

• työajan lyhentäminen 3.12

• työsuojeluyhteistoiminta 13.5–6

• varallaolo 3.8

• vuorokausilepo 3.10.2

• vuosiloma 5.1.1

• vuosilomapalkka 5.1.1

• yksi ylityökäsite 3.6.2

• ylityö 3.6

palkan maksaminen 4.10

palkkarakenne 4.1, 18

palkkatasa-arvo ja yhdenvertaisuus 19.8

palkkatodistus 10.17

palkkausjärjestelmä 4.11, 18

perhevapaat 6.4–5, 10.4

provisiopalkkatyö ................... 1.1.4, 3.4.5, 4.12, 5.1.4 päivittäiset tauot 3.10.1

päiväraha ................................................. 6.3, 6.5, 16

raskausraha 6.4–6.5

raskausvapaa 6.4–6.5

raskausvapaan palkka 6.4–6.5

rauhanturvaamistoiminta 7.3

ruokaraha 16.4

ryhmähenkivakuutus 7.5

röntgentutkimukset 6.1.4

sairaan lapsen hoito 6.6

sairaus 6.1

• ilmoittaminen 6.1.1

• lääkärintodistus 6.1.2

sairausajan palkka 6.3, 15

• sairausvakuutuskorvaukset 6.5

• työkyvyttömyyden uusiintuminen 6.3.2

sairauspoissaolojen hallinta 19.9

sairauspäiväraha 6.5

sanomalehtityön erityismääräys 3.13

sijaisuus 4.9

silmäsairaus 6.1.4

siviilipalvelu 7.3

sopimuksen voimassaolo 1.2

soveltamisala (työehtosopimuksen) 1.1

sunnuntaityö 3.7

sunnuntaityökorotus 3.7

syntymäpäivä 6.7

säännöllinen työaika 3.1

• tasoittumissuunnitelma 3.2.1

säästövapaa .................................... 3.11, 5. 1.1, 8.2.4

talviloma 5.2

• ansainta .......................................... 5. 2.1–5.2.3

• antaminen 5.2.3

• jakaminen 5.2.5

• kuukausipalkan jakaja 5.2.4

• rahaksi vaihto 5.2.5

• talvilomakorvaus 5.3

tapaturma ............................................... 6.1, 6.3, 6.5

tehtävien vaativuusryhmittely 4.1, 8.5.3

tilapäinen hoitovapaa 6.6

TOVA 17

tuntipalkan jakaja 4.3, 4.8

työaikamääräykset 3

• keskimääräinen säännöllinen viikkotyöaika 3.2

• liukuva työaika ....................... 3.11, 3. 12.4, 3.13

• säännöllinen työaika 3.1

• viikoittainen työaika 3.1–3.2

• vuorokautinen työaika 3.1

• vuorotyö 3.3

• ylityö, lisätyö 3.6

työaikapankki 3.11

työaikatilasto 11.6

työajan lyhentäminen 3.12

työajan tasoittumissuunnitelma 3.2.1

työehtosopimus 1

• erimielisyyksien käsittely .. 8.4, 10.18–10.20, 14.6

• irtisanominen 1.2.1

• jatkuva neuvottelumenettely 1.3

• noudattaminen 1.2.2

• paikallinen sopimus 8.2

• sitovuus 1.1

• soveltamisala 1.1

• valvontavelvollisuus 1.4

• voimassaolo 1.2.1

työkyvyttömyys 6.1

työpaikkaterveydenhuolto 6.1.3

työrauhavelvoite 8.6

työriita 8.7

työsopimus 2.1

työsuhde 2

• ehtojen muuttaminen 2.2, 4.2

• päättyminen 10

työsuojeluasiamies ...................... 12.5.1, 13.3, 14.5.7

työsuojelupäällikkö 13.1

työsuojelusopimus 13, 14

työsuojeluvaltuutettu ............................. 12. 5.1, 13, 14

• ajankäyttö 14.1

• lisäkorvaus 14.3

• työsuhdeturva 14.5

• valinta 13.2

työsuorituksen arviointi 4.5, 18

työtehtävien muuttuminen 2.2, 4.2

työttömyysturvalaki 10.17

työtuomioistuin 8.5.3

työvoiman vähentämisjärjestys 10.15

työvoimaviranomainen 10.17

ulkomaan päiväraha 16.3

ulkopuolinen työvoima 2.1

uudelleenkoulutus 12.4

vaalit 11.3

valvontavelvollisuus 1.4

vanhempainvapaa 6.4

vapaapäivät 3.4

varallaolo 3.8

varallaolokorvaus 3.8.1–2

varaluottamushenkilö 11.2

vastuuvakuutus 7.6

vihkimispäivä 6.7

viikkolepo 3.10.3

viikkolepokorvaus 3.10.3

viikoittainen ylityö 3.6

vuokratyö ..................................................... 1. 1.6, 2.1

vuorokausilepo 3.10.2

vuorotyö 3.3

vuosiloma 5.1

• ansainta 5.1.2

• antaminen 5.1.6

• kuukausipalkan jakaja 5.1.4

• lomakausi 5.1.6

• lomakorvaus 5.1.4

• lomanmääräytymiskuukausi 5.1.3

• lomaraha 5.1.5

• paikallinen sopiminen 5.1.1

• provisiopalkka 5.1.4

• vuosilomapalkka 5.1.4

vähimmäispalkat 4.3

• harjoittelijan vähimmäispalkka 4.6

• kesätyöntekijän palkka 4.6

välimiehet / välimiesoikeus 8.5, 10.18.5

yhteinen koulutus 12.6

yhteiskunnallinen luottamustehtävä 7.2.3

yhteistoiminta 9

yksi ylityökäsite 3.6.2

• kolmikantaisuus 3.6.2

ylityö 3.6

• enimmäismäärä 3.6.3

• peruspalkan laskeminen 3.6.6

ylityöjakaja 3.6.6

yöpymisraha 16.5.4

yötyö 3.3, 5.2.1

yötyölisä 3.3

äkillinen sairaus 6.1.4

Document Metadata

Table of Contents

MEDIALIITON

Document Metadata