Alkuperäisrotueläinten kasvattamista
Alkuperäisrotueläinten kasvattamista
koskeva ympäristösopimus 2023
Xxxx Xxxxx
maaseutulinja, maatalousosasto, viljelijätukiyksikkö
Eläintukikoulutus
8.12.2022
Koulutuksen sisältö
Muutokset tukiehdoissa ovat mahdollisia ennen Valtioneuvoston asetuksen hyväksymistä
• Yleiset korvauksen myöntämisen edellytykset
• Korvaustasot
• Sopimuksen ehdot: Suomenkarjan naudat
• Sopimuksen ehdot: Suomen-, kainuunharmas- ja ahvenanmaanlampaat sekä suomenvuohet
• Sopimuksen ehdot: Suomenhevoset
• Sopimuksen ehdot: Maatiaiskanat
• Tukihaku
2
Sopimuskausi ja yleiset korvauksen
myöntämisen edellytykset
3
Sopimuskausi
• Sopimuskausi on ensi vuonna pituudeltaan yhden kalenterivuoden mittainen.
• Ensi vuonna sopimuskausi on ajalla 1.1.- 31.12.2023. Korvauksen ehtoja on noudatettava heti vuoden alusta lukien.
• Tukea haetaan alkuvuodesta.
Vuoden 2022 sopimuksen huomioon ottaminen vuoden 2023 sopimuksessa
• Vuoden 2022 tukitasojen mukaiset jatkosopimus on tehty ajalle 1.5.2022 – 30.4.2023.
• Vuoden 2023 tukitasojen mukaiset sopimukset tehdään ajalle 1.1.2023 – 31.12.2023.
• Eläin voi olla vuoden 2022 ja vuoden 2023 sopimuksilla. Molemmilla sopimuksilla olevista eläimistä maksetaan vuoden 2022 tukitason mukainen korvaus ajalla 1.5.2022 - 30.4.2023 ja vuoden 2023 mukainen korvaus ajalla 1.5.2023 – 31.12.2023. Seuraavina sopimuskausina koko kalenterivuosi maksetaan uuden kauden korvaustasoilla.
• Vuoden 2023 sopimuksen käsittelyssä keväällä 2023 ELY-keskuksessa otetaan eläinkohtaisesti kantaa siihen onko eläin mukana vuoden 2022 sopimuksella.
Vähimmäiseläinmäärät sopimuksen tekemiseen
Eläinlaji | Eläinmäärät, kpl ja eläinyksiköt (ey) |
Suomenkarjan nauta (länsisuomen- itäsuomen- ja pohjoissuomenkarja) | 1,0 kpl = 1,0 ey |
Lammas (suomen-, kainuunharmas- ja ahvenanmaanlammas) | 5,0 kpl = 1,0 ey |
Suomenvuohi | 5,0 kpl = 1,0 ey |
Suomenhevonen | 1,0 kpl = 1,0 ey Muutos! (v. 2022 2,0 kpl) |
Maatiaiskana ja -kukko | 20 kpl maatiaiskanan parvi, johon sisältyy vähintään yksi kukko |
Sopimuseläinten yleiset vaatimukset
• Sopimuseläinten (naudat, lampaat ja vuohet) pitää kuulua alkuperäisrotukantakirjaan ja kanojen maatiaiskanojen säilytysohjelmaan. Hevosten pitää kuulua Suomen Hippoksen rekisteriin rotuna suomenhevonen.
• Sopimus voidaan tehdä uros- ja naaraspuolisista rotupuhtaista eläimistä jotka ovat poikineet rotupuhtaan jälkeläisen viimeistään 2 (naudat ja lampaat) tai 3 vuoden (vuohet ja hevoset) sisällä ennen sopimuskauden alkua. Maatiaiskanojen rotupuhtaiden jälkeläisten tuottamisen osoittaminen tapahtuu kanojen säilytysohjelmaan kuulumisen kautta.
• Sopimuseläimen jälkeläisenä huomioidaan myös kuolleena syntynyt rotupuhdas jälkeläinen, jos se on ilmoitettu rekisteriin.
• Sopimukseen haettavat naudat, lampaat ja vuohet pitää olla viimeistään 1.1.2023 hakijan tilatunnuksella eläinrekisterissä, suomenhevonen Suomen Hippoksen rekisterissä sekä maatiaiskanat ja –kukot Luonnonvarakeskuksen maatiaiskanojen säilytysohjelmassa.
Rotupuhtaustodistuksen myöntäjä | Rotupuhtaustodistuksen nimi | |
Itä-, länsi- ja pohjoissuomenkarja | Faba Osk. | Kantakirjatodistus (pääjakson). Kantakirjatunnuksena S tai SSS. |
Suomenlammas Kainuunharmaslammas | ProAgria Keskusten liitto | Alkuperäisrotutukilista, johon tulostuu tilan kaikki yli 1-vuotiaat alkuperäisrotuiset lampaat sekä pässit. Rotukoodeina/SS1, /KK1 tai /K. |
Ahvenanmaanlammas | Föreningen Ålandsfåret r.f. | Alkuperäisrotutukilista, johon tulostuu tilan kaikki yli 1-vuotiaat alkuperäisrotuiset lampaat sekä pässit. Rotukoodina /AA1. |
Suomenvuohi | ProAgria Keskusten liitto | Alkuperäisrotutukilista. Rotukoodina /SS1. |
Suomenhevonen | Suomen Hippos ry. | ELY-keskuksen käsittelijä tarkistaa rodun Suomen Hippoksen Heppa-rekisteristä. |
Maatiaiskana | Luonnonvarakeskus | Maatiaiskanarekisteri-sovelluksesta tulostettava ”Todistus alkuperäisrotujen kasvattamissopimuksen hakemista varten”. |
Perustasovaatimukset
• Korvauksen saamisen edellytyksenä on eläinsuojelulainsäädännön perustason vaatimusten noudattaminen. Perustason vaatimusten noudattamisesta ei makseta erikseen, mutta puutteet perustasossa aiheuttavat seuraamuksia maksettavaan tukeen.
• Eri alkuperäisrotujen perustasovaatimukset on esitetty lajikohtaisissa ehdoissa.
Eläinten rekisteröinnistä
• Sopimuksen ehtoihin kuuluu eläinten merkintä- ja rekisteröintisäädösten noudattaminen. Tämän vuoksi rekisteri-ilmoitukset naudoista, lampaista ja vuohista on tehtävä 7 päivän kuluessa tapahtumasta.
• Jos eläimen (naudan, lampaan, vuohen) tapahtumaa ei ole ilmoitettu seitsemän päivän kuluessa tai tapahtuma on ilmoitettu virheellisesti, se aiheuttaa eläimen hylkäyksen ja seuraamuksia. Myöskään eläimen korvaamista ei hyväksytä.
• Eläimen rotu ja sukupuoli on oltava aina rekisterissä oikein. Jos rekisteritiedoissa on virheitä, eläin hylätään ja lisäksi määrätään seuraamukset valvontasäädösten mukaan.
• Naudat, lampaat ja vuohet on rekisteröitävä eläinrekistereissä tilatunnukselle.
Pitopaikka
• Hakijalla on oltava tai hakijan on rekisteröitävä eläintenpitopaikat ja ilmoitettava niihin eläintenpitotoiminnat.
• Hakemuksella on ilmoitettava suomenhevosten ja maatiaiskanojen tavanomaiset pitopaikat.
• Sopimukseen sisältyvät eläimet voivat olla myös toisen hallinnassa olevassa pitopaikassa, jos hakija pystyy osoittamaan eläimen pitopaikan.
Tukihaku 2023
12
Sähköinen tukihaku 2023 (1/2)
• Hakuaika Vipussa on alkuvuonna 2023. Paperilomake ei ole käytössä.
• Kaikki alkuperäisrodut haetaan samalla Vipu-hakemuksella.
• Eläimet haetaan sopimukselle yksilöittäin ja mukaan liitetään tarvittavat liitteet sähköisesti. Maatiaiskanat käsitellään parvena.
• Eläinten rotupuhtaustodistus pitää liittää Vipuun hakuaikana jokaisen sopimukseen haettavan naudan, lampaan ja vuohen osalta. Naudoille Faban kantakirjatodistus, lampaille sekä vuohille Nettikatraan alkuperäisrotutukilista.
• Lampaiden ja vuohien jalostussuunnitelma pitää myös liittää hakemukseen Vipussa hakuaikana!
Sähköinen tukihaku 2023 (2/2)
• Hevosten osalta rotupuhtaustodistusta ei liitetä Vipuun vaan ELY-keskuksen käsittelijä tarkistaa hevosten rotupuhtauden Suomen Hippoksen rekisteristä.
• Kanoille liitetään hakemukseen todistuksen kuulumisesta Luonnonvarakeskuksen maatiaiskanojen säilyttämisohjelmaan.
• Hakemukselta pitää olla todettavissa rotupuhtaan jälkeläisen tuottaminen säädetyssä ajassa, paitsi kanoilla.
Korvauksen määrä / eläinyksikkö
15
Korvaustasot 2023
(vahvistetaan Valtioneuvoston asetuksella joulu- tai tammikuussa)
Alkuperäisrotu | €/ey |
Itä-, länsi- ja pohjoissuomen karjan naudat | 683 |
Suomenlammas Ahvenanmaan- ja kainuunharmaslammas | 300 350 |
Suomenvuohi | 350 |
Suomenhevonen | 350 |
Maatiaiskana ja –kukko | 300/parvi |
16
Sopimuksen ehdot, naudat
17
Länsi-, itä- ja pohjoissuomenkarjan naudat
• Sopimukselle haettavan naudan on pitänyt tuottaa rotupuhdas jälkeläinen viimeisen 2 vuoden sisällä ennen sopimuskauden alkua.
• Jokaiselta sopimuseläimeltä vaadittava rotupuhtaustodistus on naudoilla Faban kantakirjatodistus. Kantakirjatunnus pitää olla joko S tai SSS.
• Jälkeläisen rotupuhtaus voidaan todentaa isän tai emän kantakirjatodistuksella. Merkintä näkyy vain ajantasaisella kantakirjatodistuksella.
Eläinsuojelulainsäädännön perustaso naudoilla (1/2)
• Eläimen on saatava riittävästi sille sopivaa ravintoa, juotavaa ja muuta sen tarvitsemaa hoitoa (Eläinsuojelulaki 247/1996, 5§ 1 mom)
• Hoidossa olevalle eläimelle on annettava sille sopivaa hyvälaatuista ruokaa ja juomaa. Ruokinnassa on otettava huomioon kunkin eläimen tarpeet ja varmistettava, että jokainen eläin saa ravintoa riittävästi (Eläinsuojeluasetus 396/1996, 9§ 1 mom)
Eläinsuojelulainsäädännön perustaso naudoilla (2/2)
• Eläinsuojasta ulkotarhaan ja laitumelle johtavien kulkuteiden on oltava turvallisia. Ulkotarhan ja laitumen aitojen on oltava naudoille sopivasta materiaalista ja niille turvallisia. Xxxxx on pidettävä hyvässä kunnossa siten, että estetään nautojen vahingoittuminen ja karkaaminen. Sähköistetyt aidat on rakennettava ja pidettävä kunnossa siten, että niistä ei aiheudu naudoille tarpeetonta kärsimystä. (Eläinsuojeluasetus 396/1996, 10§)
• Naudalle annettavan rehun on oltava ravintoainekoostumukseltaan sille sopivaa. Vasikka on ruokittava ja juotettava vähintään kaksi kertaa päivässä. (Valtioneuvoston asetus 592/2010, 13§ 1, 2 mom)
Sopimuksen ehdot, lampaat ja vuohet
21
Suomen-, kainuunharmas- ja ahvenanmaanlampaat
sekä suomenvuohet (1/2)
• Lampaiden on pitänyt tuottaa rotupuhdas jälkeläinen viimeisen 2 vuoden sisällä ennen sopimuskauden alkua.
• Vuohien on pitänyt tuottaa rotupuhdas jälkeläinen viimeisen 3 vuoden sisällä ennen sopimuskauden alkua.
• Sopimuseläimeltä vaadittava rotupuhtaustodistus on lampailla ja vuohilla ProAgrian Nettikatras-sovelluksesta tulostettava alkuperäisrotutukilista.
• Rotukoodi pitää olla alkuperäisrotutukilistalla suomenlampaalla SS1, kainuunharmaslampaalla KK1 tai K ja ahvenanmaanlampaalla AA1. Suomenvuohilla myös SS1.
Suomen-, kainuunharmas- ja ahvenanmaanlampaat
sekä suomenvuohet (2/2)
• Rotupuhtaan jälkeläisen tuottaminen tulee olla tapahtunut ennen 1.1.2023.
• Jälkeläisen rotupuhtaus voidaan todentaa isän tai emän ajantasaiselta alkuperäisrotutuki-listalta.
• Jalostussuunnitelma on pakollinen lampaille ja vuohille.
Jalostussuunnitelma lampaille ja vuohille (1/2)
• Tilan voimassa olevassa alkuperäisrotuisten lampaiden ja vuohien jalostussuunnitelmassa täytyy olla suunnitelma astutus- ja siemennysryhmistä joissa käytetään saman rotuista pässiä tai pukkia.
• Voimassa olevassa jalostussuunnitelmassa on kerrottava sanallisesti
• Mitkä ovat tilan eläinaineksen jalostustavoitteet,
• miten alkuperäisrotueläinten lisääntymisessä otetaan huomioon rodun säilyminen monimuotoisena ja
• miten tilalla huomioidaan syntyvien jälkeläisten ja yhdistelmien sukusiitosasteet.
Jalostussuunnitelma lampaille ja vuohille (2/2)
• Jalostussuunnitelmassa ilmoitetaan kaikkien tilan sopimukselle haettavien naaras- ja urospuolisten lampaiden ja vuohien EU-tunnukset ja rotu. Myös korvauseläimet.
• Jalostussuunnitelman voi tehdä sopimuksen hakija tai ulkopuolinen lammas- tai vuohiasiantuntija.
• Ajantasainen jalostussuunnitelma palautetaan ELY-keskukseen vain kerran sopimuskaudella viimeistään sopimuksen hakuajan loppuun mennessä. Se palautetaan tarvittaessa uudelleen ELY-keskukseen, mikäli mahdolliset korvauseläimet eivät näy siellä.
• Valvontatilanteessa ajantasainen jalostussuunnitelma on esitettävä.
Eläinsuojelulainsäädännön perustaso lampailla (1/2)
• Eläimen pitopaikan on oltava riittävän tilava, suojaava, valoisa, puhdas ja turvallinen sekä muutoinkin tarkoituksenmukainen ottaen huomioon kunkin eläinlajin tarpeet. (Eläinsuojelulaki 247/1996, 4§ 1 mom) Eläimen on saatava riittävästi sille sopivaa ravintoa, juotavaa ja muuta sen tarvitsemaa hoitoa. (Eläinsuojelulaki 247/1996, 5§ 1 mom)
• Pitopaikassa tulee voida ylläpitää puhtautta ja hyvää hygieniaa. Eläimen tulee voida pitopaikassaan nousta makuulta luonnollisella tavalla. (Eläinsuojeluasetus 396/1996, 1§)
Eläinsuojelulainsäädännön perustaso lampailla (2/2)
• Eläinsuojan lattia ei saa olla liukas ja se on voitava pitää helposti kuivana (eläinsuojeluasetus 396/1996, 3§ 1 mom).
• Hoidossa olevalle eläimelle on annettava sille sopivaa hyvälaatuista ruokaa ja juomaa. Ruokinnassa on otettava huomioon kunkin eläimen tarpeet ja varmistettava, että jokainen eläin saa ravintoa riittävästi. (eläinsuojeluasetus 396/1996, 9§ 1 mom)
• Tarhan ja laitumen aitojen on oltava turvallisia (valtioneuvoston asetus 587/2010, 8§ 2 mom).
• Lampaille annettavan rehun on oltava ravitsevaa ja tasapainotettua sekä tarvittaessa kivennäisillä täydennettyä. (Valtioneuvoston asetus 587/2010, 12§ 1 mom)
Eläinsuojelulainsäädännön perustaso vuohilla (1/2)
• Eläinsuojan lattia ei saa olla liukas ja se on voitava pitää helposti kuivana (eläinsuojeluasetus 396/1996, 3§ 1 mom).
• Hoidossa olevalle eläimelle on annettava sille sopivaa hyvälaatuista ruokaa ja juomaa. Ruokinnassa on otettava huomioon kunkin eläimen tarpeet ja varmistettava, että jokainen eläin saa ravintoa riittävästi. (eläinsuojeluasetus 396/1996, 9§ 1 mom)
• Tarhan ja laitumen aitojen on oltava turvallisia (valtioneuvoston asetus 587/2010, 8§ 1 mom).
• Vuohille annettavan rehun on oltava ravitsevaa ja tasapainotettua sekä tarvittaessa kivennäisillä täydennettyä. (Valtioneuvoston asetus 587/2010, 11§)
Eläinsuojelulainsäädännön perustaso vuohilla (2/2)
• Eläimen pitopaikan on oltava riittävän tilava, suojaava, valoisa, puhdas ja turvallinen sekä muutoinkin tarkoituksenmukainen ottaen huomioon kunkin eläinlajin tarpeet. (Eläinsuojelulaki 247/1996, 4§ 1 mom)
• Eläimen on saatava riittävästi sille sopivaa ravintoa, juotavaa ja muuta sen tarvitsemaa hoitoa. (Eläinsuojelulaki 247/1996, 5§ 1 mom)
• Pitopaikassa tulee voida ylläpitää puhtautta ja hyvää hygieniaa. Eläimen tulee voida pitopaikassaan nousta makuulta luonnollisella tavalla. (Eläinsuojeluasetus 396/1996, 1§ 3 mom)
Sopimuksen ehdot, hevoset
30
Suomenhevoset (1/2)
• Hevosten on pitänyt tuottaa rotupuhdas jälkeläinen viimeisen 3 vuoden sisällä ennen sopimuskauden alkua
• Sopimukseen haettavan suomenhevosen pitää olla Suomen Hippoksen rekisterissä (Heppa-järjestelmä) suomenhevosena sopimuskauden alusta lukien joko UELN- tai rekisteritunnuksella.
• Myös sopimukseen haettavien hevosten jälkeläisten pitää olla Heppa- järjestelmässä sopimuskauden alussa. Vuosikkaiden varsojen ei tarvitse olla tunnistettuja eikä niillä tarvitse olla UELN- tunnusta. Varsojen syntymäilmoitus pitää tehdä hyvissä ajoin ennen tulevaa sopimusvuotta, jolloin syntynyt varsa näkyy Heppa-järjestelmässä viimeistään 1.1.2023.
• Sopimuksen hakija ei palauta hevosen ja varsan osalta rotupuhtauden osoittavaa liitettä, vaan rotu tarkastetaan ELY-keskuksessa Heppa-järjestelmästä.
Suomenhevoset (2/2)
• Hevosen tavanomainen pitopaikka pitää ilmoittaa sopimushakemuksella. Mikäli tavanomainen pitopaikka muuttuu, siitä on ilmoitettava ELY-keskukseen. Lyhytaikaiset pitopaikan muutokset on ilmoitettava kirjanpidossa.
• Mikäli tuenhakijan käytössä on Suomen Hippoksen sähköinen järjestelmä Oma Talli, pitopaikan ajantasaisen kirjanpidon pitäminen siellä. Jos hakijan käytössä ei ole sähköistä järjestelmää, ajantasaista kirjanpitoa pidetään muulla tavalla.
Eläinsuojelulainsäädännön perustaso hevosilla (1/2)
• Eläimen pitopaikan on oltava riittävän tilava, suojaava, valoisa, puhdas ja turvallinen sekä muutoinkin tarkoituksenmukainen ottaen huomioon kunkin eläinlajin tarpeet (eläinsuojelulaki 247/1996, 4§ 1 mom).
• Eläimen on saatava riittävästi sille sopivaa ravintoa, juotavaa ja muuta sen tarvitsemaa hoitoa (eläinsuojelulaki 247/1996, 5§ 1 mom).
• Pitopaikassa tulee voida ylläpitää puhtautta ja hyvää hygieniaa. Eläimen tulee voida pitopaikassaan nousta makuulta luonnollisella tavalla. (Eläinsuojeluasetus 396/1996, 1§ 3 mom)
• Eläinsuojan lattia ei saa olla liukas ja se on voitava pitää helposti kuivana. (Eläinsuojeluasetus 396/1996, 3§ 1 mom)
Eläinsuojelulainsäädännön perustaso hevosilla (2/2)
• Hoidossa olevalle eläimelle on annettava sille sopivaa hyvälaatuista ruokaa ja juomaa. Ruokinnassa on otettava huomioon kunkin eläimen tarpeet ja varmistettava, että jokainen eläin saa ravintoa riittävästi. (Eläinsuojeluasetus 396/1996, 9§ 1 mom)
• Ulkotarhan ja laitumen sekä eläinsuojasta ulkotarhaan ja laitumelle johtavien kulkuteiden on oltava turvalliset. Xxxxx ja niihin liittyvät rakenteet on pidettävä hyvässä kunnossa siten, että hevonen ei vahingoita niihin itseään. Ulkotarhan ja laitumen aita ei saa olla piikkilankaa. (Valtioneuvoston asetus 588/2010, 6–7§)
• Hevosille annettavan rehun on oltava ravitsevaa ja tasapainotettua sekä tarvittaessa kivennäisillä täydennettyä. (Valtioneuvoston asetus 588/2010, 9§)
Sopimuksen ehdot, maatiaiskanat ja -
kukot
35
Maatiaiskana
• Sopimushakemuksen liitteeksi on palautettava todistus kuulumisesta Luonnonvarakeskuksen ylläpitämään maatiaiskanojen säilytysohjelmaan.
• Sopimukselle haettavaan kanaparveen pitää kuulua vähintään 20 kanaa joista vähintään yhden pitää olla yksi maatiaiskukko.
• Maatiaiskanojen tavanomainen pitopaikka pitää ilmoittaa sopimushakemuksella.
• Jos säilytysohjelmaan kuuluminen loppuu sopimuskanoilta kesken sopimuskauden, siitä pitää ilmoittaa 14 vrk kuluessa ELY-keskukseen. Silloin sopimus puretaan.
Eläinsuojelulainsäädännön perustaso kanoilla (1/2)
• Eläimen pitopaikan on oltava riittävän tilava, suojaava, valoisa, puhdas ja turvallinen sekä muutoinkin tarkoituksenmukainen ottaen huomioon kunkin eläinlajin tarpeet (eläinsuojelulaki 247/1996, 4§ 1 mom).
• Eläimen on saatava riittävästi sille sopivaa ravintoa, juotavaa ja muuta sen tarvitsemaa hoitoa. (eläinsuojelulaki 247/1996, 5§ 1 mom)
• Pitopaikassa tulee voida ylläpitää puhtautta ja hyvää hygieniaa. Eläimen tulee voida pitopaikassaan nousta makuulta luonnollisella tavalla. (eläinsuojeluasetus 396/1996, 1§ 3 mom)
Eläinsuojelulainsäädännön perustaso kanoilla (2/2)
• Eläinsuojan lattia ei saa olla liukas ja se on voitava pitää helposti kuivana (eläinsuojeluasetus 396/1996, 3§ 1 mom)
• Hoidossa olevalle eläimelle on annettava sille sopivaa hyvälaatuista ruokaa ja juomaa. Ruokinnassa on otettava huomioon kunkin eläimen tarpeet ja varmistettava, että jokainen eläin saa ravintoa riittävästi. (eläinsuojeluasetus 396/1996, 9§ 1 mom)
• Jos kanoilla on mahdollisuus päästä ulos, eläinsuojasta ulos johtavan kulkureitin on oltava kanoille turvallinen. Ulkotarhan on oltava riittävän tilava ottaen huomioon kanojen lukumäärä ja tarhan pohjan laatu. (Valtioneuvoston asetus 673/2010, 6§)
• Kanoille annettavan rehun on oltava ravitsevaa ja tasapainotettua sekä tarvittaessa kivennäisillä täydennettyä. (Valtioneuvoston asetus 673/2010, 9§ 1 mom)
Eläimen poistaminen sopimukselta
sekä poistaminen sopimukselta ja korvaaminen
39
Eläimen poistaminen ja korvaaminen sopimuksella (1/2)
• Poistettaessa sopimuseläin sopimukselta se voidaan
• Uutta!poistaa sopimukselta ilman että sitä korvataan. Tällöin eläimestä ei makseta
• Poistaa sopimukselta korvata saman rotuisella tukiehdot korvaushetkellä täyttävällä eläimellä. Tällöin eläimestä maksetaan
• Sopimuseläimen poisto sopimukselta ja mahdollinen korvaaminen pitää ilmoittaa ELY-keskukseen 14 päivän kuluessa.
• Sopimuseläimiä voi poistaa sopimukselta sopimuksen tekoon vaadittavan minimirajaan saakka ilman että sopimus raukeaa.
• Korvaaminen/poistaminen ei koske kanoja.
Eläimen poistaminen ja korvaaminen sopimuksella (2/2)
• Sopimuseläimen poistaminen sopimukselta ja korvaaminen pitää ilmoittaa ELY- keskukseen 14 päivän kuluessa sopimuseläimen poistosta/korvaamisesta sopimukselta.
• Korvaus- ja poistoilmoitukset sopimukselta pitää tehdä kirjallisesti ELY-keskukseen vapaamuotoisella ilmoituksella. Rotupuhtaustodistukset korvaajaeläimistä ja tieto niiden rotupuhtaista jälkeläisistä toimitetaan ELY-keskukseen.
• Myöhässä tehty tai ilmoitettu sopimukselta poisto/korvaus aiheuttaa eläimen hylkäämisen.
• Mikäli eläin poistetaan tilalta, poisto tule tehdä määräajassa naudoilla, lampailla ja vuohilla eläinrekisteriin tai hevosilla Suomen Hippoksen rekisteriin. Muuten korvaamista ei hyväksytä.
• Sopimukselle ei voi lisätä eläimiä.
Etusijajärjestys (mahdollinen) vuonna 2024 sekä
nautojen sukusiitostarkastelu vuonna 2025
• Etusijajärjestys tulee mahdollisesti vuoden 2024 sopimuksia tehtäessä.
• Cap-suunnitelmassa: Vuodesta 2024 alkaen ne hakijat ovat etusijalla, joilla on ollut sopimus alkuperäisrotujen kasvattamisesta edellisenä vuotena. Jos suunniteltu vuosittainen tuotostavoite täyttyy vuonna 2023 eläinryhmätasolla, voidaan niiden hakijoiden osalta, jolla ei ole ollut sopimusta, priorisoida hakemuksia ylläpidettävän rodun yleisyyden perusteella.
• Nautojen sukusiitostarkastelu tehdään vuoden 2025 sopimuksilla. Nautojen sukusiitosaste tulee näkymään kantakirjalla.
• Ylläolevista kerrotaan tarkemmin myöhemmin.