RAKENNUSALAN TYÖEHTOSOPIMUS URAKKAHINNOITTELUINEEN 2014–2016

ISBN 978-952-269-111-8 (painettu)

ISBN 978-952-269-112-5 (pdf)

Taitto: DTPage Oy, Helsinki Kirjapaino: Vammalan Kirjapaino Oy, Sastamala 2014

Talonrakennusteollisuus ry:n ja Rakennusliitto ry:n välinen

Tämä työehtosopimus on voimassa 20.3.2014 alkaen.

1. Työehtosopimus

TES

2. Irtisanomissuojasopimus

RISS

3. Vuosilomia koskeva työehtosopimus

VLS

4. Yleissopimus

5. Koulutussopimus

KTS

6. Sopimus ulkopuolisen työvoiman käytöstä

UTS

7. Sopimus työntekijöiden edustus- järjestelmästä

TED

8. Sopimus yhteistoiminnasta

RYTS

9. Sopimus ammattiyhdistysjäsenmaksujen perinnästä

AYM

10. Urakkahinnoittelut

101

palkanmaksukauden alusta.
Palkka- ryhmä	1.5.2014	1.6.2015
I Aloitteleva työntekijä	9,79 €	9,83 €
II Vähän kokemusta omaava työntekijä	11,14 €	11,18 €
III Aloitteleva ammattilainen	12,29 €	12,34 €
IV Ammattilainen	13,63 €	13,68 €
V Kokenut ammattilainen	14,90 €	14,96 €
VI Erittäin kokenut ammattilainen	16,01 €	16,07 €

Rakennusalan palkkaryhmittelyn mukaiset tuntipalkat

Aikapalkkajärjestelmän mukaiset taulukkopalkat.

Palkkoja korotetaan 1.5.2014 lähinnä jälkeen alkavan

SISÄLLYSLUETTELO

Rakennusalan työehtosopimus 13

I Yleiset määräykset 13

1 § Työehtosopimuksen soveltamisala 13

2 § Liitesopimukset 13

3 § Paikallinen sopiminen 14

II Työaika 15

4 § Säännöllisen työajan pituus 15

5 § Työajan lyhennys 15

6 § Arkipyhäkorvaus 16

7 § Työajan lyhennyksestä ja arkipyhäkorvauksesta maksettava erillinen palkanosa 16

8 § Työajan säännönmukainen sijoitus 17

9 § Työajan siirtäminen 17

10 § Tauot 18

11 § Paikallinen sopiminen työajoista 18

12 § Työvuoroluettelot 20

13 § Yli- ja hätätyö 20

14 § Pääsiäislauantai 20

15 § Hälytysluontoinen työ 21

16 § Korvattavia vapaapäiviä 21

17 § Sääolosuhteet 22

III Palkkaus 23

Aika- ja palkkiopalkkaus 23

18 § Palkkaryhmittelyyn perustuvat tuntipalkat 23

19 § Palkkaryhmät 23

20 § Alaikäiset 25

21 § Työntekijän sijoittaminen palkkaryhmään 25

22 § Henkilökohtainen tuntipalkka 26

23 § Työkohtainen palkka 26

Urakkapalkkaus 27

24 § Urakkapalkat 27

25 § Urakan mittaus ja mittauspalkka 29

Palkanmaksu 30

26 § Palkanmaksu 30

IV Työsuhteessa tapahtuvaa harjoittelua koskevia

määräyksiä 31

27 § ”Tutustu työelämään ja tienaa” -kesäharjoittelu- ohjelma 31

28 § Koulutus- ja harjoittelupaikkoja koskeva yhteistoiminta 31

V Kulukorvaukset 32

29 § Päiväraha ja matkakustannusten korvaus

matkatöissä 32

30 § Työ ulkomailla 33

31 § Päivittäiset matkakustannukset 35

32 § Työkalukorvaukset 36

VI Sosiaaliset määräykset 37

33 § Opastus 37

34 § Sairaus- ja tapaturma-ajan palkka. 38

35 § Lääkärintarkastukset 45

36 § Äitiys- ja isyysvapaa 47

37 § Suojavaatetus ja suojavälineet 47

38 § Erinäiset suojat 48

39 § Majoitus 49

40 § Ryhmähenkivakuutus 50

VII Työehtosopimuksen neuvottelujärjestys ja

voimassaolo 51

41 § Neuvottelujärjestys 51

42 § Voimassaolo 51

Sopimus rakennusalan työehtosopimuksen allekirjoittamisesta ja täytäntöönpanosta 52

1 Voimassaolo 52

2 Teknisen muurauksen alan työehdot 52

3 Palkkaratkaisu 53

4 Työehtosopimuksen tekstimuutokset 54

5 Kesätyöntekijät 54

6 Kokeiluluontoiset määräykset liukuvasta työajasta 55

7 Torninosturikuljettajan työkohtainen lisä 55

8 Kulunseurantatietojen käyttö rakennusalalla 55

9 Käytännöstä poikkeavat työajat 57

10 Kehityskeskustelu vuosittain 57

11 Työryhmät 57

12 Matkakustannusten korvaaminen 58

13 Työt ulkomailla 59

14 Pyöristyssääntö 59

Sopimus irtisanomissuojasta ja lomauttamisesta rakennusalalla 60

1 § Koeaika 60

2 § Lomauttaminen 60

3 § Irtisanominen 61

4 § Työkunnat 62

5 § Työvoiman vähentämiseen liittyvät neuvottelut 62

6 § Työntarjoamisvelvollisuus työsuhteen aikana 63

7 § Takaisinottaminen 63

8 § Seuraamukset virheellisestä menettelystä 64

9 § Sopimuksen voimassaolo 64

Rakennusalan työntekijäin vuosilomia koskeva työehtosopimus 65

1 § Soveltamisala 65

2 § Vuosiloman pituus 65

3 § Vuosiloman antaminen 65

4 § Palkan erääntyminen vuosiloman yhteydessä 66

5 § Lomaraha 66

5a § Xxxxxxxx perhevapaan ajalta 67

6 § Voimassaoloaika 67

Yleissopimus 68

Koulutussopimus 70

Ulkopuolisen työvoiman käyttöä koskeva sopimus 73

Sopimus työntekijöiden edustajista sekä työntekijöiden

ja työnantajan välisestä yhteistoiminnasta rakennusalan yri- tyksissä 76

1 § Työnantajan edustajat 77

2 § Työntekijöiden edustajat 77

3 § Työntekijöiden edustajien kelpoisuusvaatimukset 78

4 § Työntekijöiden edustajien alueellinen

toimivalta ja toimikauden kesto 79

5 § Työntekijöiden edustajien valinta 79

6 § Työntekijöiden edustajien tehtävät 80

7 § Työntekijöiden edustajien työstä vapautus ja ansionmenetyksen korvaus 82

8 § Työntekijöiden edustajan palkka 83

9 § Toimitilat ja tarvikkeet 85

10 § Työmaakäynnit 85

11 § Oikeus osallistua kokoukseen 85

12 § Ammattitaidon kehittäminen 85

13 § Työsuhdeturva 86

14 § Oikeus tietojensaantiin 87

15 § Työntekijöiden edustajan vastuu 88

16 § Neuvottelujärjestys 88

17 § Monitoimialayritys ja työyhteenliittymä 89

18 § Sopijapuolten vastuu 89

19 § Voimaantulo 89

Liite 1 Suositus: Työkykyä ylläpitävä toiminta työpaikoilla 90

Sopimus yrityksen ja eri henkilöstöryhmien välisestä yhteis- toiminnasta rakennusalan yrityksissä 94

Sopimus ammattiyhdistysjäsenmaksujen perinnästä 99

Urakkahinnoittelut 101

Monitoimityökunnan sopimusohjeisto. 145

TES

Talonrakennusteollisuus ry:n ja Rakennusliitto ry:n välinen

RAKENNUSALAN TYÖEHTOSOPIMUS

I YLEISET MÄÄRÄYKSET

1 § Työehtosopimuksen soveltamisala

1. Tämän työehtosopimuksen määräyksiä sovelletaan jäljempä- nä mainituin poikkeuksin Talonrakennusteollisuuden piiriyhdis- tysten jäsenyritysten ja niiden kaikkien työntekijöiden välisiin työ- suhteisiin.

Työehtosopimusta ei sovelleta kuitenkaan siltä osin kuin jä- senyritys on jonkin yksikkönsä tai osastonsa osalta sidottu toiseen työehtosopimukseen.

2. Jäsenyrityksessä voidaan sopia pääluottamusmiehen suostu- muksella, että jonkin toisen valtakunnallisen työehtosopimuksen tarkoittamia töitä tekeviin yrityksen työntekijöihin sovelletaan ra- kennusalan työehtosopimuksen sijasta joko vain joidenkin työehto- jen osalta taikka kokonaisuudessaan tuota toista valtakunnallista työehtosopimusta. Sopimuksessa on todettava, miltä osin em. toista työehtosopimusta noudatetaan.

2 § Liitesopimukset

Tämän työehtosopimuksen ohella noudatetaan seuraavia osa- puolten välillä solmittuja sopimuksia:

• irtisanomissuojasta ja lomauttamisesta rakennusalalla 22.12. 2000 solmittua sopimusta

• 16.9.1997 solmittua rakennusalan työntekijäin vuosilomia kos- kevaa työehtosopimusta

• 11.12.1997 solmittua yleissopimusta

• 11.12.1997 solmittua koulutussopimusta

• ulkopuolisen työvoiman käytöstä 11.12.1997 solmittua sopi- musta

• työntekijöiden edustajista sekä työntekijöiden ja työnantajan välisestä yhteistoiminnasta rakennusalan yrityksissä 10.12.2002 solmittua sopimusta

• yrityksen ja eri henkilöstöryhmien välisestä yhteistoiminnasta rakennusalan yrityksissä 7.4.2008 solmittua sopimusta

• Ay-jäsenmaksujen perinnästä 21.1.2000 solmittua sopimusta

3 § Paikallinen sopiminen

1. Paikallisella sopimisella tarkoitetaan, ellei sopimiseen val- tuuttavassa määräyksessä ole muuta sovittu, sopimista työeh- tosopimuksen neuvottelujärjestyksen mukaisesti työnantajan ja työntekijän kesken taikka työnantajan ja luottamusmiehen kesken. Työsuojeluyhteistyötä koskevissa asioissa henkilöstöä edustaa luottamusmiehen sijasta työsuojelusopimuksen määrittelemät hen- kilöstön edustajat.

2. Luottamusmiehen kanssa tehty sopimus sitoo niitä työnteki- jöitä, joita luottamusmiehen on katsottava edustavan.

3. Sopimus voidaan solmia määräajaksi tai olemaan voimassa toistaiseksi. Toistaiseksi voimassa oleva sopimus voidaan irtisanoa kolmen kuukauden irtisanomisaikaa noudattaen, ellei irtisano- misajasta ole muuta sovittu.

4. Sopimus on solmittava kirjallisena, jos jompikumpi sopija- puoli sitä pyytää.

5. Tässä tarkoitettu paikallinen sopimus on työehtosopimuksen osa ja sitä sovelletaan senkin jälkeen kun työehtosopimuksen voi- massaolo muutoin on lakannut.

TES

II TYÖAIKA

Työsuhteissa noudatetaan työaikalain määräysten ohella tässä sovittuja työaikaa koskevia ehtoja.

4 § Säännöllisen työajan pituus

1. Säännöllinen työaika on enintään 8 tuntia vuorokaudessa ja 40 tuntia viikossa.

2. Kolmivuorotyö voidaan järjestää myös siten, että viikoittai- nen säännöllinen työaika ennakolta laaditun työtuntijärjestelmän mukaisesti enintään 5 viikon jakson kestäessä tasoittuu keskimää- rin 40 tuntiin.

3. Kuljetus-, vartiointi- ja vartioinnin ohella tehtävä lämmitys- työ sekä liukuvalutyö voidaan järjestää työaikalain 7 §:n mukaisek- si jaksotyöksi.

5 § Työajan lyhennys

1. Työajan lyhennys on 96 tuntia vuodessa. Jos muusta kerty- mistavasta ei ole sovittu, katsotaan työntekijällä olevan oikeus työ- ajan lyhennykseen siltä osin kuin hänen säännöllinen viikoittainen työaikansa on ylittänyt 38 tuntia.

Jollei muuta ole sovittu, työajan lyhennysvapaa annetaan työn- antajan määräämänä aikana vapaapäivinä. Jollei lyhennysvapaata ole huomioitu työtuntijärjestelmässä, tulee vapaan ajankohdasta il- moittaa viimeistään 2 viikkoa ennen.

Jos työajan lyhennys annetaan samanaikaisesti kaikille yrityk- sen tai sen jonkin yksikön, työmaan tai työryhmän työntekijöille, katsotaan jokaisen työntekijän saaneen vapaan riippumatta mah- dollisesta muusta poissaolon syystä, ellei työtuntijärjestelmästä muuta johdu.

Työnantaja ja työntekijä voivat sopia työajan lyhennyksen sääs- tämisestä tai pitämättä jättämisestä. Työntekijälle on maksettava 7

§:n mukainen erillinen palkanosa, vaikka työajan lyhennyspäiviä ei pidetä. Työajan lyhennystä ei voida siirtää työsuhteen ulkopuolella

pidettäväksi. Pitämättä jääneet työajan lyhennyspäivät nollautuvat kertymisvuotta seuraavan vuoden helmikuun lopussa.

Työajan lyhennyksenä annetut vapaapäivät luetaan työssäolo- päivien veroisiksi päiviksi vuosilomapäiviä ansaittaessa.

6 § Arkipyhäkorvaus

1. Työntekijälle maksetaan uudenvuodenpäivältä, loppiaiselta, pitkäperjantailta, toiselta pääsiäispäivältä, vapunpäivältä, helators- tailta, juhannusaatolta, jouluaatolta sekä ensimmäiseltä joulupäi- vältä arkipyhäkorvauksena erillistä palkanosaa jäljempänä 7 §:ssä esitetyllä tavalla.

2. Itsenäisyyspäivän palkan maksua koskee laki itsenäisyyspäi- vän viettämisestä yleisenä juhla- ja vapaapäivänä. Mikäli työnteki- jällä ei ole oikeutta sairautensa vuoksi itsenäisyyspäivän palkkaan, maksetaan hänelle siltä päivältä palkkaa sairausajan palkkamää- räysten mukaisesti.

7 §

Työajan lyhennyksestä ja arkipyhäkorvauksesta maksettava erillinen palkanosa

1. Työntekijälle maksetaan työajan lyhennyksestä ja arkipyhistä erillistä palkanosaa 7,7 % työssäolon ajalta maksetusta tai makset- tavaksi erääntyneestä palkasta yli- ja hätätyöstä maksettava kor- vaus mukaan lukien. Palkanosaa ei makseta lomansa aikana raken- nustyössä oleville koululaisille ja opiskelijoille.

2. Palkanosaa maksetaan jokaisen säännöllisen palkanmaksun yhteydessä.

3. Palkanosaa maksetaan myös muita työaikamuotoja kuin sään- nöllistä 8 tunnin työpäivää tekeville.

4. Palkanosaa ei saa sisällyttää työntekijän aika-, urakka- tai palkkiopalkkaan. Palkanosa on eriteltävä palkkalaskelmassa.

5. Mikäli työntekijä on työssä uudenvuodenpäivänä, loppiaise- na, pitkäperjantaina, toisena pääsiäispäivänä, vapunpäivänä, hela- torstaina, juhannusaattona, jouluaattona tai ensimmäisenä joulu- päivänä maksetaan hänelle palkka kuten sunnuntaityöstä.

TES

8 §

Työajan säännönmukainen sijoitus

1. Työ alkaa yksivuorotyössä kello 7.00 ja päättyy kello 16.00.

2. Kaksivuorotyössä työ alkaa kello 06.00 ja päättyy viimeistään kello 24.00. Vuorot vaihtuvat viikoittain. Iltavuorossa maksetaan 1,12 € ja yövuorossa 2,10 € suuruinen lisä.

3. Lauantai on vapaapäivä, ellei työn luonteesta tai tuotantotek- nillisistä syistä jotakin työtä ole tarpeen tehdä silloinkin. Jollei muusta vapaapäivästä sovita, lauantaina työssä olevalle annetaan vapaaksi jokin muu päivä samalla taikka seuraavalla viikolla.

Ns. arkipyhäviikolla on kuitenkin lauantain ja juhlapäivän xxxxx säännöllinen työaika kahdeksan (8) tuntia. Pääsiäislauantai, pääsi- äisen jälkeinen lauantai, vapunpäiväviikon lauantai, helatorstain jälkeinen lauantai, juhannusaatto, itsenäisyyspäiväviikon lauantai, jouluaatto, joulun jälkeinen lauantai, uudenvuodenpäiväviikon lau- antai sekä loppiaisen jälkeinen lauantai ovat vapaapäiviä, ellei tuo- tantoteknisistä syistä tai työn luonteesta muuta johdu.

9 § Työajan siirtäminen

1. Milloin aloittamis- ja lopettamistöiden, koneiden tehokkaan käytön tai muuten työn järjestelyn vuoksi on tarpeellista, voidaan työaika järjestää 6 §:n mukaisista yleisistä työn aloittamis- ja päät- tymisajoista poikkeavasti.

Poikkeavasta työajan järjestelystä on ilmoitettava työntekijälle tai työryhmälle niin aikaisin, että yleisestä työajasta poikkeavan työajan noudattamisen ja sitä koskevan ilmoituksen väliin jää aina- kin kolme päivää.

Kiireellisissä tapauksissa työajan siirto voidaan toimeenpanna lyhyemmälläkin ilmoitusajalla. Siirrosta on ilmoitettava viimeis- tään edellisen työvuoron aikana. Tällaisissa tapauksissa työnteki- jälle on maksettava ensimmäiseen viiteen työvuoroon sijoittuvilta, aiemmasta työajasta poikkeavilta työtunneilta 2,10 € suuruinen lisä.

2. Paikallisesti 11 §:n mukaisesti sovittuja työaikoja muutetaan ensisijaisesti sopimalla. Mikäli asiasta ei voida sopia, työnantajalla on oikeus muuttaa työvuoroluetteloa töiden järjestelyyn liittyvästä painavasta syystä. Tällöin tulevat sovellettavaksi edellisen kohdan

2. ja 3. kappaleen määräykset.

3. Ilta- ja yötyössä maksetaan työntekijälle klo 16.00 jälkeen tehdystä työstä 1,12 € ja klo 23.00 jälkeen tehdystä työstä 2,10 € suuruinen lisä.

4. Valmiustyöstä, joka tehdään työmaan yleisestä työajasta poi- keten ja siten, ettei työvuoron aikana synny ylityötä, maksetaan 4,25 € suuruinen lisä.

10 § Tauot

Kahdeksantuntisen työvuoron puoliväliin sijoitetaan tunnin kestävä ruokailutauko. Tauko voidaan sijoittaa myös lomittain. Pai- kallisesti sopien voidaan noudattaa puolen tunnin ruokailutaukoa si- ten, että työntekijä saa sen aikana esteettömästi poistua työpaikalta.

Kahvitauko, pituudeltaan 12 minuuttia, on sekä työvuoron en- simmäisellä että toisella puoliskolla. Xxxxxxx työntekijä joutuu jää- mään ylityöhön, pidetään säännöllisen työajan päätyttyä 12 mi- nuuttia kestävä kahvitauko ja työn jatkuessa joka kahden tunnin jäl- keen niinikään samanpituinen kahvitauko. Kahvitauot luetaan työ- aikaan. Jos ylityö kestää lyhyen ajan, ei taukoa pidetä.

11 §

Paikallinen sopiminen työajoista

1. Paikallisesti sopimalla säännöllinen työaika voidaan 4 §:n es- tämättä järjestää myös siten, että se tasoittuu enintään kuuden kuu- kauden aikana keskimäärin enintään 40 tuntiin viikossa. Viikoittai- nen työaika voi tällöin olla enintään 50 tuntia ja päivittäinen enin- tään 10 tuntia. Sisällytettäessä työajan lyhennys työaikajärjestel- mään työaika tasoittuu keskimäärin 38 tuntiin viikossa.

Sovittaessa säännöllinen työaika keskimääräiseksi on työtä var- ten ennakolta määriteltävä aika, jonka kuluessa säännöllinen työ- aika tasoittuu säädettyyn keskimäärään (= tasoittumisjärjestelmä).

TES

Työntekijän lomautus ei voi alkaa ennen kuin työaika on tasoi- tettu sovittuun tuntimäärään. Jos työntekijän työsuhde päättyy kes- ken tasoittumisjakson muusta kuin työntekijästä johtuvasta syystä niin, ettei tasoittumisvapaata anneta ennen työsuhteen päättymistä, maksetaan keskimäärin yli 40 viikkotyötunnin tehdyiltä säännölli- siltä työtunneilta 50 %:lla korotettu palkka.

2. Paikallisesti voidaan sopia säännöllisen työajan alkamis- ja päättymisajoista sekä työajasta johtuvista lisistä 8 ja 9 §:stä poik- keavalla tavalla.

3. Jos työvuoron pituus poikkeaa 8 tunnista, voidaan paikallises- ti sopia taukojen sijoittamisesta 10 §:stä poiketen. Jos työvuoro kestää enintään 6 tuntia, voidaan tauoista sopia myös muilta osin 10

§:stä poiketen.

4. Työntekijällä on oikeus päivittäisten matkakustannusten kor- vauksiin ja työkalukorvauksiin 31 ja 32 §:ien mukaisesti työvuoro- jen pituudesta riippumatta. Oikeus korvauspalkkoihin ja ansion- menetyksen korvauksiin määräytyy työvuoroluettelon mukaisesti. Vapaina annettavat arkipyhät ja itsenäisyyspäivä korvataan 8 tun- nin mukaan, ellei ole sovittu lyhyemmästä säännöllisestä työajasta, jolloin ne korvataan sovitun työajan mukaisesti.

Keskimääräistä työaikaa sovellettaessa voidaan paikallisesti so- pia tasaisesta palkanmaksusta siten, että palkka palkanmaksu- kausittain vastaa keskimääräisen työajan mukaista ansiota.

5. Tämän pykälän mukaiseen paikalliseen sopimiseen sovelle- taan 3 §:n määräyksiä seuraavin tarkennuksin.

Paikallisen sopimuksen tulee olla aina kirjallinen.

Sopimuksen solmiminen yksilötasolla edellyttää, että sopijana on työkunta tai työryhmä. Sopimus voi koskea myös vain työkun- nan tai työryhmän yksittäistä jäsentä, mikäli muut työkunnan tai työryhmän jäsenet antavat siihen kirjallisen suostumuksensa. Työ- ryhmällä tarkoitetaan tässä kahta tai useampaa työntekijää, joiden ammattinsa tai tekemänsä työn perusteella voidaan katsoa muodos- tavan työryhmän. Tällainen sopimus ei saa olla ristiriidassa työnan- tajan ja luottamusmiehen kesken mahdollisesti solmitun työaikoja koskevan ns. raamisopimuksen kanssa. Sopimisesta on tiedotettava työntekijöitä edustavalle luottamusmiehelle ja työmaan työsuoje- luvaltuutetulle.

Työntekijä, joka ei itse ole ollut sopijana, on oikeutettu noudatta- maan aikaisempaa työaikaansa, jos hän ilmoittaa siitä työnantajalle viimeistään kahta päivää ennen paikallisen sopimuksen soveltamista.

12 § Työvuoroluettelot

Työpaikalle on laadittava kirjallinen työvuoroluettelo, mikäli säännöllisen työajan alkaminen ja päättyminen taikka lepoaikojen ajankohdat määräytyvät 8 ja 10 §:stä poiketen.

Kun työaika on järjestetty keskimääräiseksi, on työvuoroluette- lo laadittava siten, että vähintään kolmen viikon työvuorot ovat tie- dossa etukäteen. Paikallisesti voidaan sopia työvuoroluettelon muuttamisesta.

Mikäli työntekijälle maksetaan korvauspalkkaa tai ansionmene- tyksen korvausta yli sen ajanjakson, jonka ajaksi työvuoroluettelo on laadittu, katsotaan yli menevien päivien työajan määräytyvän 4 ja 8 §:ien mukaisesti.

13 §

Yli- ja hätätyö

1. Yli- ja hätätyö määritetään ja korvataan työaikalain mukaisesti. Viikoittaisesta ylityöstä maksetaan 8 ensimmäiseltä tunnilta 50 %:lla ja seuraavilta tunneilta 100 %:lla korotettu palkka.

2. Työvuorokauden katsotaan alkavan silloin, kun työntekijän säännönmukainen työvuoro alkaa, ja työviikon silloin, kun sään- nönmukainen työvuoro maanantaina alkaa.

3. Työaikalain mukaisena ylitöiden enimmäismäärän tarkaste- lujaksona käytetään kalenterivuotta ja neljää kuukautta, mikäli pai- kallisesti ei sovita, että tarkastelujaksona käytetään yksinomaan kalenterivuotta.

14 § Pääsiäislauantai

Muussa kuin lämmitys- ja vartiointityössä maksetaan pääsiäis- lauantaina tehdystä työstä, vaikka se ei olekaan ylityötä, enintään 8 tunnilta 50 %:lla korotettu palkka. Jos työ on samalla ylityötä, mak- setaan lisäksi ylityökorvaus.

TES

15 § Hälytysluontoinen työ

Mikäli työntekijä työstä kotiin saavuttuaan kutsutaan hälytys- luontoiseen työhön varsinaisen työvuoronsa jälkeen, maksetaan hä- nelle varsinaisen palkan lisäksi ns. hälytysrahaa 13,30 € . Tämä mää- räys ei koske säännölliseen työaikaan liittyvää työtä eikä työajan siir- toa.

Hälytysraha ei ole työssäolon ajalta maksettua palkkaa. Häly- tystapauksissa työssä käymisestä maksetaan päivittäisten matka- kustannusten korvaus, mikäli työntekijällä on työehtosopimuksen mukaan muuten siihen oikeus. Jos hälytystyön suoritus kestäisi alle tunnin, maksetaan siitä kuitenkin yhden tunnin palkka.

16 § Korvattavia vapaapäiviä

1. Työntekijällä, joka välittömästi ennen kutsuntapäivää on ollut työnantajansa työssä ainakin yhden kuukauden ajan, on oikeus va- rusmiespalvelun edellyttämään kutsuntaan ja siihen liittyvään eril- liseen lääkärintarkastukseen ensimmäisen kerran osallistuessaan saada korvauksena kutsuntapäivältä palkkaryhmittelyn mukainen taulukkopalkka, enintään IV palkkaryhmän mukaan, kahdeksalta tunnilta ja lääkärintarkastuspäivältä palkkaryhmittelyn mukainen taulukkopalkka, enintään IV palkkaryhmän mukaan, siltä ajalta, minkä hän hyväksyttävän selvityksen mukaan joutuu tarkastuksen takia olemaan poissa työstä säännöllisenä työaikanaan.

2. Työnantaja maksaa työntekijälle, joka on ollut hänen työssään ainakin yhden kuukauden ajan ennen tavanomaisten rauhanaikais- ten kertausharjoitusten alkamista, korvauksena kertausharjoitusten ajalta kahdeksalta tunnilta palkkaryhmittelyn mukaisen taulukko- palkan, enintään IV palkkaryhmän mukaan, jokaiselta harjoitusai- kaan sisältyvältä päivältä, joka työssä oltaessa olisi ollut hänen työ- päivänsä. Sanotusta korvauksesta saadaan kuitenkin vähentää val- tion maksama reserviläispalkka.

Palvelukseen astumismääräykseen perustuvat vss-kurssit rin- nastetaan ylläsanottuihin kertausharjoituksiin.

Edellytyksenä korvauksen saamiselle on, että työntekijä sekä vss-kursseilta että kertausharjoituksista palattuaan tarjoutuu enti- seen työhönsä.

3. Työntekijälle, joka välittömästi ennen avioliittoon vihkimis- päiväänsä ja 50- ja 60-vuotispäiväänsä on ollut työnantajansa työs- sä ainakin yhden kuukauden ajan, on oikeus pitää tällainen merkki- päivänsä, jos se sattuu hänen työpäiväkseen, vapaapäivänä ja saada siltä korvauksena kahdeksalta tunnilta palkkaryhmittelyn mukai- nen taulukkopalkka, enintään IV palkkaryhmän mukaan.

4. Työnantaja maksaa työntekijälleen, jonka työsuhde on jatku- nut vähintään yhden kuukauden, läheisen omaisen hautauspäivältä, mikäli se sattuu työpäiväksi, palkkaryhmittelyn mukaisen tauluk- kopalkan, enintään IV palkkaryhmän mukaan, hänen työtuntijär- jestelmänsä mukaisilta säännöllisiltä työtunneilta. Läheisenä omaisena pidetään työntekijän aviopuolisoa, veljiä ja sisaria, per- heen lapsia sekä omia ja aviopuolison vanhempia.

Työntekijällä on tarvittaessa oikeus lähiomaisen hautauspäivän lisäksi hautajaisten järjestelyä varten yhteen palkattomaan vapaa- päivään.

17 § Sääolosuhteet

1. Mikäli työntekijä on saapunut työpaikalle, mutta ei voi sopi- mattoman sään johdosta aloittaa työtään, korvataan odotusaika palk- karyhmittelyn mukaisella taulukkopalkalla, enintään IV palkkaryh- män mukaan, mikäli työnantaja on nimenomaan ilmoittanut, että työntekijän on jäätävä työpaikalle.

2. Kun työnjohdon toimesta on todettu, ettei työtä voida jatkaa, maksetaan sateen, pakkasen tai muun luonnonesteen aiheuttamasta keskeytyksestä työnteossa odotusajan palkka työpäivän tai työ- vuoron loppuun, korkeintaan kuitenkin kahdelta tunnilta palkka- ryhmittelyn mukainen taulukkopalkka, enintään IV palkkaryhmän mukaan, mutta ei muuta odotusajan palkkaa.

3. Työpaikalleen saapuneelle työntekijälle maksetaan päivittäis- ten matkakustannusten korvaus, mikäli työnjohdon toimesta tode- taan, ettei työtä voida sopimattoman sään johdosta aloittaa.

4. Turhien työmatkojen välttämiseksi tarpeen vaatiessa määrite- tään talvisin rakennustyövaihe ja työmaan muut olosuhteet huomi- oon ottaen työmaakohtaisesti pakkasraja ja mahdollisesti muut sää- olosuhteet, joiden vallitessa ei työpaikalle ole tarpeen saapua.

5. Sateen, pakkasen tai muun luonnonvoiman esim. myrskyn turmelema työntekijän työ korjataan työnantajan määräyksestä ja kustannuksella.

TES

III PALKKAUS

Työ suoritetaan joko urakkapalkalla, aikapalkalla tai palkkio- palkalla.

AIKA- JA PALKKIOPALKKAUS

18 § Palkkaryhmittelyyn perustuvat tuntipalkat

Työntekijöiden sijoittaminen palkkaryhmiin määräytyy hänen ammattitaitonsa perusteella. Rakennusalan työntekijät voivat si- joittua mihin tahansa palkkaryhmään. Palkkaryhmittelyn mukaiset tuntipalkat ovat seuraavat:

		1.5.2014	1.6.2015
Palkkaryhmä I	Aloitteleva työntekijä	9,79 €	9,83 €
Palkkaryhmä II	Vähän kokemusta omaava työntekijä	11,14 €	11,18 €
Palkkaryhmä III	Aloitteleva ammattilainen	12,29 €	12,34 €
Palkkaryhmä IV	Ammattilainen	13,63 €	13,68 €
Palkkaryhmä V	Kokenut ammattilainen	14,90 €	14,96 €
Palkkaryhmä VI	Erittäin kokenut ammattilainen	16,01 €	16,07 €

19 § Palkkaryhmät

Palkkaryhmä I Aloitteleva työntekijä

Työntekijä suorittaa töitä, jotka eivät edellytä rakennusalan käytän- nön kokemusta.

Rakennusalan ammatillisessa koulutuksessa olevat henkilöt, jotka opiskelun ohessa myös työskentelevät, sekä lomiensa aikana työsken- televät rakennusalan opiskelijat kuuluvat tähän palkkaryhmään.

Palkkaryhmä II Vähän kokemusta omaava työntekijä Työtekijä suorittaa töitä, jotka edellyttävät työskentelyä ja työkoke- musta erilaisista rakennustyökohteista. Työntekijä suoriutuu ilman jatkuvaa opastusta avustavista töistä, kuten materiaalin siirto-, pur- kaus-, raivaus- ja suojaustöistä.

Palkkaryhmä III Aloitteleva ammattilainen

Työntekijä suorittaa itsenäisesti vaihtelevia rakennusalan töitä, jot- ka ovat mm. jonkin ammatin piiriin kuuluvien töiden avustavia töi- tä tai jonkin ammatin ammattitöitä ilman IV palkkaryhmän ammat- tilaiselta vaadittavaa ammattitaitoa.

Tähän palkkaryhmään kuuluvat aloittelevat ammattimiehet ku- ten aloittelevat kirvesmiehet, helpohkoja muuraustöitä tekevät muurarit, vähäisiä rappaus- ja laatoitustöitä tekevät sementti- ja laattamiehet, aloittelevat torninosturinkuljettajat ja asentaja-kor- jausmiehet, aloittelevat rakennusmiehet ja telineasentajat jne..

Palkkaryhmä IV Ammattilainen

Työntekijä suorittaa itsenäisesti ja monipuolisesti töitä, jotka kuu- luvat jonkin ammatin piiriin, tai suoriutuu itsenäisesti useamman ammatin piiriin kuuluvista töistä, olematta kuitenkaan missään em. ammateissa varsinainen ammattimies.

Tähän palkkaryhmään kuuluvat perusammattitaidon omaavat ammattimiehet, kuten kirvesmiehet, muurarit, laattamiehet, se- menttimiehet, elementtiasentajat, torninosturinkuljettajat, te- lineasentajat, kokeneet monipuoliset rakennusmiehet jne..

Palkkaryhmä V Kokenut ammattilainen

Työntekijä suorittaa itsenäisesti ja monipuolisesti töitä, jotka ovat jonkin ammatin vaativia ammattitöitä, tai työntekijä suoriutuu itse- näisesti ja monipuolisesti useamman ammatin piiriin kuuluvista IV palkkaryhmän ammattitaitoa edellyttävistä töistä.

Tähän palkkaryhmään kuuluvat vaativat ammattinsa työt hallit- sevat kokeneet kirvesmiehet, muurarit, laattamiehet, sementtimie- het, elementtiasentajat, torninosturinkuljettajat, telineasentajat, ko- keneet monipuoliset rakennusmiehet jne..

Palkkaryhmä VI Erittäin kokenut ammattilainen

Työntekijä suorittaa töitä, jotka vaativat erityistä ammatti-, suunnit- telu- ja soveltamistaitoa ja joihin liittyy suuri vastuu sekä mahdolli- sesti muiden ammattimiesten työn valvontaa ja ohjausta.

Tähän palkkaryhmään kuuluvat vaativimmatkin ammattinsa työt hallitsevat erittäin kokeneet kirvesmiehet, muurarit, laattamie- het, sementtimiehet, elementtiasentajat, torninosturinkuljettajat, telineasentajat, kokeneet monipuoliset rakennusmiehet jne..

TES

Tutkintojen vaikutus palkkaryhmittelyyn

Rakennusalan tutkinnot otetaan huomioon palkkaryhmittelyssä seuraavasti:

Ammattioppilaitoksesta tai ammattikoulun rakennuslinjalta valmistuneet sekä ammatillisen perustutkinnon (ammattikirja) suorittaneet työntekijät kuuluvat vähintään palkkaryhmään II.

Ammattitutkinnon suorittaneet työntekijät kuuluvat vähintään palkkaryhmään IV.

Erikoisammattitutkinnon suorittaneet rakennusalan ammatti- miehet kuuluvat palkkaryhmään VI.

20 § Alaikäiset

1. Muiden alaikäisten kuin rakennusalan opiskelijoiden kohdal- la edellä 19 §:ssä määritellyistä palkkaryhmistä ja ryhmiin perustu- vista vähimmäispalkoista voidaan sopia toisin.

2. Kun oppisopimus koskee lisäkoulutusta, oppilaan vähim- mäispalkka määräytyy yhtä palkkaryhmää alemman palkkaryh- män mukaan kuin mikä vastaa hänen ammattitaitoaan.

21 §

Työntekijän sijoittaminen palkkaryhmään

Palkkaryhmä määritetään työhönottotilanteessa osoitetun päte- vyyden perusteella ja palkkaryhmä merkitään työhönottolomak- keeseen/kirjalliseen työsopimukseen.

Palkkaryhmää tulee korottaa, mikäli työntekijä on kouluttautu- misen tai työssä harjaantumisen kautta saavuttanut sellaisen am- mattitaidon, joka edellyttää ryhmittelyä ylempään palkkaryhmään.

Luokituksen laskeminen on poikkeuksellista ja mahdollista kahdessa tapauksessa:

1. Luokituksessa on tapahtunut virhe: Tällöin ennen palkkaryh- män tarkistusta tulee asiasta kuulla työntekijää.

2. Työntekijä on jostain syystä pysyvästi kykenemätön teke- mään palkkaryhmänsä edellyttämiä töitä. Näissä tapauksissa ennen palkkaryhmän muuttamista työntekijää on kuultava ja tarvittaessa neuvoteltava työntekijää edustavan luottamusmiehen kanssa.

22 § Henkilökohtainen tuntipalkka

Henkilökohtainen tuntipalkka koostuu palkkaryhmittelyyn pe- rustuvasta tuntipalkasta ja henkilökohtaisesta palkanosasta. Jokai- selle työntekijälle on aina maksettava henkilökohtaista palkanosaa, jonka suuruudesta työnantaja ja työntekijä sopivat keskenään.

Henkilökohtainen tuntipalkka on työntekijälle aika- ja palk- kiopalkkatyössä maksettava vähimmäispalkka.

Työntekijän henkilökohtainen tuntipalkka merkitään työhönot- tolomakkeeseen / kirjalliseen työsopimukseen.

23 § Työkohtainen palkka

Työkohtainen palkka koostuu työntekijän henkilökohtaisesta tuntipalkasta ja työkohtaisesta lisästä tai henkilökohtaisesta tunti- palkasta ja palkkiopalkkaosuudesta.

Pääsääntöisesti työkohtainen palkka sovitaan kutakin työtä tai työkohdetta varten erikseen. Mikäli palkkaehdon voimassaoloa ei ole rajattu muutoin, se päättyy työntekijän siirtyessä toiseen työ- kohteeseen.

1) Työkohtainen lisä

Työkohtainen lisä sovitaan ennen työn aloittamista. Työnantajan on työntekijän sitä pyytäessä selvitettävä, kuinka työkohtaiseen lisään vaikuttavat vaativuustekijät on otettu palkassa huomioon. Jos työ- kohtaisen lisän suuruudesta ei synny sopimusta, työntekijä on vel- vollinen vastaanottamaan työtä työnantajan tarjoamalla työkohtai- sella palkalla. Työkohtaisen lisän arvioinnissa on mahdollista käyt- tää mm. seuraavanlaisia työn vaativuustekijöitä:

• Työn tekninen vaativuus:

Työ on teknisesti vaativaa.

Työlle on asetettu erittäin korkeat laatuvaatimukset.

• Työn fyysinen vaativuus:

Työ on fyysisesti raskasta tai se suoritetaan vaikeissa olosuhteissa kuten esim. saneerauskohteissa.

TES

Työn fyysistä vaativuutta voi lisätä myös työntekijän työnopeu- den välitön riippuvuus urakkatyötä suorittavien muiden työnteki- jöiden etenemisestä.

• Työhön liittyvä vastuu

Työsuoritukseen liittyy suuria riskejä esim. niin, että muiden työn- tekijöiden työturvallisuus on erittäin paljon riippuvainen työnteki- jän huolellisuudesta ja varovaisuudesta.

Työntekijän työsuoritus rytmittää huomattavassa määrin työ- kohteen muiden työryhmien etenemistä.

Taloudelliset seuraamukset, jotka liittyvät epäonnistumiseen työlle asetetun laatutason saavuttamisessa tai laaditussa aikataulus- sa pysymisessä, ovat suuret.

• Poikkeavien työaikojen korvaaminen

Epäsäännöllisten taikka sijoittelultaan epätavallisten työaikojen noudattamisesta työntekijälle aiheutuvat haitat korvataan työnanta- jan ja työntekijän keskenään sopimalla tavalla. Jollei muuta ole so- vittu sovelletaan työehtosopimuksen 8 ja 9 §:ien lisämääräyksiä.

2) Palkkiopalkka

Palkkiopalkassa henkilökohtaisen tuntipalkan päälle on sovittu palk- kio, jonka suuruus määräytyy työntekijän suorituksen perusteella. Palkkion suuruus voidaan sitoa työsuoritukselle asetettuun määrälli- seen, ajalliseen, laadulliseen tai muuhun vastaavaan tavoitteeseen. Tuotantopalkkiopalkkaus on yksi palkkiopalkkauksen muoto.

Palkkion perusteesta ja rakenteesta sovitaan työnantajan ja työn- tekijän tai työkunnan kesken.

Työehtosopimuksen määräysten mukaisesti palkkio on eriteltä- vä palkkalaskelmassa, eikä sen laskentaperusteeseen saa sisällyttää lomarahaa, erillistä palkanosaa, työpäivittäistä matkakustannusten korvausta, päivärahaa ja matkakustannusten korvausta matkatöissä eikä työkalukorvausta.

URAKKAPALKKAUS

24 § Urakkapalkat

1. Urakkapalkat määräytyvät tähän sopimukseen liittyvien hin- noittelujen perusteella. Kaikki hinnoiteltu työ suoritetaan etupääs- sä urakkatyönä. Sellaisesta työstä, jota ei ole hinnoiteltu tässä sopi- muksessa, saavat työnantaja ja työntekijä keskenään sopia. Tavoi-

teansio urakkatyössä pyritään saamaan sellaiseksi, että se muodos- tuu noin 30 % IV palkkaryhmän henkilökohtaista tuntipalkkaa kor- keammaksi. 1

Hinnoittelemattomat urakkatyöt pyritään hinnoittelemaan työ- ehtosopimusosapuolten kesken tarvittaessa työntutkimuksen avul- la niin, että tavoiteansioksi tulee edellä mainittu palkkataso.

Urakkahinta voidaan laskea myös siten, että työsopimuksen mu- kaisen työn tekemiseen ennalta laskettu kokonaistyötuntimäärä kerrotaan työkunnan keskimääräisellä tavoiteansiolla.

Työnantaja antaa hyvissä ajoin työkunnan käyttöön urakan las- kennassa tarvittavat määrälaskelmat urakan laskentaa ja seurantaa varten, mikäli ”massat” ovat käytettävissä. Työkunnan tehtäväksi sovitut työt ja niistä sovitut palkkaperusteet merkitään tähän mää- räluetteloon tai sen pohjalta laadittuun työluetteloon tai muuhun kirjalliseen sopimukseen.

Työkunnan jäsenet sopivat keskenään palkanjakoperusteet.

2. Urakkatyössä on maksettava vähintään palkkaryhmän IV suuruista palkkaa. Mikäli todetaan, että työsaavutus ei vastaa tätä palkkaa, voidaan urakka molemmin puolin katkaista.

3. Suoritettaessa vanhojen rakennusten purkamista ja korjaa- mista korotetaan urakkahinnoittelua 15 prosentilla. Edellä mainittu määräys ei koske lisärakennuksia.

4. Jos urakkatyötä suorittava työntekijä joutuu odottamaan työai- neita tai muuten hänestä itsestään riippumattomista syistä olemaan työtä vailla, on hänelle sinä aikana järjestettävä muuta hänen ammat- tiaan vastaavaa urakka- tai tuntityötä ja maksetaan hänelle siitä hä- nen omassa ammatissaan hänen urakka-ansiotaan vastaava palkka, joka maksetaan myöskin urakan yhteydessä ja aikana tehdystä tunti- työstä. Siinäkin tapauksessa, jos muuta työtä ei voida järjestää mak- setaan odotusajalta urakassa saadun keskiansion mukainen palkka. Jos työnseisaus kestää enemmän kuin 3 päivää, voidaan työsopi- mus jommankumman vaatimuksesta purkaa. Täksi 3 päivän ajaksi on järjestettävä muuta työtä tai maksettava odotusajan palkka.

Edellä sanottua odotusajan palkkaa ei makseta, milloin työnte- kijä estyy työstään työpaikan muiden työntekijäin lakon vuoksi.

1 ”Mikäli työkunnan jäseninä olevat työntekijät kuuluvat useampaan kuin yhteen palkkaryhmään, saavat työnantaja ja työkunta keskenään sopia työn urakkapalkkauksesta siten, että työkunnan keskimääräinen tavoiteansio muodostuu noin 30 % IV palkkaryhmän perustuntipalkkaa korkeammaksi.”

TES

5. Urakkatyön välillä tehdyt tuntityöt ja odotustunnit on pyrittä- vä selvittämään päivittäin ja ne on selvitettävä viimeistään seuraa- vana päivänä. Työnantaja tai hänen edustajansa pitää urakkatunti- kirjaa. Hän merkitsee siihen päivittäin urakka-, tuntityö- ja odotus- tunnit. Työsopimuksen osapuolet tai heidän edustajansa allekirjoit- tavat päivittäin tuntikirjan. Allekirjoitetusta kappaleesta annetaan jäljennös työntekijälle viikoittain.

6. Kun urakkatyösopimus on purettu ja työtä joutuu uusi työkun- ta jatkamaan, voidaan urakkahinnasta sopia erikseen, jos jäljelle jäänyt työ jostain syystä on jäänyt suhteettoman huonoansioiseksi tai erikoisen hyväansioiseksi.

7. Määräys betonitöitä ja muita rakennusmiesten töitä varten:

Mikäli työn luonteesta johtuu, ettei sovittua urakkatyötä voida yhtäjaksoisesti tehdä ja työntekijä siirretään tekemään muuta työtä tai urakan säännöllinen suorittaminen edellyttää välillä tehtävää tuntityötä, maksetaan tällaiselle työntekijälle suorittamastaan tun- tityöstä sitä vastaava tuntipalkka.

25 §

Urakan mittaus ja mittauspalkka

1. Xxxxxxxxxxxxxxxxx suoritetaan viivyttelemättä työnantajan tai hänen edustajansa ja työntekijän tai hänen edustajansa kesken edeltäkäsin sovittuna ajankohtana. Jos jommankumman edustaja ilman pätevää syytä ei saavu sovittuun mittaustilaisuuteen, on toi- sella osapuolella oikeus suorittaa mittaus yksinään, ja on näin suo- ritettu mittaus pätevä.

2. Mikäli urakkatyö vaatii mittausta, maksetaan mittausajalta yhdelle työkunnan edustajalle henkilökohtaista tuntipalkkaa, enin- tään IV palkkaryhmän mukaan. Milloin mittaus tapahtuu työnanta- jan suostumuksella urakkatyön kestäessä, maksetaan mittausajalta keskiansion mukainen palkka.

3. Urakkatyön mittauksesta laaditaan mittauspöytäkirja kahtena kappaleena. Mittauspöytäkirja allekirjoitetaan sekä työnantajan että työntekijän puolesta.

4. Muistutukset työn laadusta ja virheistä, joilla on merkitystä työn vastaanottamiselle ja hyväksymiselle, on tehtävä viimeistään mittaustilaisuudessa joko suullisesti työpaikan luottamusmiehen läsnäollessa tai kirjallisesti työntekijälle.

Xxxxxxx urakkatyöstä osa vastaanotetaan laatunsa puolesta en- nen lopullista mittausta, on työn laatua koskevat muistutukset teh- tävä tältä osin vastaanottotilaisuudessa.

5. Välimittauksia, joissa tarkistetaan palkanmaksukausittainen ennakko, suoritetaan noin kerran kuukaudessa sopivien työvaihei- den valmistuessa.

Jos on sovittu, että välimittaus on osa lopullista mittausta, laadi- taan siitäkin tämän pykälän kohdassa 3 tarkoitettu mittauspöytäkir- ja sekä noudatetaan mitä kohdassa 4 on sanottu. Tällöinkin jää si- sään 10 % suoritetun työn arvosta siksi kunnes työ on täysin valmis. Mikäli välimittaukset ja urakkatuntikirjanpito sekä näin ollen palkanmaksukausittainen ennakon tarkistus jäävät tekemättä, ei ennakkona maksettua palkkaa voida alentaa enää urakan loppusel-

vityksen yhteydessä.

PALKANMAKSU

26 § Palkanmaksu

1. Palkka ja kustannusten korvaukset maksetaan joka toinen per- jantai taikka, jos silloin on pyhä, edellisenä arkipäivänä (palkan- maksupäivä). Palkan laskemista varten saadaan jättää sisään 5 päi- vän palkka (laskenta-aika). Jos tilikatkon (perjantai) jälkeen teh- dään viikonloppuna töitä, voidaan sen osalta palkka maksaa seuraa- vassa tilissä. Kustannusten korvaukset voidaan maksaa kerran kuussa, jos siitä sovitaan.

2. Palkka maksetaan työntekijän osoittamalle pankkitilille Suo- messa toimivan rahalaitoksen välityksellä. Maksaessaan palkan työnantajan on annettava työntekijälle euromääräinen kirjallinen laskelma, josta käyvät ilmi palkan suuruus ja sen määräytymisen perusteet.

3. Talonrakennusteollisuus ry:n jäsenyritykset voivat maksaa lopputilin seuraavan säännöllisen palkanmaksun yhteydessä.

Talonrakennusteollisuus ry:n jäsenyrityksissä voidaan paikalli- sesti sopien poiketa palkan maksuajankohdasta silloin, kun se va- paiden keskittämisen ja arkipyhien vuoksi on tarpeellista.

4. Urakkatyötä suorittavalle työntekijälle maksetaan ennakkoa noin 90 prosenttia suoritetun työn arvosta.

TES

Sisälle jäänyt erä maksetaan heti kun työ on valmis ja vastaan- otettu tai kuitenkin viimeistään seuraavan normaalin palkanmak- sun yhteydessä.

5. Työnantaja perii, mikäli työntekijä on antanut siihen valtuu- tuksen, Rakennusliiton jäsenmaksut ja tilittää ne palkanmaksu- kausittain edellä mainitun liiton nimeämälle pankkitilille.

IV TYÖSUHTEESSA TAPAHTUVAA HARJOITTELUA KOSKEVIA MÄÄRÄYKSIÄ

27 §

”Tutustu työelämään ja tienaa” -kesäharjoitteluohjelma

1. Tämän pykälän määräyksiä sovelletaan peruskoululaisiin ja lukiolaisiin, joiden työsuhde perustuu ”Tutustu työelämään ja tie- naa” -kesäharjoitteluohjelmaan.

2. Kaksi viikkoa tai kymmenen työpäivää kestävän kesäharjoit- teluohjelman mukainen työsuhde voidaan sijoittaa 1.6.–31.8. väli- seen aikaan. Tutustumisjakso voi olla myös kolmen tai neljän vii- kon mittainen.

3. ”Tutustu työelämään ja tienaa” -kesäharjoitteluohjelman suorittamisesta maksetaan kertakaikkisena palkkana 335 €, joka sisältää tutustumisjaksolta kerääntyneen lomakorvauksen. Xxxxxx- xxxxx, jos tutustumisjakso on kolme tai neljä viikkoa, maksetaan kertakaikkisena palkkana 502,50 € tai 670 €.

4. Voimassa olevan työehtosopimuksen palkkoja, palkanmää- räytymisperusteita ja muita rahanarvoisia etuja koskevia määräyk- siä ei sovelleta niihin peruskoululaisiin ja lukiolaisiin, joiden työsuhde perustuu tässä pykälässä tarkoitettuun kesäharjoit- teluohjelmaan. Lukuun ottamatta säännöllisen työajan pituutta heihin ei sovelleta työehtosopimuksen työaikaa koskevia määräyk- siä, mikäli ne vaikeuttaisivat kesäharjoitteluohjelman käytännön toteutusta.

28 §

Koulutus- ja harjoittelupaikkoja koskeva yhteistoiminta

Paikallisesti tulee yhteisesti todeta, joko ennen työharjoittelun järjestämistä taikka yhteistoimintalain mukaisen koulutus- ja hen-

kilöstösuunnitelman käsittelyn yhteydessä, yrityksessä käytössä olevat työharjoittelu- ja työpaikkakoulutusmuodot ja se, ettei har- joittelulla ole tarkoitus vaikuttaa yrityksen palveluksessa olevan henkilöstön työsuhteisiin. Työsopimuslain ja RISS:n työvoiman vähentämistä, lisätyön tarjoamisvelvollisuutta tai takaisinottoa koskevat määräykset eivät näin ollen aseta harjoittelupaikkojen tar- joamiselle esteitä.

Muissa tapauksissa työnantajan RISS 6 ja 7 §:n mukainen työn- tarjoamisvelvollisuus ei estä työnantajaa solmimasta määräaikaista työsopimusta työpaikkakoulutukseen tai työharjoitteluun tulevien kanssa jos heidän yhteismääränsä on yrityksen (RISS 6 §:n mukai- sen työssäkäyntialueen) työvoimasta enintään 5 prosenttia.

Pääluottamusmiehellä on oikeus saada ajan tasalla olevat tiedot työharjoittelun piirissä olevista henkilöistä, heidän sijoituspaikas- taan ja heihin sovellettavasta työharjoittelu- tai työpaikkakoulutus muodostaan.

Työssäoppijoiden ja oppisopimusoppilaiden työn ohjaamisesta sovitaan työnantajan ja työntekijän kesken. Samassa yhteydessä selvitetään työpaikkaohjaajan mahdollisuudet tehtävän suorittami- seen, vaikutus hänen omien työtehtäviensä hoitamiseen ja tehtävän vaikutus hänen palkkaukseensa.

V KULUKORVAUKSET

29 §

Päiväraha ja matkakustannusten korvaus matkatöissä

1. Mikäli työntekijä työnantajansa määräyksestä matkustaa työ- hön kotipaikkakuntansa ulkopuolelle, josta hän ei voi saapua yöksi kotiin, on työnantajan ennen matkan alkua selvitettävä asunnon- saantimahdollisuudet asianomaisella paikkakunnalla ja sen lähis- töllä sekä mikäli mahdollista varattava tarvittaessa työntekijälle asunto.

2. Työntekijälle maksetaan jokaiselta edellisessä kohdassa tar- koitetulta vuorokaudelta päivärahaa 39 €.

Päivärahan määrää muutetaan 1.1.2015 ja 1.1.2016 lukien liitto- jen sopimalla tavalla.

TES

Lisäksi työntekijälle maksetaan majoituskorvausta majoituspai- kan laskun mukaan, kuitenkin enintään 57 € vuorokaudelta.

Majoituskorvauksen määrää muutetaan 1.1.2015 ja 1.1.2016 lukien liittojen sopimalla tavalla.

Mikäli työntekijä ei esitä edellisessä kappaleessa sanottua las- kua, maksetaan hänelle yöpymisrahaa 12 € vuorokaudelta.

Mikäli työnantaja kustantaa tämän työehtosopimuksen 39 §:ssä sanotun tai sitä vastaavan majoituksen, ei majoituskorvausta eikä yöpymisrahaa suoriteta.

Mikäli työnantajan puolesta järjestetään työntekijälle muita etu- ja, vähennetään päivärahasta niitä vastaava kohtuullinen osa.

3. Matkoista, jotka tehdään työnantajan pyynnöstä, maksaa työnantaja sekä matkakustannukset II luokassa että palkan kultakin matkapäivältä korkeintaan 12 tunnilta. Matka-ajan palkkana mak- setaan palkkaryhmittelyn mukaista taulukkopalkkaa, enintään IV palkkaryhmän mukaan. Mikäli matka tapahtuu yön aikana, makse- taan myös makuupaikan hinta, mutta matka-ajan korvausta ei mak- seta kello 21.00–06.00 väliseltä ajalta.

Päiväraha maksetaan myöskin matkapäiviltä, mutta ensimmäi- seltä matkapäivältä vain siinä tapauksessa, että matka alkaa ennen kello 12.00 päivällä.

4. Matkatyössä korvataan työntekijälle juhannuksena, pääsiäise- nä ja jouluna matka kotiin ja takaisin, jos hän on ollut päivärahaan oi- keuttavassa työssä vähintään 6 viikkoa. Samoin korvataan sairauden johdosta tai vuosiloman sattuessa matkatyön aikana matka kotiin.

30 §

Työ ulkomailla

1. Milloin työkohde sijaitsee Suomen rajojen ulkopuolella, työ- suhteessa noudatetaan Suomen työoikeutta ja työntekijäin sosiaali- turvaa koskevaa lainsäädäntöä sekä rakennusalan kulloinkin voi- massa olevaa työehtosopimusta niin kuin Suomen alueella suoritet- tavassa työssä, mikäli paikallisista olosuhteista tai niiden asetta- mista erityisvaatimuksista ei muuta johdu.

2. Työntekijälle maksetaan, paitsi työehtosopimuksessa määrät- tyä palkkaa, myös erityisten olosuhteiden aiheuttamien kustannus- ten korvausta siltä osin kuin ne ylittävät vastaavat kustannukset

kotimaassa. Korvauksen suuruudesta on sovittava Rakennusliiton kanssa kussakin tapauksessa erikseen.

3. Suomen työmarkkinajärjestöjen mahdollisesti julistamat työ- taistelutoimenpiteet eivät koske Suomen rajojen ulkopuolella suo- ritettavia työkohteita.

Työ Pohjoismaissa ja Euroopan Unionin jäsenmaissa

1. Milloin työkohde sijaitsee Pohjoismaassa tai toisessa Euroopan Unionin jäsenmaassa voivat työnantaja ja työntekijä työsopimuk- sella sopia työsopimukseen sovellettavasta laista myös seuraavasti:

a. Työsopimukseen sovelletaan työntekomaan lakia ja työnteko- maassa noudatettavia yleisiä työehtoja.

b. Työsopimukseen sovelletaan Suomen lakia ja voimassa olevaa rakennusalan työehtosopimusta. Työaikojen ja työajasta johtu- vien lisien osalta sovelletaan työntekomaan lakia ja työnteko- maassa noudatettavia yleisiä työaikaa koskevia työehtoja.

Työntekijöiden sosiaaliturva määräytyy näissä maissa lakien ja kansainvälisten sopimusten perusteella.

2. Työntekijällä on oikeus päivärahaan, jonka suuruus on 39 € ja joka maksetaan normaalin palkanmaksun yhteydessä.

Päivärahan määrää muutetaan 1.1.2015 ja 1.1.2016 lukien liitto- jen sopimalla tavalla.

Työnantaja kustantaa työntekijälle matkat työkohteeseen ja ta- kaisin työntekijän kotipaikkakunnalta työsuhteen alkaessa ja päät- tyessä. Muista työnantajan kustantamista kotimatkoista, matkusta- misajan palkasta sekä matkakustannusten korvaamisesta työsken- telypaikkakunnalla työnantaja ja työntekijä sopivat erikseen.

Työnantaja antaa työntekijän käyttöön korvauksetta paikalliset olosuhteet huomioon ottaen kohtuullisen asunnon.

3. Suomen työaikamääräyksiä sovellettaessa työaika voidaan järjestää myös siten, että työtuntien määrä tasoittuu keskimäärin neljäänkymmeneen (40) tuntiin viikossa enintään kuuden (6) kuu- kauden tasoittumisjaksolla. Mikäli ulkomaantyön kesto on alle kuusi (6) kuukautta, tasoittumisjakson pituus voi olla kuitenkin enintään ulkomaantyön keston mittainen.

Työnantaja ja työntekijä eivät voi sopia sellaisesta työaikajärjes- telystä, joka on työntekomaan pakottavien työaikamääräysten vas- tainen.

TES

Käytettäessä keskimääräistä neljänkymmenen (40) tunnin viik- kotyöaikaa työtuntijärjestelmä on laadittava etukäteen kirjallisesti koko tasoittumisjakson ajaksi. Työtuntijärjestelmän muuttaminen kesken tasoittumisjakson voi tapahtua vain molemminpuolisella sopimuksella.

Ylityöstä ja hätätyöstä, jota tehdään työtuntijärjestelmän mukai- sen vuorokautisen työajan lisäksi, on kahdelta ensimmäiseltä tun- nilta maksettava viidelläkymmenellä prosentilla ja seuraavilta tun- neilta sadalla prosentilla korotettu palkka.

Ylityöstä ja hätätyöstä, jota tehdään työtuntijärjestelmän mukai- sen viikoittaisen työajan lisäksi, on kahdeksalta ensimmäiseltä tun- nilta maksettava viidelläkymmenellä prosentilla ja seuraavilta tun- neilta sadalla prosentilla korotettu palkka.

4. Työsopimus on tehtävä aina kirjallisesti ennen työntekijän läh- töä työntekomaahan. Työsopimuksesta tulee ilmetä työsopimuslain 2 luvun 4 §:n edellyttämien seikkojen lisäksi päivärahan suuruus ja sen määräytymisperuste (miltä päiviltä päiväraha maksetaan), työn- antajan kustantamat kotimatkat ja matkakustannusten korvaus työn- tekomaassa sekä majoitusjärjestelyt ja niiden arvioitu laatu.

31 §

Päivittäiset matkakustannukset

1. Työntekijän oikeus työpäivittäiseen matkakustannusten korvaukseen määräytyy seuraavasti:

Oikeutta korvaukseen ei ole, jos työntekijän asunto on enintään 5 kilometrin etäisyydellä työmaasta.

Mikäli työntekijän asunto sitä vastoin on yli 5 kilometrin etäi- syydellä työmaasta, määräytyy hänen matkakustannusten korvauk- sensa alla olevan taulukon mukaan

Asunnon ja työmaan Työpäivittäinen välinen etäisyys matkakustannusten

korvaus

yli 5 km 1,84 €

yli 10 km 2,96 €

yli 20 km 5,34 €

yli 30 km 7,77 €

yli 40 km 9,57 €

yli 50 km	11,60 €
yli 60 km	15,24 €
yli 70 km	17,25 €
yli 80 km	19,60 €
yli 90 km	22,31 €
yli 100 km	25,02 €

Asunnon ja työmaan välinen etäisyys mitataan yleisen liikenteen käytössä olevaa lyhintä reittiä myöten.

Edellä mainittuja matkakustannusten korvausten määriä muu- tetaan 1.1.2015 ja 1.1.2016 liittojen sopimalla tavalla.

2. Työntekijän tulee antaa selvitys asuinpaikastaan työsopi- musta tehtäessä. Mikäli selvitys annetaan myöhemmin, oikeus päivittäiseen matkakorvaukseen alkaa vasta selvityksen antami- sesta lähtien.

3. Vesitse tapahtuvista matkoista sovitaan kussakin tapauksessa erikseen.

4. Mikäli työnantaja on järjestänyt työntekijöiden kuljetukset ja työntekijä käyttää sitä hyväkseen, ei mitään korvausta suoriteta. Kuljetukset tapahtuvat työajan ulkopuolella ja työaika on tässä työehtosopimuksessa mainittu säännöllinen työaika. Kuljetus- tai kulkuajalta ei muuta korvausta makseta.

32 § Työkalukorvaukset

1. Korvauksena omien työkalujen käyttämisestä maksetaan:

Kirvesmiehelle 1,68 € päivältä

Sementtityöntekijälle 1,01 € päivältä

Laattatyöntekijälle 1,01 € päivältä

Muurarille 1,01 € päivältä

Rapparille 1,01 € päivältä

Raudoittajalle 1,01 € päivältä

Tasoitemiehelle 1,01 € päivältä

TES

2. Mikäli muut kuin edellä mainitut työntekijät käyttävät omia työkaluja, maksetaan siitä korvausta sopimuksen mukaan.

3. Työnantaja hankkii työssä tarvittavat alla olevan listan mukai- set ja vastaavat työkalut. Mikäli työntekijän kanssa sovitaan, että hän käyttää omia listan mukaisia tai vastaavia työkaluja, sovitaan myös niiden käyttöajan korvaamisesta.

• ketjusahat

• kuviosahat ja -jyrsimet

• porakoneet ja ruuvinvääntimet

• jiiri- ja pöytäsirkkelit

• paineilmakompressorit ja naulaimet

• iskuvasarat ja piikkauskoneet

• elektroniset mittalaitteet

VI SOSIAALISET MÄÄRÄYKSET

33 § Opastus

Työnantaja antaa työsuhteen syntyessä työntekijälle tietoja ra- kennustyön tapaturma- ja terveysvaaroista sekä ohjeita tapaturmi- en ja sairauksien välttämiseksi, mikäli mahdollista työsuojeluval- tuutetun tai -asiamiehen läsnä ollessa. Ohjeiden antamisessa tulee tuoda esiin varsinkin rakennustyön tyypillisimmät tapaturma- ja terveysvaarat. Rakennustyössä täysin kokemattomalle ohjauksen tulee olla seikkaperäisempi kuin muulle työhön tulevalle.

Niinikään työnantajan on annettava uusille työntekijöille opas- tusta työpaikan neuvottelusuhteissa ja muissa työsuhteeseen liitty- vissä kysymyksissä. Työkohteen pääluottamusmiehelle on varatta- va mahdollisuus osallistua tähän tilaisuuteen, mikäli se vaikeuksit- ta käy päinsä.

Työnantajan tulee työsopimuksen solmimisen yhteydessä var- mistaa, että työntekijällä on oma henkilökohtainen työterveys- kortti.

Työntekijän on pidettävä työterveyskortti mukanaan rakennus- työmaalla. Työterveyshuollon järjestämisen valvomiseksi työn- tekijän on näytettävä työterveyskortti työnantajalle.

34 §

Sairaus ja tapaturma-ajan palkka

I Oikeus palkkaan työkyvyttömyysajalta

1. Oikeus palkkaan työkyvyttömyysajalta

Työnantaja maksaa työntekijälle, joka on estynyt tekemästä työtä sairauden, tapaturman tai ammattitaudin vuoksi, palkkaa työkyvyt- tömyysajalta.

2. Työkyvyttömyys todetaan työnantajan hyväksymällä todistuk- sella

Työkyvyttömyys todetaan ensisijaisesti yrityksen työterveyslääkä- rin todistuksella, mutta perustellusta syystä myös muun lääkärin antama todistus kelpaa todisteeksi työkyvyttömyydestä.

Perusteltu syy voi olla esimerkiksi työterveysyksikön pitkä etäi- syys työntekijän työ-, koti- tai oleskelupaikasta tai vastaanottoajan kohtuuttoman pitkä odotus.

Taannehtiva lääkärintodistus hyväksytään, mikäli lääkäri on kir- joittanut todistukseen hyväksyttävät perusteet taannehtivuudelle.

Työkyvyttömyys voidaan osoittaa myös muun terveydenhuol- lon ammattilaisen antamalla todistuksella yrityksessä yhteisesti so- vitun käytännön mukaisesti.

Työkyvyttömyys voidaan flunssatyyppisissä lyhytaikaisissa, enintään 3 vuorokautta kestävissä sairauspoissaoloissa osoittaa yri- tyksen työterveyshoitajan todistuksella. Perustellusta syystä myös muun terveydenhoitajan antama todistus kelpaa todistukseksi työ- kyvyttömyydestä.

Sairauden uusiutumistapauksissa todistuksen antajan tulee olla sama terveydenhoitaja. Tällöin on kiinnitettävä erityistä huomiota mahdolliseen lääkärinhoidon tarpeeseen.

3. Sairauspoissaolo työntekijän ilmoituksella

1. Osapuolet suosittelevat, että yrityksissä sovitaan paikallisesti menettelystä, jossa työnantaja tai tämän edustaja hyväksyy työntekijän ilmoituksen selvitykseksi työkyvyttömyydestä flunssatyyppisissä enintään kolme vuorokautta kestävissä sairauspoissaoloista. Osapuolet suosittelevat lisäksi, että tähän paikalliseen sopimukseen sisällytetään menettelytavat lapsen tilapäisestä hoidosta aiheutuvista poissaoloista. Samalla voidaan sopia:

TES

• ilmoituksen muodosta ja ajankohdasta, kenelle se tehdään ja miten se kirjataan

• rajoituksista työntekijän ilmoituksella hyväksyttävien poissa- olojen määrään

• hyväksymisen edellytykseksi, että ilmoitus tehdään välittömästi tai viimeistään ennen työvuoron alkua

• työnantajan oikeudesta aina vaatia lääkärintodistus

Soveltamisohje:

Töiden järjestelyn vuoksi työntekijän on ilmoitettava sairaudestaan heti kun se on mahdollista. Mikäli työntekijä ilman perusteltua syytä jättää ilmoituksen tekemättä, käsitellään poissaoloa luvat- tomana poissaolona.

Mikäli työntekijän ilmoituksella hyväksytty poissaolo toistuu enintään 30 päivän kuluessa edellisestä hyväksytystä poissaolosta, sovelletaan siihen työkyvyttömyyden uusiutumista koskevia määräyksiä.

Tässä kohdassa tarkoitetulla sopimuksella sovitaan ainoastaan yri- tyksessä paikallisesti sovittavasta työkyvyttömyyttä koskevasta selvityksestä. Sopimuskohdalla tai soveltamisohjeella ei puututa muualla työehtosopimuksessa oleviin sairausajan palkkaa koske- viin määräyksiin ja vakiintuneisiin tulkintoihin.

2. Mikäli työnantaja ei ole järjestänyt työterveyshuoltolain edel- lyttämää vähimmäistasoista työterveyshuoltoa, selvitykseksi ly- hytaikaisista, enintään kolme vuorokautta kestävistä sairauspoissa- oloista riittää työnantajalle tai tämän edustajalle tehty oma ilmoi- tus. Ilmoituksen saatuaan työnantaja voi osoittaa työntekijän mene- mään lääkärin vastaanotolle. Tästä aiheutuvat kustannukset mak- saa työnantaja.

3. Kohdissa 1 ja 2 olevia määräyksiä sovelletaan myös alle 10-vuotiaan lapsen sairastumista koskeviin määräyksiin.

4. Lääkärintodistuksiin liittyvät epäselvyydet

Työnantaja on velvollinen maksamaan sairausajan palkkaa, kun työntekijä on esittänyt työkyvyttömyydestä hyväksyttävän selvi- tyksen.

Mikäli työnantaja ei ole hyväksynyt työntekijän esittämää lää- kärintodistusta siihen liittyvän epäselvyyden takia, on hänellä oi- keus osoittaa työntekijä nimetyn lääkärin tarkastettavaksi. Tällöin

työnantaja suorittaa lääkärintodistuksen hankkimisesta aiheutuvat kustannukset.

Lääkärintodistuksiin liittyvät epäselvyydet selvitetään työeh- tosopimuksen neuvottelujärjestyksen mukaisesti.

5. Sairastumisesta tulee tehdä ilmoitus lähimmälle esimiehelle ennen työvuoron alkua, milloin se on mahdollista

Työntekijän tulee ilmoittaa sairastumisestaan lähimmälle esimie- helleen tai työnantajan ilmoittamalle muulle henkilölle jo ennen työvuoron alkua, milloin se olosuhteet huomioon ottaen on mah- dollista.

Tähän liittyvät menettelytavat työnantajan tulee saattaa työnte- kijöiden tietoon.

Ajoissa tehty ilmoitus on tärkeä sen vuoksi, että työpaikalla jo työvuoron alkaessa tiedetään, onko joku mahdollisesti poissa ja mi- ten poissaolotapauksessa työt sinä päivänä järjestetään.

6. Työnantajan ja luottamusmiesten tulee ohjata työntekijöitä työehtosopimuksen säännösten oikeaan noudattamiseen ja pyrkiä ehkäisemään väärinkäytöksiä

Työnantajan ja luottamusmiesten tulee yhdessä pyrkiä ohjaamaan työntekijöitä työehtosopimuksen sairausajanpalkkaa koskevien määräysten oikeaan noudattamiseen.

Perehdyttämisen yhteydessä uusille työntekijöille tulee antaa asiaa koskevaa valistusta ja ohjausta.

Sekä työnantaja- että työntekijäpuolen edun mukaista on sairas- poissaolojen saaminen mahdollisimman vähäisiksi. On suositelta- vaa, että paikalliset osapuolet yhdessä seuraavat työpaikan sairaus- poissaolojen kehitystä ja tarvittaessa etsivät keinoja niiden ennalta ehkäisemiseksi ja vähentämiseksi.

7. Työkyvyn ylläpito ja sairauspoissaolojen hallinta

Yrityksissä voidaan työterveyshuoltoa apuna käyttäen sopia me- nettelytavoista, joilla ylläpidetään työntekijöiden terveyttä ja toi- mintakykyä. Tavoitteena on työkyvyn ylläpitäminen, työssä jaksa- minen ja sairauspoissaolojen vähentäminen.

TES

II Ei oikeutta palkkaan työkyvyttömyysajalta

1. Työkyvyttömyyttä ei korvata, mikäli työntekijä on aiheuttanut työkyvyttömyytensä tahallisesti, rikollisella toiminnallaan, kevyt- mielisellä elämällään tai muulla törkeällä tuottamuksella.

2. Työnantajalla ei ole velvollisuutta korvata työkyvyttömyyttä, joka aiheutuu muualla tehdystä ansiotyöstä.

III Palkanmaksujakson pituus

1. Sairausajan palkkaa maksetaan toisen sellaisen työkyvyttö- myyspäivän alusta lukien, joka työssä oltaessa olisi ollut työn- tekijän työpäivä.

2. Sairausajan palkka maksetaan kuitenkin ensimmäisen työ- päivän alusta lukien, jos työntekijän työsuhde on ennen sairauden alkua jatkunut yhdenjaksoisesti vähintään vuoden tai jos työkyvyt- tömyys kestää sairastumispäivän jälkeen yli sairausvakuutuksen karenssiajan (9 arkipäivää).

3. Sairastumisen tai tapaturman sattuessa kesken työvuoron maksetaan varsinainen palkka työvuoron loppuun.

4. Tapaturmasta ja ammattitaudista aiheutuneen työkyvyttö- myyden ajalta maksetaan palkkaa ensimmäisen sellaisen työkyvyt- tömyyspäivän alusta lukien, joka olisi ollut työntekijän työpäivä.

5. Työkyvyttömyysajan palkanmaksun kesto määräytyy työnte- kijän ennen työkyvyttömyyden alkamista jatkuneen yhdenjaksoi- sen työsuhteen keston perusteella.

Sairausajan palkkaa maksetaan seuraavanpituisen ajanjakson työpäiviltä:

työsuhteen kesto ajanjakso

• alle kaksi viikkoa -

• yli kaksi (2) viikkoa

mutta alle yksi (1) kuukausi sairausvakuutuksen

karenssiaika

• yli yksi (1) kuukausi

mutta alle kolme (3) vuotta 28 kalenteripäivää

• yli kolme (3) vuotta

mutta alle viisi (5) vuotta 35 kalenteripäivää

• yli viisi (5) vuotta

mutta alle kymmenen (10) vuotta 42 kalenteripäivää

• yli kymmenen (10) vuotta

tai kauemmin 56 kalenteripäivää

Tapaturma-ajan palkkaa maksetaan seuraavanpituisen ajanjak- son työpäiviltä:

työsuhteen kesto ajanjakso

• alle kolme (3) vuotta 28 kalenteripäivää

• yli kolme (3) vuotta

mutta alle viisi (5) vuotta 35 kalenteripäivää

• yli viisi (5) vuotta

mutta alle kymmenen (10) vuotta 42 kalenteripäivää

• yli kymmenen (10) vuotta

tai kauemmin 56 kalenteripäivää

IV Työkyvyttömyysajalta maksettavan palkan määrä

1. Aikatyössä palkka on työntekijän kesken olevan työn perusteella taikka muutoin määräytyvä tuntipalkka ilman työajasta johtuvia li- siä.

2.Tuotantopalkkiotyössä palkka on perusosa lisättynä keski- määräisellä tuotantopalkkio-osuudella.

3. Urakkatyössä palkka on kesken olevan urakan keskituntiansio niin kauan kuin urakka on kesken. Mikäli työkyvyttömyys urakan päätyttyä edelleen jatkuu, muuttuu palkka työntekijän ennen urak- kaa voimassa olleeksi palkaksi.

4. Työkyvyttömyyden johtuessa sairaudesta maksettava palkka on enintään 16,01 € (1.6.2015 lukien 16,07 €) tunnilta sairausva- kuutuksen karenssiajalta (9 arkipäivää) ja 20,04 € (1.6.2015 lukien 20,11 €) tunnilta työkyvyttömyyden palkalliselta loppujaksolta. Työkyvyttömyyden johtuessa tapaturmasta tai ammattitaudista maksetaan työntekijän palkka täysimääräisesti.

V Vähennykset työkyvyttömyyden ajalta maksettavasta palkasta

1. Työnantajalla on oikeus saada palautuksena se korvaus, minkä työntekijä saa saman työkyvyttömyyden takia samalta ajanjaksolta päivärahaa taikka siihen verrattavaa muuta korvausta lain tai sopi- muksen perusteella, ei kuitenkaan enempää kuin työkyvyttömyys- ajan palkkana maksamansa määrän. Mikäli korvaus on maksettu suoraan työntekijälle, työnantajalla on oikeus vähentää tämä määrä maksettavasta työkyvyttömyysajan palkasta.

TES

2. Työnantajalla ei kuitenkaan ole oikeutta saada palautuksena em. korvausta tai vähentää sitä maksamastaan työkyvyttömyysajan palkasta, mikäli korvaus maksetaan työntekijälle hänen kokonaan tai osaksi itse kustantamansa vapaaehtoisen vakuutuksen perus- teella.

3. Jos päivärahaa tai siihen verrattavaa korvausta ei työntekijästä itsestään johtuvista syistä makseta tai jos se maksetaan vähäisem- pänä kuin mihin hänellä lain mukaan olisi ollut oikeus, on työn- antajalla oikeus vähentää työkyvyttömyysajan palkasta se päivä- raha tahi sen osa, mikä työntekijän laiminlyönnin johdosta on jäänyt suorittamatta.

VI Erityistilanteet

Työkyvyttömyyden uusiutuminen

1. Työkyvyttömyyden uusiutumisella tarkoitetaan samasta pe- rusteesta aiheutuvan työkyvyttömyyden alkamista enintään 30 päivän kuluessa siitä, kun työntekijälle on maksettu työkyvyttö- myysajan palkkaa tai sairauspäivärahaa. Tällaisessa tapauksessa työkyvyttömyysajan palkanmaksun kesto määräytyy ensimmäisen samasta perusteesta aiheutuneen työkyvyttömyyden alusta lukien.

2. Työkyvyttömyyden uusiutumistapauksessa aloitetaan työky- vyttömyysajan palkan maksu heti ensimmäisen sellaisen työpäivän alusta lukien, joka olisi ollut työntekijän työpäivä (ei karenssipäi- vää), mikäli palkallinen työkyvyttömyysajan ajanjakso ei ole en- nättänyt aiemmin jo täyttyä.

3. Mikäli uusiutumiseen kuluu yli 30 päivää siitä päivästä, jolloin työntekijälle on viimeksi suoritettu sairauspäivärahaa tai työkyvyttö- myysajan palkkaa, menetellään työkyvyttömyysajan palkan maksa- misen suhteen niin kuin kyseessä olisi uusi työkyvyttömyys.

Äkillinen hammassairaus

4. Jos äkillinen hammassairaus aiheuttaa työkyvyttömyyden ja vaatii hoitotoimenpiteitä saman päivän tai saman työvuoron aikana, mak- saa työnantaja työntekijälle hoitotoimenpiteen ajalta palkan, ei kui- tenkaan enemmän kuin 16,01 € (1.6.2015 16,07 €) tunnilta. Työky- vyttömyys ja hoidon kiireellisyys osoitetaan hammaslääkärin anta- malla todistuksella.

5. Oikeus korvaukseen edellyttää, että työntekijän työsuhde on ennen työkyvyttömyyttä kestänyt vähintään kahden viikon ajan.

Alle 10-vuotiaan lapsen sairastuminen

6. Työntekijän alle 10-vuotiaan lapsen sairastuessa äkillisesti makse- taan työntekijälle tämän pykälän sairausajan palkkaa koskevien määräysten mukaisesti korvaus lapsen hoidon järjestämiseksi tai hoitamiseksi välttämättömästä lyhyestä tilapäisestä poissaolosta. Korvauksen maksamisen edellytyksenä on, että molemmat vanhem- mat ovat ansiotyössä ja että poissaolosta annetaan työehtosopimuk- sen sairausajan palkan maksamista koskevien määräysten mukaan selvitys sekä että työntekijän työsuhde on kestänyt vähintään kahden viikon ajan. Edellä sanottua sovelletaan myös yksinhuoltajiin ja sa- massa taloudessa asuviin puolison lapsiin.

7. Saman sairauden johdosta korvausta maksetaan vain toiselle vanhemmista. Korvaus sairaan lapsen hoidon järjestämiseksi tai hoitamiseksi välttämättömästä lyhyestä tilapäisestä poissaolosta maksetaan myös siinä tapauksessa, että toinen vanhempi on estynyt hoitamasta sairasta lasta sairauden, opiskelun tai toisella paikka- kunnalla asumisen taikka siihen verrattavan pysyvän oleskelun vuoksi ja esteestä on toimitettu pyydettäessä työnantajan hyväksy- mä selvitys.

Vaikeasti sairaan lapsen hoito ja kuntoutus

8. Työntekijällä, jonka oma tai samassa taloudessa elävä puolison lapsi sairastaa valtioneuvoston sairausvakuutuslain täytäntöön- panosta antaman asetuksen (1335/04) 4 §:n tarkoittamaa vaikeaa sairautta, on oikeus olla poissa työstä osallistuakseen sairausva- kuutuslain (1224/04) 10 luvussa tarkoitettuun lapsensa hoitoon, kuntoutukseen tai hoidon opastukseen sovittuaan poissaolosta etu- käteen työnantajan kanssa.

Syöpäsairauden aiheuttama hoito

9. Työntekijällä on oikeus tämän pykälän sairausajan palkkaa kos- kevien määräysten mukaiseen sairausajan palkkaan syöpäsairau- den edellyttämän hoitotoimenpiteen aiheuttaman työkyvyttö- myyden ajalta.

TES

35 § Lääkärintarkastukset

1. Lakisääteiset terveystarkastukset

Työnantaja maksaa työntekijälle korvauksen ansionmenetyksestä lakisääteiseen työterveyshuoltoon kuuluvissa terveystarkastuksis- sa sekä niihin liittyvissä matkoissa menetettyjä säännöllisiä työtun- teja vastaavalta ajalta.

Työntekijälle, joka lähetetään em. lakisääteiseen työterveys- huoltoon kuuluviin tutkimuksiin tai määrätään tällaisessa tarkas- tuksessa jälkitarkastukseen, suorittaa työnantaja myös korvauksen välttämättömistä matkakustannuksista. Mikäli tutkimukset tai jäl- kitarkastus tehdään muulla paikkakunnalla, maksaa työnantaja myös päivärahan siten kuin työehtosopimuksessa määrätään.

Mikäli tarkastus tapahtuu työntekijän vapaa-aikana, maksetaan työntekijälle korvauksena ylimääräisistä kuluista 15,00 €.

2. Muut lääkärissä käynnit

Ansionmenetys korvataan seuraavilla edellytyksillä:

1. Kyseessä on sairastumis- tai tapaturmatapaus, jossa on välttämä- töntä päästä lääkärintarkastukseen työaikana. Tällaisina tilanteina pidetään

• sairastumista tai tapaturmaa, jonka vuoksi on päästävä nopeasti lääkäriin, taikka

• tilannetta, jolloin vastaanottoaikaa ei ole saatavissa työajan ul- kopuolella kohtuullisen ajan (esim. normaalitapauksessa vii- kon) kuluessa.

Lääkärintarkastus on järjestettävä työajan tarpeetonta menetys- tä välttäen.

2. Työntekijän on esittävä hyväksyttävä selvitys lääkärintarkas- tuksessa käynnistä (esim. lääkärintodistus tai lääkärinpalkkiokuit- ti) sekä muissa kuin kiireellisissä tapauksissa selvitys siitä, ettei hän ole voinut saada vastaanottoaikaa työajan ulkopuolella.

Pyydettäessä työntekijän on esitettävä selvitys tarkastuksen kes- tosta odotus- ja kohtuullisine matka-aikoineen.

3. Työntekijän on ilmoitettava työaikana tapahtuvasta lääkärin- tarkastuksesta työnantajalle etukäteen. Jos ilmoitusta ei ylivoimai-

sen esteen takia voida etukäteen tehdä, on ilmoitus tehtävä välittö- mästi, kun se on mahdollista.

Ansionmenetystä ei kuitenkaan korvata:

1. Mikäli työntekijä saa lääkärintarkastuksen ajalta työkyvyttö- myysajan palkkaa tai kyse on sairausajan palkkamääräysten mu- kaisesta karenssipäivästä.

2. Xxxxxxx sairaus tai tapaturma on johtunut työntekijän omasta törkeästä tuottamuksesta tai tahallisuudesta.

Jos edellä mainitut korvattavuuden edellytykset täyttyvät, korvataan ansionmenetys seuraavien lääkärintarkastusten osalta:

1. Uusi tai uusiutuva sairaus

• Sellaisen lääkärintarkastuksen ajalta, jossa todetaan työntekijän sairaus.

• Lääkärin tutkimustoimenpiteestä johtuneen, enintään vuoro- kauden kestävän työkyvyttömyyden ajalta.

• Xxxxxxx työntekijä sairausoireiden vuoksi on otettu sairaalaan tarkkailtavaksi tai tutkittavaksi.

2. Aikaisemmin todettu sairaus

• Kroonisen sairauden edellyttämän lääkärintarkastuksen ajalta silloin, kun kyseessä on ao. erikoisalan lääkärin suorittama tar- kastus hoidon määrittelemiseksi (ml. määräys apuvälineen esim. silmälasien hankkimiseksi).

• Sairauden olennaisesti pahentuessa, minkä vuoksi työntekijän on ollut tarpeen hakeutua lääkärintarkastukseen.

• Muun aikaisemmin todetun sairauden hoidon määrittelemiseksi tarpeellisen lääkärintarkastuksen ajalta vain, jos lääkärinpalve- luja ei ole saatavissa työajan ulkopuolella.

3. Laboratorio- ja röntgentutkimukset

• Korvattavaan lääkärintarkastukseen välittömästi liittyvän la- boratorio-, röntgen- tai siihen rinnastettavan tutkimuksen ajal- ta. Tutkimuksen tulee olla lääkärin määräämä ja siten osa tar- kastusta.

• Erillisen em. tutkimuksen ajalta aiheutuva ansionmenetys kor- vataan vain, jollei tutkimusta ole mahdollista suorittaa työajan ulkopuolella tai jos sairaus edellyttää tutkimuksen suorittamista ainoastaan tiettynä vuorokaudenaikana.

TES

4. Raskauteen liittyvät lääkärintarkastukset ja tutkimukset

• Sairausvakuutuslain mukaisen äitiysrahan saamisen edellytyk- senä olevan lääkärin tai terveyskeskuksen todistuksen hankki- miseksi välttämättömän tarkastuksen ajalta.

3. Korvausten palkkaperuste

Pykälässä mainitut korvaukset ansionmenetyksestä suoritetaan sa- moin palkkaperustein kuin sairausajan palkka.

36 §

Äitiys- ja isyysvapaa

Työntekijälle, jonka työsuhde on jatkunut vähintään 6 kuukautta ennen lapsen syntymää, maksetaan hänen äitiysvapaansa ajalta 56 ja isyysvapaansa ajalta 6 sairausvakuutuslain mukaisen arkipäivän pituisen kalenteriajanjakson työtuntijärjestelmän mukaisilta työ- päiviltä laskettava työntekijän palkan ja sairausvakuutuslain mu- kaisen äitiys- tai isyyspäivärahan tai siihen verrattavan muun lain tai sopimuksen perusteella tulevan korvauksen välinen erotus työ- sopimuslain 4 luvun 1 §:n mukaisen äitiys- tai isyysvapaan alka- mispäivästä lukien.

Jos uusi äitiysvapaa alkaa edellisen perhevapaan aikana siten, että työntekijä ei palaa välillä työhön, työnantajalla ei ole 1 mo- mentissa mainittua palkanmaksuvelvollisuutta uuden äitiysva- paan osalta.

37 § Suojavaatetus ja suojavälineet

1. Työnantaja antaa työntekijän käyttöön työtehtäviin soveltuvat haalarit tai takin ja housut sekä turvajalkineet. Suojavaatteita anne- taan keskimäärin kahdet ja turvajalkineita yhdet vuodessa, ellei olosuhteista tai käyttötarpeesta johtuen muu menettely ole perus- teltua (esimerkiksi suojavaatetuksen poikkeavan voimakas tai vä- häinen kuluminen, turvajalkineiden vähäinen käyttötarve).

Työnantajan harkinnassa on, minkälaiset suojavaatteet ja turva- jalkineet hän katsoo tarkoituksenmukaisemmiksi ja kuinka niiden jako käytännössä suoritetaan. Suojavaatetuksen ja turvajalkineiden tulee olla kuhunkin vuodenaikaan sopivat. Suojavaatteet ja turvajal- kineet ovat työnantajan omaisuutta. Saadessaan uudet suojavaatteet

tai turvajalkineet työntekijän on palautettava entiset työnantajalle. Samoin työsuhteen päättyessä työntekijän on palautettava hallussaan olevat suojavaatteet ja turvajalkineet. Työntekijä huolehtii itse suoja- vaatteiden ja turvajalkineiden kunnossa- ja puhtaanapidosta.

Työnantaja voi pääluottamusmiehen tai työsuojeluvaltuutetun kanssa paikallisesti sopia yrityskohtaisesta menettelystä, jolla ne työntekijät, jotka haluavat turvajalkineet omakseen, osallistuvat niiden hankintakustannuksiin.

2. Työnantaja luovuttaa työntekijän käyttöön suojakypärän alus- suojuksen (kypärämyssy). Sen tulee suojata päätä kylmyydeltä ja vedolta. Työntekijä huolehtii myssyn puhtaanapidosta. Työsuhteen lakatessa työntekijän tulee palauttaa kypärämyssy työnantajalle.

3. Työnantaja antaa öljyttyjen suurmuottien puhdistus- ja öljy- ämistöitä suorittaville työntekijöille käytettäväksi öljyä lä- päisemättömän suojapuvun sekä tervaus- ja pikeämistöitä suoritta- valle työntekijälle muuta vaatetusta suojaavan suojapuvun ja be- tonimiesten käyttöön sadepuvut.

4. Työnantaja hankkii tarkkuutta vaativissa tehtävissä työsken- televille työn niin vaatiessa optisesti hiotut suojalasit, mikäli työter- veyshuolto on todennut ne tarpeelliseksi.

5. Työnantaja hankkii optisesti hiotut häikäisyn estävät suojala- sit niitä työssään tarvitseville, ellei häikäisyvaaraa muutoin voida torjua (esim. asentamalla työkoneisiin häikäisysuojakalvot).

6. Työnantaja hankkii huomioväriset turvavaljaisiin integroidut työkaluliivit niitä työssään tarvitseville.

38 § Erinäiset suojat

1. Rakennustyömaiden henkilöstötilat tulee järjestää työminis- teriön päätöksen (977/94) rakennustyömaiden henkilöstötiloista mukaisesti. Työministeriön päätöstä noudatetaan tämän työeh- tosopimuksen osana.

Pöytäkirjamerkintä:

Edellisessä kappaleessa mainitun päätöksen rikkomisesta voidaan vaatia työtuomioistuimessa hyvityssakkoseuraamuksia vain jos työsuojeluvaltuutettu tai luottamushenkilö on tehnyt puutteista il- moituksen työnantajalle ja toimivaltaiselle työsuojelutarkastajalle eikä työnantaja ole korjannut puutteita viipymättä.

TES

2. Työkalusuojat

Työkalujen säilyttämistä varten on varattava riittävä, ruokailu- ja vaatesuojasta eristetty lukittava tila.

3. Vakuutusvelvollisuus ja vastuu työkaluista

Työnantaja vakuuttaa murron ja tulipalon varalta työntekijäin vaatteet ja työkalut, joiden arvosta sovitaan paikallisesti. Työnanta- jan työkalut on vietävä niille varattuun paikkaan, jolloin niistä vas- taa työnantaja.

Työnantaja vastaa myös työntekijäin työkaluista, milloin ne on säilytetty työkalusuojassa. Muun rikoksen kuin murron kautta ka- donneesta omaisuudesta ei työnantaja vastaa.

39 § Majoitus

1. Majoitustyömaalla tarkoitetaan tiettyä rakennushanketta var- ten perustettua tilapäismajoitusta. Työnantaja järjestää tässä sään- nöksessä mainitun majoituksen majoitustyömaalla maksutta.

2. Majoitus on järjestettävä niin, että eri työvuoroissa työskente- levät eivät häiritse toisten lepoa.

3. Huoneeseen majoitetaan enintään yksi henkilö. Asumistilaa on oltava kutakin majoitettavaa henkilöä kohden n. 10 m2.

4. Lyhytkestoisissa alle kuukauden kestävissä rakennus- tai asennusurakoissa voidaan poikkeuksellisesti samaan huoneeseen majoittaa kaksi henkilöä. Tällöin asumistilaa on oltava n. 13 m2.

5. Lukittavassa ikkunallisessa huoneessa tulee olla valaistus, työpöytä, selkänojallinen istuin, kiinteäpohjainen sänky sekä patja, tyyny ja peitto sekä liinavaatteet, jotka vaihdetaan kerran viikossa puhtaisiin ilman erillistä korvausta. Asumistilassa tulee olla lukitta- va, riittävän tilava säilytystila henkilökohtaisille tavaroille sekä vaatteille. Huoneessa tulee olla jääkaappi pakastelokerolla.

6. Majoitustilat ovat savuttomia. Majoitustiloissa tulee olla oles- kelutila, jossa kukaan ei majoittaudu. Oleskelutilassa on oltava riit- tävä määrä käsinojallisia nojatuoleja, sohvia ja sohvapöytä sekä tv-vastaanotin. Työnantaja huolehtii oleskelutilassa olevan tv- vas- taanottimen tv-luvan maksamisesta. Oleskelutilassa tulee olla maksuton internetyhteys. Oleskelutilassa tulee olla siivousvälineet henkilökohtaisten huoneiden siivoamista varten.

7. Majoitustiloissa tulee olla keittiö, joka on varusteltu seuraa- vasti: juokseva kylmä ja kuuma vesi, riittävillä ruuanvalmistus- ja ruokailuastioilla sekä ruokailuvälineillä varustettu astia- ja kuiva- tuskaappi, kuiva-ainekaappi, jääkaappi, pakastin, liesi, astian- pesukone, mikroaaltouuni, kahvinkeitin ja vedenkeitin.

8. Keittiössä tai sen yhteydessä on oltava ruokailutila, jossa on riittävästi pöytiä ja selkänojallisia istuimia.

9. Majoitustiloissa tulee olla yksi vesikäyttöinen wc kolmea henkilöä kohden ja yksi suihku kylmällä ja kuumalla vedellä kuutta henkilöä kohden. Majoitustilojen läheisyydessä tulee olla erillinen sauna ja sen yhteydessä peseytymistila suihkulla ja yksi pyykin- pesukone kahdeksaa henkilöä kohden sekä tarkoituksenmukainen pyykin kuivatustila.

10. Majoitustyömaalla, jossa on majoitettu vähintään 25 työnte- kijää, tulee tarpeen vaatiessa olla yllä mainittujen tilojen, kalustei- den ja tarvikkeiden lisäksi, ruokalanpitäjän käyttöön tarkoitettu, tarkoituksenmukaisesti varustettu keittiö sekä ruokailua varten va- rattu sisustettu huonetila.

11. Työnantaja huolehtii kaikkien yhteisten tilojen siivouksesta päivittäin sekä kohdassa 5 mainitun tilan siivouksesta kerran vii- kossa ilman erillistä korvausta.

40 § Ryhmähenkivakuutus

Työnantajan on otettava työntekijöilleen ryhmähenkivakuutus sellaisena kuin sen kulloinkin keskusjärjestöt (EK/SAK) ovat sopi- neet. Vakuutuksen perusteella vakuutuksen antanut yhtiö maksaa vakuutetun työntekijän kuoltua keskusjärjestöjen kulloinkin sopi- man summan. Edunsaajana on keskusjärjestöjen välisen sopimuk- sen perusteella työntekijän puoliso ja lapset.

Tarkempia tietoja ryhmähenkivakuutuksen kulloisestakin sisäl- löstä saa allekirjoittaneista liitoista, ryhmähenkivakuutuspoolin jä- senyhtiöistä sekä korvausasioita käsittelevästä Retro Henkivakuu- tus Oy:sta, os. Xxxxxxxxx 00 X, 00000 Xxxxxxxx, xxx 020 7631 690.

TES

VII TYÖEHTOSOPIMUKSEN NEUVOTTELUJÄRJESTYS JA VOIMASSAOLO

41 § Neuvottelujärjestys

Rakennuskohteessa syntynyt erimielisyys pyritään ratkaise- maan työpaikkatasolla. Mikäli tässä ei onnistuta, kiistanalainen asia siirretään yritys- tai alueyksikön työntekijöiden edustajan ja nimetyn yrityksen edustajan välisiin neuvotteluihin. Erimielisyys, jota ei yrityksessä saada ratkaistuksi, siirretään liittojen piiriyhdis- tysten ja aluejärjestöjen sekä tarvittaessa edelleen liittojen välisiin neuvotteluihin.

Osallisliittojen asiamiehillä, toimitsijoilla tai muilla niiden ni- meämillä edustajilla on oikeus työehtosopimuksen soveltamista koskevissa asioissa käydä työpaikoilla sovittuaan tarkoitukseen so- pivasta ajasta paikalla olevan tai muutoin työmaasta vastaavan asian- omaisen työnantajan edustajan kanssa.

42 § Voimassaolo

Tämän työehtosopimuksen määräykset tulevat voimaan 20.3.2014 ja ovat voimassa 29.2.2016 asti.

Helsingissä 20. päivänä maaliskuuta 2014

Talonrakennusteollisuus ry Rakennusliitto ry

SOPIMUS RAKENNUSALAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN

ALLEKIRJOITTAMISESTA JA TÄYTÄNTÖÖNPANOSTA

Aika 20.3.2014

Paikka Rakennusliitto ry, Helsinki Läsnä Talonrakennusteollisuus ry:

Xxx Xxxxxxxx

Xxxxx Xxxxxxxxxxx

Rakennusliitto ry:

Xxxxx Xxxxxxxxxx Xxxxxx Xxxxxx Xxxx Xxxxxxx

1 Voimassaolo

Tämä työehtosopimus tulee voimaan 20.3.2014 lukien. Sopi- muskausi päättyy 29.2.2016. Osapuolten yhteinen tarkoitus on, että sopimuskautta jatketaan sen jälkeen yhdellä vuodella, mikäli kol- mannen vuoden palkankorotuksesta päästään yksimielisyyteen 30.11.2015 mennessä.

2 Teknisen muurauksen alan työehdot

Työehtosopimuksen 1 §:n 1 kohtaa sovellettaessa Talonraken- nusteollisuus ry:n piiriyhdistysten jäsenyrityksillä tarkoitetaan myös Teollisuuden Muurausurakoitsijat ry:n jäsenyrityksiä.

Teknisen muurauksen alalla sovelletaan lisäksi 26.3.2009 alle- kirjoitettua liitettä.

Palkankorotukset 2014

3

TES

Palkkaratkaisu

Vuonna 2014 palkkoja korotetaan 1.5.2014 jälkeen lähinnä alkavan palkanmaksukauden alusta.

Aikapalkat

Yleiskorotus on 12 senttiä, joka maksetaan kaikille työntekijöille.

Uudet palkkaryhmittelyn mukaiset tuntipalkat ovat: ryhmä uusi RMP/t

I 9,79 €

II 11,14 €

III 12,29 €

IV 13,63 €

V 14,90 €

VI 16,01 €

Urakkapalkat

Kesken olevissa urakoissa palkkoja korotetaan 12 senttiä tunnilta urakan jäljellä olevassa osassa.

Urakkahinnoittelun hintoja korotetaan 0,7 %.

Urakkahinnoittelua korotettaessa pidetään laskentaperusteena aina edellisen vuoden pyöristämättömiä urakkahintoja.

Rahamääräiset lisät

Rahamääräisiä lisiä korotetaan 1,1 %.

Työntekijöiden erilliskorvaukset

Työntekijöiden edustajien erilliskorvauksia korotetaan koko sopi- muskaudelle 5 %:lla. Työntekijöiden edustajien erilliskorvauksia ei koroteta vuoden 2016 palkankorotuksen yhteydessä.

Palkankorotukset 2015

Vuonna 2015 palkkoja korotetaan 1.6.2015 jälkeen lähinnä alkavan palkanmaksukauden alusta.

Aikapalkat

Yleiskorotus on 0,4 %, joka maksetaan kaikille työntekijöille.

Yleiskorotus lasketaan työntekijän työkohtaisesta palkasta. Työkohtainen palkka koostuu työntekijän palkkaryhmittelyyn pe- rustuvasta tuntipalkasta, henkilökohtaisesta palkanosasta ja työ- kohtaisesta lisästä. Yleiskorotus kasvattaa työntekijän henkilökoh- taista palkanosaa.

Uudet palkkaryhmittelyn mukaiset tuntipalkat ovat: ryhmä uusi RMP/t

I 9,83 €

II 11,18 €

III 12,34 €

IV 13,68 €

V 14,96 €

VI 16,07 €

Urakkapalkat

Kesken olevissa urakoissa palkkoja korotetaan 0,4 % tunnilta ura- kan jäljellä olevassa osassa.

Urakkahinnoittelun hintoja korotetaan 0,4 %.

Urakkahinnoittelua korotettaessa pidetään laskentaperusteena aina edellisen vuoden pyöristämättömiä urakkahintoja.

Rahamääräiset lisät

Rahamääräisiä lisiä ei koroteta vuonna 2015.

4 Työehtosopimuksen tekstimuutokset

Osapuolet ovat sopineet työehtosopimukseen tehtävistä teksti- muutoksista liitteessä 1 ilmenevällä tavalla. Sopimusmuutokset on merkitty tes-kirjassa reunaviivoilla.

5 Kesätyöntekijät

Osapuolten välillä 26.3.2009 allekirjoitettu koulutus- ja harjoit- telupaikkoja koskeva ohje uudistetaan olemaan voimassa nyt sovit- tavan työehtosopimuksen voimassaolon ajan.

TES

6 Kokeiluluontoiset määräykset liukuvasta työajasta

Liukuvalla työajalla tarkoitetaan menettelyä, jossa työntekijä voi sovituissa rajoissa määrätä itse työnsä päivittäisen alkamis- ja päättymisajankohdan. Liukuvan työajan käytöstä voidaan sopia paikallisesti. Sopimus on tehtävä kirjallisesti ja siitä on ilmettävä kiinteä työaika, päivittäisen työajan xxxxxxxxxxx eli työajan aikai- sin alkamisajankohta ja myöhäisin päättymisajankohta sekä sään- nöllisen työajan ylityksen ja alituksen enimmäiskertymät. Vuoro- kautista työaikaa voidaan tällaisella sopimuksella lyhentää tai pi- dentää enintään kaksi tuntia. Samoin säännöllisen työajan ylitysten enimmäiskertymä on enintään + 10 tuntia ja alitusten enimmäisker- tymä enintään – 10 tuntia. Lisäksi on otettava huomioon liukuvaa työaikaa koskevat työaikalain määräykset.

7 Torninosturinkuljettajan työkohtainen lisä

Torninosturinkuljettajan työkohtainen lisä on aina vähintään nosturin korkeus (= kiskosta puomin alapintaan) + puomin pituus (=rungon keskeltä puomin kärkeen) kertaa 0,064 euroa.

8 Kulunseurantatietojen käyttö rakennusalalla

Verotusmenettelylaki ja Työturvallisuuslaki muuttuvat 1.7.2014. Muutokset koskevat erityisesti rakennusalaa. Päätoteuttaja on laki- muutoksen myötä velvollinen pitämään yhteisellä rakennustyö- maalla (työmaa) työskentelevistä henkilöistä kirjallista luetteloa ja ilmoittamaan kuukausittain työntekijöiden tiedot Verohallinnolle. Jokaisen työmaan työnantajan on puolestaan ilmoitettava pääto- teuttajalle omien työntekijöidensä tiedot.

Lakimuutosten johdosta työmailla tullaan ottamaan yhä laajem- min käyttöön sähköisiä kulunvalvonta- ja -seurantavälineitä, joiden avulla sekä luetteloiden pitäminen että ilmoitusten teko helpottuu.

Otettaessa työmaalla käyttöön sähköinen kulunvalvonta- ja seu- rantajärjestelmä, Rakennusteollisuus RT ry ja Rakennusliitto ry to- teavat seuraavaa:

Työnantajalla ja päätoteuttajalla on lakiin perustuva velvollisuus kerätä, pitää hallussaan ja ilmoittaa Verohallinnolle sen edellyttämät tiedot. Verohallinto suosittelee ilmoittamaan myös työntekijöiden tuntitiedot. Työnantaja tai päätoteuttaja ei tarvitse tietojen keräämis- tä tai luovuttamista varten työntekijältä tai tämän työnantajalta eril- listä lupaa. Päätoteuttajan tulee huolehtia siitä, että kerättyjä tietoja käsittelevät vain sellaiset henkilöt, joiden työtehtäviksi se on annettu.

Päätoteuttaja voi luovuttaa sähköisen kulunvalvonnan – tai seu- rannan tietoja työmaan ali- ja sivu-urakoitsijoille näiden työmaalla olevan työvoiman osalta. Luovutettavia tietoja voivat olla mm. työntekijän nimi, työnantaja sekä töiden päivittäinen aloitus- ja päät- tymisaika. Päätoteuttajan luottamusmiehillä, työsuojeluvaltuutetuil- la sekä yhteysmiehillä on oikeus saada vastaavat tiedot toimialueen- sa urakoitsijoista, työvoimaa vuokraavista yrityksistä sekä näiden henkilöstöstä.

Tekninen valvonta kuten kulunvalvonta ja kulunseuranta kuulu- vat yhteistoimintalain tarkoittaman yhteistoimintamenettelyn pii- riin ja sen käyttöönotossa on meneteltävä lain mukaisesti. Kun tek- nisen valvonnan yhteydessä kerätään työntekijöitä koskevia tietoja, yhteistoimintaneuvotteluissa on käsiteltävä myös tietojen keräämi- sen periaatteet ja käytännöt. Sopijaosapuolet suosittelevat, että ku- lunvalvonnan ja kulunseurannan sekä työntekijöitä koskevien tieto- jen keräämisen periaatteista ja käytännöistä keskustellaan myös niis- sä yrityksissä, jotka kokonsa puolesta eivät kuulu YT-lain sovelta- misalan piiriin.

Työmaan henkilöluettelon pitäminen ja Verohallinnolle tehtävä ilmoitus edellyttävät tietoa työmaalla olevista henkilöistä ja mah- dollinen sähköinen järjestelmä on tarpeen työmaalle saapumisen ja sieltä poistumisen valvontaa varten. Työmaan sisällä tapahtuvan tai muun valvonnan tarpeellisuus on harkittava erikseen. Työntekijät ovat velvollisia kirjaamaan työmaalle saapumisensa ja poistumi- sensa sähköiseen kulunvalvonta- tai seurantajärjestelmään. Kulun- valvonta- tai seurantajärjestelmä on oltava käytössä aina kun työ- maalla työskennellään, myös iltaisin ja viikonloppuisin. Kesken työpäivän pidettävien taukojen kirjaaminen ei ole Verohallinnolle kerättävien tietojen kannalta tarpeellista.

TES

Jos sähköinen kulunvalvonta- tai seurantajärjestelmä edellyttää henkilökohtaisten välineiden hankkimista, työnantaja maksaa niis- tä aiheutuvat ylimääräiset kustannukset.

Kulunvalvontatietoja ei voida sellaisenaan käyttää yksinomaise- na palkanmaksun perusteena. Osapuolet suosittelevat, että yritykses- sä käsitellään etukäteen kulunvalvonnan käyttöä työaikaseurannassa ja sovitaan, miten menetellään mahdollisten työajan ylitysten ja ali- tusten suhteen.

9 Käytännöstä poikkeavat työajat

Xxxxxx toimivien yritysten palveluksessa olevien työntekijöiden työsopimuksissa työpäivät ja työtunnit määritellään siten, että työntekijä tietää etukäteen kuluvan ja seuraavan tilikauden työpäi- vät ja työtunnit.

10 Kehityskeskustelu vuosittain

Liitot suosittelevat, että yrityksissä käydään kehityskeskustelut kerran vuodessa. Yrityksissä sovitaan kehityskeskustelun sisällös- tä (kehityskeskustelut ovat esimiehen ja alaisen välisiä, alaisen työ- tä, työtilannetta, osaamista, työssä jaksamista yms. koskevia sään- nöllisin välein käytäviä keskusteluja).

11 Työryhmät

Osapuolet perustuvat työryhmän, joka seuraa torninostureiden hissien osalta eurooppalaisen standardin valmistumista, ja tekee tältä pohjalta tarvittavat esitykset hissien asentamiseksi nostureihin.

Osapuolet perustavat työryhmän selvittämään laser-mittausvä- lineiden työturvallisuutta sekä uusien mittauslaitteiden ja atk-oh- jelmien aiheuttamaa mittamiehen lisäkoulutusta. Selvitystyö to- teutetaan 31.12.2014 loppuun mennessä.

Osapuolet perustavat työryhmän seuraamaan sähköisen kulun- valvonnan ja -seurannan käyttöönottoa yrityksissä.

Osapuolet selvittävät alakohtaisesti sopimuskauden aikana palkkaus-järjestelmien kehitystarpeet.

Osapuolet toimivat yhdessä sen puolesta, että tieto työntekijän työ- terveyskortista ja pätevyyksistä saadaan sisällytettyä Valtti -korttiin.

Rakennusalan urakkatyön lisäämistä, kehittämistä ja seurantaa varten perustettu yhteinen työryhmä jatkaa työtään. Työryhmä vas- taa urakkatyön edellytysten kaikinpuolisesta kehittämisestä. Liit- tojen yhteisenä tavoitteena on yritysten työmaatuottavuutta ja sitä kautta työntekijöiden ansiomahdollisuuksia parantavan urakka- työn lisääminen. Hinnoittelun kehittämisessä otetaan huomioon työmenetelmissä, materiaaleissa ym. tapahtuvat muutokset. Urak- katyöryhmä laatii lisäksi

• hinnoitteluesitykset sisäkattotyöhön

• hinnoittelujen kehitysesitykset sementtityöhön, elementtityöhön, muottityöhön, ovien ja ikkunoiden asennustyöhön, väliseinätyö- hön ja julkisivuverhoustyöhön uusien materiaalien ja rakenteiden osalta

• selvittää mahdollisuuksia uudistaa urakkatyömääräyksiä siten, että urakkatyön kiinnostavuus lisääntyy

• selvitystyö toteutetaan 31.12.2015 mennessä.

12 Matkakustannusten korvaaminen

Työehtosopimuksen ja tämän allekirjoituspöytäkirjan mukaista päivärahaa muutetaan verohallituksen vahvistaman verovapaan päivärahan suuruiseksi.

Työehtosopimuksen majoituskorvausta ja yöpymisrahaa muu- tetaan sopimuskauden aikana samalla prosentilla ja samoista ajan- kohdista kuin verohallitus muuttaa verovapaiksi katsottavien kor- vausten määriä.

Työehtosopimuksen 31 §:n mukaisia päivittäisiä työmatkakor- vauksia tarkistetaan 1.1.2015 ja 1.1.2016 lukien siten, että huomi- oon otetaan aikavälillä julkisten kulkuvälineiden hintatasossa ta- pahtuneet keskimääräiset muutokset.

TES

13 Työt ulkomailla

Liitot ovat yhtä mieltä siitä, että työehtosopimuksen 29 §:n mää- räyksiä sovelletaan myös niihin työntekijöihin, jotka komennus- miehinä tulleina siirtyvät suoraan toisen suomalaisen työnantajan palvelukseen solmimalla uuden kirjallisen sopimuksen, vaikka so- pimusta ei solmitakaan muodollisesti Suomessa.

Mikäli sopimuskauden aikana alkavien työkohteiden osalta ei erityisten kustannusten korvaamisesta päästä yhteisymmärryk- seen työehtosopimuksen 30 §:n 2 kohdan mukaisesti, maksetaan työntekijälle 39 euron suuruinen päiväraha asianomaisen maan valuuttana.

14 Pyöristyssääntö

Euromääriä pyöristettäessä palkkojen korotuksissa noudatetaan pyöristyssääntöä, jonka mukaan 50/100 senttiä tasoitetaan lähinnä alempaan ja 51/100 senttiä lähinnä ylempään senttilukuun.

Helsingissä 20.3.2014 TALONRAKENNUSTEOLLISUUS RY RAKENNUSLIITTO RY

SOPIMUS IRTISANOMISSUOJASTA JA LOMAUTTAMISESTA RAKENNUSALALLA

Allekirjoittaneet liitot ovat sopineet, että rakennus-, vedeneris- tys- lattianpäällystys-, maalaus ja teknisen muurauksen aloilla työskentelevien työntekijöiden työsuhdeturva ja siihen liittyvät menettelytavat määräytyvät tämän sopimuksen osana noudatetta- van työsopimuslain mukaan jäljempänä olevin poikkeuksin. Sopi- muksen 5 §:ssä on lisäksi poikettu siitä, mitä on säädetty yhteistoi- minnasta yrityksissä annetussa laissa yhteistoimintamenettelyn piiriin kuuluvista asioista sekä työsopimuslain 5 luvun 3 §:ssä ja 9 luvun 3 §:ssä selvitysvelvollisuuden piiriin kuuluvista asioista.

1 § Koeaika

Koeajan pituus on toistaiseksi voimassaolevissa tai vähintään 6 kuukautta kestävissä määräaikaisissa työsuhteissa enintään 3 kuu- kautta, ellei työnantaja järjestä työntekijälle työsopimuslain 1 lu- vun 4 §:ssä tarkoitettua koulutusta. Kuutta kuukautta lyhyemmissä määräaikaisissa työsuhteissa koeaika saa olla enintään puolet työ- sopimuksen kestoajasta.

Työsopimusta ei voi solmia koeajaksi silloin, kun työntekijä tu- lee 5 vuoden kuluessa saman työnantajan palvelukseen vastaavan kaltaisiin tehtäviin, missä hän on jo aikaisemmin ollut.

2 § Lomauttaminen

1. Lomautuksen alku voidaan sitoa tietyn työn valmistumiseen tai työkauden päättymiseen.

2. Työnantaja voi peruuttaa lomautusilmoituksen tai siirtää ker- ran lomautuksen toimeenpanoa tarvitsematta noudattaa uutta lo- mautusilmoitusaikaa. Ilmoitus peruutuksesta tai siirrosta on tehtä- vä viimeistään työn päättymispäivää edeltävänä työpäivänä.

3. Työnantaja ja työntekijä voivat sopia tilapäisestä työstä lo- mautuksen kestäessä, jolloin lomautus voi jatkua välittömästi työn tekemisen jälkeen ilman eri lomautusilmoitusaikaa.

RISS

4. Paikallista sopimista koskevia työehtosopimusmääräyksiä noudattaen voidaan solmia yritystä tai sen osaa koskevia lomautus- sopimuksia. Tällaisella sopimuksella voidaan poiketa työnantajan aloitteesta tapahtuvissa lomautuksissa työsopimuslain ja tämän so- pimuksen lomautusta koskevista määräyksistä.

3 § Irtisanominen

1. Irtisanoessaan työntekijän työnantajan on noudatettava vä- hintään seuraavia irtisanomisaikoja:

Työsuhde on jatkunut keskeytyksettä irtisanomisaika enintään 2 vuotta 2 viikkoa

yli 2 mutta enintään 4 vuotta 4 viikkoa

yli 4 mutta enintään 8 vuotta 8 viikkoa

yli 8 mutta enintään 12 vuotta 12 viikkoa

yli 12 vuotta 16 viikkoa

2. Työntekijän irtisanomisaika on 5 työpäivää.

3. Työsopimuksen lakkaaminen voidaan sitoa tietyn työn val- mistumiseen tai työkauden päättymiseen. Tällainen irtisanomisil- moitus on annettava siten, että irtisanomisesta työsuhteen lakkaa- miseen mennessä kuluu vähintään irtisanomisaika. Työsuhteen päättyminen täsmennetään viimeistään työsuhteen päättymistä edeltävänä työpäivänä.

4. Mikäli työsopimus on jo lomautusilmoituksen antamisen yh- teydessä ehdollisesti irtisanottu, lomautus ja työsuhde päättyvät ir- tisanomisilmoituksen mukaisesti, jos työnantaja ei 180 päivän ku- luessa xxxxxxxxxxx alkamisesta ole voinut järjestää työntekijälle tämän ammattitaitoa vastaavaa työtä tämän sopimuksen 6 §:n mu- kaisesti. Työsuhteen päättymisestä tulee lähettää työntekijälle il- moitus 180 päivän määräajan kuluttua. Työntekijällä on työsuhteen päättyessä oikeus vahinkonsa korvauksena irtisanomisajan palk- kaan siltä osin kuin hänen irtisanomisaikansa ylittää ilmoitusajan, jolla ehdollisesta irtisanomisesta ilmoitettiin.

5. Paikallista sopimista koskevia työehtosopimusmääräyksiä noudattaen voidaan sopia irtisanomisilmoituksen peruutuksesta tai irtisanomisen toimeenpanon siirtämisestä.

4 § Työkunnat

1. Xxxxxxx määrätystä työstä sopimuksen tehnyttä työkuntaa joudutaan sanotun työn vähenemisen vuoksi supistamaan, työnan- tajan tulee ilmoittaa työkunnan vähentämisestä ja vähennettävien lukumäärä ainakin 2 päivää ennen vähentämistä työkunnalle. Ellei työkunta ohjesääntönsä perusteella pääse sopimukseen siitä, ketä tai keitä vähennys koskee, työnantaja valitsee vähennettävät työn- tekijät lähinnä työkuntaa viimeksi tulleiden joukosta.

2. Työnantajan on esitettävä työkunnan jäseniksi työntarjoamis- tai takaisinottovelvoitteen piirissä olevia työntekijöitä.

Työntarjoamis- tai takaisinottovelvollisuudesta voidaan kuiten- kin poiketa, jos työkunta pitää poikkeamista tarkoituksenmukaise- na työkunnan muotoutumisesta johtuvan tai muun siihen rinnastet- tavan syyn vuoksi.

5 §

Työvoiman vähentämiseen liittyvät neuvottelut

1. Silloin, kun kyseessä on alalla tavanomainen työvoimatar- peen vaihtelu, tuotannollisin ja taloudellisin perustein toimeenpan- tavat lomautukset tai irtisanomiset eivät kuulu yhteistoimintalain mukaisten neuvotteluvelvoitteiden eivätkä työsopimuslain 5 luvun 3 §:n ja 9 luvun 3 §:n mukaisten selvitysvelvoitteiden piiriin.

Tällöin työnantajan tulee lomautus- tai irtisanomisilmoitusta antaessaan selvittää työntekijälle toimenpiteet perusteet, vaikutuk- set ja vaihtoehdot. Toimenpiteestä tulee ilmoittaa mahdollisimman pian työntekijää edustavalle luottamusmiehelle.

2. Yhteistoimintalakia ja työsopimuslain 5 luvun 3 §:ää ja 9 lu- vun 3 §:ää sovelletaan sen sijaan yrityksen tavanomaisesta toimin- nasta poikkeavaan päätökseen, jolla on henkilöstövaikutuksia pää- sääntöisesti useassa työkohteessa.

6 § Työntarjoamisvelvollisuus työsuhteen aikana

RISS

1. Työnantajan velvollisuus tarjota työtä toistaiseksi voimassa- olevassa työsuhteessa olevalle työntekijälle (myös lomautetulle) rajoittuu työkohteisiin, joissa työntekijä voi, paikkakunnalla ta- vanomaiset työmatkat huomioon ottaen, päivittäin käydä työssä va- kituisesta asunnostaan käsin.

Työntarjoamisvelvoitteen piiriin kuuluu myös työ, jonka teke- miseen työntekijä voidaan, hänen ammattitaitonsa, työkokemuk- sensa ja -kykynsä huomioon ottaen, rakennusalan luonteeseen ja yrityksen kokoon nähden tavanomaisin järjestelyin kouluttaa ja jota työnantaja kykenee koulutuksen päätyttyä tarjoamaan.

Paikallisesti sopien voidaan poiketa alle kahden viikon tilapäi- sen työn tarjoamisvelvollisuudesta.

2. Mikäli julkinen viranomainen on urakkasopimuksessa tai muutoin asettanut työvoiman käyttöä koskevia ehtoja, määräytyy työnantajan velvollisuus tarjota työtä työllistämisehtojen asettami- en rajoitusten mukaisesti.

3. Jos alaurakkaa tai alihankintaa koskeva sopimus joudutaan purkamaan ko. palvelua tarjoavan yrityksen palkkojen maksuky- vyttömyyden vuoksi, tilaajalla on oikeus ottaa alaurakoitsijan tai alihankkijan työntekijät määräaikaiseen työsuhteeseen suoritta- maan ko. työ valmiiksi omiin työntekijöihin kohdistuvan työntarjo- amisvelvoitteen tai 7 §:n mukaisen takaisinottovelvoitteen sitä es- tämättä.

4. Työnantaja voi ottaa oppisopimusoppilaita työsuhteeseen omiin työntekijöihin kohdistuvan työn tarjoamisvelvollisuuden tai 7 §:n takaisinottovelvollisuuden sitä estämättä, mikäli yrityksessä on näin YT-menettelyssä sovittu.

7 § Takaisinottaminen

Työsopimuslain 6 luvun 6 §:n mukainen määräaika lasketaan laista poiketen työnteon lopettamisesta. Tiedustelu- ja takaisinotto- velvollisuuden piirissä ovat tämän määräajan puitteissa ne työnte- kijät, joiden vakituinen asunto sijaitsee 6 §:n mukaisella etäisyydel- lä tarjolla olevasta työkohteesta.

8 §

Seuraamukset virheellisestä menettelystä

Menettelyä koskevien määräysten noudattamatta jättämisestä ei aiheudu työehtosopimuslain tarkoittamaa hyvityssakkoseuraamus- ta. Hyvityssakkoa ei voida tuomita työnantajalle myöskään sellais- ten velvollisuuksien rikkomisesta, josta voidaan tuomita vahingon- korvausta, korvausta tai hyvitystä.

9 § Sopimuksen voimassaolo

1. Tämän sopimuksen määräykset tulevat voimaan samanaikai- sesti työsopimuslain (HE157/2000) voimaantulon kanssa.

2. Tämä sopimus voidaan irtisanoa yhden (1) kuukauden ir- tisanomisajalla päättymään samaan aikaan työehtosopimuksen kanssa.

Helsingissä 22. päivänä joulukuuta 2000

RAKENNUSTEOLLISUUDEN KESKUSLIITTO KATTOLIITTO LATTIANPÄÄLLYSTEYHDISTYS

SUOMEN MAALARIMESTARILIITTO RAKENNUSLIITTO

RAKENNUSALAN TYÖNTEKIJÄIN VUOSILOMIA KOSKEVA TYÖEHTOSOPIMUS

VLS

1 § Soveltamisala

Maaliskuun 30 päivänä 1973 annetun vuosilomalain 16 §:n 2 kappaleen perusteella sovitaan noudatettavaksi toiselta puolen Suomen Rakennusteollisuuden Keskusliiton ja toiselta puolen Rakennusliiton välillä solmitun työehtosopimuksen piiriin kuulu- vien työntekijäin vuosilomista ja vuosilomakorvauksista seuraavia määräyksiä, joiden tarkoituksena on luoda edellytykset työntekijän lomanvietolle vuosilomalaissa tarkoitettuna lomakautena.

2 § Vuosiloman pituus

Työntekijän oikeus vuosilomaan ja loman pituus määräytyvät vuosilomalain mukaan.

3 § Vuosiloman antaminen

Vuosiloma annetaan ja siitä ilmoitetaan vuosilomalain mukai- sesti.

Osapuolet suosittavat kesälomien antamista heinäkuussa.

Samalla osapuolet suosittavat, että sellaiselle työntekijälle, jolla ei ole täyttä lomaoikeutta, annettaisiin, jos hän sitä pyytää, ylimää- räistä vapaata, kuitenkin niin, että se muodostaa yhdessä kesälo- man kanssa enintään neljän (4) viikon ja talviloman kanssa enin- tään yhden (1) viikon pituisen jakson.

Työntekijän tulee ilmoittaa halukkuudestaan ylimääräiseen va- paa-aikaan ennen ao. lomakauden alkamista tai työsuhteen alkaes- sa.

Mikäli työmaa tai yritys suljetaan vuosiloman ajaksi, ovat ne työntekijät, jotka eivät ole vuosilomalla tai edellisessä kappaleessa

tarkoitetulla ylimääräisellä vapaalla ja joita ei ole tilapäisesti sijoi- tettu käynnissä oleviin työkohteisiin, lomautettuina.

4 §

Palkan erääntyminen vuosiloman yhteydessä

Milloin työmaan tai yrityksen työntekijät ovat samanaikaisesti vuosilomallaan, on vuosiloman alkamista lähinnä oleva perjantai palkanmaksupäivä. Sisään jäänyt laskenta-ajan palkka maksetaan loman päättymistä lähinnä seuraavana perjantaina.

Xxxxxxx yllä mainitun työmaan tai yrityksen työntekijä ir- tisanoutuu työmaan lomajakson kestäessä, maksetaan hänen lop- putilinsä työmaan lomajakson päätyttyä viimeistään kolmannen työpäivän päättyessä.

5 § Lomaraha

Tässä sopimuksessa lomarahalla tarkoitetaan lomapalkan, lo- makorvauksen ja lomaltapaluurahan muodostamaa kokonaisuutta.

Lomarahan määrä on 18,5 % lomanmääräytymisvuonna työssä- olon ajalta maksetusta tai maksettavaksi erääntyneestä palkasta yli- ja hätätyöstä maksettu korvaus mukaan lukien. Kesken olevassa urakassa toimitetaan väliarvio. Koululaisten ja opiskelijoiden lo- maraha on 14,0 %. Xxxxxxxxx kertyy myös sairaus- ja tapatur- ma-ajalta maksetusta palkasta, enintään kuitenkin 75 työpäivää lo- manmääräytymisvuodessa, taikka jos työkyvyttömyys jatkuu yh- denjaksoisena lomanmääräytymisvuoden päättymisen jälkeen, enintään 75 työpäivää tätä sairautta tai tapaturmaa kohden.

Lomarahasta maksetaan kesälomaosuutta vastaava määrä (14

%) ennen kesäloman alkamista ja talvilomaosuutta vastaava määrä (4,5 %) ennen talviloman alkamista. Työsuhteen päättyessä työnte- kijälle maksetaan lopputilin yhteydessä siihen mennessä ansaittu lomaraha kokonaisuudessaan.

Pöytäkirjamerkintä:

Xxxxxxxxx ei saa edes lyhytaikaisissa työsuhteissa sisällyttää aika- palkkoihin tai urakkahintoihin.

Työntekijällä, joka työsuhteensa kestäessä on ollut työssä vä- hemmän kuin neljänätoista (14) päivänä, ei ole oikeutta lomara-

haan, jos hän itse päättää työsuhteensa tai jos työnantaja purkaa hä- nen työsuhteensa työsopimuslain 8 luvun 1 §:n nojalla.

5 a §

Xxxxxxxx perhevapaan ajalta

VLS

Perhevapaiden ajalta (erityisäitiys-, äitiys-, isyys- tai vanhem- painvapaan) työntekijälle kertyy vuosilomaa vuosilomalain mukai- sesti. Tältä ajalta kertyneiden vuosilomapäivien lomapalkka ja lo- maraha määräytyy seuraavasti: Xxxxxxxxxx perhevapaan aikana ker- tyneelle lomapäivälle työntekijä saa lomarahaa 12 kertaa henkilö- kohtaisen tuntipalkkansa.

Esimerkki

Työntekijä, jolla perhevapaan ajalta kertyy 2,5 lomapäivää kuukau- dessa. 2,5 lomapäivää x henkilökohtainen tuntipalkka x 12 = kuu- kauden ajalta kertyvä lomarahan määrä.

Jos täydessä lomamääräytymiskuukaudessa on sekä työpäiviä että perhevapaapäiviä, maksetaan työntekijälle perhevapaan perusteel- la kertyneestä lomarahasta suhteellinen osuus.

Esimerkki

Kuukauden aikana on 21 työpäivää, josta työntekijä on ollut perhe- vapaalla 5. Lomarahana kyseisen kuukauden perhevapaalta mak- setaan: 2,5 lomapäivää x henkilökohtainen tuntipalkka x 12 x 5/21 (23,8 %).

6 § Voimassoloaika

Tämä sopimus voidaan irtisanoa vain työehtosopimuksen irti- sanomisen yhteydessä päättymään seuraavan maaliskuun 31 päivänä.

Tämä työehtosopimus tulee voimaan 1. huhtikuuta 1998 lukien.

Helsingissä 16. päivänä syyskuuta 1997 TALONRAKENNUSTEOLLISUUS RY RAKENNUSLIITTO RY

YLEISSOPIMUS

Lähtökohtia

Rakennusteollisuuden Keskusliitto ja Rakennusliitto pyrkivät edistämään neuvottelusuhteita ja sopimustoimintaa niin liittojen välillä kuin työpaikoillakin sekä valvomaan osaltaan tehtyjä sopi- muksia.

Perusoikeudet

Kansalaisten perusoikeuksiin kuuluva yhdistymisvapaus on loukkaamaton. Tämä koskee niin työnantajia kuin työntekijöitä. Työntekijöillä on oikeus perustaa ja toimia ammattiyhdistysorgani- saatioissa, eikä heitä saa tämän johdosta irtisanoa tai syrjiä työs- sään. Yritysten henkilöstöllä on oikeus valita edustajia edustamaan heitä yritysten sisällä käsiteltävissä asioissa. Edustajien valintaoi- keus sekä heidän oikeutensa ja velvollisuutensa on määritelty laeis- sa sekä muissa sopimuksissa. Yksittäisen työntekijän turvallisuus ja terveys, syrjimättömyys ja tasa-arvoinen kohtelu ovat lähtökoh- tana sopimusmääräyksille.

Työnjohto-oikeus

Työnantajalla on oikeus ottaa toimeen ja erottaa työntekijä ja määrätä työn johtamisesta.

Osapuolten neuvottelut

Jommankumman liiton esittäessä työmarkkinaneuvotteluja xx- xxx ne mahdollisuuksien mukaan aloittaa viivytyksettä.

Ennakkoilmoitus työtaisteluista

Ennen poliittiseen tai myötätuntotaisteluun ryhtymistä siitä il- moitetaan valtakunnansovittelijalle sekä asianomaiselle työnanta- ja- tai työntekijäliitolle mahdollisuuksien mukaan vähintään neljä päivää aikaisemmin. Ilmoituksessa on mainittava aiotun työtaiste- lun syyt, alkamishetki ja laajuus.

Voimassaolo

Tämä sopimus tulee voimaan 1.1.1998 ja on voimassa toistai- seksi. Sopimus voidaan irtisanoa kolmen (3) kuukauden ir- tisanomisajoin päättymään samaan aikaan työehtosopimuksen kanssa.

Helsingissä joulukuun 11 päivänä 1997 RAKENNUSTEOLLISUUDEN KESKUSLIITTO RAKENNUSLIITTO

KOULUTUSSOPIMUS

1 Ammatillinen koulutus

Työnantajan antaessa työntekijälle ammatillista koulutusta tai lähettäessä työntekijän hänen ammattiinsa liittyviin koulutustilai- suuksiin, korvataan koulutuksen aiheuttamat suoranaiset kustan- nukset ja säännöllisen työajan ansionmenetys keskituntiansion mu- kaan laskettuna, ellei ao. työehtosopimuksessa ole toisin sovittu. Jos koulutus tapahtuu kokonaan työajan ulkopuolella, korvataan siitä johtuvat suoranaiset kustannukset. Se, että kysymyksessä on tämän pykälän mukainen koulutus, todetaan ennen koulutustilai- suuteen ilmoittautumista.

Suoranaisilla kustannuksilla tarkoitetaan matkakustannuksia, kurssimaksuja, kustannuksia kurssiohjelman mukaisesta opetus- materiaalista, internaattikurssien täysihoitomaksua ja muiden kuin internaattikurssien osalta ao. työehtosopimuksen mukaan määräy- tyviä matkakustannusten korvauksia. Säännöllisen työajan ansion- menetys korvataan sekä kurssi- että matka-ajan osalta. Työajan ul- kopuolella koulutukseen tai sen edellyttämiin matkoihin käytetystä ajasta ei korvausta suoriteta. Viikko- ja kuukausipalkkaisen henkilön palkkaa ei kurssin eikä sen vaatimien matkojen ajalta vähennetä.

2 Yhteinen koulutus

Työpaikan yhteistoimintaa edistävän koulutuksen järjestävät keskusjärjestöt tai niiden jäsenliitot yhteisesti, keskusjärjestöjen tai niiden jäsenliittojen yhteistoimintaelimet tai työnantaja- ja työnte- kijäpuoli yhteisesti työpaikalla tai muussa paikassa.

Osapuolet toteavat, että yhteinen koulutus yleensä tapahtuu tar- koituksenmukaisimmalla tavalla työpaikkakohtaisesti, jolloin pai- kalliset olosuhteet tulevat parhaiten huomioonotetuiksi.

Työsuojelun yhteistoiminnan peruskurssit ja työsuojeluyhteis- työn kannalta tarpeelliset erikoiskurssit ovat tässä tarkoitettua yh- teistä koulutusta. Peruskurssille voivat tämän sopimuksen edelly- tyksin osallistua työsuojelutoimikunnan jäsen, työsuojeluvaltuu- tettu, varavaltuutettu ja työsuojeluasiamies sekä erikoiskurssille työsuojeluvaltuutettu.

Koulutukseen osallistuvalle suoritetaan korvaus kuten 1 kohdas- sa on määrätty. Koulutukseen osallistumisesta sovitaan paikallises- ti koulutuksen luonteesta riippuen kysymykseen tulevassa yhteis- työelimessä tai työnantajan ja luottamusmiehen kesken.

Yhteistä koulutusta koskevia määräyksiä sovelletaan myös osal- listumisjärjestelmiä ja paikallista sopimista koskevana koulutuk- seen. Koulutukseen osallistumisesta voidaan sopia myös työnanta- jan ja asianomaisen henkilön kesken. Osapuolet suosittelevat, että niiden ja jäsenliittojen koulutuslaitokset sekä jäsenliitot ryhtyvät yh- teistyössä toimenpiteisiin osallistumisjärjestelmiä ja paikallista so- pimista koskevan koulutustarjonnan järjestämiseksi. Osapuolten koulutustyöryhmä seuraa em. koulutustarjonnan toteutumista.

3 Ay-koulutus, työsuhteen säilyminen ja ilmoitusajat

KTS

SAK:n ja sen jäsenliittojen järjestämille kuukauden tai sitä lyhy- emmän ajan kestäville kursseille annetaan työntekijöille tilaisuus osallistua työsuhteen katkeamatta, milloin se aiheuttamatta tuntu- vaa haittaa tuotannolle tai yrityksen toiminnalle käy päinsä. Edellä mainittua haittaa arvioitaessa kiinnitetään huomiota työpaikan ko- koon. Kielteisessä tapauksessa ilmoitetaan pääluottamusmiehelle viimeistään 10 päivää ennen kurssin alkua syy, jonka takia vapaan myöntäminen tuottaisi tuntuvaa haittaa. Tällöin olisi suotavaa yh- teisesti pyrkiä selvittämään muu mahdollinen ajankohta, jolloin kurssille osallistumiselle ei olisi estettä.

Ilmoitus aikomuksesta lähteä kurssille on tehtävä mahdollisimman varhain. Milloin kurssi kestää enintään yhden viikon, on ilmoitus an- nettava vähintään kolme viikkoa ennen kurssin alkua sekä milloin on kysymys pitemmästä kurssista, vähintään kuusi viikkoa ennen.

Ennen kuin henkilö osallistuu edellä tarkoitettuun koulutustilai- suuteen, on osallistumisen aiheuttamista toimenpiteistä sovittava työnantajan kanssa sekä nimenomaisesti etukäteen todettava, onko kyseessä sellainen koulutustilaisuus, josta työnantaja suorittaa työntekijälle korvauksia tämän sopimuksen mukaisesti. Samalla on todettava, mikä on näiden korvausten laajuus.

4 Korvaukset

Kurssilta, joka järjestetään SAK:n tai sen jäsenliiton koulutus- laitoksissa tai muussa Rakennusliiton organisoimassa koulutusta- pahtumassa ja jonka koulutustyöryhmä on hyväksynyt, työnantaja

on velvollinen maksamaan luottamusmiehelle, varapääluottamus- miehelle, työsuojeluvaltuutetulle, -varavaltuutetulle, työsuojelu- toimikunnan jäsenelle, työsuojeluasiamiehelle ja työsuojeluval- tuutettu/yhteysmiehille heidän tehtäviensä edellyttämän koulutuk- sen osalta korvauksen ansionmenetyksestä, edellä mainituille luot- tamusmiehille enintään kuukauden, työsuojeluluottamustehtävissä oleville enintään kahden viikon ja työsuojeluvaltuutettu/yhteys- miehille osapuolten asettaman työryhmän työn tarkemmin määrit- tämä koulutus enintään kahden päivän ajalta. Samoin maksetaan korvaus edellä mainituissa koulutuslaitoksissa järjestettyjen luotta- musmiestoimintaan liittyvien koulutustilaisuuksien osalta ammat- tiosaston puheenjohtajalle enintään kuukauden ajalta, mikäli hän työskentelee yrityksessä, jossa on vähintään 100 asianomaisen alan työntekijää ja hänen johtamassaan ammattiosastossa on vähintään 50 jäsentä.

Lisäksi maksetaan edellisessä kappaleessa tarkoitetuista työnte-

kijöistä kultakin sellaiselta kurssipäivältä, jolta ansionmenetyksen korvausta suoritetaan, kurssista sen järjestäjälle aiheutuvien ruo- kailukustannusten korvaukseksi keskusjärjestöjen välillä sovittu ateriakorvaus.

Edellä tässä kohdassa tarkoitettuja korvauksia työnantaja on velvollinen maksamaan samalle henkilölle vain kerran samasta tai sisällöltään vastaavasta koulutustilaisuudesta.

5 Sosiaaliset edut

Osallistuminen sopimuksessa tarkoitettuun ay-koulutukseen ei yhden kuukauden rajaan asti aiheuta vuosiloma-, eläke- tai muiden niihin verrattavien etuuksien vähenemistä.

6 Voimassaolo

Tämä sopimus tulee voimaan 1.1.1998 ja on voimassa toistai- seksi. Tämä sopimus voidaan irtisanoa yhden (1) kuukauden ir- tisanomisajalla päättymään samaan aikaan työehtosopimuksen kanssa.

Helsingissä joulukuun 11 päivänä 1997 RAKENNUSTEOLLISUUDEN KESKUSLIITTO RAKENNUSLIITTO

ULKOPUOLISEN TYÖVOIMAN KÄYTTÖÄ KOSKEVA SOPIMUS

1 Yleistä

Ulkopuolisen työvoiman käyttöä tapahtuu yritysten piirissä kah- dessa muodossa. Se perustuu toisaalta kahden itsenäisen yrittäjän vä- liseen kauppa-, hankinta-, urakka-, vuokraus-, toimeksianto-, työnte- ko-, jne. sopimukseen, jolloin tarvittavan työn tekee ulkopuolinen yrittäjä ilman, että toisella sopijapuolella on mitään tekemistä työ- suoritukseen nähden. Käytännössä tällaiseen sopimukseen perustu- vaa toimintaa nimitetään yleensä alihankinnaksi tai aliurakoinniksi.

Toisaalta vieraan työvoiman käyttö perustuu ns. työvoiman vuokraukseen, jolloin työvoimaa hankkivien liikkeiden toimitta- mat lainamiehet (vuokramies), tekevät työtä toiselle työnantajalle tämän johdon ja valvonnan alaisena.

UTS

Edellä ensimmäisessä kappaleessa mainittuja tilanteita kutsu- taan jäljempänä alihankinnaksi ja edellä toisessa kappaleessa mai- nittuja tilanteita kutsutaan jäljempänä vuokratyövoimaksi.

Alihankintaa tai työvoiman vuokrausta koskeviin sopimuksiin otetaan ehto, jossa alihankkija tai työvoimaa vuokraava yritys si- toutuu noudattamaan alansa yleistä työehtosopimusta sekä työ- ja sosiaalilainsäädäntöä.

2 Alihankinta

Xxx xxxxxxxxxxxx vuoksi yrityksen työvoimaa poikkeuksellisesti joudutaan vähentämään, on yrityksen pyrittävä sijoittamaan ko. työntekijät yrityksen muihin tehtäviin ja ellei se ole mahdollista, kehotettava alihankkijaa, jos tämä tarvitsee työvoimaa, ottamaan vapautuneet alihankintatyöhön sopivat työntekijät työhönsä entisin palkkaeduin.

Työsopimukselle ei saa antaa sellaista muotoa, jonka mukaan kysymyksessä olisi itsenäisten yrittäjien välinen urakkasopimus silloin kun kyseessä itse asiassa on työsopimus.

3 Vuokratyövoima

Yritysten on rajoitettava vuokratyövoiman käyttö vain työhuip- pujen tasaamiseen tai muutoin sellaisiin ajallisesti taikka laadulli- sesti rajoitettuihin tehtäviin, joita työn kiireellisyyden, rajoitetun kestoajan, ammattitaitovaatimusten, erikoisvälineiden tai muiden vastaavien syiden vuoksi ei voida teettää omilla työntekijöillä.

Työvoiman vuokraus on epätervettä, jos eri työvoimaa hankki- vien yritysten toimittamat vuokratyöntekijät työskentelevät yrityk- sen normaalissa työssä sen vakinaisten työntekijöiden rinnalla ja saman työnjohdon alaisena pidemmän ajan.

Vuokratyövoimaa käyttävien yritysten tulee pyydettäessä sel- vittää pääluottamusmiehelle tällaisten työntekijöiden työskente- lyyn liittyvät kysymykset.

Vuokratyövoiman käytön periaatteet käsitellään YT-menette- lyssä. Yhteistoimintalain 17 §:n 2 ja 3 momenttia ei noudateta ra- kennusalalla silloin, kun vuokratyöntekijöitä on tarkoitus ottaa UTS-sopimuksen 3 kohdan mukaiseen tarpeeseen vähintään vii- koksi ja enintään kahdeksi kuukaudeksi. Muissa tapauksissa me- nettelytavat sovitaan YT -menettelyssä.

Yritysten tulee luopua vuokratyövoiman käytöstä ennen omien työntekijöiden lomauttamista tai irtisanomista.

4 Tilaajan vastuu

Aliurakan ja -hankinnan antajan, jäljempänä tilaaja, vastuu so- pimuskumppaninsa työntekijän työsuhteesta johtuvista saatavista määräytyy seuraavasti:

Tilaaja vastaa viime kädessä siitä, että aliurakoitsijan tai -hank- kijan työntekijän palkka, jonka työntekijä on ansainnut tilaajan työ- maalla, tulee maksetuksi.

Tilaaja vastaa niinikään siitä, että aliurakoitsijan tai -hankkijan työntekijän tilaajan työmaalla ansaitsema lomakorvaus ja mahdol- liset urakan pohjarahat tulevat maksetuksi.

Tilaaja vastaa vain sellaisista saatavista, joista työntekijä tai luottamusmies ilmoittaa tilaajalle tai tämän edustajalle viimeistään seitsemäntenä kalenteripäivänä sen jälkeen kun saatava työeh- tosopimuksen mukaan olisi tullut työntekijälle maksaa.

5 Voimassaolo

Tämä sopimus tulee voimaan 1.1.1998 ja on voimassa toistaiseksi. Tämä sopimus voidaan irtisanoa yhden (1) kuukauden irtisanomis- ajalla päättymään samaan aikaan työehtosopimuksen kanssa.

UTS

Helsingissä joulukuun 11 päivänä 1997 RAKENNUSTEOLLISUUDEN KESKUSLIITTO RAKENNUSLIITTO

SOPIMUS TYÖNTEKIJÖIDEN EDUSTAJISTA SEKÄ TYÖNTEKIJÖIDEN JA TYÖNANTAJAN VÄLISESTÄ YHTEISTOIMINNASTA RAKENNUSALAN YRITYKSISSÄ

Johdanto

Yrityksen jatkuva toiminta ja sitä kautta henkilökunnan työsuh- teiden pysyvyys edellyttää jatkuvaa yhteistyötä yrityksen johdon ja henkilöstön välillä. Yhteistyöllä voidaan tehostaa yrityksen kilpai- lukykyä ja kannattavuutta, mahdollistaa yrityksen sopeutuminen alati muuttuviin markkinoihin sekä edesauttaa työympäristön ja työmenetelmien kehittämistä.

Työturvallisuus työpaikoilla ja yrityksessä edellyttää työsuoje- lutoiminnalle myönteistä ilmapiiriä, joka saavutetaan parhaiten työnantajan ja työntekijän välisellä yhteistyöllä.

Työehtosopimusjärjestelmän ylläpitäminen ja kehittäminen pe- rustuu työnantaja- ja työntekijäpuolen välisiin neuvottelusuhtei- siin, joilla turvataan osapuolten välillä solmittujen sopimusten nou- dattaminen, työnantajan ja työntekijän välillä syntyvien erimieli- syys- ym. kysymysten nopea käsittely sekä työrauhan ylläpitämi- nen työehtosopimusjärjestelmän edellyttämällä tavalla.

Edellä mainittujen päämäärien toteuttamiseksi Rakennusteolli- suus RT ja Rakennusliitto ovat tehneet sopimuksen työntekijöiden edustajista ja työntekijöiden ja työnantajan välisestä yhteistyöstä rakennusalan yrityksissä. Sopimuksella määritellään luottamus- miestoimintaa, työsuojeluyhteistoimintaa sekä laissa yhteistoimin- nasta yrityksissä säädettyä työnantajan ja työntekijän välistä yh- teistoimintaa sikäli kun kyse ei ole eri henkilöstöryhmien välisestä yhteistyöstä.

Työturvallisuuslain 52 §:n nojalla pääurakoitsija, tai ellei työ- maalla toimi pääurakoitsijan asemassa olevaa työnantajaa, raken- nuttaja tai muu rakennushanketta ohjaava tai valvova taho (pääto- teuttaja) on velvollinen huolehtimaan työsuojeluyhteistoiminnasta yhteisellä rakennustyömaalla. Sopijaosapuolet suosittelevat, että edellä tarkoitettu päätoteuttaja huolehtii siitä, että yhteisen työ-

maan yhteysmieheksi valittavalla työsuojeluvaltuutetulla on mah- dollisuus hoitaa tehtävänsä tämän sopimuksen edellyttämällä ta- valla myös silloin, kun päätoteuttaja on muu kuin tähän sopimuk- seen sidottu rakennusalan yritys.

Siltä osin kuin tällä sopimuksella ei muuta ole sovittu noudate- taan työnantajan ja työntekijöiden välisessä yhteistoiminnassa la- kia yhteistoiminnasta yrityksissä, työsuojelun valvontalakia, lakia muutoksenhausta työsuojeluasioissa sekä sopimusta työnantajan ja eri henkilöstöryhmien välisestä yhteistoiminnasta rakennusalan yrityksissä

1§ Työnantajan edustajat

Työnantajan edustajia tämän sopimuksen tarkoittamassa yhteis- työssä ovat työnjohto ja työsuojelupäälliköt.

2§ Työntekijöiden edustajat

TED

1. Yrityskohtainen järjestelmä on ensisijainen tapa hoitaa työn- tekijöiden edustus rakennusalan yrityksissä. Työntekijät voivat va- lita keskuudestaan yrityksen pääluottamusmiehen ja yrityksen työ- suojeluvaltuutetun.

2. Yrityksessä, jonka toiminta on jaettu alueyksiköihin, voidaan paikallisesti sopia valittavaksi alueyksikön pääluottamusmies ja alueyksikön työsuojeluvaltuutettu. Alueyksikön pääluottamus- mies ja työsuojeluvaltuutettu valitaan yrityksen pääluottamusmie- hen ja työsuojeluvaltuutetun lisäksi tai sijasta.

Yrityksen pääluottamusmiehenä ja työsuojeluvaltuutettuna sekä alueyksikön pääluottamusmiehenä ja työsuojeluvaltuutettuna voi toimia sama henkilö.

3. Työpaikalle, jossa työskentelee yli 10 työntekijää toimihenki- löt mukaanluettuna taikka jossa työskentelee yhtäaikaa kahden tai useamman työnantajan työntekijöitä, on aina valittava työsuojelu- valtuutettu.

Työpaikalla tarkoitetaan toiminnallista kokonaisuutta, joka käsittää vastaavan työnjohtajan valvontapiiriin sisältyvät toiminnat.

4. Yhteisen työpaikan työsuojeluvaltuutettu voidaan valita kaik- kien työpaikan työntekijöiden yhteysmieheksi.

Yhteisellä työpaikalla tarkoitetaan työkohdetta, jossa työskentelee yhtäaikaa kahden tai useamman työnantajan työntekijöitä.

5. Työkohteeseen voidaan valita työpaikan luottamusmies, mi- käli se on perusteltua, kun otetaan huomioon yrityksen koko, toi- mintaperiaate ja työkohteessa työskentelevien saman yrityksen työntekijöiden lukumäärä. Työpaikan luottamusmieheksi voidaan valita myös työsuojeluvaltuutettu.

6. Kaikille työntekijöiden edustajille valitaan myös varamiehet. Työsuojeluvaltuutetulle on valittava kaksi varamiestä.

3§

Työntekijöiden edustajien kelpoisuusvaatimukset

1. Pääluottamusmieheksi yritykseen ja alueyksikköön voidaan valita toistaiseksi voimassa olevassa työsuhteessa ja työssä oleva henkilö, joka on Rakennusliiton jäsen, perehtynyt rakennusalan ja yrityksen olosuhteisiin ja jonka työsuhde ao. yritykseen on kestänyt vähintään 12 kuukautta. Kelpoisuusehdoista voidaan poiketa, mi- käli yrityksessä ei ole työssä useampia henkilöitä, joiden työsuhde yritykseen on kestänyt vähintään 12 kuukautta taikka se muusta syystä työnantajan ja työntekijöiden kesken todetaan välttämättö- mäksi.

2. Työsuojeluvaltuutetuksi yritykseen voidaan valita yrityksessä työssä oleva henkilö ja työsuojeluvaltuutetuksi alueyksikköön alueyksikön toiminta-alueella työssä oleva henkilö. Työpaikan työ- suojeluvaltuutetuksi voidaan valita työpaikalla työssä oleva työnte- kijä.

3. Yhteysmieheksi yhteiselle työpaikalle voidaan valita työ- suojeluvaltuutettu, joka on Rakennusliiton jäsen ja perehtynyt ra- kennusalan olosuhteisiin.

4. Työpaikan luottamusmieheksi voidaan valita ao. työkohtees- sa työssä oleva henkilö, joka on Rakennusliiton jäsen ja perehtynyt rakennusalan olosuhteisiin.

4§

Työntekijöiden edustajien alueellinen toimivalta ja toimikauden kesto

1. Yrityksen pääluottamusmiehen ja työsuojeluvaltuutetun toi- mialueena on koko yritys ja toimikausi on kaksi vuotta.

2. Alueyksikön pääluottamusmiehen ja työsuojeluvaltuutetun toimialueena on sopimuksen mukainen alue ja toimikausi on kaksi vuotta.

3. Yhteisen työpaikan yhteysmiehen toimialue on ao. yhteinen työpaikka ja toimikausi päättyy samanaikaisesti kuin toimikausi työsuojeluvaltuutettuna päättyy.

4. Työpaikan luottamusmiehen ja työsuojeluvaltuutetun toimi- alueena on ao. työkohde ja toimikausi kestää enintään kohteen val- mistumiseen saakka.

5. Mikäli tehtävään valitun henkilön työsuhde päättyy tai hän luopuu tehtävästään kesken toimikauden, varamies hoitaa hänen tehtäviään toimikauden jäljellä olevan ajan. Muissa tapauksissa va- ramies hoitaa estyneen työntekijöiden edustajan tehtäviä vain es- teen ajan.

TED

Työnantajalle on tehtävä ilmoitus siitä, että varamies ryhtyy hoi- tamaan työntekijöiden edustajan tehtäviä.

5§ Työntekijöiden edustajien valinta

1. Työntekijöiden edustajien vaalin toimittamista varten työnan- tajan on annettava käytettäväksi luettelo yrityksessä, alueyksikössä tai työkohteessa työskentelevistä työntekijöistä.

2. Työntekijöiden on saatava käyttää maksutta työnantajan hal- linnassa olevia tarkoitukseen soveltuvia tiloja vaalin toimittami- seen. Vaalista ei saa aiheutua tarpeettomasti häiriötä työpaikan toi- minnalle.

3. Vaali on järjestettävä siten, että kaikilla yrityksen, alueyksi- kön tai työkohteen työntekijöillä on mahdollisuus osallistua siihen.

4. Vaalien ehdokasasettelusta sekä ajasta ja paikasta on sovittava ennakolta työnantajan kanssa ja niistä on ilmoitettava kaikille työn- tekijöille toimitettavalla tiedonannolla vähintään 7 päivää ennen ehdokasasettelun alkamista.

5. Ehdokkaita ovat oikeutettuja asettamaan kaikki yrityksen, alueyksikön tai työpaikan työntekijät ja ehdokasasettelulle on va- rattava aikaa 7 päivää. Ehdokasasettelun määräajan päättymisen ja vaalitoimituksen alkamisen välille tulee jäädä vähintään 7 päivää.

6. Työpaikan ja yhteisen työpaikan edustajia valittaessa voidaan edustajan vaali järjestää edellä mainittuja määräaikoja noudatta- matta. Vaaliin voivat osallistua työkohteessa vaaliajankohtana työssä olevat työntekijät.

7. Vaalin tuloksesta on ilmoitettava kirjallisesti työnantajalle, jonka tulee työpaikan työsuojeluvaltuutetun vaalin kyseessä olles- sa ilmoittaa vaalin tulos edelleen työturvallisuuskeskukselle. Yhteisen työpaikan työsuojeluvaltuutetun valinnasta yhteysmie- heksi on ilmoitettava kirjallisesti työnantajalle ja päätoteuttajalle.

6§

Työntekijöiden edustajan tehtävät

Yrityksen pääluottamusmies

• toimii yrityksen työntekijöiden edustajana henkilöstöpolitiik- kaan ja työsuhteisiin liittyvissä asioissa sekä tiedonvälittäjänä yrityksen ja edustamiensa työntekijöiden välillä

• on yhteyshenkilö alueyksiköiden luottamusmiesten, työpaikan luottamusmiesten ja työsuojeluvaltuutettu/yhteysmiesten välil- lä

• edustaa työntekijöitä työehtosopimukseen perustuvassa paikal- lisessa sopimisessa

• valvoo työehtosopimuksen ja työlainsäädännön noudattamista sekä työrauhaa

• on Rakennusliiton edustaja suhteessa työnantajaan neuvottelu- järjestelmän mukaisesti ja pitää yhteyttä liiton ammattiosastoi- hin ja alueorganisaatioon

Alueyksikön pääluottamusmies

• suorittaa edellä tarkoitettuja pääluottamusmiehelle kuuluvia tehtäviä paikallisesti sovitulla toimialueella

Yrityksen työsuojeluvaltuutettu

• edustaa työntekijöitä työsuojelua koskevassa yhteistoiminnassa koko yritystä koskevien asioiden osalta ja toimii tiedonvälittäjä- nä työsuojeluun liittyvissä asioissa

• tutustuu alkavien rakennuskohteiden työsuojeluun liittyviin suunnitelmiin

• seuraa yrityksen työterveyshuoltoa

• on yhteyshenkilö alueyksiköiden työsuojeluvaltuutettujen ja työpaikkojen työsuojeluvaltuutettujen välillä

• hoitaa työsuojelulainsäädännön edellyttämiä työsuojeluvaltuu- tetulle kuuluvia tehtäviä sikäli kun ne eivät kuulu työpaikan työ- suojeluvaltuutetun toimenkuvaan

Alueyksikön työsuojeluvaltuutettu

• suorittaa edellä tarkoitettuja yrityksen työsuojeluvaltuutetulle kuuluvia tehtäviä paikallisesti sovitulla toimialueella

Työpaikan työsuojeluvaltuutettu

• hoitaa työsuojelulainsäädännön edellyttämiä työpaikan työ- suojeluvaltuutetulle kuuluvia tehtäviä

Työsuojeluvaltuutettu/yhteysmies

hoitaa työsuojeluvaltuutetun tehtävien lisäksi seuraavia tehtäviä:

TED

• välittää tietoa työkohteen työntekijöiden, työkohteessa työsken- televien yritysten ja näiden yritysten työntekijöiden edustajien välillä

• on työntekijöiden edustaja keskusteltaessa työkohteen työsuh- teisiin liittyvistä yleisistä pelisäännöistä

• avustaa tarvittaessa työntekijöitä, joiden edustajana ei ole luot- tamusmiestä

Työpaikan luottamusmies

• edustaa yrityksen työkohteessa työskenteleviä työntekijöitä työnantajaan päin työsuhteisiin ja henkilöstöpolitiikkaan liitty- vissä asioissa sekä toimii tiedonvälittäjänä yrityksen ja edusta- miensa työntekijöiden välillä

• valvoo työehtosopimuksen ja työlainsäädännön noudattamista sekä työrauhaa

• edustaa työntekijöitä työehtosopimukseen perustuvassa paikal- lisessa sopimisessa

• on Rakennusliiton edustaja suhteessa työnantajaan neuvottelu- järjestelmän mukaisesti

7§

Työntekijöiden edustajien työstä vapautus ja ansionmenetyksen korvaus

1. Työntekijöiden edustajalla on oikeus saada työstä vapautusta edustajatehtävän hoitamiseen tarpeen mukaan. Mikäli olosuhteet eivät anna aihetta muuhun, arvioidaan pääluottamusmiehen, työ- suojeluvaltuutetun, työsuojeluvaltuutettu/yhteysmiehen ja työpai- kan luottamusmiehen työstä vapautus seuraavasti:

Pääluottamusmies ja luottamusmies

12 – 50 työntekijää 4 h/4 viikon jakso

51 – 150 työntekijää 4 – 32 h/4 viikon jakso

151 – 300 työntekijää 32 – 64 h/4 viikon jakso

301 – 500 työntekijää 64 – 96 h/4 viikon jakso

Pääluottamusmies voi olla kokonaan työstä vapautettu, kun hän edustaa yli 500 työntekijää.

Työpaikan luottamusmiehen työstä vapautus määräytyy sovel- tuvin osin edellä olevan taulukon mukaan. Työpaikan luottamus- miehen hoitamat tehtävät vähentävät pääluottamusmiehen vapau- tuksen määrää taulukon rajoissa.

Mikäli pääluottamusmies tai luottamusmies on vapautettu sään- nöllisesti toistuviksi määräajoiksi työstään, tulee hänen hoitaa luot- tamusmiestehtävät sinä aikana. Kiireellisten asioiden hoitamista varten tulee työnjohdon kuitenkin antaa luottamusmiehelle vapau- tusta muunakin työn kannalta sopivana ajankohtana.

Työsuojeluvaltuutettu

Työsuojeluvaltuutetun vapautus tehtävien hoitamista varten las- ketaan siten, että työsuojeluvaltuutetun edustamien työntekijöiden lukumäärä kerrotaan luvulla 0,291 (TOL). Näin saatu luku ilmoit- taa työstä vapautuksen tuntimäärän neljän viikon jaksona.

Yrityksen tai alueyksikön työsuojeluvaltuutetun, jonka tehtä- viin ei kuulu työpaikan työsuojeluvaltuutetun tehtävät, työstä va- pautus lasketaan kertomalla hänen toimialueellaan työskentelevien työntekijöiden lukumäärä luvulla 0,115.

Työsuojeluvaltuutettu/yhteysmies

Työstä vapautuksen aika lasketaan samoin kuin työsuojeluval- tuutetulla käyttäen kertoimena lukua 0,350.

2. Työnantaja korvaa sen ansion, jonka työntekijöiden edustaja menettää työaikana tehtäviensä hoitamisen takia.

3. Jos työntekijöiden edustaja suorittaa työnantajan kanssa so- vittuja tehtäviä säännöllisen työaikansa ulkopuolella, maksetaan käytetyltä ajalta ylityökorvaus, mikäli muusta lisäkorvauksesta ei ole sovittu.

4. Korvattavalla ansiolla tarkoitetaan työntekijän edustajan omaa keskituntiansiota ilman yli- tai sunnuntaityökorotusta.

8§ Työntekijöiden edustajien palkka

1. Täysin työstä vapautetulle yrityksen tai alueyksikön pääluot- tamusmiehelle ja työsuojeluvaltuutetulle maksetaan vähintään IV palkkaryhmän mukaista palkkaa 33 %:lla korotettuna.

TED

2. Osittain työhön osallistuvalle yrityksen tai alueyksikön pää- luottamusmiehelle ja työsuojeluvaltuutetulle sekä yli 20 työnteki- jää edustavalle työmaan työsuojeluvaltuutetulle maksetaan vähin- tään palkkaryhmän IV mukaista palkkaa 12 %:lla korotettuna.

TED

3. Yrityksen tai alueyksikön pääluottamusmiehenä tai työsuoje- luvaltuutettuna toimivaa työntekijää ei tätä tehtävää hoitaessaan tai sen tähden saa siirtää huonompipalkkaiseen työhön kuin missä hän oli edustajaksi valituksi tullessaan eikä häntä edustajatehtävän ta- kia saa erottaa työstä. Häntä ei myöskään saa siirtää vähempiarvoi- seen työhön, jos työnantaja voi tarjota hänelle muuta hänen ammat- titaitoaan vastaavaa työtä. Edellä mainittujen työntekijöiden edus- tajien ansiokehityksen tulee vastata yrityksessä tai sen alueyksikös- sä tapahtuvaa ansiokehitystä.

4.a Yrityksen pääluottamusmiehelle ja alueyksikön pääluotta- musmiehelle maksetaan erilliskorvausta sen mukaan montaako työntekijää hän edustaa.

Edustettavien Euroa/kahden viikon työntekijöiden määrä tilijakso

10 – 50 työntekijää 32,05 €

51 – 100 työntekijää 40,08 €

yli 100 työntekijää 60,06 €

4.b Työkohteen yhteysmiehelle maksetaan erilliskorvausta sen mukaan montaako työntekijää hän edustaa.

Edustettavien Euroa/kahden viikon työntekijöiden määrä tilijakso

10 – 50 työntekijää 32,05 €

51 – 100 työntekijää 40,08 €

yli 100 työntekijää 60,06 €

4.c Yrityksen tai alueyksikön työsuojeluvaltuutetulle, joka on Rakennusliiton jäsen, maksetaan erilliskorvausta sen mukaan mon- taako työntekijää hän edustaa.

Edustettavien Euroa/kahden viikon työntekijöiden määrä tilijakso

10 – 50 työntekijää 32,05 €

51 – 100 työntekijää 40,08 €

yli 100 työntekijää 60,06 €

Mikäli työntekijä hoitaa useampia edustajantehtäviä, on hän oi- keutettu vain yhteen erilliskorvaukseen.

4.d Edellä mainitut korvaukset ovat työssäoloajan ajalta makset- tua palkkaa.

4.e Xxxxxxx kun pääluottamusmiehen tai yhteysmiehen varamies varsinaisen edustajan vuosiloman, sairauden tai vastaavan syyn ai- kana hoitaa edustajan tehtäviä vähintään kahden viikon ajan, mak- setaan erilliskorvausta tältä ajalta hänelle.

9§

Toimitilat ja tarvikkeet

Työnantaja osoittaa työntekijöiden edustajalle tämän tehtävien hoitamiseen tarvittavat tilat tarpeellisine toimistotarvikkeineen ot- taen huomioon rakennuskohteen olosuhteet. Monistus-, postitus- ja atk-palvelujen käyttämisestä sovitaan erikseen yrityksessä.

10§ Työmaakäynnit

1. Yrityksen ja alueyksikön pääluottamusmiehillä ja työsuojelu- valtuutetuilla on oikeus käydä toimialueensa työmailla, milloin se tehtävien suorittamiseksi on tarpeellista. Työmaakäynnistä on so- vittava etukäteen esimiehen kanssa ja siitä on ilmoitettava asian- omaisen työmaan johdolle.

2. Työnantaja korvaa työntekijöiden edustajalle sovittua mat- kustustapaa käyttäen syntyneet matkakustannusten korvaukset ja maksaa matkapäiviltä säännöllisen työajan palkan.

11§

TED

Oikeus osallistua koulutukseen

1. Työntekijöiden edustajille varataan RL:n ja RT:n välisen kou- lutussopimuksen mukaisesti tilaisuus osallistua koulutukseen, mikä on omiaan lisäämään heidän pätevyyttään edustajatehtävän hoitamisessa.

2. Yli 500 työntekijää edustavalla yrityksen pääluottamusmie- hellä on oikeus järjestää yrityksen muille luottamusmiehille ja työ- suojeluvaltuutetuille koulutus- tai muu yhteinen tilaisuus kaksi ker- taa vuodessa.

12§ Ammattitaidon kehittäminen

Kokonaan työstä vapautetun pääluottamusmiehen tai työsuoje- luvaltuutetun tehtävän päättymisen jälkeen tulee yrityksessä selvit- tää, edellyttääkö työntekijän paluu entiseen tai sitä vastaavaan työ- hön ammatillista koulutusta.

13§ Työsuhdeturva

1. Yrityksen ja alueyksikön pääluottamusmies ja työsuojeluval- tuutettu voidaan irtisanoa tai lomauttaa taloudellisilla ja tuotannol- lisilla syillä vain siinä tapauksessa, että heille ei voida tarjota am- mattitaitoa vastaavaa tai muuten sopivaa työtä toimialueella.

Työntarjoamisvelvollisuus yrityskohtaista varaluottamusmiestä ja varatyösuojeluvaltuutettua lomautettaessa tai irtisanottaessa määräytyy irtisanomisesta ja lomauttamisesta sovittujen määräys- ten mukaan kuitenkin niin, että tarkastellaan onko heille mahdolli- suutta tarjota työtä työssäkäyntialueella. Tarkastelusta annetaan kirjallinen selvitys. Tähän menettelyä koskevaan määräykseen noudatetaan RISS 8 §:n määräyksiä.

2. Työpaikan luottamusmies tai työsuojeluvaltuutettu voidaan irtisanoa tai lomauttaa taloudellisilla ja tuotannollisilla syillä vain siinä tapauksessa, että hänelle ei voida tarjota ammattitaitoa vastaavaa tai muuten sopivaa työtä toimialueella. Toimikauden päätyttyä työntarjoamisvelvollisuus määräytyy RISS:n mukaan kuitenkin siten, että työmaan luottamusmiehen ja työsuojeluval- tuutetun osalta tarkastellaan onko heille mahdollisuutta tarjota työtä työssäkäyntialueella.

3. Henkilökohtaisella syyllä ei luottamusmiestä tai työsuojelu- valtuutettua saa irtisanoa ilman työsopimuslain 7 luvun 10 §:n 1 momentin mukaista työntekijöiden enemmistön suostumusta eikä työsopimusta saa purkaa järjestysmääräysten rikkomisen perus- teella ilman toistuvaa ja olennaista varoituksesta huolimatta tapah- tuvaa työsopimuslain 7 luvun 2 §:n 1 momentin velvoitteen laimin- lyömistä.

4. Luottamusmiehen tai työsuojeluvaltuutetun työsopimuksen purkuperusteita arvioitaessa häntä ei saa asettaa huonompaan ase- maan muihin työntekijöihin nähden.

5. Jos luottamusmiehen tai työsuojeluvaltuutetun työsopimus on lakkautettu tämän sopimuksen vastaisesti, työnantajan on suoritettava korvauksena hänelle vähintään 10 ja enintään 30 kuukauden palkka. Yrityksen ja alueyksikön työsuojeluvaltuutetun kohdalla edellä tarkoitettu korvaus on vähintään 4 ja enintään 24 kuukauden palkka, mikäli tämän edustamien työntekijöiden lukumäärä on alle 90 ja

työpaikan työsuojeluvaltuutetun kohdalla samoin vähintään 4 ja enintään 24 kuukauden palkka, mikäli tämän edustamien työnteki- jöiden lukumäärä on alle 20. Korvaus on määrättävä työsopimuslain 12 luvun 2 §:n perusteiden mukaan. Korvausta lisäävänä tekijänä on otettava huomioon se, että tämän sopimuksen oikeuksia on loukattu. Jos tuomioistuin harkitsee, että edellytykset työsuhteen jatkamiselle tai jo päättyneen työsuhteen palauttamiselle ovat olemassa, eikä työsuhdetta siitä huolimatta jatketa, on tämä otettava erittäin painavana syynä huomioon korvauksen suuruutta määrättäessä.

6. Tämän sopimuksen määräyksiä sovelletaan luottamusmiehen ja työsuojeluvaltuutetun varamieheen sinä aikana, kun he tämän so- pimuksen edellyttämän ilmoituksen mukaisesti toimivat sijaisina.

7. Tämän sopimuskohdan työsuhdeturvaa koskevia määräyksiä on sovellettava myös 5. kohdan mukaisesti asetettuihin ehdokkai- siin yritys- tai alueyksikön pääluottamusmieheksi ja työsuojeluval- tuutetuksi. Ehdokassuoja alkaa aikaisintaan kuusi viikkoa ennen vaalin toimittamista ja päättyy muun kuin vaalissa valituksi tulleen osalta vaalituloksen tultua vahvistetuksi.

TED

8. Tämän sopimuskohdan työsuhdeturvaa koskevia määräyksiä on sovellettava yritys- tai alueyksikön pääluottamusmiehenä tai työsuojeluvaltuutettuna toimineeseen työntekijään myös kuusi kuukautta hänen tehtävänsä päättymisen jälkeen. Ilmoitus irtisano- misesta tai lomauttamisesta voidaan kuitenkin antaa kuuden kuu- kauden määräajan kuluessa niin, että ilmoituksen tarkoittama toi- menpide astuu voimaan jälkisuojan päättymisen jälkeen.

14§

Oikeus tietojensaantiin

1. Pääluottamusmiehellä on oikeus saada neljännesvuosittain tietoonsa yrityksen työntekijöiden nimet ja palkkaryhmät sekä työ- suhteitten alkamisajat. Tiedot tulee saada myös mies- ja naispuolis- ten työntekijöiden ansiotasosta, sen koostumuksesta ja kehitykses- tä siten, että selvitys annetaan työntekijöiden keskituntiansiosta ai- katyössä, keskituntiansiosta urakkatyössä ja keskituntiansiosta teh- dyltä työajalta.

Tiedonantovelvollisuus voidaan, yrityksessä erikseen sovittaessa, täyttää luovuttamalla pääluottamusmiehelle EK:n palkkatilastot.

Yrityksissä, joihin on valittu useampia pääluottamusmiehiä, py- ritään em. tiedot antamaan myös toimintayksiköittäin työntekijöitä edustavalle pääluottamusmiehelle.

2. Pääluottamusmiehellä on oikeus saada RISS:n, UTS:n ja AYM:n perusteella näissä sopimuksessa tarkoitettuja tietoja ja sel- vityksiä. Lisäksi pääluottamusmiehellä on oikeus saada tieto toimi- alueensa rakennuskohteista.

3. Työsuojeluvaltuutetulla on oikeus saada tehtävänsä hoitoa varten tarpeelliset tiedot

4. Työntekijän työsuhteeseen liittyvän epäselvyyden ja erimieli- syyden selvittämiseksi on luottamusmiehelle annettava kaikki ta- pauksen selvittämiseen vaikuttavat tiedot.

5. Pääluottamusmiehellä, luottamusmiehellä sekä työsuojelu- valtuutetulla on oikeus saada tiedot toimialueellaan toimivista ali- urakoitsijoista ja niiden palveluksessa työpaikalla olevasta työvoi- masta. Tietojen tulee olla kirjallisesti saatavilla, mikäli tämä on mahdollista, ennen aliurakoitsijan töiden aloittamista.

6. Pääluottamusmiehellä ja työsuojeluvaltuutetulla on oikeus tu- tustua työaikakirjanpitoon siten, kun työaikalaissa (9.8.1996/ 605) on säädetty.

7. Työnantaja hankkii luottamusmiehen, työsuojeluvaltuutetun ja yhteistoimintaelimien käyttöön näille kuuluvien tehtävien hoita- mista varten tarpeelliset lait, asetukset ja työsuojelumääräykset.

15§ Työntekijöiden edustajan vastuu

1. Työntekijöiden edustaja on työsuhteessa työnantajaan samas- sa asemassa kuin muut työntekijät. Hänellä on velvollisuus henki- lökohtaisesti noudattaa yleisiä työehtoja, työaikoja, työnjohdon määräyksiä ja muita järjestysmääräyksiä.

2. Työntekijän edustaja vastaa siitä, että työnantajan hänelle an- tamia tietoja käytetään ainoastaan siihen tarkoitukseen, jota varten ne on annettu.

16§ Neuvottelujärjestys

Rakennuskohteessa syntynyt erimielisyys pyritään ratkaise- maan työpaikkatasolla. Mikäli tässä ei onnistuta, kiistanalainen

asia siirretään yritys- tai alueyksikön työntekijöiden edustajan ja nimetyn yrityksen edustajan välisiin neuvotteluihin. Erimielisyys, jota ei yrityksessä saada ratkaistuksi, siirretään liittojen piiriyhdis- tysten ja aluejärjestöjen sekä tarvittaessa edelleen liittojen välisiin neuvotteluihin.

17§ Monitoimialayritys ja työyhteenliittymä

1. Paikallisesti voidaan sopia, että tätä sopimusta noudatetaan kokonaisuudessaan myös sellaisessa yrityksessä, joka on sidottu li- säksi johonkin toiseen Rakennusteollisuus RT ry:n jäsenyhdistyk- sen Rakennusliiton kanssa solmimaan työehtosopimukseen.

2. Työyhteenliittymän rakennustyökohteisiin sovelletaan sovel- tuvin osin tätä sopimusta kuin itsenäiseen yritykseen.

18§ Sopijapuolten vastuu

TED

Työehtosopimuksen osapuolet sitoutuvat omalta ja edustamien- sa jäsenten osalta noudattamaan työehtosopimusosapuolten välillä sekä tämän sopimuksen perusteella tehtyjä sopimuksia, noudatta- maan työehtosopimuksen mukaista työrauhaa sekä selvittämään erimielisyydet neuvottelujärjestelmän mukaisesti.

19§ Voimaantulo

Tämä sopimus tulee voimaan helmikuun 1 päivänä 2003 ja on voimassa toistaiseksi. Sopimus voidaan irtisanoa yhden (1) kuu- kauden irtisanomisajoin päättymään samaan aikaan työehtosopi- muksen kanssa.

Helsingissä joulukuun 10 päivänä 2002 TALONRAKENNUSTEOLLISUUS RY RAKENNUSLIITTO RY

Liite

SUOSITUS: TYÖKYKYÄ YLLÄPITÄVÄ TOIMINTA TYÖPAIKOILLA

Työkunnon ja työssä menestymisen eräänä edellytyksenä on, että henkilö on sijoittunut sellaiseen työhön, josta terveydenvaarat on py- ritty poistamaan ja jossa mahdollinen sairaus, vika tai vamma ei pa- hene eikä haittaa työn suorittamista. Samalla kiinnitetään huomiota työpaikoilla mahdollisesti esiintyviin terveysvaaroihin ja niiden poistamiseen. Työpaikoilla tulisi kiinnittää jatkuvasti huomiota työ- olojen parantamiseen, palveluksessa olevien henkilöiden työssä sel- viytymiseen ja mahdollisiin sairauksien aiheuttamiin rajoituksiin. Samalla tulisi ryhtyä toimenpiteisiin tilanteen korjaamiseksi ja työ- kykyä ylläpitävän toiminnan tukemiseksi.

1. Toiminnan perusedellytykset

Yksilöitä tukevan toiminnan onnistuminen edellyttää myönteisen ilmapiirin lisäksi työpaikkaselvitysten suorittamista mahdollisine toimenpide-ehdotuksineen sekä seurannan järjestämistä. Lisäksi edellytetään muun muassa seuraavaa:

• työpaikkaselvityksiin liittyen arvioidaan työrajoitteisten työhön- sijoitusmahdollisuudet eri työkohteissa ja otetaan huomioon tar- peelliset muutosehdotukset, joiden toteutumista seurataan

• työterveyshuollolla on riittävästi voimavaroja ja ne kohdistetaan myös työpaikalla suoritettavaan työkykyä ylläpitävään toimin- taan

• palveluksessa olevien poissaolotiedot toimitetaan sovituin vä- liajoin työterveyshuoltoon

• työpaikoille luodaan valmius työpaikan muutoksiin esimerkiksi ergonomiaan liittyen

• selvitetään elpymisliikunnan tarve ja toteutetaan sitä tarvittaessa

• työterveyshuolto varmistaa nopeat toimintayhteydet eri palvelu- järjestelmiin mm. terveydenhuollossa ja kuntoutuksessa

• työterveyshuollon toimintasuunnitelmassa esitetään työkykyä yl- läpitävän toiminnan periaatteet.

2. Kohderyhmät

Työkykyä ylläpitävän toiminnan piiriin kuuluvat kaikki palveluk- sessa olevat. Näin ollen ei tule asettaa

• ikärajoitusta eikä

• ammattirajoitusta.

3. Työkyvyn ylläpitämistä tarvitsevien työntekijöiden ja toimihenkilöiden löytäminen

Tuloksellisen toiminnan edellytyksenä on, että tukitoimia tarvit- sevat henkilöt löydetään mahdollisimman varhain.

3.1 Aloite työ- ja toimintakyvyn arvioimiseksi voi tulla mm. seu- raavista lähteistä:

• oma aloite

• esimiehet

TED

• työterveyshenkilöstö

TED

• luottamushenkilöt

• sairausvakuutus

• eläkelaitokset

• terveydenhuolto

• sosiaalihuolto.

3.2 Syitä aloitteen tekemiseen

Mikäli työntekijällä tai toimihenkilöllä on runsaasti tai toistuvasti sairaus- tai muita poissaoloja, työssä selviytyminen on heikentynyt, terveystarkastuslöydökset tai todettujen sairauksien ennuste viittaa- vat työkykyä ylläpitävien toimenpiteiden tarpeeseen, ryhdytään suunnittelemaan työkykyä ylläpitävää toimintaa tai ohjataan henkilö tarvittaessa lisätutkimuksiin.

3.3 Toimenpiteet arvioinnissa

Sairaustapauksissa suoritetaan työ- ja toimintakyvyn arviointi työ- terveyshuollossa. Tarvittaessa suoritetaan edellistä laajempi selvitys

esimerkiksi ulkopuolisen terveydenhuollon asiantuntemuksen toi- mesta.

4. Toimenpiteet työkelpoisuuden säilyttämiseksi

Lähtökohtana toimenpiteille on jatkaminen omassa työssä. Tuki- toimenpiteistä vastuussa oleva henkilö laatii yhdessä työntekijän tai toimihenkilön ja tarvittaessa yrityksen yhteistoimintatahojen kanssa yksilöllisen toimenpidesuunnitelman, jossa voivat tulla kysymyk- seen:

• työn suorittamiseen liittyvät muutokset, jotka selvitetään työosas- tolla, esim. ergonomiset parannukset

• työaikamuutoksina tulevat kysymykseen mm. osa-aikatyö, osa- keläke, osa-aikaeläke, siirtyminen yötyöstä päivätyöhön

• uudelleen työhönsijoitus

• ammatillinen työpaikkakoulutus työosaston ja koulutusorgani- saation yhteistyönä

• lääkinnällinen kuntoutus tarvittaessa työterveyshuollon aloitteesta

• sellaiset ammatillisen kuntoutuksen muodot työpaikalla tai työ- paikan ulkopuolella, jotka tukevat työkykyä ylläpitävää toimintaa

• kehitetään työpaikkatason tiedotusta ja koulutusta tuki- ja liikun- taelinten kunnon ylläpitämisen tärkeydestä.

Käytännössä joudutaan usein toteuttamaan monia esitettyjä toi- menpiteitä, varsinkin kroonisten sairauksien aiheuttaessa työkyvyn heikkenemistä.

5. Seuranta

Työrajoitteisuus on useissa tapauksissa pysyvää. Tämän vuoksi on välttämätöntä, että tukitoiminnan tuloksellisuutta seurataan jatku- vasti ja että työkykyä ylläpitäviä toimenpiteitä uusitaan tarvittaessa. Erityisesti seurantaa suorittavat

• kuntoutettava

• esimiehet

• työterveyshenkilöstö

• luottamushenkilöt.

6. Yhteistoiminta työpaikalla työterveyshuollon kanssa

Työkykyä tukevat toimenpiteet vaativat usein monipuolista on- gelmien selvittelyä ja vaihtoehtojen etsimistä. Työnteon ja työ- olosuhteiden muuttaminen liittyvät sekä yksittäiseen työntekijään tai toimihenkilöön että työympäristöön. Tämän vuoksi on tarpeen, että muutokset suunnitellaan ja toteutetaan yhteistyössä.

6.1 Työsuojeluorganisaation tehtävänä on

• arvioida työkykyä ylläpitävän toiminnan yleiset periaatteet

• osallistua yhdessä työterveyshenkilöstön kanssa työkykyä ylläpi- tävän toiminnan edistämiseen

• edistää toiminnalle myönteisen ilmapiirin muodostumista

• seurata osaltaan toimenpiteiden tuloksellisuutta

• arvioida tarvittaessa uudelleensijoituskohteita.

6.2 Henkilöstöhallinnon, linjajohdon, työterveyshenkilöstön ja työsuojeluorganisaation tehtävänä on

• seurata palveluksessa olevien työssä selviytymistä

• huolehtia työrajoitteisten asianmukaisesta työhön sijoituksesta

TED

• arvioida ammatillisen koulutuksen tarpeellisuutta ja edistää sen toteutumista

TED

• pitää yhteyttä viranomais- ym. organisaatioihin yhteistoiminnan aikaansaamiseksi.

SOPIMUS YRITYKSEN JA ERI HENKILÖSTÖRYHMIEN VÄLISESTÄ YHTEISTOIMINNASTA

RAKENNUSALAN YRITYKSISSÄ

Yhteistoiminnasta yrityksissä annetun lain mukaan yrityk- sissä tulee neuvotella yrityksen tai sen henkilöstön kannalta olen- naisista ja tärkeistä asioista. Eräissä laissa luetelluissa asioissa hen- kilöstöllä on lisäksi tehostettu vaikuttamismahdollisuus tai päätös- valta. Lain tarkoituksena on kehittää yritysten toimintaa ja työ- olosuhteita sekä tehostaa työnantajan ja henkilöstön välistä sekä henkilöstön keskinäistä yhteistoimintaa. Laki työsuojelun val- vonnasta ja muutoksenhausta työsuojeluasioissa puolestaan velvoittaa yritystä ja sen henkilöstöä yhteistoimintaan työsuojelua koskevissa asioissa.

Tämän sopimuksen tarkoituksena on edistää rakennusalan yri- tysten ja niiden henkilöstön välistä yhteistoimintaa määrittelemällä edellä mainittujen lakien tarkoituksen toteutumista edistävien neu- vottelu- ja toimikuntien perustamista ja toimintaa koskevat sään- nöt.

1 § Soveltamisala

Tätä sopimusta sovelletaan niissä Talonrakennusteollisuus ry:n jäsenyrityksissä, joiden työsuhteessa olevan henkilöstön määrä säännöllisesti on vähintään 20.

2 §

Yhteistoimintalain mukainen neuvottelukunta

1. Mikäli jokin yrityksen henkilöstöryhmä sitä vaatii, sovitaan työnantajan ja henkilöstöryhmien edustajien kesken yritykseen tai sen kiinteään aluetoimipaikkaan perustettavaksi yhteistoimintalain 2 luvun 9 §:n mukainen neuvottelukunta.

2. Neuvottelukuntaa perustettaessa sovitaan samalla, mitkä yh- teistoimintalain mukaiset asiat ensisijaisesti käsitellään neuvotte- lukunnassa.

3. Vuosittain vahvistettavan henkilöstösuunnitelman lisäksi on suositeltavaa, että neuvottelukunnassa tai työnantajan ja henkilös- tön edustajien kesken muutoin käsitellään kolmesti vuodessa hen- kilöstön määrässä ja laadussa edellisen selvityksen antamisen jäl- keen tapahtuneet sekä lähikuukausina odotettavat muutokset.

Jos työvoiman vähentämistarve on käsitelty tällaisten henkilös- tösuunnitelmien yhteydessä, ei erillistä yhteistoimintamenettelyä suunnitelmissa huomioon otettujen yhteistoimintamenettelyn pii- riin kuuluvien toimenpiteiden myöhemmin aiheuttamien lomautta- misten ja irtisanomisten osalta tarvita.

4. Yhteistoimintalain 7 luvun 41 §:ää sekä 8 luvun 45 §:ää ei noudateta rakennusalalla tämä sopimuksen mukaisen neuvottelu- kunnan käsittelemissä asioissa.

3 §

Työsuojelun yhteistoimintaelimet

1. Yritykseen tai sen kiinteään aluetoimipaikkaan, jonka piirissä yrityksellä on säännöllisesti vähintään kaksi työkohdetta, voidaan perustaa työsuojelun keskustoimikunta.

Työsuojelun keskustoimikunta käsittelee mm. seuraavia yrityk- sen työpaikkoja yhteisesti koskevia asioita ja tekee niistä esityksiä:

• työsuojelu, tapaturmien ja terveysvaarojen ehkäisy sekä työn- opastus

RYTS

• työsuojeluyhteistoimintaan liittyvä tiedottaminen

• työsuojeluun liittyvä yhteiskoulutus koulutussopimusten mu- kaisesti

• työkykyä ylläpitävän toiminnan suunnittelu sekä toteutuksen seuranta yhteistyössä työterveyshenkilöstön kanssa

• henkinen hyvinvointi, työssä viihtyminen sekä päihteiden liika- käyttöön sekä hoitoonohjaamiseen liittyvät kysymykset.

2. Työsuojelua edistävien yhteistoimintaelinten perustamisesta työpaikalle sovitaan paikallisesti tarkoituksen mukaisella tavalla. Ellei muusta ole sovittu, työpaikan työsuojelutoimikunnan muo- dostavat työsuojelupäällikkö, työsuojeluvaltuutettu, ensimmäinen varavaltuutettu sekä toimihenkilöiden työsuojeluvaltuutettu, mikä- li sellainen on valittu.

4 §

Henkilöstön edustajat yhteistoimintaelimissä

1. YT-neuvottelukunta

1. Neuvottelukuntaan kuuluu yrityksen koon mukaan vähintään kuusi ja enintään 12 jäsentä. Työnantajan edustajien lukumäärä on neuvottelukunnassa enintään puolet eri henkilöstöryhmien edusta- jien kokonaismäärästä.

2. Työntekijöiden edustajina toimivat neuvottelukunnan toimi- alueen pääluottamusmiesten, luottamusmiesten ja työsuojeluval- tuutettujen keskuudestaan valitsemat edustajat ja heidän varamie- hensä. Teknisten toimihenkilöiden edustajana toimii yhdysmies ja teollisuustoimihenkilöiden edustajana heidän luottamusmiehensä. Varamiehinä toimivat heille valitut varamiehet. Xxxxxxx toimi- henkilöt valitsevat edustajansa ja hänelle varamiehen keskuudes- taan toimikaudeksi.

2. Työsuojelun keskustoimikunta

Työsuojelun keskustoimikuntaan kuuluu työntekijöiden edusta- jina yrityksen tai ao. alueyksikön työsuojeluvaltuutettu ja hänen va- ramiehensä, toimihenkilöiden työsuojeluvaltuutettu sekä työnanta- jan edustajana työsuojelupäälliköiden “yhteysmies”.

3. Henkilöstöryhmien edustajien valinta

1. YT-neuvottelukunnan ja työsuojelun keskustoimikunnan toi- mikausi on kaksi kalenterivuotta. Työntekijäin edustajien vaali toi- mitetaan marras- tai joulukuun aikana.

2. Henkilöstöryhmien edustajat voivat toimia neuvottelukun- nassa toimikauden loppuun asti, vaikka edustaja menettäisi luotta- musmies-, yhdysmies- tai työsuojeluvaltuutetun asemansa, ellei henkilöstöryhmä siitä toisin päätä.

3. Varamies tulee varsinaisen edustajan tilalle tämän työsuhteen päättyessä taikka tämän ollessa sairauden, vuosiloman, työnanta- jan määräämän matkatyön/työmatkan tai muun sellaisen syyn vuoksi estynyt edustustaan hoitamasta. Mikäli myös varamiehen työsuhde lakkaa kesken neuvottelukunnan toimikauden, asian- omaisella henkilöstöryhmällä on oikeus valita neuvottelukuntaan jäljellä olevaksi toimikaudeksi uusi jäsen varamiehineen keskuu- destaan.

5 §

YT-neuvottelukunnan ja työsuojelun keskustoimikunnan yhdistäminen

1. Paikallisesti voidaan sopia, että sama neuvottelukunta hoitaa sekä yhteistoimintalain mukaiset että työsuojelun keskustoimikun- nalle kuuluvat yhteistoiminta-asiat. Tällaisessa tapauksessa työnte- kijöiden edustajiksi neuvottelukuntaan tulee valita sekä luottamus- miehiä että työsuojeluvaltuutettuja.

6 § Järjestäytyminen ja kokoukset

YT-neuvottelukunnan ja työsuojelun keskustoimikunnan järjes- täytymisen ja kokoontumisen osalta noudatetaan seuraavia menet- telytapoja, ellei työnantajan ja henkilöstön edustajien kesken muu- ta sovita:

1. Neuvottelukunta ja keskustoimikunta valitsevat keskuudes- taan kalenterivuodeksi puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan, xxxx- xx toinen edustaa työnantajaa ja toinen henkilöstöä. Tätä asetelmaa vaihdetaan vuorovuosina. Työnantaja järjestää sihteerin, joka ei ole neuvottelukunnan/keskustoimikunnan jäsen.

RYTS

2. Työnantajan tulee kutsua neuvottelukunta ja keskustoimikun- ta koolle tarvittaessa ja ainakin neljästi vuodessa. Lisäksi neuvotte- lukunta tai keskustoimikunta on kutsuttava koolle, jos yksi henki- löstöryhmä tai ¼ jäsenistä on sitä ennalta ilmoittamaansa, neuvot- telukunnan / keskustoimikunnan käsiteltäviin kuuluvaa asiaa var- ten esittänyt. Työnantaja laatii kokoukselle esityslistan. Henkilös- töryhmän edustaja voi tehdä aloitteen jonkin asian käsittelemiseksi neuvottelukunnassa. Kokouskutsu esityslistoineen toimitetaan jä- senille niin hyvissä ajoin, että heillä on riittävä aika valmistautua kokousta varten.

3. Sihteeri laatii neuvottelukunnan/keskustoimikunnan kokouk- sesta pöytäkirjan, jonka hän allekirjoittaa ja kaksi kokouksessa läs- nä ollutta edustajaa tarkastavat.

7 § Voimassaolo

Tämä sopimus tulee voimaan 1.3.2008 ja on voimassa toistai- seksi. Sopimus voidaan irtisanoa yhden (1) kuukauden ir- tisanomisajoin päättymään samaan aikaan työehtosopimuksen kanssa.

Helsingissä huhtikuun 7. päivänä 2008

TALONRAKENNUSTEOLLISUUS ry RAKENNUSLIITTO ry TOIMIHENKILÖUNIONI TU ry YLEMMÄT TOIMIHENKILÖT YTN ry

SOPIMUS AMMATTIYHDISTYSJÄSENMAKSUJEN PERINNÄSTÄ

Rakennusteollisuuden Keskusliitto ja Rakennusliitto ovat sopi- neet Suomen Työnantajien Keskusliiton ja Suomen Ammattiyhdis- tysten Keskusliiton välillä 13. päivänä tammikuuta 1969 sovitun pohjalta ammattiyhdistysjäsenmaksujen perinnästä seuraavaa:

1 §

Jäsenmaksujen perinnän perusteena on ennakonperinnän alai- nen palkka.

2 §

Työnantaja perii ammattiyhdistysjäsenmaksut palkkakausittain Rakennusliiton kulloinkin päättämän jäsenmaksuprosentin perus- teella. Perittyjen jäsenmaksujen tilitys tehdään työnantajan harkin- nan mukaan palkkakausittain tai kuukausittain siten, että kunkin kalenterikuukauden aikana perityt ammattiyhdistysjäsenmaksut ti- litetään ao. kuukauden loppuun mennessä. Työnantaja tilittää peri- tyt varat erittelemättömänä yhteissummana perintäsopimuksessa mainitulle Rakennusliiton postisiirtotilille.

3 §

AYM

Työnantaja toimittaa neljännesvuosittain Rakennusliitolle jä- senkohtaisen selvityksen ao. vuosineljänneksen aikana perimis- tään jäsenmaksuista vuosineljänneksen päättymistä seuraavan kuu- kauden kuluessa. Jäsenkohtaisesta selvityksestä ilmenee perityt ammattiyhdistysjäsenmaksut tilikausittain eriteltynä. Mikäli selvi- tyksessä on tietoa työntekijöistä, jotka ovat tehneet perintäsopi- muksen työnantajan kanssa mutta, joilta työnantaja ei perintää ole suorittanut, on näiden työntekijöiden osalta merkittävä selvityk- seen syy perimättä jättämiseen. Jäsenmaksujen perinnästä verotus- ta varten annettavaa selvitystä lukuunottamatta työnantaja ei ole velvollinen laatimaan tämän kohdan vuosineljännesselvityksen li- säksi muuta selvitystä.

Document Metadata

Table of Contents

RAKENNUSALAN TYÖEHTOSOPIMUS URAKKAHINNOITTELUINEEN 2014–2016

Document Metadata