PERUSSOPIMUS
PERUSSOPIMUS
Jokilaaksojen Musiikkiopiston kuntayhtymä
Hyväksytty jäsenkuntien valtuustoissa: Haapajärven kaupunki xx.xx.2022 Haapaveden kaupunki xx.xx.2022 Kärsämäen kunta xx.xx.2022
Nivalan kaupunki xx.xx.2022 Oulaisten kaupunki xx.xx.2022 Pyhäjärven kaupunki xx.xx.2022
Voimassa 1.1.2023 alkaen
Sisällys
1. LUKU JÄSENKUNNAT JA TEHTÄVÄT 4
3 § Tehtävät ja toiminta-ajatus 4
4 § Neuvottelumenettely peruspääoman ja jäsenkuntaosuuden luopumis- ja lisäämistilanteessa 5
5 § Jäsenkunnan ottaminen ja eroaminen sekä toimintaa jatkavien jäsenkuntien asema 5
7 § Yhtymävaltuuston jäsenten valinta ja määrä 6
9 § Yhtymävaltuuston päätösvaltaisuus 7
10 § Yhtymävaltuuston tehtävät 7
11 § Yhtymähallituksen kokoonpano ja äänimäärä 7
12 § Yhtymähallituksen tehtävät 7
13 § Kuntayhtymän nimen kirjoittaminen 8
16 § Jäsenkuntien osuudet ja vastuut 9
17 § Talousarvio ja -suunnitelma 9
18 § Tilikauden yli-/alijäämäkäsittely 9
6. LUKU KUNTAYHTYMÄN TOIMINNAN JA INVESTOINTIEN RAHOITTAMINEN 10
21 § Kuntayhtymän toiminnan rahoitus 10
22 § Kuntayhtymän kotipaikkakunnan isäntäkuntaosuus 11
23 § Investoinnit ja pääomarahoitus 11
25 § Jäsenkunnan maksuosuuden erääntyminen ja viivästyskorko 11
7. LUKU HALLINNON JA TALOUDEN TARKASTUS 12
28 § Hallinnon ja talouden tarkastus 12
29 § Sisäinen valvonta ja riskienhallinta 12
8. LUKU KUNTAYHTYMÄN PURKAMINEN JA LOPPUSELVITYS 12
30 § Kuntayhtymän purkaminen ja loppuselvitys 12
31 § Perussopimuksen muuttaminen 12
32 § Sopimuksesta aiheutuvien erimielisyyksien ratkaiseminen 13
9. LUKU VOIMAANTULO JA SIIRTYMÄSÄÄNNÖKSET 13
33 § Kuntayhtymän purkaminen ja loppuselvitys 13
JÄSENKUNNAT JA TEHTÄVÄT
Nimi ja kotipaikka
Kuntayhtymän nimi on Jokilaaksojen Musiikkiopiston kuntayhtymä. Päivittäisessä toiminnassa käytetään nimeä Jokilaaksojen Musiikkiopisto ja lyhennystä JMO.
Kuntayhtymän kotipaikka on Nivala.
Kuntayhtymän jäsenkunnat ovat: Haapajärvi, Haapavesi, Kärsämäki, Nivala, Oulainen ja Pyhäjärvi.
Kuntayhtymällä voi olla myös sopimusperusteisia kuntia, jotka eivät ole kuntayhtymän varsinaisia jäsenkuntia. Sopimusperusteisten kuntien kanssa sovitaan palveluiden järjestämisestä erikseen tehtävällä sopimuksella.
Tehtävät ja toiminta-ajatus
Kuntayhtymän tehtävänä on järjestää jäsenkuntien puolesta taiteen perusopetuksen musiikin laajan oppimäärän järjestämiseen liittyviä palveluita. Jokilaaksojen Musiikkiopiston kuntayhtymä järjestää taiteen perusopetusta opetus- ja kulttuuriministeriön myöntämän luvan perusteella.
Kuntayhtymä voi järjestää myös muuta taiteen perusopetukseen ja musiikkioppilaitoksen tehtäväalueeseen kuuluvaa koulutusta ja palveluita.
Taiteen perusopetuksen lisäksi kuntayhtymä voi järjestää myös muuta taiteen ja kulttuurin edistämiseen liittyvää toimintaa.
Kuntayhtymän tehtävien toteuttamisesta määrätään tarkemmin taiteen perusopetuksesta annetussa laissa ja -asetuksessa, oppilaitoksen opetussuunnitelmassa, johto- ja muissa oppilaitoksen säännöissä.
Kuntayhtymä voi omistaa ja hallita irtainta ja kiinteää omaisuutta.
Opetus tapahtuu kuntayhtymän jäsenkunnissa. Opetuksen järjestäminen muuallakin on mahdollista, mikäli opetus voidaan järjestää oppilaitoksen talouden kannalta edullisesti ja toimintaedellytyksiä huonontamatta.
Neuvottelumenettely peruspääoman ja jäsenkuntaosuuden luopumis- ja lisäämistilanteessa
Jäsenkunnalla on oikeus luopua omistus- ja jäsenkuntaosuudestaan joko osittain tai kokonaan. Jäsenkunnan omistusosuuden luopuminen tapahtuu jäsenkunnan valtuuston päätöksellä. Päätöksestä annetaan tiedoksianto kuntayhtymän yhtymähallitukselle.
Vastaavasti jäsenkunta voi antaa yhtymähallitukselle tiedoksiannon siitä, että jäsenkunta haluaa lunastaa peruspääomaosuuksia muilta jäsenkunnilta.
Yhtymähallitus käynnistää neuvottelumenettelyn sen jälkeen, kun on saanut tiedoksiannon jäsenkunnalta peruspääoman ja jäsenkuntaosuuden luopumisesta.
Neuvottelumenettelyn kulku:
1. Peruspääomastaan ja jäsenkuntaosuudestaan luopuvan jäsenkunnan osuutta tarjotaan muille jäsenkunnille lunastettavaksi. Lunastusoikeus määräytyy 8 §:n äänivallan mukaisessa järjestyksessä. Omistusosuuden voi lunastaa kokonaisuudessaan yksi jäsenkunnista tai useampi jäsenkunta yhdessä.
2. Mikäli yksikään jäsenkunnista ei ole halukas lunastamaan omistusosuutta, kuntayhtymä voi tarjota sitä sopimusperusteisille kunnille. Uuden jäsenkunnan ottamisesta säädetään 5 §:ssä.
3. Mikäli jäsenkunta eroaa kuntayhtymästä tai vähentää jäsenkuntaosuuttaan, suoritetaan jäsenkunnalle sen luopumaa jäsenkuntaosuutta vastaava osuus peruspääomasta. Mikäli muut jäsenkunnat eivät lunasta eroavan jäsenkunnan jäsenkuntaosuutta, alennetaan peruspääomaa. Korvaus peruspääomaosuudesta suoritetaan jäsenkuntaosuuden luopumisen voimaan astuttua kuluvan vuoden aikana.
Peruspääoman ja jäsenkuntaosuuden luopuminen tulee voimaan ilmoitusta seuraavan kalenterivuoden päätyttyä, ellei osuudesta luopuvan ja lunastavan kunnan kesken toisin sovita.
Jäsenkunnan ottaminen ja eroaminen sekä toimintaa jatkavien jäsenkuntien asema
Kunnan, joka haluaa tulla kuntayhtymän jäseneksi, tulee tehdä siitä ilmoitus yhtymähallitukselle.
Uuden jäsenkunnan ottaminen edellyttää kuntayhtymän perussopimuksen muuttamista kuntalain mukaisesti. Kuntalain mukaan perussopimusta voidaan muuttaa, jos vähintään kaksi kolmannesta jäsenkunnista sitä kannattaa ja niiden asukasluku on vähintään puolet kaikkien jäsenkuntien yhteenlasketusta asukasluvusta.
Kunta voi lunastaa peruspääomaosuuksia jäsenkunnilta tai sijoittaa kuntayhtymään sovittavan peruspääomaosuuden.
Uuden jäsenkunnan jäsenyys kuntayhtymässä alkaa perussopimuksen muutoksen hyväksymistä seuraavan kalenterivuoden alusta.
Jäsenkunnan, joka haluaa erota kuntayhtymästä, tulee ilmoittaa siitä kuntayhtymän hallitukselle. Ero tulee voimaan eroilmoitusta seuraavan kalenterivuoden päätyttyä.
Mikäli kuntayhtymän nettovarallisuus on negatiivinen, eroava jäsenkunta on yhtymävaltuuston päätöksellä velvollinen suorittamaan kuntayhtymälle kunnan osuuden negatiivisesta nettovarallisuudesta.
Kunta voi erota kuntayhtymästä myös luovuttamalla peruspääomaosuutensa toiselle kunnalle valtuuston päättämien perusteiden mukaisesti.
Ylin päättävä toimielin
Kuntayhtymän ylin päättävä toimielin on yhtymävaltuusto.
Yhtymävaltuuston jäsenten valinta ja määrä
Jokaisen jäsenkunnan valtuusto valitsee kuntaa edustavat jäsenet
yhtymävaltuustoon seuraavasti: | |
Kunnan peruspääoma | Jäsenten lukumäärä |
3 % tai vähemmän | 1 |
4–30 % | 2 |
31 % tai enemmän | 3 |
Kullekin yhtymävaltuuston jäsenelle valitaan henkilökohtainen varajäsen.
Yhtymävaltuuston jäsenet ja varajäsenet valitaan jäsenkuntien valtuustojen toimikautta vastaavaksi ajaksi. Jäsenkunnan jäsenmäärä on kiinteä koko yhtymävaltuuston toimikauden ajan.
Mikäli yhtymävaltuuston jäsen tai varajäsen menettää vaalikelpoisuutensa kesken toimikauden tai hänelle myönnetään ero yhtymävaltuuston jäsenyydestä kesken toimikauden, päättää jäsenen edustama kunta eron myöntämisestä ja uuden jäsenen tai varajäsenen valitsemisesta jäljellä olevaksi toimikaudeksi.
Mikäli valtuustokauden aikana kuntayhtymään hyväksytään jäseneksi uusia kuntia, ao. kunnat valitsevat jäljellä olevaksi valtuuston toimikaudeksi omat edustajansa yhtymävaltuustoon noudattaen tämän perussopimuksen valintakriteerejä.
Jäsenkunnan valitsemien yhtymävaltuuston jäsenten yhteinen äänimäärä vastaa kunnan osuutta kuntayhtymän peruspääomasta. Jäsenkunnan äänimäärä on se kokonaisluku, joka saadaan, kun kunnan peruspääoma jaetaan luvulla sata (100). Yhden kunnan äänivalta voi kuitenkin olla enintään puolet (1/2) koko kuntayhtymän äänimäärästä.
Jäsenkunnan valitsemien yhtymävaltuuston jäsenten yhteinen äänimäärä jakautuu tasan saapuvilla olevien kesken.
Yhtymävaltuuston päätösvaltaisuus
Yhtymävaltuusto on päätösvaltainen, kun kaksi kolmasosaa (2/3) valtuutetuista on läsnä.
Yhtymävaltuuston tehtävät
Yhtymävaltuuston tehtävistä säädetään kuntalain 14 §:ssä.
Yhtymähallituksen kokoonpano ja äänimäärä
Yhtymävaltuusto valitsee toimikauttaan vastaavaksi ajaksi yhtymähallitukseen isäntäkunnasta kaksi jäsentä, joista toinen valitaan yhtymähallituksen puheenjohtajaksi ja jokaisesta muusta jäsenkunnasta on yksi jäsen. Kullekin jäsenelle valitaan henkilökohtainen varajäsen.
Kullakin jäsenellä on kokouksessa yksi (1) ääni.
Yhtymähallituksen tehtävät
Yhtymähallitus johtaa kuntayhtymää ja sen hallintoa siten kuin siitä on kuntalaissa ja erityislaeissa säädetty ja kuntayhtymän hallintosäännössä määrätty.
Yhtymähallituksen tehtävistä, päätösvallasta ja koollekutsumisesta määrätään tarkemmin hallintosäännössä.
Kuntayhtymän nimen kirjoittaminen
Oikeudesta kuntayhtymän nimen kirjoittamiseen määrätään hallintosäännössä.
Jäsenkuntien omistajaohjaus toteutuu kuntayhtymän hallitus- ja valtuustotyöskentelyssä sekä tarpeenmukaisissa työryhmissä ja neuvotteluissa.
Kuntayhtymän johdolla ja jäsenkunnilla on neuvottelumenettely, jossa sovitaan kuntayhtymän talouden ja toiminnan pitkän aikavälin suunnittelua ja tavoitteita koskevista periaatteista ottaen huomioon palvelujen järjestäminen ja tuottaminen, palvelutavoitteet, omistajapolitiikka sekä palvelujen käyttäjien osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuudet.
Kukin jäsenkunta sopii erikseen kuntayhtymän kanssa palvelusopimuksella, miten ja missä laajuudessa kuntayhtymän järjestämisvelvollisuuteen kuuluvat palvelut kunkin jäsenkunnan osalta toteutetaan. Neuvottelut järjestetään kuntakohtaisesti vuosittain huhtikuun loppuun mennessä ennen kuntayhtymän lukuvuosisuunnittelun käynnistymistä. Palvelusopimus tehdään toistaiseksi, mutta sen sisältö tarkistetaan ja tarvittaessa päivitetään vuosittain.
Jäsenkunnat nimeävät viranhaltijan, joka toimii yhteyshenkilönä kuntayhtymään.
KUNTAYHTYMÄN TALOUS
Kuntayhtymän peruspääoma muodostuu jäsenkuntien pääomasijoituksista. Peruspääoma jakaantuu jäsenkuntaosuuksiin.
Peruspääomaa voidaan korottaa yhtymävaltuuston päätöksellä siirrolla oman pääoman muusta erästä.
Peruspääomaa voidaan alentaa yhtymävaltuuston päätöksellä, kun perusteena on pysyvien vastaavien määrän pysyvä alentuminen omaisuuden luovutuksen, menetyksen tai ylimääräisten poistojen taikka arvonalentumisten seurauksena.
Muusta peruspääoman korottamisesta ja alentamisesta päättävät jäsenkunnat (yhtäpitävin) päätöksin.
Kuntayhtymässä on pidettävä rekisteriä jäsenkuntien peruspääomaosuuksista. Jäsenkuntien peruspääomalle ei makseta korkoa.
Uuden jäsenkunnan peruspääomasijoituksen määrästä ja suoritusajasta sekä peruspääoman korottamisesta siirrolla tai muusta omasta pääomasta päättää yhtymävaltuusto.
Jäsenkuntien osuudet ja vastuut
Jäsenkuntien osuudet kuntayhtymän varoihin määräytyvät kuntayhtymän peruspääomaosuuksien suhteessa.
Jäsenkuntien vastuu kuntayhtymän veloista ja kuntayhtymään kohdistuvista velvoitteista sekä vastuista määräytyy kuntayhtymän peruspääomaosuuksien suhteessa. Sama koskee sellaisia kuntayhtymän menoja, joita ei muutoin saada katetuksi.
Talousarvio ja -suunnitelma
Taloussuunnitelmaa valmisteltaessa jäsenkunnille varataan tilaisuus esityksen tekemiseen kuntayhtymän toiminnan kehittämiseksi. Siinä tarkoituksessa seuraavan kalenterivuoden alustava talousarvio ja -suunnitelma toimitetaan jäsenkunnille 30.9. mennessä.
Yhtymähallituksen ehdotus talousarvioksi ja -suunnitelmaksi on toimitettava jäsenkunnille viimeistään marraskuun 15. päivään mennessä.
Tilikauden yli-/alijäämäkäsittely
Tilikauden tulos rahasto- ja varaussiirtojen jälkeen esitetään erikseen taseessa oman pääoman eränä.
Yhtymävaltuusto voi päättää, että omaan pääomaan kertynyt ylijäämä tai osa siitä palautetaan jäsenkunnille. Mahdolliset ylijäämän palautukset palautetaan jäsenkunnille jäsenkuntaosuuksien mukaisessa suhteessa. Yhtymävaltuusto päättää jäsenkuntiin palautettavan ylijäämän suuruudesta ja ajankohdasta.
Ylijäämän palautus voi tapahtua ainoastaan tilanteessa, jossa taseessa ei ole kertynyttä alijäämää aikaisemmilta tilikausilta.
Alijäämän kattaminen
Mikäli jäsenkunnat eivät ole hyväksyneet kuntalain 119 §:n 2 momentissa tarkoitettua selvityshenkilön tekemään ehdotusta alijäämien kattamisesta kuntalain 57 §:ssä säädetyllä tavalla, korotetaan jäsenkuntien maksuosuuksia talousarvion ja -suunnitelman yhteydessä niin, että viimeksi päättyneen tilikauden mukainen alijäämä tulee katettua taloussuunnitelman vuosina.
Hyväksyessään tilinpäätöksen yhtymävaltuusto päättää samalla tilikauden tuloksen käsittelystä ja tarvittavista talouden tasapainottamista koskevista toimenpiteistä.
Tilinpäätöksen allekirjoittavat yhtymähallituksen jäsenet ja esittelijä.
KUNTAYHTYMÄN TOIMINNAN JA INVESTOINTIEN RAHOITTAMINEN
Kuntayhtymän toiminnan rahoitus
Kuntayhtymän toiminnan rahoitus perustuu opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain mukaisesti opetus- ja kulttuuriministeriön kautta koulutuksen järjestäjälle tulevaan valtionosuusrahoitukseen, kuntien maksuosuuksiin sekä maksullisen palvelutoiminnan tuloihin sekä muuhun tulorahoitukseen.
Taiteen perusopetuksesta annetun lain mukaan koulutuksen järjestäjälle myönnetään valtionosuutta laskennallisten opetustuntien määrän mukaan. Jäsenkuntien osuudet laskennallisesti myönnetyille opetustunneille määräytyvät kuntayhtymän jäsenkuntaosuuksien suhteessa.
Kuntien maksuosuuden laskennallisena yksikkönä toimii jäsenkuntaosuus laskennallista opetustunneista. Maksuosuudet ja laskennalliset opetustunnit määräytyvät kunnille yhden prosentin tarkkuudella.
Jäsenkunta voi jäsenkuntaosuuden mukaisten laskennallisten opetustuntien lisäksi tilata kuntayhtymältä muita kuntayhtymän tehtäväalueeseen kuuluvia palveluita. Suoritteiden hinnoittelu perustuu talousarvioon ja arvioituun palvelujen käyttöön.
Sopimusperusteiset kunnat voivat tilata kuntayhtymältä kuntayhtymän tehtäväalueeseen kuuluvia palveluita. Suoritteiden hinnoittelu perustuu talousarvioon ja arvioituun palvelujen käyttöön.
Kuntayhtymän kotipaikkakunnan isäntäkuntaosuus
Kuntayhtymän kotipaikkakuntana toimivalta isäntäkunnalta laskutetaan jäsenkunnan peruspääomaosuuden mukaisen maksuosuuden lisäksi isäntäkuntaosuus, joka vastaa 15 % osuutta talousarvion mukaisten oppilas- ja asiakasmaksujen summasta eli kuntayhtymän maksutuotoista.
Investoinnit ja pääomarahoitus
Investoinnit voidaan yhtymävaltuuston päättämällä tavalla rahoittaa kuntayhtymän tulorahoituksella ja kassavaroin, vieraalla pääomalla tai käyttää muita rahoitusinstrumentteja yhtymävaltuuston hyväksymän rahoitus- ja korkoriski-politiikan mukaisesti.
Jäsenkunnan rahoitusosuus investointimenoihin määräytyy peruspääomaosuuden mukaisessa suhteessa.
Suunnitelman mukaisten poistojen laskentaperusteet hyväksyy yhtymävaltuusto.
Jäsenkunnan maksuosuuden erääntyminen ja viivästyskorko
Jäsenkunnilta perittävien maksuosuuksien ja muiden suoritusten erääntymisajat määritellään siten, että jäsenkunnille jää vähintään neljäntoista (14) päivän suoritusaika.
Viivästyneelle suoritukselle jäsenkunta tai kuntayhtymä maksaa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisen viivästyskoron.
Rahastojen perustamisesta ja niiden säännöistä päättää yhtymävaltuusto.
HALLINNON JA TALOUDEN TARKASTUS
Kuntayhtymässä on tarkastuslautakunta, jonka tehtävistä säädetään kuntalaissa. Tarkastuslautakunnan kokoonpanosta, toimivallasta ja koollekutsumisesta määrätään tarkemmin hallintosäännössä.
Hallinnon ja talouden tarkastus
Hallinnon ja talouden tarkastamisessa noudatetaan, mitä siitä on säädetty kuntalaissa ja määrätään hallintosäännössä.
Sisäinen valvonta ja riskienhallinta
Sisäisestä valvonnasta ja riskienhallinnasta määrätään hallintosäännössä.
KUNTAYHTYMÄN PURKAMINEN JA LOPPUSELVITYS
Kuntayhtymän purkaminen ja loppuselvitys
Kuntayhtymän purkamisesta päättävät jäsenkuntien valtuustot. Jäsenkuntien valtuustot päättävät kuntayhtymän purkamisen yksityiskohtia koskevasta sopimuksesta.
Kuntayhtymän purkautuessa yhtymähallituksen on huolehdittava loppuselvityksestä, elleivät jäsenkunnat sovi muusta järjestelystä. Kuntayhtymän varat, joita ei tarvita loppuselvityksen kustannusten ja velkojen suorittamiseen eikä sitoumusten täyttämiseen, jaetaan jäsenkunnille peruspääomaosuuksien suhteessa. Jos kustannusten ja velkojen suorittamiseen sekä sitoumusten täyttämiseen tarvittava määrä on varoja suurempi, jäsenkunnat ovat velvolliset suorittamaan erotuksen edellä mainittujen osuuksien suhteessa.
Jäsenkuntien valtuustot hyväksyvät loppuselvityksen.
Viimeinen tilinpäätös ja vastuuvapaus käsitellään jäsenkuntien valtuustoissa.
Perussopimuksen muuttaminen
Perussopimusta voidaan muuttaa, jos vähintään kaksi kolmannesta jäsenkunnista sitä kannattaa ja niiden asukasluku on vähintään puolet kaikkien jäsenkuntien yhteenlasketusta asukasluvusta.
Kuntayhtymä valtuutetaan tekemään tarvittaessa vähäisiä teknisiä tarkennuksia tai korjauksia perussopimukseen, joista päättää yhtymävaltuusto.
Sopimuksesta aiheutuvien erimielisyyksien ratkaiseminen
Tämän sopimuksen tulkinnasta johtuva erimielisyys, jota muuten ei saada sovittua, ratkaistaan hallintoriita-asiana hallinto-oikeudessa.
VOIMAANTULO JA SIIRTYMÄSÄÄNNÖKSET
Kuntayhtymän purkaminen ja loppuselvitys
Tämä muutettu perussopimus tulee voimaan 1.1.2023.
Perussopimuksen mukainen toiminta ja palvelutuotanto käynnistyy 1.1.2023.
Uuden perussopimuksen voimaantuloon asti noudatetaan kuntayhtymän voimassa olevaa perussopimusta.
Tämä muutettu perussopimus tultuaan voimaan korvaa aikaisemman 1.1.2000. voimaan tulleen perussopimuksen.
Ennen muutetun sopimuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.