RAKENNUSTUOTE- TEOLLISUUDEN

TYÖEHTOSOPIMUS

1.3.2016–28.2.2017

RAKENNUSTUOTETEOLLISUUDEN TYÖEHTOSOPIMUS 1.3.2016–28.2.2017

ISBN 978-952-267-141-7

ISBN 978-952-267-142-4 (pdf)

Taitto: Taittopalvelu Yliveto Oy Paino: Oy Fram Ab, Vaasa 2016

SISÄLLYS

Rakennustuoteteollisuuden työehtosopimus 7

I YLEISET MÄÄRÄYKSET 7

1 § Sopimuksen soveltamisala 7

2 § Keskusjärjestöjen väliset sopimukset 7

3 § Sopimuksen sitovuus ja

työrauhavelvoite 8

4 § Työsuhteen lakkaaminen 8

Irtisanomisajat 8

5 § Työllistymisen ja muutosturvan toimintamallit 9

II TYÖAIKAA KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET 9

6 § Säännöllinen työaika 9

Vapaapäivät 10

Arkipyhäviikot 10

7 § Työajan sijoitus 11

Lepo- ja virkistystauot 12

8 § Yli-, sunnuntai- ja hätätyö 13

TES-ylityö 14

9 § Työajan lyhentäminen 14

10 § Hälytysluonteinen työ ja varallaolo 18

III TYÖPALKKOJA KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET 20

11 § Työkohtainen palkka 20

12 § Henkilökohtainen palkka 25

Peruspalkka 26

Ammatti- ja erikoisammattitutkinto 26

13 § Suorituspalkkatyö 26

14 § Erilliset lisät 28

15 § Keskituntiansio 29

16 § Töiden järjestely ja siirto toiseen

työhön 30

IV ERINÄISIÄ KORVAUKSIA KOSKEVAT

MÄÄRÄYKSET 30

17 § Matkatyöt ja matkakustannukset 30

18 § Muita korvauksia 35

19 § Arkipyhäkorvaus 36

Itsenäisyyspäivän palkka 37

V TYÖTURVALLISUUS 37

20 § Työturvallisuus 37

VI SOSIAALISET MÄÄRÄYKSET 39

21 § Sairausajan palkka 39

22 § Lääkärintarkastukset 47

23 § Äitiys- ja isyysvapaa 50

24 § Vuosiloma 50

Lomapalkka ja lomaltapaluuraha 50

25 § Ruokailu- ja vaatesuojat 52

26 § Ryhmähenkivakuutus 52

VII ERINÄISET MÄÄRÄYKSET 52

27 § Palkanmaksu 52

VIII TYÖNTEKIJÖIDEN EDUSTAJAT JA NEUVOTTELU- JÄRJESTYS 53

28 § Luottamusmiehille ja työsuojeluvaltuutetuille myönnettävä vapautus työstä 53

29 § Luottamusmiehille ja työsuojeluvaltuutetuille maksettava korvaus 54

30 § Kokoontuminen työpaikalla 54

31 § Erimielisyyksien ratkaisu 55

32 § Paikallinen sopiminen 56

33 § Ammattiyhdistysjäsenmaksun pidättäminen 56

34 § Työvälineiden ja valmisteiden käsittely 56

35 § Tuottavuuden parantaminen 57

36 § Voimassaoloaika 57

Allekirjoituspöytäkirja 58

Allekirjoituspöytäkirjasta 20.3.2014

siirtyvät pöytäkirjamerkinnät 63

Rakennustuoteteollisuuden keskeyty-

mättömän kolmivuorotyön työaika 66

Rakennustuoteteollisuuden keskeytyvän

kolmivuorotyön työajan lyhentäminen 70

Sopimus ammatillisen koulutuksen ym.

edistämisestä 73

Yleissopimus 76

Luottamusmiehiä ym. koskevat määräykset 83

Työnantajan tiedottamisvelvoitteet 88

Koulutus 91

Ulkopuolisen työvoiman käyttö 94

Työsuojeluvaltuutetun ajankäytön laskeminen 100

Irtisanomissuojasopimus 102

Irtisanomisajat 104

Irtisanomisajan noudattamatta jättäminen 106

Lomautus 110

Työvoiman vähentämisjärjestys 115

Lomapalkkasopimus 120

Vuosilomapalkka ja lomakorvaus 120

Työaikataulukko 123

TYÖEHTOSOPIMUS

RAKENNUSTUOTETEOLLISUUS RTT ry:n ja RAKENNUSLIITTO ry:n

välillä koskien

KIVIPOHJAISTA RAKENNUSTUOTETEOLLISUUTTA 1.3.2016–28.2.2017

YLEISET MÄÄRÄYKSET

1 § Sopimuksen soveltamisala

1. Tämän työehtosopimuksen määräyksiä sovelletaan kaikkien Ra- kennustuoteteollisuus RTT ry:n betonituote-, kivenjalostus- ja ra- kennusaineteollisuutta harjoittavien jäsenyritysten ja Rakennus- tuoteteollisuus RTT ry:n jäsenyhdistyksiin kuuluvien yritysten sekä niiden kaikkien työntekijöiden välisiin työsuhteisiin. Raken- nustuoteteollisuus RTT ry on Rakennusteollisuus RT ry:n jäsen.

2 § Keskusjärjestöjen väliset sopimukset

Tämän työehtosopimuksen osana noudatetaan seuraavia kes- kusjärjestöjen välillä solmittuja sopimuksia:

• Yleissopimus 4.6.1997

• Irtisanomissuojaa ja lomautusta koskeva yleissopimus sovel- tamisohjeineen 10.5.2001

• Lomapalkkasopimus 21.3.2005

Jos edellä mainittuihin sopimuksiin tehdään tämän työehtosopi- muksen voimassa ollessa muutoksia, muutoksia noudatetaan siitä päivästä lukien, jolloin allekirjoittaneet liitot sopivat niiden liittä- misestä tähän työehtosopimukseen.

3 §

Sopimuksen sitovuus ja työrauhavelvoite

Tämä työehtosopimus sitoo allekirjoittaneita liittoja ja niiden ala- yhdistyksiä sekä niitä työnantajia ja työntekijöitä, jotka ovat tai sopi- muksen voimassaoloaikana ovat olleet näiden yhdistysten jäseniä.

Työehtosopimukseen sidotut ovat velvolliset välttämään kaikkia työtaistelutoimenpiteitä, jotka kohdistuvat tähän työehtosopimuk- seen kokonaisuudessaan tai johonkin sen yksityiseen määräykseen. Tähän työehtosopimukseen sidotut yhdistykset ovat lisäksi vel- volliset huolehtimaan siitä, että niiden alaisina olevat yhdistykset, työnantajat ja työntekijät, joita sopimus koskee, välttävät sellaisia työtaistelutoimenpiteitä eivätkä muutoinkaan riko työehtosopi-

muksen määräyksiä.

4 § Työsuhteen lakkaaminen

Tämän työehtosopimuksen osana noudatetaan keskusjärjestöjen 10.5.2001 solmiman irtisanomissuojasopimuksen ja sen alle- kirjoituspöytäkirjan määräyksiä.

Työnantajan irtisanoessa työsopimuksen noudatetaan seuraavia irti- sanomisaikoja:

Työsuhde on jatkunut keskeytyksettä	Irtisanomisaika
enintään vuoden	14 päivää
yli 1 – enintään 4 vuotta	1 kuukausi
yli 4 – enintään 8 vuotta	2 ”
yli 8 – enintään 12 vuotta	4 ”
yli 12 vuotta	6 ”

Työntekijän irtisanoessa työsopimuksen noudatetaan seuraavia irti- sanomisaikoja:

Työsuhde on jatkunut keskeytyksettä

Irtisanomisaika

enintään viisi vuotta yli 5 vuotta

14 vuorokautta

1 kuukausi

5 §

Työllistymisen ja muutosturvan toimintamallit

Alalla noudatetaan muutosturvaan liittyvää lainsäädäntöä.

TYÖAIKAA KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET

6 § Säännöllinen työaika

1. Työajan suhteen noudatetaan voimassa olevan työaikalain säännöksiä ja tämän työehtosopimuksen määräyksiä.

2. Säännöllinen työaika on enintään 8 tuntia vuorokaudessa ja 40 tuntia viikossa.

3. Viikoittainen säännöllinen työaika voidaan järjestää myös si- ten, että se on

• päivätyössä ja kaksivuorotyössä keskimäärin 40 tuntia vii- kossa enintään vuoden pituisena ajanjaksona,

• keskeytyvässä kolmivuorotyössä keskimäärin 36,4 tuntia vii- kossa enintään vuoden pituisena ajanjaksona,

• keskeytymättömässä kolmivuorotyössä ja maanalaisessa um- pikaivostyössä keskimäärin 35 tuntia viikossa enintään vuo- den pituisena ajanjaksona

• edellyttäen, että työtä varten on ennakolta laadittu työtuntijär- jestelmä vähintään siksi ajaksi, jonka kuluessa viikoittainen säännöllinen työaika tasoittuu sanottuihin keskimääriin.

4. Kolmivuorotyö katsotaan keskeytymättömäksi, vaikka siitä jätetään yksi vuoro viikossa tekemättä.

Ennen uuden työaikajärjestelyn käyttöönottoa todetaan paikalli- sesti mihin työehtosopimuksen mukaiseen työaikamuotoon järjeste- ly kuuluu.

5. Säännöllinen työaika voidaan paikallisesti sopia siten, että vuorokautisen työajan pituus on enintään kymmenen tuntia ja vii- koittaisen työajan pituus enintään 50 tuntia. Työajan tulee tällöin ta- soittua kahdeksaan tuntiin vuorokaudessa ja 40 tuntiin viikossa enintään vuoden pituisena ajanjaksona.

6. Etukäteen laadittavasta työtuntijärjestelmästä tulee ilmetä säännöllisen vuorokautisen ja viikoittaisen työajan sijoittuminen sekä se ajanjakso, jonka kuluessa työaika tasoittuu säännölliseen määräänsä.

Pöytäkirjamerkintä:

Työtuntijärjestelmän mukaisia työajan tasoittamiseksi annettavia vapaapäiviä pidetään vuosilomaa määrättäessä työssäolopäivien veroisina päivinä. Niistä vähennetään kuitenkin asianomaiseen ka- lenterikuukauteen sisältyvät päivätyöntekijöiden tavanomaiset va- paapäivät.

Mikäli työajan tasoittumisjaksoon on tarkoitus sisällyttää työajan lyhennyspäiviä (pekkaspäiviä), tulee ne merkitä työtuntijärjestel- mään.

Paikallisesti voidaan sopia myös 12 tunnin pituisesta vuorokauti- sesta työajasta sellaisissa töissä, joissa sen käyttäminen työn laatu sekä työturvallisuusseikat huomioon ottaen on tuotantoteknisesti pe- rusteltua. Liitot vahvistavat näin tehdyn paikallisen sopimuksen.

7. Työnantaja voi käyttää työajan seurantaan sitä varten kehitet- tyjä seurantalaitteita.

Vapaapäivät

8. Tavoitteena pidetään, että työntekijällä on viikon aikana sun- nuntain lisäksi toinenkin vapaapäivä. Mikäli toiseksi vapaapäiväksi määrätään kiinteä viikonpäivä, se pyritään pääsääntöisesti järjes- tämään lauantaiksi.

Jos toinen vapaapäivä on muu päivä kuin lauantai, sen tulee il- metä etukäteen laaditusta työtuntijärjestelmästä.

Työtuntijärjestelmän mukainen vapaapäivä voidaan paikallisesti sopien muuttaa myös samalla viikolla.

Arkipyhäviikot

9. Arkipyhäviikolla on arkipäiväksi sattuvan juhlapäivän aaton säännöllinen työaika 8 tuntia, lukuunottamatta pääsiäislauantaita, sekä juhannus- ja jouluaattoa, jotka ovat vapaapäiviä, elleivät tuo- tannon tekniset syyt muuta vaadi.

Arkipyhäviikolla katsotaan arkipyhä viikon toiseksi vapaapäi- väksi. Pääsiäislauantaina, juhannusaattona ja jouluaattona tehdys-

sä työtuntijärjestelmän mukaisessa työssä maksetaan 50 %:lla ko- rotettu palkka. Jos työ on samalla ylityötä, maksetaan lisäksi yli- työkorvaus.

Arkipyhäviikon lauantait ovat vapaapäiviä niissä työtuntijärjes- telmissä, joissa lauantait muutoinkin ovat kiinteitä vapaapäiviä.

Arkipyhäviikkoina, jolloin työntekijä on ollut työssä kyseisen työviikon työtuntijärjestelmän tuntimäärän mukaisen työajan, mak- setaan hänelle tämän lisäksi tehdystä työstä siten kuin viikoittaisesta ylityöstä, mikäli sitä ei ole korvattava vuorokautisena ylityönä. (Tes-ylityö)

7 § Työajan sijoitus

1. Säännöllisen työajan alkaminen ja päättyminen sovitaan pai- kallisesti lain ja tämän työehtosopimuksen rajoissa. Yksivuorotyö aloitetaan normaalisti klo 7.00 ja lopetetaan klo 16.00. Kaksivuoro- työ aloitetaan normaalisti klo 6.00 ja lopetetaan klo 23.00.

Työaikojen alkamis- ja päättymisajoista voidaan poiketa, mikäli siitä sovitaan paikallisesti tai sen todetaan olevan välttämättömän työn teknisen luonteen takia.

Käytännön vaatimista tilapäisistä muutoksista neuvotellaan en- nen muutoksen toimeenpanemista pääluottamusmiehen kanssa ja niistä ilmoitetaan asianomaisille viimeistään edellisellä viikolla en- nen muutoksen toimeenpanoa.

Työviikko ja työvuorokausi

2. Työviikko luetaan alkavaksi maanantaina paitsi kolmivuoro- työssä yövuoron alkaessa sunnuntai-iltana. Työvuorokausi luetaan alkavaksi samaan aikaan kuin työntekijän on säännönmukaisesti saavuttava työhön. Sunnuntaivuorokausi alkaa kuitenkin kello

00.00 paitsi kolmivuorotyössä, jossa se alkaa lauantaina iltavuoron päätyttyä.

Soveltamisohje:

Työvuorokausi alkaa kolmivuorotyössä aina yövuoron alkaessa, vaikka työntekijä olisi vuosilomalla tai sairauslomalla kyseisen ka- lenterivuorokauden.

Lepo- ja virkistystauot

3. Päivätyössä voidaan paikallisesti sopien noudattaa puolen tun- nin pituista lepoaikaa, jonka aikana työntekijä saa esteettömästi poistua työpaikalta

4. Kaksivuorotyössä voidaan pitää puolen tunnin pituinen lepo- aika. Paikallisesti voidaan sopia siitä, että työntekijällä on tilaisuus aterioida työn lomassa. Tässä tapauksessa ruokailuun käytettyä ai- kaa ei vähennetä työajasta.

5. Kolmivuorotyössä varataan tilaisuus ateriointiin työn lomassa eikä tätä aikaa vähennetä työajasta.

6. Yksivuorotyössä pidetään työpäivän ja vuorotyössä kunkin vuoron aikana yksi 12 minuutin virkistystauko ennen ja jälkeen lepo- ajan. Virkistystauko luetaan kuuluvaksi työaikaan eikä työntekijä saa sen aikana poistua tehdasalueelta tai kaivostyössä kaivoksesta.

Työntekijän on täsmällisesti noudatettava työehtosopimuksessa olevia määräyksiä virkistystaukojen pituudesta sekä hänen tulee täl- laisen tauon päättyessä välittömästi aloittaa työnsä.

7. Mikäli työntekijä jää normaalin työpäivän jälkeen ylityöhön, hän voi pitää 12 minuutin virkistystauon ennen ylityön aloittamista, mikäli ylityön arvioidaan kestävän yli tunnin.

Työajan siirto

8. Paikallisesti määrätyistä työn alkamis- ja päättymisajoista voi- daan poiketa, milloin säännöllistä työaikaa on sovittu pidennettä- väksi pitemmäksi kuin kahdeksaksi tunniksi vuorokaudessa tai mil- loin tuotannolliset tai tekniset syyt sitä vaativat.

Näistä ajoista saadaan poiketa vuodenajan pimeyden, korjaustöi- den kiireellisyyden tai muiden sen kaltaisten pakottavien syiden ta- kia, jolloin työtä voidaan paikallisesti sopien tehdä myös yötyönä.

Aloittamis- ja lopettamistyö

9. Työaika voi alkaa ennen tehtaan säännöllisen käynnin alkamista tai päättyä tehtaan säännöllisen käynnin päätyttyä sellaisessa työssä, jota tehdään, jotta tehtaan tuotannollinen toiminta voi alkaa tai päät- tyä päivittäin määräaikana sekä jatkua koko säännöllisen työajan.

10. Paikallisesti sopien voidaan työntekijä perustellusta syystä siirtää toiseen työvuoroon.

Vuorotyö

11. Vuorotyössä tulee työvuorojen säännöllisesti vaihtua ja enin- tään 3 viikon pituisin ajanjaksoin muuttua. Jos työvuorot muuttuvat pi- temmin kuin yhden viikon ajanjaksoin, on siitä paikallisesti sovitava.

Paikallisesti voidaan sopia, että työntekijä on jatkuvasti työssä samassa vuorossa, ei kuitenkaan yövuorossa.

Liitot ovat yksimielisiä siitä, että yleensä tulee pyrkiä työajan säännölliseen järjestelyyn välttäen poikkeuksellisia toimenpiteitä.

Pöytäkirjamerkintä:

Vuorotyötä tehtäessä ei työntekijä saa poistua työpaikaltaan ennen seuraavan vuoron työntekijän saapumista, mikäli työntekijän työ on sen laatuista, ettei työkohdetta tai työprosessia voi jättää ilman val- vontaa. Työntekijä on velvollinen ilmoittamaan tapauksesta työn- johdolle ja työnantajan tulee välittömästi ryhtyä toimenpiteisiin si- jaisen saamiseksi saapumatta jääneen tilalle.

8 §

Yli-, sunnuntai- ja hätätyö

1. Yli-, sunnuntai- ja hätätyön tekemisen ja niistä maksettavan korvauksen suhteen noudatetaan lain säännöksiä ja tämän työeh- tosopimuksen määräyksiä.

Työaikalain mukaan ylitöiden enimmäismäärien tarkasteluajan- jaksot ovat neljä kuukautta ja kalenterivuosi. Paikallisesti voidaan kui- tenkin sopia, että tarkasteluajanjaksona on yksinomaan kalenterivuosi.

2. Ylityötä on työ, jota tehdään työnantajan esityksestä laissa säädetyn tai tässä työehtosopimuksessa määrätyn säännöllisen työ- ajan lisäksi.

Ylityökorvausta laskettaessa pyöristetään maksettava palkka ja ylityökorvaus lähimpään puoleen tai täyteen tuntiin.

3. Yli- ja sunnuntaityökorvaukset (korotusosat), ellei niitä ole paikallisesti sovittu korvattavaksi vastaavalla vapaa-ajalla, määräy- tyvät työaikalain mukaan kuitenkin siten, että korvaukset lasketaan työehtosopimuksen 15 §:n mukaisesta keskituntiansiosta. Kun työntekijä on tehnyt kahdeksan viikkoylityötuntia, vuorokautinen ylityökorvaus on 100 %.

4. Vuorotyölisän ylityökorotus sisältyy tämän työehtosopimuk- sen 15 §:n mukaisen keskituntiansion perusteella laskettavaan yli-

työlisään, joten vuorotyöntekijälle maksetaan ylityöajalta vuoro- työlisä yksinkertaisena.

Ylityön ajalta maksetaan vuorotyölisä säännöllisen työvuoron mukaisesti ellei paikallisesti toisin sovita.

Keskituntiansion laskemisessa huomioidut lisät maksetaan kai- kille työntekijöille yksinkertaisena.

Viikkoylityö

5. Viikoittaisesta ylityöstä maksetaan 8 ensimmäiseltä tunnilta 50 %:lla ja seuraavilta tunneilta 100 %:lla korotettu palkka lasket- tuna keskituntiansiosta.

Keskimääräistä viikkotyöaikaa käytettäessä katsotaan viikoit- taiseksi ylityöksi ne tunnit, jotka kullakin kalenteriviikolla ylittävät työtuntijärjestelmässä asianomaisen viikon säännölliseksi työajaksi vahvistetun työtuntimäärän, ellei ole sovittu näiden ylityötuntien korvaamisesta vastaavalla vapaa-ajalla.

TES-ylityö

TES-ylityöllä tarkoitetaan työtä, joka ei ole työaikalain mukaista viikkoylityötä, mutta joka on sovittu korvattavaksi kuten viikko- ylityö. TES-ylityötä voi syntyä seuraavissa tilanteissa:

• arkipyhäviikkoina, jolloin TES-ylityötä on kyseisen viikon työtuntijärjestelmän mukaisen säännöllisen viikoittaisen työ- ajan ylittävä työ 40 viikkotuntiin saakka

• kolmivuorotyössä TES-ylityötä on työtuntijärjestelmän mu- kaisen viikkotyöajan ylittävä työ, kunnes työtä on tehty keski- määrin 40 tuntia viikossa työntuntijärjestelmän voimassaolo- aikana

• henkilö on xxxxxxxxxxxxxx, jolloin TES-ylityötä on kyseisen viikon työtuntijärjestelmän mukaisen säännöllisen viikoittai- sen työajan ylittävä työ 40 viikkotuntiin saakka.

9 §

Työajan lyhentäminen

Soveltamisala

1. Työaikaa lyhennetään niissä työaikamuodoissa, joissa sään- nöllinen työaika on 40 tuntia viikossa.

Lisäksi edellytetään, että työntekijällä on työehtosopimuksen mukaan enintään 30 arkipäivän vuosiloma ja että vuotuista työaikaa muutoin lyhentävät ainoastaan kirkolliset juhlapyhät, juhannusaat- to, itsenäisyyspäivä, jouluaatto, uudenvuodenpäivä ja vapunpäivä.

Työajan lyhennys ei kuitenkaan koske enintään kolmeksi kuu- kaudeksi määräaikaiseen työsuhteeseen otettuja työntekijöitä. Jos määräaikaista työsopimusta jatketaan, kertyvät työajan lyhennys- vapaat työsuhteen alusta lukien.

Työajan lyhennyksen toteuttaminen

2. Työajan lyhentämisen piiriin kuuluvien työntekijöiden työ- aikaa lyhennetään 100 tuntia vuodessa jäljempänä esitetyllä tavalla. Työajan lyhennyksen määrästä vähennetään muut kuin kohdassa

1 mainitut vuotuista työaikaa lyhentävät sopimukseen tai käy- täntöön perustuvat vuosilomajärjestelyt tai vuosittain säännöllisesti toistuvat ylimääräiset vapaapäivät.

3. Paikallisesti voidaan sopia siitä, että joko kaikki tai osa kerty- neistä tai kertyvistä vapaapäivistä sovitaan työpäiviksi, jolloin työ- aika pitenee vastaavasti.

Vapaapäivänä tehdystä työstä maksetaan työntekijälle työajan lyhennyskorvauksen lisäksi yksinkertainen palkka.

Vapaan kertyminen

4. Ellei paikallisesti ole toisin sovittu, kertyy työntekijälle va- paata kalenterivuoden aikana kohdassa 1 tarkoitetuissa työaika- muodoissa tehdyistä säännöllisistä työpäivistä seuraavasti:

Vähintään	17 työpäivää	1 vapaa
”	33 ”	2 vapaata
”	50 ”	3 ”
”	67 ”	4 ”
”	83 ”	5 ”
”	100 ”	6 ”
”	116 ”	7 ”
”	133 ”	8 ”
”	150 ”	9 ”
”	166 ”	10 ”
”	183 ”	11 ”
”	200 ”	12 ”
”	208 ”	12,5 ”

Tehdyiksi säännöllisiksi työpäiviksi lasketaan myös

• ne työntekijän työtuntijärjestelmän mukaiset työpäivät, joilta työnantaja maksaa palkkaa sairauden perusteella

• työnantajan määräämään ja kustantamaan koulutukseen si- sältyvät työpäivät

• kunnanvaltuuston ja -hallituksen sekä valtiollisia tai kunnalli- sia vaaleja varten asetetun vaalilautakunnan ja -toimikunnan kokouksiin käytetyt työpäivät

• työntekijän 50- ja 60-vuotispäivät

• kutsunta- ja reservin harjoituspäivät

• työntekijän oma hääpäivä

• työntekijän läheisen omaisen hautauspäivä (kts. 18 § Muita korvauksia, soveltamisohje, s. 35)

• sairaan lapsen hoidon tai hoidon järjestämisen aiheuttama vapaa

• ne työpäivät, joiden aikana työntekijä on lomautettuna, kui- tenkin yhteensä enintään 30 päivää

• ne työpäivät, joiden aikana työntekijä on osallistunut amma- tillista koulutusta koskevan lain mukaiseen oppisopimuskou- lutukseen liittyvään tietopuoliseen koulutukseen

• ne pidennetyn vuorokautisen työajan tasoittumiseksi laaditun työtuntijärjestelmän mukaiset vapaapäivät, jotka ylittävät päi- vätyöntekijöiden tavanomaisten vapaapäivien lukumäärän.

Vapaan antaminen

5. Kalenterivuoden aikana kertynyt vapaa annetaan työntekijälle viimeistään seuraavan vuoden huhtikuun loppuun mennessä, ellei työnantajan ja työntekijän välillä toisin sovita.

Vapaa annetaan työnantajan määräämänä ajankohtana vähintään yksi työvuoro kerrallaan ellei paikallisesti toisin sovita.

Mikäli työtuntijärjestelmästä ei muuta johdu, työstä poissa ole- van työntekijän katsotaan poissaolon syystä riippumatta pitäneen vapaata, kun koko yritys, se työosasto tai työryhmä, johon työnteki- jä kuuluu, on pitänyt tässä sopimuksessa tarkoitettua vapaata.

Ellei paikallisesti toisin sovita, vapaan antamisesta ilmoitetaan työntekijälle viimeistään kahta viikkoa aikaisemmin.

Jos työajan lyhennysvapaan pitämisestä on sovittu työntekijän kanssa, katsotaan vapaa pidetyksi, vaikka työntekijä olisi sairaana.

Jos työajan lyhennysvapaa perustuu työnantajan ilmoitukseen, tulee noudattaa kahden viikon ilmoitusaikaa, jotta ilmoituksen jälkeen il- menneestä sairaudesta huolimatta työajan lyhennysvapaa katsotaan pidetyksi.

Korvaus vapaan ajalta

6. Työntekijälle maksetaan korvaus vapaan ajalta keskituntian- sion mukaan sitä palkanmaksukautta koskevan palkanmaksun yh- teydessä, jolloin vapaa pidetään.

Jos työntekijälle ei työsuhteen päättyessä ole annettu kertynyttä vapaata, maksetaan työntekijälle vapaata vastaava palkka keskitun- tiansion mukaisesti. Jos työntekijä on työsuhteen päättyessä pitänyt vapaata enemmän kuin sitä on kertynyt, työntekijä on velvollinen maksamaan työnantajalle annettua vapaata vastaavan palkan mää- rän. Työnantaja voi pidättää tämän määrän työntekijälle maksetta- vasta lopputilistä.

Viikkoylityö

7. Kokonaisina päivinä annettavan vapaan lyhentäessä säännöl- listä viikkotyöaikaa korvataan työtuntijärjestelmän ylittävä viikko- työaika siten kuin viikoittaisesta ylityöstä on työehtosopimuksessa sovittu. (tes-ylityö)

Vuosiloma

8. Vuosilomaa annettaessa pidetään edellä tarkoitettuja vapaa- päiviä työssäolon veroisina päivinä.

Korvaus työajanlyhennysjärjestelmän piiriin kuulumattomille

9. Työntekijöille, joiden säännöllinen työaika on alle 40 ja vähin- tään 24 tuntia viikossa ja jotka eivät lyhyemmän työaikansa vuoksi kuulu työajan lyhennysjärjestelmän piiriin, maksetaan 1.9.2014 al- kaen erillistä prosenttimääräistä palkanosaa, jonka suuruus on 5,85 % työssäolon ajalta maksetusta tai maksettavaksi erääntynees- tä palkasta yli- ja hätätyöstä maksettava korvaus mukaan lukien. Prosenttikorvausta maksetaan erillisenä palkanosana, jota ei lasketa mukaan 15 §:n mukaiseen keskituntiansioon eikä lomapalkkasopi- muksen 2 §:n mukaiseen vuosilomakeskituntiansioon. Erillistä pal- kanosaa ei makseta keskeytymättömässä ja keskeytyvässä kolmi-

vuorotyössä työskenteleville, joissa työajan lyhennys on huomioitu muulla tavalla, eikä enintään kolmeksi kuukaudeksi määräaikaiseen työsuhteeseen otetuille työntekijöille, joilla ei ole oikeutta työajan lyhennykseen. Jos määräaikaista työsopimusta jatketaan, makse- taan erillistä palkanosaa työsuhteen alusta lukien.

Mikäli alle 40 ja vähintään 24 tunnin säännöllistä työaikaa nou- dattava työntekijä tämän määräyksen voimassa ollessa siirtyy nou- dattamaan 40 tunnin säännöllistä työaikaa ja siirtyy samalla työajan lyhennysjärjestelmän piiriin ja saamaan työajan lyhennyskorvausta, erillisen tässä tarkoitetun palkanosan maksaminen päättyy.

Pöytäkirjamerkintä:

Tämä säännös on tarkoitettu estämään työajan lyhentämisen sillä tarkoituksella, että työntekijä jää ilman työajan lyhennyskorvausta ja työajan lyhennyspäiviä. Osapuolet pitävät epätodennäköisenä, että ainakaan alle 24 tunnin säännöllisestä viikkotyöajasta olisi sovittu vain jotta vältyttäisiin maksamasta työajan lyhennyskorvausta. Muu- toksella ei ole tarkoitettu lisätä aidon osa-aikatyön kustannuksia.

Kokoaikatyöstä (40 h/vk) osa-aikaiseksi siirtyneellä työntekijällä, jolle on osa-aikaistamisen yhteydessä korvattu työajan lyhennys uutta työaikaa vastaavasti, ei ole oikeutta uuteen prosenttiperustei- seen korvaukseen.

Mikäli työehtosopimusosapuolet myöhemmin päättävät työajan ly- hennyksestä ja arkipyhistä maksettavaa korvausta koskevan työryh- män työn tuloksena siirtyä työajan lyhennyksen korvausjärjestel- mään ja sopivat samalla uudesta korvausprosentista, tämän kohdan tarkoittama erillinen palkanosa poistuu.

Erillisen palkanosan maksamisen aloittaminen on lykätty sen vuok- si, että yritykset voivat halutessaan sopia työntekijöidensä kanssa siirtymisestä 40 tunnin säännölliseen viikkotyöaikaan ja työajan ly- hennysjärjestelmän piiriin sekä päivittää palkanlaskentaohjelmansa muutoksen mukaisiksi.

10 § Hälytysluonteinen työ ja varallaolo

A. Hälytysluonteinen työ

1. Hälytysluonteista työtä on hälytyskutsun perusteella tehtävä työ, josta ei ole ennalta sovittu ja jossa työntekijä joutuu tulemaan

xxxxxx säännöllisen työaikansa ulkopuolella hänen jo poistuttuaan työpaikalta.

Hälytysluonteisesta työstä maksetaan hälytysrahaa, jonka suu- ruus määräytyy kutsun antamisajankohdan perusteella seuraavasti.

Päivätyössä

2. Jos kutsu hälytystyöhön on annettu säännöllisen työajan jäl- keen tai työntekijän vapaapäivänä, mutta ennen kello 21:tä, makse- taan 2 tunnin keskituntiansiota vastaava korvaus.

3. Jos mainittu kutsu on annettu kello 21.00 ja kello 6.00 välisenä aikana, maksetaan 3 tunnin keskituntiansiota vastaava korvaus.

Vuorotyössä

4. Aamuvuorossa

Aamuvuorossa maksetaan hälytysrahaa saman periaatteen mu- kaan kuin päivätyössä.

Ilta- ja yövuorossa

5. Jos kutsu hälytystyöhön on annettu 9 tunnin kuluessa työnte- kijän säännöllisen työajan päättymisestä, maksetaan 3 tunnin kes- kituntiansiota vastaava korvaus.

6. Jos hälytyskutsu annetaan 9 tuntia työntekijän säännöllisen työajan päättymisen jälkeen, mutta vähintään tuntia ennen työnte- kijän seuraavan säännöllisen työajan alkamista, maksetaan työnte- kijälle 2 tunnin keskituntiansiota vastaava korvaus.

Mikäli kohdissa 3 ja 5 mainittu työ on vuorokautista ylityötä, on ylityökorvaus heti 100 %.

B. Ylityöhön kutsuminen eräin hälytysluonteisin tunnusmerkein

7. Milloin työntekijälle ilmoitetaan hänen säännöllisellä työajal- laan, että hänen tulisi työpaikaltaan jo poistuttuaan palata sellaiseen ylityöhön, jonka päivätyössä taikka aamu- tai päivävuorossa oleva työntekijä alkaa kello 21.00 jälkeen ja ilta- tai yövuorossa oleva työntekijä ennen kuin 9 tuntia on kulunut hänen säännöllisen työ- aikansa päättymisestä, työntekijälle maksetaan ylimääräinen 2 tun- nin keskituntiansiota vastaava korvaus.

8. Hälytysraha maksetaan silloin, kun työ alkaa ennen kuin kut- sun antamisesta on kulunut vuorokausi ja kun työ ei välittömästi lii- ty työntekijäin seuraavan vuoron työhön.

9. Kun työntekijä on hälytyskutsun saadessaan sopimuksen mu- kaisesti varalla ja saa siitä varallaolokorvausta, hälytysrahaa ei mak- seta.

Korvaus tuntia lyhyemmästä hälytysluonteisesta työstä on aina vähintään tunnin palkka.

Tämän pykälän säännökset eivät koske aloittamis- ja lopetta- mistöitä.

Pöytäkirjamerkintä:

Työpaikalla tarkoitetaan tässä pykälässä tehdasaluetta.

Asuntovarallaolo

10. Asuntovarallaoloaika tarkoittaa aikaa, jona työntekijä on so- pimuksen mukaan velvollinen oleskelemaan asunnossaan, josta hä- net voidaan kutsua työhön. Sopimuksessa on mainittava varalla- oloajan pituus. Varallaoloajalta työntekijälle maksetaan korvausta, joka on puolet hänen henkilökohtaisesta tuntipalkastaan. Varalla- oloaikaa ei lasketa työaikaan.

Sellaiseen työntekijään, joka on tämän kohdan mukaisesti ollut varalla, ei sovelleta hälytysluonteista työtä koskevia määräyksiä.

Muu valmius

11. Muuta kuin edellä mainittua varallaoloa tarkoittavaa val- miutta koskevat ehdot ja korvaukset sopivat työnantaja ja työntekijä keskenään. Tällaista valmiusaikaa ei lueta työajaksi.

III

TYÖPALKKOJA KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET

11 § Työkohtainen palkka

1. Työntekijälle maksettavan palkan osalta noudatetaan tässä py- kälässä olevaa vaativuusluokitusta.

Vaativuusluokitus

2. Täysin työkykyisten, 18 vuotta täyttäneiden työntekijöiden työkohtaiset palkat (luokkapalkat) ovat seuraavat:

1.3.2016 tai lähinnä sitä alkavan palkanmaksukauden alusta lukien

Työnvaativuusluokka	Senttiä
1. ”	962
2. ”	1006
3. ”	1052
4. ”	1101
5. ”	1152
6. ”	1205
7. ”	1259

Mikäli perustasolla 7 esiintyy yksi olosuhdehaitta, käytetään luokkapalkkaa 7A, jonka suuruus on vaativuusluokkien 7. ja 6. vä- lisellä erotuksella korotettu työnvaativuusluokka 7:n palkka. Jos olosuhdehaittoja on kaksi, käytetään luokkapalkkaa 7B, jonka suu- ruus on edellä mainittu työnvaativuusluokka 7:n palkka korotettu- na vaativuusluokkien 7. ja 6. välisen erotuksen kaksinkertaisella määrällä.

3. Suorittamiensa töiden vaativuutta perustana pitäen sijoitetaan työntekijät eri vaativuusluokkiin seuraavasti:

Taso

Perustasomääritelmä

Työ, joka on nopeasti opittavissa kokemuksen kautta. Harjaantumisaika alle yhden viikon. Työssä käytettävät koneet ja laitteet eivät ole häiriöherkkiä ja mahdollisesti syntyvät tuotantohäiriöt eivät mainittavasti haittaa muuta tuotantoa.

Työ edellyttää 1–4 viikon harjaantumista, mutta ei varsinaista koulutusta työnopastusta lukuunottamatta. Työstä annetut ohjeet ovat selkeitä ja itsenäisiä harkintatilanteita esiintyy vain ajoittain. Häiriöllä on vain rajoitettu vaikutus muuhun tuotantoon.

Taso	Perustasomääritelmä
3	Työ edellyttää 1-2 kk:n mittaista harjaantumista tai vähintään 1 kk:n koulutusta. Häiriöiden vaikutus muuhun tuotantoon on rajoitettu. Omalla harkinnalla on merkitystä työn onnistumiselle, mutta harkintatilanteita ei esiinny jatkuvasti.
4	Työ vaatii vähintään 3 kk:n harjaantumista tai yli 2 kk:n koulutusta. Työssä esiintyvät häiriöt vaikuttavat välittömästi muuhun tuotantoon ja menetysten rahallinen arvo on suuri, josta johtuen valppauden tarve on merkittävä suuriman osan työajasta.
5	Työ vaatii vähintään 8 kk:n harjaantumista tai vähintään 4 kk:n koulutusta. Työssä edellytetään itsenäistä harkintaa ja päätöksentekoa sekä merkittävässä määrin tarkkaavaisuutta, koska mahdollisten tuotannonmenetysten arvo on suuri ja keskeytyksellä voi olla suuri merkitys muuhun tuotantoon.
6	Työ edellyttää vähintään kahden vuoden harjaantumista ko. työssä tai vähintään yhden vuoden ammattikoulutusta. Työssä esiintyvillä häiriöillä on välitön merkitys muulle tuotannolle. Mahdolliset tuotannon menetykset ovat hyvin suuria. Menetysten välttämiseksi työ vaatii tavanomaista suurempaa valppautta.
7	Työssä vastataan itsenäisesti sellaisesta toiminnasta, jolla on keskeinen merkitys suuren yksikön häiriöttömälle toiminnalle ja/tai monipuolista ammattitaitoa vaativista kunnossapitotehtävistä. Työ voi sisältää työtehtävien organisointia.

Työolosuhteet

Olosuhdetaso määritetään perustason määrityksen jälkeen.

Taso

0 Työ on fyysisesti kevyttä, olosuhdehaittoja ei esiinny häiritse- vässä määrin.

1 Työ on melko raskasta ja/tai työpaikalla esiintyy häiritsevässä määrin olosuhdehaittoja.

2 Työ on raskasta ja/tai työpaikalla esiintyy työn suoritusta hait- taavia olosuhdehaittoja.

3 Työ on erittäin raskasta ja/tai työpaikalla esiintyy erittäin voi- makkaasti työn suoritusta haittaavia olosuhdehaittoja.

Soveltamisohjeet

a) Perustasot

Tarvittaessa harjaantuminen ja koulutus on arvioitava työn to- dellisen vaativuuden perusteella eikä sillä hetkellä työtä hoitavan työntekijän saaman koulutuksen ja pätevyyden perusteella. Tarvit- tavalla harjaantumisella ja koulutuksella tarkoitetaan kes- kimääräistä aikaa, joka tarvitaan kyseisen työn hallitsemiseen tyy- dyttävästi. Tällöin ei esimerkiksi edellytetä valmiutta harvoin eteen tulevien tilanteiden tai työnosien hoitamiseksi ilman työn- johdon opastusta. Harjaantumisajaksi lasketaan em. tapauksessa kunkin työnosan vaatimien harjaantumisaikojen summa, ei kalen- teriaikaa joka kuluu ennen kuin kaikki työn osat ovat esiintyneet.

Perustasomääritelmissä esitetyt harjaantumis- ja koulutusaika- vaatimukset tarkoittavat sellaista koulutusta, joka kohdistuu ni- menomaan kyseessä olevaan työtehtävään. Yleensä tällainen koulutus annetaan perustasojen 1–5 töissä teollisuuslaitoskoh- taisesti. Näihin koulutusaikoihin ei tule sisällyttää ns. yleissivis- tävää koulutusta. Luokitusta suoritettaessa on muistettava, että kukin määrittely kuvaa vaativuustasoa ja vain yhden osamäärit- telyn yhteensopivuus ko. työnkuvauksen kanssa ei anna aihetta sijoittaa työtä määrätylle perusvaativuustasolle, vaan työnku- vausta on arvosteltava koko vaativuustasomäärittelyssä esitet- tyyn vaativuustasoon.

Ammattikoulutuksen vaikutusta työn vaativuuteen arvioitaessa on huomioitava, että työn hallitseminen edellyttää työssä tapah- tuvaa harjaantumista.

Vastuun huomioiminen luokituksessa tapahtuu toisaalta ohjeis- tuksen perusteella ja toisaalta häiriöiden vaikutuksella. Vastuun arviointi prosessiluonteisissa tehtävissä ei aina ole yksiselittei- nen, joten sen merkitys tulee painottaen huomioida.

Häiriön vaikutuksella muuhun tuotantoon tarkoitetaan vain to- della välitöntä vaikutusta. Jos häiriön vaikutusta voidaan tasata välivarastoilla tai muulla tavalla, ei kyseessä ole järjestelmän tar- koittama häiriön välitön vaikutus muuhun tuotantoon.

Uuden työntekijän palkkaa määrättäessä käytetään koulutus- ja harjaantumisajalta työntekijän sisääntulopalkkana luokkapalk- kaa, jota maksetaan ao. luokkapalkkaa yhtä luokkaa alemmasta tehtävästä.

Tätä palkkaa maksetaan kunnes työntekijä hallitsee ko. työn tyy- dyttävästi. Harjaantumisajan pituuteen vaikuttavat työn luonne ja työntekijän henkilökohtaiset ominaisuudet. Tämän vuoksi tu- lee ko. ajan pituus määritellä kussakin tapauksessa erikseen. Oh- jeellisena harjaantumisaikana, milloin työntekijällä ei ole alalta aikaisempaa kokemusta tai koulutusta, voidaan pitää luokka- määritelmissä mainittuja aikoja.

b) Työolosuhteet

Työolosuhteilla tarkoitetaan niitä työpaikalla esiintyviä haittate- kijöitä, jotka aiheutuvat työn raskaudesta, yksitoikkoisuudesta, sidonnaisuudesta ja olosuhteista; esim. melusta, lämpötilasta, li- kaisuudesta ja ilman epäpuhtauksista.

Olosuhdetason määritys tapahtuu työolosuhteista aiheutuvan ko- konaishaitan perusteella ja tätä kokonaishaittaa määritettäessä riittää kahden haittatekijän esiintyminen kokonaishaitan syn- tymiseen.

Työssä katsotaan esiintyvän häiritsevässä määrin olosuhdehaitto- ja silloin, kun työntekijä joutuu suojautumaan yhdellä tai useam- malla henkilökohtaisella suojavälineellä yli puolet työajasta.

c) Vaativuustaso

Työn vaativuustaso muodostuu laskemalla yhteen perus- ja olo- suhdetasot.

Hinnoittelu

4. Hinnoiteltaessa töitä, jotka kuuluvat 7. työnvaativuusluokkaan tai siitä ylöspäin, käytetään hinnoitteluperusteena työnvaativuus- luokka 7:n palkkaa.

Nuoret työntekijät

5. Nuoren työntekijän suorittaessa samaa työtä kuin täysi-ikäinen ja hänen omatessaan työn edellyttämän työtaidon ja -kokemuksen sekä pätevyyden eikä hänen työskentelyynsä kohdistu ylityösäännös- ten lisäksi muita lainsäädännöstä johtuvia rajoituksia, määritellään hänen palkkansa asianomaisen työn palkkaperusteiden mukaisesti.

Muutoin ovat alle 18-vuotiaiden ohjetuntipalkat seuraavat:

1.3.2016 tai lähinnä sitä alkavan palkanmaksukauden alusta lukien

alle 17-vuotiaat alle 18-vuotiaat

senttiä 813

851

Edellä olevat palkkataulukot eivät koske alan ammattikoulun käyneitä.

6. Työntekijät, jotka sairauden, henkisten kykyjen vajavaisuuden tai muun syyn takia eivät pysty suorittamaan sitä työmäärää, mikä yleensä vaaditaan tavalliselta työntekijältä, saavat palkkaa työky- kynsä ja sen sopimuksen mukaan, joka kussakin tapauksessa teh- dään sopijapuolten paikallisten edustajien välillä.

12 § Henkilökohtainen palkka

Täysin työkykyiselle 18-vuotta täyttäneelle työntekijälle mak- setaan työkohtaisen palkan ylittävää henkilökohtaista palkkaa.

Työkohtainen palkka

1. Työntekijän työkohtainen palkka määritetään hänen säännön- mukaisesti tekemiensä töiden perusteella.

Henkilökohtainen palkanosuus

2. Henkilökohtainen palkanosuus määritetään työn kannalta merkityksellisten tekijöiden perusteella, joita ovat ammatin hallinta, säännöllisyys ja huolellisuus sekä monipuolisuus.

Henkilökohtainen palkanosuus on enintään 20 % työntekijän työkohtaisesta palkasta.

Peruspalkka

3. Työntekijän peruspalkka saadaan lisäämällä henkilökohtainen palkanosuus työntekijän työkohtaiseen palkkaan.

Ammatti- ja erikoisammattitutkinto

Mikäli työntekijä on suorittanut oman alansa ammatti- tai eri- koisammattitutkinnon, tämä on otettava huomioon määriteltäessä hänen henkilökohtaista palkanosuuttaan. Henkilökohtaisen pal- kanosuuden muutos on toteutettava tutkintotodistuksen saamista seuraavan palkanmaksukauden alusta lukien.

Ammattitaidon tulee kehittyä uusiutuvien ammattitaitovaati- musten mukaan. Tarvittaessa työnantaja ja työntekijä sopivat yh- dessä, osallistuuko työntekijä ammattitutkintoon tai sen osaa kos- kevaan näyttötutkintoon. Samalla todetaan myös se, että suoritetta- va näyttö liittyy työntekijän työhön.

Pöytäkirjamerkintä:

Tämän lisäksi työntekijän suorittamasta ammatti- tai erikoisammat- titutkinnosta on tietyin edellytyksin mahdollista saada koulutusra- haston maksama ammattitutkintostipendi.

Työnopastajana toimiminen

Mikäli työntekijä toimii työnopastajana oman työnsä ohella, so- vitaan siitä maksettavasta korvauksesta erikseen.

13 § Suorituspalkkatyö

1. Mikäli työn laatu sen sallii ja jos se teknisesti on mahdollista, on työntekijälle varattava tilaisuus tehdä työtä suorituspalkalla. Suorituspalkkatyön hinnoittelun on perustuttava 11 §:n 2-kohdan mukaisiin työkohtaisiin palkkoihin (luokkapalkkoihin).

Suora urakka

2. Suorassa urakassa on hinnoittelun oltava sellainen, että työn- tekijän urakka-ansio nousee normaalilla urakkatyövauhdilla 20 % hinnoitteluperustetta eli työkohtaista palkkaa suuremmaksi ja kas- vaa työnsuorituksen tai työtehon lisääntyessä vähintään samassa suhteessa.

Osaurakka

3. Osa- eli sekaurakkatyö, jossa osa palkasta maksetaan kiinteä- nä ja osa työnsuorituksen mukaan määräytyvänä liikkuvana osana, on hinnoiteltava siten, että työnsuorituksen tai työtehon vastatessa normaalia urakkatyövauhtia ansio nousee 20 % hinnoitteluperus- tetta korkeammaksi. Suoritustason noustessa tulee liikkuvan osan kasvaa samassa suhteessa.

Palkkiopalkkaus

4. Palkkiopalkkausta voidaan käyttää niissä töissä, joissa työtu- los (esim. tuotannon määrä, tuotteen laatu, raaka-aineen käytön ta- loudellisuus) riippuu työntekijän työtaidosta, tarkkaavaisuudesta tai muusta sellaisesta tekijästä.

Palkkiopalkkatyön hinnoittelussa noudatetaan soveltuvin osin tämän pykälän määräyksiä.

a) Mikäli tehdään satunnaisia urakkatöitä, sovitaan urakkahin- nasta edellä 1 kohdassa mainitun periaatteen pohjalla ennen työn alkamista asianomaisen työryhmän tai yksityisen työntekijän kans- sa.

b) Urakan määrä ilmoitetaan yksikköhinnan määrittelyn perus- tana olevina yksiköinä esim. kpl, kg, m2,m3, jne. Urakka voidaan sopia päättyväksi myös tietyn ajan kuluttua tai työvuoron päättyes- sä.

c) Milloin samanlaatuista urakka- tai muuta suorituspalkkatyötä tehdään kappale- tai jotakin muuta yksikköhintaa käyttäen, on val- mistettava erityiset hinnoittelulistat, joista yksi kappale luovutetaan pääluottamusmiehelle.

Työ- ja tuotantomenetelmien muutos

5. Milloin työ- tai tuotantomenetelmissä tai muissa työn suori- tukseen oleellisesti vaikuttavissa tekijöistä tapahtuu muutoksia, jot- ka aiheuttavat työtuloksen huomattavan pysyväisluontoiseksi kat- sottavan muuttumisen, voidaan tämän työehtosopimuksen pe- rusteella eri teollisuuslaitoksissa laaditut hinnoittelulistat tarkistaa.

Tarkistuksesta on neuvoteltava työntekijän, pääluottamusmiehen tai vastaavan henkilön kanssa. Elleivät asianomaiset pääse yk- simielisyyteen uudesta urakka- tai muusta suorituspalkkahinnoitte-

lusta, jatkuu työ entisin perustein ja asia siirretään viipymättä liitto- jen käsiteltäväksi.

Soveltamisohje:

Työn jatkuminen entisin perustein merkitsee tavoiteansion säi- lymistä ennallaan.

14 § Erilliset lisät

1. Paikallisesti määritettävää poikkeuksellisten olosuhteiden li- sää voidaan maksaa tapauksissa, joissa työskentelyolosuhteissa esiintyy selvästi havaittavaa tilapäistä huononnusta tai heikentymis- tä, eikä sitä ole muutoin huomioitu palkkauksessa. Mahdollisesti maksettava lisä on 1.3.2016 tai lähinnä sitä alkavan palkanmaksu- kauden alusta lukien määrältään vähintään 68 senttiä tunnilta.

2. Vuorotyössä maksetaan iltavuorossa 1.3.2016 tai lähinnä sitä alkavan palkanmaksukauden alusta lukien 133 senttiä tunnilta ja yövuorossa 229 senttiä tunnilta.

3. Ilta- ja yötyöstä, vaikka se ei olekaan vuorotyötä, maksetaan työntekijälle kello 16.00 jälkeen tehdystä työstä iltavuorolisää ja kello 23.00–06.00 välisenä aikana tehdystä työstä yövuorolisää vas- taava korvaus, mikäli työ ei ole säännöllisen työajan lisäksi suo- ritettua yli- tai hätätyötä. Tämä ei kuitenkaan koske niitä tapauksia, joissa työntekijän työvuoro päättyy viimeistään kello 17.00.

4. Umpikaivoksissa sekä vähintään 30 metrin etäisyydellä kalli- on ulkoaukosta tehtävissä koetunnelien tai kalliosuojien valmistuk- seen kuuluvissa kaivostöissä maksetaan erillistä kaivoslisää, jonka suuruus on 1.3.2016 tai lähinnä sitä alkavan palkanmaksukauden alusta lukien 209 senttiä tunnilta. Aikaisemman käytännön mukai- sesti sisältyy ko. korvaukseen pölylisä.

5. Työntekijälle maksetaan erillistä palvelusaikalisää yhdenjak- soisen työsuhteen perusteella seuraavasti:

1.3.2016 tai lähinnä sitä alkavan palkanmaksukauden alusta lukien palvelusaikalisien määrät ovat

Palveluksessaoloaika	Lisän määrä
yli 5 vuotta	27 senttiä tunnilta
yli 10 ”	32 senttiä ”
yli 15 ”	38 senttiä ”
yli 20 ”	43 senttiä ”
yli 25 ”	49 senttiä ”
yli 30 ”	55 senttiä ”
yli 35 ”	62 senttiä ”

15 § Keskituntiansio

1. Työntekijän keskituntiansiota käytetään laskentatekijänä pal- kan ja korvausten maksamisessa siten kuin tässä työehtosopimuk- sessa on erikseen määrätty.

2. Työntekijän keskituntiansio lasketaan siten, että hänen kunkin vuosineljänneksen aikana työajalta eri palkkaustapojen mukaan saamansa ansio mahdollisine erillisine lisineen lukuunottamatta yli- työ- ja sunnuntaityölisää sekä viikkolepokorvausta jaetaan saman vuosineljänneksen aikana tehtyjen työtuntien kokonaismäärällä.

Keskituntiansion laskenta-ajanjaksoksi voidaan paikallisesti so- pia myös edellinen normaali palkanmaksukausi.

3. Edellisen momentin mukaan laskettujen eri vuosineljännek- sien keskituntiansioita käytetään seuraavasti:

• helmi-, maalis- ja huhtikuun aikana edellisen vuoden IV vuo- sineljänneksen keskituntiansiota,

• touko-, kesä- ja heinäkuun aikana vuoden I vuosineljänneksen keskituntiansiota,

• elo-, syys- ja lokakuun aikana vuoden II vuosineljänneksen keskituntiansiota sekä

• marras-, joulu- ja tammikuun aikana III vuosineljänneksen keskituntiansiota.

Soveltamisohje:

Kun keskituntiansiota käytetään säännöllisenä työaikana, sen lisäksi ei makseta työehtosopimuksen mukaisia erillisiä lisiä, koska kyseiset lisät on jo huomioitu keskituntiansion lasken- nassa.

16 §

Töiden järjestely ja siirto toiseen työhön

1. Työntekijä suorittaa työnjohdon hänelle osoittamaa työtä ja työnantajalla on oikeus siirtää työntekijä kulloinkin esiintyvän tar- peen mukaan toiseen työhön.

2. Mikäli työntekijä työnantajan määräyksestä joutuu tilapäisesti keskeyttämään suorituspalkkatyön tai hänet siirretään tilapäisesti aikatyöhön, maksetaan hänelle keskeytyksen tai siirron ajalta kes- kituntiansion mukainen palkka kuitenkin enintään kahdeksalta työ- vuorolta.

3. Mikäli työn luonteesta johtuu, ettei sovittua suorituspalkka- työtä voida yhtäjaksoisesti tehdä ja työntekijä siirretään tekemään muuta työtä tai suorituspalkkatyön säännöllinen suorittaminen edel- lyttää välillä tehtävää aikatyötä, maksetaan tällaiselle työntekijälle tekemästään aikatyöstä sitä vastaava tuntipalkka.

4. Kun suorituspalkkatyö päättyy tai kun kysymyksessä on py- syvä siirto, maksetaan palkka uuden työn mukaan. Samoin mene- tellään, kun työntekijä siirretään aikatyössä toiseen työhön.

ERINÄISIÄ KORVAUKSIA KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET

17 §

Matkatyöt ja matkakustannukset

1. Yleisiä määräyksiä

Työmatka ja matkustamisvelvollisuus

Työmatkalla tarkoitetaan työntekijän työtehtäviin liittyvää matkaa, joka tehdään tilapäisesti varsinaisen työpaikan sijaintipaikkakunnan tai työntekijän kotipaikkakunnan ulkopuolella olevalle komen- nuspaikkakunnalle.

Työtehtävien edellyttämät matkat tehdään tarkoituksenmukai- sella tavalla siten, ettei matkaan kulu aikaa eikä siitä aiheudu kus- tannuksia enemmän kuin tehtävien hoitaminen välttämättä vaatii.

Matkan alkaminen ja päättyminen

Matka katsotaan alkaneeksi silloin, kun työntekijä lähtee välittö- mästi komennuspaikkakunnalle suuntautuvalle matkalle työpai- kalta tai asunnostaan ja päättyneeksi silloin, kun hän palaa työpai- kalleen taikka säännöllisen työajan päätyttyä asunnolleen.

Rajoitus

Jos työntekijä on autonkuljetustehtävissä (esim. betoniauton- ja pumppuautonkuljettajat, autolaborantit, kuorma-autonkuljettajat jne.) tai sellaisissa tehtävissä, jossa normaaliin päivittäiseen työhön kuuluu liikkuminen eri työkohteissa, häneen ei sovelleta tämän py- kälän päivärahasäännöksiä. Edellä tässä kohdassa tarkoitetuissa tehtävissä olevalle työntekijälle maksetaan päiväraha ja korvataan yöpymiskustannukset silloin, kun hän työmatkan johdosta joutuu yöpymään komennuspaikkakunnalla ja 2.3-kohdassa tarkoitetut korvausedellytykset muuten täyttyvät.

Jos työtä tekee komennuspaikkakunnalla paikkakuntalainen tai muu työntekijä, joka on siellä otettu työhön, hän ei ole oikeutettu tässä pykälässä sovittuihin etuuksiin.

Oman auton käyttö

Jos matkatyössä on sovittu työntekijän oman auton käytöstä ennen matkaa, maksetaan siitä sekä työnantajan kanssa sovitusta muiden henkilöiden tai tavaran kuljetuksesta korvaus kulloinkin voimassa olevan verohallituksen päätöksen mukaisesti.

2. Matkakustannusten korvaaminen

Työntekijälle maksetaan korvausta matkakustannuksista ja työ- vuorokautena matkustamiseen käytetyltä ajalta sekä komennus- paikkakunnalla syntyvistä ylimääräisistä kustannuksista seuraa- vasti:

2.1. Matkakustannukset

Työnantaja korvaa kaikki komennuspaikkakunnalle sekä sieltä ta- kaisin tai toiselle komennuspaikkakunnalle tapahtuvasta matkusta-

misesta aiheutuvat tarpeelliset matkakustannukset. Tarpeellisiksi matkakustannuksiksi luetaan rautatie-, laiva-, lento- ym. matkalip- pujen hinnat II luokassa, matkatavarakustannukset sekä, milloin matka tapahtuu yön aikana, makuulippujen hinnat vastaavassa luo- kassa.

2.2. Matka-ajan korvaus

Työntekijälle maksetaan matkatunneilta matka-ajan korvausta enin- tään 16 matkatunnilta työvuorokaudessa. Tästä tuntimäärästä vä- hennetään kyseisenä työvuorokautena säännöllisenä työaikana teh- dyt työtunnit.

Menetettyjä säännöllisiä työtunteja vastaavalta matka-ajalta maksetaan keskituntiansion mukainen korvaus.

Muilta matkatunneilta, kuitenkin enintään 8 tunnilta, maksetaan henkilökohtaisen aikapalkan mukainen korvaus.

Vapaapäivänä tehtävältä matkalta maksetaan enintään 8 tunnin matka-ajalta keskituntiansion mukainen korvaus.

Makuupaikka

Milloin työntekijälle on järjestetty makuupaikka, ei kello 21.00–

07.00 väliseltä ajalta edellä mainittua korvausta makseta.

2.3. Päiväraha ja yöpymiskustannukset

Päiväraha

Päiväraha on korvaus työmatkasta aiheutuvista ylimääräisistä ruo- kailu- ja muista elinkustannuksista.

Päivärahaa maksetaan verohallituksen kulloinkin voimassa ole- van päätöksen mukaisesti kultakin matkan alkamisesta laskettavalta matkavuorokaudelta, kun toisen kunnan alueella oleva komen- nuspaikkakunta on vähintään 50 kilometrin etäisyydellä työntekijän varsinaisesta työpaikasta tai asunnosta.

Päivärahan enimmäismäärät ovat työmatkan kestoajasta riip- puen seuraavat:

Työmatkan kestoaika

Päivärahan enimmäismäärä 2016

yli 6 tuntia

yli 10 tuntia

osapäiväraha 19 euroa

kokopäiväraha 40 euroa

Kun matkaan käytetty aika ylittää viimeisen täyden matkavuoro- kauden

• vähintään 2 tunnilla, maksetaan osapäiväraha 19 euroa ja

• yli 6 tunnilla, maksetaan kokopäiväraha 40 euroa.

Jos työntekijä jonakin matkavuorokautena saa ilmaisen tai mat- kalipun hintaan sisältyneen ruoan, päivärahan tai osapäivärahan määrästä vähennetään puolet. Ilmaisella ruoalla tarkoitetaan koko- päivärahan osalta kahta ja osapäivärahan osalta yhtä ilmaista ateriaa.

Majoittumiskustannukset

Päivärahan lisäksi korvataan yöpymiskustannukset työnantajan hy- väksymän selvityksen mukaisesti.

Yömatkaraha

Sellaiselta päivärahaan oikeuttavalta matkavuorokaudelta, jona työntekijälle ei ole järjestetty ilmaista majoitusta tai jona hän ei ole saanut majoittumiskorvausta tai matkan ajaksi makuupaikkaa, mak- setaan 12 euron yömatkaraha. Yömatkarahaa ei kuitenkaan mak- seta, kun työntekijä on jättänyt käyttämättä hyväkseen työnantajan varaaman ja ilmoittaman majoitusmahdollisuuden.

2.4. Työmatka, jolta ei makseta päivärahaa

Ylimääräiset matkakustannukset

Työntekijälle korvataan ylimääräiset matkakustannukset. Matkaan käytetyn ajan korvaamisesta sopivat asianomaiset keskenään.

Ateriakorvaus

Jos työntekijä on matkatyössä tavallisuudesta poikkeavasti estynyt käymästä ruokailemassa joko kotonaan tai työpaikallaan, jossa on työmaaruokala, hänelle maksetaan, ellei ao. työpaikan ruokailu- mahdollisuus ole vastaava kuin varsinaisella työntekopaikalla, ate- riakorvauksena 1/4 kokopäivärahan määrästä. Työmaaruokalalla tarkoitetaan paikkaa, josta voi ostaa tai saada lämpimän aterian.

Mikäli työntekijä matkatyössä joutuu järjestämään päivällisen- säkin edellisessä kappaleessa tarkoitetulla tavalla, maksetaan hä- nelle näin syntyvistä kustannuksista toinen ateriakorvaus.

Autonkuljettajat

Autonkuljettajalle maksetaan ruokaraha, mikäli hän on 10 tunnin ai- kana estynyt ruokailemasta työpaikallaan tai saman yrityksen toi- sessa työkohteessa.

Edellytyksenä on lisäksi, että ateriakorvausta koskevat mää- räykset eivät muutoinkaan täyty.

3. Erikoismääräyksiä

Pitkä työkomennus

Yli 14 vuorokautta kestävän työkomennuksen päivärahoista ja muista matkakustannuksista sovitaan paikallisesti.

Henkilökohtaisten asioiden hoito

Pitkän työkomennuksen ollessa kyseessä sovitaan työnantajan ja työntekijän kesken vapaan myöntämisestä välttämättömien henki- lökohtaisten asioiden hoitoa varten edellyttäen, että se on mahdol- lista työn säännöllisen kulun häiriintymättä.

Sairaalapäiväraha

Jos työntekijä komennuspaikkakunnalla määrätään sairaalahoi- toon, maksaa työnantaja hänelle päivärahan asemesta sairaalapäi- värahana 1,70 euroa vuorokaudelta siihen saakka, kunnes työnan- tajan velvollisuus maksaa sairausajan palkkaa työntekijän työky- vyttömyyden johdosta lakkaa. Edellä olevaa oikeutta työntekijällä ei kuitenkaan ole, mikäli hänellä on oikeus saada korvaus sairaa- lan perimästä hoitopäivämaksusta työnantajan kustantaman vakuutuksen nojalla.

4. Työ ulkomailla

Ulkomailla tehtävän ns. matkatyön palkkaehdoista, palkanmaksu- tavasta ym. työsuhteeseen liittyvistä taloudellisista eduista sekä päi- värahasta sovitaan kussakin tapauksessa erikseen.

18 §

Muita korvauksia

1. Työnantaja maksaa kunnallisvaltuuston tai -hallituksen jä- senenä toimivalle työntekijälle valtuuston tai hallituksen kokouk- sesta aiheutuvasta säännöllisen työajan ansionmenetyksestä kor- vausta siten, että työntekijä yhdessä kunnan maksaman ansion- menetyksen korvauksen ja palkkion kanssa saa täydet palkkaedut.

Korvaus maksetaan sen jälkeen, kun työntekijä on toimittanut työnantajalle selvityksen kunnan maksamasta korvauksesta ja palk- kiosta.

Työnantaja korvaa myös työntekijälle, joka toimii valtiollisia tai kunnallisia vaaleja varten lain mukaan asetetun vaalilautakunnan tai toimikunnan jäsenenä sen ansionmenetyksen, mikä hänelle ai- heutuu siitä, että lautakunnan tai toimikunnan kokous pidetään hä- nen työaikanaan.

2. Työntekijällä, joka on ollut yrityksen palveluksessa vähintään 3 kuukautta, on oikeus 50- ja 60-vuotispäivänään saada säännöllistä työaikaa vastaava palkallinen vapaa työstä silloin, kun merkkipäivä sattuu hänen työpäiväkseen.

3. Työnantaja maksaa varusmiespalveluksen edellyttämään kut- suntaan ensimmäisen kerran osallistuvalle työntekijälle kutsunta- päivän korvauksena yhden työpäivän ansiota vastaavan määrän.

Mikäli työntekijä kutsuntapäivänä on myös työssä, maksetaan hänelle lisäksi palkka työssäoloajalta.

Kutsuntapäivän korvaus maksetaan vain siltä päivältä, jona kut- suntatoimitus pidetään.

Kutsuntaan liittyvään erilliseen lääkärintarkastukseen osallistu- valle korvataan ansion menetys siltä ajalta, minkä hän hyväksyttä- vän selvityksen mukaan joutuu tarkastuksen takia olemaan poissa työstä säännöllisenä työaikanaan.

4. Työnantaja maksaa työntekijälle reservin harjoitusten ajalta valtion maksaman reserviläispalkan kanssa täydet palkkaedut. Re- servin harjoituksilla tarkoitetaan tilannetta, jossa työntekijälle on tullut palvelukseen astumismääräys.

5. Työntekijällä on oikeus saada palkallista vapaata työstä lähei- sen omaisen hautauspäivänä sekä omana vihkipäivänään.

Soveltamisohje:

Läheisenä omaisena pidetään työntekijän aviopuolisoa, lapsia ja xxxxxxxxxx, hänen vanhempiaan sekä veljiään ja sisariaan sekä aviopuolison vanhempia. Läheisenä omaisena pidetään myös avopuolisoa.

6. Edellä momenteissa 1–5 mainitut korvaukset maksetaan 15 §:n keskituntiansion mukaisesti.

19 § Arkipyhäkorvaus

Korvattavat arkipyhät

1. Uudenvuodenpäivältä, pitkäperjantailta, toiselta pääsiäispäi- vältä, vapunpäivältä, helatorstailta, juhannuspäivältä, jouluaatolta sekä ensimmäiseltä ja toiselta joulupäivältä maksetaan työntekijälle arkipyhäkorvauksena säännöllistä päivittäistä työaikaa vastaava palkka keskituntiansion mukaan.

Loppiaisen ollessa muuna arkipäivänä kuin lauantaina siitä mak- setaan menetettyä ansiota vastaava korvaus tämän pykälän ar- kipyhäkorvausta koskevien määräysten mukaisesti.

Korvausedellytykset

2. Arkipyhäkorvaus maksetaan työntekijälle, jonka työsuhde en- nen kyseistä arkipyhää on kestänyt yhdenjaksoisesti vähintään kol- me kuukautta. Tämän lisäksi edellytetään, että työntekijä on ollut työtuntijärjestelmän mukaisesti työssä sekä arkipyhää edeltävänä että sitä seuraavana työpäivänä tai toisena näistä päivistä, jos pois- saolo on johtunut hyväksyttävästä syystä.

Arkipyhäkorvausta ei menetetä, vaikka työntekijä on poissa työstä arkipyhää edeltävänä ja sitä seuraavana työpäivänä, jos pois- saolo johtuu:

• sairaudesta, joka ei ole jatkunut yli 3 kuukautta ennen ko. ar- kipyhää

• lakisääteisestä äitiys-, isyys- tai vanhempainvapaasta taikka vuosilomasta

• taloudellisista ja tuotannollisista syistä tapahtuneesta lomau- tuksesta, joka ei ole kestänyt yli 2 viikkoa ennen ko. arkipyhää

3. Arkipyhäkorvausta ei makseta viikko- tai kuukausipalkalla olevalle työntekijälle.

Soveltamisohje:

Arkipyhäkorvaus maksetaan tässä pykälässä mainittujen mak- suedellytysten täyttyessä, olipa työntekijä työssä kyseisenä arkipy- hänä tai ei. Arkipyhäkorvaus maksetaan myös viikonlopuksi sattu- vilta arkipyhiltä. Keskeytymättömässä kolmivuorotyössä olevalle työntekijälle ei makseta arkipyhäkorvausta loppiaisen osalta.

Itsenäisyyspäivän palkka

Xxxxxxx työntekijä ei tämän pykälän 2. kohdan 2 momentissa mainituista syistä johtuen ole oikeutettu lainmukaiseen itsenäi- syyspäivän palkkaan, maksetaan arkipyhäkorvaus tämän pykälän mukaisesti.

Keskeytymätöntä 3-vuorotyötä tekevälle työntekijälle, jolla ei ole oikeutta itsenäisyyspäivän palkan maksamista koskevan lain 3

§:n mukaiseen korvaukseen, maksetaan vapaapäiväksi sattuvalta it- senäisyyspäivältä korvauksena kahdeksan tunnin palkka työnteki- jän keskituntiansion mukaan noudattaen muuten, mitä yllä- mainitussa laissa on sanottu itsenäisyyspäivän palkan maksamisen edellytyksistä.

V TYÖTURVALLISUUS

20 § Työturvallisuus

1. Tapaturmien välttämiseksi ryhdytään tarpeellisiin toimenpiteisiin työntekijän turvallisuuden suojelemiseksi.

2. Kieltäytymistä suorittamasta työtä, jota varten viranomaisten määräämiä varmuuslaitteita ei ole tehty, ei ole pidettävä työeh- tosopimuksen vastaisena työstäkieltäytymisenä.

Pöytäkirjamerkintä:

Liitot toteavat työturvallisuustoiminnan tärkeyden ja ovat yhtä miel- tä siitä, että työpaikoilla on syytä jatkuvasti kiinnittää asiaan vaka- vaa huomiota ja että menestyksellistä ja rakentavaa työturval- lisuustoimintaa työpaikoilla huomattavasti edesauttaa työnantajien

ja työntekijäin välinen vilpitön yhteistoiminta ao. työnantajien ja työntekijöiden edustajain kesken, joiden tehtävänä lain mukaan on käsitellä työturvallisuuskysymyksiä.

3. Työntekijä on velvollinen noudattamaan työsuojeluvi- ranomaisten ja työnantajan työntekijäin turvallisuuden suojelemi- seksi antamia ohjeita.

4. Mikäli asiantuntijalausuntojen, työtapaturma- ja ammatti- tautitilastojen tai muun vastaavan perusteen nojalla yhteisesti voi- daan todeta, että erityisten suojavaatteiden tai -varusteiden käytöllä työssä on työturvallisuus- tai terveysolosuhteita tässä työssä olen- naisesti parantava vaikutus, hankkii työnantaja tällaisen suojavaat- teen tai -varusteen työpaikalle työntekijän käyttöön vaikka sen an- taminen työturvallisuuslain 15 §:n mukaan ei olisi välttämätöntä. Edellä sanottu ei tarkoita tavanomaista työvaatetusta.

Työnantaja hankkii optisesti hiotut häikäisyn estävät suojalasit niitä työssään tarvitseville, ellei häikäisyvaaraa muutoin voida tor- jua (esim. asentamalla työkoneisiin häikäisysuojakalvot).

Soveltamisohje:

1. Yhteistyöelin edellä tarkoitetussa suhteessa on yrityksen työ- suojelutoimikunta. Myös yrityksen terveydenhuoltohenkilös- tölle tulee antaa mahdollisuus lausua mielipiteensä hankittavaksi ehdotetuista suojavaatteista tai -varusteista.

2. Sovellettaessa tämän pykälän 4. kohdan määräyksiä on pää- sääntönä pidettävä sitä, että suojavaatteen tai -varusteen hank- kimisvelvollisuus arvostellaan työturvallisuuslain 15 §:n mu- kaisesti. Hankintaratkaisun tekee työnantaja yksin todettuaan lain mainitsemien edellytysten olevan olemassa. Jos työnantaja katsoo, ettei työturvallisuuslain 15 §:n määräyksiä ole ta- paukseen sovellettava, mutta jos työtapaturma- tai ammatti- tautitilastojen tai muun vastaavan perusteen nojalla yhteisesti työsuojelutoimikunnassa todetaan, että muissakin kuin työtur- vallisuuslain 15 §:n mainitsemissa tapauksissa voidaan maini- tunlaisia varusteita hankkimalla työturvallisuus- tai terveys- olosuhteita tietyssä työssä olennaisesti parantaa, hankkii työn- antaja työpaikalle työntekijän käyttöön työehtosopimusmää- räyksessä tarkoitetun suojavaatteen tai -varusteen. Yhteisellä to-

teamisella tarkoitetaan määräyksessä sitä, että työsuojelutoi- mikunnassa edustettuna olevat eri ryhmät ovat hankintaehdo- tuksesta samaa mieltä. Tavanomaisella työvaatetuksella tar- koitetaan vaatetusta, jota työntekijä käyttää estääkseen omia vaatteitaan tai itseään likaantumasta työssään. Sanotunlainen suojavaatetus ei lainkaan kuulu tämän sopimuskohdan sovelta- mispiiriin.

3. Töissä, joissa työvaatteiden kuluminen on poikkeuksellisen suuri antaa työnantaja työntekijälle kohtuulliseksi katsottavan määrän suojavaatetusta.

4. Työnantaja hankkii tarkkuutta vaativissa tehtävissä työsken- televille työn niin vaatiessa optisesti hiotut suojalasit, mikäli työ- terveyshuolto on todennut ne tarpeellisiksi.

5. Uusia työntekijöitä opastettaessa kiinnitetään huomiota työ- suojelunäkökohtiin. Samoin selvitetään työsuhteeseen liittyviä asioita sekä työpaikan järjestö- ja neuvottelusuhteita.

6. Työnantajan on niillä aloilla, joilla työterveyskorttia on käytet- tävä, työsopimuksen solmimisen yhteydessä varmistettava, että työntekijällä on oma henkilökohtainen työterveyskortti.

Työntekijän on pidettävä työterveyskortti mukanaan rakennus- työmaalla. Työterveyshuollon järjestämisen valvomiseksi työn- tekijän on näytettävä työterveyskortti työnantajalle.

VI SOSIAALISET MÄÄRÄYKSET

21 § Sairausajan palkka

Palkan maksaminen ja karenssipäivä

1. Työnantaja maksaa sairausajan palkkana täyden palkan sellai- selle työntekijälle, joka työnantajan hyväksymän selvityksen mu- kaan on sairauden tai tapaturman vuoksi estynyt tekemästä työtä.

Sairausajan palkka lasketaan työehtosopimuksen 15 §:n mukai- sen keskituntiansion perusteella.

Keskeytymätöntä ja keskeytyvää kolmivuorotyötä tekevän työn- tekijän sairausajan keskituntiansiota laskettaessa ei hänen an- siostaan kuitenkaan vähennetä säännöllisen työajan sunnuntaityö- korotuksia.

Sairausajan palkka maksetaan toisen sellaisen sairauspäivän alusta, joka työssä oltaessa olisi ollut työntekijän työpäivä.

Työntekijälle, jonka työsuhde ennen työkyvyttömyyden alkua on jatkunut yhdenjaksoisesti vähintään yhden vuoden, maksetaan sai- rausajan palkka ensimmäisen sellaisen sairauspäivän alusta, joka työssä oltaessa olisi ollut työntekijän työpäivä.

Jos sairauden aiheuttama työkyvyttömyys on jatkunut sairastu- mispäivän lisäksi kuusi arkipäivää, työnantaja maksaa palkan myös karenssipäivältä.

Sairausajan palkka maksetaan seuraaviin ajanjaksoihin sisälty- viltä työpäiviltä:

Korvausjakso

Työsuhde, joka ennen työkyvyttömyyden alkua on jatkunut yhdenjaksoisesti	Ajanjakso
vähintään 1 kuukauden mutta alle 3 vuotta	28 kalenteripäivää
3 vuotta mutta alle 5 vuotta	35 kalenteripäivää
5 vuotta mutta alle 10 vuotta	42 kalenteripäivää
10 vuotta tai kauemmin	56 kalenteripäivää

Työtapaturma

2. Työntekijälle, joka ei voi tehdä työtä työnantajan työssä sattu- neen työtapaturman vuoksi, maksetaan sairausajan palkkaa työsuh- teen kestoajasta riippumatta ensimmäisestä sellaisesta sairauspäi- västä alkaen, joka olisi ollut työntekijän työpäivä.

Sairastuminen kesken työpäivän

3. Mikäli työntekijä kesken työpäivänsä tulee sairauden tai tapa- turman takia työkyvyttömäksi, maksetaan hänelle hänen sinä päi- vänä menettämältään säännölliseltä työajalta keskituntiansion mu- kainen korvaus.

Saman sairauden uusiutuminen

4. Jos työntekijä sairastuu uudelleen samaan sairauteen 30 päi- vän kuluessa, jatketaan sairausajan palkan maksamista, ellei kor- vausajanjakso tämän sairauden osalta ole vielä täyttynyt, kunnes korvausajanjakso täyttyy tai uusiutunut sairaus on sitä ennen päät- tynyt.

Rajoitus

5. Sairausajan palkkaa ei kuitenkaan makseta, jos työntekijä on aikaansaanut sairauden tai tapaturman tahallisesti, rikollisella toi- minnallaan, kevytmielisellä elämällään tai muulla törkeällä tuotta- muksella.

Vähennykset

6. Työnantajalla on oikeus saada palautuksena se korvaus, jonka työntekijä saa saman työkyvyttömyyden takia samalta ajanjaksolta päivärahaa taikka siihen verrattavaa muuta korvausta lain tai sopi- muksen perusteella, ei kuitenkaan enempää kuin työkyvyttömyys- ajan palkkana maksamansa määrän. Mikäli korvaus on maksettu suoraan työntekijälle, työnantajalla on oikeus vähentää tämä määrä maksettavasta työkyvyttömyysajan palkasta.

Työnantajalla ei kuitenkaan ole oikeutta saada palautuksena em. korvausta tai vähentää sitä maksamastaan työkyvyttömyysajan pal- kasta, mikäli korvaus maksetaan työntekijälle hänen kokonaan tai osaksi itse kustantamansa vapaaehtoisen vakuutuksen perusteella.

Jos päivärahaa tai siihen verrattavaa korvausta ei työntekijästä it- sestään johtuvista syistä makseta tai jos se maksetaan vähäisempänä kuin mihin hänellä lain mukaan olisi ollut oikeus, on työnantajalla oikeus vähentää sairausajan palkasta se päiväraha tai sen osa, mikä työntekijän laiminlyönnin vuoksi on jäänyt maksamatta.

Ilmoitusvelvollisuus

7. Työntekijän täytyy viipymättä ilmoittaa sairastumisestaan työnantajalle.

Lapsen sairastuminen

8. Työntekijän alle 10-vuotiaan lapsen sairastuessa äkillisesti maksetaan työntekijälle tämän työehtosopimuksen sairausajan palkkaa koskevan määräyksen mukaisesti korvaus lapsen hoidon järjestämiseksi tai hoitamiseksi välttämättömästä, lyhyestä tilapäi- sestä poissaolosta. Xxxxxxxxxx maksamisen edellytyksenä on, että molemmat vanhemmat ovat ansiotyössä ja että poissaolosta anne- taan työehtosopimuksen sairausajan palkan maksamista koskevien määräysten mukainen selvitys. Edellä sanottua sovelletaan myös yksinhuoltajiin ja samassa taloudessa asuviin puolison lapsiin.

Saman sairastumisen johdosta korvausta maksetaan vain toiselle puolisoista.

Korvaus sairaan lapsen hoidon järjestämiseksi tai hoitamiseksi välttämättömästä lyhyestä tilapäisestä poissaolosta maksetaan myös siinä tapauksessa, että toinen vanhempi on estynyt hoitamasta sai- rasta lasta sairauden, opiskelun tai toisella paikkakunnalla asumisen taikka siihen verrattavan pysyvän oleskelun vuoksi ja esteestä on toimitettu pyydettäessä työnantajan hyväksymä selvitys.

Pöytäkirjamerkintä:

1. Hoidon järjestämisen tai hoitamisen kestäessä 1, 2, 3 tai 4 päivää pidetään poissaoloa sopimuksessa tarkoitettuna poissaolona. Korvauksen maksamisen edellytyksenä on, että lapsen sai- raudesta ja sen aiheuttamasta poissaolosta annetaan sama sel- vitys kuin työehtosopimuksen ja yrityksessä mahdollisesti omak- sutun käytännön mukaan vaaditaan työntekijän omasta sai- raudesta. Lapsen sairastumisesta johtuvat palkalliset poissa- olopäivät rinnastetaan vuosilomalain tarkoittamiin työssäolo- päivien kaltaisiin päiviin.

2. Sopimuksen tarkoittamassa mielessä katsotaan yksinhuoltajaksi myös henkilö, joka ilman erillistä asumusero- tai avioeropäätöstä pysyvästi on muuttanut asumaan erilleen aviopuolisostaan sekä henkilö, jonka puoliso on estynyt osallistumasta lapsen hoitoon asevelvollisuuden suorittamisen tai reservin harjoitusten vuoksi.

Vaikeasti sairaan lapsen hoito

9. Työntekijällä, jonka oma tai samassa taloudessa elävä puo- lison lapsi sairastaa valtioneuvoston sairausvakuutuslain täytän- töönpanosta antaman asetuksen (1335/04) 4 §:n tarkoittamaa vai- keaa sairautta, on oikeus olla poissa työstä osallistuakseen sairaus- vakuutuslain (1224/04) 10 luvussa tarkoitettuun lapsensa hoitoon, kuntoutukseen tai hoidon opastukseen sovittuaan poissaolosta etu- käteen työnantajan kanssa.

Sairauspoissaolo työntekijän ilmoituksella

10.

1. Yrityksessä voidaan paikallisesti sopia menettelystä, jossa työnantaja tai tämän edustaja hyväksyy työntekijän ilmoituksen sel- vitykseksi työkyvyttömyydestä flunssatyyppisissä enintään kolme vuorokautta kestävissä sairauspoissaoloissa. Samalla voidaan sopia:

– ilmoituksen muodosta ja ajankohdasta, kenelle se tehdään ja miten se kirjataan

– rajoituksista työntekijän ilmoituksella hyväksyttävien poissa- olojen määrään

– hyväksymisen edellytykseksi, että ilmoitus tehdään välittö- mästi tai viimeistään ennen työvuoron alkua

– työnantajan oikeudesta aina vaatia lääkärintodistus

Soveltamisohje:

Töiden järjestelyn vuoksi työntekijän on ilmoitettava sairaudes- taan heti kun se on mahdollista. Mikäli työntekijä ilman perustel- tua syytä jättää ilmoituksen tekemättä, käsitellään poissaoloa lu- vattomana poissaolona.

Mikäli työntekijän ilmoituksella hyväksytty poissaolo toistuu enintään 30 päivän kuluessa edellisestä hyväksytystä poissaolos- ta, sovelletaan siihen työkyvyttömyyden uusiutumista koskevia määräyksiä.

Tässä kohdassa tarkoitetulla sopimuksella sovitaan ainoastaan yrityksessä paikallisesti sovittavasta työkyvyttömyyttä koske- vasta selvityksestä. Sopimuskohdalla tai soveltamisohjeella ei puututa muualla työehtosopimuksessa oleviin sairausajan palk- kaa koskeviin määräyksiin ja vakiintuneisiin tulkintoihin.

2. Mikäli työnantaja ei ole järjestänyt työterveyshuoltolain edel- lyttämää vähimmäistasoista työterveyshuoltoa, selvitykseksi lyhyt- aikaisista, enintään kolme vuorokautta kestävistä sairauspoissa- oloista riittää työnantajalle tai tämän edustajalle tehty oma ilmoitus. Ilmoituksen saatuaan työnantaja voi osoittaa työntekijän menemään lääkärin vastaanotolle. Tästä aiheutuvat kustannukset maksaa työn- antaja.

3. Kohdissa 1 ja 2 olevia määräyksiä sovelletaan myös alle 10-vuotiaan lapsen sairastumista koskeviin määräyksiin.

4. Osapuolet suosittelevat, että yrityksissä sovitaan paikallisesti menettelystä, jossa työnantaja tai tämän edustaja hyväksyy työnte- kijän ilmoituksen selvitykseksi työkyvyttömyydestä flunssatyyppi- sissä enintään kolme vuorokautta kestävissä sairauspoissaoloista. Osapuolet suosittelevat lisäksi, että tähän paikalliseen sopimukseen sisällytetään menettelytavat lapsen tilapäisestä hoidosta aiheutuvis- ta poissaoloista.

Pöytäkirjamerkintä

Osapuolet ovat yhtä mieltä siitä, että sovittaessa työntekijän ilmoi- tus – menettelystä on mahdollista sopia erilaisia työehtosopimukses- sa tarkoitettuja ehtoja työntekijän omasta sairastumisesta ja lapsen sairastumisesta johtuvien poissaolojen kohdalla (esim. ilmoituksen muoto, kenelle ilmoitus tehdään, poissaolojen määrä, miten pian il- moitus on tehtävä ja lääkärintodistuksen vaatimisesta).

Työkyvyn ylläpito ja sairauspoissaolojen hallinta

11. Yrityksissä voidaan työterveyshuoltoa apuna käyttäen sopia menettelytavoista, joilla ylläpidetään työntekijöiden terveyttä ja toi- mintakykyä. Tavoitteena on työkyvyn ylläpitäminen, työssä jaksa- minen ja sairauspoissaolojen vähentäminen.

Menettelytapaohje:

1 Työkyvyttömyyden toteaminen

Työkyvyttömyys todetaan yrityksen työterveyslääkärin tai muul- la työnantajan hyväksymällä lääkärintodistuksella. Paikallisesti voi- daan sopia, että työntekijän työkyvyttömyystodistuksen voi kirjoit- taa enintään kolmeksi päiväksi yrityksen oma työterveyshoitaja.

Taannehtiva lääkärintodistus hyväksytään, mikäli lääkäri on kir- joittanut todistukseen hyväksyttävät perusteet taannehtivuudelle.

2 Lääkärintodistuksiin liittyvät epäselvyydet

Työnantaja on velvollinen maksamaan sairausajan palkkaa kun sairausajan palkan perusteet ja määrä on hyväksyttävästi selvitetty. Mikäli työnantaja ei ole hyväksynyt työntekijän esittämää lää- kärintodistusta, on hänellä oikeus osoittaa työntekijä nimetyn lää- kärin tarkastettavaksi. Tällöin työnantaja suorittaa lääkärintodis-

tuksen hankkimisesta aiheutuvat kustannukset.

Lääkärintodistuksiin liittyvät epäselvyydet selvitetään työeh- tosopimuksen neuvottelujärjestyksen mukaisesti.

3 Yrityksen työterveyspalvelujen käytön ensisijaisuus

Työntekijän tulee käydä ensisijaisesti yrityksen työterveyslää- kärin vastaanotolla.

Muun lääkärin kuin työterveyslääkärin antama todistus työky- vyttömyydestä kelpaa perusteeksi sairausajan palkan maksamiselle, mikäli työntekijä esittää työnantajalle hyväksyttävän syyn muun lääkärin käyttöön.

4 Luottamusmiesten tulee ohjata työntekijöitä työehto- sopimuksen säännösten oikeaan soveltamiseen ja pyrkiä omalta osaltaan ehkäisemään väärinkäytöksiä

Työnantajan ja luottamusmiesten tulee yhdessä pyrkiä ohjaa- maan työntekijöitä työehtosopimuksen sairausajan palkkaa koske- vien määräysten oikeaan soveltamiseen.

Uusille työntekijöille asiaa koskevaa valistusta ja ohjausta on suositeltavaa jakaa heti perehdyttämisen yhteydessä.

Sekä työnantaja- että työntekijäpuolen edun mukaista on sai- rauspoissaolojen saaminen mahdollisimman vähäisiksi. On suositel- tavaa, että paikalliset osapuolet yhdessä seuraavat työpaikan sai- rauspoissaolojen kehitystä ja tarvittaessa etsivät keinoja niiden vä- hentämiseksi.

5 Väärinkäyttö ja työsopimuksen päättäminen

Mikäli sairausajan palkkaetuja käytetään tahallaan väärin, ei sai- rausajan palkkaa luonnollisestikaan makseta. Tahallinen väärin- käyttö saattaa lisäksi johtaa työsopimuslain säännösten perusteella tapahtuvaan työsopimuksen päättämiseen.

6 Sairastumisesta tehtävä ilmoitus

Työntekijän tulee ilmoittaa sairastumisestaan lähimmälle esi- miehelleen tai työnantajan ilmoittamalle muulle henkilölle jo ennen työvuoron alkua, milloin se olosuhteet huomioon ottaen on suinkin mahdollista. Tähän liittyvät menettelytavat työnantajan tulee saattaa työntekijöiden tietoon.

Ajoissa tehty ilmoitus on tärkeä sen vuoksi, että työpaikalla jo työvuoron alkaessa tiedetään, onko joku mahdollisesti poissa ja mi- ten poissaolotapauksessa työt sinä päivänä järjestetään.

Mikäli voidaan osoittaa työntekijän tahallisesti laiminlyöneen välittömän ilmoituksen sairastumisestaan työnantajalle, alkaa sai- rausajan palkanmaksuvelvollisuus aikaisintaan sinä päivänä, jona ilmoitus on tehty.

7 Vapaa-ajan harrastusten aiheuttamat vammat

Esimerkiksi urheilusta johtuvat, varsinkin vaikeammanasteiset vammat aiheuttavat toistuessaan työnantajalle lisääntyviä sairaus- ajan palkkakustannuksia ja vaikeuksia työntekijän työhön sijoitta- misessa.

Liitot kiinnittävät paikallisten osapuolten huomiota yllä mainit- tujen ongelmien ennalta ehkäisemiseen ja vähentämiseen.

8 Sairauspoissaolojen ennaltaehkäisy

Liitot kiinnittävät paikallisten osapuolten huomiota sairauspois- saoloja ennalta ehkäisevään toimintaan.

9 Lyhytaikainen työkyvyttömyys

Työkyvyttömyys voidaan lyhytaikaisissa flunssatyyppisissä, enintään 3 vuorokautta kestävissä sairauspoissaoloissa osoittaa yri- tyksen työterveyshoitajan todistuksella. Perustellusta syystä myös muun terveydenhoitajan antama todistus kelpaa todistukseksi työ- kyvyttömyydestä.

Perusteltu syy voi olla esimerkiksi työterveysyksikön pitkä etäi- syys työntekijän työ- tai kotipaikasta tai vastaanottoajan kohtuutto- man pitkä odotus.

Sairauden uusiutumistapauksissa todistuksen antajan tulee olla yrityksen nimeämä terveydenhoitaja. Tällöin on kiinnitettävä eri- tyistä huomiota mahdolliseen lääkärinhoidon tarpeeseen.

22 § Lääkärintarkastukset

Lakisääteiset lääkärintarkastukset

1. Työnantaja korvaa henkilölle ansionmenetyksen hyvän työ- terveyshuoltokäytännön periaatteista, työterveyshuollon sisällöstä sekä ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden koulutuksesta anne- tun valtioneuvoston asetuksen (1484/01) tarkoittamissa ja työter- veyshuollon toimintasuunnitelmassa hyväksytyissä työsuhteen ai- kana suoritettavissa terveystarkastuksista sekä niihin liittyvissä matkoista. Ansionmenetys korvataan menetettyjä säännöllisiä työ- tunteja vastaavalta ajalta. Samoin menetellään tapauksissa, joissa on kysymys nuorista työntekijöistä annetussa laissa (998/93), ja sä- teilylaissa (592/91) tarkoitetuista tutkimuksista. Samaa sääntöä noudatetaan lisäksi niissä terveydensuojelulain (763/94) edellyttä- missä tutkimuksissa, jotka johtuvat henkilön siirtymisestä saman yrityksen sisällä työtehtävään, jossa kyseinen lääkärintarkastus vaaditaan.

2. Työntekijälle, joka lähetetään edellä mainituissa lainkohdissa tarkoitettuihin tutkimuksiin tai määrätään tällaisessa tarkastuksessa jälkitarkastukseen, suorittaa työnantaja myös korvauksen välttä- mättömistä matkakustannuksista. Mikäli tutkimukset tai jälkitar- kastus tehdään muulla paikkakunnalla, maksaa työnantaja myös päivärahan.

3. Mikäli lakisääteinen terveystarkastus tapahtuu työntekijän va- paa-aikana, maksetaan työntekijälle korvauksena ylimääräisistä ku- luista 15,00 €.

Pöytäkirjamerkintä:

Tällä kirjauksella ei ole tarkoitus huonontaa yrityskohtaisia käytän- töjä.

Muut kuin lakisääteiset lääkärintarkastukset

Ansionmenetyksen korvattavuuden edellytykset ovat seuraavat:

Perusedellytykset

3.1. Kysymyksessä on oltava sairastumis- tai tapaturmatapaus, jossa on välttämätöntä päästä nopeasti lääkärintarkastukseen. Työn- tekijän on esitettävä lääkärintarkastuksesta työnantajan hyväksymä

selvitys (esim. lääkärintodistus tai lääkärinpalkkiokuitti) sekä työn- antajan pyytäessä selvitys siitä, kuinka kauan lääkärintarkastus odo- tus- ja kohtuullisine matka-aikoineen kesti.

3.2. Muissa kuin kohdassa 1 tarkoitetuissa sairastumis- tai tapa- turmatapauksissa edellytetään, että työntekijä varaa vastaanottoajan työaikana vain, jos se ei ole kohtuullisen ajan (esim. normaali- tapauksissa viikon) kuluessa saatavissa työajan ulkopuolella. Työn- tekijän on esitettävä luotettava selvitys siitä, ettei hän ole voinut saa- da vastaanottoa työajan ulkopuolella.

3.3. Työntekijän on ilmoitettava lääkäriin menostaan etukäteen työnantajalle. Jos ilmoitusta ei ylivoimaisen esteen takia voida etu- käteen tehdä, on ilmoitus tehtävä välittömästi, kun se on mahdollista.

3.4. Lääkärintarkastus on järjestettävä työajan tarpeetonta me- netystä välttäen.

Erityisedellytykset

Uusi tai uusiutuva sairaus

Ansionmenetys korvataan:

3.5. Sellaisen lääkärintarkastuksen ajalta, jossa todetaan työnte- kijän sairaus. Lääkärin tutkimustoimenpiteestä johtuneen, enintään vuorokauden kestäneen työkyvyttömyyden ajalta.

Xxxxxxx työntekijä sairausoireiden vuoksi on otettu sairaalaan tarkkailtavaksi tai tutkittavaksi. Tällöin noudatetaan sairausajan palkkamääräyksiä.

Aikaisemmin todettu sairaus

3.6. Xxxxxxxxx sairauden edellyttämän lääkärintarkastuksen ajal- ta edellyttäen, että kysymyksessä on ao. erikoisalan lääkärin suorit- tama tarkastus hoidon määrittelemiseksi.

Sairauden olennaisesti pahentuessa, minkä vuoksi työntekijän on ollut tarpeen hakeutua lääkärintarkastukseen.

Hoidon määrittelemiseksi tarpeellisen ao. erikoisalan lääkärin- tarkastuksen ajalta, jossa annetaan määräys apuvälineen esim. sil- mälasien hankkimiseksi.

Muun aikaisemmin todetun sairauden hoidon määrittelemiseksi tarpeellisen lääkärintarkastuksen ajalta vain, jos lääkärinpalveluja ei ole saatavissa työajan ulkopuolella.

Syöpäsairauden edellyttämän hoitotoimenpiteen aiheuttaman työkyvyttömyyden ajalta. Tällöin noudatetaan sairausajan palkka- määräyksiä.

Laboratorio- ja röntgentutkimukset

3.7. Korvattavaan lääkärintarkastukseen välittömästi liittyvän la- boratorio-, röntgen- tai siihen rinnastettavan tutkimuksen ajalta. Tutkimuksen tulee olla lääkärin määräämä ja siten osa tarkastusta. Erillisen laboratorio-, röntgen- tai siihen rinnastettavan tutkimuksen ajalta aiheutuva ansionmenetys korvataan vain, jos työntekijällä ei ole mahdollisuutta päästä em. tutkimukseen työajan ulkopuolella tai jos sairaus edellyttää tutkimuksen suorittamista ainoastaan tiettynä vuorokauden ajankohtana. Tällainen ajankohtavaatimus tulee sel- vittää lääkärintodistuksella.

Raskauteen liittyvät lääkärintarkastukset ja tutkimukset

3.8. Sairausvakuutuslain mukaisen äitiysrahan saamisen edelly- tyksenä olevan lääkärin tai terveyskeskuksen todistuksen hankki- miseksi välttämättömän tarkastuksen ajalta.

Äkillinen hammassairaus

3.9. Jos äkillinen hammassairaus ennen hoitotoimenpiteitä aihe- uttaa työntekijän työkyvyttömyyden, joka vaatii samana päivänä tai saman työvuoron aikana annettavaa hoitoa, hoitotoimenpiteen ajal- ta, mikäli hänen ei onnistu saada hoitoa työajan ulkopuolella. Työ- kyvyttömyys ja hoidon kiireellisyys osoitetaan hammaslääkärin an- tamalla todistuksella.

Rajoitukset

4. Mikäli työntekijä saa lääkärintarkastuksen ajalta sairausajan palkkaa, ei korvausta ansionmenetyksestä tämän pykälän nojalla makseta. Korvausta ei makseta myöskään sairausajan palkkamää- räysten edellyttämänä karenssipäivänä suoritetun lääkärintarkas- tuksen ajalta.

Xxxxxxx sairaus on johtunut omasta törkeästä tuottamuksesta tai tahallisuudesta, ei ansionmenetystä korvata.

23 §

Äitiys- ja isyysvapaa

Työntekijälle, jonka työsuhde on jatkunut vähintään 6 kuukautta ennen lapsen syntymää, maksetaan hänen äitiysvapaansa ajalta 56 ja isyysvapaansa ajalta 6 sairausvakuutuslain mukaisen arkipäivän pituisen kalenteriajanjakson työtuntijärjestelmän mukaisilta työ- päiviltä laskettava työntekijän palkan ja sairausvakuutuslain mu- kaisen äitiys- tai isyyspäivärahan tai siihen verrattavan muun lain tai sopimuksen perusteella tulevan korvauksen välinen erotus työ- sopimuslain 4 luvun 1 §:n mukaisen äitiys- tai isyysvapaan alka- mispäivästä lukien.

Jos uusi äitiysvapaa alkaa edellisen perhevapaan aikana siten, että työntekijä ei palaa välillä työhön, työnantajalla ei ole 1 momen- tissa mainittua palkanmaksuvelvollisuutta uuden äitiysvapaan osalta.

24 § Vuosiloma

1. Vuosiloma ja lomapalkka

Työntekijä saa vuosiloman vuosilomalain mukaisesti. Paikallisesti voidaan sopia, että lomapalkka kokonaan tai osa sii-

tä maksetaan loman aikana normaalina palkanmaksupäivänä.

2. Lomaltapaluuraha

Lakimääräiseltä vuosilomaltaan työhön palaavalle työntekijälle maksetaan lomaltapaluurahana 50 % hänen vuosilomapalkastaan.

3. Edellytykset

Lomaltapaluurahan saamisen edellytyksenä on, että työntekijä aloittaa vuosilomansa ilmoitettuna tai sovittuna ajankohtana ja pa- laa työhön heti vuosiloman päätyttyä.

4. Poikkeukselliset tilanteet

Lomaltapaluuraha maksetaan myös, mikäli työntekijä välittö- mästi ennen vuosiloman alkamista tai vuosiloman päätyttyä työ- suhteen kestäessä on ollut poissa työstään työnantajan suostumuk- sella tai vuosilomalain 7 §:n 2 momentissa mainitun syyn takia.

Lomaltapaluuraha maksetaan myös vanhuuseläkkeelle, työky-

vyttömyyseläkkeelle, varhennetulle vanhuuseläkkeelle tai yksilöl- liselle varhaiseläkkeelle siirtyvälle työntekijälle sekä työntekijälle, joka asevelvollisuuden suorittamisen jälkeen palaa työhön maan- puolustusvelvollisuutta täyttävän työ- ja virkasuhteen jatkumisesta annetun lain edellyttämällä tavalla.

Työsuhteen päättyessä suoritetaan työntekijälle lomaltapaluu- raha.

Lomaltapaluuraha maksetaan myös lomakorvauksesta, mikäli työntekijän työsuhde on kestänyt ennen työsuhteen päättymistä yh- denjaksoisesti yli 5 kuukautta.

Soveltamisohje:

Jos työnantajan ja työntekijän välillä on tehty useita peräkkäisiä keskeytymättömänä tai vain lyhytaikaisin keskeytyksin jatkuvia määräaikaisia työsopimuksia, työsuhteen katsotaan jatkuneen yh- denjaksoisena.

Lomaltapaluurahaa ei makseta, jos työsuhde päättyy työnteki- jästä itsestään johtuvasta syystä. Työntekijästä itsestään johtuvana syynä pidetään:

• työntekijän irtisanoutumista

• työntekijän itsensä suorittamaa työsuhteen purkamista ilman lainmukaista perustetta

• työntekijä aiheuttaa sopimusrikkomuksellaan työsuhteen päät- tymisen.

5. Lomaltapaluurahan maksaminen

Lomaltapaluuraha maksetaan siihen oikeutetulle työntekijälle lomaltapaluupäivää lähinnä olevan palkanmaksun yhteydessä.

Mikäli vuosiloma on jaettu, suoritetaan kunkin loman osan pää- tyttyä sitä vastaava osa lomaltapaluurahasta.

Lomaltapaluurahasta puolet maksetaan ennakkona vuosiloma- palkan yhteydessä. Tätä osaa eivät koske edellä määritellyt lomal- tapaluuta koskevat edellytykset.

Lomaltapaluuraha voidaan paikallisesti sopia maksettavaksi joko yhtenä tai useampana eränä kuitenkin siten, että lomaltapaluu- raha on kokonaan maksettu viimeistään ennen seuraavan loman- määräytymisvuoden alkamista kirjallisesti sovitun aikataulun mu- kaisesti.

Mikäli työntekijän työsuhde päättyy ennen paikallisesti sovittua lomaltapaluurahan maksuajankohtaa, maksetaan lomaltapaluuraha työsuhteen päättyessä, mikäli työntekijä muutoin on siihen tämän työehtosopimuksen mukaan oikeutettu.

25 §

Ruokailu- ja vaatesuojat

Kullekin työpaikalle tai sen välittömään läheisyyteen on työn- antajan järjestettävä työntekijäin ruokailua ja vaatteiden säilytystä varten tarkoitustaan vastaavat tilat.

Pöytäkirjamerkintä:

Paikallisesti voidaan sopia, että sanottuja tiloja ei tarvitse järjestää, milloin se ei ole tarpeellista ottaen huomioon työntekijäin lukumää- rä tai työn laatu ja jatkuvuus.

26 § Ryhmähenkivakuutus

Työnantaja toteuttaa kustannuksellaan työntekijöitä koskevan ryhmähenkivakuutuksen siten kuin siitä on keskusjärjestöjen välillä sovittu.

VII

ERINÄISET MÄÄRÄYKSET

27 § Palkanmaksu

1. Palkka maksetaan kaksi kertaa kuukaudessa, ellei paikallisesti sovita muusta maksutavasta. RTT:n jäsenyrityksissä lopputili voi- daan maksaa viimeistään kolmantena pankkipäivänä työsopi- muksen päättymisestä, silloin kun työsopimus puretaan.

2. Tilin laskemisen vuoksi voidaan seuraavaan tiliin jättää 6 ar- kipäivän ja mahdollisesti näiden väliin sattuvien pyhäpäivien palk- ka. Paikallisesti voidaan kuitenkin sopia, että sellainen palkka tai

osa siitä, joka perustuu vasta tilikauden päätyttyä todettavaan tuo- tantomäärään, voidaan tilikautta lähinnä seuraavassa tilinmaksussa suorittaa arvioidun työn suorituksen mukaisena ja oikaista täsmäl- liseen määräänsä vasta seuraavassa tilinmaksussa.

3. Kun palkanmaksupäivä pääsiäisen, juhannuksen tai joulun- pyhien vuoksi siirtyy pyhien jälkeiseen ensimmäiseen arkipäivään, määritellään tilikatkopäivä normaalia aikaisemmaksi niin, että pal- kan normaali laskenta-aika huomioon ottaen tili on työntekijän nos- tettavissa pyhiä edeltävänä arkipäivänä.

4. Palkka maksetaan työntekijän osoittamalle pankkitilille Suo- messa toimivan rahalaitoksen välityksellä. Maksaessaan palkan työnantajan on annettava työntekijälle euromääräinen kirjallinen laskelma, josta käyvät ilmi palkan suuruus ja sen määräytymisen perusteet.

VIII TYÖNTEKIJÖIDEN EDUSTAJAT JA

NEUVOTTELUJÄRJESTYS

28 §

Luottamusmiehille ja työsuojeluvaltuutetuille myönnettävä vapautus työstä

Luottamusmiestehtävien hoitamista varten järjestetään pääluot- tamusmiehelle luottamusmiessopimuksen edellyttämää säännöllistä vapautusta työstä seuraavasti:

Työpaikan työntekijäin lukumäärä	Säännöllisen vapautuksen määrä
10 – 20	2 tuntia viikossa
21 – 50	4 tuntia viikossa
51 – 100	8 tuntia viikossa
101 – 150	12 tuntia viikossa
151 – 300	16 tuntia viikossa
301 – 600	24 tuntia viikossa
yli 600	kokonaan vapaa

Pääluottamusmiehelle myönnettävän vapaa-ajan pituus määräy- tyy sen työpaikan työsuhteisten työntekijäin lukumäärän mukaan, joka vallitsee tammikuun 1. päivänä.

Työsuojeluvaltuutetun työstä vapautus määräytyy tilastokeskuk- sen (TOL 1972) käyttöön otetun toimialaluokituksen mukaisesti.

29 §

Luottamusmiehille ja työsuojeluvaltuutetuille maksettava korvaus

Yrityksen tai alueyksikön pääluottamusmiehelle ja työsuojelu- valtuutetulle, joka on Rakennusliiton jäsen, maksetaan erilliskor- vausta sen mukaan montaako työntekijää hän edustaa.

Lisän määrät ovat 1.3.2016 tai lähinnä sitä alkavan palkanmak- sukauden alusta lukien:

Edustettavien työntekijöiden määrä	Euroa/kuukaudessa
10–50 työntekijää	69,74 €
51–100 työntekijää	87,16 €
Yli 100 työntekijää	130,68 €

Mikäli työntekijä hoitaa useampia edustajantehtäviä, on hän oi- keutettu vain yhteen erilliskorvaukseen. Pääluottamusmiehelle ja työsuojeluvaltuutetulle maksettu korvaus on työssäoloajalta mak- settua palkkaa vain vuosilomapalkkaa ja vuosilomakorvausta las- kettaessa. Silloin kun pääluottamusmiehen tai työsuojeluvaltuute- tun varamies varsinaisen edustajan vuosiloman, sairauden tai vas- taavan syyn aikana hoitaa edustajan tehtäviä vähintään kahden vii- kon ajan, maksetaan erilliskorvausta tältä ajalta hänelle.

Korvauksen suuruus määräytyy sen tilanteen mukaan, joka val- litsee tammikuun 1. päivänä.

30 § Kokoontuminen työpaikalla

Työehtosopimuksen osapuolena olevan liiton rekisteröidyllä alayhdistyksellä ja sen työpaikalla olevalla osastolla, työ-

huonekunnalla tai vastaavalla on mahdollisuus työajan ulkopuolella (ennen työajan alkamista, ruokatauolla tai välittömästi työajan pää- tyttyä, sekä erikseen sovittaessa myös viikkolepoon kuuluvana ai- kana) järjestää kokouksia työpaikan työsuhteita koskevista kysy- myksistä seuraavin edellytyksin:

1. Xxxxxxxxx pidosta työpaikalla tai muussa tämän sopimuksen tarkoittamassa paikassa on työnantajan kanssa sovittava mikäli mahdollista, kolme päivää ennen aiottua kokousta.

2. Työnantaja osoittaa kokouspaikan, joka on joko työpaikalla tai työpaikan läheisyydessä, työnantajan hallinnassa oleva, tarkoi- tukseen soveltuva paikka. Ellei tällaista ole, on kysymyksestä tar- vittaessa neuvoteltava tarkoituksenmukaisen ratkaisun löytämisek- si. Kokouspaikkaa valittaessa on huomiota kiinnitettävä mm. sii- hen, että työturvallisuudesta, työhygieniasta ja paloturvallisuudesta annettuja määräyksiä voidaan noudattaa ja että kokous ei häiritse liike- tai tuotantotoimintaa.

3. Pidettävän kokouksen järjestyksestä sekä kokoustilojen siis- teydestä vastaavat kokoustilojen varauksen tehnyt järjestö ja järjes- täjä. Järjestön luottamushenkilöiden tulee olla kokouksessa saapu- villa.

4. Kokouksen järjestäjillä on oikeus kutsua kokoukseen työeh- tosopimuksen osapuolena olevan liiton ja sen alayhdistyksen sekä asianomaisten keskusjärjestöjen edustajia.

31 § Erimielisyyksien ratkaisu

Jos työnantajan ja työntekijän välillä ilmaantuu erimielisyyttä tä- män sopimuksen soveltamista tai tulkintaa koskevassa asiassa, on työpaikalla pyrittävä sovintoon neuvottelemalla työnantajan ja työntekijäin kesken.

Ellei asiaa saada työpaikalla selvitetyksi, jompikumpi osapuoli voi alistaa sen asianomaisten liittojen ratkaistavaksi. Tällöin on, el- leivät liitot pidä sitä tarpeettomana, työpaikalla laadittava asiasta

muistio, josta ilmenee erimielisyyttä aiheuttanut asia sekä molem- pien osapuolien siihen omaksuma kanta. Muistion allekirjoittavat molemmat osapuolet ja on siitä annettava kappale kummallekin al- lekirjoittajalle.

Liittojen välisistä neuvotteluista on voimassa, mitä TT:n ja SAK:n välillä tehdyssä yleissopimuksessa on määrätty. Erimieli- syys, jota ei liittojen välisissä neuvotteluissa ole voitu selvittää, voi- daan saattaa työtuomioistuimen käsiteltäväksi siinä järjestyksessä kuin laissa on säädetty.

32 § Paikallinen sopiminen

Eri työehtosopimusmääräyksissä tarkoitettu paikallinen sopi- minen toteutetaan työehtosopimuksen neuvottelujärjestyksen mu- kaisesti joko työntekijän ja työnantajan taikka luottamusmiehen ja työnantajan kesken. Sopimus voidaan solmia määräajaksi tai ole- maan voimassa toistaiseksi. Toistaiseksi voimassa oleva sopimus voidaan irtisanoa kolmen kuukauden irtisanomisaikaa noudattaen, ellei irtisanomisajasta ole muuta sovittu.

Luottamusmiehen ja työnantajan välillä tehty sopimus sitoo niitä työntekijöitä, joita luottamusmiehen on katsottava edustavan. Sopi- mus tehdään kirjallisena, jos toinen sopijapuoli sitä pyytää.

33 § Ammattiyhdistysjäsenmaksun pidättäminen

Työnantaja pidättää, mikäli työntekijä on antanut siihen valtuu- tuksen, Rakennusliiton jäsenmaksut palkanmaksukausittain työn- tekijän palkasta, jotka jäsenmaksut tilitetään Rakennusliiton ni- meämälle pankkitilille.

34 §

Työvälineiden ja valmisteiden käsittely

Työnantajien omistamia työvälineitä ja koneita samoin kuin puo- livalmisteita ja valmisteita on hoidettava hyvin ja käsiteltävä varo- vaisesti ja huolellisesti.

35 § Tuottavuuden parantaminen

Huomioon ottaen taloudellisen tilanteen ja tuottavuuden merki- tyksen hyvinvoinnille sopijapuolet tulevat myötävaikuttamaan tuot- tavuutta parantaviin toimenpiteisiin ja mahdollisuuksien mukaan selvittämään erilaisia tuottavuuden kehittämiseen tähtääviä käytän- nön toimenpiteitä.

36 § Voimassaoloaika

Tämä sopimus on voimassa maaliskuun 1. päivästä 2016 helmi- kuun 28. päivään 2017 saakka.

Helsingissä 10. päivänä marraskuuta 2015 RAKENNUSTUOTETEOLLISUUS RTT ry

Xxxx Xxxxxxx Xxxxx Xxxx Xxxxxx Xxxxxx

RAKENNUSLIITTO ry

Xxxxx Xxxxxxxxxx Xxxxxx Xxxxxx Xxxx Xxxx Xxxxx Xxxxx

RAKENNUSTUOTETEOLLISUUDEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA

Aika 10.11.2015

Paikka Rakennusteollisuus RT ry, Helsinki

Läsnä	Xxxx Xxxxxxx	Xxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxx RTT ry
	Xxxxx Xxxx	”
	Xxxxxx Xxxxxx	”

Xxxxx Xxxxxxxxxx Rakennusliitto ry Xxxxxx Xxxxxx ”

Xxxx Xxxx ”

Xxxxx Xxxxx ”

1 § Sopimuskausi

Sopimuskausi alkaa 1.3.2016 ja päättyy 28.2.2017.

2 § Palkankorotukset

Palkankorotukset

Palkkoja korotetaan 1.3.2016 tai lähinnä sitä alkavan palkan maksu- kauden alusta lukien yleiskorotuksella, joka on 10 senttiä, kuitenkin vähintään 0,43 %. Palkankorotus on 10 senttiä, kuitenkin vähintään 0,43 %.

Työnvaativuusluokituksen mukaisia tuntipalkkoja korotetaan 1.3.2016 tai lähinnä sitä alkavan palkanmaksukauden alusta lukien 10 senttiä tunnille ja korotuksen jälkeen ne ovat seuraavat:

Työnvaativuusluokka / senttiä 1. 962

2. 1006

3. 1052

4. 1101

5. 1152

6. 1205

7. 1259

Nuorten työntekijöiden tuntipalkkoja korotetaan 1.3.2016 tai lähin- nä sitä alkavan palkanmaksukauden alusta lukien 10 senttiä tunnille ja korotuksen jälkeen ne ovat seuraavat:

alle 17-vuotiaat 813

alle 18-vuotiaat 851

Työehtosopimuksen 14 §:n mukaisia erillisiä lisiä korotetaan 1.3.2016 tai lähinnä sitä alkavan palkanmaksukauden alusta lukien 0,43 % ja korotuksen jälkeen ne ovat seuraavat:

Vuorolisän määrä on 1.3.2016 tai lähinnä sitä alkavan palkan- maksukauden alusta lukien iltavuorossa 133 senttiä tunnilta ja yö- vuorossa 229 senttiä tunnilta. Olosuhdelisän määrä on 1.3.2016 tai lähinnä sitä alkavan palkanmaksukauden alusta lukien 68 senttiä tunnilta ja kaivoslisän määrä on 209 senttiä tunnilta.

Yrityksen tai alueyksikön pääluottamusmiehelle ja työsuojelu- valtuutetulle, joka on Rakennusliiton jäsen, maksetaan työehtosopi- muksen 29 §:n mukaista erilliskorvausta sen mukaan montaako työntekijää hän edustaa. Korvauksia korotetaan 1.3.2016 tai lähinnä sitä alkavan palkanmaksukauden alusta lukien 0,43 % ja korotuksen jälkeen ne ovat seuraavat:

Edustettavien työntekijöiden määrä	Euroa/kuukaudessa
10–50 työntekijää	69,74 €
51–100 työntekijää	87,16 €
Yli 100 työntekijää	130,68 €

14 §:n mukaisia palvelusaikalisiä ei koroteta vuonna 2016.

Aikapalkat

Työehtosopimuksen mukaisia aikapalkkoja on korotettava siten kuin kohdassa 1 on sanottu.

Osapuolet ovat yhtä mieltä siitä, että jos työnvaativuusluokka- palkan korotus vuonna 2016 johtaa yleiskorotusta suurempaan ko- konaispalkan korotukseen, leikataan työntekijän aikapalkkaosuutta tuon läpilyönnin määrällä. Palkankorotus on 10 senttiä tai vähintään 0,43 %. Henkilökohtainen aikapalkka voi joissain tapauksissa olla pienempi kuin peruspalkka. (peruspalkka= työkohtainen palkka + henkilökohtainen palkanosuus)

Suorituspalkat

Uusien palkkamääräysten voimaantulon jälkeen käytäntöön otetta- vien uusien urakkahintojen, osaurakka- ja palkkiopalkkahinnoitte- lujen tulee perustua sanottuna päivänä voimaan tuleviin hinnoittelu- perusteisiin.

Vanhoja urakkahintoja, osaurakka- ja palkkiopalkkahinnoitteluja käytettäessä sanotun päivän jälkeen on niitä siten tarkistettava, että ansio nousee 0,43 % 1 kohdassa mainituin tavoin. Osaurakoissa ja palkkiopalkkatöissä palkankorotus voidaan toteuttaa korottamalla vain palkan kiinteää osaa tai vain palkan liikkuvaa osaa tai korotta- malla molempia siten, että ansioon saadaan yleiskorotuksen edellyt- tämä korotus tunnilta.

Ellei osaurakoiden palkankorotuksen toteuttamisesta päästä pai- kallisesti yksimielisyyteen, sisällytetään yleiskorotus kumpaankin palkanosaan osien suhteessa.

Milloin näin korjattu suorituspalkka ei kuitenkaan täytä uuden työehtosopimuksen 13 §:n 1 kohdan määräyksiä, on sitä korotettava vielä tähän rajaan asti.

Keskituntiansion korotus

Käytettäessä työehtosopimuksen voimaantulon jälkeen neljännes- vuosittain laskettavaa keskituntiansiota, on sitä korotettava siten,

että siinä tulee huomioon otetuksi yleiskorotus siltä osin kuin tämä ei sisälly keskituntiansioon.

Sopimuksen voimaantullessa noudatetaan säännönmukaisesti vuorotyöntekijöinä työskentelevien työntekijöiden vuorolisien ko- rotukseen yllä mainittua periaatetta.

Ylimenosäännös

Uuden työehtosopimuksen edellyttämät suorituspalkkatyön hin- noitteluperusteiden ja ohjetuntipalkkojen tarkistukset ja näistä mah- dollisesti aiheutuvat työpalkkojen ylimääräiset korotukset on suori- tettava niin pian kuin se laskentateknisesti on mahdollista, kuitenkin viimeistään kahden kuukauden kuluessa korotusajankohdasta.

Ylimenokautena maksetaan entiset aika- ja suorituspalkat yleis- korotuksella korotettuina.

Lopullisten tarkistusten tultua suoritetuiksi maksetaan mahdolli- nen palkan lisä taannehtivasti 1 kohdassa mainitusta ajankohdasta lukien.

3 § Matkakustannusten korvaaminen

Työehtosopimuksen 17 §:n mukaiset matkakustannusten korvauk- set sopimuskauden aikana vuosina 2016–2017 määräytyvät vero- hallituksen niitä koskevien päätösten mukaisesti.

4 §

Nuoret ja harjoittelijat

Osapuolten välillä 26.3.2009 allekirjoitettu koulutus- ja harjoittelu- paikkoja koskeva ohje uudistetaan olemaan voimassa nyt sovittavan työehtosopimuksen voimassaolon ajan. Sen jälkeen ohje on voi-

massa aina seuraavan työehtosopimuskauden, jollei sitä erikseen ir- tisanota työehtosopimuksen irtisanomisen yhteydessä.

Helsingissä 10. päivänä marraskuuta 2015

Rakennustuoteteollisuus RTT ry Rakennusliitto ry

Xxxx Xxxxxxx Xxxxx Xxxxxxxxxx

Xxxxx Xxxx Xxxxxx Xxxxxx

Xxxxxx Xxxxxx Xxxx Xxxx

Xxxxx Xxxxx

Allekirjoituspöytäkirjasta 20.3.2014 siirtyvät pöytäkirjamerkinnät

Kulunseurantatietojen käyttö rakennusalalla

Kulunseurantaa koskeva teksti on rakennustuoteteollisuudessa tar- koitettu lähinnä tilanteisiin, joissa tuoteteollisuuden työntekijät työskentelevät yhteisellä rakennustyömaalla.

Verotusmenettelylaki ja Työturvallisuuslaki muuttuvat 1.7.2014. Muutokset koskevat erityisesti rakennusalaa. Päätoteuttaja on laki- muutoksen myötä velvollinen pitämään yhteisellä rakennustyö- maalla (työmaa) työskentelevistä henkilöistä kirjallista luetteloa ja ilmoittamaan kuukausittain työntekijöiden tiedot Verohallinnolle. Jokaisen työmaan työnantajan on puolestaan ilmoitettava päätoteut- tajalle omien työntekijöidensä tiedot.

Lakimuutosten johdosta työmailla tullaan ottamaan yhä laajem- min käyttöön sähköisiä kulunvalvonta- ja -seurantavälineitä, joiden avulla sekä luetteloiden pitäminen että ilmoitusten teko helpottuu.

Otettaessa työmaalla käyttöön sähköinen kulunvalvonta- ja seu- rantajärjestelmä, Rakennusteollisuus RT ry ja Rakennusliitto ry to- teavat seuraavaa:

Työnantajalla ja päätoteuttajalla on lakiin perustuva velvollisuus kerätä, pitää hallussaan ja ilmoittaa Verohallinnolle sen edellyttämät tiedot. Verohallinto suosittelee ilmoittamaan myös työntekijöiden tuntitiedot. Työnantaja tai päätoteuttaja ei tarvitse tietojen keräämistä tai luovuttamista varten työntekijältä tai tämän työnantajalta erillistä lupaa. Päätoteuttajan tulee huolehtia siitä, että kerättyjä tietoja käsit- televät vain sellaiset henkilöt, joiden työtehtäviksi se on annettu.

Päätoteuttaja voi luovuttaa sähköisen kulunvalvonnan – tai seu- rannan tietoja työmaan ali- ja sivu-urakoitsijoille näiden työmaalla olevan työvoiman osalta. Luovutettavia tietoja voivat olla mm. työntekijän nimi, työnantaja sekä töiden päivittäinen aloitus- ja päättymisaika. Päätoteuttajan luottamusmiehillä, työsuojeluvaltuu- tetuilla sekä yhteysmiehillä on oikeus saada vastaavat tiedot toimi- alueensa urakoitsijoista, työvoimaa vuokraavista yrityksistä sekä näiden henkilöstöstä.

Tekninen valvonta kuten kulunvalvonta ja kulunseuranta kuulu- vat yhteistoimintalain tarkoittaman yhteistoimintamenettelyn piiriin ja sen käyttöönotossa on meneteltävä lain mukaisesti. Kun teknisen valvonnan yhteydessä kerätään työntekijöitä koskevia tietoja, yhteis- toimintaneuvotteluissa on käsiteltävä myös tietojen keräämisen peri- aatteet ja käytännöt. Sopijaosapuolet suosittelevat, että kulunvalvon- nan ja kulunseurannan sekä työntekijöitä koskevien tietojen keräämi- sen periaatteista ja käytännöistä keskustellaan myös niissä yrityksis- sä, jotka kokonsa puolesta eivät kuulu YT-lain soveltamisalan piiriin. Työmaan henkilöluettelon pitäminen ja Verohallinnolle tehtävä ilmoitus edellyttävät tietoa työmaalla olevista henkilöistä ja mah- dollinen sähköinen järjestelmä on tarpeen työmaalle saapumisen ja sieltä poistumisen valvontaa varten. Työmaan sisällä tapahtuvan tai muun valvonnan tarpeellisuus on harkittava erikseen. Työntekijät ovat velvollisia kirjaamaan työmaalle saapumisensa ja poistumisen- sa sähköiseen kulunvalvonta- tai seurantajärjestelmään. Kulunval- vonta- tai seurantajärjestelmä on oltava käytössä aina kun työmaalla työskennellään, myös iltaisin ja viikonloppuisin. Kesken työpäivän pidettävien taukojen kirjaaminen ei ole Verohallinnolle kerättävien

tietojen kannalta tarpeellista.

Jos sähköinen kulunvalvonta- tai seurantajärjestelmä edellyttää henkilökohtaisten välineiden hankkimista, työnantaja maksaa niistä aiheutuvat ylimääräiset kustannukset.

Kulunvalvontatietoja ei voida sellaisenaan käyttää yksinomaise- na palkanmaksun perusteena. Osapuolet suosittelevat, että yrityk- sessä käsitellään etukäteen kulunvalvonnan käyttöä työaikaseuran- nassa ja sovitaan, miten menetellään mahdollisten työajan ylitysten ja alitusten suhteen.

Käytännöstä poikkeavat työajat

Xxxxxx toimivien yritysten palveluksessa olevien työntekijöiden työ- sopimuksissa työpäivät ja työtunnit määritellään siten, että työnteki- jä tietää etukäteen kuluvan ja seuraavan tilikauden työpäivät ja työ- tunnit.

Pöytäkirjamerkintä:

Tällä määräyksellä on tarkoitus turvata työntekijän mahdollisuus päästä työttömyysturvan piiriin eikä se koske eläkeläisiä, opiskeli-

joita ja muita vastaavassa asemassa olevia vain omasta halustaan satunnaisia työpäiviä tekeviä. Määräystä ei myöskään sovelleta ti- lanteissa, joissa päivittäisten työtuntien määrittely työn luonteen vuoksi on mahdotonta (esim. tienhoito) tai muuttuneiden olosuhtei- den vuoksi ei voi työskennellä (esim. sääesteet). Työajan siirtäminen on mahdollista sitä koskevien määräysten mukaisesti. Tätä mää- räystä sovelletaan myös vuokrattujen työntekijöiden työsuhteissa työsopimuslain määrittelemällä tavalla.

Kehityskeskustelu vuosittain

Liitot suosittelevat, että yrityksissä käydään kehityskeskustelut ker- ran vuodessa. Yrityksissä sovitaan kehityskeskustelun sisällöstä (kehityskeskustelut ovat esimiehen ja alaisen välisiä, alaisen työtä, työtilannetta, osaamista, työssä jaksamista yms. koskevia säännölli- sin välein käytäviä keskusteluja).

Varaluottamusmiehen ja varatyösuojeluvaltuutetun lomauttaminen ja irtisanominen

Työntarjoamisvelvollisuus yrityskohtaista varaluottamusmiestä ja varatyösuojeluvaltuutettua lomautettaessa tai irtisanottaessa mää- räytyy irtisanomisesta ja lomauttamisesta sovittujen määräysten mukaan kuitenkin niin, että tarkastellaan onko heille mahdollisuutta tarjota työtä työssäkäyntialueella. Tarkastelusta annetaan kirjallinen selvitys. Määräyksen noudattamatta jättämisestä ei aiheudu työeh- tosopimuslain tarkoittamaa hyvityssakkoseuraamusta. Hyvityssak- koa ei voida tuomita työnantajalle myöskään sellaisten velvolli- suuksien rikkomisesta, josta voidaan tuomita vahingonkorvausta, korvausta tai hyvitystä.

Varamiehen työsuhdeturva

Mikäli taloudellinen tai tuotannollinen irtisanominen tai lomautus kohdistuu luottamusmiehen tai työsuojeluvaltuutetun sijaisena il- moituksen mukaan toimineeseen varamieheen, työnantajalla on tar- vittaessa velvoite selvittää, ettei toimenpide johdu henkilöstön edustajan tehtävien hoitamisesta.

RAKENNUSTUOTETEOLLISUUS RTT RY RAKENNUSLIITTO RY

RAKENNUSTUOTETEOLLISUUDEN KESKEYTYMÄTTÖMÄN KOLMIVUOROTYÖN TYÖAIKA

Pöytäkirja

Aika

Paikka

21.12.2000

Rakennusliitto ry

Läsnä

Xxxxx Xxxxxxxxxxx Xxxxx Xxxxxxxxx

Rakennustuoteteollisuus ry ”

Xxxxx Xxxxxxx Xxxxx Xxxxx Xxxxx Xxxxxxx Xxxx Xxxx

Xxxxxxxxxxxxxx ry ”

”

1 § Soveltamisala

Keskeytymättömän 3-vuorotyön työaika rakennustuoteteolli- suudessa (rakennusaine-, betoni- ja kivenjalostusteollisuus) on kes- kimäärin 35 tuntia viikossa.

2 § Tasoittumisjakso

Työajan tulee tasoittua keskimäärin 35 tuntiin viikossa enintään vuoden pituisena ajanjaksona.

Työtä varten tulee ennakolta laatia työtuntijärjestelmä vähintään ajaksi, jonka kuluessa viikoittainen työaika tasoittuu sanottuun kes- kimäärään.

3 § Vuosiloma

Vuosiloma annetaan pääsääntöisesti vuosilomalain mukaisesti.

Paikallisesti sopien voidaan 5-vuorojärjestelmää käytettäessä antaa työntekijälle 22 päivän pituinen yhdenjaksoinen vapaa-aika 20.5.–20.9. välisenä aikana vuosilomaa varten.

Mikäli vuosilomaa ei anneta yhdenjaksoisena 24 arkipäivän pi- tuisena, annetaan käyttämättä jäävät lomapäivät 24 päivän loman osasta pääsääntöisesti yhdessä jaksossa sen kalenterivuoden aikana, jolloin lomanmääräytymisvuosi päättyy. Kaikissa keskeyty- mättömän 3-vuorotyön työvuorojärjestelmissä annetaan se loman osa, joka ylittää 24 lomapäivää, sen kalenterivuoden aikana, jolloin lomanmääräytymisvuosi päättyy tai sitä seuraavan vuoden huhti- kuun loppuun mennessä.

Työtuntijärjestelmän mukaisia vapaapäiviä pidetään työssäolo- päivien veroisina vuosilomaan määrättäessä, kuitenkin vähennet- tynä asianomaiseen kalenterikuukauteen sisältyvien päivätyönte- kijöiden tavanomaisten vapaapäivien lukumäärällä.

Muilta osin noudatetaan vuosilomaa annettaessa samoin kuin vuosilomien ajankohdista ilmoitettaessa vuosilomalain määräyk- siä.

4 § Ylityö

Työ, joka ylittää asianomaisen työviikon työtuntijärjestelmän mukaisen viikkotyöajan, korvataan siten kuin työehtosopimuksessa viikoittaisesta ylityöstä on sovittu.

5 §

Siirtyminen työaikamuodosta toiseen

Kun työntekijä siirtyy keskeytymättömästä kolmivuorotyöstä muuhun työaikamuotoon tai kun työsuhde päättyy, korvataan pitä- mättä jääneet ansaitut tasoittumisvapaat antamalla vastaavasti va- paata tai maksamalla ne keskituntiansion mukaan.

Ylimääräiset tasoittumisvapaat voidaan teettää takaisin.

Soveltamisohje:

Tilapäisissä siirroissa katsotaan työntekijän ansainneen jokaista kymmentä säännöllisen työajan 8-tuntista työvuoroa kohden yh- den vapaapäivän. Vapaiden laskenta aloitetaan alusta vuo- sineljänneksittäin.

6 §

Työajan lyhentymisen korvaaminen

Työajan lyhennyksestä aiheutuva ansion vähentyminen korva- taan siten, että työntekijä ansaitsee jokaiselta asianomaisessa työ- aikamuodossa työskentelemältään säännöllisen työajan tunnilta senttimääräisen lisän, jonka suuruus on 16,8 % työntekijän työeh- tosopimuksen mukaisesta keskituntiansiosta. Tämä koskee myös työnantajan korvattavaa matkustamis- ja koulutusaikaa säännölli- sen työajan osalta ja sitä aikaa, jolta työnantaja maksaa sairausajan palkkaa.

Mainittua lisää ei oteta huomioon laskettaessa työehtosopimuk- sen mukaista keskituntiansiota.

Ellei paikallisesti muuta sovita, lisä maksetaan normaalin pal- kanmaksun yhteydessä.

7 § Maanalainen kaivostyö

Umpikaivoksessa jatkuvasti työskentelevän työntekijän sään- nöllinen työaika on 35 tuntia viikossa.

Työntekijän katsotaan työskentelevän jatkuvasti umpikaivok- sessa sen jälkeen, kun hän on ollut kuukauden tässä työssä.

Työajan lyhentämisestä aiheutuva ansion vähentyminen korva- taan siten, että työntekijä ansaitsee jokaiselta umpikaivoksessa työs- kentelemältään säännöllisen työajan tunnilta senttimääräisen lisän, jonka suuruus on 14,3 % työntekijän vuosineljänneksittäin määräy- tyvistä keskituntiansioista. Tämä koskee myös työnantajan korvat- tavaa matkustamis- ja koulutusaikaa säännöllisen työajan osalta ja sitä aikaa, jolta työnantaja maksaa sairausajan palkkaa.

Lisää ei oteta huomioon laskettaessa työehtosopimuksen mu- kaista keskituntiansiota. Kaivostyössä vuosiloma annetaan vuosilo- malain mukaisesti.

8 §

Tämä sopimus on voimassa työehtosopimuksen osana.

9 §

Sovittiin, että kaikki läsnäolijat tarkastavat ja allekirjoittavat pöytäkirjan.

RAKENNUSTUOTETEOLLISUUS RTT ry

Xxxxx Xxxxxxxxxxx Xxxxx Xxxxxxxxx

RAKENNUSLIITTO ry

Xxxxx Xxxxxxx Xxxxx Xxxxx Xxxxx Xxxxxxx Xxxx Xxxx

RAKENNUSTUOTETEOLLISUUS RTT RY RAKENNUSLIITTO RY

RAKENNUSTUOTETEOLLISUUDEN KESKEYTYVÄN KOLMIVUOROTYÖN TYÖAJAN LYHENTÄMINEN

Pöytäkirja

Xxxx Xxxxxx Xxxxx

21.12.2000

Rakennusliitto ry Xxxxx Xxxxxxxxxxx Xxxxx Xxxxxxxxx

Rakennustuoteteollisuus ry ”

Xxxxx Xxxxxxx Xxxxx Xxxxx Xxxxx Xxxxxxx Xxxx Xxxx

Xxxxxxxxxxxxxx ry ”

”

KESKEYTYVÄ KOLMIVUOROTYÖ

1 §

Liitot toteavat, että säännöllistä työaikaa keskeytyvässä kolmi- vuorotyössä on lyhennetty siten, että se on keskimäärin 36,6 tuntia viikossa.

Pöytäkirjamerkintä:

Vuodesta 2002 lukien säännöllinen työaika keskeytyvässä kol- mivuorotyössä on keskimäärin 36,4 tuntia viikossa.

2 §

Työajan lyhentäminen tapahtuu antamalla vapaata niin, että työ- aika enintään vuoden pituisena ajanjaksona tasoittuu keskimäärin 36,6 tuntiin viikossa ja vuodesta 2002 lukien keskimäärin 36,4 tun- tiin viikossa.

Arkipyhäviikolla käytetään työpäiväksi sattuva arkipyhä työajan tasaamiseen.

Työtä varten tulee ennakolta laatia työtuntijärjestelmä vähintään ajaksi, jonka kuluessa viikoittainen työaika tasoittuu sanottuun kes- kimäärään.

Voimassa olevaan työtuntijärjestelmään tehtävästä pysyväis- luontoisesta muutoksesta on ilmoitettava työnantajan toimesta vii- meistään kahta viikkoa ennen.

Pöytäkirjamerkintä:

Työntekijä tulee tämän pöytäkirjan piiriin, kun hän on ollut peräk- käin keskeytyvässä kolmivuorotyössä aamu-, ilta- ja yövuorossa (esim. …i-aaaaa-y…).

3 §

Työajan lyhenemisestä aiheutuva ansion vähentyminen korva- taan keskeytyvässä kolmivuorotyössä siten, että työntekijä ansait- see jokaiselta tässä työaikamuodossa työskentelemältään säännöl- lisen työajan tunnilta senttimääräisen lisän, jonka suuruus on 8,7 % työntekijän vuosineljänneksittäin määräytyvästä työehtosopimuk- sen mukaisesta keskituntiansiosta. Tämä koskee myös työnantajan korvattavaa matkustamis- ja koulutusaikaa säännöllisen työajan osalta ja sitä aikaa, jolta työnantaja maksaa sairausajan palkkaa.

Lisää ei oteta huomioon laskettaessa sitä keskituntiansiota, josta on määräys rakennustuoteteollisuuden työehtosopimuksen 15 § 2. kohdassa.

Ellei paikallisesti muuta sovita, lisät maksetaan normaalin pal- kanmaksun yhteydessä.

4 §

Työntekijä saa vuosiloman vuosilomalain ja työehtosopimuksen mukaan.

Työtuntijärjestelmän mukaisia vapaapäiviä pidetään työssäolo- päivien veroisina vuosilomaa määrättäessä kuitenkin vähennettynä asianomaiseen kalenterikuukauteen sisältyvien päivätyöntekijöiden tavanomaisten vapaapäivien lukumäärällä.

5 §

Keskeytyvässä kolmivuorotyössä korvataan työ, joka ylittää asianomaisen työtuntijärjestelmän mukaisen viikkotyöajan, siten kuin työehtosopimuksessa viikoittaisesta ylityöstä on sovittu.

6 §

Siirryttäessä keskeytyvästä kolmivuorotyöstä muuhun työaika- muotoon sekä työntekijän työsuhteen päättyessä sovitaan ansaittu- jen, mutta pitämättä jääneiden vapaiden korvaamisesta joko anta- malla vastaavasti vapaata tai maksamalla rahassa keskituntiansion mukaan.

7 §

Tätä sopimusta noudatetaan osana työehtosopimusta.

8 §

Sovittiin, että läsnäolijat tarkastavat ja allekirjoittavat tämän pöytäkirjan.

RAKENNUSTUOTETEOLLISUUS RTT ry

Xxxxx Xxxxxxxxxxx Xxxxx Xxxxxxxxx RAKENNUSLIITTO ry

Xxxxx Xxxxxxx Xxxxx Xxxxx Xxxxx Xxxxxxx Xxxx Xxxx

RAKENNUSTUOTETEOLLISUUS RTT ry RAKENNUSLIITTO ry

SOPIMUS AMMATILLISEN KOULUTUKSEN, TYÖHARJOITTELUN JA TYÖSSÄOPPIMISEN EDISTÄMISESTÄ

Rakennustuoteteollisuus ja Rakennusliitto haluavat omalta osal- taan tukea valtiovallan ja työmarkkinoiden keskusjärjestöjen suosi- tusten mukaisesti peruskoululaisten ja lukiolaisten mahdollisuuksia tutustua työelämään sekä edistää ammatilliseen koulutukseen liitty- vää työharjoittelua ja koulutuksen aikaista ja sen jälkeistä työkoke- muksen hankkimista.

Liitot ovat yhtä mieltä siitä, että koulutuksen edellyttämän työs- säoppimisen järjestämisellä, harjoittelulla tai työkokemuksen hank- kimisella ei ole tarkoitus korvata yrityksen henkilöstöä eikä vaikut- taa yrityksen palveluksessa olevan henkilöstön työsuhteisiin.

Työsopimuslain ja liittojen välisten betoniteollisuuden, kivenja- lostusteollisuuden ja rakennusaineteollisuuden työehtosopimusten työvoiman vähentämistä, lisätyön tarjoamisvelvollisuutta taikka ta- kaisinottoa koskevat määräykset eivät koske tässä sopimuksessa tarkoitettuja työssäoppimisjaksoja ja harjoittelu-, oppisopimus- ja työsuhteita.

1 § Soveltamisala

Tämä sopimus koskee työsopimus- ja oppisopimussuhteessa suoritettavaa työpaikalla tapahtuvaa työharjoittelua tai työpaikka- koulutusta sekä koulutuksen osana olevaa työnopetusta, joka yri- tysten ja oppilaitosten välisen sopimuksen perusteella siirretään op- pilaitoksista työpaikoille (työssäoppiminen).

2 §

”Tutustu työelämään ja tienaa” -kesäharjoitteluohjelma

1. Tämän pykälän määräyksiä sovelletaan peruskoululaisiin, kymppiluokkalaisiin, ammattistarttilaisiin ja lukiolaisiin, joiden työsuhde perustuu ”Tutustu työelämään ja tienaa” -kesäharjoitte- luohjelmaan.

2. Kaksi viikkoa tai kymmenen työpäivää kestävän kesäharjoit- teluohjelman mukainen työsuhde voidaan sijoittaa 1.6.–31.8. väli- seen aikaan vuosina 2014–2016.

3. ”Tutustu työelämään ja tienaa” -kesäharjoitteluohjelman suo- rittamisesta maksetaan kertakaikkisena palkkana 335 €, joka sisäl- tää tutustumisjaksolta kerääntyneen lomakorvauksen.

4. Voimassa olevan työehtosopimuksen palkkoja, palkanmääräy- tymisperusteita ja muita rahanarvoisia etuja koskevia määräyksiä ei sovelleta niihin peruskoululaisiin, kymppiluokkalaisiin, ammattis- tarttilaisiin ja lukiolaisiin, joiden työsuhde perustuu tässä pykälässä tarkoitettuun kesäharjoitteluohjelmaan. Lukuun ottamatta säännöl- lisen työajan pituutta heihin ei sovelleta työehtosopimuksen työai- kaa koskevia määräyksiä, mikäli ne vaikeuttaisivat kesäharjoitte- luohjelman käytännön toteutusta.

3 §

Ammatillinen koulutus ja oppisopimusoppilaat

Liittojen tavoitteena on työpaikkakoulutuksen avulla turvata nuorille korkeatasoisen ammattitaidon ja -tiedon hankintamahdol- lisuudet sekä edistää yritysten ammattitaitoisen työvoiman saantia ja nuorten työllistymistä koulutuksen jälkeen.

Sovittaessa työsuhteisten harjoittelijoiden palkoista tulee ottaa huomioon harjoittelutyön arvo, harjoittelun luonne ja harjoittelun edellyttämä ohjaus.

4 § Työssäoppiminen

Liitot ovat yhtä mieltä siitä, että koulutuksen osana oleva työn- opetus, joka 1 §:ssä mainitun sopimuksen perusteella on siirretty

oppilaitoksesta työpaikalle toteutetaan ilman työsuhdetta ja että työssäoppimisjaksot suoritetaan korvauksetta.

Työnantaja vastaa kuitenkin koulutukseen osallistuvan opiskeli- jan työturvallisuudesta työturvallisuuslain ja nuorista työntekijöistä annetun lain määräämällä tavalla.

5 §

Koulutus- ja harjoittelupaikkoja koskeva yhteistoiminta

Mahdollisuus tarjota työtä ja työharjoittelua tässä sopimuksessa tarkoitetuille nuorille todetaan paikallisesti joko ennen työssäoppi- misjaksojen tai työharjoittelun järjestelmistä taikka yhteistoiminta- lain mukaisen koulutus- ja henkilöstösuunnitelman käsittelyn yh- teydessä. Samoin todetaan, ettei työssäoppimisella tai työharjoitte- lulla ole tarkoitus vaikuttaa yrityksen palveluksessa olevan henki- löstön työsuhteisiin.

6 § Voimassaolo

Tämä sopimus astuu voimaan 1.7.1999 ja on voimassa kunkin tässä sopimuksessa mainitun työehtosopimuksen osana.

Helsingissä 4. päivänä kesäkuuta 1999

Rakennustuoteteollisuus RTT ry Xxxxx Xxxxxxxxx

Rakennusliitto ry

Xxxxx Xxxxx Xxxxx Xxxxxxx

YLEISSOPIMUS

1 LUKU YLEISIÄ MÄÄRÄYKSIÄ

Lähtökohtia

Teollisuuden ja Työnantajain Keskusliitto (TT) ja Suomen Am- mattiliittojen Keskusjärjestö SAK pyrkivät kumpikin itse ja omien jäsenjärjestöjensä keskuudessa sekä työpaikoilla edistämään neu- vottelusuhteita ja sopimustoimintaa sekä vaikuttamaan kolmikanta- valmisteluun yhteiskunnallisessa päätöksenteossa.

Sopijapuolet pyrkivät kehittämään näitä tavoitteita yhteistoi- minnan eri muotoja hyväksikäyttäen sekä valvomaan osaltaan teh- tyjä sopimuksia.

Perusoikeudet

Kansalaisten perusoikeuksiin kuuluva yhdistymisvapaus on loukkaamaton. Tämä koskee niin työnantajia kuin työntekijöitä. Työntekijöillä on oikeus perustaa ja toimia ammattiyhdistysorgani- saatioissa, eikä heitä saa tämän johdosta irtisanoa tai syrjiä työssään. Yritysten henkilöstöllä on oikeus valita edustajia edustamaan heitä yritysten sisällä käsiteltävissä asioissa. Edustajien valintaoikeus sekä heidän oikeutensa ja velvollisuutensa on määritelty laeissa ja tässä sekä muissa sopimuksissa. Yksittäisen työntekijän turvallisuus ja terveys, syrjimättömyys ja tasa-arvoinen kohtelu ovat lähtökohta- na sopimusmääräyksille.

Työnjohto-oikeus

Työnantajalla on oikeus ottaa toimeen ja erottaa työntekijä ja määrätä työn johtamisesta.

Osapuolten neuvottelut ja lausuntojen pyytäminen

TT:n tai SAK:n esittäessä työmarkkinaneuvotteluja, tulee ne mahdollisuuksien mukaan aloittaa viivytyksettä. Järjestöt myötä- vaikuttavat alakohtaisten työehtosopimusten syntymiseen sääntö- jensä mukaisessa järjestyksessä.

Jäsenjärjestöt voivat yhdessä pyytää TT:n ja SAK:n lausunnon sopimusten tulkinnasta.

Työehtosopimusosapuolten nimeämillä edustajilla on siitä työn- antajan kanssa erikseen sovittaessa oikeus käydä tutustumassa olo- suhteisiin edustamiensa jäsenten työpaikoilla.

Ennakkoilmoitus työtaisteluista

Ennen poliittiseen tai myötätuntotyötaisteluun ryhtymistä siitä ilmoitetaan valtakunnansovittelijalle sekä asianomaiselle työnan- taja- tai työntekijäliitolle mahdollisuuksien mukaan vähintään neljä päivää aikaisemmin. Ilmoituksessa on mainittava aiotun työtais- telun syyt, alkamishetki ja laajuus.

Soveltamisala

Tätä sopimusta sovelletaan Teollisuuden ja Työnantajain Kes- kusliiton jäsenliittojen jäsenyrityksissä jäljempänä mainituin rajoi- tuksin. Työpaikalla tarkoitetaan tässä sopimuksessa Teollisuuden ja Työnantajain Keskusliiton jäsenyrityksen tuotantoyksikköä tai sitä vastaavaa toimintayksikköä.

Organisaatio-yms. muutokset

Työpaikan toiminnan olennaisesti supistuessa, laajentuessa taik- ka liikkeen luovutuksen, sulautumisen, yhtiöittämisen tai niihin ver- rattavan olennaisen organisaatiomuutoksen johdosta saatetaan yh- teistoimintaorganisaatio tämän sopimuksen periaatteiden mukaises- ti vastaamaan työpaikan muuttunutta kokoa ja rakennetta.

Lakiviittaukset

Siltä osin kuin tässä sopimuksessa ei ole toisin sovittu, noudate- taan yhteistoiminnasta yrityksissä annettua lakia (725/78) sekä työ- suojelun valvonnasta ja muutoksenhausta työsuojeluasiassa annet- tua lakia (131/73) ja työsuojelun valvonnasta annettua asetusta (954/73), jotka eivät ole tämän sopimuksen osia.

2 LUKU YHTEISTOIMINTA TYÖPAIKALLA

Kehittämistoiminta

Työntekijöiden ja heidän edustajiensa tulee tämän sopimuksen periaatteiden mukaisesti voida osallistua työorganisaatioiden, tek- nologian, työolosuhteiden ja työtehtävien kehittämiseen ja muu- toksen toteuttamiseen.

Kehittämistoiminnan ja siihen mahdollisesti sisältyvän uuden teknologian soveltamisen yhteydessä tulee toimia mielekkään, vaihtelevan ja kehittävän työn sisällön sekä tuottavuuden paranta- miseksi. Näin luodaan työntekijälle mahdollisuus kehittyä työssään ja lisätä valmiuksiaan uusiin työtehtäviin.

Suoritettavat toimenpiteet eivät saa johtaa sellaiseen kokonais- kuormituksen lisääntymiseen, josta aiheutuu haittaa työntekijän ter- veydelle tai turvallisuudelle.

Työpaikalla seurataan yhteistoiminnassa sopivin aikavälein tuot- tavuutta, tuotantoa ja henkilöstöä koskevaa kehitystä. Tarvit- tavista seurantajärjestelmistä ja tunnusluvuista sovitaan paikalli- sesti.

Yhteistoiminnan toteuttaminen

Työnantajan ja työntekijöiden yhteistoiminta voi tapahtua py- syväisluonteisessa neuvottelukunnassa, kehittämishankkeiden to- teuttamiseksi perustettavissa projektiryhmissä tai työnantajan ja henkilöstön välisissä neuvotteluissa. Kehittämiskohteen toteutta- mista varten muodostettavassa projektiryhmässä ovat tasa- puolisesti edustettuina yritys ja sen työntekijät. Työntekijät ni- meävät omat edustajansa ensi sijassa kehitettävän kohteen työn- tekijöistä.

Ellei toisin sovita, yhteistoimintalain mukainen neuvottelukun- ta on perustettava yritykseen tai sen osaan silloin kun henkilöstön määrä on yli 200, mikäli kaikki henkilöstöryhmät sitä haluavat.

Kehittämistoiminnan toteuttamiseksi voidaan paikallisesti sopia sellaisen yhteistoimintaelimen perustamisesta, joka käsittelee kehit- tämistoimintaan sisältyvät asiat. Se voi korvata erilliset yhteistoi- minta- ja työsuojelutoimikunnat sekä muut vastaavat toimikunnat.

Sama yhteistoimintaelin voi vastata myös yhteistoimintalain, työ- suojelun valvontalain, työterveyshuoltolain (743/78) ja naisten ja miesten tasa-arvosta annetun lain (609/86) mukaisista toimista ja suunnitelmista paikallisesti sovittavassa laajuudessa.

Mikäli työnantaja käyttää yrityksen kehittämistoiminnassa hy- väkseen ulkopuolisen konsultin tarjoamia palveluita, vastaa työn- antaja siitä, että konsulttiyrityksen toiminta on tämän sopimuksen mukaista.

On tärkeää, että kehittämistoimien suunnittelu ja käytännön to- teuttaminen kytketään läheisesti yrityksen henkilöstöpolitiikkaan, erityisesti henkilöstön työhönottoon, tasa-arvon edistämiseen, si- säisiin siirtoihin, koulutukseen, tiedotukseen, työsuojeluun, työky- vyn ylläpitämiseen ja työpaikkaterveydenhuoltoon.

Tyky-toiminta

Työkykyä ylläpitävä toiminta työpaikoilla on linjajohdon, hen- kilöstöhallinnon, työterveyshuollon ja työsuojeluorganisaation yh- teistyötä. Työkykyä ylläpitävän toiminnan periaatteet, joilla ylläpi- detään työssä olevien henkilöiden työkykyä ja työssä selviytymistä, sisällytetään työsuojelun toimintaohjelmaan tai työterveyshuollon toimintasuunnitelmaan. Sovittaessa voidaan edellä mainitut pe- riaatteet sisällyttää myös työpaikalla laadittavaan kehittämistoi- minta- tai muuhun vastaavaan suunnitelmaan. Työsuojelupäällikön ja -valtuutetun tehtävänä on osallistua suunnitelman laatimiseen, to- teuttamiseen ja seurantaan.

Pöytäkirjamerkintä:

Liitot toteavat, että ikääntyvien työntekijöiden tyky-toimintaan tulee kiinnittää erityistä huomiota. Työnantajan tulee antaa vuosittain henkilöstön edustajalle kirjallinen selvitys, miten ikääntyvien työn- tekijöiden tyky-toiminta on yrityksessä järjestetty.

3 LUKU YHTEISTOIMINTATEHTÄVÄT JA YHTEISTOIMINTAORGANISAATIOT

3.1

Luottamusmiehiä koskevat määräykset

Valitseminen

Luottamusmiehellä tarkoitetaan tässä sopimuksessa, ellei sopi- muksen tekstistä muuta ilmene, ammattiosaston valitsemia pää- luottamusmiestä ja työosaston tai sitä vastaavan yksikön luotta- musmiestä. Ammattiosastolla tarkoitetaan tässä sopimuksessa työ- ehtosopimukseen osallisen ammattiliiton rekisteröityä alayhdis- tystä.

Luottamusmiehen tulee olla asianomaisen työpaikan työssä ole- va työntekijä ja perehtynyt työpaikan olosuhteisiin sen työntekijänä. Mikäli työpaikkaa varten on valittu vain yksi luottamusmies, on hän tämän sopimuksen tarkoittama pääluottamusmies. Paikallisesti voi- daan sopia siitä, että työsuojeluvaltuutetun tehtäviä hoitaa pää- luottamusmies tai päinvastoin.

Pääluottamusmiehen valitsemisen lisäksi ammattiosaston esi- tyksestä sovitaan paikallisesti siitä, mille osastolle tai osastoa vas- taavaan yksikköön valitaan luottamusmies. Tällöin tulee kiinnittää huomiota siihen, että sovitut toimialueet ovat tarkoituksenmukaisia ja kattavuudeltaan sellaisia, että ne edistävät neuvottelujärjestelmän mukaista asioiden käsittelyä. Arvioinnissa on otettava huomioon myös mm. kyseessä olevan osaston työntekijöiden lukumäärä ja luottamusmiehen mahdollisuudet myös vuorotyö huomioon ottaen tavata osaston työntekijät. Paikallisesti voidaan sopia siitä, että edellä mainittu luottamusmies hoitaa työsuojeluasiamiehen tehtäviä tai päinvastoin.

Ammattiosastolla on oikeus suorittaa luottamusmiehen vaali työpaikalla. Jos vaali suoritetaan työpaikalla, on ammattiosaston kaikille jäsenille varattava tilaisuus osallistua vaaliin. Vaalin järjes- täminen ja toimittaminen ei kuitenkaan saa häiritä työntekoa. Vaa- liajoista ja vaalipaikoista on sovittava työnantajan kanssa viimeis- tään 14 vuorokautta ennen vaalin toimittamista. Työnantaja varaa

ammattiosaston nimeämille henkilöille tilaisuuden vaalin toimitta- miseen.

Tehtävät

Luottamusmiehen pääasiallisena tehtävänä on toimia ammat- tiosaston edustajana työehtosopimuksen soveltamista koskevissa asioissa.

Luottamusmies edustaa ammattiosastoa työlainsäädännön so- veltamista koskevissa asioissa ja yleensä työnantajan ja työntekijän välisiin suhteisiin ja yrityksen kehittymiseen liittyvissä kysymyk- sissä. Luottamusmiehen tehtävänä on myös osaltaan toimia yrityk- sen ja henkilöstön välisen neuvottelu- ja yhteistoiminnan ylläpitä- miseksi ja kehittämiseksi.

Neuvottelujärjestys

Jos syntyy epäselvyyttä tai erimielisyyttä työntekijän palkasta tai työsuhteeseen liittyvien lakien tai sopimusten soveltamisesta, on luottamusmiehelle annettava kaikki tapauksen selvittämiseen vai- kuttavat tiedot.

Työsuhteeseensa liittyvä asia työntekijän tulee selvittää esimie- hensä kanssa. Ellei työntekijä ole saanut edellä mainittua asiaa sel- vitetyksi suoraan esimiehensä kanssa, voi hän saattaa asian hoidet- tavaksi osaston tai vastaavan yksikön luottamusmiehen ja työnan- tajan edustajan välisissä neuvotteluissa. Ellei asiaa näin saada sel- vitetyksi, voi edellä mainittu luottamusmies siirtää sen pääluotta- musmiehelle.

Paikallisten osapuolten yhdessä pyytäessä on työehtosopimuk- seen sidotuilla liitoilla oikeus lähettää edustajansa paikalliseen eri- mielisyysneuvotteluun.

Ellei työpaikalla syntynyttä erimielisyyttä saada paikallisesti rat- kaistuksi, noudatetaan työehtosopimuksen mukaista neuvottelu- järjestystä.

Jos erimielisyys koskee tämän sopimuksen tarkoittaman luotta- musmiehen työsuhteen päättämistä, on paikalliset ja liittojen väliset neuvottelut lisäksi käynnistettävä ja käytävä viipymättä sen jälkeen, kun lakkauttamisen peruste on riitautettu.

3.2

Työsuojelua koskevat määräykset

Työnantaja nimeää työsuojeluyhteistoimintaa varten työsuoje- lupäällikön. Työntekijöiden oikeus valita työsuojeluvaltuutettu ja varavaltuutetut määräytyy työsuojelun valvonnasta ja muutoksen- hausta työsuojeluasioissa annetun lain mukaisesti.

Tehtävät

Työsuojelupäällikön tehtävänä on muiden työsuojeluyhteistoi- minnan piiriin kuuluvien tehtävien ohella järjestää, ylläpitää ja ke- hittää työsuojeluyhteistoimintaa. Työsuojeluvaltuutetun tehtävät määräytyvät työsuojelun valvonnasta annetun lain ja asetuksen mu- kaan. Lisäksi työsuojeluvaltuutettu suorittaa muut tehtävät, jotka hänelle muun lainsäädännön ja sopimusten perusteella kuuluvat. Jollei muista tehtävistä ole paikallisesti sovittu, työsuojeluasiamie- hen tehtävänä on osallistua toimialuettaan koskevien työsuojelun yhteistoiminta-asioiden käsittelyyn ja toteutukseen. Varavaltuutettu hoitaa työsuojeluvaltuutetun ollessa estynyt tälle kuuluvat sellaiset tehtävät, joita ei voida siirtää työsuojeluvaltuutetun esteen päät- tymisen jälkeen hoidettavaksi.

Asiamies

Työsuojeluasiamiesten valinnasta, lukumäärästä, tehtävistä ja toimialueesta sovitaan paikallisesti samojen valintaperusteiden mu- kaisesti kuin mitä kohdan 3.1 kolmannessa kappaleessa on luot- tamusmiehen valinnasta sovittu. Lisäksi on otettava huomioon työ- suojeluriskit ja muut työoloihin vaikuttavat tekijät. Työsuojeluasia- miehen valitsevat työpaikan työntekijät keskuudestaan.

Toimikunta

Muiden työsuojelua edistävien yhteistoimintaelinten valinnasta sekä tarkoituksenmukaisesta yhteistoimintamuodosta sovitaan pai- kallisesti ottaen huomioon työpaikan laatu, laajuus ja työntekijöiden määrä ja tehtävien laatu sekä muut olosuhteet. Ellei muusta yh- teistoimintamuodosta ole sovittu, työsuojeluyhteistoimintaa varten perustetaan työsuojelutoimikunta.

Soveltamisalan rajoitus

Tämän sopimuksen työsuojelua koskevia määräyksiä sovelle- taan silloin, kun työpaikassa työskentelee säännöllisesti vähintään 20 työntekijää. Sen sijasta, mitä edellisessä virkkeessä on määrätty, on työsuojeluvaltuutettu valittava vastaavasti, kun työntekijöiden lukumäärä on vähintään 10.

3.3

Ilmoitukset

Valituista luottamusmiehistä, varamiehen toimimisesta pääluot- tamusmiehen sijaisena, työsuojeluvaltuutetun tai työsuojeluasia- miehen toimimisesta luottamusmiestehtävissä tai luottamusmiesten toimimisesta työsuojelutehtävissä on ammattiosaston tai vastaavan ilmoitettava kirjallisesti työnantajalle. Varamiehen toimimisesta työsuojeluvaltuutetun sijaisena on työsuojeluvaltuutetun il- moitettava työnantajalle kirjallisesti. Työnantaja ilmoittaa luotta- mushenkilöille, ketkä käyvät yrityksen puolesta neuvotteluja heidän kanssaan.

4 LUKU

LUOTTAMUSMIESTEN JA TYÖSUOJELUVALTUUTETUN SEKÄ TYÖSUOJELUASIAMIEHEN ASEMAA

KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET

4.1

Vapautus työstä ja ansionmenetyksen korvaaminen

Vapautus

Tehtäviensä hoitamista varten pääluottamusmiehelle ja työ- suojeluvaltuutetulle järjestetään tarvittaessa tilapäisesti, säännölli- sesti toistuen tai kokonaan vapautus työstään. Muulle luottamus- miehelle kuin pääluottamusmiehelle, työsuojeluasiamiehelle sekä muille yrityksen ja henkilöstön väliseen tämän sopimuksen edel- lyttämään yhteistoimintaan osallistuville henkilöstön edustajille jär- jestetään tarvittaessa tilapäisesti vapautus työstä.

Arvioitaessa vapautuksen tarvetta on huomiota kiinnitettävä muun muassa ao. henkilöstöryhmään kuuluvien työntekijöiden lu- kumäärään, tuotannon ja toiminnan luonteeseen sekä tehtävien määrään.

Mikäli pääluottamusmies tai työsuojeluvaltuutettu on vapautettu säännöllisesti toistuviksi määräajoiksi työstään, tulee hänen hoitaa tehtäväänsä pääsääntöisesti sinä aikana. Välttämättömien asioiden hoitamista varten tulee työnjohdon kuitenkin antaa vapautusta työs- tä muunakin työn kannalta sopivana aikana. Työnantaja korvaa pää- luottamusmiehen ja työsuojeluvaltuutetun ansionmenetyksen edellä mainituilta ajoilta.

Ellei työsuojeluvaltuutetun vapauttamiseksi työstä ole muuta so- vittu, lasketaan työsuojeluvaltuutetun ajankäyttö 1.4.1986 voimaan tulleiden toimialakohtaisten kerrointen mukaan. Vapautus on kui- tenkin aina vähintään neljä tuntia neljän perättäisen viikon aikana.

Mikäli luottamusmies- ja työsuojelutehtävät on yhdistetty sa- malle henkilölle, tämä otetaan lisäävänä tekijänä huomioon työstä vapautuksesta sovittaessa.

Ansionmenetyksen korvaaminen

Työnantaja korvaa sen ansion, jonka tässä sopimuksessa tarkoi- tettu henkilöstön edustaja menettää työaikana joko paikallisessa neuvottelussa työnantajien edustajien kanssa tai toimiessaan muu- ten työnantajan kanssa sovituissa tehtävissä.

Jos luottamusmies, työsuojeluvaltuutettu, työsuojeluasiamies tai työsuojelutoimikunnan tai muun työsuojelutoimikuntaa vastaavan yhteistoimintaelimen jäsen suorittaa työnantajan kanssa sovittuja tehtäviä säännöllisen työaikansa ulkopuolella, maksetaan näin me- netetystä ajasta ylityökorvaus tai sovitaan hänen kanssaan muunlai- sesta lisäkorvauksesta.

Ansionmenetyksen korvauksen laskennassa käytettävä keski- tuntiansio sovitaan alakohtaisesti, ellei ansionmenetyksen korvaa- misesta muulla tavalla ole liittojen kesken sovittu.

4.2

Asema

Työsuhde

Luottamusmies, työsuojeluvaltuutettu, työsuojeluasiamies ja muut henkilöstön edustajat ovat työsuhteessaan työnantajaan sa- massa asemassa riippumatta siitä, hoitaako hän luottamustehtäviään oman työnsä ohella vai onko hänelle annettu osittain tai kokonaan vapautusta työnteosta. Hän on velvollinen noudattamaan yleisiä työehtoja, työaikoja ja työnjohdon määräyksiä sekä muita jär- jestysmääräyksiä.

Toimitilat

Työnantaja järjestää pääluottamusmiehelle ja työsuojeluvaltuu- tetulle tarkoituksenmukaisen paikan tehtävien edellyttämien tar- vikkeiden säilyttämiseen. Työpaikan koon edellyttäessä erityistä toimitilaa, työnantaja järjestää tarkoituksenmukaisen tilan, jossa voidaan käydä tehtävien hoitamista varten välttämättömät keskus- telut. Tehtävien hoitamista varten pääluottamusmiehellä ja työ- suojeluvaltuutetulla on oikeus käyttää yrityksen tavanomaisia toi- misto- yms. välineitä. Käytännön järjestelyistä sovitaan paikalli- sesti.

Palkka- ja siirtosuoja

Luottamusmiehen tai työsuojeluvaltuutetun mahdollisuuksia ke- hittyä ja edetä ammatissaan ei saa heikentää ko. tehtävän takia. Hän- tä ei tätä tehtävää hoitaessaan tai sen tähden saa siirtää alempi- palkkaiseen työhön kuin missä hän oli ao. tehtävään valituksi tul- lessaan. Häntä ei saa myöskään siirtää vähempiarvoiseen työhön, jos työnantaja voi tarjota hänelle muuta hänen ammattitaitoaan vas- taavaa työtä. Jos pääluottamusmieheksi tai työsuojeluvaltuutetuksi valitun henkilön varsinainen työ vaikeuttaa luottamustehtävien hoi- tamista, on hänelle, ottaen huomioon työpaikan olosuhteet ja hänen ammattitaitonsa, järjestettävä muuta työtä. Tällainen järjestely ei saa aiheuttaa hänen ansionsa alentumista. Pääluottamusmiehen ja työsuojeluvaltuutetun ansiokehityksen tulee vastata yrityksessä ta- pahtuvaa ansiokehitystä.

Mikäli työsuojeluasiamies joudutaan tilapäisesti siirtämään työ- hön varsinaisen toimialueensa ulkopuolelle, on pyrittävä siihen, et- tei siirtäminen kohtuuttomasti haittaa työsuojeluasiamiehen tehtä- vien hoitamista.

Ammattitaidon ylläpitäminen

Pääluottamusmiehen tai työsuojeluvaltuutetun luottamustehtä- vän päättymisen jälkeen tulee hänen ja työnantajan yhteisesti sel- vittää, edellyttääkö työntekijän ammattitaidon ylläpitäminen enti- seen tai sitä vastaavaan työhön ammatillista koulutusta. Työnantaja järjestää selvityksen edellyttämää koulutusta. Koulutuksen sisältöä ratkaistaessa kiinnitetään huomiota työstä vapautukseen, toimikau- den kestoon ja sinä aikana tapahtuneisiin työmenetelmien muutok- siin.

Liikkeen luovutus

(Muutos. Voimaan 1.6.2001)

Pääluottamusmiehen ja työsuojeluvaltuutetun asema jatkuu liik- keen luovutuksesta huolimatta sellaisenaan, jos luovutettu liike tai sen osa säilyttää itsenäisyytensä. Jos luovutettava liike tai sen osa menettää itsenäisyytensä, pääluottamusmiehellä ja työsuojelu- valtuutetulla on oikeus tämän sopimuksen kohdassa 4.3 sovittuun jälkisuojaan liikkeen luovutuksesta johtuneesta toimikauden päät- tymisestä lukien.

4.3

Työsuhdeturva

Taloudelliset ja tuotannolliset irtisanomisperusteet

Jos yrityksen työvoimaa irtisanotaan tai lomautetaan taloudelli- sista tai tuotannollisista syistä, ei pääluottamusmiestä tai työsuoje- luvaltuutettua saa irtisanoa tai lomauttaa ellei tuotantoyksikön toi- mintaa keskeytetä kokonaan. Mikäli pääluottamusmiehen tai työ- suojeluvaltuutetun kanssa yhteisesti todetaan, ettei hänelle voida tarjota hänen ammattiaan vastaavaa tai hänelle muutoin sopivaa työtä, voidaan tästä säännöstä kuitenkin poiketa.

Yksilösuoja

(Muutos. Voimaan 1.6.2001)

Muu luottamusmies kuin pääluottamusmies voidaan irtisanoa tai lomauttaa työsopimuslain 7:10 §:n 2 momentin mukaisesti vain, kun työ kokonaan päättyy eikä työnantaja voi järjestää hänelle hä- nen ammattitaitoaan vastaavaa tai hänelle muutoin sopivaa työtä tai kouluttaa häntä muuhun työhön työsopimuslain 7:4 §:ssä tarkoite- tulla tavalla.

Luottamusmiehestä tai työsuojeluvaltuutetusta johtuvasta syystä ei häntä saa irtisanoa ilman työsopimuslain 7:10 §:n 1 momentin edellyttämää niiden työntekijöiden suostumusta, joita hän edustaa.

Luottamusmiehen tai työsuojeluvaltuutetun työsopimusta ei saa purkaa tai käsitellä purkautuneena vastoin työsopimuslain 8:1 – 3

§:n säännöksiä. Työsopimuksen purkaminen sillä perusteella, että hän on rikkonut järjestysmääräyksiä, ei ole mahdollista, ellei hän ole samalla toistuvasti tai olennaisesti sekä varoituksesta huolimatta jättänyt työvelvoitteensa täyttämättä.

Ehdokassuoja

Edellä olevia työsuhdeturvaa koskevia määräyksiä on sovellet- tava myös pääluottamusmiesehdokkaaseen, jonka ammattiosaston kokous on asettanut ja jonka asettamisesta ammattiosasto on kirjal- lisesti työnantajalle ilmoittanut, sekä työsuojeluvaltuutettuehdok- kaaseen, jonka asettamisesta on kirjallisesti ilmoitettu työsuojelu- toimikunnalle tai muulle sitä vastaavalle yhteistoimintaelimelle. Ehdokassuoja alkaa kuitenkin aikaisintaan kolme kuukautta ennen valittavana olevan pääluottamusmiehen tai työsuojeluvaltuutetun toimikauden alkua ja päättyy muun kuin vaalissa valituksi tulleen osalta vaalituloksen tultua todetuksi.

Jälkisuoja

Työsuhdeturvaa koskevia määräyksiä on sovellettava myös pää- luottamusmiehenä tai työsuojeluvaltuutettuna toimineeseen työnte- kijään kuusi kuukautta hänen ko. tehtävänsä päättymisen jälkeen.

Korvaukset

(Muutos. Voimaan 1.6.2001)

Jos luottamusmiehen tai työsuojeluvaltuutetun työsopimus on lakkautettu tämän sopimuksen vastaisesti, työnantajan on suoritet- tava korvauksena hänelle vähintään 10 ja enintään 30 kuukauden palkka. Korvaus on määrättävä työsopimuslain 12:2 §:n 2 momen- tin perusteiden mukaan. Korvausta lisäävänä tekijänä on otettava huomioon se, että tämän sopimuksen oikeuksia on loukattu. Milloin tuotantoyksikössä tai vastaavassa toimintayksikössä säännöllisesti työskentelevien työntekijöiden ja toimihenkilöiden määrä on 20 tai vähemmän, edellä mainittu korvaus on työsuojeluvaltuutetun osalta vähintään 4 kuukauden palkka ja enintään 12:2 §:n 1 momentin mu- kaan määräytyvä korvaus.

Xxxxxxx tämän sopimuksen mukaan perusteettomasta lomau- tuksesta määräytyy työsopimuslain 12:1.1 §:n mukaisesti.

4.4

Varamiehet

Tämän luvun määräyksiä sovelletaan varapääluottamusmieheen ja työsuojeluvaltuutetun varamieheen sinä aikana, kun he tämän so- pimuksen edellyttämän ilmoituksen mukaisesti toimivat sijaisina.

5 LUKU

TYÖNANTAJAN TIEDOTTAMISVELVOITTEET

Palkkatilasto- ja henkilöstötiedot

Ellei alakohtaisesti tai paikallisesti toisin sovita, on pääluotta- musmiehellä oikeus tehtäviensä hoitoa varten saada TT:n neljän- nesvuositilastoa vastaavat tiedot toimialueensa työntekijöiden an- siotasosta ja rakenteesta välittömästi TT:n palkkatilaston valmis- tuttua edellyttäen, että yrityksestä kerättävistä palkkatiedoista on alan tilaston ryhmittelyt tehtävissä. Ansiotietoja, jotka koskevat kuutta henkilöä pienempiä työntekijäryhmiä, ei anneta.

Jos alalla tai työpaikalla ei ole edellä edellytetyn sisältöistä palk- katilastoa, on pääluottamusmiehelle annettavista palkkatiedoista so- vittava erikseen.

Pääluottamusmiehellä on oikeus lisäksi saada kirjallisesti tieto toimialueensa työntekijöiden nimestä ja palkkaryhmästä tai vastaa- vasta sekä työsuhteen alkamisajasta, ellei alakohtaisesti tai paikal- lisesti toisin sovita. Tiedot annetaan kerran vuodessa silloin yrityk- seen työsuhteessa olevista työntekijöistä.

Pääluottamusmiehelle on oikeus perehtyä toimialueellaan yri- tyksessä kulloinkin voimassa oleviin työnhinnoittelujärjestelmiin ja eri palkkausmuodoissa käytettävien olosuhdelisien määräytymisja laskentasääntöihin. Pääluottamusmiehellä ja työsuojeluvaltuute- tulla on oikeus saada tiedot toimialueellaan toimivista aliurakoitsi- joista ja niiden palveluksessa työpaikalla olevasta työvoimasta.

Tiedot ulkopuolisesta työvoimasta

Työnantaja tiedottaa tuotanto- ja kunnossapitotöihin osallistu- vasta ulkopuolisesta työvoimasta etukäteen pääluottamusmiehelle. Jos tämä ei ole työn kiireellisyyden tai muun sen kaltaisen syyn ta- kia mahdollista, voidaan tiedottaminen tehdä näissä poikkeustilan- teissa myös jälkikäteen viivytyksettä. Edellä mainitut asiat tiedote- taan mikäli mahdollista myös työsuojeluvaltuutetulle.

Työaikakirjanpito

Pääluottamusmiehellä on oikeus perehtyä hätä- ja ylityöstä työ- aikalain (605/96) mukaisesti laadittuun luetteloon siten kuin siihen on työsuojeluvaltuutetulla lain mukaan oikeus.

Tietojen luottamuksellisuus

Pääluottamusmies saa edellä mainitut tiedot luottamuksellisina tehtäviensä hoitamista varten.

Säädökset

Työnantaja hankkii työsuojeluvaltuutetun, työsuojeluasiamiehen ja muiden työsuojelutoimintaelinten käyttöön näille kuuluvien teh- tävien hoitamista varten tarpeelliset lait, asetukset ja muut työ- suojelumääräykset.

Yritystä koskevat tiedot

Työnantajan tulee esittää henkilöstölle tai sen edustajille:

Yrityksen tilinpäätöksen vahvistamisen jälkeen siihen perustuva selvitys yrityksen taloudellisesta tilasta.

Vähintään kaksi kertaa tilivuoden aikana sellainen yhtenäinen selvitys yrityksen taloudellisesta tilasta, josta käyvät ilmi yrityksen tuotannon, työllisyyden, kannattavuuden ja kustannusrakenteen ke- hitysnäkymät.

Vuosittain henkilöstösuunnitelma, joka sisältää arviot henkilös- tön määrässä, laadussa ja asemassa odotettavissa olevista muutok- sista.

Viipymättä olennaiset muutokset edellä mainituissa tiedoissa. Niissä yrityksissä, joissa henkilöstömäärä on säännöllisesti vä-

hintään 30, annetaan yhteistoimintalain 11 §:n 2 momentin tarkoit- tamat yrityksen tilinpäätöstiedot henkilöstön edustajille pyydet- täessä kirjallisena.

Tilinpäätöstietojen, yrityksen taloudellista tilaa koskevien selvi- tysten ja henkilöstösuunnitelmien esittämisen yhteydessä on tar- koituksenmukaista tiedottaa myös eri toimintayksikköjen toimin- nallisesta tuloksesta, tuotannosta ja kehitysnäkymistä henkilöstölle tai sen edustajalle käyttäen apuna sitä selvittäviä tunnuslukuja.

Yrityksessä henkilöstöasioiden hoidossa noudatettavat yleiset periaatteet tai ohjeet sekä yrityksen toiminta- ja henkilöstöorgani- saatio on saatettava työpaikalla henkilöstön tietoon.

Osapuolet suosittelevat, että edellä tarkoitettujen yrityksen ta- loutta koskevien tietojen yhteydessä selostetaan mahdollisuuksien mukaan myös toimialan yleisiä suhdanne- ja taloudellisia näkymiä.

Salassapitovelvollisuus

Milloin yrityksen työntekijät tai henkilöstön edustajat ovat tä- män sopimuksen mukaisesti saaneet työnantajan liike- tai ammat- tisalaisuuksia koskevia tietoja, saadaan näitä tietoja käsitellä vain niiden työntekijöiden ja henkilöstön edustajien kesken, joita asia koskee, ellei työnantajan ja tiedonsaantiin oikeutettujen kesken muuta sovita. Ilmoittaessaan salassapitovelvollisuudesta työnanta- jan tulee yksilöidä, mitkä tiedot salassapitovelvollisuus käsittää ja mikä on tietojen salassapitoaika. Ennen kuin työnantaja ilmoittaa kysymyksessä olevan liike- tai ammattisalaisuuden, salassapidon perusteet selvitetään asianomaiselle työntekijälle tai henkilöstön edustajalle.

6 LUKU

HENKILÖSTÖN KESKINÄINEN TIEDOTUSTOIMINTA JA KOKOUSTEN JÄRJESTÄMINEN

Työpaikalla sovellettavan työehtosopimuksen osapuolena ole- van liiton rekisteröidyllä alayhdistyksellä ja sen työpaikalla olevalla osastolla tai työhuonekunnalla on oikeus järjestää työpaikalla tai muussa sovitussa tilassa kokouksia työmarkkina-asioissa tai työ- paikan työsuhteita koskevista kysymyksistä siten kuin keskusjär- jestöjen kesken tai alakohtaisesti tai työpaikalla vakiintuneen käy- tännön mukaisesti on sovittu.

Edellisessä kappaleessa mainitulla henkilöstön yhteenliittymällä on oikeus työajan ulkopuolella, joko ennen työajan alkamista, ruo- katauolla tai työajan päättymisen jälkeen jakaa jäsenilleen ko- kousilmoituksiaan, työpaikan työsuhteisiin tai yleensä työmark- kinakysymyksiin liittyviä kirjallisia tiedonantoja, ruokalassa, pu- kusuojassa tai muussa työnantajan kanssa sovittavassa vastaavan- laisessa tilassa varsinaisen työpaikan, kuten tehdassalin tms. ulko- puolella. Tiedonannossa tulee olla merkittynä sen liikkeellepanija.

Mikäli työpaikalla ilmestyy henkilöstölle tarkoitettu tiedotus- lehti, on edellä mainitulla henkilöstön yhteenliittymällä oikeus käyttää sitä edellä mainittujen kokousilmoitusten tai tiedonantojen julkaisemiseen tai julkaista ne työnantajan työntekijöiden käyttöön osoittamalla ilmoitustaululla. Ilmoitustaulun sisällöstä ja hoidosta vastaa ilmoittaja.

7 LUKU KOULUTUS

7.1

Ammatillinen koulutus

Työnantajan antaessa työntekijälle ammatillista koulutusta tai lä- hettäessä työntekijän hänen ammattiinsa liittyviin koulutustilai- suuksiin, korvataan koulutuksen aiheuttamat suoranaiset kustan- nukset ja säännöllisen työajan ansionmenetys keskituntiansion mu- kaan laskettuna, ellei ao. työehtosopimuksessa ole toisin sovittu. Jos koulutus tapahtuu kokonaan työajan ulkopuolella, korvataan siitä

johtuvat suoranaiset kustannukset. Se, että kysymyksessä on tämän pykälän mukainen koulutus, todetaan ennen koulutustilaisuuteen il- moittautumista.

Suoranaisilla kustannuksilla tarkoitetaan matkakustannuksia, kurssimaksuja, kustannuksia kurssiohjelman mukaisesta opetus- materiaalista, internaattikurssien täysihoitomaksua ja muiden kuin internaattikurssien osalta ao. työehtosopimuksen mukaan määräyty- viä matkakustannusten korvauksia. Säännöllisen työajan ansion- menetys korvataan sekä kurssi- että matka-ajan osalta. Työajan ulko- puolella koulutukseen tai sen edellyttämiin matkoihin käytetystä ajasta ei korvausta suoriteta. Viikko- ja kuukausipalkkaisen henkilön palkkaa ei kurssin eikä sen vaatimien matkojen ajalta vähennetä.

7.2

Yhteinen koulutus

Työpaikan yhteistoimintaa edistävän koulutuksen järjestävät keskusjärjestöt tai niiden jäsenliitot yhteisesti, keskusjärjestöjen tai niiden jäsenliittojen yhteistoimintaelimet tai työnantaja- ja työnte- kijäpuoli yhteisesti työpaikalla tai muussa paikassa.

Osapuolet toteavat, että yhteinen koulutus yleensä tapahtuu tar- koituksenmukaisimmalla tavalla työpaikkakohtaisesti, jolloin pai- kalliset olosuhteet tulevat parhaiten huomioonotetuiksi.

Työsuojelun yhteistoiminnan peruskurssit ja työsuojeluyhteis- työn kannalta tarpeelliset erikoiskurssit ovat tässä tarkoitettua yh- teistä koulutusta. Peruskurssille voivat tämän sopimuksen edelly- tyksin osallistua työsuojelutoimikunnan jäsen, työsuojeluvaltuu- tettu, varavaltuutettu ja työsuojeluasiamies sekä erikoiskurssille työsuojeluvaltuutettu.

Koulutukseen osallistuvalle suoritetaan korvaus kuten 7.1 koh- dassa on määrätty. Koulutukseen osallistumisesta sovitaan paikalli- sesti koulutuksen luonteesta riippuen kysymykseen tulevassa yh- teistyöelimessä tai työnantajan ja luottamusmiehen kesken.

Yhteistä koulutusta koskevia määräyksiä sovelletaan myös osal- listumisjärjestelmiä ja paikallista sopimista koskevaan koulutuk- seen. Koulutukseen osallistumisesta voidaan sopia myös työnanta- jan ja asianomaisen henkilön kesken. Osapuolet suosittelevat, että niiden ja jäsenliittojen koulutuslaitokset sekä jäsenliitot ryhtyvät

yhteistyössä toimenpiteisiin osallistumisjärjestelmiä ja paikallista sopimista koskevan koulutustarjonnan järjestämiseksi. Osapuolten koulutustyöryhmä seuraa em. koulutustarjonnan toteutumista.

7.3

Ay-koulutus, työsuhteen säilyminen ja ilmoitusajat

SAK:n ja sen jäsenliittojen järjestämille kuukauden tai sitä lyhy- emmän ajan kestäville kursseille annetaan työntekijöille tilaisuus osallistua työsuhteen katkeamatta, milloin se aiheuttamatta tuntu- vaa haittaa tuotannolle tai yrityksen toiminnalle käy päinsä. Edellä mainittua haittaa arvioitaessa kiinnitetään huomiota työpaikan ko- koon. Kielteisessä tapauksessa ilmoitetaan pääluottamusmiehelle viimeistään 10 päivää ennen kurssin alkua syy, jonka takia vapaan myöntäminen tuottaisi tuntuvaa haittaa. Tällöin olisi suotavaa yh- teisesti pyrkiä selvittämään muu mahdollinen ajankohta, jolloin kurssille osallistumiselle ei olisi estettä.

Ilmoitus aikomuksesta lähteä kurssille on tehtävä mahdollisim- man varhain. Milloin kurssi kestää enintään yhden viikon, on ilmoi- tus annettava vähintään kolme viikkoa ennen kurssin alkua sekä milloin on kysymys pitemmästä kurssista, vähintään kuusi viikkoa ennen.

Ennen kuin henkilö osallistuu edellä tarkoitettuun koulutustilai- suuteen, on osallistumisen aiheuttamista toimenpiteistä sovittava työnantajan kanssa sekä nimenomaisesti etukäteen todettava, onko kyseessä sellainen koulutustilaisuus, josta työnantaja suorittaa työn- tekijälle korvauksia tämän sopimuksen mukaisesti. Samalla on to- dettava, mikä on näiden korvausten laajuus.

7.4

Korvaukset

Kurssilta, joka järjestetään SAK:n tai sen jäsenliiton koulutus- laitoksissa tai muussa Rakennusliiton organisoimassa koulutusta- pahtumassa ja jonka koulutustyöryhmä on hyväksynyt, työnantaja on velvollinen maksamaan luottamusmiehelle, varapääluottamus- miehelle, työsuojeluvaltuutetulle -varavaltuutetulle, työsuojelutoi- mikunnan jäsenelle ja työsuojeluasiamiehelle heidän tehtäviensä edellyttämän koulutuksen osalta korvauksen ansionmenetyksestä,

edellä mainituille luottamusmiehille enintään kuukauden ajalta ja työsuojeluluottamustehtävissä oleville enintään kahden viikon ajal- ta. Samoin maksetaan korvaus edellä mainituissa koulutuslai- toksissa järjestettyjen luottamusmiestoimintaan liittyvien koulu- tustilaisuuksien osalta ammattiosaston puheenjohtajalle enintään kuukauden ajalta, mikäli hän työskentelee yrityksessä, jossa on vä- hintään 100 asianomaisen alan työntekijää ja hänen johtamassaan ammattiosastossa on vähintään 50 jäsentä.

Lisäksi maksetaan edellisessä kappaleessa tarkoitetuista työnte- kijöistä kultakin sellaiselta kurssipäivältä, jolta ansionmenetyksen korvausta suoritetaan, kurssista sen järjestäjälle aiheutuvien ruo- kailukustannusten korvaukseksi keskusjärjestöjen välillä sovittu ateriakorvaus.

Edellä tässä kohdassa tarkoitettuja korvauksia työnantaja on vel- vollinen maksamaan samalle henkilölle vain kerran samasta tai si- sällöltään vastaavasta koulutustilaisuudesta.

Pöytäkirjamerkintä:

Osapuolet toteavat, että Koulutussopimuksen tekstin muutoksella ei ole tarkoitettu lisätä työnantajan kustantamia kursseja nykyisestä, ainoastaan järjestää kursseja muuallakin kuin Siikarantaopistossa. Työnantajia edustavien tahojen osallistumista kurssien sisältöön pi- detään molemmin puolin toivottavana.

7.5

Sosiaaliset edut

Osallistuminen sopimuksessa tarkoitettuun ay-koulutustilai- suuteen ei yhden kuukauden rajaan asti aiheuta vuosiloma-, eläke- tai muiden niihin verrattavien etuuksien vähenemistä.

8 LUKU ULKOPUOLISEN TYÖVOIMAN KÄYTTÖ

8.1

Yleistä

Ulkopuolisen työvoiman käyttöä tapahtuu yritysten piirissä kah- dessa muodossa. Se perustuu toisaalta kahden itsenäisen yrittäjän väliseen kauppa-, hankinta-, urakka-, vuokraus-, toimeksianto-,

työnteko- jne. sopimukseen, jolloin tarvittavan työn tekee ulko- puolinen yrittäjä ilman, että toisella sopijapuolella on mitään teke- mistä työsuoritukseen nähden. Käytännössä tällaiseen sopimukseen perustuvaa toimintaa nimitetään yleensä alihankinnaksi tai aliura- koinniksi.

Toisaalta vieraan työvoiman käyttö perustuu ns. työvoiman vuokraukseen, jolloin työvoimaa hankkivien liikkeiden toimittamat lainamiehet (vuokramies), tekevät työtä toiselle työnantajalle tämän johdon ja valvonnan alaisena.

Edellä ensimmäisessä kappaleessa mainittuja tilanteita kutsutaan jäljempänä alihankinnaksi ja edellä toisessa kappaleessa mainittuja tilanteita kutsutaan jäljempänä vuokratyövoimaksi.

Alihankintaa tai työvoiman vuokrausta koskeviin sopimuksiin otetaan ehto, jossa alihankkija tai työvoimaa vuokraava yritys si- toutuu noudattamaan alansa yleistä työehtosopimusta sekä työ- ja sosiaalilainsäädäntöä.

8.2

Alihankinta

Xxx xxxxxxxxxxxx vuoksi yrityksen työvoimaa poikkeuksellisesti joudutaan vähentämään, on yrityksen pyrittävä sijoittamaan ko. työntekijät yrityksen muihin tehtäviin ja ellei se ole mahdollista, ke- hotettava alihankkijaa, jos tämä tarvitsee työvoimaa, ottamaan va- pautuneet alihankintatyöhön sopivat työntekijät työhönsä entisin palkkaeduin.

Työsopimukselle ei saa antaa sellaista muotoa, jonka mukaan kysymyksessä olisi itsenäisten yrittäjien välinen urakkasopimus sil- loin kun kyseessä itse asiassa on työsopimus.

8.3

Vuokratyövoima

Yritysten on rajoitettava vuokratyövoiman käyttö vain työhuip- pujen tasaamiseen tai muutoin sellaisiin ajallisesti taikka laadulli- sesti rajoitettuihin tehtäviin, joita työn kiireellisyyden, rajoitetun kestoajan, ammattitaitovaatimusten, erikoisvälineiden tai muiden vastaavien syiden vuoksi ei voida teettää omilla työntekijöillä.

Työvoiman vuokraus on epätervettä, jos eri työvoimaa hankki- vien yritysten toimittamat vuokratyöntekijät työskentelevät yrityk- sen normaalissa työssä sen vakinaisten työntekijöiden rinnalla ja sa- man työnjohdon alaisen pidemmän ajan.

Vuokratyövoimaa käyttävien yritysten tulee pyydettäessä sel- vittää pääluottamusmiehelle tällaisten työntekijöiden työskentelyyn liittyvät kysymykset.

9 LUKU SOPIMUKSEN SITOVUUS

Tämä sopimus tulee voimaan 1.10.1997 ja on voimassa toistai- seksi kuuden kuukauden irtisanomisajalla.

Keskusliittojen jäsenliitot voivat työehtosopimuksin sopia toisin tämän sopimuksen määräyksistä lukuun ottamatta luottamusmiehen ja työsuojeluvaltuutetun työsuhdeturvaa koskevia sopimusmää- räyksiä. Toisin sovittaessa on siitä ilmoitettava keskusliitoille.

Helsingissä 4. kesäkuuta 1997

TEOLLISUUDEN JA TYÖNANTAJAIN KESKUSLIITTO

Xxxxxx Xxxxx Seppo Riski

SUOMEN AMMATTILIITTOJEN KESKUSJÄRJESTÖ SAK

Xxxxx Xxxxxxxxx Xxxxxx Xxxxxxx-Xxxxx

ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA

Aika	4.6.1997
Paikka	TT
Xxxxx	Xxxxx, Tapani	TT puheenjohtaja
	Xxxxx, Xxxxx	XX
	Ihalainen, Xxxxx	XXX
	Xxxxxxx-Xxxxx, Xxxxxx	XXX
	Xxxxxxx, Xxxxx	XXX
	Xxxxxxx, Xxxxx	XX sihteeri

Sovittiin, että pöytäkirja tarkistetaan tässä kokouksessa ja että kaikki osanottajat allekirjoittavat sen.

Hyväksyttiin ja allekirjoitettiin TT-SAK yleissopimus.

Sopimuksella kumotaan allekirjoituspöytäkirjoineen, muine pöytäkirjoineen ja liitteineen seuraavat sopimukset:

• TT-SAK yleissopimus 15.5.1946.

• TT-SAK luottamusmiessopimus 15.1.1990.

• Sopimus yhteistoiminnan ja tiedotustoiminnan edistämisestä yrityksissä 8.5.1989

• TT-SAK ulkopuolisen työvoiman käyttöä koskevan sopimus 11.9.1969

• TT-SAK -STTK sopimus työsuojeluyhteistoiminnasta työ- paikoilla 10.9.1990 liitteineen.

• TT-SAK koulutussopimus 15.11.1990.

• TT-SAK rationalisointisopimus 15.3.1986

Sopimus sitoo kaikkia niitä keskusliittoihin kuuluvia jäsenliitto- ja, jotka eivät viimeistään 15.9.1997 ole ilmoittaneet jäävänsä sopi- muksen ulkopuolelle.

Merkittiin, että sopimus on neuvoteltu työryhmässä, jonka työs- kentelyyn ovat TT:stä osallistuneet Xxxxx Xxxxx ja Xxxxx Xxxxxxx sekä SAK:sta Xxxxx Xxxxxxx, Xxxxx Xxxxxxxxxx ja Xxxxxx Xxxxxxx- Xxxxx.

Merkittiin, että sopimus on lukemisen helpottamiseksi varustettu numeroimattomilla sivuotsikoilla, jotka eivät ole sopimuksen osia.

Tämän sopimuksen koulutusasioiden toimeenpanoa varten on koulutustyöryhmä, johon kumpikin keskusjärjestö nimeää kolme edustajaa. Koulutustyöryhmä on lisäksi yleinen yhteistyöelin kes- kusjärjestöjen välisissä koulutusasioissa. Koulutustyöryhmälle tu- lee ennen tiettyä kurssia koskevaa päätöstä antaa selvitys kurssin opetusohjelmasta ja ilmoittaa kurssin ajankohta, järjestämispaikka ja mahdolliset muut koulutustyöryhmän pyytämät tiedot. Hyväksy- mällään kurssilla koulutustyöryhmällä on myös mahdollisuus seu- rata opetusta. Päätöksiä tehdessään koulutustyöryhmän tulee kiin- nittää huomiota siihen, että myös viikkoa lyhyempiä kursseja hy- väksytään korvausten piiriin. Keskusjärjestöt tiedottavat koulutus- työryhmän seuraavalle vuodelle hyväksymät kurssit ja ateriakor- vauksen suuruuden viimeistään kaksi kuukautta ennen ensimmäi- sen kurssin alkua.

Koulutustyöryhmä voi hyväksyä 7.4 kohdassa tarkoitettuja kurs- seja korvausten piiriin enintään 38.000 kurssipäivää kalenterivuotta kohti.

TT ja SAK jatkavat perustamansa pysyvän rationalisointineu- vottelukunnan toimintaa. Neuvottelukunnan tehtävänä on muun muassa edistää tuottavuuden ja tuottavuuden seurantajärjestelmien kehittämistä sekä laatia tarvittavat tiedotus- ja koulutusohjelmat sekä kerätä ja jakaa alalta saatuja kokemuksia ja tietoutta. Neuvot- telukunta on velvollinen ottamaan jomman kumman keskusliiton pyynnöstä käsiteltäväkseen rationalisointia koskevia teknisiä kysy-

Document Metadata

Table of Contents

RAKENNUSTUOTE- TEOLLISUUDEN

Document Metadata